Page 1

MARRASKUU 11 2019 7�

Kävelytesti

PAL.VKO 2019-50 19011 6

414883

808990

380899-1911

Paimenkoirat ja SM-lampaat

KOIRAHANKKEILLE MILJOONALUOKAN EU-TUET


KUVA ROBERT SEGER

marraskuussa 2019

22 Laura Lönnbergin australianpaimenkoira Kipinä paimensi SM-kisan lampaita tarkimmin.

KUVA AINO PIKKUSAARI

46

Kennelliitto palkitsee Koiramessuilla 13 Sankarikoiraa, mm. irlanninsusikoira Frankin.

12

Kävelytesteillä on tavoite parantaa lyhytkuonoisten terveyttä. Mimmi läpäisi testin Tuusulassa.

4 Koirahankkeille pari miljoonaa euroa EU-tukea 12 Kävelytesti mittaa lyhytkuonoisten rasituksen sietoa 18 Ranskanbulldogit kävelytestissä Tuusulassa 22 Lammaspaimenet mestaruusmittelöissä Somerolla 30 Puheenjohtajalta 32 Eläinklinikalla korostuu taito kommunikoida asiakkaan kanssa 38 Asiakaskohtaamisen opettamiseen panostetaan yliopistolla 42 Koiramessut, Messari - vuoden suurin koiratapahtuma on pian! 46 Kennelliito palkitsee 13 koirasankaria 48 Karvainen Pörssi 68 Koirat ovat facebookin suosituimpia huomionherättäjiä 74 Koiranomistajat ovat somessa erityisen aktiivisia 80 Valkoinenpaimenkoira on aktiivinen, iso perhekoira 89 Perinnöllinen vaihtelu on koirien terveyden tärkein tae 96 Koirauutisia 97 Yleisönosasto 98 Nuorten sivut 101 Kennelliitto tiedottaa-sivut

KUVA MINNA TALLBERG

PerusKOIRAMME: 52 Mestarikoirat peltojäljellä 54 Näyttelykoirakilpailujen voittajat 61 Sama koirakko voitti molemmat tanssimestaruudet

38 Sanna Viitanen (vas.) ja Johanna Hyytiäinen opettavat eläinsairaalassa asiakaskommunikaatiota.

80 Sata vuotta sitten

vääränvärisenä vieroksuttu valkoinenpaimenkoira on nyt suosittu rotu. KUVA AINO PIKKUSAARI

MetsästysKOIRAMME: B1 Kainuulaiskoiralta mestariseisonnat peltolinnuille B4 Sallitun ja kielletyn ero lintukoiran koulutuksessa B8 Suomenpystykorvien mestaruuteen tarvittiin ennätyspisteet

Kansi: Aino Pikkusaari: Maremmano-abruzzese


SUOMEN SUURIN KOIRATAPAHTUMA 7.–8.12. Tuhansia koiria yli 300 rodusta • Vauhdikkaat esitykset ja lajinäytökset • Rotuesittelyjä Vinkkejä koiran hankintaan • Valloittavat pentunäyttelyt • Voittaja-näyttelyt Lasten oma lelukoirakilpailu • Hyötykoirat • Hellyttävät kaverikoirat Sankarikoirat • Vuoden virkakoirat • Parhaat joululahjat koiralle ja omistajalle Ennakkoliput: shop.messukeskus.com koiramessut.fi

koiramessut

#koiramessut


Viiden miljoonan euron koirahankkeisiin mittavat EU-tuet 4

KOIRAMME 11/2019


Kolme koiranruokatehdasta, yhdeksän koirahoitolaa, yhdeksän rekikoirayritystä ja kolme tuhkaamoa. Halleja, koirapuistoja, kenttiä, verkkopalveluja. Kaikkiin näihin ja moneen muuhunkin on käytetty parin viime vuoden aikana pienempi tai isompi summa EU-rahaa. Koiratoimintaa hyödyttäviä hankkeita on vireillä yli 70 yhteensä lähes viiden miljoonan euron arvosta. Teksti ja kuvat BIRGIT HALKIO

EU

PetVilla remontoitiin vanhaan asuinrakennukseen Ylitalon tilalle Sastamalaan. Pihalla on isot ulkotarhat. Kamu on oloihin silminnähden tyytyväinen.

-tukea kustannuksiin saa 20 prosentista jopa sataan prosenttiin. EUrahaa on siis saatu koirahankkeisiin arviolta jopa pari miljoonaa euroa. Päätökset tehdään joko alueellisissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ely) tai paikallisissa leader-ryhmissä. Katja Ylitalo Sastamalasta Pirkanmaalta on yksi hyviä uutisia saanut uusi koira-alan yrittäjä. Idea koirahoitolasta syntyi ja eteni nopeasti. Lemmikkihotelli PetVillan ovet avattiin syksyllä 2017 reilun puolen vuoden valmistelujen jälkeen. Remontti oli aloitettu heti keväällä, kun tukihakemuksesta oli tullut myönteinen

päätös. Hoitolan kustannusarvio oli 65000 euroa, johon Joutsenten reitti-leader-ryhmä myönsi 20 prosentin investointituen. Hoitola kunnostettiin Katja ja Janne Ylitalon kotitilalla tyhjäksi jääneeseen asuinrakennukseen. Turvallisuus on otettu tarkasti huomioon yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Alakerrassa on 11 koirahuonetta ja yläkerrassa kolme kissahuonetta. Pihalle on tehty isot ulkotarhat. – Jos tätä ajattelisi tiukasti elinkeinona, niin paikkoja pitäisi olla enemmän. Halusin kuitenkin tehdä kodinomaisen, rauhallisen ja viihtyisän paikan, eikä paikkalukua kasvatettu isommaksi, Katja perustelee. Kun yksi iso urakka oli saatu maaliin, tuoreella yrittäjällä muhi jo uusi idea. Sen syntymiseen tarvittiin myös perheen pientä lasta ja ihan arkitavalliset pistäytymiset kauppakeskuksissa ja ruokapaikoissa. Leikkipaikat olivat aina mieleisiä, ja Katjalla välähti, että eikö koirille voisi järjestää samantapaista tilaa. – Hoitolan isossa huoneessa oli jo leikkimahdollisuus, mutta tilaa oli kuitenkin aika vähän, Katja mietiskeli. Koirien oma hoplop

Hoitolaan koiraansa tuova omistaja voi ostaa lisäpalveluna päivittäisen leikittämisen hallissa. Tilaa voivat vuokrata myös ulkopuoliset. Katja Ylitalo antaa kiitosta yritysneuvonnalle ja varsinkin paikalliselle leader-ryhmälle.

Tästä sai alkunsa PetVillan leikkimaa, joka avattiin viime joulukuussa. Lämmin tila on täynnä erilaisia telineitä, tunneleita, tasapainotyynyjä, ja huoneen perällä on iso pallomeri ja kiipeilyteline. – Välineyritys Toygroup innostui meidän ideastamme ja suunnitteli ja toimitti välineet koiria varten. Niissä käytettiin ylimääräisiksi jääneitä tarvikkeita, ja näin säästimme kuluissa, Katja ja Janne kertovat. KOIRAMME 11/2019

5


Syyslomaviikot olivat kiireiset. Katja Ylitalo avaa oven Kirsi Schwartzille, joka toi hoitoon nelivuotiaan Hexin.

KOIRA-ALAN YRITYKSET Isoimmat yritystukihankkeet 1 Dagsmark Petfood, koiranruoka 2 Piiru Forest Husky Park 3 NEUfrau, koiranruoka 4 VipStore, nettikauppa 5 Frozen Lake Husky -erämaatila 6 Lohjan Eläintuhkaus 7 Erä-Susi, huskytarha 8 Tmi Regina Kunnas, hoitola 9 Kennelpakaste 10 Loviisan eläinklinikka Lovet

Kokonaisrahoitus 570 000 323 000 200 000 190 000 186 000 183 000 177 000 172 000 143 000 136 000

Hankevuodet 2017–2020 2019–2020 2018–2020 2015–2018 2017–2019 2017–2020 2018–2020 2018–2021 2017–2019 2015–2020

KOIRAYHDISTYKSET JA MUUT TOIMIJAT Isoimmat kehittämishankkeet Kokonaisrahoitus 1 KS kennelpiirin toimintakeskus 244 000 2 Lakeuden koiraurheilukeskus 79 000 3 Renssulan koirapuisto 75 000 4 Pärnävaaran koiraurheilukeskus 70 000 5 Kauhavan koulutuskenttä 65 000 6 Tukikoirien kasvatus 59 000 7 Lägi-areenan keinonurmi 50 000 8 Valkeakosken koulutuskenttä 49 000 9 Kauhavan koirapuisto 45 000 10 Kangasniemen koirakenttä 45 000 Lähde: Ruokavirasto, hankerekisteri. Hakusanat: koira, kennel, lemmikki, husky, hund, dog.

6

KOIRAMME 11/2019

Hankevuodet 2018–2019 2015–2019 2016–2019 2017–2019 2018–2020 2016–2017 2016 2015–2017 2015–2016 2015–2017

Leikkitilan kustannusarvio oli 20000 euroa, ja myös tähän myönnettiin 20 prosentin yritystuki. – Sekä rahallinen tuki että varsinkin kaikki neuvonta ja opastus ovat olleet kultaakin kalliimmat. Olisimme toteuttaneet yrityksen joka tapauksessa, mutta myönteiset päätökset nopeuttivat töitä ja yritysten avaamista. Yhteenvetona kokemuksistaan Ylitalot kannustavat ottamaan huolella selvää tukimahdollisuuksista, jos joku mielii perustaa omaa yritystä. – Aikaa ja perinpohjaista paneutumista hakemukset kyllä vaativat. Kannattaa mennä heti alussa oman alueen leader-ryhmän pakeille tai kysyä muualta yritysneuvoja. Huolellisuus jokaisessa vaiheessa on tärkeää siksikin, että tukien myöntämistä ja käyttöä valvotaan. Ylitalojen luona käytiin muun muassa tekemässä hyvin yksityiskohtainen tarkastus, kun leikkikeskus oli yksi satunnaisotannalla valituista kohteista. – Tarkastajilla oli mukana muun muassa kuitteja ja he katsoivat, että täällä todella on ne välineet ja tarvikkeet, joista on haettu korvausta. Uusi ohjelmakausi on jo oven takana, mutta Katja Ylitalo arvelee, ettei hän ainakaan heti lähde suunnittelemaan uusia urakoita. – Nyt tehdään yritystä tutuksi. Tässä alkuvaiheessa olemme tietenkin molemmat paljon kiinni hoitolan arjessa, mutta myöhemmin lomaakin pitäisi voida pitää ja työntekijän palkkaaminen on yksi tavoitteista. Vielä ehtii hakea Nykyinen ohjelmakausi alkoi 2014 ja päättyy 2020. Ohjelmakauteen liittyvää julkista rahoitusta maaseudun hyväksi jaetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. – Kyse on nimenomaan maaseudun tukemisesta. Isoimmat kaupunkikeskukset on rajattu tuen piiristä pois, tarkentaa ylitarkastaja Johanna Rannanjärvi Ruokaviraston Maaseutulinjasta. Yhteensä erilaisia hakemuksia oli lokakuun puoliväliin mennessä hyväksytty yli 9000. – Uusia projekteja voi tulla vireille kauden loppuun saakka, Rannanjärvi sanoo. Tiedot ovat julkisesti luettavissa


Ruokaviraston nettisivuilta avautuvasta hankerekisteristä. Palvelusta näkee muun muassa lyhyen kuvauksen hankkeesta, sen keston ja kokonaisrahoituksen, joka sisältää sekä julkisen rahoituksen että omarahoitusosuuden. Tukisummia ei ole eritelty. Koiramme-lehden juttua varten tietoja etsittiin hakusanoilla koira, lemmikki, kennel, husky, hund ja dog. Hakemukset käsitellään joko jossakin 15 ely-keskuksesta tai itsenäisinä toimivissa leader-yhdistyksissä, joita on 54. Käytännössä hakemusten käsittelytahoon vaikuttaa varsinkin arvio tuen määrästä. Ely-keskukseen ohjautuvat isot suunnitelmat. Leaderryhmät puolestaan voivat myöntää enintään 180000 euroa tukea. Summa sisältää kaiken saatavilla olevan julkisen rahoituksen. Tukimuotoja on kaksi, yritystuki ja kehittämishanke. Yhdistykset hyödyntävät paljon hanketukea, joka jakaantuu kehittämis- ja investointitukeen. Kehittämistuki voi olla jopa täydet sata prosenttia, mutta yleensä rahoitusta saa kustannuksiin 70– 90 prosenttia. Jos hakemus on niin pieni, että tuki jäisi alle 5000 euron, rahallista apua voi saada teemahankkeiden kautta. – Kannattaa seurata oman paikallisen leader-ryhmän toimintaa ja ottaa yhteyttä, jos omaan suunnitelmaan sopiva teema tulee julki, Rannanjärvi kannustaa koiraharrastajiakin tarttumaan myös pieniin tukimahdollisuuksiin. Investointitukea voidaan myöntää enimmillään 75 prosenttia, mutta yleensä leader-ryhmät ovat määritelleet tukitasonsa alemmaksi. Yksityisen rahoitusosuuden voi korvata talkootyöllä, jonka arvo on 15 euroa tunnilta. Yritystukea taasen voidaan myöntää perustamiseen sekä erilaisiin investointeihin. Tässä rahoitusmuodossa tukiprosentit vaihtelevat 20:stä 35:een alueesta riippuen. Eläinruokatehtaat kasvavat Koira-alan yritykset ovat saaneet kuluvan ohjelmakauden aikana yritystukea yhteensä 3,6 miljoonan euron arvoisiin investointeihin. Hyväksyttyjä hakemuksia oli rekisteröity lokakuun puolivälissä yli 40. Pienimmän

Katja Ylitalo kirjaa Kirsi Schwartzin koiran saapumisen keittiöön tehdyssä vastaanottotilassa.

hakemuksen kokonaisbudjetti oli 6200 pakasteen tavoitteena on hankkia euroa ja suurimman 570000 euroa. uusia laitteita ja koneita. Isoimman hakemuksen on jättänyt Dagsmark Petfood, ainoa kotimainen Tuki kuin lottovoitto koirien kuivamuonan valmistaja. Yri- Lukumääräisesti eniten yritysten intykselle myönnettiin ensimmäinen ra- vestointitukea on annettu hoitoloita ja hoitus kolme vuotta sitten tuotteiden huskysafariyrityksiä varten. Yhdeksän kehittämiseen ja valmistamiseen. Ko- uutta hoitolaa ovat kaikki sijoittuneet konaisrahoitussumma oli 36000 euroa. eri ely-keskusten alueelle, mikä tieJälkimmäisen hakemuksen rahoitus tenkin tasoittaa myös kilpailua. Halkohdistui laajennukseen liittyviin lai- leihin ja koulutuskeskuksiin liittyviä teinvestointihin ja tuotekehittelyyn. yrityshankkeita on hyväksytty viisi. Tukea myönnettiin molempiin täyUusia lemmikkieläintuhkaamodet 35 prosenttia, mikä rahassa tar- ja on perustettu kolme. Yksi näistä koittaa runsaan 210000 euron pottia. rakennettiin Raaheen. Tuore yrittäjä – Julkiset rahoitukset ovat merkittä- Sanna Fält kiittelee Katja Ylitalon ja vä tuki aloittavalle yritykselle. Muu- Laura Strömbergin tavoin tukimahtenkin olemme saaneet hyvän vas- dollisuuksia ja saatavilla olevaa yritaanoton esimerkiksi kunnilta, kertoo tysneuvontaa. Fältin Lemmikki Entoimitusjohtaja ja yrityksen perusta- kelit -yritys oli runsaan 50000 euron ja Laura Strömberg. investointi, johon Nouseva RannikKoiranruoan valmistus aloitettiin ko -leader-ryhmä myönsi täyden 35 pari vuotta sitten Kristiinankaupun- prosentin tuen. – Erittäin iso apu yrigissa, josta yritys muutti Karijoelle tyh- tyksen perustamiseen, kuin lottovoitjillään olleeseen teollisuuskiinteistöön to. Ilman tukea olisi ollut vaikea aloitkasvun turvaamiseksi. Strömberg arvi- taa toimintaa, Sanna sanoo. oi liikevaihdon nousevan tänä vuonna Yritysidean hän sai surullisten hetnoin kolmeen miljoonaan euroon. Yri- kien jälkeen. Oman koiran vieminen tys työllistää 11 henkilöä. Tuotemerkkejä tuhkattavaksi jätti pahan mielen ja Sanovat muun muassa Häme ja Savo. ILMOITUS Myös kaksi Tarvitsetteko tilan luennolle, kokeelle, tuomarimuuta eläinruokayritystä ovat kollegiolle, tapahtumalle? kymmenen suuKeski-Suomen kennelpiirin toimintakeskuksen rimman hakijan tilat vuokrattavissa Laukaassa: joukossa kokoluentotila n. 80 hlö:lle sekä koirien naisrahoituksen koulutustila 10 x 12 m perusteella. Lisäksi ne ovat ainoat Satakunnasta tukea saaneet lemmikkialan toiLisätiedot ja varaukset: mijat. Sekä NEUfwww.kennelpiiri.fi/keski-suomi/toimintakeskus raun että KennelKOIRAMME 11/2019

7


Honkajoen komean vanhan pappilan remontissa riitti vaiheita. – Kyllä se meni niinku strömsössä, puheenjohtaja Pentti Vanhahonko voi jo hymyillä. Isoon urakkaan on tyytyväinen myös yhdistyksen nuori sihteeri Henri Koivisto, joka ehti tuoda Jokikylän Rambon kuvaan kesken hirvenmetsästyksen.

Honkajoen metsästysseuralla on paljon koiratoimintaa eikä roturajoja tunneta. Mopsikasvattaja Maija Santalan innostamana majalla järjestettiin rodun erikoisnäyttely edelliskesänä.

na ajatteli, että haluaisi toimia toisin vastaavissa tilanteissa. – Valmistelut etenivät nopeasti. Etsin netistä tietoa muun muassa ympäristöluvista, tarkistin tontin rakennusluvat, lähdin yrittäjäkurssille ja sen perään vielä jatkokurssillekin. Kurssit olivat todella antoisat ja niiden kuluessa sain myös tietoa erilaisista tukimahdollisuuksista, Sanna kertoo taustoja. Ensimmäisen asiakkaan hän otti vastaan maaliskuussa 2018 noin vuosi siitä, kun oli joutunut luopumaan koirastaan. – Olen tyytyväinen, että sain perustettua tämän yrityksen ja samalla luotua itselleni harrastuksesta työn. Seuraava tavoitteeni on voida jäädä kokopäiväiseksi yrittäjäksi tähän.

Menestyy vastoin odotuksia Tyytyväisten yrittäjien joukkoon kuuluu myös Riikka Heikkinen Kuhmosta. Hän sai alkusyksystä myönteiset päätökset molempiin hakemuksiinsa sekä yritysidean kehittämistä että investointeja varten. Hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä runsaat 30000 euroa. Julkista rahoitusta myönnettiin kehittämishankkeeseen täydet sata prosenttia ja investointihankkeeseen 35 prosenttia. Yhteensä tukia kertyi vajaat 23000 euroa. Riitalla on yrityshistoriaa yli kymmenen vuoden ajalta, ja nyt näyttää löytyneen hyvä ja mieluisa väylä yritysuralle. Hän perusti vuosi sitten aputoiminimen HauSport lemmikkieläintarvikkeiden verkkokauppaa varten.

Päätavoite oli kuitenkin kivijalkamyymälän avaaminen, mikä nykyajassa ja vieläpä sivussa itärajan hiljaisuudessa oli todellinen vastarannanhanke. Sitä paitsi Kuhmossa ei ole koskaan aiemmin ollut koiratarvikkeiden kauppaa. Yritteliäisyys kannatti, toiminta on saanut hyvää potkua, ja kuluvan vuoden aikana myymälän myynti on jo ylittänyt verkkokaupan menekin. – Olin varmaan liikkeellä oikeaan aikaan, ja myös omat kokemukseni vaikuttivat ideaani. Koiraharrastajatkin kaipaavat ja arvostavat palvelua ja haluavat suosia kotimaista. Täällä Kuhmossa oli lisäksi nähty jo aivan tarpeeksi tyhjillään ammottavia ikkunoita liiketiloissa, ja kun matkat lähimpiin isoihin kaupunkeihin ovat pitkät, yritykseni on otettu hienosti vastaan. Täälläpäin tietenkin valikoima keskittyy metsästyskoiriin, Riikka kertoo. Yrityksen perustamista ja tukihakemuksia varten hän kehottaa aivan heti marssimaan asiantuntijoiden luo. Tietoa on hankittava paljon, eikä hakemusten tekeminen ole aivan yksinkertaista. – Sitä paitsi yritystoiminta on aloitettava omalla riskillä. On varauduttava oman rahoituksen riittävyyteen, sillä tuet saa vasta jälkikäteen. Tuki ei tule sormia napsauttamalla ja joka tapauksessa katKOIRAMME 11/2019

9


Ison rakennuksen kunnostusta pitää tietenkin jatkaa, mutta vuosi pari pitää vetää henkeä suurprojektin jälkeen. Pentti Vanhahonko (vas.), Martti Lehmijoki ja Maija Santala ovat tyytyväisiä erinomaiseen kokoontumispaikkaan, jossa on ruhtinaallisesti tilaa niin sisällä kuin ulkonakin.

taa vain osan kustannuksista, Riikka muistuttaa. Sosiaalinen koirapuisto Koiratoimijoiden kehittämishankkeita oli lokakuun puolivälissä vireillä vajaat 30. Niiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat 1,2 miljoonaa euroa. Hakemuksista yli puolet käsitteli erilaisia toimintakeskusten, hallien ja kenttien rakentamista ja remontointia. Selvästi suurin projekti oli Keski-Suomen kennelpiirin toimintakeskus, jonka hankintaan oli laadittu 244000 euron budjetti. Pitkään etsitty tila saatiin remontoitua Laukaan asemalle, ja hallissa on kalustovaraston lisäksi kokousja koulutustilat. Pienin hakemus on tullut Someron seudun koiraharrastajilta, joilla oli vireillä 7500 euron suunnitelma rakentaa varasto agilityvälineille. Koirapuistoja on rakennettu kuluvan ohjelmakauden aikana yhdeksän. Useat hakijat ovat saaneet tukea noin puolet kustannuksista. Omarahoituksesta

10

KOIRAMME 11/2019

ainakin yhdistykset hoitavat ison osan talkoilla. Inkoossa pantiin tuulemaan kunnolla, kun oli päätetty, että tarvitaan kunnollinen puisto. Vaiheita riitti, ennen kuin Pro Inkoo -yhdistys sai järjestää puiston avajaiset kesällä 2017. – Täällä oli ollut vain vanha päiväkodin piha-alue, jota oli käytetty koira-aitauksena. Kun se jäi pois käytöstä, huomasimme, että kyllä tänne tarvitaan oikea puisto, kertoo yhdistyksen Pro Canis -projektin vetäjä Camilla Gorbatow. Selvää oli, että rakentamiseen tarvitaan rahaa, mutta varoja ei juuri ollut. Sitten yhdistystä onnisti toden teolla, kun koirapuistoidea valittiin osuuskauppa Varuboden-Oslan vuotuisen toimintakilpailun voittajaksi vuonna 2017. – Voitto oli aivan uskomaton asia. Kilpailuun saa kuka vain ehdottaa kohteita, joiden joukosta kaikki osuuskaupan asiakkaat Porvoo–Hanko-alueelta äänestävät suosikkinsa. Ja me saimme eniten ääniä, Camilla kertoo iloisena.

Voittosumma oli peräti 25000 euroa. Yhdistystä avustivat myös monet paikalliset toimijat, ja kunnan kanssa on tehty vuokrasopimus alueesta. Pomoväst-ryhmän kautta järjestyi kehittämistukea runsaat 14000 euroa eli puolet 29000 euron kustannusarviosta. Rahoitusjärjestelyn ohella myös puiston toimintaperiaate, sosiaalinen koirapuisto, herättää huomiota. Tavoite oli kunnianhimoinen: koota eri-ikäiset kuntalaiset ja turistit yhteen viettämään vapaa-aikaa joko koirien kanssa tai ilman omia koiria. Kielikysymyskin otettiin huomioon, kun puiston tarvetta perusteltiin sillä, että siellä tapaavat eri kieliryhmät. Myös juuri paikkakunnalle muuttaneet voisivat juuri puistossa tutustua helposti muihin. – Kyllä me olemme mielestäni tässä onnistuneet. Puistosta rakennettiin hyvin viihtyisä, todella puistomainen. Se on valaistu, esteetön ja turvallinen. Siellä on erilaisia isom-


pia ja pienempiä tapahtumia, ja facebookryhmä toimii vilkkaasti, Camilla kertoo. Tukikoiratoiminta hyytyi Suurin osa koiratoimijoiden kehittämishankkeista on luokiteltu maaseudun palveluihin ja muutama vapaaajan ja matkailuinvestointien pariin. Kaksi hanketta on merkitty ammatilliseksi koulutukseksi. Nämä molemmat liittyvät Fysiologisten hoitomuotojen kehittämissäätiön parin vuoden takaiseen projektiin tukikoirakoulutuksen aloittamiseksi. Hankkeiden kustannusarviot olivat yhteensä 92000 euroa. Ensimmäisiin koulutuksiin osallistui parikymmentä koirankasvattajaa ja toimintaa varten perustettiin Atekoirayhdistys. Lyhennys tulee sanoista aktiivisuutta ja terveyttä edistävä koira. Toiminta kuitenkin hiipui, ja yhdistys on lopetettu. – Alkuperäistä ideaa ei ole kuopattu, ja säätiö on edelleen toiminnassa, mutta tänä vuonna on ollut hiljaista. Aiheeseen on tarkoitus palata, kertoo yliopistonlehtori Mika Venojärvi Itä-Suomen yliopistosta. Suojelukohde metsästysmajana Varsinaisten koiratoimintaan liittyvien hankkeiden lisäksi rekisterissä on ainakin viitisenkymmentä hankekuvausta, joissa koirat ovat tavalla tai toisella mukana. Hyväksi esimerkiksi käy Honkajoen Metsästysyhdistys, joka on aktiivinen järjestämään myös koirakokeita ja tarjoamaan tiloja vaikka näyttelyitä varten. Yhdistys sai viime vuonna valmiiksi majansa ison kunnostusprojektin. Maja tosin on yhtä kuin 120 vuotta vanha jykevä hirsirakennus, Honkajoen entinen pappila. Suojeltukin se on, mistä oli koitua harmaita hiuksia yhdistyksen vireille toimijoille. Projektin kustannusarvio oli 97000 euroa, josta EU-tukea tuli puolet. Loppuosa kuitattiin talkootyöllä ja omalla rahoituksella. – Talkootöitä tehtiin tietenkin paljon enemmänkin virallisen osuuden lisäksi. Onneksi meillä on omasta takaa koneita ja välineitä, ja kaikilla osallisilla oli suuri halu saada talo kuntoon, kiittelee yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Vanhahonko. Yhdistys osti pappilan huutokaupas-

Honkajoella talon seinällä oleva kyltti kertoo kunnostukseen saadun EU-tukea.

ta 1970-luvun lopulla. Oma kokoontumispaikka puuttui ja yhteistuumin kylän isännät päättivät tarttua tilaisuuteen. Vuodet kuluivat, käyttö väheni ja rakennus rapistui. Jotain toki tehtiin, piha esimerkiksi kunnostettiin perin pohjin ja pohjustettiin hyvä paikka näyttelykehille. Isommasta remontista lähinnä haaveiltiin ja joskus mietittiin eri seurojen toiminnasta tutuksi tulleen EU-tuen hakemista. Viime vuosina huolet lisääntyivät, kun ikkunaruutu toisensa jälkeen putosi alas ja katto alkoi vuotaa. – Päätimme, että nyt on aika toimia. Takarajaksi laitettiin vuosi 2018, jolloin yhdistys täyttäisi 75 vuotta ja talon ostamisesta tulisi kuluneeksi 40 vuotta, Vanhahonko kertaa yhdessä hallituksen jäsenen Markku Lehmijoen kanssa. Asiat etenivät yllättävän sujuvasti. Jäsenkunnassa oli sopivasti osaamista, hakemukset saatiin tehtyä ammattitaidolla, ja keväällä 2018 tuli myönteinen päätös. Kun sääkin oli erinomainen remonttiin ja rakennusmiehet saatavilla, rykäistiin katto- ja räystästyöt miltei siltä istumalta vauhtiin. – Työt etenivät loistavasti, kunnes oli palaveri ely-keskuksessa. Siellä kysyivät Museoviraston lausunnon perään. Selvisi, että tuo rakennus on suojeltu, mutta tieto ei ollut kulkenut meille. Hiukan oli hikinen olo, että mitä tästä seuraa, miehet naurahtavat silloista tiukkaa hetkeä. Seurasi puhelinsoitto museoviraston edustajan kanssa. Kaikki kuitenkin lutviintui. Viraston edustajat tulivat käymään ja antoivat puollon. – Iso kiitos tästä kuuluu erittäin ammattitaitoisille rakennusmiehille Isojoen Rakennuspalvelusta. He nimittäin sanoivat heti alkuunsa, että kaikki pitää

tehdä tarkalleen samanlaisiksi kuin alkuperäiset kuvioineen päivineen, kaksikko jatkaa. Hyvää palautetta tuli myös katosta, jota ei hintasyistä voitu tehdä saumapeltikattona. Museovirastossa oli etukäteen pelätty, että komea rakennus on mennyt pilalle liian raskaan katon vuoksi, mutta kiitosta annettiin tästäkin toteutuksesta. Katon jälkeen katseet käännettiin ikkunoihin, joiden parissa riitti myös hikisiä hetkiä. – Ikkunoiden toimittajaa ei tahtonut löytyä millään. Reikiä oli 27, mikä ilmeisesti pelotti yrityksiä. Ratkaisu löytyi lopulta kattoremontin tekijöiden avustuksella, ja Museovirastokin oli tyytyväinen lopputulokseen, Markku ja Pentti kertaavat. Kaikkineen töihin kului aikaa puolitoista vuotta, ja pienet juhlallisuudet saatiin pidettyä viime syksynä. Pohjois-Pohjanmaa kunnostautuu Lukumääräisesti koira-alan hankkeet ovat pieni osa kaikista EU-rahoitusta saavista investoinneista ja suunnitelmista, mutta iso asia kullekin myönteisen päätöksen saaneelle hakijalle. Sitä paitsi suurin osa hakijoista saa vihreää valoa. Viime ohjelmakaudella hakemuksista hylättiin vain runsas kymmenen prosenttia. Alueellinen tasapuolisuus näkyy toteutuvan hyvin. Esimerkiksi kuluvan ohjelmakauden varsinaiset koiraprojektit sijoittuvat eri puolille maata. Koiramme-lehden tekemän rekisterihaun perusteella kunkin ely-keskuksen alueelta löytyy vähintään yksi koiriin liittyvä hanke ja parhaasta, PohjoisPohjanmaalta, kymmenen. Etelä-Pohjanmaalta ja Lapista on hyväksytty kahdeksan hakemusta. Etelä-Savo ja Uusimaa ovat kolmantena seitsemän hankkeen voimin. Uusi kausi on jo valmisteilla. Kunhan rahoitusneuvottelut saadaan päätökseen EU-tasolla, voidaan Suomessa hyväksyä kansallinen lainsäädäntö ja saada ohjelma käyntiin. – Tavoite on tietenkin, että kausi alkaa vuoden 2021 alussa, mutta käytännöt ovat osoittaneet, että aloitus siirtyy hieman pidemmälle, sanoo Johanna Rannanjärvi Ruokavirastosta. KOIRAMME 11/2019

11


Kävelytesti erottelee hyvät hengittäjät huonoista Kansainvälinen kennelliitto FCI kannustaa jäsenmaitaan edistämään lyhytkuonoisten rotujen terveyttä. Suomessa on jo toimittu: kävelytestillä arvioidaan lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa. Teksti NOORA VALKILA Kuvat AINO PIKKUSAARI

F

CI on todennut, että paras tapa parantaa lyhytkuonoisten rotujen terveyttä on tutkia tarkkaan näiden rotujen populaatioita. Lyhytkuonoisten rotujen kieltäminen terveyssyistä ei ole suoraviivainen avain onneen. Tietyn rodun kasvattamisen kieltämisen nurjana puolena on, että yhä enemmän koiria tuotetaan järjestäytyneen koirankasvatuksen ulkopuolella. Koirien kysynnän vaikuttaessa tarjontaan on jo osin toteutunutkin uhka, että lyhytkuonoisten koirien kasvatus siirtyy yhä enemmän harmaalle alueelle. Silloin näiden koirien kasvatusta ei ohjaa kukaan, eikä koiria rekisteröidä. Terveystutkimuksista tuskin piitataan, hyvä, jos edes luonteista. Hulabaloota ei valvo kukaan. Onko se koirien parhaaksi? Suomi terveystalkoiden kärkijoukoissa

Juupas-eipäs-keskustelun sijaan lyhytkuonoisten rotujen terveyden tutkiminen ja vain terveiden yksilöiden hyödyntäminen jalostuksessa edistää rotujen terveyttä. Kävelytesti on konkreettinen väline tähän. Ranskanbulldoggeja on testattu tänä vuonna jo 60.

12

KOIRAMME 11/2019

Lyhytkuonoisten rotujen terveyttä on tutkittu Suomessa paljon. Kävelytesti on vuosien monipuolisten tutkimusten ja pilottikokeilujen tulos. Kävelytesti on tarkoitettu lyhytkuonoisille roduille, joissa esiintyy ylähengitysteiden ahtauman aiheuttamia oireita. Kävelytestissä koira ravaa tai kävelee kilometrin matkan rodul-

le määrätyssä enimmäisajassa. Testiin kuuluu myös eläinlääkärin kliininen tutkimus ennen kävelyä ja kävelystä palautumisen jälkeen. Näin voidaan arvioida koiran rasituksensietoa ja kykyä hengittää normaalisti. Kennelliitto on myös ottanut käyttöön lomakkeen, jolla eläinlääkärit voivat ilmoittaa omistajan luvalla Kennelliittoon koirista, joille on tehty hengitystieoperaatio. Nämä koirat siirretään ei jalostukseen (EJ) -rekisteriin. Terveystekoja lyhytkuonoisten hyväksi on tehty myös muissa maissa. Ruotsissa on meneillään kävelytestin pilottivaihe. Virossa on käytössä omanlaisensa kävelytesti. Hollannissa koirien kävelytestausta on hyödynnetty jo pidempään. Tulevaisuudessa saadaan toivottavasti vastaavanlaista testitietoa lyhytkuonoisista koirista kasvattajien käyttöön mahdollisimman monesta maasta. Jalostuksen myönteinen työkalu Jalostuksen perimmäinen tarkoitus on tuottaa entistä terveempiä ja parempia koirayksilöitä. Siihen voidaan päästä vain avoimella keskustelulla ja ongelmien tunnistamisella ja niihin puuttumisella.


Kävelytesti erottelee lyttykuonoroduissa hyvät hengittäjät niistä joilla on hengitysvaikeuksia. Vakioidulla, virallisella testillä on Suomessa testattu jo satoja koiria.

Kävelytesti auttaa karsimaan pois jalostuksesta vakavasta brakykefaalisesta ylähengitysteiden oireyhtymästä (BOAS) kärsiviä yksilöitä. Vaikka laboratoriotason tarkkuuteen ei testillä ylletä, se näyttäisi karsivan ainakin kaikkein vaikeimmat tapaukset jalostuksen ulkopuolelle. Siksi kävelytesti on otettu myönteisenä jalostustyökaluna vastaan. Täysin aukottoman testin kehittäminen BOAS-oireiden vakavuuden arvioimiseksi olisi käytännössä hyvin haastava tehtävä. Oireilu on näet kirjavaa ja vaihtelee yksilöiden välillä. Oireet ovat myös eteneviä ja voivat pahentua iän myötä. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi rohisevat ylähengitysäänet, niiskutus, yskiminen, äänekäs kuorsaaminen, kehon lämpötilan säätelyn ongelmat ja rasituksen siedon heikkeneminen.

Jo satoja koiria testattu Suomessa Suomen Kennelliitto otti kävelytestin käyttöön vuonna 2017. Se on suunnattu 12 eri lyhytkuonoiselle rodulle: apinapinseri, bostoninterrieri, englanninbulldoggi, griffonit, japanese chin, kiinanpalatsikoira, kingcharlesinspanieli, mopsi, ranskanbulldoggi, shih tzu ja petit brabancon. Kävelytestejä on tehty Suomessa ensimmäisinä vuosina kiihtyvässä tahdissa melko aktiivisesti eri puolilla maata. Koska tämän vuoden puolella vielä järjestetään jokunen testi, niin vuoden loppuun mennessä on testituloksia varmasti lähemmäs 500. Eniten kävelytesteissä on käynyt englanninbulldoggeja, mopseja ja ranskanbulldoggeja. Kyseiset rodut ovat olleet mukana jo testin tutkimusvaiheessa. Muiden rotujen testausmää-

rät ovat vielä melko pieniä. Bostoninterriereitä on näistä muista roduista käynyt kävelytesteissä eniten. Saadun palautteen perusteella testijärjestelyt ovat sujuneet hyvin. Ainostaan sopivien testitilojen löytäminen on koettu toisinaan haasteelliseksi. Lähes kaikki testatut koirat (95 %) ovat läpäisseet testin. Vakavasti oireilevia koiria ei ole juurikaan tuotu testeihin, mikä johtunee siitä, että koiran kasvattaja tai omistaja on ollut itse tietoinen, ettei vakavasti oireileva koira sovellu jalostukseen. Vastaava kokemus on myös Hollannissa; kävelytestiin ei tuoda vakavasti oireilevia, joten myös hylkäämisprosentti on alhainen (5 %). Julkiseksi tiedoksi jaetaan tällä hetkellä vain tulos hyväksytty/hylätty. Yksi kävelytestin kehitysmahdollisuus voisi olla laittaa myös BOASluokat julkisiksi. KOIRAMME 11/2019

13


Lähes 300 koirasta, joiden BOASaste oli kesäkuussa 2019 ilmoitettu Kennelliittoon toimitetuissa arviointilomakkeissa, kohtalaisia tai vakavia oireita oli joka neljännellä. Toimiva ja kustannustehokas testimenetelmä Kävelytesti on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula tekee Suomen Akatemian rahoittamaa kliinistä tutkimusta lyhytkuonoisten rotujen hengitystieoireyhtymästä yliopistolla. Hän on mielissään, että lyhytkuonoisten rotujärjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana edistämässä lyhytkuonoisten terveyttä. Kävelytestin kehittely sai alkunsa Suomen Mopsikerhon yhteydenotosta eläinlääketieteen tohtori Minna Rajamäkeen vuonna 2012. - Monissa lyhytkuonoisten rotujärjestöissä kaivattiin helposti toistettavaa, kustannustehokasta, luotettavaa ja puolueetonta testausmenetelmää, joka erottelisi huonot hengittäjät hyvistä, Liisa Lilja-Maula kertoo. Koiran hengitysteidenrakenteiden tarkempi arvioiminen vaatii nukutuksen. Kävelytestillä koiran hengitystieoireilua pystytään epäsuorasti arvioimaan ilman nukutusta. Riskit pienenevät ja rahaa säästyy. Koirille on myös kokeiltu vakioituja testejä esimerkiksi juoksumatolla, mutta hihnassa omaan tahtiin toteutettu kävelytesti on turvallisempi koiran kannalta, eikä vaadi etukäteen opettelua. - Kävelytesti on kattava paketti, jossa omistaja tai kasvattaja saa tietoa koiran rasituksensietokyvystä, palautumisesta ja lämmönsietokyvystä, mutta myös BOAS-asteen vakavuudesta ja sierainten ahtaudesta. Suomessa koiran kävelytestitulos on voimassa koiran koko eliniän ajan, mutta esimerkiksi Norjassa vain kaksi vuotta. - Suomalaisen testin voimassaoloaikaa voisi pohtia varsinkin silloin, jos testattava koira on osallistumisiän alarajan lähellä, 18 kuukauden kieppeillä. Kävelytestin arvioinnin varmuus nimittäin paranee, kun testa-

14

KOIRAMME 11/2019

Kennelliiton eläinlääkäri, eläinlääketieteen tohtori Liisa Lilja-Maula (vas) tutkii Suomen Akatemian rahoituksella lyhytkuonoisten koirarotujen hengitystieoireyhtymää Helsingin yliopistolla. Tutkija Mimma Aromaa tekee aiheesta väitöskirjaa.

taan vähintään kaksivuotias koira, Lilja-Maula kertoo. Pakollinen jalostukseen englanninbulldoggeille Hengitystieongelmien vähentäminen ja poistaminen rodusta on ollut yksi Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen tärkeimmistä tavoitteista jo pitkään. SEBY lähti mukaan kehittelemään kävelytestiä vuoden 2015 alussa. Marika Löija on toiminut SEBY:n hallituksessa ja jalostustoimikunnassa vuonna 2018 ja on edelleen Turun seudun paikallisosaston puheenjohtajana. Löija on itse järjestänyt Turun seudulla tähän mennessä kolme kävelytestitapahtumaa, joissa kussakin on testattu toistakymmentä koiraa. Lisäksi hän on antanut neuvoja testien järjestämisen suhteen harrastajille ympäri Suomea. Marika pitää englanninbulldoggien kävelytestimääriä kohtalaisen hyvinä suhteessa rodun rekisteröintimääriin. - Tähän mennessä on testattu noin

170 yksilöä ja tänä vuonna on kirjattu tähän mennessä yli 100 testitulosta. Testausinnokkuutta on tietysti lisännyt se, että hyväksytty kävelytesti on ollut tämän vuoden alusta pakollinen jalostukseen käytettäville englanninbulldoggeille. Kävelytesti on käyttökelpoinen tapa erotella hyvin hengittävät englanninbulldoggit huonoista. Testin varsinaisena antina pidetään enkkubullien kasvattajien keskuudessa eläinlääkärin antamaa BOAS-luokitusta, ei niinkään pelkkää testitulosta hyväksytty/hylätty. - On ollut ilahduttavaa huomata, että kävelytesteissä pystytään löytämään täysin oireettomia (BOAS0) englanninbulldoggeja jalostukseen, Marika toteaa. Marika Löija törmää toistuvasti julkisuudessa velloviin hyvin puutteellisiin käsityksiin kävelytestistä. Sitkeässä tuntuu olevan käsitys, että koirat löntystelevät ravaamisen sijaan, ja hädin tuskin saavuttavat maalilinjan.


tiä pystytään kehittämään edelleen. - Englanninbulldoggitutkimuksessa (2015) testin erottelukyky näytti hyvältä. Mikäs sen hienompaa, kuin toimiva, edullinen ja eläinystävällinen testi, josta on konkreettista apua hengitystieongelmien vastustamisessa, Marika summaa. Mopsikerho toivoo BOAS-luokitusta julkiseksi

Vastoin yleisiä ennakkoluuloja monet bulldogit ovat reippaita liikkujia, sellaisia joille kävelytesti on kevyt suoritus. Jotkut eläinlääkärit vaativat lyhytkuonoisten rotujen kasvattamisen kieltämistä. Se tuskin näiden koirien kysyntää poistaisi, pennut vain jäisivät rekisteröimättä eikä ”pimeiden pentujen” kasvattamista kontrolloisi kukaan.

- Näinhän ei tietenkään ole. Testissä ei pyritä maksimaaliseen rasitukseen, vaan on todettu, että eläinlääkäri pystyy jo kevyen rasituksen (kilometrivauhti vähintään viisi kilometriä tunnissa) jälkeen arvioimaan

riittävällä tarkkuudella koiran lämmönsäätelyä ja hengityselimistön toimintaa. Löija huomauttaa, että hiljalleen testiä saadaan validoitua rotu rodulta. Karttuvan tiedon perusteella tes-

Noin sadasta kävelytestatusta mopsista yksi on hylätty, eikä sekään hengitykseen liittyvien ongelmien takia. Suomen Mopsikerhon puheenjohtaja Mika Kolehmainen kertookin mopsikasvattajien suhtautuneen alkujännityksen jälkeen pääsääntöisesti positiivisesti testiin. - Pevisaan emme vielä kävelytestiä saaneet, mutta toiveena on, että vapaaehtoisesti ainakin jalostuskoirat testattaisiin. Rotujärjestölle on äärettömän tärkeää saada kerättyä tietoa rodun tilanteesta näiden testien kautta. Kolehmainen pitää hyvänä, että

MARRASKUUN KOIRANILMAVIINI P I N G O ’ S

E D I T I O N

N ° 4

SMART DOG Anna mehevän portugalilaisen lämmittää marraskuisia kelejä! Tämä keskitäyteläinen ja aromikas punaviini on oiva valinta muhkeille lihapadoille sekä yrttisille liha- ja riistaruoille.

Herkulliset reseptit löydät: viiniposti.fi ❯ LAUTASELLA

SMART DOG SYRAH TRINCADEIRA Alkon tuotenumero: 924758, hinta: 33,99 €/3 l (11,33 €/l)

KOIRAMME 11/2019

15


Hyvin hengittävän koiran on helppo olla ja haistella, vaivaton liikkua ja nukkua. Hengitys ei rohise ja ilma kulkee.

jalostukseen liittyvistä ongelmistakin keskustellaan avoimesti, mutta rakentavasti. - Mopsipiireissä rotua on pidetty varsin terveenä ja toimeliaana pikkukoirana, kun taas julkisuudessa on annettu aivan toisenlainen kuva. Ennen testiäkin tiedossa toki oli, että huonoja hengittäjiä on olemassa. Nyt toimivan työkalun avulla ne saadaan rajattua jalostuksesta pois. Mika Kolehmainen on mielissään, että Kennelliitto on alusta asti tukenut kehitystyötä sekä mahdollistanut sen kävelytestin asettumisen viralliseksi terveystutkimukseksi. Kehitettävää Kolehmainen uskoo löytyvän sitä mukaan, kun testattujen koirien määrä kasvaa. - Jo nyt esimerkiksi mopsien ja ranskanbulldoggien kilometrin kävelyn aikarajaa on tiputettu minuutilla, sekä ratamallia on muokattu siten, että U-mallinen rata hyväksytään. Toiveena olisi, että koiranettiin saataisiin näkyviin myös testattujen koirien BOAS-arvot. Terveysrahasto tukee kävelytestejä Kiinnostus kävelytestiä kohtaan on noussut myös ranskanbulldoggien har-

16

KOIRAMME 11/2019

rastajien ja kasvattajien parissa. Tänä vuonna ranskanbulldoggeja on testattu noin 60. Alkukankeus testiä kohtaan saattoi Suomen Ranskanbulldogit ry:n jalostustoimikunnan puheenjohtaja Tanja Leppäniemen mukaan johtua osittain siitä, että somessa testiä on monesti pidetty lähinnä vitsinä; jokaisen koiran tulee kyetä liikkumaan tuhat metriä muutamassa minuutissa. Kyllähän perusterve ja normaalikuntoinen ranskanbulldoggi liikkuu ja lenkkeilee aktiivisesti päivittäin ihan siinä missä muunrotuisetkin koirat. Toisaalta hidas lämpeneminen kävelytestille on voinut johtua myös hinnasta, jonka monet kokivat arvokkaaksi lisäksi muiden tärkeiden terveystutkimusten ohella. - Tähän ongelmaan yhdistys tarttui terveysrahaston avulla. Luustokuvausten lisäksi jokainen jäsen saa halutessaan myös kävelytestistä rahallisen korvauksen, Leppäniemi kertoo. Vaikka testin avulla voidaan sulkea jalostuksesta pois ne yksilöt, joilta hengitysongelmia löytyy, yksistään koiranetissä näkyvien kävelytestitulosten perusteella ei voi kuitenkaan jalostaa hyvin hengittäviä ranskanbulldoggeja.

Siksi olisi Leppäniemen mielestä hienoa, jos voitaisiin vielä syvemmin perehtyä kunkin huonon testituloksen saaneen yksilön tilanteeseen. Miksi juuri tämä koira hengittää huonosti? Tanja on hyvillään, että tänä päivänä törmää yhä harvemmin äänekkääseen ranskanbulldoggiin. - Vuosia sitten yllättävän monet valitettavasti pitivät bulldoggien niin sanottuja pörinä-ääniä jopa normaalina, rotuun kuuluvana asiana, eikä koiran lievästä röhinästä rasituksessa oltu huolissaan. Onneksi ajat ovat muuttuneet ja rodun terveystalkoissa ollaan oltu todella ahkeria viime vuosina. Tiedostetaan, että minkäänlainen meteli ei ole normaali rotuominaisuus ja vastuulliset kasvattajat käyttävät jalostukseen hyvin hengittäviä ja elinvoimaisia yksilöitä. Leppäniemi odottaa mielenkiinnolla, miten kävelytesti tulee kehittymään ja palvelemaan rotua lähitulevaisuudessa. - Olisin kovin kiinnostunut näkemään verrokkituloksia kävelytestistä myös niistä roduista, jotka eivät kuulu brakykefaalisiin, ja tietysti tuloksia myös niistä brakyroduista, joita ei vielä kävelytesteihin juurikaan ole osallistunut.


Kävelytestiä ei tarvitse jännittää Kävelytesti antaa kasvattajille arvokasta terveystietoa jalostustyön pohjaksi. Myös lyhytkuonoisen kotikoiran omistaja hyötyy lemmikkinsä hengityksen arvioinnista ja kantaa kortensa kekoon rodun terveystalkoisiin. Teksti NOORA VALKILA

Kuvat AINO PIKKUSAARI

K

ävelytestejä järjestävät lyhytkuonoisten rotujen rotujärjestöt ja -yhdistykset Kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Kävelytestin voi periaatteessa järjestää kuka vaan, kunhan paikalla on Kennelliiton hyväksymä valvova eläinlääkäri sekä riittävä määrä avustajia. Yksittäisiä koiria voi käydä testauttamassa valvojaksi hyväksyttyjen eläinlääkärien luona. Kävelytesti voidaan suorittaa ulkona tai sisällä, mutta lämpötilan on oltava 15–25 astetta. Käytännössä testien järjestämistä suositellaan sisätiloihin 17-20 asteen lämpötilaan. Testiin saavat osallistua vähintään 18 kuukauden ikäiset tunnistusmerkityt ja rokotetut koirat. Hintaa testille kertyy noin 70-100 euroa per koira, testipaikan vuokrakuluista riippuen. Suurin osa osallistumismaksuista kuluu valvovan eläinlääkärin palkkioon. Hylätyn testin voi uusia kerran, aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua. Keskeytetyn testin voi uusia kaksi kertaa. Suomalainen kävelytesti pähkinänkuoressa

Tuusulan kävelytestissä ranskanbulldoggit kävelivät merkityn kilometrin matkan sisäkäytäviä pitkin. Koska ranskanbulldoggin kävelyosuuden maksimiaika tippuu ensi vuoden alusta kahdestatoista minuutista yhteentoista, kaikki Tuusulan testiin osallistuneet ranskikset pitivät tahtia yllä ja kävelivät kilometrin alle uuden, tiukemman suoritusajan.

18

KOIRAMME 11/2019

Kävelytesti alkaa Kennelliiton hyväksymän valvovan eläinlääkärin tutkimuksella, jossa mitataan koiran sydämen syke ja ruumiinlämpö, sekä arvioidaan ylähengitystieäänien voimakkuus levossa ja sierainten ahtauman aste. Koira siirtyy osoitetulle reitille kävelemään tai ravaamaan 1000 metrin matkan taluttimessa. Koiran kävelyttäjä saa juosta, jos koiran tahti sitä edellyttää. Koiraa saa palkita testin aikana ruualla tai pitämällä lelua mukana. Valvova eläinlääkäri tarkkailee koiraa kävelyn ajan. Koiran pitää suoriutua kävelystä korkeintaan 12 minuutissa. Ranskanbulldoggin ja mopsin kävelyosuuden enimmäisajaksi on säädetty 1.1.2020 alkaen 11 minuuttia. Kävelyn lopulla eläinlääkäri arvioi ylähengitystieäänien voimakkuuden asteen rasituksen aikana. Ylähengitystieoireiden vakavuuden lopullinen arvosana määritetään tämän jälkeen. Sitten koira pääsee rauhalliseen tilaan palautumaan 15 minuutiksi, jonka jälkeen valvova eläinlääkäri arvioi


Jalostusvalinnoissa on oleellista myös koiran yleinen terveydentila, terveystutkimustulokset ja muut ominaisuudet, kuten luonne. - Pystyn kommentoimaan kävelytestin kautta vain koiran hengitystieterveyden tilaa, Mimma Aromaa (vas) muistuttaa. Tea Mellin saa testeistä tietoa omista kasvateistaan. KOIRAMME 11/2019

19


Terveystesteihin osallistumisen lisäksi kasvattaja Tea Mellin toivoo pentujensa uusilta omistajilta avointa suhtautumista näyttelyihin. - Tuomarit kiinnittävät huomiota ulkomuodon lisäksi koiran luonteeseen sekä terveeseen olemukseen, kuten hengitykseen ja liikkumiseen, Mellin kertoo.

koiran taas uudelleen: sydämen syke, ruumiinlämpö ja yleistila. Kävelytestin tulos on hyväksytty, hylätty tai keskeytetty. Tulos sekä kävelytestiin liittyvät kliiniset tutkimustulokset, kuten ylähengitystieäänien vakavuuden aste (BOAS) ja sierainten avoimuus, merkitään tätä tarkoitusta varten laadittuun Kennelliiton kävelytestilomakkeeseen. Se toimitetaan Kennelliittoon. Kävelytestissä noudatetaan Kennelliiton antidopingsääntöä sekä yleistä jääviyssääntöä. Testiin ei saa osallistua sairas koira, eikä koira, jolla on hengitysvaikeuksia, tai jonka hengitysteitä on korjattu kirurgisesti. Narttu ei

20

KOIRAMME 11/2019

voi suorittaa testiä alle 30 vuorokautta ennen synnytystä tai 75 vuorokautta synnytyksen jälkeen. Reipasta kävelyä Tuusulassa Koiramme-lehti kävi seuraamassa kävelytestiä lokakuussa Tuusulassa. Testin järjestäjänä toimi viitisentoista ranskispentuetta kennelnimellään Team Bullheads kasvattanut Tea Mellin. Kasvattajana Melliniä motivoi kävelytestien järjestäminen, sillä hän saa mukaan usein kasvattejaan ja näin arvokasta tietoa omasta jalostustyöstään. - Koiriani ja kasvattejani on kävelytestattu jo yli 30, hän kertoo ylpeänä. Tea myy koiranpentuja vain kotei-

hin, joissa ollaan oikeasti kiinnostuneita rodusta. - Uuden omistajan pitää olla vähintäänkin oman koiransa terveydentilasta sen verran kiinnostunut, että on valmis viemään sen virallisiin terveystutkimuksiin, kun ikää on tarpeeksi. Järjestän mielelläni kasvateilleni joukkotarkastuksia erilaisia tutkimuksia varten, Mellin kertoo. Kävelytesti järjestettiin julkisissa sisätiloissa ja siihen osallistui 17 koiraa. Valvovana eläinlääkärinä toimi Mimma Aromaa, joka tekee aiheesta myös väitöskirjaa. Kilometrin kävely reippaassa tahdissa tylsässä ympäristössä pysähtelemättä voi olla erikoinen tilanne koiralle. Koirat kuitenkin kävelivät käytäviä Tuusulassa rivakasti, sen kummempia nuuskimatta. Monella koiralla oli jo kokemusta näyttelymeiningeistä, joten valokuvaajien salamavalotkaan eivät haitanneet menoa. Eläinlääkäri Mimma Aromaa kuitenkin suosittelee kävelytestiin tulevia harjoittelemaan kävelyä etukäteen, jos koira ei ole tottunut lenkkeilemään remmissä tai kaikki ympärillä tapahtuva on kiinnostavaa ja kiihdyttävää. - Jos on riski, että koira vetää kaulapannan ja varsinkin puolikuristavan pannan kanssa, kannattaa valita valjaat ettei nieluun tule painetta ja hengitysäänet korostuvat tai lämmöt nousevat vain sen takia. BOAS-oireiden arviointi sujui rauhallisesti Kilometrin kävelyosuuden lisäksi kävelytestiin kuuluu eläinlääkärin kliininen tutkimus. Tuusulassa koirat pysyivät Mimma Aromaan alku- ja loppututkimuksissa rauhallisena pöydällä. Testitilanne tuntui jännittävän omistajia jopa enemmän kuin koiria. - Jos on oletettavaa, että lämmön mittaus ja käsittely tulee olemaan koiralle epämiellyttävää tai uutta ja stressaavaa, suosittelen harjoittelemaan sitäkin etukäteen, Mimma neuvoo. Testattavien koirien BOAS-oireita arvioitiin asteikolla 0 (ei oireita), 1 (lievät oireet) 2, kohtalaiset oireet ja 3 (vakavat oireet). Samoin koirien sierainten ahtautta arvioitiin asteikolla 0 (avoimet), 1


(lievästi ahtautuneet), 2 (kohtalaisesti ahtautuneet) ja 3 (vaikeasti ahtautuneet). BOAS-luokka tai sierainten ahtauman aste eivät vaikuta testin tulokseen, eivätkä ole julkista tietoa, mutta ovat tärkeää lisätietoa kasvattajalle, mitä kannattaa hyödyntää jalostussuunnitelmia tehdessä. Aromaa kertoo, että useat kävelytestiin osallistuneista omistajista ja kasvattajista tunnistavat korostuneet ylähengitysäänet koirallaan. He myös ymmärtävät miksi niistä tulisi päästä eroon jalostusvalinnoilla. - Olen myös tavannut lukuisia kasvattajia, jotka ovat tehneet pitkään vastuullista työtä rodun terveyden eteen ja saaneet linjansa hengitysterveyttä parempaan suuntaan valitsemalla kriittisesti vain hyviä hengittäjiä jalostukseen. Lyhytkuonoisten koirien terveystilanne ja jalostus on ollut pinnalla myös eläinlääkäreiden keskuudessa jo pidempään. Sen sijaan keskustelua pelkän kävelytestin osalta on ollut vähän. Eläinlääkäreistä löytyy kyseisten rotujen jalostusta jyrkästi vastustavia. - Toisaalta löytyy eläinlääkäreitä, joiden mielestä kävelytesti ja siihen kuuluvat BOAS-oireiden ja sierainten ahtauman arviointi ovat ensimmäinen kehitysaskel brakykefaalisen syndrooman vastustamiseksi jalostuksellisin keinoin, Aromaa toteaa. ”Kannan korteni kekoon”

minulle tärkeää. Tiedän, että mitä monipuolisemmin ranskiksista saadaan virallista terveystietoa, sitä paremmin niiden terveyttä voidaan edistää. Sanna Mäkinen nyökyttelee vieressä. Hänenkin koiransa, sijoituksessa oleva uros, Juno, 2, läpäisi kävelytestin Tuusulassa oikein hyvällä ajalla, eikä vakavia BOAS-oireita ilmennyt. - Käyn mielelläni läpi kaikki mahdolliset terveystutkimukset, jotta saan konkreettista tietoa koiran hyvinvoinnista. Toki 5-10 kilometrin vauhdikkaat metsälenkit ovat antaneet osviittaa siitä, että Junolla on hengityksen kanssa kaikki hyvin. Niina ja Sanna kannustavat muitakin lyhytkuonoisten rotujen omistajia viemään koiransa kävelytesteihin. Näin saadaan tarvittavaa terveystietoa rotujen populaatiosta, eikä vain jalostukseen suunniteltujen koirien osalta. - Testi oli hyvin järjestetty, eläinlääkäri mukava, eikä omaa vuoroa tarvinnut odotella. Koirillekin varmasti ihan kiva, hiukan erilainen päiväretki, ranskistenomistajat toteavat yhteen ääneen.

Mimma Aromaa on valvonut tutkimuspotilaiden kävelytestejä yliopistollisessa pieneläinsairaalassa ja Kennelliiton kävelytestejä jo vuodesta 2017 alkaen. Testattuja, erirotuisia koiria on kertynyt satoja.

Junon omistajalle Sanna Mäkiselle oli itsestäänselvyys testauttaa koiran kävely, sillä sijoituksessa olevaa koiraa käytetään mahdollisesti jalostukseen. Juno läpäisi kävelytestin, eikä vakavia BOAS-oireita ilmennyt.

Ensimmäistä kertaa kävelytestiin koiransa kanssa osallistuva Niina Perunka jännitti etukäteen, miten ranskanbulldogginarttu Mimmi, 3, käyttäytyisi testitilanteessa Tuusulassa. - Pieni hälinä, kamerat, uudet käytävät ja hajut vaikuttivat Mimmiin, mutta onneksi koira eteni sujuvasti, Niina iloitsee. Mimmi suoritti kävelytestin hyväksytysti, eikä vakavia BOAS-oireita havaittu, kuten omistaja oli uumoillutkin. Koira ulkoilee aktiivisesti päivittäin ja rakastaa vapaata touhuilua metsissä ja pelloilla. Vaikka hengitykseltään tervettä Mimmiä ei ole tarkoitus käyttää jalostukseen, Perungalle oli tärkeää viedä koira kävelytestiin. - Tahdon kantaa korteni kekoon, sillä rotu ja sen terveyden edistäminen on KOIRAMME 11/2019

21


SUOMEN PARHAAT ohjailivat Someron Karjalauma, paimen ja koira muodostavat ikiaikaisen kolmikon, jolla on sijansa nykymaailmassakin, sillä paimenkoiria käytetään yhä työtehtävissä karjatiloilla. Perinteisen paimennuksen suomenmestaruudet ratkottiin Somerolla. Teksti TAINA NYGÅRD Kuvat ROBERT SEGER

22

KOIRAMME 11/2019


PAIMENKOIRAT lampaita Paimenkoirille on kahdet Kennelliiton alaiset SM-kisat, jotka molemmat järjestettiin lokakuussa Somerolla, eri viikonloppuina tietenkin. Bordercollieilla ja kelpieillä oli omat kisansa. Perinteisen paimennuksen SM-kisoissa rotuja oli enemmän, belgianpaimenkoira Remu paimennusvuorossa.

KOIRAMME 11/2019

23


Kuljetuksessa lampaiden kuuluisi seurata melko lähellä ohjaajaa, joka samalla antaa koiralle käskyjä ja merkkejä. Partacollie Dallas eli Oldbear Yankee Doodle Dandy paimentaa, ohjaajana Maijaliisa Valkonen.

K

oira paimentaa niin lampaita, nautoja, poroja, ankkoja kuin alpakoitakin. Periaatteessa mitä tahansa eläimiä, joita on nuoresta pitäen asiantuntevasti totutettu koiraan. Tällöin työskentely on turvallista kaikille osapuolille: koiralle, paimennettaville eläimille sekä ohjaajalle. Kaksi eri koemuotoa Perinteisen paimennuksen kokeisiin on osallistumisoikeus kaikilla niin sanotuilla keräävillä paimenkoiraroduilla. Australiankelpieillä ja bordercollieilla on oma koemuotonsa, jossa on mukana vaativia paimennustehtäviä, joihin muunrotuiset eivät helposti pysty. Esikokeen suoritettuaan muunrotuisetkin voivat osallistua. Molemmat lajit ovat Kennelliiton alaisia koemuotoja. Kokeen avulla suodaan paimenkoirille ja niiden omistajille mahdollisuus tutustua rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, samalla saadaan arvokasta tietoa paimennusominaisuuksista ja niiden säilymisestä. Niin harjoituksissa kuin kokeissakin ovat

24

KOIRAMME 11/2019

paimennettavat eläimet tottuneita koiriin. Laumojen hyvinvoinnista huolehditaan, eivätkä ne stressaannu, ainakaan jos koira osaa hommansa. Osallistumisoikeus on Kennelliiton koirarekisterissä olevilla koirilla, joilla on määritellyllä ajanjaksolla eniten ERI-tuloksia kokeista. Vähintään yhden tuloksen on oltava ERI, seuraavaksi huomioidaan EH- ja H-tulokset. Ensimmäiset perinteisen paimennuksen SM-kisat pidettiin viime vuonna, kokeita on Suomessa järjestetty tosin jo vuodesta 2012 alkaen. Koirankasvattajasta lampuriksi Perinteisen paimennuksen Suomen mestaruudet ratkottiin Somerolla, Woollandian lammastilalla. Tilaa isännöivät Marika ja Kimmo Klossner olivat tavallisia koiranomistajia, kunnes eteen osui paimensukuinen bordercollie. Paimenkoiraharrastus vei mennessään. Nykyään Marika Klossner kasvattaa bordercollieita ja kilpailee aktiivisesti koiriensa kanssa. – Oli järkevämpää hankkia oma

lammastila, kuin yrittää treenata koiria muutoin. Kasvatamme nykyään lampaita ja teemme yhteistyötä muiden tilojen kanssa. Katras on sen verran suuri, että esimerkiksi SM-koetta varten pystytään saamaan tarvittava määrä lampaita useaan eri laumaan, jolloin samat eläimet eivät joudu koiran paimennettavaksi kuin korkeintaan kahdesti päivän aikana, eikä koskaan peräkkäisille koirille. Meillä voi treenata myös siipikarjan ja nautojen kanssa, viimeksi mainitut lainataan yhteistyötiloilta. Kaikki eläimet on totutettu koiriin, Kimmo Klossner vakuuttaa. Mukava rotukirjo Tänä vuonna järjestelyistä vastasi viimevuotiseen tapaan Rannikkopaimenet-yhdistys. Karsintakokeisiin osallistumisoikeuden oli saanut kahdeksan eri koirarotua. Pohjoismaisittain ilahdutti se, että mukana oli kaksi lapinporokoiraa, yksi suomenlapinkoira sekä yksi islanninlammaskoira. Muita rotuja edustivat kaksi val-


Suomenmestaruuden voitti australianpaimenkoira Kipinä. Kuva on sateiselta lauantailta, jolloin koirakko oli karsinnan toiseksi paras.

Minna Oksanen ohjasi groenendael Remua, vuorossa on lauman suojeleminen liikenteeltä. Koira kulkee ajoneuvon ja lampaiden välissä turvavälin pitäen.

koistapaimenkoiraa, kaksi australianpaimenkoiraa, yksi unkarilainen pumi, yksi partacollie, yksi belgianpaimenkoira groenendael sekä käyttöpuolella nykyään usein aliarvostettu pitkäkarvainen collie. Skotlantilainen, perinteikäs paimen näytti pitkää nenää nappaamalla pronssimitalin kovassa seurassa. Myös niin sanottuna varikkokoirana, eli laumojen siirtämisessä ennen ja jälkeen kilpailijoiden koesuoritusta toimi collie samanrotuisten kavereidensa kanssa, ja hie-

nosti toimivatkin. Johanna Kuusi ohjasi collie Mickyä ja sen nuorimmaista oppilasta Huckya. Ensimmäisellä lähestymisellä suuri merkitys Karsintoihin oikeutettuja koiria olisi ollut 14. Ilmoittautuneita oli lopulta kaksitoista, joista yksi joutui peruuttamaan tulonsa. Sunnuntaina käytiin SM-finaali, jonne lauantain alkukarsinnoista valikoitui kahdeksan finalistia. Päätuomarina toimi venäläinen

Maria Koblikova, suomalaisena ylituomarina Anne Ojanen. Sihteerinä ja tulkkina tuomarikaksikon mukana kulki venäläinen Katerina Patskeviteh, joka on käynyt paljon Suomessa treenaamassa ja kokeissa omien koiriensa kanssa. – Venäjällä paimennuskokeet ovat vasta tulossa tunnetuksi ja suosioon. Maassa toki riittää harrastajia, koiria sekä lääniä, joten alku on jo lupaava. Vielä meillä ei ainakaan kohtuullisen matkan päässä ole monia KOIRAMME 11/2019

25


Valkoinenpaimenkoira Riesa saavutti karsinnassa parhaat pisteet. Finaalissa ohjaaja Mervi Aspille kävi kömmähdys, joka vei yhden osion nollille ja koirakko saavutti SM-hopeaa.

paikkoja, joissa voisimme harjoittaa koiriamme, mutta laji kehittyy koko ajan, pietarilainen Katerina kertoo. Ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, venäläiset ottavat pian tämänkin lajin tosissaan ja ovat tuossa tuokiossa maailman huipulla, kuten on käynyt koiratanssissa ja agilityssa… Finaaliradan ja sen reitit suunnittelee päätuomari, ohjaajat saavat aina aluksi tutustua rataan ilman koiraa. Maksimiaika radan suorittamiseen oli 35 minuuttia. Ylituomari Anne Ojanen tuumi, että rata oli yksinkertainen, mutta haastava. – Hyvin mitattiin perustyötä ja paimennustaitoja. Haluamme saada esille koiran työkyvyn, onko sillä riittävästi voimaa hallita laumaa ja kohteleeko se eläimiä kunnioittavasti. Lauman poispäin ajo aiheuttaa yleisesti ottaen haasteita ja tietyt asiat, joita ei ole treenattu tarpeeksi tulivat ilmi suorituksissa. Kun koirakko lähestyy ensimmäistä ottoaitausta, siitä melkein jo näkee, mitä on tulossa, Anne pohtii.

