Tervetuloa Kasvilavawebinaariin
2024/LLu
©Flowerpecker
1
Kasvilavawebinaari 10.1. 2024 Teams-linkin kautta kello18.00-20.00 Webinaarin aiheet: Liittymislinkki • Kasvilavan perustaminen • Pohjatyöt ja mullan valinta https://urly.fi/3nZ3 • Mullan määrä ja vaikutus kasvuun • Lannoitus alussa ja kasvukauden aikana • Voiko lannoittaa liikaa • Kastelun, lämpötilan ja ravinteiden oton vaikutus kasvuun • Tarvitaanko katteita • Tuholaiset ja rikkakasvit kasvilavassa • Kotilot ja etanat • Juuririkat • Kasvien valintaan vaikuttavia tekijöitä • Olosuhteet, ravinteet, kosteus • Työt satokauden päättyessä • Asiantuntijoina : • Biologi Leena Luoto ja viljelyasiantuntija Jari Juhani Koivumäki 2024/LLu
©Flowerpecker
2
Kasvilava, lavakaulus, viljelylaatikko ◼Lavakauluksella (tai itse tehdyillä reunoilla) saadaan aikaan kohopenkki, jossa on reunat. Korkea penkki, jossa reunat= sivuilta rajattu kasvualusta. Höylätystä männystä valmistettu laadukas lavakaulus EURlavakokoon. Kaulus saranoitu tukevasti, saranat sinkittyä terästä.. Leveys 800 mm, pituus 1200 mm ja korkeus 195 mm. Kauluksessa IPPC-leima (ISBM15-standardi).
Laatikkoviljelmä, jossa on pohja, on kuin iso astia. Fin lavaan sopiva on 1200x1000 2024/LLu
Alkuperäinen käyttötapa
©Flowerpecker
3
Lavaviljelmä ennen ja nyt ◼Vuonna 1953 ilmestyneessä Mitä-Missä-Milloin puutarhakirjassa annetaan ohjeet kylmä- ja lämpölavaan. Elisabeth Koch antoi vuonna 1942/1953 Oma puutarhani-kirjassa ohjeet kahdenlaisiin (kylmä- ja lämpölava lavoihin. Ja niiden tuulettamiseen.
Ei muovisia kankaita, ei sanomalehtiä. Maa muokataan ja lannoitetaan. 2024/LLu
©Flowerpecker
4
Perusajatus kohopenkistä on muuttunut ◼ Lavan pohjalle kannattaa koota salaojakerros. Se johdattaa kovan sateen tai turhan innokkaan kastelun seurauksena kertyneen liian kosteuden pois kasvien juurilta. ◼ Lapioi lavan salaojitusta varten pohjalle noin 15 cm kerros salaojasoraa. Voit jättää soraan kulkuaukkoja maan pieneliöille, jotta ne pääsevät nousemaan lavan multaan. ◼ Levitä salaojakerroksen päälle suodatinkangas estämään rikkaruohojen pääsy pohjamaasta lavan multaan. Kangas ehkäisee myös lavan multaa ja kasvien juuria sekoittumasta salaojakerrokseen. Viillä suodatinkankaaseen kulkuaukkoja maan pieneliöstölle. 2024/LLu
Tuosta tulee 384 litraa.
©Flowerpecker
5
Lavaviljelmä asfaltin tai hiekan päälle ◼Vettä läpäisemätön pohja ▪ Maayhteyttä ei ole ▪ Runsas kastelu tai runsas sade tekee pohjasta liian märän.
◼Mullan kosteuden ja lämpötilan hallinta on samanlaista kuin ruukkuviljelmässä. ◼Hiekka tai asfaltti lavan ympärillä ei estä nilviäisten kapuamista. ◼Voimakkaasti lannoitetun mullan johtoluku voi nousta liian korkeaksi. 2024/LLu
©Flowerpecker
6
Pohjatyöt ja mullan valinta ◼Alue, jolle perustetaan lavaviljelmä vaikuttaa siihen, miten kasvit lavassa kasvavat ▪ Maaperän ominaisuudet ja muodot: multavuus, kosteuden nousu syvemmältä, pinta- ja sadevesien kulku ▪ Valo-olosuhteet: koko päivän aurinkoa, puiden varjoa osan aikaa ▪ Ympärillä oleva kasvillisuus: lähistön puut, juuririkat, jotka voivat levittäytyä
◼Pohjatyöt. Se mitä alussa välttelee, tulee enemmin tai myöhemmin haitaksi ▪ Juuririkat tulevat läpi sanomalehdistä ja muovisista ”kankaista” • Juolavehnä, vuohenputki, pelto-ohdake, valvatti. Ne pitää perata pois. • Pelto- ja metsäkorte: aluksi voi perata, mutta jatkossa ei ole tarpeen. Juuret ovat jopa 4 metrin syvyydessä.
