Issuu on Google+

Iiro Viinanen: POLIITTINEN Näpertely lopetettava

emmi kurkela on Vuoden kokoomusnuori

Vuoden 2014 liittokokous Seinäjoelle

KOKOOMUSNUORI VALTIONHOITAJAPUOLUEEN NUORISOJÄRJESTÖN POLIIT TINEN AIKAKAUSLEHTI

ENSIMMÄINEN NAINEN

4/13


Pääkirjoitus

Veropoliittisen keskustelun luokattomuudesta Kaikilla on mielipide verotuksesta. Henkilökohtaisella tasolla surraan tai iloitaan veronpalautuksesta tai jäännösverosta. Jotkut moittivat verotusta silloin, kun palkankorotuksen myötä nouseva progressio pääsee yllättämään ankaruudellaan. Poliittisessa keskustelussa verotusta ja kohdennettuja veronkiristyksiä puolestaan käytetään keppihevosena maailmanrauhan ja muiden ylevien tavoitteiden puolesta. Usein tällaiseen keskusteluun sotketaan mukaan verotuksella ohjaaminen, ”oikeudenmukaisuus” ja joitain muita omaa agendaa tukevia termejä, sillä joidenkin mielestä samanaikaisesti, kun ihmisiä on muutoin kohdeltava tasavertaisesti, on verotuksen kohdalla oikeudenmukaista syrjiä enemmän ansaitsevia moninkertaisella verotuksella.

Sisältö s. 3

Puheenjohtajalta

s. 4

Lyhyesti

s. 5

Tavoiteohjelman lehdillä

s. 6 – 7

Henkilökuva: Susanna Koski

s. 8 – 11 Kokoomusnuori haastattelee: ministeri Iiro Viinanen s. 12

Paikallisyhdistys esittäytyy

s. 13

Mielipidekirjoituksia

s. 14

Järjestögaala

s. 15

Kokoomusnuorijetset

Mielipidekirjoituksia liiton lehteen voit lähettää osoitteeseen lehti@kokoomusnuoret.fi. Parhaat julkaistaan. Tekstien pituus 1500-2000 merkkiä. Liitä mukaan myös kuvasi.

2 – KOKOOMUSNUORI 4/13

Oikeudenmukaista on, että enemmän tienaavat maksavat suhteessa enemmän veroja eli ansiotuloja verotettaisiin suhteellisesti maltillisen tasoisella tasaveroprosentilla. Veroprosentista keskustellessa ei kuitenkaan tule propellihattuilla, sillä sopivan tasoinen veroaste ja sosiaaliturva voidaan nähdä myös eräänlaisena yhteiskuntavakuutuksena, joka takaa sen, ettei muiden autoja säännöllisesti rikota tai poliisin hevosia hakata. En siltikään tarkoita, että Suomen nykyinen 50 prosenttia bruttokansantuotteesta lähestyvä ja noin 10 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa korkeampi kokonaisveroaste olisi maltillisella tasolla tai nykyinen sosiaaliturva olisi kannustava taikka oikein kohdennettu ja mitoitettu. Pikemminkin päinvastoin.

1928–2013 KOKOOMUSNUORI Poliittinen aikakauslehti – Kokoomusnuorten jäsenlehti JULKAISIJA Kokoomuksen Nuorten Liitto ry, Kansakoulukuja 3 A 3. krs, 00100 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Visa Kananoja ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET Anssi Murtonen, +358 40 484 8642 Mielipiteet ja palaute lehti@kokoomusnuoret.fi TAITTO Visa Kananoja

Yritysverokeskustelua leimaavaa on puolestaan puhdas tietämättömyys. Valitettavana esimerkkinä mainittakoon ”verokikkailu”, joka pyritään liittämään kaikkeen aivan tavanomaiseenkin yritysverotukseen. Julkisessa keskustelussa esimerkiksi siirtohinnoittelu on leimattu verokikkailuksi, jolla yhtiön tulot siirretään verotettavaksi jonnekin muualle. Harva viitsii ottaa selvää siitä, että siirtohinnoittelun taso on itse asiassa kansainvälisesti tarkkaan säädeltyä. Lisäksi siirtohinnoittelu on oikeastaan työkalu, jonka avulla konsernien sisäistä kauppaa ylipäätään päästään verottamaan.

NUMEROON 4/13 KIRJOITTIVAT Veijo Tikka, Laura Kujala, Susanna Koski, Laura Heinonen ja Visa Kananoja

Myös laillinen verosuunnittelu yritetään leimata moraalittomaksi tai vähintäänkin hämäräperäiseksi. Nykyisen verojärjestelmän perusominaisuus on kuitenkin se, että ihmiset ja yritykset pystyvät omalla toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttamaan verotukseensa.

PAINOS 10 500 kpl, neljästi vuodessa

Tämä on osittain seurausta siitä, että verolakeja säädettäessä on tietoisesti lähdetty parsimaan nykyistä tilkkutäkkiä sen sijaan, että luotaisiin kokonaan puhtaalta pöydältä selkeä ja neutraali verojärjestelmä ilman poikkeuksia. Siksi ihmisten ja yritysten tulee voida valita verolainsäädännön suomista mahdollisuuksista ne, jotka ovat sille edullisimpia. Samalla logiikallahan ihmiset saavat itse valita hakevatko he maitopurkkinsa kalliimmalla hinnalla Siwasta vai edullisemmin Lidlistä.

KANNEN KUVA Pasi Heiskanen

PAINO I-print, Seinäjoki 2013 ISSN-L 2242-9611 Painettu ISSN 2242-9611 Verkkojulkaisu ISSN 2323-489X

kokoomusnuoret.fi


Puheenjohtajalta

Työ ja yrittäjyys kannattavaksi tasaverolla Hyvä verojärjestelmä on selkeä ja ymmärrettävä. Sellainen, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän hyvinvointitappioita, vääristää markkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän ja toimii mahdollisimman kustannustehokkaasti. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna Suomen nykyistä verojärjestelmää tuskin voi sanoa kovin hyväksi. Se on monimutkainen ja sisältää valtavan määrän erilaisia poikkeuksia, vähennyksiä ja porsaanreikiä. Se on byrokraattinen, vaikkakin tuo byrokratia toteuttaa tehtäväänsä pikkutarkalla suomalaisella säntillisyydellä. Aiemmin on ajateltu, että verotuksen pääasiallinen tehtävä on fiskaalinen, eli sen tarkoituksena on kerätä valtiolle ja kunnille tarvittava määrä rahaa välttämättömien julkisten tehtävien hoitamiseen. Kuten Kokoomuskin on koko olemassaolonsa ajan ohjelmissaan linjannut, vähäväkisistä on huolehdittava. Kyse on ollut alun perin niiden auttamisesta, jotka eivät kykene omin voimin huolehtimaan itsestään. Näin on tietysti edelleen, mutta viime vuosina on selvästi vahvistunut käsitys, jonka mukaan verotusjärjestelmän täytyy toteuttaa “oikeudenmukaisuutta” tulonjaossa. Tämäkin on sinänsä perinteiseen verotusajatteluun kuuluva elementti. Nykyään vasemmiston vaikutuksesta tulonjaon tasaisuudesta on kuitenkin tullut itsetarkoitus. Tuloerojen tasaamista päämääränä sinänsä ajavat nykyään useat muutkin poliittiset liikkeet perinteisen vasemmiston lisäksi. Eikä tuloerojen tasaamista enää haluta tehdä vain köyhimpien aseman parantamiseksi. Vähintään yhtä tärkeää on leikata pois tulohaitarin yläpäästä niiltä, jotka ovat päässeet tienaamaan “liikaa”. Tämä mielikuvapelaamiseen nojaava ajattelutapa on nykyään ohittanut tärkeydessä jopa fiskaalisen tavoitteen.

millään puolustaa; ei edes sillä, että tulonjaon tasaisuutta mittaava Gini-kerroin pienenisi muutosten seurauksena 0,02:lla. Sanonta, jonka mukaan Suomessa ainoa hyväksyttävä rikastumisen tapa on lottovoitto, ei ole hirveän kaukaa haettu. Rikastuminen ahkeruudella, lahjakkuudella ja oikea-aikaisilla oikeilla valinnoilla ja hyvillä ideoilla saa yleisen hyväksynnän vain harvoissa tapauksissa. Ja auta armias, jos erehtyy käyttämään laillisiakaan keinoja verotuksensa tason pienentämiseksi. Ansiotulojen progressiivisessa verotuksessa on ongelmana, ettei kukaan ole tasavertaisessa asemassa. Verotus on oiva osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun kaikkien poliittisten liikkeiden ja intressipiirien toiveet yritetään sovittaa yhteen ja samaan muottiin. Jokaisella intressipiirillä on tavoitteena keventää omaa verorasitustaan ja pyrkimys vaikuttaa lainsäädäntöön esimerkiksi erilaisten verovähennysoikeuksien muodossa. Tämän johdosta verolainsäädännössä on niin paljon poikkeuksia, vähennyksiä ja erilaisia etuuksia yhdelle jos toiselle ryhmälle, ettei kukaan lähde samalta viivalta tai pääse samaan aikaan maaliin, erilaisista poliittisista tavoitteista ja lupauksista huolimatta. Kaikki ovat jossain kohdassa voittajia ja jossain kohdassa häviäjiä. Nykyistä progressiivista ansiotuloverotusta oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi suhteellinen vero, jossa kaikilla jonkin tietyn tulorajan ylittävillä tuloilla olisi sama veroprosentti ilman poikkeuksia ja vähennyksiä. Tällaista mallia kutsutaan hieman virheellisesti “tasaveroksi”. Sellaiseen malliin siirtyminen toisi läpinäkyvyyttä ja selkeyttä verotukseen yksilön näkökulmasta. Sillä ei myöskään olisi nykyiseen järjestelmään liittyviä epäterveitä ohjausvaikutuksia.