26

KOIRAMME 11/2019

Mukaillaan lammastilan arkea Koeradalla koirakko kuljettaa laumaa ennalta määrättyä reittiä. Tehtävien tulee olla mahdollisimman luonnollisia, niillä mukaillaan arjessa tarvittavia keinoja kuten lauman pysäyttämistä, siirtämistä laitumelta toiselle, jakamista pienempiin osiin sekä estämällä laumaa syömästä kasvillisuutta, johon niillä ei ole lupaa. Kokeen osioita ovat muun muassa vartiointi, joissa testataan, kuinka koira hallitsee laumaa. Häkistä ulos tullessa ja pysähdyttäessä koiran tulee pitää lauma hallinnassa. Tavallisessa kuljetuksessa ohjaaja menee edellä, lauma ei saisi kulkea kovin kaukana ohjaajasta; koiran tehtävänä on kulkea lampaiden ympärillä pitäen lauman tiiviinä. Liian nopea edistyminen tehtäviä suoritettaessa ei kuvasta hyvää suoritusta. Ohjaaja merkitsi 20 lampaan laumasta viisi kaulureilla, toimituksen ajan koiran tuli pitää lauma koossa. Koiran tuli myös suojella laumaa tieliikennettä simuloivalta kulkuneuvolta, sekä estää niitä pääsemästä syö-

mään kiellettyä kasvustoa. Lauma kuljetettiin aitaamattomalle laidunalueelle, johon se jäi kolmen minuutin ajaksi. Koira ja ohjaaja poistuivat laidunalueelta ja koira jäi vartioimaan alueen reunoja. Koiran tyyli vartioida laidunalueen reunoja riippuu kyseisen rodun työskentelytavasta. On tärkeää, että koira huomioi lampaat ja pitää niitä oma-aloitteisesti määrätyllä alueella. Laidunnettaessa on hyvä merkki, jos lampaat laskevat päänsä ja alkavat rauhassa syödä. Matkalla oli esteitä kuten silta ja ränni, sekä erotteluhäkki jonne viisi merkittyä lammasta piti jättää. Kaiken aikaa tuomarit tarkkailivat niin lammaslauman käyttäytymistä kuin koiran toiminnallisuutta, tyyliä, tehokkuutta ja hyväntahtoisuutta sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Kolmelle ajanylitys Ensimmäisinä finaaliradalle lähtivät pumi Kisködmönös Csárdás Mici ja ohjaajansa Terhi Wallin. Vilja-pumi oli innokas ja äänekäskin, se sijoittui lopputuloksissa viidenneksi saa-


KUVA TAINA NYGÅRD

Päivi Suomi pyyhkäisee hikeä otsaltaan, kun lauma on vihdoin aikaa vastaan taistellen saatu traileriin. Collie Kössi piti rotunsa lippua korkealla saavuttaen SMpronssia.

den 61 pisteellä finalisteista viimeisenä hyväksytyn tuloksen. Seuraavana oli vuorossa Minna Oksasen ohjaamana belgianpaimenkoira groenendael Turkkiruhtinaan Boy Of Remus Lupin. Jo 9-vuotias Remu on jäämässä eläkkeelle, mutta Minnalla on kaksi nuorempaa belgiä, joita Remu opettaa paimennukseen. – Remulla on niin vahva oma osaaminen, ettei se anna minun juuri puuttua tekemiseensä. On yksilöllistä, kannattaako antaa vanhemman opettaa nuorempaa koiraa. Remulla on vahva peruskuljetus, mikä on paimennuksen a ja o, joten voin hyvin antaa sen opettaa, kesälampaita pitävä Minna kertoo. Tällä kertaa Remulla meni kokonaisaika yli, joten tulosta ei tullut, pisteitä finaalissa kertyi 47. Karsintaan lähtöpaikat arvottiin, finaaliin taas lähdettiin karsintatulosten perusteella käännetyssä järjestyksessä. Neljäntenä finaaliradalle lähti islanninlammaskoira Kauri eli Kári fra Klettakoti ohjaajanaan Riika Kivirinta. Karsinnasta koirakko sai mukavat 77 pistettä, mutta finaalista ei

tulosta tullut: 40 pistettä ja ajanylitys. – Peräkkäiset päivät olivat Kaurille liikaa, se ei osoittanut riittävää voimaa, Riika kuittasi. Lapinporokoira Kirjokannen Hurtti Ukko oli myös yksi niistä, joilla suoritusaika ylittyi. Rauhallisesti toiminutta ohjaajaa Mirva Rantalaa varmaan harmitti, sillä Urho oli karsinnan jälkeen kolmantena mukavalla 80 pisteen EH-tuloksella. Finaalissa tuli 67 pistettä, mutta valitettava ajan ylitys vei tuloksen. Kömmähdyksiä ja kompurointeja Lähtönumerolla kolme finaaliin osallistuivat viime vuoden suomenmestarin ohjaaja Mervi Sahlström sekä mestarikoiran tytär, australianpaimenkoira Attic Angel’s Mahogany Coral. – Kaya on vasta 4-vuotias, joten sillä on yhä liikaa virtaa eikä tottelevaisuuskaan aina ole niin varmaa. Toisaalta sen emä Skipper oli nuorempana yhtä vauhdikas, joten uskon tulevaisuuteen. Finaaliradalla Kaya kuumeni loppua kohden ja

vauhti kiihtyi. Heti suorituksen jälkeen harmitti, mutta kun tovin sain ajatella eri osioita, jäi paljon positiivista mieleen, Mervi tuumi palkintojenjaon jälkeen. Koirakon sijoitus oli 63 pisteellä finaalin neljäs. Puolet finaalista oli käyty, ja välissä pidettiin lounastauko. Tauon jälkeen olivat vuorossa Päivi Suomi ja pitkäkarvainen collie Kössi eli Maple Yard Jumping Jack High. Karsinnassa koirakko oli 79 pisteellä neljäs, ja finaalikin sujui varsin hyvin. Viimeisenä haasteena oli saada katras kuljetustraileriin. Se alkoi mallikkaasti, kunnes yksi lammas keksi juosta kärryn sivulle ja taakse. Päivi ei sitä heti huomannut, Kössi taisi sivusilmällä epäillä jotain. Päivi onnistui saamaan muun katraan kärryyn ja varmuuden vuoksi nosti lastaussillan ylös, jotta jo kyydissä olevat lampaat eivät karkaisi enää alas. Kössi lähti reippaana hakemaan eksynyttä lammasta ja aikaa vasten taistellen koirakko onnistui kuin onnistuikin saamaan puuttuvan lampaan mukaan kärryyn. Suoritusta seurannut asiantunteva yleisö oli iloinen, vaikka kommentoikin että suomalaistuomari olisi mitä todennäköisimmin laittanut pelin poikki. – Ulkomaalaiset tuomarit antavat usein enemmän anteeksi tällaisia lauman hajoamisia. Toiseksi viimeisinä finaaliin suunnisti Laura Lönnberg Kipinän, australianpaimenkoira Wirneen Kaikki Sun Pelkosi kanssa. Edellispäivän karsinnassa koirakko saavutti ERIn jääden vain pisteen päähän karsinnan parhaasta. – Hyvillä mielin starttasin, ajattelin että jos teemme omantasoisemme suorituksen, voimme jopa nousta vielä. Finaalirata oli pitkä eli tehtäviä oli paljon, lopussa oli lisähaasteena lampaiden saaminen traileriin. Siksi päätin jo aluksi, että tänään mennään reipasta vauhtia eikä jäädä mihinkään junnaamaan, jotta ei aikaa vasten tarvitse hosua. Tein vähän taktisiakin vetoja, toiseksi viimeisessä osiossa kujasta pääsi kaksi lammasta karkuun, mutta päätin, että olkoon. Riski saada aikaan isompi härdelli oli olemassa, joten jatkoin trailerille, Laura kertasi. KOIRAMME 11/2019

27


KUVA TAINA NYGÅRD

Varikkokoirana työskenteli collie Micky, jonka tehtävänä oli kuljettaa lepovuorossa oleva lauma sisään.

Enää oli jäljellä yksi koirakko. Viimeisenä finaaliin lähti 93 pisteen ERItuloksen saavuttanut karsinnan paras pari, valkoinenpaimenkoira Safe Guardian’s Impossible Bitch alias Riesa ohjaajanaan Mervi Asp. Riesa hoiti työnsä tehokkaasti, toisinaan hyvinkin lähelle laumaa mennen, mutta ohjaajaa kuuliaisesti totellen. Laidunnusosion jälkeen lauma tuli kuljettaa suojeltavan kasvillisuuden ohi ja py-

säyttää. Tämä sujui mainiosti. Nyt olisi ohjaajan pitänyt erottaa katraasta yksi lammas, viedä se syömään niitä kiellettyjä herkkuja ja tuoda takaisin laumaan koiran jäädessä vartioimaan loppulaumaa. Tässä kohtaa ohjaajalle sattui kömmähdys, hän unohti lampaan kiinnioton, jatkoi matkaa suoraan seuraavalle kohteelle ja näin tämä osio meni nollille.

SM-tulokset Somero 20.10.:

1. australianpaimenk. Wirneen Kaikki Sun Pelkosi, ohjaaja Laura Lönnberg PAIM3-EH 84p; 2. valkoinenpaimenk. Safe Guardian’s Impossible Bitch, Mervi Asp PAIM3-EH 82p; 3. pk. collie Maple Yard Jumping Jack High, Päivi Suomi PAIM3-H 78p; 4. australianpaimenk. Attic Angel’s Mahogany Coral, Mervi Sahlström PAIM3-T 63p; 5. pumi Kisködmönös Csárdás Mici, Terhi Wallin PAIM3-T 61p; 6. lapinporokoira Kirjokannen Hurtti Ukko, Mirva Rantala PAIM3-0 67p; 7. belgianpk. groenendael Turkkiruhtinaan Boy of Remus Lupin, Minna Oksanen PAIM3-0 47p; 8. islanninlammaskoira Kári Fra Klettakoti, Riika Kiviranta PAIM3-0 40p. Bordercollieiden ja australiankelpieiden (PAIM-BC&AK) paimennuskokeen SM-tulokset, Somero 13.10.2019 tuomari Mia Laamanen (Kaikki osallistujat olivat bordercollieita) Tulokset: 1. Woollandian Märta Eerikintytär VOI1 PAIM3 90p; 2. Toberoi Dunav VOI2 PAIM3 80p; 3. Felltop Rosie VOI2 70p; 4. Jymy VOI3 67p; 5. Mustan Magian Luumu VOI3 61p; 6. Päättymätön Loiste VOI3 61p; 7. Bendigedig Brain VOI3 55p; 8. Sumia VOI0 46p; 9. Sturesdotters Wool VOI0 18p; 10. Bess VOI- Hyl.

28

KOIRAMME 11/2019

EH:t riittivät mitaleille Palkintojenjaossa mukana olivat viisi tuloksen saavuttanutta koirakkoa. Pronssille nousivat Päivi Suomi ja collie Kössi tuloksella 78 pistettä ja H-tulos. Hopeaa 82 pisteen EH-tuloksella saavuttivat valkoinenpaimenkoira Riesa ja Mervi Asp. SM-kultaa saivat Laura Lönnberg ja australianpaimenkoira Kipinä 84 pisteen EH-tuloksella. – Kipinä on oma kasvattini ja kulkenut lampailla kolmekuisesta alkaen. Se oli jo vuoden ikäisenä kolmesta koirastani ehdottomasti paras paimentaja. Kokeessa voi aina sattua virheitä, mutta tänään onnistuimme riittävän hyvin, Laura iloitsi. – Kipinä suoritti keväällä bordercollieiden ja kelpieiden esikokeen, joten nyt on kisaoikeus sillekin puolelle ja sinne tähtäämme ensi vuonna. Olemme kisanneet myös ASCAn (Australian Shepherd Club of America) paimennuskokeissa lampailla, ankoilla ja naudoilla. Sielläkin Kipinä on tehnyt ilahduttavaa työtä, Laura kiittää.


Häntää heiluttavan herkullista! Hemmotteluun jouluateria koiralle! Sisältää 75% korkealaatuista kalkkunan lihaa Terveellisiä vihanneksia ja marjoja 100% luonnolliset raaka-aineet Viljaton ja säilöntäaineeton Sopii myös nirsoille! Oiva lahjaidea

Forthglade-jouluateria: Kalkkuna-karpalo-palsternakka Muista myös muut Forthglade maut. Pakkauskoot 4 x 150 g sekä 395 g.

facebook/forthgladefinland instagram/forthgladefinland forthglade.fi

11.2019

Jälleenmyyjät: Hyvin varustetut lemmikkieläintarvikeliikkeet ja -osastot sekä eläinlääkäriasemat. Jälleenmyyjäluettelo ja lisätiedot: forthglade.fi


PUHEENJOHTAJALTA Kiinasta Niinhän siinä kävi, että Norjassa ilmenneen verisen ripuliepidemian syytä ei löydetty, kuten jo edellisellä puheenjohtajan palstallani uumoilin. Saattaa olla, että meillä Pohjolan luonnossa kehittyy sopivissa sääoloissa jotain, mikä aiheuttaa sitten tämän ilmiön. Olin itse Kiinassa siinä vaiheessa, kun Norjan Kennelliiton hallitus päätti sallia kaikkien koiratapahtumien järjestämisen maassa ja perui suosituksensa siitä, että norjalaiset koirat eivät voi osallistua koiratapahtumiin ulkomailla. Tämä oli erinomainen uutinen Eckerön koiranäyttelylle, sillä sinne ilmoitetut yli sata norjalaista koiraa saivat nyt tulla näyttelyyn. Sain tiedon Kiinaan, mutta yhteydenpito oli aikaisempaa hankalampaa. Kiina estää esim. facebookin ja googlen yhteydet maassaan. Niitä onnistuu käyttämään toimivan VPN -yhteyden kautta. Minulla aiemmin toiminut ohjelma oli saatu estetyksi, enkä pystynyt käytettävissä olevilla yhteyksillä asentamaan toimivampaa versiota. Tämä oli toinen arvostelukerta Kiinassa. Ensimmäinen oli vuosi sitten Pekingissä. Nyt oltiin Chengdussa, mikä sijaitsee kolmen tunnin lentomat-

kan päässä Pekingistä. Tämän paikan valintaan vaikutti erityisesti se, että siellä on suuri pandakeskus, missä vietimme kokonaisen päivän. Alue oli suunniteltu pandojen ehdoilla, eikä siellä tullut niin eläintarhatyyppistä tunnelmaa kuin jossain muualla. Kiina on nuori kennelmaa ja näyttelytoiminta on vielä melko pienimuotoista. Nytkin siellä oli kaksi näyttelyä perjantaina ja kolme lauantaina sekä sunnuntaina. Tuomareita oli kaksi Japanista ja Suomesta, yksi Australiasta, Intiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta. Koiria oli noin sata kaikissa kahdeksassa näyttelyssä, ja ne olivat aina melkein samoja koiria. Jokainen arvosteli kaikki koirat. Kehiä oli vierekkäin kaksi kappaletta uudessa näyttelyhallissa. Koska lauantaina ja sunnuntaina oli kolme tuomaria, niin yhden piti istua piilossa kokoushuoneessa ja odottaa vuoroaan. Päivän päätteeksi oli peräkkäin kaikki ryhmäkilpailut ja sitten amerikkalaistyyppinen valokuvaussessio. Ryhmäkilpailuja ei ollut kuin seitsemän, sillä ryhmissä 4, 7 ja 10 ei ollut yhtään rotua. Terrieriryhmässä oli vain yksi varsin hyvä nuori amstaffi ja pennuissa yksi westi. Suurimmat

ryhmät olivat 2 ja 5 kuudella rodulla. Suurin rotu oli labradorit, joita oli 15. Monet niistä olivat varsin kelvollisia. Arvostelu oli varsin helppoa. Kirjallisia arvosteluja ei ollut eikä laatuarvostelussa odotettu muuta kuin erinomaista. Suurin osa koirien esittäjistä oli ammattihandlereita, joten näyttelyt sujuivat joutuisasti. Taloudellisesti tällaiset näyttelyt onnistuvat siten, että niiden sponsorifirma maksaa kaikki tuomarikulut. Olen aikaisemmin arvostellut Japanissa ja Etelä-Koreassa, joten tiesin, mitä odottaa. Kuitenkin yllätyin siitä, miten voimakas amerikkalaisvaikutus kiinalaisissa näyttelyissä on. Chengdun näyttelyt eivät olleet kansainvälisiä, joten niissä ei tarvinnut noudattaa FCI:n näyttelysääntöjä. Itse asiassa näyttelysäännöt olivat käytännössä lähes yksi yhteen amerikkalaisten kanssa. Se, mitä kuitenkin FCI:n jäsenmaassa pitäisi noudattaa, on FCI:n rotumääritelmä. Useiden rotujen taso oli melko hyvä. Pembroket ovat siellä melkein vahvin rotu. Sen sijaan kultaisennoutajan arvostelu on tuossa ilmansuunnassa kaikkein haasteellisinta. Parhaimmillaan niillä on hyvä runko ja

raajat. Turkissa on keskitytty enemmän värisävyyn kuin laatuun. Pahin kaikista ovat päät ja ilmeet. Löytyy pallopäitä, olemattomia otsapenkereitä, pieniä vinoja silmiä ja pienen pieniä lappukorvia yms. En ollut aikaisemmin kiinnittänyt näihin pieniin korviin huomiota. FCI:n rotumääritelmässä puhutaan keskikokoisista korvista, mutta amerikkalaisessa melko lyhyistä, joiden kuitenkin tulisi eteenpäin vedettynä peittää silmä. Toinen japanilaisista tuomareista oli laittanut kultaisennoutajan näyttelyn kauneimmaksi, joten näkemyserot ovat todella suuret tässä rodussa. Näytteilleasettajien voi olla vaikea ymmärtää niitä. Toisaalta monipuolisella tuomarilistalla voi saada jokaiselle mieluisan vaihtoehdon. Mitä tästä pitäisi sitten ajatella? FCI on toiminut huomattavasti aktiivisemmin erityisesti terveysasioissa viime kokouksen jälkeen. Tämä kehitys on ollut erittäin positiivista. Olen kuitenkin pitkällä tähtäyksellä huolissani siitä, että etenkin uusissa kennelmaissa koiranäyttelyissä korostuu showpuoli niiden alkuperäisen tarkoituksen hämärtyessä. Kaupungeissa Kiina on turistille mel-

fick inte den typiska känslan av zoo som på många andra ställen. Kina är ett ungt kennelland och utställningsverksamheten är ännu rätt liten. Nu var där två utställningar på fredagen och tre på lördagen samt söndagen. Från Japan och Finland var det två domare, en från Australien, Indien, Indonesien och Thailand. På alla åtta utställningar var det ca 100 hundar och nästan alltid samma hundar. Alla bedömde alla hundar. I den nya utställningshallen fanns två ringar bredvid varandra. Då det på lördagen och söndagen var tre domare, måste en sitta gömd i ett rum och vänta på sin tur. Vid dagens slut var alla grupptävlingarna efter varandra och därefter amerikansk fotosession. Det var bara 7 grupptävlingar, då det i grupperna 4, 7 och 10 inte fanns någon deltagare. I terriergruppen fanns endast en rätt bra ung amstaff och bland valparna en West highland white terrier. De största grupperna var 2 och 5 med 6 raser. Den största rasen var labrador med 15 deltagare, Många av dem var riktigt dugliga. Bedömningen var helt lätt. Skriftlig kritik fanns inte och i kvalitetsbedömningen väntade man inte

något annat än utmärkt. Största delen av hundförarna var yrkeshandlers, så utställningarna förlöpte smidigt. Utställningarna är ekonomiskt lyckade genom att sponsorfirman betalar alla utgifter för domarna. Jag har tidigare bedömt i Japan och Syd-Korea, så jag visste vad, som var att vänta. Jag blev i alla fall överraskad av, hur mycket de kinesiska utställningarna är påverkade av Amerika. Utställningarna i Chengdu var inte internationella, så FCI:s utställningsregler behövde inte tillämpas. I själva verket var reglerna nästan exakt som de amerikanska. I FCI:s medlemsländer skall FCI:s rasstandarder gälla. Nivån i de flesta raserna var rätt hög. Pembroke var nästan den starkaste rasen och mest utmanande är bedömningen av golden retriever, I bästa fall har de bra kropp och extremiteter. I fråga om pälsen har man mera tänkt på färgnyansen än kvaliteten. Sämst av allt är huvudet. Det finns bollhuvuden, små sneda ögon och pyttesmå lappöron osv. Jag hade inte tidigare fäst mig vid dessa små öron. I rasstandarden talas om medelstora öron, men i den amerikanska ganska korta, som dragna

framåt skall täcka ögat. Den ena av de japanska domarna hade valt en golden retriever till BIS, så åsikterna går isär om den här rasen. Utställarna kan ha svårt att förstå detta. Å andra sidan kan man med en mångsidig domarlista få ett bra alternativ för alla. Vad borde man då tänka på? FCI har efter det senaste mötet mycket aktivare arbetat med hälsofrågor. Utvecklingen är mycket positiv. På lång sikt oroar det mig, att speciellt i de nya kennelländerna poängteras showsidan medan den ursprungliga idén med utställningar glöms bort. För en turist är städerna i Kina ganska likadana som annanstans. På landsorten är det säkert annorlunda. Där får man spänning i livet genom att besöka offentliga toaletter. I stället för en toalettstol finns kanske bara ett hål. Ibland kan det finnas tio hål och kanske en toalettstol för den som behöver en sådan. Jag har hört att hålmodellen är hälsosammare, men en åldring med dåliga ben måste nog ha lång erfarenhet av att ha använt dem.

FRÅN ORDFÖRANDEN Om Kina Det gick allså såsom jag tänkte, man har inte kommit på orsaken till diarréepidemin i Norge. Möjligen kan det i vår nordiska natur vid lämplig väderlek utvecklas någonting, som förorsakar detta fenomen. Jag var i Kina, då Norska kennelklubbens styrelse beslöt att tillåta alla kennelevenemang i Norge och drog tillbaka rekommendationen, att norska hundar inte får delta på utställningar och prov utomlands. Det var en utomordentlig nyhet för utställningen i Eckerö, dit var över hundra norska hundar anmmälda. De fick nu delta på utställningen. Jag fick veta det i Kina, men kommunikationen löpte sämre än tidigare. Kontakt fås inte via facebook och google. Man lyckas genom fungerande VPN, men mitt tidigare program var blockerat och jag kunde inte ladda upp en ny fungerande version. Det här var andra besöket i Kina. Den första var för ett år sedan i Peking. Nu var vi i Chengdu ca 3 timmars flygresa från Peking. Där finns ett stort pandacentrum och där tillbringade vi en hel dag. Området är planerat på pandornas villkor och man

30

KOIRAMME 11/2019


ko samanlainen kuin mikä muu maa tahansa. Maaseudulla tilanne on varmaan erilainen. Jännitystä siellä saa elämäänsä mennessään julkisiin käymälöihin. Mahtaako sieltä löytyä pelkän lattialla olevan reiän sijaan vessanpönttöjäkin? Joskus voi käydä niin, että kymmenen reiän lisäksi jostain reunasta löytyy pöntöllinen eriö sitä kaipaavalle. Olen kuullut, että reikämalli on terveellisempi käyttää, mutta huonojalkaisella ikäihmisellä täytyy olla pitkä kokemus niiden käytöstä.

Yleiskokous ja säännöt Kevätvaltuusto halusi lisätä Kennelliiton uusiin sääntöihin hallituksen tehtäviin kohdan: ”Hallitus käsittelee alaistensa toimikuntien päätöksistä tehtävät valitukset.” Tämä on ongelmallista, koska mistä tahansa toimikunnan päätöksestä voi valittaa riippumatta siitä, miten vähäinen merkitys ratkaisulla on asianomaiselle tai jäsenistölle. Menettely siirtää hallituksen työskentelyn ajankäytön painopisteen pois siitä työstä, mitä hallituksen tulee yhdistyslain ja sääntöjen mukaan tehdä. Mikäli menettelyä halutaan muuttaa, on muutettava rekisteröityä sääntöä ja tämä on raskas sekä pitkä prosessi.

Allmänna mötet och stadgarna Fullmäktige ville i våras göra ett til�lägg till styrelsens uppgifter i Kennelklubbens nya stadgar: ”Styrelsen behandlar besvär över beslut fattade av styrelsen underställda kommittéer”. Det här är problematiskt, eftersom man kan besvära sig över vilket beslut som helst oberoende av hur liten betydelse avgörandet har för den berörda personen eller medlemskåren. Förfarandet skulle flytta tyngdpunkten i styrelsens arbete bort från det arbete, som styrelsen enligt föreningslagen och stadgarna skall göra. Såvida man vill ändra på förfarandet, måste man ändra på de registrerade stadgarna och det är en tung och lång process. Kenneklubbens styrelse har i fjol godkänt nya direktiv för sina kommittéer. Enligt dessa direktiv, som trädde i kraft 1.1.2019 kan man be att saken behandlas på nytt, om det i saken framkommit något nytt eller om kommitténs beslut strider mot regler eller direktiv. Styrelsen kan ändra direktiven så att ändringsansökan blir lättare eller svårare. Styrelsen har redan nu hört medlemmarna och tagit

Kennelliiton hallitus on hyväksynyt viime vuoden lopulla yhtenevät toimiohjeet alaisilleen toimikunnille. Näiden 1.1.2019 voimaan tulleiden ohjeiden mukaan asian uudelleen käsittelyä voi pyytää, mikäli asiassa ilmenee oleellista uutta tai toimikunnan päätös on sääntöjen ja ohjeiden vastainen. Hallitus voi halutessaan muuttaa toimiohjetta muutoksenhakua löysentävään tai tiukentavaan suuntaan. Hallitus on jo nyt kuunnellut jäsenistöä ja ottanut asioita uudelleen käsittelyyn. Ymmärrän, että tuo yleinen muutoksenhakumahdollisuus kuulostaa hyvältä ja demokraattiselta, mutta pahimmillaan se voi halvaannuttaa päätöksentekoa ja mahdollistaa suoranaisen kiusanteon. Toivottavasti uusista säännöistä päätettäessä ihmiset miettivät tätä asiaa kunnolla.

Sankarikoirat Joulukuun Koiramessuilla Messarissa palkitaan taas sankarikoiria. Kaikki tämän vuoden sankarikoirat julkistettiin lokakuussa ja ne saivat erittäin runsaasti positiivista julkisuutta. Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997.

frågor till ny behandling. Jag förstår, att en möjlighet till allmän ändringsansökan förefaller bra och demokratisk, men i värsta fall kan den förlama beslutsfattandet och möjliggöra direkt förtret. Hoppas man funderar på detta, då man fattar beslut om de nya stadgarna.

Hjältehundar I december på Hundmässan belönas igen hjältehundar. Årets hjältehundar offentligjordes i oktober ochde fick

KOIRAMME – VÅRA HUNDAR 123. vuosikerta, 10 numeroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) ISSN 0355-7235 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puhelin (09) 8873 0244 Vastaava päätoimittaja Harri Lehkonen Toimituksen osoite Torikatu 2 B 1 14200 Turenki Puhelin (09) 8873 0303

HARRI LEHKONEN

Tiesittekö, että ennen Sankarikoiraarvoa alettiin vuodesta 1977 myöntää ”Koiramme ko. vuosiluku” -arvonimeä. Ensimmäinen ”Koiramme 1977” -arvonimi myönnettiin bokseriuros Mayrockille Oulusta. Sen omisti Ritva Norha. Mayrock johdatti omistajansa kahden eksyneen kehitysvammaisen lapsen luo Rokualla. Siis jo silloin ymmärrettiin myönteisen julkisuuden merkitys koirille ja kenneltoiminnalle.

mycket positiv publicitet. Titeln Hjältehund togs i bruk 1997. Visste ni att före titeln Hjältehud började man 1977 utse ”Vår hund + årtal”. Den första ”Vår hund 1977” var boxerhanen Mayrock från Uleåborg. Den ägdes av Ritva Norha. Mayrock ledde sin ägare till ett barn med funktionsnedsättning, som gått vilse. Redan då förstod man att positiv publicitet är viktig för hundarna och kennelverksamheten.

Päätoimittaja Tapio Eerola tapio.eerola@koiramme.com Toimittajat Birgit Halkio birgit.halkio@koiramme.com Taina Nygård taina.nygard@koiramme.com Ilmoitusmyynti Kaija Eerola kaija.eerola@koiramme.com Puhelin 050 339 8570 Vakituiset avustajat Tommy Arfman Anu Hatunpää Paula Heikkinen-Lehkonen Heidi Lahtinen Nina Luukko Emmi Manninen Katariina Mäki Pasi Rakkolainen Päivi Reijonen Noora Valkila Maria-Melina Väyrynen Vakituiset kuvaajat Hannu Huttu Aino Pikkusaari Jukka Pätynen Taitto Faktor / taittopalvelu Julkaisija ja kustantaja Kustannus Oy Koiramme Kirjapaino

Tue koirien terveystutkimusta

KOIRIEN TERVEYSTUTKIMUS parantaa koirien hyvinvoinnin edellytyksiä, mutta on tärkeää myös oman terveytemme edistämiseksi: koirien sairaudet ovat pitkälti samoja kuin ihmisten, ja tutkimustietoa voidaan soveltaa usein lajista toiseen. JOKAISEN KOIRANYSTÄVÄN tuella, pienellä tai suurella, on suuri merkitys koirien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen edistämisessä. Tutustu koirien terveystutkimusrahastoon ja lahjoita osoitteessa www.helsinki.fi/fi/yhteistyo/ koirien-terveystutkimusrahasto Keräyslupa RA/2017/1340

2019

Painosmäärä 145 000

4041 0428


ELÄINLÄÄKÄRIASEMALLA

- Kun asiakas jättää eläimensä meille hoitoon ja lähtee muualle odottelemaan, hänelle on välitettävä tunne, että eläin on sen aikaa meille kuin perheenjäsen ja suhtaudumme siihen kuin omaamme, sanoo klinikkaeläinhoitaja Tipi Koivula avustaessaan eläinlääkäri Ali Eklöfiä.

32

KOIRAMME 11/2019


kohdataan asiakkaiden koko tunnekirjo Vaikeissa tilanteissa eläinlääkärin ja klinikkaeläinhoitajan vuorovaikutus asiakkaan kanssa nousee tavallista suurempaan arvoon. Teksti EMMI MANNINEN

S

Kuvat MINNA TALLBERG

ipoon kirkonkylällä sijaitseva Nikkilän Eläinlääkärit -vastaanotto on pieni yksikkö, jossa työskentelevät eläinlääkäri Nina Rintaluoma, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Ali Eklöf sekä klinikkaeläinhoitaja Tipi Koivula. Vaikka pieni onkin, yksikössä tulee päivittäin eteen tapauksia, joissa työntekijöiden on oltava erityisen hyvin kartalla asiakkaiden tunnetiloista ja siitä, miten heidän kanssaan on hyvä kommunikoida. - Eläinlääkärin vuorovaikutusta asiakkaan kanssa helpottaa se, että hän miettii, miten itse haluaisi tulla kohdatuksi vastaavassa tilanteessa, Eklöf kuvailee. - Luottamus rakentuu jo pienistä asioista, ja on pidettävä se, minkä lupaa. Jos on vaikka luvannut soittaa puhelinreseptin, se on yhtä tärkeää kuin jokin isommalta tuntuva tehtävä. Rintaluoman ja Eklöfin opiskeluaikoina 1990-luvulla asiakaskommunikaation teoriaopetusta tai harjoituksia ei vielä järjestetty. Klinikkaharjoittelussa opiskelijat pääsivät seuraamaan eläinlääkärien tapoja kohdata eläinten omistajat. - Käytännön tilanteissa oppii parhaiten, Rintaluoma arvioi. - Hyvä vuorovaikutus asiakkaan kanssa on varmaan sisäsyntyinen asia, toisille empatia vaan on luontaisempaa kuin toisille.

Keskustelua ja aikaa eutanasiatilanteessa Koiran eutanasia on vastaanotolla asioivalle omistajalle yksi vaikeimmista tilanteista. Eläinlääkärille voi tehdä tiukkaa kertoa, että eutanasia olisi nyt suositeltavin, ehkä jopa ainoa vaihtoehto eläimen hyvinvoinnin kannalta. - Aika usein omistaja jo tietää ennen kuin kerron hänelle koiran vakavasta diagnoosista tai suosittelen koiran eutanasiaa, Rintaluoma sanoo. - Silloin harvoin, kun tieto tulee omistajalle kuin salama kirkkaalta, hän saattaa tunnetasolla suorastaan romahtaa. Juttelen omistajan kanssa häntä askarruttavista asioista ja tuen päätöksen tekemisessä. Omistajalle voi useimmiten antaa harkintaaikaa, ja hän voi mennä vielä kotiin lemmikkinsä kanssa. On käynyt niinkin, että omistaja, joka ei missään nimessä suostu koiransa eutanasiaan, tulee seuraavana päivänä takaisin ja on siihen valmis. Joskus koiran omistaja soittaa jälkeenpäin ja kysyy, tekikö hän varmasti oikean ratkaisun. Rintaluoma käy hänen kanssaan uudestaan läpi, miksi eutanasia oli koiralle parasta. - On myös tapauksia, joista heti näkee, että eläin pitäisi lopettaa, hän sanoo. - Jos omistaja ei kykene tekemään päätöstä, häntä voidaan tukea tekemällä eläimelle järkeviä lisätutKOIRAMME 11/2019

33


kimuksia, jotka eivät aiheuta sille lisäkärsimystä. Hoitovirheiden, todellisten tai epäiltyjen, läpikäyminen eläimen omistajan kanssa on kaikille eläinlääkäreille ja klinikkaeläinhoitajille vaativaa. Virheitä sattuu jokaisessa ammatissa. Eläinlääkäriaseman asiakas voi olla sitä mieltä, että hoidossa on tapahtunut virhe, vaikka eläinlääketieteen kriteerein kaikki on mennyt niin kuin pitää. Komplikaatioiden ja virhe-epäilyjen selvittelyssä tarvitaan sekä keskustelua että tekoja, Eklöf sanoo. - Käyn tarvittaessa asiakkaan kanssa läpi, mistä ongelma voi johtua tai mitä on tapahtunut, ja pyrin kohtaamaan hänet kaikkine kysymyksineen rakentavasti. Tärkeintä siinä tilantees-

34

KOIRAMME 11/2019

sa on, että ongelma korjataan, jos se vain on mahdollista. Jo oman mielenrauhan takia on oleellista, että asiakas ei lähde täältä kielteisissä tunnelmissa. Avoin asenne omistajan näkemyksiä kohtaan Joskus eläimen omistaja viettää paljon aikaa internetissä selvittääkseen, mistä eläimen oireet johtuvat. Kun eläinlääkäri päätyykin erilaiseen tulokseen, asiakkaan voi olla vaikea luottaa tämän diagnoosiin. - Jos asiakkaalla on näkemys siitä, mistä oireet kertovat, häntä kannattaa kuunnella, Rintaluoma kannustaa. Perusvaivojen ollessa kyseessä, ohjailen keskustelua siihen suuntaan, että

voisiko eläimellä sittenkin olla jokin muu sairaus. Kokeneille lemmikkien kasvattajille ja omistajille on kertynyt paljon tietoa, ja sitä eläinlääkärin kannattaa hyödyntää. Kun vastaanotolle tulee harvinainen ja oudosti oireileva eläin, voin vallan hyvin soittaa kyseiseen lajiin tai rotuun perehtyneelle harrastajalle ja kysyä, onko hänelle tullut samanlaista keissiä vastaan. Nöyrä asenne kannattaa. Niin myös asiakkaalta saadun kiitoksen muistaminen. - Onneksi melkein päivittäin asiakkailta tulee positiivista palautetta, mikä on tosi palkitsevaa, Eklöf sanoo ja jatkaa nauraen: - Sitäkin suuremmalla syyllä ihmettelen, että vaikka olisi 499 onnistumista, mutta yksi asia epäonnistuu, juuri se jää


nelle kuuluu. Ja jos joudun lopettamaan yksin elävän ihmisen ainoan lemmikin, mietin, miten hän pärjää. Tervehtimisellä ja katsekontaktilla on väliä Nikkilän Eläinlääkärit -yrityksen ainoa klinikkaeläinhoitaja Tipi Koivula kouluttautui ammattiinsa oppisopimuksella nykyisessä työpaikassaan. Aloittaessaan hän oli hiukan yli 35-vuotias. Iästä, palveluammateissa toimimisesta ja elämänkokemuksesta on hänen mielestään hyötyä hyvän asiakaskommunikaation kannalta. Samoin siitä, että on omistanut monia ja monenlaisia lemmikkejä. - Eläinteni sairastamiset ja lopetukset ovat kääntyneet tavallaan voimavaraksi, kun voin antaa vertaistukea vastaavissa tilanteissa oleville asiakkaille. Koivulan mielestä ensi hetki asiakkaan kanssa määrittelee paljon sitä, miten vuorovaikutus hänen kanssaan tulee toimimaan. - Tervehdin asiakasta ja otan häneen katsekontaktin, vaikka vain piipahtaisin huoneessa, jossa eläinlääkäri hoitaa asiakkaan lemmikkiä. Myös se, millä sanalla kutsun eläintä, merkitsee paljon. Eläimestä puhuminen sen nimellä luo kotoisaa tunnelmaa, ja vaikka omistaja itse käyttäisi lemmikistään se-sanaa, käytän itse sanaa ”hän”. Sillä tavoin ilmaisen kunnioitta-

Nikkilän Eläinlääkärit -vastaanotolla työskentelee vain kolme henkilöä: eläinlääkärit Ali Eklöf ja Nina Rintaluoma (keskellä) sekä klinikkaeläinhoitaja Tipi Koivula. Sipoon kirkonkylän pienen klinikan asiakkaat tulevat nopeasti tutuiksi, mikä helpottaa vuorovaikutusta.

Jälleenmy Eläinlääkär yjät: it, apteeki t sekä hyvi nvaru eläintarvik stellut ekaupat

Ainoat koiraperäiset

maitohappobakteerit Maitohappobakteerit ovat koiralle yhtä tärkeitä kuin ihmiselle. Canius® on täysin koiraperäisten maitohappobakteerikantojen myötä ainutlaatuinen keksintö ja pitkäjänteisen kehitystyön tulos.

Hyvinvointia koirilta koirille.

11.2019

mieleeni. Toisaalta se kertoo, että tämä ammatti ja eläimet ovat itselle tosi tärkeitä, ja koskettavat omaa sydäntä ja sielua. Asiakkaat, jotka käyvät lemmikkinsä kanssa usein vastaanotolla tai ovat asioineet siellä vuosia, oppii tuntemaan hyvin. Tuttuus luonnollisesti helpottaa vuorovaikutusta heidän kanssaan. Välillä Rintaluomaa askarruttaa eläimen omistajan jaksaminen. - Jos usein vastaanotolla käyvää asiakasta ei näy pitkään aikaan, saatan huolestuneena ajatella, mitä hä-

vetcare@vetcare.fi vetcare.fi vetcarefinland vetcare_finland

KOIRAMME 11/2019

35


tarkkana. Voi olla parempi vain viedä asiakkaalle nenäliina tai koskettaa häntä olkapäälle, jos näyttää siltä, että kosketus hänelle sopii. Koivula joutuu melko usein kulkemaan sellaisen huoneen läpi, jossa on toimenpide käynnissä tai jossa omistaja esimerkiksi odottelee rauhoitetun eläimensä kanssa. - Kolmessa, neljässäkin huoneessa voi samanaikaisesti olla potilas. On iloisia ja surullisia omistajia, ja kaikkea siltä väliltä. Minun on pystyttävä nopeasti vaihtamaan roolista toiseen ja yritettävä aistia, millä mielellä omistaja on ja millaista huomiota tai tukea hän tarvitsee, Koivula kertoo. Hän nauraa, että klinikkaeläinhoitajan on joskus hyvä osata ”haihtua ilmaan”. - Jos esimerkiksi haen maksupäätettä huoneesta, jossa eläinlääkärillä on asiakas, minun kannattaa vaivihkaa vain sulautua tilanteeseen ja häipyä vähäeleisesti.

Kun huolestunut omistaja vie koiransa eläinlääkärin vastaanotolle, hänellä saattaa jo olla vahva käsitys koiran oireiden syystä. - Asiakkaan näkemyksiä kannattaa kuunnella, eläinlääkäri Nina Rintaluoma sanoo. - Kokeneille harrastajille kertyy eläimistään paljon tietoa.

Kiireen tuntu piiloon

Klinikkaeläinhoitaja Tipi Koivulan mielestä ensi hetki asiakkaan kohtaamisessa vaikuttaa paljon siihen, miten vuorovaikutus myöhemmin toimii. - Tervehdin asiakasta ja otan häneen katsekontaktin, vaikka vain piipahtaisin huoneessa, jossa eläinlääkäri tutkii asiakkaan lemmikkiä, hän sanoo.

vani toisen eläintä. - Olen aika puhelias ihminen, ja siitä on tässä ammatissa paljon hyötyä, Koivula tuumii. - Yritän muistaa, että kaikki asiakkaat eivät ole puheliaita, ja se on otettava heitä palvellessa huomioon. Eläimen eutanasiatilanteessa puhumisen kanssa on oltava hyvin Eläinlääkärit ja klinikkaeläinhoitajat ovat asiakaspalvelun ammattilaisia. - Vuorovaikutusta asiakkaan kanssa helpottaa se, että miettii, miten itse haluaisi tulla kohdatuksi vastaavassa tilanteessa, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Ali Eklöf kuvailee.

36

KOIRAMME 11/2019

Kiirettä Koivula ei halua asiakkaille näyttää, vaikka hänen on joskus esimerkiksi jätettävä asiakas odottamaan toisen soittaessa ovikelloa. - Tulija saattaa kysellä monenlaista. Häntä ei pidä hoputtaa, mutta itse on yritettävä vastailla hyvin ytimekkäästi. Moni asiakas jäisi pidemmäksikin aikaa keskustelemaan, mutta välillä joudun pahoittelemaan, että en pysty juttelemaan kauemmin, sillä potilas jäi minua odottamaan. Yleensä ihmiset ymmärtävät, että täällä on paljon asioita tekeillä samaan aikaan. Eläimen omistajan on voitava luottaa siihen, että hänen asiansa oikeasti selvitetään, Koivula sanoo. Jos vastaanotolla on niin kiire, ettei sinne soittavan asiakkaan kysymyksiin juuri silloin ehditä vastata, jo soittopyynnön ottaminen voi helpottaa hänen oloaan. Koivula tekee itsekin eläimille joitain toimenpiteitä, kuten hammaskiven poistoja. Joskus eläimen hampaat ovat aika hurjassa kunnossa, mikä saattaa yllättää asiakkaan. - Minun on aseteltava sanani niin, että en syyllistä asiakasta. On luotava sellainen tunnelma, että hän uskaltaa tarvittaessa jatkohoidattaa koiransa hampaita täällä tai muualla.


MIKÄ ON KOIRASI KIILTÄVÄN TURKIN SALAISUUS?

KILPAILU!

Kerro se meille kuvan kera ja osallistu marraskuun aikana Jahti&Vahti -kilpailuun osoitteessa: facebook.com/jahtivahti ja voita tuotepaketti! (arvo n. 100 €)

Jahti&Vahti -täydennysrehut tarjouksessa marraskuun ajan!

JAHTI&VAHTI BIOTIINITABLETTI 120 KPL

17,-

JAHTI&VAHTI OMEGAÖLJY 1000 ML

1790

FORTHGLADE-ATERIAT KOIRALLE 395 G

4 KPL

10,-

NORM. 18,90 | JV86134

NORM. 19,90 | JV82238

NORM. 3,50/KPL | VC45608 (6,33 €/KG)

Ylläpitämään ihon, turkin ja kynsien hyvinvointia. Voidaan antaa jatkuvasti tai kuurina esimerkiksi karvanvaihdon yhteydessä.

Monipuolinen vaihtoehto, sekoitus erittäin laadukkaita rypsi-, pellava-, helokki- ja kalaöljyjä. Lisätty E-vitamiinia.

Nirsollekin kaverille maistuvat ateriat sellaisenaan tai kuivaruuan ohessa. Kätevä ottaa matkalle mukaan.

MUSH POSSUNAMI 150 G

JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 15 KG

LÄMMIN TWEED-TAKKI

490

3270

3450

MUS50745 (32,67 €/KG)

JO4474 (2,18 €/KG)

EKK410981OGR30/70

Lisäaineeton kuivatusta lihasta valmistettu herkku niin koulutukseen kuin hemmotteluun.

Sopii kaikkien koirien ja erityisesti herkkävatsaisen koiran ruuaksi. Täysravinto.

Tyylikäs tweed-takki miellyttävällä fleece-vuorella. Toppaus 220 g.

TARJOUKSET VOIMASSA 30.11.2019 SAAKKA. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA

hankkija.fi


Asiakaspalvelusta eläinlääkäriasemien KILPAILUVALTTI Asiakkaiden vaatimustaso nousee, ja hyvästä asiakaspalvelusta on tullut eläinlääkäriasemille kilpailuetu. Alan opetusta on lisätty yliopistolla ja yrityksissä. Teksti EMMI MANNINEN Kuvat MINNA TALLBERG

Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa työskentelevä eläinlääkäri Sanna Viitanen (oik.) tutkii potilasta osastonhoitaja Johanna Hyytiäisen (vas.) ja klinikkaeläinhoitaja Annika Lähteen avustamana. Potilastyön lisäksi Viitanen kehittää eläinsairaalassa harjoittelevien eläinlääketieteen opiskelijoiden opetusta, johon sisältyy muun muassa asiakaskommunikaatiota.

38

KOIRAMME 11/2019


-A

siakaskommunikaatio on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut alallamme tärkeämpään rooliin, sanoo Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa eläinlääkärinä työskentelevä Sanna Viitanen. Hänen työnkuvaansa kuuluu myös kehittää klinikalla harjoittelevien eläinlääketieteen opiskelijoiden opetusta. Kolmatta vuotta opiskeleville järjestetään johdantokursseja kliiniseen työskentelyyn. Ne sisältävät teoriaopetusta ja asiakaskommunikaation harjoittelua. Esimerkiksi tyytymättömän asiakkaan kohtaamista tai huonojen uutisten kertomista eläimen omistajalle harjoitellaan ryhmätöinä siten, että yksi opiskelijoista toimii eläinlääkärinä ja yksi asiakkaana. Ryhmäläiset analysoivat opettajansa kanssa, mikä meni hyvin ja missä on kehittämisen tarvetta. Viides opiskeluvuosi sisältää pelkästään käytännön harjoittelua eläinsairaalassa, jolloin eläinlääkärit opettavat opiskelijoille muun muassa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa ja toimivat roolimalleina omalla käyttäytymisellään. Ennen kuin opiskelija saa väliaikaiset oikeudet toimia eläinlääkärin sijaisena viidennen vuoden jälkeisenä kesänä, hänen on läpäistävä käytännön koe, joka sisältää muun muassa asiakaskommunikaatiota. - Vuorovaikutustaitoja olisi hyvä opettaa nykyistä enemmänkin, mutta opinto-ohjelma on niin tiivis, että on vaikea saada sinne mahtumaan mitään lisää, harmittelee Viitanen. Opiskelijoissa on monenlaisia persoonia. Sanna Viitanen korostaa, että jokaisella on mahdollisuus oppia toimimaan asiakkaiden kanssa riittävän hyvin. - Empatiakyvystä ei yleensä ole opiskelijoillamme puutetta. Ennemminkin on niin, että he eläytyvät asiakkaan asemaan vaikeissa tilanteissa sen verran, että se voi käydä heille ajan mittaan raskaaksi. Opetus kuuluu työnkuvaan Eläinsairaalassa työskentelevät eläinlääkärit ja klinikkaeläinhoitajat toimivat klinikalla harjoittelevien opiskelijoiden ohjaajina, myös asiakaskommu-

nikaatiossa. Ohjaaminen vaatii kouluttautumista. - Viime vuosina olemme satsanneet kliinisen henkilökuntamme pedagogiseen koulutukseen, Viitanen kertoo. - Joskus on myös hyvä ihan vaan herätellä työntekijöiden ajatusta siitä, että heillä on lääkärin tai hoitajan roolin lisäksi myös opettajan rooli. Emma Lagerstedt toimii erikoistuvana eläinlääkärinä päivystys- ja tehohoitoyksikössä sekä diagnostisen kuvantamisen yksikössä. - Vaikka tekee oikean diagnoosin ja aloittaa oikean hoidon, hoito ei tule onnistumaan, ellei asioista pysty keskustelemaan omistajan kanssa oikealla tavalla, Lagerstedt sanoo. - Klinikkavuotensa aikana opiskelija ehtii nähdä monen eläinlääkärin vuorovaikututustapoja ja voi sitten poimia tavoista itselleen sopivimmat. - Yritän mahdollisimman tuetusti ohjata opiskelijoita niin, ettei heidän tarvitse kylmiltään itse suoriutua vaikeista tilanteista. Käyn välillä opiskelijan kanssa läpi, mitä löydöksiä tutkimuksissa saatiin ja miten niitä lähdetään hoitamaan. Sen jälkeen hän saa halutessaan kertoa asiat omistajalle. Menen itse mukaan ja vastaan tarvittaessa omistajan kysymyksiin. Jos eläin on tuotu klinikalle ajanvarauksen kautta, Emma Lagerstedt käy opiskelijan kanssa etukäteen läpi, mitä ja miten eläimen omistajalle on hyvä puhua. Kriittisessä tilassa päivystykseen tuodun potilaan pitää saada hoitoa niin ripeästi, että eläinlääkäreillä ja klinikkaeläinhoitajilla on aikaa vain potilaalle. Opiskelija on lähinnä kuuntelijan ja katselijan roolissa. Tarvittaessa Lagerstedt keskustelee opiskelijan kanssa tapauksista jälkeenpäin. Eläinsairaalan muihin yksiköihin verrattuna päivystysteholle tulee enemmän potilaita, joiden sairaus oireilee vakavasti ja äkillisesti tai jotka ovat pahoin loukkaantuneet. Se tietää myös järkyttyneitä omistajia. - Hyvin järkyttyneen omistajan on vaikea keskittyä eläinlääkärin tai klinikkaeläinhoitajan puheeseen tai hahmottaa kuulemaansa. Hänelle pitää selittää asiat useamman kerran ja erityisen rauhallisesti, Lagerstedt painottaa.

Monesti teholle tuotujen potilaiden hoito vaatii laajoja tutkimuksia tai pitkällistä hoitoa. Se voi tulla hyvin kalliiksi. Raha-asioista puhuminen voi tuntua omistajasta kiusalliselta ja hän voi kokea syyllisyyttä, jos hänellä ei ole varaa kalliisiin tutkimuksiin. - Sellaiset tilanteet ovat eläinlääkärille ja opiskelijalle tosi, tosi haastavia, Emma Lagerstedt huokaa. - Jos koira on huonossa kunnossa ja sillä on vakavia perussairauksia, keskustelen omistajan kanssa siitä, että lemmikkiä ei saada täysin terveeksi, vaikka omistaja laittaisi tuhansia euroja sen hoitoon. Kun omistajalla on käsitys eläimen kokonaisennusteesta, kerron erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista sekä tarvittaessa myös rahoitusvaihtoehdoista. Onneksi nykyään voi tarjota osamaksumahdollisuutta, ja joskus taloudellista tukea löytyy omistajan lähipiiristä. Klinikkaeläinhoitajat ohjaavat tulevia kollegoitaan Vaikeissa keskusteluissa tasapainoilu on myös Johanna Hyytiäisen työtä. Hän toimii Yliopistollisessa eläinsairaalassa osastonhoitajana. - Ohjaan hoitajaopiskelijoita oman esimerkkini ja keskustelujen kautta, Hyytiäinen tiivistää. - Ennen omistajan ja hänen lemmikkinsä vastaanottamista, perehdyn opiskelijan kanssa potilaan esitietoihin ja eläinlääkärikäynnin syyhyn. Mietimme yhdessä, mitä oleellisia kysymyksiä omistajalta tulee kysyä. Käyn opiskelijan kanssa jälkeenpäin potilaskäynnin läpi ja kyselen esimerkiksi, miten hän olisi jossain kohtaa toiminut. Ennen kuin opiskelija ottaa asiakkaan itsenäisesti vastaan, annan hänelle vinkkejä muun muassa elekielen merkityksestä. - Asiakkaan kohtaaminen on osa ammattitaitoa, joka pitää oppia yrityksen ja jossain määrin erehdyksen kautta, Hyytiäinen jatkaa. - Sen kyllä huomaa, jos on käyttänyt väärää äänensävyä, vääriä sanoja tai eleitä. Empaattisuus auttaa kohtaamaan asiakkaan vaikeissa tilanteissa. Surullisissa tilanteissa on inhimillistä kokea itsekin surua, ja mielestäni sen voi KOIRAMME 11/2019

39


Yliopistollisen eläinsairaalan klinikkaeläinhoitajat ja eläinlääkärit toimivat asiakaskommunikaation roolimalleina klinikalla harjoitteleville opiskelijoille. Hoitajaharjoittelija Maša Gosar (oik.) Sloveniasta seuraa osastonhoitaja Johanna Hyytiäisen (vas.) sekä eläinlääkäri Sanna Viitasen työskentelyä.

myös jossain määrin näyttää omistajalle olematta silti epäammatillinen. Yöllä asiakkaat ovat Hyytiäisen kokemuksen mukaan usein erilaisia kuin päivällä. Yöpäivystykseen tuodaan huonokuntoisia eläimiä väsyneiden ja hätääntyneiden omistajien saattelemina. Öiseen aikaan eläimen oireilu voi tuntua omistajasta vakavammalta ja uhkaavammilta kuin päivällä. - Oma lukunsa yöpäivystyksessä ovat päihtyneet, sekavat asiakkaat. On ihan oma taiteenlajinsa toimia heidän kanssaan, ja siihen opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta ja kokemusta, Johanna Hyytiäinen kertoo.

40

KOIRAMME 11/2019

Isossa ketjussa on varaa satsata isosti Kansainvälisessä Evidensia-konsernissa on pantu merkille, että Euroopassa eläinlääketieteen opiskelijat saavat kyllä hyvän eläinlääketieteellisen koulutuksen, mutta heidän asiakaspalvelutaidoissaan on kehittämisen tarvetta. Lisäksi eläinlääkäreiden ja klinikkaeläinhoitajien pitäisi paremmin pystyä välttämään ylikuormitusta, jotta työ ei kävisi heille liian raskaaksi ja he jaksaisivat palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Evidensia järjestää uusille eläinlääkäreilleen ja klinikkaeläinhoitajilleen

perehdytyksen, jossa muun muassa hiotaan asiakaskommunikaatiota. Myös yrityksessä pidempään työskennelleille tarjotaan aiheesta koulutusta. Vastavalmistuneita eläinlääkäreitä Evidensia jatkokouluttaa kaksivuotisessa Graduate Academy -ohjelmassa, johon valitaan osallistujia kymmenestä Euroopan maasta. Eläinlääketieteellisen koulutuksen lisäksi osallistujille järjestetään luentoja, harjoituksia ja näyteltyjä asiakkaiden kohtaamisia tilanteissa, joissa asiakkaiden tunteet ovat pinnalla. Kohtaamiset videoidaan ja videoilta analysoidaan tilanteen kulku. - Yksi ison organisaation eduista on mahdollisuus järjestää koulutuksia, joita pitävät kokeneet ja arvostetut ammattilaiset. Työntekijöiden rekrytoinnissa se on kiistatta yksi vetovoimatekijä, varatoimitusjohtaja ja eläinlääketieteen tohtori Anssi Tast arvioi. - Asiakkaiden vaatimustaso kasvaa kaikilla palvelualoilla, mikä motivoi meitä kouluttamaan henkilökuntaamme asiakkaiden ammatilliseen ja ystävälliseen kohtaamiseen. 24/7 -periaatteella toimivien sairaaloidemme perustaminen on herättänyt meitä entistä vahvemmin asiakaspalveluun. Sairaaloihin tuodaan keskimääräistä vaikeammin hoidettavia potilaita. Työntekijöiden on pystyttävä kommunikoimaan asiakkaiden kanssa, jotka ovat usein poikkeavan surullisessa tai järkyttyneessä mielentilassa, joskus jopa aggressiivisia. - Pitkiä, raskaita työvuoroja tekevät ammattilaiset eivät ole koneita, vaan potilaskeissit menevät heilläkin tunteisiin, Tast korostaa. Heillä pitää olla työkaluja käsitellä vaikeita tilanteita, vaikkapa sellaisia, joissa eläintä ei voida millään hoidolla pelastaa, tai hoidossa tulee komplikaatioita. - Eläinrakkaille ja pitkään kouluttautuneille eläinlääkäreille sekä klinikkaeläinhoitajille tilanteet ovat henkisesti raskaita. Muun muassa siksi olemme palkanneet psykologin, joka antaa työntekijöille työnohjausta ja edistää heidän hyvinvointiaan. Se parantaa myös asiakaspalvelua, Tast kertoo.


Verkkokaupasta ja useimmilta VIPstore-jälleenmyyjiltä ympäri Suomen.

Suklaata omistajalle - ravintoa koiralle!

Levy Fazerin Sinistä 12-15 kg ProBooster -täysravintosäkin ostajalle. Lämmin kiitos, että satsaat koirasi hyvinvointiin ja terveyteen valitsemalla ruokakuppiin huippulaadukkaan, ravinteikkaan ja lihaisan ProBooster-täysravinnon. Me haluamme vuorostamme hemmotella Sinua erinomaisen valintasi johdosta tarjoamalla levyn Suomen suosituinta suklaata jokaista ostamaasi 12-15 kg täysravintosäkkiä kohden.

JÄMPTI

LÄMMITETTÄVÄT KUPIT Sula juomavesi pakkasellakin.

-10% Jämpti Lämmitettävä kuppi tarhan sisäpuolelle Sama malli sopii sekä verkkoettä kalterielementtiin.

145,-

JÄMPTI

LÄMPÖERISTETTY KOPPI Kotimainen, täyseristetty koppi ei Suomen sääolosuhteita kavahda. Nyt kopin kanssa samaan pakettiin turvallinen ja helppokäyttöinen ADAX-lämmitin, joka pitää kopin sisätilan mukavan kuivana ja lämpimänä syys- ja talvikeleillä.

8 kg

2490 Jämpti Lämmitettävä kuppi tarhan ulkopuolelle Verkkoelementtiin. Saatavana S- tai L -kokoisella kehysaukolla.

159,-

1st CHOICE-TÄYSRAVINNOT | -10 % tti!

e Edullinen pak

Jämpti Koppi + ADAX-lämmitin yht.

760,(norm. yht. 817,-) + rahti 40,- / koppi

-15%

PEHMUSTI KOIRANKOPINKUIVIKE

CARLSON LEMMIKKIAITAUKSET & PORTIT

Raikkaan tuoksuinen kuusikuitu pehmikkeeksi koirankoppiin. Ehkäisee hiertymiä ja eristää vedolta. Riittoisa 8 kg paali.

Erittäin laaja valikoima käytännöllisiä ja luotettavia portteja, tilanjakajia ja aitauksia koirakotiin.

Terveyttä ja hyvinvointia ravinnosta! Nauti lemmikkisi pirskahtelevasta ilosta ja elämänvoimasta tarjoamalla sille ravintoa, joka vastaa mm. koirasi iän, koon ja elämäntyylin asettamiin erityistarpeisiin.

-15%

GROOMER’S EDGE & BIO-GROOM -TURKINHOITOTUOTTEET | -15 % Sileän silkkinen, kimmoisan kihara tai rouhean karkea... Olipa koirasi turkinlaatu jokin näistä tai mikä tahansa muu, maailmankuuluista Bio-Groom- ja Groomer’s Edge -sarjoista löydät sopivat pesu- ja viimeistelytuotteet. Näitä kehuvat myös ammattilaiset ja intohimoiset näyttelyharrastajat.

Myynti: vipstore.fi -verkkokauppa, VIPstore Center, Virrat. Kysy VIPstore-jälleenmyyjältä - katso lähin netistä: vipstore.fi/vipmap Tarjoukset ovat voimassa 30.11.2019 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.


Messari –

koiraharrastajan vuoden kohokohta Helsingin Messukeskus täyttyy joulukuussa, itsenäisyyspäivän jälkeisenä viikonloppuna jälleen koirista, koiraihmisistä ja tarvikemyyjistä, kun Pohjoismaiden suurin koiratapahtuma, Koiramessut, pyörähtää käyntiin.

Monenlaiset lajiesittelyt, kuten flyball, vetävät yleisöä.

Teksti TAINA NYGÅRD Kuvat JUKKA PÄTYNEN

M

essari, kuten viikonloppua koiraharrastajien kesken kutsutaan, ei ole enää vuosiin ollut pelkkä koiranäyttely, vaikka siitä kaikki aikoinaan alkoi. Helsingin vanhassa Messuhallissa, jota nykyisin Töölön kisahalliksi nimitetään, pidettiin koiranäyttelyitä heti hallin valmistuttua 1930-luvulla. Kun uusi Messukeskus vuonna 1975 valmistui Pasilaan, koiranäyttelyt siirtyivät sinne. 90-luvulle asti Kennelliitto järjesti niitä kaksi vuodessa, kaksipäiväisinä näyttelyinä keväällä ja syksyllä. Koiria oli 70-luvulla tuhatta, parikymmentä vuotta myöhemmin kaksinkertaisesti. Nykyisin näyttelyitä järjestetään taas kaksi, mutta molemmat samana viikonloppuna aina joulukuun alkupuolella. Lisäksi molempina päivinä pidetään kaikkien rotujen pentunäyttelyt. Koiria on noin 15000 ja yleisöä vähintään tuplasti, 30000. Myyntitori täyttyy koiramaisista tuotteista ja tarvikkeista niin kaksikuin nelijalkaisille. Erilaiset näytökset saavat yleisön ihastuksen, Sankarikoirien uroteot liikutuksen valtaan. Rotuyhdistysten esittelypisteet vili-

42

KOIRAMME 11/2019

sevät väkeä, trimmauspaikoilla karvat pöllyävät ja näyttelykehien ympärillä on jännittynyt tunnelma. Oi, olisipa jo joulukuu! Sankari- ja virkakoiria Ykköshallin areenassa, eli siinä hallissa, jossa näyttelyn finaalit käydään, nähdään molempina päivinä ohjelmaa aina ryhmäkilpailuiden alkamiseen asti. Lauantaina Noutajakoirajärjestön edustajat koirineen näyttävät yleisölle, kuinka noutajien kanssa työskennellään. Palveluskoiraliiton harrastajat ovat valmistelleet pelastuskoiranäytöksen. Lisäksi nähdään pallopaimennusnäytös sekä agidance-esitys. Lauantaina palkitaan vuoden virkakoirat, jotka ovat valinneet Poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Rikosseuraamuslaitos ja Tulli. Nämä organisaatiot esittäytyvät myös rotutorilla ja kertovat toiminnastaan. Ansioituneet koirankasvattajat saavat hetkensä valokiilassa, kun Vuolasvirta-palkinnot jaetaan lauantaina iltapäivällä. Sunnuntaiaamu alkaa koiratanssikilpailulla jo yhdeksältä aamulla.

Kilpailun jälkeen on vuorossa Sankarikoirien palkitseminen sekä Kennelliiton ja Agria Eläinvakuutuksen aktiviteettirahaston tunnustuspalkinnon saajan julkistaminen. Sankarikoiran arvonimen on Kennelliitto tänä vuonna myöntänyt 13 koiralle. Palkittavat koirat muun muassa hälyttivät apua tulipalon syttyessä, sekä löysivät hankeen tuupertuneita ihmisiä. Ne sekä 23 kunniamainintaa saanutta sankaria palkitaan juhlallisesti sunnuntaina. Ennen näyttelyn finaalia ratkaistaan nuorten koiranesittäjien eli junior handlereiden Suomen mestaruus, jossa tuomarina toimii itsekin aikoinaan lajissa menestyksellä kilpaillut Nan Salminen. Paljon näkemistä ja kokemista Suurimmassa kuutoshallissa on tapahtumakehässä ohjelmaa lähes koko viikonlopun ajan. Nousevaan katsomoon mahtuu isompikin porukka seuraamaan lähes tauotta pyörivää ohjelmaa. Lauantain ohjelma alkaa jo yhdeksältä aamulla, kun junior handlereiden piirinmestarit ottavat mittaa toisistaan Best of Best -kisassa. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto


Koiramessujen rotutorilla esittäytyy suuri määrä rotuyhdistyksiä, omien rotujensa asiantuntijat ovat paikalla.

esittelee Koirataituri -kilpailua sekä erilaisia aktivointivinkkejä, molempia voi käydä itsekin kokeilemassa koiran kanssa tai ilman. Moni koirankoulutukseen erikoistunut oppilaitos tai yritys tekee jälleen yhteistyötä Kennelliiton kanssa. Heillä on tapahtumakehän vierellä myös omat esittelypisteensä, joilla voi käydä kysymässä lisätietoja ja saamassa vinkkejä. Taitavat koirakot esittelevät erilai-

sia liikkeitä temppukoulussa ja lajiesittelyssä on muun muassa agidance, joka nimensä mukaisesti yhdistää agilitya ja koiratanssia. Tottelevaisuuskoulutusta esitellään rally-tokon muodossa sekä hieman pidemmälle vietynä englanninkielisellä nimellä Toko With a Twist. Näytöksiä nähdään myös pallopaimennuksesta sekä flyballista. Nenätyöstä nähdään ja kuullaan esittely,

Koiramessut toteutuvat satojen talkoolaisten voimin. Yhdistyksillä on mahdollisuus kerätä varoja toimintaansa osallistumalla rakennus- ja purkutöihin.

tämä nosework tulee ensi vuoden alusta viralliseksi kilpailumuodoksi muiden lajien joukkoon. Vielä kun näille saisi järkevät suomenkieliset nimet… Hau Life! -osastolta neuvoja koiran hankintaan Koiran hankkimista pohtivan kannattaa suunnata rotutorille ja sen välittömässä yhteydessä olevalle Hau Life! -neuvontaosastolle. Siellä voi kysyä tarkempaa tietoa eri koiraroduista ja saada neuvoja ehkä juuri kysyjälle sopivista rotuvaihtoehdoista. Aivan perusasioista voi huoletta kysellä, siellä opastetaan niin korvien puhdistus kuin kynsien leikkuu. Jos kaipaa hoitoniksejä, harrastusvinkkejä tai apua arjen pieniin pulmiin, neuvontaosasto auttaa. Osaston yhteydessä olevalla lavalla on lähes tauotta erilaisia tietoiskuja sekä yhdistysten laatimia rotuesittelyjä. Osa mukana olevista rotuyhdistyksistä edustaa useampaa koirarotua, osa vain yhtä. Ohjelma alkaa aamukymmeneltä ja päättyy viideltä. Vierestä aukeaa laaja rotutori, jossa rotuyhdistykset esittelevät rotujaan, monella on mukana koiria, joihin voi päästä tuKOIRAMME 11/2019

43


Koiranäyttelyt huipentuvat molempina päivinä finaalikehiin. Katsomossa on paljon väkeä kun kauneinta koiraa valitaan.

tustumaan lähemmin. Tänä vuonna rotutorin esittelypaikat myytiin loppuun jo hyvissä ajoin, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet mukaan. Koiranäyttelyissä jaossa sadoittain titteleitä Näyttelyihin on kutsuttu sata tuomaria. Kotimaisia heistä on 48, muista Pohjoismaista tulee koiria arvostelemaan 16 tuomaria. Yhteensä tuomarilistalla on asiantuntijoita 23 eri maasta. Tuomareista löytyy esittelyt Koiramessujen verkkosivuilta. Kun halvin ilmoittautumisperiodi lokakuussa päättyi, oli koiria ilmoitettu näyttelyihin lähes 8800, joka on enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Se ennustanee hyvää kokonaiskoiramäärää, joka selviää marraskuulla. Lauantaina järjestettävä Helsinki Winner 2019 -näyttely on pohjoismainen Nord-näyttely. Rotunsa parhaat ja vastakkaisen sukupuolen parhaat koirat sekä erinomaisella palkitut juniorien ja veteraanien luokkavoittajat saavat tittelin Helsinki Winner 2019. Sunnuntain kansainvälisessä näyttelyssä puolestaan ovat jaossa Voittaja 2019 -tittelit. Molempina päivinä järjestetään erikseen kaikkien rotujen pentunäyttelyt.

44

KOIRAMME 11/2019

Helsinki Puppy Show 2019- ja Voittaja Puppy Show 2019- näyttelyissä kilpaillaan kahdessa eri ikäryhmässä ja pidetään omat loppukilpailut. Lapsille järjestetään molempina päivinä suosittu lelukoiranäyttely. Liput kätevästi ennakkoon Koiramessut järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 7.–8. joulukuuta. Messut ovat avoinna lauantaina kello 7–20, sunnuntaina ilta venyy finaaliohjelman vuoksi puoli tuntia pi-

dempään. Lippuja voi ostaa sähköisesti Messukeskuksen verkkokaupasta. Lipunmyynti ovella päättyy molempina päivinä klo 17. Näyttelyyn ilmoitetun koiran kanssa pääsee yksi henkilö sisään ilman pääsylippua. Turistikoiria ei halleihin saa tuoda. Ohjelmaan kannattaa tutustua jo ennakkoon Koiramessujen verkkosivuilla. Ne löytyvät osoitteesta koiramessut.fi, josta löytyy aina ajantasaisin tieto niin näyttelyistä kuin muustakin ohjelmasta.

Koiramessuilla käydään sunnuntaina edustusjoukkueen karsintakilpailu koiratanssissa.


Kennelliitto palkitsee 13 sankarikoiraa Koiramessuilla Kennelliitto on palkinnut ihmishenkiä pelastaneita koiria jo vuodesta 1977. Tänä vuonna Kennelliitto on myöntänyt Sankarikoiran arvon kolmelletoista koiralle. Ne palkitaan Koiramessuilla Helsingissä 8. joulukuuta. Teksti LIISA SUONINEN

S

ankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Lisäksi tällä kertaa 23 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna saksanpaimenkoira Foxy, irlanninsusikoira Frank, saksanpaimenkoira Hermanni, novascotiannoutaja Juksu, monirotuinen Juti, labradorinnoutaja Kerttu, labradorinnoutaja Lalli, monirotuinen Lego, kääpiösnautseri Maya, novascotiannoutaja Nelli, chihuahua Sulo, länsigöötanmaanpystykorva Toivo ja sileäkarvainen kettuterrieri Vili. Kunniamaininnalla palkitaan australiankelpie Ahmi, cockerspanieli Alfa, portugalinvesikoira Arvi, bordercollie Chabby, pitkäkarvainen collie Cindy, labradorinnoutaja Dumbo, cairnterrieri Jedi, labradorinnoutaja Kira, mudi Mocca, dogo canario Nana, englanninspringerspanieli Nasty, welsh corgi cardigan Nemo, ranskanbulldoggi Niilo, saksanpaimenkoira Norri, itäsiperianlaika Pörrö, saksanpaimenkoira Ronja, karjalankarhukoira Roti, monirotuinen Ruu, samojedinkoira Usva, pohjanpystykorva Vicky, monirotuinen Wilma, rottwei-

46

KOIRAMME 11/2019

ler Yambo ja labradorinnoutaja Åke. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka hälyttivät alkavasta tai jo syttyneestä tulipalosta. Koirat myös löysivät eksyneitä tai apua tarvitsevia sekä reagoivat sairaskohtauksiin. Koirat pelastivat tulipaloilta Irlanninsusikoira Frank hälytti tulipalosta. Helmikuisena yönä 2019 kerrostalon 7. kerroksen kodin keittiössä syttyi tulipalo laturista. Kolme ihmistä oli nukkumassa ja Frank herätti heidät ensin muristen matalasti, sitten yhä kovemmalla äänellä. Tyttären huone ehti palaa ja palokunta esti palon leviämisen. Frankin herätyksen ansiosta perhe pelastui. Labradorinnoutaja Kerttu hälytti myös alkavasta tulipalosta. Aikaisena talviaamuna Kerttu tuli omistajansa sängyn viereen vinkumaan ja raapimaan. Katonrajassa leijaili jo savu. Omistaja soitti hätäkeskukseen, ja sieltä komennettiin heti ulos. Palokunnan tullessa palomestarin mukaan leimahtamisvaihe olisi ollut muutaman minuutin päässä. Ilman Kertun itsepintaista herätystä omistajien henki olisi ollut uhattuna ja tuhot olisivat olleet mittavat.

