Page 1

URBAANIT YHTEISTILAT TILAVARAUSKÄYTÄNNÖT SUOMEN SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA

Innovaatiorahasto 2016 Tilavarausselvitys

Kliffa Innovations Oy


“Aivan liian vaikeaa ja monimutkaista. Käsittämätöntä että eri virastoilla eri tavat ja miksei sitä ole

saatu sähköiseksi vieläkään?”

2


SISÄLTÖ 1. JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2. TILOJEN VARAAMISEN TOIMINTAMALLIT JA KÄYTÄNNÖT 6AIKA-KAUPUNGEISSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2.1 Tilojen omistusrakenteet ja niiden käyttöasteet 2.2 Tilojen vuokraamisen kustannukset ja riskienhallinta

2.3 Tilojen vuokraaminen ja välittäminen 2.4. Eri käyttäjäryhmien tunnistaminen ja hinnoittelumallit 2.5. Järjestelmänäkökulma 2.6. Asukasnäkökulman tutkiminen ja 6Aika-kaupunkien kokeilut

3. ASENTEET JA MENTAALISET ESTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1 Mentaaliset esteet 3.2. Varovaisuuden näkökulma 3.3. Organisaatiokeskeinen näkökulma 3.4. Kannattamattomuuden näkökulma

3.5. Kuka omistaa tilavarausten kehittämisen?

4. CASE HELSINKI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 4.1. Kaupunkilaisnäkökulma 4.2. Yrittäjänäkökulma - elinkeinoperustan parantaminen

5. TULEVAISUUDEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 5.1. Kaupunkirakenteen muutos suurissa kaupungeissa 5.2. Tyhjät tilat

5.3. Yhteisöllisyys ja jakamistalous 5.4. Digitalisaatio 5.5. Esimerkkejä maailmalta

6. JOHTOPÄÄTÖKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Liite 1. Liite 2. 3


1.

JOHDANTO

Suomen suurimmat kaupungit kasvavat vuoteen 2050 mennessä miljoonalla asukkaalla 1 ja jo nyt suurimpiin kaupunkeihin rakennetaan lähes 90 prosenttia uusista asunnoista. 2 Tämän seurauksena kaupunkien on kasvettava sisältäpäin ja tiivistyttävä, jotta kaupungit pystyvät tarjoamaan monipuolisia ja laadukkaita palveluita asukkailleen. Erityisesti tilankäytön on tehostuttava ja tila konseptina on osattava nähdä uudella tavalla, sillä saman tilan on pystyttävä taipumaan moneen käyttäjästä tai ajankohdasta riippuen. Kaupungissa olevien tilojen käyttö koskettaa kaikkia, eikä suoranaisesti ketään. Sen läpileikkaavan luonteen vuoksi on erityisen tärkeää, että tilavarausjärjestelmien kehitystä johdetaan kau-

pungeissa yhdenmukaisesti. Yksi avaus tähän suuntaan on 6Aika-kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu) Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeeseen lukeutuva resurssienvarausrajapintojen avaaminen, jossa kaupungit toteuttavat tilanvarauksenkin mahdollistavan rajapintojen yhtenäistämisen ja avaamisen koordinoidusti. Hankkeen merkittävinä hyötyinä nähdään kaupunkien työntekijöiden resurssien ohjaaminen muihin kohteisiin, sekä mahdollisesti jopa tyhjillään seisovien tilojen käytön tehostaminen. Hanke mahdollistaa kaupunkien tuottaman 1: http://www.mdi.fi/content/uploads/2016/04/Kaupunkirakentaminen-pirist%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-

Suomen-taloutta.pdf

2: http://suomifinland100.fi/kaupungistumisen-kehitys/

luettu 20.12.2016

4


avoimen datan hyödyntämisen myös ulkopuolisille palveluntarjoajille, jolloin kaupunkien ei välttämättä tarvitse olla palveluita ylläpitävä taho. Parhaimmillaan datan ja rajapintojen avaaminen parantaa kaupunkilaisten palvelukokemusta.3 Tämän selvityksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on tiedon jakaminen kuuden Suomen suurimman kaupungin välillä ja erityisesti niiden toimijoiden kesken, jotka ovat keskeisessä asemassa uudenlaisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Kaupunkien välillä tapahtuva tiedon jakaminen on yksi edellytys toimivalle yhteistyölle ja sen lisääminen on myös yksi tätä selvitystä motivoiva tekijä. Selvityksen tavoitteena on myös tältä osin tuoda näkyväksi sitä toimintakenttää, jossa tilavarauskysymystä käsitellään, sekä niitä seikkoja ja keskusteluja, jotka aiheeseen liittyvät. Nostamme esiin Suomen suurimpien kaupunkien tämän hetkisen tilanteen tilavarauksiin liittyen, sekä niihin liittyviä ajankohtaisia haasteita. Selvitämme olemassa olevia käytäntöjä ja tilojen tehokkaampaan käyttöön liittyviä diskursseja. Tässä selvityksessä on keskitytty 6Aikakaupunkien julkisten tilojen lyhytaikaisen käytön mahdollistavien käytäntöjen selvittämiseen. Selvityksen materiaali on kerätty haastattelemalla 6Aika-kaupunkeja ja tutkimalla kaupunkien omaa julkista ohjeistusta tilojen käyttöön liittyen. Tämän lisäksi nostamme esiin asukasnäkökulman, jota on tämän selvityksen tiimoilta tutkittu helsinkiläisten osalta kysymällä heiltä kokemuksia ja mielipiteitä. Pohdimme lisäksi kaupunkirakenteen muutoksen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia, ja esittelemme lyhyesti muutamia hankkeita muualta maailmasta. Tilojen käytön tehostaminen on noussut yhdeksi tärkeistä teemoista niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Täs-

sä selvityksessä käsittelemme käytäntöjä kaupunkien omistamien kiinteistöjen tilojen kohdalla.

3: Annukka

Varteva, Forum Virium Helsinki, 6Aika-kaupunkien Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen osahankkeen projektipäällikkö. Kirjallinen tiedonanto, 5.2.2016 .

KLIFFA — Uudenlaista urbaania asumista on Helsingin Kaupungin Innovaatiorahaston rahoittama hanke. Tämä selvitys käsittelee Suomen suurimpien kaupunkien toimintamalleja tilojen käyttöön liittyen. Selvitys on tehty vuonna 2016. SELVITYS: Armi Ahvenainen, Riina Haavisto, Pilvimaari Heikkinen, Charlotta Holmström TAITTO:

Aino Taskinen

55

kliffainnovations.fi


2. TILOJEN VARAAMISEN TOIMINTAMALLIT & KÄYTÄNNÖT 6AIKA-KAUPUNGEISSA Tässä kappaleessa perehdytään 6Aika-kaupunkien haastatteluiden pohjalta saatuihin tietoihin. 6Aika-kaupunkien tilojen ja tilavarausjärjestelmien kartoittamista on myös tehty tutkimalla kaupunkien omia internetsivuja. Kaupunkien toimintamallit vastasivat hyvin pitkälti toisiaan, joten tuomme esiin käytännöt yleisellä tasolla. Poikkeavat toimintamallit mainitaan erikseen.

6


2.1 TILOJEN OMISTUSRAKENTEET JA NIIDEN KÄYTTÖASTEET

Kaupunkien tehtävä on järjestää kaupunkilai-

ta koulu ei silti hyödy taloudellisesti käytön li-

sille peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveys-

sääntymisestä, vaan vuokrauksen tulot siirty-

huolto, opetus- ja kulttuuripalvelut sekä erilai-

vät hallintokunnalle. Näin ollen tilojen ulos-

set tekniset palvelut. Palveluiden tuottaminen

vuokrauksesta

on

enemmän potentiaalista riskiä kuin hyötyä.

hallinnoitu

ja

organisoitu

6aika-

koituu

monissa

tilanteissa

kaupungeissa eri tavoin erilaisten toimialojen, virastojen, laitosten ynnä muiden kautta. Vaik-

Kannustimen puuttuminen on yksi suurimmista haasteista, jotka estävät tilojen luovuttamisen kaupunkilaisten käyttöön.

ka 6aika-kaupunkien organisaatio- ja hallinto-

rakenteet poikkeavatkin toisistaan, erilaisten kaupungin tilojen omistusrakenne noudattaa melko yleistä kaavaa: kaupunki omistaa kiinteistöt, mutta kiinteistöjä hallinnoivat virastot tai toimialat ovat lopullisia palveluntuottajia

Tampereella sen sijaan koulut saavat itse pitää

(esimerkiksi koulu, nuorisotalo, kirjasto), jotka

vuokratulot, mutta tulot eivät silti kata täysin

käyttävät kiinteistöjä ja vastaavat sen tilojen

vuokrauksen kustannuksia. Helsingin kaupun-

vuokraamisesta varsinaisen tarkoituksensa ul-

gin Koulutilat käyttöön -työryhmän pilottiko-

kopuolella.

keilun (2015) yhteydessä testattiin kouluille asetettavaa bonusjärjestelmää, jonka tarkoi-

Tilojen tehokkaan käytön kannalta on oleellista

tuksena oli “aktivoida kouluja kokeilemaan eri-

huomata, että yllä esitetty omistus- ja hallin-

laisia ratkaisuja ilta- ja vapaa-ajankäytön lisää-

nointimalli ei nykyisessä muodossaan luo lo-

miseksi”.4 Lähes kaikki pilottiin osallistuneet

pulliselle palveluntarjoajalle kannustinta lisätä

koulut saivat bonusta, jonka suuruus määräy-

käytössään olevan kiinteistön tilojen käyttöä ja

tyi koulun aktiivisuuden, sekä käyttöasteen

ulosvuokrausta. Esimerkiksi koulun rehtori on

kasvun mukaan.

yleensä vastuussa koulun tilojen käytöstä, mut4: http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2016/Opev_2016-06-

21_OLK_8_Pt/BB45C81F-5524-CDEA-86AF-55350FF00000/Liite.pdf

7


Kaupunkien omistamia varattavia tiloja käyttä-

Helsingissä ja Espoossa toivottiin niitä jopa

vät erityisesti järjestöt, yhdistykset ja urheilu-

lisää. Koulutilojen kohdalla käyttöä voisi lisätä

seurat. Yksityishenkilöiden tekemät varaukset

huomattavasti, Espoon kouluja lukuun otta-

ovat marginaalisia. Tilojen käyttöasteet vaihte-

matta. Espoossa koulujen iltakäyttö on runsas-

levat kohteittain ja kaupungeittain. Lähes kai-

ta, ja lähes kaikissa kouluissa on iltavalvoja.

kissa kaupungeissa tilojen käyttöasteita ei juu-

Koulujen vuokrauskäytännöt vaihtelevat koh-

rikaan mitata tai tietoa ei hyödynnetä. Tampe-

teittain, koska rehtori on vastuussa tilavuok-

reella tilavarausjärjestelmästä voi muodostaa

rauksesta, hän saa usein päättää kenelle tilaa

raportteja käyttöasteista niistä kohteista, joissa

vuokrataan vai vuokrataanko ollenkaan. Vas-

järjestelmä on käytössä. Erityisesti tilat, jotka

taavasti päiväkotien käyttöaste nähtiin liian

eivät ole auki iltaisin ja viikonloppuisin tai niis-

alhaisena. Päiväkotien ja koulujen tilankäytön

sä ei näihin aikoihin ole valvontaa, seisovat

tehostamisen yhtenä esteenä oli tilojen suun-

tyhjillään kyseisinä aikoina.