Verotusjärjestelmä on valjastettu palvelemaan ”oikeudenmukaisuuden tunnetta”

Useissa tapauksissa “rikkaiden osallistaminen talkoisiin” tai vaikkapa pankkien laittaminen osallistumaan talouskriisin kustannuksiin johtaa vain verokertymän pienentymiseen. Lopulta juuri köyhimmät kärsivät, kun heille jaettavaa yhteistä hyvää jääkin kaiken oikeudenmukaisuusintoilun jäljiltä vähemmän. Tuoreita esimerkkejä verokertymää pienentävistä veronkorotuksista ovat pankkivero, joka ajoi Nordean siirtämään veron kohteeksi Suomessa joutuvia toimintojaan Ruotsiin, sekä autoveron ns. Jutta-lisä, jonka seurauksena autoveron kertymä vain pieneni.

Verotusjärjestelmä on valjastettu palvelemaan “oikeudenmukaisuuden tunnetta”. Käytännössä kyse on siitä, että vasemmistopuolueet lietsovat ihmisissä tyytymättömyyttä, joka menneen maailman luokkavihan kanssa flirttailevalla retoriikalla suunnataan suurituloisiin. Sitten toteutetaan suurieleisesti veromuutoksia, jotka johtavat lopulta hyvinvointitappioihin, kun verokiusaamisen kohteeksi joutuvat siirtävät kulutustaan ja tulojaan muualle. Tällaista haitantekoa kansantaloudelle ei voi

Tasaveroa kohti siirtyminen vähentäisi byrokratiaa ja kannustinloukkuja, jotka nykyään ovat merkittäviä työllistymisen esteitä. Riittävän korkealle asetettu verottoman tulon yläraja takaisi pienituloisille mahdollisuudet huolehtia itse oman elämän perusedellytyksistä ja kohentaa ahkeruudellaan omaa asemaansa. Ahkeruudesta palkitsevassa verojärjestelmässä tarve verosuunnittelulle ja muulle ydinbisneksen kannalta toisarvoiselle toiminnalle jää mahdollisimman vähäiseksi. Esimerkkejä toimivista tasaveromalleista ei tarvitse hakea Viroa kauempaa. Susanna Koski puheenjohtaja Kokoomuksen Nuorten Liitto ry

Kuva Katja Lösönen

KOKOOMUSNUORET.FI – 3


Lyhyesti Seuraava liittokokous Seinäjoelle marraskuussa 2014 Liittohallitus on päättänyt Vaasassa marraskuussa pitämässään kokouksessa 81. liittokokouksen järjestettävän Pohjanmaan piirissä, Seinäjoella. Liittokokouspaikka valittiin hakemusten perusteella. Valinnan yhteydessä liitto kiitti piiriä hyvästä hakemuksesta, joka osoittautui sekä edulliseksi että kokousjärjestelyiltään erityisen toimivaksi. – Edellisen kerran liittokokous on järjestetty piirimme alueella 2000-luvun alussa, kertaa piirin tuore puheenjohtaja Lotta Kasi. Vuosi 2014 on Pohjanmaan Kokoomusnuorten 60. toimintavuosi, mikä tullee näkymään osaltaan myös liittokokouksen järjestelyissä. – Junan ohella ökyporvarit voivat vaihtoehtoisesti saapua omalla tilauslennolla Seinäjoen lentokentälle, väistyvä puheenjohtaja Visa Kananoja keventää. Kokousväen kannalta Seinäjoki sijaitsee maantieteellisesti ja logistisesti loistavalla paikalla pääradan ja valtateiden varrella. Pohjanmaan piiri toivottaa osallistujat lämpimästi tervetulleiksi lakeuksille.

Liittohallituksessa viisi naista, kahdeksan miestä vuonna 2014 Kokoomusnuorten elokuussa Työväen kokous -teemalla pidetyssä liittokokouksessa Tampereella valittiin tammikuussa 2014 kautensa aloittava liittohallitus ja puheenjohtajisto. Puheenjohtajaksi valittiin vaasalainen Susanna Koski, joka aloitti tehtävässään poikkeuksellisesti heti jatkaen aina vuoden 2015 loppuun saakka. Puheenjohtajan tehtäviä alkuvuoden hoitanut Ville Sipiläinen jatkaa kautensa loppuun hoitaen varapuheenjohtajan tehtävää, johon hänet marraskuussa 2011 valittiin. Varapuheenjohtajiksi kaudelle 1.1.2014 – 31.12.2015 valittiin nyt toista vuottaan liittohallituksessa vaikuttava Riina-Eveliina Eskelinen Tampereelta, sekä kuluvan vuoden liittohallituksessa ollut Tuomas Stöckel Rovaniemeltä. Vuoden 2014 liittohallituksen jäseniksi valittiin Marketta Ruutiainen (Uusimaa), Juuso Seppälä (Häme), Iida Aarnio (Varsinais-Suomi), Elina Hölttä (Keski-Suomi), Kristian Tervo (Varsinais-Suomi), Ville Ojala (Pohjanmaa), Samuel Schubak (Helsinki), Matti Laaksonen (Kaakkois-Suomi), Teemu Tertsunen (Pohjois-Karjala) sekä Lauri Tarkiainen (Etelä-Savo).

VENÄJÄ?!-seminaari Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomen Kokoomusnuorten paikallisyhdistys Kouvolan Seudun Kokoomusnuoret järjesti ”VENÄJÄ?!” -seminaarin Kouvolan pääkirjastossa lauantaina 23. marraskuuta. Näkökulmia Venäjään toivat Suomessa vuosia asunut venäläinen Jevgeni Erikainen, Itä-Suomen koulun johtava rehtori Petri Kyyrä ja Kouvola Innovationin projektipäällikkö Paula Kulla sekä Kokoomuksen kansanedustaja Anu Urpalainen Imatralta. Seminaarin aluksi Jevgeni Erikainen kertoi henkilökohtaisia kokemuksiaan Suomeen päätymisestään ja sopeutumi-

sestaan selittäen eroja Venäjän ja Suomen välillä. Rehtori Petri Kyyrä puolestaan painotti omassa puheenvuorossaan Venäjän kulttuurin ja kielen opetuksen tärkeyttä suomalaisten kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta. Kyyrä kannatti valinnanvapautta kielten opetuksessa. Paula Kulla esitteli muun muassa mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia Suomeen. Anu Urpalainen puhui rajaliikenteen laajuudesta ja rajanylityspaikoista. Seminaarin lopuksi käytiin paneelikeskustelu, mihin tuli paljon kysymyksiä yleisöltä. – Teksti Veijo Tikka

Haku vuoden 2014 työryhmiin on alkanut Uusi liittohallitus on päättänyt uudistaa työryhmien vastuualuejakoa yhdistämällä päällekkäisiä kokonaisuuksia. Ensi vuonna liittohallituksen alaisuudessa työskentelee viisi työryhmää valmistelemassa liiton asiakirjoja ja kannanottoja. Työryhmät ovat talous, sivistys, hyvinvointi, elinympäristö sekä kansainväliset suhteet ja turvallisuus. Työryhmiin voivat hakea kaikki teemoista kiinnostuneet. Liittohallitus vahvistaa työryhmien kokoonpanot tammikuussa. Lisätietoa niiden poliittisista vastuualueista antaa järjestöpäällikkö. Hakulomake osoitteessa: http://goo.gl/mRrnHz.

Valokuvaus Kuvataide Visual Design Mediajournalismi

Tutustu kevään syventäviin mediaopintoihin > paasikiviopisto.fi

4 – KOKOOMUSNUORI 4/13


Tavoiteohjelman lehdillä

@Kokoomusnuoret

#isovelivalvoo: #verotus ja muuta twiitattua #knl Verotietojen julkistamista ällöttävämpää on vain jääkaapissani pilaantunut kookosvesi.

@annabrchisky punavuorelainen nuori, liberaali kokoomusnainen, jonka jääkaapissa on jännittäviä asioita

Odotan innolla Seinäjoen KOK nuorten liittokokouksen jatkojen jälkeisiä nakkikiskatappeluita. Traktoreilla bleiserikansan yli. #knl #läppä

@AleKoivisto (lähes) paikallinen kommentaattori, kepuopiskelijoiden edaattori

@KimmoSasi alustamassa @Keskustanuoret Politiikan akatemiassa: ”Keskusta on vain etujärjestö”. @villeblom Varusmiesliiton vuoden 2014 puheenjohtaja, random-kepulainen

Mitä se on, kun PS-nuorten EU-semmassa alkaa yhtäkkiä taustalla soimaan Nokia-tune?

