Page 1

2 · 2012

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin 30–31

12–13

Aluekehityksessä liikunnalla oma rooli

16–17

Kuntokatsastus ulkoilureitillä


Kipinät SISÄLLYS 2 · 2012

3

Pääkirjoitus: Tarvitsemme elämäntapojen muutosta

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

6

Apteekit terveysliikunnan viestinviejiksi

8

Tutkittua tietoa

9

Kolumni: Näyttelijälle on tärkeintä fyysinen liikunta

10 Työkykyä tulevaisuuteen 12 Liikunta osana aluekehitystä 14 Missä valossa sinä seisot? 16 Kuntokatsastus helposti lenkin aikana 18 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2013 19 Kunnon Laiva 2013 21 KKI-Päivät 2013

14

Turussa muutetaan pysyvästi toimintamalleja.

22 Vaikuttaja ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun hyväksi

24 Houkuttelevat olosuhteet luovat liikettä 26 Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa

10

Ennaltaehkäisyä yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyöllä.

22

Vastuulliset elämänarvot heijastuvat neuvottelevan virkamiehen työhön.

26

Persoonallisuudella ja temperamentilla on vaikutusta liikuntaan suhtautumisessa.

28 Laadukas kaupunkiympäristö houkuttelee liikkumaan

30 Ympäristö liikuttaa: Kävellen kauppaan, pyörällä postiin

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Taukojumppaopas

38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri. vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Studio Juha Sorri. PAINO PunaMusta Oy. 17. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA ANNA SUUTARI

2

KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki, Tanja Onatsu ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Niina Valkama ja Miia Malvela. Kuvasta puuttuu Liisamaria Kinnunen.


Tarvitsemme elämäntapojen muutosta

PÄÄKIRJOITUS

Kuinka saisimme liian paljon istuvat ja vain vähän liikkuvat kansalaiset kiinnostumaan fyysisesti aktiivisesta elämäntavasta? Erityisesti tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Ryhmä valmistelee uudet linjaukset suomalaisten terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi sekä konkreettisen toimenpideohjelman linjausten toteuttamiseen. Valmistelutyötä tehdään laajassa yhteistyössä ministeriöiden, järjestöjen, tutkimuslaitosten sekä muiden terveyden ja liikunnan asiantuntijatahojen kanssa. Suomalaisten arkiliikunta ja työn fyysinen rasittavuus ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä yhteiskunnan teknistymisen, työn luonteen ja ympäristön muutosten myötä. Koulu- ja työpäivän aikana istutaan paljon, töihin mennään useimmiten autolla tai julkisella kulkuvälineellä ja iltaisin tv- ja tietokoneruudut houkuttelevat meitä istumaan lisää. Vaikka osa harrastaakin liikuntaa, saattaa päivä muutoin sisältää lähes pelkästään istumista. Me suomalaiset, kaikenikäiset, tarvitsemme elämäntapojen muutosta: lisää fyysistä aktiivisuutta, etenkin arki- ja hyötyliikuntaa. Erityisiä toimia tarvitaan vähiten liikkuvien ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Arjen ympäristöillä on suuri merkitys fyysiselle aktiivisuudelle, joten niiden tulisi olla liikkumiseen kannustavia. Sen vuoksi päivähoidossa, koulussa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa tulisi vahvistaa fyysisesti aktiivista toimintakulttuuria. Fyysisesti passiivisesta elämäntavasta on tullut maailmanlaajuisesti lihavuuteen, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön rinnastuva kansanterveysongelma. Vaikka liikunnan merkityksestä terveydelle on vankkaa tutkimusnäyttöä, hyödynnetään liikuntaa edelleen liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollossa työvälineenä. Liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää elämäntapaohjauksen keskeiseksi osaksi niin neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä alan asiantuntijoiden osaamisen vahvistamista, työprosessien ja -tapojen kehittämistä sekä moniulotteista yhteistyötä. Elämäntapojen muutos on usein aikaa vievä prosessi, johon ihminen tarvitsee asiantuntijan antamaa suunnitelmallista tukea ja kannustusta. Liikuntaneuvonnassa keskeistä on ohjaaminen juuri kyseiselle henkilölle sopivan arki- ja hyötyliikunnan, omatoimisen kuntoliikunnan tai ohjatun liikuntaharrastuksen pariin. Palveluketjun terveydenhuollosta liikuntapalveluihin on toimittava saumattomasti. Liikuntaa aloittavalle tulee tarjota tietoa liikuntamahdollisuuksista, niin aloittelijoiden ryhmistä kuin sisä- ja ulkoliikuntapaikoista. Liikuntatarjonnassa on monia aukkokohtia. Liikuntaa aloittaville aikuisille ja ikääntyneille ei ole tarjolla riittävästi heille sopivia liikuntaryhmiä. Tarvitaan lisää edullista ja helposti saavutettavaa matalan kynnyksen toimintaa. Kunnat, liikuntaseurat, kansanterveysjärjestöt, liikuntayrittäjät ja koulutusorganisaatiot voisivat tarjota paljon nykyistä enemmän matalan kynnyksen liikuntaa toiminnassaan. Mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa tulee löytyä monipuolisesti ja helposti koko elämänkulun ajan ja niitä tulee toteuttaa eri tahojen yhteistyöhön rakentuvassa toimintakulttuurissa. Liikunnan edistämistyössä ratkaisevaa on, kuinka eri tahojen osaaminen ja voimavarat saadaan yhdistettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kautta olemme saaneet upeita esimerkkejä siitä, kuinka erilaiset yhteistyömuodot on saatu toimimaan paikallistasolla. Ottakaamme oppia näistä hyvistä käytännöistä!