Haastateltavien

nittelemattomuus itsenäiseen käyttöön. Tilan

omista kokemuksista voitiin kertoa, että kaikis-

käyttäjällä saattaa olla pääsy tarpeettoman mo-

sa kaupungeissa erityisesti liikuntatilat olivat

neen paikkaan yhdellä avaimella.

kuitenkin lähes täyteen varattuja. Vantaalla,

2.2 TILOJEN VUOKRAAMISEN KUSTANNUKSET JA RISKIENHALLINTA Tällä hetkellä 6Aika-kaupungeissa vuokrauk-

Tilojen vuokrauksesta aiheutuvat todelliset

sesta saatavat tulot eivät kata sen kustannuk-

kustannukset saattavat olla viisinkertaiset niis-

sia.

tä saatavaan vuokratuloon nähden. Espoon kaupungin nuorille suunnatuista tiloista saatavat tulot olivat vain 5 prosenttia kokonaiskus-

Kustannuksia aiheutuu erityisesti laskutuksesta, siivouksesta sekä henkilökunnan palkkauksesta. Henkilökuntaa tarvitaan esimerkiksi käsittelemään varauspyyntöjä ja varauslokeja, sekä avaamaan ovia ja valvomaan tilaa.

tannuksista. Kustannusten jakautumista ei välttämättä pidetä myöskään tasa-arvoisena. Varauksia hoitavat työntekijät saattavat olla aivan eri paikassa kuin se taho, jolle vuokratulot ohjataan. Tilan haltijalle saattaa koitua tilojen vuokraamisesta

8

kuluja,

joita

ei

korvata

erik-


seen. Vantaalla esiin nousi ajatus markkinaeh-

hingoista, mutta mikäli vahingon aiheuttaja ei

toisesta vuokrahinnasta joidenkin tilojen koh-

ole tiedossa, korvaus maksetaan kaupungin

dalla, jolloin kaupunki voisi myös kattaa suu-

vahinkorahaston kautta. Tampereella sen si-

remman osan kustannuksistaan tilavuokrasta

jaan vahinkoilmoitusten tekeminen on työläs-

saamillaan tuloillaan.

tä, joten ne jäävät usein tekemättä, ja varkaustapaukset menevät tällöin omaan piikkiin.

Tilojen vuokrauksessa kaupunkilaisille nähdään riskejä, jotka estävät osaltaan tilojen te-

Säännöllisten varausten riskejä pidettiin pie-

hokkaampaa käyttöä. Esimerkiksi vahinkota-

nempinä kuin yksittäisten varausten. Tästä

pauksia pelätään. Riskeinä pidetään muun mu-

kertoo myös se, että vakiovuorojen käyttäjät

assa

ilkivaltaa, tavaroiden rikkoutumista

saavat useammin tilan käyttöönsä omavalvon-

ja avainten katoamista. Vuokraajien taustoja

nalla, kuin yksittäisiä vuoroja varaavat henki-

tai luottotietoja ei kuitenkaan selvitetä.

löt. Espoossa ja Tampereella mainitut realistisimmat riskit liittyivät ovien ja ikkunoiden auki jäämiseen. Erityisesti Espoossa oltiin huolis-

Oulun itsepalvelukirjastojen häiriöitä lukuun ottamatta vahinkotapaukset ovat olleet jokaisessa kaupungissa kuitenkin harvinaisia tilasta riippumatta.

saan yksittäisten vuokrausten hoitamisesta täysin itsenäisesti kulunvalvonnan avulla. Toisaalta sähköinen lukitus mahdollistaa myös tarkemman tiedon tilojen käyttäjistä, sillä jokaisella käyttäjällä on oma henkilökohtainen avain tilaan. Kulkulokeihin jää tieto käyttäjästä

ja ajankohdasta, jolloin on helpompi saada yhVantaalla asiakkaat usein ilmoittavat itse va-

teys tilan käyttäjään vahingon sattuessa.

7 9


2.3 TILOJEN VUOKRAAMINEN & VÄLITTÄMINEN

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Näiden tilatyyppien lisäksi vuokrataan myös

on käytössä muutamia sähköisiä tilavarausjär-

esimerkiksi nuorisotalojen tiloja, toimitiloja,

jestelmiä ja niiden lisäksi hyvin paljon muita

harrastetiloja ja kulttuuritiloja.

tapoja, joilla asukkaat, yhteisöt ja muut toimi-

Taulukko 1 esittelee 6aika-kaupunkien tilojen varaamisen eri tavat jaoteltuina sähköisiin ja muihin tapoihin.

jat voivat varata kaupunkien tiloja käyttöönsä. Kaikki kuusi kaupunkia vuokraavat eteenpäin liikuntapaikkoja, koulutiloja, päiväkodin tiloja ja kirjastojen tiloja.

10


Taulukko 1. Tilojen ensisijaiset varaustavat ja tilatyypit kaupungeittain jaoteltuna. SÄHKÖINEN VARAAMINEN

KAUPUNKI

MUU VARAAMINEN

Varausjärjestelmä

Varattava tila

Espoon kaupungin resurssien varauspalvelu

Liikuntatilat, koulutilat, Paperihakemus nuorisotilat ja leirikeskukset, venepaikat

Varaamo

Kirjastot osittain

Yhteydenotto Kulttuuritalot, paikkaan (rehtori, kokous- ja juhlatilat, johtaja tai vastaava) harraste- ja esitystilat, päiväkodit ja palvelukeskukset

TAMPERE

Timmi

Liikunta- ja kulttuuripalvelujen tilat osittain, jotkut koulutilat

Paperihakemus

TURKU

Timmi

Liikuntatilat (sis. koulu- Yhteydenotto virkajen salit), kirjastot, mieheen hyvinvointitoimialan Paperihakemus tilat

Kokous ja juhlatilat

Kirjastojen tietokoneet

Puhelimitse

Toripaikat

Yhteydenotto paikkaan (johtaja)

Päiväkodit

ESPOO

eBooking

VANTAA

Timmi

OULU

Timmi

Varaustapa

Varattava tila Toimitila

Koulutilat, päiväkodit, kirjaston tilat

Nuorisotilat, toimitilat, koulutilat

Koulut, päiväkodit, Paperihakemus liikuntapaikat, harrasteYhteydenotto tilat paikkaan

Asukastilat

Liikuntapaikat (vakiovuorot)

Yhteydenotto paikkaan

Oulun opiston tilat, harrastetilat

Sähköpostitse

Liikuntapaikat (yksittäisvuorot)

Kirjastot

Yhteydenotto Koulutilat, päiväkopaikkaan (rehtori, dit, nuorisotilat johtaja tai vastaava)

HELSINKI

Timmi

Varaamo

Koulutilat

Paperihakemus

Kirjastot

Yhteydenotto paikkaan

Kulttuurikeskuksen tilat

Paperihakemus liikuntavirastolle

Liikuntapaikat, osittain sauna- ja kokoustilat

Kirjastot osittain, nuori- Yhteydenotto paiksotilat, harrastetilat kaan (johtaja tai vastaava) Yhteydenotto vastuuhenkilöön

11

Päiväkodit, leikkipuistot, asukastilat, osittain saunat (liikuntavirasto) Toimitilat


Kaupungeilla on käytössään pääosin kolme asiakasrajapinnassa toimivaa sähköistä varausjärjestelmää: Timmi, Varaamo ja Espoon kaupungin resurssien varauspalvelu.

Syksyllä 2016 myös Espoossa testataan Helsin-

Liikuntatilojen ja koulutilojen varaamisesta

gin kaupungin kehittämää Varaamoa. Näiden

laskutetaan kuukausittain, mutta tennisvuorot

kautta varataan yleisimmin liikuntapaikkoja,

maksetaan varauksen tekemisen yhteydessä.

koulutiloja, harrastetiloja ja kirjaston tiloja ja jonkin verran myös päiväkotien ja nuorisotalo-

TIMMI TILAVARAUSJÄRJESTELMÄ

jen tiloja, kulttuuritiloja sekä leirikeskuksia. Varsin yleistä on kuitenkin tilojen varaaminen ottamalla yhteyttä suoraan tilaan tai sitä hallinnoivaan tahoon, kuten koulun rehtoriin, päivä-

Timmi tilavarausjärjestelmä on järjestelmä,

kodin johtajaan tai muuhun vastuuhenkilöön.

jossa asiakas voi tarkastella kaupungin erilais-

Usein yhteydenoton lisäksi on toimitettava pa-

ten tilojen varauskalentereita ja varata tilojen

perinen hakemus.

käyttövuoroja. Tuottajana toimii Timmi Software Oy. 6aika-kaupungeissa on käytössä Tim-

ESPOON KAUPUNGIN RESURSSIEN VARAUSPALVELU

min eri versioita ja siten myös erilaisia ominai-

Espoon kaupungin resurssien varauspalvelusta

tapauksissa hän voi myös varata tiloja käyt-

asiakas voi varata liikunta-, koulu- ja nuorisoti-

töönsä. Myös varausten tekemisen joustavuu-

loja, leirikeskuksia ja venepaikkoja sekä ilmoit-

dessa on eroja. Timmiin kirjaudutaan verkko-

tautua nuorisopalveluiden leireille ja kursseille.

pankkitunnuksilla ja luodaan käyttäjätunnuk-

Resurssivarauspalveluun kirjautuminen vaatii

set, joissa on mahdollista huomioida käyttäjän

vahvan tunnistautumisen, eli mobiilivarmen-

tausta. Timmi on käytössä Tampereella, Turus-

teen tai verkkopankkitunnukset.

sa, Vantaalla, Oulussa ja Helsingissä vaihtele-

suuksia: joissain tapauksissa asiakas voi vain tarkastella varaustilanteita, jotta paperihakemuksen tekeminen helpottuu, kun taas joissain

vasti eri tilojen varaamiseen. Tampereella Timmissä voi varata liikunta- ja kulttuuripalvelujen tiloja sekä osittain koulutiloja.

12


Turussa puolestaan liikuntatiloja (sis. koulujen

harrastetiloja ja virkistyspaikkoja. Oulussa

salit), kirjastojen tiloja, sekä hyvinvointitoi-

Timmi on käytössä ainoastaan liikuntatilojen

mialan tiloja. Vantaalla Timmin kautta voi va-

vakiovuorojen hallinnassa. Helsingissä Tim-

rata lähes kaikkia kaupungin tiloja: koulutiloja,

min kautta voi toistaiseksi varata koulutiloja.

liikuntapaikkoja, päiväkodin tiloja, erilaisia

VARAAMO Varaamo on Helsingin kaupungin tilojen ja

moon kirjaudutaan Yle-, Facebook, Google+-

laitteiden varauspalvelu, josta voi suoraan va-

tai Helsingin kaupungin työntekijöiden tun-

rata joidenkin kirjastojen tiloja ja laitteita käyt-

nuksilla. Kirjaston tilojen varaukset vahviste-

töönsä sekä tehdä alustavia varauksia nuori-

taan heti, mutta nuorisoasiainkeskuksen ja

soasiainkeskuksen ja varhaiskasvatusviraston

varhaiskasvatusviraston tilojen varaukset vah-

tiloihin. Myös muutamat Espoon kirjastojen

vistetaan kahden arkipäivän kuluessa, kun va-

tilat ovat varattavissa Varaamon kautta. Varaa-

raajan tarkemmat tiedot on tarkistettu.