Myös monirotuinen Lego pelasti omistajansa tulipalosta. Lego herätti nukkuvan omistajansa haukkumalla ja vinkumalla. Kiuas oli liekeissä. Tulipalon syyksi todettiin sähkövika. Palomiehet ja poliisi sanoivat, että koira pitää palkita yhden tai useamman hengen pelastamisesta. Jos omistaja olisi nukkunut puoli tuntia pidempään, hän ei olisi selvinnyt hengissä. Novascotiannoutaja Nelli pelasti samoin omistajansa tulipalosta. Nellin omistaja oli nukkumassa, kun hänen koiransa yllättäen herätti hänet. Silloin hän haistoi voimakkaan savun hajun. Liekit löivät pian suurina. Kuivausrummusta syttynyt palo tuhosi täysin koko talon. Nellin toiminnan ansiosta omistaja pelastui. Sileäkarvainen kettuterrieri Vili herätti omistajapariskuntansa rauhattomuudellaan. Kun perheen isäntä lähti ulos tarkistamaan tilannetta, hän näki talon matalassa katoksessa lämmityksessä olevan autonsa palavan. Autoon kiinnittynyt lämmitysjohto oli ilmeisesti sytyttänyt tulipalon, joka levisi omakotitalon rakenteisiin. Omakotitalo tuhoutui palossa kivijalkaan asti, mutta Vilin ansiosta talossa olleet ihmiset ja koira pääsivät pelastautumaan talosta.


Kennelliitto palkitsee Koiramessuilla kolmetoista koirasankaria, muun muassa kääpiösnautseri Mayan, saksanpaimenkoira Hermannin, labradorinnoutaja Kertun ja chihuahua Sulon.

Saksanpaimenkoira Foxy on kuudes tulipalosta hälyttäjä. Foxy herätti keskellä yötä isäntänsä hyppimällä, haukkumalla ja raapimalla. Mies avasi talon yläkerrassa sijainneen makuuhuoneen oven ja huomasi, että koko portaikko oli savussa. Koko talo tuhoutui, ja Foxyn keuhkot paranivat vasta muutaman viikon kuluttua. Koirat hälyttivät sairaskohtauksesta ja karkulaisista Novascotiannoutaja Juksu oli palaamassa omistajansa kanssa kotiin iltalenkiltä. Juksu veti voimakkaasti rantaan ja alkoi haukkua. Omistaja yritti saada perin kummallisesti käyttäytyneen Juksun mukaansa, mutta koira ei

luovuttanut. Vedessä oli voimakkaasti päihtynyt ihminen, joka ei päässyt omin avuin pois vedestä, vaan räpiköi siellä pysyäkseen pinnalla. Ambulanssi saapui nopeasti. Ilman Juksun poikkeuksellista käytöstä olisi pulassa ollut ihminen jäänyt huomaamatta, ja seuraukset olisivat todennäköisesti olleet kohtalokkaat. Monirotuinen Juti hälytti sairaskohtauksesta. Omistaja oli mennyt nukkumaan, kun hänen miehensä jäi vielä katsomaan televisiota alakertaan. Tuntia myöhemmin hätääntynyt Juti herätti hänet ja piti huolen, että omistaja nousee ylös. Hän lähti alakertaan ja löysi miehensä makaamassa keittiön lattialla tajuttomana ja pää veressä. Jos Juti ei olisi herättänyt omistajaan-

sa, ei tiedetä, kauanko sairauskohtauksen saaneen tajuttomuus olisi kestänyt ja mitä olisi tapahtunut. Saksanpaimenkoira Hermanni oli ulkoilemassa perheen talon takapihalla. Koira alkoi yhtäkkiä haukkua, hyppiä ja raapia raivokkaasti vasten takaovea. Hermanni oli huomannut perheen 2,5-vuotiaan pojan lähteneen yksin ulos etuovesta. Poika löytyi vilkasliikenteisen tien vierestä. Ilman kahdeksankuisen Hermannin nopeaa havainnointia ja reaktiota poika olisi saattanut päästä tielle, ja tilanne olisi voinut päättyä kohtalokkaasti. Labradorinnoutaja Lalli hälytti haukkumalla apua lenkillä metsätielle kaatuneelle omistajalleen. Lallin ansiosta omistaja pääsi nopeasti hoitoon ja leikkaukseen. Ilman Lallin haukuntaa tytär ei olisi osannut lähteä etsimään äitiään juuri tuolta metsätieltä ja tämä olisi kylmettynyt noin kuuden asteen pakkasessa. Kääpiösnautseri Mayan omistaja istui talvella katsomassa televisiota myöhään illalla. Koira herätti tuijottamalla ja vinkumalla omistajan huomion. Koira pyrki ulko-ovelle. Ulkona makasi mies täysin liikkumatta. Hän oli paljain päin ja kevyesti pukeutunut. Poliisit sanoivat, että ilman soittoa hälytyskeskukseen ei mies olisi selvinnyt hangessa maaten. Chihuahua Sulo hälytti pakkaseen tuupertuneesta vanhuksesta. Aamuyöllä Sulo herätti omistajansa haukunnallaan. Jäisellä pihamaalla yhdeksän asteen pakkasessa makasi vähissä vaatteissa nainen, joka oli lähtenyt muistisairaiden palvelukodista, hortoillut yössä ja kaatunut pääsemättä omin avuin ylös. Ilman Sulon hälyttämistä vanhus olisi kylmettynyt pihalle. Länsigöötanmaanpystykorva Toivo hälytti apua asunnossaan kaatuneelle naapurille. Toivo alkoi haukkua aamulla makuuhuoneessa, eikä se totellut useita komentoja olla hiljaa. Omistaja havaitsi naapurista kuuluvan avunhuutoja. Naapuri oli kaatunut asunnossaan neljä tuntia aiemmin, eikä päässyt omin avuin ylös. Ilman Toivon haukkumista naapurin avuntarve olisi jäänyt huomaamatta KOIRAMME 11/2019

47


KARVAINEN PÖRSSI ■ KASVATTAJIA Airedalenterrierit ja lakelandinterrierit kennel Big Lady’s Kerava, 09-291 0303, 0400-423 101/Pirjo Hjelm, www.kennelbigladys.com Akitoja ja kishuja kasvattaa 10 vuoden kokemuksella kennel Vuorenvarman Hämeenkyrössä. Pentuja suunnitteilla! 050-3594133 / Noora Vahvelainen, www.vuorenvarmanakitat.ota.fi Alaskanmalamuutteja kasvattaa kennel Hylkeenniemen, 02-879 310, 050-347 3634. Alaskanmalamuutteja kasvattaa kennel Wittdream`s , 0405367974, Taivassalo, heidi.wittfooth@hotmail.com, www.wittdreams.com Amerikanakitoja kasvattavat kennelit: Snowstory’s, Tuula Jokiaho, 040-731 6068, Winslett’s, Ulla Seppälä, 040-542 6989, Asterismos, Maarit Kelo 045-639 0394. Kysy tulevista pentueistamme! Amerikanakitoja kasvattaa kennel Kallionahteen ja suomenpystykorvia kennel Loukkaharjun. P. 050-598 8158/ Mauri Lielahti, www.kallionahteen.fi

Chihuahuoita, lyhyt- ja pitkäkarvaisia kasvattaa kennel Shapiro’s. Myös uroksia siitokseen. P. 040-734 5650, heidi@shapiros.fi ja kotisivut www.shapiros.fi Chihuahuat, lyhyt ja pitkäkarvaiset, kasvattaa Kolumbus kennel, 040-869 8667, Katri Rantanen, katrirantanen@iki.fi, www.KolumbusChihuahuas.com Clumberinspanieleita kasvattaa kennel Spice Twice, www.spicetwice.com, p. 0400 821018, ira.sarlin@spicetwice.com Dalmatiankoiria terveistä ja hyväluonteisista vanhemmista vastuuntuntoisiin koteihin kasvattaa kennel Tallpeak Heinolassa. P. 0400-759 037, tallpeak@suomi24.fi, www.tallpeak.com Dobermanneja kasvattaa kennel Rockslope’s, 040-581 5551/ Taina, Kouvolan Anjalassa, taina.mauno@rockslopes.fi, www.rockslopes.fi http://www.rockslopes.fi/

Basset houndeja kasvattaa kennel Tervahovi, 040-709 6897, kenneltervahovi.fi

Espanjanvesikoiria näyttöön, käyttöön, harrastuksiin ja seuraksi kasvattaa rakkaudesta rotuun kennel Aquacrest. P. 0440508610/Päivi Uurtola-Kahri, kaverikoiravastaava@gmail.com

Belgianpaimenkoira groenendael kasvattaa kennel Donatrix. P. 040-541 1609, Porvoo, www.donatrix.com

Ibizanpodencoja ja kääpiöpinsereitä Pinserella´s kennelistä, 045-675 2446, 050-573 5922, www.pinserellas.net pinserellas@pinserellas.net

Belgianpaimenkoira tervuereneita rakkaudella, Cäsarborg’s Belgische Herders, 0400-624 971.

Isomünsterinseisojia kasvattaa kennel Seefest, 040-835 1876. Metsästyslinjaisia ja rotumääritelmän mukaisia. www.dixon.fi

Bichon friseitä kasvattaa kennel Sinikannel, 040-544 4190, leila.sillanpaa@pp1.inet.fi Broholminkoiria kasvattaa kennel Good Mind’s, 050-576 7109/Pirjo Harmoinen, http://kotisivu.mtv3.fi/goodminds/ Broholminkoiria kasvattaa kennel Great Master, 045-189 3055/Aija Seppänen sekä kennel Hundekunsters, 040-831 3634/Annamaija Bogár. www.broholmer.fi Cairnterrierit ja dalmatiankoirat, kennel Coastal, 03-780 4150, 0500-939 991/Anne Skalin, Hollola, www.coastaldalmatians.com

Jackrusselinterrierit kennel Mokkasiinin. P. 040-548 0727. Sileäkarvaisia kettuterriereitä pentuja ja lupaavia nuoria koiria näyttöön, käyttöön, harrastuksiin ja seuraksi. Myös sijoitus tulee kysymykseen. Kennel Wolfheart, 03-778 4400, 040-544 0030. www.kennelwolfheart.net Kiinanharjakoiria kasvattaa kennel Mirbon´s, 08-425 525, 040-763 8671/Mirja-Leena Säily, mirbons@hotmail.com Kiinanharjakoiria kasvattaa Kennel Kaitlin, www.kaitlin.fi P. 044-340 2882.

Kiinanharjakoirien kasvatusta Porvoossa. Karvattomia nakuja sekä puuterihuiskuja. Voit myös kysellä jalostusuroksiamme. Kennel Pideraq´s vuodesta -83, Laila Jansson, 041-454 4297, laila.jansson1@gmail.com Kleinspitzejä ja kääpiövillakoiria 40 vuoden kokemuksella kasvattaa kennel Sun-Power’s, Pia Saxbäck, Orimattila. P. 040-591 0041, www.mamasjasun.fi, sun-powers@suomi24.fi

2,53 €/min + ppm/pvm

oikeustieteen maisteri eläinlääketieteen tohtori tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri koirankasvattaja vuodesta 1984

laki@riittaahooy.fi 48

KOIRAMME 11/2019

Posavinanajokoiria kasvattaa Sonkarinrannan kennel, 040-817 2587, 040-513 4789.

Kultaisianoutajia kasvattaa kennel Applehill’s, 02-647 1332. Kääpiösnautsereita kasvattaa Salimäen kennel. Mustia pentuja varattavissa. P. 040-523 1572, Espoo/Pälkäne, seppanen.leena@gmail.com

Pyreneittenmastiffeja kasvattaa kennel Sagittan, Heinola, 040-567 7988. MyDogDna-kasvattaja. www.sagittan.net

Labradorinnoutajia ja karkeakarvaisia mäyräkoiria kasvattaa kennel Evening’s, 040-596 2271, johanna.isaksson@luukku.com

Saksanpaimenkoiria ja pitkäkarvaisia saksanpaimenkoiria kasvattaa Kennel Sensen Mann, 050-572 1370, www.sensenmann.fi

Lagotto romagnolo pentuja ajoittain, tied. Kennel Budoar / Katariina Anttila, 040-827 2626, www.budoar.eu

Saksanpaimenkoiria näyttelyyn, työhön, ja muuhun harrastamiseen kasvattaa kennel Dosmarin, 040-536 9896, www.medikasi.fi/kenneldosmarin

Lagotto romagnoloja ja cirneco dell’etna -rotua kasvattaa kennel Foogel. P. 040-716 6477/Sinikka Niinikorpi, www.foogel.com Lancashire heeler-rotua kasvattaa kennel Miliisin. www.miliisin.com / miliisinkennel@gmail.com Mastiffin pentuja vain ja ainoastaan rakastaviin koteihin perheenjäseneksi. P. 050-572 6578. maijariitta.vahakyla@gmail.com Facebook: Kennel Squanto´s Mopsi fawn, musta kasvattaa kennel Alaunt Carlin. Kysy tulevia pentujamme! Myös terveitä uroksia jalostukseen, www.alauntcarlin.com P. 0440-885 441, t. 046-880 1972, alaunt.carlin@pp.inet.fi Kirsi Mettälä, Hamina Mopseja ja xoloja kasvattaa kennel Quartz-Amor´s. Pentuja varattavissa. P. +358 44 261 52 62, www.akkoarra.fi, posti@akkoarra.fi Mudi kasvattaa Kennel Harminpaikka, Pauliina Aho 0505527265, Kennelharminpaikka@gmail.com kennelharminpaikka.blogspot.fi

Saksanpaimenkoiria kasvattaa Kennel Platinumshepherd, 045-861 8575, www.platinumshepherd.fi Sarplaninac kasvattaa kennel Oldgrayn. P. 044-584 8397/Virpi. Schapendoeseja kasvattaa kennel Nalle-Haukun, 03-517 7167. Shiboja kasvattaa kennel Black Buccaneer’s, 040-525 0329, Riihimäki. Shiboja kasvattaa kennel Natural. P. 044-367 9809. Sileäkarvaisia noutajia kaveriksi metsälle ja harrastuksiin kasvattaa kennel Majakkasaaren. P. 0400-842 998, http://koti.mbnet.fi/msaaren, majakkasaaren@gmail.com Tanskandogit; sininen, musta ja harlekiini. Genedda Great Danes, 041-480 3335, genedda@hotmail.com www.genedda.com Tiibetinmastiffeja kasvattaa kennel Double Eye, 040-508 2448/Maritta Pesu, www.tiibetinmastiffi.com, doubleeye_finland@yahoo.com

Karkeakarvaisia mäyräkoiria kasvattaa Isokuusen kennel 0400-294 881.

Etelä-Hämeen Eläinhoitola Hollolan Nahkapaja Käsityötä vuodesta 1984 alkaen

Riitta Aho • • • •

PON, Polski owczarek nizinny, kasvattaa kennel Flinkbein, 044-536 7176, taija@flinkbein.fi www.flinkbein.fi

Pyreneittenmastiffeja kasvattaa kennel Taran Maskin, 014-554 131, Eeva & Kalevi Sariola, Konnevesi. Myydään myös osamaksulla.

Laki- ja eläinlääkintäneuvontapuhelin

0600 02070

Pitkäkarvaisia kääpiömäyräkoiria kasvattaa kennel Snowpaw 0407273837, www.snowpaw.fi

Avasimme koulutushallin Parolaan! Koulutuskurssit ovat alkaneet, käy tutustumassa kotisivuillamme.

03 7859008 | 0400 702 331 www.hollolannahkapaja.fi jukka@hollolannahkapaja.fi

Tassutie 1 13720 PAROLA p. 040 555 8878

www.koirahoitola.fi


Tiibetinterrierit terveistä ja hyväluonteisista vanhemmista. Lövskärs kennel 044-347 1662, 06-724 8737, www.lovskars.com Viiriäiskoiria kasvattaa Ryssäkosken kennel. Linjat Saksasta ja Puolasta. Sian ja hirvieläinten metsästykseen. P. 040-701 8999/Reijo Mäki-Maunus, Kangasala. Walesinspringerspanieleita ja kultaisianoutajia kasvattaa kennel Rocbee. P. 050-554 7508/Sari Lukkari, www.rocbee.fi Whippettejä kasvattaa kennel Mimi Chill’s Anna & Keijo Reponen, Imatra, 050-533 9022, www.whippetit.com

■ KOIRIA MYYTÄVÄNÄ Amerikankarvatonterrierit ja amerikanrottaterrierit. Rotuyhdistyksen pentuvälitys ja rotuinfoa www.sakate.net Kiinnostaako australianterrieri? Lisätietoja saat kerhomme pentuvälittäjiltä, 040-588 5152/Pia Nyberg tai 040-765 1737/Outi Valtonen tai www.australianterrierikerho.fi Bernhardinkoirayhdistys ry:n pentuvälittäjä Kirsi Okker, 040-410 3976, https://bernhardinkoirayhdistys. yhdistysavain.fi/. Bichon Frisé ry:n sitoumuskasvattajat: www.bichonfrisery.com Collien pentuja. Suomen Collieyhdistyksen pentuvälitys, pentulista@collieyhdistys.fi, www.collieyhdistys.fi Dobermann - SDY ry rotuyhdistyksen pentuvälitys www.sdy.fi Dogo argentino? Jos olet hankkimassa dogo argentinoa tai kiinnostunut rodusta, ota yhteys rotua harrastavaan yhdistykseen. Dogo Argentino Club ry., www.dogoclub.fi Suomen Englanninbulldoggiyhdistys www.seby.fi Suomen Eurasierkerho ry:n pentuvälitys kotisivuilla: www.eurasierkerho.fi Havannankoiraa hankkimassa? Tutustu Havannalaiset ry:n sivuihin, havannalaiset.com

HOLISTIC KOIRANRUOKA KOIRA ANRUOKA A Langaton kätevä ultraäänikuvaskanneri BMV Technology BestScan3 tiineystarkastuksiin. Pakkaus sisältää wifi-anturin, tablettitietokoneen + applikaation, laturin, käyttöohjeet ja säilytyssalkun. Hinta 1388 € + alv. www.larramed.fi

Harkitsetko etnankoiran tai italianvinttikoiran pentua? Rotuyhdistyksen nettisivut: www.sic.fi Kultainen Rengas - Golden Ring GR ry, kultaistennoutajien rotujärjestön pentuvälitys: www.goldenring.fi. Jäsenasiat jasensihteeri@goldenring.fi Harkitsetko kääpiöpinserin hankintaa? Käänny Suomen Kääpiöpinserit ry:n pentuneuvonnan puoleen 044 012 0378 /Taina Vainio, www.skpin.com Lagotto romagnolo, tryffelikoira Suomen Lagottoklubi ry:n rotuinfo, www.lagottoromagnolo.fi Suomen Landseeryhdistys. Pentuvälittäjä Ritva Nurmi, landseer(at)knallikallion.com, p. 045-126 7909. Tutustu kotisivuihimme: www.suomenlandseeryhdistys.fi Lappalaiskoirat ry:n pentuvälitys: suomenlapinkoira, lapinporokoira ja ruotsinlapinkoira Markku Jokinen, 040-582 1967, yllapito@lappalaiskoirat.fi Suomen Mopsikerho ry. Pentuvälitys 040-540 7011, pentuvalitys@suomenmopsikerho.fi www.suomenmopsikerho.fi Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi” Newfoundlandinkoirayhdistyksen pentuvälitys nf.pentuvalitys@gmail.com tai www.newfoundland.fi Novascotiannoutajat ry. pentuvälitys, pennunostajan opas: www.tollerit.fi Pentuvälittäjä 040-734 3455/ Nina Pellikka.

VALMISTETTU TUOREESTA ESTA KANANLIHASTA Maistuu ja tuoksuu hyvältä, tä, raikastaa hengitystä ja ylläpitää koirasi turkin hyvää kuntoa. www.koiranruokatukku.fi fi Suomen Ranskanbulldogit ry. pentuvälitys, pentuneuvonta@ suomenranskanbulldogit.fi Kotisivut: www.suomenranskanbulldogit.fi Ostaessasi saksanpaimenkoiran pentua, käänny Saksanpaimenkoiraliitto ry:n pentuneuvonnan puoleen, 045-316 9880, www.spl.fi Saksanpaimenkoiran pentuja harrastuksesta kiinnostuneille ja kotikoiraksi. Lisäksi tarjolla jalostukseen saksanpaimenkoirauroksia saksalaisista linjoista, maksu vain kantavista nartuista. Katso tarkemmat tiedot kotisivuilta: www.sensenmann.fi tai soita 050-572 1370/Kim. Jos etsit suomenpystykorvan, karjalankarhukoiran tai pohjanpystykorvan pentua, niin ota yhteyttä Suomen Pystykorvajärjestön pentuneuvojiin. Yhteystiedot: www.spj.fi/pentueet/ Suomen Sileäkarvaiset Noutajat ry:n rotuinfo: www.flatti.net sekä pentuvälitys pentu@flatti.net p. 040-578 9523/Hanna ja 040-731 0831/Sanna. Suomen Tanskandoggi ry:n pentutiedustelut: Ralf Westerlund (också på svenska) 045-312 5200, Heidi Wahlman 040-563 9362. Tiibetinspanielit ry:n pentuvälittäjät: Taru Heinänen, pentuneuvonta@tiibetinspanielit.fi Rotuneuvonta: Sirpa Perälä, 040-561 1463. www.tiibetinspanielit.fi Tiibetinterrierit ry:n pentuvälitys: pentuvalitys@tiibetinterrierit.com Venäjänbolonkat ry. Rotuneuvonta 050-300 7792. venajanbolonkatry.wordpress.com

VVain 1 arkipäivän toimitusajalla! Vesikoirat ry:n pentuvälitys; espanjan- ja portugalinvesikoirat, www.vesikoirat.fi Suomen Welsh Corgi Seuran rotuinfo Marika Juhola 040-501 1896 ark. 17-20, maipe.juhola@elisanet.fi Whippet-Harrastajat ry:n pentuvälitys Sari Mäkiö 0407687790, pentuvalitys@whippetharrastajat.fi Sihteeri Anna Mikkonen 0456784068, sihteeri@whippetharrastjat.fi Kotisivut: www.whippetharrastajat.fi

■ SEKALAISTA Koodilla Koiramme -10% 30.11. asti (norm. hintaiset, kauppa & palvelut), lemmikkihoiva.fi Koiratarhaelementtejä p. 040-773 0562, www.elisanet.fi/kymppitarhat Elementtikoirankopit suoraan valmistajalta edullisesti. P. 050-557 8000. Tilaa rotusi siluetista tehty remminaulakko. Kaikki rodut, myös muut eläimet. Myymme myös rotukohtaisia pyyhkeitä ym. tekstiilejä. Leni Products Oy, Kråkvikintie 12, 25870 Dragsfjärd, 0400-477 044 myös iltaisin, leni.products@kolumbus.fi Aitaverkkoja. Koira-, lammas-, poro-, minkki-, piha-, ym. verkkoja edullisesti. Rautarantala Oy, p. 09-876 5291, www.rautarantala.com

■ HOITOPALVELUJA Fysioterapiaa koirille vuodesta 1995, hyvin tuloksin, Taavetissa. Fysioterapia&Eläinfysioterapia Eini Kipinoinen p. 040-521 8268. Eläinhomeopatiaa pk-seudulla, Joensuussa ja Turussa (myös tallikäynnit). Jaana Kolehmainen, 040-743 4718, www.vitalvision.fi

asopkauppa.fi

Rotukalenterit saapuneet! Yli 100 erilaista. Katso www.asopkauppa.fi KOIRAMME 11/2019

49


KARVAINEN PÖRSSI Homeapaattista hoitoa: Tampere ja Sastamala. Ajanv. 040-512 8988/ Katariina Uurto Dipl. homeop. ja eläinhomeap. opettaja Provita Oy. Koiraosteopatiaa kotikäynneillä (pk-seutu). Osteopaattinen kehonhuolto ennaltaehkäisee niin kisa- kuin kotikoirienkin vaivoja ja helpottaa vanhenevien koirien liikerajoituksia. Osteopaatti AMK Anna Nurmio 040-533 1747, Facebook: Koiraosteopaatti Anna Nurmio Homeopaattiset hoidot koirasi terveysongelmiin. Hoitohaastattelut puhelimitse. Klassinen homeopaatti Anne Räisänen, 040-568 4162, www. homeopatiaa.fi

■ TÄYSIHOITOA Canicula Oy Kirkkonummella tarjoaa täysihoitoa koirallesi loman ajaksi. Canicula Ab erbjuder fullpension åt hunden under din semester. P. 040-582 7266/ Benita Savén. Koira- ja kissahoitola Aaltonen, Salo. P. 02-736 7225, www.koirahoitolaaaltonen.net Koirahoitola Peninkulma Vimpelissä. Jos lemmikkisi saisi valita. P. 040-530 7449, 0400-669 171/Niemi. Kytökarun kennel, hoitopaikka koirille ja muille lemmikkieläimille. Hoidamme myös Karkkilan alueen löytöeläimet. Viranomaisten hyväksymä ja valvoma kennel. Karkkila, 65 km Helsingistä. P. 09-225 5195, 040-526 8693.

Pieneläinhoitola Karvaturri, koirat, kissat, jyrsijät ja muut kotieläimet, Hämeenkoski (n. 30km. Lahdesta Tre:lle päin). P. 03-734 0999, 050-547 8205, fax. 03-734 0955, www. karvaturri.com Tervetuloa! Kennel Hibykin sijaitsee 30km Helsingistä. Pienimuotoinen koirahoitola, eläinlääkärin tarkastama. P. 09-239 6230, 040-564 9905, 040-503 1990. Kennelhoitola Fallen Haus n. 30v. kokemuksella hoitolatoimintaa Vihdissä. n. 60km Helsingistä Poriin päin. P. 09-224 5688, 0400-183 033, fallenhaus@kolumbus.fi Kymen Koirapalvelu Ky Kouvolan Ummeljoella. Täydenpalvelun koirahoitola maalaismaisemissa! Hoidamme kaikenrotuiset koirat, kissat, sekä pieneläimet ammattitaidolla ja suurella sydämellä! www.koirapalvelu.com P. 040-414 9161, 040-519 0871. Lemmikkihoitola Haukurnau, Kaarina. Täysihoitoa kaikenkokoisille ja -tapaisille koirille. P. 050-449 9320, www.haukurnau.fi Espoon Koirakeskus p. 050-594 2287, info@espoonkoirakeskus.com Koirapäiväkoti - ja hoitola, koirakoulu, tarvikemyynti, tilan vuokraus. Eläinlääkäri Kirsi Swan, www.vetti.fi Koirapalvelu Collan HKI hoitoa, kursseja, yksityisopetusta, kotikäynnit. Perrojen trimmausta. www.koirapalvelucollan.fi

Uusi Eläinhoitola Villa Odessa, Luumäellä 9,7 km VT6:lta. 8 koira- ja 2 kissapaikkaa. Rauhallinen sijainti maaseudulla. P. 050-309 3132, www.villaodessa.fi

Trimmauspalvelu Raija Leiviskä, Varjakka, Oulu. P. 040-573 8231.

Koirahoitola Pälkäneellä Kaikenrotuisille koirille Luopioistentie 495, Luopioinen. Seisen koiratrimmaus, 040 7406 224/Eeva Seise, www.seisen koiratrimmaus.fi

Irmeli Salasmaa, Kerava 050-581 1963, pienet ja keskikok.

Koirahoitola Kangasala D-Park Ky hoitaa lemmikkisi vuosien kokemuksella. Kuljetuspalvelu. P. 040-701 8999, www.d-park.fi

■ TRIMMAUSTA Tarja Niemi, Lahti, 0400-774 214. Tiina Kyrölä. Kotikäynnit. P. 02-430 5249, 050-514 9844. Tessa Silfver, Loppi (Kormu). P. 050-302 5676. Trimmiteria, alansa ainoa ammattilainen Turussa. Kaikki rodut, myös pesut ja kynsienleikkuut. Sibeliusk. 5, p. 0500-802 014. Vast.otto myös Sauvossa. Trimmaamo Magic Dog. Ammattilainen trimmaus, nyppiminen, pesu, föönaus, myös kynnet, kaikille roduille. Espoo, Helsinki. P. 045-317 8008, www.magicdog.fi Cairnit, westiet, aussit, mäykyt, snautserit. Ajeltavat kotikoirat, kaikki rodut. Pesut ja kynsienleikkuut. P. 0500-939 991/Anne Skalin, Hollola/Lahti

Chenespace Oy, Loimaa www.chenespace.fi P. 050-363 9493.

Kaikki rodut, vuosien kokemus, myös näyttelyyn! Arrantkennel.com Lahti p. 050-559 3369/Päivi Aallonen. Trimmauspalvelu Vantaa, Korso. Myös kotikäyntejä. S. Trimmi, 040-413 2965. Kaikkien rotujen trimmit ammattitaidolla. Kestintie 1, Pori. Ajanvaraukset: 050-563 0514, www.wauhau.fi Nurmijärvi ja Itä-Helsinki. Kaikki rodut. Roksin trimmi. P. 0400-609 075/Susa Söderholm. Helsinki länsi trimmaus, kynnet ja pesu. Ajanvar. 045-648 0757, www.pauseforpaws.fi Trimmaamo i-Groom. Kaikki rodut, www.i-groom.com P. 044-312 3485, Itä-Vantaa: Hakunila ja Asola.

■ ERIKOISPALVELUT Lentorahtipalvelu ulkomaille. Kaikki lentoyhtiöt. Myös lentoboxit ja tullaukset. P. 020-785 6660/travelcargo.fi Suoritan lemmikkieläinkuljetuksia “koirat, kissat ym.” Hki, Espoo, Vantaa alueella. Ogelin kylätaksi, 040-484 7711/Vesa.

Koiramme-lehden KARVAISEN PÖRSSIN ilmoituksella tavoitat yli 300 000 koiraihmistä. Rivi-ilmoituksen KARVAISEEN PÖRSSIIN voi toimittaa alla olevaa ruudukkoa käyttäen: • postitse: KOIRAMME-lehti Torikatu 2 B 1 14200 TURENKI • sähköpostilla: ilmoitukset@ koiramme.com Maksa ilmoituksesi etukäteen tilille Nordea FI44 1745 3000 0761 84/ Kustannus Oy Koiramme. Ilmoitus maksaa 6 €/rivi (sis. arvonlisä-veron 24 %). Liitä ilmoituksen mukaan maksukuitti tai kopio siitä. Yhdelle riville mahtuu n. 30 merkkiä, välilyönti on myös merkki.

Kasvattajilla on mahdollisuus ilmoittaa vakiomuotoisella ja -hintaisella ilmoituksella jokaisessa KOIRAMME-lehden numerossa seuraavanlaisesti: esim. Suomenpystykorvia kasvattaa kennel Sinivalko, p. 01-234 5678. Ilmoituksen hinta on 60 €/10 numeroa (sis. arvonlisäveron 24 %). Ilmoitusten on oltava lehden toimituksessa normaalisti ilmestymiskuukautta edeltävän kuukauden 20. päivään mennessä. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan aina edellisessä lehden numerossa. HUOM! Ilmoittajan vastuulla on, että myytävät koirat täyttävät Suomen Kennelliiton rotukohtaiset rekisteröintimääräykset. Mikäli maksettu ilmoitus peruutetaan, maksua ei palauteta. Myöhästyneet ilmoitukset julkaistaan seuraavassa numerossa.

Joulukuussa ilmestyvään lehteen 12/2019 otetaan rivi-ilmoituksia vastaan 19.11.2019 saakka. Ilmoitus lehteen: ■ 12/2019 ■ 1-2/2020 Ilmoitukseni tulee osastoon: ■ Koiria myytävänä ■ Sekalaista ■ Täysihoitoa ■ Jalostukseen ■ Halutaan ostaa ■ Vientejä ■ Trimmausta ■ Avoimia paikkoja ■ Tuonteja ■ Työnhakijoita ■ Vuokrataan ■

50

KOIRAMME 11/2019


Lataa Omakoira-mobiilisovellus App Storesta, Google Playsta tai Huawei AppGallerysta! Lisätietoa sovelluksesta: omakoira.fi

app

Käytätkö jo Omakoira -mobiilisovellusta?

Kuvallinen Kennelliiton jäsenkorttisi

Listaus omien koiriesi tiedoista

Lähete koiran terveystutkimukseen

Pätevyytesi ja luottamustehtäväsi

Voit todentaa jäsenyytesi sekä ladata itse kuvasi korttiin.

Pidät tiedot esimerkiksi rekisterinumeroista, tunnistusmerkinnöistä ja rokotuksista* kätevästi mukanasi. Voit myös tehdä sovelluksessa omistajailmoituksen tai -muutoksen.

Voit tilata koirallesi lähetteen tutkimukseen ja maksaa sen verkkotai mobiilimaksuna.

Näet sovelluksesta voimassa olevat pätevyytesi ja se toimii myös tuomarija toimitsijakorttinasi.

Ota Omakoira-mobiilisovellus käyttöön näin 1

Rekisteröidy osoitteessa omakoira.fi. Tarvitset henkilökohtaiset pankkitunnuksesi sekä Kennelliiton jäsennumeron, jonka löydät Koiramme -lehden takakannesta, jäsenmaksulaskusta tai sähköpostitse pyytämällä osoitteesta jasenasiat@kennelliitto.fi.

2

Saat sähköpostiisi salasanan. Tätä ja jäsennumeroasi käyttämällä pääset nyt kirjautumaan sekä Omakoira-palveluun että Omakoira-mobiilisovellukseen.

* Jos eläinlääkärisi on tallentanut rokotukset Omakoira-palveluun ja olet antanut luvan Omakoira-mobiilisovelluksessa rokotustietojen näyttämiseen.


Fanni ja Titta jälkipellon mestaripari Palveluskoirien erikois- eli peltojäljen (IGPFH) suomenmestaruudet ratkottiin lokakuussa Nastolassa. Saksanpaimenkoirat olivat vireessä ja veivät sijat 2-7. Schäferien nenän edestä mestaruuden jäljitti kuitenkin malinois Pysäkin Fanni ohjaajanaan Titta Järvenpää. Teksti ja kuvat ANU HATUNPÄÄ

K

isakeskuksena toimi Pajulahden urheilukeskus. Kokeen järjestäjänä toimi Palveluskoiraliitto ja samat avainhenkilöt, Toni Salminen ja Mika Lindberg, joiden aloitteesta Suomeen anottiin ja saatiin vuoden 2020 erikoisjäljen maailmanmestaruuskilpailut. Nyt järjestetty kilpailu oli kilpailuorganisaation harjoitus ensi vuoden

toukokuuta varten. Palveluskoiraliitto oli kutsunut kilpailun tuomareiksi tulevan MM-kilpailun ylituomarin Roar Kjønstadin Norjasta ja arvostelevan tuomarin Aivo Oblikasin Virosta. MM- kisojen tuomarit pääsivät näin tutustumaan kisaorganisaatioon ja alueisiin. Ylituomarina toimi Tero Oravasaari joka hänkin on vaikuttamassa MM-kilpailun järjestelyihin.

Kilpailuun osallistui 20 koirakkoa; yhdeksän saksanpaimenkoiraa, viisi belgianpaimenkoira malinoista, kaksi dobermannia ja yksittäiset bordercollie, hovawart, labradorinnoutaja ja suursnautseri. Koirien sukupuoli meni paremmin tasan kun ohjaajien, miesohjaajia kisaan mahtui vain kaksi, kokeneet Vesa Kuosmanen ja Holger Palomäki. Nurmella ja mullalla Erikoisjäljen suoritus koostuu kahdesta noin 1800 askelta pitkästä jäljestä, jotka jäljestetään kahtena peräkkäisenä päivänä eri alustoilla. Jäljellä on seitsemän esinettä, jotka koiran tulee ilmaista ja käytännössä jäljen jokainen askel arvostellaan. Tänä vuonna lauantaina kaikki koirat jäljestivät rehupellolla ja sunnuntai-

Titta Järvenpään belgianpaimenkoira Pysäkin Fanni jäljestää kohti suomenmestaruutta.

52

KOIRAMME 11/2019


na siirryttiin multapellolle. Sattumalta ratkaisu oli myös ilmojen suhteen erinomainen. Vaikka koko viikonloppu oli sumuinen ja kostea, lauantaina suorituksia vaikeuttivat rajut sadekuurot jotka huuhtoivat jälkien hajuja aiheuttaen ongelmia useille koirille. Sunnuntai oli selvästi kuivempi päivä ja vaikka suomalaisen kynnöspellon kosteus ei hevillä haihdu, se ei sentään lisääntynyt päivän aikana. Lauantaipäivä oli siis sumuinen ja kostea. A-ryhmään arvotut koirat ajelivat Kouvolaan saakka Aivo Oblikasin arvosteltaviksi. B-ryhmän pellot sijaitsivat lähempänä, Orimattilan alueella. Kumpikin ryhmä oli vielä arvottu kahteen viiden koiran ryhmään, joten ihan koko päivää ei koirakkojen tarvinnut omaa suoritustaan odotella. A1-ryhmään oli arpa valinnut kovan setin viime vuoden kilpailijoita joista hopeamitalisti Ulla Kompan ja saksanpaimenkoira Jabina Xoron suoritus päättyi valitettavasti harhajäljelle, samoin kävi viime vuoden neljänsien, Holger Palomäen ja labradori Tintenfass L´Okarin. Satu Riepula ja saksanpaimenkoira Airasuden Bianca saivat 92 pistettä. Vain pisteen päähän jäi kokenut parivaljakko Vesa Kuosmanen ja saksanpaimenkoira Musketeer´s Hari. Myös B1-ryhmässä oli vaikeuksia, ensimmäisen jäljen Niina Ojansivulla ja hovawart Uskihoff´s Demonilla oli tekemistä lilluvan kostealla alustalla. Koira työsti kuitenkin jäljen loppuun keräten 82 pistettä. Riikka Byckling ja saksanpaimenkoira Yoshi z Landsteina saivat rajun sadekuuron niskaansa, mutta mäkisempi pelto oli säilyttänyt hajut paremmin ja koira jäljesti hienosti 97 pistettä. Täydet sata pistettä Iltapäivällä A2-ryhmän parhaasta suorituksesta vastasivat Tarja Riikonen ja dobermanni Diagos Sepultura. Tuomari Aivo Oblikas arvosti lähes virheettömän jäljen 99 pisteen arvoiseksi. Heti perään Kia Aksela ja saksanpaimenkoira Chara Laperys jäljittivät 97 pistettä. B2-ryhmässä Sanna Laine ja saksanpaimenkoira Willenkraft Emir

Kia Aksela ja saksanpaimenkoira Chara Laperys saivat SM-hopeaa. Vasemmalla ylituomari Roar Kjønstad, joka on nimetty Suomen toukokuisten MM-kisojenkin ylituomariksi.

keräsivät 92 pistettä, mutta pankin räjäyttivät suojelussakin useasti arvokisoissa kisanneet Titta Järvenpää ja Pysäkin Fanni. Fannin suoritus oli kuin oppikirjasta, koira jäljesti jäljen alusta loppuun samalla rytmillä, itsevarmasti ja vaikeuksitta ja sen esineilmaisut olivat varmoja ja nopeita. Tuomari Roar Kjønstad ilmoitti arvostelussaan, että tähän hänellä ei ole mitään lisättävää. Hän voisi ryhtyä miettimään kaikenlaisia pieniä mahdollisia kymmenyspistevähennyksiä, mutta tämä jälki oli yksinkertaisesti niin hieno, että ei ole vaikeuksia antaa siitä 100 pistettä. 194 pisteellä mestaruus Sunnuntaiksi ryhmät vaihtuivat päikseen tuomareille. B2-ryhmän ensimmäisen jäljen arpoi Titta Järvenpää ja Fanni, joka päätti pitää yleisön ja etenkin ohjaajansa jännityksessä. Koiran jäljestys oli edelleen varmaa, mutta

yhdellä esineellä koira vain pysähtyi hetkeksi ja jatkoi sitten tyynesti matkaansa antaen kolmen pisteen hyvityksen muille kilpailijoille. Kokonaispisteet kuitenkin 94 ja yhteispisteet 194, joita olisi muiden vaikea saavuttaa. Sanna Laine ja Emir keräsivät pisteet 95, kokonaispisteet 187 ja lopputuloksissa jaettu neljäs sija. Tarja Riikosen Diragos Sepultura ei selvittänyt viimeistä terävää kulmaa ollenkaan ja päivän saaliiksi jäi 74 pistettä. Kia Akselan ja Chara Laperyksen pienet virheet ja yhdellä esineellä sattunut lintuepisodi toivat pisteet 95 ja yhteispisteet 192. Niillä sai päivän päätteeksi SM-hopeaa. Iltapäivän ryhmissä Riikka Bycklingillä ja Yoshilla oli mahdollisuus jopa kultamitaliin, olihan pohjalla lauantailta 97 pistettä. Koiralla oli hieman vaikeuksia muutamissa kohdin ja pisteet 93 riittivät 190 pisteen kokonaistuloksella pronssille. Satu Riepula ja

Tulokset:

1. malinois Pysäkin Fanni, Titta Järvenpää 194 p, 2. saksanpaimenkoira Chara Laperys, Kia Aksela 192 p, 3. saksanpaimenkoira Yoshi z Ladsteina, Riikka Byckling 190p, 4. saksanpaimenkoira Airasuden Bianca, Satu Riepula 187p. ja saksanpaimenkoira Willenskraft Emir, Sanna Laine 187 p., 6. saksanpaimenkoira Gismo vd Hagensmuhle, Marjanna Jukarainen 184p, 7. saksanpaimenkoira Musketeers Hari, Vesa Kuosmanen 182p, 8. hovawart Uskihoffs Demon, Niina Ojansivu 175p, 9. dobermanni Diragos Sepultura, Tarja Riikonen 173p, 10. bordercollie Uunodg, Minna Kujanpää 171p. KOIRAMME 11/2019

53


Seinäjoen kansainvälisessä näyttelyssä lokakuussa ratkesivat vuoden 2019 näyttelykoirakilpailut. Voittoa omissa sarjoissaan saavat juhlia espanjanvesikoira, sileäkarvainen collie ja suomenlapinkoirat. Teksti TAINA NYGÅRD

N Peltojäljen pronssimitalistit Riikka Byckling ja Yoshi z Ladsteina.

Bianca keräsivät 95 pistettä, kokonaistuloksissa irtosi jaettu neljäs tila.

äyttelykoirakilpailua johti talvella karkeakarvainen mäyräkoira Treis Pinheiros Wild Again. Keväällä espanjanvesikoira Aquacrest Magic Mike kiilasi ohi ja piti kärkitilansa loppuun asti voittaen kilpailun ylivoimaisesti 32 pisteen marginaalilla. Mäyräkoira taipui lopputuloksissa seitsemänneksi. Bokseri Helios della Cappastorta kiri syksyllä lujimmin. Juhannuksena se ei ollut vielä kymmenen sakissa, mutta loppupisteissä kakkosena. Amerikanakita Inuline Hard As A Rock on jo pari vuotta ollut valovoisimpia näyttelytähtiämme. Vuosi sit-

ten se oli näyttelykoirakilpailun viides, nyt kolmas. Berninajokoira Karhutarhan Istuva Härkä ja dandiedinmontinterrieri Dariant Egypt jakoivat neljännen sijan pisteen päässä pronssista. Veteraaneissa kisaa johti alkukaudella ylivoimaisesti lhasa apso Chic Choix Cleopatra Eurydice, jonka etumatka oli parhaimmillaan viitisenkymmentä pistettä. Mutta takaa tultiin. Sileäkarvainen collie Timonan Veronica Velvet napsi BIS-voittoja toisensa perään ja ohitti lhasa apson. Apso vei nimiinsä vielä Seinäjoen BIS-veteraanivoiton, mutta collie piti johtonsa loppuun asti voittaen 12 pisteen erolla.

Kova tulostaso Harmaan päivän tummuessa ja sateenkin taas saavuttaessa kisakeskuksen tulosluettelo oli hienoa luettavaa. 12 koiraa teki tuloksen ja mitalisteilla oli jokaisella ykköstulokseen oikeuttavat pisteet. Voitto meni siis Pysäkin Fannille ja Titta Järvenpäälle, hopean ottivat Chara Laperys ja Kia Aksela, sekä pronssia Yoshi z Ladsteina ja Riikka Bycklinga. Kilpailun tuomarit kiittivät järjestelyitä ja etenkin jäljentekijöiden ammattitaitoa, samoin kiitoksia saivat hyvin koulutetut koirat ja rehti sekä hyväntuulinen kilpailu. Tuomareiden positiivista ja aidosti lajia tuntevaa toimintaa kiittelivät sekä kilpailijat että yleisö, pisteitä otettiin sieltä mistä piti eikä koirien arvostelu aiheuttanut mitään mutinoita, ei ohjaajissa eikä yleisössä. Jokaisesta koirasta pyrittiin löytämään positiivista sanottavaa ja tämä ylläpiti osaltaan kilpailun iloista ja positiivista tunnelmaa, säästä huolimatta. Ensi toukokuun MM-kisoja voidaan odottaa luottavaisin mielin.

54

KOIRAMME 11/2019

Börge Espeland Norjasta palkitsi espanjanvesikoira Aquacrest Magic Miken rodun ja ryhmän parhaana Seinäjoella. Uros voitti Vuoden näyttelykoira 2019-kilpailun. KUVA ANNA NYGÅRD


Espanjanvesikoira Dome on vuoden näyttelykoira Havannankoira Jatakabi’s Xtempore tuli kolmanneksi kaksi pistettä apsosta jääneenä. Lapinkoirat uusivat voittonsa Kasvattajissa ei tälläkään kaudella kärkipäässä juuri uusia kilpailijoita nähty. Viime vuoden kärkikolmikko säilyi identtisenä, vieläpä samassa järjestyksessä. Taina ja Ari Frimanin kasvattamat Peikkovuoren suomenlapinkoirat veiVuoden Näyttelykoira 2019 1. 195 2. 163 3. 152 4. 151 4. 151 6. 147 7. 140 8. 135 9. 134 9. 134 11. 133 12. 125 13. 122 14. 115 15. 111 16. 110 17. 109 18. 107 18. 107 20. 105 20. 105 22. 101 23. 100 24. 98

vät voiton. Adamant’s englanninspringerit pistivät kampoihin loppuun saakka. Tarja Hovila vei Seinäjoelta suurimmat mahdolliset pisteet, mutta lappalaisten etumatka piti – kahden pisteen erolla. Kolmanneksi vain kuusi pistettä perässä tulivat Nina Brusinin kasvattamat Memoryline partacolliet. Toinenkin partiskennel on 20 parhaan joukossa, Nina Jangerin kennel Bristregal sijoittui tilalle 17.

Aquacrest Magic Mike, espanjanvesikoira, Kahri K, Haapanen N & Uurtiola-Kahri P Helios della Cappastorta, bokseri, Rikkilä Anne & Pietilä Sinikka Inuline Hard As A Rock, amerikanakita, Kukkola H & L, Hagström R & Nyman M Dariant Egypt, dandiedinmontinterrieri, Keränen Pekka Karhutarhan Istuva Härkä, berninajokoira, Rahikka Anu Very Vigie Let It Be, amerikancockerspanieli, Vartiainen S, Paulsen V & Huovila P Treis Pinheiros Wild Again Sw, kk. mäyräkoira, Hirvonen Sari & Komulainen Kati Eerondaali King Of The Ring, keeshond, Ahtaanluoma Marika & Laakkio Rami Mingrand’s Written In Stars, petit basset griffon vendéen, Leinonen Hanna Yunus von der Bismarckquelle, kk. kettuterrieri, Tervonen Paavo & Palosaari Juha Katherina’s Land Will Be Done, airedalenterrieri, Kelloniemi Heini & Katja Timonan Veronica Velvet, sk. collie, Tikkanen Tuula Heinäaron Che Fico, italianseisoja, Pallaskorpi Sonja Wildjane’s Clos del’Echo Chinon, auvergnenseisoja, Bergsten Janette Redwhitesilk Gunpowder, punavalk. irlanninsetteri, Siiro Sirke Miniwin’s Made In Heaven, kääpiövillakoira mu/ru/va, Björnström-Lehtonen Nina Japejukan Az’ Ajman, azawakh, Lindholm Jussi & Kahelin Jari-Pekka Bazolo Dioro Di Mario, lagotto romagnolo, Estupinan Inge-Maj & Justo Sagramour There Is Only You, whippet, Pelttari Janita & Aaltio Marina Chic Choix Cleopatra Eurydice, lhasa apso, Helistölä-Laurila Piia Quaint Quincent, skotlanninterrieri, Tuuliniemi Arja Snowfrost Silver Stone, siperianhusky, Veijonen Tarja Black Elles Non Stop Drifting, pk. collie, Pönni Eeva & Marko & Alvasto Eija Jatakabi’s Xtempore, havannankoira, Kela Noora & Huttunen Nea

25. 97 26. 96 27. 95 27. 95 29. 94 29. 94 31. 93 32. 92 33. 91 34. 89 35. 86 36. 85 36. 85 38. 84 39. 83 40. 80 40. 80 42. 79 43. 77 44. 75 44. 75 46. 73 46. 73 46. 73 46. 73 50. 71

Kasvattajien Top20-listalla on edustettuna rotuja seitsemästä eri roturyhmästä, viitosryhmästä on mukana peräti viisi eri kasvattajaa, ysiryhmästä neljä. Uusi kilpailukausi alkoi jo 9-10. marraskuuta Jyväskylässä. Ohessa epäviralliset lopputilanteet, tarkistuslaskenta saattaa muuttaa pisteitä, mutta ei vaikuta kärjen tuloksiin:

Kekkeruusin Vellamo, suomenpystykorva, Ala-Iso Perttu Adamant’s Over The Moon, englanninspringerspanieli, Parviainen Suvi Kahvanahon Metsärannan Suden Hetki, suomenajokoira, Engström Mikko & Lius Outi Shaggy Blue Bob’s Undercover Girl, vanhaenglanninlammaskoira, Lindahl Merja & Erno Pooles Ide N Epik’s Love To Pispala, irlanninvesispanieli, Harju Pauliina Woodbrooks Myrna, kk. kääpiömäyräkoira, Saarinen Tuija Veshukan Yori, valkoinenpaimenkoira, Jalonen Tino Nadir Senergetii Dagi-Dog, pk. mäyräkoira, Toikka Katriina Clingstone’s Make My Day, sk. collie, Asikainen Satu Chic Choix Black Pepper, lhasa apso, Kopola-Hirsimäki S & Helistölä-Laurila P Adventurer’s Dorian Gray By Alex, portugalinvesikoira, Tammi Sanna & Railamaa Jaana Djurhedens Baltazar Af Lise, tanskandoggi ke/ti, Kauppinen Päivi & Salmi-Aalto Teija Jamming’s Extravagant, kiinanharjakoira, Wikström Samu Blixten One In A Million, skotlanninhirvikoira, Arhima-Oinonen M-L & Oinonen K Olymbinar’s Gortier I Need No Sympa, keskikok. villakoira mu/ru/va, Pekkola Henna Gizmo Mazas Brolis, bourbonnaisinseisoja, Viinikka Marjo Jerriman Killing Fantasy, kk. mäyräkoira, Vuorinen Lotta Haywire’s Don’t Mind Me, welsh corgi pembroke, Lind Seija Daily Rays Charming Star, kultainennoutaja, Aholammi Riikka Bonwild Little My, englanninkääpiöterrieri, Rakkolainen Minna & Laitinen Sari Woodbrooks Moira, kk. kääpiömäyräkoira, Miettinen Sampo & Timonen Unto Cragsmoor Good Fellow, skyenterrieri, Kitti C, Zaphiris E & Sainio K King-Baronen’s Camu, bernhardinkoira pk., Pallari Mika Sagramour Graceful Henrietta, whippet, Aaltio M, Timonen U & Miettinen S Tarijemiran Hidalgo, venäjänvinttikoira, Liesko Riitta & Tapio Necku Silicoon Valley, pesukarhukoira, Reuna Kari KOIRAMME 11/2019

55


Taina Friman (vas.) Peikkovuoren lapinkoirat uusivat viime vuoden voittonsa kasvattajakisassa. KUVA PAULA HEIKKINEN-LEHKONEN

Tuula Tikkasen sileäkarvainen collie Timonan Veronica Velvet voitti veteraanikilpailun. KUVA PAULA HEIKKINEN-LEHKONEN

Vuoden Veteraani 2019 1. 231 2. 219 3. 217 4. 203 5. 167 5. 167 7. 160 7. 160 9. 158 10. 141 11. 132 12. 109 12. 109 14. 107 15. 106 16. 95 17. 87 18. 78 19. 71 20. 70 21. 68 21. 68 23. 67 24. 64 25. 62 26. 61 26. 61

56

Timonan Veronica Velvet, sk. collie, Tikkanen Tuula Chic Choix Cleopatra Eurydice, lhasa apso, Helistölä-Laurila Piia Jatakabi’s Xtempore, havannankoira, Kela Noora & Huttunen Nea Wave Seeker’s Fly Me To The Moon, newfoundlandinkoira, Lius Outi, Selin Erkki & Leila Daily Rays Charming Star, kultainennoutaja, Aholammi Riikka Goldmoore’s Make It Happen, englanninspringerspanieli, Hovila Tarja Cragsmoor Good Fellow, skyenterrieri, Kitti C, Zaphiris E & Sainio K Texforrier Get Off My Cloud, sk. kettuterrieri, Nyman Molli & Laitinen Sari Haywire’s Don’t Mind Me, welsh corgi pembroke, Lind Seija Big Lady’s Iron Duke, airedalenterrieri, von Koch Pia Scaramis Unusual Me, afgaaninvinttikoira, Suokas Sallamaari & Airas Liisa Garcon Jewel Jade, alaskanmalamuutti, Nikmo Irina & Tero Stablemaster’s Uragan, suursnautseri mu, Fabergé Jan & Frances Pipperoo Catch Me If You Can, pomeranian, Tuuli Soile Pramya Call To Fame, afgaaninvinttikoira, Suominen Anne-Maj Sanderfield Shake Before Use, cairnterrieri, Heikkinen Anne Memorylane Superman Tonight, partacollie, Brusin Nina Finnsky Jewel, skyenterrieri, Utter Marita & Mikkola Kalevi Gleann Una Noonan, glen of imaalinterrieri, Savilahti Sanna Fabulous Teddy’s Daniel Wanderer, tiibetinterrieri, Salo Tarja Minskuhoff’s Grand Olivier, grand basset griffon vendéen, Kunnari Eija Tajmadoran Ibero, portugalinvesikoira, Käpynen Heini & Merja Magik Rainbow Zz Top, lk. kaniinimäyräkoira, Heinonen Jaana Peikkovuoren Vahca, suomenlapinkoira, Miettinen Jaana & Friman Taina Simply Grand Schumann, coton de tuléar, Saarijoki Heidi Berondan Belicia, berninpaimenkoira, Reunanen Kirsi Chic Choix Dhulert Arathorn, skotlanninhirvikoira, Gerkman-Hiltunen S & Hiltunen H

KOIRAMME 11/2019

28. 60 29. 59 30. 58 30. 58

Chenespace Patron, pyreneittenkoira, Tammiala-Salonen T, Salonen T & J Play A While Mora Marknad, whippet, Pelttari Mia & Timo Happy Hullabaloo After Eight, amerikancockerspanieli, Hämäläinen Karoliina Imachin Akihiko, japanese chin, Seikola Elina & Ahola Anna

Vuoden Kasvattaja 2019

1. 225 Peikkovuoren kennel, Friman T & A, suomenlapinkoira 2. 223 Adamant’s kennel, Hovila Tarja, englanninspringerspanieli 3. 217 Memorylane kennel, Brusin Nina, partacollie 4. 206 Jatakabi’s kennel, Jaatinen-Niemi Taina, havannankoira 5. 183 Jamming’s kennel, Wikström Samu & Leila, kiinanharjakoira 6. 176 Eerondaali kennel, Turunen Petri, keeshond 6. 176 Iosono kennel, Luomanmäki E & I, etnankoira 8. 175 Pipperoo kennel, Lager Mirja, pomeranian 9. 164 Haywire’s kennel, Ahlbom E & Iivonen K-M, welsh corgi pembroke 9. 164 Edendane’s kennel, Salmi-Aalto Teija, tanskandoggi ke/ti 11. 162 Pinserella’s kennel, Tammiala Johanna, kääpiöpinseri 12. 145 Finnsky kennel, Dahlbom T & Kitti C, skyenterrieri 13. 136 Bazolo kennel, Estupinan I-M & P J, lagotto romagnolo 14. 135 Biscuits kennel, Kammonen Annika, chihuahua pk. 15. 129 Northgate’s kennel, Ukura & Haarala, faaraokoira 16. 104 Bounien kennel, Nieminen & Sinervo, bolognese 17. 99 Bristregal kennel, Janger Nina, partacollie 17. 99 Sirkiss kennel, Huusari Sirpa, skotlanninterrieri 19. 98 Ikiliikkujan kennel, Lehtinen & Saarikko, samojedinkoira 20. 90 Riverwolf kennel, Lehto-Nevala Riitta, irlanninsusikoira 21. 89 Happy Hullabaloo kennel, Hämäläinen K, amerikancockerspanieli 22. 81 Harvahampaan kennel, Saastamoinen Mikko, sileäkarv.noutaja 23. 80 Sensen Mann kennel, Baggström Kim, saksanpaimenkoira 24. 73 Jettyspoof’s kennel, Tolonen Nea, kääpiösnautseri m-h 25. 71 Ikurin kennel, Vatanen & Saarilahti, keeshond 25. 71 Soulhill’s kennel, Nieminen Piia, pomeranian 25. 71 Musca-Rosan kennel, Kallström Tarja, vehnäterrieri 25. 71 Benton kennel, Jaakkola M & Serguskin P, walesinspringerspanieli 29. 65 Euro Power kennel, Korhonen K-M, tanskandoggi ke/ti 29. 65 Rodels kennel, Ståhlberg Perttu, pk. kääpiömäyräkoira


Millainen koira, sellainen vakuutus Agria Koirarotuvakuutus on vakuutus koiran rodun mukaan, jotta voit valita juuri sinun koirallesi sopivan vakuutuksen. Esimerkiksi alaskanmalamuutille on Agria Alaskanmalamuutti-vakuutus! Agria Koirarotuvakuutus on entist채 kattavampi hoitokuluvakuutus koiran sairauksien ja tapaturmien varalle.

Vakuutukseen sis채ltyy kuntoutus ja FirstVet!

Lue lis채채: www.agria.fi tai tule juttelemaan kanssamme Koiramessuilla 2019 osastolla 6F20!


Me Familonilla tiedämme, mistä parhaat yöunet ja jokapäiväinen hyvinvointi on tehty. Tuotteemme nimittäin syntyvät siellä, missä kauneimmat unetkin. Familon tarkoittaa takuuvarmaa laatua sekä hyvän olon aineksia suoraan

POP UP MYYNTIPISTEEMME 2019 KOIRAMESSUILLA SHOWLINKIN OSASTOLLA 6A2. TERVETULOA OSTOKSILLE! MEILLÄ KÄY MAKSUVÄLINEENÄ SHOWLINK-PALKINTOKORTIT


Tervetuloa ostoksille Showlinkin osastolle 6a2 Meiltä saat upeissa trendiväreissä olevat Helsinki Winner- ja Voittaja-ruusukkeet. Muita ruusukkeita myös laaja valikoima. Tule tutustumaan Kennelliitto Pro -mallistoon, osastolla myös paljon uutuustuotteita ja ohittamattomia tarjouksia.

Voit maksaa kätevästi ostoksesi sekä meillä että Familonin pop up -pisteessä Showlink-palkintokorteilla.


Hyvää elämää koiran kanssa. KOIRIEN PUOLESTA – TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Koirat tuovat meidät yhteen. Koiran kanssa on helppo tutustua ihmisiin ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Koiraharrastus siirtyy usein sukupolvelta toiselle ja tuo mukanaan vilkkaan yhteisön, jossa voit toteuttaa itseäsi. Suomen Kennelliiton ja 2 000 jäsenyhdistyksemme toiminta tarjoaa vastapainoa arjen tiimellykseen sekä mahdollisuuksia kehittää taitoja, joille on tarvetta työelämässäkin. Hyvä elämä koiran kanssa tehdään yhdessä. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Lue lisää: kennelliitto.fi/teema2019


Sanna ja Blitzen

tanssivat mestareiksi molemmissa lajeissa

Sanna Lipponen ja bordercollie Saunajaakon Blitzen tekivät historiaa ja voittivat koiratanssin SM-kilpailuissa Tampereella molemmat lajit. Saavutus oli yllätys, sillä koirakko esiintyi ensimmäistä kertaa vapaatanssin arvokilpailuissa. Ohjelmakin oli valmistunut vasta edellisenä iltana. Teksti ja kuvat BIRGIT HALKIO

K

oiratanssi jakautuu kahteen lajiin, vapaatanssiin (freestyle) ja musiikinseuraamiseen (heelwork to music, HTM). Viimemainitussa Sanna ja Blitzen olivat SMestradin ennakkosuosikit, ja nappiin mennyt suoritus toi ylivoimaisen voiton. Vapaatanssin mestaruus taas oli odottamaton ja tuli vain kahden pisteen marginaalilla. Tampereella 26. lokakuuta käytyihin SM-kilpailuihin osallistui 26 kil-

Sanna Lipponen ja Saunajaakon Blitzen voittivat Tampereella molempien koirantanssin lajien suomenmestaruudet. Toinen voitto oli odotettu, toinen suuri yllätys. KOIRAMME 11/2019

61


Emmi Myllyksen Zalimar Dangerous Dandy on toinen koiratanssikilpailuissa tänä vuonna nähdyistä cairnterriereistä.

Mia Thel esitti mustan saksanpaimenkoiransa kanssa tummanpuhuvan ohjelman.

pailijaa. Mukana olivat lähes kaikki Suomen PM- ja MM-joukkueisiin valitut koirakot, joista moni esitti Sannan tavoin aivan ihkauudet ohjelmat. Kokemus on suuri valtti koiratanssissa, mutta tyylikkäitä suorituksia nähtiin myös arvokilpailujen ensikertalaisilta. Rotukirjo oli jälleen suuri. Kehässä nähtiin koiria 21 rodusta. Kilpailut aloitettiin vapaatanssilla (freestyle). Osallistujia oli 14 ja kilpailu oli tasaväkinen. Viisi edellistä SMkilpailua voittanut Nadja Böckerman jäi nyt bordercollie Cabaroo Magma Flown kanssa kakkoseksi 177 pisteel-

lä, kun Sanna Lipposen tulos oli 179 pistettä. Yksi lajin konkareista Sini Eriksson onnistui hyvin shetlanninlammaskoira Vicway Miss Almightyn kanssa. Pronssimitali varmistui 174 pisteen suorituksella. Mitalistit ylsivät kaikki arvostettuun voittajaluokan serttiin, johon vaaditaan vähintään 80 pistettä sekä teknisistä ansioista että ohjelman taiteellisesta vaikutelmasta. Vain pisteen päähän sertistä jäi Katri Lehmonen saksanmetsästysterrieri Tammitörmän Smaragdin kanssa. Kreikkalaistunnelmissa liikkunut pari oli neljäs.

Myös ensikertalaisten juhlaa Musiikinseuraamiseen (HTM) osallistui 12 koirakkoa. Sanna Lipponen starttasi Saunajaakon Blitzenin kanssa toisena puolustamaan vuosien 2017 ja 2018 mestaruuksia. Uusi ohjelma onnistui odotuksia paremmin. Kokonaispisteet (184) nousivat erinomaisiksi, millä irtosi selvä voitto. Freestylen tavoin HTM:n mitalikolmikko erottui muista ja sai sertit. Hopea- ja pronssimitalit menivät SM-kilpailujen ensikertalaisille. Toiseksi tuli Minna Uurainen belgianpaimenkoira tervueren Foolproof Hunn the Highlyerin kanssa. Pisteitä kertyi 178. Johanna Heimanin ja entlebuchinpaimenkoira Swiss Second Bliggin lopputulos 172 oikeutti kolmanteen sijaan. Rotua ei ole aiemmin nähty SM-tasolla. Arvosanaan erittäin hyvä ylsivät myös neljänneksi sijoittuneet Salla Haavisto ja kisojen 13-vuotias ikänestori, valkoinen länsiylämaanterrieri Loving You Lime, sekä viidenneksi tulleet Marjaana Lohivirta ja bouvier Brezel vd Ruppy. Voittaja jopa ällistyi

Musiikinseuraaminen on päättynyt ja tunnelma vapautunut. Keskellä Johanna Heiman ja koiransa kanssa Minna Uurainen. Tuplavoittaja Sanna Lipponen on oikealla keltaisessa takissa.

62

KOIRAMME 11/2019

Pitkä ja menestyksekäs harrastustausta ei tarkoita, etteikö uran varrelle sovi yhä uusia yllätyksiä. Sanna Lipponen oli omien sanojensa mukaan aivan äimän käkenä vapaatanssin jälkeen. – Meni niin hyvin, että olen kuin


Koiratanssissa rotukirjo on tyypillisesti suuri. Eurasier Blueberry Kiss Barcelonnette keskittyi tarkasti vapaatanssiin Jessica Varjosen kanssa.

puulla päähän lyöty. Tässä oli kaikki katastrofin ainekset koossa, mutta on tuo Rin sellainen luottopari, että hienosti selvittiin, Sanna kertoi. Sanna on tähän saakka keskittynyt Saunajaakon Blitzenin kanssa enemmän musiikinseuraamiseen. Vuosi sitten omissa PM-kilpailuissa koirakko nousi komeasti pronssille. Vapaatanssia on takana muutama kisa ja ilmoittautuminen lähti aivan viime tipassa. – Oikeastaan minun ei pitänyt tehdä meille koskaan freestyle-esitystä. Pari sekuntia ennen takarajaa taisin painaa enteriä, Sanna hymyili. Viimeiset muutokset rivitanssi-ohjelmaansa Sanna teki edellisenä iltana, joten kehään menossa oli runsaasti jännityselementtejä. – Rin on nopea joka suuntaan helposti sinkoileva koira, joka vaatii minulta ääretöntä tarkkuutta joka vaiheessa. Musiikki soi täällä kovaa, mikä aiheutti muutaman virheen. Rin ei aina kuullut käskyjäni varsinkaan kaukoliikkeissä. Tuplakisaamista Sanna luonnehti

varsin työlääksi. Uurastus ja vaivannäkö kahden esityksen parissa kuitenkin kannatti ja myös HTM-kehästä Sanna sai tulla pois tyytyväisenä. Tuttu katsoja huikkasikin heti, että taisi mennä paremmin kuin piti. – Tässä ohjelmassa on niin monta pientä yksityiskohtaa, mitkä voivat mennä pieleen, Sanna selitti kommenttia. Vielä viilausta Myös Nadja Böckerman esitti aivan uuden ohjelman Flown kanssa. Vuosi sitten koirakko vakuutti taidoillaan tuomariston ja ihastutti yleisön Helsingissä järjestelyissä PM-kilpailuissa ja voitti kultamitalin. Jo silloin Nadja oli päättänyt, että treenitauon jälkeen alkaa uuden tarinan työstäminen. Hän teki nykyistä ohjelmaa enemmän itse ja valitsi myös hieman toisentyyppisen musiikin aiempiin ohjelmiin verrattuna. – Esitys meni muuten hyvin, mutta musiikki soi liian lujalla. On aina jännittävää mennä uuden ohjelman

kanssa kehään, ja viilattavaa riittää vielä, Nadja kertoi. Pronssimitalisti Sini Eriksson ei muuttanut ohjelmaa, koska se valmistui vasta viime vuonna. Musiikkiin tarkasti sovitettuun esitykseen hän oli tyytyväinen. – Rakennan ohjelman niin, että se sopii Zeldalle ja että tiedän Zeldan pitävän siitä. Hyppyjä ja vauhdikkaita liikkeitä on paljon, Sini kertoo. Näyttää petollisen helpolta Musiikinseuraamisen hopeamitalisti Minna Uurainen toi Foolproof Hunn the Highflyerin ensimmäisiin koiratanssikilpailuihin viime joulukuussa. Ennen SM-kisoja pari oli jo saanut kaksi serttiä voittajaluokasta ja myös SM-tuomaristo vakuuttui koirakon täsmällisestä seuraamisesta. Valiojuhlat ovat siis oven takana, mutta ajoitus riippuu säännöistä. Nykyisten sääntöjen mukaan ensimmäisen ja viimeisen sertin välissä pitää olla vuosi. – Jos Kennelliitto hyväkKOIRAMME 11/2019

63


tanssissa, niin musiikki meni jo, Johanna totesi. Koiratanssin ohella tuloksia on kertynyt rally-tokosta ja tokosta ja pari on myös läpäissyt käyttäytymiskokeen ja paimennustestin. Näyttelykehiäkin on kierretty hienoin tuloksin.

Asiantunteva yleisö kehui Johanna Heimanin ja Swiss Secondos Bliggin Edith Piaf -esitykseen nähdyn paljon vaivaa. Koira oli ensimmäinen entlebuch koiratanssin SM-kilpailuissa ja heti tuli pronssia.