@TuomasStockel liiton kansainvälisestä toiminnasta kopin ottanut Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja mallia 2014

Veronpalautuksista iloitsevat sellaiset ihmiset, jotka eivät osaa säästää ja/tai sijoittaa. Muille ne ovat tappiota vaihtoehtoistuotolle. @Romakka kokkari kepulaisen talouskomisaarin kabinetissa

#Perustili on loistava sosiaaliturvan innovaatio! Tasa-arvoinen kaikille. Pitää ehdottomasti lähtee ajamaan sisään! @wiklundsam ylöjärveläinen siniseksi itseään luonnehtiva kokoomusnuorten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja

Suomessa keskituloinen (40k€) maksaa tuloveroa yli 2000 euroa enemmän kuin vastaavan tuloinen Ruotsissa. Ja vaspuolueet korottais lisää. @KimmoSuoniemi auton hankintaveron poistosta unelmoiva sastamalalainen autoileva maltillinen nuori oikeistolainen

Kunnanvaltuuston budjettikokouksen kuuma aihe on hankitaanko kunnalle traktori #Laihia

@LottaKasi laihialainen kunnanvaltuutettu, Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja vuodesta 2014

Iltalehti kysyy. Kannatatko autoilun SUHTEELLISEN kovaa verotusta. 42% kannattaa. Kertoo meistä suomalaisista #kateusvero vai #haittavero

@MakisenJussi pirkanmaalainen viiksekäs kokoomusnuori, Varusmiesliiton pääsihteeri

Mielenkiintoista. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen mahdollistaisi yhden tuloveroprosenttiyksikön laskun Kempeleessä. #kempele

@heikkinenjanne kempeleläinen kuntapoliitikko, perhokalastaja ja sivujakausmies

Terveisiä LVM:lle - Kai ne kilometrit saa kerättyä katsastuksen yhteydessä matkamittarista ilman 330 miljoonan euron sateliittijärjestelmää? @henrihei oululais-helsinkiläinen setämies ja esikoiskirjailija

Kokoomusnuorten veropoliittisista tavoitteista Kokoomuksen Nuorten Liiton tavoiteohjelmasta vuodelle 2014 kohistiin mediassa ja sosiaalisessa mediassa lähes tauotta. Kokoomusnuori-lehti päätti kohun innoittamana aloittaa uuden juttusarjan, jossa pureudutaan tarkemmin kokoomusnuorten ajatuksiin tavoiteohjelmaan kirjattujen tavoitteiden taustalla. Tässä numerossa avataan muutamia veropoliittisia linjoja. Ensimmäistä veropoliittista kirjausta, ”ansiotulo- ja pääomaverotuksen progressiosta luovutaan ja siirrytään tulojen suhteellisen verotukseen”, avasikin osaltaan puheenjohtaja Koski sivulla 3. Tavoitellusta suhteellisesta verotuksesta käytetään usein virheellisesti termiä tasavero, joka johtunee mallin tasaveroprosentista. Tiivistettynä, Kokoomusnuorten mielestä on oikeudenmukaista, että rikkaammat maksavat enemmän veroja, sillä he ansaitsevat enemmän. Sen sijaan moninkertainen verotus ei ole oikeutettua, vaan mikäli henkilö A tienaa kaksi kertaa enemmän kuin henkilö B, tulisi tämän myös maksaa veroja vain kaksi, ei kolmea tai useampaa kertaa enempää. Vaatimuksella ”Euroopan unionin verotusoikeutta ei oteta käyttöön” Kokoomusnuoret haluaa säilyttää verotusvallan Suomessa ja välttää avoimen kulupiikin synnyttämistä unionille. Lisäksi liitto laajentaisi ja yhtenäistäisi kotimaista veropohjaa kuitenkin siten, että yleinen veroaste laskee. Veropohjaa laajennettaessa ei kuitenkaan pidä toistaa varainsiirtoverolakiin vuonna 2012 tehtyä muutosta, jolla asunto-osakeyhtiön kaupassa vero laajennettiin koskemaan kauppahinnan eli osakkeen arvon lisäksi siihen kohdistuvaan yhtiölainaan. Yhtenä keinona veropohjan laajentamiseksi toimisi erillisenä kirjattu tavoite ”arvonlisäverotuksessa on siirryttävä yhteen verokantaan”. Samalla yleistä arvonlisäverokantaa pystyttäisiin madaltamaan nykyisestä verrattain korkeasta 24 prosentista. Tällainen Tanskan mallin mukainen yhtenäinen arvonlisäverojärjestelmä lisäisi verotuloja sekä keventäisi yritysten ja verottajan hallinnollisia kustannuksia. Samalla korjattaisiin myös esimerkiksi painetun ja digitaalisen median välinen neutraliteettiongelma. ”Perintöverotuksesta luovutaan kokonaan asteittain” ja seurattaisiin ruotsalaisten ja norjalaisten hyväksyhavaittua esimerkkiä. Perintövero on jo useasti verotetun omaisuuden moninkertaista verotusta: ensin verotetaan ansiotuloa, omaisuutta hankittaessa maksetaan ainakin arvonlisä- tai varainsiirtoveroa ja lopuksi perittäessä omaisuus verotetaan vielä kertaalleen. Kokoomusnuoret ovat myös huolissaan sukupolvenvaihdoksista, joita vero entisestään rasittaa katkaisemalla perheyrityksen kehityksen ja kasvun. Pahimmillaan vero estää koko sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen. Ollilan työryhmän esittämään ”kilometriveroon” Kokoomusnuorilla ei vielä ole eksaktia kantaa. Tavoiteohjelma tyrmää kuitenkin veronkantamiseen suunnitellun henkilöiden liikkeiden seurantaan suunnatun satelliittipaikannusjärjestelmän ja toisaalta edellyttää autoilijoilta perittävien verojen vähentämistä. Kokoomusnuoret kuitenkin jakaa tavoitteet poistaa kokonaan sekä uusien autojen autovero että käyttövoimavero. – Teksti Visa Kananoja

KOKOOMUSNUORET.FI – 5


– Teksti Laura Kujala Kuva Pasi Heiskanen –

Vapauden puolustaja Susanna Koski sai ensikosketuksensa kokoomukseen 14-vuotiaana, jolloin kotikuntaan Laihialle perustettiin nuorisovaltuusto. Koski lähti vaaleihin kokoomuksen ehdokkaana. Laihian nuorisovaltuuston jälkeen politiikka kuitenkin unohtui vuosiksi, mutta opiskelijapolitiikka vetäisi Kosken uudelleen mukaan päätöksentekoon. Nyt, neljätoista vuotta nuorisovaltuustovaaleja myöhemmin vaasalainen Koski valittiin historian ensimmäisenä naisena Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi. Elokuussa pestiin valitun Kosken tie puheenjohtajaksi ei ollut itsestäänselvyys, sillä kesäkuisella kannanotollaan kokoomusnuorten 14 piirijärjestöstä 11 asettui tukemaan vastaehdokasta, raumalaista Matias Marttista. Ulkopuolisen silmin tehtävä saattoi vaikuttaa jopa mahdottomalta, mutta Koski koki, ettei hänellä ole puheenjohtajakilvassa menetettävää. – Pohjanmaalla on sellainen sanonta, jotta maharotoonta ei ookkaan. Takamatkasta huolimatta koin ettei minulle ollut mitään menetettävää puheenjohtajakilvassa. Usko ja luottamus omaan tekemiseen on kaiken perusta, Koski sanoo ja lisää: – Jos ei itse usko itseensä, ei kukaan muukaan usko. 28-vuotias Koski on syntynyt Vähäkyrössä ja lapsuutensa asunut Laihialla. Lapsuuteen mahtuu myös pari Englannissa asuttua vuotta sekä lukioikäisenä Saksaan tehty mutka. Vuonna 2009 Vaasan yliopistosta valmistunut Koski on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.

Ukkopiiristä nuortenliittoon Kokoomusnuorten puheenjohtajuus on Koskelle järjestön ensimmäinen liittotason luottamustoimi. Aiemmin hän on toiminut kahden vuoden ajan Vaasan Kokoomusnuorten puheenjohtajana. Kokoomusjärjestöjen kasvatiksi 6 – KOKOOMUSNUORI 4/13

itseään kuvaileva Koski ei kuitenkaan näe asiaa lainkaan ongelmallisena. – Mielestäni tämä osoittaa sen, että kokemusta voi hankkia politiikasta muualtakin. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Kokemusta järjestökentältä Koski on kerännyt myös Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksesta, johon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Kuluvan vuoden ajan Koski on toiminut Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Syksyllä 2012 tehtävään valittu Koski ei asettunut enää uudelleen ehdolle, vaan päättää kautensa piirin puheenjohtajana vuoden vaihteessa. Tällä hetkellä Koski toimii myös Vaasan kaupunginvaltuutettuna, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä sekä Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsenenä.