Sähköisistä järjestelmistä huolimatta on varsin yleistä, että asiakkaan on otettava yhteyttä tilan vastuuhenkilöön (rehtori, johtaja tai vastaava) tai virkamieheen ensin joko puhelimitse tai sähköpostitse.

(Espoo, Turku), koulutiloja (Turku, Tampere),

Toisinaan

käyttövuoro

edellyttää

(yhteydenoton lisäksi tai pelkästään) paperihakemuksen tekemistä ja toimittamista virastoon tai nimetylle vastuuhenkilölle. Näissä tapauksissa asiakkaan on siis tiedettävä mitä tiloja on olemassa ja etsittävä tarvittava yhteyshenkilö. Paperihakemuksella

varataan

toimitiloja

1313

päiväkodin tiloja (Tampere), kirjaston tiloja (Tampere, Oulu), nuorisotiloja (Turku), asukastiloja (Vantaa) ja liikuntapaikkoja sekä tiettyjä sauna- ja kokoustiloja (Helsinki).

Tiloja vuokrataan pääasiassa niiden aukioloai-

koina. Mikäli tilaa vuokrataan aukioloaikojen ulkopuolella, on yleistä, että tilassa on tällöin vahtimestari, joka hoitaa kulun tilaan ja valvoo sen käyttöä. Varsinaista itsenäisen käytön mahdollistavaa älylukitusta ei ole yleisesti vielä kokeiltu. Tällaisten kokeilujen esteenä pidetään suuria kulunvalvontainvestointeja, mutta taustalla on myös pelko väärinkäytöksistä.


2.4 ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN TUNNISTAMINEN & HINNOITTELUMALLIT Sähköisissä varausjärjestelmissä eri käyttäjä-

yhdistykset ja järjestöt, 2) kaupungin virastot

ryhmät on mahdollista tunnistaa rekisteröity-

ja kaupungin ulkopuoliset yhdistykset ja järjes-

misen avulla. Esimerkiksi Tampereen Timmin

töt, ja 3) yksityishenkilöt, yritykset ja muut toi-

käyttäjäksi voi rekisteröityä yksityishenkilönä

mijat. Hinnoittelu voi perustua myös siihen,

tai seuran edustajana. Myös Varaamossa joi-

mikä on tilassa järjestettävän toiminnan koh-

denkin tilojen varaaminen (esim. nuorisoasi-

deryhmä (esim. Espoon koulujen tilat). Hin-

ainkeskuksen ja varhaiskasvatusviraston tilat)

noittelumallit riippuvat myös tilaa vuokraavis-

vaatii sisäänkirjautumisen lisäksi vielä tarkem-

ta virastoista ja tilojen ominaisuuksista. Käyt-

mat tiedot, kuten henkilötunnuksen tai y-

täjäryhmien eri hinnoittelumallien huomioimi-

tunnuksen. Tällaiset varaukset Varaamossa

nen on yksi syy myös sille, ettei tähän mennes-

ovat vain alustavia ja ne käsitellään erikseen.

sä tilavarauksia ole pystytty automatisoimaan

Eri käyttäjäryhmät on mahdollista tunnistaa

täysin. Esimerkiksi Vantaan näkemyksen mu-

myös paperihakemusten joukosta.

kaan järjestelmää ei voida automatisoida täysin myöskään siitä syystä, että eri ryhmiä tulee

On tyypillistä, että tilojen hinnoittelu perustuu

kohdella tasavertaisesti esimerkiksi vakiova-

eri käyttäjäryhmien tunnistamiseen ja usein

raustoiveiden sattuessa päällekkäin.

hintaryhmiä on kolme: 1) viraston toimialan

14 14


2.5 JÄRJESTELMÄNÄKÖKULMA Vaikka jokaisessa 6Aika-kaupungissa on edel-

Helsingin kaupungin Opetusvirasto vaatii edel-

leen käytössään paperisia, digitalisoimattomia

leen, että yksityishenkilön on käytävä paikan

varauskäytäntöjä, on jokaisessa kaupungissa

päällä virastossa näyttämässä henkilöllisyysto-

kuitenkin

web-

distuksensa, ennen kuin varauksen tekeminen

pohjaisten palveluiden käyttöön. Sähköiset jär-

on mahdollista. Muissa kaupungeissa on jois-

jestelmät eivät toimi kaikissa kaupungeissa ai-

sakin tapauksissa otettu käyttöön sähköinen

van samalla tavalla, vaan niihin saattaa sisältyä

tunnistautuminen.

suurelta

osin

siirrytty

erilaisia toiminnallisuuksia. 6Aika-kaupunkien haastatteluissa ja asukaskyKuten edellä on mainittu, Espoon ja Helsingin

selyn kautta nousi esiin tarpeellisia uudenlaisia

kaupunkeja

ominaisuuksia, jotka auttaisivat kaupunkilaista

lukuun

ottamatta

6Aika-

kaupungeissa on laajasti käytössään Timmi-

käyttämään järjestelmiä helpommin.

tilavarausjärjestelmä. Sen käyttö on haastavaa kaupunkien asukkaille, mutta ongelmaton se ei

Erityisesti toivottiin, että kaupunkilaisen ei etukäteen tarvitsisi tietää minkä tilan hän haluaa vuokrata, vaan järjestelmän tulisi mahdollistaa myös tilojen hakeminen esimerkiksi sijainnin, käyttötarkoituksen ja varustelun mukaan.

ole virastojen pääkäyttäjillekään. Ohjelmiston pääkäyttäjän tulee saada perehdytys ohjelmiston käyttöön. Usein järjestelmän pääkäyttäjäksi on nimetty yksi henkilö, jonka tehtävänä on esimerkiksi hyväksyä järjestelmään tulleita käyttövuorohakemuksia ja mahdollisesti laskuttaa tilan käytöstä. Ohjelmiston käyttö nähtiin työläänä, eikä sitä voisi sellaisenaan hyödyntää kaikkiin tiloihin. Esimerkiksi kirjastojen tarpeisiin sopisi kevyempi tuote, sillä usein

Tilan löytymistä edistäisi myös niiden koonti

näiden tilojen kohdalla kyse on yksittäisva-

yhteen osoitteeseen ja se, että tilojen varaami-

rauksista. Esimerkiksi Helsingin kaupungin

nen toimisi myös älylaitteilla. Asiakkaan näkö-

kehittämän Varaamo-palvelun pääkäyttäjän

kulmasta voi olla myös haastavaa tilojen lukui-

hallinnointiominaisuudet ovat huomattavasti

sat hinnoittelumallit, sekä raskas byrokratia.

kevyemmät.

Esimerkiksi Vantaan kaupungin sivuilta on löydettävissä kymmenien sivujen pituiset oh-

Kaupunkilaisille tilojen löytäminen, sekä va-

jeet nykyisen käyttöjärjestelmän käyttöön. Ai-

raaminen on haastavaa. Monet eivät edes tie-

dosti käyttäjälähtöinen järjestelmä ei vaadi eri-

dä, että kaupungin tiloja voi käyttää myös yksi-

tyisiä ohjeita, vaan sen käyttö on loogista ja in-

tyishenkilönä ja jopa ilmaiseksi. Esimerkiksi

tuitiivista.

15


“Timmi tehty toimistokäyttöön, ei asiakkaille.”5 Haastatteluiden sekä asukaskyselyn6 pohjalta voidaan nostaa seuraavat tekijät osaksi toimivaa tilavarausjärjestelmän kokonaisuutta: Kaupungin sisällä vain yksi järjestelmä. Yhdessä järjestelmässä laajasti erilaisia tiloja eri alueilta. Tilojen varustelutiedot, sijainti ja saatavuus näkyvillä. Monipuoliset hakukriteerit.

Helppo käyttöliittymä, jossa voi tehdä varauksen loppuun saakka. Maksullisten tilojen kohdalla maksuominaisuus suoraan palvelussa. Minimaalinen byrokratia. Loppuun asti palvelumuotoiltu kokonaisuus. 5: Tampereen 6: Ks.

kaupunki 13.9.2016.

Luku 4.

2.6 ASUKASNÄKÖKULMAN TUTKIMINEN JA 6AIKA-KAUPUNKIEN KOKEILUT Yhdessäkään 6Aika-kaupungeista ei oltu selvi-

voitu markkinoida, koska arveltiin sen johta-

tetty kaupunkilaisten tarpeita tilojen käyttöön

van vielä suurempaan kysyntään. Varattavissa

liittyen. Turussa oli tehty selvitys, jonka mu-

olevien tilojen tiedot oli usein ripoteltu vaike-

kaan asukkailla ei ole edes tietoa kaupungin

asti löydettäviin erilaisiin lähteisiin, usein vi-

omistamista ja asukkaiden varattavissa olevista

rastokohtaisesti.

tiloista. Tiettyjen tilojen käyttöasteita seuraamalla, mikäli se on ollut mahdollista, on voitu

Kaupungeissa koetaan, että samaan aikaan tiloja ei ole kaupunkilaisten käyttöön tarpeeksi, mutta samalla tiloja seisotetaan tyhjillään.

todeta, että esimerkiksi urheilutilojen kysyntä ylittää tarjonnan. Kaupunkien edustajat kertoivat kuitenkin, että esimerkiksi edullisia juhlatiloja ja muunneltavia tiloja kaivataan. Yhtenä ongelmana oli havaittu myös asukkaiden epätietoisuus tiloista. Toisaalta tiloja ei myöskään

16


He hyötyvät, jotka tietävät ja tuntevat parhai-

6Aika-kaupungissa on toiminnassa yksi tai

ten kaupungin toimintamallit tiloihin liittyen.

useampi omatoimikirjasto, johon asiakkaalla

Sopivaa järjestelmää tai selkeää toimintamal-

on pääsy myös aukioloaikojen ulkopuolella.

lia, joka mahdollistaisi joustavan tilavuokrauk-

Aukioloaikojen ulkopuolella omatoimikirjas-

sen ei ole aiemmin ollut olemassa.

toon pääsee sisälle kirjastokortilla ja mahdollisella henkilökohtaisella koodilla. Tiloihin on

Haastattelut nostivat esiin myös muutamia esi-

usein myös asennettu nauhoittava videoval-

merkkejä uusista toimintamalleista tilojen

vonta turvallisuutta lisäämään.

käyttöön ja varaamiseen liittyen. Jokaisessa

Oulun pääkirjastolla kokeiltiin syksyllä 2016

uutta toimintatapaa rahallisten tila-avustusten

matalan kynnyksen kokeilupistettä, jossa yri-

jakoon. Järjestöt saisivat käyttää tiloja il-

tykset ja muut toimijat pystyivät esittelemään

maiseksi, mutta jäisivät ilman tähän liittyvää

tuotteitaan ja toimintaansa. Tavoitteena oli an-

rahallista avustusta.

taa mahdollisuus saada palautetta ja käyttäjäkokemuksia tuotteista, sekä lisätä niiden näky-

Espoossa on päädytty myöntämään osaan lii-

vyyttä. Hanke jatkuu myös vuoden 2017 puo-

kuntatiloista käyttövuoroja kahdeksi vuodeksi

lella muun muassa senioreille suunnattujen

kerrallaan. Tämän on todettu merkittäväksi

tuotteiden esittelyillä.

tekijäksi tiloja käyttävien tahojen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Se helpottaa myös Es-

Syksyllä 2016 Turussa aloitettiin tilankäytön

poon kaupungin henkilöstön työtaakkaa käyt-

tehostamisen kokeilu, jossa testattiin myös

tövuorohakemusten käsittelyssä.

