Page 1

Klubilehti 2/2017 21. vuosikerta — Helsingin Klubitalo

Loma Hauholla Tulevaisuuden visioita Kahden viikon koulutus


20 vuotta sitten Helsingin Klubitalo perustettiin vuonna 1997. Maailma oli silloin toisenlainen -vai oliko? Mitä tapahtui 20 vuotta sitten? - Suomen presidenttinä oli Martti Ahtisaari. - Ensimmäisen Finlandia Junior -palkinnon voitti Alexis Kouros teoksella Gondwanan lapset. - Euroviisut voitti Katrina and the Waves Iso-Britanniasta kappaleella ”Love Shine a Light”. Suomi ei päässyt kisoihin aikaisemman huonon menestyksen takia. - Simpsoneista tuli pisimpään pyörinyt animaatiosarja. - Ensimmäinen kloonilammas Dolly syntyi. - Tietokone voitti ensimmäistä kertaa shakin suurmestarin. - Michael Jackson konsertoi Helsingin Olympiastadionilla. - Äänivalli rikottiin autolla. - Titanic tuli elokuvateattereihin. - Sebastian Aho syntyi. - Suomessa kovin hitti oli No Doubtin Don’t Speak. Suosituin suomalainen kappale oli Neljän Baritonin Pop-musiikkia.

2 Klubilehti


Juhlavuoden ohjelma 28.9.2017 Juhlaseminaari Kinaporissa 19.11.2017 Kirkkokonsertti Kallion kirkossa

Sisällys 2/2017 2 PÄÄKIRJOITUS: 20 VUOTTA SITTEN 3 SISÄLLYSLUETTELO

Miten jäseneksi? Varaa tutustumisaika verkosta osoitteesta www.helsinginklubitalo.org/toimintaan-mukaan tai puhelimitse numerosta 09 7288 5512. Tervetuloa tutustumaan! Tämän jälkeen osallistu klubitalon yksiköiden infoihin: TI KE TO

8.30 Työ- ja opintoyksikkö 8.30 Hallinto 8.30 Ravintola

Kun infoähky on sopiva, varaa jäsenyyskeskusteluaika siitä yksiköstä, joka vaikuttaa kiinnostavimmalta. Uudet jäsenet todetaan talokokouksessa aina parillisten viikkojen tiistaisin klo 14.00.

4 10 ELOKUVAA MIELENTERVEYDESTÄ 5 SIIRTYMÄTYÖ PUUTARHALLA 6 KESÄSIJAINEN ELINA

Päätoimittaja: Marjukka Friman-Reinikka,

7 VIIDEN VUODEN MATKA

marjukka.friman@helsinginklubitalo.org.

8 RUNOSIVU

Toimitus, taitto & grafiikka:

9 VAPAAEHTOISTYÖSTÄ

Helsingin Klubitalon lehtityöryhmä.

10 KOLMEN KLUBITALON JÄSEN

Paino: Oy Print24 Ltd.

11 KESÄTUNNELMIA

Julkaisija: Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat - ES-

12 KAHDEN VIIKON KLUBITALOKOULUTUS

KOT ry. 21. vuosikerta. 3-5 numeroa vuodessa.

14 TUETTU LOMA LAUTSIASSA

Painos 2000 kpl. ISSN-L 1799-9626.

16 KLUBITALOLOGON HISTORIIKKI

Copyright 2017

17 JUKKAA MUISTELLEN

Etelä-Suomen Klubitalot - ESKOT ry.

18 KEHITYSJOHTAJA: TULEVAISUUDEN VISIOITA

Klubilehdet löytää myös verkosta:

19 VIDEOTYÖPAJA

www.helsinginklubitalo.org/lehti.

20 AKKREDITOINTI 2017 21 KANKAANPAINANTAA KESKELLÄ KESÄÄ 22 MASA URAPUTKESSA 23 MILTÄ TUNTUISI... 24 TAKASIVU

Klubilehti 3


10 elokuvaa mielenterveydestä Mixu Lauronen

Myös elokuvat ovat käsitelleet mielenterveyttä eri näkökulmista. Seuraavassa kymmenen tällaista filmiä. Ne ovat ikäjärjestyksessä. 1. Psyko (Psycho), 1960. Alfred Hitchcock. Elokuvaklassikko jakaantuneesta persoonallisuudesta. 2. Inho (Repulsion), 1965. Roman Polanski. Yksin asuva nainen kärsii harhoista ja masennuksesta. 3. Kahdeksan surmanluotia, 1972. Mikko Niskanen. Neliosainen tv-elokuva pienviljelijästä, joka masentuu pahasti. 4. Yksi lensi yli käenpesän (One Flew Over the Cockoo’s Nest), 1975. Milos Forman. Rikollinen päätyy mielisairaalaan ja aiheuttaa ongelmia. 5. Kaunis mieli (A Beautiful Mind), 2001. Ron Howard. Huippumatemaatikko on myös skitsofreenikko. 6. Kalteva torni, 2006. Timo Koivusalo. Jakaantunutta persoonallisuutta sairastava mies matkustaa Italiaan. 7. Prinsessa, 2010. Arto Halonen. Tositarina Kellokosken sairaalan potilaasta. 8. Black Swan, 2010. Darren Aronofsky. Elokuva baletista ja mielen järkkymisestä. 9. Unelmien pelikirja (Silver Linings Playbook), 2012. David O. Russell. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava henkilö pääsee sairaalasta. 10. Infinitely Polar Bear, 2014. Maya Forbes. Kaksisuuntainen isä yrittää hoitaa kahta tytärtä.

4 Klubilehti


Siirtymätyö puutarhalla Olen ollut siirtymätyössä Helsingin kaupungin puutarhalla 2.5.- 7.7.2017 ajan. Kiinnostuin puutarhan kesätyöpaikasta heti, kun kuulin siitä. Ulkotyö kauniissa ympäristössä tuntui houkuttelevalta. Minulla ei kylläkään ollut minkäänlaista puutarha- alan kokemusta, mutta uskoin pärjääväni tässä 10 viikkoa kestävässä työssä. Minun kanssani työt aloittivat puutarhalla Katja, Nina ja Mika. Lisäksi työvalmentaja on päivittäin mukana. Meillä on ollut kiva ja innostunut työryhmä. Joka päivä olemme työskennelleet täsmällisesti ja ahkerasti yhdessä. Sää on vaikuttanut tietysti työskentelyyn ja säätilaa onkin seurattu tarkasti. Ilmat ovat vaihdelleet alkuajan räntäsateesta kesälämpimiin. Sateisella säällä olemme voineet tehdä sisähommia. Työpäivät ovat olleet monipuolisia ja liikkuvia. Työtehtäviin on kuulunut piha-alueiden hoitamista, kitkemistä, haravoimista ja ruohonleikkausta. Kausikasvien huoltoon on kuulunut kukkien, kuten Leijonankita ja Everestblue, siirtämistä rullakoilla kasvihuoneisiin ja ulos, kukkien harventamista ja tiivistämistä sekä ruusujen istuttamista ruukkuihin. Kymmenet tuhannet kukat ovat aivan ihania parhaassa väriloistossaan.

