Käyttäjät keskiössä - Lähiöuudistuksen keinot ja vaikutukset

Page 1

Käyttäjät keskiössä

E L Ä VÄ L Ä H I Ö Lähiöuudistamisen H O U K U T T ELE VA keinot ja vaikutukset A S U I N YM P Ä R I S TÖ KAUPUNKIANALYYSI

ELÄVÄ LÄHIÖ HOUKUTTELEVA ASUINYMPÄRISTÖ

Toimittaneet: Tomi Tulamo Yrsa Cronhjort Simon Le Roux

ASUKASOSALLISTUMINEN

S U U N N I TE L M A


Julkaisija: Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos architecture.aalto.fi

Toimittanut: Tomi Tulamo, Yrsa Cronhjort, Simon le Roux Taitto ja graafinen suunnittelu: Tomi Tulamo Kannen kuva: Leeni Harno

© 2015 Tekijät sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitos Kaikki oikeuden pidätetäään.


KLIKK KÄYTTÄJÄ- JA LIIKETOIMINTALÄHTÖINEN KORJAUSKONSEPTI Hankkeen loppuraportti



Sisällysluettelo 1. JOHDANTO

3

1.1 ESIPUHE

4

1.2 OHJEISTUS DIPLOMITÖIHIN

5

2. LÄHIÖUUDISTUS SUOMESSA 2.1 LÄHIÖIDEN UUDISTAMISEN TAUSTA SUOMESSA

7 8

2.2 TÄYDENNYSRAKENTAMISTA MAHDOLLISTAVA KAAVOITUS

10

2.3 LÄHIÖUUDISTUS ON PITKÄJÄNTEINEN PROSESSI: CASE TURKU

12

2.4 ESIMERKKI: CASE JOENSUU

13

3. LÄHIÖIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA KEINOT 3.1 KOHDEKAUPUNKIEN ESITTELY JA KAUPUNKIEN TAVOITTEET KOUVOLA

15 17 18

KAUNISNURMI / IDA LAUTANALA

19

KASARMIMÄKI / LEENI HARNO

29

PORVOO

41

GAMMALBACKA / SARA PIETILÄ

43

KEVÄTKUMPU / VELI-PEKKA RANTA

55

TURKU

64

ILPOINEN / KATRI PALOJÄRVI

65

RUNOSMÄKI / LOTTA KINDBERG

77

3.2 KOHDEALUEIDEN KAAVOITUS- JA SUUNNITTELUTILANNE 2014

4. LÄHIÖUUDISTAMISEN VAIKUTUKSET

87

89

4.1 LÄHIÖRAKENNUSTEN PERUSPARANTAMINEN JA SOSIAALISET VAIKUTUKSET

90

4.2 SOSIAALINEN KESTÄVYYS ALUEUUDISTUKSEN VARHAISESSA SUUNNITTELUVAIHEESSA – CASE KOUVOLA

92

4.3 LÄHIÖRAKENNUSTEN PERUSPARANTAMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

99

5. LÄHTEET JA DIPLOMITYÖT

123

5.1 LÄHTEET

124

5.2 DIPLOMITYÖT

129



1 Johdanto


1.1 ESIPUHE YRSA CRONHJORT

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen rakennuskanta on nuori. Yli 40% on rakentunut vuosien 1970 ja 1990 välillä. Suurimman osuuden, yli viidesosan, Suomen asuinrakennuksista muodostavat 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun betonikerrostalot ja lähes neljäsosa suomalaisista asuvat lähiöissä. Ajalle tyypillisesti ja nopean kaupungistumisen seurauksena nämä muodostavat suuria, monotonisia alueita mahdollisesti oman ostoskeskuksen, ”ostarin”, ympärille kehittyneinä. Nyt viidenkymmenen ikävuoden lähestyessä näiden alueiden ja rakennusten osalta peruskorjaustarve ja -velka on kasvanut huomattavaksi.

tarvetta tiivistää kaupunkikeskustoja täydennysrakentamisella. [Cronhjort 2012] Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen tiivistäminen onkin asetettu valtakunnalliseksi tavoitteeksi Suomessa jo 2008 Valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman puitteissa. Ohjelmassa asetettuja tavoitteita olivat lisätä kasvukeskuksien asuntotarjontaa, eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää asumisen ilmastopäästöjä sekä luoda edellytykset viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiselle [Valtioneuvosto 2008]. Yksi askel lähemmäs toteutusta on Ympäristöministeriön Kevennetyn kaavoituksen – kokeilu.

Luonteeltaan suomalaiset lähiöt ovat ainutlaatuisia, mutta ongelmat ovat yleismaailmallisia: lähiökerrostaloalueiden haasteita ovat asukkaiden näkökulmasta sosiaaliset häiriöt, rauhattomuus ja turvattomuuden tunne, alueen epäsiisteys sekä itse rakennusten ulkonäkö ja mittakaava [Strandell 2011, E2Rebuild 2013]. Lisähaastetta tuovat alueiden sosiaalinen homogeenisuus joka epäedullisen sijainnin kanssa on aikaa myöten saattanut johtaa alueelliseen eriytymiseen mukaan lukien korkeaa alueellista työttömyysastetta ja alueen arvon laskemista. [Cronhjort 2012, Soikkeli, 2012]. Toisenlainen kasvava lähiöiden sosiaalinen ongelma perustuu Suomen väestön ikääntymiseen. Työssä käyvien ja kasvavien perheiden tarpeisiin rakennetut lähiöt ja asuinrakennukset eivät palvele lähiöissä päiväänsä viettäviä asukkaita: palvelut uupuvat ja sekä rakennukset että lähiympäristö ovat harvoin esteettömiä. [Soikkeli 2013] Toisaalta lähiöt ovat kasvattaneet jo oman lähiösukupolven, joille lähiö on koti. [Strandell 2011]

Tässä raportissa esitetään opiskelijoiden diplomitöinä tehtyjen esimerkkisuunnitelmien kautta visioita valikoitujen suomalaisten alueiden kehittämiselle ja täydennysrakentamiselle, analysoidaan esitettyjen muutosten ympäristövaikutuksia ja kaavoituksellisia keinoja mahdollistaa rakenteellinen lähiöuudistus. Kaikissa kohteissa pyrittiin huomioimaan asukasnäkökulma niin lähiympäristön suunnittelussa kuin myös palvelutarjonnan osalta asukasosallistamisen tuella. Kirja on TEKES -rahoitetun hankkeen KLIKK Käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti työpaketin 4, Lähiön täydennysrakentaminen ja kaavoituksen keinot, loppuraportti. Hankkeeseen osallistuneet tutkimuslaitokset: Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, TTY, VTT Hankkeeseen osallistuneet kaupungit: Joensuu, Kouvola, Porvoo, Turku

Itse rakennusten korjaamisen ja uusimisen ohella on painetta myös lisärakentamiselle. Suomessa ja Pohjoismaissa kaupungistuminen jatkuu yhä suuntautuen erityisesti suuriin kaupunkikeskuksiin. Suomessa trendi on aiheuttanut esimerkiksi pääkaupunkiseudun hajanaista laajentumista ja toisaalta kasvavaa

Hankkeeseen osallistuneet yritykset: Stora Enso Oyj, Rakennusliike Purmonen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Finndomo Oy, Profin Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Kiinteistö Oy Kirkkokatu 18, ISS Proko Oy

4


1.2 OHJEISTUS DIPLOMITÖIHIN YRSA CRONHJORT KLIKK – hankkeen puitteissa valmistui vuosien 2013 ja 2014 aikana yhteensä kuusi aluesuunnitteluun, lähiöuudistukseen ja lisärakentamiseen keskittyvää arkkitehtuurialan diplomityötä.

Varsinaista suunnittelutyötä edelsi analyysivaihe ja mahdollisuuksien mukaan alueen asukkaiden kehitystyöhön osallistumista edistävät kyselyt ja tapaamiset. Analyysivaiheessa tarkasteltiin kohdealueiden osalta seuraavia piirteitä:

Kohdealueet valittiin yhteistyössä yhteistyökaupunkien kanssa jotka myös toimittivat opiskelijoiden tarvitsemat lähtötiedot alueista sekä tukivat työtä tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuutta hyödyntää kaupungin PehmoGIS - järjestelmää.

• • • •

Opiskelijoiden toimeksiantona oli laatia lähiöuudistussuunnitelma valituille kohdealueille tavoitteena:

• • • • • • • • •

• täydennysrakentamisen tutkiminen • paikoitus- ja liikenneratkaisujen suunnittelu • kaupunkitilojen hahmotettavuus vahvistamalla erilaisia yksityisiä ja yhteisiä ulkotiloja • lähiöpalveluiden parantaminen • asukkaiden osallistaminen ja ”lähiöelämänlaadun” parantaminen • luonnonolosuhteiden ja rakennetun ympäristön kehittäminen osana kaupunkitilaa • ekotehokkuus; ympäristövaikutusten arviointi ja energiatehokkuus • puurakenteisten ratkaisujen hyödyntäminen • kaavoitusmallien tutkiminen

rakeisuus toiminnot ja palvelut liikennejärjestelyt olevat paikoitusratkaisut, paikoitustarve asukaspohja ja asukasodote olevat rakennustyypit pinnan muodot kasvillisuus tuulensuunnat aurinkoisuus näkymät alueelliset energiaratkaisut alueelliset ympäristötavoitteet

Aineistoa täydennettiin tarpeen mukaan esimerkiksi valokuvilla, PehmoGIS - kyselyllä sekä alueen historiaan paneutumalla. Suunnittelutyötä ohjattiin tiiviissä yhteistyössä kaupunkien edustajien kanssa yhteisten seminaaritilaisuuksien puitteissa. Kohdealueiden vaihteleva ikä, mittakaava ja rakenne johtivat eri alueilla erityyppisten vaihtoehtojen ja ongelmien tutkimiseen; seminaarit antoivat kaikille osapuolille mahdollisuuden seurata toisentyyppisten alueiden ratkaisuja ja ideoita.

5


6


2 Lähiöuudistus Suomessa

7


voitti Arkkitehitoimisto a.men oy ja jatkokilpailun Arkkitehtitoimistot a.men oy ja Erat Oy. Siitä lähtien aluetta on uudistettu aluksi julkisivukorjauksina, myöhemmin infran ja putkiremonttien myötä myös sisätilojen osalta. Aikaa myöten harmaa Jakomäki on uudistunut mukavaksi asuinalueeksi, ratkaisevana tekijänä arkkitehtuuri: julkisivumassoittelun ja – ilmeen muutos sekä rakennusten parempi liittäminen lähiympäristöönsä [Kallio 2008]

2.1 LÄHIÖIDEN UUDISTAMISEN TAUSTA SUOMESSA

Raahen Kummatin lähiömuutossuunnitelma ja osittainen toteutus puolestaan edustaa Suomessa harvinaista osittaiseen purkamiseen perustuvaa rakennusten uudistamista. Projekti sai alkunsa vuonna 2006 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun kautta jonka tavoitteena oli ideoida rakennusmassojen osittainen pienentäminen sekä asuinhuoneistojen kokojen muuttamista. Kilpailun voittivat Arkkitehtitoimisto Harri Hagan ja Arkkitehdit Kontukoski Oy. Alkuperäisen uusimissuunnitelman mukaisesti 364 asunnon alueella oli tavoitteena peruskorjata 244 asuntoa ja purkaa 120, noin joka kolmas. Korkeiden kerrostalojen osalta rakennusmassoja oli tarkoitus madaltaa: esimerkiksi kuusikerroksisesta kolmikerroksiseksi rakennukseksi. Suunnitelman toteutus aloitettiin 2007 positiivista huomioita saaduin tuloksin [Hagan 2011]. Sittemmin paikallinen asuntotarve on lisääntynyt ja lähiön uusimistavoitteet muuttuneet. Alkuperäinen suunnitelma on Suomessa harvinainen, mutta Keski-Euroopassa osittain purkamalla ja osittain uutta rakentamalla toteutettu kaupunkiuudistus on jo yleisempi. Perusteena voi olla korjaustarpeen ohella sosiaalisen uudistamisen halu ja tarve [Cronhjort 2013].

YRSA CRONHJORT Lähiöillä on Suomessa noin 70-vuotinen historia, alkaen 1950-luvun jälleenrakentamisesta ja lisääntyvästä kaupungistumisesta. 1960-luvulla rakentaminen nopeutui ja vuosikymmenen loppupuolella kehitettiin avoin BES – järjestelmä jossa hyödynnetään betonia, pitkälle vietyä esivalmistusta ja elementtitekniikkaa. Tavoitteena oli rakentaa paljon asuntoja, nopeasti ja tehokkaasti. Lähiörakentamisen huippuvuodet ajoittuvat 1970-luvulle: Tilastollisesti keskimääräinen rakennus maassamme on 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen asuintalo [Malmberg 2011]. 1900-luvun loppupuolella lähiöalueita viimeisteltiin ja täydennettiin. 2000-luvulle tultaessa vanhimmat rakennukset lähestyivät 40-vuoden ikää ja rakennuskannan peruskorjauksen tarve nousi esiin. Nyt lähiöt on tunnustettu oman aikakautensa ilmiönä, aikansa ideologian edustajina sekä lähiösukupolven kotiseutuna. Korjaamisesta on siirrytty lähiöuudistukseen ja asukkaita huomioivaan ja osallistavaan menettelytapaan.

Lähiötutkimuksessa rakenteellisten ongelmien ohella asukkaan ja käyttäjän näkökulma on tunnistettu ja nostettu yhä enemmän esille, kuten myös tarve alueiden kokonaisvaltaiselle suunnittelulle. Tutkijat Marketta Kyttä ja Maarit Kahila julkaisivat 2006 tuloksensa kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntämisestä jolla heräteltiin keskustelua siitä miten asukkaat kokevat oman elinympäristönsä ja miten internet-pohjaista kyselyä hyödyntäen tämä tieto voidaan tuoda suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon. [Kyttä Kahila 2006] Niin sanottu PehmoGIS – menetelmä perustuu asukkaiden kokemuksellisen tiedon liittämiseen fyysisiin paikkoihin karttapohjaisen käyttöliittymän avulla. Menetelmää voidaan hyödyntää kartoittamaan esimerkiksi asukkaiden

Lähiötutkimus ja lähiörakennusten korjaamisen mallien kehittäminen alkoi Suomessa 1980-luvulla kun tietoisuus rakennetun miljöön laadun merkityksestä kasvoi [Alatalo 2012, Elementtisuunnittelu]. Ensimmäisiä suurempia perusparannushankkeita saatiin odotella 1990-luvulle joista yksi esimerkki on Helsingin Jakomäen 1969 rakennetun ja 6000 asukkaan lähiön julkisivukorjaushanke joka palkittiin vuoden 2004 julkisivutekopalkinnolla. Projekti alkoi vuonna 1993 Jakomäentie 8b ja 8c julkisivujen korjaamisen ja ulkovaipan perusparantamisen suunnittelusta järjestetyn yleisen suunnittelukilpailun puitteissa. Ensimmäisen kilpailun

8


kokemuksia ja mielipiteitä oman asuinympäristönsä laadusta. [Pehmo] Kaupunkisuunnittelun osalta onkin käytännössä siirrytty yhä enenevissä määrin kohti yhteisöä osallistavaa prosessia hyödyntäen GIS – menetelmiä.

energiatehokkuus on nostettu Porvoon kaupungin strategiassa kärkitavoitteeksi ja kaupunkia kehitetään kohti hiilivapaata asumista. [Löytönen 2011] Kehitystyön puitteissa nousi esille tarve kehittää kaukolämpöjärjestelmää rakennusten energiatehokkuuden paranemisen myötä pienenevän lämmönkulutuksen tarpeisiin paremmin soveltuvaksi [Skaftkärr]. Vastaavaa ratkaisua pilotoidaankin Helsingissä Honkasuon uuden kaupunkikylän alueella. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan noin 60 000 kerrosneliötä uutta energiatehokasta puutaloa 1600 asukkaalle. Rakennusten lämmitys ratkaistaan matalalämpöisellä kaukolämpöverkolla. [Honkasuo]

Lähiöuudistuksen ja siihen liittyvien korjausrakentamisen prosessien osalta lean -ajattelun mukaiset mallit ekotehokkuus-ajatteluun yhdistettynä tekevät tuloaan. Tätä on tutkittu esimerkiksi Tampereen Teknillisessä Yliopistossa AIDA Innovatiivinen mukautuva aluerakentaminen -hankkeen puitteissa (2009-2012) [AIDA] ja korjausprosessin ekotehokuutta ENTELKOR – hankkeessa (2009-2012). ENTELKOR-hankkeen yhtenä keskeisenä tutkimustuloksena nostettiin esille kierrätys; purkaminen mahdollisuutena ja vanhojen rakennuselementtien uusiokäyttö. Toinen tulevaisuuden painopiste tulisi tulosten valossa olla lähiöuudistuksen kokonaisvaltaisempi ajattelutapa jossa huomioitaisiin koko lähiön ekosysteemi. [Alatalo 2012] Tulos korostaa tarvetta kokonaisvaltaiselle aluesuunnittelulle myös korjausrakentamisen ja lähiöuudistuksen yhteydessä.

Itse korjausrakentamistakin voidaan tehostaa. Yksi teollista lähestymistapaa ja esivalmistusta hyödyntävä menetelmä on TES Energy Facade, jota on kehitetty kahdessa kansainvälisessä hankkeessa 2008-2013. Menetelmä perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan jossa pääpaino on julkisivukorjauksella ja siihen liitettävissä olevissa täydennysrakentamisratkaisuissa. Menetelmässä hyödynnetään esivalmistettuja, puurunkoisia suurelementtejä ja tilamoduleita. Menetelmä mahdollistaa haluttaessa kokonaisvaltaisen arkkitehtonisenkin muutoksen yhtäjaksoisen asumisen jatkuessa. Kehitystyössä on painotettu prosessiajattelua ja tietokonepohjaisen työskentelyn ja - prosessin hyödyntämistä rakennuksen inventoinnista aina ylläpitoon asti. [TES Energy Facade] Lean -ajatteluun pohjautuvien puurakentamisprosessien ja yhteistyömallien kehittämistä jatketaan 2014 käynnistyneessä leanWOOD-hankkeessa. [WoodWisdom]

Oleellinen osa alueellista ekotehokkuutta on energiatehokkuus sekä alueelliseen energian tuotantoon ja jakeluun liittyvät ratkaisut. Näitä tutkittiin Porvoon Skaftkärr – hankkeessa jonka tavoitteena oli luoda uudelle 6000 asukkaan alueelle niin sanottu energiakaava, jossa huomioitaisiin yhdyskuntarakenne ja - kustannukset, alueellinen energiankulutus, -tuotanto ja ratkaisut, liikenne ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä itse rakennusten rakennustapa ja niihin liittyvät energiamuodot. [Skaftkärr] Yhtenä hankkeen tuloksena

Kummatti. Kuvat: Harri Hagan

9


Alun perin kevennetty kaavoitus oli nelivuotinen määräaikainen lakimuutos (1257/2010) joka mahdollisti kunnille päätösvaltaa eräissä seikoissa, joissa normaalisti tarvittiin Elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) päätös. Kokeilun taustalla on valtioneuvoston 14.2.2008 hyväksymä asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on lisätä kasvukeskusten asuntotuotantoa mm. parantamalla asuntotuotannon kustannustehokkuutta. Ohjelman tavoitteena on myös hankkia kokemuksia siitä, miten rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Ohjelman mukaan rakentaminen voi kokeiluun hyväksyttyjen kuntien kaavaalueilla tapahtua kevennetyillä rakentamis- ja kaavamääräyksillä. Sykyllä 2011 ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin hallituksen ohjeman mukaisesti, jossa tarkasteltiin ja arvioitiin lain toimivuutta ja vaikuttavuutta sen toimentulon jälkeen muuttuneessa toimintaympäristössä. Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti kaavoituksen toimivuutta, viranomaisten työnjakoon ja osallistumismahdollisuuksiin sekä rakentamisen laatuun ja vastuisiin liittyviä kysymyksiä.

2.2 TÄYDENNYSRAKENTAMISTA MAHDOLLISTAVA KAAVOITUS TOMI TULAMO, YRSA CRONHJORT

Täydennysrakentamiselle ja lähiöuudistuksen toteuttamiselle löytyy tarvetta, osaamista ja tutkittua tietoa. Käytännön sovellusten esteenä ovat usein taloudellisten rajoitteiden ohella käytäntöjen ja menettelytapojen rakenteet. Yksi esimerkki on uudisrakentamisen ja uusien alueiden kehittämisen tarpeisiin luotu kaavoitus. Vuonna 2011 käynnistyi Ympäristöministeriön kevennetyn kaavoituksen kokeilu, josta säädettiin 2010 asetetulla lailla kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta [Valtioneuvosto 2011]. Lakia sovellettiin aluksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa sekä myöhemmin 31.03.2011 annetulla lisäasetuksella Jyväskylässä. Vuodesta 2014 lähtien kokeilua on laajennettu koskemaan myös Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Kouvolan kaupunkeja. Kokeilu päättyy 2018. [Ympäristö]

Kokeilun esimmäisessä vaiheessa vuosina 2011-2013 mukana olleet kunnat käyttivät kokeilulailla siirrettyä toimivaltaa päätöksissä seuraavasti: Helsinki 46 päätöstä, Espoo 40 päätöstä, Vantaa 27 päätöstä ja Turku 50 päätöstä. Päätöksistä suurin osa oli ollut

TES Energy Facade julkisivuelementtejä Riihimäen Innova-korjaushankkessa Kuva: Kimmo Lylykangas

10


myönteisiä. Valtaosassa päätöksistä oli kyse asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden vähäistä suuremmasta ylittämisestä tai rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle sitä ei ole asemakaavassa osoitettu. Kuudessa päätöksessä on ollut kyse poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä ja seitsemässä päätöksessä poikkeamisesta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta.

tapauksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta saa itsenäisesti päättää seuraavista asioista: 2) vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta; (30.12.2008/1129)

Kuntien kokemusten perusteella kokeilulain myötä poikkeamisasioiden käsittelyaika on kokonaisuutena lyhentynyt, kun asian voi ratkaista yksi viranomainen eikä sitä tarvitse erikseen käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Kokonaisuudessaan poikkeamistoimivallan siirron koettiin selkeyttäneen rakentamisen poikkeamisasioiden käsittelyä. [HE 177/2013]

3) poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4) poikkeamisesta 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Kokeilulain (1257/2010) 5 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n 2 momentin kiellosta poiketen rakennusluvan myöntäminen ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista on mahdollista Helsingin, Vantaan ja Turun asemakaava-alueilla. Rakennusluvassa on kuitenkin tällöin määrättävä, ettei rakennusta saa ottaa käyttöön ennen kuin tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.Kokeiluun osallistuvilla kunnilla on lakimuutoksen 6§ mukaisesti velvollisuus seurata kokeiluja ja antaa ympäristöministeriölle tarpeelliset tiedot kokeilujen arviointia varten.

Koska kokemukset määräaikaisesta lakimuutoksesta olivat pääosin positiivisia, kokeilua laajennettiin lakimuutoksen (990/2013) myötä koskemaan kymmentä Suomen asukasmäärältään suurinta kuntaa ja ensimmäisessä vaiheessa mukana olleiden kuntien lisäksi mukaan otettiin Tampereen, Oulun, Kuopion, Lahden ja Kouvolan kaupungit. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kaupungit suhtautuivat esitykseen myönteisesti. Kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Kevennetty kaavoitus antaa kunnille mahdollisuuden myöntää poikkeukset Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 171 §:n 2 momentin 2-4 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa

Lähteet: [Ympäristö] Kevennetty kaavoitus http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kevennettyjen_rakentamis_ja_kaavamaarays(27077) 05.05.2014 [Valtioneuvosto 2011] Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 21.12.2010/1257 HE 184/2010, YmVM 12/2012, EV 247/2010 [HE 177/2013] Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta, http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130177

11


2.3 LÄHIÖUUDISTUS ON PITKÄJÄNTEINEN PROSESSI: CASE TURKU NELLA KARHULAHTI Yleiskaava 2035/Asuminen

Lähiöiden kansantaloudellinen merkitys on valtava: yli viidesosa asunnoistamme sijaitsevat 1960- tai 1970-luvulla rakennetuissa asuinkerrostaloissa ja lähes neljäsosa suomalaisista asuvat lähiöissä. Turussa määrä on tätäkin isompi: turkulaisista 40 % asuvat lähiössä. Turussa lähiöiden kehittäminen alkoi 1994 kaupunginvaltuuston lähiöiden parantamispäätöksen myötä. Uudistusohjelma on edennyt seuraavasti:

Lähiökehän täydentäminen, erityisarvojen säilyttäminen, edellytykset riittäville palveluille, hyvä arki Kehitystyön tavoitteeksi on asetettu lähiöasumisen säilyttäminen kaikille soveltuvana, laadukkaana, nykyaikaisena ja edullisena korottamiseen soveltuvat korttelialueet. Lähiöiden maisemaan, kulttuurihistoriaanasuja virkistykseen liittyvä arvot tulisi määritellä ja asettaa arvotekijät yhdeksi lähiöiden uudistamisen lähtömisvaihtoehtona palvelujen jasäilyttämistä luonnon läheikohdaksi. Tarvittaessa yleiskaavoituksessa tulisi käyttää koskevia aluevarauksia. syydessä. Avainpalveluksi on nostettu joukkoOsana yleiskaavoitusta on Turun lähiöiden arkkitehtuurista valmistunut selvitys: liikenne. • www.turku.fi/lahioark: Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet.

1994 Turun kaupunginvaltuuston päätös lähiöiden parantamisesta, Turun lähiöprojekti 1996-97

2.12

Elinke ollisia edelly tilaa v tanno kenne

Turun alueit valtat oleva nä/laa mallir nevyö varres

1995 Lauste ja Varissuo lähiöuudistuskohteiksi osana valtakunnallista hanketta (ARA)

Seudu man kente alueid 2035 Salo– tiehen en ym

1997 Turku-strategia 1997-2000: Lähiöuudistus laajennettava kaikkiin lähiöihin (ei toteutunut) 1997 Lauste, Kirjurinaukio-kilpailu

LogiC

LogiC sä 71 naan tarjoa minta kenne töön 2008.

1998 Runosmäki, Piiparinpolku-kilpailu 1998 Yleiskaava 2020: sosiaalinen kestävyys ja lähiöiden uudistus; täydennys ensivaiheessa pientaloin

LogiC dot ja Logis voa a sesse tyypill tointi

1999 Lähiöuudistuksen koordinaatiotyöryhmä (kotouttaminen ja osallisuus, mm. esitys sosiaaliarkkitehdin virasta)

Turun asem neliöm osaan laatim

2001 Lähiöuudistusstrategia 2008 ARA:n Lähiöohjelma 20082011, Varissuo, monikulttuurinen asuminen

Kuva (www. Kuva 216. Turun lähiökehä, rakentamisen aloitusvuodet ja etäisyys keskustaan.

Turun lähiökehät, Turun Kaupunki yleiskaava 2035,Yleiskaava s.1612035: Lähtökohdat ja tavoi

Turun kaupunki

2008 Yleiskaavan tarkistus vireille

12


2.4 ESIMERKKI: CASE JOENSUU Suomessa on useita kuntia ja kaupunkeja jotka kärsivät muuttotappiosta, mutta myös jatkuvasti kasvavia alueita, erityisesti kaupunkikeskustoissa. Jatkuva kaupungistuminen onkin yhteinen pohjoismainen haaste [Rasmussen 2011]. Yksi suomalainen esimerkki on Joensuu jossa kasvupaineen seurauksena hyväksyttiin vuonna 2012 Joensuun keskustan osayleiskaava jonka keskeisimpiin tavoitteisiin kuului mahdollistaa keskusta-alueen täydennysrakentaminen. Tämä toteutetaan mm sallimalla pääsääntöisesti 6-kerroksista rakentamista nykyisen neljän kerroksen sijaan. Kaavoituksessa tämä toteutetaan ohjeellisilla tehokkuusmerkinnöillä sekä suosituksilla rakennusten määrästä ja kerrosluvusta. [Joensuu 2012]

Kortteleiden täydennysrakentamismalleja sekä esimerkkikortteli Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen

13


14


3 LähiÜiden täydennysrakentamisen mahdollisudet ja keinot

15


16


3.1 KOHDEALUEDEN ESITTELY JA KAUPUNKIEN TAVOITTEET Käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti- hankkeen tutkimuskohteiksi valikoituneet alueet edustavat erikokoisia, ikäisiä ja rakenteeltaan vaihtelevia lähiöitä ja kaupunkiympäristöjä. Osa on hyvinkin homogeenisia kuten esimerkiksi Turun Runosmäen alue ja toiset monimuotoisempia kuten Kouvolan Kasarminmäki ja Kaunisnurmi tai Porvoon Kevätkumpu. Yhteistä alueille on lisärakentamisen mahdollisuus ja paine, asuinympäristön parantamisen, palveluiden lisäämisen sekä itse olevien rakennusten peruskorjaamisen ja esteettömyyden lisäämisen tarve. Useampien osalta on lisäksi tavoitteena monipuolistaa asuntotarjontaa ja edistää asuinalueen soveltuvuutta eri ikäryhmille.