Mielettömästi työtä Runsas lajivalikoima on ennemmin sääntö kuin poikkeus koiratanssia harrastavien joukossa. Useimmilla SMkisojen koirakoilla on tuloksia kolmesta neljästä lajista. Ahkerimpien joukkoon lukeutuu Mia Thel saksanpaimenkoira Hellraiser Orlandon kanssa. Tuloksia on niin monista lajeista, että Mian on helpompi luetella vielä puuttuvat lajit. – Mejässä ja peltojäljellä ei ole vielä kisattu eikä kokeiltu mondioringia, Mia nauroi. Orlando on osallistunut muun muassa kuuteen eri palveluskoiralajiin. Tuorein saavutus on etsintäkokeen suomenmestaruus. Koiratanssia Mia luonnehti hankalaksi ja vaativaksi. – Esimerkiksi tokossa ja pk-kokeissa on valmis kaava, mikä opetellaan. Koiratanssissa on opittava laatimaan ohjelma, jonka teema sopii koiralle ja itselle, ja sitten vielä on harjoiteltava kaikki kuntoon. Työtä on ihan mielettömästi, Mia huokaisi. Hän aikoo kuitenkin jatkaa molemmissa koiratanssin lajeissa. – Minulla ei ole näihin ainakaan vielä suurta paloa, mutta haluan oppia lisää ja kehittää myös itseäni. Pera taasen pitää kaikesta tekemisestä, mutta ehkä sille mieleisin laji on vesipelastus, Mia mietti.

Yleisöä ei ollut kuin kourallinen kilpailijoiden lisäksi. Jari Niittylahti oli paikalla koko päivän Nellan (vas.), Joelin ja Sallan kanssa. – Emme voi ottaa omaa koiraa, mutta käymme mielellämme erilaisissa tapahtumissa, joissa pääsee katsomaan ja vaikka silittämään koiria, Jari kertoi.

syy koiratanssin uudet säännöt, voin anoa valionarvon jo vuoden vaihteessa, Minna kertoi. Koiratanssi valikoitui lajiksi, kun Minna etsi koiralleen sopivaa tekemistä palveluskoiraharrastuksen jälkeen. – HTM tuntui sopivalta, koska Hunni rakastaa seuraamista, ja tässä voi ottaa huomioon koiran iän ja kunnon. Kiva laji, mutta petollisen helpon näköistä. Ei ole selviä sääntöjä ja pitäisi osata tehdä itselle ja koiralle paras ohjelma, koiranohjaaja arvioi lajia. Pronssikoirakon Edith Piaf -teemaan tehty ohjelma oli myös yleisön suosikkeja. Johanna Heiman naurahti oh-

64

KOIRAMME 11/2019

jelmaa poikkeukselliseksi valinnaksi itselleen. – En todella ole tällainen vaaleanpunaiseen pukeutuva sipsuttelija, mutta halusin rankasti pois mukavuusalueeltani. Kun haastaa itsensä, voi myös kehittyä. Hän on harrastanut koiratanssia alle vuoden, ja SM-kisoja edelsi yksi voittajaluokan HTM-kisa. – Aika huikeat tunnelmat ja nousujohteinen ura, Johanna nauroi mitalien varmistuttua. Vapaatanssissakin koirakko on saanut kunniamaininnan alokasluokasta. – Vaikeimmat lajit, mitä ikinä olen harrastanut. Tokossa esimerkiksi voi tauottaa tekemistä, mutta jos mokaa

Lajin kirjo hyvin esillä Koiratanssi on arvostelulaji. SM-kilpailuissa on aina kolme tuomaria. Tampereella pisteet jakoivat ylituomari Tiina Jounio sekä Laura Jalli ja Ruotsista paikalle kutsuttu Johanna Mamrelund. Tiina Jounio oli ilahtunut Tampereen seudun koirakerhon järjestelyistä ja kilpailupaikasta, ohjaajien kisa-asenteesta sekä vaihtelevista ohjelmista. – Saimme nähdä mitä halusimmekin, yhdessä tekemistä kehässä suorittamisen sijaan. Koiria ohjattiin kauniisti, näimme monenlaisia ohjelmia ja lajin kirjo tuli hyvin esille, Jounio kiitteli.


Kilpailuissa kärki erottui selvästi, mutta on kapeahko. Koiratanssiin tarvittaisiin lisää harrastajia ja kilpailijoita. – Tänään näimme HTM:ssä upean suorituksen, joka on varmasti kansainvälistä kärkeä, Jounio arvioi Sanna Lipposen ja Saunajaakon Blitzenin voittoisaa esitystä. Vapaatanssissa Jounio toivoo, että tanssillisuus saisi aina paljon tilaa ohjelmissa, kun taas rekvisiitan määrää kannattaa harkita huolella. Vastaavalla koetoimitsijalla Mimoza Vierikolla oli hymy herkässä suoritusten päätyttyä. Järjestelyt olivat toimineet Tamskin hulppeassa koiraurheilukeskuksessa Tampereen Niihamassa jälleen mallikkaasti. Yleisöä oli valitettavan vähän, mutta reaaliaikainen tulospalvelu videokuvineen toi kilpailut kotisohville asti. Musiikin voimakkuudesta ei ollut kiirinyt kysymyksiä Mimozan korviin. Hän kertoi, että äänen voimakkuus testataan etukäteen. – Sopiva voimakkuus ei ole aivan yksinkertainen asia. Ohjaajan käskyt eivät mielellään saisi kuulua musiikin yli, ettei tuomarien työ hankaloidu, Mimoza mainitsi. Tuomareilla eroja pisteissä Koiratanssin maksimipisteet ovat nykyisissä säännöissä vielä 200 ja tulos koostuu neljästä osa-alueesta. Liikkeiden määrä ja laatu lasketaan yhteen tekniseksi osaamiseksi ja kumppanuus ja koreografia taiteelliseksi osaamiseksi. Kun erinomaisen arvosanan saa 180– 200 pisteellä, niin keskimäärin kustakin osiosta pitäisi saada 45 pistettä. Serttiä varten taasen tulisi saada keskimäärin 40 pistettä. Tampereella korkeimmat yksittäispisteet nousivat 48:aan. Tuomareilla oli vaihtelevasti näkemyseroja suoritusten yksityiskohdista ja paremmuusjärjestyksestäkin. Johanna Mamrelund antoi vapaatanssissa lähes kauttaaltaan korkeimmat pisteet. Yli 45 pistettä hän merkitsi lomakkeeseen yhdeksän kertaa, Laura Jalli kuusi kertaa ja Tiina Jounio vain yhden kerran, Nadja Böckermanille. Musiikinseuraamisessa koirakot onnistuivat tuomarien osapisteiden perusteella vapaatanssia paremmin. Yli 45 pisteen merkintöjä kertyi peräti

Oona Mäki osallistui mudi Hyberhyber Puhurin kanssa musiikinseuraamiseen.

28. Tiina Jouniolta näitä korkeita pisteitä sai Sanna kustakin osa-alueesta. Laura Jalli näki kahdeksan osasuoritusta yli 45 pisteen arvoisena. Hänen yhteispisteissään mitalit jaettiin samoin kuin lopputuloksissa. Johanna Marmelundilla yli 45 pisteen yksittäismerkintöjä oli 16. Ruotsalaistuomarin yhteispisteiden perusteella Minna Uuranen olisi ollut paras, toiseksi olisi noussut lopputuloksissa kuudenneksi sijoittunut Oona Mäki mudi Hyberhyber Puhurin kanssa. Johanna Heiman olisi ollut kolmas ja Sanna Lipponen vasta neljäs. Kaikkineen koiratanssi on vaativa laji päästä parhaisiin pisteisiin, jotka oikeuttavat erinomaiseen arvosanaan. Ennen tämän vuoden tuloksia vain Nadja Böckerman ja Flow ovat saaneet yli 180 pistettä SM-kilpailuista viiden viime vuoden aikana. Virallisia SM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 2010. Jos lajien mitalit lasketaan yhteen viiden viime vuoden ajalta, niin kilpailijoista Sanna Lipponen on kärjessä kahdeksalla mitalilla, Nadja pitää kakkostilaa viidellä mitalilla ja muilla on yhdestä kahteen mitalia.

Arvokilpailut jatkuvat Koiratanssin arvokilpailut jatkuvat Saksan Stuttgartissa, jossa on MM-kilpailut 21.–23. marraskuuta, ja Tukholmassa, jossa käydään PM-kilpailut 14.–15. joulukuuta. Ylituomari Tiina Jounion mukaan on vaikea arvioida suomalaisten mahdollisuuksia etukäteen. – Maailmalla laji kehittyy koko ajan niin nopeasti, ettei tasoa tiedä ennen kuin sen näkee, Jounio mainitsi Tampereella. Sini Eriksson ja Marjaana Lohivirta edustavat Suomea molemmissa kilpailuissa. – Paras MM-sijoitukseni taitaa olla 22, joten jos se paranee nyt Saksassa, olen hyvin tyytyväinen, Sini Eriksson kertoi. PM-kisoissa ovat lisäksi molemmissa lajeissa Nadja Böckerman, HTM:ssä Sanna Lipponen sekä Taru Kanerva, joka ei osallistunut SM-kisoihin. Freestylessä kisaavat myös Katri Lehmonen ja Tiina Paavola. Sanna Lipponen kertoi lähtevänsä Tukholmaan hyvillä mielin viihtymään koiraharrastajien seurassa ja kilpailuissa. – En ajattele pärjäämistä enkä ota tulospaineita, mutta kyllä meillä Suomessakin on kova taso, Sanna kehaisi. KOIRAMME 11/2019

65


Vuosikymmenen tärkein koirakirja Luonne on koiran ominaisuuksista tärkein, sillä se vaikuttaa jokaisen koiran hyvinvointiin ja omistajan elämään koko ajan, 24/7. Katriina Tiiran kirja ”Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus” on loistava yhteenveto siitä, mitä koiran luonteesta ja käyttäytymisestä tiedetään tällä hetkellä. Teksti TAPIO EEROLA

J

a korostettakoon aikamäärettä tällä hetkellä. Sillä aihealueen tieteellinen tutkiminen on moninkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana ja lisää tutkimusta on luvassa lähiaikoina paljon. Lähitulevaisuudessa tiedetään huomattavasti enemmän kuin nyt etenkin siitä, mitä koira ymmärtää ja käsittää. Tutkijat sukeltavat myös koiran tunteisiin, eikä tämä tarkoita koiran inhimillistämistä, vaan sen tunnustamista, että koiran mieli on meille ihmisille vielä niukalti kartoitettu ”erämaa”. Eläinten käyttäytymistieteen dosentti, tohtori Katriina Tiira on noussut johtavaksi suomalaiseksi koirien käyttäytymisen tutkijaksi ja tuntijaksi. Tiiran kirja kokoaa ensi kertaa yhteen kaiken koirien käyttäytymiseen vaikuttavan tiedon. Katriina Tiira kirjoittaa monisäikeisestä aiheesta hyvin ja kansantajuisesti, välttäen tiedeslangia. Kirja sopii parhaiten kokeneille koiraharrastajille; kasvattajille, koirankouluttajille ja koiran kanssa kilpailijoille, kunhan lukijan mieli on avoin, eivätkä omat käsitykset liian luutuneita. Koira on äärimmäisen monimuotoinen nisäkäslaji kun eri rotuja on 400. Koiramaailman sisäisissä keskusteluissa samoin kuin tutkimuk-

66

KOIRAMME 11/2019

sessa rotujen välisiä eroja on kuitenkin vältelty ja vähätelty. Katriina Tiira sen sijaan menee tässä suoraan ytimeen; hän kertoo miten oleellisesti rotujen väliset erot vaikuttavat koirien luonteisiin. Tutkittua tietoa rotujen persoonallisuudesta löytyy vain harvoista roduista, ihmettelee Tiira. Suomessa on esimerkiksi luonnetestillä arvioitu ainakin 10000 koiran luonnekuvaa vuosikymmenten aikana, ja tästä valtavasta aineistosta on tehty vain yksi pienehkö, yhtä rotua koskeva tutkimus. Tiira ottaa myös kantaa koiraväen keskuudessa alati leimahtelevaan tulipaloon, kysymykseen onko lemmikkikoiralla dominanssihierarkiaa. Hän osoittaa koirilla olevan sellaisia persoonallisuusominaisuuksia, jotka näkyvät käytännön elämässä laumahierarkiana. Eikä Tiira ujostele sanoa, ettei koiran arkipäiväinen elämä ihmisen kanssa liioin ole tasa-arvoinen suhde. Koiran näkökulmasta ihminen on resurssien portinvartija, joka tekee suurimman osan päätöksistä, kirjoittaa Tiira. Hän muistuttaa olevan todennäköistä, että lajit jotka oman lajinsa keskuudessa muodostavat hierarkkisia rakenteita, muodostavat niitä myös lajien välillä. Tästä saamme takuulla uutta tutkimustietoa lähivuo-

sina. Tiira liputtaa johdonmukaisen, lempeän jämäkän koiran tapakasvatuksen puolesta. Koiraihmiset ovat tottuneet puhumaan koiran luonteesta. Tiira käyttää johdonmukaisesti sanaa persoonallisuus, ja paloittelee sen tarkasti ymmärrettäviin, pieniin viipaleisiin kuten rohkeus, ääniarkuus, eroahdistus, impulsiivisuus, aggressiivisuus. Kaikki nämä ruoditaan tarkasti. Kirjan erinomaista antia on ympäristötekijöiden vaikutus koiran persoonallisuuteen. Esimerkiksi; enemmän vapaata liikuntaa saavat koirat ovat vähemmän aggressiivisia, pelokkaita ja eroahdistuneita. Monet ongelmakoirakouluttajat ovat näihin asti antaneet ymmärtää, että erityinen aktivointi on liikuntaa oleellisempaa. Lopuksi nostan esille Tiiran läpi kirjan kulkevan ansion. Kirja on tehty avoimin silmin ja mielin, tutkimustuloksia peilaten, nöyrästi suurta, vähän tutkittua kokonaisuutta kartoittaen. Katriina Tiira lähestyy koiraa koirana, lukitsematta lähtöoletuksia minkään ismin kautta.


Suomussalmelta suomenmestariksi Ossi Rapanen kulkee Suomussalmella Haverisen kankaalla. Lumi on kuorruttanut maan valkoiseksi. Viisivuotias karkeakarvainen saksanseisojauros Viliman DJ Jätkä laukkaa lennokkaasti hakukuviota luovien. Teksti ja kuvat HANNU HUTTU

Saksanseisojien tämän vuoden suomenmestari Viliman DJ Jätkä seisoo riekolle kotimaisemissaan Suomussalmella.

K

ohta Ossi huomaa Jätkän seisovan aukon reunassa. Olisikohan riekko, Ossi tuumaa. Ossi antaa avanssikäskyn. Jätkä säntää eteenpäin ja yksinäinen riekko lähtee

lentoon. Saa lentääkin. On ollut Suomussalmella rauhoitettuna jo vuosia. Ossin kanakoiraharrastus tuotti tänä syksynä tulosta. Jätkästä tuli Riistakoira 2019. Riistakoira on vuosittain jär-

jestettävä Saksanseisojakerhon alaisten koirarotujen suomenmestaruuskilpailu. Kilpailuun saavat osallistua vähintään yhden voittajaluokan 1. palkinnon KAER-kokeissa saavuttaneet koirat. metsästysKOIRAMME 11/2019

1


Ossi Rapanen on rakentanut Viliman DJ Jätkästä huippukoiran hitaasti kiiruhtaen, moitteettomasta tottelevaisuudesta kiinni pitäen. Viisivuotiaana koira voitti suomenmestaruuden.

Kisa pidetään vuorovuosina pelto- ja metsä/tunturimaastossa. Tänä vuonna oli vuorossa peltokisa syyskuun lopulla Kalajoella. Jätkä sai vuoden 2018 marraskuulla Torniossa peltokisasta voittajaluokan ykköspalkinnon, joka oikeutti osallistumaan tämän vuoden SM-kisaan. 32 koiraa tavoitteli mestaruutta Osallistujia Kalajoella oli peräti 32 koiraa. Kisat olivat kolmipäiväiset. Tänä vuonna sääntöihin on tullut muutos ampujista, mikä oli Ossin mieleen. Vain ohjaaja saa ampua lintua, eikä muita ampujia enää hyväksytä. Ensimmäisenä päivänä ylituomarin vaatimuksina olivat hyvä haku, tiedotus, pudotus sekä jälki, joka tehdään erikseen myöhemmin. Jätkällä oli hyvä haku ja fasaanista pudotus. Ne veivät Jätkän toiselle päivälle, vaikka tiedotus jäi puuttumaan. Ensimmäisen päivän jälkeen noin puolet koirista karsiutui. Toisen päivän teemana oli tiputus.

2

metsästysKOIRAMME 11/2019

Aamu kuitenkin alkoi vesikokeella. Ossille lisäjännitystä toi noudettavan linnun laji; harmaalokki. Jätkä ei ollut aiemmin ollut missään tekemisissä moisen otuksen kanssa. Kokeesta kuitenkin suoriuduttiin kunnialla. Pudotus ja nouto onnistuivat erinomaisesti. Tällä kertaa tiedottamisessakaan ei ollut moitteen sijaa. Nappisuoritus toi Jätkälle finaalipaikan. Finaalissa viisi parasta Kolmannelle päivälle jäljelle jäi viisi parasta koiraa. Jokaiselle koiralle sallittiin finaalissa vain yksi lintukosketus. Jätkän seisonnasta nousee yllättäen peltopyyparvi. Ossi odottaa, että viimeinenkin on lentänyt yli ennen kuin uskaltaa ampua ilmaan, ettei tule vahingossakaan pudotusta rauhoitetusta linnusta. Tilanteen jälkeen tuomari kysyy, että missä koira on? Ossi kutsuu Jätkää ja se tulee, juuri siitä kohtaa, missä ohjaaja oli avanssin antanut. Tämä suoritus riitti lopulta mestaruuteen. - Jätkän yksi hyvä ominaisuus on

hyvä, railakka avanssi, se ei jää epäröimään Ossi Rapanen kertoo. Hitaasti kiiruhtaen tottelevaisuuden kautta Kaikki lähtee kasvattajista. Kasvattajat ovat olleet mukana neuvomassa ja antamassa tietoa koiran koulutuksesta. Kilpimaan Karilla ja Jounilla on yli 40 vuoden kokemus seisojista ja niiden jalostuksesta. Sitä Ossi pitää erittäin tärkeänä. Koiran koulutuksessa Ossin mielestä kaiken perustana on tottelevaisuus. - Kun koira tekee hyvän työn, minä naureskelen ja kehun koiraa, ja vääristä asioista sanon hyi. Palaute pitää antaa heti, Ossi sanoo. Tottelevainen koira pysyy paremmin hallinnassa vaikeissakin paikoissa. Ossi kertoo, että koiran kehittymisen mukaan on edetty. - Viisi vuotta on mennyt ennen kuin on kilpailumenestystä tullut. Jos koira toimii metsässä, se toimii myös pellolla ja tunturissa, Ossi tuumaa. Ossi ei omista tutkapantaa. Tiedot-


tamisen opettamiseen hän sitä kuitenkin on käyttänyt. Tunturissa Ossi oli kokeillut toiselle koiralleen Jekulle ihan mielenkiinnosta, että paljonko päivässä tulee kilometrejä. Ja niitähän tuli peräti 137 km! Ossi pitää ilahduttavana asiana, että lajin parissa on nykyään myös paljon naisia ja ikäjakaumakin on hyvin laaja. Ei ole nähtävissä ukkoutumista, niin kuin hirviporukoissa. Useita toimivia koiria Ossi Rapanen hankki ensimmäisen karkeakarvaisen saksanseisojansa vuonna 1981. Toinen vaihtoehto oli bretoni, mutta rodun valintaan vaikutti painavasti vaimon mielipide. Koiralle kävi kuitenkin ikävästi sen jäätyä kolmevuotiaana auton alle. Seuraava koira eli 14-vuotiaaksi. Sitä Ossi käytti pelkästään metsästykseen. Vuonna 1997 hän hankki Kari Kilpimaalta Vintiläntuulen Juntin, jolla alkoi myös kilpailla. Menestys jäi kuitenkin avoimen luokan kakkostuloksen tasolle. Seuraavaksi tuli Rocky, joka jäi yksipalliseksi. Sillä ei sitten kilpailtu, mutta se oli metsästyskoirana hyvä. Seuraavaksi tuli nyt jo 11-vuotiaaksi ehtinyt kilometrinnielijä Jekku, joka on myös menestynyt hyvin. Tilillä on kaksi kansainvälistä metsäykköstä eli CACIT ja peltoykkönen Riistakoirasta Laihialta. Riistakoirassa Jekku saavutti vuonna 2013 toisen sijan.

Railakas avanssi on Jätkän vahvuus.

Tähtäimessä kansainväliset kokeet Jätkän tarina alkoi, kun Kari Kilpimaa soitti Ossille ja ilmoitti: sinä otat nyt uuden koiran. Ossi kävi neuvottelun vaimonsa kanssa ja soitti Karille takaisin: sinä valitset sitten pennun ja tavoitteena on kilpailut. Seuraavaksi Ossi soitti kasvattaja Jouni Kilpimaalle ja sanoi: parhaani teen ja tavoitteena on voittajaluokan kolme ykköstä. Tavoitteesta puuttuu vielä metsäykkönen. - Tuli sitten niin kuin siinä siivellä tämä Riistakoira-voitto, Ossi tuumaa. Tavoitteet eivät vielä tähän lopu. Kansainväliset kokeet kiinnostavat myös.

Viisi vuotta sitten asetetusta kolmen ykkösen tavoitteesta puuttuu vielä yksi, se metsäykkönen. Pellolta Jätkä on jo Suomen ykkönen, vaikka kotikenttää Suomussalmella ovatkin laajat erämaat. metsästysKOIRAMME 11/2019

3


Metsästyslaki antaa luvan kouluttaa kanakoiraa tai muuta lintukoiraa myös kesällä, kunhan rauhoitettuja eläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. Vapaassa haussa, kaukana ohjaajastaan kulkeva pystykorva ei täyttäne laissa tarkoitetun muun lintukoiran määritelmää.

Mikä on sallittua, mikä kiellettyä lintukoiran koulutusta? Antaako metsästyslaki luvan kouluttaa esimerkiksi pystykorvaa ennen elokuun 20. päivää? Lain kirjain sanoo, että kanakoirien ja muiden lintukoirien koulutus on sallittua, mutta mikä on lain henki? Teksti ja kuvat HEIDI LAHTINEN

4

metsästysKOIRAMME 11/2019

M

etsästyslain 51§ määrää, että maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Pykälään on muutamia poikkeuksia. Kiinnipitovelvollisuutta ei ole, jos koira on alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella tai jos koira on viittä kuukautta nuorempi tai jos koira on paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä tai jos koira on poliisin,

tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä tai on koulutettavana tällaisen tehtävään. Metsästysharrastajia puhuttaa erityisesti pykälän viimeinen kappale, jossa todetaan, että kiinnipitovelvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen, tai kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä. Kanakoirat… Saksanseisojakerhon puheenjohtaja Vesa Nummi sanoo suoraan, että


metsästyslain 51. pykälällä on todella iso merkitys kanakoiraharrastukselle, koirien kunnossa pitämiselle ja harjoittelulle. Nummen oma rotu on pienimünsterinseisoja, joita hän myös puolisonsa kanssa kasvattaa Nummituvan kennelnimellä. - Omien koirieni vuodenkierto on sellainen, että rauhallisin aika alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Keväällä pidetään peruskuntoa ja taitoja yllä. Varsinaiseen pesintäaikaan uitetaan koiria, tehdään noutoja ja vahvistetaan yhteistyötä. Elokuussa voidaan koiria lähteä juoksuttamaan puidulla sänkipellolla ja muilla turvallisilla alueilla, Nummi kertoo. Kun Vesa Nummen koirat aloittavat elokuussa sorsastuksen, ovat ne hyvän ja määrätietoisen harjoittelun jälkeen hyvässä kunnossa heti kauteen lähdettäessä. Nummi ei pidä kanakoirien kouluttamista ennen elokuun 20. päivää riskinä luonnon pesimärauhalle. - Kanakoirathan ovat hallinnassa koko ajan ja lisäksi harjoittelupaikat ovat sellaisia, että niissä riistaa ei ole ja näkyvyys on hyvä, Nummi muistuttaa. Erityisasiantuntija Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston erätalousyksiköstä toteaa, että jo vuoden 1962 metsästyslaki antoi mahdollisuuden kanakoirien kouluttamiseen. - Käsitykseni mukaan tällä toiminnalla on alun perin tarkoitettu seisovan lintukoiran tottelevaisuus- ja hakukoulutusta esimerkiksi pellolla tai muulla avoimella alueella, esimerkiksi avoimella kentällä. Tällaisella alueella voidaan varmistua etukäteen siitä, että riistaeläimiä ei ole lähettyvillä ja voidaan tarvittaessa ottaa koira kiinni nopeasti. Tällaisten koirien haulle tyypillistä on, että koiran liikkumista ohjataan käsi- ja äänimerkein, jolloin koulutuksessa on koko ajan näköyhteys koiraan, Pitkänen valaisee. … ja muut lintukoirat Kanakoiran määritelmä on selvä, jos sellaiseksi katsotaan FCI:n roturyhmään 7 kuuluvat nelisenkymmentä rotua. Olennaista kuitenkin lienee, että koiraa käytetään ja koulutetaan taval-

la, jota Janne Pitkänen edellä kuvaili. Epämääräisempi käsite sen sijaan on lakitekstissä mainittu ”muu lintukoira”. Kanakoirien ohella linnunmetsästykseen käytetään muun muassa noutavia, ylös ajavia ja puuhun lintua haukkuvia koiria. - Vuoden 1993 metsästyslain säätämisen yhteydessä eduskunta on päättänyt laajentaa lain sanamuotoa myös muihin lintukoiriin kuin kanakoiriin lain valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Lainsäätäjän tarkoitusta voidaan yrittää selvittää tutkimalla lain esitöitä, kuten esimerkiksi valiokunnan mietintöä. Tässä tapauksessa maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä ei tarkemmin ole määritelty sitä, mitä muulla lintukoiralla kuin kanakoiralla tarkoitetaan, erityisasiantuntija Janne Pitkänen pohtii. Toinen hämmennystä ja keskustelua aiheuttava lainkohta on lisääntymisaika, jolloin rauhoitettuja riistaeläimiä ei saa häiritä. Lisääntymisaika ei suinkaan pääty soitimeen, ei poikasten kuoriutumiseen eikä vattuaikaan, jolloin kanalinnun poikaset osaavat jo pyrähtää puiden oksille. Rauhoitettua riistaa häiritsemättä - Metsäkanalinnuista metson, teeren ja pyyn lisääntymis- ja jälkeläistenkasvatusajan on katsottu aiemman tiedon valossa jatkuneen elokuun loppuun saakka. Uusimman tiedon valossa metson ja teeren lisääntymisaika päättyy jo elokuun 20. päivään mennessä ja tämän johdosta koiran kouluttaminen on sallittua metsästyslain 52 §:n nojalla elokuun 20. päivästä alkaen. Sitä ennen tapahtuva tarkoituksellinen rauhoitetun riistan etsiminen ja koiran aiheuttama poikasten hätyyttäminen puun oksalle on mielestäni pykälässä tarkoitettua kiellettyä häirintää, Janne Pitkänen linjaa. Metsästyslain 52 § antaa luvan poiketa 51 §:ssä säädetystä kiinnipitovelvollisuudesta myös silloin, jos Suomen riistakeskus on antanut poikkeusluvan koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee kuitenkin tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiri-

tä. Myöskään alle viiden kuukauden ikäisen pennun omistajaa ei vapauteta tästä velvollisuudesta olla häiritsemättä rauhoitettuja riistaeläimiä ennen elokuun 20. päivää. Elokuun 20. päivästä alkaen poikkeuslupaa ei tarvita, sillä hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Edelleen koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta. MMM:n erityisasiantuntija Janne Pitkänen korostaa, että ministeriön virkamiehen tai Suomen riistakeskuksen näkemys lain oikeasta tulkinnasta ei muuta sitä tosiasiaa, että viime kädessä laintulkinta kuuluu aina riippumattomalle tuomioistuimelle. Supi, minkki ja näätä Metsästäjä-lehdessä 5/2019 riistapäällikkö Jyri Rauhala Suomen riistakeskuksesta otti kantaa haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen minkin ja supin pyyntiin koiran kanssa maaliskuun 1. päivän ja elokuun 20. päivän välisenä aikana. Rauhala toteaa suorassa lainauksessa, että ”vaikka kyseessä ei ole kirjaimellisesti varsinainen metsästys, on tapahtuma koiraa käyttäen sinänsä aivan metsästystapahtuman kaltainen. Muutakaan oikeusohjetta ei ole, eikä tiedossamme ole asiaa ohjaavaa oikeuskäytäntöä. (Suomen riistakeskuksessa) käsityksemme mukaan muuta kuin ajavaa koiraa voi 1. maaliskuuta lähtien käyttää vaikkapa ns. pintapyynnissä supikoiran osalta, kunhan pyritään välttämään koiran kontrolloimatonta liikkumista eli ohjataan koira tuoreelle jäljelle vaikkapa riistakamerahavainnon tai muun näköhavainnon perusteella. Jos tämä toiminta ajoitetaan keväällä maalis-huhtikuulle, voidaan aiemmin tarkoitetut häiriöt kohtuullisen pitkälle välttää – koiran ohjaajan on metsästysKOIRAMME 11/2019

5


Jos noutajaa koulutetaan lintujen pesimäaikaan, on varmistuttava siitä, ettei koulutusalueella ole pesiviä lintuja. Monet harrastajat harjoittavatkin koiriaan kesällä joko kentillä, avoimilla pelloilla tai avovedessä.

tietysti oltava tietoinen koiransa ominaisuuksista, eli tämän mielenkiinnon kohdistumisesta vain pyydystettävään otukseen tässä tilanteessa. Asia on koiranohjaajan vastuulla. Jos koira alkaa mainitussa pyynnissä vaikkapa maaliskuulla hätyyttää hirviä, ollaan auttamatta lain väärällä puolella. Suomen riistakeskus tulkitsee tätä asiaa varovaisuusperiaatteella, koska kyse on rauhoitettujen riistaeläinten lisääntymisaikaisesta suojasta. Haluamme myös välttää sen, että neuvonnalliset linjaukset johtaisivat koiran kanssa metsästäviä hankaluuksiin lain edessä.” Janne Pitkänen on samoilla linjoilla. - Edellä mainittua Suomen riistakeskuksen ohjetta noudattaen minkin ja supin pyynti 1.3.-19.8. sekä näädän pyynti maaliskuussa ja elokuussa voi periaatteessa olla mahdollista, mikäli koiranohjaaja on varma koiransa ominaisuuksista, eli tämän mielenkiinnon kohdistumisesta vain pyydystettävään otukseen tässä tilanteessa. - Asia on koiranohjaajan vastuulla. Eli naatäkoiran käytöllä ei tule häiritä rauhoitettuja metsäkanalintuja en-

6

metsästysKOIRAMME 11/2019

nen elokuun 20. päivää. Sen jälkeen on sallittua kouluttaa myös linnunhaukkujaa, Pitkänen painottaa ja toistaa, että lopullisen tulkinnan voi tehdä vain riippumaton tuomioistuin. Luvan tarkoitus metsästys, ei irtipito Laki ja asetukset asettavat koiran kanssa metsästävälle laajat raamit, joiden sisällä toimia. On myös huomioitava, että monet maanomistajat rajoittavat koiran kanssa metsästystä omin määräyksin. Metsähallitus kannustaa metsästäjiä pienpetojen pyyntiin tarjoamalla valtion maille edullisia pienpetolupia. Minkin ja supikoiran metsästys on todellista luonnonhoitotyötä. Elokuun alussa alkava ja maaliskuun loppuun jatkuva näädän metsästys on mahdollista myös koiralla tietyin edellytyksin. Aikaisemmin koiran käyttö Metsähallituksen pienpetoluvalla on ollut suhteellisen vapaata lähes kaikilla eteläisen Suomen valtion mailla. Paikoitellen lupaehtoja jouduttiin kuitenkin tiukentamaan, kun ilmeni ikäviä väärinkäytöksiä.

- Muutamia vuosia sitten kävi ilmi, että itäisessä Suomessa, erityisesti lähellä asutuskeskuksia olevilla Metsähallituksen pienriistanmetsästyksen lupa-alueilla pienpetolupia hankittiin paljon ainoastaan koiranulkoilutusja irtipitotarkoituksiin, kertoo Metsähallituksen eräsuunnittelija Samuli Karppinen. - Näillä luvan hakijoilla ei ollut aikomustakaan pyytää luvalla pienpetoja. Tästä seurasi se, että jo ennestään pinta-alaltaan metsästyksen kannalta pienillä pienriistanmetsästyksen lupa-alueilla oli sekä pienriistanmetsästäjien käyttämiä koiria että muita vapaana pidettyjä koiria. - Pienpetoluvalla pidettiin irti niin hirvikoiria kuin niin sanottuja seurakoiriakin. Tämä ei suinkaan ole ollut luvan tarkoitus. Metsähallituksen pienpetojenmetsästyksen kausilupa on nimensä mukaisesti metsästyslupa, ei koiranulkoilutus- eikä irtipitolupa, Pääsääntö eteläisen Suomen valtion mailla on se, että koiran irtipitäminen pienpetoluvalla on sallittua vain ketun ja näädän metsästyksessä lumipeitteisenä aikana ja majavalu-


valla irtipito on kokonaan kiellettyä. Tunnollisuus palkitaan ja esimerkiksi Keski-Suomessa Metsähallituksen pienriista-alueilla koirankäyttö pienpetoluvalla on vapaampaa, koska väärinkäytöksiä ei ole havaittu. - Pienpetoluvalla on päädytty rajoittamaan koirankäyttö talviaikaan siksi, että muun muassa ketun ja näädän pyynnissä on koirasta eniten hyötyä juuri lumipeitteisenä aikana, Samuli Karppinen toteaa ja muistuttaa samalla, että muilla Metsähallituksen pienriistametsästysluvilla, kuten jänis-, vesilintu- ja kanalintuluvilla saa metsästää myös pienpetoja. Koiran käyttö on vapaata em. luvilla, joten tällaisen luvan haltijalle pienpetojen metsästys koiraa käyttäen on mahdollista myös sulan maan aikaan. Hallittua noutamista Sari Lehtonen-Lammi Noutajakoirajärjestöstä sanoo, että ympärivuotinen koulutus on oikeastaan edellytys sille, että meillä ylipäätään on mahdollisuus eettisesti hyväksyttävään ja riistaa kunnioittavaan vesilinnustukseen koulutettujen koirien kanssa. - Noutaja on monipuolinen metsästyskoira, jonka alkuperäinen rodunomainen käyttötarkoitus on toimia pienriistan talteenotossa metsästäjän apuna. Olipa tehtävä mikä tahansa, noutaja toimii aina ohjaajansa ohjeistamana. Hyvän noutajan kouluttaminen pennusta kuuliaiseksi, mutta tarvittaessa tehokkaaseen itsenäiseen työskentelyyn kykeneväksi työkoiraksi mihin tahansa käyttötarkoitukseen, vaatii vuosien säännöllistä kouluttamista, joka alkaa jo nuorena, Lehtonen-Lammi muistuttaa. Koulutetun noutajan avulla riista saadaan talteen eivätkä kaislikoissa lymyävät linnut jää hukkaan. Koulutustilanteessa noutajan on oltava koko ajan ohjaajansa hallinnassa, eikä koiraa päästetä hallitsemattomaan vapaaseen hakuun häiritsemään luonnon lisääntymisrauhaa. - Nuoret ja peruskoulutuksessa olevat koirat pidetään kytkettyinä ja vapautetaan vain noutoesineen, eli dummyn noutoon. Lisäksi peruskoulutus tapahtuu usein kentillä. Myös maastokoulutuksissa valitaan paikat tarkas-

ti siten, että pesimäalueille ei mennä. Noutajaa ei voi edes lain turvin kouluttaa omin päin missä tahansa. Aina tarvitaan maanomistajan tai paikallisen metsästysseuran lupa, Sari Lehtonen-Lammi muistuttaa. - Yleensä maanomistajan kanssa sovitaan, milloin alueella voi kouluttaa noutajaa. Käytännössä vesialueet ja kosteikot pidetään yleensä rauhoitettuina lumien ja jäiden lähdöstä aina heinäkuuhun asti. Poikkeuksia voivat olla yksityisten ihmisten mökkirannat vesistöissä, joissa ei ole pesiviä vesilintuja.

lisuuksia tarjota ohjattua koulutusta luvallisissa ja rajatuissa maastoissa, sitä vähemmän tulee vahinkoja, kuin jos omatoimiset kouluttajat touhuaisivat itsekseen ja omin luvin etsityissä treenimaastoissa. - Haluaisinkin kannustaa kuntia ja kaupunkeja sekä maanomistajia ja metsästysseuroja, että ne tarjoaisivat maastoja noutajakoirayhdistyksille näiden ammattimaisesti ohjattujen koulutusten toteuttamiseksi. Siitä hyötyisivät kaikki, Sari Lehtonen-Lammi uskoo.

Vastuullista koulutusta tarjolla

Laki antaa luvan käyttää muuta kuin ajavaa koiraa metsästykseen myös maaliskuun ja elokuun 20. päivän välisenä aikana, kunhan rauhoitettua riistaa ei häiritä. Esimerkiksi tälle metsästyskaudelle asetetut metsästysajat sallivat tuona aikana haitallisten vieraslajien, kuten minkin ja supikoiran pyynnin sekä villisian metsästyksen sillä poikkeuksella, että naarasta, jolla on porsaat ei saa tappaa 1.3. – 31 .7. Muun kuin ajavan koiran omistajat voivat käyttää koiraa apuna myös elokuun ensimmäisestä päivästä lähtien näädän ja mäyrän pyynnissä. Lain hengen mukaista on myös ottaa noutava koira mukaan elokuun 10. päivä alkavaan kyyhkyjahtiin tai kanadanhanhien peltopyyntiin, joka on viime syksystä lähtien ollut mahdollista niin ikään 10.8. alkaen. Luolakoiran käytölle ei liene estettä laillisen riistan pyynnissä kesäaikaan, ne kun luolaan usutettuina harvemmin vaihtavat kesken kaiken muuhun riistaan. Pienpetojen pintapyynnissä metsästäjän on sen sijaan tunnettava hyvin koiransa taipumukset ja varmistuttava siitä, ettei koira harhaudu rauhoitettujen eläinten jäljille. Lain henki ei ole se, että vapaassa haussa, kaukana ohjaajastaan kulkevaa koiraa – olipa se kanakoira, muu lintukoira tai ei-ajava-metsästyskoira voisi kouluttaa tai metsästykseen käyttää ennen elokuun 20. päivää. Kun koira lasketaan irti riistaeläinten rauhoitusaikana, on muistettava, että pesimä- ja lisääntymisrauha ei kuulu suinkaan pelkästään riistaeläimille vaan ihan koko luomakunnalle.

Omien noutajiensa koulutuksen Sari Lehtonen-Lammi sanoo painottuvan heinäkuulle ja metsästyskaudelle, jolloin treeneihin voi ottaa mukaan laukauksen. Silloin harjoittelun voi suunnitella mahdollisimman autenttiseksi. - Talvitreenejä säätelee lumitilanne, joskin järven jäät tarjoavat hyvän pinnan vaikkapa pitkien linjojen harjoitteluun. Keväällä harjoitusmaastona ovat enimmäkseen lumen alta paljastuvat niityt ja pellot pusikkoineen, ojineen ja metsäsaarekkeineen. Alkukesän vesityöt ovat omille koirilleni useimmiten avovedessä uintia eikä koiria päästetä kaislikoihin ja rantavesiin lainkaan. Sari Lehtonen-Lammi kannustaa noutajaharrastajia osallistumaan rotuyhdistysten koulutustapahtumiin, joita järjestetään usein jo touko-kesäkuussa. - Noutajakoirajärjestön jäsenyhdistykset järjestävät valvottuja, koulutettujen koulutusohjaajien vetämiä kursseja noutajien koulutukseen ympäri Suomen. Nämä koulutukset toteutetaan vastuullisen koulutusohjaajan valvonnassa ja yhdistyksen luvallisilla mailla. Vaikka alueelle on lupa, yhdistysten kouluttajat tarkistavat pesimäaikaan aina alueen lintutilanteen, koska vuodet eivät ole veljeksiä. Suuri osa koulutuksista järjestetään pelloilla ja sellaisilla metsäalueilla, joissa voidaan toimia luontoa häiritsemättä. Lehtonen-Lammi harmittelee, että varsinkin eteläisessä Suomessa sopivista maastoista on pulaa. Mitä enemmän yhdistyksillä on mahdol-

Lain henki ja kirjain

metsästysKOIRAMME 11/2019

7


M

artan tulos 98 pistettä (maksimi on sata) on todennäköisesti kaikkien aikojen kovin voittotulos Haukku-ottelussa. Suomenpystykorvien SM-kisa järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1950. Neljän ensimmäisen vuoden voittotulokset eivät ole tiedossani, mutta ainakaan sen jälkeen ei Martan pisteisiin ole yltänyt yksikään mestari. Kai Rautiainen kuvaa Marttaansa kovapäiseksi nuoreksi nartuksi, joka on ottanut kahdelta vanhemmalta tarhakaveriltaan luulot pois. - Se ottaa vaikka luun toisen suusta. Metsällä kovapäisyys näkyy itsenäisenä työskentelynä, mutta kuitenkin niin, ettei ohjattavuudessa ole ollut ongelmia, Rautiainen kertoo. Piti tulla hirvikoira Alun perin Marjakankaan Martasta piti tulla hirvikoira. Taipumuksiakin nartulla on, mutta Haukku-ottelun menestyksen myötä Kai Rautiainen on ajatellut jättää Martan hirviuran hetkeksi jäähylle. Sunnuntai oli Marjakankaan Martan parempi ottelupäivä. Vain kahdeksan minuuttia koiran irtilaskun jälkeen Martta löysi ja sai haukkuun ensimmäisen teerensä. Siitä alkoi yli kahden tunnin pyöritys, joka poiki kolme ensihaukkua, peräti kuusi uusintahaukkua, upeita seuraamisia ja lopulta muutaman kaukaisen haukun, jonka kohdetta ryhmä ei ennättänyt toteamaan. Kokeneena harrastajana Rautiainen tiesi, että luvassa oli kelpo tulos. - Maastossa näkyi myös hirvenjälkiä ja viimeiset puolitoista tuntia pelkäsin, että nyt jos Martta törmää vasaporukkaan ja katoaa sen perään, niin juon itseni viikon sisällä hengiltä. Onneksi niin ei käynyt, Rautiainen nauraa. Rautiainen oli asettanut viikonlopun tavoitteeksi saada Martta käyttövalioksi. Toive toteutui upeimmalla mahdollisella tavalla. Ei Marttaa lauantainakaan ollut moittiminen, sillä sen haukkuma 68 pisteen tulos oli päivän toiseksi paras. Lauantain paras oli Luppoaika Sapuneidon 71 pisteen kakkostulos. Haukku-ottelussa koirat pannaan

8

metsästysKOIRAMME 11/2019

MARJAKANKA mestari ennä Valtikka vaihtui, kun suomenpystykorvien kaksinkertainen mestari Karahkan Eka-Essi joutui luopumaan kruunustaan lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Vöyrillä. Haukku-ottelun voitti äänekoskelaisen Kai Rautiaisen kaksivuotias narttu Marjakankaan Martta, joka on Rautiaisen oma kasvatti. Teksti ja kuvat HEIDI LAHTINEN

lopulliseen järjestykseen paremman päivän tulosten perusteella ja sunnuntain kovempi tulostaso pudotti Luppoaika Sapuneidon lopputuloksissa viidenneksi ja teki Martasta voittajan. Martan sunnuntainen tuomari, Juha Prinkkilä esitti ylituomari Matti T. Tarkiaiselle silmääkään räpäyttämät-

tä koiralle täyttä sataa ansiopistettä. Kokenut Tarkiainen kuitenkin kohtuullisti pisteet 98:aan. Kaksi pistettä nipistettiin tapahtumasta, jossa koira teerien perästä palattuaan aloitti haukun vain 40 metrin päässä ryhmästä. Parin minuutin kuluttua haukulta kuultiin lähtevän teeren. Koska


AN MARTASTA tyspisteillä

Helmi kuuntelee josko kanalinnun siipien ropsahduksia kuuluisi. Ja kuuluihan niitä. Vöyrin Haukku-ottelussa ryhmät tapasivat yhteensä 11 metsoa, kahdeksan koppeloa, 27 pyytä ja peräti 211 teertä.

linnusta ja koirasta oli kummastakin haukulla vain kuulo-, mutta ei näköhavaintoa, täysiä pisteitä ei voitu antaa merkinnän tarkkuudesta eikä siitä, millä aisteillaan koira linnun puusta löysi. Pelkällä vainulla tehty löytö hiljaisesta, puussa istuvasta linnusta on arvokkain.

Saitan Sepe kakkonen Kai Rautiainen on päässyt Haukkuotteluun kahdesti aikaisemmin Hakojen Roopella, vuosina 2005 ja 2009. Rautiainen pitää jo Haukku-otteluun pääsyä suurena kunniana. - Kun tänne kaiken lisäksi pääsee omalla kasvatillaan, kertoo kai se sii-

tä, että jotakin on tehnyt oikein, Rautiainen tuumi. Hakojen Roope on Martan emän isä, mutta myös kisan kakkoseksi 93 pisteen tuloksella tulleen Saitan Sepen isä. Rautiaisella on siis syytä kaksinkertaiseen tyytyväisyyteen. Kuopiolaisen Tapio Tolppasen ohmetsästysKOIRAMME 11/2019

9


10

metsästysKOIRAMME 11/2019


Kai Rautiaisen kaksivuotias oma kasvayyi, narttu Marjakankaan Martta on linnunhaukun suomenmestari. Luppoaika Sapuneito eli Helmi tietää missä puussa ja millä oksalla teeri istuu. Kaksi pitkää kymmenen minuutin teerihaukkua ja lyhyt päräytys pyystä nostivat Helmin lauantaina kisan kärkeen. Sunnuntain kova tulostaso pudotti kuitenkin Helmin viidenneksi.

jaama ja hänen sekä Tatu Tolppasen omistama Saitan Sepe oli sunnuntaina vahvasti kiinni mestaruudessa, ennen kuin viimeisenä maastosta tullut Martta iski taululle mykistävät maastotapahtumansa. Linnunhaukkukokeissa ei ole tapana paljastaa pisteitä ennen palkintojenjakoa, mutta julkaistujen maastotapahtumien perusteella kokeneet harrastajat osaavat tehdä päätelmiä koirien onnistumisista ja epäonnistumisista. 7-vuotias Saitan Sepe on kulkenut tänä syksynä onnistumisesta toiseen. Nuorempana Sepe kuuluu olleen vähän liiankin raju linnunkäsittelijä, mutta kun ikää ja viisautta on kertynyt, ovat linnut alkaneet pysyä paremmin haukussa. Syyskuussa Pohjois-Savon piirinmestaruuskokeessa Sepe haukkui neljännen ykköstuloksensa ja tuli käyttövalioksi. Haukku-otteluun Sepe osallistui nyt ensimmäistä kertaa. - Nuorempana Sepe oli sellainen peltikallo, että samasta asiasta piti sanoa 200 kertaa. Aikuistuttuaan Sepestä on tullut kuuliainen ja tottelevainen, kuin ihmisen mieli. Se ei osaa olla vihainen ihmisille sen paremmin kuin toisille koirillekaan ja Sepe onkin myös meidän koko perheen lemmikki. Meillä on sellainen työnjako, että minä ja poikamme Tatu olemme Sepen omistajat, mutta vaimoni Päivi huoltaa sekä miehet että koirat, Tapio Tolppanen nauraa. Seitsemän vuotta ovat tuoneet Saitan Sepelle kokemusta ja varmuutta niin, että Tolppasen mukaan mennyt syksy on ehdottomasti tähänastisista paras. - Sepe on elämänsä kunnossa. Värillä ei väliä Saitan Sepe ja Tapio Tolppanen edustivat ottelussa Pohjois-Savon kennelpiiriä. Saman kennelpiirin edustajana

kisassa oli mukana kaksinkertainen suomenmestari Karahkan Eka-Essi ja omistajansa Sauli Halttunen. Halttunen onnitteli Tolppasta Sepen hyvästä suorituksesta ja suhtautui tyynesti Essin tämänvuotiseen jumbosijaan. - Meillä oli tällä kertaa huonoa tuuria, mikä myös kuuluu tämän lajin luonteeseen. Olen iloinen heidän puolestaan, jotka tällä kertaa saavat maistaa sitä menestyksen hunajaa, josta me olemme päässeet aikaisemmin nauttimaan, Halttunen totesi. Saitan Sepessä huomio kiinnittyy rinnan valkoiseen laikkuun, joka ei Tapio Tolppasta ole koskaan häirinnyt. Haukku-otteluun päästäkseen koiral-

ta vaaditaan koemenestyksen lisäksi näyttelystä vähintään 15 kuukauden iässä saatu laatumaininta hyvä. Sepelle riitti yksi näyttelykäynti tuon vaatimuksen täyttämiseen. - Kun olin pentua ottamassa, mainitsi kasvattaja Päiviö Myllymäki tästä värivirheestä. Rantu oli silloin kapea, mutta ajattelin, että jos ei sitä palkita näyttelyssä niin olkoonpa vaikka musta, kunhan pelaa lintujen kanssa. Jos ei siitä olisi tullut kisakoiraa, niin olisin pitänyt Sepen vain metsästyskoirana. Jotkut ovat vinoilleet, että Sepe on sellainen herraskakara, että sillä on valkea paita päällä, Tolppanen nauroi. metsästysKOIRAMME 11/2019

11


Koesihteeri Elina Sieppi käy läpi sunnuntain koemaastot maastomestareiden Åke Palmusen (oik) ja Rune Edfeltin kanssa. Maastoja oli pyydetty ja saatu myös naapuripiireistä.

Ylituomari Matti T. Tarkiainen on pohtinut, miten maaston joskus hyvinkin vaiherikkaita tapahtumia voisi havainnollistaa nykyistä paremmin. Linnuille ja koiralle annettavat omat symbolit ja niiden avulla tapahtuman kuvittaminen voisivat olla yksi vaihtoehto.

- Ei koiraa pidä värivirheen takia raakata ja kaipa tämä 93 pisteen tulos osoittaa, ettei koiraa ole syytä vaihtaa, vaikkei se ole ihan virheetön väriltään. Joku saattaa ajatella, että SM-kisa on vain kisa muitten joukossa, mutta kyllä Haukku-ottelu on Tapio Tolppaselle kuitenkin aina Haukku-ottelu. - Tänne pääsy on ollut mahtava kokemus ja merkitsee minulle paljon. Vaikka pentua ottaessa ajattelin, että tärkeintä on koiran pelaaminen metsällä, niin kyllä tämä koetoiminta on tuonut minulle paljon uusia ystäviä eri puolilta Suomea. Samanhenkisen porukan seurassa on mukava touhuta, Tolppanen kehui. Vaikka Sepe on otettu metsästyskoiraksi, ei Tapio Tolppanen kehuskele saaliin määrällä. Tänä syksynä Sepelle oli ennen Haukku-ottelua ammuttu vain kaksi lintua. - Yleensä ammun linnun vain pitkästä, hyvästä haukusta, edellyttäen että haukussa on sopiva lintu. Esimerkiksi koppelo on meidän seuramme mailla rauhoitettu. Ykköset tiukassa Tapio Tolppanen on tyytyväinen Se-

12

metsästysKOIRAMME 11/2019

pen kunnon ajoitukseen, sillä kaikissa tärkeimmissä syksyn kisoissa, eli piirinmestaruuskisassa, lohkovalinnassa ja Haukku-ottelussa koira haukkui ykköstuloksen. Vöyrin ottelussa ensimmäisenä päivänä ei yksikään koira saavuttanut ykköstulosta ja toisenakin päivänä vain neljä koiraa kolmestatoista. Kolmanneksi tuli Elina, Maritta ja Antti Vasarisen omistama ja Antin ohjaama Koppelokankaan Hilla Vihdistä. Palkintojenjaon jälkeen Antti Vasarinen paljasti, että kolmas sija oli hänen haaveensa. - Hilla voitti Haukkukuninkuuden Kaarinassa kolme vuotta sitten ja kolmen parhaan joukkoon pääseminen takaa meille paikan ensi vuoden Ruotsi – Suomi – Norja -maaotteluun. Olen tulokseen aivan tyytyväinen, Antti Vasarinen vakuutti. Neljäs ykköstuloksen SM-kisoissa haukkunut koira oli kolmivuotias Soidinsalon Nelli, jonka omistaa Erkki Väliheikki Jalasjärveltä. Nelli on kilpaillut sangen säästeliäästi, mutta on silti saavuttanut jo käyttövalion arvon ja alle kolmivuotiaille linnunhaukkujille tarkoitetun Met-

sopoika-ottelun voiton. Kärkikolmikon tavoin Nelli haukkui paremman tuloksensa, 76 pistettä sunnuntaina. Sunnuntaina koppelo ja joukko teeriä malttoivat kuunnella Nellin haukkua mukavasti, mutta lauantain linnut olivat kovin arkoja ja ensimmäisen päivän tulos jäi siksi vaatimattomaksi. Ottelun lintutiheydessä ei ollut moittimista, mutta koska teeret olivat jo parveutuneet, jäivät löytömahdollisuudet joissakin maastoissa vähiin. Lintuparvi katsotaan pääsääntöisesti vain yhdeksi löytömahdollisuudeksi lintujen lukumäärästä riippumatta. Lauantaina ryhmät tapasivat keskimäärin 2,18 koppeloa, metsoa, teertä tai pyytä kuljettua kilometriä kohden ja sunnuntaina vastaavasti 1,94 lintua. Molempina päivinä yksi koira jäi kokonaan ilman löytömahdollisuutta. Löytömahdollisuuskaan ei läheskään aina takaa tulosta ja niinpä Haukkuottelussakin lauantaina viisi ja sunnuntaina kolme koiraa jäi ilman ensihaukkua, vaikka useimmilla näistä oli vähintään yksi kanalinnun löytömahdollisuus, eli hyväksytty kanalintu koiran löydettävissä. Sudet ja peltoteeret pelottivat Lauantai, ensimmäinen kilpailupäivä valkeni kylmänä ja aurinkoisena. Rovaniemeläisen Ville Ylläsjärven viisivuotias narttu Luppoaika Sapuneito eli Helmi oli arvottu isokyröläiseen maastoon. Oppaana ja tuomarina toiminut Martti Kamila tiesi tarkalleen, mistä teeriä kannattaisi aamulla lähteä etsimään. Ylläsjärvi oli tuskin saanut linkun aukaistua, kun muutama teeri kaartoi pellon yli jostakin ja laskeutui puihin reilun sadan metrin päähän ryhmästä. Helmi kuuli istumisropsahdukset ja otti lähimmästä linnusta haukun. Haukku tarkentui hetkeä myöhemmin ja ryhmä saattoi aitiopaikalta seurata ensimmäistä täyttä, kymmenen minuutin haukkua. Erä alkoi mainiosti. Ville Ylläsjärven iloa hyvin alkaneesta erästä himmensi kuitenkin se, että Helmin haku oli vain kalpea aavistus siitä, mitä koira normaalisti esitti. Yksi Helmin ehdottomia vahvuuksia on erinomainen, laaja haku. Nyt koira pysytteli ensimmäisen tunnin,


Keskellä suomenmestari Marjakankaan Martta ja Kai Rautiainen, vasemmalla toiseksi tullut Saitan Sepe ja Tapio Tolppanen, oikealla kisan kolmonen Koppelokankaan Hilla ja Antti Vasarinen.

puolitoista koko ajan lähes ryhmän näkyvissä. - Tutut varoittelivat kovasti Pohjanmaan susista ja toki itsekin on tullut seurattua tilannetta. Tunnelmat kotona tavaroita pakkaillessa olivatkin melko kaksijakoiset. Toisaalta ilo mukaan pääsystä ja toisaalta huoli koiran turvallisuudesta. Ensimmäistä kertaa ikinä kuljetin asetta mukana linnunhaukkukokeessa – kaiken varalta. Kuulemma naapurimaastossa oli koiralla ollut vähän samanlaista käytöstä. Onneksi maastosta tällä kertaa löytyi vain lintuja, totesi Ylläsjärvi helpottuneena. Ville Ylläsjärvi sai ensimmäisen, sekarotuisen suomenpystykorvansa reilut parikymmentä vuotta sitten. - Haukkuja saatiin, mutta ei koira kuitenkaan ollut kovin kummoinen linnunkäsittelijä. 1990-luvun lopulla kuulin Haukku-ottelusta ja silloin syntyi haave, että olisipa minullakin joskus niin hyvä koira, että pääsisin sen kanssa tänne, Ylläsjärvi paljasti. Luppoaika Sapuneito eli Helmi on

vihdoin sellainen koira, jolla paikka otteluun irtosi. Ihan helppoa se ei kuitenkaan ollut. - Piirinmestaruuskisasta päästiin varasijalta lohkovalintaan ja sieltä varasijalta tänne Haukku-otteluun, kun yhdellä pohjan lohkon edustajalla alkoi juoksu. Tänne pääsy on minulle iso unelmien täyttymys, Ylläsjärvi kertoi. Susien ohella Ylläsjärveä pelotti toinenkin asia – peltoteeret. - Näin lapinmiehenä olen tottunut siihen, että lyödään rinkka pykälään, päästetään koirat juoksemaan ja lähdetään selkosille kulkemaan. Nämä peltoteeret pelottivat minua ihan kauhiasti. Mietin, että mitähän koira tekee, jos se niille joutuu. Jännitys iski heti, kun maastoon tultaessa tuomari huomasi, että siellähän ne teeret pellossa muutaman sadan metrin päässä odottelevat. Mutta mikä lie onnen tuulahdus käynyt, kun koiraa irti laskettaessa jokin pelästytti teeret ja nosti ne pellosta ja lennätti puihin ryhmän eteen. Siitä se päivä lähti mukavasti

käyntiin Helmin haukkua aitiopaikalta kuunnellen, Ville Ylläsjärvi hymyili. Oppaana ja tuomarina Helmin lauantaisessa maastossa toiminut Martti Kamila myöntää, että maassa, keskellä laajaa peltoaukeaa kököttävät teeret voivat olla vaikea rasti koiralle, joka on tottunut löytämään linnut metsästä. - Omat koirani opetan peltoteerille nuoresta lähtien. Aluksi koira viedään linnuille, jotta se oppii, että lintuja voi löytyä muualtakin kuin metsästä, Kamila kertoi. Kansalliskoiralla valoisa tulevaisuus Ville Ylläsjärvi on toiminut useamman vuoden myös suomenpystykorvien jalostusneuvojana Pystykorvajärjestössä. Vaikka matadorien aika kansallisrotumme jalostuksessa on ohi, ei arvokisamenestys ole täysin menettänyt jalostuksellista merkitystään. - Kyllä jalostusneuvojana on tullut seurattua sitä, mistä sukulinjoista menestyneet koirat tulevat. Vielä metsästysKOIRAMME 11/2019

13


70:s Haukku-ottelu vietiin läpi pienen mutta tehokkaan ottelutoimikunnan voimin. Vasemmalta Jonas Bagge, Rune Edfelt, Thommy Svevar, Janne Öhman, Jan Portin, Matti T. Tarkiainen ja Åke Palmunen.

5-6 vuotta sitten näytti siltä, että lähes kaikkien takaa löytyivät samat koirat, mutta nykyisin hajontaa on huomattavasti enemmän. Suurin vaikutus on varmasti ollut sillä, että nykyään jalostukseen tohditaan käyttää erilaisia koiria, erilaisista linjoista. On huomattu, että hyviä koiria syntyy muistakin suvuista kuin vanhoista, tutuista linjoista. Ylläsjärvi uskoo vankasti, että jalostusneuvonnan ja kasvattajien aktiivisuuden ohella sosiaalinen media on myös tässä asiassa vahva vaikuttaja. - Some nostaa esille sellaisia pyytömiesten koiria, jotka toimivat metsällä mutta eivät välttämättä käy kokeissa. Aiemmin näistä tiesi vain pieni piiri, mutta somen ansiosta tieto leviää laajemmalle ja näitäkin huomataan käyttää jalostukseen. Suomenpystykorvaharrastajilla on esimerkiksi useita, suuria facebookryhmiä, joissa keskustelua käydään hyvässä hengessä ja joihin jatkuvasti liittyy uutta, nuorta väkeä. Se lupaa suomenpystykorvan tulevaisuudelle hyvää. Pitkä kanalinnun metsästysaika on myös ollut

14

metsästysKOIRAMME 11/2019

suomenpystykorvalle pelastus. Aikaisemmilta vuosilta tutut alkukauden ruuhkat ovat metsästysmailta hävinneet ja nyt ei jahtikaudelle sattuva kiimakaan pilaa koko metsästyskautta, Ylläsjärvi iloitsee. Varasijalta ylituomariksi Viime hetken jännitystä järjestäjille toi viikkoa ennen ottelua järjestetty idän lohkon karsinta, josta jatkoon pääsi muiden mukana Saitan Sepe. Sepen kasvattaja on Päiviö Myllymäki, jonka oli määrä toimia Haukku-ottelun ylituomarina. Kennelliiton yleinen jääviyssääntö ei kiellä ylituomarin kasvattaman koiran osallistumista kokeeseen tai kilpailuun, mutta liiton valtuusto on vuonna 2017 päättänyt, että Haukkuottelussa ja Hirvenhaukut-ottelussa ei saa toimia tuomarina kokeeseen osallistuvan koiran kasvattaja, omistaja, haltija tai omistajan perheenjäsen. Koska tässä tapauksessa tuomarilla tarkoitetaan myös ylituomaria, joutui varaylituomariksi nimetty Matti T. Tarkiainen astumaan remmiin var-

sinaisena ylituomarina. - Asia varmistui torstai-iltapäivänä. Jääviydestä oli aluksi epätietoisuutta, koska valtuuston päätöksessä ei erikseen mainita ylituomaria, vaan puhutaan vain yleisesti tuomareista. Sinällään parin päivän varoitusajalla tullut ylituomarin tehtävä ei vaikuttanut viikonloppuun valmistautumiseeni millään tavalla, kokenut Tarkiainen totesi. Matti T. Tarkiainen antaa tunnustusta ottelun järjestelyille, jotka on hoidettu kaikin puolin ammattitaitoisesti. - Tuomareiden toiminta on sekin ollut aivan erinomaista. Kun kaksi päivää otin vastaan tuomareiden maastokertomuksia minulle tuli vahva tunne siitä, että he kaikki olivat oikeudenmukaisia ja koiran puolella arvostelussaan. En havainnut yhdelläkään sellaista asennetta, että koiran työskentelystä olisi etsimällä etsitty virheitä, Tarkiainen arvioi. Haukku-ottelun ylituomarina toimiminen on Matti T. Tarkiaiselle unelmien täyttymys, joka nyt toteutui vuotta aikaisemmin kuin hän oli kuvitellut.


Luppoaika Sapuneito eli Helmi on hyvä hakija, vaikka jostain syystä koira pysytteli aluksi epätavallisen lähellä koeryhmää.

- Olen saanut olla ylituomarina kaikissa suomen- ja pohjanpystykorvien suurimmissa arvokisoissa ja Haukku-ottelun ylituomarina toimiminen on kruunu uralleni. Olen tästä tehtävästä erittäin kiitollinen, Tarkiainen hymyili. Ylituomarille sopivat säännöt Linnunhaukkukokeen uudet säännöt ovat käytössä toista syksyä, eikä mutinoita ole juuri kuulunut. Suurimpia mullistuksia oli paikantimen käytön salliminen arvostelun tukena. Koe muuttui myös yksiluokkaiseksi. Koska kanalintukantojen vuosittaiset vaihtelut ovat suuria, muokattiin koesääntöjä siihen suuntaan, että ykkösluokan tulos on mahdollista saavuttaa entistä vähemmillä linnuilla. Ylituomari Matti T. Tarkiainen toteaa, että säännöt ovat oikein hyvät, mutta kehitettävääkin on. - Olisin mielelläni ollut mukana sääntötoimikunnassa, joka sääntöjä laati. Säännöt ovat hyvinkin pikkutarkat ylituomareille, niin kuin pitääkin. Palkintotuomareille olisin kuitenkin suonut hieman

väljemmät säännöt. Palkintotuomari liikkuu metsässä, hiki virtaa, joskus on vesisadetta ja vastaan tulevat tilanteet voivat olla hyvin tapahtumarikkaita. - Pikkutarkkojen muistiinpanojen tekeminen niissä olosuhteissa voi joskus olla vaikeaa. Minusta olisi riittänyt, jos ylituomarin kopissa tehtäisiin vasta pikkutarkka viilaus ja metsässä voitaisiin arvioida samat asiat hieman pelkistetymmin. Mutta näillä säännöillä mennään ainakin seuraavaan sääntötarkistukseen asti, Tarkiainen kuittasi. Ennen sääntöuudistusta Matti T. Tarkiainen vastusti paikantimen käyttöönottoa kokeissa, mutta nyt hän pitää tehtyä päätöstä hyvänä. - Nykyiset vaaratilanteet huomioon ottaen paikantimen salliminen oli hyvä ratkaisu. Palkintotuomarina olen kuitenkin huomannut, että useimpia ohjaajia pitää koko ajan muistuttaa, että he seuraisivat koiraa eivätkä koko ajan vain paikanninta. - Kehotan heitä katsomaan koiraa ja seuraamaan tiukasti, mitä se tekee.

Koiran poikkeava reaktio on usein ensimmäinen merkki siitä, että se on aisteillaan havainnut linnun. Monella paikantimen räplääjällä koiran seuraaminen on unohtunut kokonaan, Tarkiainen harmitteli. Linnunhaukkukokeen maastokortissa jokaisen haukkutapahtuman jälkeen kirjoitetaan myös sanallinen selostus siitä, mitä tapahtui, missä koira, lintu ja ryhmä olivat milläkin hetkellä ja miten tilanne päättyi. Varsinkin kokemattomalle harrastajalle tilanteiden purkaminen paperille voi olla vaikeaa. Matti T. Tarkiainen on tuomarikouluttajana huomannut, että monimutkaiset tilanteet on helpompi hahmottaa, jos sanojen sijasta piirretään. - Eri lajia ja sukupuolta edustavilla kanalinnuilla voisi jokaisella olla oma symbolinsa ja koiralla omansa. Suunnistuskouluttajat käyttävät omissa koulutuksissaan paljon taktisia merkkejä ja samaa metodia voitaisiin soveltaa myös linnunhaukkukokeen palkintotuomarikoulutuksessa, Tarkiainen ehdottaa. metsästysKOIRAMME 11/2019

15


Thommy Svevarilla on ollut onni osallistua omalla koirallaan useamman kerran Haukku-otteluun. Kilpailijana saatu kokemus oli suureksi avuksi myös ottelutoimikunnan puheenjohtajan tehtävässä. Tänä vuonna Svevarin narttu Rota ei selvinnyt lohkosta otteluun, mutta lohtua toi Rotan Ruotsissa saavuttama Pohjoismaiden mestaruus. Kuvassa Thommyn kanssa poseeraa lainapentu Korpikujan Suoma.

Pienen seuran voimainponnistus Haukku-ottelun käytännön järjestelyistä vastasi Österbottens Spetsklubb eli Pohjanmaan Pystykorvakerho. Österbottens Spetsklubb on yksi Suomen vanhimpia, mutta myös pienimpiä pystykorvakerhoja. Kerho on perustettu 1955 ja siinä on viitisenkymmentä jäsentä. Vaikka esimerkiksi kerhon jokavuotiset kesäpäivät kokoavat yhteen ai-

na yli puolet jäsenistöstä, vietiin ottelun järjestelyt läpi sangen pienellä ydinporukalla. Ottelutoimikunnan puheenjohtaja Thommy Svevar kertoi, että kuten lähes jokaisessa metsästyskoirakokeessa, hyvien maastojen hankinta oli suurin haaste. Onneksi kanalintujen pesinnät ovat parina viime vuonna onnistuneet hyvin, mikä on vahvistanut Pohjanmaan heikkoa lintukantaa. Taatakseen kilpailijoille mahdolli-

Haukku-ottelun 2019 tulokset: 1. M-19 spn Marjakankaan Martta FI49729/17, om. Kai Rautiainen, Äänekoski LINT-1,98p. 2. spu Saitan Sepe FI27799/12, om. Tapio ja Tatu Tolppanen, Kuopio LINT-1, 93p. 3. spn Koppelokankaan Hilla FI33211/11, om. Elina, Antti ja Maritta Vasarinen, Vihti LINT-1, 78p. 4. spn Soidinsalon Nelli FI24017/16, om. Erkki Väliheikki, Jalasjärvi LINT-1, 76p. 5. spn Luppoaika Sapuneito FI35397/14, om. Ville Ylläsjärvi, Rovaniemi LINT-2, 71p. 6. spu Sulkamäen Jeri FI16306/14, om. Juha Lilja, Vantaa LINT-2, 69p. 7. spn Tolkan Hitin-Hevi FI29071/17, om. Pirjo Appelgren, Kuhmo LINT-3, 58p. 8. spn Linda FI34220/12, om. Matti Välimaa, Kangasala LINT-3, 56p. 9. spn Rantarinteen Taiga FI23433/14, om. Niko Lindholm, Helsinki LINT-3, 55p. 10. spn Lampelan Taiga FI52214/14, om. Ville Paldanius, Siilinjärvi LINT-0, 45p. 11. spn Kajs Vita Björnens Chikka FI14314/16, om. Raimo ja Outi Johansson, Tornio LINT-0, 43p. 12. spu Pettukangas Rokka FI12317/16, om. Reino Korpela, Lapua LINT-0, 37p. 13. spn Karahkan Eka-Essi FI22432/13, om. Sauli ja Pirkko Halttunen, Siilinjärvi LINT-0, 22p.