Ennen kuin kaikkeen nostelemiseen, kantamiseen ja maassa kyykkimiseen tottui, kipeytyivät jäsenet. Hyvin ovat kaikki kuitenkin jaksaneet.

Helena

Työ puutarhalla on vastannut täysin odotuksiani kivasta kesätyöstä raikkaassa ulkoilmassa. Työ on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Puutarhaunelmat ovat tärkeitä.

Klubilehti 5


Jäsenten Elina suusta Elina O Kati S

Olen valmistunut sosionomi-diakoniksi joulukuussa 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

asiakasryhmien kanssa, esimerkiksi entisten asunnottomien asumispalveluissa ja seurakunnassa.

Ensimmäisen kerran kuulin Klubitalosta opiskelukaverini kautta, joka suoritti yhden harjoitteluistaan Itä-Helsingin Klubitalossa. Hän rakastui klubitalojärjestelmään ja tällä hetkellä haaveilee klubitoiminnan perustamisesta

Harrastan bujinkania, joka on samurai- ja ninjaperinteistä juontuva japanilainen taistelulaji, lenkkeilyä, pyöräilyä ja satunnaisesti kuntosalilla käymistä. Muihin harrastuksiini kuuluvat esimerkiksi kirjallisuus, elokuvat ja musiikkiteatteri.

myös Riihimäelle. Hänen kertomusten perusteella tutustuin itsekin klubeihin, mutta en vielä opiskeluaikana innostunut hakemaan Klubitalolle harjoitteluun.

Sosionomi-diakoni Elina

Opiskeluaikanani olin enemmän kiinnostunut asumispalveluiden toiminnasta erityisesti mielenterveysalalla, joten en päätynyt vielä silloin tutustumaan klubitalojen toimintaan syvällisemmin. Tällöin ajattelin, että Klubitalo ei ole minun paikkani. Päätin kuitenkin valmistuttuani hakea Helsingin Klubitaloon avautunutta työvalmentajan paikkaa, jota en valitettavasti kuitenkaan saanut. Yksi vakituisista työntekijöistä jäi vuorotteluvapaalle puoleksi vuodeksi, joten minut palkattiin hänen sijaisekseen. Aluksi vierastin ajatusta keittiössä työskentelystä, mutta olen iloinen, että tartuin tilaisuuteen. Tutustuttuani Klubitalon toimintaan käytännössä ihastuin sen toimintaperiaatteisiin ja olen viihtynyt täällä todella hyvin. Haaveilen jopa, että voisin tulevaisuudessa työskennellä Klubitalolla uudestaan. Olen vähän jokapaikanhöylä ja varsinkin opiskeluaikana päässyt kokeilemaan kaikenlaista. Aikaisemmin olen työskennellyt esimerkiksi siivoajana, asumispalvelutyöntekijänä, henkilökohtaisena avustajana, puutarhurina ja asiakaspalvelijana löytötavarapalvelussa. Tällä hetkellä jatkan edelleen henkilökohtaisen avun töitä klubitalotoiminnan ohella. Sosiaalialan työkokemukseni koostuu erityisesti eri harjoitteluista. Olen suorittanut harjoitteluita niin Suomessa kuin ulkomailla kaikenlaisten

6 Klubilehti

Tulevaisuuteni on vielä tuntematon. Tällä hetkellä haluaisin tehdä töitä muutaman vuoden ja sen jälkeen opiskella lisää. Jatkoopinnot voisivat suuntautua joko omalle alalle tai sitten voisin etsiä jotain aivan muita haasteita, sillä tällä hetkellä minua kiinnostavat myös uskontotieteen opinnot yliopistossa tai viittomakielen tulkin opinnot. Lähitulevaisuuteeni kuuluu matka Japaniin, joka starttaa heti työsuhteeni päätyttyä Klubitalolla. Klubilla on ollut parasta ihmiset. Kaikki ovat todella ihania ja heti ensimmäisestä päivästä lähtien olen tuntenut itseni tervetulleeksi tähän yhteisöön. Työskentely Klubitalossa on myös avartanut näkemyksiäni mielenterveysongelmien kirjosta ja olen oppinut erityisesti sen, että sama sairaus voi näyttäytyä hyvin eri tavalla eri ihmisillä. Olen rakastanut myös ihmisten kanssa yhdessä tekemistä. Parasta on ollut myös perehtyä Klubitalon toimintatapoihin. Mielestäni on ihanaa, että mielenterveyskuntoutujat nähdään heidän voimavarojensa kautta ja kaikille tarjotaan mahdollisuus mielekkääseen toimintaan heidän oman jaksamisensa mukaan.


Viiden vuoden matka Viisi vuotta sitten sain idean. Olen koulutukseltani datanomi, ja valmistuin vuonna 1990. Se on tietokonealalla todella pitkä aika. Asiat ovat ehtineet muuttua moneen kertaan. Ehkä minun pitäisi päivittää itseni uuteen versioon? Se vaatisi opiskelua. Pyörittelin asiaa päässäni pitkään. Kysyin myös talolaisten mielipidettä. Kukaan ei sanonut ei. Tästä rohkaistuneena pistin paperit menemään Haaga-Helian tietojenkäsittelyn linjalle. Halusin nimenomaan ammattikorkeakouluun, koska katsoin sen olevan minulle sopivin opintoaste. Lisäksi Malmin kampus, jossa opetus tapahtui, oli suhteellisen lähellä. Minut kutsuttiin pääsykokeeseen. Minkäänlaista ennakkovalmistautumista ei ollut. Riitti, kun ilmestyi paikalle. Olin salissa hyvissä ajoin. Minua hermostutti, sillä olin tehnyt tietokonealan töitä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Koe ei ollut helppo, mutta onneksi minulla oli päivä, jolloin voin keskittyä. Pääsykokeesta jäi hyvä fiilis.

kaiken kaikkiaan viisi eri lääkäriä, eikä lopuksi puututtu siihen ongelmaan, jonka takia lääkäriin alun perin menin. Kaikki tämä vaikutti tietenkin kykyyni keskittyä ja opiskella tehokkaasti. Sainkin koottua opintopisteitä vain osan siitä, mikä oli tarkoitus. Vähän aikaa harkitsin opintojen keskeyttämistä, mutta taas kerran opiskelijaryhmä sai minut toisiin aatoksiin. Hammasta purren kahlasin lukukauden loppuun. Se oli hyvä päätös, sillä seuraava lukukausi osoittautui viimeiseksi. Sain opinnot päätökseen kymmenen päivää ennen valmistujaisjuhlaa.