17


3. ASENTEET JA MENTAALISET ESTEET Haasteet eritasoisissa julkishallinnon hankkeissa eivät muodostu pelkästään fyysisistä tekijöistä kuten lainsäädännöstä, resurssien puutteesta tai rakenteista yleisesti. Tilavarauksen ympärillä käydyistä keskusteluista nousi esiin tekijöitä, jotka on tässä selvityksessä nimetty mentaalisiksi esteiksi.

18


3.1 MENTAALISET ESTEET

"Tuntuu että ne esteet on välillä teknisten lisäksi myös tällasia asenteellisia." Mentaaliset esteet voivat olla laajempia, koko

Vallitsevien diskurssien tunnistaminen on tär-

organisaation kattavia toiminta- tai ajatteluta-

keää, jotta voidaan tunnistaa myös niiden mu-

poja tai ne voivat toisaalta olla yksittäisten toi-

kanaan kannattelemat valtarakenteet.

mijoiden ylläpitämiä puhetapoja.

Haastateltujen omasta puheesta, heidän kertomuksistaan ja muista selvityksen aikana käy-

Mentaalisten esteiden havainnointiin on hyö-

dyistä keskusteluista on nostettu esiin kolme

dynnetty diskurssianalyysiä, jossa puhetavat

puhetapaa tai näkökulmaa. Tässä selvityksessä

(diskurssit) nähdään yhteiskunnallisia seu-

ne on nimetty mentaalisiksi esteiksi, jolla halu-

rauksia tuottavana toimintana. Tähän toimin-

taan korostaa niiden merkityksellisyyttä pää-

taan sisältyy vallankäytöllinen aspekti, sillä

töksenteossa ja julkishallinnon prosesseissa.

diskurssit muodostuvat erilaisissa kulttuurisis-

Toisaalta mentaalisten esteiden erottelu fyysi-

sa tilanteissa eri arvohierarkioihin. Kun jolle-

sistä esteistä on tapa kyseenalaistaa edellä mai-

kin puhetavalle muodostuu valtasuhde johon-

nittujen pysyväksi koettu luonne.7,8,9

kin toiseen puhetapaan, toisesta puheesta tulee tiedollisesti arvokkaampaa kuin toisesta.

7: Fairclough,

Norman: Miten media puhuu. Vastapaino, Tampere 1997. S. & Mäntynen, A. 2009. Kurssi kohti diskurssia. Vastapaino, Tampere. 9: Fairclough, Norman: Discourse and Social Change. Polity Press, Cambridge 1992. 8: Pietikäinen,

19


3.2 VAROVAISUUDEN NÄKÖKULMA Haastatteluissa yksi useimmiten toistuva seli-

Yhdessäkään haastattelussa ei saatu tietoa sii-

tys joustavan tilavarauksen esteeksi oli riski

tä, kuinka paljon vahinkotapauksia todelli-

vahingonteoista. Tämä mentaalinen este on

suudessa sattuu. Datan puute on ongelmallis-

nimetty varovaisuuden näkökulmaksi. Varo-

ta, koska “kauhukertomusten” yleisyyttä ei

vaisuus on merkittävä vakuuttaja - varovaisuu-

pystytä kyseenalaistamaan ja päätöksenteko

den tarpeellisuutta on vaikea kiistää ja toisaal-

perustuu mutu-tuntumaan. Tällöin saatavilla

ta yksikin kauhutarina menneisyydestä saa

oleva tieto saattaa johtaa varsin erilaisiin tul-

kuulijan pohtimaan mikä kaikki onkaan mah-

kintoihin:

dollista. Kyse on myös riskienhallinnasta. Eräs haastateltava kertoo tapauksesta, jossa koulujen kohdalla oltiin keskusteltu joustavammasta ulosvuokrauksesta kesäaikaan:

“Koska taustoja ei selvitetä, periaatteessa millainen porukka tahansa pääsee tiloja varaamaan. Paikalla on kyllä aina iltavalvoja, mutta kun piakkoin ollaan siirtymässä sähkölukkoihin, eli iltavalvojaa ei enää ole, riskit kasvavat

“Jotain voi tapahtuu siellä koulussa, ainakin vessapaperii kuluu.”

isoiksi. Kuka tahansa pääsee tekemään kouluille mitä tahansa ja jos on epärehellinen, välittä-

vätkö korvausvaateista lainkaan. Hirvittää, miUseat haastateltavat toivat esiin, että yksikin

tä vahinkoja kouluilla sähkölukkojen myötä tu-

sattunut vahinkotapaus saattaa jäädä elämään

lee tapahtumaan, jos myös yksittäiset varaukset

kertomuksena, joka estää kaiken kehityksen ja

hoidetaan sähkölukollisissa kouluissa. Säännöl-

kokeilut.

lisillä varauksilla pidän riskejä minimaalisina.”

“Rehtorit muistaa, ne niinkun puhuu syvällä

Toinen haastateltava samasta kunnasta näkee

rintaäänellä siitä kun opettaja tulee kouluun ja

asiassa myös valoisan puolen:

se pistää vaikka datatykin päälle ja se ei toimi.

“Omavalvontakouluja pyritään varustamaan

Mut se että onko se ollu se yksi [tapahtuma]

viiden vuoden syklissä, kun sieltä on sit sattumalta ehkä hajonnu yön aikana se lamppu sillä käyttäjällä tai sit siltä opettajalta on hajonnu...Mut tietenkin kun sen opettajan ensimmäinen tunti menee pilalle siitä ku se tykin lamppu ei toimi niin tietenkin ne jää mieleen.”

sähkölukoilla (varustaminen on jo aloitettu), jolloin aina jää merkki siitä, millä lätkällä on menty sisälle ja näin vahingonkin sattuessa selvitetään helposti vahingonaiheuttajataho. Onneksi mitään suurempaa ei ole tapahtunut, vaan voimme melkoisen hyvin luottaa käyttäjiin.”

20 20


Tosin Oulussa asiasta oli hyvin erilainen näkemys: Eräs haastateltu Tampereelta kertoi omatoimi-

“Itsepalvelukirjastot saivat iskuja tasaisin väliajoin.”

kirjastoista, joiden kohdalla pelättiin vahingontekoja, mutta todellisuus on osoittautunut toisenlaiseksi:

Joissain haastateltavissa koko kysymyksenasettelu herätti ihmetystä, koska vahingoista

"Kaksi tai kolme vuotta ollut yksi oli niin vähän kokemuksia. Tosiasia kuitenkin [omatoimikirjasto] ja ongelmia on on, että kaikkia vahinkotapauksia ei pystytä nolla. Ne on yleinen trendi pohjois- mitenkään estämään ja ne ikään kuin kuuluvat asiaan kun käyttäjiä on paljon. Kyse on ehkä maissa, 200 Ruotsissa ja Tanskassa ennemminkin siitä, haluavatko kaupungit täsja semmosilla niin sanotusti huono- tä riskistä huolimatta edistää tilojen monipuomaineisilla asuinalueilla ja ongelmia lisempaa ja joustavaa käyttöä. Eräs haastateltava ilmaisi asian näin: ei niillä juurikaan ole. Suomessa taitaa ainut ongelma olla, en muista enää missä kunnassa, kun lapset ka- "Täytyy lähteä siitä että kun tilat on sas huonekaluista sellaisen pyrami- tehty käytettäväksi niin kyllähän ne ilman muuta käytössä kuluu kaikki." din."

21 21


3.3 ORGANISAATIOKESKEINEN NÄKÖKULMA Organisaatiokeskeiseksi nimetyssä näkökul-

asiasta ei ole tehty minkäänlaista periaatepää-

massa on kyse pitkälti asukaslähtöisyyden

töstä niin yleisenä toimintatapana on se, että

puutteesta. Se tulee esiin tietoisena tai tiedos-

asukkaille ei välitetä tiettyjä asioita tai toivo-

tamattomana torjuvana suhtautumisena asuk-

taan että asukkaat eivät huomaisi palveluiden

kaiden tarpeisiin. Puheissa ja kertomuksissa

olemassaoloa. Tämä on huolestuttava piirre

tuli esiin monia läpinäkymättömyyden ongel-

sinänsä ja toimintatavan levinneisyys kertoo

mia sekä toimintatapoja, joilla tilojen vuokraa-

myös ettei puhuta välttämättä harvinaisesta

mista asukkaille rajoitettiin. Organisaatiokes-

ilmiöstä. Markkinoimattomuutta perusteltiin

keisyydellä tarkoitetaan tässä koko kunnan,

riittämättömillä resursseilla.

sen henkilöstön, yksittäisten toimialojen tai jopa yksittäisten toimijoiden, kuten koulujen

Tässä kolmen eri kaupungin, Oulun, Tampe-

organisaatiokeskeisyyttä suhteessa asukkaisiin.

reen sekä Vantaan, näkemyksiä siitä, millä ta-

Useat haastateltavat mainitsivat, että vaikka

valla tilojen vuokraus on tehty asukkaille näkyväksi:

“Ne tietää jotka käyttää [tiloja]. “Tuntuu, että tällä hetkellä tiloja ei Isolla rummutuksella jos kertoo niin ole tarjolla liian vähän, koska kysyntilat loppuvat kesken.” tää ei ole. Mutta toisaalta kukaan ei tiedä tiloista juurikaan. Molemmat kuitenkin mutu-pohjalta.” “Käsitys on, että tiloilla ei ole kysyntää, mutta ei niitä myöskään markki- Viimeisin kommentti kuvastaa hyvin yleistä suhtautumista - toimitaan tiettyjen periaatteinoida.” den mukaisesti, jotka kuitenkaan eivät perustu

tietoon vaan oletuksiin. Asian kanssa pyritään jonkinlaiseen tasapainoon - toisaalta asukkai-

“[Tilavuokraus] asukkaan oman aktiivisuuden mukaan. Ei erityisesti markkinoida.”

den tarpeista ei juurikaan tiedetä, mutta toisaalta ei haluta että asukkaat ovat laajalti tietoisia tiloista, sillä pelätään tilaresurssien loppuvan kesken. Tämä näkyy olemattomana

22

markkinointina.


Kaupunkien tilojen markkinoinnin puutetta ei nähdä erityisenä ongelmana. Eräs haastateltava avasi tiedonsaannin vaikeutta:

“On selvitetty, että asukkailla ei ole tietoa siitä, miten tiloja varataan. Edes kaupungin henkilöstöllä ei ole kunnolla tietoa asiasta. Omilta nettisivuiltakin vaikea löytää tietoa. Vakiokäyttäjät tietävät tiloista, mutta läheskään kaikki ei.” Osassa kaupungeista oltiin jollain tasolla tietoisia siitä, että tieto vuokrattavista tiloista ei ole asukkaiden saatavilla kovin hyvin, mutta toisissa kaupungeissa joidenkin tilojen runsas käyttö ehkä osaltaan luo vinoutunutta mielikuvaa siitä, että tieto tilojen vuokrausmenetelmistä on kaikille asukkaille selvää. Haastattelujen aikana asukasnäkökulman esillä pitäminen osoittautui välillä haasteelliseksi, koska kellään ei ollut olemassa tarpeeksi tai juuri ollenkaan tietoa asukkaiden tarpeista. Muutaman kerran oli myös tarpeellista korostaa, että hankkeessa on kyse nimenomaan kaupunkien asukkailleen vuokraamista tiloista, eikä henkilöstön omasta tilojen varauksesta, sillä osan ihmisistä oli huomattavan vaikeaa irrottautua henkilöstönäkökulmasta. Useissa kaupungeissa ongelmaksi nähtiin nimenomaan kouluympäristö ja niiden tilankäyttö. Näiden kohdalla mainittiin useita esimerkkejä siitä, että on tapahtunut vahingontekoja tai väärinkäytöksiä joiden johdosta rehtorit suhtautuvat nihkeästi tilojen käyttöön.