KUVA: MIIA MALVELA

Liikuntaneuvonta tulisi sisällyttää elämäntapa­ohjauksen keskeiseksi osaksi.

Taru Koivisto johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän puheenjohtaja yhdessä ylijohtaja Riitta Kaivosojan kanssa

3


Te

s a n n u ik i l s y e rv

u t h a p s a ta

u

Elämä pelissä Elämä pelissä pureutuu kolmannella kaudellaan siihen, kuinka ihminen voi hallita v-käyräänsä. Arkisista vastoinkäymisistä ärtyminen on luonnollista, mutta jos niin käy liian usein tai jos harmistuksen tunne kestää turhan pitkään, on syytä huolestua. Vaikeinta takaiskujen sietäminen on kielteisille ihmisille. Kielteisyys altistaa myös epäterveelliseen elämäntapaan ja voi lyhentää elinikää jopa yli 10 vuodella. Elämä pelissä -ohjelmassa viisi tunnettua suomalaista tunnustaa harmistuvansa arkisista vastoinkäymisistä liian herkästi ja liian voimakkaasti. He ovat monimiljonääri Kai Mäkelä, Elokuvasäätiön toimitusjohLISÄTIETOJA http://yle.fi/ohjelmat/kortit/elama-pelissa/

4

taja Irina Krohn, kotiäiti Nina Mikkonen, näyttelijä Oskari Katajisto ja liikemies Jethro Rostedt. Elämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 laaja-alaista terveysvalmennusta kaikille suomalaisille. Valmennuksen kulmakivi on harjoiteohjelma, joka

KUVA: YLE/PAULI BOSTRÖM

antaa eväitä sietää vastoinkäymisiä entistä paremmin. Arkisemmin ilmaistuna kyse on taidosta hallita omaa v-käyräänsä ja siten parantaa omaa ja läheistensä elämänlaatua. Koko kansalle tarjottava terveysvalmennus on tärkeä osa Elämä pelissä -hanketta, johon kuuluvat myös Yle TV1:llä esitettävä tv-sarja ja Ylen sivustolla julkaistava nettitesti. KKI-ohjelma on mukana ohjelmassa tarjoten valmennettaville Timo Haikaraisen liikuntavalmennusta ja Patrik Borgin ravinto-ohjausta. Valmennusjaksot nähdään Yle TV1:ssä 2. joulukuuta alkaen sunnuntaisin kello 18.15 ja suuri päätösshow 6. tammikuuta 2013.