Mixu Lauronen

Opiskelijaryhmä on hyvä esimerkki klubitalojen toiminnasta, eräänlainen vertaistukiryhmä vertaistukiryhmän sisällä. Se pystyy reagoimaan sekä pitkäjänteisesti että akuutisti. Opiskelijan paras asiantuntija on toinen opiskelija.

Jonkin ajan päästä ilmoitettiin, että minut oli hyväksytty it-tradenomikoulutukseen Haaga-Helia ammattikorkeakouluun. Silloin tuli tunne, että yksi etappi oli saavutettu. Tästä eteenpäin kaikki olisi vain plussaa. Voi kun kaikki olisikin mennyt niin hyvin! Pari vuotta opiskelin työmarkkinatuella. Sen jälkeen kaikki tuet asumistukea lukuun ottamatta lakkasivat. Tässä vaiheessa talon tuki oli ensiarvoisen tärkeää jaksamiselle. Kahlatessani tukiviidakossa klubitalo toimi eräänlaisina pitkospuina, joita pitkin tarpoa kohti maalia. Lopulta kävi ilmi, että taloudellisesti joutuisin turvautumaan toimeentulotukeen. Tämä laski mielialaani, mutta onneksi pystyin käymään talolla opintojen ohessa. Keskustelut henkilökunnan ja jäsenten kanssa auttoi minua pysymään opiskelukykyisenä. Erityisesti opiskelijaryhmä oli arvokas, lähes korvaamaton. Se auttoi pistämään asiat perspektiiviin. En ollut ainoa, jolla oli tällaisia ongelmia. Ryhmän avulla sain myös parannettua opiskeluvalmiuksiani. Ne olivat ruosteessa, koska edellisestä opiskelusta oli ikuisuudelta tuntuva aika.

Haaga-Helian toimipiste Messukeskuksen kyljessä

Vaikeinta oli toiseksi viimeisenä lukukautena, kun terveydentilani huononi. Asiaani tutki

Klubilehti 7


Runosivu

Mika R. Mersalo

Ravintolayksikössä tykkään hyöriä, keittiössä sipuleiden seurassa pyöriä Sipuleiden kuoriminen kyllä itkettää,

Päätäni puristaa, vanne on kai ympärillä. Nainen istuu pesemässä kylppärillä.

Kuka oikein olen? hiljaa huokailen. lämmin kahvi kulkijan rintaa lämmittää Elämän ladulla eteenpäin hiihtelen. kevään tulo ihmeellisesti hymyilyttää Metsässä on kauniita joulukuusia, On hyvä pitää itseään tärkeänä,

tonttulakkiset mummot syövät kettujen kanssa perunamuusia

lämpimän lounaan jälkeen voikin sitten viettää laatuaikaa Pelle Miljoona soittaa korpibluesia. rakkaan Barbara-tiskikoneen kanssa tyytyväisenä.

Lasse M

Haavassa sata sirkkaa kuunvalossa kultakangasta virkkaa Haapa se tanssii kultaisessa valossa tähtiä tuhansia sen kultaisessa kajossa Haapa se riisuu lehtensä sinne ja tänne Maahan on varissut kultainen matto Alaston runko on kaarnana katto Haapa jo kohta uinuu talviunta Peittona puhdasta pumpulilunta

8 Klubilehti


Vapaaehtoistyöstä Olen ulkoiluttanut kolme vuotta erästä vanhusta vapaaehtoistyönä. Löysin hänet seurakunnan kautta. Satumme asumaan lähekkäin ja olimme aikaisemminkin kävelleet samoja reittejä, minä yksin ja hän edesmenneen miehensä kanssa. Kävelemme kerralla 4-5 km. Hänen ei tulisi yksin lähdettyä kävelylle, vaikka se auttaa vaivoihin, joten hän on kiitollinen siitä, että minä lähden mukaan. Hän on hyvä jutun-

kertoja, aiheena mm. entiset ajat ja kulttuuri, joten minä hiljaisena ihmisenä saan vastineeksi mielenkiintoista kuultavaa. Aion jatkaa vapaaehtoistyötä niin kauan kuin hän jaksaa kävellä.

Pirjo Toivanen

Suosittelen vapaaehtoistyötä myös muille Klubitalon jäsenille, niille joilla on aikaa. Kysellä voi seurakunnista, Helsinki Missiosta ja SPR:stä Myös netistä voi etsiä vapaaehtoistöitä.