Koski kokee jakavansa kokoomusnuorten arvopohjan Koski kuvailee arvomaailmaansa hyvin samanlaiseksi, kuin mille pohjalle kokoomusnuorten politiikka on viime vuosina luotu. Vaalikampanjoissaan Koski on profiloitunut erityisesti vapauden puolestapuhujana. – Vapauden ympärille kiteytyy hyvin kaikki muu, kuten vastuu, välittäminen, sivistys, kannustavuus, isänmaallisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo, Koski listaa arvojaan. Vapaus ja omat valinnat puhuttelivat jo teini-ikäisenä nuorisovaltuustovaaleihin lähtenyttä Koskeakin. – Omilla valinnoilla ja yksilöllä pitää olla merkitystä. Mitä enemmän on vapautta, sitä enemmän jää tilaa yksilölliselle toimeliaisuudelle, jolla pystytään tuottamaan hyvinvointia esimerkiksi työntekijänä tai työnantajana, Koski sanoo. Sana vapaus siintääkin Kosken puheissa usein. Voiko vapautta sitten olla koskaan liikaa?


Henkilökuva – Ei, mutta varmasti löytyy tilanteita, joita jokainen nuori katsoo taaksepäin elämää ja huomaa, että omasta elämästä löytyy tilanteita, jolloin ei ollut kypsä vapaudelle, hän sanoo. Koski muistuttaakin, että vapaus tuo mukanaan aina myös vastuun. Konkreettiseksi esimerkiksi hän heittää toimeentulotuella elävät nuoret, jotka eivät käy töissä tai koulussa – eli eivät tee mitään itsestään huolehtiakseen. – Kaikkien, jotka elävät ja asuvat Suomessa, pitäisi ymmärtää, miten valtavat mahdollisuudet täällä on kouluttautua ja elättää itsensä. Ja yrittää, vaikka siitä nyt on jo aika vaikeaa tehtykin.

Kohut vahvistavat Kokoomusnuorten vahvuutena Koski pitää rohkeaa ja riippumatonta politiikkaa, joka ei koskaan ole pelännyt nostaa mitään vaikealta tuntuvaa aihetta keskusteluun. Koski haluaakin olla koko liiton puheenjohtaja. – Varmasti on tahoja, jotka ovat pettyneitä puheenjohtajavaalin tulokseen. Minulla ei kuitenkaan ole mitään muuta tarkoitusta kuin olla koko liiton puheenjohtaja.

– Eli kaikkiin toimenpiteisiin, joilla saadaan loppu valtion velkaantumiselle, aitoa talouskasvua aikaan sekä tasapainotettua julkista taloutta. Lääkkeiksi talousongelmiin Koski tarjoaa muun muassa työmarkkinoiden vapauttamista ja kuntatalouden tervehdyttämistä sekä yrittäjyyden edesauttamista. – Kunnilla on liikaa tehtäviä taloudelliseen kantokykyyn nähden, niitä täytyy järjestää uudelleen. Säästöjä ja menoleikkauksia Koski lähtisi ensisijaisesti toteuttamaan karsimalla passivoivasta sosiaaliturvasta. – Jokaisen työkykyisen paikka on työelämässä, hän muistuttaa.

Tähtäimessä eduskunta Työkokemusta muun muassa pankkija rahoitusalalta, myynti- ja markkinointitehtävistä sekä metallialalta keränneen Kosken haaveissa siintää ammattipoliitikon ura.

Jokaisen Suomessa elävän pitäisi ymmärtää täällä olevat valtavat mahdollisuudet kouluttautua ja elättää itsensä

– Tehtävä on vaativa, mutta aion tehdä parhaani, että se onnistuu. Kuluneena syksynä mediassa velloneeseen keskusteluun tavoiteohjelmasta Koski suhtautuu maltillisesti. Koski näkee kohun ehkä jopa lujittaneen liittoa, vaikka myöntääkin olevan varmasti tahoja, joiden mielestä syksyinen keskustelu ei ollut tarpeellista. – Kyseessä oli kuitenkin meidän oma poliittinen asiakirja. Olen hoitanut tehtävää puolustaen meidän näkemystä, ohjelmaa ja politiikkaa, Koski sanoo.

Talouspolitiikka kärjeksi Kokoomusnuorten kärkitavoitteet Kosken kaudella liittyvät talouskysymyksiin.

– Tietysti työelämäkin voi tarjota upeita mahdollisuuksia kehittää itseään ja omia kykyjään, Koski miettii. – Mutta minä olen kohta vasta 30-vuotias, kyllä tulevan 60 vuoden aikana ehtii toivottavasti tehdä muutakin kuin politiikkaa. Viiden vuoden kuluttua Koski näkeekin itsensä eduskunnassa. – Äänestäjät siitä tietysti päättävät. Vaikka politiikka itsessään onkin raadollista, kokee Koski saavansa siitä koko ajan niin paljon irti, että hänellään itsellään on koko ajan vain enemmän annettavaa. – Olen vilpittömän innoissani tehtävästäni vapauden puolustajana, sekä politiikasta ja kaikesta tähän liittyvästä, Koski päättää. KOKOOMUSNUORET.FI – 7


– Teksti Susanna Koski Editointi Visa Kananoja Kuvat Sampo Lindgren –

Näpertely lopetettava

Iiro Viinanen on yrittäjä, diplomi-insinööri, kokoomuspoliitikko ja yrityselämän vaikuttaja. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1983–1996 ja valtiovarainministerinä vuosina 1991–1996. Tämän jälkeen hän siirtyi vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtajaksi jatkaen tehtävässä aina vuoteen 2000 asti.

8 – KOKOOMUSNUORI 4/13


Kokoomusnuori sai kunnian haastatella erästä Suomen lähihistorian arvostetuimmista valtiovarainministereistä, Iiro Viinasta. Viinanen toimi valtiovarainministerinä Ahon hallituksessa Suomen rämpiessä syvässä lamassa 1990-luvun alussa. Selvitimme, mikä on vanhemman valtiomiehen näkemys hyvinvointivaltion pelastamisesta tänään.

Hyppy tuntemattomaan Iiro Viinasella ei ollut koskaan varsinaisesti tavoitteena ryhtyä kansanedustajaksi. Hän työskenteli yrittäjänä ja oli mukana kunnallispolitiikassa kaupunginvaltuuston jäsenenä. – Vanhemmat konkarit saivat houkuteltua minut presidentin valitsijamiesvaaliin, jossa tukenani oli niin hyvä organisaatio, että tulin valituksi, Viinanen muistelee ja toteaa, ettei vuoden kuluttua eduskuntavaaleissa ollut enää vaihtoehtona olla asettumatta ehdolle. – Se oli hyppy tuntemattomaan, eikä minulla ollut koskaan mitään tavoitetta mennä eduskuntaan. Mutta se meni laakista läpi. Viinanen toimi valtiovarainministerinä, kun Suomi rämpi syvässä lamassa. Tuolloin yritysverotusta uudistettiin lyhyessä ajassa useaan otteeseen. Mitkä olivat ne keskeiset vaikuttimet ja poliittinen ilmapiiri, jotta niin mittava uudistus saatiin toteutettua? – Siihen aikaa löytyi suhteellisen helposti yksimielisyys ja päättäjät vakuuttuivat, että se on positiivinen teko nimenomaan yritystoimintaa kohtaan. Yleisesti ymmärrettiin, että yritystoiminta on ainut voima, joka tämän maan voi pelastaa ja nostaa jaloilleen. Yhteisymmärrys löytyi ja se on jälkikäteen osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi.

pikkuasioiden kanssa ja pidetään huolta omasta julkisuuskuvasta, vaikka pitäisi huolehtia koko valtakunnan menestyksestä. – Tarvitaan rohkeutta lisää, pitää uskaltaa kajota vanhoihin rakenteisiin. Esimerkiksi, työttömyysturvaa, sosiaaliturvaan taikka ammattiyhdistysliikkeen valtaan. Ne ovat peruskysymyksiä, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan, Viinanen jyrähtää. Hänen kokemuksensa mukaan suuri osa valtion talouden alijäämästä syntyy perusteettomasta yhteisen rahan jaosta. Kaikki tehtävät ratkaisut pitäisi olla sellaisia, jotka kannustavat työntekoon tai työn hakemiseen.

Emme kuulu AAA-luokkaan

– Valitettavasti ammattiyhdistysliike on sellainen, joka on niin jämähtänyt vanhoihin rakenteisiin, että se ei hyväksy tämän eikä tulevien aikojen muutoksia. Heidänkin pitäisi pystyä seuraamaan, mitä ympärillä tapahtuu ja muuttaa politiikkansa sen mukaan. Viinasen toteaa tilanteen olevan samanlainen kuin 20 vuotta sitten: mitään ei saada itse sovittua kohtuullisessa ajassa. En malta olla nostamatta esiin kokoomusnuorten linjoja viime vuosilta: eri yhdistykset ovat ottaneet näkyvästi kantaa ainakin ay-liikkeen ylisuureen valtaan, työehtosopimusten yleissitovuuden purkamiseen ja jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiseen. – Ettei kai te valmiita puheitani ole lukeneet, Viinanen naurahtaa. – Samat teemat ovat olleet esillä.

Uudistus lisäsi verotulot hetkessä kolmi–nelinkertaiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli uudistaa ja laajentaa veropohjaa sekä poistaa poikkeussäännöt.