9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe

Kansainvälinen terveysliikuntaverkoston kongressi Helsingissä syksyllä 2013

21–24 October 2013, Helsinki, Finland Measuring physical inactivity Counteracting sedentary lifestyle Physical activity in childhood and adolescence Developing new ways in HEPA promotion Promoting cycling - Promoting walking conference venue

Hilton Helsinki Kalastajatorppa hosts

Fit for Life Program and the UKK Institute contact information

Liisamaria Kinnunen, liisamaria.kinnunen@likes.fi

www.hepaeurope2013.fi

Kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin kongressi ja vuosi­ kokous 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe järjestetään 21.–24. lokakuuta 2013 Helsingissä Kalastajatorpalla. Kongressin teemoina ovat liikkumattomuuden mittaaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Kongressin järjestävät Kunnossa kaiken ikää -ohjelma ja UKK-instituutti. LISÄTIETOJA www.hepaeurope2013.fi

Nuorille miehille ja nuorille naisille erilaista liikuntaneuvontaa

LISÄTIETOJA Sari Aaltonen, puh. 040 805 3544, sari.s.aaltonen@jyu.fi

KUVA: PET TERI KIVIMÄKI

Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen tohtorikoulutettava Sari Aaltonen tutkimusryhmineen on selvittänyt geneettisten ja ympäristötekijöiden osuutta liikunta-aktiivisuuden vaihtelussa siirryttäessä nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Tutkimuksen mukaan geneettisten tekijöiden osuus kummallakaan sukupuolella ei juuri muutu tutkittaessa liikunta-aktiivisuuden vaihtelua nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Yhteisillä ympäristötekijöillä näyttäisi olevan merkitystä varsinkin naisten liikunta-aktiivisuuden vaihtelua selittävänä tekijänä. Tämä olisikin syytä ottaa huomioon mietittäessä liikuntaneuvontaa, ja neuvontaa tulisi mahdollisuuksien mukaan kohdistaa nuorille miehille ja naisille hieman eri tavalla. Tutkimus on osa laajaa suomalaista Nuorten Kaksosten Terveystutkimusta. Aaltonen tutkimusryhmineen voitti ensimmäisen sijan ja vuoden nuori tutkija -palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2012 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa.

5


TEKSTI JA KUVAT: SARI KIVIMÄKI

Apteekit terveysliikunnan viestinviejiksi Liikkujan Apteekki -toimintamalli sai hyvän vastaanoton asiantuntijaseminaarikiertueella, joka järjestettiin 16 paikkakunnalla syys-lokakuussa 2012. Terveysliikuntaa apteekkeihin -teemalla toteutetut seminaarit keräsivät yhteensä lähes 550 osallistujaa. Kiertue oli osa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Hengitysliiton, Apteekkariliiton ja SLU-alueiden Liikkujan Apteekki -konseptia. Kiertue tavoitti runsaasti apteekkiväkeä sekä kuntien liikunta- ja terveystoimijoita.

Kolmen vuoden aikana 15 pilottiapteekissa on otettu terveysliikuntaa osaksi asiakaspalvelua, ja Liikkujan Apteekki -seminaarissa näitä kokemuksia jaettiin apteekeille ja terveysliikuntatoimijoille. Osallistujille annettiin tietoa terveysliikunnan merkityksestä, liikunnan puheeksi ottamisesta asiakaspalvelutilanteessa, kuntien liikuntatarjonnasta ja kansanterveysjärjestöjen yhdistysliikunnasta sekä Liikkujan Apteekki -hankkeen (2010–2011) pilotti­ vaiheen kokemuksista. Apteekki voi toimia liikuntakipinän herättäjänä asiakaspalvelutilanteissa ja tuoda liikuntaa näkyväksi muun muassa liikuntahyllyn välityksellä. Apteekeissa käy runsaasti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, joten niillä on oiva mahdollisuus tarttua tilaisuuteen ja tarjota terveysliikuntaa lisäpalvelunaan.