Kuvituskuva Klubilehti 9


Kolmen klubitalon jäsen Taija Tyni

Olen tullut Helsingin Klubitalolle maaliskuun 23. päivänä 2010. Sitä ennen olin työkokeilussa Klubitalon respassa. Ensimmäinen yksikköni oli hallintoyksikkö ja loppuajan olin työ- ja opintoyksikössä. Olin myös työsuojelutiimissä, ATK-tukihenkilönä ja tein lehteen artikkeleita. Hämeen Klubitalon jäseneksi päädyin puolivahingossa. Olin käymässä Hämeen Klubitalolla vertaistuen merkeissä ja sitten huomasin erään talokokouksen jälkeen, että olen talon jäsen. Sitten tämä tapaus Ahvenanmaa. Tämä oli sattumaa, koska tammikuussa vuonna 2014 kävimme ARTO-hankkeen työntekijän kanssa täällä Maarianhaminassa. Meillä oli tulkkina silloinen verkoston puheenjohtaja ja Pelarenista Henrik, joka on yksi talon jäsenistä. Ihastuimme jo silloin toinen toisiimme mutta Henrik oli toisen kanssa naimisissa. Sitten aikaa vieri ja järjestämässämme kevätseminaarissa tapasimme uudestaan, vaihdoimme puhelinnumeroita ja aloitimme Mesessä kirjoittelun. Viime vuonna tulin sitten taas käymään klubitaloasioilla täällä Ahvenanmaalla. Siitä tämä muutoshaluni vain kasvoi ja kasvoi. Juttelimme paljon ja kävimme toistemme luona. Helsingin Klubitalolla on paljon ystäviä, joita kaipaan paljon. Hämeen Klubitalolla sai vain olla jos halusi. Pelaressa olen pitkästä aikaa innostunut ja päässyt tekemään ruokaa. Voin opetella kaikkea uutta ja myös käyttää vanhoja taitojani. Yhteistä näillä kolmella talolla on se, että jos jäsen ei halua tehdä yhtään mitään, niin sitten ei tarvitse tehdä. Pelarenissa on mukava olla, vaikka ruotsin kieli puhuttuna ei onnistu. Olen sulautunut tänne hyvin. Ystäväni antoi minulle kolme ruotsinkielistä rikosromaania, jotta oppisin kielen. Vaikeaa se on, koska minulle ei puhuttu koskaan ruotsia kun kasvoin nuoreksi tytöksi. Täällä Ahvenanmaalla on todellakin hiljaista ja viihtyisää. Onneksi minulla on rakastava perhe, jonka luona voin asua ennen kuin haen omaa asuntoa. Olen saanut paljon ystäviä täältä Pelarenista. Teen täällä sellaisen listan johon kirjoitan suomeksi keittiösanoja ja sitten kirjoitamme samat sanat ruotsiksi. Enköhän opi tuolla tavalla myös puhumaan ruotsia. 22.5.2017 olen nyt vihdoinkin talon jäsen ja onnellinen.

10 Klubilehti

Klubbhuset Pelaren, Strandgatan 7, 22100 Mariehamn, Åland. Nettisivu: KlubbhusetPelaren.ax


Kesätunnelmia

Klubilehti 11


Kahden viikon Klubitalo Olimme Markun kanssa kahden viikon koulutuksessa Mosaic Clubhousessa, Brixtonin kaupunginosassa, Lontoossa 26.6.-7.7.2017. Koulutuksessa oli meidän lisäksemme Oslo Östistä, Fontänhuset Sköndalista Tukholmasta ja Fountain House NY:sta jäseniä ja henkilökuntaa. Meidän talolta toiselle viikolle tulivat Tarja ja Marjukka. Brixtonin kaupunginosassa on isoja sosiaalisia ongelmia; asunnottomia ja paperittomia on paljon, mm. etnisiä ryhmiä on lukuisia. Tämä näkyy myös Mosaic Clubhousen jäsenistössä ja henkilökunnassa. Henkilökunnassa tulee olla samassa suhteessa etnisiä ryhmiä kuin ympäristössä. Keittiössä työskentelevän Jamaikalta kotoisin olevan Angelan mukaan väestössä on paljon jamaikalaisia. Erilaisia ihmisiä talolla olikin paljon. Meille oli varattu hotelli Balhamin kaupunginosasta. Hotelli oli aivan rautatien ja metron vieressä, jota Markku saikin todistaa joka yö, kun juna kolisteli ikkunan vierestä. Ääneen kuulemma tottui ajan kanssa. Hotelli oli muuten oikein oivallinen, mutta huoneista puuttui jääkaappi, joten eväiden hankkiminen vaikeutui huomattavasti. Balham oli viehättävä alue, jossa oli paljon kivoja kahviloita ja ravintoloita. Läheltä löytyi myös kattava ruokakauppa, josta sai aamu- ja iltapalatarvikkeet. Koulutus oli intensiivistä. Päiviin sisältyi yksikkötyötä, keskusteluja ryhmässä ja kehityssuunnitelman tekoa. Joiksikin illoiksi oli järjestetty ohjelmaa, joten päivät venyivät pitkiksi. Lisäksi iltaisin me myös luimme artikkeleita seuraavan päivän keskusteluja varten. Koulutuksen vastapainoksi oli myös vapaa-aikaa. Meille oli järjestetty käynti vietnamilaisessa ravintolassa, yhtenä iltana oli puutarhajuhla sidosryhmille, siirtymätyöntekijät oli huomioitu illallisella, jossa siirtymätyöntekijät kertoivat tarinansa. Saimme myös keskustella hallituksen jäsenten kanssa illallisella. Viikonloppuna meidät vietiin erääseen Euroopan korkeimmista raken12 Klubilehti

nuksista: the Shardiin. Siellä katselimme upeita maisemia ja hämmästelimme Lontoon valtavaa kokoa, ja jotkut joivat drinkkejä baarista. Sen jälkeen Lee Elliot, koulutuskoordinaattori, vei meidät kävelylle South Bankiin, Thamesin varrelle. Siellä oli runsaasti nähtävää. Markun kanssa kävimme British Museumissa tutkimassa muumioita ja katsomassa Agatha Christien Hiirenloukun. Se olikin elämys! Paikkamme olivat melkein ylimmällä rivillä ja siellä miltei huimasi, kun katsomo oli niin jyrkkä. Penkitkin olivat todella pienet, joten hyvän asennon saaminen oli haasteellista. Näytelmällä on maailmanennätys: se on pisimpään yhtäjaksoisesti jatkunut näytelmä; sitä on esitetty jo 65 vuotta. Suosittelemme, loppuratkaisu oli yllättävä, mutta sitä me emme paljasta! Kävimme myös Covent Gardenissa ja minä kävin nuuskimassa Camdenin markkinoilla. Tutustuimme myös Buckinhamin palatsiin, ja Marjukan ja Tarjan kanssa pyöräilimme Hyde Parkissa. Ehdimme siis myös vapaa-aikaa viettämään. Koulutus oli antoisaa. Tutustuimme erilaisiin yksikkötyöskentelytapoihin työnjaosta alkaen. Joka aamu oli yhteinen aamukokous, jossa käytiin läpi päivän agenda. Myös talokokous oli erilainen. Puheenjohtajalla oli puheidenjakorooli, hän ei saanut osallistua mielipiteellään päätöksentekoon, vaan jakoi puheenvuoroja kaikille. Esityslistalla oli vain kaksi asiaa, joten kaikilla oli runsaasti mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja kertoa mielipiteensä. Rikkaus oli sekin, että saimme tutustua erilaiseen klubitalotoimintaan ja erilaisiin ihmisiin. Meidät oli myös sijoitettu eri yksiköihin kuin täällä Helsingissä, joten Markku oli Työ-, opinto- ja informaatioyksikössä ja minä Ravintolayksikössä.


okoulutus Lontoossa Kehityssuunnitelmasta tuli runsaampi kuin odotimme. Saimme siihen paljon hyviä kehittämiskohteita, joiden avulla työpainotteinen päivä sujuvoituu ja rikastuu. Palaamme siihen syksymmällä kesälomien jälkeen.