23


"Pitää olla jo hyppysissä nykyään [tieto] kun vuoroja myöntää niin heti jos kysytään koulua X niin sanotaan heti että 'älä vaivaudu edes kysymään omavalvontaa, ei rehtori anna lupaa'."

Toisaalta kouluympäristö on merkittävä tilare-

Tämä on asukkaita tilavarausasioissa avusta-

surssi kunnille, sillä niissä on monipuolisia ti-

vien kaupungin työntekijöiden kannalta kiusal-

loja eri tarkoituksiin (luokat, liikuntatilat, tek-

lista. Sama rehtorien päätäntävalta tuli esille

nisen työn tilat) ja joiden alkuperäisen käyttö-

myös muissa kaupungeissa.

tarkoitukseen tarkoitettu käyttö on säännöllis-

“Se on aivan rehtorista kiinni pääseekö sinne kouluun vai ei.”

tä ja esimerkiksi pitkien lomien aikana tilat jäävät usein käyttämättä. Haastatteluissa nousi esiin läpinäkymättö-

Organisaatiokeskeisyydessä on paljolti kyse

myysongelma etenkin koulujen kohdalla, joi-

resurssien puutteesta. Olemassa olevia resurs-

hin kohdistuu monipuolisten tilaresurssien

seja halutaan suojata “ulkopuolisilta”, ja koska

johdosta kovat paineet myös vuokrata tilojen

jokainen euro on tarkasti budjetoitu, ei niistä

muiden tarvitsijoiden käyttöön.

helpolla luovuta muiden hyväksi. Syystä tai toi-

Tampereella ryhmähaastattelussa esiin nostet-

sesta koulut ovat erityisesti tässä välikädessä.

tiin useaan otteeseen koulupiirin vaihtelevat

Myös osuvana esimerkkinä nousee vessapape-

käytännöt:

rin kuluminen, joka on useassa kaupungissa mainittu yhdeksi joustavaa tilavarausta hanka-

loittavaksi tekijäksi. Niinkin banaaliin asiaan

"Mä en tiedä onks tää enemminkin joku sellanen huhu vai pitääkö paikkansa että rehtorit pitää omana sitä tilaa ja siitä syystä ei mielellään halua antaa tilaa ulkopuolisille".

kuin vessapaperin pihistelyyn tiivistyy verinen taistelu resursseista.

24


3.4 KANNATTAMATTOMUUDEN NÄKÖKULMA Kannattamattomuuden näkökulmaksi nimetys-

taa myös haluttomuutta uusiin kokeiluihin.

sä puhetavassa välittyy ajatus, jossa kaikki aktii-

Kannattamattomuus onkin ennen kaikkea epä-

vinen toiminta nähdään jo lähtökohtaisesti kan-

varmuutta, joka nousee esiin tilanteessa, kuin

nattamattomana. Kielteistä suhtautumista legi-

pitäisi toimia eri tavalla kuin aiemmin.

timoidaan sen todennäköisellä epäonnistumisella, siihen liittyvillä haasteilla ja ratkaisemat-

Monet näkevät yhtenäisen tilavarausjärjestel-

tomilla kysymyksillä.

män mahdottomana hankkeena ja myös hankkeessa mukana olevat kehittäjät ovat joutuneet

Eräs haastateltava kertoo yrityksestä koulujen

kohtaamaan epäilyksiä sen onnistumisen suh-

joustavaan tilojen käyttöön:

teen. Tässä haastateltavan oma näkemys aiheesta kuitenkin on myönteinen.

“Koitettiin viime kesänä Ruisrockin aikana järjestää koulumajoitusta...niin “Toiset ehkä ajattelee että ei se tuu vessapaperii kuluis ihan hirveesti ja onnistumaan [yhtenäinen järjestelmä]. Mutta en mä lähde kehittelevettä ja kaikkee.” mään jotain vähempää.” Haastateltava jatkaa samasta tapauksesta:

Hieman samansuuntaisia ajatuksia oli myös

“Siinä ei varmaa ne eurot ollut se juttu vaan se että piti muuttaa toimintatapoja ja kun lukukausi alkaa niin yhtäkkii vessapaperit olikin loppu ja jonkun piti lähteä kauppaan. Mä ajattelen et ne ei oo hirveän suuria asioita mutta niistä tehdään suuria asioita kun se ei kuulu siihen rutiiniin.”

Oulussa, joskin siellä edessä olevien haasteiden nähdään käytännössä tekevän yhtenäisen tilavarausjärjestelmän mahdottomaksi:

“Valmiudet yhtenäiseen järjestelmään on, mutta eri syistä sitä ei tehdä. Jos henkilöstö vaihtuu tiheeseen, pitää kouluttaa henkilöstöä. Pitää olla kulunvalvontakoodit ja laskutus mukana. Asiakasryhmillä eri hintaryhmät.”

Haastateltavan analyysi osuu hyvin kohdalleen, sillä kannattamattomuuden näkökulma kuvas-

25


Tilojen joustava käyttö on hankala asia, joka

Kannattamattomuuden näkökulma on edelleen

vaatii paljon suunnittelua. Ratkaistavia asioita

selvästi nähtävissä kentällä. Voidaan puhua

on lukuisia eikä turvallisuus ole yksi vähäisim-

myös tyypillisestä muutosvastarinnasta ja sa-

mistä. Seuraavassa kertomuksessa tiivistyy

maan aikaan kyseenalaistaa se, kuinka talou-

varsin hyvin se asenne, mikä tällä hetkellä on

dellista on, että muutosvastarinta nimenomaan

vielä todellisuutta tässä asiassa:

on tyypillistä ja asiaankuuluvaa aina kun olemassa olevia toimintatapoja halutaan muuttaa.

“Kun ei voida valvoa tiukasti, niin on helpompi kieltää kuin myöntyä.”

3.5 KUKA OMISTAA TILAVARAUSTEN KEHITTÄMISEN? Selvityksen aikana käytyjen keskustelujen on

nen, kun samaan aikaan tilavaraushankkeen

tullut esiin henkilöstön haluttomuus ja toisaal-

kehittäjien näkökulmasta kentän kielteinen

ta koettu kyvyttömyys muutokseen. Tämä voi

suhtautuminen näyttäytyy hidastavana ja hai-

näyttäytyä edellä esiin nostettuina mentaalisi-

tallisena toimintana.

na esteinä; varovaisuuden, organisaatiokeskei-

Vyyhdin keskeinen ongelma on omistajuuden puute.

syyden ja kannattamattomuuden näkökulmina.

Näiden mentaalisten esteiden kasvualusta on monimutkainen rakennelma, jossa ei ole kyse vain henkilöstön tarkoituksellisesta vastarinnasta.

Kun kukaan ei halua, ei pysty, ei osaa tai ei ehdi ottaa vastuuta lukuisista kuntaorganisaatiossa sinkoilevista asioista, jäävät monet niistä vaille omistajuutta. Tilavarausjärjestelmien kehittämisen kohdalla kyse on kaikkia toimialoja koskevasta asiasta, mikä entisestään hankaloit-

Kuntasektorin henkilöstön työtä sanelee vah-

taa sen edistämistä. Tällöin olisi erityisen tär-

vasti taloudelliset resurssit, lainsäädännölliset

keää, että asian omistajuus olisi sellaisella toi-

rakenteet, organisaation toimintatavat, hierar-

mijalla, joka pystyisi tasapuolisesti kommuni-

kia ja muut ulkoapäin tulevat tekijät. Henkilös-

koimaan eri tasojen kanssa ja joka pystyisi us-

tön on vaikutusmahdollisuudet omaan työhön-

kottavasti toimimaan omassa roolissaan tehtä-

sä ovat täten monesta tekijästä riippuvaisia. Se,

vän johdossa. Kuntakohtaisesti päätettäväksi

mikä näyttäytyy muutosvastarintana voi olla

jää, kuinka tärkeäksi tilavarausasian edistämi-

myös henkilöstön koettua ja todellista epäsel-

nen koetaan ja millä tasolla sitä halutaan viedä

vyyttä omasta roolista. Tilanne on ristiriitai-

eteenpäin.

26


Omistajuuden sälyttämistä yhdelle toimijalle

dellisesti kannattamattomaan lopputulokseen

puoltaa myös se, että edelleen kaivataan selke-

ja hitaaseen kehitykseen.

ää konseptia joustavaan tilavaraukseen.

Mentaalisten esteiden analyysissä kielteisen suhtautumisen taustalla oli usein nähtävissä selkeän yhtenäisen toimintamallin puutos. Kaupunkien kaltaisessa organisaatiossa on tärkeää ottaa rakenteet huomioon mutta tämä on johtanut tilavarausasian kohdalla siihen, että asiaa on edistetty nimenomaan rakenteiden

näkökulmasta, mikä johtaa sekavuuteen, talou-

27 27

Kehitystä ei kannata edistää vain kehityksen itsensä vuoksi, mutta erityisesti rajallisten resurssien kannalta olisi välttämätöntä että myös kaupungin henkilöstö näkisi erilaisissa kehityshankkeissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.


4. CASE HELSINKI Hankkeessa toteutettiin kaksi asukastyöpajaa ja yksi asukkaille suunnattu sähköinen kysely, joiden tarkoituksena oli selvittää kaupunkilaisten tilankäyttöön liittyviä toiveita ja tarpeita ja niiden alueellisia eroja. Kyselyllä pyrittiin myös selvittämään kaupunkilaisten toiveita tilavarausjärjestelmien suhteen. Kyselyyn saatiin vastaus 184 helsinkiläiseltä 1.9.-4.10.2016 välisenä aikana.

28


Taulukko 2 Kyselyyn vastanneiden lukumäärät postinumeroittain ja suurpiireittäin.

SUUR- ETELÄINEN LÄNTINEN

KESKINEN

POHJOINEN KOILLINEN KAAKKOINEN ITÄINEN

PIIRI POSTI- 00100-

00270-

00230-

00620-

00700-

00570, 0800-

00900-

00220,

00440

00240,

00690

00790

00870

00990

3

16

5

8

NRO

00250-

00500-

00260

00560, 0060000610

n.

38

39

75

Vastaajien alueellinen jakauma on esitetty taulukossa 2. Liitteeseen 2 on koottu tarkemmat tiedot työpajoista ja kyselystä. Lisäksi hankkeessa testattiin Helsingin kaupungin tarjoamien tilojen varaamista muutamalla pistokokeella.