KIERTUEELTA VINKKEJÄ PUHEEKSI OTTAMISEEN Apteekki on luotettava ja asiantunteva taho jakamaan tietoa liikunnasta lääkehoidon tukena. Apteekki toimii hyvin myös paikallisen liikuntatarjonnan ja -neuvonnan tiedottajana. Apteekin henkilökunnalle liikunnan puheeksi ottaminen on kuitenkin uusi asia työnkuvaan, eikä se ole itsestäänselvyys nopeissa asiakaspalvelutilanteissa. Seminaarissa opittiin, että ihminen tarvitsee pieniä herätyksiä ja muistuttelua liikunnan aloittamiseen; jos käsityksiä liikunnan hyödyistä opitaan pikkuhiljaa, se kannustaa vähitellen liikkeelle. Mikään ei tapahdu hetkessä tai suoraviivaisesti, mutta pienestäkin liikuntaan kannustamisesta voidaan saada suuri hyöty. Osallistujat kokivat saaneensa seminaarista varmuutta ja malleja liikunnan puheeksiottamiseen asiakkaan kanssa. Muun muassa apteekista saatava maksuton materiaali ja Löydä lääke nimeltä liikunta -kortit helpottavat liikunnan puheeksi ottamista.

6

YHTEISTYÖ KONSEPTIN KESKIÖSSÄ Liikkujan Apteekki -konsepti on paikallisen yhteistyön tulos eli mukaan kannustetaan yhtälailla kunnan liikuntaja terveystoimen väkeä kuin paikallisyhdistyksiä. Konsepti antaa hyvän mahdollisuuden yhteistyön kehittymiseen ja syventymiseen terveysliikuntatoimijoiden ja apteekkien välillä. Erilaiset testi- ja teemapäivät sekä terveysliikuntatapahtumat luovat mahdollisuuden terveysliikunnan esille tuomiseen ja edistämiseen. Apteekki saa Liikkujan Apteekki -konseptista näkyvyyttä ja lisäarvoa palveluunsa. Apteekin asiakkaat saavat puolestaan tietoa liikunnan merkityksestä hyvinvointiin sekä tietoa paikkakunnan liikuntatoiminnasta ja liikuntapaikoista. Kunnille apteekit ovat hyvä yhteistyökumppani liikuntaryhmien ja liikuntaneuvonnan tiedotuksessa, ja niiden kautta voidaan löytää oikeaa kohderyhmää terveysliikuntaryhmiin. Yhteistyö apteekkien kanssa tekee myös yhdistysten liikuntatoiminnasta näkyvämpää.


Janne Haarala (vas.) Hengitysliitosta, Tino-Taneli Tanttu Lounais-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta, Sari Kivimäki KKI-ohjelmasta ja psykologi Satu Eerola innostivat Liikkujan Apteekki -kiertueella apteekkilaisia ottamaan liikunnan rohkeasti puheeksi asiakkaiden kanssa.

TOIMINTA KÄYNNISTYY APTEEKKIEN EHDOILLA Seminaarikiertueelle osallistui 178 apteekkia eli vajaa kolmasosa kaikista Suomen apteekeista, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Suurin osa apteekeista koki liikunnan lisäarvona omiin palveluihinsa, ja verkostotapaamisia sovittiin heti seminaarin jälkeen. Osa apteekeista lähtee liikkeelle pienin askelin ottamalla valikoimiinsa maksutonta liikuntamateriaalia ja osa rakentaa liikuntahyllyn, jossa on myyntituotteina muun muassa askelmittareita, kävelysauvoja ja lihasvoimaa kehittäviä tuolijumppareita. Liikkujan Apteekki on aina apteekin näköinen sekä sen ympäristöön sopiva ja tarpeisiin vastaava toimintatapa. Apteekit ovat innostuneita lisäpalvelusta, joka monipuolistaa apteekkihenkilökunnan työn arkea ja lisää apteekin näkyvyyttä.