2024/LLu
©Flowerpecker
7
Mullan valinta ja määrä ◼Mullan valinta ▪ Kapillaari-ilmiön aikaansaaminen helpottaa kosteuden hallintaa. Kaikki kerrokset lavan pohjalla vaikuttavat miten kosteus pysyy ja miten multa kuumenee ▪ Mullan koostumus: mahdollisimman multavaa, koska suurin osa kasveista viihtyy multavassa maassa. Vain muutamat kaipaavat savisempaa tai hiekkaisempaa.
◼Mullan määrä. Pitää muistaa, että multaa myydään litroina, mutta se tiivistyy sitten melko paljon lavakauluksessa. ▪ Määrän laskemisen kaava • Pituus x korkeus x leveys x noin 1,3, koska multa tiivistyy noin 30%. Myyntimitta on irtotilavuusmitta. Jos jättää tuon 1,3 kertoimen pois niin lava jää tiivistämisen jälkeen vajaaksi
2024/LLu
©Flowerpecker
8
Mullan kerrokset ja määrä • Haihtuminen • Veden kulkeutuminen • Mullan lämpeneminen • Kerroksen paksuus ja huokoisuus • Yhteys alla olevaan maaperään 2024/LLu
©Flowerpecker
9
Liian vähän multaa vaikeuttaa viljelyä
Lämpötilan ja kosteuden hallinta • Kuivuu, kuumenee ja kasvu pysähtyy 2024/LLu
©Flowerpecker
10
Kasvilavan multa ja lannoitus Riittävä multakerros on kaiken A&O. ◼Yhden lavakauluksen korkeus on 20 cm ▪ Jos multaa on vain 20 cm ja alla on vanha nurmikko ja välissä sanomalehtiä, katkeaa kapillaari-ilmiö, viljely vaikeutuu
◼Kun verrataan kohopenkkiin, niin siinä juurten pääsylle hyvä multakerros on 30-50 cm. ◼ Jos pohjalla on materiaalia, joka ei mene tiiviiksi (risut, paksut oksat) niin yläpuolella oleva multa toimii kuten ruukussa oleva multa. ◼Jos alla on sorakerros tai jopa salaoja, yläpuolella olevan mullan olosuhteet muuttuvat oleellisesti. Kuumuus ja kuivuus haittaavat kasvua. Kaikki materiaalit, jotka estävät normaalin maayhteyden vaikuttavat lavan omaisuuksiin! 2024/LLu
©Flowerpecker
11
Lantaa pohjalle ◼Lämpöpenkissä voi pohjalla olla palamatonta hevosenlantaa ▪ Jos kasvien juuret päätyvät lantakerrokseen, niin kasvu pysähtyy ▪ Lannoitettuun multaan ei kannata lantaa sekoittaa ( ei kanan eikä hevosen). Jos on tarve lisälannoitukselle, niin sekoitetaan se sitten alimpiin kerroksiin
◼Jos haluaa kuohkeutta, niin hiili sopii siihen. Tasaa kosteutta. ◼Jos haluaa tehdä oman multasekoituksen niin silloin ▪ Kompostimultaa, hiekkaa, palanutta karjanlantaa tai hevosenlantaa, hieman tuhkaa ja hiiltä. Seoksen pitää antaa ensin muhia 2-4 kuukautta, jotta ainesosien ravinteet ja kosteus tasoittuvat.