16

metsästysKOIRAMME 11/2019

simman hyvät ja tasavertaiset maastot, ottelutoimikunta oli pyytänyt ja saanut apua myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan puolelta. Svevarin ohella maastomestarit Åke Palmunen ja Rune Edfelt tekivät suuren työn koemaastoja etsiessään. Edfeltin vastuulla olivat ruotsinkieliset alueet pohjoisessa ja Palmusen vastuulla eteläisemmät maastot. Vaasan kennelpiiri on vahvasti ruotsinkielistä aluetta, mutta kieliongelmia ei koeryhmillä ollut, sillä kaikki oppaat puhuivat myös suomea. Kalpean aavistuksen maastomestareiden haasteista sai, kun kuuli, että eräs seura oli saanut otteluviikonlopulle yli 40 eri koemuotojen maastoanomusta. Haukku-ottelussa kyseinen maasto palveli varamaastona. - Samaan aikaan meidän ottelumme kanssa Vaasan kennelpiirissä järjestettiin muun muassa hirvikoirien, suomenajokoirien ja dreevereiden piirinmestaruuskisat. Tietenkin SM-haukkuihin on ehkä helpompaa saada maastoja kuin muihin arvokisoihin, mutta ruuhkaa oli, se on selvä, Thommy Svevar totesi. Åke Palmunen kertoi, että vielä torstaina tehtiin viimeisiä muutoksia maastoihin ja arvokisojen päällekkäisyys tietenkin vain lisäsi puhelinrallia. - Sovimme, että me olemme koirinemme Vaasan ja Kokkolan välissä keskikaistalla, ajokoiramiehet menivät rannikolle ja hirvimiehet menivät Vaasan eteläpuolelle. Sillä tavalla saimme kaikki sopimaan, eikä häiriöitä ilmeisesti sattunut. Kaiken kaikkiaan Vaasan kennelpiirin alueelle piti saada mahtumaan täksi viikonlopuksi sata koemaastoa pystykorville, ajokoirille ja hirvikoirille, Palmunen laski. - Meillä ei ole täällä valtion maita ja tietenkin on ymmärrettävä niitäkin seuroja, jotka haluavat varata maitaan omille jäsenilleen metsästystä varten. Toisaalta on ihan erityisesti kiitettävä eteläpohjalaisia, jotka jopa rauhoittivat joitakin alueita metsästykseltä kokonaan ottelun vuoksi. Hyviä maastoja on meillä itsellämmekin, mutta naapuriavun ansioista pystyimme tarjoamaan huippumaastot kaikille osallistujille, Svevar kiitti.


MEKSIKOLAISET SUITSET

5990

TAKKI ALK.

7990

Bae myssy 11,90 160983 Holly ratsastushousut alk. 79,90 100396 Connel ratsastussaappaat 169,- 200119

Shop online collect in store SHOPPAILE hooKS.fi - NOUDA MYYMÄLÄSTÄ,

AinA ToiMiTUSKUlUiTTA

ESPOO • KUOPIO • OULU • RAISIO • SEINÄJOKI • VANTAA • YLÖJÄRVI

HOOKS.FI


Miksi KOIRAT ovat niin suosittuja facebookissa? Koira ei osaa itse tunkea kuonoaan facebookiin, mutta sivustoilla skrollailevan on mahdoton välttyä koirakuvien virralta. Someasiantuntijoiden mukaan koirat toimivat facessa sosiaalisina työkaluina, luomassa turvallisesti sosiaalista koherenssia. Teksti NOORA VALKILA Kuvat AINO PIKKUSAARI

68

KOIRAMME 11/2019

F

acebook on internetissä toimiva Mark Zuckerbergin perustama mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu. Huippusuosittu sivusto tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden yhteydenpitoon ystävien kanssa. Viimeisen vuoden aikana facebook on ollut kovan kritiikin kohteena. Silti käyttäjämäärät ovat yhtiön mukaan


Koira nukkuu, koira syö, koira leikkii tossulla. Facebookin käyttäjille toisten jakamat söpöt ja hassut koirakuvat tarjoavat hetkellistä hupia ja harmittomalta tuntuvaa irtautumista arjessa.

Facebookin käyttöä yli kymmenen vuotta tutkinut, aiheesta väitellyt ja kirjankin kirjoittanut Toronton yliopiston apulaisprofessori Tero Karppi kertoo suomalaisten jakavan facessa tarinoita, kuvia ja livevideoita omasta elämästään, harrastuksistaan ja kiinnostuksensa kohteista. Koira on kiinteä osa koiranomistajan elämää, joten se näkyy jaettavassa sisällössä. Söpöjen eläinmeemien kautta voidaan käsitellä omia kokemuksia ja toisaalta rakentaa ihmisten välisiä suhteita. - Lemmikit ovat helppo ja turvallinen kohde. Niistä postaaminen luo facessa positiivisia yhteyksiä tosiin käyttäjiin ja harvemmin ärsyttää tai loukkaa ketään, Karppi sanoo. Koirat sosiaalisina työkaluina

Facebookissa, kuten kaikissa ilmiöissä rakkaudesta rahaan, on hyvät ja huonot puolensa. Se voi yhdistää, mutta myös riitauttaa koirakansaa, Katleena Kortesuo pohtii.

maailmanlaajuisesti yhä kasvussa, huolimatta huhuista, että esimerkiksi nuoret olisivat jo siirtymässä toisille sosiaalisen median palveluille. Digitaalisen median palveluita tarjoavan Innowisen keväällä julkaiseman katsauksen mukaan kuukausitasolla aktiivisia facebookin käyttäjiä on Suomessa noin 2,8 miljoonaa. Facebook siis pitää pintansa uudempien viihde- ja viestikanavien, kuten WhatsAppin, YouTuben, Instagramin, twitterin ja blogien iloisessa sekamelskassa. Miten koirat kuuluvat tähän kuvioon? Vaikka koira älykäs eläin onkin, ei se istahda läppäri sylissä luomaan omaa käyttäjäprofiilia tai peukuttamaan samanrotuisten kuvia.

Facebooktohtori Tero Karppi jatkaa kuvaillen lemmikkieläinten toimivan sosiaalisina työkaluina sosiaalisessa mediassa. - Somessa on usein kyse identiteetin rakentamisesta. Lemmikkikuvilla ihmiset pystyvät helposti tuottamaan empaattista kuvaa itsestään ja aktiviteeteistaan. Psykologisten tutkimusten pohjalta on jopa väitetty, että lemmikkikuva Tinderissä tai vastaavalla deittisivustolla lisäisi henkilön viehätysvoimaa. Koirakuulumisten jakamisessa facebookissa on kyse henkilö- ja miksei koirabrändinkin rakentamisesta. Karppi kertoo ihmisten rakentavan identiteettiään ja sosiaalisia suhteita toisiin lemmikkiensä kautta. Äärimmäisissä tapauksissa lemmikkieläimistä postaamisesta voi tulla jopa kannattava bisnes. - Esimerkiksi nyt jo edesmenneellä Grumpy Catilla oli facebookissa yli kahdeksan miljoonaa seuraajaa. Vaikka tarkkaa lukua ei tiedetä, niin brändin arvon arvellaan olevan miljoonissa dollareissa. Ärsyyntyneen kissan naama tuotteistettiin t-paidoista mobiilipeleihin ja Hollywood-elokuvaan asti. Facebookin käyttäjille toisten jakamat lemmikkieläinten kuvat tarjoavat hetkellistä ja harmittomalta tuntuvaa irtautumista esimerkiksi työpäivän rutiineista. Peukutuksia satelee, kos-

ka se on helppo tapa osoittaa jonkinlaista yhteyttä käyttäjien välillä. Affektiiviset koiranomistajat aktiivisimpia Sosiaalisen median asiantuntija, kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo laskeskelee suomalaisten facebookiin kuuluvien koiranomistajien joukon olevan huomattava. Myös koirattomien faceseinillä vilahtelee kavereiden tai sukulaisten koiria, erityisesti niitä hellyttäviä pentukuvia. Kortesuo luokittelee koiranomistajat kahteen kastiin: tavallisiin ja intohimoisiin koiranomistajiin. Kumpikaan ryhmä ei ole koiran kannalta toista parempi – kummatkin rakastavat koiraansa saman verran. Intohimoiset koiranomistajat kuitenkin suhtautuvat koiraansa affektiivisemmin, vahvemmin tunteen kautta. Koira on toimiva yksilö, vauvaan rinnastettava perheenjäsen, joten siitä tehdään faceen tiuhaan päivityksiä. Kaikki tietävät facessa vilisevät tuoreiden äitien nappaamat kuvat vauvan pehmoisista varpaista. Jokainen pikkuisen pörähdys ja porkkanasoselusikallinen ovat oman päivityksensä ansaitsevia huippuhetkiä. - Samaan tapaan affektiivisesti koiriinsa suhtautuvat antavat koiriensa näkyä ja kuulua sivujensa tarinoissa. Koira nostetaan profiilikuvaan saakka ja intohimoisimmat luovat koiralleen jopa oman profiilin, Kortesuo kuvailee. Siinä missä koirat vilahtavat tavallisten koiranomistajien päivityksissä silloin tällöin, affektiivisten koiranomistajien faceseinä pursuilee koirakuulumisia ja keskustelu somessa koirien ympärillä on muutenkin vilkasta. Turvallista sosiaalista koheesiota Someasiantuntija Katleena Kortesuo harmittelee, ettei koirien näkymisestä facebookissa ole tehty oikeastaan mitään tieteellistä tutkimusta. Aihe on tärkeä, sillä koirien kuvilla ja kuulumisilla synnytetään sosiaalista koheesiota. - Suomalaiset ovat halki historian pitäneet niin työ- kuin seurakoiristakin. Koirat ovat somessa hyvää sosiaalista liimaa. Koirakuulumiset yhKOIRAMME 11/2019

69


Jos koiralla on oma facebooktili, kertojana on koira, mutta näkökulma on inhimillinen. - Koiran somejaoissa sallitaan jopa yltiöpositiivisuus, vaikka ihmisen somejakoina ne alkaisivat ehkä ärsyttää, facebookista tohtoriksi väitellyt Tero Karppi pohtii.

taa, vaikka sen arjesta tiedettäisiin jokainen käänne, nallenriepottelusta pissapylväisiin. Toisaalta tietojen ikuinen pilvessä roikkuminen ei ole järin vaarallista, onhan koiran elinikä verrattain lyhyt. Kortesuo kertoo lemmikistä puhumisen olevan somessa myös turvallisempaa, kuin esimerkiksi raha-asioiden tai terveystietojen. Oikeastaan koirat ovat yksi niitä harvoja aiheita, joita voi elämästään riskittömästi somessa jakaa. - Koirakuulumiset eivät ole repivä vaan harmiton ja hyväntuulinen teema, toisin kuin vaikka maahanmuuttopolitiikka, Katleena pohtii. Joskus voi toki syntyä kärkästäkin keskustelua esimerkiksi koirankakoista tai koiran kasvatustavoista. Pääosin koirien kuvat ja tarinat kuitenkin hymyilyttävät ja keräävät tykkäyksiä. Ainoita koirapäivitystä koskeva turvallisuusriski on kertoa koiran kautta liikaa yksityiselämästään. Huudella seinällään esimerkiksi tulevasta viikon vaelluksesta Kuusamoon, jolloin koti jää typötyhjilleen ilman koiravahtia. Huomionhaku ja yliviihteellisyys nurjina puolina

distävät läpi tuloluokkien, koulutustaustojen ja ikäryhmien, Kortesuo sanoo. Sosiaalisen median yksityisyyden- ja tietoturva-

suoja ovat heikkoja. Toisin kuin lapsista, parisuhteesta tai työkuvioista, koirista on hyvin turvallisesta levittää tietoa. Koiralle ei ole hait-

...mä vaan häntääni heilutin Oman ryhmäsi NÄYTTELYMATKAT ulkomaille turvallisesti ja mukavasti vuosien kokemuksella!

Kuten kaikessa, myös somettamisessa on nurjat puolensa. - Faceriippuvuus voi aiheuttaa turhia paineita esimerkiksi rentoon mökkiviikonloppuun. Koira ei saakaan peuhata, koska omistaja yrittää tuntitolkulla lavastaa siitä täydellisen siloteltua kuvaa sienikorin kanssa, someasiantuntija Katleena Kortesuo kuvailee. Someriippuvuuteen on hyvä havahtua esimerkiksi silloin, jos kipeä omistaja tuntee velvollisuudekseen osallistua koiratapahtumaan, koska on sitä kavereilleen etukäteen faceseinällään hehkuttanut. Kortesuo suosittelee miettimään itselleen sopivia ”nopeusrajoituksia” facebookin käytössä. Somessa roikuttu aika ei saa olla koiran kanssa vietetystä ajasta ja ulkoiluhetkistä pois. - Koirasometuksen pitäisi pysyä koiralle ja lukijoille kivana viihteenä. Jos facen kiillottaminen palvelee vain omistaja itseään, toimii egon pönkityskeinona tai kehujenkerjäyskanavana, ollaan hakoteillä. Jos siis tonttulakin asettelu koiran päähän tuntuu tuskaiselta, hommasta on hauskuus kaukana. - Kaikki kärsivät. Omistaja tuskailee, koiralla on epämukavaa, eikä kuvan katsojakaan nauti yliviihteellistetystä eläimestä, joka pönöttää luonnottoman jäykkänä kuin heinäseiväs. Facebook sitoo

(03) 5842 683

www.valkeakoskenliikenne.fi

Seuraa meitä somessa!

70

KOIRAMME 11/2019

Kysy lisää verkkosivujemme lomakkeella

Facebook merkitsee jokaiselle eri asioita. Yhdelle se voi olla keino pitää yhtyettä koirakavereiden tai agilityharrastajien välillä. Toiselle se voi olla tapa rakentaa brändiä. Katleena Kortesuon tavoin myös Tero Karppi muistuttelee facen käytön plussista ja miinuksista. - Jollekin facebook voi olla nopein keino saada neuvoja esimerkiksi koiran kouluttamiseen liittyvissä kysymyksissä tai tapa koota yhteen paikallisia koiraharrastajia. Hyvää on myös esimerkiksi se, että facen kautta tieto karanneesta tai kadonneesta koirasta leviää nopeasti.


”Iltaruokaan ainakin sinkkiä ja deetä, turvallisesti.

Sometutkija ja -kouluttaja Katleena Kortesuo sanoo lukeutuvansa sellaisiin tavallisiin koiraomistajiin, joka laittaa silloin tällöin koirastaan kuvia ja tarinoita faceseinälleen. Neponen vilahtele toisinaan kuvina ja tarinoina omistajansa facebooktilillä. Koira on asiasta autuaan tietämätön.

Facebook tempaa kuitenkin käyttäjät mukaansa todella tehokkaasti. Facen alusta on optimoitu oppimaan käyttäjänsä kiinnostuksen kohteista ja kohdentamaan sisältöä sen perusteella. - Koirista paljon postaava varmaan saa myös lisää tietoa niistä automaattisesti. Mitä kiinnostavampaa tai viihdyttävämpää sisältö on, sitä varmemmin facebookissa vietetään aikaa, Tero toteaa. Facebook siis sitoo käyttäjiään. Karpin mielestä kiinnostavinta ei ole se, mitä

käyttäjät tekevät sosiaalisessa mediassa, vaan se, mitä sosiaalinen media tekee käyttäjille. Facessa kun käyttäjä ei brändää itseään vain ystävilleen, vaan myös yhteisöpalvelun käyttöjärjestelmälle ja sitä kautta erilaisille markkinoijille ja muille toimijoille. - Käyttäjien sitouttaminen ei ole pelkkää psykologiaa vaan osa laajempaa teknologista murrosta; miten irrottautua järjestelmästä, joka henkilökohtaisen datasi avulla on jo päätellyt halusi, toiveesi ja tulevaisuutesi

probalans.fi

Sinkki ylläpitää koiran vastustuskykyä sekä turkin ja ihon hyvinvointia. Siitä on apua myös koirille, joilla on halkeilevat kynnet tai kuivat anturat. Kotimainen ZINCbalans on koirille suunniteltu sinkkijauhe. Se on helppo ja turvallinen annostella koiran painon mukaan pakkauksessa olevalla mittalusikalla.

PRObalans-lisät työ- ja harrastuskoirien tarpeisiin: turkille, iholle, vastustuskykyyn, lihaksille ja palautumiseen. PRObalans-tuotteita myyvät hyvin varustetut eläintarvikeliikkeet, apteekit, tavaratalot ja useat verkkokaupat.

vitabalans.fi

probalans.fi

KOIRAMME 11/2019

71


Koirakuvien ja -kuulumisten levitys facessa voi antaa kaivattua vastapainoa kovan somemaailman keskelle. Miehillä on ehkä keskimäärin niukemmat somepäivitykset kuin naisilla, mutta koirista voidaan kyllä laittaa postauksia.

Suoranaisiksi somejulkkiksiksi nousseilla koirilla voi olla sosiaalisen median eri alustoilla kymmeniä tuhansia seuraajia.

ja käyttää tätä tietoa aktiivisesti hyödyksi, Karppi pohtii. Tero kertoo myös, että facebook ja google ovat kehitelleet järjestelmiä, jotka automaattisesti tunnistavat kuvista eläimiä. - Esimerkiksi google väittää, että

72

KOIRAMME 11/2019

niiden hakutyökalulla on mahdollista tunnistaa kuvat tietystä koirasta muiden koirien joukosta. Rekku ei siis enää ole vain anonyymi kultainennoutaja vaan Rekun historia pennusta aikuiseksi voidaan ainakin teoriassa jäljittää kuvista.

Tällä, kuten kaikella sosiaaliseen mediaa liittyvällä seurannan, tarkkailun, ja valvonnan mekanismeilla on tietysti ihmisten yksityisyyttä koskevia riskejä. Pohdittavaksi jääköön, millainen painoarvo niillä koiran näkökulmasta on.


Volkswagen Hyötyautot mukana Koiramessuilla Helsingin messukeskuksessa 7.–8.12.2019

Etu Kennelliiton jäsenille: Uuden Volkswagen Caddyn ostajalle Kulkukoira-veräjä kaupan päälle (ovh. 595 €)*

Koiraharrastajalle Volkswagen Caddy uutena tai vaihtoautona. Oli perheesi millainen tahansa ja harrastuksenne millaisia tahansa, Volkswagen Caddy on luotettava ja haluttu perheenjäsen, joka vie aina perille – uutena tai kuntotarkastettuna vaihtoautona. Tervetuloa koko perhe tutustumaan! Volkswagen Hyötyautojen Suomen maahantuoja on K-Auto Oy. *Tarjous voimassa K-Caaran Volkswagen Centereissä 31.12.2019 asti.

Volkswagen Center | AIRPORT | ESPOO | FORSSA | HELSINKI | HUITTINEN | HYVINKÄÄ | HÄMEENLINNA | JOENSUU | | KOTKA | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | TAMPERE | TURKU | > volkswagencenter.fi


Anna-Miia Liimatan teini-ikäiset lapset eivät enää halua äidin kuviin, mutta näyttelyihin tottuneet koirat, Nelli ja Babi, poseeraavat mielellään. - Ehkä hyvä niin, sillä koiria ei haittaa, mitä pilveen niistä jää elämään.

KOIRAKANSA facen aktiivisina käyttäjinä Yksi fiilistelee söpöjä koirakuvia, toinen avautuu koiran koulutushaasteista ja kolmas etsii tietoa tulevista koiratapahtumista. Kuinka facebook palvelisi parhaiten koiranomistajien laajaa kirjoa ja tarpeita? Teksti NOORA VALKILA Kuvat AINO PIKKUSAARI

74

KOIRAMME 11/2019

K

oiraväki on aktiivista somessa. Yksityishenkilöiden satunnaisten ja vilkkaampien koirakuulumisten jakamisen lisäksi facebookissa on roima kasa julkisia ja yksityisiä koirasivustoja. Yksi erottuu ylitse muiden: Kennelliiton vuonna 2011 avattu facebooksivu. Tällä hetkellä seuraajia on yli 36000. Kennelliiton jäsenistä se on noin neljäsosa. Pääsivun lisäksi Kennelliiton face-


Pauliina Palhovuo harmittelee, että somemaailma on luonut koiratoimintaan uudenlaista kiirettä ja painetta.

Kennelliiton viralliset sometilit tuottavat sisältöä, joihin voi halutessaan reagoida ja joita saa jakaa. - Viestintä vastaa kysymyksiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa, Liisa Suoninen kertoo.

bookprofiililla on tehty Koiramessutja Koiranpäivä-sivut tapahtumasivuineen, kotimaisten rotujen Haukku-, Kilpa- ja Hirvenhaukut-SM-otteluiden tapahtumasivut, KoiraExpo-tapahtumasivu, Maailmalla menestyneitä suomalaiskoiria -sivu sekä omat facebookryhmät kennelpiireille ja rotujärjestöille. Myös yksittäisten aiheiden tiimoilta voidaan rakentaa sivujen alle ryhmiä tai tapahtumia. Facebook on ennen kaikkea tärkeä kanava tiedon jakamiseen. Sen kautta voidaan oikaista nopeasti huhuja ja vääriä tietoja. Facen kautta on myös kätevä markkinoida Kennelliiton tapahtumia ja tilaisuuksia. Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen kertoo ajankohtaisia aiheita kommentoitavan vilkkaasti. - Jotkut facejulkaisut kannustavat myös muunlaiseen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi Suomen luonnon päivän julkaisuun elokuussa tuli yli 220 kommenttia – aivan uskomaton määrä hienoja kuvia koirista liikkumassa luonnossa.

Vaikeitakin asioita saa puida Kennelliitto pyrkii olemaan esillä siellä, missä aivan tavalliset koiranomistajat keskustelevat koirin ja koiraharrastukseen liittyvistä asioista. Facebook on tässä hyvä kanava, myös niin päin, että Kennelliiton facebookprofiilin tai yksittäisen henkilön asiantuntijaprofiilin kautta voi osallistua keskusteluun eri kanavilla. Pääosin kommentointi Kennelliiton facebookprofiilissa on rakentavaa. Liisa Suoninen kuitenkin toteaa, että koiraihmiset eivät välttämättä piilottele tunteitaan. - Joskus kommentointi voi olla turhan värikästä niin hyvässä kuin pahassakin. Eniten negatiivista kommentointia kirvoittavat ymmärrettävästi uutiset pentutehtailusta ja koirien huonosta kohtelusta. Jos kommentointi menee asiattomaksi, niin siitä huomautetaan ja asiaan puututaan. Sivun moderaattorilla on oikeus poistaa asiattomat viestit. Suonisen mielestä on tärkeää, että koiraharrastus näyttäytyy sivua

lukevalle suurelle yleisölle sellaisena harrastuksena, jossa vaikeistakin asioista osataan keskustella rakentavalla tavalla. - On hienoa, että ihmiset ovat löytäneet facebookin kanavana, jonka kautta voi kysellä asioista ja antaa palautetta. Arvokkainta keskustelu on silloin, kun ongelmiin pyritään löytämään yhdessä ratkaisuja sen sijaan että jäätäisiin junnaamaan juupas-eipäs -asemiin tai asiattomuuksiin. Liisa muistuttaa somekanavan ylläpitäjän voivan vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, millaiseksi kanava muodostuu. - Jos kanavaa ei hoida kunnolla, ja se tuntuu pelkältä pakkopullalta, on kanava parempi lopettaa tai etsiä sille ylläpitäjä, joka hallitsee somen hyötykäytön. Facebook syö työrauhaa Monen mielestä facebook on tuonut mukanaan myös haasteita. Oma koira on lähinnä sydäntä. Siksi koiranomistajat tuntuvat olevan eriKOIRAMME 11/2019

75


Kukapa voisi olla tykkäämättä pentukuvista? Anna-Miia Liimatta kuvaa kotona kasvavia havannanpentuja someen. Pilvessä ne säilyvät myös muistona itselle.

Anna-Miia Liimatta arvelee tykkäysten virran ja kannustavien kommenttien kuoron koirakuvien alla vahvistavan havannalaisten omistajien hyvää joukkohenkeä entisestään.

koiran päiväkirjamaisen arjen jakaminen eivät jyrää tärkeää tietoa. Ei tarvitse rullata ja rullata löytääkseen sekamelskasta vaikkapa tulevan jälkikokeen kutsukirjeen, Pauliina perustelee. Kärkäs huutelu kuriin

tyisen hereillä oman rotunsa asioiden puimisessa ja kommentointi roturyhmien profiileissa kovin kirjavaa. Toisinaan hätäisyydestä johtuva huutelu ja kysymysten tulva estää, hidastaa ja vaikeuttaa rotujärjestön hallitusten jäsenien työskentelyä. Suursnautserikerhon puheenjohtajana kuusi vuotta toiminut Pauliina Palhovuo toteaa ykskantaan somen olevan suurin peikko, joka aiheuttaa hänelle harmaita hiuksia. - Facebookin ja muiden somekanavien mukanaan tuoma hosuminen ja paine olla tavoitettavissa 24/7 syö kohtuuttomasti rotuyhdistyksemme työ- ja järjestelyrauhaa. Some madaltaa kynnystä sanoa asioita harkitsemattomasti, jopa tökerösti. Palhovuo muistelee kaiholla aikoja, jolloin lähetettiin kirjepostia ja soitettiin puhelimella.

76

KOIRAMME 11/2019

- Henkilökohtainen yhteydenotto vaati pohdintaa ja asioita ehdittiin perata rauhassa. Nyt kaikki kommentointi facessa lyö silmille heti ja esimerkiksi koetuloksia vaaditaan nettiin ennen kuin koepaikka on edes siivottu. Riiseneitten yksityishenkilön ylläpitämässä julkisessa ryhmässä on yli tuhat jäsentä. Koska kommentointi on vuolasta ja arkiset raportoinnit kotikoirien päivien kulusta peittivät alleen Suurrnautserikerhon tärkeät tiedotteet, perustettiin faceen viisi vuotta sitten virallinen rotuprofiili: SSSK:n uutiset. Sen tarkoitus ei ole tarjoilla vain hauskanpitoa ja hattaraa, vaan jakaa monipuolisesti ajankohtaista informaatiota. Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita SSSK:n uutiset-ryhmään, mutta julkaisuoikeus on rajattu. - Näin kaikenkarvaiset kuvat ja

Jalostukseen liittyvät teemat kirvoittavat koirakansan kommentoimaan facessa erityisen kärkkäästi. Vakava aihe vaatisi keskustelijoilta erityistä harkintaa, mutta saakin kielenkannat laulamaan holtittomasti. - Satojen palavien kommenttien ryöppy saattaa sekoittaa pakkaa niin, että alkuperäinen informaatio unohtuu ja riidelläänkin jostain ihan epäolennaisesta asiasta, Pauliina Palhovuo huokaisee. Toinen ärhäkkää huutelua aikaansaava teema on rotujärjestön tapahtumat. Tyytymättömyyttä ei kehdattaisi purnata kasvokkain, mutta facessa on helppo soimata ja lietsoa negatiivista ilmapiiriä. Rotutapahtumien kysyntä ja tarjonta eivät aina täysin kohtaa, mutta Palhovuo huomauttaa, että etelästä on ihan yhtä pitkä matka Lappiin, kuin toisinpäin. - Valtakunnallisena järjestönä pyrimme tarjoamaan tasa- ja monipuolisesti tekemistä kaikille, joten tapahtumapaikkana ei aina voi olla iso kirkko. Yritämme myös vastata sometoiveisiin, mutta toisinaan koulutuksia jou-


dutaan sitten perumaan, kun osallistujia ei livenä olekaan. Pauliina on huomannut facen laiskistavan ihmisiä. Ei jakseta etsiä selkeästi jäsenneltyä tietoa rotujärjestön sivuilta, vaan pommitetaan hallituksen jäseniä ohjeista huolimatta facebookin Messengerillä yötä myöten. Joskus tuntuu, että ne, joilla olisi asiallista sanottavaa, pysyvät vaiti ja asiattomuuksia laukovat painavat höyryveturin lailla päälle. - Uuden tiedotuksen alle tulee välittömästi purnausta tapahtuman ajasta, paikasta tai sisällöstä. Huhuillessani talkooväkeä, voi 30 henkilöä kertoa esteensä, vaikka tarvitsisin vain mukaan pääsevien kuittaukset, Pauliina kuvailee. On facessa toki Palhovuonkin mielestä paljon hyvää. Viestit kulkevat tehokkaasti ja rotukyselijöitä voi tehokkaasti linkittää kotisivuille oikeaan paikkaan. Usein valppaiden, rohkeiden ja palveluintoisten riiseneitten harrastuskuvien ja -tulosten silmäily tuo hymyn huulille. - Julkaisen itsekin satunnaisesti jonkun hölmön kuvan koiristani kavereilleni. Aikani on kuitenkin rajallinen. Facea mieluummin haahuilen metsissä ja harrastuksissa, sillä suursnauteri on peräänantamaton ja kestävä palveluskoira, joka kaipaa omistajaltaan paljon aikaa ja viitseliäisyyttä. Viestien ja hömpän erottelu Nappisilmiin jää kiinni, eikä havannankoirien hulmuaville turkeillekaan voi olla huokailematta. Uteliaina ja leikkisinä, jopa ilveilevinä tunnetut havannat hurmaavat touhuillaan facebookissa.

Havannankoirien facebookryhmissä ilmapiiri on poikkeuksellisen hyväntuulinen ja sopuisa. Syy ei ainakaan selity pienellä käyttäjämäärällä: rekisteröityjä havannankoiria on Suomessa kolme kertaa enemmän kuin suursnautsereita. Voisiko rodun ystävällisellä luonteella olla osuutta siihen, että omistajat tuntuvat käyttäytyvän facessa rauhallisesti ja fiksusti? Havannalaiset ry:n puheenjohtaja Anna-Miia Liimatta naurahtaa ajatukselle, mutta vahvistaa facebookin olevan havannalaisten omistajien keskuudessa hyvin tykätty somekanava. Liimatta kertoo selkeästä, jo vuosia sitten tehdystä jaottelusta: Rotujärjestön ylläpitämä virallinen facebooksivusto, Havannalaiset ry, on tiedotuskanava. Kolmen rotuharrastajan omatoimisesti ylläpitämässä Havannankoirat Suomi-profiilissa saa sitten höpsötellä. - Virallinen kanavamme on kaikille avoin, mutta päivityksiä ja nostoja tekevät vain valitut yhdistyshenkilöt. Se on selkeä viestintäja markkinointikanavamme. Julkaisujen alle voi kommentoida tai esittää kysymyksiä, mutta uutta keskustelua ei voi aloittaa. Havannankoirat Suomiprofiilissa sen sijaan kuka vain noin 5000 jäsenestä voi jakaa mitä vain. Päivitys onkin aktiivista: kymmeniä julkaisuja päivittäin. Havannalaisista jaetaan arjen kuulumisia, hassuja kuvia ja surullisempiakin sairastumistarinoita, sekä kysytään neuvoja kohtalotovereilta. Anna-Miia saa paljon hyvää palautetta erillisistä tiedotus- ja viihdekanavista facessa. - Tietoa etsivä löytää esi-

MIKÄ ON KOIRASI KIILTÄVÄN TURKIN

SALAISUUS? KILPAILU!

Kerro se meille kuvan kera ja osallistu marraskuun aikana Jahti&Vahti -kilpailuun osoitteessa: facebook.com/jahtivahti ja voita tuotepaketti! (arvo n. 100 €)

Jahti&Vahti -täydennysrehut tarjouksessa marraskuun ajan!

-10%

Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. jahtivahti.fi

KOIRAMME 11/2019

77


Pauliina ei vapaa-ajalla liiemmin Facessa roiku, vaan harrastaa aktiivisten suursnautsereittensa kanssa. Kuvassa Helmi on pääsyt lempipuuhiinsa emännän kanssa, eikä kännykkää kaiveta keskeyttämään leikkejä.

merkiksi luonnetestitulokset tai informaatiota tulevasta terveyspäivästä tai luonnetestitapahtumasta nopeasti Havannalaiset ry:n faceseinältä. Hyvää mieltä ja naurua kaipaava voi puolestaan uppoutua rodun epäviralliselle sivustolle. Jos esimerkiksi jalostusohjeeseen tulee muutos, saattaa keskustelu ryöpsähtää Havannalaiset ry:n seinällä asiattomaksi. Silloin koko viestiketju poistetaan. Muuten alkuperäisen julkaisun sisältö hukkuisi kommenttivirtaan. - Usein purkaukset liittyvät henkilökemioihin tai käyttäjä ei noudata sopivaa nettietikettiä, Liimatta muotoilee. Kytevä juna on parempi pysäyttää ajoissa. Seuralliset ja elinvoimaiset pienet havannalaiset ovat omistajilleen rakkaita perheenjäseniä. - Siksi niiden hupsuja ja arkisiakin tarinoita on kiva jakaa toisille samanhenkisille Havannankoirat Suomi-profiilissa, Anna-Miia arvelee. Ja voihan omistajan netistä saama hyvä mieli siirtyä rapsutuksina omaan jaloissa pyörivään koiraan.

78

KOIRAMME 11/2019

Tuoreet someohjeet kehottavat aktiivisuuteen Kennelliitto on vahvasti somessa, myös facebookissa, sillä liitolla ja sen asiantuntijoilla on valtavasti tietoa sekä asiantuntemusta, jota jakaa eteenpäin. Kennelliitto tuottaa tärkeitä palveluita koiraharrastuksen ja koirien hyvinvoinnin tueksi – näkyvyys on siis hyväksi. - Me tunnemme koirat ja koiranomistajat, koirankasvattajat sekä koiraharrastuksen – vastaamme kysymyksiin luotettavasti ja osaamme ohjata oikeille tiedonlähteille. Oli tilanne mikä tahansa, voit kysyä apua viestinnältä, Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen kehottaa. Kennelliitto julkaisi viime keväänä luottamushenkilöiden ja asiantuntijoiden avustukselle someohjeet. Niiden lähtökohtana on se, että somessa kannattaa olla aktiivinen, vaikkei itse julkaisisikaan mitään. Myös seuraamalla, havainnoimalla ja tykkäämällä on aktiivinen. Kannattaa seurata ajankohtaisia keskusteluita itseä kiinnostavista aiheista, ja jos julkaisee jotain, niin julkais-

ta sellaista, josta on jotain hyötyä tai iloa muille. Suoninen toivoo, että koirakansa olisi rakentavalla tavalla aktiivista niin facebookissa kuin muillakin sosiaalisen median kanavilla. Kennelliitolle tärkeitä kanavia ovat Facebookin lisäksi Instagram, YouTube ja erityisesti vaikuttajaviestinnässä hyödynnettävä twitter. - Meillä on valtavasti mielenkiintoista, tärkeää tietoa koirista jaettavaksi niin suurelle yleisölle, kuin eri kohderyhmillekin, ja ennen kaikkea niitä upeita kuvia. Digihuuman keskelläkin ihmiset rakastavat aitoja tarinoita, joten niiden käyttöä somessa voisi Suonisen mielestä kehittää. - Kaikilla kasvattajilla ja koiranomistajilla on hienoja kokemuksia koiristaan kerrottaviksi. Näiden tarinoiden kautta saamme nostettua esille vastuullisesti kasvatettuja suomalaisia rotukoiria ja suomalaista koiraharrastusta. Someasenteella on väliä Lopuksi Suoninen kehottaa miettimään omaa käyttäjäasennettaan – myös koiran kannalta. - Facessa, kuten kaikkialla muuallakin, koira pitää aina esittää eläintä kunnioittaen eikä esineellistäen tai esimerkiksi vitsinä. Mikäli jostain aiheesta nousee useampia kommentteja ja se alkaa levitä, eli kohun ainekset tunnistetaan, kertoo Kennelliito viestintä asiasta facebookissa ja laatii nopean tiedotteen jaettavaksi ja infoksi. Suonisen mukaan hyvin paljon on kiinni siitä, millaisella asenteella ja miten somea ylläpitää. Hyvällä suunnittelulla ja positiivisella asenteella somesta ei tule taakkaa, vaan päinvastoin hyödyllinen viestintäkanava. On opeteltava ottamaan some haltuun, eikä kenenkään tarvitse tehdä sitä yksin. - Monissa yhdistyksissä on nuoria osaajia, jotka eivät ehkä vielä ole kovin syvällä oman rotunsa harrastamisessa, mutta joista saa erinomaista apua somettamiseen kokeneempien harrastajien ohjauksessa. Yhdessä toimivaa viestintää suunnitellen somessa voi saada aikaan pieniä ihmeitä.


Valkoinenpaimenkoira

Valkoinenpaimenkoira eli valkkari on vielä tuore rotu, mutta sen juuret ovat syvällä saksanpaimenkoiran historiassa. Jo sata vuotta sitten valkoisia saksanpaimenkoiria vietiin Amerikkaan, yli 50 vuotta myöhemmin paluu Eurooppaan käynnisti uuden virallisen rodun syntytarinan. Rodun luonnekuva oli matkan varrella pehmentynyt. Teksti MARIA-MELINA VÄYRYNEN

80

KOIRAMME 11/2019


koukkasi roduksi Amerikan kautta

N

imestään huolimatta rotua ei ole kehitetty paimennukseen, mutta paimennus on yksi monista harrastuksista, joita valkkarin kanssa on mahdollista tehdä. Ensisijaisesti rotu on aktiivinen koko perheen koira. Lammas- ja karjakoirien ryhmään

kuuluva valkoinenpaimenkoira hyväksyttiin FCI:n viralliseksi roduksi vuonna 2002. Rodun luojana pidetään Max von Stephanitzia, saksanpaimenkoiran kehittäjää 1800-luvun loppupuolelta. Hänen koiransa Horand v Grafrath (tunnetaan toisellakin nimellä Hektor Linksrhein), saksanpaimen-

Valkkari tulee yleensä hyvin toimeen porukassa. Suurikin lauma löytää helposti toimivan dynamiikan ja myös vieraat koirat saatetaan ottaa vastaan hyväksyvästi. KUVA MERVI ASP

KOIRAMME 11/2019

81


koirien kantakoira periytti valkoista väriä. Siksi sitä pidetään myös nykyisen valkoisenpaimenkoiran esi-isänä. Saksalaisissa rotukirjoissa valkoinen saksanpaimenkoira esiintyy ensimmäisen kerran 1910-luvulla. Samoihin aikoihin Ann Tracy vei rotua Euroopasta Yhdysvaltoihin, jossa valkoiset pennut saavuttivat suuren suosion. American Kennel Club (AKC) rekisteröi koirat vuodesta 1917 alkaen valkoisiksi saksanpaimenkoiriksi. 60-luvulla yhdysvaltalaisten kasvattajien välille kehittyi eripuraa. Saksanpaimenkoirien kasvattajat havaitsivat rotunsa turkin muuttuvan sävyltään haaleammaksi, ja syyttivät tästä valkoisten kasvattajia. Vuonna 1968 AKC ja Saksanpaimenkoiraklubi sulkivat valkoiset pois näyttelyistä. Seuraavana vuonna valkkariharrastajat perustivat oman yhdistyksensä White Shepherd Clubin ja rotu jatkoi suosittuna. Sitä vietiin myös Kanadaan, jossa rotu pääsi vuonna 1981 takaisin näyttelyihin, joskin ei-toivotun värisenä saksanpaimenkoirana. Eurooppa herää uudelleen Kun rodun suosio ja kehitys vahvistui Pohjois-Amerikassa, samaan aikaan Euroopassa se lähestulkoon lakkasi. Valkoinen väri kiellettiin vuonna 1933, eikä 1960-luvulla niitä enää ollut manner-Euroopassa lainkaan. 70-luvulla rotu teki paluun. Loboniminen yhdysvaltalainen koira tuotiin Sveitsiin ja loi uuden pohjan rodulle yhdessä muiden tuontikoirien kanssa. Tästä syystä rodun alkuperämaana pidetään nykyisin Sveitsiä, jossa valkoinenpaimenkoira tunnustettiin omaksi rodukseen vuonna 1991. Suomessa ensimmäinet pentueet syntyivät vuonna 1999, mutta ne rekisteröitiin valkoisiksi saksanpaimenkoiriksi. Myöhemmin ne siirrettiin rotuunoton kautta valkoisiksipaimenkoiriksi. Monissa maissa rotuunotto on edelleen käynnissä. Suomessa se lopetettiin vuonna 2007, mutta nykyisin on käynnissä siirtymäaika, jonka varjolla virallisten rekistereiden ulkopuolelta on edelleen mahdollista päästä rekisteriin. Eurooppalaisten valkkareiden kanta voidaan jäljittää kahdeksaan koi-

82

KOIRAMME 11/2019

raan, joten sukutaulut sisältävät pitkälti samoja nimiä. Uudet tuonnit ja rotuunotto ovat laajentaneet geenipoolia, mutta edelleen kyse on geneettisesti hyvin pienestä kannasta. Tuonti Yhdysvalloista, joka edelleenkään ei tunnusta valkoistapaimenkoiraa, on tyrehtynyt täysin. - Koiria tuodaan muualta Euroopasta ja Venäjältä. FCI-maista se on helpointa. Koiramme Arja (Fleet Wood Mac’s Arja) ja Boutari-niminen valkkari olivat ensimmäiset rotunsa edustajat Suomen Kennelliiton rekisterissä. Ne tulivat Ruotsista. Näimme Koiramme-lehdessä jutun rodusta, soitimme toimittajalle ja siirryimme tuumasta toimeen. Arja oli ensimmäinen valkkari Suomen näyttelykehissä. Tämä tapahtui tammikuussa 2002 Kajaanissa, muistelevat Maarit ja Jukka Salla, kennel Joulumaan. - Pohjoismainen yhteistyö kasvattajien kesken on herännyt ja astutuksia tehdään rajojen yli paljon. Rodun historian alkukankeudet ovat tasoittuneet ja yhteishenki on hyvä. Se vie rotua eteenpäin.

Tiina Salo (kennel Moonscape’s) pohtii geenipooliltaan pienen rodun kasvatuksellisia haasteita. - Rodussa on kahta karvanpituutta: keskipitkäkarvainen ja pitkäkarvainen. Oman kasvatustyöni perusta on Hollannista tuotu kantanarttuni Stella (More Than Words Isn’t She Lovely), joka oli keskipitkäkarvainen. Pidän tärkeänä kasvattaa molempia karvanpituuksia, sillä pienen geenipoolin vuoksi on jo muutenkin riittävän vaikeaa löytää sopivan erisukuisia yhdistelmiä. Karvanpituuden jalostaminen rajaisi mahdollisuuksia entisestään. Uusien koirien tuonti on tärkeää. Itse olen tuonut 16 koiraa Hollannista, Saksasta, Belgiasta ja Ruotsista. Nopeasti suosituksi Artikkeli lehdessä sai myös Mirva Laineen (kennel Mihela’s) ihastumaan rotuun. Hänen kantakoiransa saapui ensimmäisten joukossa Saksasta. Hän pitää rodun nykytasoa kohtuullisen hyvänä. - Tosin koirakanta on varsin kirja-


KUVA MARIA-MELINA VÄYRYNEN

Vauhdikas valkkari liikkuu pitkällä askeleella ja voimakkaissa takaraajoissa riittää työntöä.

- Alkuvuosina rotu lisääntyi todella nopeasti Suomessa ja tuli niin sanotusti muotiin. Onneksi tilanne rauhoittui. Nykyisin tyypillinen pennunkyselijä on aktiivinen ja erilaisista harrastuksista kiinnostunut ihminen. Rotu on myös perheellisten suosiossa, kertoo Tiina Juottonen (kennel Safe Guardian’s). - Valkkari sopii myös ensimmäiseksi koiraksi, kunhan uusi omistaja on valmistautunut hyvin ja on valmis peruskouluttamaan koiran. Aktiivisen ihmisen kaverina valkkari menee myös kerrostalossa. Juottosen mukaan valkkari toimii hyvin laumassa. - Minulla on yhdeksän nartun lauma, jossa vanhin on 14-vuotias ja nuorin kolmikuinen. Koirat tulevat hyvin toimeen keskenään ja hyväksyvät myös useimmat vieraat koirat porukkaan mukaan. Samanlaisia kokemuksia on Minna Hovilla (kennel Disadonna). - Minulla on kuusi koiraa enkä joudu koskaan erottelemaan niitä. Jos kasvattejani tulee hoitoon, tulee lauma niiden kanssa toimeen. Olen myös hankkinut aikuisia koiria ja nekin on hyväksytty jäseniksi.

KUVA MERVI ASP

Aktiivinen ja lempeä hoivaaja

Rotunimestään huolimatta valkoistapaimenkoiraa ei ole jalostettu paimeneksi, mutta vuosittain muutamia koiria osallistuu paimennuskokeisiin.

vaa niin luonteen kuin ulkonäön puolesta. Esimerkiksi palveluhalukkuudessa on suuria eroja. Osa tekee mitä pyydetään, osa kyseenalaistaa ja odottaa perusteluja. Joillakin valkkareilla on riistaviettiä, josta en kyllä täysin pidä. - Samanlaista linjajakoa kuin saksanpaimenkoirilla ei valkkareilla ole. Ulkonäölliset erot liittyvät lähinnä joihinkin rakenteellisiin seikkoihin ja tie-

tysti karvanpituuteen, hän sanoo. Näyttävä ulkomuoto ja monet harrastusmahdollisuudet ovat nostaneet valkkarin suosiota Suomessa ja pentukyselijöitä riittää. Viime vuonna rekisteröitiin 259 uutta tulokasta. Rotu on sijalla 50 suosituimpien rotujen listalla. Rodun nousu suosioon oli todella nopea. Vuonna 2000 ei rekisteröity vielä yhtään pentua, kymmenen vuotta myöhemmin jo lähes 400.

Mirva Laine pitää valkkaria helposti koulutettavana, kunhan oikea motivointikeino löytyy. Hänen mukaansa valkkaria haluavalle aiemmasta koirakokemuksesta on hyötyä, mutta tärkeintä on halu sitoutua aktiiviseen elämään ja kehittymiseen koiranomistajana. - Vuosien aikana olen huomannut, että aiemmin belgian- tai saksanpaimenkoirien kanssa puuhailleet ovat kokeneet valkkarin haasteellisemmaksi koulutettavaksi. Jos taas taustalla on harrastusta jonkin hankalasti koulutettavan rodun kanssa, on valkkari saattanut tuntua helpolta. Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöllisiä eroja on valtavasti. Sukupuolten välisiä eroja on toki myös, mutta yksilötasolla on se suurin vaihtelu. - Visionani on aktiivinen, kaunis ja mahdollisimman terve monitoimikoira, joka on lempeä perheenjäsen, innokas tekemään ja lähtemään mukaan touhuihin, mutta kykenevä myös KOIRAMME 11/2019

83


Valkoinenpaimenkoira on nimensä mukaisesti aina valkoinen, eikä pentueisiin synny muita värejä. Valkoisen sävy saattaa vaihdella. Viime vuonna rekisteröitiin 259 pentua. KUVA JANI HEINONEN

84

KOIRAMME 11/2019


Pari vuotta sitten tehdyssä luonneja terveyskyselyssä luonteiden hajonta näkyy selvästi. Esimerkiksi hermorakennetta kuvailtaessa 43 prosenttia omistajista kuvaili koiraansa hieman hermostuneeksi ja rauhattomaksi, 49 prosenttia rauhalliseksi ja hyvähermoiseksi. Loput kahdeksan prosenttia piti koiraansa hermostuneena ja rauhattomana. Jalostustietojärjestelmän kuolinsyytilastojen mukaan noin kymmenen prosenttia valkkareista on lopetettu käytöshäiriöiden vuoksi. Aiemmassa rotumääritelmässä mainittiin pidättyväisen käyttäytymisen olevan sallittua. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaan jotkut tuomarit hyväksyvät edelleen väistävän käytök-

rauhoittumaan, kun mitään ei tapahdu. Koira, jonka kanssa voi kilpailla, jos omistajalla siihen halukkuutta löytyy, Laine kiteyttää. Yksinäiseksi pihakoiraksi hän ei kasvattejaan myisi. Samaa mieltä on Tiina Salo. - Valkkari on ihmisen seurassa viihtyvä koira, jonka paikka ei ole laumasta eristettynä. Nämä haluavat olla mukana kaikissa arjen touhuissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen myös muiden eläinten kuten hevosten, lampaiden ja kissojen kanssa. Meillä valkkarit tulevat kissojen kanssa perässämme saunomaan. Ne ovat lauteilla ensimmäisinä ja lähtevät sieltä viimeisenä. - Stella-valkkarillani oli erityisen kova hoivavietti. Kerran se haki minut sisältä huolestuneen näköisenä. Seurasin sitä pihalle, jossa oli pikkulintu nurmikolla pökerryksissä. Stella tökki sitä varovaisesti kuonolla ja katsoi minua, että tee nyt jotakin. Nostin linnun kannon päälle ja vein viereen kupin vettä. Stella istui linnun vieressä pari tuntia, välillä sitä hellästi tökkien. Kun lintu viimein lensi pois, Stella juoksi häntä heiluen ilmoittamaan asiasta minulle.

paimennuksesta, valjakkohiihdosta, vetokisoista, mejästä ja rekikoirakokeesta. Valkkarista on moneen menoon, Mirva Laine listaa. Negatiiviset mielikuvat haittana Riikka Viinikka omistaa kaksi valkoistapaimenkoiraa. Vanhempi Velmu (Moonscape’s Voice Of The Wolf) on yhdeksänvuotias monen lajin eläkeläinen. Nykyinen harrastuskaveri on kuusivuotias Metku (Kustom Karake’s So What). - Olin harkinnut saksanpaimenkoiraa, mutta olin aika kokematon, joten en uskaltanut ottaa käyttölinjaista. Tädilläni oli kaksi valkkaria, joten päädyin samaan rotuun. Olen

Valkoinenpaimenkoira on voimakas, lihaksikas ja näyttävä koira. Uroksen säkäkorkeus on 5866 senttiä, nartun 53-61.

Valkoisellapaimenkoiralla ei ole erityistä hyötykäyttötarkoitusta, joten jalostuksessa ei vaalita mitään tiettyä käyttöominaisuutta. Rodulla ei ole rodunomaista käyttökoemuotoa. Luonteen arvioimiseksi on luonnetesti todettu rodulle sopivaksi ja vaatimus hyväksytystä luonnetestistä lisättiin Pevisa-vaatimuksiin vuonna 2011. Se on vaatimuksena myös muotovalion arvon saamiselle, ellei koiralla ole hyväksyttyä tulosta pelastus- tai palveluskoirakokeesta. Luonnetestatuista koirista on vuosien aikana hylätty 20-25 prosenttia valkkareista. Yleisimmät syyt ovat olleet ääniherkkyys ja hermorakenne. Ääniarkoja koiria ei tulisi käyttää jalostukseen, ei myöskään arkoja tai aggressiivisia. Jalostustoimikunnan näkemys on, että luonteiden hajonta on suurta, ja arkuutta ja varauksellisuutta esiintyy joillakin yksilöillä. Tästä voi olla tavallisessa arjessa paljon haittaa.

KUVA MAARIT ALANEN

Luonne vaihtelee

sen, joten näyttelyssä annettu arvio luonteesta ei välttämättä vastaa rodun todellista tilannetta. Rotu sai palveluskoiraoikeudet vuonna 2006 ja niitä hyödynnetään rodun piirissä jonkin verran. Suosituinta on jäljestys. Suojeluun rotu ei ole paras mahdollinen valinta, sillä vain harvalla valkkarilla on lajissa tarvittavaa kovuutta, rohkeutta, viettivoimaa ja taistelutahtoa. - Koska valkkarilla ei rodun alkuaikoina ollut palveluskoiraoikeuksia, ei rotu vetänyt puoleensa sen puolen harrastajia. Suosituimmat lajit ovat agility, toko ja kovasti nousussa oleva rally-toko, mutta kisatuloksia löytyy myös palvelus- ja pelastuskoepuolelta, vesipelastuksesta, koiratanssista,

harrastanut koirieni kanssa tottelevaisuutta, vesipelastusta, hakua, jälkeä, suojelua, erikoisjälkeä, metsäjälkeä, agilityä ja sulan maan vetolajeja. Kohokohtia ovat olleet SM-kisat ja kisareissut ulkomailla. - Vaikka rotu on monipuolinen harrastuskoira, se ei välttämättä sovi ihmiselle, jonka tavoitteena ovat SM-tittelit. Rodun sisällä on hajontaa, joten pentua ottaessa kannattaa tutustua pentueisiin huolellisesti. Valkkareissa on paljon yksilöitä, joissa on riittävää potkua myös palveluskoirapuolelle, ja niitä on alkanut näkyä kisakentillä jonkin verran. Tämä on ilahduttavaa, sillä toivoisin, että rodulla kisattaisiin nykyistä enemmän, Viinikka pohtii. Hänen mielestään monilla on harKOIRAMME 11/2019

85


Valkoinenpaimenkoira sai palveluskoiraoikeudet vuonna 2006. Luonteissa on suurta vaihtelua. Rakenne soveltuu hyvin palveluskoiralajeihin. Metrinen hyppy käy kepeästi.

Moni valkkari viihtyy vedessä ja yksi rodulle sopiva laji on vesipelastus. Vepessä koiran tulee esimerkiksi vetää venettä köyden avulla.

millisen negatiivinen ennakkokäsitys valkkareista joko omiin kokemuksiin tai kuulopuheisiin perustuen. - On ollut mukava päästä rikkomaan tätä mielikuvaa. Yleensä ihmiset eivät ennakkoon sano mitään, mutta koirani tavattuaan he kertovat jälkikäteen ennakkoluuloistaan, ja kuinka muutimme heidän näkemyksiään rodusta. Tulevaisuuden suunnitelmissa on erikoisjäljellä eteneminen sekä pääsy Metkun kanssa vesipelastuksen SMkisoihin ja vepekokeisiin ulkomaille. - Sekä minä että koirani pidämme uimisesta, joten mikä olisikaan parempi harrastus aurinkoisena kesäpäivänä kuin vepe? Voimakas ja aina valkoinen Valkoinenpaimenkoira on voimakas, lihaksikas, keskikokoinen ja suorakaiteen muotoinen koira. Urosten säkäkorkeus on 58-66 senttiä, narttujen 53-61. Paino vaihtelee 25 ja 40 kilon välillä. Pää on voimakas, kuiva, hienopiirteinen ja kooltaan suhteessa runkoon.

86

KOIRAMME 11/2019

Kuonon ja kallon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset. Kuono on vahva ja verrattain pitkä. Kirsu on mieluiten musta, samoin huulet. Purenta on leikkaava, voimakas ja täysihampainen. Silmät ovat keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset ja väriltään ruskeat tai tummanruskeat. Korvat ovat pystyt, korkealle kiinnittyneet, yhdensuuntaiset ja eteenpäin suuntautuneet. Ylälinja on vahva, lihaksikas ja keskipitkä. Säkä erottuu selvästi. Vaakasuora selkä etenee kohti hännäntyveä ja loivasti laskevaa lantiota. Vatsaviiva on hieman kohoava. Koiran liikkeet ovat tasapainoisen rytmikkäät, vapaat ja kestävät. Eturaajojen askel on pitkä ja takaraajoissa on voimakas työntö. Häntä on sapelinmuotoinen ja tuuheakarvainen. Rauhallisen koiran häntä riippuu suorana tai kärjestään hieman kaartuneena, liikkeessä se kohoaa, muttei koskaan selkälinjan yläpuolelle. Selän päälle renkaaksi kiertyvä häntä on vakava virhe. Karvapeite on joko keskipitkää tai pitkää. Pitkäkarvaisilla koirilla kar-

KUVAT

MA

ÄY AV ELIN RIA-M

N NE RY

va muodostaa selvän kauluksen ja raajojen takaosaan housut. Karva ei saa olla liioitellun pitkää. Peitinkarvan tulee olla kovaa ja suoraa, joskin hieman laineikas turkki sallitaan. Pehmeä tai kihara turkki on vakava virhe. - Ainoa sallittu väri on valkoinen, eikä pentueisiin muun värisiä synny. Väri voi kuitenkin olla niin luonnonvalkoinen, maalarinvalkoinen kuin kellertävän sävyinen. Keltaisuus näkyy jo pennun kintereistä. Kantakoiramme Arja oli keltaisempi kuin kultaisetnoutajat yleensä ovat, Maarit ja Jukka Salla kertovat. Heidän mukaansa keskipitkäturkkisen koiran ylläpito on helppoa. Pesua tarvitaan vain koiran ollessa todella likainen sekä näyttelykehään mentäessä. - Rotu ei ole trimmattava, mutta näyttelyyn etenkin paksumpaa turkkia saatetaan siistiä saksilla ja arjessa tassukarvoja lyhentää. Turkki on lämmin, joten terve valkkari ei tarvitse vaatetusta, mutta treeneissä kylmältä suojaavat loimet voivat olla tarpeen.


Uutta!

Islannissa kerrottiin kiehtovia tarinoita Pohjolan muinaisesta elämästä, lohikäärmeistä, taianomaisista puhuvista eläimistä sekä hurjista viikingeistä noin tuhat vuotta sitten. Muutama vuosisata myöhemmin, riimukirjoituksen vaihtuessa tavallisiin kirjaimiin, raapustettiin tarinat lampaan tai vasikan nahasta tehdyille pergamenteille. Näin syntyi kaunokirjallinen kertomus, saaga. Samalla pohjoisen sitkeydellä ja periksiantamattomuudella on tehty SAAGA-täysravintosarja koirille. Muinaisten aikojen ravinto sisälsi selkeitä, puhtaita raaka-aineita. Samalla tavalla SAAGA-koiran täysravinnossakin on reilusti terveellistä ja helposti sulavaa kananlihaa, eikä lainkaan vehnää, soijaa tai maissia.

Saaga on ensimmäinen koiran täysravintosarja, jonka

HIILITASSUNJÄLKI ON HYVITETTY. Aiheesta lisää kotisivuillamme.

www.saaga.eu

Aivan kuin ripaus taikaa, sisältää SAAGA-koiran täysravinto terveyttä edistäviä ainesosia nivelten, ruuansulatuksen, luuston ja turkin terveydeksi.

Mini & Medi

Alle 25 kg aikuisille koirille. 2 kg 9,90 | 10 kg 34,90

Maxi

Yli 25 kg aikuisille koirille. 2 kg 9,90 | 10 kg 34,90

Myynti: www.dreampetstore.com | www.petnap.fi | www.koiralle.fi | VIPstore Center -myymälä, VIRRAT | Hyvin varustetut K-ruokakaupat Valmistuttaja: VIPstore Oy, Virrat, p. 03-475 3474, info@vipstore.fi


jasuosituksen, joka on 24 kuukautta. Suomessa kuvatuista valkkareista ongelmia lonkissa esiintyy noin joka kolmannella, ja ne ovat pääosin astetta C. Kyyynärissä kasvuhäiriöitä on noin joka viidennellä kuvatuista. Vuoden 2016 terveyskyselyssä 32 prosenttia vastaajista kertoi koiransa oireilevan allergiatyyppisesti. Monet kasvattajat mainitsevat allergiat yhdeksi suurimmista huolenaiheista rodun terveydentilassa. Valkoiseen väriin yleisesti liitetty kuurous sen sijaan ei koske valkkaria. Rodulla ei ole väriin liittyvää kuuroutta aiheuttavaa geeniä. - Astutukset sujuvat yleensä hyvin ja useimmat nartut hoitavat pentunsa moitteettomasti. Hoivavietti on hyvä ja jopa yhteishuoltajuus voi sujua. Kerran kaksi narttuani sai pennut yhden päivän ikäerolla. Kolmesta viikosta eteenpäin nartut jakoivat koko yhdentoista pennun katraasta huolehtimisen sujuvasti. Pentuekoko on yleensä 6-10 pentua. Elinikä on normaalisti yli kymmenen vuotta, Tiina Juottonen kertoo.

Lohdun aika Myös Mirva Laine on kohdannut rodun hoivaviettiä työssään mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten parissa. - Leia-koirani on hieman ujo ja haluaa tutustua uusiin ihmisiin omassa tahdissaan. Kerran otin sen mukaan töihin ja se nukkui työhuoneessani. Kun pyysin erästä huonosti voivaa asiakastani huoneeseeni, Leia katsoi häntä pöydän alta epäluuloisesti. Kysyin, vienkö koiran autoon, mutta asiakasta koira ei haitannut. Hänen olonsa oli niin huono, että hän itki ja huusi kovaan ääneen aggressiiviseen sävyyn. - Tässä vaiheessa pohdin, että olisi sittenkin pitänyt viedä koira autoon, sillä tämän jälkeen se tuskin enää luottaa kehenkään. Kun asiakas hiljeni, Leia nousi, meni asiakkaan luo, nosti etutassut tuolille ja painoi päänsä asiakkaan rintaa vasten. Olin mykistynyt ja niin oli asiakaskin. Hän oli kokenut, että on koko maailmassa aivan yksin, ja Leia vaistosi sen ja halusi lohduttaa.

KUVA NORA NURRO

Tiukat jalostuskriteerit Sallat kertovat, että valkkari ei ole sen sairaampi tai terveempi kuin muut rodut, mutta rodun rekisteröintiehdot (pevisa) ovat kenties maamme tiukimmat. Lisäksi rotujärjestön jalostussuositusvaateet ovat sitäkin tiukemmat. Syntyneistä pentueista moni jää täyttämättä vaadittuja kriteerejä. - Pentujen vanhemmista tulee olla lonkka-, kyynär-, selkä- ja silmätarkastuslausunto. Kyynärien raja-arvo on 1, lonkkien C. Koiralla saa olla korkeintaan 45 jälkeläistä, mutta viimeinen rajan ylittävä pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan. Koiran tulee olla luonnetestattu tai MH-luonnekuvattu, mutta niiden sijasta voidaan hyväksyä koulutustunnus 1-luokassa palveluskoirakokeessa tai hyväksytty pelastuskoirakoe, Minna Hovi luettelee. Näiden rekisteröintiehtojen lisäksi rotujärjestön jalostussuositus pitää sisällään esimerkiksi terveyteen liittyviä geenitestejä, näyttelystä aikuisena vähintään arvosanan H kahdelta tuomarilta ja jalostuskoiran alaikära-

Valkkari sopii aktiiviselle, ulkoilusta pitävälle ihmiselle. Se haluaa touhuta omistajansa kanssa.

88

KOIRAMME 11/2019


Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 152 geenivirheen esiintyvyyttä koirilla. Aineistona oli DNA-näytteet noin 100000 koirasta.

Tutkimus korostaa

perinnöllisen vaihtelun merkitystä terveydelle Viime vuonna julkaistussa suomalais-brittiläisyhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin 152 tunnetun geenivirheen esiintyvyyttä koirilla. Teksti KATARIINA MÄKI

Kuvat TAPIO EEROLA

T

utkimuksessa verrattiin rotukoirilla ja monirotuisilla esiintyvien geenivirheiden ja niistä aiheutuvien sairauksien yleisyyttä. Rotukoirat sairastuivat useammin, monirotuiset taas olivat useammin kantajia. Geenivirheiden kasautumista voidaan välttää huolehtimalla rotujen riittävästä perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Koiran genomin tutkimus on tällä hetkellä hyvin vilkasta, ja erilaisia ominaisuuksia saadaan vuonna

2005 valmistuneen koiran geenikartan avulla yhdistettyä tiettyihin kromosomialueisiin ja geeneihin. Kaikki koirilla dokumentoidut geenivariantit (alleelit) ovat listattuina Sydneyn yliopiston ylläpitämään OMIA-tietokantaan. Tietokannan mukaan perinnöllisiä ominaisuuksia tunnetaan tällä hetkellä koirilla 742, naudoilla 530, kissoilla 344 ja ihmisillä 6499. Suurin osa näistä on perinnöllisiä sairauksia. Osa näistä sairauksista aiheutuu KOIRAMME 11/2019

89


yksittäisistä geenivirheistä (mutaatioista), toiset taas monen, jopa sadan geenin sekä ympäristön yhteisvaikutuksesta. Aineistona näytteet 100000 koirasta Donnerin ym. viime vuonna julkaistussa laajassa tutkimuksessa selvitettiin 152 geenivirheen esiintyvyyttä koirilla. Aineistona olivat DNA-näytteet noin 100000 koirasta. Näistä noin 18000 oli rekisteröityjä rotukoiria yhteensä 330 eri rodusta ja 83000 edusti monirotuisia. Useimmat rotukoirien näytteet olivat peräisin Yhdysvalloista, Suomesta ja Iso-Britanniasta, mutta näytteitä oli myös esimerkiksi Saksasta, Hollannista, Venäjältä, Australiasta ja Ranskasta. Koirat määriteltiin rotukoiriksi, jos ne oli rekisteröity FCI:n, American Kennel Clubin, United Kennel Clubin tai Englannin Kennel Clubin hyväksymiin rekistereihin. Yhdysvalloista peräisin olevista näytteistä selvitettiin koirien puhdasrotuisuus myös Wisdom Panelin rotutestillä. Monirotuisten koirien näytteistä yli 90 % oli peräisin Yhdysvalloista. Seuraavaksi suurimmat maakohtaiset määrät tulivat Iso-Britanniasta ja Australiasta. Monirotuisten taustaroduista yleisimmät olivat amerikanstaffordshirenterrieri (10,0 %), labradorinnoutaja (7,0 %), saksanpaimenkoira (5,8 %), chow chow (5,6 %), bokseri (4,2 %), chihuahua (3,7 %), rottweiler (2,9 %), siperianhusky (2,8 %), australiankarjakoira (2,6 %), kultainennoutaja (2,5 %), kääpiövillakoira (2,2 %) ja beagle (2,1 %). Vertaileviin tutkimuksiin otettiin monirotuisista mukaan vain koirat, joiden perimässä oli useampaa kuin kahta eri rotua. Lemmikkikoirien lisäksi tutkimuksessa oli mukana myös villien koiraeläimien näytteitä (harmaasusi 65 näytettä, kojootti 27 näytettä, dingo 13 näytettä). Villeillä koiraeläimillä ei koirien geenivirheitä Tutkituista geenivirheistä 127 (84 %) löytyi vähintään yhdeltä tutkimusaineiston koiralta. Suurin osa (63 %) geenivirheistä esiintyi aineistossa

90

KOIRAMME 11/2019

1-100 kertaa. Kolmekymmentä yleisintä geenivirhettä käsitti 96 % kaikista aineistosta löytyneistä geenivirheistä. Geenivirheistä 25 ei löytynyt yhdeltäkään koiralta, ei rotukoiralta eikä monirotuiselta. 41 % kaikista koirista kantoi ainakin yhtä testattua geenivirhettä joko eriperintäisenä (heterotsygootti) tai samanperintäisenä (homotsygootti). Suurin havaittu geenivirheiden lukumäärä yksittäisellä koiralla oli 5. Villeiltä koiraeläimiltä ei löytynyt yhtäkään tutkituista 152 geenivirheestä, lukuun ottamatta yhtä dingoa, joka oli tutkituista geenivirheistä yleisimmän eli degeneratiivisen myelopatian kantaja. Suurin osa perinnöllisisistä, yhden geenivirheen aiheuttamista sairauksista periytyy väistyvästi (peittyvästi, resessiivisesti). Tämä tarkoittaa, että sairastumiseen tarvitaan kaksi kopiota geenivirheestä eli pennun on saatava geenivirhe sekä isältään että emältään. Vallitsevasti (dominoivasti) periytyvien sairauksien puhkeamiseen sen sijaan riittää jo yksikin kopio geenivirheestä. Jalostus myös hävittänyt rotukoirien geenivirheitä Koska vallitsevasti periytyvät sairaudet tulevat helposti esiin, karsiutuvat ne siksi yleensä pois populaatioista. Tutkitussa koirajoukossa oli kuitenkin myös yhdeksän geenivirhettä, joiden aikaansaamat sairaudet periytyivät vallitsevasti. Nämä geenivirheet ovat säilyneet, koska niihin liittyvät sairaudet tulevat esiin vasta vanhemmalla iällä tai aiheuttavat oireita, joita ei ole helppo yhdistää tiettyyn geneettiseen syyhyn. Geenivirheet voivat myös ilmetä epätäydellisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki kahta kopiota perimässään kantavat koirat eivät sairastu. Testatuista geenivirheistä 80 löytyi sekä rotukoirilta että monirotuisilta. Kaksitoista yleisintä geenivirhettä olivat rotukoirilla ja monirotuisilla käytännössä samat (Taulukko 2). Ne ovat saaneet alkunsa kauan aikaa sitten, ennen kuin rodut eriytyivät toisistaan. Siksi niitä esiintyy useassa roturyhmässä. Testatuista geenivirheistä 13 löytyi

vain rotukoirilta ja 34 vain monirotuisilta. Jotkut geenivirheet näyttivät siis jalostuksen ja geenitestauksen myötä hävinneen rotukoirista, mutta monirotuisilla niitä esiintyi edelleen. Tällaisia olivat esimerkiksi bordercollien neurologinen kertymäsairaus (tyypin 5 neuronaalinen seroidilipofuskinoosi) ja beaglen aineenvaihduntahäiriö (pyruvaattikinaasin puutos). Näiden geenivirheiden esiintymistiheys oli monirotuisilla koirilla 0,12 % ja 0,01 %, mutta 125 tutkitulla bordercolliella ja 119 beaglella näitä ei tavattu. Jotkut geenivirheet olivat käytännössä rotuspesifejä eli niitä ei esiintynyt kuin yhdessä rodussa. Tällaiset geenivirheet ovat mitä todennäköisimmin melko nuoria ja syntyneet vasta rodun perustamisen jälkeen. Jalostuksella vaikeasti torjuttavia Monirotuisia ja rotukoiria verrattiin tarkemmin yhdeksän väistyvästi periytyvän geenivirheen osalta. Tässä vertailussa oli mukana 96673 rotukoiraa ja 13453 monirotuista. Vertailuun valittiin geenivirheet, joita on aiemmin raportoitu esiintyvän vähintään kymmenellä koirarodulla, ja joiden todettiin myös tässä tutkimuksessa olevan vaikean jalostettavuutensa vuoksi yleisiä niin rotukoirilla kuin monirotuisillakin. Näiden geenivirheiden aiheuttamilla sairauksilla on tyypillisesti myöhäinen ilmenemisikä ja osa niistä saattaa jäädä jopa kokonaan diagnosoimatta, jos koiralle ei tehdä yksityiskohtaisia kliinisiä tutkimuksia niiden toteamiseksi. Geenivirheet olivat seuraavat: • degeneratiivinen myelopatia (DM; etenevä hermostosairaus) • hyperurikosuria (HUU; virtsan korkea virtsahappotaso) • tyypin 1 von Willebrandin tauti (vWD1; verenvuotosairaus) • exercise induced collapse (EIC; alentunut rasituksensietokyky ja luhistuminen) • lääkeyliherkkyys 1 (MDR1) • tekijän VII puutos (lieväoireinen verenvuototauti) • primääri linssiluksaatio (PLL; silmäsairaus)


• CEA (colliesukuisten koirien silmäsairaus) • prcd-PRA (silmän verkkokalvon surkastuma). Vertailussa selvitettiin ensin, onko rotukoirien ja monirotuisten välillä eroja siinä, kuinka usein koirat ovat tutkittujen geenivirheiden osalta kantajia (eriperintäisiä). Tässä selvityksessä huomattiin, että monirotuiset koirat olivat 1,6-kertaisesti todennäköisemmin yhden tai useamman tutkitun geenivirheen kantajia kuin rotukoirat: monirotuisista kantajia oli lähes joka kolmas (30 %) ja rotukoirista lähes joka viides (18 %). Seuraavaksi verrattiin samanperintäisten (geneettisesti sairaiden) koirien osuuksia. Tässä vertailussa saatiin edelliseen verrattuna päinvastainen tulos: rotukoirat olivat 2,7 kertaa monirotuisia todennäköisemmin geneettisesti sairaita vähintään yhden tutkitun geenivirheen osalta. Rotukoirista geneettisesti sairaita oli 3,9 % ja monirotuisista 1,4 %. Monirotuisilla koirilla esiintyi siis rotukoiriin verrattuna useampia väistyvästi periytyviä geenivirheitä. Nämä olivat kuitenkin useammin eriperintäisessä muodossa ja siksi harmittomia: koirat olivat geneettisesti vain kantajia. Rotukoirilla taas esiintyi monirotuisiin verrattuna harvempia väistyvästi periytyviä geenivirheitä. Nämä olivat kuitenkin useammin samanperintäisessä muodossa, jolloin koira oli geneettisesti sairas. Monirotuisten koirien kantama laaja perinnöllisten sairauksien kirjo selittyi niiden rotujen yleisyydellä, joista alkuperäiset geenivirhelöydökset on tehty. Esimerkiksi labradorinnoutaja on Amerikan Kennel Clubin yleisin, kultainennoutaja kolmanneksi ja beagle viidenneksi yleisin rotu. Myös australianpaimenkoira, kääpiösnautseri ja shih tzu mahtuvat 20 yleisimmän rodun joukkoon. Perinnöllinen vaihtelu suojaa monirotuisia sairastumiselta Monirotuisten koirien geenipooli sisältää kaikkien koirarotujen yhteisen perimän, joten siinä on yksittäisiin

Haitallisten geenivirheiden kasautumista voidaan estää käyttämällä rodun koiria jalostukseen mahdollisimman monipuolisesti ja tasaisesti.

koirarotuihin verrattuna suurempi valikoima väistyvästi periytyviä geenivirheitä. Lähes jokainen näistä on kuitenkin itsessään hyvin harvinainen. Monirotuisilla koirilla ei ole yhtenäistä jalostustavoitetta, joka seuloisi niiden geenimuotoja ja aiheuttaisi geenien yksipuolistumista kannassa. Geenipooliin ei ole rikastunut huonoja eikä myöskään hyviä geenejä. Siksi todennäköisyys, että pennun kumpikin vanhempi kantaisi samaa, harvinaista geenivirhettä, on pieni. Näin monirotuisten koirien todennäköisyys sairastua yksigeenisiin sairauksiin on pieni ja johtuu sattumasta.