APTEEKKI OSAKSI TERVEYSLIIKUNNAN PALVELUKETJUA Apteekeilla on kilpailua muun muassa käsikauppalääkkeiden siirtyessä muualle. Liikkujan Apteekki on siten myös tapa erottua sekä lisätä asiakaskuntaa paremmalla ja laajemmalla palvelutarjonnalla. Apteekit toivovat tietoa kunnan ja yhdistysten palvelutarjonnasta, erityisesti matalan kynnyksen liikuntaryhmistä ja liikuntaneuvonnasta, jotta voisivat palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Liikkujan Apteekki -konseptiin on luotu tasot, joista apteekki saa ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Jatkossa mukana olevat apteekit tunnistaa Liikkujan Apteekki -merkistä. Liikkujan Apteekki -toiminnasta kiinnostuneet terveysliikunnan toimijat voivat olla yhteydessä SLU-alueen terveysliikunnan kehittäjään, joka koordinoi alueellisia jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Liikkujan Apteekit ovat osa kunnan hyvinvoinnin palveluketjua ja vahva terveysliikunnan yhteistyökumppani.

Lisätietoja Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma puh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi

7


Suomalaisten kolesteroliarvot nousussa Kansallinen FINRISKI 2012 -tutkimus osoittaa suomalaisten kolesteroliarvojen kääntyneen nousuun viimeisen viiden vuoden aikana, kun ne ovat yhtäjaksoisesti laskeneet vuodesta 1982 vuoteen 2007. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että 1970-luvulta jatkunut sydänkuolleisuuden lasku saattaa kääntyä nousuun lähivuosina. Tulosten mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2012 suomalaisten keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 millimoolista litraa kohden (mmol/l) 5,34:ään ja naisilla 5,15:sta (mmol/l) 5,31:een. Nousua oli miehillä 1,7 prosenttia ja naisilla 3,1 prosenttia, mikä on tilastollisesti merkitsevä muutos. Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l. Tuloksia selittää osittain viimeaikainen ravintokeskustelu, joka on johtanut väestöä harhaan. Rasvojen laatuun tulisi jatkossakin kiinnittää huomiota niin,

että pääpaino on pehmeissä monityydyttymättömissä kasvirasvoissa kovien tyydyttyneiden eläinrasvojen sijaan. Tutkimukseen osallistui 5 834 suomalaista 10 000:sta postitse kutsutusta. Tietoa kerättiin kyselylomakkeilla, terveystarkastuksen yhteydessä tehtävillä mittauksilla, verinäytteistä tehdyillä laboratorioanalyyseillä sekä valtakunnallisista rekistereistä. Tuloksia käytetään epidemiologisessa tutkimuksessa, terveyden edistämistyössä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa.

5,31

5,34 mmol/l

Lisätietoja Vartiainen E., Borodulin K., Sundvall J., Laatikainen T., Peltonen M., Harald K., Salomaa V. & Puska P. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suomen Lääkärilehti 35/2012 vsk 67. (pdftiedosto osoitteessa http://www.laakarilehti.fi/ pdf/SLL352012-2364.pdf)

Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Monikulttuurisen liikunnan hyvien käytäntöjen perusta muodostuu pitkäjänteisestä rahoituksesta ja tietoisesta tavoitteenasettelusta. Liikuntakentällä tarvitaan verkostoitumista ja halua tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Itse toiminnan tulisi perustua matalan kynnyksen periaatteille sekä osallistujien ja järjestävän tahon väliseen luottamukseen. Erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa tulisi olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa omissa ryhmissä, ja huomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajille ennalta tuntemattomiin toiminta- ja vuorovaikutustapoihin. Maahanmuuttajataustaiset roolimallit ja vertaisohjaajat vahvistavat turvallisuuden ja luottamuk-