Diplomityöntekijät:

Alueet sekä alueelliset tavoitteet ja diplomityösuunnitelmat esitetään seuraavassa kaupungeittain. Kaupunkien edustajat ovat kirjanneet kehitystyön taustat ja asettaneet tavoitteet, diplomityöntekijät puolestaan esittelevät itse omat ratkaisunsa keskittyen kohdealueen ydinongelmiin ja kehityskohtiin, toteuttamaansa asukasosallistamiseen ja sen tulosten hyödyntämiseen sekä suunnitelman pääpiirteisiin. Viidessä työssä on valittu lisärakentamisen tai muusta ehdotetusta muutoksesta johtuen haastava pienempi osa erillisen kaavoitustarkastelun kohteeksi. Tarkasteluissa on tutkittu miten lisärakentamiseen liittyvät erityispiirteet voitaisiin huomioida ja samalla mahdollistaa joustava ja vähittäinen lähiöuudistus aluekaavoituksen keinoin.

Lotta Kindberg, Oulun yliopisto

KOUVOLA KASARMINMÄKI Leeni Harno, Aalto-yliopisto

KOUVOLA KAUNISNURMI Ida Lautanala, Aalto-yliopisto

PORVOO GAMMELBACKA Sara Pietilä, Oulun yliopisto

PORVOO KEVÄTKUMPU Veli-Pekka Ranta, Oulun yliopisto

TURKU ILPOINEN Katri Palojärvi, Oulun yliopisto

TURKU RUNOSMÄKI

Ohjaajat: Yrsa Cronhjort, Aalto-yliopisto Simon le Roux, Aalto-yliopisto Tomi Tulamo, Aalto-yliopisto Jouni Koiso-Kanttila, Oulun yliopisto Anu Soikkeli, Oulun yliopisto Hannu Tylli, Kouvolan Kaupunki Eero Löytönen, Porvoon Kaupunki Pekka Mikkola, Porvoon Kaupunki Nella Karhulahti, Turku

17


noin kilometrin etäisyydellä ydinkeskustan länsipuolella. Alueen rakentaminen käynnistyi 1910-luvun alussa, jolloin alueelle perustettiin Venäjän armeijan varuskunta. Alueen ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti Jussi Paatela vuonna 1922. Kaava perustui Paatelan suunnittelemaan Kouvolan keskusta-alueen suunnittelukilpailun voittaneeseen työhön.

KOUVOLA KASARMINMÄKI JA KAUNISNURMI

Suurimmat rakennuskokonaisuudet ovat rakentuneet 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tällöin valmistui myös paikalliskeskus, arkkitehti Reino Hämäläisen 1965 suunnittelema Hämeenkulman Ostoskeskus. Viimeisimmät alueen rakennushankkeet ajoittuvat 2010-luvun alkuun. Suunnittelualueen jakaa eteläja pohjoispuoliskoon vilkkaasti liikennöity Kuusaantie. Yksi alueen haasteista on 1950ja 1970-luvuilla rakennettujen talojen pienet asuntokoot: Kasarminmäen alueella keskimäärin 52,5 neliömetriä. Rakennukset ovat pääosin myös hissittömiä ja asuntojen yhteiset tilat ovat ahtaita.

HANNU TYLLI Kouvola sijaitsee Kaakkois-Suomessa Kymijoen ja Helsinki-Pietari-rautatien leikkauskohdassa. Kaupungin ydinkeskusta on rakentunut pohjois-etelä ja itä-länsi-suuntaisten päärautateiden risteyksen ympärille. Vuoden 2009 kuntaliitosten seurauksena Kouvola kasvoi pinta-alaltaan noin 2885 km2 laajuiseksi ja 88000 asukkaan kaupungiksi. Kaupungin ydinkeskustan kehittämiseksi julkaistiin vuonna 2013 Kouvolan Keskustavisio 2030- suunnitelma. Vision tavoitteena on ydinkeskustan elävöittäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen palveluita ja asuntotarjontaa lisäämällä sekä kehittämällä julkista kaupunkitilaa viihtyisämmäksi. Lisäksi tavoitteena on asuntojen määrän merkittävä lisääminen erityisesti alle 1 km etäisyydellä ydinkeskustasta. Myös keskustapalvelujen äärellä asuvien ikärakennetta on tavoitteena monipuolistaa tarjoamalla monipuolisia asumismuotoja mm. lapsiperheille [Keskustavisio 2030].

Diplomitöiden tavoitteet Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alueelle tehtiin kaksi diplomityötä, joista toinen rajautui aluetta halkovan Kuusaantien eteläpuolelle ja toinen pohjoispuolelle. Diplomitöissä tutkittiin alueiden kehitysmahdollisuuksia yleisesti teorian kautta sekä alueille tehtyjen analyysien ja asukaskyselyiden avulla. Lisäksi alueille laadittiin tarkat kehityssuunni¬telmat. Aluesuunnittelun tavoitteena oli monipuolistaa ikä- ja asuntojakaumaa, täydentää rakennuskantaa erityisesti kaupunkimaisella pientalorakentamisella sekä parantaa alueen viihtyisyyttä ja esteettömyyttä.

Diplomitöiden kohteeksi valikoitui Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alue, joka sijaitsee Valokuvia kohdealueelta, Kuvat: Tomi Tulamo

18


Alueella on kaksitoista 3–4-kerroksista rakennusta, joista kaikki ovat hissittömiä. Eräpolun eteläpuoleisissa rakennuksissa on maanpäälliset autotallit, ja pysäköinti hallitsee pihatoimintoja. Pohjoispuolen rakennuksissa ensimmäinen asuinkerros on puoli kerrosta maantasoa ylempänä, ja kellaritilat niiden alla puoliksi upotettuina. Talojen tyylit ovat vaihtelevat; alueella on harja-, tasa- ja pulpettikattoja, nauhaikkuna- ja tiilijulkisivuja, sekä rapattua ja levytettyä pintaa. Runsas puusto verhoaa kuitenkin erilaiset tyylit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

KOUVOLA KAUNISNURMI IDA LAUTANALA Analyysi Kaunisnurmi sijaitsee parin kilometriä Kouvolan keskustasta. Suunnittelualue käsittää kerrostalokokonaisuuden Kaunisnurmen halkovan Kuusaantien eteläpuolella, Eräpolun varrella. Pääosin 60–70-luvuilla muodostunut kokonaisuus on ryhmitelty aikakaudelleen tyypillisesti: väljästi ja avonaisesti. Eräpolun pohjoispuolen talot on sijoitettu vinottain katulinjaan nähden, eteläpuolen talot asettuvat vuorotellen kohtisuoraan ja kadun suuntaisesti.

Suunnittelualueen välittömässä lähiympäristössä sijaitsevat tärkeinä pidetyt museokortteli ja Kasarminmäki. Keskustan ja hypermarkettien palvelut ovat parin kilometrin päässä. Alueella on myös koulu ja päiväkoti, sekä palvelutalo.

RAKENNUSAJAT 1890 –1922

1940–1949

1960–1969

1980–1989

1923–1939

1950–1959

1970–1979

1990-1999

19

2000–


LISÄÄ MUUNLAISIA RAKENNUKSIA

ALUEEN HELMI

KOHENNETTAVA PAIKKA

LAPSEN KOULU TAI PÄIVÄKOTI

UUSI VIHERALUE UUSIA ASUNTOJA

:)

ASIOINTIPAIKKA

:)

KIELT. SOSIAALINEN ILMAPIIRI

:)

:)

MYÖNT. SOSIAALINEN ILMAPIIRI

HYVÄT TOIMINTAMAHD.

HUONOT TOIMINTAMAHD.

LIIKUNTAPAIKKA

MYÖNTEINEN TUNNELMA

KIELTEINEN TUNNELMA

OSTOSPAIKKA

MYÖNTEINEN ULKOINEN ILME

KIELTEINEN ULKOINEN ILME

TYÖ- TAI OPISKELUPAIKKA

SÄILYTETTÄVÄ PAIKKA

POISTETTAVA PAIKKA

VAPAA-AJAN PAIKKA

PEHMOGIS-KYSELYN VASTAUKSET KOHDEALUEESTA KARTALLA

Asukasosallistaminen

ympäristöön, konkreettisia ehdotuksia täydennysrakentamiselle tuli kuitenkin vain vähän. Kyselyssä nousivat esille tärkeinä pidetyt alueet, ja kohdat, joissa olisi parannettavaa. Eräpolun osalta paikannustiedoissa kohennettavina alueina korostuivat tien länsipäädyn leikkipuisto ja pienteollisuuskiinteistöt, joiden toivottiin poistuvan alueelta. Moni toivoi myös koko Eräpolun ulkoista ilmettä siistittävän. Alueella sijaitseva lähikauppa on monien tärkeä asiointipiste, mutta asukkaiden mielestä se tuo muuten hiljaiselle pihakadulle turhaa liikennettä. Osa toiveista oli ristiriitaisia: toisaalta toivottiin lisää piha-alueita, toisaalta lisää pysäköintipaikkoja.

Asukkailta kerättiin lähtötietoja perinteisten haastattelujen lisäksi internetpohjaisen pehmoGIS-kyselyn avulla. Kysely oli avoinna kuukauden ajan, ja siitä tiedotettiin ilmoitustauluilla, Kouvolan kaupungin internet-sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Yhteensä tavoitimme lähes sata vastaajaa, ja saimme yli 550 kokemuspohjaista paikannustietoa alueelta. Kysely herätti positiivista kiinnostusta osallistujissa – myös asukkaat olivat innokkaita kehittämään aluettaan. Asukasosallistamisen tulokset tukivat alueanalyysin johtopäätelmiä. Vastaukset painottuivat viheralueisiin ja olemassa olevaan

20


SUUNNITTELUALUE

PALVELUT

HAASTATTELUT

21


nykytilanne

maantason käyttöönotto

hissit

lisärakentaminen

parasiitti

osittainen purku

kellarin laajennus

kattolaajennus

telakointi

julkisivun kunnostus

purku

terassit

jatkaminen

parvekkeet

yhteys kellariin

KORJAUS JA LISÄRAKENNUSVAIHTOEHTOJA

on mitoitettu 1ap/ 100 k-m2. Lopullisessa ratkaisussa saavutettiin kerrostalotonttien osalta 0,9:n tehokkuus.

Haastattelujen ja kyselyn perusteella Kaunisnurmi on pidetty alue, jonka vehreys ja sijainti tekevät siitä houkuttelevan. Jo pienillä muutoksilla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi asukkaiden viihtyvyyteen.

Hajanaisesti sijoitellut rakennukset ovat haastava lähtökohta täydennysrakentamiselle. Vaikka alueen keskimääräinen tonttitehokkuus on vain 0,47, lisä- ja täydennysrakentamisen toteuttamiselle ei nykyisillä pihajärjestelyillä ole juuri tilaa. Pysäköinti hallitsee maantasoa, ja runsas, paikoin turhankin metsittynyt puusto on vallannut rakennusten välisen tilan.

Suunnittelualueen reunoilta on esitetty purettavaksi asukkaidenkin mielestä alueelle sopimattomat toimitilarakennukset. Niiden tilalla on kerros- ja kaupunkipientaloja. Alueen keskellä oleva pieni lähikauppa puretaan, ja sille tarjotaan isompi tila Eräpolun itäpäädystä, jossa se kytkeytyy luontevammin myös läheiseen ostoskeskukseen. Kaunisnurmen halkaiseva Kuusaantie on muutettu kaupunkimaisemmaksi – alikulkujen rinnalla Kaunisnurmea yhdistävät uudet suojatiet. Kuusaantien eteläreunalla on uusi pihakatu, joka täydentää kevyen liikenteen verkostoa.

Täydennysrakentamisessa lähdin liikkeelle tutkimalla erilaisia konsepteja, joilla hissittömien talojen esteettömyyttä voitaisiin parantaa, ja maantaso saataisiin mahdollisimman tehokkaasti varattua jalankulkijoiden ja pihaoleskelun käyttöön. Sovitin eri konseptit talotyypeittäin, ja kokeilin erilaisia mahdollisuuksia sijoittaa lisärakentamista alueelle eri tehokkuuksilla. Massatarkastelun pohjalta löytyi sopiva vaihtoehto, jota lähdin kehittämään pidemmälle. Täydennysrakentamisen määrää rajoittivat erityisesti autopaikat, joita

Maantasokerroksessa pysäköinnin uudelleenjärjestely vapautti maanpintaa oleskeluun ja lisärakentamiselle. Eräpolun pohjoispuolen lisärakentamisessa on pyritty siihen, että alueelle ominainen, talopäätyjen rytmittämä katukuva säilyy. Tämä on ratkaistu sijoittamalla lisärakentaminen pääosin Kuusaantien puolelle, olemassa olevien rakennusten taakse. Rakennuksia on jatkettu länsipäädystä lisäsiivellä, itäpäädyn porrashuoneiden esteettömyys on saavutettu kytkemällä uusi rakennus sillan avulla olevaan rakennukseen. Oleskeluun on

Suunnitelma

22


varattu eteläpuoliset piha-alueet, johon on sijoitettu myös pienet korttelitalot. Korttelitalot palvelevat asukkaiden yhteistilana, ja niissä voi toimia esimerkiksi talosauna tai pesutupa.

siin hissit ja lisäkerrokset kolmikerroksisten rakennusten päälle. Lisäksi ensimmäisen kerroksen autotalleja on otettu asuntokäyttöön. Pysäköinti ja oleskelu vuorottelevat rakennusten välillä siten, että jokaisella rakennuksella on yhä oma piha-alue. Eteläpuolen piha-alueet on muutettu pysäköintialueesta oleskelupihoiksi.

Eräpolun eteläpuoli on jo alun perin rakennettu tiiviimmin kuin pohjoispuoli, joten myös lisärakentamisen keinot ovat erilaiset. Esteettömyyttä on parannettu lisäämällä rakennuk-

nykyinen rakentaminen n. 13 300 k-m2 tehokkuus n. 0,47

täydennys n. 7200 k-m2 uusi tehokkuus n. 0,75

täydennys n. 9800 k-m2 uusi tehokkuus n. 0,84

täydennys n. 12 800 k-m2 uusi tehokkuus n. 0,95

täydennys n. 15 200 k-m2 uusi tehokkuus n. 1,05

täydennys n. 19 700 k-m2 uusi tehokkuus n. 1,2

TÄYDENNYSRAKENTAMIS- JA TEHOKKUUSTARKASTELUJA 23


I

kirkko

tu ka eli pp Ka eskus ostosk

So tila sk uja

OSTOSKESKUS

Pääportink atu

II

ostoskeskuksen edusta katetaan

Sakaristontie kt

ym

ä

torikojut torikoju

vanha huoltoasema kunnostetaan nuorisotilaksi

Kuusaantie

uu si

lii tt

to (v a imin n h tap a li olk itt u ym ä)

I

ti 22 ap

bussipysäkki

jt

jt

jt

6 ap

III

I

I

raitti Erä

oleskelu

oleskelu oleskel u

I

III

III

Varuskuntakatu

I

I

oleskelu

Eräpolku

ti

35 ap

IV

tila

III

I

II

14 ap III

23 ap

III III

IV

jt

jt

7 ap

III IV

IV

KAUPUNKIPIENTALOT

jt

7 ap

III IV

III

koulu

II V

III

V

III

V

20 ap II

IV

III

V

V

20 ap

männikkö männikk ö

IV

uudet asunnot maantasossa

III

V

V

20 ap

III

V

IV

KOULU JA PÄIVÄKOTI

10 ap

I

3 ap

II

uudet asunnot maantasossa

uudet asunnot maantasossa

3 ap

leikkipuisto

II

II

II

50-LUVUN PIENTALOT

Risustonpolku

II

Länsikaari

100 m

Susikuopantie 50 m

25 m

P

HAVAINNEKUVA 100 m

alVersion

50 m

25 m

P

bussipysäkki jt

Ko ria ns uo ra

8 ap

IV

KAUPUNKIPIENTALOT

III

raitti Erä

II II

II

3 ap

II

II

3 ap

leikkipuis

II

II

II

Länsikaari

bussipysäkki

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

KATTOLAAJENNUS

IV

KAUPUNKIPIENTALOT

raitti Erä

OLEVA RAKENNUS

Ko ria ns uo ra

SUUNNITELMA

II II

TELAKKA

JATKAMINEN

MAANTASOKERROKSEN KÄYTTÖÖNOTTO

II

3 ap

II

II

3 ap II

24

II GSEducationalVersion

II

Länsikaari

Ko ria ns uo ra

8 ap


TUNNELMAKUVA ERÄPOLULTA

+

+

+ +

+ +

+

+

+ + + +

+ +

+

+

+

+

+

+

+

+ +

+

+

+

+

+

+

+

NYKYTILANNE

SUUNNITELMA +

OLEVA RAKENNUS

LISÄRAKENTAMINEN

TERASSIT

LEIKKI

OLESKELU

OLESKELU

PYSÄKÖINTI

VIHERALUEET

HISSIT

PYSÄKÖINTI

25

TYÖTILA


NYKYINEN ASEMAKAAVA

Kuusaantie Kuusaantie

säkki 8 ap

ta II-V jt 3250 100 aantie ta II-V Kuus IV 3250 100

III

IV

III

IV

III

IV

jk

jk

tIa 100 tIa 100

jk

III

II II

ERÄPUISTO

3 ap II

3 ap

ERÄPUISTO

II II

3 ap

tIa 100

V

LänsikLaäanrsi ikaari

III

III

III

jk III

III

V

V

III

III

20 ap

IV

20 ap

IV

V

III

V

V

III

V

III

I

I

I

Eräpolku

II

III

V

III

V

20 ap

IV

III

V

20 ap II I

EHDOTUS UUDEKSI KEVENETYKSI ASEMAKAAVAKSI II

III

AK

V

3 ap

III

I

6 ap

Eräpolku II-V V 3250 III

3 ap

II

jk

IV

jk

III

III IV

III

IV

III

IV

III

jk

bussipysä

I

ta

ta 100

III IV

6 ap

II-V 3250 II-V 3250

100 Eräpolku AK

8 ap

jk

II-V 3250

II

III

AKjt

jt GSEducationalVersion

6 ap jt

ta 100

8 ap

jk

säkki

jt

ta 100

jt

ERÄPUISTO

26


NYKYTILANNE

100 m SUUNNITELMA 100 m

50 m

50 m

Kuusaantie

OLEVA RAKENNUS

P

LISÄRAKENTAMINEN

ASUNTOPIHAT

TERASSIT

Kuusaantie

8 ap

bussipysäkki

P

III

jt

8 ap

KuusIVaantie

oleskelu 7 ap

III

III

IV

IV III

III

I

ERÄPUISTO ERÄPUISTO

V

III IV

20 ap V

oleskelu oleskel u

III

V

III

uudet asunnot maantasossa

II

3 ap

II

ERÄPUISTO

II

3 ap

II

III

I

männikkö bussipysäkki

Ko ria ns uo ra

KAUPUNKIPIENTALOT uudet asunnot maantasossa

III

V

III

V

20 ap

leikkipuisto

IV

III

II

V II

männikkö

3 ap

II

uudet asunnot maantasossa

II

3 ap

I

II

II

II

uudet asunnot maantasossa Kaupunginosa/kylä

Kortteli/tila

Kaunisnurmi

Kouvola

Rakennustoimenpide Kaupunginosa/kylä leikkipuisto Muutos

Kortteli/tila

Kaunisnurmi nimi ja osoite Rakennuskohteen

Länsikaari

V

I

Kouvola

Tontti/Rn:o

Viranomaisten arkistointimerkintöjä varten

Tontti/Rn:o

Piirustuslaji Viranomaisten arkistointimerkintöjä varten

2 2

Rakennustoimenpide Kaunisnurmi Muutos HAVAINNEKUVA / UUSI ASEMAKAAVAAseta Projektin tiedot 5 Rakennuskohteen nimi ja osoite Aseta Projektin tiedot 7 Aseta Projektin tiedot 8 Kaunisnurmi Suunnittelutoimiston tiedottiedot 5 Aseta Projektin Ark. yo Ida Lautanala Aseta Projektin tiedot Projektin tiedot 8 Aalto-yliopisto p. 0415052879 27 7 Aseta Kaupunginosa/kylä

III

II

V

20 ap

IV

leikkipuisto

LänsikLaäanrsi ikaari

II

männikkö

V

uudet asunnot maantasossa

kadunvarsipysäköinti 35 ap

II

III

I

uudet asunnot maantasossa 20 ap oleskelu

II

20 ap

3 ap

oleskelu

IV

3 ap

III

jt

kadunvarsipysäköinti 35 ap V

3 ap

II

III

oleskelu

I

6 apköinti oleskelu kadunvarsipysä 35 ap III

3 ap

II

IV

III I

I

8 ap

II

7 ap

III

III

jt

III

IV

I

inti kadunvarsipysäkö III 22 ap

II

7 ap

III

6 ap

IV

III

äkki

6 ap jt

IV

III

IV

jt

inti

kadunvarsipysäkö 22 ap

jt

II

25 m

inti

kadunvarsipysäkö 22 ap

bussipysäkki

II

25 m

Arkkitehtuurin laitos tiedot Suunnittelutoimiston Kortteli/tila Piirtäjä Suunnittelija Ark. yo Ida Lautanala

Piirustuksen sisältö Piirustuslaji

kaavoitus_1000 Piirustuksen sisältö kaavoitustarkastelu, kaavoitus_1000 kaava_oleva, havainne_ kaavoitustarkastelu, 1000 kaava_oleva, havainne_

s. ida.lautanala@aalto.fi Tontti/Rn:o Viranomaisten arkistointimerkintöjä varten Työnumero

P 1:

1:


28


vaatia pikaisesti korjausta ja toiminnallista päivittämistä. Myös julkinen ympäristö vaatii kehittämistä. Työ painottui alueanalyysiin, alueella toteutettuun asukasosallistumiseen sekä selvitystöiden pohjalta tehtyyn Kaunisnurmen lähiökehityssuunnitelmaan. Koska suunnittelutehtävän painopiste oli käyttäjälähtöisyydessä, asukasosallistumista pyrittiin käyttämään suunnittelijan tekemää alueanalyysiä vastaavana työkaluna suunnitelmaa laatiessa.

KOUVOLA KAUNISNURMI KASARMINMÄKI LEENI HARNO

Asukasosallistuminen

Johdanto

Asukasosallistumisella oli merkittävä rooli suunnittelun painopisteitä valitessa, ja toisaalta asukasosallistumisen toteuttaminen oli jo oma tutkimusalue itsessään. Lähiöiden kehittäminen on haastava suunnittelutehtävä, ja toisin kuin uudisalueilla, lä

Diplomityössä Elävä lähiö - Houkutteleva asuinympäristö pohdittiin lähiökehittämisen haasteita Kouvolan Kaunisnurmen asuinalueella. Kaunisnurmi sijaitsee Kouvolassa vain kivenheiton päässä Kouvolan keskustasta. Alueen toiminnot rajoittuvat pääasiassa asumiseen, mutta julkiset ja kaupalliset palvelut ovat alueelta melko hyvin saavutettavissa myös ilman autoa. Kuten suurin osa muista suomalaisista lähiöistä, myös Kaunisnurmi on kerrostalovaltainen ja sen rakennuskanta on rakennettu pääasiassa 1960- ja 1970-lukujen kaupungistumisen ajalla. Kaunisnurmen rakennuskanta alkaa muiden lähiöiden tapaan

hiöuudistuksessa alueella on jo paljon asukkaita, joiden asumisympäristö on muutoksen alla. Lopputuloksen tulisi parantaa alueella asuvien asukkaiden asumisoloja, mutta toisaalta asumisen tulisi voida jatkua tauotta myös korjausrakentamisen aikana. Siksi alueella asuvat asukkaat tulisi ottaa jo suunnitelman alkuvaiheessa mukaan kehityshankkeeseen.

ASUKASOSALLISTUMISEN MENETELMÄT JA VIESTINTÄKANAVAT

1

OSALLISTUMISEN TIEDOTUS

2

OSALLISTUMINEN

ASIAAN LIITTYVÄT SIVUSTOT (ESIM. KAUPUNKI)

KOTISIVUT

FACEBOOK

FACEBOOK-SIVU PROJEKTIN SÄHKÖPOSTIOSOITE

PAIKALLISLEHDET KATUHAASTATTELUT

ILMOITUSTAULUT ILMOITUS TALOYHTIÖIHIN / KOTEIHIN

MUU

TULOKSET

PEHMOGIS-PAIKANTAMINEN

WEB-MEDIA

PERINTEINEN MEDIA

3

TIEDON VÄLITYS KASVOTUSTEN

ASUKASILLAT

MUU PAIKALLISMEDIA

MUUT TAPAHTUMAT / WORKSHOPIT

29

TULOSTEN PURKU

TULOSTEN KÄYTTÖ SUUNNITTELUSSA

TULOSTEN TIEDOTUS JA JULKISUUS?


Siten lähiöiden kehittämishaastetta voidaan tarkastella paremmin asukkaan näkökulmasta - juuri asukkaathan tuntevat alueen parhaiten, ja tietävät sen heikkoudet ja vahvuudet arkipäiväisessä käytössä. Lisäksi varhaisella osallistumisella voidaan vähentää mahdollisia muutoksesta aiheutuvia konflikteja.

houkuttelevuuden parantaminen, oli tärkeää kuulla, mitkä asiat kannustaisivat asukkaita pysymään alueella tai muuttamaan sinne.