Samassa ei voi olla antamatta valtiomiehelle ansaittua tunnustusta. Kokoomuksen Nuorten Liiton kunniapuheenjohtaja, ministeri Ilkka Suominen nimittäin totesi puheessaan liiton 85-vuotisjuhlassa, että Kokoomusnuorten tavoiteohjelman talouspoliittisessa osiossa ei taida olla sellaista kohtaa, jota Viinanen ei olisi omalla kaudellaan ajanut.

Näpertelyä ja julkisuuskuvaa

– Piti aika hyvin paikkansa, entinen valtiovarainministeri vastaa hymyillen hyväksyvästi.

Poliittinen ilmapiiri on muuttunut 1990-luvulta ja tämän ajan ilmiöt politiikassa ovat pidemmän ajan kehityksen tulosta. Puuttuuko nykypoliitikoilta rohkeutta ratkaisuihin?

Hyvinvointivaltio vai katastrofi?

– Hallituspohjan laajuus on keskeinen tekijä. On liian paljon kotiinpäin vetämistä, jolloin kaikelle tulee niin kova hinta, ettei voida tehdä puhtaita päätöksiä. Se on valitettavaa. – Myös perussuomalaisten esiinmarssi on hälyttävä piirre. Kansalaiset ovat ärtyneitä ja protestoivat kanavoimalla äänensä puolueeseen, jolla minun nähdäkseni ei ole tulevaisuutta. Puolue tulee ajatumaan riitoihin ja kaatumaan kuten ennenkin. Tosin Euroopassakin on samanlaista liikehdintää, joten jää nähtäväksi onko aika todella muuttunut toisenlaiseksi, Viinanen pohtii. Viinasen mukaan poliittisten valta-asetelmien lisäksi julkisuus on muuttunut merkittävästi 1990-luvulta. Pienistä asioista tehdään hirveän suuria numeroita. Silti politiikan tekeminen ei ole ottanut oppia vanhoista taantumista, koska näperrellään liikaa

Keskustelu hyvinvointivaltiosta ja verotuksesta kulkee käsi kädessä. Väitetään, että oikeistolaisimmat poliitikot ovat tällä hetkellä romuttamassa hyvinvointivaltiota. – Asia on nimenomaan niin päin, että he ovat todennäköisesti pelastamassa sitä. Rahat eivät tule missään tapauksessa riittämään nykymuotoisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. On lisättävä yksilön omaa vastuuta kaikissa asioissa. Kaikkien on osallistuttava yhteisen kakun kasvattamiseen. Muuten tästä tulee katastrofi. Viinanen viittaa keskusteluun, jossa spekuloitiin Suomen ja Hollannin vahvan talouden olevan uhkana Euroopan kehitykselle. Hän kuitenkin muistuttaa aiemminkin sanoneensa, että me emme kuulu AAA-luokkaan. – Täyttääksemme luottoluokituksen kriteerit, toimenpiteiden KOKOOMUSNUORET.FI – 9


tulee olla mittavia ja pitkäjänteisiä, jotta niillä saadaan jotain näkyvääkin aikaan. Ei ole kuitenkaan mitään merkkiä, että olisi vieläkään ymmärretty tämän asian vakavuutta.

On kuljettava tasaveron suuntaan Tiedustelimme, mikä olisi useita verouudistuksiakin valmistelleen valtiomiehen näkökulmasta Suomelle ihanteellinen verojärjestelmä. Viinasen mukaan progression tulee joka tapauksessa olla selvästi nykyistä pienempi. – Kyllä meidän pitäisi enemmän tasaveron suuntaan liikkua, ilman muuta. Se kannustaa työntekoon ja yrittämiseen aivan toisella tavalla kuin nykyverotus, joka helposti vie tuloista puolet tai jopa enemmän niiltä yritteliäiltä, jotka tekevät pitkiä päiviä ansaitakseen kunnon elannon. Se on kohtuuton osuus, kun otetaan kunnallisverokin huomioon. Viroon ei ole pitkä matka ja siellä eletään tasaveron kanssa. Eläkeläiset muuttavat verosopimuksen turvin Espanjaan, hyviä esimerkkejä löytyy Viinaselta muitakin. – Eläkeläisten verotus aiheuttaa jatkuvasti suunnatonta ärsyyntymistä. En tiedä tiedostaako puoluejohto lainkaan millainen henki kentällä on. Siis vankoilla kokoomuslaisilla. En ihmettele yhtään, miten kannatus on niin matalalla kuin se on tällä hetkellä.

varassa elävä ihminen voi pitää samantyyppistä elintasoa yllä kuin työssä käyvä.

Yrittäjyyskasvatus kuuluu kouluihin Nuoresta sukupolvesta enää harva unelmoi yrittäjyydestä. Miten Suomeen saadaan lisää yrittäjähenkeä? – Pitäisi olla toisenlainen asenne yrittäjyyden esiintuomiseen koko koulutuksen ajan. Yrittäjyyden ajatus pitäisi pystyä tuomaan tavalla tai toiselle esiin. Ei meillä tänä päivänä mitään sellaista ole. Yrittäjänä itsekin toimineen Viinasen mukaan lapsia ja nuoria pitäisi viedä paikanpäälle katsomaan millaisia yritykset ovat, jotta kipinä saadaan syttymään. – Jos kasvatetaan ja koulutetaan kuin säkissä, eiväthän he koskaan tiedä millaista se yrittäminen on. Yrittäjyyden siemen pitää kylvää koko kouluiän aikana. Sen hienompaa ammattia ei ole kuin yrittäjä. Olen ehdottomasti ollut sitä mieltä aina. Pitää olla ihanteita. Silloin on oman itsensä herra. Samaan aikaan Suomessa suhtaudutaan onnistumisiin kovin katkerasti. Miksei onnistumisia arvosteta?

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa pitäisi pudottaa tietyn ajan jälkeen, kuten se oli alkujaankin

Norjassa päätettiin hiljattain luopua perintöverosta, pitäisikö Suomen seurata esimerkkiä? Kysymys saa ministeri Viinasen hetkeksi mietteliääksi. – Mielummin tietysti, mutta ei sitä ainakaan pitäisi kiristää. Sukupolvenvaihdoksessa on helpotuksia tälläkin hetkellä, mutta vähänkin vauraampien yhtiöiden sukupolvenvaihdokset ovat tuskallisia. Ei tokikaan kenenkään pidä ilmaiseksi mitään saada, mutta perintöveron kanssa ei pitäisi ruveta ahnehtimaan.

Kohtuullisen verotuksen ohella on selvää, että Suomi tarvitsee ulkomaista pääomaa turvatakseen kilpailukykynsä. Nykyinen poliittinen asenneilmasto ei kuitenkaan arvosta edes kotimaista pääomaa. – Kotimainen pääoma pakenee paraikaa. Se on päivänselvää, jos me liikumme kovin erilaisella verotuksen tasolla verrattuna naapurimaihin. Verotusta on saatava alemmas, mutta se merkitsee myös sitä, että etuuksista on luovuttava. Ihmiset pitää saada töihin. Viinasen mielestä on älytöntä, jos Suomeen pitää tuoda Filippiineiltä koulutettuja sairaanhoitajia tai Virosta satamäärin siivoojia. Silti meillä on kymmeniä tuhansia työttömiä Hänen mukaan ei ole sattumaa, ettei ihmisiä saada töihin, vaan järjestelmässä on paljon korjattavaa. – Ansiosidonnainen työttömyysturva on ensimmäinen, josta pitäisi tietyn ajan jälkeen pudottaa tasoa, kuten se oli 1980-luvulla alkujaan. Ensimmäisten 200 päivän jälkeen taso tippui. Se on signaali ihmisille, että nyt pitää ryhtyä toimimaan. Viinanen jatkaa Kokoomusnuorten kanssa samalla linjalla, hänen mukaansa toimeentulotukisäädöksiä pitää pystyä tiukentamaan, sillä eihän se voi olla niin, että yhteisten verovarojen 10 – KOKOOMUSNUORI 4/13

– Meillä on jo niin paljon sitä väkeä, joka on joutunut elämään yhteiskunnan tuen, eikä oman työnsä tuloksen varassa. Ihmiset ovat katkeria siitä. Kun sitten tulee näitä ylilyöntejä esimerkiksi ylimmän johdon palkkauksessa, jota minäkään en voi ymmärtää, niin ei se ole mikään ihme, että asenne menestymiseen alkaa olla kielteinen. – Jos sivullinenkaan ei koe menestymisen palkitsemista oikeudenmukaiseksi, ei se voi mitään arvostusta nauttia. Ei täällä semmoisia palkkoja, kuin tänä päivänä nautitaan, tarvitse kuin Alahuhta.