8

sen tunnetta. Liikunnallisten taitojen ja tietojen omaksumisen lisäksi toiminnalla tulisi olla laajempia sosiaalisia tavoitteita. Yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset kontaktit vahvistuvat oheistoiminnan kautta, jolloin kokonaisvaltainen osallistujien huomioiminen tukee kotoutumisprosessia. On tärkeää lisätä maahanmuuttajien tietoa terveysliikunnasta ja opastaa liikuntapaikkojen toimintatapoja. Erityistarpeita on maahanmuuttajataustaisilla tytöillä ja naisilla sekä ikääntyneillä. Tutkimuksessa selvitettiin niitä olosuhteita ja toimintaperiaatteita Suomessa ja Norjassa, jotka tukevat maahanmuuttajataustausten osallistumista organisoituun liikuntatoimintaan. Lähtökohtana on, että liikuntatoimintaan

osallistuminen on yksi keino edistää sosiaalista inkluusiota ja intergaatiota. Tutkimuksen taustalla on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n monikulttuurisen liikunnan toimintaohjelma 2010–2015. Ohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa monikulttuurisen liikunnan hyvistä käytännöistä Pohjoismaissa ja kartoittaa liikuntaan osallistumisen näkökulmasta erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajaryhmät.

Julkaisu Maijala H-M. & Fagerlund E. Monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä Suomessa ja Norjassa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 258. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.


PAAVO HONKIMÄKI

NÄYTTELIJÄ, TEATTERI EUROOPPA NELJÄ

KUVA: PAULA HONKIMÄKI

Näyttelijälle on tärkeintä fyysinen liikunta

KOLUMNI

Päätin otsikoida tämän kirjoituksen näin vain siitä syystä, että olen aina halunnut jakaa tämän lausahduksen, jonka kuulin erään kollegani suusta. Se on huvittanut minua jo vuosia. No mutta asiaan, olin kovinkin onnellinen, kun minua pyydettiin kirjoittamaan näyttelijän suhteesta liikkumisen. Sitten aloin pähkäillä, että kuinka siitä nyt sitten mitään osaa sanoa, kun asiahan on niin kovinkin henkilökohtainen. Oma suhtautumiseni liikuntaan ja liikkumiseen on hyvinkin luonnollinen. Se varmaankin johtuu siitä, että lapsena ja nuorena urheilu oli oikeastaan pääharrastukseni. Kävipä oikein huvittamaan, kun muistelin, mitä kaikkea sitä tulikin harrastettua. Lajeja kun oli: suunnistus, kilpauinti, lentopallo, jääkiekko, kaukalopallo, laskettelu, maastojuoksu, 10-ottelu… ja mitähän vielä. Siitä jäi kyllä erittäin vahva peruskunto, minkä huomaa vielä näin keski-iän kynnykselläkin. Työssäni usein törmään kysymykseen: ”Mitä te teette päivisin?” Se huvittaa kyllä, mutta joskus se harmittaakin, sillä työaika on jotain ihan muuta kun vain esitykset. Käytännössä töitä tehdään kuusi päivää viikossa 12 tuntia päivässä (juu ei ole mitään järkeä, tiedän, mutta tämä on kivaa!). Siihen väliin sitten pitäisi mahduttaa perheelle aikaa ja vielä itsestäkin pitää huolta. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista kyllä. Näyttelijän instrumentti on oma kroppa, ja siksi siitä on pidettävä huolta. Hommahan on pääasiassa seisomatyötä, joten liikuttua tulee paljon huomaamattakin. On ilahduttavaa huomata rankan esitysjakson jälkeen painon päässeen tippumaan täysin huomaamatta. Esimerkiksi aikoinaan, kun teimme Lahden kaupunginteatteriin Seitsemän veljestä -näytelmää, joka kesti yli kolme tuntia ja lavalla oltiin koko ajan, niin kyllä se tuommoista 15 kilometrin reipasta lenkkiä vastasi. Joskus kun tulee harjoituksissa hetki, että on roolin suhteen pulassa eikä millään keksi, kuinka sen tekisi, niin hyvä ratkaisu on laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä lenkille. Juostessa alkaa ideoita tulvia pääkoppaan suorastaan kohinalla. Se on hieno tunne. Itseni olen käräyttänyt toimimasta toisinkin. Teatterikoulu oli kovinkin fyysistä aikaa neljä vuotta, sen jälkeen tuli jonkinlainen vastareaktio: ”Nyt en liiku, jos ei ole pakko.” Painoa tuli vissiin vuodessa kymmenen kiloa ja ruokavalio oli hyvin pitkälle pitsa ja lihamuki. Eräänä päivänä sitten havahduin, että nyt ei ole hyvä olla ja hävetti, kun tuskin viittä punnerrusta jaksoi tehdä. Olin silloin Suomenlinnassa kesäteatterissa ja aloin juosta ympäri saarta päivittäin. Kunto ja mieliala kumpikin nousivat käsi kädessä, ja niin kesän jälkeen juoksin puolimaratonin aikaan 1.50,59. Enkä muista, että olisin koskaan ollut itsestäni niin ylpeä. Silloin päätin, etten ikinä enää halua nähdä niitä keväisiä vaakalukemia, enkä ole nähnytkään. Kyllä sitä on vaan kaikin puolin mukavampaa, kun on kunto kohdallaan! Nykyään suosikkilajini on kotona 1-vuotiaan pojan kanssa (lue poikaa käyttäen) ”kahvakuulatreenit”. No niin, nyt tulikin sitten se olo, että lenkille lomps! Hymyä ja Valoa eloon ihmiset!