Analyysi Kaunisnurmi on kaupunkirakenteeltaan epämääräinen mutta tunnelmaltaan hyvinkin viehättävä - se on lähiöuudistuskohteena haasteellinen, sillä kaupunkirakenne on pienimittakaavaista ja alueella on jo oma identiteettinsä, vaikka sen aistiikin vain paikoittain. Vaikka suuri osa Kaunisnurmen rakennuksista onkin 1960- ja 1970-luvuilta, Kaunisnurmen kaupunkimiljöö on kokoelma hyvin eri ikäisiä ja tyylisiä rakennuksia. Erilaisten suunnitelmien sekä tyylien kirjo näkyy myös kaupunkirakenteessa. Ajallinen kerroksellisuus on samanaikaisesti sekä alueen vahvuus että heikkous: parhaimmillaan alueen historian havaitsee, kun taas pahimmillaan erilaiset suunnitelmat ovat jättäneet alueelle keskeneräisen tunnel-

Kaunisnurmen asukasosallistumisessa selvitettiin erityisesti, mitkä paikat alueella ovat asukkaille tällä hetkellä tärkeitä, mitkä paikat ovat heidän mielestään kehitystä vaativia tai minne heidän mielestään alueella sopisi uusi rakentaminen. Asukasosallistumisen tarkoituksena ei ollut ainoastaan kerätä lähtötietoja ja suunnittelun tavoitteita itse suunnitelmaa varten, vaan myös tutkia asukasosallistumisen antia suunnittelijalle ja sen käytettävyyttä suunnittelutyön edetessä. Lisäksi kokeiltiin erilaisten menetelmien toimivuutta asukkaiden aktivoimiseksi. Koska lähiöuudistuksen tavoitteena oli Kaunisnurmen alueella alueen KOHDEALUE JA EHDOTETTU TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

30


asiointipaikkani

toivoisin tähän muunlaisia rakennuksia

työ- tai opiskelupaikkani

ympäristön tunnelma kielteinen

alueen helmi

ostospaikkani

uusi viher- tai virkistysalue sopisi tähän

ympäristön tunnelma myönteinen

kohennettava paikka

paikan voisi poistaa

uusia asuntoja sopisi tähän

ympäristön ulkoinen ilme kielteinen

lapsen koulu tai päiväkoti

paikka tulisi säilyttää

ympäristön toimintamahdollisuudet kielteiset

ympäristön ulkoinen ilme myönteinen

liikunta- tai ulkoilupaikkani

sosiaalinen ilmapiiri kielteinen

ympäristön toimintamahdollisuudet myönteiset

vapaa-ajan paikkani

ASUKASKYSELYN TULOKSET KOHDEALUEESTA KARTALLA

man. Aikaisimmat rakennukset ovat 1920-luvulla rakennetut kasarmiin kuuluneet asuinrakennukset alueen pohjoispuolella. Alueen keskellä sijaitsee ortodoksiseksi venäläiseksi varuskuntakirkoksi vuosina 1913–1915 rakennettu Pyhän ristin kirkko, jolla on historiallinen merkitys alueen identiteetille. Alueella on myös 1950-luvun kaupunkisuunitteluihanteita hyvin edustavia rakennuskokonaisuuksia. Näiden merkittävien rakennusympäristöjen säilyttämistä vaalittiin kehityssuunnitelmaa laadittaessa.

vun lähiölle: asuntojakauma on yksipuolinen eikä vastaa nykyaikaisen asumisen tarpeita, rakennuskanta vaatii korjaustoimenpiteitä ja parannuksia energiatehokkuudessa, väestö on ikääntyvää, mutta esteettömyys ei toteudu rakennuksissa ja toisaalta alueen kaupunkiympäristö on virikkeetöntä eikä houkuttele uusia asukkaita. Myös rakennusten arkkitehtuurissa voitaisiin tehdä parannuksia. Osa rakennuksista on julkisivukorjattu, mutta korjausten arkkitehtonisessa laatutasossa on toivomisen varaa. Suunnitelman tavoitteena oli alueen väestörakenteen monipuolisuuden säilyttäminen, toimivan palvelurakenteen turvaaminen, julkisen ympäristön viihtyisyys,

Kaunisnurmen alueen tekniset ja toiminnalliset ongelmat ovat hyvin tyypillisiä 1960-lu-

31


III

B

IV

III

III

V

III

IV

III

III

III VI IV

IV III IV

VV

III

III

VI

III III IV

III

IV V

III

III

IV III

IV VI

III

A

III

III

III

V

VI

III

III III

IV

IV

III IV

III

III

IV

III IV IV

V III

B

A

ASEMAPIIRROS SUUNNITELMASTA HAVAINNEKUVA UUDISKORTTELISTA

32

III III


een rakennuskantaan ja rakennuspiirustuksiin osoitti, että asunnot eivät ole ainoastaan pieniä, mutta lisäksi ne eivät täytä esteettömyysvaatimuksia. Rakennukset ovat hissittömiä ja kulku- ja pesutilat niukasti mitoitettuja.Alueen asuntojakauma vaikuttaa varmasti alueen yleiseen houkuttelevuuteen. Asunnot ne voivat käytännössä palvella vain pieniä talouksia. Koska hissit puuttuvat, ikääntyneiden asuminen voi olla rakennuksissa haastavaa. Vaikka Kouvola ei ole vahvasti kasvava kaupunki, sen keskusta ja keskustan ympäristö ovat muuttovirran kohteena. Muuttava väestö on erityisesti ikääntyvää väestöä, jotka haluavat asua lähellä palveluita pientaloasumisen sijaan. Kaunisnurmi voisi houkutella juuri tällaista muuttovirtaa, jos se asuinympäristönä ja asuntojakaumaltaan palvelisi myös ikääntyvää ihmistä. Jotta alue kuitenkin pysyisi elävänä ja väestöjakauma monipuolisena, alueelle pitäisi

esteettömyyden kehittäminen ja laajentaminen, olemassaolevien rakennusten arkkitehtuurin ja toiminnallisuuden parantaminen sekä asuntojakauman monipuolistaminen. Tarkoituksena oli erityisesti luoda miellyttävä ja elävä asumisen ympäristö, joka houkuttelee uusia asukkaita ja tarjoaa erilaisia asumisen mahdollisuuksia. Suunnittelualueen kokonaisala on noin 67 800 neliömetriä. Olemassaoleva alue on väljästi rakennettu ja melko matalaa, kerroksia on keskimäärin 2,8 kerrosta rakennusta kohden. Alueella on tällä hetkellä noin 945 asukasta ja 746 asuntoa. Asukkaita on siis keskimäärin 1,3 yhtä asuntoa kohden. Alueella on paljon pieniä yhden tai kahden hengen talouksia. Asuntojen koko on yleisesti ottaen hyvin pieni. Monet rakennukset on suunniteltu 1950- ja 1960-lukujen pienellä mitoituksella. Tutustuminen alu-

ANALYYSI, VIHERALUEET JA REITIT

ANALYYSI, LIIKENNEVÄYLÄT JA KULKUYHTEYDET

ANALYYSI + ASUKASOSALLISTUMINEN + YHTEENVETO = SUUNNITELMA

33


TÄYDENNYSRAKENTAMISEN MASSOITTELUN HAVAINNEKUVIA

houkutella myös perheellisiä. Se on nykyisten asuntotyyppien puitteissa vaikeaa. Suunnitelmaa laatiessa pyrittiin erityisesti omakotitalomaisen mutta tiiviin asumisen kehittämiseen, piha-alueiden laadun parantamiseen, rakennusten ja katutilan vuoropuheluun sekä julkisen ympäristön yhteisöllisyyteen.

Alueen kaupunkirakenne säilytettiin Kaunisnurmen kehityssuunnitelmassa pienimittakaavaisena. Täydennysrakentaminen sekä uudisrakentaminen ovat molemmat matalaa, pääasiassa korkeintaan neljä-kerroksista rakentamista. Vain muutamassa paikassa neljän asuinkerroksen määrä ylittyy. Kun vanhan rakenteen päälle rakennetaan lisäkerroksia, kokonaiskerrosluku nousee korkeintaan kuuteen. Suuntalinjat perustuvat analyysin ja asukasosallistumisen tuloksiin. Analyysissä uudisrakentamiselle soveltuviksi alueiksi valikoituivat alueen itäreuna sekä luoteisosa. Luoteisosassa uusi rakentaminen on lisärakentamisen ja uuden korttelirakenteen yhdistelmä, kun taas itäosassa on ainoastaan kokonaan uusia kortteleita. Itäosan rakentamiseen liittyy uusi katulinjaus, joka perustuu vanhaan purettuun rautatielinjaan.

Alueella on määrällisesti paljon viheraluetta, mutta viheralueiden rajautuminen on nykytilassaan epämääräistä ja alueet ovat monin paikoin jääneet hoitamatta. Alueella on paljon epämääräistä julkista tilaa, jonka käyttäjäksi tai hoitajaksi on kenenkään vaikea identifioitua. Toisaalta viheralueilta puuttuu myös luonne ja käyttötarkoitus. Ainoastaan kirkon yhteydessä sijaitseva puisto on viheralueena omaleimainen. Kaunisnurmen alueen kehittämishaasteisiin lukeutui myös sen paikoituksen aiheuttamat ongelmat. Paikoitusalueen määrä on suuri. Lisäksi pihoja ei ole suunniteltu ja paikoitusaluetta ei ole järjestetty, vaan alue on lähinnä vallattu autojen pysäköintipaikaksi. Alueella on myös pinta-alaltaan määrällisesti paljon katutilaa, vaikka liikennemäärät alueen sisällä jäävät melko pieniksi. Alueelle saapuminen sekä ostoskeskuksen ympäristö ovat sekä liikenneteknisesti huonosti toimivia että tunnelmaltaan identiteettiään vailla. Keskusta-alueen kehittäminen ja elävöittäminen oli myös kehityssuunnitelman yksi painopisteistä.

Analyysin jälkeen rakentamiseen soveltuvia alueita tarkasteltiin asukasosallistumisen antamien tulosten valossa. Tarkoitus oli kehittää aluetta niin, että analyysi ja asukasosallistuminen vaikuttivat rinnakkaisesti suunnitelmaan: esimerkiksi uusi rakentaminen on esitetty alueelle, jonne myös asukkaat ehdottivat uutta rakentamista. Vastaavasti asukkaille tärkeitä paikkoja säilytettiin ennallaan. Kolmas suunnitelman välineistä analyysin ja asukasosallistumisen lisäksi oli suunnittelijan skenaario-ajattelu. Suunnitelmaa varten laa-

ALUELEIKKAUS 34


HAVAINNEKUVA KADULTA

ESIMERKKIPOHJAPIIRROKSIA KERROSTALOHUONEOISTOISTA

ESIMERKKIPOHJAPIIRROS RIVITALOHUONEISTOSTA

ALUELEIKKAUS 35


HAVAINNEKUVAPARI MAANTASON TERASSIN KÄYTTÖMAHDOLLISUKSISTA KESÄISIN JA TALVISIN

HAVAINNEKUVA SISÄPIHALTA

36


seokortteli. Vaikka museokortteliin kuuluu ainoastaan pientaloja, niiden tiiviis korttelirakenne, katuun rajautuva rakentaminen, jopa sekava sijoittuminen kartalla sekä monikoordinaattinen asemointi toimii myös pienkerrostaloihin ja rivitaloihin perustuvassa suunnitelmassa.

dittiin maksimi-skenaario (raskas uusi rakentaminen), minimi-skenaario (hyvin kevyt uusi rakentaminen) sekä ”kylä-skenaario”, joka perustuu museokorttelin antamiin vaikutteisiin ja pientalorakentamiseen. Skenaarioita yhdisteltiin varsinaisessa suunnitelmassa analyysin ja asukasosallistumisen antamiin tuloksiin, ja näiden kolmen suunnitteluvälineen avulla alueelle kehitettiin varsinainen täydennysrakentamissuunnitelma.

Suunnitelman ajatuksena ei ole, että se toteutettaisiin kerralla. Ajatus on, että kehitystoimenpiteitä noudatetaan vaiheittaisesti niin, että ensimmäisenä korjataan alueen rakenteelliset ongelmat sekä kehitetään nykyisten asukkaiden elämisen tarpeita. Tärkeää ja ajankohtaista on erityisesti eri ikäluokkien huomioiminen, liikennejärjestelyiden toimivuus sekä viheralueiden parantaminen. Myös korjausrakentamiselle on tarve, ja se on välittömässä yhteydessä myös esteettömyyden parantamisen kanssa.

Suunnitelma Suunnitelma tarttuu laadullisen kestävyyden tavoitteisiin erityisesti tutkimalla alueelle sopivia täydennysrakentamismalleja olemassaolevan ympäristön ja erityisesti suomalaisen pienkaupunkimiljöön näkökulmasta. Suunnitelma ehdottaa täydennysrakentamisen ja uudisrakentamisen malliksi kylämäistä, puurakenteista ja pienimittakaavaista kaupunkiympäristöä. Tyylillisenä inspiraationa toimi suomalainen puukaupunki sekä Kaunisnurmen puiset pientaloalueet ja Kouvolan mu-

Suunnitelmassa painotettiin myös viheralueiden laadullista parantamista. Urbaani ostoskeskuspuisto on osa suunnitelman viheralu-

HAVAINNEKUVA PARVEKKEELTA

37


rakennustiheydellä niin, että alueelle syntyisi elävä kylämäinen tunnelma.

eiden laadulliseen kehittämiseen tähtäävää kokonaisuutta. Kaikenkaikkiaan viheralueita kehitettiin valikoivasti tähdäten määrän sijaan laatuun. Osa tällä hetkellä epämääräisestä viheralueesta poistettiin uudisrakentamisen tieltä, mutta sen sijaan jätettäviä viheralueita ja niiden tematiikkaa kehitettiin ja korostettiin. Lähtökohtana suunnitelmassa oli, että se viheralue, joka asukkailta tulleessa palautteessa koettiin tärkeäksi, kauniiksi ja usein käytetyksi paikaksi, säilytettiin. Viheralueilla on kaiken kaikkiaan alueelle tärkeä identiteettinen merkitys. Siksi tärkeät luontoalueet pyrittiin myös suunnitelmassa säilyttämään mahdollisimman suurilta osin.

Pienkerrostalot ovat 3-5 -kerroksisia. Pienkerrostalojen kerrosluku vaihtelee korttelin sisällä: korttelirakenne saa vaihtelevuutta hyppivistä räystäslinjoista. Pienkerrostalot ovat erilaisen asumisen hybridejä. Niiden alimmissa kerroksissa on esteettömiä pienasuntoja opiskelijoiden tai senioreiden käyttöön. Keskikerroksissa on suurempia kerrostaloasuntoja ja yläkerroksissa suuria, pientalomaisen asumisen piirteitä tavoittelevia asuntoja; suuret terassit korvaavat perinteisen pihan, ja oma sauna ja kaksikerroksinen asunto luovat pientalon henkeä. Pienkerrostaloissakin katutason asunnoissa on omat sisäänkäynnit sekä pihat ja kadunpuoleiset terassit sisäänkäynnin yhteydessä. Tällaisilla ratkaisuilla vältetään liian kaupunkimaista tunnelmaa ja tuodaan eloa myös kadun tasoon.

Suunnitelmassa käytettiin erilaisia korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen tyyppejä. Uudisrakentaminen jakautuu sekä lisärakentamisen kortteleissa että uudessa korttelirakenteessa kahteen talotyyppiin: town housiin sekä pienkerrostaloon. Town house on kolmikerroksista rivitaloasumista, jossa jokaisella asunnolla on oma sisäänkäynti ja oma piha. Town house -asumisen tavoitteena on tarjota omakotitalomaista asumista ekologisella

Suunnitelman perusajatuksena on, että täydennys- ja lisärakentamisella (ja etenkin rakennuksiin liitettävillä lisäkerroksilla tai -siivillä) voidaan tarjota taloudellista pohjaa myös olemassaolevien rakennusten peruskor-

HAVAINNEKUVA TOWNHOUSE-TALOISTA

38


jaamiseksi sekä viihtyisyyden tai toiminnallisuuden parantamiseksi. Kuitenkin vanhojen rakennusten lähelle rakennettaessa on erityisen tärkeää, että suunnittelu on hienovaraista ja olemassaolevat rakennukset huomioon ottavaa, arkkitehtuuri laadukasta, ja että elinympäristöä pyritään parantamaan erityisesti vanhojen asukkaiden näkökulmasta. Tällaisen tiiviin ja olemassaolevien rakennusten välittömään läheisyyteen rakennettavan täydennysrakentamisen tulisi olla myös ajallisesti kestävää. Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ratkaisuissa pyrittiin kauttaaltaan laadullisesti ja ulkonäöllisesti kestäviin ratkaisuihin, jotka parantaisivat jo alueella asuvien asukkaiden asuinympäistöä ja houkuttelisivat tulevaisuudessa uusia, eri ikäisiä asukkaita.

HAVAINNEKUVA URBAANISTA OSTOSKESKUSPUISTOSTA

39


40


PORVOO GAMMELBACKA EERO LÖYTÖNEN, PEKKA MIKKOLA Gammelbacka on kahdesta Porvoon keskeisen taajama-alueen aluekeskuksista lounainen. Alue rakennettiin Porvoon maalaiskunnan keskustaajamaksi sittemmin puretun Gammelbackan kartanon maille 1960-70 - luvuilla. Nesteen öljynjalostamon aloitettua toimintansa Kilpilahdessa 1965 asuntojen tarve kasvoi nopeasti ja paikkakunnalle muutti väestöä muualta maasta. Perusrakenteen taustalla oli Alvar Aallon ideasuunnitelma. VVO (Valtion vuokra-asunto-osuuskunta) oli alueen toteutumisessa keskeinen tekijä. Alueen keskelle rakentui palveluvalikoimaltaan monipuolinen ostoskeskus 1974 – 87. Ostoskeskuksen eteläpuolelle rakennettiin kunnallisten palvelujen keskittymä, Peipon koulu 1979 ja Gammelbackan monitoimitalo 1986. Gammelbackalla on poikkeuksellinen kulttuurihistoria, joka nojautuu vanhaan kartanoympäristöön. Alueen rakennuttua nykyiseen muotoonsa sitä leimasi aluksi voimakkaastikin muualta paikkakunnalle muuttaneiden tuoma sisältö. Meren läheisyys ja hieno puistometsäalue toisaalta tarjoavat huomattavat virkistysmahdollisuudet. Liikenteellisesti alue sijaitsee myös edullisesti suhteessa sekä keskustaan että pääkaupunkiseudulle vieviin liikenneväyliin. Gammelbackassa on nykyään noin 2800 asukasta. VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO

41


Diplomityön tavoitteet Gammelbackan alue sijaitsee linnuntietä noin 2,7 km keskustasta lounaaseen. Diplomityössä tarkasteltava alue käsittää liikekeskuksen, sen ympärille sijoittuvat kerrostalokorttelit sekä aluetta reunustavat pientaloalueet, kuten Purolan. Varsinainen suunnittelualue keskittyy liikekeskuksen kohdalle. Kaupungin tavoitteena on Gammelbackan kokonaisvaltainen kehittäminen, joka tukeutuu palvelukeskittymän kehittämiseen. Diplomityön ensisijaisena tavoitteena on liike-

keskuksen kehittäminen Palkkion osalta kaupunkikaupunkikuvallisesti, sitoutuu KLIKK-hankesopimuksen mukaiseen menettelyyn.

liikenteellisesti ja toiminnallisesti. Gammelbackan sisääntulonäkymäalueen maisemallinen diplomityö kehittäminen on alueen Porvoon imagon kanValmis luovutetaan kaupungille sähköisesti pdf-muodossa. nalta tärkeää. Liikenteen kokonaisjärjestelyt ja pysäköintiratkaisut ovat myös toiminnan kannalta keskeisiä. on sähköisessä muodossa. Osa alueen historiaa Lähtötiedot kaupunki Pysäköintiratkaisua toimittaa ensisijaisesti tarpeen tarkastella laajana kokonaisuutena, käsittelevästä materiaalista on mahdollisesti vain paperimuodossa. koska ostoskeskuksen edustan pysäköintialueelle on sijoitettu ostoskeskuksen lisäksi myös kahden asuinkerrostalon autopaikat. Toisena Yhteystahona toimii kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen ja käytännön järjestelyistä vastaa tavoitteena on pureutua mahdollisen täydenkaavoittaja Pekka Mikkola, tutkimiseen pekka.mikkola@porvoo.fi, P. 019 - 520 2757. tävän asuinrakentamisen liikekeskuksen lähiympäristössä. Kolmas tavoite liittyy julkisten palvelujen kehittämiseen, joissa liikekeskuksen eteläpuolisen monitoimitalon palvelutarjonta ja sen mitoittaminen on oleellista. VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO KARTTA: PORVOON KAUPUNKI

42


luonnonpuisto. Lähiön poikkeuksellinen historia on pohjautuu kartonokokonaisuuteen ja Alvar Aallon ideasuunnitelmaan.

PORVOO GAMMELBACKA

Gammelbackan historia ulottuu 1500-luvulle, jolloin alue oli Gammelbackan kartanon maita. Kartanon päärakennus on sijainnut siellä 1600-luvulta lähtien. Kilpilahdessa 1965 alkanut Nesteen Sköldvikin öljyjalostamon toiminta loi kasvavan tarpeen asunnoille, kun alueelle muutti runsaasti väkeä muualta Suomesta. Vuonna 1966 rakennusyhtiö Haka pyysi Alvar Aaltoa suunnittelemaan uuden asuinalueen yhtiön omistuksessa olleelle yli 100 hehtaarin tontille Gammelbackaan. Aallon ideana oli kokeellinen elementtirakentaminen, mutta rakennuskustannusten kasvaessa suunnitelma ei koskaan toteutunut. Haka rakensi Gammelbackan betonilähiön 1960–70-luvuilla.

SARA PIETILÄ

Alueen analyysi Aikoinaan 10 000 asukkaalle suunniteltu, nykyään n. 3000 asukkaan Gammelbacka sijaitsee alle kolmen kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Alue on tyypiltään metsälähiö, jossa vehreys soljuu talojen välistä, reunoilla on peltomaisema ja vieressä on meri sekä

PORVOO

GAMMELBACKA

SIJAINTI, RAKEISUUS JA ILMAKUVA SUUNNITTELUALUEESTA

43


TILAISUUS GAMMELBACKAN ASUKASYHDISTYKSEN KANSSA 14.3.2013

Perusrakenne perustui löyhästi Aallon ideasuunnitelmaan eli suunnitelmasta jäi karkeasti jäljelle tieverkosto ja keskustan sijainti. Elementtitalot toteutuivat ajalleen tyypillisinä. Keskeisenä tekijänä alueen toteutumisessa oli VVO (Valtion vuokra-asunto-osuuskunta), joka hallitsee edelleen alueen vuokra-asumiskeskeisyyttä isoimpana prosenttina koko Porvoosta. Alueen palvelu- ja liikekeskus rakennettiin vuosina 1974–87 palveluiltaan monipuoliseksi.

ASUKKAIDEN MIELESTÄ HYVÄ / MIELLYTTÄVÄ PAIKKA

Julkinen liikenne

ASUKKAIDEN MIELESTÄ HUONO / PELOTTAVA PAIKKA

Vaarallinen risteys

Vihreä kumpu kesällä, kuvastaa alueen vihreyttä.

Suojateiden puuttuminen, jyrkkä mäki

Ei vihreää. Rumin paikka. Iso parkkipaikka. Iso parkkipaikka.

Sortunut puronpenkka Ei pyöräreittejä alueen sisällä

Palvelut keskitetty. Kartanomainen tunnelma Kumpu: "Pyllis"

Mattojenpesupaikka Minne likavedet?

Vaarallisen jyrkkä mäki

Puronvarren huono valaistus. Kosteikon huono kunto.

Vihreä väylä

Entisen kartanon paikka

Maanpäälline iso parkkipaikka.

Viljelypalstoja

Kuusiaita rajaa tietä Jengitappeluita

TILAISUUS GAMMELBACKAN ASUKASYHDISTYKSEN KANSSA 14.3.2013

Engelin puutarha

Aidattu yksityisalue

ASUKKAIDEN MIELESTÄ HYVÄ / MIELLYTTÄVÄ PAIKKA

Epäsiisti lampi

Epävirallinen jalkatie

ASUKKAIDEN MIELESTÄ HUONO / PELOTTAVA PAIKKA

Kansallispuisto

Pelottava pusikkomainen hiekkaranta

Näköalapaikka

RANTAREITTI. Hyvät ulkoiluyhteydet Porvooseen. Hiihtoladut.

Alueen koko on noin 125 hehtaaria, ja tarkempi suunnittelualue käsittää tämän sisään jäävän noin 17,6 hehtaarin alueen. Tärkeä osa metsälähiötä on tasaiselle maalle kukkuloiden väliin rakennettu keskus, jonka on suunniteltu palvelevan ja tukevan lähiön asukkaita. Kokonaisuus koostuu ostoskeskuksesta, monitoimitalosta ja alakoulusta, ja eri kortteleista lähtevät jalankulkureitit johtavat sinne. Alueen yleisilme on vehreä ja maastonmuodoiltaan vaihteleva. Kerrotalojen välinen tila tuntuu avaralta. Kerrostalokortteleiden pihat ovat metsämäisiä kaistaleita, joita ei ole rajattu.

ASUKKAIDEN GAMMELBACKA. KARTTAAN MERKITTY ALUEEN HYVIÄ JA HUONOJA PUOLIA, 1:10 000

Aluetta hallitsevat 1960–70-luvun lamelli- ja pistetalot, jotka kohoavat mäkien päälle. Korttelit rajautuvat teihin, pysäköintialueisiin tai luonnonalueisiin, jotka rajaavat ne ympärillä olevista asuinalueista. Korttelit ovat siis omia saarekkeitaan, joita viheralueet ympäröivät.

keskuspuisto kartanometsä

Gammelbackan alueella on ulkosyötteinen liikennejärjestely: lähiö kiertyy keskellä olevan puiston ympärille, ajoneuvoliikenne ja parkkikentät jäävät ulkopuolelle. Kaikki pysäköintialueet on rakennettu maan päälle. Kerrostalokortteleiden pysäköinti on järjestetty kortteleiden laidoille suuriksi kentiksi.

ANALYYSI 1:10 000

Asukasosallistaminen Porvoon kaupungin kautta sain mahdollisuuden järjestää asukastilaisuuden alueen asukkaille projektin alkuvaiheessa. Porvoon kaupunki otti yhteyttä Gammelbackan asukasyhdistyksen ylläpitäjään, ja sitä kautta sain sovittua asukkaiden kanssa tapaamisen. Tapahtumaan osallistui yhdeksän henkilöä Gammelbackan kartanoseutuyhdistys ry:stä. Haastattelin asukkaita alueen hyvistä, huonoista sekä kehitettävistä puolista. Teetin heillä myös laatimani lyhyen kyselyn asuinalueen viihtyvyydestä ja pysäköintiratkaisuista. Tilaisuuden lopuksi sain heidän laatimansa

SUUNNITTELUALUE 1:10 000

44


LISÄRAKENTAMISEN JA LAAJENNUSTEN VAIHTOEHTOTARKASTELUJA

Gammelbackan kartanoseutu ry:n kehittämisstrategian, jossa kuvailtiin vielä tarkemmin tilaisuudessa esille tulleita asioita.

ja virkistysmahdollisuuksia pidettiin erityisen tärkeinä ja metsän toivottiin jäävän virkistyskäyttöön. Asukkaat olivat innokkaita ja heillä oli paljon ideoita koskien asuinaluettaan. He olivat myös tyytyväisiä asuinalueeseensa eivätkä kysyttäessä olisi halunneet muuttaa muualle, vaan vaalivat alueen väljyyttä ja metsämäisyyttä.

Asukastapaamisen tuloksena kokosin kartan asukkaiden osoittamista alueensa hyvistä ja huonoista puolista. Keskustan suunnittelua ohjasi asukkaiden toive jättää sisääntulo vehreäksi kuvastamaan alueen luonnetta. Analyysi käsitteli koko Gammelbackan aluetta, joten suunnittelualueen täsmennettyä, asuinkorttelistani ei löytynyt juurikaan asukkaiden kommentteja. Keskustan laajenemiselle sain myönteistä palautetta. Ostoskeskuksen seutua pidetään tällä hetkellä huonosti valaistuna ja pelottavana, vaikkakin hyvien yhteyksien päässä olevana. Karttaan osoitettiin mahdollisia täydennysrakentamispaikkoja. Tärkeää on kuitenkin alueen yleisvaltainen ilme ja eri yhteyksien ymmärtäminen.

Gammelbackassa tuntuu olevan hyvä ilmapiiri, jossa tiedostetaan oman asuinalueen heikkoudet ja vahvuudet. Gammelbackan Kartanoseutuyhdistys ry on ottanut aktiivisen roolin parantaakseen asuinaluettaan ja sen mainetta. Asukasosallistamisen kautta uskon, että Gammelbackasta kehittyy vielä vetovoimainen lähiö.