◼Älä lannoita liikaa, varmuuden vuoksi. Kasvukaudella voi sitten lannoittaa, jos on tarvetta. 2024/LLu
©Flowerpecker
12
Multakerroksen paksuus ja nurmikon taantuminen ◼Kolme erilaista kohdetta 1. Nurmikko, jossa on painuneita kohtia, jotka halutaan tasata uudella mullalla 2. Nurmikko, jonka päälle rakennetaan kasvilava 3. Hoitamaton alue, jossa juuririkkoja, erilaisia heinäkasveja ja halutaan perustaa kasvilava
◼ Juuririkat kannattaa aina kitkeä pois. Ne kasvavat ajan myötä multakerroksen läpi. Vuohenputki ja juolavehnä tulevat pintaan 30 cm ja jopa 50 cm syvyydeltä. Kortteen juurakko jopa 4 metrin syvyydestä, joten sen juurakoita on mahdoton saada pois. ◼ Nurmikon erilaiset heinäkasvit ja valkoapila taantuvat, jos multaa on päällä 40 cm tai enemmän. 2024/LLu
©Flowerpecker
13
Jäivätkö porkkanat pieniksi, sipulit eivät kasvaneet, salaatti ja tilli itivät huonosti? ◼Kaksi oleellista syytä ▪ Lämpötila ▪ Kosteus
Vaikuttavat juurten kasvuun ja ravinteiden saantiin Lannoitus vaikuttaa eri lailla kuumassa ja kosteassa kuin viileässä ja sopivan kosteassa 2024/LLu
©Flowerpecker
14
Kasvuun vaikuttavat olosuhteet ◼Lavan sijainti ▪ Vaikuttaa kosteuden hallintaan ▪ Mullan lämpenemiseen ▪ Valon saantiin
Varjoisammassa päässä multa ei kuumene eikä kuivu niin kuin koko päivän auringossa olevassa päässä
2024/LLu
©Flowerpecker
15
Korkea lämpötila pysäyttää kasvun Lämpiminä kesäpäivinä lämpötila voi nousta yli 60 asteen. Kesäkuussa, kun taimisen pitäisi kasvaa, aurinkoisia tunteja on lähes vuorokauden ympäri. Vielä iltaisin voi ilman lämpötila olla yli 25 astetta ja mullan yli 40 astetta
2024/LLu
©Flowerpecker
16
Kastelu ◼Tasaisuus ja kesän oikuttelevat säät ▪ Jos on paljon pois viljelyalueelta, niin on vaikea tietää onko siellä satanut
◼Tihkukastelu, on myös tarjolla ajastimella varustettuja ▪ Ongelma on, jos sataa muutenkin riittävästi ▪ Aurinkokennolla toimivia on myös
◼ Kosteusanturiin perustuva olisi paras, toimiiko Blumat ?
2024/LLu
©Flowerpecker
17
Kasvuolosuhteiden vaikutus ravinteiden saantiin ◼Kalsiumin ja boorin puutosta aiheuttavat kylmät ja kosteat, sekä kuumat ja kuivat säät ◼Fosforin puutosta aiheuttavat kylmät säät ◼Kasvualustalla on valtava vaikutus ravinteiden imeytymiseen Fosfori happamat ja alkaliset maat, matala orgaanisen aineen määrä, kuuma ja kylmä kasvualusta Kalsium happamat maat (erityisesti turve), hiekkaiset maat, kuiva kasvualusta Boori emäksinen maaperä, kuiva kasvualusta liian hiekkainen kasvualusta, liian vähän orgaanista ainesta. 2024/LLu
©Flowerpecker
18
Lannoitus ja kasvien ravinteiden saannin ongelmat kasvilavoissa ja pienkasvihuoneissa ◼Ravinteiden liikkuminen Maanesteestä kasviin (Casparian Band) Ravinnetasapainon vaikutus Sään vaikutus Kavualustan lämpötilan vaikutus Kasvin sisällä kasvinosista toisiin. Kalsium ja Boori ◼Kalsium ja boori imeytyvät vain kasvin haihdutusvirtauksen yhteydessä, jolloin se imee maanesteestä kalsiumin Ca2+ ionina ja boorin boorihappona. 2024/LLu
©Flowerpecker
19
Lannoitus ja kasvien ravinteiden saannin ongelmat kasvilavoissa ja pienkasvihuoneissa ◼Ravinteet imeytyvät parhaiten uusien hiusjuurien kautta Juuriston kasvun kannalta tärkein ravinne on fosfori. ◼Toisiaan blokkaavat ravinteet Kalsiumia blokkaa eniten runsas natrium, rauta ja alumiini, joillakin maalajeilla myös runsas magnesium. Booria blokkaa eniten runsas typpi ja runsas kalsium Fosforia blokkaa eniten runsas rauta
2024/LLu
©Flowerpecker
20
Casparian Band
Voiko kasvilavaa lannoittaa liikaa? ◼Pääravinteet, typpi, fosfori ja kalium ▪ typen tarvitsijat ja karttajat.