Rotukoiriin on rikastunut jalostuksessa suosittuja geenimuotoja, ja samalla on rikastunut myös joitakin haitallisia geenivirheitä. Rotukoirat jakavat samaan rotuun kuuluvien yksilöiden kesken yhteisiä esivanhempia ja geenimuotoja – muutenhan rotuja ei olisi edes olemassa. Yhteisten esivanhempien vuoksi todennäköisyys periä sama geenivirhe sekä isän että emän kautta on rotukoirilla monirotuisia suurempi. Todennäköisyyttä lisäävät useiden rotujen pieni perustajajoukko, suljetut kantakirjat sekä joissakin roduissa esiintyvä/joskus esiintynyt suosittujen urosten runsas jalostuskäyttö. KOIRAMME 11/2019

91


Jos rodussa esiintyy yksittäisten urosten tai sukujen, tyypillisimmin jonkin tietyn isän ja sen poikien, liikakäyttöä, yleistyvät näiden yksilöiden kantamat geenimuodot sekä niiden joukossa myös geenivirheet. Vähitellen syntyy yhä useampia yksilöitä, jotka kantavat näitä geenivirheitä. Vähitellen alkaa myös esiintyä kantajien välisiä yhdistelmiä, ja rodun ensimmäiset sairaat yksilöt syntyvät. Kun ongelma tässä vaiheessa tulee esiin, näyttää, että rodussa on jokin aivan uusi perinnöllinen ongelma. Näinhän se tietysti onkin, mutta ongelman aiheuttava geenivirhe on kuitenkin ollut rodussa jo pitkään. Geenivirheitä löytyi uusilta roduilta Aiemmin tunnistetuista geenivirheistä 22 löytyi tutkimuksessa yhdeltä tai useammalta uudelta rodulta, jolla ko. geenivirhettä ei aiemmin ollut kuvattu. Useilta uusilta roduilta löytyi CEA:han, EIC:een, Tekijä VII -puutokseen, hyperurikosuriaan, prcd-PRA:han sekä tyypin 1 von Willebrandin tautiin liittyviä geenivirheitä. Monet löydökset olivat rodun historian tuntien loogisia, kuten kromfohrländereillä ja irlanninterriereillä aiemmin kuvatun perinnöllisen polkuanturankovettumataudin (HFH) löytyminen myös bedlingtonin- ja walesinterriereiltä sekä saksanmetsästysterriereiltä. Mukana oli kuitenkin myös yllättäviä löytöjä, kuten australianpaimenkoirilla aiemmin kuvatun perinnöllisen harmaakaihin (PHC) löytyminen myös kääpiöpinserin amerikkalaisesta kannasta. Eurooppalaisilta

92

KOIRAMME 11/2019

kääpiöpinsereiltä tätä geenivirhettä ei kuitenkaan tässä tutkimuksessa löytynyt. Samoin isosveitsinpaimenkoiralla alun perin kuvattu, virheellisestä P2RY12-reseptoriproteiinista johtuvaa verenvuototautia aiheuttava geenivirhe löytyi nyt myös bichon friséltä. Uudet löydökset validoitava Yhdellä rodulla sairastumisen aiheuttava geenivirhe ei välttämättä aiheuta sairautta toisessa rodussa. Uusilla roduilla todettujen geenivirheiden merkitystä selvitettiin erityisen validointiprosessin kautta. Tyypin 1 von Willebrandin tautiin liittyvä, jo aiemmin kromfohrländereillä tehty geenilöydös validoitiin nyt lähettämällä kahden kromfohrländerin plasmanäytteet laboratorioon tutkittaviksi. Koirista yksi oli löydetyn geenivirheen perusteella geneettisesti sairas ja toinen geneettisesti vapaa. Laboratoriotulokset vastasivat geneettisiä tuloksia: geneettisesti sairaan koiran tulos osoitti myös kliinistä sairautta, ja geneettisesti vapaa koira oli myös kliinisesti terve. Tyypin 2 von Willebrandin osalta uusia rotuja löytyi yli kymmenen. Toisaalta äskettäin on esitetty, että juuri tämä geenivirhe ei olisikaan syydä kyseiseen sairauteen. Tämä uusi tieto sai myös tässä tutkimuksessa vahvistusta, kun geenivirhettä kahtena kopiona kantavien, samanperintäisten koirien kliiniset tulokset olivat joko rajoilla tai normaalien viitearvojen sisällä. Virtsakiville altistava hyperurikosuria liittyy SLC2A9-geenin virheelliseen muotoon ja löydettiin täs-

Taulukko 1. Rodut, joista tutkittiin vähintään 125 koiran näytteet. Yksittäisen rodun tyypillisin osuus rotukoirien näytemäärästä oli vain 0,19 %. Rotu Koirien lukumäärä tutkimuksessa Lagotto romagnolo

826

Labradorinnoutaja 476 Harmaanorjanhirvikoira 371 Kultainennoutaja 330 Boerboel 274 Kromfohrländer 270 Amerikanstaffordshirenterrieri 258 Coton de tuléar

253

Suomenajokoira 247 Parsonrussellinterrieri 243 Australianpaimenkoira 240 Rhodesiankoira 236 Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

232

Saksanpaimenkoira 223 Länsigöötanmaanpystykorva 206 Valkoinen länsiylämaanterrieri

203

Suomenlapinkoira 190 Sileäkarvainennoutaja 172 Berninpaimenkoira 163 Chihuahua 160 Kiharakarvainennoutaja 156 Chinook 151 Englanninspringerspanieli 140 Yorkshirenterrieri 138 Cockerspanieli

137

Suomenpystykorva 133 Dobermanni 131 Akita 128 Barbet 125 Bordercollie 125

sä tutkimuksessa useilta roduilta, joilla ei ole keskenään samaa sukutaustaa. Tutkijat päättelivät, että geenivirhe löytyy tulevaisuudessa vielä monilta muiltakin roduilta. Labradorinnoutajalla aiemmin kuvattu, lyhytraajaisuutta aiheuttava geenivirhe löytyi nyt myös sussexinspanieleilta, joilla se oli kyseisen geenin muodoista pääasiallisin (14 koiraa 17:sta tutkitusta oli samanperintäisiä ja kaksi eriperintäisiä). Tämä geenimuoto näyt-

tää siis olevan pääasiallinen syy sussexinspanielien lyhytjalkaisuuteen. Tällä rodulla ei esiinny esimerkiksi mäyräkoirille, corgeille ja basseteille lyhytjalkaisuutta aiheuttavaa FGF4-retrogeeniä. Oireilevia koiria myös monirotuisissa Myös monirotuisten koirien geenivirhelöytöjä validoitiin kliinisesti. Omistajia haastateltiin koirien mahdollisten oireiden selvittämisek-


si. Monirotuisista löytyi sairastuneita koiria, joiden sairauden kuva vastasi niiltä löytyneitä geenivirheitä. Joillakin sairastuneilla koirilla oli monirotuisten yleiseen tasoon nähden selvästi korkeampi samanperintäisyysaste, mikä viittasi siihen, että ne saattoivat olla peräisin lähisukulaisten välisistä sukusiitosyhdistelmistä. Tämä selittäisi harvinaisen mutaation esiintymisen samanperintäisenä monirotuisella koiralla. Myös monirotuisilla koirilla tietoisuus perinnöllisten sairauksien riskeistä on tärkeää. Monirotuisilla esiintyy esimerkiksi alun perin collieilta löydettyä MDR1-geenivirhettä, joka lisää alttiutta saada haittavaikutuksia tai reagoida poikkeuksellisen voimakkaasti useisiin eri lääkeaineisiin. Tietoisuus koiran MDR1-genotyypistä auttaa eläinlääkäreitä valitsemaan koiralle sopivimmat lääkeaineet ilman turhia sivuvaikutuksia.

Esiintyvyydet MyBreedData-sivustolla Tutkimuksesta saatu tieto tutkittujen geenivirheiden esiintymisestä eri roduilla on koottu kasvattajien, rotuyhdistysten, kennelliittojen, eläinlääkärien ja tutkijoiden käyttöön MyBreedData-sivustolle. Sivustolla voi etsiä geenivirheiden esiintyvyyksiä rotu- ja sairauskohtaisesti. Sivustoa päivitetään jatkuvasti, kun uusia koiria testataan. Sivustoa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi tietyn DNA-testin käyttökelpoisuuden ja merkityksen määrittämisessä eri roduissa. Vältä sukusiitosta, huolehdi monimuotoisuudesta Tähän mennessä tunnistettujen geenivirheiden lisäksi sekä rotukoirilla että monirotuisilla esiintyy muitakin haitallisia geenivirheitä, ja uusiakin syntyy aina silloin tällöin. Näitä kaikkia ei ole mahdollista, järkevää eikä kan-

nattavaakaan karsia kokonaan pois. Paras tapa ehkäistä väistyvästi periytyviä sairauksia on alentaa todennäköisyyttä, jolla pennut perivät kummaltakin vanhemmaltaan saman geenivirheen. Mitä läheisempää sukua isä ja emä ovat keskenään, sitä suurempi tämä todennäköisyys on. On siis hyvä välttää keskenään läheistä sukua olevien koirien yhdistämistä sekä huolehtia jalostettavan kannan riittävästä perinnöllisestä monimuotoisuudesta. Haitallisten geenivirheiden kasautumista voidaan estää käyttämällä rodun koiria jalostukseen mahdollisimman monipuolisesti ja tasaisesti. Nykyisin usealla kymmenellä rodulla rajoitetaankin yksittäiselle yksilölle rekisteröitävien pentujen määrää. Jo kasautunutta geneettistä taakkaa voidaan laimentaa esimerkiksi rotuunotoilla ja rotujen välisillä risteytyksillä. *Degeneratiivinen myelopatia – etenevä hermostosairaus; PRA – silmän verkkokalvon surkastuma; Hyperu-

VIIMEISIÄ VIEDÄÄN

FORESTER X-LINE 4.140 €, FORESTER X-LINE, VARUSTELTU VARUSTELTU JOKA SINULLE JA PARHAALLE YSTÄVÄLLESI. TILANTEESEEN SÄÄSTÄ J

OPA

kun ostat F ore X-Linen nyt ster .

* . 36.095,13 € alk SUBARU FORESTER X- LINE

TÄ JOPA KAMPANJAHINTA SÄÄS alk. 36.095,13 € €

4.140

(sis. toimituskulut 600 €).

KAUPAN PÄÄLLE* parhaan ystävän Mm.varustepaketti: neliveto, Eyesight-kuljettajan Koiraverkko, tavaratilan avustinjärjestelmä, automaattivaihteisto ja X-mode vakiona. matto ja takapuskurin suojalista.

Forester X-Line vakiovarustelu

• Jatkuva neliveto • KuljettajanEyesight-kuljettajan kamera-avustinjärjestelmä • Sähkölämmitteiset sivupeilit Vakiona mm. neliveto, avustinjärjestelmä, automaattivaihteisto ja • Alumiinivanteet 17” (Eyesight) sisältää esim. hätäjarrutehostimen • Automaattinen takajousituksen • Bluetooth ja adaptiivisen vakionopeudensäätimen tasonsäätö X-mode. Boxer-moottori 2.0i, 150 hv/198 Nm. • USB/AUX-liitäntä • Lineartonic-automaattivaihteisto • Max vetopaino 2000 kg • Lämmitettävä ratti

• Vaihteenvalitsin ohjauspyörässä

• Perävaunun ajonvakautusjärjestelmä

• VDC (luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmä)

• 2.0i, 150 hv (198 Nm)

Kulutus 8,8 l/100 km (Eu-yhd.) CO2-päästöt 199 g/km (WLTP). Kuvan auto erikoisvarustein. Subaru tehdastakuu: • Peruutuskamera • X-Mode -maastoajoavustin • 7 turvatyynyä sekä aktii- • Automaattinen kaksialueilmastointi Boxermotor 3 vuotta/100.000 km. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. *Autoja rajoitettu erä. viset niskatuet edessä Autoja rajoitetusti. Kulutus 8,8 l/100 km (Eu-yhd.) CO2-päästöt 199 g/km (WLTP). Kuvan auto erikoisvarustein. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km. Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance.

Laakkonen HELSINKI Mekaanikonkatu 12 Puh. 010 214 8120

Laakkonen JOENSUU Voimatie 1 Puh. 010 309 2332

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20 Puh. 010 214 8488

Laakkonen KOUVOLA Laakkonen LAHTI Korjalankatu 4 Aukeankatu 1 Puh. 010 217 0542 Puh. 010 214 7406

Puheluhinnat 010 –yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)


Taulukko 2. Testatuista mutaatioista yleisimmät. Testattu mutaatio*

Rotujen lkm Monirotuiset Rotukoirat joissa koirat mutaatio Järjestys Mutaatio- Järjestys todettu alleelin aiemmin esiintyvyys (%)

Mutaatioalleelin esiintyvyys (%)

Degeneratiivinen myelopatia (DM)

> 120 rotua

1.

7,77

1.

5,41

cord1-PRA / cdr4

> 5 rotua

2.

3,66

3.

1,52

prcd-PRA

> 30 rotua

3.

3,42

2.

1,75

Hyperurikosuria (HUU)

> 30 rotua

4.

2,16

5.

1,32

Collie Eye Anomaly (CEA)

> 10 rotua

5.

1,60

6.

1,08

Exercise Induced Collapse (EIC)

> 10 rotua

6.

1,13

7.

1,01

Yliherkkyys tietyille lääkkeille (MDR1)

> 15 rotua

7.

1,05

8.

0,99

Von Willebrandin tauti, tyyppi 1 (vWD 1)

> 20 rotua

8.

0,77

4.

1,46

Kultaistennoutajien iktyoosi eli kalansuomutauti

1 (kultainennoutaja)

9.

0,71

12.

0,70

Linssiluksaatio (PLL)

> 20 rotua

10.

0,61

9.

0,77

Von Willebrandin tauti, tyyppi 2

> 10 rotua

11.

0,60

10.

0,71

*Degeneratiivinen myelopatia – etenevä hermostosairaus; PRA – silmän verkkokalvon surkastuma; Hyperurikosuria – virtsan korkea virtsahappotaso; CEA – colliesukuisten koirien silmäsairaus; EIC – alentunut rasituksensietokyky ja luhistuminen; Von Willebrandin tauti – verenvuotosairaus; Iktyoosi – ihosairaus; Linssiluksaatio – silmäsairaus.

rikosuria – virtsan korkea virtsahappotaso; CEA – colliesukuisten koirien silmäsairaus; EIC – alentunut rasituksensietokyky ja luhistuminen; Von Willebrandin tauti – verenvuotosairaus; Iktyoosi – ihosairaus; Linssiluksaatio – silmäsairaus. Entä monigeeniset sairaudet? Donnerin ym. tulokset koskevat yksigeenisiä sairauksia; monigeenisissä tilanne on erilainen. Monigeenisille sairauksille altistavien geenien taakkaa voivat kantaa yhtä lailla rotukoirat kuin monirotuisetkin. Liioiteltuihin piirteisiin liittyvät sairaudet ja hyvinvointiongelmat ovat yleisiä tietyillä roduilla ja näkyvät aivan samalla tavalla myös silloin, kun yhdistetään kaksi erirotuista koiraa, joilla kummallakin on samoja piirteitä. Toisiin sairauksiin taas ei löydy selitystä tai ennustetta koiran ulkomuodosta, jolloin selittävänä tekijänä on yleensä isän, emän ja muun lähisuvun terveysstatus. Jos yhdistetään kaksi lonkkavikaista koiraa, on jälkeläinen suurella todennäköisyydellä lonkkavikainen, riippumatta rodusta. Kuusi vuotta sitten julkaistiin yhdysvaltalainen tutkimus (Bellumori ym. 2013), jossa selvitettiin perinnöllisten sairauksien yleisyyttä rotu- ja monirotukoirilla. Aineistona olivat 27000

94

KOIRAMME 11/2019

koiran sairaus- ja kuolintiedot. Koirat olivat olleet tutkittavina ja hoidettavina yliopistollisessa eläinsairaalassa vuosina 1995–2010, ja verrokit mukaan lukien koiria oli tutkimuksessa yhteensä noin 90000. Jokainen koira laskettiin mukaan vain kertaalleen, vaikka sillä olisi ollut useita saman diagnoosin vuoksi tehtyjä sairaalakäyntejä. Kaikkien koirien tietoihin oli tallennettu myös koiran rotu (rotukoira, monirotuinen tai pitbull–tyyppi). Tutkittavina olivat 24 perinnöllistä sairautta sekä näiden lisäksi auto-onnettomuudet. Mukaan valittiin sairauksia, jotka heikentävät koiran hyvinvointia ja ovat laajalti levinneet koirapopulaatioon. Kriteerinä oli myös luotettava diagnosointi. Diagnoosit, joihin liittyi epäselvyyksiä, poistettiin tutkimusaineistosta. Ainut poikkeus oli epilepsia, joka luokiteltiin tallennettujen tietojen mukaan kolmeen luokkaan (vahvistettu, todennäköinen, epäilty). Tutkituista 24 sairaudesta kolmellatoista monirotuisten ja rotukoirien välillä ei ollut merkitsevää eroa sairaiden koirien osuudessa. Näihin kuuluivat kaikki neljä tutkittua syöpätyyppiä sekä sydänsairauksia (hypertrofinen kardiomyopatia, mitraaliläpän kehityshäiriö, patent ductus arteriosus eli PDA sekä kammion väliseinäreikä),

luustovikoja (lonkkanivelen kasvuhäiriö, polvinivelen sijoiltaanmeno), Cushingin tauti, Addisonin tauti ja linssiluksaatio. Useimmat näistä sairauksista ovat monigeenisiä. Kymmenen sairautta oli yleisempiä rotukoirilla verrattuna monirotuisiin: aortan ahtauma, dilatoiva kardiomyopatia, kilpirauhasen vajaatoiminta, kyynärnivelen kasvuhäiriö, välilevyjen kalkkeuma, atopia tai allerginen ihotulehdus, mahalaukun kiertymä, kaihit, epilepsia (kaikki tyypit yhteensä) sekä portosysteeminen shuntti. Lista on looginen, koska osan näistä sairauksista taustalla on yksittäisiä geenejä, ja osa liittyy immuunijärjestelmän toimintaan. Nykytiedon mukaan immuunijärjestelmän sairaudet lisääntyvät perinnöllisen vaihtelun kaventuessa. Eturistisiteen repeämä ja auton alle jääminen olivat monirotuisilla yleisempiä kuin rotukoirilla. Lähteet Bellumori, Famula, Bannasch, Belanger, Oberbauer, ym. 2013. Prevalence of inherited disorders among mixed-breed and purebred dogs: 27,254 cases (1995–2010). J. Am. Vet. Med. Assoc. 242: 1549–1555. Donner, Anderson, Davison, Hughes, Bouirmane, Lindqvist, ym. 2018. Frequency and distribution of 152 genetic disease variants in over 100,000 mixed breed and purebred dogs. PLoS Genet 14(4): e1007361. https:// doi.org/10.1371/journal.pgen.1007361


KOIRAUUTISIA

Jyrsijämyrkyt vaarallisia koirille Hakukone kertoo Eläinlääkärit raportoivat myrkytystapauksista, joissa he epäilivät koiran matkustusehdot lemmikkieläimen altistuneen alfakloraloosia sisältävälle jyrsijämyrkylle. Useimmiten kyseessä oli kissa, jonka epäiltiin välillisesti altistuneen myrkylle syötyään myrkytettyjä hiiriä. Suurin osa lemmikeistä toipui myrkytyksestä. Raportoiduista 96 tapauksesta suurin osa on sattunut viime ja tänä vuonna, ilmenee Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) keväällä 2019 eläinlääkäreille tekemästä kyselystä. Myrkytystilassa eläimellä ilmenee äkillisesti nopeasti eteneviä hermostollisia oireita, kuten tasapainohäiriöitä, horjuvaa liikettä, lisääntynyttä tuntoherkkyyttä, lihasnykäyksiä ja kouristelua. Eläin voi olla alilämpöinen, kuolata ja muuttua äkillisesti apaattiseksi tai aggressiiviseksi. Lemmikki tulee toimittaa nopeasti eläinlääkärin hoitoon. Eläin voi toipua myrkytyksestä, jos oireet eivät ole edenneet vakaviksi. Myrkytystilan varmistaminen vaatii, että alfakloraloosia löydetään analyysissa eläimen virtsasta tai kudoksista. Usein alfakloraloosimyrkytystä voidaan kuitenkin epäillä eläimellä havaittujen tyypillisten oireiden perusteella. Lemmikkieläimet voivat altistua myrkylle, kun ne syövät myrkkysyötin tai myrkkyä syöneen hiiren. Alfakloraloosi tappaa hiiret nopeasti, mutta ei kuitenkaan välittömästi eli hiiret saattavat poistua rakennuksesta ennen kuin ne kuolevat. Erityisesti vapaana liikkuvat kissat voivat tällöin olla vaarassa. Helpoin tapa välttää lemmikin myrkytysriski on se, ettei jyrsijämyrkkyjä käytetä lainkaan. Jyrsijämyrkyt ovat vaarallisia kaikille nisäkkäille ja myös linnuille. Alfakloraloosi on nopeavaikutteinen hiirien torjuntaan käytettävä myrkky, joka vaikuttaa lamaannuttavasti hiiren keskushermostoon. Alfakloraloosia ei saa käyttää rottien torjuntaan, koska rottia se ei tapa. Jyrsijämyrkkyjen käyttöohjeita pitää noudattaa tarkasti vähentääkseen myrkkyjen käyttöön liittyviä riskejä. – Yksityishenkilöt saavat käyttää jyrsijämyrkkyjä sisätiloissa hiirien torjuntaan. Syötit pitää laittaa syöttilaatikoihin ja sijoittaa laatikot sellaisiin paikkoihin, missä lemmikit eivät pääse niihin käsiksi. Myrkkyjen käytöstä on hyvä ilmoittaa myös naapurille, jotta he osaavat pitää lemmikkinsä kytkettyinä myrkkyjen käytön ajan, muistuttaa ylitarkastaja Oskari Hanninen Tukesista.

Nahkasaapas,

vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju.

72 €

koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. koot 37-47

Hinta lyhyt Hinta pitkä

96

76€ 79€

KOIRAMME 11/2019

Rally-tokosta PM-kullat Maihari,

vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla

Hinta

Ruokavirasto on avannut hakukoneen, jolla voi selvittää koirien ja kissojen Suomeen matkustamiseen ja maahantuontiin liittyvät ehdot. Maat löytyvät ylimmästä valikosta ja hakukone kysyy muut vaadittavat tiedot. Vastauksena hakukone antaa listauksen ehdoista niin oman lemmikin kanssa kulkevalle kuin kaupallista tuontia varten. Linkkien kautta pääsee lukemaan lisätietoa säännöistä ja vaatimuksista, kuten vaikka koirien näyttelymatkoista EU:n ulkopuolelle. Kone kysyy lemmikin ikää, matkustustapaa, eläinten lukumäärää ja matkan tarkoitusta. Olennaista on muun muassa se, onko kyseessä oma koira vai myytäväksi tuotava koira. Koiran ikä on tärkeä ehtojen määrittäjä. Ikävalikossa on vaihtoehtona alle tai yli 12 viikkoa. Mikäli Suomeen tuotava koira olisi liian nuori, kone kertoo sen saman tien. Esimerkiksi jos on tulossa EU-maasta Saksasta alle 12-viikkoisen oman koiran kanssa, vaatimuksiin kuuluvat tutut tunnistusmerkintä ja EU:n lemmikkieläinpassi ja ekinokokki-lääkitys. Lisäksi tarvitaan vakuutuslomake siitä, ettei pentu ole ollut tekemisissä villieläinten kanssa ennen Suomeen tuloa. Jos on tulossa omistamansa yli 12-viikkoisen koiran kanssa EU:n ulkopuolelta, pitää kulkea hyväksytyn maahantulopaikan kautta. Näistäkin löytyy tietoa Ruokaviraston sivuilta avautuvien linkkien kautta. Suomessa virallisia rajanylityspaikkoja on maanteitse liikkuville kymmenkunta. Eläin ja sen asiakirjat pitää esittää rajalla tullin viranomaisille. Hakukoneella saa vain ajantasaista tietoa. Mahdollisen brexitin jälkeisiin ehtoihin hakukone ei pysty vastaamaan. Sopimuksettomassa brexitissä koirien, kissojen ja frettien kaupallinen tuonti Britanniasta ei olisi sallittu. Pelkästään oman lemmikin siirto olisi sallittu. Linkki hakukoneeseen: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/matkustus/lemmikkien-maahantuonti/

Hinta koot 37-48

Saapas,

82 €

"custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla.

Hinta

koot 36-48

72€

Suomalaiset olivat ylivoimaisia ensimmäisissä rally-tokon PMkilpailuissa Tanskassa. Suomen maajoukkue voitti Ruotsin yli 200 pisteen erolla. Tanska oli kolmas ja Norja neljäs. Yksilökilpailuissa kultaa voittivat Marika Ruottinen ja Tähtiharjun Sunny, hopeaa Eva-Lotta Halonen ja Sanmar Pop ja pronssia Csilla Bakos M’Herceg ja Du Clan Du Diablen. Neljänneksi sijoittuivat Anna Savolainen ja Frosty Field’s Factorial Design. Liisa Parviainen ja Maison Coco Diamant Danish-Swedish olivat kahdeksansia. Kilpailut käytiin 26. ja 27. lokakuuta.


Näin syntyi

Hajulaboratoriota varten suuri apuraha Suomen hajuerotteluyhdistys on saanut Jenny ja Antti Wihurin rahastosta 50000 euron apurahan hajulaboratorion akkreditoinnin valmisteluun ja hajukoirien validointiin lääketieteen ja tutkimuksen käyttöön. Rahasto myönsi lokakuussa apurahaa yli 400 hakijalle ja hankkeelle. Hakijoista noin kahdeksan prosenttia sai myönteisen vastauksen. Yhteensä rahoitusta haettiin yli 116 miljoonaa euroa ja hakemuksia tuli yli 5200 kappaletta.

CANIUS® Teräsvatsaiset koirat

Normaalivatsaiset, ripuloivat ajoittain

Ikiripuloijat

Yksi vallitseva Lactobacillus-laji havaittavissa

Vähän maitohappobakteereita, mutta useita eri lajeja

Ei maitohappobakteereita havaittavissa

L. rhamnosus NCIMB 41640 L. fermentum L. plantarum NCIMB 41636 NCIMB 41638

LUKIJAN POSTIA

Teräsvatsaisilla koirilla on suolistossaan vain yhtä vallitsevaa Lactobacillus-lajia.1, 2 (vihreä) Ajoittain ripuloivien ns. normaalivatsaisten koirien suolistosta löytyi maitohappobakteereita, mutta Lactobacillus-lajin lisäksi myös useita muita eri mikrobeja. (keltainen)

Viesti pentutehtaalta

Ikiripuloivien koirien suoliston mikrobistosta (punainen) ei puolestaan ollut havaittavissa maitohappobakteereita lainkaan. Tämän löydöksen seurauksena eristettiin teräsvatsaisten suomalaisten koirien ulosteesta Lactobacillus-kantoja ja pitkän tutkimus- ja tuotekehityksen tuloksena syntyi lopulta Canius® -tuote.

CANIUS®

Ainoat koiraperäiset

maitohappobakteerit Hyvinvointia koirilta koirille. 11.2019

Terveiset minulta, emolta, minä teitä jäin niin kaipaamaan. Teidät vietiin liian aikaisin, minulla maitoakin jäi vielä valumaan. Jos yhden asian teille saisin toivoa, niin sen, että ulkoilla saisitte päivittäin. Toisen toiveen vielä esittäisin: sylihoitoa, rakkautta, helliä sanoja, niitä ilman minä jäin. Minulta taas uusi pentue lähti maailmalle, toivottavasti hyviin koteihin. Kukaan ei kysellyt, miten minä voin, jaksanko iloisesti häntääni heiluttaa? Olin vähän päälle vuoden, kun ensi kertaa pennut sain, ihan pieni vielä itsekin. En oikein osannut hoivata omiani, olisin leikkiä halunnut vain. Minulle siitä suututtiin ja pian opin, mitä minulta odotettiin. Seuraavat pennut kaksivuotiaana sain ja tiesin, en voi leikkiä lain. Joskus olen kipeä, itkenkin, ei ruoka maita ja väsyttää. Silloin pyydän, minua hoivatkaa, sylissä pitäkää ja rakastakaa. Mutta oma paikkani, ei muuta, täältä en ole poistunut minnekään. Lähiaikoina taas joku uros tulee minut astumaan ja jälleen pentuja odotellaan. Jos vielä ne yhdet jaksaisin, olisiko sitten minun aikani, saada hellyyttä, syliä ja jaloitella? Saisin silityksiä, sekä rakkautta? Saisin olla vain, vailla huolia ja jos näkisin vielä, elämän uusia puolia. Uuden astutuksen aika tuli ja tunsin jo, kuinka pikkuiset liikkuivat. Sitten tuli kovia kipuja ja tiesin, että aikani tuli. Nukuin ikiuneen yöllä, pennut lähtivät mukaani. Nyt saan niitä hoivata, pieniä enkeleitä, kukaan ei vie minulta niitä pois. Miksen saanut toisenlaista kotia? Miksi juuri minä elin siellä, piilossa, katseilta poissa? Miksei kukaan kysellyt, missä on emo, miten voi? Olin vain uhri paljon puhutun, laillistetun pentutehtailun.

Suomalainen tutkijaryhmä teki tiedemaailmaa mullistavan löydöksen havaitessaan, että

vetcare@vetcare.fi vetcare.fi vetcarefinland vetcare_finland

MIKSI TÄMÄ AINA VAAN JATKUU? KOIRAMME 11/2019

97


NUORISOPALSTA

Naskalihampaiden tuhoja Taas on eteisen lattia täynnä epämääräistä pientä silppua. Paloja tutkiessa arvuuttelen, mikähän tuote on ollut kyseessä ja ovatko kaikki osat tallella. Eihän mitään ole päätynyt sinne, minne ruoka kuuluisi? Voi pentu! Niin odotettu, niin rakastettu, mutta miten se ehtiikään niin pienessä ajassa niin paljon. Alas revittyjä verhoja, silputtuja palapelin paloja, päätön Barbie-nukke ja rei’itettyjä vaatteita. Tänään vieläpä laahustin nöyränä kirjaston asiakaspalveluun tunnustamaan, että lainassa olleen kirjan kulma on saanut uuden muotoilun. Rehellisyys kannatti ja selvisin anteeksipyynnöillä. Kyllähän minä monen koiran kokemuksella toki tiesin, että odotettavissa on tihutöitä. Kun ikenet kutiaa, niin onhan sitä oloa helpotettava. Voisitko silti olla edes pienen hetken sellainen kiiltokuvissa söpöstelevä hurmaava pentu? Yhden koiran taloudessa olisi helpompi tarjota pienelle jatkuvasti puruluita ja aktivointileluja, mutta täällä ne joutuvat nopeasti aikuisten suihin. Tuolla pennulla on vieläpä hauska vaikutus aikuisiin laumatovereihinsa. Seura tekee kaltaisekseen ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Näin tosiaan on, sillä pennun touhujen myötä myös aikuiset, jopa maailman kilteimmät veteraanit, ovat sortuneet hetkittäin tihutöiden pariin. Eipä siinä auta kuin nauraa, kun löytää 12-vuotiaan koiravanhuksen heittelemässä onnessaan ilmaan riekaleiksi revittyä sukkaa. Ja siinä samalla, kun harmittelen pureskeltua huulirasvaani, kuulen ystäviltäni koirista, jotka ovat syöneet reikiä seiniin ja lattioihin. Naurahdan ja totean, että taidan siltikin päästä aika helpolla. On tuo pieni riiviö vaan lopulta niin syötävän ihana kaikessa raivostuttavuudessaan.

Hauskaa syksyä! SAANA JANSSON

JUNIOR HANDLER -LEIRIT Vuonna 2020 järjestetään kaksi junior handler -leiriä, yksi kummallekin ikäryhmälle (syntymävuoden mukaan): 28.2.–1.3. junior handler -leiri 14–17-vuotiaille 2.–4.10. junior handler -leiri 10–13-vuotiaille Leireille ovat tervetulleita junior handlerista kiinnostuneet nuoret tasosta riippumatta. Viikonloppu tarjoaa sekä perusteiden opetusta aloittelijoille, että huippuvalmennusta kokeneille harrastajille. Leirille osallistuvan nuoren tulee olla Kennelliiton jäsen ja koiran ohjeiden mukaisesti rokotettu sekä iältään vähintään 9 kk. Leirit järjestetään Hartolassa Linna-Hotellissa, josta löytyy sekä majoitus- että treenitilat. Viikonlopun hinta 100€ sisältää koulutuksen, majoituksen 2 hengen huoneissa sekä ruokailut. Kummallekin leirille mahtuu mukaan 20 nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Kevään 14–17-vuotiaiden ikäsarjan leirin ilmoittautuminen avataan 13.1.2020. Edellisenä vuonna paikat täyttyivät minuuteissa, joten olethan nopea! Luvassa on tasokasta treeniä ja hauskaa yhdessä oloa. Pääset myös jakamaan ajatuksiasi junior handler -lajin kehittämiseksi. Kouluttajina leirillä toimivat mm. Paavo Tervonen (kennel Starring), Nan Salminen (Kennel Nanstop) ja Hilde-Marie Fredriksson. He ovat kaikki junior handlerin Suomen mestareita ja Nan tuomaroi vuoden 2019 SM-finaalin. Oikeudet kouluttajamuutoksiin pidetään. Syksyn 10–13-vuotiaiden ikäsarjan leirin tiedot julkaistaan myöhemmin ensi keväänä, tarkkaile siis Kennelliiton Nuorten tapahtumakalenteria. Molempien leirien lisätietoja ja ilmoittautumistiedot löydät osoitteesta: www.kennelliitto.fi/nuorille

TAPAHTUMIA 2019 joita Kennelliiton nuorisotoiminta järjestää tai joissa olemme mukana. Lista päivittyy vuoden varrella. 15.–17.11. Kennelpiirien nuorisokoordinaattoreiden koulutusviikonloppu, Vantaa 7.–8.12.

98

Kennelliiton Nuorten osasto, Koiramessut Helsinki

KOIRAMME 11/2019

JUNIOR HANDLER SM-OSAKILPAILUT 2019 10.11. JYVÄSKYLÄ KV

7.12. HELSINKI NORD


JUNIOR HANDLER -edustusjoukkueen valmennuspäivä Teksti ja kuvat SAANA JANSSON

J

unior handlerin Pohjoismaiden mestaruus -kilpailut ovat jo aivan nurkan takana. Koska kyseessä on huippukovatasoinen kilpailu, on siihen tärkeää valmistautua huolella. Niinpä Suomen taitavalle edustusjoukkueelle pidettiin valmennuspäivä lokakuussa. Valmennuspäivään kokoontui viisi junior handleria, jotka tuomari Tiia Virtanen oli valinnut joukkueeseen keväällä PM-karsintakilpailussa Tampereella. Joukkueen jäseniä ovat Sabrina Snellman, Sanni Pulli, Laura Lintenhofer ja Nella Nemlander sekä joukkueen varajäsen Elsa Kivinen. Vaikka joukkue on täynnä todella kokeneita koiranesittäjiä, ei lisätreenistä ole koskaan haittaa, päinvastoin, kokenutkin kisaaja voi aina oppia uutta. Monesti joukkueiden valmennuspäivät on aloitettu ryhmäyttämällä nuoria ja tutustumalla toisiin. Tällä kertaa sellaisella ei ollut tarvetta, sillä nuoret olivat toimineet tiiviisti yhdessä jo ennakkoon. Pian kevään karsintakilpailun jälkeen he päättivät järjestää match shown tai lopulta parikin, joiden tuotot tullaan käyttämään kisamatkaan liittyviin ylimääräisiin oheiskuluihin. Mahtavaa omatoimisuutta nuorilta ja samalla tiimihenki kasvoi kuin itsestään. Valmennuspäivän tehtäväksi jäi siis hioa timantteja. Timanttien hiojaksi saapui Hilde-Marie Fredriksson. Hilde sopi tehtävään erityisen hyvin, sillä hän on itsekin kilpaillut aikoinaan junior handlerin PM-kilpailuissa. Hän on myös useana vuonna ollut omasta halustaan kisapaikalla joukkueen tukena ja käynyt antamassa viime hetken neuvoja, niin myös tänä vuonna.

PM-kilpailussa vaaditaan laajaa rotutuntemusta Pohjoismaiden mestaruudesta kilpaillaan vierailla koirilla, joiden rotuja junior handlerit ovat saaneet toivoa, mutta toiveiden toteutuminen selviää vasta edellisenä iltana. Koiriin pääsee tutustumaan vasta noin tunti ennen kilpailun alkua. Vieraat lainakoirat ovat ehdottomasti kilpailun suola, mutta ne tuovat mukanaan paljon lisäjännitystä. Siksi vierailla koirilla treenaaminen nähtiin erityisen merkittäväksi valmennuspäivässä. Omia koiria nuorilla ei ollut valmennuspäivässä mukana lainkaan, vaan päivän kaksiin eri treeneihin saapui kirjava joukko vieraita nelijalkaisia, juuri niitä rotuja, joita esiintyi myös joukkuelaisten kisakoiratoiveissa. Näitä olivat: siperianhusky, kerrynterrieri, sileäkarvainen noutaja, australianpaimenkoira, grand basset griffon vendéen, samojedinkoira, isovillakoira, faaraokoira ja berninpaimenkoira. Rotukirjon

Sabrina Snellman, Nella Nemlander, Sanni Pulli, Laura Lintenhofer ja Elsa Kivinen (edessä) ovat tämän vuoden Suomen junior handler -edustusjoukkue, jolla yhteishenki on katossa! lisäksi haastetta treeneihin toivat koirien erityyppiset luonteet ja kokemustasot. Osa koirista oli todellisia kehäkonkareita, toiset taas nuoria energiaa pursuavia touhuajia. Monipuolisuus kaikilta osin antoi varmasti lisävarmuutta tulevaa kilpailua ajatellen. Vieraiden koirien kanssa harjoiteltaessa pohdittiin, miten uuteen koiraan tulisi tutustua. Hilde painotti, ettei tutustumisvaiheessa tulisi keskittyä koiran seisottamiseen ja liikuttamiseen, vaan olisi pohdittava, miten koiran saisi luottamaan esittäjään ja kuinka parin välille syntyisi side pienessä hetkessä. Toimivina keinoina nähtiin muun muassa koiran leikittämistä, hyvänä pitämistä, temppuilua ja kontaktiharjoituksia. Kun koira nauttii esittäjän kanssa työskentelystä, voidaan testata myös sen kehäesiintymistä ja tarvittaessa jopa pikakouluttaa koiralle vaikkapa vapaana seisotusta. Liikaa ei silti pidä touhuta ennen kilpailua, jotta koira jaksaisi näyttää kehässä parastaan. Päivän aikana nuoret perehtyivät erityisesti omiin toiverotuihinsa, mutta myös toistensa rotuihin, sillä yleensä kilpailuissa on vaihdatettu vielä junior handlereiden koiria keskenään. Hilde ohjasi koirien vaihdoit kisamaisesti: tutustumiseen oli aikaa vain aivan pieni hetki ja sitten oli jo saatava koira tuomaan esiin parhaat puolensa. Kaikki joukkuelaiset onnistuivat luomaan jokaiseen koiraan kontaktin ja saivat ne esiintymään hienosti vähintään koiran omaa kokemusta vastaavalla tasolla, ellei jopa paremmin.

hon on usein kuulunut myös kasvattajaryhmille tyypillisiä liikkeitä. Näitä joukkuelaiset toivoivat erityisesti treenattavan, sillä haastetta tehtävään tuo erirotuiset koirat. Yhdessä sovittiin pelisääntöjä, miten koiria seisotetaan ja miten liikutetaan ja kuka johtaa joukkuetta. Viimeisimmät viilaukset tosin täytyi jättää kisapaikalle siihen hetkeen, kun joukkuelaisilla on varmuus, minkä rotuiset ja luonteiset koirat heillä on käsissään. Päivä kului ohi vauhdikkaasti, lähes huomaamatta. Taitavienkin koiranesittäjien kanssa treenattavaa olisi riittänyt vielä pitkäksi aikaa. Nyt jäädään odottamaan innolla joulukuuta: junior handlerin Pohjoismaiden mestaruudesta kilpaillaan Tukholmassa 15.12. Onnea matkaan koko joukkueelle!

Joukkueessa on voimaa

Hilde-Marien Fredriksson veti päivän koulutukset. Tässä yhdessä liikkeelle ovat lähdössä Sabrina Snellman ja Sanni Pulli.

Tavallisiin junior handler -kilpailuihin nähden PM-kilpailun erikoisuus on joukkuekilpailu, jo-

KOIRAMME 11/2019

99


NUORISOPALSTA

RALLY-TOKONUORET leireilivät uusissa tiloissa Teksti SAANA JANSSON

R

ally-tokonuoret kokoontuivat odotetulle vuoden toiselle leirilleen syyskuun lopussa. Kennelliitto on ottanut tänä syksynä käyttöönsä uuden koulutustilan Espoossa ja Kennelliiton Nuorista juuri rally-tokonuoret pääsivät ensimmäisinä katsastamaan uuden hallin ja luentosalin. Niiden toimivuutta testattiinkin heti alkumetreistä lähtien, sillä viikonloppuleiri alkoi tuttuun tapaan tositoimilla. Vaikka takana oli pitkä kouluviikko, se ei näkynyt nuorten toiminnassa, vaan kaikki olivat mukana innoissaan. Perjantaina vuorossa oli kisanomaista treeniä, mentaalivalmennusta ja kuulumisten vaihtoa. – Oli ihana huomata, että nämä rally-tokonuoret ovat niin sitoutuneita ja motivoituneita, että jaksoivat heti keskittyä täysillä, kehuu rally-tokonuorten toiminnasta vastaava Tytti Lintenhofer. Tytin lisäksi viikonlopun käytännöntreeneissä kouluttajana toimi ylöjärveläinen Krista Karhu, joka on pitkän linjan rally-tokoharrastaja ja menestynyt lajissa erittäin hyvin usean eri koiran kanssa. Täten jaossa oli siis huippuosaajien ammattimaisia vinkkejä ja nuoret todella ottivat niistä hyödyn irti. Heillä on suuri halu viedä omaa ja koiransa osaamista eteenpäin. Viikonlopun ohjelmaan kuuluivat myös nuorille entuudestaan tutun Anne Talvitien mentaalivalmennukset. Näiden valmennusten anti kantaa usein paljon harrastamistakin pidemmälle muuhun elämään. Tällä kertaa valmennuksissa perehdyttiin muun muassa siihen, miten oma keskittyminen vaikuttaa koiraan ja kisasuoritukseen. Toki viikonloppuun liittyi jälleen treenien ja luentojen lisäksi paljon hauskaa yhdessäoloa, kisailua ja leikkejä. Näistä vastasivat ohjaajina toimineet Pihla Pavas ja Katja Isokoivisto. Lauantain iltaohjelma oli tuttuun tapaan niin odotet-

tu, että eihän sieltä malttanut jäädä pois leirin vetäjätkään.

Osaamista itselle ja muille Jo kevään leirin treeneistä ja vinkeistä oli ollut nuorille suuri hyöty. Leirien välissä kaikki olivat hioneet taitojaan ja moni oli uskaltautunut kisaamaankin. – Viime kevään leiri antoi minulle ja koiralleni paljon. Sain esimerkiksi vinkkejä, miten opetan koirani Elmon seisomaan käskystä ja miten sen asento ei olisi vino sen tullessa eteeni istumaan, kiittelee rally-tokonuorten jäsen Anni Haapala. Leirien välillä tehtävien treenien mahdollistuminen on ollut hyvin vaihtelevaa eri nuorten välillä ja riippuu paljon muun muassa heidän asuinpaikastaan. Toisilla treenihallit ja -ryhmät ovat lähellä ja viikoittaisessa käytössä, toisille ne ovat harvinaisempaa herkkua. Rally-toko on kuitenkin hieno laji juuri siksi, että sitä pystyy treenailemaan pitkälle myös kotioloissa. – Kyllä nuorista huomasi, että kevään leiristä oli otettu iso harppaus eteenpäin ja töitä oli tehty kotona, Tytti kertoo. Ryhmän omien jäsenten lisäksi vaikutteita on levinnyt laajemmallekin ja ammattilaisten opeista ovat hyötyneet muutkin. – Ilahduin erityisesti siitä, että jotkut nuorista olivat jakaneet oppejaan myös eteenpäin omille treenikavereilleen. Rally-tokonuorissa saaduista opeista hyötyi siis useampikin, Tytti iloitsee.

Vertaisoppimista ja yhteisöllisyyttä Omien koulutusten ja luentojen lisäksi leireillä voi oppia muutenkin. Toisten harrastajien kanssa käytävät keskustelut antavat paljon ja kun itse ei ole treenaamassa, on antoisaa seurata muiden suorituksia.

– Yhtenä osana viikonloppuja ovat aina vertaisarvioinnit. Nuoret seuraavat toistensa treenejä ja opettelevat antamaan toisilleen palautetta, Tytti kertoo. Eikä treenien seurailuun tarvitse juuri kehottaa, nuoret ovat aidosti kiinnostuneita toistensa suorituksista ja haluavat kannustaa kavereitaan. Toisinaan leirien aikana oppia voi saada myös vähän niin kuin vahingossa ilman tarkoituksellisia harjoitteita. – Leirien ansiosta Elmo on oppinut rauhoittumaan harjoitusten välissä. Ennen se oli koko ajan treenimoodissa eikä tehnyt muuta kuin tuijotti minua, jos se ei ollut häkissään, Anni Haapala muistelee. Rauhoittuminen onkin erityisen tärkeä taito ja koiran mielentilan hallinta on avain onnistuneille treeneille ja kilpailuille. Antoisa viikonloppu tarjosi siis paljon jokaiselle osallistujalle. Tämä leiri oli kuluvan vuoden viimeinen. Seuraava leiri järjestetään ensi keväänä uudella porukalla, johon haku aukeaa loppuvuodesta. – Rally-tokonuorissa on tosi hyvä ryhmähenki. Kaikki kannustavat toisiaan ja jakavat taitojaan muille. Ryhmä on antanut paljon minulle ja koiralleni, Anni hehkuttaa ja kannustaa myös muita hakemaan ryhmään. Mikäli olet kiinnostunut rally-tokonuorten toiminnasta, lähde 7.–8.12. Koiramessuille Helsinkiin. Lauantaina on luvassa rally-tokonuorten näytös, jonka lisäksi voit tavata ryhmän jäseniä Kennelliiton Nuorten messuosastolla. Käy siis kuulemassa ryhmän toiminnasta ja kysymässä vaikkapa vinkkejä treeneihisi. Sunnuntaina vuorossa on tokonuorten näytös ja myös heitä voit tavata Kennelliiton Nuorten osastolla.

KUVA TYTTI LINTENHOFER

Rally-tokonuoria syksyn leirillä

100

KOIRAMME 11/2019


Suomen Kennelliiton tiedotuksia • Finska Kennelklubbens meddelanden KENNELLIITON HALLITUKSEN KOKOUS 11/2019 Aika: 3.10.2019 Poimintoja pöytäkirjasta: Koetulosten lähettäminen paperilla Hallitus päätti, että niissä koemuodoissa, joissa on sähköinen tuloksien lähetys mahdollista, ei tuloksia oteta enää vastaan paperimuodossa. Paperituloksia hyväksytään kuitenkin vielä 31.12.2019 saakka. Esitys selvennöksestä polvilumpioluksaatioohjeeseen Hallitus päätti, että polvilumpioluksaatio-ohjeen kohtaan 2 lisätään selventävä lause seuraavasti: Tutkittaessa koiran on oltava iältään vähintään 12 kk. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia. Jos koiralla on useampia tuloksia, on tutkimusiästä riippumatta kohdan 4 mukaisesti niistä huonompi voimassa, kunnes paneeli tutkii koiran. Näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet ja näyttelyiden järjestämisohjeet Hallitus hyväksyi uudelleen päivitetyt näyttelysääntöjä täydentävät ohjeet ja näyttelyiden järjestämisohjeet. Päivitetyt ohjeet tulevat voimaan 1.1.2020. Koetoimitsijan koulutus- ja pätevöimisohjeen muutos Hallitus hyväksyi Koetoimitsijan koulutus- ja pätevöimisohjeen muutoksineen. Uudistettu ohje tulee voimaan 1.1.2020. Kurinpitolautakunnan päätösten julkaiseminen Hallitus nimesi työryhmän valmistelemaan kurinpitolautakunnan päätösten julkaisemiskäytäntöä. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Harri Lehkonen, Kimmo Mustonen ja Kirsi Sainio sekä Raisa Kiesi ja Liisa Suoninen. Sankarikoira-anomukset Hallitus myönsi sankarikoira-arvon seuraaville koirille: Vili, sileäkarvainen kettuterrieri (Wolfheart Last Man Standing, FI52906/12) Toivo, länsigöötanmaanpystykorva (Westorps Atlas Supergiant, FI46148/15, SE40987/2015) Lalli, labradorinnoutaja (Lalli, FI12414/11) Foxy, saksanpaimenkoira (Foxy) Maya, musta kääpiösnautseri (Audacious Altamira, FI50788/10)

■ KENNELNIMET Tässä lehdessä olevia kennelnimiä koskevien huomautusten tulee olla perillä ennen 29. marraskuuta 2019. Protester mot i denna tidning nämnda kennelnamn skall vara oss till handa senast den 29. november 2019. Anotut kennelnimet Ansökta kennelnamn Fantastic Field tai Fabulous Field tai Sugar Field tai Laughing Field, Aarnio Anna‑Leena, Joutseno, fieldspanieli Pikkusielun tai Apinalauman tai Karmalauman tai Little Divana’s, Ala‑Varvi Kristiina, Vaasa, chihuahua Lill Gårds tai Lill Gårdis tai Joas, Asplund Johanna, Emäsalo, tanska-

Frank, irlanninsusikoira (Siofra’s New Balance, FI51262/17) Kerttu, labradorinnoutaja (Gajlanaville Great Giuliana, FI23175/15) Lego, monirotuinen (ollut katukoira Espanjassa) Nelli, novascotiannoutaja (Nelli, 246098100225693) Juksu, novascotiannoutaja (Musamäen Vuonoraita, FI24197/17) Hermanni, saksanpaimenkoira (Germanium Del Camino Duro, FI23718/19 VDH/RSV01747) Sulo, chihuahua (Lammenrannan Väinämöinen, FI18542/12) Juti, monirotuinen Hallitus myönsi kunniamaininnan seuraaville koirille: Yambo, rottweiler (Rottwood Yambo, FI37398/13) Ronja, saksanpaimenkoira (Wild Dream’s Paradise, FI42541/12) Cindy/Tintti, pitkäkarvainen collie (Veralan Haltiatar, FI26704/15) Roti, karjalankarhukoira (Rinssi Routsukainen) Ruu, monirotuinen Nasty, englanninspringerspanieli (Hayzehill´S Next Bird Is Mine, FI23148/12) Nana, Dogo canario (Orja Baluarte De Los Perros, ER22562/13) Dumbo, labradorinnoutaja (Rinsessan There She Goes, FI26358/12) Niilo, ranskanbulldoggi (Alfonso) Arvi, portugalinvesikoira (Hooligan So What, FI38707/16) Jedi, cairnterrieri (Blackrebel’s I Do What I Do, FI42466/16) Åke, labradorinnoutaja (Annual’s Star Performer, FI52200/11) Ahmi, australiankelpie (Ahmi) Vicky, pohjanpystykorva (Vaarunvuoren Candy, FI43481/12) Kira, labradorinnoutaja (Ethusan Hupskeikkaa, FI43855/18) Usva, samojedinkoira (Mykran Davvebiegga Drew, FI37095/14) Nemo, Welsh corgi cardigan (Arnica Montana Samson, FI14907/19) Norri, saksanpaimenkoira (Evergrey’s Pnori, FI27103/14) Mocca, mudi (Patztor-Virtus Igazlato) Alfa, cockerspanieli (Alfa, FI54706/11) Chabby, bordercollie (Alfa Line Absolutely Fabulous, FI19686/17) Wilma, monirotuinen Pörrö, itäsiperianlaika (Soidinahon Mossen Aarre, FI15950/17)

lais‑ruotsalainen pihakoira Kuunsirun tai Silkstones tai Moonchip tai Kivensirun, Haanpää Kirsi, Ylistaro, saksanpaimenkoirat Kruutikellarin tai Ruutikellarin, Heikkilä Jarmo, Kälviä, mäyräkoira Mainion tai Wellhello, Heikura Viivi, Kuopio, villakoira Praimfayas tai Primavincos tai Primfayas tai Primvincos, Heimola Elina, Kotka, venäjänvinttikoira, englanninbulldoggi Flammables tai Fellcreeks tai Rollinghills, Henttinen Tiina, Jokioinen, cairnterrieri Hakavahin tai Rajarinteen tai Rinnevahin, Hjulberg Salla‑Maarit, Lautiosaari, saksanpaimenkoira Railakas tai Lorrietax tai Bilehileen, Houni Maiju, Lappeenranta, mäyräkoira

Vuoden 2020 teeman työryhmä Hallitus lisäsi edellisessä kokouksessa nimettyyn vuoden 2020 teeman työryhmään Jussi Leinosen. Kennelpiirien mallisäännöt Hallitus hyväksyi Kennelpiirien mallisäännöt muutoksin. Hallitus päätti, että mallisäännöt lähetetään Kennelpiirien mallisääntö -työryhmälle. Vakiosopimukset Hallitus päätti jatkaa seuraavien sopimusten voimassaoloaikaa 31.12.2020 saakka: Sopimus koiran kaupasta 1.2.1995, Sopimus nartun sijoituksesta 12.4.2012, Sopimus uroksen sijoituksesta 7.2.2008, Jalostusoikeuden luovutussopimus narttu, Jalostusoikeuden luovutussopimus uros, Sopimus koiran astuttamisesta 8.2.1996, Osamaksusopimus 4.2.2016. Eläinavusteisen ohjaustyön ohjeistuksen työryhmä, jäsenesityspyyntö Opetushallitus perustaa työryhmän tätä kehittämistyötä varten. Työryhmän tehtävänä on tehdä taustoitus ja tarvittaessa laatia eläinavusteisen opetuksen ohjeistus oppilaitosten käytettäväksi. Opetushallitus pyytää jakelussa mainittuja tahoja tekemään ehdotuksen omasta edustajastaan torstaihin 15.10. mennessä. Kennelliiton hallitus esittää Eläinavusteisen ohjaustyön ohjeistuksen työryhmään Kimmo Nokelaista. Henkilöjäsenet Jäsenmäärä esityslistan valmistumishetkellä 19.9.2019 oli 148 931 jäsentä. (21.9.2018 147 629, 19.9.2017 149 387, 20.9.2016 150 488). Hallitus hyväksyi Suomen Kennelliiton jäseniksi uudet jäsenehdokkaat, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun ajalla 1.8.2019–30.9.2019 ja erotti jäsenmaksun laiminlyönnin johdosta ne jäsenet, jotka eivät ole maksua suorittaneet ajalla 1.6.2019–31.7.2019. Uudet jäsenyhdistykset Hallitus hyväksyi Suomen Kennelliiton jäseniksi seuraavat jäsenyyttä anoneet yhdistykset: Enjoy The Ride ry, Oulu, Jalasjärven Hirvenhaukut ry, Kurikka, Mondioringyhdistys ry, Helsinki, Pirttikosken metsästysseura ry, Pyhäjoki, Suojärven Erä ry, Rautavaara, Uudenmaan Harrastuskoirat ry, Espoo Jäsenyhdistysten erottaminen Hallitus katsoi seuraavat jäsenyhdistykset eronneiksi Suomen Kennelliiton jäsenyydestä: Cao Finland ry, Nurmijärvi, Irlanninsettereiden Tuki ry, Siuntio, Koiraterapeutit ry, Inkoo, Obbnäsin Eräseura ry, Kirkkonummi, Clumberspanielit ry.

Rukkasen, Huuhtanen Jemina, Pori, saksanpaimenkoira Hallapuron tai Usvahunnun tai Usvakorven, Kangas Katariina, Kauhava, suomenajokoira, kainkoira Berrywood’s tai Heatherwood’s, Karlsson Nanna, Kangasala, cockerspanieli Bonway’s tai Wiglytail’s tai Finntail’s tai Team Bonway’s, Karonen Heidi, Lempäälä, clumberinspanieli Halimus Maximuksen tai Pikku Drildrin, Karppinen Seija & Holappa Esko, Jumaliskylä, dalmatiankoira Fading Lady’s tai Mystic Night’s, Karttunen Kristiina, Forssa, collie Blueberry Flower’s, Kiuru Minni, Sotkamo, chihuahua Ellion tai Ellions tai Putikon Pöhkön tai Kalajärven Kahjon, Kokki Eveliina,

Putikko, leonberginkoira Nindieway tai Nindieland, Kolari Nina, Lapinlahti, chihuahua Korpimaan tai Korpimaa tai Goldendancer, Laihonen Markku & Satu, Savijoki, kultainennoutaja Honeycream’s tai Littlewing Honey tai Sweetheart Honey tai Dearheart Honey Lehmuskoski Eliisa, Jyväskylä, kultainennoutaja Ihan Kihara tai Oh My tai Hurmaava tai Entirely, Lehtelä Sara, Hiltulanlahti, villakoira Syntisen, Linnanmäki Roosa, Kurejoki, saksanpaimenkoira Cutiqway tai Te Cutiqway tai Smart Power, Loukiainen Virve, Jyväskylä, chihuahua Pikku‑Myrkyn tai Palonkorven tai Little Poison’s, Mylläri Jami, Myrkky, amerikankettukoira, suomenajokoira KOIRAMME 11/2019

101


This Is tai Winpoint tai Winpoint’s, Nieminen Riikka‑Maria, Turku, faaraokoira Kauriskallion tai Kaurislehdon tai Kiikoisten, Nikulainen Lauri, Vinkkilä, mäyräkoira Vinhavuoren tai Punakullan, Palomäki Maija, Rintala, kultainennoutaja Rokodan tai Samase tai Samase On tai Rocodan, Partanen Maria, Törmä, saksanpaimenkoirat Pulukkalammen, Petäjäjärvi Jenni, Ranua, jämtlanninpystykorva Wälkkälän Laakson tai Wälkkälän Kallion tai Wälkkälän Haltijan tai Siriuksen Haltijan, Piirainen Sikri, Harmoinen, kultainennoutaja, cockerspanieli Corundum, Pyssysalo Laura, Nokia, collie Riistavapaan tai Kaikenkaatajan, Riihimäki Sanna, Huhdasjärvi, harmaa norjanhirvikoira, jämtlanninpystykorva Nordicaureo tai Zampaureo tai Bellozampa tai Nordica Aureo, Ronkainen Janne, Pello, kultainennoutaja Assi‑Ajon tai Rinnepellon, Ruotsalainen Anssi, Myllyniemi, suomenajokoira Sinitäplän tai Besselin tai Täpläsin, Saarinen Sini, Pori, tiibetinspanieli Misunderstood tai Bosslady, Sandsund Lisa, Akaa, thai ridgeback, kääpiöbullterrieri Aurelion’s, Siikakoski Marika, Viljakkala, saksanpaimenkoirat Finhelmen tai Finwillan tai Arminrinteen tai Järvirannan, Sjöstrand Reetta, Hiltulanlahti, kultainennoutaja Hakoparran tai Jäkäläparran tai Jäkäläkäpälän tai Hakoportaan, Smolander Marko, Anttola, jämtlanninpystykorva Olevinaan tai Miälettömän, Tallqvist Ida, Perniö, labradorinnoutaja Noblewool’s tai Nobletale’s, Tarkiainen Hanna, Kuopio, villakoira Yhentähen tai Jokitervan, Taskula Sami, Hytti, venäläis‑eurooppalainen laika, suomenajokoira The Ghostmaker tai Ghostmaker tai Thetiptop, Toivonen Anna, Rajamäki, saksanpaimenkoira Zeroline, Vilkko Sanna, Rovaniemi, australiankelpie Lintuvaaran tai Kelosuon tai Syyslehdon tai Ruskalehdon, Väliheikki Erkki, Jalasjärvi, suomenpystykorva Alwariinsa tai Hulabaloo tai Brillantez tai Aiwan, Yli‑Sissala Sanna, Sissala, espanjanvesikoira Hyväksytyt kennelnimet Godkända kennelnamn Aimidan, Ojapalo Minna, Kausala, kromfohrländer Ain Alsaba, Salmela Jaana, Espoo, saluki, sloughi Anjalan, Kanko Maria, Kilvakkala, jackrussellinterrieri Aprikoosi’n, Ahola Miia, Pello, tiibetinspanieli, yorkshirenterrieri Aurikkojärven, Järveläinen Marja, Hinthaara, belgianpaimenkoira, shiba Caniom’s, Honkanen Jaana & Hakanen Saija, Helsinki, amerikanrottaterrieri, amerikankarvatonterrieri Cara Liom, Hetemäki Iisa, Kauniainen, pieni amerikanpaimenkoira Cascani’s, Casper Antje, Hyvinkää, rottweiler

102

KOIRAMME 11/2019

Cereza Veranos, Elo Inkeri, Pirkkala, havannankoira Deepheart, Noppa Henna‑Maria, Harviala, sileäkarvainen noutaja Eimacan, Pääkkönen Markku & Jaakola Eija, Sotkamo, jämtlanninpystykorva Estviks, Nyman Annika & Karlsson Andreas, Gottby, staffordshirenbullterrieri Greyout, Kukkonen Sauli & Lummekari Riina, Helsinki, italianvinttikoira Groundbreaking, Ritola Tuuli, Norola, saksanpaimenkoirat Hallalaakson, Laaksonen Tanja, Nakkila, tsekinpaimenkoira Heramintun, Salmi Maria & Lahtinen Teuvo, Hollola, pinseri Huntfellas, Riissanen Jaakko, Viinijärvi, sileäkarvainen noutaja Ilonamme, Laurén Tea, Helsinki, collie Kaaponnin, Kaanaa‑Jönkkäri Laura, Pori, chihuahua Karhuntähden, Hankilanoja Maria, Soini, pyreneittenmastiffi Kohajavanahon, Koistinen Emma & Kontkanen Arto, Tuusniemi, harmaa norjanhirvikoira, saksanmetsästysterrieri Korkkisbox, Helskyaho Marja, Salo, bokseri Leafyisland’s, Währn Eevi, Kotka, kääpiöpinseri Liikuttavan, Huikuri Marko, Espoo, bordercollie Loompaland, Karvonen Jonna, Sastamala, amerikanstaffordshirenterrieri Lupiinirinteen, Saarelainen Jenni, Luoma, picardienpaimenkoira Luunmurskaaja, Puranen Marko, Vuorilahti, harmaa norjanhirvikoira, karjalankarhukoira, suomenpystykorva Muheron, Jokelainen Mika, Pielavesi, beagle Mukamas, Lampén Kajsa, Luoma, shetlanninlammaskoira Mybiton, Simonen Päivi, Lohja, vehnäterrieri Ookkonää, Karjalainen Satu, Oulunsalo, whippet Patakorven, Kojo Katri, Kaiturinpää, suomenpystykorva, karjalankarhukoira Pihkankulman, Forsman Milja, Saakoski, beagle Purnulehon, Ollitervo Jenni, Maula, suomenajokoira Roosalinnan, Kyösti Anu, Himanka, suomenpystykorva Ruutikellarin, Partanen Markus, Askola, saksanmetsästysterrieri Shenyen, Tiihonen Anniina, Kuopio, tiibetinspanieli Siiveniskun, Ekblad Paul & Heinonen Riitta, Esbo, pienimünsterinseisoja Sinipolun, Jaanu Sonja, Lappeenranta, jämtlanninpystykorva Sunglade Bern, Salin Anna‑Lena, Esse, berninpaimenkoira Tahkonallen, Tahkola Jani, Ranua, karjalankarhukoira Taikanon, Julmala Kaisa‑Liisa, Oulu, norwichinterrieri Valtavan, Pasola Sami, Pukaro, leonberginkoira Villis Royale, Koivunen Kristiina, Rauma, villakoira n Yori’s Legacy, Jalonen Tino‑Petteri, Helsinki, valkoinenpaimenkoira

Muutoksia kennelnimissä Ändringar i kennelnamn Kultaharjun, Koskela Antti ja IlonaElizabeth, Turku ent. Koskela Antti Onnenkäpälän, Toivanen Kaisa, Pajujärvi ent. Toivanen Kaisa ja Hartikainen riikka Onnilan, Kallio Katja, Kostamo ja Juntunen Tanja, Ruha ent. Kallio Katja Phantom-Hill, Ahlström Ulrica, Helsinki ent. Ahlström Ulrica ja Miilunpohja Pirjo Retuajan, Korhonen Jarmo ja Satu, Korpijärvi ent. Korhonen Jarmo Salaisten, Nieminen Pirkko, Salo ja Nieminen Laura, Helsinki ent. Nieminen Pirkko Tajukankaan, Tiitinen Jutta, Viljolahti ent. Tiitinen Juha Temames, Hämäläinen Marja-Leena, Hyvinkää ent. Hämäläinen MarjaLeena ja Hämäläinen Merja

■ HYVÄKSYTYT NÄYTTELYT GODKÄNDÄ UTSTÄLLNINGAR Koira voi osallistua näyttelyyn, jos se on rekisteröity johonkin FCI:n tunnustamaan koirarekisteriin ja rotu on FCI:n tai Pohjoismaiden Kennelunionin hyväksymä. Koiran on viimeistään näyttelypäivänä täytettävä laatuarvosteluluokkaan vaadittava ikä. Pentuluokka (7-alle 9 kk) arvostellaan ainoastaan niissä näyttelyissä, missä pentuluokka on erikseen mainittu. Junior handler-kilpailuun voivat osallistua 10-17 -vuotiaat nuoret, jotka viimeistään kyseisen kalenterinvuoden loppuun mennessä ovat täyttäneet 10 mutta ei 18 vuotta. Kilpailu käydään kah-dessa eri ikäryhmässä; 10 - 13 ja 14 - 17 -vuotiaat. SM-osakilpailun voittaja ratkaistaan finaalilla, jossa kilpailevat kummankin ikäryhmän voittajat. Junior handler -kilpailuun ilmoittaudutaan siihen tarkoitetulla erikoiskaavakkeella, joita voi tilata Kennelliitosta.

Erikoisnäyttelyt Pikkupennut (5- alle 7 kk) arvostellaan ainoastaan niissä näyttelyissä, joissa luokka on erikseen mainittu. Mikäli näyttelyn ilmoituksessa on mainittu, että yli 10-vuotiaat veteraanit pääsevät ilmaiseksi, se koskee vain veteraaniluokkaa.