Innovaatiot A ja O Suomi elää uudessa lamassa. Suuri osa perinteisistä teollisuuden aloista on kuihtunut kokonaan pois. Miten tästä noustaan, jos vientivetoiset alat polkevat juoksuhiekassa? – Metsäteollisuus tulee olemaan jossain muodossa keskeinen alue, mutta se saa uusia muotoja. Se ei ole enää pelkäää selluntekoa. Tuotekehityksen ja innovaatioiden myötä saadaan aikaan asioita, joita olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. Suomessa on vain harvoilla sektoreilla sellaista osaamista, jossa olisimme etevämpiä kuin kaikki muut. Yritystoimintaan pätee Viinasen mukaan samat lääkkeet kuin kuntatalouden tervehdyttämiseen: hallintokustannukset on pystyttävä pitämään kurissa ja kiinnitettävä huomiota tehokkuuteen. Hänen mukaansa Suomessa ei vieläkään ole laitettu kaikkia tehoja tuottavuuden nostamiseen. – Se ei tarkoita mitään piiskaamista työtekoon, vaan että tehdään töitä oikealla tavalla. Kuntasektorilla on saatavissa hirvittävä määrä tuottavuuden kasvua, kun vain ymmärretään tehdä oikein ne asiat. Sen sanon itse kokemuksesta, yrittäjänä. Kunnis-


sa on pöhötautia kerrassaan ihan tarpeeksi. Miten suuri riski epävakaan toimintaympäristön muutoksissa on yrityksille? – Minusta yritykset ovat tehneet verotuksesta hämmästyttävän suuren numeron. Heidän pitäisi keskittyä ensisijaisesti tuloksen tekoon, eikä valittaa verotuksesta. Siitä tuloksesta se vero maksetaan ja enemmän ongelma on se, ettei tulosta synny. Ministeri Viinanen on hämmästynyt sellaisesta yksisilmäisyydestä, että verotus olisi ratkaiseva tekijä. Hänestä tuntuu siltä, ettei jollain ole muuta lainkaan muuta mietittävää. EK:ssakin päällimmäiseksi tavoitteeksi nostettiin yhteisöveroasteen lasku. – Jos ei ole mitään muita tavoitteita, ihmettelen mitä ne muut tekee siellä Etelärannassa. Viinanen jatkaa toteamalla kilpailukyvyn nousevan avainkysymykseksi ja muistuttaa, että se ei kuitenkaan tarkoita pelkkää hintakilpailua. Työn tuottavuus on toinen oleellinen kysymys. Vielä vähintään yhtä suuri kysymys on, pystytäänkö hyödyntämään uusinta tekniikkaa, innovaatioita ja tutkimustuloksia kehittämällä ne tuotteiksi ja markkinoimaan ne tehokkaasti. Tälläkin hetkellä maailmalla käydään kauppaa 80–90 prosentin tasolla entisestä. – Joku tekee tavaraa ja pystyy myymään sitä, suomalaiset eivät pysty. Tavarassa on silloin vikaa, jos ei se kiinnosta ostajaa. Ei se sen kummempaa ole. Täällä vain pyritään huutamaan valtiota apuun tukiaisten muodossa ja seistään tumput suorana, kun olisi pitänyt jo ajat sitten ruveta kehittelemään toisenlaisia, tulevaisuuden tuotteita. Pelin voittaa se, joka pystyy nopeimmin reagoimaan uusimpaan kehitykseen. Toivotaan, että se voittaja on Suomi. Millaisen Suomen näet kahdenkymmen vuoden kuluttua?

Hänen mukaansa laskutikku kuvaa hyvin sitä, ettei hänen ikäinensä sukupolvi enää pysty seuraamaan mitä tässä maailmassa tapahtuu tai missä kehitys on. – Meitä laskutikkuaikakauden ihmisiä on vaikka kuinka paljon. Jos me tätä maata johdamme ja pysymme ikuisesti paikallamme, ei siitä hyvää seuraa. Väitän, että Suomessa ongelmat pitkälle johtuu siitä, että meillä on pitkään pidetty avainpaikoilla niin yrityksissä kuin monessa yhteisössä laskutikkukauden ihmisiä, jotka eivät pysty näkemään sen hetkistä kehitystä ympärillään. Se on nuorten tehtävä. Meidän pitää ymmärtää, että ollaan pasé. Eikö reaalimaailmassa tarvita myös laskutikkuaikakauden osaamista, ettei virheitä toisteta? – Tulee uusia virheitä, vaikka kuinka paljon. En ole oikein vakuuttunut siitä, että jollakulla on viisikymmentä vuotta vanhoja kokemuksia, joita sovelletaan tähän päivään. Tehdään ne virheet sitten moderneista asioista. Pitäisi askarrella modernien asioiden parissa, eikä haikailla vanhoja asioita. Lopuksi ministeri Viinanen pohtii Kokoomusnuorten asemaa puolueyhteisössä. Hänen mielestään kaksi askelta edellä kuvaa edelleen nuortenliittoa ja niin on hyvä olla jatkossakin. Mikä merkitys nuortenliiton herättämällä keskustelulla on Kokoomusyhteisölle? – Minusta sillä on suuri merkitys sikäli, että se herättää ihmisiä ajattelemaan. Liian helposti meillä vanhemmilla on liian luutuneet ajatuksen tästä maailmasta. Ne on urautuneita. Ei edes osata nähdä mitä maailmassa tapahtuu. – Samassa se hätkähdyttää ja suututtaa. Nuorten pitää kuitenkin nimenomaan nostaa esiin radikaalejakin ajatuksia, sillä ei tämä vanhempi kaarti jaksa pitää yllä moderneita asioita, eikä osaakaan. Mikä siinä rohkeudessa sitten suututtaa?

– Ellei radikaaleja muutoksia tehdä, näen paljon velkaantuneemman Suomen kuin tänä päivänä. Pahimmassa tapauksessa olemme menettäneet pari pykälää luottoluokitusta ja saaneet aikaan suuremmat korkokustannukset, joka merkitsee myös sitä, että tavallisen kuluttajan elämää ahdistaa paljon enemmän kuin tänä päivänä, Viinanen analysoi nykykehitystä.

– Kun ollaan niin urautuneita, joku voi suuttua, kun puhutaan suoraan. Moni ihminen ajattelee asioista kuitenkin ihan samalla tavalla. Mutta sitten ollaan jo sen verran jämähtäneitä paikoilleen, että reaktiot pelottaa.

– Mutta jos toimitaan oikein ja pystymme seuraamaan aikaamme, niin kyllä Suomi palaa arvostetulle uralleen, mitä se on ollut tähänkin asti. Nyt ollaan veitsenterällä, kumpaan suuntaan heilahdetaan.

– Olen sitä mieltä, että kansa palkitsee, kun puhutaan asioista suoraan, niiden oikeilla nimillä, olkoon ne kipeitä tai ei. Ei se ole politiikalle eduksi, ellei uusia, osin radikaalejakin ajatuksia uskalleta tuoda esiin. Keskustelu saattaa poikia tuloksia tai sitten ei, mutta turha niitä on ainakaan piilossa pitää.

Laskutikku on pasé – Olen sen aikakauden kasvatti, jolla oli laskutikku. Ei ollut taskulaskinta, vaan laskutikku ja minusta tuli diplomi-insinööri, Viinanen toteaa.

Mistä johtuu, että ani harva on julkisuudessa valmis puolustamaan rohkeita avauksia?

– Jatkakaa vaan reippaalla linjalla ja herätelkää meitä vanhuksia.

KOKOOMUSNUORET.FI – 11


Paikallisyhdistys esittäytyy

Jäähyväiset hyvinvointivaltiolle Aristoteles esitti teoksessaan Politiikka kauaskantoisen viisauden: Mitä useammalle jokin on yhteinen, niin sitä vähemmän siitä huolehditaan. Lause selittää osaltaan sosialismin toimimattomuutta, mutta ajatus yhteisten resurssien huolimattomasta käytöstä liittyy vahvasti myös julkistalouteen.

– Teksti Niilo Heinonen –

Oulun Kokoomuksen Nuoret ry

V

uosi 1945 on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan vuotena, jolloin järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit ja kommunistit nousivat eduskuntaan, Lapin sota päättyi sekä lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle. Eikä vähiten siksi, että syyskuun 16. päivänä perustettiin vapaata ja kansallistuntoista isänmaata rakentamaan Oulun Kansalliset Nuoret. Myöhemmin Oulun Kokoomuksen Nuoriksi nimensä vaihtanut yhdistys on piirijärjestönsä paikallisyhdistyksistä vanhin. Vuonna 2015 on tarkoitus viettää näyttävästi yhdistyksen 70-vuotista historiaa ja valmistelut vuosijuhlia varten on aloitettu hyvissä ajoin.

Yhdistys on historiansa aikana kasvattanut useita myöhemmin politiikassa kansanedustajiksi, kaupunginvaltuutetuiksi, europarlamentaarikoiksi ja johtaviin tehtäviin edenneitä kokoomusvaikuttajia. Esimerkkeinä mainittakoon Kokoomuksen Nuorten Liiton kultaisen ansiomerkin tänä vuonna saaneet entinen europarlamentaarikko ja nykyinen Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajana vuosina 2004–2007 toiminut Lääketeollisuuden viestintäjohtaja Tuomas Nurmela. Lisäksi yhdistys on houkutellut riveihinsä ja edistänyt vaikuttajaurallaan kokoomusaktiiveja muualtakin Suomesta, kuten esimerkiksi Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja puoluevaltuuston varapuheenjohtajan Mari-Leena Talvitien.

N

ykyisin toiminta on varsin aktiivista. Tapahtumia on 1-2 kertaa kuukaudessa ja hallitus kokoustaa noin 10 kertaa vuodessa. Toiminta pitää sisällään muun muassa koulutuksia, keskustelutilaisuuksia, piknikkejä, yritysvierailuja ja saunailtoja. Tapahtumia on tämän vuoden aikana järjestetty vajaa 30!