Suosittelemme kaikille Klubitalokoulutukseen osallistumista, koska se avaa erilaisia näkökulmia Klubitalotyöskentelyyn. Kerromme Lontoon matkasta myöhemmin lisää Klubitalolla. Hanna ja Markku

Klubilehti 13


14 Klubilehti


Tuettu loma Lautsiassa Olin Hyvinvointilomien tukemalla lomalla Lautsian lomakeskuksessa. Paikka sijaitsi kauniissa maalaismaisemassa järven rannalla. Siihen kuului hieno kartano ja päärakennus sekä lukuisa määrä muita, pienempiä rakennuksia. Rannalla oli puilla lämmitettävä sauna. Loma alkoi maanantaina 31.7.2017, ja matkustin sinne linja-autolla Lahden kautta. Lahden asemalla oli todella viehättävä, vanha puutalo, josta sai taivaallista kahvia ja leivonnaisia sekä sämpylöitä. Saavuimme Lautsiaan sopivasti lounasaikaan. Jaoin huoneen toisen klubitalolaisen kanssa. Yhteensä meitä oli viisi klubitalolaista. Paikka vaikutti kuitenkin aluksi hieman autiolta, vaikka samaan aikaan oli tullut toinenkin ryhmä. Viikonloppua kohden alkoi vilkastua, kun tuli lisää ihmisiä. Maanantaina oli tiedotustilaisuus ja tutustumista. Menin samana päivänä myös kalevalaiseen jäsenkorjaukseen, jossa minulle ehdotettiin sen ja akupunktion yhdistämistä. Kalevalainen jäsenkorjaus on vanhaa, suomalaista kansanparannusta, joka perustuu tukirakenteen liikkeeseen perustuvaan tasapainottamiseen mobilisaatiokäsittelyn avulla. Siinä käsitellään koko keho jalkapohjista pääkallon rajaan asti. Siinä ei hoideta pelkkää kipukohtaa, vaan myös kivun aiheuttaja. Hoitoon ei sisälly naksauttelua eikä mitään kivuliasta. Siitä on saatu hyviä tuloksia kipujen hoidossa. Maanantaina illalla oli kalevalaista jäsenkorjausta käsittelevä luento. Luennoitsija oli itse hoidon antaja, kokenut mieshenkilö, jolla oli pitkä kokemus siitä ja kiinalaisesta lääketieteestä. Saimme myös yksilöllisiä vinkkejä ravintoa koskien. Kehossa voi olla esimerkiksi kylmyyttä tai kuumuutta, jota voi sitten tasapainottaa tietyn ravinnon avulla. Kylmyyteen suositeltiin hirssipuuroa ja inkivääriä. Lisäksi tuli suositus juoda suolavettä, jossa on karkeaa, puhdistamatonta merisuolaa liotettuna yksi teelusikallinen neljään litraan vettä. Tämä on keholle terveellistä, koska tällainen merisuola sisältää kaikki tarvittavat mineraalit ja hivenaineet.

Muita hoitoja oli muun muassa kohottava intialainen pää- ja kasvohieronta, jalkahoito ja klassinen hieronta. Lisäksi oli mahdollista saada kosmetologin ja kampaajan palveluita.

Inka

Tiistaina oli aamiaisen jälkeen vesivoimistelua ja sauna. Sen lisäksi tuon viikon aikana oli venyttelyä, rentoutusta ja ohjattua tanssia. Lautsia sijaitsee Hauhon kunnassa kauniin järven rannalla, ja jotkut kävivät myös järvessä uimassa. Lisäksi oli mahdollisuus käydä kävelemässä sauvoilla tai ilman, uida järvessä ja harjoitella kuntosalilla. Keskiviikkona oli aamulla ensin venyttely, jonka jälkeen oli vapaa-aikaa. Ruoat olivat mielestäni ihan hyviä, paitsi ei ehkä niin terveellisiä. Joka aterialla sai myös vaihtoehtoisesti kasvisruokaa. Eräänä iltana oli ohjelmassa jukeboxin soittoa ja itsepalvelutietokilpailu. Lisäksi katsoimme elokuvan Helmiä ja sikoja, joka valikoitui katsottavaksi äänestyksen kautta. Pelasimme myös seurapelejä, kuten Piirrä ja arvaa, Alias ja Suomitietopeli. Torstaina lounaan jälkeen neljä meistä lähti käymään Hauholla. Siellä näimme näköalatornin, kirkon, konditorian ja sekatavarakaupan. Kotimatkalla kävimme vielä katsastamassa Alvettulan kyläkaupan, josta saa mitä tahansa moottorisahoista makeisiin. Siellä oli myös baari ja ravintola. Istuimme siellä ulkona hetken ja söimme mansikoita. Meitä oli lomalla siis viisi klubitalolaista, Kati S., Kati H., Juha-Pekka, Bruno ja minä. Viimeinen päivä oli lauantai 5.8., jolloin söimme aamiaisen ja matkustimme sen jälkeen kotiin. Loma oli mielestäni mukava katko pitkään kesään ja työhön ainakin itselläni. Kuitenkin ihmisiä oli koko ajan ympärillä, mikä voi joidenkin mielestä olla liikaa, etenkin jos on tottunut asumaan yksin. Nyt on kuitenkin ihan mukava palata tavalliseen arkeen ja työhön.

Klubilehti 15


Klubilogon historiikki Jouni S. Kati S.

Ensimmäinen Klubitalon logo oli valokuva Havis Amanda – patsaasta. Se toimi jonkin aikaa, kunnes patsaan tehnyt taiteilija otti asiasta yhteyttä.

Nykyinen logomme syntyi Sörkan taideopiston suunnittelukilpailun tuloksena.

16 Klubilehti

Arabian tiloissa syntyi kilpailu seuraavasta logosta. Ehdotuksia tuli yksi, joka oli vihreä neliapila. Se laitettiin Klubitalon t-paitaan 1997.

Tämän juhlavuoden logolla oli monta suunnittelijaa, joista varsinaisina idean alkuunpanijoina olivat Santtu ja Nico.