4.1 KAUPUNKILAISNÄKÖKULMA Työpajoissa nousi esiin erityisesti tarve ko-

Näiden lisäksi työpajoissa olijat toivovat etä-

koontumistilalle ja harrastamistilalle.

työhuoneita, pop up -tiloja ja joitakin kaupallisia palveluita. Työpajoissa tuotiin esiin myös yhdistysten tarve tiloille. Kyselyssä kysyttiin,

Työpajoihin osallistuneet kaupunkilaiset kaipaavat kokoontumistilaa, joka paitsi palvelee tapahtumien, juhlien ja kurssien järjestämispaikkana myös mahdollistaa oleilun ja yhdistystoiminnan. He kaipaavat myös tilaa jossa kaikenikäiset voivat tehdä tai järjestää toiminnallisia asioita, kuten liikkua, musisoida ja tehdä kuvataidetta tai käsitöitä.

millaisia yhteistiloja kaupunkilaiset haluaisivat omalle asuinalueelleen ja vaihtoehdoiksi annettiin kattosauna, juhlatila, kuntosali, liikuntasali, työhuone, vierashuone, pesutupa, pop

up -liiketila, varasto, kokoontumistila, askartelutila ja joku muu -vaihtoehto. Kyselyn perusteella kolme omalle asuinalueelle halutuinta tilaa ovat kokoontumistila (46 % vastaajista mainitsi), juhlatila (45 % vastaajista mainitsi) ja kattosauna (39 % vastaajista mainitsi). Eräässä kyselyyn jätetyssä kommentissa todettiin, että “tilojen monikäyttöisyys ja viihtyisyys on tärkeää”.

29


Yhteistiloihin liittyvissä tarpeissa voidaan havaita jonkin verran alueellisia eroja, vaikkakaan vastaajamäärät eivät mahdollista vahvojen johtopäätösten tekemistä. Eteläisen suurpiirin alueella kolme eniten mainintoja saanutta yhteistilaa ovat kattosauna, juhlatila ja kokoontumistila, kun taas läntisen suurpiirin alueella ne ovat kokoontumistila, juhlatila ja kuntosali ja keskisen suurpiirin alueella juhlatila, kokoontumistila ja kattosauna. Varasto sai vähiten mainintoja eteläisessä ja läntisessä suurpiirissä, mutta keskisessä suurpiirissä pienin mainintojen määrä jakautui usean yhteistilan kesken (varasto, pesutupa, vierashuone, liikuntasali ja kuntosali). Pohjoinen, koillinen, itäinen ja kaakkoinen suurpiiri on tässä jätetty analysoimatta pienten vastaajamäärien takia. Kyselyssä kysyttiin myös mitä palveluita helsinkiläisten omalta asuinalueelta heidän mielestään puuttuu. Yleisimpiä vastauksia olivat

kahvilat ja ravintolat ja juhla-, kokoontumis-, askartelu- ja asukastilat, mutta myös erilaisia liikuntatiloja mainittiin puuttuvan. Muutamissa vastauksissa mainittiin myös puuttuvia sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten päiväkoti, terveydenhoito ja apteekki (Kuva 1).

Kuva 1. Sanapilvi helsinkiläisten kaipaamista palveluista omalle asuinalueelleen kyselyn vastausten mukaan.

30


Työpajoissa ilmeni, että asukkaat eivät ole tietoisia kaupungin tilatarjonnasta, koska tilat ovat vaikeasti löydettävissä, eikä niistä viestitä tai niitä mainosteta tarpeeksi.

tiloja ovat kirjastojen, koulujen ja nuorisotalo-

Sama viesti tulee myös kyselystä: vain 34 %

mainintaa) varaamisen mahdollisuus on myös

vastaajista (62 henkilöä) olivat tietoisia Helsin-

jonkin verran tärkeää, mutta virastossa käymi-

jen tilat sekä liikuntapaikat. Kaikista mieluiten helsinkiläiset varaisivat Helsingin kaupungin väliaikaiseen käyttöön tarjoamia tiloja sähköisesti (174 mainintaa). Sähköpostilla (43 mainintaa) tai puhelimella (38

nen (5 mainintaa) ei kovin tärkeä.

gin kaupungin asukkailleen tarjoamista tiloista ja niihin liittyvistä tilavarausjärjestelmistä.

“Tärkein juttu on just että kaikki löytyis samasta paikasta ja voi tehdä koko prosessin täysin netissä.”

Näistä henkilöistä 73 % (45 henkilöä) vastasi tietävänsä, miten tiloja varataan ja 32 % (20 henkilöä) oli käyttänyt sähköisiä tilavarausjärjestelmiä. Tunnetuimpia kaupungin tarjoamia

31


Tilojen varausprosessissa helsinkiläisille on erittäin tärkeää, että tilojen ominaisuudet ovat mahdollisimman kattavasti kuvattuina, saatavuustiedot ovat hyvin näkyvillä, ja että kaikki tilat löytyvät yhdeltä nettisivulta. Tärkeää on

Sen sijaan tilan käytöstä jälkikäteen laskutta-

myös, että tilaan voi päästä henkilökohtaisen

minen ja henkilökunnan läsnäolo tilassa eivät

koodin avulla, ja että lisätietoja tilasta on mah-

ole kovin tärkeitä, ja avaimen hakeminen vi-

dollista tiedustella sähköpostitse.

rastosta ei ole lainkaan tärkeää.

3 TÄRKEINTÄ OMINAISUUTTA TILAVARAUSPROSESSISSA Tilojen ominaisuudet on kuvattu nettisivulla Tilojen saatavuus (kalenteri) näkyy nettisivulla Kaikki tilat löytyvät yhdeltä nettisivulta

3 VÄHITEN TÄRKEÄÄ OMINAISUUTTA Tilan käytöstä laskutetaan jälkikäteen Tilassa on henkilökuntaa paikalla avaamassa oven ja vastaamassa kysymyksiin Tilaan haetaan avain virastosta

Kyselyssä kysyttiin myös mietteitä tilavaraus-

tarve, eli mahdollisuus tilavarauksen yhteydes-

prosessin kehittämisestä ja ajatuksia Helsingin

sä tehdä myös esimerkiksi catering-varaus. Va-

kaupungin tilavarauksesta. Näihin kysymyk-

rausjärjestelmässä voisi olla myös sähköposti-

siin saatiin paljon avovastauksia. Tilavaraus-

palvelu, joka lähettää käyttäjälle viestin, mikäli

järjestelmään toivotaan ominaisuuksia, kuten

tila jonka hän on haluaisi varata vapautuu. Yllä

mahdollisuus ehdottaa jotain varattavaa tilaa

mainittujen asioiden lisäksi avovastauksissa

palveluun lisättäväksi, arvostella tila palvelussa

annettiin muun muassa vinkkejä kirjastolle Va-

ja jakaa käyttäjäkokemuksia tiloista. Avovas-

raamon käytettävyyden parantamiseksi ja kri-

tauksissa mainittiin myös ns. kahvirajapinnan

tiikkiä koulujen tilojen varaamisesta.

32


4.2 YRITTÄJÄNÄKÖKULMA: ELINKEINOPERUSTAN PARANTAMINEN

Helsingin kaupungin innovaatiorahaston pe-

tanneet lähiöiden asukkaat kaipaavat monia

rustana on tulevaisuuden elinkeino- ja osaa-

erilaisia kaupallisia ja julkisia palveluita asuin-

misperustan parantaminen investointihankkei-

alueelleen.

ta ja projekteja rahoittamalla. Tästä syystä pohdimme tässä selvityksessä kaupungin tilo-

Yksi elinkeino- ja osaamisperustaa parantava

jen tarjoamista, varaamista ja käyttöä myös

seikka on tilojen joustavan ja lyhytaikaisen

yrittäjien näkökulmasta. Yksi monista yrittä-

käytön mahdollistaminen. Esimerkiksi yrittä-

jien ja yrittäjiksi aikovien haasteista on sopivan

jyyttä pohtiville on tärkeää kokeilla omaa lii-

toimitilan löytäminen. Kaupungilla on omalta

keideaa ennen isoja investointeja ja kokeile-

osaltaan mahdollisuus vaikuttaa tarjolla ole-

mista helpottaa jos tilan voi saada käyttöön ly-

vien tilojen saatavuuteen, sijaintiin ja käytettä-

hyeksi ajaksi ja vaikka nopealla varoitusajalla.

vyyteen.

Lyhytaikainen ja joustava tilavuokraus helpottaa myös omalle liiketoiminnalle kannattavan

Helsingin kaupungin Tilakeskus välittää kau-

sijainnin etsimistä.10 Pop up -tilat ja -yrittäjyys

pungin eri organisaatioiden omistuksessa ole-

ovatkin yksi esimerkki uudenlaisesta lyhytai-

via toimi- ja liiketiloja. Vuokrattavat toimitilat

kaisesta tilankäytöstä ja elinkeinotoiminnasta.

löytyvät oikotie.fi -nettisivulta. Monet tyhjil-

Pop up -toiminnasta voi olla hyötyä niin uudel-

lään olevista tiloista sijaitsevat lähiöissä, kun

le kuin vanhallekin yrittäjälle, esimerkiksi juuri

taas kantakaupungin alueen toimitilat ovat

uuden idean testaamisessa sekä markkinoinnin

verrattain kysyttyjä. Kuitenkin kyselyyn vas-

ja brändin rakentamisen kannalta.11

10: Hernberg,

Hella (2014). Tyhjät tilat. Näkökulmia ja keinoja olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöön. Ympäristöministeriö, erillisjulkaisu. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135964 11: Olkkola, Hanna ja Junnila, Hertta (2015). Pop-up Suurpellossa. Liiketalouden koulutusohjelma, Laurea Leppävaara. Opinnäytetyö. Saatavilla: http://theseus.fi/handle/10024/98002

33


Espoon Suurpelto on hyvä esimerkki asuinalueesta, jossa pop up yrittäjyyttä ja pop up -tilojen luomia mahdollisuuksia pyritään huomioimaan alueen kehityksessä.

Suurpellossa on taloyhtiöiden palvelueteisiä,

Helsingissä erityisesti Forum Virium Helsinki

infopaviljonki, Opinmäen kampus sekä erilai-

Oy on ollut Kalasataman uudella alueella mah-

sia ulkoilmatiloja, jotka soveltuvat sekä asuk-

dollistamassa erilaisten konseptien kokeilua

kaiden että yrittäjien lyhytaikaiseen käyttöön.

aidossa ympäristössä. Forum Viriumin koordi-

Alueen pop up -tilojen käyttö on ollut odotet-

noima Fiksu Kalasatama -hanke ostaa pieniä ja

tua vähäisempää luultavasti tilojen puutteelli-

innovatiivisia kokeiluja esimerkiksi yrityksiltä,

sen markkinoinnin ja alueen sijainnin sekä

jotka pääsevät testaamaan tuotteitaan ja palve-

keskeneräisyyden vuoksi. Alueen yrittäjien

luitaan Kalasatamaan.12 Helsingissä kokeiluja

mukaan tilojen varustelu-, hinta- ja saatavuus-

on tehty myös Ilmastokatu-hankkeessa, jota

tiedot eivät ole olleet helposti saatavilla.11 Näin

koordinoivat Vantaan ja Helsingin ympäristö-

ollen Suurpellon tulokset tukevat myös tässä

keskukset, Green Building Council, sekä HSY:n

selvityksessä esitetyn kyselyn tuloksia siitä, et-

Ilmastoinfo ja Aalto-yliopisto.13

tä tiloista tiedottamisen puute on mitä luultavimmin yksi merkittävä syy niiden pieneen käyttöasteeseen. 12: http://fiksukalasatama.fi/nopeat-kokeilut/ 13: http://ilmastokatu.fi/

Luettu 20.12.2016.

Luettu 20.12.2016.