Suunnitelma

Asukkaat ovat olleet aiemminkin aktiivisia, ja heidän ansiostaan Gammelbackan metsä on pysynyt rakentamattomana. Tämä vahva mielipide on säilynyt läpi vuosikymmenten. Asukkaiden toivomia asioita olivat esimerkiksi sen ainutlaatuisen historian elvyttäminen, imagon parantaminen, laajojen pysäköintikenttien kohentaminen ja valaistuksen tehostaminen, eri ikäryhmien ja maahanmuuttajien osallistamista pidittiin tärkeänä. Kaikille ikäryhmille toivottiin tekemistä ja Gammelbackan henkeä kohottavia yhteistapahtumia. Luonnonaluetta

Suunnitelmani keskittyy keskustan palvelukortteliin sekä sen välittömässä yhteydessä olevaan Suolaketien asuinkortteliin. Gammelbackan keskusta kaipaa kipeästi muodonmuutosta. Tällä hetkellä keskusta koostuu järjestelemättömistä ulkotiloista, suuresta pysäköintialueesta ja neljästä julkisesta rakennuksesta, joista palvelukeskus on tyhjillään. Halusin luoda Gammelbackalle uudenlaisen keskustan, jossa jalankulkijat olisivat etusijalla. Lähtökohtana oli myös entisen kartanon

45


KE

P

SK US

VIERT

OTIE

KA TU ss

ip y

kk

i

37

AP

KU

NT

O IL

U

III

SÄ IN

IV

IV

TIT

UE AL P-

PY

bu

AL O

EN

T

PAL

V

LO SE N I O R I P U I STO

VIN

A AS TO OL P 4A

5 AP

II 9 AP

TU KA TI IN KÖ SÄ PY

I

I

KATTOPUUTARHA

TO

III

WN

KO

W TO

NH

OU

SE

III KO

UL

UM

ES

TA

R

R

IPA

LL

HO

OK

US

EN

E

TT

Ä

IE INT

I MO

NI

TO

I

TA MI

LO

J VIL

EL

YP

AL

ST

AT

7

ME

AP

A ST

RI

NT

AP

I I V

PE

IP

ON

KO

UL

U

IE

GAMMELBACKAN KESKUSPUISTO

AP

VI

II

II

62 AP

6

II 5 AP

U

T

KATTOPUUTARHA

AP

TIE

UL

T IL A

65

IN 8

KO

LI IK E

O

III

UR

II

VI

5

AP

TU

I

AP

6

II

I

LEIKKI

12

II

6

VI

II I M I S T O

ILA

TU KA TI IN KÖ SÄ PY

I

AJ

I VI

23

I

VI

I VI

UE AL P-

VI

TIE

VI

II

A

LEIKKI

I

TA

I

NK A

VI

I

LEIKKI

I

I VI

VI

IE

I

E

ET

T

A

US

VI

AK

KE

LO

TIL

HO

O

OL

TIL

AL

KE

WN

KI

SU

VI

VI

VI

I

AIT

V

II

LII

RA

TO

AU

VI

II VI II

I

LEIKKI

VI

AP

III

I

LEIKKI

LII

LEIKKI

II

VI

P

I

US

AP

P- A LU E1 0A

II

E

AP

I VI

VI

KE

SK

12

II

VI

LEIKKI

II

KE

UE AL P-

AP

LEIKKI

AP

II

I

LII

US

19

AP

II

HO

VI I VI

VA

LEIKKI

WN

HU

T

II

O NH

TO

VI

OW

AL

III

EM

21

AP

I

III

III S E U

AP UE AL P-

TO

E

V STO MI

UE AL P-

AP

16

US

KATTOPUUTARHA

ki

KU

HO

säk

4

IE SIT

II

UE AL P-

II

4

OL

ÄN

s ip y

P

4A

18

WN

AMO

L

UE AL P-

LA

IP

RJA bus

6

TO

IV

TO

RA

RN

I

TO

ST

TA ELU

OKO

KI

AUT

T

K OL

IE

AP

II

AP

II

LÄNSITIE

PALLOKENTTÄ

KEI

NUP

OLK

U

TOWNHOUSE

AJURINTIE

KESKUSAUKIO

KÄVELYRAITTI

HULEVEDET

TORNIPOLKU

YLEISSUUNNITELMA 1:1000

TOWNHOUSE LIIKE

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA

RAVINTOLA MONITOIMITALO

TOWNHOUSE KAHVILA

LIIKE

LEIKKAUS B-B 1:1000

46

TOWNHOUSE ASUKASTILA

LIIKE

KUNTOILU KIOSKI PYSÄKÖINTITALO

PYÖRÄTIE

LÄNSITIE

TORI

KÄVELYRAITTI

KOULUMESTARINTIE

”PYLLIS”

GAMMELBACKAN KESKUSPUISTO

PURO

SEURAKUNTAKESKUS

LEIKKAUS A-A 1:1000


tää palvelut, työtilat, asumisen, palveluasumisen, yhteistilat ja rakenteellisen pysäköinnin. Uuden keskustan rakenne tuo esille alueen neljä vahvuutta: kävely-yhteydet, historian, vehreyden ja puron. Uusi keskusta rajaa Länsitietä ja sen rakenne luo keskelle tilan. Gammelbackan sisääntuloväylän (Keskuskadun) molemmat puolet on jätetty koskemattomaksi puistomaiseksi alueeksi.

puukujan huomioiminen keskustan suunnittelussa. Suunnitelma pyrki ravistelemaan keskustaa ja luomaan uutta suuremmalla mittakaavalla kuin mihin pelkkä julkisivuremontti pystyisi. Imagon nostatus ja alueen houkuttelevuus olivat keskeisiä tavoitteita. Alue on säilynyt hyvin samannäköisenä kuin mitä se oli valmistuttuaan, joitain 1990-luvun pieniä julkisivumuutoksia lukuun ottamatta. Uudemmat rivitalokorttelit on rakennettu omiksi saarekkeikseen ja ne tuntuvat irrallisilta kerrostalo- ja ostoskeskuskokonaisuudessa. Uudella täydennysrakentamisella pyrin luomaan yhteyden myös näiden kortteleiden välille, jotta Gammelbacka tuntuisi eheältä asuinalueelta sisältäpäin.

Keskustan uusiminen tähtää turvallisempaan ja vetovoimaisempaan ympäristöön. ”Kruunuksi” maantasokerroksen päälle on sijoitettu uusia talotypologioita, joiden toivotaan houkuttelevan alueelle uusia asukkaita. ”Kruunun” sisäpuolelle muodostuu uusi vehreä asuinympäristö, asukkaiden yhteinen kattopuutarha. Maantasokerroksen katot on yhdistetty toisiinsa kävelysilloilla. Kattopuutarhat tuovat vehreyden keskustaan ja luovat viheryhteyden keskustan ympärillä oleviin puistoihin.

Lähiön keskusta Suunnitelmassani palvelut ja asuntotarjonta yhdistyvät keskustassa, mikä lisää keskustan käyttäjäastetta. Gammelbackan keskusta on helposti saavutettavissa ja lähiöllä olisi kaikki mahdollisuudet olla houkutteleva asuinalue.

Uudesta keskustasta tulee lähiön maamerkki. Gammelbackan sisääntulonäkymä kohdistuu toriin, puukujaan sekä torin laidalla olevaan pieneen toimistotorniin, joka johdattaa jalankulkijan kävelyraitille. Tulevaisuudessa olisi mahdollista purkaa myös monitoimitalo ja jatkaa keskustan hybridirakennetta pidemmälle.

Uusi keskusta sijoittuu purettujen Palvelu- ja Liikekeskuksen ja laajan pysäköintikentän kohdalle. Suunnitelmassani eri tarkoitukset lomittuvat keskenään, jolloin syntyy hybridikeskusta. Keskustan uusi kokonaisuus yhdis-

Keskustan korttelitehokkuus kasvaa 0,23:sta 1,56:een.

NÄKYMÄ OSTOSKESKUKSEN KATTOTERASSILTA ALAS KESKUSAUKIOLLE

47


NÄKYMÄ KESKUSAUKIOLTA. UUDEN KESKUSTAN JA SUOLAKETIEN VÄLIIN MUODOSTUU PUURIVISTÖN REUNUSTAMA BULEVARDINOMAINEN PÄÄVÄYLÄ.

+32.70

+32.20

+30.40

+29.90 +27.70

+28.20

+27.80

+27.70 +24.50

+25.00

+21.70

+22.20

+19.10

+18.90

+19.40

+16.10

+16.10

+16.60

+13.30

+13.80

+10.50

+11.00

+23.30

+10.50

Keskusaukio

Suolaketie

LEIKKAUS KESKUSAUKIOSTA KAAKKOON. 1:500

TORIN ELÄMÄÄ. GAMMELBACKAN UUSI SISÄÄNTULONÄKYMÄ.

Keskusaukio

48


UUSI KESKUSTA +27 600 k-m2

10 350 k-m2

PYSÄKÖINTIHALLI

1650 k-m2

TOIMISTOTILAT/ ETÄTYÖ

600 k-m2

1800 k-m2

5600 k-m2

ASUKASTILAT

PALVELUTALO +31 asukasta

TOWNHOUSE +97 asukasta

+6530 k-m2

7600 k-m2

PALVELUT / LIIKETILAT

+2160 k-m2

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

LISÄRAKENTAMINEN

49


SUOLAKETIEN KÄVELYRAITTI JATKUU UUTEEN KESKUSTAAN

50


Lisä- ja täydennysrakentaminen

korttelin hengittävä rakenne. Tämä toteutuu sijoittamalla uusia asumismuotoja rakentamattomille alueille eli Suolaketien tapauksessa sen pysäköintikentille. Länsitietä ryhdittävät maastoon nousevat terassoidut 1½-2 -kerroksiset kytketyt pientalot.

Tarkastelemaani kortteliin kuuluu kahdeksan taloa: neljä pistetaloa ja neljä lamellitaloa. Pistetalojen asunnot ovat vuokra-asuntoja, ja rakennuksissa on maanpäälliset kellarikerrokset. Lähes puolet kellarikerrosten tiloista toimii väestönsuojina.

Suolaketie säilytetään kevyenliikenteenväylänä, korttelin keskeisenä raittina. Sen molemmin puolin voidaan sijoittaa kevyitä piharakennuksia, kuten pyöräkatoksia, jotka rajaavat kerrostalojen pihat julkisesta raitista. Suolaketie vie kävelijät suoraan kohti keskustan uutta sydäntä. Raitti toimii selkärankana korttelille ja turvallisena väylänä keskustaan. Uusia polkuja on luotu myös korttelin sisälle, mikä yhdistää talot uusiin pysäköintitaskuihin, täydennysrakennuskortteliin ja alueen vihervyöhykkeeseen. Suolaketien hulevedet voidaan maastonmuotoja hyödyntäen laskea uuden alueen läpi kulkevan pintavesiojan, -kourun tai -painanteen avulla puroon.

Suunnitelmassani elävoitetään pihaa ja maantasokerrosta tilamuutoksilla eli tekemällä asuntoja maantasoon. Pihalle sijoitetaan myös piharakennuksia, joilla sitä voidaan rajata yksityisemmäksi. Jotta pihoille muodostuisi yhteishenkeä, luodaan poluilla yhteyksiä talojen väleille. Uutta arkkitehtuuria edustavat laajennukset katoille ja rakennusten sivuille sekä täydennysrakentamiskortteli. Suuret parkkikentät jaetaan pienemmiksi maisemoiduiksi pysäköintitaskuiksi ja Ajurintie sekä Keskusaukio muutetaan pysäköintikaduiksi. Autopaikkojen jo nykyinen suuri lukumäärä saadaan järjestettyä uudelleen, mutta se ohjaa pitkälti lisä- ja täydennysrakentamisen määrän.

Lisärakentamisella saavutetaan 1,13 tonttitehokkuus entisen 0,93 sijaan. Rivitalokorttelien tehokkuus on 0,61. Kaiken kaikkiaan suunnitelmani käsittävälle alueelle voisi muuttaa 278 uutta asukasta.

Täydennysrakentaminen on sijoitettu korttelin reunoille. Ajatuksena on säilyttää metsälähiön henki, nykyisten asuntojen näkymät ja

Yhteensä 278 uutta asukasta.

25 1, e=

VP

09 1, 85 e= 0, e= P 25 V 1, e= 0,62 e= 27 1, P e=

VP

27 1, e= 41 0, e=

28 1, e=

Keskusta e=1,56 AP = 374 Suolaketie (lisärakentaminen) e=1,13 AP = 246

P

28 1, e=

8 0, e=

8 0, 1 e= 0,4 e=

13 1, e=

P

13 1, e=

09 1, e=

VP

05 1, e=

19 1, e=

P

P

66 0, e=

66 0, e=

P

A LP

VP

VP

19 1, e=

VP

VP

51

1 1, e=

57 0, e=

P 59 0, e= 1 1, P e=

07 1, e=

85 0, e=

62 0, e=

19 1, e=

9 AK 1,0 e=

19 1, e=

59 0, e=

P

VP

VP

19 1, e=

05 1, e=

VP

A LP

TEHOKKUUS JA AUTOPAIKAT ENNEN JA JÄLKEEN 1:5000

56 1, e=

P

P

57 0, e=

43 0, e=

AK 1,1 e=

A LP

2 AK =0,9 e

43 0, e=

AK 0,8 e= 19 1, e=

VP 9 AK 1,0 e=

Suolaketie e=0,93 AP = 214

07 1, P e= 6 5 1, e=

A LP

A LP AK 1,1 e=

2 AK =0,9 e

A LP AK 0,8 e=

Keskusta e=0,23 AP = 217

Suolaketie (täydennysrakentaminen) e=0,61 AP = 68


PIHASUUNNITELMA 1:500 AKSONOMETRINEN NÄKYMÄ PIHASUUNNITELMASTA.

52


PORVOO KEVÄTKUMPU EERO LÖYTÖNEN, PEKKA MIKKOLA Kevätkumpu on kahdesta Porvoon keskeisen taajama-alueen aluekeskuksista kaakkoinen. Alue rakennettiin käytännössä metsään 197090 –luvuilla. Suurin osa kerrostalokannasta ajoittuu 1970-luvulle. Nesteen öljynjalostamon aloitettua toimintansa Kilpilahdessa 1965 asuntojen tarve kasvoi ja paikkakunnalle muutti väestöä muualta maasta. Tähän tarpeeseen vastasi silloisen Porvoon maalaiskunnan puolella Gammelbacka ja kaupungin alueella Kevätkumpu.

rivi- ja omakotitaloihin. Alueen keskivaiheilla on 1978 rakennettu ostoskeskus, jonka yhteydessä on myös kirjasto ja seurakuntakeskus. Ostoskeskuksen vieressä sijaitsee kaksikielinen alakoulu vuodelta 1976. Kevätkumpu on sijainniltaan hyvä ja nykyään arvostettu asuinalue. Yli neljäkymmentä vuotta jatkuneen historiansa ansiosta alueelle on muodostunut oma identiteettinsä, mutta Kevätkumpua ehkä silti vaivaa hienoinen juurettomuus ja rakenteesta johtuva yhteisöttömyys. Erityispiirteenä voitaneen nostaa esiin alueen liikenneverkon mattomaisuudesta johtuva mittakaavattomuus, joka korostuu alueen sisääntuloväylässä. Alue kytkeytyy läheisesti viereisiin työpaikkakortteleihin. Kevätkummussa on nykyään noin 4800 asukasta.

Palveluakseliin ja muunneltuun ruutu- ja tikapuurakenteeseen pohjautuva kaavallinen perusrakenne nojautuu arkkitehti Olli Lehtovuoren voittoisaan kilpailuehdotukseen ”Tukivarsi” vuodelta 1967. Alueella on monipuolisesti erilaisia asumismuotoja kerrostaloista VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO

53


Diplomityön tavoitteet voi tutkia tontin täydentämistä asuin-liikerakentamisen keinoin. Työn ensisijaisena tavoitteena on Ilmarisentien rajaaman korttelin tiivistäminen lisärakentamismahdollisuuksia tutkimalla.

Kaupungin tavoitteena on Kevätkummun kehittäminen siten, että sen väestömäärä säilyisi takaamaan riittävät paikalliset palvelut. Tilojen osalta kehitystä kaipaavat koulu ja kirjasto. Myös ostoskeskusympäristö tarvitsisi kehittymisensä tueksi raikkaita näkemyksiä. Tavoitteena on kehittää Kevätkummun palvelutarjontaa vastaamaan nykyistä kattavammin uusien Kevätkummun itäpuolelle Skaftkärrin suuralueelle Kevätlaaksoon suunniteltavien energiatehokkaiden asuinalueiden tarpeisiin, joista osa tukeutuu suoraan Kevätkummun palveluihin.

Alueen yleisiä kehittämistavoitteita ovat energiatehokkuus, hiilivapaa asuminen sekä alueen kokonaisvaltainen kaupunkikuvallinen, liikenteellinen ja palvelurakenteen kehittäminen. Kevätkumpu liittyy Skaftkärrin-Tarkkisten suuralueeseen.

Pitkänomainen alue sijaitsee linnuntietä noin 1,5 - 3 km keskustasta lounaaseen. Diplomityössä tarkasteltava alue käsittää alueen keskivaiheilla olevan, Ilmarisentien rajaaman korttelin. Korttelissa on pääasiassa vuokraasuinkerrostaloja. Lisäksi tulee tarkastella koulun tonttia, ostoskeskuksen ympäristöä, Kevätkummun korttelitypologiaa ja ryhdistää kaupunkikuvaa. Ostoskeskuksen yhteydessä KARTTA: PORVOON KAUPUNKI VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO

Yhteystahona toimii kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen ja käytännön järjestelyistä vastaa kaavoittaja Pekka Mikkola, pekka.mikkola@porvoo.fi, P. 019 - 520 2757.

3

54


PORVOO KEVÄTKUMPU VELI-PEKKA RANTA

Alueen analyysi Nesteen öljynjalostamon aloitettua toimintansa Porvoossa vuonna 1965 muutti paikkakunnalle runsaasti uusia asukkaita ja asuntojen tarve kasvoi huomattavasti. Asuntotarpeeseen vastattiin kaavoittamalla Porvoon keskustan ympäristöön uusia lähiöitä, joista Kevätkumpu muodostui keskustan itäpuoleseksi aluekeskukseksi. Kevätkummun lähiö sijaitsee Porvoon keskustasta noin 1,5 - 3 kilometriä kaakkoon. Lähiö käsittää noin 130 hehtaarin laajuisen suorakulmaiseen koordinaatistoon rakennetun alueen, joka erottuu muusta kaupunkirakenteesta metsävyöhykkein.

TARKASTELUALUE, RAKEISUUS JA ILMAKUVA

55


Kevätkummun lähiön asemakaava perustuu vuosina 1966 - 67 käytyyn suunnittelukilpailuun, jonka voitti arkkitehti Olli Lehtovuori ehdotuksellaan ”Tukivarsi”, joka perustuu kampamaiseen pääkatuverkkoon ja suorakulmaiseen koordinaatistoon ja se muodostaa alueelle mattomaisen kaupunkirakenteen, jossa on paljon tiiviisti rakennettuja pientalokortteleita. Kokoojakatujen yhteydessä sijaitsee lisäksi kerrostalokortteleita, jotka muodostavat diagonaalisesti alueen halki kulkevan akselin. Keskeistä ehdotuksessa ovatkin juuri erityyppiset akselit, kuten viherakselit, kevyenliikenteen akselit ja palveluakselit. Yhdessä nämä muodostavat alueelle keskenään risteävän verkoston. Suunnitelma on jonkin verran muuntunut kaavarungoksi työstettäessä, mutta sen perusajatukset ovat kuitenkin havaittavissa.

sempaan kerrostaloasuntoon ja lähemmäs palveluita, joten alueelta on alkanut vapautua asuntomarkkinoille omakotitaloja. Alueen asukaskunta saattaakin osittain olla vaihtumassa lähivuosina. Porvoon kaupungilla on meneillään Skaftkärr-hanke, jonka päämääränä on kaavoittaa uusi energiatehokas ja tiivis asuinalue Kevätkummun itäpuolella sijaitsevan Kevätlaakson sekä eteläpuolisen Tarkkisen alueille. Uudet asuinalueet tukeutuvat liikenneverkon ja lähipalveluiden suhteen osittain Kevätkumpuun. Uusien asuinalueiden rakentamisen alkaessa Kevätkummun täydennysrakentaminen ja alueen lähipalveluiden kehittäminen tulevat ajankohtaisiksi.

Asukasosallistaminen

Alueen pääkadut toimivat pääasiassa vain ajoneuvoliikenteen väylinä, ja ovat yleisilmeeltään melko sulkeutuneita. Asunnot ja niiden pihat avautuvat puolestaan pienemmille asuntokaduille. Palvelut ovat kaavarungossa sijoitettu suuren kaupunginpuiston yhteyteen, ja kerrostalokortteleiden lävitse puikkelehtiva kevyen liikenteen reitistö yhdistää niitä. Käytännössä kevyen liikenteen verkosto on kuitenkin toteutunut hyvin katkonaisena. Myös muutamien kerrostalojen maantasokerroksiin on määritelty esimerkiksi kaupallisia palveluita, mutta vain murto-osa palveluista on käytännössä toteutunut.

Kevätkummun sekä viereisen Kevätlaakson alueiden kehittämiseen liittyen järjestettiin syksyllä 2012 Internet-pohjainen PehmoGISkysely, jossa asukkaat pystyivät muun muassa merkitsemään alueelta merkittävimpiä paikkoja ja kehittämistä vaativia kohteita. Vastauksista käy hyvin ilmi, kuinka tärkeää asukkaille on lähiön luonnonläheisyys ja rauhallisuus. Toisaalta alueen puistojen huono kunto ja viheralueiden hoitamattomuus häiritsevät useita asukkaita. Merkittäväksi lähiliikuntapaikaksi kyselyssä nousi alueen itäpuoleisella metsäalueella sijaitseva Humlan ulkoilureitistö.

Porvoon Kevätkumpu on rakennettu kolmessa eri vaiheessa, ja saman alueen talot ovat rakentuneet aina samaan aikaan. Tämä luo alueelle melko yhtenäisen ilmeen. Alueen rakentaminen on alkanut järjestelmällisesti Kevätkummun luoteisosasta 70-luvun puolivälissä ja edennyt kohti kaakkoa, niin että kolmas vaihe on rakentunut 80-luvulla. Ajallisesti alueella on siis melko yhtenäinen rakennuskanta. 1980-luvun jälkeen alueen kehitys on pysähtynyt silloin vallinneeseen tilaan, ja alueelle onkin rakennettu ainoastaan muutamia taloja 1990-luvulla.

Myös Kevätkummun keskuksen ja sen palveluiden tärkeys korostui kyselyssä. Lähipalveluiden säilyminen onkin useimmille alueen asukkaille hyvin tärkeä asia. Yksityisen liikekeskuksen yrittäjiä ja toimijoita puolestaan kiinnostaa liikekeskuksen toiminnan kehittäminen ja lisärakentaminen, mikä on käynyt ilmi heidän ja kaavoitusviranomaisten välisessä vuorovaikutuksessa. PehmoGIS-kyselyssä nousi myös esiin epämiellyttäviä ja jopa turvattomalta tuntuvia paikkoja alueelta. Epämiellyttävänä alueena pidettiin esimerkiksi ostoskeskuksen ympäristön laajoja hämäriä metsiköitä, joissa asukkaiden mukaan liikuskelee erinäisiä ”laitapuolen kulkijoita”. Myös kerrostalokortteleiden muodostamia alueita, joissa sijaitsee useita kaupungin vuokra-asuntoja, pidettiin pääosin epämiellyttävinä. Osin syyt alueiden epämiellyttävyyteen ovat sosiaalisia, mutta osittain myös kerrostalokortteleiden ränsistynyt ja

1970-luvun lopulla Kevätkumpuun muutti paljon lapsiperheitä, mutta sen jälkeen alueen muuttoliike on supistunut huomattavasti, ja varsinkin alueen omakotitaloissa asukkaiden vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä. Nykyisin alueen omakotitaloissa asuukin enimmäkseen eläkeikään ehtineitä pariskuntia. Osa vanhemmista kevätkumpulaisista on viime aikoina päättänyt muuttaa keskustaan helppohoitoi-

56


ALUEEN LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN TYYPIT, AKSONOMETRIA alueellinen täydennysrakentaminen

rakennuskohtainen lisärakentaminen

korttelikohtainen täydennysrakentaminen

tilan käyttötarkoituksen muutos

hoitamaton yleisilme luovat negatiivisia mielikuvia.

nittelualueella käytettyjä lisä- ja täydennysrakentamisen ratkaisuja voidaan soveltaa myös muihin Kevätkummun samantyyppisiin kortteleihin.

Toukokuussa 2013 Kevätkummussa pidetyssä lähialueiden kaavoitusta ja Kevätkummun kehittämistä käsitelleessä asukastilaisuudessa nousi esiin asukkaiden huoli alueen slummiutumisesta. Tieverkon huono kunto, keskuksen metsittyneisyys, yleinen epäsiisteys ja alueen rakennusten rapistuva kunto huolettivat monia kevätkumpulaisia. Uusien alueiden rakentumisen myötä myös Kevätkummun alueen kehittämistä odotetaankin kovasti asukkaiden keskuudessa. Toisaalta osa asukkaista suhtautuu hieman epäillen alueen yhdyskuntarakentamisen tiivistämiseen. Metsälähiömäisyyden pelätään häviävän täydennysrakentamisen myötä, mikä mielikuva varmasti luo haasteita aluetta uudistettaessa.

Kevätkummun keskuksen alue on myös tärkein yksittäinen kehitettävä kokonaisuus alueella. Tämän vuoksi suunnitelma keskittyy nimenomaan keskukseen ja sen ympäristöön. Lähitulevaisuudessa uuden Kevätlaakson alueen rakentuessa Kevätkummun palveluiden potentiaalinen käyttäjäkunta kasvaa merkittävästi. Keskuksen houkuttelevuus, viihtyisyys sekä palveluiden toimivuus ja monipuolisuus ovatkin avainasemassa, mikäli alueen uudet asukkaat pyritään saamaan käyttämään Kevätkummun keskuksen palveluita. Välimatka Porvoon keskustaan on autolla liikuttaessa melko lyhyt, joten alueen asukkaat saattavat ryhtyä käyttämään sen tarjoamia palveluita, jos Kevätkummun aluekeskus ei pysty kilpailemaan niiden kanssa. Toimiva aluekeskus puolestaan voi elävöittää lähiötä, sekä vähentää keskustan ja Kevätkummun välistä autoliikennettä.

Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueeksi on rajattu Kevätkummun keskiosista Sammontien etelänpuoleinen alue. Suunnittelualue käsittää Kevätkummun keskuksen, siihen liittyvän pelikentän alueen, Ilmarisentien rajaaman kerrostalokortteleiden muodostaman kokonaisuuden sekä sitä ympäröivän pientaloalueen. Suunnittelualue sisältää siis kaikki alueen keskeisimmät rakennus- ja korttelitypologiat. Näin ollen suun-

Kevätkummun keskusalueen uudistaminen kehittää koko alueen imagoa, ja se voi toimia liikkeellepanevana voimana myös ympäröivien alueiden uudistamiselle ja täydennysrakentamiselle.

57


ASEMAPIIRROS

NÄKYMÄKUVA KERROSTALOPIHALTA

58


NÄKYMÄKUVA TORILTA

Lisä- ja täydennysrakentamissuunnitelma

Kevätkummussa erillispientalojen rakentaminen olemassa olevaan korttelirakenteeseen ei ole monissakaan paikoin järkevää tai mahdollista. Suunnitelmassani täydennysrakentamisella on kuitenkin pyritty tuomaan alueelle uusia asuntotyyppejä, joissa on paljon pientaloasumiseen liittyviä piirteitä, vaikka kyseiset rakennukset muodostavatkin selkeästi tiiviimpää korttelirakennetta.

Kevätkummun keskuksen alue on nykyisellään hyvin väljästi rakennettu. Suurin osa alueesta on metsää. Suunnitelmassani olen tiivistänyt alueen yhdyskuntarakennetta merkittävästi, jolloin myös keskuksen alueelle ja ympäristöön saadaan lisää asukkaita. 1960- ja 1970-luvulla suunnitellun lähiön eri toiminnot on eriytetty omille alueillensa, minkä seurauksena esimerkiksi keskus muuttuu iltaisin palveluiden sulkeuduttua autioksi ja kuolleeksi kaupunkitilaksi. Suunnitelmassani olen pyrkinyt sekoittamaan toimintoja, millä voidaan ehkäistä kyseistä ilmiötä.

Täydennysrakentaminen myös monipuolistaa alueen asuntotarjontaa. Nykyisellään Kevätkummussa on runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja kokoojakatujen ympäröimissä kortteleissa ja muilla alueilla pääasiassa pieniä omakotitaloja. Täydennysrakentamisesta suuri osa painottuu mittakaavallisesti näiden talotyyppien väliin. Useimmat uusista rakennuksista ovat erityyppisiä kytkettyjä pientaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja. Kyseisillä asuntotyypeillä on

Porvoon lähiöalueilla pientalot ovat melko haluttu asumismuoto. Kevätkummun itäpuolelle Kevätlaaksoon kaavoitettava uusi tiivis pientaloalue vastaa tähän kysyntään, mutta

59


tillä ja toiminnoilla. Liikuntakeskukselle on rakennettu myös huoltorakennus, jolloin sitä voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin.

myös täydennetty kerrostalokortteleita, jolloin ne eivät enää niin selkeästi muodosta omaa muusta rakennuskannasta erillään olevaa kokonaisuutta. Katutasoon sijoitetuilla uusilla asunnoilla ja niiden pihatoiminnoilla voidaan myös aktivoida kerrostalokortteleiden passiivisia piha-alueita, mikä vähentää monille kerrostalolähiöille tyypillistä autioiden pihojen luomaa epämiellyttävää tunnelmaa.

Alueelle on rakennettu uusi viherakselia pitkin alueen läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Kevätkummun eteläosan, liikuntakeskuksen, koulun ja Kevätkummun keskuksen palvelut, ja johtaa aina Kevätkummun pohjoisosaan saakka. Muutoin suunnitelmassa on yhdistetty eriytettyjä kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen reittejä kulkemaan samoille kaduille. Näin alueen kokoojakatujen ilme muuttuu enemmän katumaiseksi, eivätkä ne toimi ainoastaan sulkeutuneina moottoriliikenneväylinä. Kerrostalokortteleiden keskellä sijaitseva puisto on säilytetty. Puisto on pääasiassa luonnontilaista metsää, kun taas korttelipihat ovat hoidettua pihatilaa leikkipaikkoineen ja muine pihatoimintoineen. Kerrostalokortteleita ympäröivä Ilmarisentie on muutettu pihakatumaiseksi ajoneuvoliikenteen, pysäköinnin ja kevyen liikenteen yhdistäviksi katutilaksi. Eri liikennemuodoille ja pysäköinnille varatut alueet on jäsennelty eri pintamateriaaleilla ja puuistutuksilla, jotka myös yhdistävät kadun ilmeen puurivien reunustamaan Sammontiehen.