Jukkaa muistellen Ei nouse enää Mallun tuttu askel näillä mailla olemme yhtä hyvää miestä vailla… Mielipiteitä kärkeviä, järkeviä heitti välillä ne ylitsekin keitti mutta aina Jukka oli pienen ihmisen puolella, jonka asiaa ajoi huolella Likoon laittoi Klubilla niin itsensä kuin tiskin Otti siinä kyllä riskin Matemaatikkona Mallu selvitti vaikeat laskut sekä ymmärsi herkkänä miehenä runolliset kaskut -varsinkin Junnunniihin oli saanut erityisen hyvän tunnun Urheilu oli Jukalle tärkeä juttu sen merkeissä hän oli salilla näky tuttu Jukasta jäi tänne sellainen lovi ettei siihen kukaan toinen sovi

Liisa R

Klubilehti 17


Tulevaisuuden visioita Sami Ylitalo Kehitysjohtaja Etelä-Suomen Klubitalot, ESKOT ry.

Klubitalotoiminta on Suomessa jo yli kaksikymmentävuotias, ja malli on juurtunut hyvin suomalaiseen palvelujärjestelmään. Elämme muuttuvassa maailmassa ja siksi toiminnan tulevaisuuden varmistamiseksi on tehtävä jatkuvasti tavoitteellista työtä. Klubitalojen haasteet liittyvät rahoitukseen, toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen ja sen uudistumiseen klubitalojen jäsenten sekä muun yhteiskunnan tarpeiden mukana. Rahoituksen kannalta keskeistä on sote-uudistus. Klubitalotoimijat ovat muun järjestökentän kanssa muistuttaneet päättäjiä niin sanotun ”järjestölähtöisen auttamistyön” tarpeellisuudesta ja uskomme, että tämän myötä äänemme on kuultu ja rahoituksen perusta tulee turvatuksi myös tulevaisuuden palvelujärjestelmässä. Niukkojen taloudellisten resurssien maailmassa on tärkeää pystyä osoittamaan luotettavasti, että julkisrahoitteinen toiminta todella vaikuttaa myönteisesti siihen osallistuvien ihmisten elämään. Rahoituksen varmistamiseksi pitkälle tulevaisuuteen on tärkeää, että ESKOT ry:ssa jatketaan klubitalotoiminnan vaikutukset näkyväksi tekevää pitkäjänteistä työtä. Asiakastietojärjestelmällämme tallennamme tietoa klubitalopalvelujen käytöstä ja niiden vaikutuksista, esimerkiksi työllistymisestä ja sekä aloitetuista että päätetyistä opinnoista. Tietoaineiston avulla osoitamme, miten jäsentemme polut johtavat uusille urille ja täysipainoisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa. Seurantatiedon hyödynnettävyyttä parantaaksemme olemme alkaneet tehdä asiakastietojärjestelmään muutoksia, jotka sekä yhdenmukaistavat eri klubitaloilla kerättävää tietoa että tuovat meille uusia mahdollisuuksia toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen.

18 Klubilehti

Merkittävässä roolissa on vuokratyöpalveluja tuottavan EskoTyö-yrityksen toiminnan käynnistäminen. Sen liittäminen osaksi klubitalotoimintaa monipuolistaa työllistymismahdollisuuksia ja tuo perinteisen siirtymätyöohjelman rinnalle ja jatkoksi uusia työllistymispolkuja. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että klubitalot tavoittavat jatkuvasti uusia jäseniä ja toimintamme muokkaaminen

esimerkiksi nuoria aikuisia houkuttelevaksi on meille keskeinen kehittämishaaste. Tähän on jo vastattu tarjoamalla jäsenille esimerkiksi opintovalmennusta ja eri ikäryhmille suunnattuja toimintoja, mutta uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa pohditaan jatkuvasti, jotta pystymme entistä paremmin palvelemaan klubitalojen erilaisia kohderyhmiä. Toimintamme on oltava vahvasti kiinni jäsentemme tarpeissa, ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja muiden toimijoiden muodostamassa verkostossa. ESKOT ry:n hallituksen jäsen Esko Hänninen on ”Mieleni minun tekevi” -teoksessa hahmotellut omia visioitaan klubitalotoiminnan tulevaisuudesta. Hänen mukaansa klubitalotoiminta olisi tulevaisuudessakin saatava kiinteäksi osaksi mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyviä valtakunnallisia ohjelmia. Toiminnalla on myös varaa kasvaa. Hänen mukaansa Suomessa voisi toimia yli 50 klubitaloa. Nämä ovat myös omasta mielestäni kannatettavia tavoitteita. Olen ollut lähes koko työurani yhteisöllisiä menetelmiä hyödyntävissä sosiaalipalveluissa ja uskon vahvasti, että aikaamme leimaavan yksilö- ja menetelmäkeskeisyyden rinnalle tarvitaan aidosti yhteisöllisiä ja muutoksen kulttuuria synnyttäviä vaihtoehtoja erilaisista kriiseistä ja ongelmista toipuville ihmisille. Täysipainoinen elämä ja osallisuuden kokemus edellyttää useimmiten johonkin tärkeäksi koettuun yhteisöön liittymisen ja kuulumisen tunnetta. Klubitalo on tällainen yhteisö ja tulevaisuudessa toimintamme on entistä tunnetumpaa ja arvostetumpaa. Tämä edellyttää toimintamme tunnetuksi tekemistä ja kehittämistyötä, jota minun on tämän vuoden maaliskuusta lähtien ollut ilo olla toteuttamassa muiden klubitalo-osaajien kanssa. Yhteen hiileen puhaltaen voimme viedä klubitalojen toimintaa menestyksekkäästi kohti tulevaisuutta. Sami Ylitalo Kehitysjohtaja Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry.