Tänä vuonna yhdistys on panostanut erityisesti viestintänsä kehittämiseen. Kesällä lanseerattiin Vapaudenvahti-kampanja, jonka yhteydessä julkaistut www.vapaudenvahti.fi-nettisivut keräsivät laajan näkyvyyden heinäkuussa Qstock-festareilla järjestetyn tempauksen jälkeen. Kampanja sai näkyvyyttä festareiden lisäksi Facebookissa, jossa tavoitettiin yli 6000 käyttäjää ja tempauksen kuvat saivat satoja tykkäyksiä. Kampanjan yhteydessä yhdistys tuotti rintanappeja ja avasi myös ensimmäisenä paikallisyhdistyksenä oman Twitter-tilinsä.

Y

hdistys osallistuu aktiivisesti Oulun seudun poliittiseen keskusteluun julkaisemalla kannanottoja, kannustamalla aktiivejaan mielipide- ja blogikirjoittamiseen sekä kutsumalla vieraikseen Kokoomuksen paikallisia vaikuttajia lähes kuukausittain. 12 – KOKOOMUSNUORI 4/13

Veronkanto-oikeuden myötä julkisella sektorilla on pehmeä budjettirajoite, jonka seurauksena kunta tai valtio ei käytännössä voi mennä konkurssiin – ja jos kaikki menee silti pieleen, niin viime kädessä apuun tulee Euroopan keskuspankki, kuten kastanjavyöhykkeen maiden kohdalla on nähty. Yrityksen ja valtion erottaa toisistaan se, että yrityksen omistajat vastaavat rahaa tuhlaavista päätöksistä omalla omaisuudellaan, mutta valtion kohdalla tappio koituu koko yhteiskunnalle, jolloin vastuun rajat hämärtyvät – tunnollinen veronmaksaja jää tässä kuviossa ajopuun rooliin. Lisäksi äänestäjillä on taipumus palkita eniten uusia etuisuuksia kehitelleet poliitikot seuraavissa vaaleissa, joten yhteisille varoille löydetään hyvin helposti uusia kivoja käyttökohteita. Harmi vain, että vuosien vieriessä saavutetut edut mielletään pysyviksi ja ennen pitkää niitä aletaan pitää perusoikeuksina. Julkistalouden ahdingolle löytyy myös muita konkreettisempia syitä, joita voidaan valottaa vaikkapa kuntataloutta tarkastelemalla. Viime vuonna kunnilla oli 535 lakisääteistä tehtävää, kun kaksi vuosikymmentä sitten tehtäviä oli puolet vähemmän. Huoltosuhteen heikentyminen, viennin vähentyminen, hidas talouskasvu ja julkisen sektorin surkea tuottavuuskehitys vain lisäävät julkisen talouden ahdinkoa. Menot kasvavat, mutta tulopohja on jo rapautunut – kenellä on rohkeutta vetää hätäjarrusta? Kuka viheltää pilliin? Taannoinen Suomen yrittäjien tekemä esitys kuntien tehtävämäärän radikaalista vähentämisestä oli piristävä keskustelunavaus muuten niin lohduttomalta näyttävään tilanteeseen. Myöhemmin myös Keskusta heräsi normitalkoisiin ja haluaisi oppisitiounelmissaan jopa puo-


Mielipiteitä

Työllisyydenhoidon lääkkeet myrkkyä kilpailukyvylle littaa kuntien tehtävämäärän – vastuu on kuitenkin maan hallituksella! Marraskuussa julkistetut toimenpiteet ovat hyvä alku, mutta ei niillä ei vielä käännetä kansakuntamme kelkkaa oikealle uralle. Ja valtioneuvostolle vielä tiedoksi, että todelliseen vaikutukseen tähtäävä kuntien tehtävien karsimiminen tarkoittaa niiden lopullista lakkauttamista, ei vain siirtämistä valtion kontolle.

Suomen työttömyysluvut eivät ole kauniita: lokakuussa työttömiä työnhakijoita oli TEM:n mukaan 289 600, eli 39 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heistä lähes 30 % oli pitkäaikaistyöttömiä. Työttömyystilastot kertovat siitä, miten Suomella menee – tai mihin Suomen rahat menevät. Huonoista tuloksista päätellen työllisyydenhoito on byrokraattisuudessaan tehotonta, ja taakkaa raahaavat perässään yritykset ja nettoveronmaksajat. Koko Suomen kilpailukyky kärsii, kun työllisyydenhoito ja muut julkiset palvelut aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Taloudellisten ja rakenteellisten muutosten takia työpaikkoja häviää, mutta työttömyyden syyt ovat moninaiset. Syynä voi olla koulutuksen, työpaikkojen tai työkokemuksen puute, sairaus, saamattomuus tai se iso paha syrjäytymisen susi. TE-toimisto arvioi asiakkaidensa työllistymisen mahdollisuudet ja asettaa heidät eri palvelulinjalle sen mukaan, millaisia palvelutarpeita heillä on. Työvoiman palvelukeskuksissa pyritään työllistämään moniammatillisesti TEtoimiston, kunnan ja Kelan yhteistyöllä.

Kirjoittaja Juuso Seppälä on kokoomusnuori, liittohallituksen jäsen ja Heinolan Kokoomuksen Nuorten puheenjohtaja. Kuntatalouteen luo epävarmuutta myös huono informointi tulevasta: esimerkiksi kotikunnassani Heinolassa jouduimme kevätkesällä työstämään kaupungin kaksivuotisen strategiasuunnitelman vailla tarkkaa tietoa sote-uudistuksen tai kuntarakenneuudistuksen linjoista. Nuorisotakuu puolestaan on yksi esimerkki kalliiksi käyvästä, suurta kansanosaa leimaavasta holhouspäätöksestä – mutta lisäksi se toimii myös mainiona esimerkkinä päätöksestä, jonka implementointi on ollut surkeaa hätiköinnin ja huonon ohjeistuksen takia. Kotikunnassani nuorisotakuu on tuonut töitä toistaiseksi vain viranomaisille, joita joudutaan palkkaamaan tämänkin lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi.

Näen ongelmalliseksi sen, että Suomessa on tällä hetkellä monta suurta organisaatiota, joilla on kaikilla takanaan tietyt etuudet ja vastuut. Näiden organisaatioiden järjestelmät eivät keskustele keskenään, eikä tieto kulje. Toivon, että lakimuutoksilla ja rakenteita muuttamalla voitaisiin parantaa tilannetta siten, että turhia muureja eri organisaatioiden välillä purettaisiin. Palvelut

Jos kansakuntamme kohtalo ketään kiinnostaa, niin Kokoomuksen olisi syytä lopettaa keskustaoikeistolaisen kansanpuolueen leikkiminen ja kannatuksen vähenemisenkin uhalla alkaa pelaamaan ikävän realistin roolia. Julkisen talouden eheyttämiseksi vaaditaan rajuja otteita sen sijaan, että piirrellään uusia viivoja Suomen kuntakartalle kuin siirtomaaisännät konsanaan, tai pusketaan

Kirjoittaja Piia Kurki on kokoomusnuori, Pirkanmaan Kokoomuksen vuoden 2014 varapuheenjohtaja ja työskentelee yksityisellä sektorilla vs. palvelukodin johtajana. tulee pystyä järjestämään tehokkaammin. Myös erilaisia kannustusloukkuja tulee purkaa, jotta työelämä olisi joutenoloa houkuttelevampaa. Koulutuksen tulee olla työelämälähtöistä, jotta se kasvattaisi nuorista työtä arvostavia kansalaisia. Työmarkkinoilla työehtosopimusten yleissitovuuteen tulee puuttua: työtä vielä osaamattomat voitaisiin palkata töihin pienemmällä palkalla ja pienemmällä riskillä työnantajalle. Tähän hyvä keino olisi myös oppisopimusjärjestelmän kehittäminen. Velvoitetyöllistämiseen ei tule lähteä -työnantajalla tulee olla vapaus päättää työvoiman tarpeestaan.

kokonaisveroastetta kohti 50 prosenttia uskoen hyvinvointivaltion kaikkivoipaisuuteen. Meidän on leikattava mieluummin kuin lisättävä ja kiristettävä ennemmin kuin löysättävä – tämä ajattelumalli on Kokoomusnuorille selkeä, joten tehkäämme kaikkemme juurruttaaksemme se myös kansanedustajien ohjenuoraksi.

KOKOOMUSNUORET.FI – 13


Järjestögaala

Vuoden kokoomusnuori, Emmi Kurkela, tulee Vuoden piirijärjestöstä Oulun läänistä.

Kaarinan Kokoomuksen Nuoret vastaanottamassa Vuoden paikallisyhdistys -palkintoa.