◼Hapanta ( alle 6 tarvitsevat lajit) ; korkeampaa vaativat lajit ( kaalikasvit ja möhöjuuri)
◼Moni laittaa kaikkia ja reilusti ▪ Lisään kompostia, palanutta hevosenlantaa, tuhkaa ja bokashimultaa. ▪ Tuhkaa viskotaan talvella lumen päälle. Syksyllä tai keväällä kompostia pintamultaan ▪ Syksyisin lisätään hevosenlantaa, käännetään sekaan kompostia, kanankakkaa niihin lavoihin missä pitää olla ravinteikasta maata 2024/LLu
©Flowerpecker
22
Voiko liikaa lannoittaa ◼ Typen tarve vaihtelee sekä kasvilajeittain, mutta myös lajikkeittain. Liika typpi kasvattaa pääasiassa lehtiä ja varsia. ◼ Kalium liikkuu kasvissa hyvin ja sen vuoksi kasvi ottaa sitä käytännössä maksimisaannolla. Liika kalium estää monien muiden ravinteiden imeytymisen kasviin, ja solun osmoottisen tasapainon ylläpitäjänä liika kali saattaa aiheuttaa ylisuuret ja vetelät solukot. ◼ Fosforia harvoin kasvi saa liikaa, mutta lavakasvatuksessa voi sekin tapahtua. ◼ Kalsiumia harvoin kasvi saa liikaa, mutta aivan järjettömät määrät saattavat blokata muita ravinteita. Monesti kalsiumin puute johtuu olosuhteista. ◼ Boorin tarve kasveilla on todella pieni, heinämäisillä lähes olematon. Boorin lisääminen pienelle alalle sopivasti on melkoista hienomekaanikon hommaa. Noin 20% solubooria käytetään neliön kasvatusaltaaseen 0,2-0,5g. Liika boori on myrkky joka kuihduttaa kasvit aivan samoin kuin kuivuus. Harvoin todellista puutetta. ◼ Kaikkia ravinteita tarvitaan mutta oikeassa suhteessa ja pienen alan lannoitus on tarkkaa puuhaa.
Tarvitaanko katteita? ◼Tumma mullan pinta kuumenee ja kuivahtaa enemmän kuin kasvillisuuden peitossa oleva ◼Katteella voi suojata, mutta ne voivat myös toimia tuholaisten tyyssijana ◼Materiaaleja on paljon ▪ Elävä kate • Pihatähtimö hillitsee joidenkin rikkakasvien siementen itämistä, haittaa sipulikärpäsen pääsyä munimaan sipulien tyville. • Yksivuotiset apilat, sitovat typpeä ja haittaavat porkkanakärpäsen ja sipulikärpäsen pääsyä munimaan
▪ Maatuva kate • Tuore ruohosilppu, vapautuu ravinteita hitaasti. Myös kukkimattomat nokkoset, voikukat, korte käyvät katteeksi. • Ruohosilppu houkuttelee seppäkuoriaisia ja nilviäisiä. Sateisina kesinä homehtuu herkästi. Pahkahomeen riski kasvaa. • Puuvartisten silppua eikä sahanpurua kannata käyttää. 2024/LLu
©Flowerpecker
24
Erilaiset ”kankaat” ◼Mansikkakangas lavoissa muuttaa olosuhteita melkoisesti ▪ Multa kuumenee muovin alla melkoisesti, jopa yli 70 asteen • Juurten toiminta pysähtyy
▪ Vesi menee heikosti läpi, kuivuminen nopeutuu, kun on kuiva maaperä ▪ Rikkakasvit kasvavat läpi, aukoista menee juuret ja päältäpäin myös siemenrikat pääsevät kasvuun
2024/LLu
©Flowerpecker
25
Ns. biohajoavat materiaalit ◼Aidosti biohajoavia kalvoja on vain muutama ▪ Tarkoittaa biopohjaista, uusiutuvaa raaka-ainetta ja hajoamista ilman, että tulee mikromuovia. ▪ Hajoaa kasvukauden aikana
◼Lampaanvilla ▪ Pidättää kosteutta, mutta riskinä nilviäisten lisääntyminen. Löytävät suojaisen paikan kuumuutta vastaan ja munintapaikan
◼Hamppu ja olkikate ▪ Sitovat typpeä lahotessaan. Kannattaa kääntää syksyllä mullan sekaan.