Videotyöpaja Tämä oli jo 8. lyhytelokuva, jonka valmistui Helsingin Klubitalon videotyöpajassa heinäkuussa 2017. Kahdeksan vuoden ajan olemme tehneet joka kesä lyhytelokuvan eri teemoilla. Tämän kesän elokuvan nimeksi tuli ”Ei sittenkään sotaa”. Se kertoo vaihtoehtoisen historian Suomen sisällissodasta, rakkaustarinaa unohtamatta. Elokuva sijoittuu vuoteen 1917. Kuvausympäristönä toimi Kulosaaren Kartano, jossa saimme kuvaukset tehtyä kahdessa iltapäivässä. Miljöö sopi loistavasti mustavalkoisen elokuvan teemaan. Tekijöitä oli kymmenkunta ”näyttelijöistä” kuvaajiin ja editoijiin. Kartanolla on pitkä historia ulottuen 1500-luvulle. Se on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1927 lähtien. Kartanon nykyisen uusklassisen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel, ja se on peräisin 1810-luvulta, jolloin kartano oli Jägerhorn af Storby -suvun omistuksessa. Päärakennuksen runkona pidetään paikalla aiemmin sijainnutta Augustin Ehrensvärdin rakennuttamaa rakennusta. Itse kartanolla on historiaa jo 1500-luvulta lähtien. Tilan vanhin tunnettu omistaja on Erik Filpusson, jonka omistuksessa kartano oli vuosina 1540–1587. Kartano on nykyisin vuokrattu Julkisten ja hyvinvointialojen liiton Helsingin yhteisjärjestölle. Lähde: Wikipedia Alan ammattilainen ja JHL:n jäsen Hanna oli vuokrannut kartanolta tuvan, jossa myös osittain kuvasimme lyhytelokuvaa. Punainen tupa oli 100-vuotias. Tupaa käytettiin aputilana kuvausten ajan, jossa pidimme tauot ja säilytimme tavaroita. Videon editoinnista vastasi pääasiassa Jani B. Apuna oli Mixu ja Kati. Hanna tuli katsomaan editoinnin lopputuloksen Klubitalolle. Lyhytelokuva esitettiin 14.7.2017 Helsingin Klubitalon ravintola-yksikössä. Se sai raikuvat aplodit ja elokuvaa kehuttiin vuolaasti. Lyhytelokuva löytyy Youtubesta Helsingin Klubitalon kanavalta.

Klubilehti 19


Akkreditointi 2017

Mikko T.H.

Toimintansa alusta lähtien Helsingin Klubitalo on tähdännyt korkealle kansainvälisessä Klubitalojen yhteisössä. Tämä näkyy ensimmäisen pitkän aikavälin suunnitelman tavoitteissa, joiden joukossa kolmen vuoden sertifikaattiin tähtääminen oli itsestään selvää. Kolmen vuoden välein olemme yhdessä käyneet läpi perusteellisen itsearviointiprosessin ja olleet Facultyn akkreditointitiimin arvioitavana. Viimeisimmän akkreditointiprosessin tuloksena voimme jälleen ripustaa seinällemme uuden, kolmen vuoden sertifikaatin, joka on voimassa 2020 saakka! Sertifikaatti on ennen kaikkea laadun symboli ja näkyvä osoitus sitoutumisesta korkeaan laatuun. Se osoittaa, että teemme sitä mitä on tarkoituskin tehdä sillä tavalla, joka palvelee jäsentemme tarpeita. On tärkeää muistaa, että koko prosessi on syntynyt Klubitalojen jäsenten ja henkilökunnan työn tuloksena ja perustuu Klubitalostandardeihin. Niissä määritellään keskeiset jäsenten oikeudet ja sen, mitä kansainvälinen Klubitaloyhteisö pitää hyvänä käytäntönä.

Helsingin Klubitalon toimintaa kuvaavat yleiset vahvuudet akkreditointitiimi kiteytti raportissa seuraavasti: • Helsingin Klubitalo on tilava ja siisti. Tiloista välittyy sekä jäsenten että henkilökunnan ylpeys ja omistautuminen. • Klubitalolla on runsaasti tietokoneita ja suuria näyttöjä, joissa mainostetaan ja kerrotaan talon toiminnasta ja tapahtumista. • Talossa on paljon jäseniä, jotka tuntevat hyvin Klubitalostandardit, arvot ja toimintafilosofian sekä ovat kykeneviä johtamaan toimintaa. • Helsingin Klubitalolla on vahva tuetun opiskelun ohjelma, johon kuuluvat jäsenten opinnot yliopistossa ja muissa yhteiskunnan tarjoamissa ohjelmissa.

Sertifikaatin yhteydessä Clubhouse International lähettää akkreditoinnin kohteena olevalle Klubitalolle raportin. Raportti kattaa kaikki 37 standardia. Jokaisen standardin kohdalla Klubitalon toiminnan tilaa kuvataan seuraavilla johtopäätöksillä:

• Klubitalolla on myös vahva siirtymätyöohjelma.

a) toiminta vastaa standardia

• Vain henkilökunnalle tarkoitettuja kokouksia (työnohjaus).

b) toiminta vastaa yleisesti ottaen standardia c) toiminta poikkeaa standardista Kuten odotimme, Helsingin Klubitalolla ei ollut suuria vaikeuksia kolmen vuoden sertifikaatin saamisessa. Tämä kävi ilmi jo akkreditointitiimin antamasta suullisesta palautteesta. Akkreditointitiimin ja CI:n mielestä kaikkiaan 28 standardin kohdalla toimintamme vastasi sitä, mitä standardeissa sanotaan ja tarkoitetaan (a). Suurelta osin toimintamme oli standardien mukaista viiden standardin kohdalla (b) ja neljästä standardista raportissa todettiin, että toimintamme poikkeaa standardien tarkoittamasta tavasta toimia (c). Raportti sisältää lisäksi suuren määrän toimintam20 Klubilehti

me kehittämistä koskevia ideoita, suosituksia ja ehdotuksia.

Keskeiset asiat, joihin raportissa kiinnitettiin huomiota ja joihin raportin suositukset ja ehdotukset liittyivät, koskivat:

• Työpainotteisen päivän toteutumista. • Ilta- ja vapaa-ajan toimintaa. Näitä ja muita raporttiin sisältyneitä ideoita, suosituksia ja ehdotuksia tulemme käsittelemään aikana perusteellisemmin syksyn kuluessa. Kokonaisuudessaan raportti on luettavissa yksiköiden sähköpostissa syyskuun alusta lukien.


Kankaanpainantaa keskellä kesää

Klubilehti 21


Masa Uraputkessa Milloin tulit Klubitalolle ja miksi?

Mitä sanoisit muille töihin havitteleville?

Tulin jäseneksi joulukuussa 2010. Halusin täydellisen elämänmuutoksen, irti entisestä elämästä ja kohti uusia haasteita.

Kaikki lähtee sinusta itsestäsi. Yritän olla muille esimerkkinä sinnikkyydestä. Täytyy olla valmis sitoutumaan mm. työaikoihin. Klubitalolla voi valmentautua tulevaan työhön harjoittelemalla säännöllistä päivärytmiä ja osallistumalla työpainotteiseen päivään.