34


5. TULEVAISUUDEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA “Tulevaisuuden kaupunki on kerrostalojen ekosysteemi, jossa itse kaupunki on koti,”

- Erkki Aalto, Rakli ry

35


5.1 KAUPUNKIRAKENTEEN MUUTOS SUURISSA KAUPUNGEISSA Tulevaisuudessa väestönkasvu tulee keskitty-

Yksinasumisen trendi asettaa haasteita etenkin

mään erityisesti Suomen suuriin kaupunkeihin

rakentamiselle; tarvitaan yhä enemmän pie-

ja niiden lähistölle. Kaupungit joutuvat koh-

nempiä asuntoja, mutta toisaalta asuntojen yh-

taamaan lukuisia haasteita pyrkiessään vastaa-

teisiltä tiloilta vaaditaan enemmän. Rakennus-

maan kasvavan väestön tarpeisiin ja yksi haas-

yhtiöt ovat jo havahtuneet tulevaisuuden asu-

te on tilaresurssien hyödyntäminen mahdolli-

misen muutokseen. Tästä hyvänä esimerkkinä

simman tehokkaasti kaupunkirakenteen tiivis-

on SATO:n suunnittelema ja rakennuttama

tyessä. Kaupunkien on kasvettava sisältäpäin

Studiokoti-konsepti, jossa asunnot ovat vain

ja samalla erilliset pienemmät asuinalueet ja

15,5 neliömetrin kokoisia.15 Konsepti perustuu

niin sanotut nukkumalähiöt pitäisi yhdistää ja

hyvin

näillä alueilla olisi pystyttävä tuottamaan pal-

mutta myös laadukkaisiin yhteisiin tiloihin.

veluita, joita nyt haetaan kaupunkien keskus-

Lisäksi työn muutoksen seurauksena yhä use-

toista.

ampi tekee töitä kotitoimistossa tai käyttää lä-

suunniteltuihin

toiminnallisuuksiin,

hialueen palveluista, kuten kahviloita, työnteTulevaisuuden kaupungeissa arvioidaan asu-

koon. Tämä vähentää toimistotilojen tarvetta

van yhä enemmän yksineläviä, eikä tämä kos-

entisestään, jolloin toimistojen muuntaminen

keta ainoastaan nuoria, vaan yksineläviä löytyy

asuinrakennuksiksi pitäisi olla nykyistä hel-

läpileikkauksena ihan jokaisesta ikäluokasta.14

pompaa.

14: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaupungin-muodonmuutos-on-alkanut/sYSTFpiv

Luettu 20.12.2016 .

15: https://www.sato.fi/fi/asumisratkaisut/sato-studiokoti-kohtuuhintainen-vuokra-asunto

36 36

Luettu 20.12.2016.


5.2 TYHJÄT TILAT

Nykyisissä kaupungeissa on paljon vähällä käy-

ta suunnitellaan uudelleen. Lisäksi tulevaisuu-

töllä tai jopa täysin tyhjillään olevaa tilaa, niin

den rakennuksilta vaaditaan yhä enemmän

kutsuttua hukkatilaa. Rakenteelliset muutokset

muuntelukyvykkyyttä, jolloin rakennusten inf-

yhteiskunnassa, kuten kaupan rakenteen muu-

rastruktuuri pysyisi paremmin alati muuttu-

tos, aiheuttavat sen, etteivät alkuperäiskäyt-

vien käyttötarpeiden perässä. Tyhjien tilo-

töön suunnitellut tilat vastaa enää muuttunut-

jen elävöittäminen luo houkuttelevan ympä-

ta kaupunkirakennetta ja asukkaiden tarpeita.

ristön elinkeinoharjoittajille sekä parempia lä-

Tyhjät toimistorakennukset ja monet kuntien

hipalveluista alueen asukkaille, mikä lisää asu-

omistamat tilat ovat jääneet tyhjäkäynnille, sa-

kasviihtyvyyttä ja nostaa kiinteistöjen arvoa.16

malla kun kaupunkilaiset tarvitsevat monen-

”Rakennuksilla ei sinällään ole juurikaan arvoa, vaan elämällä ja palveluilla niiden ympärillä. Kaupan logiikan laajan murroksen myötä monet alueet ovat jäämässä ilman lähipalveluita – juuri silloin, kun niiden pitäisi muuttua kestävämmiksi ja vetovoimaisemmiksi.”

laista tilaa työntekoon ja harrastamiseen. Tiloja ei suinkaan ole aina tyhjillään sen takia, etteikö tilaa tarvittaisi, vaan tilan sijainti saattaa olla epäsuotuisa, sinne pääsy on vaikeaa tai jopa kiellettyä tai tilakohtaiset erilaiset määräykset määrittelevät vain tietynlaisen toiminnan mahdolliseksi. Monet kiinteistöt seisovat

myös tyhjillään sisäilmaongelmien tai remontointitarpeen vuoksi. Hukkatilan käytön tehostaminen edellyttää ratkaisuja, jotka mahdollistavat tilojen väliaikaiskäytön sillä aikaa kun

- Mikko Annala, Demos Helsinki.17

tyhjillään olevaa tilaa tai jopa kokonaisia aluei-

16: Tyhjät

tilat. Näkökulmia ja keinoja olemassa olevan rakennuskannan uusiokäyttöön. Hella Hernberg, 2014. http://hdl.handle.net/10138/135964 17: http://www.demoshelsinki.fi/2015/04/23/nelja-asiaa-jotka-maarittavat-kaupunkien-tulevaisuuden/

20.12.2016.

37

Luettu


5.3 YHTEISÖLLISYYS JA JAKAMISTALOUS Eräs merkittävä ja tehokas keino tiivistää kau-

Myös kaupunkilaisten yhteisöllisyyden kaipuu

punkien rakennetta sisältäpäin ja edesauttaa

on jo johtanut siihen, että yhteiset jaetut tilat

tilankäytön tehokkuutta, on kehittää kaupun-

ovat taas suosiossa. Tila on merkittävä tekijä

kien yhdyskuntasuunnittelussa yhä yhteisölli-

etenkin toiminnallisuuteen tähtäävässä yhtei-

sempiä kaupunkiasumisen ja -elämisen malle-

söllisyydessä, jossa kohtaaminen, kommuni-

ja. Nämä erilaiset yhteisöllisen asumisen muo-

kaatio ja vuorovaikutus ovat avainasemassa.

dot tulevat lisääntymään jo lähitulevaisuudessa

Lähes poikkeuksetta asukkaat tuntevat yhteis-

Suomessa sekä kansainvälisesti.

tilat osaksi kotiaan ja niistä pidetään huolta yhtä hyvin kuin omasta asunnosta, ja viihtyisät

Sekä asumisen trendit että ekologinen asumisen näkökulma edellyttävät yhteisöllisyyden lisääntymistä esimerkiksi kaupunkitilojen ja erilaisten palveluiden osalta.

yhteistilat saavat oman kodin tuntumaan suuremmalta.18 Yhteistilojen merkitys on otettu huomioon jo useissa uudisrakennuskohteissa pääkaupunkiseudulla, kuten Jätkäsaaren Sukupolvienkorttelissa19 ja Malta-talossa20, jossa asukkailla on yhteinen olohuone, joka taipuu moneen tarkoitukseen.

18: https://wiki.tut.fi/pub/Monikko/WebHome/Monikko_Loppuraportti_web.pdf 19: http://sukupolvienkortteli.fi/yhteistilat/

Luettu 20.12.2016

20: http://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-kaupunkien-roolit-korostuvat

38 38


"Suomalaisten innostus omiin saunoihin vähenee, jolloin laadukkaat saunaosastot tulevat olemaan kova juttu.” - Seppo Hämäläinen, Kiinteistömaailma21 Jakamistalous (engl. sharing economy) on osa

sijaan tavaroiden lainaaminen, vaihtaminen,

tulevaisuutta ja tämän hetkisiä kehitystrendejä

vuokraaminen, kierrätys ja yhteiskäyttö. Jaka-

maailmanlaajuisesti. Jakamistaloudessa omis-

mistalous houkuttelee ihmisiä monista syistä.

taminen nähdään usein jopa taakkana ja omis-

Jakamistalouden koetaan olevan ekologista, ja

tusoikeus halutaan jakaa yhteisön kesken. Kes-

taloudellista. Lisäksi se tuottaa iloa sekä lisää

keistä jakamistaloudessa onkin omistamisen

yhteisöllisyyttä.22

21: http://www.hs.fi/koti/a1417786391610

luettu 20.12. 2016

22: Hamari,

Juho; Sjöklint, Mimmi; Ukkonen, Antti (2016): The sharing economy: Why people participate in collaborative consumption. Journal of the Association for Information Science and Technology 67.9: 2047.

5.4 DIGITALISAATIO Jakamistalous nähdään ennen kaikkea urbaa-

Digitalisaatiota ja jakamistaloutta suosivat eri-

nina ilmiönä, jossa digitaalisaatiolla on merkit-

tyiseti vuosina 1980-2000 syntynyt ikäluokka,

tävä asema.23 Esimerkiksi monet suositut verk-

eli Y-sukupolvi (engl. millennials). Vuonna

kopalvelut ovat perusajatukseltaan jakamista-

2020 tämä sukupolvi muodostaa 50 prosenttia

loutta mukailevia, kuten maailmanlaajuiset

maailman työvoimasta ja Y-sukupolven kulu-

Airbnb ja Uber tai suomalaiset Sharetribe, Pig-

tustottumukset eroavat aikaisemmista suku-

gyBaggy ja Nappinaapuri. Digitalisaatio mah-

polvista, sillä he näkevät omistajuuden eri ta-

dollistaakin uudenlaisen yhteisöllisyyden syn-

valla kuin heidän vanhempansa tai isovanhem-

tyminen palvelualustoille, jossa ihmiset pääse-

pansa.25 Omistajuus ei ole enää itseisarvo, vaan

vät vuorovaikutukseen keskenään esimerkiksi

suurten hankintojen kuten autojen, asuntojen

sijainnista tai ajankohdasta riippumatta. Digi-

tai ylellisyystuotteiden ostaminen saatetaan

talisaatio on työkalu, jolla mahdollistetaan

nähdä jopa taakkana. Y-sukupolvelaiset ovat

älykkäät kaupunkipalvelut ja esimerkiksi asun-

digiajassa kasvaneita ja suosivat palveluihin

not muodostavat merkittävän perustan digitaa-

perustuvaa elämäntyyliä.26,27

listen innovaatioiden toteuttamiseen.24 23: Nylund,

Mats (2015): Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto. Arcada Working Papers. 24: https://www.sijoitustalous.fi/artikkelit/megatrendit-muuttavat-asuntomarkkinoita/ Luettu 20.12.2016. 25: http://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/millennials_at_work_2011.pdf 26: http://www.goldmansachs.com/our-thinking/pages/millennials/ Luettu 20.12.2016. 27: http://www.forbes.com/sites/danschawbel/2015/01/20/10-new-findings-about-the-millennial-consumer/2/ #32b8b5ae42b8 Luettu 20.12.2016.