1.2. KURIKKA

Pitkä Tupa, SHHJ:n alaiset rodut, myös pennut (5-alle7kk & 7-alle9kk), jälkeläisluokka. Järj. Suomen Harmaahirvikoirajärjestö, Metsästysseura Erä II. Arv. alkaa klo 10. Ilm. 3.1. / 15.1. (vain netissä) menn SHHJ:n erikoisnäyttely 2020, PL 30, 65101 Vaasa tai http://bob-brand.fi/ wp/index.php/kurikka-shhjn-erik2020 Ilm. maksut 3.1. menn 35 e, saman om 2. jne. koira 30 e. pennut ja vet 25 e, yli 10 v. vet ilmaiseksi. Ilm. maksut 4.-15.1. välisenä aikana (HUOM! ilm.

vain netissä) kaikki luokat 50 e. Tili Metsästysseura Erä FI84 4730 0010 0489 23. Ilm. koskevat tied. ark klo 1519 p. 040 4171 501/ info@bob-brand.fi, muut tied. 040 528 5852. Palkintotuomari: Tapani Pukkila, varalla kaikille Sakari Poti.

1.2. JÄRVENPÄÄ

Ratsastuskeskus Aino, labradorinnoutaja, myös pennut (5-alle 7 kk & 7-alle 9 kk), jälkeläisluokka, järj. Labradorinnoutajakerho, päänäyttely. Arv. alkaa klo 10. Ilm. 6.1. menn. Labradorien erikoisnäyttely 1.2.2020, PL 50, 02771 Espoo tai www.showlink. fi Ilm. koskevat tied. Showlink, info@ showlink.fi, ark. 11-17 p. 09 887 30320, muut tied. labradori.nayttelyt@gmail. com Ilm. maksu 35€, saman om. 2. jne koira 32€, pennut ja vet.30€, yli 10-v vet. ilmaiseksi, tili Labradorinnoutajakerho FI68 1026 3000 4134 29 viite 3090305 Palkintotuomarit: varalla kaikille Kirsi Luomanen. urokset (ei pennut ja veteraanit) Eeva Rautala, nartut (ei pennut ja veteraanit) Hannele Jokisilta, pennut ja veteraanit Kirsi Luomanen. Ryhmäkilpailut: paras juniori Hannele Jokisilta, paras kasvattaja- ja jälkeläisryhmä Eeva Rautala, paras pentu, paras veteraani, näyttelyn paras Kirsi Luomanen

8.2. YLÖJÄRVI

Ylökk-halli, kultainennoutaja, myös pennut 5-7kk ja 7-9kk ja jälkeläisluokka Järj. Kultainen Rengas, päänäyttely. Arv. alkaa klo 10. Ilm. 13.1. menn. www.showlink.fi tai Kultainen Rengas, c/o Piia Joki-Erkkilä, Kurjenpolventie 1 B 8, 33480 Ylöjärvi. Tied. tapahtumat.gr@gmail.com tai ilt. klo 18 jälk. Piia Joki-Erkkilä, 040-590 9676. Ilm. maksu 37€, saman om. 2. jne koira, pennut ja vet. 32 €, yli 10-v. vet. ilmaiseksi. Tili FI59 5710 0420 2602 34. Palkintotuomarit: urokset, ROP-pentu, ROP-käyttökoira, ROP-kasvattaja Susan Goodwin, Iso-Britannia, nartut, ROP-juniori, ROP-veteraani, ROP ja ROP-jälkeläisryhmä, Penny Gowland, Iso-Britannia, tuomarit ovat varalla toisilleen.

8.2. UUSIKAARLEPYY

Tähtihalli, SHHJ:n alaiset rodut, myös pennut (5 - alle 7kk & 7 - alle 9kk) ja jälkeläisluokka. järj. Österbottens Älghundklubb ja Suomen Harmaahirvikoirajärjestö. Arv. alkaa klo 9. Näyttely on ulkonäyttely. Ilm. 15.1. / 23.1. menn. Nykarlebyn erikoisnäyttely 8.2.2020, Kristina Erkkilä, Oravaistentie 161, 62310 Voltti, tai www.showlink.fi Tied. kristina.erkkila@netikka. fi 040-5529755/Kristina. Ilm. maksu 15.1. menn. 33e, saman om. 2.jne. koira 27e. Pennut ja vet 25e. Yli 10v vet ilmaiseksi. Ilm. 16.-23.1. välisenä aikana vain netin kautta 40e, saman om. 2.jne. koira 35e. Pennut ja vet 30e. Yli 10v vet ilmaiseksi. Tili FI 03 5570 0060 9014 35. Palkintotuomari: Petra Högberg, Ruotsi

8.2. NYKARLEBY

Stjärnhallen, FJGK’s raser, också valpar (5 - under 7mån & 7 - under 9 mån) och avelsklass. Arr. Österbottens Älghundklubb och Finska jämt- och gråhundsklubben. Bedömningen börjar kl. 9. Utställningen är utomhus. Anm. Senast 15.1. / 23.1. Nykarleby specialutställning 8.2.2020,


Kristina Erkkilä, Oravaistentie 161, 62310 Voltti, eller vid www.showlink.fi Förfrågningar kristina.erkkila@netikka.fi 040-552 9755/Kristina. Anm avgift senast 15.1. 33€, samma ägares 2. hund osv 27 €, valpar och vet 25 €; vet över 10 år gratis. Anm. mellan 16-23.1. ändast internet anmälan 40€, samma ägares 2. hund osv 35 €, valpar och vet 30 €; vet över 10 år gratis. Konto FI 03 5570 0060 9014 35. Domare: Petra Högberg, Sverige

22.2. KAAVI

Toimintakeskus Raukku, SHHJ:n rodut, myös pennut 5-7kk ja 7-9kk ja jälkeläisluokka. järj. Suomen Harmaahirvikoirajärjestö, Koillis-Savon Kennelkerho. Arv. alkaa klo 10. Ilm. 3.2. menn. SHHJ ER Kaavi 20.2.2020, PL 50 02771 Espoo tai www.showlink.fi Ilm. maksu 3.2. menn. 38 €, pennut ja vet 25 €, yli 10v vet ilmaiseksi. Tili Koillis- Savon Kennelkerho FI26 5482 3720 0126 65. Ilm. koskevat tied. Showlink Oy ark. klo 11-17 p. 09 887 30320 tai info@showlink.fi, kehätoim. ja harjoitusarvostelijat tuula.laitinen@ pohjois-savonkennelpiiri.fi, muut tied. Kari Leppänen 040 164 4600, kari.leppanen@icloud.com Palkintotuomari: Sakari Poti

22.2. JÄMIJÄRVI

Jämi Areena, FCI:n osa 5 metsästyspystykorvat ja lappalaiset paimenpystykorvat, myös pennut (5-7kk ja 7-9kk) ja jälkeläisluokka, järj. Satakunnan Pystykorvakerho, Tukinäyttely, Arvostelu ulkona. Arv. alkaa klo 9. Ilm. 6.1. / 20.1. menn. Jämijärven ryhmänäyttely 22.-23.2.2020, PL 50, 02771 Espoo tai www.showlink.fi Ajalla 21.-27.1. vain netti-ilm. Ilm. koskevat tied. Showlink, info@showlink.fi, ark. 11-17 p. 09 887 30320. Muut tied. tomi.heikkila@vatajankoski.fi, p. 044 5722 370. Ilm. maksu 6.1. saakka 35 €, saman om 2. jne. koira 32 €, vet. ja pennut 25 €, yli 10v. vet 10 €. 7.-20.1. 40 €, saman om 2. jne. koira 37 €, vet. ja pennut 25 €, yli 10v. vet 10 €. Tili Jämijärven koiranäyttely FI82 4722 1020 0101 50. Ilm. maksu ajalla 21.1.27.2. kaikki luokat 50 €, vain netti-ilm. www.showlink.fi Palkintotuomarit: Varalla kaikille Maija Mäkinen. kaikki rodut Hannu Talvi

29.2. LAHTI

Salpausselän Kennelpiirin halli, kiinanpalatsikoira, myös pennut (5- alle 7 kk, 7-alle 9 kk) sekä jälkeläisluokka, järj. Suomen Pekingesikerho, päänäyttely. Arv. alkaa klo 11. Ilm. 1.2. menn. Karoliina Salo, Kuusamatie 1 a D 01390 Vantaa tai karo876@msn.com Ilm. maksu 32 €, saman om. 2. jne koira 29 €, pennut ja vet 22 €, yli 10-v vet ilmaiseksi Tili Suomen Pekingesikerho FI75 5104 0020 1251 61. Lisät. www.pekingesikerho. com ja Karoliina Salo, 040-837 2926 tai karo876@msn.com Palkintotuomari: Tanya Ahlman-Stockmari

Ryhmänäyttelyt Mikäli näyttelyn ilmoituksessa on mainittu, että yli 10-vuotiaat veteraanit pääsevät ilmaiseksi, se koskee vain veteraaniluokkaa

18.1. RAAHE

Raahen Liikuntahalli, metsästyspystykorvat ja pohjoismaiset paimenpystykorvat FCI:n ryhmästä 5 ja suuret ja pienet ajokoirat FCI:n ryhmästä 6 ja FCI 8, myös pennut ja junior handler. järj. Raahen Eränkävijät. Arv. alkaa klo 9. Ilm. www. showlink.fi tai Raahen ryhmänäyttely 2020, PL50, 02771 Espoo. Ilm. koskevat tied. ark. klo 11-17 p. (09) 8873 0320, info@showlink.fi, muut tied. raahekoira@gmail.com, klo 17 jälk. 040-5963634. Ilm. maksu 23.12. menn. 37 €, saman om. 2. jne koira, pennut ja vet. 32 €, yli 10-v. vet. ilmaiseksi. Ilm. maksu 30.12. menn. 45 € koira. Tili FI88 1126 3000 3156 31, www. raahenerankavijat.fi/koiranayttely/ Palkintotuomarit: Varalla kaikille roduille Pekka Teini. Ryhmä 5 buhund, harmaa norjanhirvikoira, hälleforsinkoira, jämtlanninpystykorva, musta norjanhirvikoira, ruotsinlapinkoira, suomenlapinkoira, valkoinen ruotsinhirvikoira Jaana Hartus, karjalankarhukoira, laikat, lapinporokoira, pohjanpystykorva, suomenpystykorva, Silja Jokinen, muut Pekka Teini, Ryhmä 6 kaikki rodut Taina Nygård. Ryhmä 8 amerikancockerspanieli, amerikanvesispanieli, barbet, clumberinspanieli, englanninspringerspanieli, espanjanvesikoira, fieldspanieli, friisinvesikoira, irlanninvesispanieli, kiharakarvainen noutaja, kooikerhondje, sussexinspanieli, venäjänspanieli, viiriäiskoira Anett Finnig, kultainennoutaja, sileäkarvainen noutaja Pekka Teini, chesapeakelahdennoutaja, cockerspanieli, labradorinnoutaja, lagotto romagnolo, novascotiannoutaja, portugalinvesikoira, walesinspringerspanieli Viveca Lahokoski. Ryhmäkilpailut: FCI 8 Viveca Lahokoski, Paras veteraani Jaana Hartus, Paras kasvattajaryhmä Anett Finnig, Best in Show Pekka Teini

1.-2.2. PARKANO

Parkanon urheilutalo, FCI:n ryhmät 5 & 9, myös pennut, järj. Parkanon Erämiehet, Lapinnevan Eränkävijät, Susiperän metsästysseura ja Vuorijärven metsästysseura. Arv. alkaa klo 10. Osa FCI 5 ryhmän kehistä voivat olla ulkona. Ilm. postitse 31.12. menn. Parkanon ryhmänäyttely 2020, c/o PL 30, 65101 Vaasa tai http://bit.ly/parkano2020 Ilm. netissä 12.1. menn. http:// bit.ly/parkano2020 Ilm. koskevat tied. ark. klo 15-19 p. +358 40 4171 501/ info@bob-brand.fi, muut tied/ harjoitusarvostelijat ilt. klo 18-21:30 p. +358 400 591 398 / raine.kienokoski@saunalahti.fi, kehätoimitsijat ari. sillanpaa@ippnet.fi www.sivut: http:// bit.ly/parkano2020 Ilm. maksut 31.12. menn. 40 e, saman om 2. jne. koira sekä pennut ja vet. 35 e, yli 10 v. vet. 15 e. Ilm. maksut 1.-12.1. välisenä aikana (HUOM! ilm. vain netissä) kaikki koirat 50 e. Tili Parkanon koiranäyttely FI96 4473 1020 0256 88. Palkintotuomarit: Lauantai 1.2. arvostellaan FCI 9, sunnuntai 2.2. arvostellaan FCI 5. Ryhmä 9 Varalla kaikille ryhmä 9 roduille Leni Finne. bostoninterrieri, cavalier kingcharlesinspanieli, griffon belge, griffon bruxellois, japanese chin, kromfohrländer, löwchen, markiesje, papillon, petit brabancon, phalène, prahanrottakoira, ranskanbull-

doggi, venäjäntoyt Leni Finne, bichon frisé, bolognese, coton de tuléar, havannankoira, kiinanharjakoira, kiinanpalatsikoira, kingcharlesinspanieli, lhasa apso, maltankoira, mopsi Pirjo Aaltonen, shih tzu, tiibetinspanieli, venäjänbolonka, villakoirat Tanya Ahlman-Stockmari, chihuahuat, tiibetinterrieri Tuula Savolainen, Ryhmä 5 buhund, grönlanninkoira, islanninlammaskoira, itäsiperianlaika, jakutianlaika, kanadaneskimokoira, lapinporokoira, länsisiperianlaika, meksikonkarvatonkoirat, perunkarvatonkoirat, pohjanpystykorva, ruotsinlapinkoira, suomenlapinkoira, suomenpystykorva Leni Finne, akita, american eskimo dog, amerikanakita, basenji, chow chow, dansk spids, etnankoira, eurasier, faaraokoira, hokkaidonkoira, hälleforsinkoira, ibizanpodencot, länsigöötanmaanpystykorva, shiba, thai ridgeback, volpino italiano Pirjo Aaltonen, harmaa norjanhirvikoira, jämtlanninpystykorva, karjalankarhukoira, musta norjanhirvikoira, valkoinen ruotsinhirvikoira, venäläis-eurooppalainen laika Reino Korpela, japaninpystykorva, kaanaankoira, kainkoira, kanarianpodenco, kintamani-balinkoira, kishunkoira, koreanjindonkoira, lunnikoira, grosspitzit, keeshond, kleinspitzit, mittelspitz, pomeranian, shikokunkoira, taiwaninkoira, thaimaanpystykorva Tanya Ahlman-Stockmari, alaskanmalamuutti, portugalinpodengot, samojedinkoira, siperianhusky Tuula Savolainen. Ryhmäkilpailut: LA FCI 9 Tanya Ahlman-Stockmari, Paras veteraani Tuula Savolainen, Paras kasvattajaryhmä Leni Finne. SU FCI 5 Tuula Savolainen, Paras veteraani Leni Finne, Paras kasvattajaryhmä Reino Korpela, Paras kotimainen rotu Reino Korpela, Best in Show Pirjo Aaltonen

1.2. MIEHIKKÄLÄ

Suur-Miehikkälän Seurantalo, metsästyspystykorvat ja pohjoismaiset paimenpystykorvat FCI:n ryhmästä 5, suuret ja pienet ajokoirat FCI:n ryhmästä 6 ja FCI 4. Järj. KaakkoisSuomen Karhukoirayhdistys ja Muurolan Metsästäjät. Arv. alkaa klo 9. Ilm 12.1./20.1.(vain netissä) menn. Miehikkälä RN 1.2.2020, PL 50, 02771 Espoo tai www. showlink.fi Ilm. maksu 35 €, 2. jne saman om. koira 30 €, pennut ja vet 15€, yli 10 v. vet ilmaiseksi. Tili FI71 5268 0040 0175 23. Ilm. koskevat tied. Showlink, 09 887 30320, ark. klo 11-17 tai info@showlink.fi Muut tied. klo 15 jälk. 050 5749495, www.kaakkoissuomenkarhukoirayhdistys.fi Palkintotuomarit: Ryhmä 4 kaikki rodut Marjo Nygård, Ryhmä 5 buhund, harmaa norjanhirvikoira, hälleforsinkoira, islanninlammaskoira, jämtlanninpystykorva, lapinporokoira, lunnikoira, länsigöötanmaanpystykorva, musta norjanhirvikoira, pohjanpystykorva, ruotsinlapinkoira, suomenlapinkoira, valkoinen ruotsinhirvikoira Maija Mäkinen, karjalankarhukoira, laikat, suomenpystykorva Raimo M Viljanmaa, Ryhmä 6 basset artésien normand, basset hound, bretagnenbassetti, gascognenbassetti, grand basset griffon vendéen, petit basset griffon vendéen, plottinajokoira, saukkokoira, vihikoira Marjo Nygård,

muut Raimo M Viljanmaa. Ryhmäkilpailut: FCI 4 Maija Mäkinen, FCI 5 Raimo M Viljanmaa, FCI 6 Marjo Nygård, Paras veteraani Maija Mäkinen, Paras kasvattajaryhmä Marjo Nygård, Best in Show Raimo M Viljanmaa

8.2. TORNIO

Vauhtikoira Areena, metsästyspystykorvat ja pohjoismaiset paimenpystykorvat FCI:n ryhmästä 5, suuret ja pienet ajokoirat FCI:n ryhmästä 6 ja FCI 7/8, myös pennut, järj. Alatornion metsästysseura. Osa 5 arvostellaan ulkona. Arv. alkaa klo 9. Ilm. 9.1. menn. Tornion ryhmänäyttely 8.2.2020, PL 50, 02771 Espoo tai www.showlink.fi Ilm. koskevat tied. Showlink, info@showlink.fi, ark. 11-17 p. 09 88730320, muut tied. Ahti Kotajärvi, 040 8698098. Ilm. maksu 40 €, saman om. 2. jne koira, pennut ja veteraanit 35 € tili FI 49 5475 3120 0109 46. Palkintotuomarit: Ryhmä 5 Varalla kaikille ryhmä 5 roduille Hannu Talvi. jämtlanninpystykorva Anna Lena Angeria, Ruotsi, buhund, islanninlammaskoira, lapinporokoira, lunnikoira, länsigöötanmaanpystykorva, ruotsinlapinkoira, suomenlapinkoira Mari Lackman, karjalankarhukoira, laikat Matti Palojärvi, harmaa norjanhirvikoira, hälleforsinkoira, musta norjanhirvikoira, pohjanpystykorva, suomenpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira Sakari Poti, Ryhmä 6 beagle, suomenajokoira Hannu Talvi, muut Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, Ryhmä 7 Varalla kaikille ryhmä 7 roduille Marjatta Pylvänäinen-Suorsa. kaikki rodut Tarja Kallio, Ryhmä 8 labradorinnoutaja, novascotiannoutaja, sileäkarvainen noutaja Katja Korhonen, amerikancockerspanieli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, muut Tuula Pratt. Ryhmäkilpailut: FCI 5 Matti Palojärvi, FCI 6 Hannu Talvi, FCI 7/8 Marjatta PylvänäinenSuorsa, Paras veteraani Hannu Talvi, Paras kasvattajaryhmä Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, Best in Show Marjatta Pylvänäinen-Suorsa

22.-23.2. JÄMIJÄRVI

Jämi Areena, FCI:n ryhmät 3/4 ja 5/6, myös pennut, järj. Kovelahden Erämiehet ja Sydänmaan MetsäMiehet. Arktiset ja pohjoismaiset pystykorvat arvostellaan ulkona. Arv. alkaa klo 9. Ilm. 6.1. / 20.1. menn. Jämijärven ryhmänäyttely 22.-23.2.2020, PL 50, 02771 Espoo tai www.showlink.fi Ajalla 21.-27.1. vain netti-ilm. Ilm. koskevat tied. Showlink, info@showlink.fi, ark. 11-17 p. 09 887 30320. Muut tied. tomi.heikkila@vatajankoski.fi, p. 044 5722 370. Ilm. maksu 6.1. saakka 35 €, saman om. 2. jne. koira 32 €, vet. ja pennut 25 €, yli 10v. vet 10 €. 7.-20.1. 40 €, saman om. 2. jne. koira 37 €, vet. ja pennut 25 €, yli 10v. vet 10 €. Tili Jämijärven koiranäyttely FI82 4722 1020 0101 50. Ilm. maksu ajalla 21.1.-27.2. kaikki luokat 50 €, vain netti-ilm. www.showlink. fi Lauantai 22.2. arvostellaan FCI:n ryhmät 3, 4, Sunnuntai 23.2. arvostellaan FCI:n ryhmät 5, 6. Palkintotuomarit: Ryhmä 3 Varalla kaikille ryhmä 3 roduille Harto Stockmari. amerikanstaffordshirenterrieri, australianterrieri, brasilianterrieri, englanninkääpiöterrieri, kettuterKOIRAMME 11/2019

103


rierit, manchesterinterrieri, skotlanninterrieri, skyenterrieri, valkoinen länsiylämaanterrieri, yorkshirenterrieri Maija Mäkinen, cairnterrieri, glen of imaalinterrieri, kerrynterrieri, norfolkinterrieri, norwichinterrieri, saksanmetsästysterrieri, staffordshirenbullterrieri, vehnäterrieri Pekka Teini, muut Harto Stockmari, Ryhmä 4 Varalla kaikille ryhmä 4 roduille Pekka Teini, kaikki rodut Tuula Savolainen, Ryhmä 5 Varalla kaikille ryhmä 5 roduille Tuula Savolainen. harmaa norjanhirvikoira, itäsiperianlaika, jämtlanninpystykorva, karjalankarhukoira, musta norjanhirvikoira, pohjanpystykorva, suomenlapinkoira, suomenpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, venäläis-eurooppalainen laika Pekka Teini, akita, alaskanmalamuutti, amerikanakita, basenji, hokkaidonkoira, islanninlammaskoira, lapinporokoira, länsigöötanmaanpystykorva, länsisiperianlaika, meksikonkarvatonkoirat, siperianhusky Tuula Savolainen, muut Harto Stockmari, Ryhmä 6 Varalla kaikille ryhmä 6 roduille Pekka Teini, dalmatiankoira Harto Stockmari, muut Hannu Talvi. Ryhmäkilpailut: LA FCI 3/4 Maija Mäkinen, Paras veteraani Tuula Savolainen, Paras kasvattajaryhmä Tuula Savolainen, SU FCI 5/6 Pekka Teini, Paras veteraani Hannu Talvi, Paras kasvattajaryhmä Hannu Talvi, Best in Show Harto Stockmari

22.2. HELSINKI

Koirakoulu Taitoa Tassuihin , FCI 4, myös pennut, järj Uudenmaan Mäyräkoirakerho. Arv. alkaa klo 10. Ilm. 21.1. menn. Helsinki FCI4 RN 22.2.2020, PL 50, 02771 Espoo tai www. showlink.fi Ilm. koskevat tied. Showlink, info@showlink.fi, ark. 11-17 p. 09 88730320, muut tied. 0400 462272 tai 0503639211. Ilm. maksut: 39€, saman om.2 jne .koira 34€, pennut ja vet. 27€, yli 10v vet. ilmaiseksi. Tili Uudenmaan Mäyräkoirakerho FI40 2065 2004 0006 53. Palkintotuomarit: kk. mäyräkoirat Tanya Ahlman-Stockmari, lk. ja pk. mäyräkoirat Kristin Kerem, Viro. Tuomarit varalla toisilleen. Ryhmäkilpailut: paras kasvattajaryhmä Kristin Kerem, paras veteraani, Best in Show Tanya Ahlman-Stockmari

22.2. TORNIO

Vauhtikoira Areena, FCI 2 & FCI 3/10, myös pennut. järj. Tornion Kennelkerho. Arv. alkaa klo 9. Ilm. 20.12. / 20.1. menn. www.showlink.fi tai Tornion ryhmänäyttely 22.2.2020, PL 50, 02771 Espoo. Ilm. koskevat tied. Showlink, info@showlink.fi, ark. klo 11-17 p. 09 887 30320. Muut tied. RN2020@tornionkennelkerho. net Ilm. 20.12. menn. 35€, saman om. 2. jne koira 30€, pennut ja vet 30€, yli 10 v vet ilmoitettuna ilmaiseksi. Ilm. 20.1. menn. 40€, saman om. 2. jne 35€, pennut ja vet 35 €, yli 10 v. vet ilm.

SUOMEN KENNELLIITON HALLITUS 2019 FINSKA KENNELKLUBBENS STYRELSE 2019 Kimmo Nokelainen 044 218 4477 kimmo.nokelainen@kennelliitto.fi

Puheenjohtaja/ordförande Harri Lehkonen 050 329 2188 harri.lehkonen@kennelliitto.fi Varapuheenjohtaja/viceordförande Tuula Laitinen 050 430 3229 tuula.laitinen@pohjoissavonkennelpiiri.fi Esa Kukkonen 044 364 2271 eok@esakukkonen.fi

Valtuuston puheenjohtaja/ fullmäktigeordförande Eeva Anttinen 050 407 8484 eeva.anttinen@kolumbus.fi

Kari Leppänen 040 164 4600 kari.leppanen@kennelliitto.fi

Valtuuston varapuheenjohtaja/ viceordförande för fullmäktige Kari Järvinen 0400 604 253 dog.jarvinen@gmail.com

Kimmo Mustonen 0400 914 423 kimmo.mustonen@kolumbus.fi

MEDLEMSAVGIFTER 2019

JÄSENMAKSUT 2019

104

KOIRAMME 11/2019

Tapio Toivola 050 512 3942 tapio.toivola@palveluskoiraliitto.fi Risto Ylitalo 050 400 0492 risto.ylitalo@kennelliitto.fi

Vesa Lehtonen 050 599 9838 vesa.lehtonen@kennelliitto.fi

Henkilöjäsen Perhejäsen Nuorisojäsen (alle 18 v.) Jäsenyhdistys

Kirsi Sainio 044 218 4431 kirsi.sainio@kennelliitto.fi

40 € 21 € 24 € 40 €

Enskild medlem 40 € Familjemedlem 21 € Juniormedlem (under 18 år) 24 € Medlemsförening 40 €

ilmaiseksi. Tili Tornion kennelkerho FI77 4600 0010 7655 56. Palkintotuomarit: Ryhmä 2 Varalla kaikille ryhmä 2 roduille Igoris Zizevskis, Liettua. apinapinseri, bokseri, bullmastiffi, kääpiösnautserit, mastiffi, napolinmastiffi, newfoundlandinkoira, rottweiler, sarplaninac, shar pei, snautserit, suursnautserit, tanskalais-ruotsalainen pihakoira, tanskandoggit, tiibetinmastiffi, tornjak, tosa, uruguayncimarron, venäjänmustaterrieri Hilkka Salohalla, aidi, alentejonkoira, appenzellinpaimenkoira, bernhardinkoirat, berninpaimenkoira, bordeauxindoggi, broholminkoira, bukovinankoira, cane corso, castro laboreironkoira, dobermanni, dogo argentino, englanninbulldoggi, entlebuchinpaimenkoira, espanjanmastiffi, estrelanvuoristokoirat, fila brasileiro, hollanninrottakoira, hovawart, isosveitsinpaimenkoira, itävallanpinseri, kanariandoggi, kangalinkoira, karstinpaimenkoira, kaukasiankoira, keskiaasiankoira, kääpiöpinseri, landseer, leonberginkoira, mallorcandoggi, pinseri, pyreneittenkoira, pyreneittenmastiffi, sao miguelinfila Igoris Zizevskis, Liettua, Ryhmä 3 Varalla kaikille ryhmä 3 roduille Livija Zizevske, Liettua, amerikankarvatonterrieri, amerikankääpiökettuterrieri, amerikanrottaterrieri, amerikanstaffordshirenterrieri, andalusianrottakoira, australianterrieri, bedlingtoninterrieri, biewerterrieri, borderterrieri, brasilianterrieri, cairnterrieri, ceskyterrieri, dandiedinmontinterrieri, glen of imaalinterrieri, japaninterrieri, norfolkinterrieri, norwichinterrieri, tenterfieldinterrieri, vehnäterrieri, yorkshirenterrieri Helin Tenson, airedalenterrieri, bullterrieri, irlanninterrieri, kettuterrierit, kerrynterrieri, kääpiöbullterrieri, lakelandinterrieri, manchesterinterrieri, parsonrussellinterrieri, saksanmetsästysterrieri, silkkiterrieri, skotlanninterrieri, skyenterrieri, walesinterrieri, valkoinen länsiylämaanterrieri Kaisa Metteri-Gold, englanninkääpiöterrieri, jackrussellinterrieri, sealyhaminterrieri, staffordshirenbullterrieri Livija Zizevske, Liettua, Ryhmä 10 Varalla kaikille ryhmä 10 roduille Rita Kadike-Skadina, Latvia. englanninvinttikoira, italianvinttikoira, whippet Helin Tenson, afgaaninvinttikoira, azawakh, espanjanvinttikoira, irlanninsusikoira, puolanvinttikoira, saluki, skotlanninhirvikoira, sloughi, unkarinvinttikoira, venäjänvinttikoira Rita Kadike-Skadina, Latvia. Ryhmäkilpailut: FCI 2 Igoris Zizevskis, FCI 3/10 Kaisa Metteri-Gold, Paras veteraani Hilkka Salohalla, Paras kasvattajaryhmä Livija Zizevske, Best in Show Igoris Zizevskis

23.2. TORNIO

Vauhtikoira Areena, FCI 1 & FCI 9, myös pennut. järj. Tornion Kennelkerho Arv. alkaa klo 9. Ilm. 20.12. / 20.1. menn. www.showlink.fi tai Tornion ryhmänäyttely 23.2.2020, PL 50, 02771 Espoo. Ilm. koskevat tied. Showlink, info@showlink.fi, ark. klo 11-17 p. 09 887 30320. Muut tied. RN2020@ tornionkennelkerho.net. Ilm. 20.12. menn. 35€, saman om. 2. jne koira 30€, pennut ja vet 30€, yli 10 v vet ilmoitettuna ilmaiseksi. Ilm. 20.1. menn. 40€,

saman om. 2. jne 35€, pennut ja vet 35 €, yli 10 v. vet ilm. ilmaiseksi. Tili Tornion kennelkerho FI77 4600 0010 7655 56. Palkintuomarit: Ryhmä 1 Varalla kaikille ryhmä 1 roduille Rita Kadike-Skadina, Latvia. australian töpöhäntäinen karjakoira, australiankarjakoira, australiankelpie, australianpaimenkoira, welsh corgit Helin Tenson, bergamasco, bordercollie, bouvier, etelävenäjänkoira, katalonianpaimenkoira, komondor, kuvasz, lancashirenkarjakoira, maremmanoabruzzese, mudi, owczarek podhalanski, partacollie, pieni amerikanpaimenkoira, pyreneittenpaimenkoirat, polski owczarek nizinny, pulit, pumi, schapendoes, schipperke, serra de airesinpaimenkoira, slovakiancuvac, vanhaenglanninlammaskoira Hilkka Salohalla, colliet, shetlanninlammaskoira Livija Zizevske, Liettua, ardennienkarjakoira, beaucenpaimenkoira, belgianpaimenkoirat, brienpaimenkoira, ceskoslovensky vlcak, hollanninpaimenkoirat, itäeuroopanpaimenkoira, karpaattienkoira, kroatianpaimenkoira, mallorcanpaimenkoira, picardienpaimenkoira, romanianpaimenkoira, saarloos wolfhond, saksanpaimenkoirat, tsekinpaimenkoira, valkoinenpaimenkoira Rita Kadike-Skadina, Latvia, Ryhmä 9 Varalla kaikille ryhmä 9 roduille Igoris Zizevskis, Liettua. cavalier kingcharlesinspanieli, kiinanharjakoira, kingcharlesinspanieli, ranskanbulldoggi Helin Tenson, bichon frisé, bostoninterrieri, chihuahuat, griffon belge, griffon bruxellois, japanese chin, lhasa apso, maltankoira, markiesje, mopsi, prahanrottakoira, shih tzu, venäjänbolonka, venäjäntoyt, Igoris Zizevskis, Liettua, bolognese, coton de tuléar, kromfohrländer, löwchen, tiibetinterrieri, villakoirat, Kaisa Metteri-Gold, havannankoira, kiinanpalatsikoira, papillon, petit brabancon, phalène, tiibetinspanieli Rita Kadike-Skadina, Latvia. Ryhmäkilpailut: FCI 1 Livija Zizevske, FCI 9 Helin Tenson, Paras veteraani Igoris Zizevskis, Paras kasvattajaryhmä Hilkka Salohalla, Best in Show Rita Kadike-Skadina Lyhennyksien selitykset: osa 5 eli metsästyspystykorvat ja pohjoismaiset paimenpystykorvat = 5.2 harmaa ja musta norjanhirvikoira, hälleforsinkoira, jämtlanninpystykorva, karjalankarhukoira, laikat, lunnikoira, pohjanpystykorva, suomenpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira 5.3 buhund, islanninlammaskoira, lapinporokoira, länsigöötanmaanpystykorva, ruotsinlapinkoira, suomenlapinkoira osa 6 eli suuret ja pienet ajokoirat = 6.1 amerikankettukoira, anglo-francais de petite vénerie, ariegeois, basset artésien normad, basset hound, beagle, beagle harrier, billy, bluetick coonhound, bretagnenbassetti, briquet griffon vendéen, chien d ´artois, dreeveri, dunkerinajokoira, eestinajokoira, englanninkettukoira, englantilais-venäläinen ajokoira, francais


blanc et noir, francais blanc et orange, francais tricolore, gascognenbassetti, gonczy polski, gotlanninajokoira, grand anglo-francais blanc et noir, grand anglo-francais blanc et orange, grand anglo-francais tricolore, grand basset griffon vendéen, grand gascon saintongeois, grand griffon vendéen, griffon bleu de gascogne, griffon fauve de bretagne, griffon nivernais, haldeninajokoira, hamiltoninajokoira, harrieri, hygeninajokoira, iso gascognenajokoira, itävallanajokoira, kk. ja lk. istarskinajokoira, kk. ja lk. italianajokoira, kopo, kreikanajokoira, montenegronajokoira, pesukarhukoira, petit basset griffon vendéen, petit bleu de gascogne, petit gascon saintongeois, pienet sveitsinajokoirat, plottinajokoira, poitevin, porcelaine, posavinanajokoira, puolanajokoira, sabueso espanol, saksanajokoira, saukkokoira, schillerinajokoira, serbianajokoira, slovakianajokoira, smoolanninajokoira, srbski gonic, steirische rauhhaarbracke, suomenajokoira, sveitsinajokoirat, tiroler bracke, treeing walker coonhound, venäjänajokoira, westfälische dachsbracke, vihikoira 6.2 alppienajokoira, baijerinvuoristovihikoira, hannoverinvihikoira

Pentunäyttelyitä kaikille roduille Pentunäyttelyihin saavat osallistua FCI:n tunnustaman maan kenneljärjestössä rekisteröidyt koirat, jotka on tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla ja täyttävät voimassa olevat Kennelliiton hyväksymät terveysmääräykset ja viimeistään näyttelypäivänä täyttävät viisi kuukautta, mutta eivät ole täyttäneet yhdeksää kuukautta. Muista kuin Kennelliitossa ja pohjoismaisissa kennelliitoissa rekisteröidyistä koirista on ilmoittautumisen oheen liitettävä kopio ao. maan kansallisen kenneljärjestön rekisteritodistuksesta. Suomen lain vastaisesti typistetyt koirat eivät saa osallistua

1.2. HELSINKI

Kaapelitehdas, Royal Canin Pentunäyttely järj. Suomen Kennelliitto. Arvosteluluokat urokset 5-alle 7 kk ja 7 – alle 9kk, nartut 5 – alle 7 kk ja 7 – alle 9kk. Kasvattajaryhmä: neljä saman kasvattajan kasvattamaa tai samalle FCI:n vahvistamalle kennelnimelle rekisteröityä sama rotuista pentua, jotka saavat olla samasta pentueesta. Kaikissa luokissa annetaan kirjallinen arvostelu. Näyttelypaikalle saa tuoda ainoastaan näyttelyyn ilmoitetut koirat. Ilm. postitse tai internetissä 7.1. menn. Royal Canin Pentunäyttely, PL 50, 02771 Espoo tai www.showlink.fi Ilm. 30€, 2. jne. koira 28€, parikilpailu 10€, parikilpailuun ilm. vain paikanpäällä, tili FI04 1243 3000 0815 20. Ilm. koskevat tied. Showlink Oy ark. klo 1117 p. (09) 8873 0320, info@showlink.fi, myyntipaikat Erika Paqvalin-Skurnik, erika.paqvalin-skurnik@showlink.fi p. +358 50 388 6370. Palkintotuomarit ja ryhmäkilpailut: FCI 1 Saija Juuti-

lainen, FCI 2 Elina Haapaniemi, FCI 3 Elina Haapaniemi, FCI 4 Vesa Lehtonen, FCI 5 Saija Juutilainen, FCI 6 Maija Lehtonen, FCI 7 Maija Lehtonen, FCI 8 Vesa Lehtonen, FCI 9 Marja Kosonen, FCI 10 Maija Lehtonen, paras pari Elina Haapaniemi, paras kasvattajaryhmä Maija Lehtonen, Best in Show Vesa Lehtonen

2.2. HELSINKI

Kaapelitehdas, Royal Canin Pentunäyttely järj. Suomen Salukikerho. Arvosteluluokat urokset 5-alle 7 kk ja 7 – alle 9kk, nartut 5 – alle 7 kk ja 7 – alle 9kk. Kasvattajaryhmä: neljä saman kasvattajan kasvattamaa tai samalle FCI:n vahvistamalle kennelnimelle rekisteröityä sama rotuista pentua, jotka saavat olla samasta pentueesta. Kaikissa luokissa annetaan kirjallinen arvostelu. Näyttelypaikalle saa tuoda ainoastaan näyttelyyn ilmoitetut koirat. Ilm. postitse tai internetissä 7.1. menn. Royal Canin Pentunäyttely, PL 50, 02771 Espoo tai www.showlink.fi Ilm. 30€, 2. jne. koira 28€, parikilpailu 10€, ilm.vain paikanpäällä, tili FI94 4600 0010 8792 25 viite 13071. Ilm. koskevat tied. Showlink Oy ark. klo 1117 p. (09) 8873 0320, info@showlink.fi, myyntipaikat Erika Paqvalin-Skurnik, erika.paqvalin-skurnik@showlink.fi p. +358 50 388 6370. Palkintotuomarit ja ryhmäkilpailut: FCI 1 Elina Haapaniemi, FCI 2 Saija Juutilainen, FCI 3 Vesa Lehtonen, FCI 4 Maija Lehtonen, FCI 5 Maija Lehtonen, FCI 6 Saija Juutilainen, FCI 7 Elina Haapaniemi, FCI 8 Marja Kosonen, FCI 9 Vesa Lehtonen, FCI 10 Saija Juutilainen, paras pari Vesa Lehtonen, paras kasvattajaryhmä Marja Kosonen, Best in Show Saija Juutilainen

22.-23.2. LEMPÄÄLÄ

Ideapark Sport, järj. Dalmatiankoirat. LA FCI ryhmät 3, 5, 6, 7, 8, 9. SU FCI ryhmät 1, 2, 4 ja 10. Arvosteluluokat: urokset 5- alle 7 kk ja 7- alle 9 kk, nartut 5- alle 7 kk ja 7- alle 9 kk. Kasvattajaluokka: neljä saman kasvattajan kasvattamaa tai samalle FCI:n vahvistamalle kennelnimelle rekisteröityä samanrotuista pentua, jotka saavat olla samasta pentueesta. Kaikissa luokissa annetaan kirjallinen arvostelu. Arv. alkaa klo 11. Ilm. 20.1. menn. Ideapark pentunäyttely/Ripatti, Polvianderintie 6, 03250 Ojakkala tai www.showlink.fi Ilm. koskevat tied. Laura Ripatti, ark. klo 10-16 p. 045 651 2701 tai laura. ripatti@gmail.com Mainitsethan tied. näyttelyn sekä koiran rekisterinumeron, jota tied. koskee, muut tied. Sanna Törnroos, ilt. p. 040 508 8811, sanna@treeofpets.fi Ilm. maksu 27 €/1. koira, saman om 2. jne koira 25€, junior handler 10 € tili FI29 8000 1700 8214 25. Palkintotuomarit: LA Ryhmä 3 Tarmo Viirtelä, Ryhmä 5 Erika Häkkinen, Ryhmä 6 Hannele Jokisilta, Ryhmä 7 Hannele Jokisilta, Ryhmä 8 Satu Ylä-Mononen, Ryhmä 9 bolognese, cavalier kingcharlesinspanieli, coton de tuléar, griffon belge, griffon bruxellois, kiinanpalatsikoira, kingcharlesinspanieli, lhasa apso, löwchen, maltankoira, markiesje, petit brabancon, shih tzu, venäjänbolonka Hannele Jokisilta, muut Sanna Koponen. SU Ryhmä 1 australianpaimenkoira, colliet, shetlanninlammaskoira Satu Ylä-Mononen, muut Antti

Nieminen, Ryhmä 2 kääpiöpinseri, kääpiösnautserit, newfoundlandinkoira, snautserit, suursnautserit, tanskandoggit Satu Ylä-Mononen, muut Erika Häkkinen, Ryhmä 4 Tarmo Viirtelä, Ryhmä 10 Tarmo Viirtelä. Ryhmäkilpailut: Lauantai Junior Handler Katriina Mäenpää, 3 Tarmo Viirtelä, 5 Erika Häkkinen, 6 Hannele Jokisilta 7 Hannele Jokisilta 8 Satu Ylä-Mononen 9 Sanna Koponen, Paras kasvattajaryhmä Tarmo Viirtelä. Sunnuntai Junior Handler Milla Tuominen, 1 Antti Nieminen, 2 Erika Häkkinen, 4 Tarmo Viirtelä, 10 Tarmo Viirtelä, Paras kasvattajaryhmä Tarmo Viirtelä, Best in Show Satu Ylä-Mononen

Tarkemmat tiedot kokeista löytyvät Kennelliiton Tapahtumakalenterista

■ KENNELLIITOLTA ANOTTAVAT SM KOKEET Rekikoirien SM-kilpailukokeet 14.-16.2. Lieksa Järj. Suomalainen Siperianhuskyseura. Ylit. Hannu Miettinen. Ilm 1.1.- 9.2. Marja-Liisa Kiuru, 050 572 6493, marja-liisa.kiuru@ malamuutti.com Osm. 25 € tili FI20 5108 0220 0589 60. MD4, MD10 29.2.-1.3. Rautavaara Järj. Suomalainen Siperianhuskyseura. Ylit. Kari Tolkkila. Ilm. 1.-24.2. Toni Miettinen, 040 561 4506, info@wolfinitys.com Osm. 55 € tili FI20 5108 0220 0589 60. SP4, SP6, SP8. 27.- 29.3. Sodankylä Järj. Suomalainen Siperianhuskyseura. Ylit. Hannu Miettinen. Ilm. 1.2.-22.3. Marja-Liisa Kiuru, 050 572 6493, marja-liisa.kiuru@malamuutti.com Osm. 25 € tili FI20 5108 0220 0589 60. MD6, MD8 ja LDU. Rekikoirien käyttökokeen SM 25.-26.1. Loppi Järj. Suomalainen Siperianhuskyseura. Ylit. Eija Hakkarainen. Ilm. 1.-20.1. Mari Heinonen, 050 378 0973, mari.j.heinonen@gmail.com Osm. 40 € tili FI20 5108 0220 0589 60. PK Valjakkohiihto, sprintti 22.2. Hämeenlinna Järj. Hämeenlinnan kennelkerho. Ylit. Eija Koistinen Ilm. 1.1.-9.2. Virkun kautta, tied. Pirjo Kinnunen, kukkahovin@gmail.com Osm. 40 € tili FI63 5680 2740 0403 00 viite 4585. Vir 19.6. Oulu Järj. Oulun Seudun Vinttikoiraharrastajat. Ylit. Jari Heikkinen. Ilm. 1.5.-10.6. ratakisat.osvkh@gmail. com tai 11.6. klo 18-20 p. 050 344 0441. Osm. 35 € tili FI27 1223 3000 1094 40. KV-kokeet Lint 4.1. Ilmajoki Raj. maastot. Järj. Ilmajoen Metsästysseura Ylit. Ilkka Tuomikoski. Ilm. 1.9.-23.12. Mika Pekkanen +358 40 533 5876, mika.pekkanen@ netikka.fi Osm. 50 € tili FI89 5353 1240 0120 62. 5.1. Ilmajoki Raj. maastot. Järj. Ilmajoen Metsästysseura Ylit. Jouni Huhmarniemi. Ilm. 1.9.-23.12. Mika Pekkanen +358 40 533 5876, mika. pekkanen@netikka.fi Osm. 50 € tili FI89 5353 1240 0120 62.

11.1. Savitaipale Raj. maastot. Järj. Kouvolan Erämiehet. Ylit. Pasi Vuori. Ilm. kirj. viim. 4.1. Jukka Mörsky, 0400 567745, jussin.haukut@gmail.com Osm. 55 € tili FI75 2025 2100 0220 89. ”Jussin Haukut” 12.1. Savitaipale Raj. maastot. Järj. Kouvolan Erämiehet. Ylit. Jari Kuhmonen. Ilm. kirj. viim. 4.1. Jukka Mörsky, 0400 567745, jussin.haukut@gmail. com Osm. 55 € tili FI75 2025 2100 0220 89. ”Jussin Haukut” Ajok 4.1. Mänttä-Vilppula Järj. Mäntän Seudun Koirakerho. Ylit. Riku Mansikka. Ilm. 29.12. Jouni Leppä, 050 531 5756, jouni.leppa@luukku.com Osm. 60 € 11.1. Sastamala Järj. Mouhijärven Ms. Ylit. Janne Jokinen. Ilm. 1.12.-5.1. Janne Jokinen, 040 512 8664, janne. jokinen@nestehaijaa.fi Osm. 70 € 18.1. Sysmä Raj. 30 koiraa. Järj. PäijätHämeen Ajokoirayhdistys. Ylit. Henri Mutanen. Ilm. viim. 12.1. Samuli Pusa, 040 518 1057, samuli.pusa@gmail. com Osm. 70 € tili FI13 5447 0620 0536 94. ”Päijän-ajot” 18.1. Pyhäjoki Raj. 20 koiraa. Järj. Yppärin Erämiehet. Ylit. Jari Siltala. Ilm. 31.12.-13.1. Jari Fors, 0400 290 982, jari.fors@jedu.fi Osm. 60 € tili FI63 5381 2040 0025 56. 15.2. Kurikka Raj. maastot. Järj. Laihian Eränkävijät. Ylit. Raimo Keinänen. Ilm. 9.1.-9.2. Jan-Erik Nikkola, 040 760 0644. Osm. 70 € tili FI88 5210 0820 0534 16 ”Mööpeliajot” 16.2. Kurikka Raj. maastot. Järj. Laihian Eränkävijät. Ylit. Pentti Perälä. Ilm. 9.1.-9.2. Jan-Erik Nikkola, 040 760 0644. Osm. 70 € tili FI88 5210 0820 0534 16 ”Mööpeliajot” Keaj 11.1. Kankaanpää Raj. maastot. Järj. Kankaanpään Seudun Kennelyhdistys. Ylit. Martti Toivola. Ilm. viim. 5.1. Jouni Vanhatalo, 045 636 7746, jouni.vanhatalo@hotmail.com Osm. 70 € tili FI42 5106 0120 0776 58. ”Kettukapina 2020” 12.1. Kankaanpää Raj maastot. Järj. Kankaanpään Seudun Kennelyhdistys. Ylit. Jari Vaarila. Ilm. viim. 5.1. Jouni Vanhatalo, 045 636 7746, jouni.vanhatalo@hotmail.com Osm. 70 € tili FI42 5106 0120 0776 58. ”Kettukapina 2020” Vic 18.-19.7. Tampere Järj. Pirkanmaan Vinttikoirakerho. Ylit. Tapio Pulkkinen. Ilm. 5.6.-5.7. pvkmaasto@gmail.com tai 6.7. klo 18-19 p. 050 477 9919. Osm. 35 € tili FI09 1146 3001 1167 11. Pohjoismaiden maastomestaruus. Vir 2.8. Tampere Järj. Pirkanmaan Vinttikoirakerho. Ylit. Arja Havia Ilm 19.6.19.7. pvkrata@gmail.com tai 20.7. klo 18-19 p. 050 477 9919. Osm. 35 € tili FI09 1146 3001 1167 11. 4.-.6.9. Helsinki Järj. Suomen Vinttikoiraliitto. Ylit. Tiina Flytström. MM kilpailu 12.9. Hyvinkää Järj. Luhtilaukkaajat. Ylit. Eeva Salmela Ilm. 1.7.-23.8. ilmoittautuminen@luhtilaukkaajat.net Tied. 040 514 9763. Osm. 35 € tili FI84 1029 3000 2039 59. IGP-3 3.-5.7. Kirkkonummi Luokat 3 Järj. Raj. 60 koiraa. Järj. Luoteis-Uudenmaan Käyttökoirat. Ylit. Tero Oravasaari. Ilm. yksilökilpailu 1.4.-15.6. p. +358 45 616 237, jii.sairanen@gmail.com joukkueet sp viim. 15.6. Osm. 50 € tili FI94 5297 0040 0233 51. KOIRAMME 11/2019

105


■ KENNELPIIRIT

Keaj

Pavh

Rt

Kvk

UUSIMAA

Ajok

Keaj

25.1. Imatra

4.1. Kurikka 4.1. Kauhava 10.1. Kauhava 11.1. Kurikka 17.1. Kurikka 18.1. Karijoki 18.1. Kauhava 25.1. Seinäjoki 1.2. Kauhajoki 8.2. Seinäjoki 14.2. Kauhava 15.2. Kuortane

4.1. Kangasala 18.1. Ylöjärvi 23.1. Tampere 16.2. Tampere 22.2. Ylöjärvi

1.2. Iisalmi 2.2. Iisalmi

Ajok

18.1. Loppi

18.1. Nivala 1.2. Kalajoki 22.2. Halsua 23.2. Perho

Draj 18.1. Loppi Pavh 8.2. Hämeenlinna Rekä 25.-26.1. Loppi Rt 11.1. Forssa 9.2. Janakkala 9.2. Janakkala

ETELÄPOHJANMAA

Lint 4.1. Ilmajoki 5.1. Ilmajoki 29.2. Lapua

Ajok

Mäaj

4.1. Seinäjoki 5.1. Jalasjärvi 5.1. Isokyrö 5.1. Kurikka 8.1. Evijärvi 11.1. Kauhava 18.1. Seinäjoki 18.1. Isokyrö 19.1. Ähtäri 25.1. Kauhajoki 31.1. Laihia 1.2. Kauhava 8.2. Kurikka 15.2. Kurikka 16.2. Kurikka 22.2. Kauhava 22.2. Lapua 28.2. Laihia 29.2. Ilmajoki 29.2. Seinäjoki

4.1. Laihia

Beaj 11.1. Ilmajoki Draj 11.1. Lapua 18.1. Lapua 24.1. Alavus 25.1. Alavus 1.2. Seinäjoki 8.2. Kurikka 22.2. Ilmajoki 27.2. Teuva Kake 6.1. Ilmajoki

Rekä 8.2. Kauhajoki 9.2. Kauhajoki

HELSINKI Toko 8.2. Vantaa

KAINUU Ajok 4.1. Kajaani 29.2. Kuhmo Rek 11.-12.1. Puolanka 1.2. Paltamo

22.-23.2. Lappeenranta

18.1. Ylivieska 19.1. Ylivieska

Vic

Rekä

Vic-R

29.2.-1.3. Kouvola

Ajok

8.2. Polvijärvi

Kaer

5.1. Joutsa 25.1. Saarijärvi 26.1. Jämsä 22.2. Jämsä

22.2. Tornio 29.2. Rovaniemi

Rek

3.1. Kärkölä 4.1. Kärkölä

Keaj

25.1. Rovaniemi 26.1. Rovaniemi 8.2. Rovaniemi 9.2. Rovaniemi 22.2. Rovaniemi 23.2. Rovaniemi

KYMI

Keaj

Ajok

4.1. Simo

4.1. Kouvola 6.1. Pyhtää 11.1. Kouvola 25.1. Luumäki 8.2. Parikkala 15.2. Lappeenranta

POHJOIS-HÄME

Draj 11.1. Hamina 25.1. Rautjärvi 29.2. Rautjärvi

Ajok 4.1. Mänttä-Vilppula 5.1. Ruovesi 18.1. Tampere 4.2. Akaa 15.2. Valkeakoski Beaj 18.1. Pälkäne

Kvk

4.1. Nivala 22.2. Nivala 28.2. Kokkola 29.2. Pyhäjärvi

18.1. Kouvola 19.1. Kouvola

4.1. Seinäjoki Järj. Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri. Ilm. 4.11.-2.1. Ojala Toni, 045 1887403, toni.ojala67@gmail.com Koetoimitsijan lajikurssi KAKE, KAME, KATU KOIRAMME 11/2019

Kaer

14.-16.2. Lieksa Rt 5.1. Joensuu

POHJOISPOHJANMAA Ajok 6.1. Oulainen 18.1. Pyhäjoki 25.1. Oulu 1.2. Raahe 15.2. Kuusamo 15.2. Raahe 29.2. Ii 29.2. Pyhäjoki Draj 1.2. Ii 15.2. Liminka 15.2. Kuusamo 15.2. Raahe

25.1. Lohja

VAASA

SATAKUNTA

Ajok

Ajok

4.1. Vaasa 11.1. Närpiö 11.1. Uusikaarlepyy 1.2. Maalahti 29.2. Vaasa

4.1. Kihniö 4.1. Sastamala 11.1. Sastamala 1.2. Sastamala Keaj 4.1. Parkano 5.1. Kankaanpää 5.1. Kihniö 11.1. Kankaanpää 11.1. Kokemäki 12.1. Kankaanpää 18.1. Jämijärvi 8.2. Kokemäki 15.2. Parkano 22.2. Kihniö Toko 16.2. Pori

Rt

SUUR-SAVO

8.2. Oulu

Ajok

POHJOIS-SAVO

6.1. Mikkeli 12.1. Mikkeli 18.1. Pieksämäki

Ajok

Toko

Draj 18.1. Maalahti 15.2. Mustasaari Keaj 12.1. Uusikaarlepyy Mäaj 4.1. Kristiinankaupunki 18.1. Maalahti

VARSINAISSUOMI Ajok 5.1. Mynämäki 10.1. Pöytyä 1.2. Marttila 26.2. Salo Draj

18.1. Orivesi 2.2. Ylöjärvi 22.2. Orivesi

6.1. Suonenjoki 11.1. Siilinjärvi 18.1. Pielavesi 8.2. Rautalampi

Kaer

8.2. Nousiainen

18.1. Mikkeli 19.1. Mikkeli

Keaj

Keaj

Draj

Keaj

Lint

22.2. Valkeakoski

11.1. Savitaipale 12.1. Savitaipale

Lint

4.1. Keitele 25.1. Siilinjärvi 8.2. Rautalampi 8.2. Kaavi

6.1. Rantasalmi 12.1. Mikkeli 8.2. Pieksämäki 8.2. Kangasniemi

11.1. Kannus

Koetoimitsijan lajikurssi HIRV, KARH

12.1. Tuusula 1.2. Hyvinkää

Keaj

Ajok

ETELÄ-POHJANMAA

Rt

LAPPI

KESKIPOHJANMAA

■ KENNELPIIRIEN KURSSIT

Ajok

Ajok

18.1. Kangasala 1.2. Virrat 15.2. Kangasala

Beaj

1.2. Porvoo

KESKI-SUOMI

4.1. Viitasaari 18.1. Uurainen 25.1. Jämsä 8.2. Uurainen

Beaj

Ajok

29.2. Kouvola

Draj

6.1. Loviisa 12.1. Raasepori 2.2. Sipoo

SALPAUSSELKÄ

19.1. Kalajoki

11.1. Miehikkälä 18.1. Taipalsaari 1.2. Iitti 15.2. Iitti

2.2. Paltamo

29.2.-1.3. Rautavaara

4.1. Hartola 18.1. Sysmä 22.2. Sysmä

Keaj

Rekä

POHJOISKARJALA

Rek

11.1. Outokumpu 29.2. Joensuu

Draj

Tarkemmat tiedot kursseista löytyvät Kennelliiton Tapahtumakalenterista

106

Lint

Rek

4.1. Tampere

1.1.-31.12. Lapua, Järj. Kanakoirakerho. Kurssin joht: Heino Harri. Ilm. 23.-27.12. Heino Harri, 040 580 5088, heino.harri@pp.inet.fi Ylituomarin peruskurssi 11.1. Seinäjoki Raj. 40 henk. Järj. Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri. Kurssin joht: Penttilä Henry. Ilm. 8.9.-28.12. Marttila Marjukka, 040 138 2838, marjukka.marttila@gmail.com Osm. 50 € tili FI97 4108 0010 5999 60. Ilm. kurssille omakoiran ilmoittautumislinkin kautta.

KYMI Kehätoimitsijakurssi 8.-9.2. Kouvola Raj. 30 henk. Järj. Kymenläänin Kennelpiiri. Kurssin joht: Peltonen Pirjo. Ilm. Peltonen Pirjo, 040 552 5066, pirjo.peltonen@ppp.inet.fi Osm. 30 € tili FI77 5620 6040 0105 36, viite 30575.

SATAKUNTA Kehätoimitsijakurssi 18.-19.1. Pori Raj. 20 henk. Järj. Satakunnan Kennelpiiri. Kurssin joht: Natu-

6.1. Mynämäki 18.1. Rusko Rt 11.1. Salo 22.2. Salo

nen Carita. Ilm. 1.7.-23.12. Natunen Carita, 050-531 3085, caritanatunen@ gmail.com Osm. 60 € tili FI77 4473 1020 0869 46.

VAASA Palkintotuomarikurssi (perus ja jatko) MÄAJ 7.-8.2. Närpiö Järj. Taxklubben Westcoast. Kurssin joht: Wickman Hans. Ilm. 1.10.-20.12. Wickman Hans, 0503407089, botnia.plant@tawi.fi Osm. 50 €, Kursen gratis för medlemmar, icke medlemmar betalar 50€.


KAIKKIEN ROTUJEN, KANSAINVÄLISET JA POHJOISMAISET KOIRANÄYTTELYT SUOMESSA 2020/2021 ALLA RASER OMFATTANDE, INTERNATIONELLA OCH NORDISKA HUNDUTSTÄLLNINGAR I FINLAND 2020/2021 (KV= INT) KANSAINVÄLISET (kv), POHJOISMAISET (nord) JA KAIKKIEN ROTUJEN NÄYTTELYT 2020 aika paikka 11.-12.1. KAJAANI KV 25.-26.1. TURKU KV 28.-29.3. LAHTI KV 11.4. IMATRA 12.4. IMATRA 18.-19.4. VAASA KV 2.5. TAMPERE NORD 3.5. TAMPERE KV 9.-10.5. OULU NORD 16.-17.5. RAUMA 16.-17.5. HELSINKI KV 23.5. JOENSUU KV 23.5. JÄRVENPÄÄ NORD 24.5. JOENSUU NORD 30.-31.5. HAMINA KV 6.-7.6. ALAVUS 13.-14.6. KOTKA 13.-14.6. PÖYTYÄ 27.6. PIEKSÄMÄKI 27.-28.6. ROVANIEMI KV 28.6. RAASEPORI 4.-5.7. FORSSA 4.-5.7. OULU KV 11.-12.7. KALAJOKI KV 11.-12.7. SAARIJÄRVI 18.-19.7. MÄNTSÄLÄ 18.-19.7. HELSINKI 25.7. MIKKELI 25.-26.7. KEMI NORD 1.-2.8. PORI KV 7.8. KUOPIO 8.8. KUOPIO NORD 9.8. KUOPIO KV 15.-16.8. VALKEAKOSKI 15.-16.8. RAISIO 22.8. KOUVOLA 23.8. HEINOLA 29.-30.8. HELSINKI NORD 29.-30.8. RIIHIMÄKI KV 12.-13.9. PORVOO

ryhmäjako 2,3,4,6,8,10-1,5,7,9 1,3,7,9,10-2,4,5,6,8 1,2,4,7,9-2,5,6,8,10 1,4,5,7,9-2,3,6,8,10 2,3,5,7,10-1,4,6,8,9 2,6,7,8,9-1,3,4,5,10 1,3,4,5,10-2,6,7,8,9

1,4,8,9,10-2,3,5,6,7 2,4,6,9,10-1,3,5,7,8 1,4,8,9,10-2,3,5,6,7 2,3,5,6,7-1,4,8,9,10 2,3,5,6,7-1,4,8,9,10 1,3,4,7,9-2,5,6,8,10 2,5,6,8,10-1,3,4,7,9 2,7,8,9,10-1,3,4,5,6 1,3,4,5,6-2,7,8,9,10

2,5,6,7,9-1,3,4,8,10

2,3,5,6,8-1,4,7,9,10 1,4,7,9,10-2,3,5,6,8 1,4,5,7,9-2,3,6,8,10

26.-27.9. 24.-25.10. 7.11. 8.11. 5.12. 6.12.

ECKERÖ KV SEINÄJOKI KV JYVÄSKYLÄ NORD JYVÄSKYLÄ KV HELSINKI NORD HELSINKI KV

1,3,5,7,8-2,4,6,9,10

Kennelliiton koulutusviikonloput, jolloin ei saa järjestää mitään näyttelyitä, ovat 15.-16.2. ja 28.-29.11. Kennelliiton valtuuston kokoukset valtuustoseminaari 30.5. valtuusto 31.5., valtuustoseminaari 21.11., valtuusto 22.11.

KANSAINVÄLISET (kv), POHJOISMAISET (nord) JA KAIKKIEN ROTUJEN NÄYTTELYT 2021 aika paikka ryhmäjako 9.-10.1. KAJAANI KV 23.-24.1. TURKU KV 2,3,6,8,10-1,4,5,7,9 27.-28.3. LAHTI KV 2,5,6,7,9-1,3,4,8,10 17.-18.4. VAASA KV 1.5. TAMPERE NORD 2.5. TAMPERE KV 8.-9.5. VARKAUS KR 15.-16.5. RAUMA KR 1,4,8,9,10-2,3,5,6,7 15.-16.5. HELSINKI KV 2,3,5,6,7-1,4,8,9,10 22.-23.5. HAMINA KR 1,4,8,9,10-2,3,5,6,7 6.6. MÄNTTÄ-VILPPULA KR 12.-13.6. SALO KR 12.-13.6. ALAVUS KR 2,4,6,9,10-1,3,5,7,8 12.-13.6. ROVANIEMI KV 19.-20.6. KOTKA KR 1,4,8,9,10-2,3,5,6,7 19.-20.6. LAPPEENRANTA KV 3.-4.7. TUUSULA KR 3.-4.7. RANTASALMI KR 10.-11.7. LAUKAA KR 10.7. OULU KV 11.7. OULU NORD 17.-18.7. HYVINKÄÄ KR

17.-18.7. 24.-25.7. 24.-25.7. 31.7.-1.8. 31.7.-1.8. 7.-8.8. 14.-15.8. 14.8. 15.8. 21.8. 22.8. 28.8. 29.8. 4.-5.9. 11.-12.9. 18.-19.9. 25.-26.9. 23.-24.10. 13.11. 14.11. 3.12. 4.12. 5.12.

TORNIO NORD KALAJOKI KV ESPOO KR MIKKELI KV PORI KV IISALMI KV RAISIO KR JOENSUU KV JOENSUU KR KOUVOLA KR HEINOLA KR RIIHIMÄKI NORD RIIHIMÄKI KV VANTAA KR PORVOO KR HYVINKÄÄ KR ECKERÖ KV SEINÄJOKI KV JYVÄSKYLÄ NORD JYVÄSKYLÄ KV HELSINKI KR HELSINKI NORD HELSINKI KV

2,3,4,6,9-1,5,7,8,10

2,3,4,6,9-1,5,7,8,10

Kennelliiton koulutusviikonloput, jolloin ei saa järjestää mitään näyttelyitä, ovat 6.-7.2. ja 16.-17.10. Kennelliiton valtuuston kokoukset valtuustoseminaari 29.5. valtuusto 30.5., valtuustoseminaari 27.11., valtuusto 28.11.

TÄRKEITÄ ULKOMAISIA KANSAINVÄLISIÄ KOIRANÄYTTELYITÄ 2019–2020 Ruotsin Voittaja 2020/Tukholma 12.-13.12. Ruotsin Voittaja 2021/Tukholma 11.-12.12. Eestin Voittaja 2020/Tallinna 6.-7.6. Euroopan Voittaja 2020/Celje, Slovenia 8.-11.10. Euroopan Voittaja 2021/Budapest, Unkari 21.-23.5. Euroopan Voittaja 2022/Pariisi, Ranska

Tarkemmat tiedot kisoista löytyvät Kennelliiton Tapahtumakalenterista.

■ AGILITY 4.1. Janakkala 4.1. Seinäjoki 4.1. Tornio 4.1. Lahti 4.1. Eurajoki 5.1. Janakkala

5.1. Seinäjoki 5.1. Lahti 5.1. Eurajoki 5.1. Hyvinkää 5.1. Lieto 6.1. Eurajoki

Maailman Voittaja 2020/ Espanja, Madrid 23.-26.4. Maailman Voittaja 2021 Brno, Tsekki 30.9.-3.10. Maailman Voittaja 2022 Brasilia

6.1. Hyvinkää 11.1. Ylöjärvi 11.1. Lohja 11.1. Sipoo 12.1. Ylöjärvi 12.1. Lohja 12.1. Sipoo 14.1. Lieto 18.1. Tampere 18.1. Oulu 18.1. Sipoo

18.1. Lieto 19.1. Tampere 19.1. Oulu 19.1. Maalahti 19.1. Lieto 25.1. Vantaa 25.1. Tornio 25.1. Ylöjärvi 25.1. Kuopio 25.1. Sipoo 26.1. Vantaa

26.1. Tornio 26.1. Ylöjärvi 26.1. Kuopio 26.1. Sipoo 1.2. Vantaa 1.2. Lohja 2.2. Vantaa 5.2. Maalahti 8.2. Seinäjoki 8.2. Tampere 8.2. Hyvinkää

Pohjoismaiden Voittaja 2019/ Tukholma, Ruotsi 14.-15.12. Crufts 2020 / Birmingham, Iso-Britannia 5.-8.3.

8.2. Lohja 8.2. Lieto 9.2. Seinäjoki 9.2. Tampere 9.2. Lohja 9.2. Lieto 15.2. Janakkala 15.2. Vantaa 15.2. Lappeenranta 15.2. Ylöjärvi 16.2. Janakkala

16.2. Vantaa 16.2. Lappeenranta 16.2. Ylöjärvi 22.2. Tampere 23.2. Tampere 29.2. Joensuu 29.2. Sipoo 29.2. Lieto

KOIRAMME 11/2019

107


Kennelliiton hallituksen päätöksellä Koirammelehdessä julkaistavat kurinpitolautakunnan päätökset

KURINPITOLAUTAKUNNAN KOKOUS 4/2019 PAPPINEN PENTTI Päätös Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on 4.12.2018 tuominnut Pentti Pappisen eläinsuojelurikkomuksesta 31.5.2017-28.2.2018 tapahtuneesta eläinsuojelulain ja asetusten rikkomisesta. Seurauksena on ollut sakkorangaistus, sekä koiria koskeva eläintenpitokielto 4.12.2021 asti. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Kennelliittoon on toimitettu Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontaeläinlääkärin 25.1.2018 tekemä päätös eläinsuojelulain 42 § mukaisten kieltojen ja määräysten antamisesta, johon on koottu Pappista koskeva eläintensuojelutarkastusten ja eläinsuojelurikkomusten historia ajalta 2003 – 2012: 12.1 ja 13.1.2006 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu koiranpentu sisällä asunnossa ulosteiden ja virtsan keskellä ilman vettä, muut eläimet irti pihamaalla. Annettu määräys eläintenhoidon ja ruokinnan järjestämisestä, jota ei ole seuraavaan päivään mennessä noudatettu riittävästi. 16.1.2006 Uusintatarkastuksessa todettu, että omistaja siirtänyt eläimiä muualle, koiria irti pihamaalla. Annettu veden antamisesta määräys. 3.2.2006 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu kuollut, verinen koira ja yksi elossa oleva koira pihamaalla. Toisella kytkettynä olevalla koiralla ei suojaa eikä vettä. Annettu määräys koskien kytkemistä, säänsuojaa ja veden saantia. 14.2.2006 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu kahden koiran kytkemisessä puutteita (kiertyminen, karkaamisvaara), sekä säänsuojien puute. Annettu asiassa määräys. Uusintatarkastuksella 22.2.2006 asiat korjattu. 29.9.2006 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu liian pieniä koiratarhoja, rikkonaisia tarhan aitarakenteita, säänsuojien puute. Annettu asiassa määräys, jota todettu noudatetun uusintatarkastuksella 3.11.2006. 30.6.2008 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu kahdella koiralla hoitamaton, aristava ihotulehdus, puutteita koiran jatkuvassa kytkemisessä (metallikaulain, koira kytkettynä talon pihassa, jossa ei asuta). Annettu määräyksiä. 17.7.2008 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu kaulavammojen paraneminen, puutteita koiran jatkuvassa kytkemisessä. 2.10.2008 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu puutteita koirien jatkuvassa kytkemisessä ja säänsuojissa, likaisia koiranpentuja ja ruokintavälineitä. Annettu puutteista määräykset. 27.3.2009 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu jatkuvasti kytkettynä pidettävällä koiralla kuristava kaulapanta ja vedensaannissa puutteita. 29.4.2010 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu, ettei kaukasiankoira pääse maasta ylös ja sillä on märkivä anturahaava. Koira lopetettiin omistajan suostumuksella. 24.5.2010 Eläinsuojelutarkastuksessa annettu määräyksiä koiran kytkimen kiertymisen estämiseksi, koiran riittävän säänsuojan ja riittävän vedensaannin varmistamiseksi. 7.7.2010 Eläinsuojelutarkastuksessa todettu koiran kytkimen kiertymisongelma ja säänsuojan puute, niistä annettu uusintamääräykset. Lisäksi annettu määräys avotulen vahtimisesta, sillä valvomaton tuli on vaaraksi irtioleville eläimille. 11.11.2011 Eläinsuojelutarkastuksessa todettiin puutteita koirien ruokinnassa, hyvinvoinnin seurannassa ja mm. pitopaikan siisteydessä. 22.11.2011 Eläinsuojelutarkastuksessa todettiin koiran kytkimen kiertymisongelma, irrallaan olevia koiria, pihalla irti olevia koiria, puutteita koiratarhojen kunnossa sekä koirissa likaisuutta.