Oletko ollut siirtymätöissä, missä ja milloin? Hyvin pian jäseneksi tulon jälkeen minulta kysyttiin haluanko töihin. Lähdin siirtymätöihin Malmin Prismaan helmikuussa 2011. Puolen vuoden jakso meni loistavasti ja viihdyin työssä. Jouluna 2011 olin myös kiireapulaisena samaisessa Prismassa. Tuon paikan hankin itse. Kävin HDO:n VALMA koulutuksen 2013- 2014. Koulutukseen kuuluvat työharjoittelut suoritin Heinon Tukussa ja Malmin S-Marketissa.

Kauanko arvelet jatkavasi työtä Heinon Tukussa? Niin pitkään kuin fyysisesti ja henkisesti jaksan; sinne hamaan tulevaisuuteen. Alussa mainitsemani uudet haasteet ovat nyt toteutuneet.

Miten päädyit Heinon Tukkuun? Siellä kaivattiin osa-aikaista työntekijää ja elokuussa 2014 aloitin työskentelyn viikonloppuisin. Koeajan päätyttyä tammikuussa työ vakinaistettiin. Siitä lähtien olen tehnyt erilaisia vuoroja, aamua, iltaa ja viikonloppuja. Työhöni kuuluu pääasiassa pullonpalautuskoneiden hoito, ostoskärryjen keräily ja paikalleen vieminen. Jos aikaa jää tyhjennän osastojen pahviroskikset. Mikä on parasta työssäsi? Työn itsenäisyys, pomo ei henkäile niskassa. Tehtävät ovat monipuolisia. Palkka on ihan kohdillaan kun viikonlopuista ja illoista saa lisiä.

Matti töiden kimpussa

Entä raskainta? Fyysinen kunto kestää mutta joskus ketuttaa kun joutuu paikkamaan toisten töitä. Se ottaa ajoittain hermoon.

Matin Motto: Sisulla eteenpäin ja periksi ei anneta

Mikä saa sinut jaksamaan työssäsi? Pidän siitä että on vakituista tekemistä ja selviytyminen antaa voimaa. Töissä on tekemisen meininki; ei tarvitse peukaloita pyöritellä. Pidän yllä positiivista asennetta ja sisua. Työt ensin ja sitten Klubitalo ja muut asiat. Säännöllinen liikunta, lepo ja hyvä ravinto ovat tärkeintä.

22 Klubilehti

Toimittanut: Auli


Miltä tuntuisi? Miltä tuntuisi, jos et uskaltaisi kertoa perheestäsi töissä? Jos seksi ei muiden mielestä kuuluisi sinulle? Tai jos et saisi rakastaa ketä haluat? Helsingin kaupunginmuseon uusi Helsexinki-näyttely haastaa pohtimaan, kenellä on oikeus olla oma itsensä ja kuka saa äänensä kuuluviin. Ryhmä Helsingin Klubitalolta kävi tutustumassa näihin asioihin uudistuneessa Helsingin kaupunginmuseossa.

tavalla liittyy seksuaalisuuteen. Suoria lainauksia heidän puheestaan voi lukea näyttelyn seiniltä. Kaupunginmuseon neljännen kerroksen valtaavat Helsexinki-näyttelyn myötä pophenkinen värikkyys ja intiimeihin muotoihin kaartuvat näyttelyrakenteet. Retrosti punaisten lyhtyjen Helsingin kaupunginhenkeen sisustetussa huoneessa voi museo Senaatintorin perehtyä seksin näkymiseen kulmauksessa. Kuva: Maija Astikainen

Helsexinki-näyttelyssä on intiimeihin muotoihin kaartuvia näyttelyrakenteita. Kuva: Maija Astikainen Vapaus olla oma itsensä ei ole itsestäänselvyys. Valtavirrasta erottuvaan lyödään herkästi leima, joka peittää ihmisen ja hänen persoonallisuutensa. Lisäksi monenlaiset asenteisiin, lakeihin ja toimintatapoihin liittyvät asiat rajoittavat tasa-arvoa ja arkea. Museonjohtaja Tiina Merisalo sanoo, että näyttely haluaa päästää ääneen ihmiset, jotka eivät tavallisesti näy valtavirtajulkisuudessa ja joiden elämää leimat ja asenteet tavalla tai toisella rajoittavat. Helsexinki-näyttelyä varten on haastateltu lukuisia Helsingissä asuvia tai työskenteleviä ihmisiä, muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia henkilöitä, joiden työ jollain

kaupunkikuvassa viime vuosikymmeninä. Näyttelyyn on rakennettu myös erään entisen helsinkiläisen miestenvessan ulkoseinä edustamaan menneiden polvien salaisia tapaamispaikkoja. Seksuaalikasvatusmateriaalit eri ajoilta kertovat asenteista ennen ja nyt. Tapani Kokon humoristisen ronskit taideteokset, joissa identiteetit sekoittuvat iloisesti, tuovat vielä yhden näkökulman aiheeseen.

Pauli Löija

Helsinki-näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseon, Aleksanterinkatu 16, neljännessä kerroksessa 12.5.2017–28.1.2018. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Klubilehti 23


Osoitetarra tähän

Klubilehdet löytää myös verkosta: www.helsinginklubitalo.org/lehti Julkaisija Etelä-Suomen Klubitalot - ESKOT ry Päätoimittaja Marjukka Friman-Reinikka marjukka.friman@helsinginklubitalo.org Toimitus Helsingin Klubitalon viestintätyöryhmä Hämeentie 54 00500 Helsinki Puh. 09 7288 55 12 hallinto@helsinginklubitalo.org 21. vuosikerta 3-5 numeroa vuodessa Painosmäärä 1 000 kpl Painopaikka Oy print24 Ltd. ISSN 1799-9626 (painettu)

VARAINKERUU

Hämeentie 54 00500 HELSINKI hallinto@helsinginklubitalo.org ravintola@helsinginklubitalo.org toy@helsinginklubitalo.org trainingcenter@helsinginklubitalo.org helsinginklubitalo.org Vaihde 09 728 8550 Helsingin Klubitalo

Koska pinnat kuluvat ja toiminta kehittyy, myös tiloja on ajoittain uudistettava. Haemme vuonna 2017 avustusta tilojen remontointiin STEAlta (RAY). Omavastuuosuus remontista on 30% eli n. 100000€. Jos haluat osallistua remonttikassan kerryttämiseen, niin ota yhteyttä. Marjukka Friman-Reinikka 040 777 7605

@helsinginklubitalo

marjukka.friman@helsinginklubitalo.org Kiitos!

Klubilehti 02/17  

Issue 02/17 of the Helsinki Clubhouse magazine.

Klubilehti 02/17  

Issue 02/17 of the Helsinki Clubhouse magazine.

Advertisement