Kerrostalokortteleissa oleva täydennysrakentaminen on sovitettu osaksi olemassa olevaa korttelirakennetta. Keskuksen alueella täydennysrakentaminen sen sijaan muodostaa kokonaan uusia kortteleita. Keskuksen korttelien mittakaava on kuitenkin sovitettu vastaamaan olemassa olevien kortteleiden mittakaavaa, jolloin uusi rakennettu alue sulautuu osaksi lähiön muuta mattomaista korttelirakennetta. Vaikka alueelle sijoitetaankin runsaasti lisää rakentamista, on olemassa olevat lähiön eri rakennusvaiheita erottavat metsäiset viherakselit kuitenkin säilytetty. Suunnitelmassa täydennysrakentamisella onkin selkeytetty rakennettujen alueiden ja luonnontilaisten alueiden rajoja. Myös viherakseleihin liittyvä liikuntakeskus on uudistettu. Vanha laaja sorakenttä on korvattu useilla pienemmillä kenHAVAINNEKUVA ILMARISENTIEN PYSÄKÖINTIKADUSTA

60


HAVAINNEKUVA KYTKETYISTÄ PIENTALOISTA

VALOKUVA ILMARISENKADULTA, NYKYTILANNE

61


HAVAINNEKUVA LAMELLITALOKORTTELISTA ASEMAPIIRROS LAMELLITALOKORTTELISTA

62


LEIKKAUS KERROSTALOISTA HAVAINNEKUVA SAMMONTIELTÄ

VALOKUVA SAMMONTIELTÄ, NYKYTILANNE

63


TURKU ILPOINEN NELLA KARHULAHTI Ilpoisten lähiö on rakennettu 1960-70-luvuilla suhteellisen väljästi metsäisten rinteiden rajaamaan laaksoon ja osalle rinteitä. Ostoskeskus toimii alueen solmukohtana. Ilpoinen sijaitsee noin 4 km ydinkeskustasta kaakkoon ja lähiöideologioiden mukaisesti alue on hieman erillään muusta kaupunkirakenteesta. Alueella on peruspalveluita ja alue rajautuu virkistysalueisiin. Ilpoisissa on noin 2400 asukasta.

Diplomityön tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää Ilpoisten lähiötä vetovoimaisena asuinalueena, jolla on hyvät peruspalvelut. Alueen väljä kaupunkirakenne antaa mahdollisuuden alueen täydennysrakentamiseen olevia palveluita ja kunnallistekniikkaa hyödyntäen. Suunnitelma tulee toimimaan ajatusten herättäjänä lähiön tulevaisuuden täydennysrakentamiseen. Suunnittelutehtävän kohteena on Ilpoisten avoimen keskusta-alueen kehittäminen täydennysrakentamisella. Ilpoisista tehdään koko alueen kattava yleissuunnitelma sekä tarkempi suunnitelma keskusta-alueen kehittämisestä. Suunnitelmalta toivotaan raikasta ja kokonaisvaltaista ideointia. Pääpaino on ostoskeskuksen lähialueiden väljän kaupunkitilan eheyttämisessä ja tulevan maankäytön ideoinnissa. Pääteemoja ovat avoimen kaupunkitilan kehittäminen, täydennysrakentaminen, lähiön keskusta ja palvelut

KAAVAKARTTA JA ILMAKUVA: TURUN KAUPUNKI VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO

64


TURKU ILPOINEN KATRI PALOJÄRVI

RAKEISUUS, SUUNNITTELUALUE RAJATTU

Analyysi Ilpoinen sijaitsee Turun ydinkeskustasta katsottuna kaakkoon neljän kilometrin päässä. Alue rajautuu pohjois-, itä- ja länsipuolelta väljästi metsäisten rinteiden reunustamaan laaksoon ja osalle rinteitä. Ostoskeskus laakson pohjalla toimii alueen solmukohtana. Alue on hieman erillään muusta kaupunkirakenteesta, alueella on joitakin peruspalveluita ja alue rajautuu virkistysalueisiin. Eteläpuolelta alue rajautuu Ilpoistentiehen sekä osin Katariinan lähiön omakotitaloihin. Idässä Ilpoistentien toisella puolella sijaitsee myös Peltolan SUUNNITTELUALUE

VALOKUVIA KOHDEALUEELTA

65


naisuuteen. Alueelta löytyy myös hyvin yhtenäinen ja miellyttävä 1980-luvun rivitaloalue. Lähiön ostoskeskus edustaa hyvin 1960-luvun ostoskeskusrakentamista. Rakennus ei tyylipuhtaudestaan huolimatta yksikerroksisuutensa takia sovellu alueella muuten käytettyyn mittakaavaan eikä myöskään rajaa katutilaa tai muodosta selkää keskustaa.

siirtolapuutarha, pohjoispuolella Luolavuoren kerros- ja pientaloalue ja lännessä Ispoisten pientaloalue. Alueen yleisilme on hyvin vehreä sekä väljä, selkeää kaupunkitilaa ei alueella juuri muodostu. Ilpoinen rajautuu voimakkaasti ympäröiviin korkeisiin metsäisiin kallioihin, mikä on oleellinen osa alueen identiteettiä. Laajat, eri rakennustyyppejä sisältävät korttelit kytkeytyvät toisiinsa kevyen liikenteen väylillä. Metsäisyyttä rikkovat vain laajat pysäköintialueet rakennusten edustalla. Lähiön keskusta käsittää yhden sisäpihallisen rakennuksen, joka sijaitsee alueen keskellä tienristeyksessä. Ilpoisen koulukeskus sen sijaan sijaitsee Lauklähteenkadun päässä muodostaen oman kokonaisuutensa. Korttelitehokkuudet vaihtelevat korkeilla pistetaloalueilla 0,54-1,1 välillä. Lamelli- ja pistetaloja yhdistelevissä kortteleissa tehokkuus on 0,44-0,51, lamellitalokorttelissa 0,38-0,39 ja rivitaloalueella 0,26-0,28.

Ilpoista ympäröivä ja rajaava runsas viherrengas ja jylhä kalliomaasto ovat tärkeitä alueen identiteetin kannalta ja tuovat alueelle omaleimaista tunnistettavuutta. Yksi Ilpoisen erityispiirteistä on sen sijainti laaksossa, mikä eristää sen muusta kaupunkirakenteesta. Ilpoisissa yhdistyvät luonnonläheisyys, vehreys sekä asumisen väljyys. Ilpoisten tunnelmaa kuvaavat myös korkealla kalliolla metsien keskellä kohoavat tornimaiset pistetalot.

Asukasosallistaminen Täydennysrakentaminen tapahtuu asuinkortteleissa kytketyin pientaloin, joilla rajataan pihaa sekä korotetaan osaa olemassa olevista kolmikerroksisia lamellitaloja kahdella lisäkerroksella. Rakennusten korottaminen vii-

Valtaosa Ilpoisista on rakentunut melko lyhyessä ajassa 1960- ja 1970-luvuilla. Vaikka rakennukset ovat muodoltaan erilaisia, kuuluvat ne silti materiaalien käytöltään samaan koko-

KORTTELISUUNNITELMAT

66


HAVAINNEKUVA SUUNNITTELUALUEESTA

teen kerrokseen mahdollistaa hissien rakentamisen porrashuoneisiin rakennuksen rungon sisälle ja siten helpottaa ikääntyvien asukkaiden asumista sekä nostaa rakennuksen arvoa. Lisälämmöneristäminen sekä julkisivujen ja ikkunoiden uusiminen parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Kaksikerroksiset pientalot tarjoavat uutta ja yksilöllisempää vaihtoehtoa kerrostaloasumiseen. Täydennysrakentaminen ja pihatoimintojen uudistaminen on kannattavaa asukkaiden kannalta, sillä vaikka lisäkerrosten rakentaminen maksaa, saadaan asuntojen myynnistä voittoa sekä nostetaan koko alueen asuntojen arvoa. Täydennysrakentamisesta syntyneellä voitolla voidaan kunnostaa rakennusten yhteisiä tiloja sekä piha-alueita. Samalla parannetaan myös asumismukavuutta sekä viihtyvyyttä.

KLIKK-hanketta, kerrottiin alueen nykytilanteesta ja kehittämistarpeeseen johtaneista tekijöistä. Tämän jälkeen siirryttiin työskentelemään ryhmiin, joita vetivät kaavoitusarkkitehti Turun asemakaavoitusosastolta sekä kaksi KLIKK-hankkeen diplomityöntekijää itseni mukaan lukien. Tapahtuman ilmapiiri oli hyvä ja asukkaat selvästi kiinnostuneita oman asuinalueensa asioista. Ilpoinen oli asukkaiden mielestä myös erittäin hyvä paikka asua. Ryhmissä tutkittiin asukkaiden kanssa kartan avulla Ilpoisten hyviä ja huonoja puolia sekä keskusteltiin alueen kehittämisvaihtoehdoista. Ryhmien vetäjät kirjasivat ylös asukkaiden tekemät huomiot. Lisäksi asukkaat täyttivät asukaskyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan tarkemmin muun muassa Ilpoisten viihtyvyyttä, virikkeitä, palveluja ja turvallisuutta.

Asukasiltaa Ilpoisissa mainostettiin ilmoituksella Turkulainen-lehdessä sekä kerrostalojen porrashuoneisiin viedyillä mainoksilla. Asukastapahtumaan saapui noin kaksikymmentä asukasta ja aluksi heille esiteltiin lyhyesti

Asukkaiden yleiskuva Ilpoisista asuinpaikkana oli hyvä, alue nähtiin vehreänä, rauhallisena ja väljänä. Hyviä ja huonoja puolia mietittäessä tuli selkeästi ilmi Ilpoisten pääasiallinen ongelmakohta, alueen keskellä sijaitseva ostos-

67


YLEISSUUNNITELMA, ASEMAPIIRROS JA ALUELEIKKAUS

keskus ja sitä ympäröivä laakea kaupunkitila. Keskustan risteys ja erityisesti pubin edusta koettiin turvattomana ja epäviihtyisänä. Alueen turvattomuutta lisäsi myös nuorison autoilukäyttäytyminen keskustassa. Epäselvät pysäköintijärjestelyt sekä istutusten puute miellettiin myös häiritseviksi tekijöiksi. Suuri pysäköintialue nähtiin tarpeettomana, eivätkä alueen huoltaminen tai pihajärjestelyt toimineet toivotulla tavalla.

tämisestä kysyttäessä tulivat esiin ehdotukset muun muassa skeittiparkista, koirapuistosta sekä hiihtomajan aktivoinnista.

Suurin osa asukkaista oli melko tyytyväisiä palvelujen tasoon Ilpoisissa. Julkiseen liikenteeseen toivottiin lisää vuoroja, varsinkin iltaisin ja sunnuntaisin busseja meni liian harvoin. Virikkeitä sen sijaan oli alueella riittävästi, erityisen tyytyväisiä asukkaat olivat Ilpoisten ulkoliikuntamahdollisuuksiin, leikkipuistoihin sekä viheralueisiin. Reitistöt oli myös valaistu riittävästi. Osa kevyen liikenteen väylistä koettiin kunnoltaan hieman huonoina, eikä niiden talvikunnossapito ollut riittävää. Alueen kehit-

Suunnitelma

Rakennusten kunto miellettiin melko hyväksi, vain joidenkin mielestä ne kaipasivat kunnostusta. Erityisesti alakoulun uudehko julkisivuremontti oli asukkaiden mielestä onnistunut. Muutoin alakoulun pihan pysäköintijärjestelyt koettiin liian pieniksi sekä toimimattomiksi.

Ilpoisten lähiö rajautuu maastonmuodoiltaan tehokkaasti lähes kaikista ilmansuunnista, joten alueen reunojen laajentaminen ei ole perusteltua eikä tarkoituksenmukaista. Täydennysrakentaminen keskittyy siis jo rakennetuille alueille, jolloin hieno luonnonympäristö ja sen ainutlaatuinen miljöö säilyy lähes koskemattomana. Kortteleita täydennetään siten, ettei niistä tule liian tiiviitä eikä korttelipihan metsäinen tunnelma häviä. Uusilla

68


TÄYDENNYSRAKENTAMINEN, UUDET PIENTALOT

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN, LISÄKERROKSET OLEMASSA OLEVIEN RAKENNUKSIEN PÄÄLLE

RAKENNUKSET ALUEELLA

KERROSTALO,KERROSTALO, VII-VIII KRS VII-VIII KRS KERROSTALO, III-VI KRS

KERROSTALO, III-VI KRS

RIVITALO

RIVITALO AUTOKATOS

AUTOKATOS

KYTKETTY PIENTALO

KYTKETTY PIENTALO PALVELUASUMINEN LIIKERAKENNUS PALVELUASUMINEN KOULU TAI PÄIVÄKOTI

LIIKERAKENNUS KOULU TAI PÄIVÄKOTI

69


KYTKETTY PIENTALO

TÄYDENNYSRAKENTAMISEN RATKAISUITA

KYTKETTY PIENTALO JULKINEN RAKENNUS

JULKINEN RAKENNU

LIIKERAKENNUS

LIIKERAKENNUS

UUSI RAKENNUS

UUSI RAKENNUS

PALVELURAKENNUS

PALVELURAKENNUS OLEMASSA OLEVA RAKENNUS

OLEMASSA OLEVA R KYTKETTY PIENTALO JULKINEN RAKENNUS LIIKERAKENNUS UUSI RAKENNUS PALVELURAKENNUS OLEMASSA OLEVA RAKENNUS

70


asettaa hissi porrassyöksyjen väliin. Vanhojen rakennusten julkisivut uusitaan ja lisälämmöneristetään sekä vanhat ikkunat vaihdetaan tiiviimpiin. Maan tasossa olevat kytketyt kaksikerroksiset pientalot rajaavat laajoja pihoja reunoilta. Kytkettyjen pientalojen kortteli rajaa myös Jaakkimankadun alkupäätä.

rakennuksilla voidaan hienovaraisesti erottaa kortteli metsästä selkeämmin omaksi kokonaisuudekseen. Rakennusten sijoittelu on mietitty koko suunnitelmassa siten, että näkymät asunnoista säilyvät vehreinä. Periaatteena on myös ottaa huomioon asukkaiden toiveita sekä kehittämisehdotuksia. Keskustan voimakas kehittäminen tulee tehdä alueen henkeä ja mittakaavaa kunnioittaen.

Lauklähteenkadun ja Ilpoistentien risteyksessä oleva pysäköintialue siirretään, sen autokatokset puretaan ja aluetta täydennetään kahdella uudella kytketyllä pientalolla. Toraalhonpuiston vieressä sijaitsevaa lamellitalojen korttelia täydennetään kolmella paritalolla. Rivitaloalue Lauklähteenkadun päässä täydennetään uusilla kytketyillä pientaloilla. Uudentuvankadun mäen laella sijaitsevat korkeita pistetaloja täydennetään eteläiselle rinteelle rakentuvilla pistemäisillä kaksikerroksisilla paritaloilla, jotka lainaavat muotonsa pistetaloilta. Lauklähteenkadun kaksi kolmen korkean pistetalon korttelia ei täydennysrakenneta lainkaan. Korttelit toimivat jo sellaisenaan eikä kumpaakaan ole mielekästä rakentaa uutta jyrkän maaston takia.

Jaakkimankadun, Pellonperänkadun ja Laukpolun lamelli- ja pistekerrostaloista hieman hajanaisesti muodostuneet korttelit täydennetään kytketyillä pientaloilla ja lamellitalot korotetaan kaksikerroksisilla kytketyillä pientaloilla. Lamellin päälle syntyy asuntoja erottavia terassi- ja piha-alueita. Lisäkerrokset on vedetty hieman sisään pihan näkymien säilyttämisen takaamiseksi. Hissin asentaminen rungon ulkopuolelle ei palvele porrashuoneen käytännöllisyyttä tai toimivuutta ja asunnoista jouduttaisiin mahdollisesti lohkomaan suuriakin paloja pois. Rungon ulkopuoliset lisäykset eivät myöskään istu alueen muuhun arkkitehtuuriin. Toimivin tapa asentaa hissit on linjata porrashuoneen seinää uudelleen ja

KESKUSTA-ALUEEN KORTTELISUUNNITELMA, ASEMAPIIRROS JA ALUELEIKKAUS

71


Ilpoisten matalimpaan kohtaan keskustaan vesiaiheeksi. Asuintalojen ja liikerakennusten maantasokerrokset avataan katu- ja pihatilaan tuomaan kaupunkimaista katuympäristöä ja lisäämään aktiivisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Keskustan suunnittelun lähtökohtana on hyödyntää jaettua katutilaa koko keskustaalueella. Jaettu katutila sopii aiheeltaan hyvin metsälähiön keskustaksi, selkeästi rajattu ja kaupunkimainen keskusta loisi liian kovan kontrastin Ilpoisten rauhalliseen miljööseen. Vanhoja kolmekerroksisia lamellitaloja korotetaan kytketyillä puurakenteisilla pientaloilla samaan tapaan kuin Jaakkimankadun kortteleissa.

Alakoulun alueella rakennukset on sijoiteltu tontin reunaan, Lauklähteenkentän taakse kauas tiestä, jolloin katutilan hahmottaminen vaikeutuu. Tuomalla päiväkotia varten uusia rakennusmassoja tien varteen sekä laajentamalla alakoulua lisärakennuksella saadaan koulukeskuksen pihaa sekä Lauklähteenkatua rajattua sekä alue tehokkaammin käyttöön. Uusiin tiloihin voidaan myös järjestää lisää urheilu- ja harrastustiloja. Rakennusmassat toistavat samoja materiaaleja sekä massoittelua kuin olemassa oleva alakoulu. Keskusta rakentuu siten, että Ilpoisille ominainen suorahko näkymä Lauklähteentiellä säilyy. Näkymää rytmitetään keskustan korkeilla rakennuksilla, istutuksilla sekä vesialtaalla. Keskustan vanha ostoskeskus puretaan, ja tilalle rakennetaan viisi- ja kuusikerroksisia liike- ja asuinrakennuksia sekä palvelukortteli ikääntyvän väestön tarpeisiin. Hulevedet kerätään

Keskustassa sijaitsevat kaksi VVO:n kerrostaloa puretaan, jolloin ylisuuria ja tyhjiä pihoja tiivistämällä voidaan rakentaa kolme uutta korttelia ja näin saada alue huomattavasti tehokkaammin käyttöön sekä pihajärjesteHAVAINNEKUVA, ASUINKORTTELIN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

HAVAINNEKUVA, KESKUSTA-ALUEEN KORTTELISUUNNITELMA

HAVAINNEKUVA, ASUINKORTTELISTA

72


ASUINKORTTELIN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN, ASEMAPIIRROS JA LEIKKAUS

korttelipihasta muodostuu selkeämmin oma kokonaisuutensa. Kaikki alueen korttelipihat uusitaan valaistukseltaan, kalusteiltaan, reitistöiltään sekä istutuksiltaan. Ulkoilureittien kunto tarkistetaan ja valaistus uusitaan tarvittaessa. Lisäksi läheisen Luolavuoren alueelle järjestetään viljelyspalstoja asukkaiden käyttöön.

lyt toimivimmiksi. Uusien kortteleiden tieltä väistyvät myös laajat ja epäviihtyisästi sijoitetut pysäköintikentät. Uusissa kortteleissa sekoittuvat kaksikerroksiset kytketyt pientalot sekä uudet 3-5-kerroksiset lamellitalot, jotka voivat olla massoittelultaan selkeitä mutta silti tuoda omaleimaista ja uutta ilmettä Ilpoisten lähiöön. Alimmat kerrokset varataan yhteistiloille ja ne avataan lasipinnoin pihalle ja sisäänkäynnit tuodaan rakennuksen molemmin puolin.

Ilpoisten lähiön ajoneuvoliikenne käsittää kolme melko hyvin toimivaa pääkatua, joista on kulku asuinkortteleihin. Lauklähteenkatu muodostaa melko suoran, vehreän bulevardimaisen näkymän Jaakkimankadun risteykseen tultaessa. Lauklähteenkatu jakautuu yksisuuntaiseksi keskustan jälkeisellä osiolla, mikä tuo kävelykatumaisuutta alueelle ja hidastaa ajonopeuksia alakoulun lähistöllä. Jaakkimankadun päätepistettä lyhennetään ulottumaan viimeisen korttelin nurkalle, jotta

Metsäisyys säilytetään pihoilla ja otetaan luontevaksi osaksi kaupunkitilaa. Yleistunnelma metsän jatkumisesta pihoille pyritään myös säilyttämään, mutta tilahierarkiaa selkeytetään pintamateriaalivalinnoilla sekä järjestellyin istutuksin. Kortteleiden täydennysrakentamisesta johtuen metsää harvennetaan hieman uusien rakennusten tieltä jolloin

73


HAVAINNEKUVA KESKUSTASTA

toteuttaa olemassa olevien rakennusten korotukset. Keskustan uudet korttelit vaatisivat tonttirajojen siirtoa sekä rakennusoikeuden korottamista. Yleissuunnitelma alueesta ja rakennusoikeuksien väljä määrittely olisivat aluksi riittäviä keinoja, jolloin rakentamistapa ja rakennusoikeudet määrittyisivät vasta korttelikohtaisesti rakennusvaiheessa.

kadun päätepisteeseen saataisiin viihtyisämpi näkymä korttelipihalle pysäköintialueen sijaan. Ilpoisissa on jo valmiiksi kattavat kevyen liikenteen reitistöt, kävelyreittejä kulkee runsaasti pihalta toiselle metsien läpi jatkuen edelleen ympäröivään luontoon. Lauklähteenkadun kävely- ja pyörätietä jatketaan suorempana väylänä keskustaan. Keskustan ”shared space” – jaettu tila – muodostaa solmukohdan kevyen liikenteen reitistöjen verkkoon.

Nykyinen rakentaminen on noin 126 000 kem2, lisärakentaminen toisi noin 63 700 kem2.

Kevennetty kaavoitus

Vanha aluetehokkuus on 0,23 ja suunnitelman mukainen uusi aluetehokkuus 0,44. Korttelitehokkuudet muuttuisivat esimerkiksi 0,31 – 0,77 ja 0,45 – 0,61.

Nykyisiä tonttirajoja yhdistämällä voidaan rakentaa iso osa asuinkortteleiden pientaloista. Tonttien rakennusoikeutta lisäämällä voidaan

74


TURKU RUNOSMÄKI NELLA KARHULAHTI läosassa talot ovat matalampia 3-kerroksisia hissittömiä lamellitaloja, pohjoisosassa korkeampia. Alkuperäinen värimaailma oli pääosin valkoinen, harmaa ja ruskea. Alueen pääsuunnittelijoita olivat Arkkitehtitoimisto Pekka Pitkänen, ATR-Toimistot ja Heikki Sarainmaa, rakennusliikkeinä Rakennus Oy, Urakoitsijat Oy ja Turun Asunnontuotanto Oy. Pitkäsen arkkitehtuurissa korostuvat nauhamaiset ikkunalinjat, sisäänvedetyt parvekkeet, vaalea tai harmaa julkisivu ja värilliset tai mustat ikkunankehykset. ATR -toimiston tuotannossa on pinnaltaan vaaleaa pesubetonia oleva aukkojulkisivu, ikkunan alla tumman ruskea korosteosa. Sarainmaan suunnittelemissa lamellitaloissa on toinen julkisivu nauhamainen, toinen aukotettu.

Runosmäki sijaitsee Turun keskustan pohjoispuolella, lyhimmillään matkaa Kauppatorille on noin 4 km. Alue on rakennettu aluerakentamisen loppuvaiheessa 1970-luvulla. Kompaktikaupunki-ideologian mukaisesti alue on rakennettu tehokkaasti ja hieman erillään muusta kaupunkirakenteesta. Rakenne noudattaa ruutukaavaa, autoliikenne on eriytetty muusta liikenteestä ja kävelyn ja pyöräilyn käytössä on paljon polkuja. Alueella on kaikki peruspalvelut ja alue rajautuu välittömässä läheisyydessä sijaitseviin virkistysalueisiin. Runosmäki on Turun toiseksi suurin lähiö; asukkaita on noin 7000. Aluesuunnittelun pohjana on kaksi isoa asemakaavaa (1/1970 ja 18/1972). Rakennuskanta koostuu yksinomaan kerrostaloista; ete-

VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO ILMAKUVA: TURUN KAUPUNKI

75


Diplomityön tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää Runosmäen lähiötä vetovoimaisena asuinalueena, jolla on hyvät kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet keskustan suuntaan. Täydennysrakentamista tarvitaan luomaan edellytykset joukkoliikenteen kehittämiseen. Diplomityössä tutkittava alue käsittää koko Runosmäen lähiön, saapumisen alueelle sekä alueen reuna-alueet. Runosmäestä tehdään koko alueen kattava yleissuunnitelma. Suunnitelmalta toivotaan raikasta ja kokonaisvaltaista ideointia alueelle. Suunnitelman toivotaan tutkivan olevan rakenteen täydentämismahdollisuuksia, alueen sisääntulon kehittämistä sekä uusia rakentamisen paikkoja lähiön reuna-alueille. Suunnitelmassa tulee pohtia miten täydentävä rakentaminen ja raitiotielinjaus tulevat vaikuttamaan alueen palvelujen painopisteeseen. Pääteemoja ovat täydennysrakentaminen, uusien vanhaa rakennetta täydentävien rakennuspaikkojen tutkiminen, joukkoliikenne ja palvelut.

VALOKUVIA KOHDEALUEELTA, KUVAT: TOMI TULAMO KAAVAKARTTA: TURUN KAUPUNKI

76


TURKU RUNOSMÄKI LOTTA KINDBERG Runosmäki on 1970- luvulla rakennettu kompaktikaupunginosa, joka pieniä lisäyksiä lukuunottamatta nykyisinkin vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Aikansa ihanteiden mukaisesti Runosmäen lähiö on rakennettu tiiviiksi kokonaisuudeksi, jolla on toimiva liikenneverkosto, hyvä palvelurakenne sekä yhteydet laajaan virkistysalueeseen. Alueella asuu noin 7000 asukasta ja se on Turun toiseksi suurin lähiö Varissuon jälkeen.

AUTOTIE

PAIKOITUSKENTTÄ

KEVYT LIIKENNE

RAITIOTIE

PAIKOITUSKATU

Alueen asuinrakennukset ovat kaikki kerrostaloja. Karkealla jaolla voidaan määrittää alueelle kolme eri rakennustypologiaa, joiden variaatiosta alue rakentuu. Nämä typologiat ovat kolmikerroksiset hissittömät lamellitalot (pääasiassa alueen eteläosa), viisi- tai kuusikerrok-

LIIKENNEANAYYSI JA SUUNNITELMAKONSEPTIT

“METSÄTALO” sijainti metsän rajalla

oma piha sisääntulosilta

pientalo kahdessa kerroksessa

“HAMMASTAJAT” pihaa rajaavat varastot

katuja mukaileva sijoittelu

“RUNOSMÄEN PORTTI” oma piha

KO

R

E TT

LI

työpaikkoja/ palvelutalo paikoitushallin sis.k.

29

päiväkoti

KO

RT

TE

30 LI

“KLUSTERIT”

keskusaukio

oma piha

työpajatila asukastupa

KO

RT

sisäänkäynti maantasosta TE

LI

pientalo kahdessa kerroksessa

paikoitushalli liiketiloja lounasravintola

“KORTTELI VILLAT”

56

oma piha

“WORK ’ n ’ LIVE” pientalo kahdessa kerroksessa

T I I V I S TÄ M I S R A K E N TA M I N E N

autotalli maantasossa

oma piha

O L E M A S S A O L E VA R A K E N N U S J AT K A M I N E N K O R O T TA M I N E N

77

PA R V E K E L A A J E N N U S UUSI HISSITORNI

palomuuri työtila maantasokerroksessa


A

A

ASEMAPIIRROS JA ALUELEIKKAUKSIA +17.65 +13.65 +10.65 +8.00

+7.05

+4.00

+4.25 +1.45

+0.00

-1.35

+17.65 +13.65 +10.65 +8.00

+7.05 +4.25

+0.00

+0.60

+1.45

+0.00

-1.35

78

+0.00


siset lamellitalot (lähinnä alueen pohjoispuolella) sekä Piiparinpolun varrella sijaitsevat kahdeksan ja yhdeksän kerroksiset pistetalot. Aluetta analysoidessa suunnittelualueeksi rajautui eteläinen osa tarkastelualueesta, jossa rakennukset olivat kolmikerroksisia ja hissittömiä.

KORT TELI 56 Tä y d e n n y s v a i h t o e h t o 1 Te h o k k u u s - 0 , 9 0

Lähiön ongelmia nykyisin ovat ikääntynyt asukasrakenne, pienenevä asukasmäärä sekä alueen huono maine, joka vaikuttaa selkeästi asuntojen hintoihin.

Suunnittelun periaatteet

KORT TELI 56

Runosmäen täydennysrakentamissuunnitelman tavoite on kehittää introvertistä kompaktikaupunginosasta houkutteleva, omavarainen asuinalue, jossa on monipuolinen asuntojakauma sekä toimiva peruspalveluverkko. Suunnitelman tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta rakentamalla autoteiden ympärillä oleville paikoitusalueille, joille autopaikat on järjestetty nykyratkaisussa turhan väljästi ja liian keskeiselle paikalle.