108

KOIRAMME 11/2019

Annettiin kielto koiran pitämisestä yksin navetassa sekä määräykset navetan ja koirien pitopaikkojen puhdistamisesta ja turvalliseksi tekemisestä. Annettiin määräyksiä koirien ravinnon ja vedensaannin varmistamisesta, sekä koirien turkkien puhdistamisesta ja hoitamisesta. 5.8.2015 Puutteita eläinten hoidossa ja pito-olosuhteissa. 9.12.2015 ja 21.1.2016 käynnit annettujen kieltojen ja määräysten valvomiseksi. Tarkastusten perusteella Pappisen kahden kiinteistön eläinten pitopaikoissa toteutettiin eläinsuojelulain mukainen kiiretoimenpide. 9.2.2016: Pappisen kaikille koirille (36 kpl) hankittiin uusi pitopaikka tai mikäli se ei joidenkin yksiköiden osalta ollut mahdollista, ne lopetettiin. Pappisen eläintenpitopaikat asetettiin käyttökieltoon eläintenpidon osalta 9.2.2016, mikäli pitopaikkoja ei kunnostettaisi ja hyväksytettäisi valvontaeläinlääkäreillä. 12.5.2016 Eläinsuojelutarkastuksessa todettiin Pappisella olevan yksi kaukasiankoirauros, jota omistaja ei halunnut tarkemmin identifioida. Tarkastuksessa ei todettu puutteita, koira oli arka. 25.1.2017 Uusintatarkastus, jossa todettiin koiria pitopaikassa, joka oli asetettu käyttökieltoon. Pitopaikkoja ei ollut kunnostettu. 26.1.2017 Pappinen ilmoitti, ettei koiria ole enää pitopaikassa. 8.2.2017 yritetty suorittaa uusintaeläinsuojelutarkastus, mutta koiria ei todettu kummassakaan osoitteessa, eikä omistajaa tavoitettu. 31.5.2017 Epäilyyn perustuva uusintatarkastus, jossa todettiin eläinsuojelulainsäädösten vastaista menettelyä koiran pidossa. 2.8.2017 ja 10.8.2017 Eläinsuojelutarkastuksilla todettiin osaa annetuista määräyksistä noudatetun, mutta edelleen puutteita koirien pito-oloissa. 10.1.2018 Uusintaeläinsuojelutarkastus, jossa todettiin, ettei määräyksiä ja kieltoa ollut noudatettu. Kaukasiankoiranartun todettiin olevan kytkettynä asumattoman talon pihalla kytkyeellä, joka pääsi kiertymään. Kytkemiseen tarkoitetuista pannoista toinen oli metallinen. Nartulla ei ollut säänsuojaa. Kaukasiankoirauroksen tarhan säänsuojan todettiin olevan suojaavuudeltaan riittämätön. Lisäksi jäi epäilys, että Pappinen lenkittää koiriaan auton vierellä juoksuttaen, joka aiheuttaa niille tarpeettoman loukkaantumisvaaran. Pentti Pappinen on rekisteröinyt Kennelliittoon 26 pentuetta ajalla 1983-2017. Pentti Pappinen on yli 13 vuoden ajan toistuvasti kohdellut koiria eläinsuojelusäännösten vastaisesti. Näin toimiessaan Pappinen on rikkonut allekirjoittamansa kasvattajasitoumuksen 2011 (30.5.2010) kohtia 1–4: 1. Hyväksyn liiton tarkoituksen, joka on seuraava: Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä. Lisäksi Kennelliitto edistää terveiden, hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Liitto edistää koirien hyvinvointia ja koiranpidon edellytyksiä. Olen selvillä siitä, että Kennelliiton säännöt, ohjeet (erityisesti koirarekisteriohje) ja määräykset koskevat minua. 2. Olen selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä. Huolehdin siitä, että koirani saavat riittävästi ravintoa ja huolenpitoa. Pidän koirani asianmukaisissa tilaoissa ja huolehdin niiden riittävästä liikunnasta. Huolehdin siitä, ettei koiranpidostani aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle. 3. Kasvatan rekisteröintikelpoisia koiria. Tavoitteenani on kasvattaa terveitä ja hyväluonteisia koiria, jotka ovat käyttötarkoitukseen soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia. 4. Perehdyn kasvattamiini rotuihin niin, että tunnen niiden voimassa olevat rotumääritelmät ja käyt-

tötarkoitukset. Jalostukseen käyttämäni koirat ovat sopivan ikäisiä, terveitä ja hyväkuntoisia sekä luonteeltaan, ulkomuodoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomion mukaan hän on 31.5.2017-28.2.2018 syyllistynyt eläinsuojelulain 54 § 1/1, 3 §, 4 §, 5 § ja eläinsuojeluasetuksen 1 § 1 ja 2 kohtien, 8 §, 10 § ja 11 § rikkomiseen. Pentti Pappinen ei ole enää Kennelliiton jäsen. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.” Kurinpitolautakunta antaa Pentti Pappiselle pysyvä näyttely-, koe- ja kilpailukiellon sekä rekisteröintikiellon. Näyttelykiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua näyttelyihin kiellon aikana. Näyttelykiellon saanut henkilö ei saa myöskään esittää koiria näyttelyissä. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa. Näyttelykielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja pysyvä. Kurinpitolautakunnan määräämä rekisteröintikielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita. Kurinpitolautakunta esittää Kennelliiton hallitukselle, että se harkitsee, poistetaanko Pentti Pappiselta kennelnimi Tuliturkin. RÄSÄNEN AINO-MAIJA Päätös Kennelliittoon on toimitettu Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden valvontaeläinlääkärin 3.10.2018 päivätty, 6.9.2018 / 12.9.2018 tehtyjen eläinsuojelutarkastusten raportti sisältäen 9 tarkastuskohteessa otettua valokuvaa. Tarkastuksella 6.9.2018 tehdyt havainnot ja eläinsuojelulain vastaiset menettelyt: 1. Koirien määrä oli kasvanut. Tarkastuskäynnillä 20.1.2015 aikuisia koiria oli 19, pentuja 5. Tällä kertaa aikuisia oli 23, pentuja 9 2. Koirien pitopaikkana oli omakotitalon ensimmäinen kerros. Kaikkien huoneiden lattialla oli runsaasti koirien virtsaa ja ilmassa sen hajua. Myös 20.1.2015 käynnillä oli lattioilla ollut runsaasti virtsaa, sekä ulosteita 3. Koirien pitopaikat olivat likaisia, lattioilla runsaasti virtsaa 4. Koirat tekevät tarpeensa osittain sisään, mistä herää varteenotettava epäilys, pääsevätkö koirat riittävän tiheästi ja säännöllisesti ulos tarpeiden tekoa varten 5. Koirien kynnet olivat leikkaamattomia 6. Koirien pitopaikat eivät täyttäneet eläinsuojelusäädösten mukaisia tilavaatimuksia. Tarkastuksella 12.9.2018 tehdyt havainnot ja eläinsuojelulain vastaiset menettelyt: 1. Koirien pitopaikat muuten ennallaan, mutta takkahuoneesta poistettu likainen runkopatja ja vanha sohva 2. Virtsaa ei havaittu aikuisten huoneiden lattialla, vain pentujen huoneiden lattialla oli hieman virtsaa


3. Omistaja kertoi ehtineensä leikata noin puolelta koirista kynnet 4. Koirien kuntoluokituksen perusteella voidaan päätellä, ettei osa koirista saa riittävästi ruokaa (koirista 2 oli alipainoisia, 7 lievästi alipainoisia) 5. Venäjänvinttikoiralla voimakkaat hammaskiven aiheuttamat tulehdusmuutokset suussa, kahdeksalla koiralla hammaskiveä runsaasti. Yhteensä 20 koiran suu vaatii suun huoltoa eläinlääkärissä 6. Yhdeksän koiran ruokinta ei ole ollut riittävää 7. Kipeää ja vaivalloisesti liikkuvaa skotlanninhirvikoiraa, jonka lääkitys tarkastushavaintojen perusteella puutteellista, ei ollut käytetty eläinlääkärissä 8. Koirien pitopaikat eivät täyttäneet eläinsuojelusäädösten mukaisia tilavaatimuksia 9 . Kaikkien koirien turkkien hoidosta ei ole huolehdittu säännöllisesti 10. Koirien kynsiä ei ole leikattu säännöllisesti 11. Omistaja ei ole tehnyt eläinsuojelulain 24 §:n mukaista ilmoitusta toiminnastaan aluehallintovirastoon. Kasvattajatoimikunnalle 21.1.2019 antamassaan vastineessa Räsänen pitää olettamuksina näkemyksiä siitä, että koirat eivät pääsisi ulos tarpeilleen. Räsäsen mukaan sisälläolojakso ilman tarpeille pääsyä on päivisin 3–5 tuntia ja öisin 7 tuntia. Koirat pääsevät ulos 6–7 kertaa päivässä. Narttukoirien juoksuaikana vahinkoja voi tulla sisälle. Räsäsen mukaan koiramäärä ei ole juuri kasvanut eikä sitä ole tarkoitus kasvattaa. Hän ei ole halunnut luopua ikääntyneistä koirista ja osalle nuorista koirista ei ole löytynyt vielä kotia. Räsänen kertoo, että kaikki koirat ovat hoidettuja, vanhimpia koiria lukuun ottamatta lihaksikkaita ja liikunnallisia, iloisia, sosiaalisia ja rakkaita. Räsäsen kertoman mukaan alipainoisiksi merkityistä koirista toinen on vatsaleikkauksesta toipuva ja toinen veteraani, joka menehtyi marraskuussa 2018. Räsänen kertoo säätävänsä ruokintaa jatkuvasti, ja että siihen vaikuttaa koirien ikä, oleellisuus ja hormonitoiminta. Räsäsen kertoman mukaan myös koirien rakenteissa ja tyypissä on eroja sen suhteen, ovatko ne raskaampia vai kevyempiä. Räsänen kertoo hoitavansa akuutit tapaukset eläinlääkärillä saman päivän aikana tai päivystyksessä. Räsänen kertoo, että viime vuosina eläinlääkäriasiat on hoidettu tilaamalla eläinlääkäri kotikäynnille. Räsänen kertoo toisella tarkastuskäynnillä mainitulla vanhalla koiralla olleen niskaoireita, joita on hoidettu lihasrelaksanteilla ja kipulääkkeillä. Räsänen kertoo koirien turkkeja hoidettavan ja kynsiä leikattavan säännöllisesti. Räsänen kertoo, että liian lyhyiksi leikatuissa kynsissä ydin alkaa helposti vuotaa verta, kun koirat juoksevat täysillä. Räsänen kertoo, että koirilla oli havaittu tarkastuksessa hammaskiveä. Räsänen kertoo puhdistuttaneensa viiden koiran hampaat hammaskivestä. Valvontakäynnillä 30.10.2018 on ollut paikalla kaksi eläinlääkäriä ja 12.9.2018 kolme eläinlääkäriä. Tarkastusraporttiin liitetyissä, valvontakohteesta otetuissa valokuvissa on nähtävissä niitä laiminlyöntejä joita raportissa kuvataan. Aino-Maija Räsänen on Kennelliiton jäsen ja on allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen. Hänellä on kennelnimi Black jade’s. Aino-Maija Räsänen on rekisteröinyt Kennelliittoon kahdeksan pentuetta ajalla 2007-2018. Toimittuaan valvontaeläinlääkärin 3.10.2018 päivätyn, 6.9.2018 / 12.9.2018 tehtyjen eläinsuojelutarkastusten raportin kuvaamalla tavalla Aino-Maija Räsänen on rikkonut allekirjoittamansa kasvattajasitoumuksen 2011 (30.5.2010) kohtia 1–4: 1. Hyväksyn liiton tarkoituksen, joka on seuraava: Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä. Lisäksi Kennelliitto edistää terveiden, hyväluonteisten, käyttöominaisuuksil-

taan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista. Liitto edistää koirien hyvinvointia ja koiranpidon edellytyksiä. Olen selvillä siitä, että Kennelliiton säännöt, ohjeet (erityisesti koirarekisteriohje) ja määräykset koskevat minua. 2. Olen selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä. Huolehdin siitä, että koirani saavat riittävästi ravintoa ja huolenpitoa. Pidän koirani asianmukaisissa tilaoissa ja huolehdin niiden riittävästä liikunnasta. Huolehdin siitä, ettei koiranpidostani aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle. 3. Kasvatan rekisteröintikelpoisia koiria. Tavoitteenani on kasvattaa terveitä ja hyväluonteisia koiria, jotka ovat käyttötarkoitukseen soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia. 4. Perehdyn kasvattamiini rotuihin niin, että tunnen niiden voimassa olevat rotumääritelmät ja käyttötarkoitukset. Jalostukseen käyttämäni koirat ovat sopivan ikäisiä, terveitä ja hyväkuntoisia sekä luonteeltaan, ulkomuodoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja rotumääritelmän mukaisia. Lisäksi valvontaeläinlääkärin 3.10.2018 päivätyn raportin mukaan Aino-Maija Räsänen on syyllistynyt eläinsuojelulain 3 §, 4 §, 5 § ja eläinsuojeluasetuksen 1 §, 2 §, 3 §, 4 §, 8 §, 9 §, 10 §, ja 11 § sekä valtioneuvoston asetuksen koirien ja muiden pienikokoisten seuraeläinten suojelusta 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 13 § ja 14 § rikkomiseen. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ”Jos henkilöjäsen tai jäsenyhdistys kennel- tai harrastustoiminnassaan taikka muussa koiraan liittyvässä toiminnassaan toimii lain tai Kennelliiton tarkoitusperien tai Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n antidopingsäännön vastaisesti tai toimii toistuvasti Kennelliiton sääntöjen, ohjeiden tai määräysten tai kurinpitolautakunnan päätösten vastaisesti, jäsen tai jäsenyhdistys voidaan erottaa määräajaksi tai lopullisesti. Mikäli asianhaarat ovat lieventävät, voidaan seuraamukseksi antaa varoitus. Erottamisen ja varoituksen lisäksi voidaan antaa yksi tai useampi lisäseuraamus. Lisäseuraamuksia ovat: - kielto osallistua näyttelyihin näytteilleasettajana tai esittäjänä ja kokeisiin koiran omistajana tai ohjaajana, - kielto toimia tuomarina tai Kennelliiton hyväksymässä muussa tehtävässä, - kielto rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin, - muu Kennelliiton säännöissä, ohjeissa tai määräyksissä mainittu seuraamus. Lisäseuraamus voi olla määräaikainen tai pysyvä. Jos jäsen muuten toimii Kennelliiton sääntöjen tai ohjeiden taikka hyvän kenneltavan vastaisesti, voidaan jäsenelle antaa huomautus sekä hänelle voidaan määrätä teon mukainen lisäseuraamus. Kurinpitolautakunta erottaa Aino-Maija Räsäsen Kennelliiton jäsenyydestä määräajaksi 28.8.2019 – 31.12.2022. Lisäksi kurinpitolautakunta antaa Aino-Maija Räsäselle näyttely-, koe- ja kilpailu- sekä rekisteröintikiellon 31.12.2022 asti. Näyttelykiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua näyttelyihin kiellon aikana. Näyttelykiellon saanut henkilö ei saa myöskään esittää koiria näyttelyissä. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa. Näyttelykielto alkaa 28.8.2019 ja päättyy 31.12.2022. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja päättyy 31.12.2022.

Kurinpitolautakunnan määräämä rekisteröintikielto alkaa 28.8.2019 ja päättyy 31.12.2022. Tänä ajanjaksona kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita. Kurinpitolautakunta esittää Kennelliiton hallitukselle, että se harkitsee, poistetaanko Aino-Maija Räsäseltä kennelnimi Black jade´s. ASIKAINEN SUSANNA TUIJA Päätös Kennelliittoon toimitetun Etelä-Savon käräjäoikeuden 30.11.2018 päätöksen mukaan Susanna Asikainen ja Ari-Pekka Tolvanen ovat yhdessä rikkoneet eläinsuojelulakia ja sen perusteella annettuja määräyksiä jättämällä omistuksessaan / hoidossaan olleet eläimet vaille tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa. Käräjäoikeus on katsonut menettelyn olleen törkeää. Tuomio ei ole lainvoimainen. Asikaisen ja Tolvasen luona on tehty eläinsuojelutarkastukset 2015 ja 2016. Annetuista hallintopäätöksistä ilmenee, että kohteessa olleet lampaat ja siat on lopetettu välittömästi ja koirille oli järjestetty väliaikainen hoitopaikka. Tarkastuksessa oli tehty mm. seuraavia havaintoja: - koira oli kytkettynä asumattoman talon pihalla ja koirien kopeissa ei ollut makuualustoja - lyhytkarvaisella koiralla ei ollut lämmitettyä makuupaikkaa, vaikka ennen tarkastusta oli ollut jopa 30 asteen pakkasia - venäjänajokoiralla oli ollut kolmiseinäinen koppi - ajokoira oli ollut erittäin nälkiintynyt - koirat eivät olleet poistuneet häkeistä vähintään kahteen viikkoon Käräjäoikeuden tuomion mukaan Tolvasella ja Asikaisella oli ollut tilalla viisi koiraa, kolme lammasta, kolme sikaa ja kaksikymmentäviisi kanaa. Kaikki kanat olivat olleet kuolleita eläinsuojelutarkastusta tehtäessä, koska niiden hoito oli laiminlyöty. Lisäksi tilalla oli ollut useita kaneja, jotka olivat kuolleet yhden koirista päätyä niiden kimppuun. Osa kuolleista eläimistä oli jätetty elävien kanssa samoihin tiloihin ja osta oli heitetty lantalaan. Ulkotiloissa pidettyjen neljän koiran ravinnonsaanti pitkäkestoisesti ja liikunnantarpeet ylipäätään oli laiminlyöty pitkäkestoisesti. Koirilla ei ollut talviolosuhteisiin nähden riittävää sääsuojaa. Venäjänajokoira oli loukannut itsensä pitopaikan kunnossapidon laiminlyöntien vuoksi. Kahdella muulla koiralla oli erilaisia terveysongelmia. Käräjäoikeuden tuomiossa on lisäksi todettu lampaiden ravinnonsaannin olleen puutteellista, jonka vuoksi yksi lammas oli kuollut ja kaksi muuta olivat erittäin laihoja. Lampaiden keritseminen oli laiminlyöty pitkäaikaisesti. Sikojen karsina oli ollut kylmä eikä lannanpoistosta tai kuivituksesta ollut huolehdittu. Sioilla ei ollut sopivaa makuupaikkaa eikä niiden saatavilla ollut lainkaan vettä. Tuomiolauselman mukaan Tolvanen ja Asikainen ovat menettelyllään syyllistyneet rikoslain 17 luvun 14 a § mukaisesti törkeään eläinsuojelurikokseen ja rikkoneet eläinsuojelulain 3-5 §, 5 a §, 14 § ja eläinsuojeluasetuksen 1-4 §, 8-11 § sekä valtioneuvoston koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun asetuksen 3-5 §, 7 §, 9 § ja 12 § määräyksiä. Koiranomistajan- ja haltijan perussäännön 2011 (30.5.2010) 1-kohdan mukaan koiran omistaja sitoutuu Kennelliiton tarkoitukseen ja 2-kohdan mukaan ”Koiranomistajan ja -haltijan on oltava selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä.” Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: KOIRAMME 11/2019

109


” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.” Kurinpitolautakunta antaa Susanna Asikaiselle näyttely-, koe- ja kilpailu- sekä rekisteröintikiellot pysyvästi. Näyttelykiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua näyttelyihin kiellon aikana. Näyttelykiellon saanut henkilö ei saa myöskään esittää koiria näyttelyissä. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa. Näyttelykielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Kurinpitolautakunnan määräämä rekisteröintikielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita. TOLVANEN ARI-PEKKA Päätös

huolehdittu. Sioilla ei ollut sopivaa makuupaikkaa eikä niiden saatavilla ollut lainkaan vettä. Tuomiolauselman mukaan Tolvanen ja Asikainen ovat menettelyllään syyllistyneet rikoslain 17 luvun 14 a § mukaisesti törkeään eläinsuojelurikokseen ja rikkoneet eläinsuojelulain 3-5 §, 5 a §, 14 § ja eläinsuojeluasetuksen 1-4 §, 8-11 § sekä valtioneuvoston koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun asetuksen 3-5 §, 7 §, 9 § ja 12 § määräyksiä. Koiranomistajan- ja haltijan perussäännön 2011 (30.5.2010) 1-kohdan mukaan koiran omistaja sitoutuu Kennelliiton tarkoitukseen ja 2-kohdan mukaan ”Koiranomistajan ja -haltijan on oltava selvillä eläinsuojelulain ja järjestyslain sekä muiden koiria koskevien lakien, asetusten ja määräysten sisällöstä.” Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.” Kurinpitolautakunta antaa Ari-Pekka Tolvaselle näyttely-, koe- ja kilpailu- sekä rekisteröintikiellot pysyvästi. Näyttelykiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua näyttelyihin kiellon aikana. Näyttelykiellon saanut henkilö ei saa myöskään esittää koiria näyttelyissä.

Kennelliittoon toimitetun Etelä-Savon käräjäoikeuden 30.11.2018 päätöksen mukaan Susanna Asikainen ja Ari-Pekka Tolvanen ovat yhdessä rikkoneet eläinsuojelulakia ja sen perusteella annettuja määräyksiä jättämällä omistuksessaan / hoidossaan olleet eläimet vaille tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa. Käräjäoikeus on katsonut menettelyn olleen törkeää. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa.

Asikaisen ja Tolvasen luona on tehty eläinsuojelutarkastukset 2015 ja 2016. Annetuista hallintopäätöksistä ilmenee, että kohteessa olleet lampaat ja siat on lopetettu välittömästi ja koirille oli järjestetty väliaikainen hoitopaikka. Tarkastuksessa oli tehty mm. seuraavia havaintoja:

Kurinpitolautakunnan määräämä rekisteröintikielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita.

- koira oli kytkettynä asumattoman talon pihalla ja koirien kopeissa ei ollut makuualustoja - lyhytkarvaisella koiralla ei ollut lämmitettyä makuupaikkaa, vaikka ennen tarkastusta oli ollut jopa 30 asteen pakkasia - venäjänajokoiralla oli olut kolmiseinäinen koppi - ajokoira oli ollut erittäin nälkiintynyt - koirat eivät olleet poistuneet häkeistä vähintään kahteen viikkoon Käräjäoikeuden tuomion mukaan Tolvasella ja Asikaisella oli ollut tilalla viisi koiraa, kolme lammasta, kolme sikaa ja kaksikymmentäviisi kanaa. Kaikki kanat olivat olleet kuolleita eläinsuojelutarkastusta tehtäessä, koska niiden hoito oli laiminlyöty. Lisäksi tilalla oli ollut useita kaneja, jotka olivat kuolleet yhden koirista päätyä niiden kimppuun. Osa kuolleista eläimistä oli jätetty elävien kanssa samoihin tiloihin ja osta oli heitetty lantalaan. Ulkotiloissa pidettyjen neljän koiran ravinnonsaanti pitkäkestoisesti ja liikunnantarpeet ylipäätään oli laiminlyöty pitkäkestoisesti. Koirilla ei ollut talviolosuhteisiin nähden riittävää sääsuojaa. Venäjänajokoira oli loukannut itsensä pitopaikan kunnossapidon laiminlyöntien vuoksi. Kahdella muulla koiralla oli erilaisia terveysongelmia. Käräjäoikeuden tuomiossa on lisäksi todettu lampaiden ravinnonsaannin olleen puutteellista, jonka vuoksi yksi lammas oli kuollut ja kaksi muuta olivat erittäin laihoja. Lampaiden keritseminen oli laiminlyöty pitkäaikaisesti. Sikojen karsina oli ollut kylmä eikä lannanpoistosta tai kuivituksesta ollut

110

KOIRAMME 11/2019

Näyttelykielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä.

KOKKONEN VILLE Päätös Yhdistyksen ilmoitus Ville Kokkosen toiminnasta on saapunut Kennelliittoon 26.2.2019. Ilmoituksen mukaan Ville Kokkonen jatkaa rekisteröimättömien pentujen myyntiä. Yhdistys kertoo tehneensä aiemman ilmoituksen Kennelliittoon samasta asiasta 30.10.2015. Ilmoituksen liitteenä on kaksi myynti-ilmoitusta, jossa Kokkonen myy rekisteröimättömiä novascotiannoutajan pentuja myyntipalstoilla 2018 ja 2019. Ilmoittaja pyytää Kennelliittoa tutkimaan asiaa ja harkitsemaan Kokkosen kennelnimen Arcticfox’s poistoa. Yhdistyksen ilmoituksessaan mainitsema aiempi, 30.10.2015 ilmoitus rekisteröimättömistä pentueista, ei aiheuttanut toimenpiteitä, koska Ville Kokkonen rekisteröi kyseisen pentueen ohjeiden sallimassa määräajassa. Ville Kokkonen on 17.9.2017 anonut Kennelliiton hallitukselta mahdollisuutta poiketa koirarekisteriohjeesta. Kennelliiton hallitus päätti 5.10.2017 (9/17), että Ville Kokkosen kasvattama 2017 syntynyt novascotiannoutajapentue rekisteröidään EJ-rekisteriin, koska kyseessä on nartun toistuva tiheä pennutus. Samalla hallitus kehotti Ville Kokkosta kiinnittämään huomiota sääntöjen ja ohjeiden tarkkaan noudattamiseen.

Kurinpitolautakunnalle 28.6.2019 saapuneen vastineen mukaan Kokkonen on saanut jalostusasiassa Kennelliitolta virheellistä tietoa ja tämän vuoksi koiranpennut on merkitty EJ-rekisteriin. Vastineessa kerrotaan myös henkilökohtaisista asioista. Kokkonen eroaa Kennelliiton jäsenyydestä ja pyytää, että hänelle ei määrätä seuraamuksia. Ville Kokkonen on ollut Kennelliiton jäsen, allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen ja merkitty kennelnimen Arcticfox’s haltijaksi. Kasvattajasitoumuksen kohdan 6. mukaan: ”Rekisteröin ja tunnistusmerkitsen pentueeni Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.” Kasvattajasitoumuksen kohdan 7. mukaan: ”Luovutan pennut hyvän kauppatavan ja voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti terveinä, hyväkuntoisina ja tunnistusmerkittyinä.” Koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohdan 7. mukaan: ”Mikäli koiralla teetetään pennut, on niiden oltava puhdasrotuisia ja koirarekisteriohjeen mukaisesti rekisteröintikelpoisia. Pentujen vanhempien on oltava rodunomaisia, terveitä ja hyväluonteisia koiria.” Koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohdan 8. mukaan: ”Pennut on rekisteröitävä ja tunnistusmerkittävä Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.” Koirarekisteriohje 2017-2018 kohta 3.3.: ”Pentueen rekisteritodistukset toimitetaan kasvattajalle, jonka on luovutettava ne pentujen omistajille ilman eri maksua viimeistään kahden kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä.” Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.” Ville Kokkonen on 15.3.2019 päivätyn kennelneuvontaraportin mukaan kertonut, että hänellä on ollut 11.2.2019 syntynyt vahinkopentue. Kokkonen on ilmoittanut myyntiin rekisteröimättömiä pentuja. Kurinpitolautakunta antaa Ville Kokkoselle rekisteröintikiellon määräajaksi 28.8.2019 - 31.12.2021. Tänä ajanjaksona kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita. Kurinpitolautakunta ei esitä hallitukselle Ville Kokkosen kennelnimen Arcticfox poistoa. HINDSTRÖM MIRKA Päätös – ilmoitus nro 1 Kennelliittoon on 30.8.2018 saapunut ilmoitus, jossa ilmoittaja kertoo ostaneensa 26.6.2018 Mirka Hindströmiltä labradorinnoutajan urospennun Taraino’s Karma. Pentuetta ei ole rekisteröity kahden kuukauden kuluessa myyntihinnan maksamisesta. Pentu on syntynyt 8.4.2018 ja sen emä on Tiny temptresses aurora to taraino’s FI49576/12 ja isä Follies don basilio FI55377/15. Ilmoituksessa mainitaan olevan mukana useita muita saman pentueen sekä Hindströmin muiden pentueiden pentujen omistajia. Hindström ei ole 27.3.2019 mennessä aloittanut kyseisen pentueen rekisteröintiä. Koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohdan 7. mukaan: ”Mikäli koiralla teetetään pennut, on niiden oltava puhdasrotuisia ja koirarekisteriohjeen mukaisesti rekisteröintikelpoisia. Pentujen vanhem-


pien on oltava rodunomaisia, terveitä ja hyväluonteisia koiria.” Koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohdan 8. mukaan: ”Pennut on rekisteröitävä ja tunnistusmerkittävä Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.” Kasvattajasitoumuksen kohdan 6. mukaan: ”Rekisteröin ja tunnistusmerkitsen pentueeni Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.”

Kasvattajasitoumuksen kohdan 7. mukaan: ”Luovutan pennut hyvän kauppatavan ja voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti terveinä, hyväkuntoisina ja tunnistusmerkittyinä.” Koirarekisteriohje 2017-2018 kohta 3.3.: ”Pentueen rekisteritodistukset toimitetaan kasvattajalle, jonka on luovutettava ne pentujen omistajille ilman eri maksua viimeistään kahden kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä.”

vaan ne olivat huonokuntoisia ja asianmukaiset makuualustat tai kuivikkeet puuttuivat. Bordercollierotuisia koiria on pidetty ympärivuotisesti ulkona, vaikka rotu ei sovellu jatkuvaan ulkona olemiseen eikä koirankoppien lämpötila ole ollut talviaikaan bordercollieille sopiva. Käräjäoikeus on todennut, että lukuisista kirjallisina todisteina esitetyistä tarkastuskertomuksista ilmenee, että lampaiden ja koirien pidossa on ollut kaikki ne puutteet, jotka syytteen teonkuvauksessa on mainittu ja Risto Hänninen on syyllistynyt eläinsuojelurikokseen.

Kasvattajasitoumuksen kohdan 7. mukaan: ”Luovutan pennut hyvän kauppatavan ja voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti terveinä, hyväkuntoisina ja tunnistusmerkittyinä.”

Mirka Hindström on allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen ja merkitty kennelnimen Taraino’s haltijaksi. Hindström on rekisteröinyt Kennelliittoon 15 pentuetta ajalla 2008–2015. Hindström ei ole Kennelliiton jäsen.

Koirarekisteriohje 2017-2018 kohta 3.3.: ”Pentueen rekisteritodistukset toimitetaan kasvattajalle, jonka on luovutettava ne pentujen omistajille ilman eri maksua viimeistään kahden kuukauden kuluttua omistusoikeuden siirtymisestä.”

Jättämällä pentueen rekisteröimättä ja luovuttamatta rekisteritodistukset ostajille, Hindström on rikkonut koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohtia 7 ja 8, kasvattajasitoumuksen kohtia 6 ja 7 sekä koirarekisteriohjeen kohtaa 3.3.

Mirka Hindström on allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen ja merkitty kennelnimen Taraino’s haltijaksi. Hindström on rekisteröinyt Kennelliittoon 15 pentuetta ajalla 2008–2015. Hindström ei ole Kennelliiton jäsen.

Hindström on jättänyt 2015 syntyneen labradorinnoutajapentueensa rekisteritodistuksia luovuttamatta ostajille ja saanut menettelystä 2016 kurinpitolautakunnan huomautuksen ja rekisteröintikieltoa 13.4.2017 asti.

Jättämällä pentueen rekisteröimättä ja luovuttamatta rekisteritodistuksen ostajalle, Hindström on rikkonut koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohtia 7 ja 8, kasvattajasitoumuksen kohtia 6 ja 7 sekä koirarekisteriohjeen kohtaa 3.3.

Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.”

Kurinpitolautakunta antaa Risto Hänniselle näyttely-, koe- ja kilpailu- sekä rekisteröintikiellon pysyvästi.

Kurinpitolautakunta antaa Mirka Hindströmille rekisteröintikiellon 28.8.2019 – 31.12.2024. Tänä ajanjaksona kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita.

Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa.

Hindström on jättänyt 2015 syntyneen labradorinnoutajapentueensa rekisteritodistuksia luovuttamatta ostajille ja saanut menettelystä 2016 kurinpitolautakunnan huomautuksen ja rekisteröintikieltoa 13.4.2017 asti. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.” Kurinpitolautakunta antaa Mirka Hindströmille rekisteröintikiellon 28.8.2019 – 31.12.2024. Tänä ajanjaksona kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita. Päätös – ilmoitus nro 2 Mirka Hindströmin sopimuskumppanin asiamies on toimittanut ilmoituksen Kennelliittoon ja kertoo päämiehensä antaneen labradorinnoutajauroksensa Follies don basilio FI55377/15 jalostuskäyttöön Hindströmin omistamalle labradorinnoutaja nartulle Tiny temptresses aurora to taraino’s FI49576/12. Kyseisestä yhdistelmästä oli Hindströmin ilmoituksen mukaan 8.4.2018 syntynyt kahdeksan pennun pentue. Hindström ei ole maksanut sovittua astutusmaksua eikä kyseistä pentuetta ole rekisteröity. Hindström ei ole 27.3.2019 mennessä aloittanut kyseisen pentueen rekisteröintiä. Koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohdan 7. mukaan: ”Mikäli koiralla teetetään pennut, on niiden oltava puhdasrotuisia ja koirarekisteriohjeen mukaisesti rekisteröintikelpoisia. Pentujen vanhempien on oltava rodunomaisia, terveitä ja hyväluonteisia koiria.” Koiranomistajan ja -haltijan perussäännön kohdan 8. mukaan: ”Pennut on rekisteröitävä ja tunnistusmerkittävä Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.” Kasvattajasitoumuksen kohdan 6. mukaan: ”Rekisteröin ja tunnistusmerkitsen pentueeni Kennelliiton voimassaolevan koirarekisteriohjeen mukaisesti.”

Kennelliitto on käsitellyt ilmoitusta siltä osin, kuin Hindström rikkoo Kennelliiton sääntöjä ja ohjeita eli rekisteröimättä jätetyn pentueen osalta. Osapuolten väliset maksuasiat eivät kuulu Kennelliiton toimivaltaan. HÄNNINEN RISTO Päätös Oulun käräjäoikeus on 17.4.2019 tuominnut Risto Johannes Hännisen eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeuteen ajalla 27.6.2012 – 27.11.2018 tapahtuneista eläinsuojelulain ja asetusten rikkomisesta. Tuomio ei ole lainvoimainen. Tuomion mukaan Risto Hänninen on omistamallaan maatilalla jättänyt lampaita ja 5 –10 koiraa vaille tarpeellista hoitoa ja ravintoa sekä kohdellut eläimiä julmasti ja tarpeetonta kärsimystä tuottaen. Hännisen omistamalle maatilalle on tehty eläinsuojelutarkastuksia 1.11.2012, 17.1.2013, 3.6.2013, 26.11.2013, 17.1.2014, 14.3.2014, 19.5.2014, 10.11.2014, 16.12.2014, 5.3.2015, 7.4.2015, 24.4.2015, 18.6.2015, 19.1.2016, 4.3.2016, 16.11.2016, 14.3.2017 ja 27.6.2018. Suurin osa huomautuksista on kohdistunut lampaiden kohteluun. Koirien osalta: Hänninen on toistuvasti pitänyt koiria ahtaissa, suojattomissa, likaisissa, vaarallisissa ja epätarkoituksenmukaisissa paikoissa. Koirat ovat päässeet suojattomina olleiden lampaiden kimppuun ja voineet vahingoittaa myös toisiaan. Koirahäkeissä oli jatkuvasti lampaanraatoja ja ulkotarhojen verkkoaidoissa puolittain mädäntyneitä lampaanraatoja. Kaikille koirille ei ole ollut asianmukaista ulkotarhaa tai muuta pitopaikkaa. Koirien ulkotarhojen verkkoaidoissa on ollut sellaisia vaurioita, että ne ovat voineet vahingoittaa koiria ja koirat ovat voineet karata. Ulkotarhoissa kaikilla koirilla ei ole ollut asianmukaisia koppeja

Oulun käräjäoikeuden tuomion mukaan Risto Johannes Hänninen on syyllistynyt eläinsuojelulain 1–6§, eläinsuojeluasetuksen 1–4 § ja 8–11 § sekä valtioneuvoston asetuksen koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta annetun asetuksen 3–6 § ja 9–12 § rikkomiseen. Risto Hänninen ei ole enää Kennelliiton jäsen. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ” Myös Kennelliittoon kuulumattomalle henkilölle voidaan antaa kielto määrättynä aikana tai kokonaan osallistua Kennelliiton järjestämiin tai hyväksymiin näyttelyihin tai kokeisiin tai rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin.”

Näyttelykiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua näyttelyihin kiellon aikana. Näyttelykiellon saanut henkilö ei saa myöskään esittää koiria näyttelyissä.

Näyttelykielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Kurinpitolautakunnan määräämä rekisteröintikielto alkaa 28.8.2019 ja on pysyvä. Kiellon saaja ei voi rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin. Rekisteröintikielto koskee kiellon alkamisen jälkeen astutettujen narttujen pentueita. SARRE JARI Päätös Mika Koskenniemi on ilmoittautunut / ilmoitettu koko kauden kestävään hirvenhaukkukokeeseen ylituomari Esko Halmeelle. Esko Halme ei ole ollut kokeen järjestäjän hyväksymien ylituomareiden listalla. Lisäksi Halmeella ei 3/2018 alkaen ole ollut voimassa olevia arvosteluoikeuksia ylituomaristatuksesta huolimatta. Koe oli ollut 30.12.2018 Inarissa Mika Koskenniemen valitsemassa maastossa ja hänen valitsemiensa Aleksi Yliaska ja Jari Sarre toimiessa palkintotuomareina. Koiran ohjaaja ilmoittaa valitut palkintotuomarit kokeen ylituomarille koetta koskevien sääntöjen mukaisen menettelyn toteuttamiseksi. Mika Koskenniemi ohjasi koiraa Riikosen Kölli, jolla ei ole omistajatietomerkintää Kennelliiton rekistereissä. Kokeen aikana Sarre oli kertomansa mukaan muistanut, että oli suorittanut palkintotuomarikurssin, mutta ei käytännön harjoittelua, joten hän ei näkemyksensä mukaan voinut toimia tehtävässä. Hänen tilalleen pyydettiin palkintotuomari Tommi Aikio, joka ei siis ollut koepaikalla eikä myöskään sinne tullut. Maastokortit, joihin palkintotuomareiksi on merkitty Jari Yliaska ja Tommi Aikio, on toimitettu Esko KOIRAMME 11/2019

111


Halmeelle, joka on lähettänyt ne edelleen ylituomari Juha Rytilahdelle. Lapin kennelpiirille 28.1.2019 antamassaan vastineessa Jari Sarre lausuu: ”…Maastoon lähti tuomareina minä ja Aleksi Yliaska sekä koiranohjaajana Mika Koskenniemi…Kokeen kuluessa tuli mieleeni, etten ollut lähettäny vielä harjottelulappusia ja ettei mulla ole siis tuomarikortti voimassa. Pähkäiltiin siinä, että viedään koe loppuun ja hommaillaan siihen joku allekirjoittamaan pöytäkirja…myöhemmin sitten kuulin, että Tommi Aikio oli siihen toiseen korttiin nimensä laittanut.” Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnalle antamassaan vastineessa Sarre toteaa, että toisin kuin Lapin kennelpiirin pöytäkirjassa väitetään, hän ei missään vaiheessa ohjeistanut, että muualla olevan tuomarin käyttö olisi sallittua. Päätös oli ryhmän yhteinen. Sarre oli jälkeenpäin kuullut, että Sarren tilalle palkintotuomariksi merkitty Tommi Aikio ei ollut ollut tietoinen, että näin toimitaan. Hirvenhaukkukokeen säännöt (Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 27.5.2012, voimassa 1.8.2012 alkaen): 9. Palkintotuomarit – Palkintotuomareiden on oltava pätevöityjä hirvenhaukkukokeen palkintotuomareita, joilla on voimassa oleva arvosteluoikeus, myös ulkomaiset tuomarit; tarkistettava. Toisena tuomarina voi toimia myös tuomariharjoittelija.

◦ Hirvenhaukkukokeen arvostelu- ja tulkintaohjeet:

- Koirat arvostellaan kokeessa pelkästään sen perusteella, mitä palkintotuomarit ovat kokeen aikana varmuudella todenneet. - Palkintotuomarit – Palkintotuomarit arvostelevat koiria kaksijäsenisinä ryhminä, joista toisen ryhmätuomarina toimivan tulee olla kokenut hirvenhaukkukokeen palkintotuomari. Molemmat tuomarit täyttävät itsenäisesti maastokorttia kokeen kulusta. - Palkintotuomarien ja ylituomarin on allekirjoituksellaan vahvistettava koepöytäkirjat.

tai toimii toistuvasti Kennelliiton sääntöjen, ohjeiden tai määräysten tai kurinpitolautakunnan päätösten vastaisesti, jäsen tai jäsenyhdistys voidaan erottaa määräajaksi tai lopullisesti. Mikäli asianhaarat ovat lieventävät, voidaan seuraamukseksi antaa varoitus. Erottamisen ja varoituksen lisäksi voidaan antaa yksi tai useampi lisäseuraamus. Lisäseuraamuksia ovat: - kielto osallistua näyttelyihin näytteilleasettajana tai esittäjänä ja kokeisiin koiran omistajana tai ohjaajana, - kielto toimia tuomarina tai Kennelliiton hyväksymässä muussa tehtävässä, - kielto rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin, - muu Kennelliiton säännöissä, ohjeissa tai määräyksissä mainittu seuraamus. Lisäseuraamus voi olla määräaikainen tai pysyvä. Jos jäsen muuten toimii Kennelliiton sääntöjen tai ohjeiden taikka hyvän kenneltavan vastaisesti, voidaan jäsenelle antaa huomautus sekä hänelle voidaan määrätä teon mukainen lisäseuraamus. Kurinpitolautakunta antaa Jari Sarrelle huomatuksen sekä koe- ja kilpailukiellon 28.8.2019 – 31.12.2022. Lisäksi kurinpitolautakunta antaa Jari Sarrelle lisäseurauksena kiellon toimia tuomarina tai muussa Kennelliiton hyväksymässä tehtävässä. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja päättyy 31.12.2022. RYTILAHTI JUHA

◦ Koekauden kestävän hirvenhaukkukokeen järjes-

Päätös

◦ Hirvenhaukkukokeeseen liittyvät toimintaohjeet

Esko Halme ei ole ollut kokeen järjestäjän hyväksymien ylituomareiden listalla. Lisäksi Halmeella ei 3/2018 alkaen ole ollut voimassa olevia arvosteluoikeuksia ylituomaristatuksesta huolimatta.

tämisohje: - Ylituomari tarkastaa palkintotuomariryhmän arvostelukelpoisuuden ja hyväksyy palkintotuomariryhmän. - Palkintotuomarin toimintaohje: 8. Esitä koe-erän jälkeen maastokorttisi koiranohjaajalle ja pyydä siihen kuittaus. Allekirjoita maastokortti. 9. Esitä selvitys ylituomarille kokeen kulusta. 11. Allekirjoita koepöytäkirja.

Jari Sarre on rikkonut Hirvenhaukkukokeen sääntöjen yllä mainittuja kohtia seuraavasti: Toiseksi palkintotuomariksi nimetty palkintotuomari Aikio ei ole ollut maastossa mukana ja Sarre on hyväksynyt tällaisen menettelyn. Sarre ei ole allekirjoituksellaan vahvistanut koepöytäkirjaa ja maastokorttia vaan palkintotuomareiksi on merkitty Aikio ja Yliaska. Ohjeen mukaan palkintotuomariryhmän hyväksyy ylituomari eivätkä palkintotuomariryhmän jäsenet, joten palkintotuomarin vaihtaminen ilman ylituomarin hyväksyntää rikkoo sääntöä. Lisäksi sääntöjä rikkonut Sarren menettely on ollut tarpeetonta, koska hän Hirvenhaukkukokeen sääntöjen kohdan 9. Palkintotuomarit mukaan olisi harjoittelijana voinut toimia toisena palkintotuomarina. Kurinpitolautakunta katsoo Sarren menettelyn epärehelliseksi ja hyvän kenneltavan vastaiseksi. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ”Jos henkilöjäsen tai jäsenyhdistys kennel- tai harrastustoiminnassaan taikka muussa koiraan liittyvässä toiminnassaan toimii lain tai Kennelliiton tarkoitusperien tai Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n antidopingsäännön vastaisesti

112

KOIRAMME 11/2019

Mika Koskenniemi on ilmoittautunut / ilmoitettu koko kauden kestävään hirvenhaukkukokeeseen ylituomari Esko Halmeelle.

Koe oli ollut 30.12.2018 Inarissa Mika Koskenniemen valitsemassa maastossa ja hänen valitsemiensa Aleksi Yliaska ja Jari Sarre toimiessa palkintotuomareina. Koiran ohjaaja ilmoittaa valitut palkintotuomarit kokeen ylituomarille koetta koskevien sääntöjen mukaisen menettelyn toteuttamiseksi. Mika Koskenniemi ohjasi koiraa Riikosen Kölli, jolla ei ole omistajatietomerkintää Kennelliiton rekistereissä. Kokeen aikana Sarre oli kertomansa mukaan muistanut, että oli suorittanut palkintotuomarikurssin, mutta ei käytännön harjoittelua, joten hän ei näkemyksensä mukaan voinut toimia tehtävässä. Hänen tilalleen pyydettiin palkintotuomari Tommi Aikio, joka ei siis ollut koepaikalla eikä myöskään sinne tullut. Maastokortit, joihin palkintotuomareiksi on merkitty Jari Yliaska ja Tommi Aikio, on toimitettu Esko Halmeelle, joka on lähettänyt ne edelleen ylituomari Juha Rytilahdelle. Ylituomari ja Lapin kennelpiirin hirvenhaukkukokeiden piirikouluttaja Juha Rytilahti oli saanut 30.12.2018 pidetyn hirvenhaukkukokeen Esko Halmeen hänelle toimittamat koeasiakirjat 15.1.2019. Tämä oli ollut Rytilahden kertoman mukaan hänen ensimmäinen kontaktinsa kyseiseen kokeeseen.

Rytilahti oli hyväksynyt allekirjoituksellaan kokeen tuloksineen ja lähettänyt asiakirjat eteenpäin. Rytilahden Lapin kennelpiirin sihteerille puhelimessa kertoman mukaan menettely on ollut toistuva käytäntö Halmeen ja Rytilahden välillä. Kennelliiton koeja kilpailutoimikunnalle antamassaan vastineessa Rytilahti kiistää asian ja kertoo tarkoittaneensa, että tämän hirvenhaukkukokeen sekä Halmeen muiden aiemmin samana vuonna lähettämät koetulokset saapuivat Rytilahdelle yhdessä erässä, jolloin osa niistä tuli sääntöjen edellyttämää määräaikaa myöhemmin. Rytilahden mukaan muuten oli toimittu sääntöjen mukaan. Rytilahti kertoo myös, että ei ollut ollut tietoinen siitä, ettei Esko Halmeella ollut ollut ylituomarin arvosteluoikeutta hirvenhaukkukokeeseen. Rytilahti on pitänyt toimintaansa lojaalina toista ylituomaria kohtaan. Rytilahti myöntää vastaanottaneensa Halmeelta syksyn aikana muitakin kokeita. Hirvenhaukkukokeen säännöt (Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 27.5.2012, voimassa 1.8.2012 alkaen): 8. Ylituomarin on oltava Kennelliiton hyväksymä hirvenhaukkukokeen ylituomari, jolla on voimassa oleva arvosteluoikeus. Koekauden kestävän hirvenhaukkukokeen järjestämisohje: - Kokeeseen ilmoittaudutaan arvosteluoikeuden omaavalle kennelpiirin nimeämälle ylituomarille järjestäjän määräämällä tavalla, kuitenkin viimeistään koepäivää edeltävänä päivänä. - Ylituomari pitää koeryhmälle ylituomaripuhuttelun ja tarkastaa koiran osallistumisoikeuden viimeistään koepäivää edeltävänä päivänä. - Kennelpiiri nimeää koekaudelle vastaanottavat ylituomarit. - Ylituomari tarkastaa palkintotuomariryhmän arvostelukelpoisuuden ja hyväksyy palkintotuomariryhmän. Hirvenhaukkukokeeseen liittyvät toimintaohjeet - Hirvenhaukkukokeiden ylituomarin toimintaohje: 5. Pidä ylituomaripuhuttelu. Selvitä oleelliset kokeeseen liittyvät asiat, anna ohjeet erikoisolosuhteiden huomioimisesta ja muista käytännön asioista. Määrittele irtilaskun ja pimeän tulon ajankohta sekä ohjeista koiran kytkeminen erän jälkeen. 7. Koesuorituksen jälkeen ota tuomariryhmä kokonaisuudessaan vastaan. Perehdy kokeen tapahtumiin ja niiden vaikutukseen kokonaisuus huomioiden… Valvo, että arvostelu tapahtuu sääntöjen ja ohjeiden mukaan. 10. Ennen kuin allekirjoitat pöytäkirjat, varmista niissä olevien tietojen oikeellisuus. 11. Pidä kokeen päätöstilaisuus ja julkaise tulokset. 13. Koko kauden kestävässä kokeessa: * Ohjeista koeryhmä koesuoritusta edeltävänä päivänä. * Kokeen päätteeksi täytä koeasiakirjat, vahvista ne allekirjoituksella ja julkaiset tulokset. * Toimita allekirjoitetut koepöytäkirjat pöytäkirjantarkastajalle.

Juha Rytilahti on ollut tämän koko kauden kestäneen hirvenhaukkukokeen järjestäjän julkaisemalla ylituomarilistalla nimettynä ylituomarina. Hän on hyväksynyt kokeen ja näin menetellyt Hirvenhaukkukokeen sääntöjen vastaisesti, koska hän ei ole: - pitänyt koeryhmälle ylituomaripuhuttelua eikä tarkastanut koiran osallistumisoikeutta - tarkastanut palkintotuomariryhmän arvostelukelpoisuutta eikä ollut hyväksynyt palkintotuomariryhmää - pitänyt ylituomaripuhuttelua - ottanut koesuorituksen jälkeen tuomariryhmää kokonaisuudessaan vastaan eikä perehtynyt kokeen tapahtumiin - valvonut, että arvostelu olisi tapahtunut sääntöjen ja ohjeiden mukaan - pitänyt kokeen päätöstilaisuutta - ohjeistanut koeryhmää suoritusta edeltävänä


päivänä - täyttänyt koeasiakirjoja kokeen päätteeksi Hirvenhaukkukokeen sääntöjen mukaan viimeistään ennen pöytäkirjojen allekirjoittamista: ”Ennen kuin allekirjoitat pöytäkirjat, varmista niissä olevien tietojen oikeellisuus.” Rytilahti ei kuitenkaan menetellyt näin. Kennelliitto on myöntänyt Juha Rytilahdelle ylituomarioikeudet 2002. Rytilahti on kokenut ylituomari sekä piirikouluttaja, joten hänen tulee tuntea hirvenhaukkukokeiden säännöt ja ohjeet hyvin. Lapin kennelpiirin hallitus on 29.1.2019 päätöksellään pidättänyt Juha Rytilahden palkintotuomarioikeudet vuoden 2021 loppuun. Käytännössä ylituomari, jolla ei ole palkintotuomarioikeuksia ei voi toimia ylituomarina (Palkintotuomareiden ja ylituomareiden koulutus ja pätevöiminen sekä toiminta – ohje. Hyväksytty 5.3.2013 ja muutos 19.1.2019). Näin ollen Juha Rytilahdella ei ole oikeutta toimia palkintotuomarina 31.12.2021 asti eikä ylituomarina 31.12.2021 asti. Lapin kennelpiirin hallitus on 29.1.2019 myös todennut, ettei Rytilahti voi enää toimia piirikouluttajana. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ”Jos henkilöjäsen tai jäsenyhdistys kennel- tai harrastustoiminnassaan taikka muussa koiraan liittyvässä toiminnassaan toimii lain tai Kennelliiton tarkoitusperien tai Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n antidopingsäännön vastaisesti tai toimii toistuvasti Kennelliiton sääntöjen, ohjeiden tai määräysten tai kurinpitolautakunnan päätösten vastaisesti, jäsen tai jäsenyhdistys voidaan erottaa määräajaksi tai lopullisesti. Mikäli asianhaarat ovat lieventävät, voidaan seuraamukseksi antaa varoitus. Erottamisen ja varoituksen lisäksi voidaan antaa yksi tai useampi lisäseuraamus. Lisäseuraamuksia ovat: - kielto osallistua näyttelyihin näytteilleasettajana tai esittäjänä ja kokeisiin koiran omistajana tai ohjaajana, - kielto toimia tuomarina tai Kennelliiton hyväksymässä muussa tehtävässä, - kielto rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin, - muu Kennelliiton säännöissä, ohjeissa tai määräyksissä mainittu seuraamus. Lisäseuraamus voi olla määräaikainen tai pysyvä. Jos jäsen muuten toimii Kennelliiton sääntöjen tai ohjeiden taikka hyvän kenneltavan vastaisesti, voidaan jäsenelle antaa huomautus sekä hänelle voidaan määrätä teon mukainen lisäseuraamus. Kurinpitolautakunta toteaa, että Juha Rytilahden oman kertoman mukaan sääntöjen vastainen menettely on ollut toistuvaa. Kurinpitolautakunta ottaa kuitenkin lieventävänä asiana huomioon, että Juha Rytilahti on pyrkinyt itse selvittämään ja oikaisemaan asiaa. Kurinpitolautakunta antaa Juha Rytilahdelle varoituksen. Lisäksi kurinpitolautakunta antaa Juha Rytilahdelle lisäseuraamuksena kiellon osallistua kokeisiin tai kilpailuihin ja toimia tuomarina tai muussa Kennelliiton hyväksymässä tehtävässä 31.12.2024 asti. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö tai hänen omistamansa koirat eivät saa osallistua kokeisiin tai kilpailuihin kiellon aikana. Koe- ja kilpailukiellon saanut henkilö ei saa myöskään ohjata koiria kokeissa tai kilpailuissa. Koe- ja kilpailukielto alkaa 28.8.2019 ja päättyy 31.12.2024. Kurinpitolautakunta esittää Kennelliiton hallitukselle, että Juha Rytilahden ylituomaristatus poistetaan.

DANKER-HÖGLUND LENA Päätös Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden 13.9.2018 lainvoimaisen tuomion 18/138272 mukaan Lena DankerHöglund on, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä, 6.2. – 12.6.2016 erehdyttänyt Kiteen Kennelkerho ry:n maksamaan itselleen yhteensä 900 euroa koulutuksesta, jonka hän sittemmin on jättänyt pitämättä. Koska Danker-Höglund ei ole myöhemminkään palauttanut saamaansa ennakkomaksua yhdistykselle tämän maksukehotuksista huolimatta, Kiteen Kennelkerho ry:lle on aiheutunut asian hoitamisesta aiheutuneine kuluineen yhteensä 980,00 euron suuruinen taloudellinen vahinko. Danker-Höglund on käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksessa tunnustanut menetelleensä kuvatuin tavoin ja myöntänyt syytteen. Käräjäoikeus on tuominnut Lena Danker-Höglundin petoksesta ja velvoittanut hänet korvaamaan taloudellinen vahinko Kiteen Kennelkerho ry:lle. Ulkomuototuomareiden koulutus- ja pätevöimisohjeen 1.1.2016 mukaan: ”Ulkomuototuomarin tulee kaikissa tilanteissa toimia hyvän kenneltavan mukaisesti sekä noudattaa Kennelliiton ja Federation Cynological Internationalin (jäljempänä FCI) sääntöjä ja ohjeita.” Lisäksi kohdassa 1. Ulkomuototuomarin yleiset vaatimukset: ”Ulkomuototuomarin tulee olla hyvämaineinen henkilö, jota ei ole rangaistu eläinsuojelurikkomuksesta. Hänen tulee olla koirien arvostelemiseen kaikilta ominaisuuksiltaan soveltuva, laajan kynologisen kokemuksen omaava henkilö, jolla on tarpeelliset tiedot ja taidot. Ulkomuototuomarin tulee olla käyttäytymisensä ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva henkilö.” Saman ohjeen kohdassa 7. Tuomarioikeuksien poistaminen / tarkistaminen: ”Kennelliiton hallitus voi yleisten edellytysten puuttumisen vuoksi poistaa ulkomuototuomarin arvosteluoikeudet. Näin arvosteluoikeudet menettäneelle ulkomuototuomarille voi hallitus antaa oikeuden suorittaa loppuun sellaiset arvostelutehtävät, joihin hän on arvosteluoikeuksien poistamishetkellä jo lupautunut. Kennelliiton hallitus voi erittäin painavista syistä poistaa ulkomuototuomarin arvosteluoikeudet määräajaksi tai lopullisesti ilman rotujärjestön esitystä. Mikäli ulkomuototuomarille määrätään laajennuskielto, hänellä ei ole oikeutta osallistua erikoiskoulutuksiin, arvostelu- ja näyttökokeisiin eikä suorittaa harjoitusarvosteluja. Laajennuskielto koskee myös ulkomuototuomaria, jonka arvosteluoikeudet on poistettu määräajaksi.”

Danker-Höglund on katsonut lupautuneensa luennoitsijaksi yksityishenkilönä. Hänen osaamisensa luennoitsijana ja se, että häntä pyydetään luennoimaan, perustuu ulkomuototuomarirooliin. Vaikka hänen katsottaisiin toimineen yksityishenkilönä, velvoittaa FCI:n ulkomuototuomareita koskeva sääntö häntä myös silloin. Dankerin teko on tapahtunut 6.2. – 12.6.2016 ja käräjäoikeus on ratkaissut asian 13.9.2018. Dankerilla on ollut vähintään kaksi vuotta aikaa sopia ja maksaa perusteetta saamansa rahasumma takaisin. Lena Danker-Höglund on rikkonut ulkomuototuomareiden koulutus- ja pätevöimisohjeen 1.1.2016 ja FCI Regulations for Show Judges määräyksiä erehdyttämällä Kiteen Kennelkerho ry:n maksamaan itselleen koulutuksesta, jota hän ei ole pitänyt ja jättämällä perusteetta saamansa edun palauttamatta. Kennelliiton rekisteröityjen sääntöjen 34 § mukaan: ”Jos henkilöjäsen tai jäsenyhdistys kennel- tai harrastustoiminnassaan taikka muussa koiraan liittyvässä toiminnassaan toimii lain tai Kennelliiton tarkoitusperien tai Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry:n antidopingsäännön vastaisesti tai toimii toistuvasti Kennelliiton sääntöjen, ohjeiden tai määräysten tai kurinpitolautakunnan päätösten vastaisesti, jäsen tai jäsenyhdistys voidaan erottaa määräajaksi tai lopullisesti. Mikäli asianhaarat ovat lieventävät, voidaan seuraamukseksi antaa varoitus. Erottamisen ja varoituksen lisäksi voidaan antaa yksi tai useampi lisäseuraamus. Lisäseuraamuksia ovat: - kielto osallistua näyttelyihin näytteilleasettajana tai esittäjänä ja kokeisiin koiran omistajana tai ohjaajana, - kielto toimia tuomarina tai Kennelliiton hyväksymässä muussa tehtävässä, - kielto rekisteröidä kasvattamiaan pentuja Kennelliiton pitämään rekisteriin, - muu Kennelliiton säännöissä, ohjeissa tai määräyksissä mainittu seuraamus. Lisäseuraamus voi olla määräaikainen tai pysyvä. Jos jäsen muuten toimii Kennelliiton sääntöjen tai ohjeiden taikka hyvän kenneltavan vastaisesti, voidaan jäsenelle antaa huomautus sekä hänelle voidaan määrätä teon mukainen lisäseuraamus. Kurinpitolautakunta erottaa Lena Danker- Höglundin määräajaksi 28.8.2019 – 31.12.2022 Kennelliiton jäsenyydestä. Lisäksi kurinpitolautakunta antaa lisäseuraamuksena Lena Danker-Höglundille kiellon toimia tuomarina tai muussa Kennelliiton hyväksymässä tehtävässä 28.8.2019 – 31.12.2022.

FCI Regulations for Show Judges -sääntö (hyväksytty FCI:n yleiskokouksessa 31.10.2007 ja voimaan 1.1.2008), kohta 11 Behaviour mukaan: 1. General “Every show judge of any FCI member organization accomplishes an important duty in the international dog society. His behaviour should therefore be reliable and beyond reproach whether officiating or in his private life.” Lena Danker-Höglund on Kennelliiton ulkomuototuomari (31.10.2002-). Lisäksi hän on allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen 2011. Hän on ollut aluekouluttaja 2005 – 2007 ja kennelpiirin varapuheenjohtaja 2006 – 2007, sekä valtuuston varajäsen 20042007. Pitkäaikaisen kennelalan kokemuksen vuoksi hän tietää tehtävää koskevat säännöt ja velvoitteet hyvin. Ulkomuototuomareiden koulutus- ja pätevöimisohjeen 1.1.2016 mukaan ulkomuototuomarin tulee olla käyttäytymisensä ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva henkilö. FCI Regulations for Show Judges -sääntö (hyväksytty FCI:n yleiskokouksessa 31.10.2007 ja voimaan 1.1.2008), kohta 11 Behaviour mukaan ulkomuototuomarin käyttäytymisen tulee olla luotettavaa ja nuhteetonta myös yksityiselämässä. KOIRAMME 11/2019

113


Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. Toimisto Puh. Fax Internet Omakoira PUHELINPALVELU Arkisin klo 11-17

Kansli Kamrersvägen 8, 02770 Esbo Öppet på vardagarna 9-15 Tel (09) 887 300 Fax (09) 8873 0282, (09) 8873 0331 Internet www.kennelliitto.fi Omakoira https://www.kennelliitto.fi/omakoira-palvelu

Kamreerintie 8, 02770 Espoo Auki arkisin 9-15 (09) 887 300 (09) 8873 0282, (09) 8873 0331 www.kennelliitto.fi https://www.kennelliitto.fi/omakoira-palvelu (09) 887 300

TALOUS Talousasiat Kirsi Suomalainen Talousasiat Johanna Piippo NEUVONTA (09) 8873 0333 Palkanlaskenta ja matkalaskut Lea Jokinen ma 11-19, ti-pe 11-17 Hallintopäällikkö, talouspäällikkö Unka Sarsila-Etelämäki REKISTERÖINTI (09) 8873 0277 IT ma 11-19, ti-pe 11-17 fax (09) 8873 0310 Järjestelmäasiantuntija, Omakoira-palvelu, Pekka Kohonen rekisterointi@kennelliitto.fi tietokannat, talousohjelmat Rekisteröinteihin liittyvät kyselyt, pentuerekisteröinti, Verkot ja laitteet Mikko Seppälä tuontikoirien rekisteröinti, rekisteritodistusten jäljennökset Järjestelmä- ja tietoturva-asiantuntija, Johanna Salonen JÄSENASIAT (09) 8873 0244 Koiranet-projektit ja Kennelliiton sisäiset Arkisin klo 11-17 tietoturva-asiat jasenasiat@kennelliitto.fi Projektikoordinaattori, Koiranet-projektit Margit Vekkeli Jäsenasiat, Koiramme-lehden tilaukset ja peruutukset, Järjestelmäasiantuntija, Omakoira-mobiilisovellus Jenna Sinervirta osoitteenmuutokset, jäsenyhdistysasiat Kennelliiton verkko-oppimisympäristö Digitassu Kaisa Huttunen VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI TERVEYSTUTKIMUKSET (09) 8873 0341 Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen Arkisin klo 11-17 fax (09) 8873 0331 Viestintäsuunnittelija Muusa Kostilainen Silmä-, polvi-, maksa- ja sydänlausuntojen kirjaaminen, Viestintäasiantuntija Tuuli Topelius röntgenkuvien ja -lausuntojen käsittely, eläinlääkäritodistusten käsittely, Yhteiskuntasuhteiden koordinaattori, Erika Keppola röntgenlausuntojen valitusten käsittely, eläinlääkärien yhteystiedot Teemavuoden projektivastaava Terveystuloskorjaukset KANSAINVÄLISET ASIAT JA TAPAHTUMAT terveystulokset@kennelliitto.fi Yhteistyökumppanit, osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi Röntgenlausunnot, Liisa Lilja-Maula (09) 8873 0224 Kansainväliset asiat, matkavaraukset Sampo Miettinen Puhelinaika ke klo 13-15 Koulutukset, tapahtumat ja matkavaraukset Satu Svahn Tapahtumat ja junior handler -asiat Laura Lehdistö MUUT JALOSTUSASIAT (09) 8873 0342 Kääntäjä Anna Nygård Arkisin klo 9-15 YHTEISET PALVELUT NÄYTTELYIDEN JÄRJESTÄJIEN YHTEYDENOTOT (09) 8873 0344 Henkilöstöpäällikkö Jonna Sipi Arkisin klo 9-15 Lakimies Raisa Kiesi Näyttelysihteerit, ulkomuototuomariasiat, tuomariluettelo Järjestösihteeri, hallituksen sihteeri, Maarit Nordström Valionarvot koirien vakuutusarvot Arkisin klo 11-17 (09) 8873 0306 Toiminnanjohtaja Markku Mähönen Showlink Oy, valiot@kennelliitto.fi Valionarvojen sekä Voittaja-titteleiden vahvistaminen, SHOWLINK – koiranäyttelypalvelut ulkom. valionarvojen ja titteleiden kirjaaminen, Avoinna ma-pe 9-17 valio- ja käyttötodistukset ulkomaalaisia näyttelyitä varten Puh. (09) 8873 0311 Näyttelytuloskorjaukset Fax (09) 8873 0302 nayttelytuloskorjaukset@kennelliitto.fi www.showlink.fi Koetuloskorjaukset   Verkkokauppa www.showlinkshop.fi koetuloskorjaukset@kennelliitto.fi E-mail etunimi.sukunimi@showlink.fi / info@showlink.fi Kennelnimiasiat (09) 8873 0329 Toimisto Näyttelypalvelut ja hallinto kennelnimet@kennelliitto.fi (09) 8873 0306 Lanttikatu 2, 02770 Espoo JÄRJESTÖTOIMINTA Toimisto Rekisteröinti, tulostallennus, puhelinpalvelut Osastopäällikkö Tom Kankkonen (09) 8873 0281 PL 20, 79101 Leppävirta Kievarinkatu 4, 79100 Leppävirta Nuorisotyö Auki ma-pe 9-17 Nuorisokoordinaattori Laura Jousi 050 478 4999 P. (09) 8873 0321 Kaverikoirat, nuorten kesäleirit Sanna Pirinen (09) 8873 0204 Fax (09) 8873 0310 Suunnittelija, kaverikoira- ja lukukoiratoiminta Anni Hirvonen (09) 8873 0206 E-mail rekisterointi@kennelliitto.fi Kokeet ja kilpailut Rekisteröintiin liittyvät tiedustelut ma klo 11-19, ti-pe klo 11-17 Koe- ja kilpailutoimikunnan esittelijä Jukka Lindholm 050 321 8714 Näyttelyihin liittyvät tilaukset (toimitusaika kaksi viikkoa) ja sihteeri, kennelpiirien ja rotujärjestöjen Koiranäyttelypalvelut, ruusukkeet, palkinnot ja koulutus ja neuvonta Suomen Kennelliiton merkkituotteet Näyttelyt Näyttelytoimikuntien tilaukset aukioloaikoina Näyttely- ja ulkomuoto- Paula Rekiranta (09) 8873 0219 Näyttelytiedustelut arkisin 11-17, info@showlink.fi tuomaritoimikunnan esittelijä ja sihteeri, Lomaketilaukset ja postitus (toimitusaika kaksi viikkoa) näyttelyohjaajat, rotumääritelmät arkisin kello 11-17 Jalostus Koetarvikkeet ja -lomakkeet tilaukset@showlink.fi tai Jalostustieteellisen toimikunnan esittelijä Päivi Rantasalo (09) 8873 0229 verkkokaupasta www.showlinkshop.fi ja sihteeri, jalostusneuvoja, PEVISA-asiat, Eläinlääkintälomakkeet jalostuksen tavoiteohjelmat Toimitusjohtaja Johanna Tuomi Käyttäytymisen jalostustyöryhmä, Heidi Karjalainen (09) 8873 0213 geenivaratyöryhmä, polvi- ja silmäpaneelien ilmoittautumiset Kasvattaja- ja kenneltoiminta Kasvattajatoimikunnan esittelijä-sihteeri, Johanna Kuru (09) 8873 0294 koiranpitoon ja kasvatukseen liittyvä säännöstö, DNA-työryhmä Kennelneuvojat, antidoping-asiat Katariina Suomi (09) 8873 0283 Aluekouluttajat, Koirien terveydenhuolto- Hannele Laurén (09) 8873 0235 ohjelma, tunnistusmerkitsijät, @kennelliitto www.facebook.com/kennelliitto Vuolasvirta-anomukset Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

(09) 8873 0212 (09) 8873 0211 (09) 8873 0210 (09) 8873 0222 (09) 8873 0231 (09) 8873 0267 (09) 8873 0239 (09) 8873 0240 (09) 8873 0268 (09) 8873 0207 (09) 8873 0292 (09) 8873 0293 050 477 5313 044 565 1808

(09) 8873 0237 (09) 8873 0226 (09) 8873 0249 (09) 8873 0248 (09) 8873 0254 (09) 8873 0233 (09) 8873 0215 (09) 8873 0216 (09) 887 300

(09) 8873 0277

(09) 8873 0311 (09) 8873 0320 (09) 8873 0312

(09) 8873 0312 (09) 8873 0328

CMYK / .eps

@kennelliitto


Kyllä KUONO kertoo, mikä on

hyvä makupala Uusissa NousNous-makupaloissa käytetään vain korkealaatuista lihaa, ja kaikki niiden raaka-aineet ovat 100-prosenttisesti eurooppalaista alkuperää. NousNous-tuotteet ovat viljattomia eivätkä sisällä väri- tai säilöntäaineita. Mikä parasta, saat laadukkaat herkut koirallesi nyt hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista: K-Citymarketit, K-Supermarketit sekä Prismat kautta maan. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Lue lisää: nousnous.fi vetcarefinland vetcare_finland #kuonokertoo

Profile for koiramme

Koiramme 11/2019  

Koiramme 11/2019  

Profile for koiramme
Advertisement