39


Höyryn ja sähkön keksimisen jälkeen niiden

kemään kaupungeissa elämisestä sujuvampaa

todellinen hyöty yhteiskunnalle ja taloudelle

ja vähentämään päästöjä. Digitaaliset ratkaisut

näkyi vasta, kun kyseisen teknologian aikaan

mahdollistavat uusia älykkään kaupunkiasumi-

syntynyt sukupolvi astui johtoon, ja sisällytti

sen palveluita, kuten tilan hyödyntämisen ja

teknologian läpi yhteiskunnan rakenteiden.

jakamisen täysin uudenlaisella tavalla. Tulevai-

Näin ollen digitalisoitumisen hyötyjenkin ar-

suuden kaupunkihankkeissa kaupunkien johto,

vellaan näkyvän laajasti vasta vuoden 2030 tie-

ratkaisuntarjoajat (yritykset) sekä yliopisto-

noilla. Tällöin jo reilusti yli 70 prosenttia maa-

maailmaa pyrkivät toimivat yhteistyössä kestä-

ilman väestöstä elää kaupunkialueilla, jolloin

vämpien kaupunkien rakentamisessa.28

älytuotteet ja uudenlaiset palvelut pyrkivät te-

28: https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Megatrendit_2016.pdf

40


5.5 ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA

CHASHAMA http://www.chashama.org/ Chashama toimii yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa ja hyödyntää tyhjänä olevia toimitiloja tarjoamalla niitä taiteilijoille sekä työskentely-, että näyttelytiloiksi. Chashama on toiminut New Yorkissa vuodesta 1995 ja tänä aikana elvyttänyt yli 80 tilaa uudenlaiseen käyttöön.

PROJECT POP UP: DOWNTOWN

PARKING LOT DIARIES

http://www.downtownpittsburgh.com/what-we-do/

http://lexingtondda.com/parking-lot-diaries/

programming/project-pop-up

Parking Lot Diaries toimii Yhdysvalloissa ja muuttaa laajan Lexingtonin keskustassa olevan

Project pop up: Downtown toimii Pittsburgissa

parkkipaikan puistoalueeksi. Projektin tavoit-

ja sai alkunsa kaupungin järjestämästä kilpai-

teena on muovata vilkas alue palvelemaan pa-

lusta, joka pyrki aktivoimaan kaupungin kivi-

remmin kaupunkilaisten tarpeita ja muodostaa

jalkaliikkeitä. Kaupunki on jatkanut projektia

jalankulkijoille ja pyöräilijöille sujuva kulkuyh-

kilpailun jälkeen ja järjestää joka vuosi erilaisia

teyksien verkosto muualle kaupunkiin.

pop up-tapahtumia, jotka mahdollistavat lyhytaikaisen toiminnan järjestämisen kaupungin parhailla kauppapaikoilla.

41


SMARTSPACES

CAMELOT EUROPE

http://smartspaces.org/

https://uk.cameloteurope.com/

SmartSpaces toimii New Yorkissa ja mahdollis-

Camelot Europe tarjoaa erilaisia palveluita

taa erilaisten taidetapahtumien, näyttelyiden

kiinteistöjen tehottomuuden ehkäisemiseksi.

tai installaatioiden pitämisen kaupungin tyh-

Esimerkiksi heidän kauttaan on mahdollista

jissä tiloissa. SmartSpaces hyödyntää paitsi

löytää tyhjälle tilalle hallinnoija (engl. property

tyhjiä, myös kaupungin kaikille avoimia tiloja.

guardian), jotta kiinteistö ei altistu vandalismille tai varkaille.

PLACEMAKING http://www.pps.org/reference/reference-categories/ placemaking-tools/ Placemaking kannustaa kaupunkilaisia mukaan yhteiskehittämään kaupunkien julkisia tiloja. Placemaking on toteuttanut projekteja Yhdysvaltojen lisäksi ympäri maailmaa. Tavoitteena on kehittää julkisista tiloista, esimer-

kiksi kauppakeskuksista, monipuolisesti palvelevia kokonaisuuksia.

DOWNTOWN VANCOUVER

WE ARE POP UP http://wearepopup.com/

https://www.downtownvancouver.net/

We Are Pop Up:ista voi varata pop up -tiloja

Vancouverin business-keskittymän Awesome-

Lontoosta ja New Yorkista. Se on myös alusta

projekti muuttaa kauppakujat yhteiseksi tilak-

verkostoitumiselle.

si. Hastings Lane on projektin aikana muuntunut esimerkiksi kaupunkilaisten pelipaikaksi. Projektin myötä kuja on aktivoitunut myös juhlien ja tapahtumien ulkopuolella ja esimerkiksi jalankulkijoiden määrä alueella on lisääntynyt huomattavasti.

42


6. JOHTOPÄÄTÖKSET 43


KAUPUNKIEN OMISTAMIEN KIINTEISTÖJEN TILOJEN TEHOKKAAMPI KÄYTTÖ KULMINOITUU KOLMEEN TEKIJÄÄN. TEHOSTAMINEN VAATII KOKONAISVALTAISTA UUDISTUMISTA NIIN JÄRJESTELMIEN, KUIN TOIMINTAMALLIENKIN OSALTA.

RAHOITUS & RESURSSIT

VASTUU & KANNUSTIMET

Järjestelmien kehitykseen ja tilojen Selkeä päätös vastuunjaosta ja siivarusteluun allokoitava resursseja hen liittyvistä kannustimista

POLITIIKKA & BYROKRATIA

Yhtenäinen ohjeistus, sekä toimintamallien päivitys nykyaikaan

Ensinnäkin kaupungeissa koettiin, etteivät nykyiset resurssit riitä tilojen käytön tehostamiseen.

Pahimmillaan tilanne on johtanut siihen, että kaupunkilaisille ei voida mainostaa tilojen olemassaolosta, sillä sen pelätään aiheuttavan liian suuren kysynnän. Tilojen tehokkaampi käyttö vaatisi selkeää yhtenäistä toimintamallia, sekä vastuukysymysten määrittelyä uudelleen. Toimintamallin ja järjestelmän uudistamisen myötä kaupunkien olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, kun suuri osa toiminnoista olisi automatisoitu.

Yksi esimerkki byrokratian vähentämisessä olisi yleishyödyllisiksi katsomiensa yhdistysten toiminnan tukeminen esimerkiksi tarjoamalla tilan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön rahallisten avustusten sijaan. Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla on tällainen kokeilu meneillään.

“Yleishyödyllisten voittoa tavoittelemattomien kaupunginosayhdistysten tarpeet tilojen varausten hinnoittelussa tulisi ottaa huomioon.” “Osallisuuden kannalta huokeat hinnat mahdollistavat palvelut kaikille tasapuolisesti.” - Helsingin asukaskyselyssä esiin tulleita kommentteja

44


Toimintamallien uudistamisessa on tärkeää

Kokeiluista saadun kokemuksen perusteella on

huomioida myös palveluiden käyttäjien, eli

helpompi määritellä minkälaisiin hankkeisiin

kaupunkilaisten näkökulma. Asukkaiden osal-

ja kokonaisuuksiin kaupungin kannattaa myö-

listamiseen ja uusien ratkaisujen löytämiseen

hemmin investoida.

voidaan hyödyntää erilaisia kokeiluja, joissa

Vaikka on tärkeää, että kaupunki mahdollistaa

ideat tulevat myös kaupungin ulkopuolisilta tahoilta.

myös maksuttomia tiloja, voi kaupunki kattaa osan tilojen vuokraamiseen kustannuksista vuokraamalla myös tiloja, joiden hinta on lä-

Kaupungin roolina on toimia mahdollistajana erilaisten konseptien testaamiseen ja tekijöinä toimivat esimerkiksi yritykset, järjestöt tai yhteisöt.

hempänä todellisia vuokrakustannuksia. Suorien tulojen lisäksi tilojen käytöstä syntyy epä-

suoraa hyötyä, joka voi konkretisoitua esimerkiksi kasvavana hyvinvointina. Jotta optimaalinen tilankäytön ja vuokraamisen malli löytyy, kaupungit

voisivat

harkita

kustannus-

hyötyanalyysin tekemistä, jossa paneudutaan tarkemmin toteutuneisiin suoriin ja epäsuoriin hyötyihin ja kustannuksiin.

45 45


HELSINGIN KAUPUNKI

Hyvinvointi

Resurssit

Itseohjautuvuus

Referenssit

Kustannussäästöt

Kokeilualusta

ASUKKAAT

KOKEILIJAT Ideat Riskit

Asukkaat tarvitsevat käyttötarkoituksiltaan eri-

vastuukysymykset, sekä tilavuokrauksen taus-

laisia tiloja kaupungissa. Tilan konseptointi on

talla olevat poliittiset päätökset. Koetaan, että

avain monikäyttöisen tilan luomiseen. Liike-

tilojen varusteluun tulisi investoida suuria

huoneisto, toimisto, luokkahuone tai kerho-

summia, ennen kuin niitä voisi antaa kulutta-

huone voivat soveltua monen eri toimijan ko-

jien käyttöön. Valitettavasti tähän ei juurikaan

koontumis- ja harrastamistarpeisiin. Kaupun-

allokoida rahoitusta.

gistuminen tulee vaikuttamaan myös siihen, kuinka ihmiset asuvat ja minkälaisia palveluita

Tulevaisuuden kaupunkiasuminen tulee muuttumaan merkittävästi. Mitä aiemmin näihin muutoksiin ja trendeihin tartutaan, sitä paremmin kaupungit pystyvät tarjoamaan asukkailleen mieluisan ympäristön asua ja elää.

he haluavat naapurustoonsa. Myös asuminen kehittyy yhä enemmän palveluiden ympärille

ja palvelullistuu vauhdilla (engl. Living as a service), mikä parhaimmillaan tekee asuinalueista viihtyisämpiä ja yhteisöllisempiä. Teknologia joustavamman tilankäytön mahdollistamiseksi on jo olemassa, mutta suurimpina esteinä nähdään edelleen kustannukset,

46


LIITE 1. Haastattelut ja tapaamiset

Forum Virium Helsinki 30.3.2016 ja 28.11.2016

Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston tilakeskus 4.7.2016

Annukka Varteva Aapo Rista

Helsingin 31.3.2016

kaupungin

Hannu Kurki

11.8.2016

nuorisoasiainkeskus

Hannu Kurki Sisko von Behr Markku Metsäranta Anni Turunen Anne Mannerkorpi

Miki Mielonen

Helsingin kaupungin opetusvirasto 5.4.2016 Pia Setälä Mauno Kemppi

Helsingin 26.8.2016

Malminkartanon Aluetyöryhmä 16.5.2016

kaupungin

Liikuntavirasto

Leevi Kuokkanen Alexia Balk

Annamari Aalto Mustafa Gurler Heidi Metsälä Kari Järvinen Magdalena Åberg Arho Viitala

Espoon kaupunki 9.9.2016 Haastattelukysymyksiin vastaukset saatu kirjallisina Jaana Suonsaari Nimetön työntekijä

Vantaan kaupunki 18.5.2016

Tampereen kaupunki 13.9.2016

Helena Savin Sari Lindqvist Lari Aho Arja Nyrhinen Rauni Kudia

Joonas Dukpa Leena Lahti Tuija Salminen Outi Lehtinen Anne Kaipainen Erja Lukkala Marja Paaso Harri Havanka

Oulun kaupunki 24.5. 2016 Marko Tiusanen Minna Teivainen Pasi Ikäheimo

Turun kaupunki 31.5.2016 Marjo Marjamäki

47


LIITE 2. Työpajat ja kysely

Työpajat: Oma kaupunki 7.5.2016 Marian ilmestys -kaupunkifestivaalin yhteydessä Marian sairaalassa 7 henkilöä Malminkartanon ideointi-ilta 8.6.2016 Malminkartanon kirjasto 10 henkilöä

Sähköinen Kysely: Urbaanit Yhteistilat 1.9.-4.10.2016. 184 henkilöä

48


49

Urbaanit yhteistilat 2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you