– Teksti Laura Heinonen Kuvat Samuel Schubak –

Emmi Kurkela on vuoden kokoomusnuori

K

okoomusnuorten Järjestögaala -voittajat on valittu ja palkinnot jaettiin Sikajuhlilla. Vuoden kokoomusnuori -titteli meni tänä vuonna 17-vuotiaalle oululaisaktiivi Emmi Kurkelalle, joka puuttui rohkeasti netissä tapahtuneeseen koulukiusaamistapaukseen. Vuoden kokoomusnuori -palkinnon saajan valitsee liiton virkailijayhdistys, jonka puheenjohtaja, Lapin piirin järjestösihteeri Leo Haapalainen toteaa: – Liitossamme on paljon fiksuja teoreetikkoja, mutta virkailijoille on luonnollista palkita sellainen tekijä -tyyppi, joka tarttuu rohkeasti toimeen, jättää puhumisen vähemmälle ja antaa teolle merkityksen. – Suomessa on panostettu koulukiusaamiseen hoitoon paljon. On Kiva koulu -projekteja, tukioppilastoimintaa, vertaissovittelutoimintaa ja opettajien sekä oppilaskuntien valmennusta. Kaikkea tällaista tarvitaan, mutta sen lisäksi koulukiusaamisen ehkäisy vaatii nuorilta itseltään rohkeutta ja oikeudenmukaisuuden tuntoa. Niihin pitäisi vaikuttaa, jotka hiljaisella hyväksynnällä antavat tuen kiusaajille. On aivan liikaa sellaisia, katsovat kiusaamista vierestä, pohdiskeli tuore voittaja Sikajuhlilla. KNL -toiminnassa mukanaolo on Kurkelalle tärkeä harrastus ja määrätietoinen nuori nainen toteaakin, että poliittisessa nuorisojärjestössä toimimalla saa monenlaisia kokemuksia ja myös uusia ystäviä.

V

uoden paikallisyhdistys -palkinnon saajaksi valittiin Kaarinan Kokoomuksen Nuoret. Yhdistyksen puheenjohtaja Tuulia Merivuoren mukaan voitto yllätti kaarinalaiset: – Yhdistyksemme toiminta on elvytetty vasta kaksi vuotta sitten ja hommia on tehty kaiken kaikkiaan todella pienillä resursseilla, joten tuntuu hyvältä saada kiitosta

14 – KOKOOMUSNUORI 4/13

tehdystä työstä. Toimintamme on perustunut itse työstettyyn arvopohjaan, tarkkaan harkintaan, priorisointiin ja kunkin henkilökohtaisiin toiveisiin. Näillä aineksilla on saatu luotua toimiva paketti. – Kaarinan meininki on sitä, mitä Kokoomusnuorten paikallistoiminta parhaillaan on, eli sopivassa suhteessa asiallista vaikuttamista ja rentoa yhdessä tekemisen meininkiä”, perustelee voittajan valinneen järjestötyöryhmän puheenjohtaja Tony Kuntsi. Kaarinalaiset kokoomusnuoret ovat osoittaneet esimerkillistä paikallistoimintaa tänä vuonna puhuessaan aktiivisesti nuorisovaltuuston perustamisen puolesta Kaarinaan. – Tavoitteena on saada nuorisovaltuustosta kirjaus kaupungin sääntöihin lautakuntien ja valtuuston rinnalle, ja saada nuorisovaltuutetuille mandaattipaikat kaikkiin lautakuntiin ja hallitukseen. Ainakin Kokoomuksen valtuustoryhmässä asiaan suhtaudutaan melko hyvin ja olemme toiveikkaita esityksen läpimenon suhteen, Merivuori toteaa. Ensi vuonna yhdistys aikoo tehdä EU-vaalikampanjaa sekä Kaarinassa että muualla maakunnassa, kasvattaa jäsenmääräänsä ja järjestää erilaisia koulutuksia. – Suunnitelmissa on ollut myös piensijoitusilta, kesätyöprojekti yrittäjien kanssa, yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapahtuman järjestäminen lukiossa, jääkiekkopelireissu ja paljon muuta, Merivuori kertoo.

V

uoden piirijärjestöksi valittiin Oulun läänin Kokoomusnuoret. Palkinnon saajan valinnasta vastaa liittohallitus, joka perusteli valintaansa piirijärjestön huikealla jäsenkehityksellä ja aktiivisella järjestötoi-

minnalla. – Kuluvalle vuodelle asetimme tavoitteeksi kirkastaa piirin poliittista sanomaa paitsi alueellisesti myös puolueyhteisön sisällä. Tärkeitä asiakysymyksiä ovat olleet muun muassa rahapelimonopoliin liittyvät epäkohdat, verotuksen yksinkertaistaminen ja keventäminen sekä työn ja yrittämisen edellytysten kohentaminen. Lähtökohtana on ollut, että toimintamme perustuu linjakkaaseen oikeistolaiseen politiikkaan sekä tarvittaessa rohkeisiin keskustelunavauksiin, jolla näyttää olevan vahva tuki nuorison keskuudessa, linjasi piirin puheenjohtaja Janne Heikkinen. – Vuoden kohokohtia ovat olleet yhdessä Lapin piirin kanssa järjestetty järjestäytymiskoulutusviikonloppu Kemissä, keskustelutilaisuus rahapelimonopolista, yritysvierailu Kalajoen turkistarhalle, paljon mediahuomiota saanut seminaari ”Mistä kasvua Kainuuseen” Kajaanissa, legendaariset rapujuhlat Oulussa sekä useat muut tapahtuvat. On ollut hienoa nähdä miten piirin toiminta on kasvanut vuoden aikana tällaisiin mittoihin. Vuosi päätetään jouluisen viini- ja juustoillan merkeissä. – Tulevana vuonna tulemme panostamaan yhteiseen järjestökoulutukseen ja pitää yllä perinteiksi muodostuneita tapahtumia samassa mittakaavassa. Ensi vuonna tulemme järjestämään myös laadukkaita seminaareja ja yhteiset porvarisitsit Kokoomusopiskelijoiden kanssa, paljasti piirin järjestösihteeri Lotta Savola Sikajuhlilla palkintojenjaon jälkeen. Kokoomusnuorten juhlavuoden kunniaksi aloitettua Järjestögaalaa tullaan tulevaisuudessa viettämään marraskuussa aina liittokokouksen iltajuhlan yhteydessä. Palkintoina kisassa oli mm. ilmaismökki Winter Gamesille ja Politiikan Approbaturin ”lahjakortteja”.


Kokoomusnuori-jetset

Sikajuhlien hyväntekeväisyystempaus

S

ikajuhlia vietettiin perinteiseen tapaan joulukuun puolivälissä keskustoimistolla. Aiemmista vuosista poiketen lahjojen vaihtamisen sijaan Kokoomusnuoret antoi juhlijoille mahdollisuuden osallistua Sylva ry:lle tehtävään lahjoitukseen sopivakseen katsomalla summalla. Lisäksi sidosryhmille lähetettävien joulukorttien sijaan Kokoomuksen Nuorten Liitto tukee Sylvan toimintaa järjestön lehteen laitettavalla ilmoituksella. Sikajuhlien lahjoitus kerättiin suljettuun keräyslippaaseen. Kokoomusnuoren toimitus ole saanut informaatiota keräyksellä kootusta summasta, mutta iltaa tarkkailleet tontut totesivat kolikkojen kilahtelua ja seteleiden kahahtelua seurattuaan kokoomusnuorten olevan yleisesti anteliaita ja kilttejä.

S

ylva ry on vuonna 1982 perustettu syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä valtakunnallinen yhdistys. Kun lapsi sairastuu syöpään, vanhemmat tarvitsevat myös käytännön tietoa sairaudesta ja kuntoutuksesta. Sylva julkaisee muun muassa perheille ja hoitohenkilökunnalle tarkoitettuja oppaita sekä jäsenlehteä. Sylva kouluttaa lapsena tai nuorena syövän sairastaneista 18–25-vuotiaista tukihenkilöitä, jotka auttavat syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria. Lisäksi syöpäsairaiden lasten vanhemmat ovat saaneet ilmaisen majoituksen lapsen syöpähoitojen ajan Helsingin Kuusitien perheasunnoissa vuodesta 1992 alkaen. Joka vuosi noin 150 lasta ja nuorta sairastuu syöpään Suomessa. Heistä noin 75–80 prosenttia paranee. Lasten yleisimmät syövät ovat leukemia ja aivokasvaimet. Sylvan unelmana on, että kaikki syöpään sairastuneet lapset paranisivat ja saisivat myös mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Siksi Sylva tukee toiminnallaan hoidon lisäksi myös tutkimusta ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin. – Teksti Visa Kananoja ja Sylva ry

KOKOOMUSNUORET.FI – 15


Kaksi askelta edellä. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymäaika Sähköposti

TipTip utaautäam toäytea ä tty lotm sa lä himpäaäke lä h im post pää n postililaaaatiknkoo tikkoonn!!

Kokoomusnuoret maksaa postimaksun!

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry Vastauslähetys Tunnus 5005546 00003 Helsinki

Liityn jäseneksi Kokoomusnuoriin! Päiväys, allekirjoitus ja nimenselvennys Liity Internetissä osoitteessa kokoomusnuoret.fi/liity tai tekstiviestillä (hinta 0,95 €) numeroon 17233: KNL LIITY ETUNIMI SUKUNIMI, HENKILÖTUNNUS, KATUOSOITE, POSTINUMERO, SÄHKÖPOSTIOSOITE


Kokoomusnuori 4/13