Tä y d e n n y s v a i h t o e h t o 2 Te h o k k u u s - 0 , 9 5

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

KORT TELI 56

Tä y d e n n y s v a i h t o e h t o 3 Te h o k k u u s - 0 , 9 0

Tiivistämällä ja täydentämällä kaupunkirakennetta saadaan alueesta viihtyisämpi ja houkuttelevampi uusille asukkaille, sillä uusissa rakennuksissa voidaan tuoda alueelle kokonaan uusia rakennustyyppejä. Uusien asukkaiden saaminen alueelle ja asukasrakenteen monipuolistaminen ovat ensisijaisen tärkeitä olemassa olevan palvelurakenteen säilymiselle alueelle. Ne myös luovat edellytyksiä uusi-

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

A

TÄYDENNYSRAKENTAMIS- JA TEHOKKUUSTARKASTELUJA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN KEINOJA +17.65 +13.65 +10.65 +8.00

+7.05 +4.25

+0.00

+0.60

+1.45

+0.00

-1.35

UUSI RAKENNUS - TOWNHOUSE

KATTORAKENTAMINEN

HISSITORNI

PARVEKKEIDEN LAAJENNUS

79


palvelutalo

työpaikkoja/ paikoitushallin sis.k.

päiväkoti

keskusaukio

paikoitushalli liiketiloja

työpajatila

lounasravintola asukastupa RUNOSMÄEN PORTTI, TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

en palveluiden syntymiselle. Asukasrakenteen monipuolistuminen luo positiivista painetta sosiaalisemman elämän mahdollisuudelle lähiössä.

muodostuu erilaisista pientalojen, kytkettyjen pientalojen sekä rivitalotyyppien variaatioista.

Esittelemäni täydennysrakennusmallit voidaan jaotella kahteen pääkategoriaan: rakennetun ympäristön täydennysmalleihin sekä lisärakentamismalleihin. Kaupunkirakenteen tiivistämisellä tarkoitetaan tässä uuden rakentamista olemassa olevan rakenteen lomaan.

Yleissuunnitelmassa kolmen kaupunginosan risteyskohtaan on kehitetty eteläisen Runosmäen uusi palvelukeskus Runosmäen portti. Lähiön kehittymisen kannalta on olennaista lähiön sosiaalisten ongelmien ja imagon parantaminen. Palvelukeskustan kehittäminen lisää alueen vetovoimaa, joka taas luo pohjaa täydennysrakentamiselle. Palvelukeskus sijoittuu Signalistinkadun sekä Varusmestarintien risteyksen pohjoispuolelle, entiselle pysäköintikentälle. Pysäköintialueen 202 autopaikkaa on sijoitettu uuteen paikoitushalliin, jossa on 333 autopaikkaa. Autohalli on hybridirakennus, jossa palvelukeskuksen puolelle sijoittuu maantasossa liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa toimistoja. Toimistoilla on paikoitushallin katolla piha-alue. Itse paikoitus on yhdessä maanpäällisessä kerroksessa ja rakennuksen katolla, sekä kahdessa maanalaisessa kerroksessa.

Palvelukeskus

Tiivistäminen Tiivistämisrakentaminen on keskitetty kortteleiden sekä autoteiden väliin jääville alueille, joille on alunperin sijoitettu paikoituskenttiä tai viheralueita, jotka ovat sittemmin olleet vajaa-käytöllä ja lähinnä muuttuneet epämääräisiksi rämeiköiksi. Sen sijaan viheralueet olemassa olevan kaupunkirakenteen keskellä ja aluetta ympäröivä metsäalue on pidetty erillään täydennys- ja tiivistämisrakentamisesta. Tiivistämisellä on pyritty rajaamaan väljiä katutiloja sekä kutomaan umpeen kaupunkirakenteen katkos kolmen kaupunginosan kohtaamispisteessä. Tiivistämisrakentamismallit pyrkivät monipuolistamaan alueen talotyyppejä ja siten lisäämään alueen vetovoimaisuutta asuinpaikkana. Lisärakentaminen

Palvelukeskus sijoittuu viiden rakennuksen muodostamaan suurkortteliin alueen sisääntuloväylän päässä, olemassa olevan Runosmäen terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen.

80


SUUNNITTELUALUEEN TEHOKKUUDET, ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ AUTOPAIKAT

KORTTELI 56 Tehokkuus Asuntoja Autopaikat

0,50 108 111

0,80 164 185

KORTTELI 29 Tehokkuus Asuntoja Autopaikat

0,69 111 126

KORTTELI 30

0,88 121 138

Tehokkuus Asuntoja Autopaikat

ASEMAPIIRROS

81

TARKASTELUALUE 0,80 110 125

1,00 136 155

Tehokkuus Asuntoja Palveluasumista Autopaikat

0,38 329 0 362

0,53 460 34 585


?

LISÄKERROSRAKENTAMISEN VAIHTOEHTOTARKASTELUJA

Palvelukeskuksessa sijaitsee päiväkoti, palveluasumista, työpajatiloja, asukastupa sekä lounasravintola, joka palvelee paitsi päiväkotia sekä palveluasumista, myös alueella työskenteleviä ja asuvia. Keskuksen toimintojen tarkoituksena on koota yhteen eri-ikäisiä käyttäjiä ja luoda pohjaa alueen positiiviselle sosiaaliselle kehitykselle. Toimintoja keskukselle on valittu olemassa olevien ja täydennysrakentamisen luomien tarpeiden pohjalta.

Täydennysrakentaminen Täydentävä rakentaminen on suunniteltu siten, että se pyrkii jatkamaan olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistä, mutta hengittävää rakennetta. Kaikkiin kolmikerroksisiin lamellitaloihin on lisätty hissit, jotta olemassa oleva rakennuskanta saataisiin esteettömäksi. Hissit on pyritty lisäämään pääsääntöisesti rakennusten asumisvyöhykkeen ulkopuolelle, mutta mikäli hissi ulottuu olemassa olevaan asuntoon, on hissi sijoitettu toisarvoiseen rakennusosaan, kuten komeroon tai vaatehuoneeseen. Olemassa olevien asuntojen parvekkeita laajennettiin jokaisessa parvekkeellisessa asunnossa. Parvekelaajennuksella ja hissien lisäämisellä rakennuksiin, pyrittiin nostamaan asuntojen arvoa.

Uuden keskusaukion yhteydessä on myös varaus raitiovaunupysäkille, sekä nykyään toimiva bussipysäkki. Palvelukeskuksen ilme on kylämäinen ja tiivis. Eri kulkuneuvoja varten tarkoitetut väylät on rajattu selkeästi toisistaan pintakäsittelyin sekä rajaavin istutuksin. Palvelukeskuksen sekä Terveyskeskuksen väliin rajaantuu uusi keskustori, joka yhdistää palvelut, oleskelun sekä läpikulkevat reitit porttimaisesti. Torin ilme on luonnollinen penkkeineen ja puineen, päämateriaaleina ovat luonnonkivi ja puu. Palvelukeskuksen rakennukset ovat puisia ja lämminhenkisiä, luoden lähestyttävän ja lämpimän julkisivun alueelle saavuttaessa.

Jotta olemassa olevien rakennusten kehitykseen löytyisi rahoitusta on kehitettäville kortteleille esitetty täydennysrakentamista.Tonttikohtaisista täydennysrakentamismalleista alueella on käytetty korottamista, jatkamista sekä tontille kokonaan uuden rakennuksen rakentamista. Täydennysrakentamisella on pyritty rikkomaan yksitoikkoista rakennuskantaa ja lisäämään alueen kerroksellisuutta.

82


NÄKYMÄKUVA KESKUSTA-ALUEESTA

A

NÄKYMÄKUVA PIHAKORTTELISTA

83


Rakennuksiin lisäkerroksia lisättäessä on pyritty korottamaan rakennetta, varjostamatta kuitenkaan pihoja. Käytännössä tämä on tarkoittanut lisäkerrosten lisäämistä siten, että uutta rakennusmassaa on sisäänvedetty ja uusien rakennusmassojen väliin on pyritty jättämään välejä, jotta aurinkoa saadaan korttelipihoille. Lisärakentamisessa katolle on pyritty lisäämään uusia rakennustyyppejä alueelle. Katoille on rakennettu pieniä kaksikerroksisia omakotitaloja, joilla kaikilla on oma kattoterassi. Olemassa olevia rakennuksia on jatkettu niillä kohdin kun jatkamisella on voitu tehostaa tontin reuna-alueiden käyttöä tai rajata talojen väliin jääviä piha-alueita selkeämmin, esimerkiksi rakentamalla rakennusten väliin

jäävä nurkka umpeen. Rakennusten jatkopalat noudattavat kylkeen liityttävän tai liityttävien rakennusten runkosyvyyksiä ja niiden porrashuoneet ovat samanlaiset kuin muuallakin talossa. Asunnot ovat pieniä ja tehokkaita (yksiöitä tai kaksioita) yleensä läpitalon asuntoja ja ne on toteutettu ajatuksella, että taloyhtiö voi joko vuokrata tai myydä asunnot. Pihoja on pyritty aktivoimaan rajaamalla monipuolisempia toiminta- ja leikkialueita pihoille.Pihoille on lisätty vajoja pyörille tai pihojen ja asuntojen huoltoa varten asukkaiden helposti saavutettavaksi. Ideana on ollut luoda pihoille kohtaamispaikkoja ja aktiviteetteja kaiken ikäisille käyttäjille.

KORTTELISUUNNITELMA, ASEMAPIIRROS

84


NÄKYMÄKUVA KATTOTERASSILTA

85


86


3.2 KOHDEALUEIDEN KAAVOITUS- JA SUUNNITTELUTILANNE 2014

TURKU ILPOINEN Ilpoisten lähiön täydentäminen on osa lähiön elinvoimaisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä. Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 Ilpoinen on osoitettu maankäytön kehittämisen alueeksi täydentyvänä tiiviinä asuinalueena. Turun kaupungin yleiskaavaa 2035 laaditaan parhaillaan. Yleiskaavassa tullaan selvittämään lähiöiden arvoja, kehittämistä ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Ilpoisiin on hiljattain laadittu asemakaavanmuutos ”Ilpoisten liikekeskus”, joka mahdollistaa 4-kerroksisen kerrostalon rakentamisen liikekeskuksen viereen nykyisen lämpölaitoksen paikalle.

TURKU RUNOSMÄKI Runosmäen lähiön täydentäminen ja mahdollisten laajennusalueiden tutkiminen on osa laajempaa alueen kehittämistä. Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 Runosmäen lähiö ja sen täydennysrakentaminen on osoitettu maankäytön kehittämisen alueeksi. Turun kaupungin yleiskaavaa 2035 laaditaan parhaillaan. Yleiskaavassa tullaan selvittämään lähiöiden arvoja, kehittämistä ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Turun kattava raitiotien yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2014. Yleissuunnitelman yhteydessä tutkitaan raitioliikennettä tukevia maankäytön kehittämismahdollisuuksia myös Runosmäessä.

KOUVOLA KASARMINMÄKI JA KAUNISNURMI Kouvolan lähialueita kehitetään Kouvolan keskustavisio 2030 puitteissa. Visio valmistui 2013 ja kehitystyö on käynnissä. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari alueen osayleiskaavaa on tarkistettu 2013 jossa Kuusaantien pohjoispuolen suunnittelualue on kaavoitettu sekä kerros- että pientalovaltaiseksi asuinalueeksi.

PORVOO KEVÄTKUMPU Kevätkummun itäpuolelle kaavoitetaan useassa osassa pientalovaltaisia asuinalueita energiatehokkaan kaavoituksen menetelmin. Uudet alueet tukeutuvat Kevätkummun palveluihin. Koulu tarvitsee tämän hetken selvityksen mukaan vuosina 2016-17 lisärakentamista sekä perusteellista korjausta.

Aluetta täydentäviä viimeaikaisia asemakaavanmuutoksia ovat alueen keskellä oleva ”Munterinkatu”, joka mahdollistaa liikekiinteistön korvaamisen 8-kerroksisella kerrostalolla (hyväksytty joulukuussa 2012), Runosmäen itäpuolella sijaitseva ”Metsäkumpu”, jonka hyväksytyssä kaavaluonnoksessa esitetään 13 200 k-m2 palveluasumista sekä pohjoispuolella kaavaehdotusvaiheessa oleva ”Runoslämpö”, joka mahdollistaisi kaukolämpölaitoksen ja teollisuusrakennusten rakentamisen.

PORVOO GAMMELBACKA Kaupunkikehityslautakunta merkitsi 7.8.2012 § 195 tiedoksi Gammelbackan keskusta-alueen asemakaavan muutostilanteen. Ensisijaisena tavoitteena on ostoskeskuksen kehittäminen siten, että sen yhteyteen olisi mahdollista toteuttaa uusi n. 2.400 k-m2:n päivittäistavarakauppa.

87


88


4 LähiÜuudistamisen vaikutukset

89


Osallistavat suunnitteluprosessit korostavat Suomessa alueuudistuksen potentiaalia. Asuinrakentamisessa mahdollisuudet parantaa esteettömyyttä, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä ovat erityisen merkittäviä asumisen laadun kannalta. Kiinteistönomistajille puolestaan rakennusten ylläpidettävyys on tärkeää. Rakennuksen sovellettavuus eri käyttötarpeisiin ja uusille teknisille järjestelmille on kriittistä korjaustoimenpiteiden määrittelyn kannalta.

4.1 LÄHIÖRAKENNUSTEN PERUSPARANTAMINEN JA SOSIAALISET VAIKUTUKSET

Kouvolan kohteissa tutkittiin erityisesti eri sidosryhmiä ja yhteisöä osallistavia menetelmiä osana kaupunkisuunnitteluprosessia (Cronhjort, le Roux 2014). Kouvolan tulokset olivat standardoituja kategorioita konkreettisempia. Tämä vahvistaa käsitystä, että sosiaalinen kestävyys tukeutuu käytännön aktiiviseen sidosryhmien osallistamiseen. Vastauksissa nousivat esille sosiaaliset tarpeet joihin tulee vastata tulevaisuuden suunnittelutyössä, mutta löydökset liittyvät tiettyihin paikkoihin, palveluihin sekä infrastruktuureihin ja jakautuivat epätasaisesti alueelle. Arviointistandardit liittyvät rakennuksen toiminnallisiin osiin, mutta yhteiset kestävän kehityksen periaatteet liittyvät tilojen välisiin suhteisiin (esteettömyys, vaikutukset naapurustoon), aikaan (huolto, sopeutuvuus), materiaan (elinkaarivaikutukset), sekä sosiaalisin suhteisiin (palvelut, terveys, viihtyisyys ja turvallisuus). Periaatteet ovat sovellettavissa eri tasoilla, mutta suunnittelupäätökset ovat ainutlaatuisia synteesejä eri sidosryhmien huomioista sekä priorisoinnista.

SIMON LE ROUX YRSA CRONHJORT

Johdanto Lähiöuudistuksen vaikutuksia arvioidaan kestävän kehityksen kolmen pilarin mallin mukaisesti tarkastelemalla korjausten ympäristövaikutuksia, yhteiskunnallis-sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Ympäristön osalta tarkastellaan korjausten vaikutusta lähiöiden energiankulutukseen ja hiilijalanjälkeen. Sosiaalisen ulottuvuuden osalta tarkastelu kohdistuu lähiöasumisen laadun kehittämiseen mukaan lukien korjausten vaikutukset lähiöön asumisympäristönä, asumisyhteisönä ja palvelualustana. Taloudellisten vaikutusten osalta arvioidaan lähiökorjausten kustannuksia ja saatavia taloudellisia hyötyjä.

Ympäristö ja talous VTT:n tutkimuksessa (Möttönen et al 2014) on laskettu yhtenäisillä perusteilla kuuden asuinlähiön rakennuskannan energiantarpeet ja vastaavat kasvihuonekaasupäästöt nykytilanteessa ja julkisivukorjausten jälkeen. Lisäksi on arvioitu julkisivukorjausten kustannuksia, kuinka laajasta liiketoiminnasta julkisivukorjauksissa on kyse sekä korjaustoiminnan vaikutuksista työllisyyteen. Kaikki alueet ovat hyvin tyypillisiä asuinlähiöitä, joissa suurin osa rakennuskannasta koostuu asuinkerrostaloista.

Yhteiskunnallis-sosiaaliset vaikutukset Lähiöuudistus perustuu lukuisten motiivien ja intressien yhteensovittamiseen. Rakennuksen sosiaalinen suorituskyky kattaa koko rakennuksen elinkaaren. Rakennuksen sosiaaliset vaikutukset naapurustoon ylittävät yksittäisen rakennuksen lainsäädännölliset rajat ja vaativat laajojen sidosryhmien huomioon ottamista. Rakennuksen suunnitteluprosessissa sosiaalisen suoritustason arviointi painottuu sidosryhmien osallistamiseen. Onnistunut vastaaminen eri sidosryhmien tarpeisiin vaatii sosiaalisen osallistamisen työkalujen ja menetelmien kehittämistä. Suunnittelijoiden ja asukkaiden välillä on vielä suuri kuilu.

Suomessa lähiörakennuksissa asuu lähes joka neljäs suomalainen ja ne muodostavat merkittävän osan maamme kansallisvarallisuutta. Monissa lähiöissä rakennukset ovat sen ikäisiä, että niissä tulee tehtäväksi peruskorjauksia. Korjaustarpeita on paljon. Kuluneiden

90


kasvattaa kynnystä korjauspäätösten tekemiseen. Julkisivurakennetta on joka tapauksessa korjattava jossain elinkaaren vaiheessa. Toimenpiteet tulee yhdistää normaaliin korjaustoimintaan, koska itsenäisinä toimenpiteinä takaisinmaksuaika on kohtuuttoman pitkä.

rakennusosien lisäksi rakennusten energiatehokkuutta ja esteettömyyttä olisi parannettava. Rakennusten julkisivukorjauksilla ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä rakennusten lämmönkulutuksissa. Samalla vähenevät merkittävästi myös rakennusten lämmittämisestä johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Hankkeen kohdealueiden kerrostalot ovat lähes poikkeuksetta liitetty kaukolämpöön, ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta tärkeimmät ratkaisut tehdään kuitenkin jo kaukolämmön tuotannossa.

Korjausrakentamisen työllistävyys määräytyy lopputuotteiden kautta: kuinka paljon on tehtävä työtä ensin tuoteteollisuuden ja palveluiden piirissä, jotta korjausrakentamisessa käytettävät tuotteet on suunniteltu, esivalmistettu ja toimitettu työmaalle ja edelleen asennettu paikalleen. Virallisen määritelmän mukaisesti työmaan kerrannaisvaikutuksiin lasketaan vain sinne hankitut tuotteet ja palvelut – ei siis rakennuttamista ja suunnittelua, koska niitä ei sananmukaisesti hankita työmaalle. Noin puolet korjaushankkeiden työstä tehdään kotimaisessa tuoteteollisuudessa ja moninaisten palvelujen piirissä. Tämä on korjausten välillinen työllistävä vaikutus.

Korjausrakentamisen maksavat rakennusten omistajat. Paitsi Suomessa, myös monessa muussa Euroopan maassa epäröidään rakennusten energiatehokkuuden parannuksiin ryhtymistä. Asuntoyhtiömallin takia rakennuksissa on sosioekonomiselta asemaltaan varsin heterogeeninen asukaskunta. Tämä osaltaan

LÄHTEET: CRONHJORT Y., LE ROUX S. Impact of social sustainability assessment tools in the early planning phase of refurbishment and infill development. In Proceedings of the World Sustainable Building Conference 2014. Green Building Council España (GBCe), 2014. ISBN: 978-84-697-1815-5 MÖTTÖNEN V., NISSINEN K., VAINIO T., Lähiörakennusten perusparantaminen - vaikutusten arvioint. Oulu: VTT, 2014. Tutkimusraportti VTT-R- 03208-14

91


Esimerkiksi Suomen Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) vaatii sidosryhmien osallistamista, julkista vuorovaikutusta sekä vaikutusten arviointia kaupunkisuunnitelmien laadinnassa (MRL 62 § Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa, MRL 63 § Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Laajapohjaiselle sidosryhmien osallistamiselle on asetettu teoreettinen kehys, mutta menettelytapa puuttuu. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa naapuruston sidosryhmien osallistaminen tapahtuu rakennus kerrallaan, rakennuslupalainsäädännön mukaisesti. [1]

4.2 SOSIAALINEN KESTÄVYYS ALUEUUDISTUKSEN VARHAISESSA SUUNNITTELUVAIHEESSA – CASE KOUVOLA

Rakennuksen sopeutuvuuden arviointi on kriittistä kohteen korjausrakentamistoimenpiteitä määriteltäessä. Rakennuksen sopeutuvuus kuvastaa sen kykyä vastata yksilöllisiin käyttäjätarpeisiin ja käytön sekä teknisten järjestelmien muutoksiin. Esimerkiksi asuinrakennuksissa esteettömyyden, terveellisyyden sekä viihtyisyyden lisääminen ovat tärkeitä erityisesti vanhempien asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Kiinteistönomistajille puolestaan rakennusten ylläpidettävyys on tärkeää.

SIMON LE ROUX YRSA CRONHJORT

Tässä kappaleessa esittelemme Kouvolan kohteiden diplomitöissä hyödynnettyjä sidosryhmiä osallistavia menetelmiä, tutkimuksen taustaa ja liittymistä laajempaan viitekehykseen. Tutkielma perustuu case-tarkasteluihin Kouvolassa, kaupungin ympäristöstrategiaan sekä sosiaalisten arviointimenetelmien käyttöön EN 15643-3, CEN/TC 350 standardien mukaisesti.

Rakennukselle asetettavat sosiaalista toiminnallisuutta koskevat vaatimukset voidaan määrätä laissa perustua asiakkaan toimeksiantoon tai käytäntöön suosituksiin. Jos vaatimuksia ei ole asetettu, standardoituja arviointikehyksiä voidaan käyttää sosiaalisen toiminnallisuuden arvioinnissa. Standardissa EN 15643-3 on määritelty tällainen arvioinnin viitekehys. Standardin tarkoituksena on mahdollistaa kestävän kehityksen arvioiden vertailukelpoisuus perustuen rakennusten ympäristölliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen suoritustasoon. Kehys ei kuvaa itse arviointimenetelmää tai aseta tavoitetasoja sosiaaliselle suoritustasolle, vaan viittaa EN 16309:2014 standardiin. Vain joillakin EN 15643-3 standardissa mainituilla kategorioilla on sovittu laskentamalli vaikutusten arvioinnille. Näitä ovat esteettömyys, sopeutuvuus, terveellisyys ja viihtyisyys, vaikutukset naapurustoon, ylläpito ja ylläpidettävyys sekä turvallisuus. Materiaalien, palveluiden sekä sidosryhmien osallistamisen osalta standardimenetelmiä ei ole vielä määritelty. EN 16309:2014 standardissa on määritelty metodologia, jonka mukaisesti arvioidaan rakennuksen käytön aikainen toimivuus ja tekniset ominaisuudet, mutta sidosryhmien osallistamisen menettelytavat osana päätöksentekoprosessia ovat vielä määrittelemättä.

1 Johdanto Rakennetun ympäristön uudistaminen ja tiivistäminen, kestävän kehityksen tukeminen sekä sosiaalisten vaikutusten huomioiminen ovat Euroopassa tunnistettuja kehitystavoitteita. Varhaisen suunnitteluvaiheen sosiaaliset näkökulmat rakentamisessa on määritelty EN 15643-3 Framework for the Assessment of Social Performance, CEN/TC 350 – standardeissa. Tässä artikkelissa esitellään ja analysoidaan sidosryhmiä osallistavien työkalujen käyttöä ja tuloksia Kouvolan case-kohteissayhdessä Kouvolan kaupungin ympäristöstrategian sekä edellä mainittujen standardien valossa.

2 Laki ja standardit Suomessa sidosryhmien osallistamisesta kaupunkisuunnitteluprosessiin on lakisääteistä.

92


3 Sidosryhmien osallistaminen lähiöuudistuksessa

kin yhteisöllisyyden tunteen, osallistamisen sekä samaistumisen.[3]

Rakennuksen sosiaaliset vaikutukset naapurustoon ylittävät yksittäisen rakennuksen lainsäädännölliset rajat ja vaativat laajempien sidosryhmien osallistamista hankkeeseen. Lähiön tai naapuruston alue määräytyy tyypillisesti historiallisin perustein, jossa aluetta yhdistävät aluesuunnitelma ja rakennusten samankaltainen typologia. KLIKK-hankkeen tutkimuskohteissa kaupungit määrittelivät tutkittavien alueiden rajat perustuen sosiaaliseen ja tilalliseen kokonaisuuteen, jolla kokonaisvaltaisen uudistuksen tarve. Osa alueista ovat äärimmäisen homogeenisia kuten esimerkiksi Turun Runosmäki, toiset heterogeenisia kuten Kouvolan Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alue. Jokaisella alueella on myös ainutlaatuinen demografia.

Tavoite vastata heterogeenisten käyttäjäryhmien tarpeisiin sekä näiden tarpeiden liittäminen muihin sidosryhmiin (omistajat, rakentajat, julkiset viranomaiset, järjestöt), on johtanut sosiaalisen osallistamisen työkalujen kehittämiseen ja kokeiluun. Onnistunut tiedotus ja viestintä lisäävät myös käyttäjien tyytyväisyyttä, sekä suunnitelmien ja korjausten tarkoituksenmukaisuutta. Tässä artikkelissa Kouvolan kohteet on nostettu esimerkiksi alueesta jossa laajat kaupunkikehitykselliset tavoitteet nivoutuvat yhteen osallistavan suunnitteluprosessin kanssa.

Kiinteistöjen arvonnousuun ja keskiluokkaistumiseen liittyvä riski on mahdollinen kiinteistökeinottelu, joka voi johtaa paikalliseen eripuraan ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Korjausrakentamisprosessit vaativatkin huomion kiinnittämistä erityisesti tehokkaaseen viestintään ja asukkaiden tarpeisiin sekä palautteeseen. [2] Sosiaalisten näkökulmien huomiointi arkkitehtuurissa priorisoi asukkaiden kokemia sosiaalisia arvoja. Korjausrakentamisprosessin luomalla lisäarvolla on positiivinen sosiaalinen vaikutus johtaen samalla myös lisäarvoon muille sidosryhmille (taloudellinen, ympäristöllinen). Esimerkiksi sisätilan viihtyisyys liittyy sosiaaliseen tyytyväisyyteen, terveelliseen fyysiseen ympäristöön, kiinteistön pitkän ajan arvon säilyttämiseen ja kustannusten hallitsemiseen sekä energiatehokkuuteen. Turvallisuus liittyy koettuun arvoon ja yhteisöllisyyteen, joka puolestaan liittyy taloudelliseen arvoon. Nykypäiväinen sosiaalisen kestävyyden määritelmä sisältää-

Varhaisessa suunnitteluvaiheessa toteutettavan sosiaalisten vaikutusten arvionnin päätavoitteena on sidosryhmien osallistaminen kaikilla tasoilla, mukaan lukien rakennuksen käyttäjät, naapurusto sekä yhteiskunta. Varhaisen suunnitteluvaiheen osallistamisprosesseja kokeiltiin laajemmin Kouvolan kahdessa diplomityökohteessa, Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alueella.

4 Case Kouvola: varhaisen suunnitteluvaiheen osallistamisprosessien kokeilu

4.1 Kasarminmäki ja Kaunisnurmi Kouvolan kaupungissa on noin 87 000 asukasta vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen [4]. Näistä noin 60% asuu Kouvolan urbaanilla kaupunkialueella ja 40% maaseutumaisessa ympäristössä. Kouvolan keskustan kehitysstrategian laatiminen aloitettiin 2011. Vuonna 2013 julkaistiin vuoteen 2030 ulottuva visio [5]. Kaupunkikeskustaa on tarkoitus tiivistää ja kehittää tavoitteena mm. 1500 uutta asuntoa.[6]

Kuva 1: Sakaristontien ja Kaunisnurmen rakennuksia 1910-1970 (kuvat S. le Roux, L.Harno)

93


lisäämällä. Tavoitteena oli myös osallistava suunnitteluprosessi.