2024/LLu
©Flowerpecker
26
Kasvuharso suojana ◼Kevätkylmiltä suojaava vaikutus ▪ Muista karaista kylmänarat kasvit ennen kuin istutat lavaan
◼Kesällä lämpötila voi kohota liian korkeaksi ▪ Esim. sipulissa tautiriski kasvaa
◼Harson suojassa voi tapahtua kaikenlaista ▪ Hiiret löytävät herneen siemenet ja versot ▪ Mullassa talvehtineet hyönteiset siirtyvät taimiin ( sepäntoukat), korvakärsäkkään toukat. Myös sipuli- ja porkkanakärpästen aikuiset kuoriutuvat.
◼Ulkopuolelta tulevien tuholaisten torjuntaan soveltuu paremmin tiheäsilmäinen hyönteisverkko 2024/LLu
©Flowerpecker
27
Tuholaiset kasvilavassa ◼ Kasveille saapuvat samat ötökät mitä avomaallekin ◼ Kasvilavan mullassa voivat kehittyä ja talvehtia samat lajit mitä avomaalla ◼ Tuholaisista kaalikasveja vikuuttavia hyönteisiä ▪ Kirpat, kaalikärpäsen toukat (juuristo), kaaliperhosen toukat, kaalikirva • Torjunta: pienet taimet keväällä harson suojaan, kesällä hyönteisverkon alle • Kumppanuuskasvien käyttö kirppojen torjunnassa • Viljelykierto
◼ Porkkanan tuholaisia ▪ Porkkanakemppi ja porkkanakärpänen • Torjunta: pienet taimet harson alle, aikainen kylvö, havunneulaset, elävä kate, viljelykierto
◼ Herne ja salaatit ▪ Hernekääriäinen, hernekärsäkäs, kirvat • Viljelykierto, kasviuutteet ja kumppanuuskasvit
◼ Sipulit ▪ Sipulikärpänen ja sipuliverkkokoi, kielokukko 2024/LLu
• Elävä kate, sipulien multaaminen, viljelykierto ja kasviuutteet ©Flowerpecker
28
Kumppanuuksista
Vielä on kirjaa saatavilla
Samettikukka ei ole niin tehokas kuin usein kerrotaan.
2024/LLu
Suosituimmuusjärjestys vaikuttaa mitkä kasvit houkuttelevat kirppoja ©Flowerpecker
29
Etanat ja kotilot kasvilavassa ◼Etanoista haitallisimmat ovat valepeltoetana ja espanjansiruetana. ▪ Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji
◼Pystyvät kiipeämään melkein mitä pintaa pitkin tahansa ◼Pystyvät ylittämään kuivan hiekan, asfaltin, kostean tuhkan, sahanpurun, lampaanvillan, siankärsämöesteen. Tuore neulassilppu (mänty estää lyhyen ajan, mutta pujottelevat silpun alta. ◼Liukuvat vaivatta kupariteipin yli ◼Hakeutuvat alkukesällä eri kasveille kuin loppukesällä ◼ Peltoetana on yksivuotinen, valepetoetana ja esp siru talvehtii myös munina ◼Lehtokotilo on alkuperäinen lajistomme laji. Lisääntymiskykyinen noin 2 vuotiaana 2024/LLu
©Flowerpecker
30
Lehtokotilo kupariteipin päällä Juuri munasta kuoriutunut lehtokotilo on todella pieni
Espanjansiruetanan munia
2024/LLu
©Flowerpecker
31
Nilviäisten torjunta kasvilavasta ◼Luonnonmukaiseen viljelyyn on hyväksytty rautafosfaattirakeet. Niitä ripotellaan niiden kasvien tyville, jotka vaarassa. ◼Kastelun ajoitus ◼Kalkitseminen koko puutarhassa ◼ ”Sähköpaimen”, jossa sähkövirta saa aikaan heikon sähköiskun
2024/LLu
©Flowerpecker
32
Muurahaiset kasvilavassa ◼ Maaperässä elävä muurahaisyhdyskunta vaikuttaa maaperän ravinnemääriin ja pH-arvoon. ▪ Happamuus vähenee ja tiettyjen ravinteiden pitoisuus lisääntyy. ▪ Maaperän fosforivaranto ja kaliumvaranto lisääntyvät. ▪ Pesän lisääntynyt, orgaanista ainesta hajottava bakteerikanta puolestaan aiheuttaa typpivarannon vähenemistä. ▪ Muurahaisten pesään tuoma hyönteisten määrä on suuri. Yhdyskunta lisää maaperän orgaanisen aineksen määrää ja parantaa sen ravinnetasetta. ◼ Maakerrosten sekoittuminen ja kulkukäytävät vaikuttavat maaperän ravinteiden leviämiseen tasaisemmin, mutta kuitenkin hidastavat kasvien hiusjuurten kasvua. ▪ Käytävät vaikuttavat myös maaperän vedenpidätyskykyyn ja vesitalouteen. ▪ Maaperä imee nopeammin veden ja se kulkeutuu nopeammin syvemmälle, jolloin pintakerrokset kuivuvat nopeammin. ◼ Miten vähentää ▪ Olosuhteiden muuttaminen epäsuotuisaksi vaatii kosteusolojen muuttamisista märemmäksi ja maa-aineksen muuttamista savisemmaksi ja painavammaksi. 2024/LLu
©Flowerpecker
33
Kennorakenne pesässä varmistaa ilmanvaihdon. Koteloitunet toukat ovat alimmissa kerroksissa. Jos haluaa saada pesän pois, niin kerrosten sekoittaminen ja kastelu tehoaa. Jos saapuvat uudestaan niin pöyhiminen auttaa.