Kasarminmäen ja Kaunisnurmen asuinalueet sijoittuvat kävelyetäisyydelle Kouvolan keskustasta. Asukkaita alueella on noin 950. Alue on heterogeeninen. Pohjoisessa aluetta rajaavat vanha venäläinen varuskunta-alue (1911-1914) sekä ortodoksinen kirkko ympäröivine puistoineen (1913-1915) ja varuskuntaalueen alkuperäinen, Alvar Aallon suunnittelema portti vuodelta 1923. Sakaristontien alue puolestaan edustaa idyllistä 1950-luvun kaupunkisuunnittelua. [7] Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Raskaasti liikennöity Kuusaantie (30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) jakaa alueen pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Etelänpuoleinen ja lähimpänä tietä sijaitseva alue edustaa 1960-luvun kaupunkisuunnittelua. Alue koostuu 1960 ja 1969 välillä rakennetuista asuinkerrostaloista.[8]

Työssä paikallisia asukkaita ja sidosryhmiä pyrittiin osallistamaan eri menetelmin, mukaan lukien kasvotusten toteutetut haastattelut, paikalla tehty alueanalyysi, sekä hyödyntämällä verkkopohjaisia työkaluja kuten websivusto, sosiaalinen media ja web-pohjainen kysely, joka perustui softGIS – menetelmään. Monikanavaisen lähestymistavan tavoitteena oli tavoittaa paikallista demografiaa edustava otos eri ikäryhmien ja taustojen edustajia. Sosiaalista mediaa ja webpohjaisia työkaluja hyödynnettiin kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Menetelmät osoittautuivat tehokkaaksi tavaksi saada nopeita vastauksia sekä helppokäyttöisiksi ja aikaa säästäviksi vastausten prosessoinnin kannalta. Uuden teknologian ja multimedian innovatiivinen käyttö viestitti myös nykyaikaisesta lähestymistavasta kaupunkisuunnittelun kehittämiseen. softGISkyselyyn saatiin 81 vastausta ja yli 500 paikallistettua huomiota. Laaja vastausmäärä vaati henkilökohtaista kontaktinottoa, ilmoitusten levittämistä ilmoitustauluille sekä yhteydenpitoa paikalliseen lehdistöön. (Kuva 2)

4.2 Suunnitteluprosessiin osallistaminen Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alueelle tehtiin diplomityönä kaksi erillistä uudistussuunnitelmaa: toinen tien pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle. Tavoitteena oli täydentää aluetta monipuolisemman asukasjakauman mahdollistamiseksi, erityisesti perheasuntoja Kanava

1. Ilmoitukset

2. Osallistuminen

3. Tulokset

softGIS Geographical Information System

WEB MEDIA

Julkiset websivut (esim. kaupunki)

Viestintä web sivuston kautta

Sosiaalinen media (Facebook sivu)

Projektipäivitykset sosiaallisessa mediassa

Projektin oma sähköpostiosoite yhteydenpitoa varten Paikallislehdet PERINTEINEN MEDIA

MUU

Ilmoitustaulut Talouskohtaiset ilmoitukset Face to face viestintä Muu paikallinen media

→ →

Vastausten keruu, tulostus ja analysointi

Osallistamisprosessin tulosten hyödyntäminen suunnitelmien kehitystyössä

Katuhaastattelut

Asukasillat

Yleisöpalaute ja tulosten julkaiseminen

Muut tapahtumat ja workshopit

Kuva 2: Kouvolan kohteiden suunnitteluprosessi hyödynsi monikanavaisuutta asukkaiden osallistamiseksi Kaunisnurmen ja Kasarminmäen alueella. (mukaelma, L.Harno 2013)

94


4.4 GIS tutkimustulosten analysointi

4.3 Mediakanavat ja GIS Case Kouvola on hyvä esimerkki sidosryhmien osallistamisen metodologioista. Perinteisten mediakanavien, sosiaalisen median ja henkilökohtaisten kontaktien yhdistelmä osoitti medioiden riippuvaisuuden toisistaan. Vastaajat olivat aktiivisia ja hyödyntämällä sekä perinteistä että sosiaalista mediaa oli mahdollista ohjata vastaajat GIS-kyselyn pariin. Vastausdata vaati tarkkaa analysointia, mutta vastausten demografia oli mahdollista jäljentää. Äänekäs vähemmistö saattaa dominoida osallistavaa prosessia, joten aliedustettuja ryhmiä pitää tavoitella muita kanavia pitkin. Kouvolan esimerkissä iäkkäämmät asukkaat olivat aliedustettuina softGIS- ja Facebookvastauksissa, ja heidän tavoittelemisensa vaati perinteisten medioiden käyttöä.

Harnon ja Lautanalan toteuttaman ja analysoiman GIS tutkimuksen tuloksissa tunnistettiin vastaajien tiettyihin paikkoihin liittyvät merkitykset. vähän käytettyjen paikkojen kehitys- tai muutospotentiaali, negatiiviset assosiaatiot, suojeltavat ja tärkeät paikat, sekä toimintoja ja paikallisia palveluita joita vahvistaa. Vastaajat suhtautuivat yllättävän positiivisesti täydennys- ja korjausrakentamiseen, sekä ilmaisivat halun houkutella uusia asukkaita naapurustoonsa. (Kuva 3) Tulosten valossa kohdealueiden sijainti on arvostettu. Kouvolan kaupunkikeskustaan on kävelyetäisyys ja alueella on houkutteleva museokortteli ja opetuslaitos. Alueen olemassa oleva rakennuskanta pienine asuntoineen ja lähellä sijaitsevine palveluineen soveltuu erityisesti ikääntyville ihmisille. Esteettömyyttä tulisi kuitenkin parantaa mukaan lukien hissien lisääminen asuinkerrostaloihin. Eri ikäryhmien eri tarpeet nousivat esille vastauksissa mikä on muodostanut sukupolvien välisiä kuiluja alueella, jossa nuoremmat asukkaat toivovat elämyksellisempiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja vanhemmat uusia tiloja tuetulle asumiselle sekä katukalusteita. Sekä kaupungin virkailijat että asukkaat kiinnittivät

SoftGIS metodologia tarjoaa suunnittelun tueksi tilallisen kehyksen kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten huomioiden analysointiin. [9] Tämä sidosryhmien sisäpuolinen näkökulma antoi suuntaviivat suunnitteluprosessille ja vaihtoehtoisille skenaarioille, sekä antoi vastapainoa suunnittelijoiden ulkopuoliselle näkökulmalle. Osallistava menettelytapa vaati alusta lähtien myös suunittelijoilta puolustavan asenteen sijasta positiivista asennetta ulkopuolisten ehdotusten ja vaikutusten osalta.

Kuva 3:Vastaajien softGIS huomioita asuinympäristöstään, paikallisista palveluista, virkistysalueista, positiiviset ja negatiiviset assosiaatiot, suojeltavista paikoista, kehitystarpeista. Visualisointi oikealla esittää kaupunkianalyysin eri kerroksia, softGIS analyysin tuloksia sekä suunnitteluehdotuksen synteesit. (L.Harno, Diplomityö, 2013)

95


4.5 Kaupungin rooli sosiaalisesti kestävän kehityksen tukemisessa

huomiota uusien asukkaiden tarpeeseen paikallisten palveluiden houkuttelemiseksi ja ylläpitämiseksi. Jotta alueelle saataisiin houkuteltua nuoria perheitä, asuntotypologiaa tulisi monipuolistaa, lisätä suurempien asuntojen ja leikkialueiden tarjontaa sekä parantaa elämänlaatua.

Kouvolan ympäristöohjelman [12] suora kohderyhmä kaupungin sisäisessä organisaatiossa ovat tehtävät, joissa on mahdollista asettaa ympäristöllisiä tavoitteita, jakaa vastuita ja suoria toimenpiteitä. Tietyt ympäristölliset toimenpiteet vaikuttavat suoraan kaupungin asukkaisiin, yksityisiin järjestöihin sekä yrityksiin. Kaupungin viranomaisilla on valtuudet ohjata liikenneverkostojen ja palveluiden kehitystä, vaikuttaa yksityisiin yrityksiin julkisten hankintojen kautta, sekä säätää jätehuoltoa. Opetuksen, viestinnän ja ympäristöllisten järjestelmien parantamiseen tähtäävät toimenpiteet voivat tavoittaa laajoja sosiaalisia ryhmiä, ja toimenpiteet, jotka säätelevät ja ohjaavat kaupunkiympäristön kehitystä vaikuttavat suoraan rakennettuun ympäristöön. Kulttuurimaiseman parantamiseen ja kaupunkiympäristön ekologian suojelemiseen tähtäävät toimenpiteet vaikuttavat myös kaupungin sosiaaliseen kestävyyteen.

Kohdealueella on tällä hetkellä monotoninen asuntotypologia ja kaupunkirakenne on ajalleen tyypillisesti väljä. Suomalaisen kaupunkisuunnittelun ideaali 1960- ja 1970-luvuilla perustui metsäkaupungin ajatukseen metsäkaistaleiden ympäröimistä kerrostaloista. Tämä kaupunkimalli on aikaa myöten muuttunut toimimattomaksi mm yksityisautoilun lisääntymisen myötä. [10] Metsäkaupungin jäänteet eivät yhdisty enää loogisesti, temaattinen hierarkia puuttuu, viheralueet ovat jääneet määrittelemättömiksi ja ne nähdään ensisijaisesti kasvun mahdollistavana ylijäämäalueena. Kaunisharjun ja Kasarminmäen asukkaat toivoivat kyselyssä mukavia pihaalueita, uusia katukalusteita, viheralueiden ylläpitoa sekä selkeätä alueidentiteettiä.

Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alueiden sidosryhmien osallistamisprosessin löydöksistä monet liittyvät katukalusteisiin, puistoalueisiin, pysäköinnin suunnitteluun, paikallisiin palveluihin sekä rakennusten korjaamiseen. Kaikkiin näihin kaupunki pystyy vaikuttamaan kohdistetuin toimenpitein. Todettakoon kuitenkin, että julkisten viranomaisten vaikutusvallalla on rajansa. Täydennysrakentamista rajoittavat mm. kohtuuhintaisten rakennusalueiden saatavuus ja rakennuskustannukset. Julkisten viheralueiden käyttöönotto johtaa myös tyypillisesti yleisön toimenpiteisiin olevien kulttuuripalveluiden suojelemiseksi. Lisäksi taloudelliset taantumat ja poliittisten painopisteiden muuttuminen rajoittavat ja ohjaavat julkisten varojen käyttöä. [13] Alueiden uudistaminen ja paikallisen rakennetun ympäristön parantamisen jatkuvuus vaatii myös yhteisön osallistumista ja toimenpiteitä.

Kohdealueen kaupunkirakenne on löyhästi jäsennelty. Diplomitöissään suunnittelijat ehdottivat alueelle hierarkian luomista, parannettuja viheralueita sekä uutta urbaania ostospuistoa kuluneen ostoskeskuksen viereen. Rakennusten ja katujen liittymät, jalankulkijoiden turvallisuus ja esteettömyys vaativat parannuksia, ja yhteisiä alueita tulisi suosia paikoitustilojen sijasta. Asukkaat nostivat erityisesti esille paikoitustilojen uudelleen järjestelyn ja katupaikoituksen tehostamisen tarpeen. Suunnittelijoiden johtopäätös oli, että täydennysrakentaminen, tehokkuuden lisääminen ja urbaanin ympäristön laadun parantaminen olisivat mahdollisia. Yksittäisten rakennusten tasolla tavoitteena oli tutkia korjaus- ja lisärakentamista, elinkaariajattelua osana arkkitehtisuunnittelua, lisätä hissejä, parantaa energiatehokkuutta ja rakennusten kykyä vastata nykytarpeisiin. [11] Kouvolan täydennysrakentamisehdotukset perustuivat “moderni kylä” ajatukseen hyödyntäen eri rakennustypologioita asuntotarjonnan lisäämiseksi. Puinen museokortteli on suosittu paikallinen kohde ja esikuva uudelle puurakentamiselle ja pienen, intiimin mittakaavan käytölle ensisijaisesti betoni- ja punatiilirakenteisessa, kerrostalovaltaisessa ympäristössä.

5 Johtopäätökset Artikkelissa on käsitelty Kouvolan Kasarminmäen ja Kaunisnurmen alueen osallistavan varhaisen suunnitteluprosessin kokeilu. Käytetyt menetelmät ovat esimerkkejä eri lähestymistavoista eri sidosryhmien osallistamiseksi suunnitteluprosessissa, huomioiden erityisesti asukkaiden näkökulma, visiot ja tarpeet. Osallistavien menettelytapojen valikoima sisälsi kasvotusten toteutettuja haastatteluja, work-

96


alueelle ja liittyen tiettyihin ja erityisiin paikkoihin, palveluihin ja infrastruktuureihin.

shoppeja, paikalla tehty alueanalyysi, valikoima interaktiivisia verkkopohjaisia työkaluja kuten websivusto, sosiaalinen media ja webpohjainen GIS-kysely. Tulokset tuovat esille erityisesti eri ikäryhmien tarpeet sekä rakennetun ympäristön sosiaalisen merkityksen. Ehdotettuja alueuudistussuunnitelmia peilattiin kestävän kehityksen standardi-indikaattoreihin. Tavoitteena oli näkemys sosiaalisten indikaattoreiden merkityksestä vaikutusten arvioinnin eri vaiheissa.

Arviointistandardit liittyvät rakennuksen toiminnallisiin osiin, mutta yhteiset kestävän kehityksen periaatteet liittyvät tilojen välisiin suhteisiin (esteettömyys, vaikutukset naapurustoon), aikaan (huolto, sopeutuvuus), materiaan (elinkaarivaikutukset), sekä sosiaalisin suhteisiin (palvelut, terveys, viihtyisyys ja turvallisuus). Periaatteet ovat sovellettavissa eri tasoilla, mutta suunnittelupäätökset ovat ainutlaatuisia synteesejä eri sidosryhmien huomioista sekä priorisoinnista.

Kouvolan case-kohteiden johtopäätökset olivat konkreettisempia kuin rakennusten sosiaalisten vaikutusten arvioinnin viitekehityksen abstraktit kategoriat. Tulosten perusteella oleellisia ovat indikaattorit, jotka liittyvät esteettömyyteen, sopeutuvuuteen, terveyteen ja viihtyisyyteen, naapuruston vaikutuksiin, ylläpitoon ja huoltoon sekä turvallisuuteen. Nämä löytyvät monista vastauksista ja ehdotuksista, mutta eritasoisesti ja epätasaisesti jakautuen

Uusien alueiden luominen on luonteeltaan visionääristä. Lähiöuudistuksen suunnitteluprosessi puolestaan on kompleksinen ja perustuu lukuisiin intresseihin ja motiiveihin tavoitteena kestävä aluekehitys niin ympäristöllisestä, taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta.

97


Lähteet [1]

Kyttä, Marketta; Broberg, Anna; Tzoulas, Tuija; Snabb, Kristoffer. 2013. Towards contextually sensitive urban densification: Location-based softGIS knowledge revealing perceived residential environmental quality, Landscape and Urban Planning. [online publication] Vol.113. S. 30–46, ISSN 0169-2046, dx.doi.org/10.1016/j.landurbplan.2013.01.008 viitattu 07.05.2014.

[2]

E2ReBuild public deliverable D5.4 Guidelines to End-users/Tenant. http://www.e2rebuild.eu/ en/links/deliverables/Documents/E2ReBuild_D5.4_GuidelineEnduserTenant_Final.pdf, viitattu 8.10.2014

[3]

E2ReBuild public deliverable D3.3 Evaluation of Case Studies and Demonstrations with the focus of Added Values. http://www.e2rebuild.eu/en/links/deliverables/Documents/E2ReBuild_ D3.3_EvaluationCaseStudiesDemonstrations.pdf, viitattu 8.10.2014

[4]

Tietoa Kouvolasta. 07.05.2014

[5]

Arkkitehtitoimisto Ajak Oy (2013). Keskustavisio 2030.

www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta.html

viitattu

www.kouvola.fi/material/attachments/newfolder_320/newfolder/6HIOoTwn7/KESKUSTAVISIO_ AJAK_230513_pakattu.pdf viitattu 07.05.2014 [6]

Tylli H. (2011). Kouvolan keskustavisio 2030. www.kouvola.fi/material/attachments/newfolder_320/newfolder/68MOsLaqc/Kouvolan_ keskustavisio_2030_091211smaller.pdf, viitattu 07.05.2014

[7]

Harno L. (2013) Elävä lähiö – houkutteleva asuinympäristö Asukas- ja käyttäjälähtöinen lähiöuudistussuunnitelma Kouvolan Kaunisnurmeen. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos.26.8.2013.

[8]

Lautanala I. (2014) Lähellä kaupunkia lisä- ja täydennysrakentamissuunnitelma Kouvolan Kaunisnurmeen. Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos.12.5.2014.

[9]

Staffans, A. (2004). Vaikuttavat asukkaat - Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina. Espoo: Helsinki University of Technology, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja.

[10] Mikkola, K. (1972). Metsäkaupungin synty - Funktionalismin kaupunkisuunittelun Aatehistoriaa. Licentiate thesis. Helsinki University of Technology, Yhdyskuntasuunnittelun laitos, Arkkitehtuurinhistorian laitos. [11] Möttönen V., Vainio T. (2013). VTT: Lähiöuudistuksen ympäristövaikutukset. KLIKK seminar. [12] Kouvolan Kaupungin Ympäristöohjelma 2012-2020 http://www.kouvola.fi/ material /attachments/te kn inenj a ymp a risto to imi/ymp a risto p a lve lu t/6 9 vp Qb 2mU / KouvolanYmparistoohjelma20122020.pdf, viitattu 8.10.2014 [13] Colding J., 2011. “The Role of Ecosystem Services in Contemporary Urban Planning”, in Niemelä et al. (eds.), Urban Ecology - Patterns, Processes, and Application. Oxford University Press, pp. 228-237.

98


Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, joten olemassa olevien rakennusten vaikutukset Suomen energiankulutukseen ja päästöihin kestävät vuosikymmeniä. Vuonna 2050 olemassa olevasta rakennuskannasta on jo nyt rakennettu puolet.

4.3 LÄHIÖRAKENNUSTEN PERUSPARANTAMINEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Jotta Suomi pystyisi täyttämään osaltaan EU:n ilmasto- energiapolitiikassa asetetut tavoitteet, on olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta kyettävä parantamaan ja fossiilisten polttoaineiden päästöjä vähentämään. Keinoja ovat lämpöhäviöiden vähentäminen, lämmön talteenotto esimerkiksi poistoilmasta, sähkön käytön tehostaminen ja sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden, kuten esimerkiksi maalämmön käytön lisääminen.

TERTTU VAINIO VELI-JUHANI MÖTTÖNEN

Näihin toimiin velvoitetaan ympäristöministeriön asetuksella, mikäli kiinteistöön tehdään sellainen luvan vaativa korjaus, jonka yhteydessä on mahdollista parantaa energiatehokkuutta. Toimenpide on kuitenkin oltava teknisesti, toiminnallisesti sekä taloudellisesti toteutettavissa.

Johdanto Energiatehokkuutta korostetaan EU:n älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun sekä resurssitehokkuuteen tähtäävässä Eurooppa 2020 – strategiassa (EU, 2010). Tehokkuus parantaa energian toimitusvarmuutta, vähentää päästöjä ja ottaa käyttöön tehottomuuteen kätkeytyvän energiavarannon.

Teknisesti toteutettavalla tarkoitetaan ratkaisua, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että olennaiset tekniset vaatimukset, kuten muun muassa kosteustekniset, palotekniset, äänitekniset sekä sisäilmasto-olosuhteiden ominaisuudet eivät heikkene.

Vuonna 2014 Euroopan komissio esitteli vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan EU tason tavoitteet. Niitä ovat kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 27 prosentin sitova tavoite uusiutuvalle energialle (EU, 2014).

Toiminnallisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka seurauksena rakennuksen tai sen osan käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun.

Vuonna 2011 julkaistussa 2020 strategian toteutussuunnitelmassa (EU, 2011) keskitytään rakennusten osalta energiatehokkuuden parantamiseen korjaushankkeiden yhteydessä. Julkinen sektori velvoitetaan antamaan esimerkkiä mm. energiansäästösopimuksilla, rakennustensa energiatehokkuuden parannuksilla, käyttämällä energiatehokkuutta hankintaperusteena ja velvoittamalla energialaitokset auttamaan asiakkaitaan energiankulutuksen vähentämisessä.

Taloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteluissa on kirjoitettu, että taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa; tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.

Vuonna 2012 hyväksytyn energiatehokkuusdirektiivin 4. artiklassa (EU, 2012) edellytetään jäsenvaltiolta toimenpiteitä, jotka kannustaisivat investoimaan sekä julkisten että yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten pitkälle vietyihin parannuksiin.

Suomessa lähiörakennuksissa asuu lähes joka neljäs suomalainen ja ne muodostavat merkittävän osan maamme kansallisvarallisuutta.

99


raportti pyrkii antamaan kuvan siitä, miten laajasta liiketoiminnasta lähiökorjauksissa on kyse.

Monissa lähiöissä rakennukset ovat sen ikäisiä, että niissä tulee tehtäväksi peruskorjauksia. Korjaustarpeita on paljon. Kuluneiden rakennusosien lisäksi rakennusten energiatehokkuutta ja esteettömyyden olisi parannettava.

Paitsi Suomessa, myös monessa muussa Euroopan maassa epäröidään rakennusten energiatehokkuuden parannuksiin ryhtymistä. Korjausten kustannukset koetaan saatavaan hyötyyn verrattuna korkeiksi. Asuntoyhtiömallin takia rakennuksissa on sosioekonomiselta asemaltaan varsin heterogeeninen asukaskunta. Tämä osaltaan kasvattaa kynnystä korjauspäätösten tekemiseen.

Lähiöiden rakennuskanta on verrattain yhtenäinen ja teollisesti rakennettu. Arvioidaankin, että ensi vuosikymmenelle kestävä korjausjakso toisi mahdollisuuden kiinteistö- ja rakennussektorin uudistamiseen. Tämä

Kohdealueiden rakennuskanta ja asukkaat Hankkeen kohdealueita olivat Turun Runosmäki ja Ilpoinen, Porvoon Gammelbacka ja Kevätkumpu sekä Kouvolan Kaunisnurmen pohjoinen ja eteläinen alue. Kaikki alueet ovat hyvin tyypillisiä asuinlähiöitä, joissa suurin osa rakennuskannasta koostuu asuinkerrostaloista. Ainoastaan Kevätkummussa asuinpientalojen osuus on lähes yhtä suuri kuin asuinkerrostalojen. Julkisten palvelurakennusten ja liikerakennusten osuus on suhteellisen pieni. Kohdealueiden rakennuskanta on esitetty taulukossa 1. Kuvissa 1 – 3 on esitetty alueiden asuinkerrostalot valmistumisajankohdan mukaan. Taulukko 1. Kohdealueiden rakennuskanta

TURKU

PORVOO

KOUVOLA

Runosmäki

Ilpoinen

Gammelbacka

Kevät-kumpu

Kaunis-nurmi, pohjoinen

Kaunisnurmi, eteläinen

kerrosala (m2)

kerrosala (m2)

kerrosala (m2)

kerrosala (m2)

kerrosala (m2)

kerrosala (m2)

308 766

113 249

91 394

110 326

50 664

12 816

Asuinpientalot

4 186

6 139

30 458

108 161

Julkiset palvelurak.

33 861

7 615

19 831

5 482

Liikerakennukset

9 008

1 791

3 940

266

2 590

2 698

Muut

15 861

1 350

2 407

8 792

1 548

2 114

Yhteensä

371 682

130 144

148 030

233 027

54 802

20 591

RAKENNUKSET

Asuinkerrostalot

Kuva 1. Runosmäen ja Ilpoisen asuinkerrostalot valmistumisajankohdan mukaan

100

2 963


Kuva 2. Gammelbackan ja Kevätkummun asuinkerrostalot valmistumisajankohdan mukaan

Kuva 3. Kaunisnurmen pohjoisen ja eteläisen kohdealueen asuinkerrostalot valmistumisajankohdan mukaan

Kohdealueiden asukasmäärät on esitetty taulukossa 2. Laskennoissa asukasmääränä käytettiin asuinrakennusten osalta valmistumisajankohdan mukaisia henkilömääriä sekä julkisten palvelurakennusten ja liikerakennusten osalta arvioituja keskimääräisten tunnuslukujen mukaisia henkilömääriä. Taulukko 2. Kohdealueiden asukasmäärä 31.12.2013

TURKU ASUKKAAT

Runosmäki

PORVOO

Ilpoinen

Gammelbacka

Kevätkumpu

lukumää- lukumäälukumäärä rä rä 829 361 483 704 4 741 1 690 1 988 3 289

lukumäärä 0 - 14 vuotiaat 15 - 64 vuotiaat 65 vuotiaat ja vanhemmat Yhteensä

KOUVOLA KaunisnurKaunisnurmi, mi, eteläipohjoinen nen lukumäärä

lukumäärä

93 692

8 215

1 791

479

326

781

195

46

7 361

2 530

2 797

4 774

980

269

101


Rakennusten energiankulutusten ja ympäristövaikutusten arviointi

Lähtötilanne Energiajunior-ohjelmalla laskettiin eri rakennustyypeille esimerkkirakennusten ominaisenergiankulutukset käyttäen rakentamisajankohdan mukaisia Suomen Rakentamismääräyksissä ja rakentamisohjeissa annettuja rakenteiden u-arvoja, ilmamääriä ja ilmavuotolukuja. Näitä ominaiskulutuksia käytettiin ns. lähtötilanteen kulutuksia laskettaessa.

Lähiöiden rakennuskannan perusparantamisen vaikutus rakennusten energiankulutukseen ympäristövaikutuksiin arvioitiin jokaisella kuudella kohdealueella. Alueiden rakennusten energiantarpeet ja niitä vastaavat kasvihuonekaasupäästöt laskettiin yhtenäisillä perusteilla 1) rakentamisajankohdan mukaisten rakennusmääräysten ja – ohjeiden mukaisilla lähtöarvoilla, 2) julkisivukorjausten jälkeisessä tilanteessa sekä 3) julkisivukorjausten lisäksi tehdyn ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantamisen jälkeisessä tilanteessa.

Julkisivukorjauksen vaikutus ominaisenergiankulutukseen

rakennusten

Vanhojen ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen uusiin, tämän päivän vaatimukset täyttäviin ikkunoihin ja oviin sekä julkisivujen lisälämmöneristäminen pienentävät energian ominaiskulutusta.

Rakennuskohtaisten energian ja veden kulutustietojen saaminen tutkimuskäyttöön energia- ja vesilaitoksilta vaatii jokaiselta taloyhtiöltä erikseen hankitun luvan. Suuren kiinteistömäärän takia tässä tutkimuksessa on käytetty laskennallisia ominaiskulutuksia.

Julkisivukorjausten vaikutus arvioitiin vuonna 2013 voimaan tulleiden korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten mukaisesti. Vaatimukset edellyttävät ulkoseinien u-arvojen puolittamista (perälautana vuoden 2010 u-arvovaatimukset). Julkisivukorjausten yhteydessä on oletettu myös rakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen pienenevän puoleen lähtötilanteesta.

Hankkeessa käytettiin kahta laskentamallia. Aluetason tarkastelut tehtiin ”Kunnallisen rakentamisen kestävät energiaratkaisut, toteutustavat ja ohjaus” -hankkeessa kehitetyllä Kurke – laskentatyökalulla (Lahti & al. 2012). Kurke sisältää eri rakennustyyppien suuntaaantavat ominaisenergiankulutustasot (kWh/km2 a) eri-ikäisille rakennuksille. Rakennuskohtaisia tarkennuksia laskettiin Lamit Oy:n Energiajunior-ohjelmalla (vuoden 2013 energiatodistuksen mukainen laskentamenettely). Lamit Oy:n ohjelmistot ovat laajassa käytössä Suomen energiamääräysten mukaisten energiatodistusten laadinnassa.

Julkisivukorjauksen ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton parantamisen vaikutus ominaisenergian kulutukseen Ilmanvaihdon kautta jäteilman mukana poistuu huomattava määrä lämpöenergiaa. Tästä syystä lämmöntalteenotto on varteenotettava vaihtoehto säästää energiaa. Vaikutustarkastelussa lämmön talteenoton vuosihyötysuhteena on pidetty määräysten mukaista 45 % hyötysuhdetta. Seuraavissa taulukoissa 16– 22 on esitetty kunkin

102


Rakennuskannan energiankulutus RUNOSMÄKI Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty Runosmäen rakennusten energiankulutus kerrosneliömetriä ja henkilöä kohden vuodessa kussakin kolmessa tapauksessa.

Taulukko 3. Runosmäen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/k-m2 a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/k-m2, a) 236

(kWh/k-m2, a) 137

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/k-m2, a) 117

32

32

32

39 7 282

39 4 181

40 4 160

Taulukko 4. Runosmäen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/hlö, a) 10 225

(kWh/hlö, a) 5 944

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/hlö a) 5 065

1 382

1 382

1 382

1 698 307 12 230

1 709 178 7 831

1 717 152 6 934

103


ILPOINEN Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty Ilpoisen rakennusten energiankulutus kerrosneliömetriä ja henkilöä kohden vuodessa kussakin kolmessa tapauksessa.