2024/LLu
©Flowerpecker
34
Uusi opas ilmestyy maaliskuussa Oppaassa on esitelty noin 200 puutarhassa tavattavaa ötökkälajia. Tunnistuskuvat ötököistä ja vaurioista helpottavat tuholaisten torjunnan tarpeen arviointia. Kuvia oppaassa on yli 300. Määrityskuvien ja kaavioiden avulla on helppo selvittää, millaisesta otuksesta on kyse. Opas tarjoaa uusinta tietoa ötököiden merkityksestä puutarhassa ja auttaa luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Tämän oppaan avulla voit tunnistaa kasveilla eleleviä otuksia ja kasveissa näkyviä vioituksia. Saat ajantasaista tietoa, milloin ja miten tuholaisia kannattaa torjua. Mitkä ovat ne lajit, jotka toimivat puutarhurin apulaisina. 2024/LLu
©Flowerpecker
35
Rikkakasvit ◼Jos pohjatyöt on tehty huolella, kestää hyvin pitkään ennen kuin juuririkat valtaavat lavan. ◼Ilmateitse tulee aina rikkakasvien siemeniä ◼Juolavehnä, kitkentä ja sitten kompensaatiopisteen hyväksikäyttö
2024/LLu
©Flowerpecker
36
Juolavehnä Kun juuristoa vaurioitetaan, se heikkenee. Samoin jos versojen kasvua hillitään, se heikentää juurten kasvukykyä. Kun juuristo käännetään esiin mahdollisimman aikaisin keväällä, se vähentää sen kasvua kasvukauden aikana. Kun sitten estetään versojen kasvu yli kompensaatiopisteen, juuristo heikkenee. Maanpäällisten osien leikkaaminen vähentää juuriston biomassaa merkittävästi jo yhden kasvukauden aikana. Tutkimuksissa on havaittu, että yhdistämällä juurten kitkentä ja maanpäällisten osien leikkaaminen kompensaatiopistessä, saadaan kasvusto vähenemään.
2024/LLu
©Flowerpecker
37
Vuohenputki Vuohenputken kompensaatiopiste on 3-5 lehtiasteella. Tutkimuksissa on havaittu, että mekaanisella poistolla on merkittävä vaikutus vuohenputken kasvuun. Kitkentä keväällä, maanpäällisten osien leikkuu kesällä.