Taulukko 5. Ilpoisen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/k-m2 a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttöveden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/k-m2, a) 253

(kWh/k-m2, a) 140

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/k-m2, a) 122

33

33

33

38

38

40

8

4

4

299

182

166

Taulukko 6. Ilpoisen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttöveden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/hlö, a) 11 901

(kWh/hlö, a) 6 575

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/hlö, a) 5 738

1 559

1 559

1 559

1 779

1 779

1 883

357

197

172

14 037

8 551

7 793

104


GAMMELBACKA Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty Gammelbackan rakennusten energiankulutus kerrosneliömetriä ja henkilöä kohden vuodessa kussakin kolmessa tapauksessa.

Taulukko 7. Gammelbackan rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/k-m2 a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/k-m2, a) 241

(kWh/k-m2, a) 143

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/k-m2, a) 118

31

31

31

40 21 302

40 13 195

40 11 169

Taulukko 8. Gammelbackan rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/hlö, a) 10 376

(kWh/hlö, a) 6 150

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/hlö, a) 5 105

1 325

1 325

1 325

1 715 923 13 015

1 715 547 8 412

1 715 454 7 274

105


KEVÄTKUMPU Taulukoissa 9 ja 10 on esitetty Kevätkummun rakennusten energiankulutus kerrosneliömetriä ja henkilöä kohden vuodessa kussakin kolmessa tapauksessa.

Taulukko 9. Kevätkummun rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/k-m2 a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/k-m2, a) 216

(kWh/k-m2, a) 154

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/k-m2, a) 130

32

32

32

36 19 271

36 14 204

36 12 177

Taulukko 10. Kevätkummun rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/hlö, a) 9 952

(kWh/hlö, a) 7 089

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/hlö, a) 5 973

1 482

1 482

1 482

1 652 886 12 490

1 652 631 9 372

1 652 532 8 157

106


KAUNISNURMI, POHJOINEN Taulukoissa 11 ja 12 on esitetty Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten energiankulutus kerrosneliömetriä ja henkilöä kohden vuodessa kussakin kolmessa tapauksessa.

Taulukko 11. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/k-m2 a)

Lähtötilanne

(kWh/k-m2, a) 134

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/k-m2, a) 118

33

33

33

39 10 290

39 5 178

39 5 163

(kWh/k-m2, a) Lämpöenergiankulutus 241 , josta lämpimän käyttöveden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

Taulukko 12. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö, a)

Lähtötilanne

Lämpöenergiankulutus , josta lämpimän käyttö-veden osuus Sähköenergiankulutus Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/hlö, a) 12 903

(kWh/hlö, a) 7 148

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/hlö, a) 6 338

1 793

1 793

1 793

2 114 517 15 533

2 114 285 9 547

2 114 253 8 705

107


KAUNISNURMI, ETELÄINEN Taulukoissa 13 ja 14 on esitetty Kevätkummun rakennusten energiankulutus sekä kerrosneliömetriä että henkilöä kohden vuodessa kussakin kolmessa tapauksessa.

Taulukko 13. Kaunisnurmi eteläisen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/k-m2 a)

Lämpöenergiankulutus

Lähtötilanne

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/k-m2 a)

(kWh/k-m2 a)

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/k-m2 a)

278

157

131

, josta lämpimän käyttö-veden osuus

27

27

27

Sähköenergiankulutus

46

46

46

Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

11

6

5

335

210

182

Taulukko 14. Kaunisnurmi eteläisen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö a)

Lämpöenergiankulutus

Lähtötilanne

Julkisivukorjausten jälkeen

(kWh/hlö a)

(kWh/hlö a)

Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/hlö a)

13 634

7 717

6 425

, josta lämpimän käyttö-veden osuus

1 305

1 305

1 305

Sähköenergiankulutus

2 256

2 256

2 256

545

309

257

16 436

10 282

8 938

Kaukolämmön siirtohäviöt Yhteensä

108


Rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöt RUNOSMÄKI Taulukoissa 15 - 16 on esitetty yhteenveto alueen Runosmäen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Taulukko 15. Runosmäen lähiön rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/k-m2 a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä 2 2 kg CO2e/k-m , a kg CO2e/k-m , a kg CO2e/k-m2, a 77 11 88 45 11 56 38 11 49

Taulukko 16. Runosmäen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/hlö a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä (kg CO2e/hlö, a) (kg CO2e/hlö, a) (kg CO2e/hlö, a) 3 339 465 3 804 1 941 468 2 409 1 654 470 2 124

109


ILPOINEN Taulukoissa 17 - 18 on esitetty yhteenveto alueen Ilpoisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Taulukko 17. Ilpoisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/k-m2 a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä 2 2 (kg CO2e/k-m , a) (kg CO2e/k-m , a) (kg CO2e/k-m2, a) 83 10 93 46 10 56 40 11 51

Taulukko 18. Ilpoisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/hlö a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä (kg CO2e/hlö, a) (kg CO2e/hlö, a) (kg CO2e/hlö a) 3 886 487 4 373 2 147 487 2 634 1 874 516 2 390

110


GAMMELBACKA Taulukoissa 19 - 20 on esitetty yhteenveto alueen Gammelbackan rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Taulukko 19. Gammelbackan rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/k-m2 a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä 2 2 (kg CO2e/k-m , a) (kg CO2e/k-m , a) (kg CO2e/k-m2, a) 22 11 33 13 11 24 11 11 22

Taulukko 20. Gammelbackan rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/hlö a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä (kg CO2e/hlö, a) (kg CO2e/hlö, a) (kg CO2e/hlö, a) 958 470 1 428 568 470 1 038 471 470 941

111


KEVÄTKUMPU Taulukoissa 21 - 22 on esitetty yhteenveto alueen Kevätkummun rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Taulukko 21. Kevätkummun rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/k-m2 a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä 2 2 (kg CO2e/k-m a) (kg CO2e/k-m a) (kg CO2e/k-m2 a) 20 10 30 14 10 24 12 10 22

Taulukko 22. Kevätkummun rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/hlö a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä (kg CO2e/hlö a) (kg CO2e/hlö a) (kg CO2e/hlö a) 919 453 1 372 655 453 1 107 552 453 1 004

112


KAUNISNURMI, POHJOINEN Taulukoissa 23 - 24 on esitetty yhteenveto alueen Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Taulukko 23. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/k-m2 a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä 2 2 (kg CO2e/k-m a) (kg CO2e/k-m a) (kg CO2e/k-m2 a) 22 11 33 12 11 23 11 11 22

Taulukko 24. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/hlö a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä (kg CO2e/hlö a) (kg CO2e/hlö a) (kg CO2e/hlö a) 1 189 579 1 768 659 579 1 238 584 579 1 163

113


KAUNISNURMI, ETELÄINEN Taulukoissa 25 - 26 on esitetty yhteenveto alueen Kaunisnurmen eteläisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Taulukko 25. Kaunisnurmi eteläisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/k-m2 a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä 2 2 (kg CO2e/k-m a) (kg CO2e/k-m a) (kg CO2e/k-m2 a) 26 13 38 15 13 27 12 13 25

Taulukko 26. Kaunisnurmi eteläisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kg CO2e/hlö a)

Kaukolämpö & sähkö – Lähtötilanne – Julkisivukorjaus – Julkisivukorjaus & LTO

Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue Lämpö Sähkö Yhteensä (kg CO2e/hlö a) (kg CO2e/hlö a) (kg CO2e/hlö a) 1 256 618 1 875 711 618 1 329 592 618 1 210

114


Kohdealueiden vertailu

RAKENNUSTEN ENERGIANTARVE Kuvassa 4 on esitetty kohdealueiden energiantarve henkilöä kohden vuodessa ja kuvassa 5 kerrosneliömetriä kohden vuodessa.

Kuva 4. Alueiden rakennuskannan energiantarpeiden vertailu (kWh/hlö, a)

Kuva 5. Alueiden rakennuskannan energiankulutuksen vertailu (kWh/k-m2,a)

RAKENNUSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Kaukolämpötuotannon kasvihuonekaasupäästöt riippuvat tuotannossa käytetyistä polttoaineista, joten päästöt vaihtelevat laitos ja paikkakuntakohtaisesti paljon toisistaan. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen laskennassa käytettiin Turun alueilla Turku Energian vuodelle 2012 ilmoittamaa kaukolämmön päästökerrointa 317 kg/MWh, Porvoon alueilla Porvoon Energian vuodelle 2012 ilmoittamaa kaukolämmön päästökerrointa 84,8 kg/MWh ja Kouvolan alueilla KSS Lämpö Oy:n ilmoittamaa kaukolämmön CO2-ominaispäästöarvoa 88,6 kg/MWh. Sähköenergian kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytettiin kaikilla kohdealueilla verkkosähkön keskimääräistä päästökerrointa 274 kg/MWh (keskiarvo Suomessa vuosilta 2000–2007; allokointi hyödynjakomenetelmällä), koska sähköenergiaa voidaan ostaa eri sähköntoimittajilta ja eri tavoin tuotettuna. Kuvassa 6 on esitetty kohdealueiden rakennusten kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohden vuodessa ja kuvassa 7 kerrosneliömetriä kohden vuodessa.

115


Kuva 6. Alueiden rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöt (kgCO2/hlö a)

Kuva 7. Alueiden rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöt (kgCO2/k-m2 a)

Paikallisten kaukolämpölaitosten Vertailun vuoksi laskettiin myös tilanne, jossa oletetaan, että Turun Energian ja KSS Energian kaukolämmön päästöt olisivat samalla tasolla kuin Porvoon Energian (84,8 gCO2/kWh), kuvat 5 ja 6.

116


Kuva 8. Alueiden rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kgCO2/hlö a).

Kuva 9. Alueiden rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen vertailu (kgCO2/k-m2 a).

117


Korjauskustannukset

on valittu tyypillinen 1970-luvun asuinkerrostalo. Eri toimenpiteiden yksikkökustannukset perustuvat Talonrakennuksen kustannustietokirjassa (Haahtela 2014) esitettyyn rakennusosapohjaiseen hinnoitteluun. Laskelmissa on huomioitu suorien purkamis- ja rakennuskustannusten lisäksi myös tärkeimmät välilliset kustannuserät, joita ovat muun muassa työmaakustannukset ja suunnittelukustannukset sekä muut keskeiset rakennuttajan kustannukset. Kustannukset vastaavat laatu- ja hintatasoltaan keskimääräisten tuotteiden tasoa.

Alueiden energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi arvioitiin korjaustoimenpiteiden kustannuksia ja sitä kuinka laajasta liiketoiminnasta lähiökorjauksessa on kyse. Jokaisen kohdealueen asuinkerrostalojen korjauskustannukset arvioitiin yhtenäisellä laskentaperiaatteella. Korjausten kustannustiedot ovat suuntaa antavia. Korjauskustannukset on laskettu mallitalon perusteella. Mallitaloksi

Taulukko 27 . Korjausten ja niiden yhteydessä toteutettavien energiatehokkuuden parannusten vaikutus asuin-, liike- ja toimistorakennusten volyymiin ja työllistävyyteen koko jalostusketjussa mukaan lukien rakennuttajan hankinnat.

Yksikkökustannus

TURKU

PORVOO Ilpoinen

(€/k-m2)

Runosmäki (milj. €)

Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä ulkoseinien ulkopuolinen lisälämmöneristys + rappaus

225

Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä betonielementtiulkoseinien korjaus (lisälämmöneristys + ulkokuoren uusiminen) Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä kalliimpi ulkoseinien lisälämmöneristys

KOUVOLA

(milj. €)

Gammelbacka (milj. €)

Kevätkumpu (milj. €)

Kaunisn. Pohj. (milj. €)

Kaunisn. Etelä (milj. €)

69,5

25,5

20,6

24,8

11,4

2,9

225

69,5

25,5

20,6

24,8

11,4

2,9

300

92,6

34,0

27,4

33,1

15,2

3,8

ASUINKERROSTALOT

Esimerkkikorjausten vaikutus työllisyyteen

Korjausrakentamiseen sijoitettu miljoona euroa työllistää koko jalostusketjussa yhteensä noin 16 henkilöä. Tähän lukuun on laskettu rakennusalan jalostusketju kattavammin kuin virallisissa panos-tuotosmenetelmällä lasketuissa kansantalouden rakennetilastoissa on tapana. Virallisen määritelmän mukaisesti työmaan kerrannaisvaikutuksiin lasketaan vain sinne hankitut tuotteet ja palvelut – ei siis rakennuttamista ja suunnittelua, koska niitä ei sanan mukaisesti hankita työmaalle. Ne ovat kuitenkin tässä tarkastelussa mukana.

Korjausrakentamisen työllistävyys määräytyy lopputuotteiden kautta: kuinka paljon on tehtävä työtä ensin tuoteteollisuuden ja palveluiden piirissä, jotta korjausrakentamisessa käytettävät tuotteet on suunniteltu, esivalmistettu ja toimitettu työmaalle ja edelleen asennettu paikalleen. Esimerkiksi julkisivujen paikalla tehtävä lisäeristys ja uusi julkisivupinnoite vaativat enemmän työpanosta kuin vastaava toteutettuna elementtitehtaassa esivalmistetuilla kuorielementillä. Purkaminen työllistää työmaalla mutta siihen ei tarvita lainkaan työpanosta tuoteteollisuudessa.

Miljoonaa euroa kohti tehdään töitä korjaustyömaalla 8 henkilötyövuotta (htv), teollisuudessa 5 htv ja moninaisilla palvelualoilla 3 htv (Vainio, 2001; Vainio, 2011).

118


Taulukko 28. Lähiöiden esimerkkikorjausten työllistävyys.

TURKU ASUINKERROSTALOT

PORVOO

KOUVOLA

Runosmäki

Ilpoinen

Gammelbacka

Kevätkumpu

Kaunisn. Pohj.

Kaunisn. Etelä

htv

htv

htv

htv

htv

htv

htv / milj.€ Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä ulkoseinien ulkopuolinen lisälämmöneristys + rappaus

16

1110

410

330

400

180

50

Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä betonielementtiulkoseinien korjaus (lisälämmöneristys + ulkokuoren uusiminen)

16

1110

410

330

400

180

50

Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä kalliimpi ulkoseinien lisälämmöneristys

16

1480

540

440

530

240

60

.

Korjausten taloudelliset vaikutukset

Kuvassa on jaettu karkeasti korjausrakentamisesta saatavat tulot eri talousyksiköille. Jokaisesta korjausrakentamiseen sijoitusta miljoonasta saavat:

Korjausrakentamisen maksavat rakennusten omistajat, jotka ovat joko yksityisiä kotitalouksia (esim. asunto-osakeyhtiöiden osakkeen omistat) ja yrityksiä (vuokrataloyhtiöt). Taloudessa nämä menot kiertävät tuloiksi eri talousyksiköille joko Suomeen tai ulkomaille.

• kotitaloudet 220 000 € • rakennus- ja erikoisurakointiyritykset 40 000 €

Korjausrakentamisessa työmaan työkustannusten osuus on noin 30 %. Tämä summa käytetään välittömään työllistämiseen. Noin puolet korjaushankkeiden työstä tehdään kotimaisessa tuoteteollisuudessa ja moninaisten palvelujen piirissä (mm. suunnittelu, kauppa, kuljetukset). Tämä on korjausten välillinen työllistävä vaikutus. Työstä maksetaan nettopalkka työntekijöille ja tulonsiirrot (verot; Kelamaksu) julkiselle sektorille sekä työhön liittyvät pakolliset vakuutukset vakuutusyhtiöille.

• muut prosessiin osallistuvat yritykset 130 000 € • valtio, kunnat, kirkko 220 000 € • vakuutusyhtiöt 110 000 € • ulkomaiset yritykset tuontituotteista 280 000 €

Osa korjaushankkeiden menoista käytetään ulkomailta tuotujen rakennustuotteiden tai rakennustuoteteollisuuden raaka-aineiden hankintaan, osa päätyy tuloina ja poistoina korjausprosessiin osallistuville yrityksille (urakoitsijat, tuoteteollisuus, palvelualan yritykset).

119


Lähiön korjaamisen tulot eri talousyksiköille (% kokonaiskustannuksista)

Tuontituotteet 28 %

Verot ja Kelamaksut 22 %

Kotitaloudet 22 %

Muut palvelut ja teollisuus 13 %

Rakennus- ja erikoisurakointi 4%

Pakolliset vakuutukset 11 %

Yhteenveto lämmöneristävyyttä parannetaan merkittävästi (U-arvon puolitus, ei kuitenkaan paremmaksi kuin vuoden 2010 määräysten taso), vähentävät rakennuskannan lämpöenergiankulutusta keskimärin noin 40 %. Säästövaikutusta voidaan tehostaa ilmanvaihdon lämmöntalteenoton avulla.

Rakennusten julkisivukorjauksilla ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä rakennusten lämmönkulutuksissa. Samalla vähenevät merkittävästi myös rakennusten lämmittämisestä johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Tällaisten julkisivukorjausten takaisinmaksuajaksi muodostuu karkeasti 20 – 30 vuotta, jos laskelmien lähtökohdaksi otetaan energian hinta 70 €/MWh. Julkisivurakennetta on joka tapauksessa korjattava jossain elinkaaren vaiheessa. Mikäli tarkastelussa huomioidaan vain julkisivurakenteiden lämpöteknisten ominaisuuksien parantamisen aiheuttamat lisäkustannukset, muodostuu takaisinmaksuaika merkittävästi lyhyemmäksi.

Kasvihuonekaasupäästöjen osalta tärkeimmät ratkaisut tehdään kuitenkin jo kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämpötuotannon kasvihuonekaasupäästöt riippuvat tuotannossa käytetyistä polttoaineista, joten päästöt vaihtelevat laitos ja paikkakuntakohtaisesti paljon toisistaan. Vertailussa mukana olleiden kaupunkien kaukolämmöntuotannon päästöissä on erittäin suuret erot, Suurin päästökerroin on yli 3,7 kertaa enemmän kuin pienin. Näin suurta eroa kasvihuonekaasupäästöissä ei voida kuroa umpeen rakennusten eristyksiä taikka ilmanvaihdon lämmön talteenottoa parantamalla.

Laskelmien mukaan perusteelliset julkisivukorjaukset, joissa rakennusten kaikki ikkunat ja ulko-ovet uusitaan nykyvaatimuksia vastaaviksi sekä vaipan tiiveyttä ja ulkoseinien

120


Lähteet: Haahtela, Y.& Kiiras, J., Talonrakennuksen kustannustieto 2014. Haahtela-kehitys, 2014. ISBN 978952-5403-22-0 Lahti, P., Sepponen, M. & Virtanen M., Kunnallisten rakennushankkeiden kestävät energiaratkaisut aluenäkökulmasta. VTT Tutkimusraportti VTT-R-07915-12, Espoo 30.11.2012 Lämmöneristysnormit RIY A43. Rakennusinsinööriyhdistys, 1962. Porvoon Energia, Vuosikertomus 2012. REMA; Tools for evaluating energy efficiency. (http://www.vtt.fi/references/tools_for_evaluating_ energy_efficiency.jsp?lang=en). Viitattu 9.4.2014. Ruotsalainen, K. Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde, 2013. (http://www.stat.fi/tup/vl2010/ art_2013-02-21_001.html) Viitattu 20.5.2014 RIL 66, Asuinrakennusten lämmöneristysnormit. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 1969 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2012 Turku Energia, Kaukolämmön alkuperä (http://www.turkuenergia.fi/tietoa-meista/ymparisto/energiantuotanto-ja-alkupera/) Viitattu 24.4.2014. Vainio, T (2011). Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. Rakennusteollisuus RT. http://www. rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot/Rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/ Vainio, T. (2001). Rakennustuotekäyttö ja rakentamisen rahavirrat (lisensiaatintyö). Tampereen teknillinen korkeakoulu.

121


122


5 Lähteet ja diplomityöt

123


5.1 LÄHTEET [Alatalo 2012] Alatalo Elina toim. Hurmaava Lähiö Energiatehokas lähiökorjaaminen-hankkeen loppujulkaisu Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos 27.03.2012 ISBN 978-952-15-2797-5 (printed) ISBN 978-952-15-2798-2 (PDF) ISSN 1797-4143 [Cronhjort 2012] Cronhjort Yrsa, le Roux Simon Building modernization and urban infill development in the Finnish context: A State of Art study of sustainability assessment frameworks 2012 IFME World Congress on Municipal Engineering. Sustainable Communities. Proceedings. 2012. ISBN 978-951-758-541-5 ISSN 0356-9403 [Cronhjort 2013 Oulu] Cronhjort Yrsa, le Roux Simon Sustainability indicators for building modernization and urban regeneration in SB13 Oulu Sustainable Procurement in Urban Regeneration and Renovation. Conference proceedings. VTT, RIL. ISBN 978-951-758-562-0, ISSN 0356-9403 [Hagan 2011] Hagan Harry Raahen Kummatti – 1970-luvun lähiön transformaatio julkaisussa Puun mahdollisuudet lähiöiden korjauksissa toim. Anu Soikkeli Oulun Yliopisto Arkkitehtuurin Laitos Oulu 2011 ISBN: 978-951-42-9737-3 [Joensuu 2012] Kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuu keskustan osayleiskaavan 17.12.2012. Kaupunginvaltuuston päätös Joensuun keskustan osayleiskaava ja liikennesuunnitelma. Esillä KH 5.11.2012 § 509 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.11.2012 § 65: http://www.joensuu.fi/keskustan-osayleiskaava [Kallio 2008] Kallio Matti A. Jakis on nyt Stadin staili mesta Projektiuutiset 2/2008 http://www.projektiuutiset.fi/fi/artikkelit/jakom%C3%A4ki-uusiutuu?page=0%2C0 05.05.2014

124


[Kyttä Kahila 2006] Kyttä Marketta, Kahila Maarit PehmoGIS Elinympäristön koetun laadun kartoittajana TEKNILLINEN KORKEAKOULU Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 90 Espoo 2006 ISSN-978-951-22-8832-8 (pdf) ISBN-13 978-951-22-8400-0 ISBN-10 951-22-8400-6 ISSN 1455-7797 [Löytönen 2011] Löytönen Eero Energiakaava Case Skaftkärr Esitys 02.11.2011 [Malmberg 2011] Malmberg Jonas Tarkoituksenmukaisista materiaaleista teollisesti valmistettuja tuotteita: 1960- ja 1970-luvun tyyppitalot ja järjestelmäajattelu 20.10.2011 http://www.rakennusperinto.fi/kulttuuriymparisto/artikkelit/fi_FI/Tyyppitalot_ja_jarjestelmaajattelu/ 05.05.2014 [Rasmussen 2011] Rasmussen R. O. Ed. Megatrends TemaNord 2011:527 Nordic Council of Ministers, Copenhagen, 2011, pp.22 ISBN 978-92-893-2223-2 [Soikkeli 2013] Soikkeli Anu, Sorri Laura Kerrrostalon korjaus – uusia tutkimustuulia Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston julkaisuja A60 Oulu 2013 ISBN 978-952-62-0171-9 ISSN 0357-8704 [Strandell 2011] Strandell Anna Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä Suomen Ympäristö 31/2011 Suomen Ympäristökeskus Helsinki ,2011, s 13, 70 ISBN 978-952-11-3953-6 ISSN 1796-1637 [Valtioneuvosto 2011] Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 21.12.2010/1257 HE 184/2010, YmVM 12/2012, EV 247/2010 [Valtioneuvosto 2008] Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma 14.02.2008

125


julkaisussa Hallituksen asuntopoliittiset ohjelmat Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma Helsingin seudun aiesopimus Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 15 | 2008 Helsinki 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ISBN 978-952-11-3081-6 ISBN 978-952-11-3082-3 ISSN 1796-1637 ISSN 1796-170X (verkkoj.) Urban sprawl in Europe The ignored challenge European Environment Agency EEA report 10/2006 Copenhagen 2006 ISBN 92-9167-887-2 ISSN 1725-9177 [AIDA] https://wiki.tut.fi/AIDA/WebHome 05.05.2014 [Elementtisuunnittelu] http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/valmisosarakentaminen/elementtirakentamisen-historia 05.05.2014 [Honkasuo] http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kuninkaantammi-honkasuo/perustietoa/tama-uusi-honkasuo 05.05.2014 [Pehmo] PehmoGIS http://pehmo.tkk.fi/home/ 05.05.2014 [Skaftkärr] http://www.skaftkarr.fi/fi/etusivu 05.05.2014 [TES Energy Facade] TES Energy Facade, SmartTES http://www.tesenergyfacade.com/ 05.05.2014 [WoodWisdom] leanWOOD http://www.woodwisdom.net/ 05.05.2014 [Ympäristö] Kevennetty kaavoitus http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kevennettyjen_rakentamis_ja_kaavamaarays(27077) 05.05.2014 [HE 177/2013] Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta, http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130177 CRONHJORT Y., LE ROUX S. Impact of social sustainability assessment tools in the early planning phase of refurbishment and infill development. In Proceedings of the World Sustainable Building Conference 2014. Green Building Council España (GBCe), 2014. ISBN: 978-84-697-1815-5 MÖTTÖNEN V., NISSINEN K., VAINIO T., Lähiörakennusten perusparantaminen - vaikutusten arvioint. Oulu: VTT, 2014. Tutkimusraportti VTT-R- 03208-14

126


Kyttä, Marketta; Broberg, Anna; Tzoulas, Tuija; Snabb, Kristoffer. 2013. Towards contextually sensitive urban densification: Location-based softGIS knowledge revealing perceived residential environmental quality, Landscape and Urban Planning. [online publication] Vol.113. S. 30–46, ISSN 0169-2046, dx.doi.org/10.1016/j.landurbplan.2013.01.008 viitattu 07.05.2014. E2ReBuild public deliverable D5.4 Guidelines to End-users/Tenant. http://www.e2rebuild.eu/ en/links/deliverables/Documents/E2ReBuild_D5.4_GuidelineEnduserTenant_Final.pdf, viitattu 8.10.2014 E2ReBuild public deliverable D3.3 Evaluation of Case Studies and Demonstrations with the focus of Added Values. http://www.e2rebuild.eu/en/links/deliverables/Documents/E2ReBuild_D3.3_EvaluationCaseStudiesDemonstrations.pdf, viitattu 8.10.2014 Tietoa Kouvolasta. www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta.html viitattu 07.05.2014 Arkkitehtitoimisto Ajak Oy (2013). Keskustavisio 2030. Haahtela, Y.& Kiiras, J., Talonrakennuksen kustannustieto 2014. Haahtela-kehitys, 2014. ISBN 978952-5403-22-0 Lahti, P., Sepponen, M. & Virtanen M., Kunnallisten rakennushankkeiden kestävät energiaratkaisut aluenäkökulmasta. VTT Tutkimusraportti VTT-R-07915-12, Espoo 30.11.2012 Lämmöneristysnormit RIY A43. Rakennusinsinööriyhdistys, 1962. Porvoon Energia, Vuosikertomus 2012. REMA; Tools for evaluating energy efficiency. (http://www.vtt.fi/references/tools_for_evaluating_ energy_efficiency.jsp?lang=en). Viitattu 9.4.2014. Ruotsalainen, K. Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde, 2013. (http://www.stat.fi/tup/vl2010/ art_2013-02-21_001.html) Viitattu 20.5.2014 RIL 66, Asuinrakennusten lämmöneristysnormit. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 1969 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan 31.12.2012 Turku Energia, Kaukolämmön alkuperä (http://www.turkuenergia.fi/tietoa-meista/ymparisto/energiantuotanto-ja-alkupera/) Viitattu 24.4.2014. Vainio, T (2011). Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. Rakennusteollisuus RT. http://www. rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot/Rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/ Vainio, T. (2001). Rakennustuotekäyttö ja rakentamisen rahavirrat (lisensiaatintyö). Tampereen teknillinen korkeakoulu.

127


128


5.2 DIPLOMITYÖT Harno Leeni Elävä lähiö – houkutteleva asuinympäristö Asukas- ja käyttäjälähtöinen lähiöuudistussuunnitelma Kouvolan Kaunisnurmeen Diplomityö. Aalto-yliopisto. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos. 26.08.2013. Lautanala Ida Lähellä kaupunkia lisä- ja täydennysrakentamissuunnitelma Kouvolan Kaunisnurmeen Diplomityö. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. 12.05.2014. Pietilä Sara Lähiön uudet kasvot Lisä- ja täydennysrakentamissuunnitelma Porvoon Gammelbackaan Diplomityö. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin Osasto. 20.11.2013. Ranta Veli-Pekka Uudistuva lähiö Porvoon Kevätkummun lisä- ja täydennysrakentamissuunnitelma Diplomityö. Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Rakennussuunnittelun laboratorio. 27.11.2013. Palojärvi Katri Moderni metsälähiö – vetovoimainen asuinympäristö Täydennysrakentamissuunnitelma Turun Ilpoisiin Diplomityö. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin Osasto. 27.11.2013. Kindberg Lotta Runosmäen lähiön kehityssuunnitelma Diplomityö. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin Osasto. 20.11.2013.

129