2024/LLu
©Flowerpecker
38
Kortteet Maanpäällisten versojen leikkaaminen heti niiden ilmaannuttua heikentää maavarsien kasvua. Nurmikolla kasvavat kortteet voi ajella ruohonleikkurilla ja kukkapenkeissä kasvavat nyhtää käsin. Voi kestää melko kauan, jotta kasvusto taantuu, koska laajassa maalaisessa juuristossa riittää kasvuvoimaa. Rikkaruohojen torjuntaaineet tehoavat heikosti (vaikka toisin mainostetaan), joten niitä ei kannata käyttää. •· Peittävän kasvillisuuden aikaansaanti kortteen valtaamille alueille •· Typpilannoituksen lisääminen •· Kasvupaikan varjoisuuden lisääminen korkeaksi kasvavien kasvien avulla •· Kasvien keskinäisen kilpailun aikaansaaminen runsailla istutuksilla •· Hyvin syvälle ulottuva maan kääntäminen ja maavarsien huolellinen poisto vähentää tehokkaasti uusien kasvustojen kasvua. •· Mutta jatkuvasti ei kannata kaivaa, koska uusiutuu maavarsien silmuista, joita jää maaperään. 2024/LLu
©Flowerpecker
39
◼ Lähtökohtia:
Sammaloituminen
•
Lavan kasvualusta on hyvin multavaa, eli paljon orgaanista aineista
•
Lavan multa on lähes aina pH-arvoltaan kasveille sopivaa ( kalkittu)
•
Lavan mullassa on runsaasti ravinteita.
◼ Kasvuolosuhteet syksystä kevääseen: •
Normaalia sateisempi syksy
•
Etelä-Suomessa lähes lumeton talvi
•
Etelä-Suomessa lämpötila huomattavasti pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi
•
Lava ollut ilman kasvipeitettä tai vain ohuelti katettu pinta
Joten sammaleille ollut erittäin suotuisat olosuhteet •
2024/LLu •
Monet sammallajit kasvavat ravinteikkaalla alustalla
Pääsevät hyvään kasvuun, kun ei ole varjostavaa ©Flowerpecker kasvillisuutta tai peitettä
40
Lopputulos: sammalta lavaviljelmän mullan päällä ◼Hyvin yleinen sammal on nuotiosammal, joka vaatii humuspitoista ja ravinteikasta kasvualustaa, johon on lisätty kalkkia/tuhkaa tai alustan pH on korkea. Viihtyy myös kasvihuoneissa ja kukkapurkeissa. ▪ Pienen kokonsa (versot noin 3 cm) vuoksi ei häiritse muiden kasvien kasvua ja taantuu, jos joutuu varjoon. Lavoista voi kääntää mullan sekaan tai poimia tuppaat pois. Kun ruohovartiset kasvavat, niin sammal väistyy. ◼Vakio-ohje, lisää kalkkia, ei siis ole se toimivin ◼Jos lavassa on sammalta, tutki aina mistä sammallajista on kyse
2024/LLu
©Flowerpecker
41
Kasvien valintaan vaikuttavia tekijöitä ◼Juuret pinnassa vai kasvavat syvemmälle ( sipuli >< porkkana) ◼Kosteuden tarve (salaatti >< useat yrtit) ◼Maaperän lämpeneminen, kylmä vai lämmin, jotta itää ja kasvaa ( punajuuri, sipuli, salaatit) ◼Tilan tarve ja korkeus, maanmyötäinen vai korkea ◼Mullan laatu ▪ Hiekkainen, multava, kuivuva vai kosteutta pidättävä • Porkkana, sipulit, kurpitsat, herne
◼Yhteensopivuudesta hyvin erilaista tietoa ▪ Peruna & härkäpapu ▪ Porkkana & sipuli ▪ Valkosipuli & mansikka
Jokainen lava on omanlaisensa! Kokeilemalla oppii
◼Monivuotiset & yksivuotiset. Kasvutapa ja tilantarve 2024/LLu
©Flowerpecker
42
Satokauden lopuksi ◼Jos mitään tauteja ei kasveissa ollut ( pahkamätä, perunarutto, harmaahome) niin voit kääntää varret maan sisään. Poikkeus tomaatti ja peruna sekä kaali, jotka kannattaa kerätä pois ◼Lisää multaa tarvittaessa, jotta keskus ei ole kuopalla ( pinta kuin soutuvene maalle nostettuna) ◼Jos olet levittänyt katteita, käännä maan sisään. Jos on kovin paksulti, kerää osa pois kompostiin ▪ Paksu ruohosilppu tai olki jäätyy ja hidastaa keväällä sulamista
◼Haraa pinta juuri ennen jäätymistä, pinnassa talvehtivat tuholaiset tuhoutuvat ja sammal ei enää kasva syksyllä
2024/LLu
Vinkki: Jos on sateinen syksy ja haluat päästä aikaisin kylvämään tai istuttamaan, levitä pressu lavan päälle. Se ei kostu liikaa ja keväällä kuivempi multa lämpenee nopeammin ©Flowerpecker
43
Kiitos! 2024/LLu
©Flowerpecker
Onnistuneita kasvatuksia! 44