Juostessa alkaa ideoita tulvia pääkoppaan suorastaan kohinalla.

9


Työkykyä tulevaisuuteen Väestö lihavoituu, ikääntyy ja työkyvyttömyyseläkkeen portteja kolkutellaan aina vaan varhaisemmassa vaiheessa. Yritykset tasapainoilevat vähentyvän työvoiman ja työurien pidentämisen ristipaineessa. Ratkaisu pidempään työkykyyn voisi löytyä sairauksien ennaltaehkäisystä ja riskien varhaisesta tunnistamisesta. Hyvää esimerkkiä tästä tiestä näyttää bioenergian, turveteollisuuden ja sahatuotteiden parissa toimiva Vapo-konserni.

Vapolla on tartuttu haasteeseen vääntää niskat nurin tyypin 2 diabetekseltä. Eri puolilla Suomea toimiva merkittävä työnantaja suuntaa toimensa nimenomaan sairauksien ennaltaehkäisyyn ja riskien kartoittamiseen, jotta työntekijöille olisi tarjolla terveyttä ja elinvuosia myös työelämän jälkeen. Pari vuotta sitten Vapo-konsernin työterveyshuollon ohjausryhmässä havahduttiin vuosittaisen työterveyshuollon toimintaraportin tuloksiin. Suomen Terveystalossa toimivan Vapon työterveyslääkäri Visa Kervisen johdolla raportista tulkittiin merkittäviä lukuja: elämäntapasairaudet ovat syypää suureen osaan työntekijöiden sairauspoissaoloista. Ohjausryhmässä lähdettiin pohtimaan keinoja tämän suunnan kääntämiseen.

MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ Vapon lähtökohdissa riittää haastetta. Työntekijöitä on muutaman päätoimipaikan lisäksi pienissä aluekonttoreissa ympäri Suomea. Aluekonttoreiden väki ajaa pitkiä matkoja, matkustaa ja istuu paljon. Ikärakenne on kaksikyttyräinen kameli, josta erottuu nuorten keski-ikäisten ryhmä sekä yli viisikymppiset, eikä toimialalla ole totuttu ottamaan puheeksi omia elämäntapa-asioita Vapon henkilöstöjohtaja Pirjo Nikkilä ymmärtää työhyvinvoinnin ja työkyvyn merkityksen laaja-alaisesti. – On selvää, että yritykselle on tärkeää organisaation suorituskyky ja liiketoiminnallinen menestys. Toimialamme on muuttunut niin, että liiketoiminta on yhä monimutkaisempaa, työntekijöiden psyykkinen kuormitus on kasvanut ja jokaisen työ edellyttää jatkuvaa oppimista. Työssä jaksaa paremmin, mikäli on hyvässä kunnossa.

10

TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVA: VAPO

TYÖTERVEYSHUOLTO JA YRITYS YHDESSÄ Vapolla ollaan edelläkävijöitä työterveyshuollon roolin kehittämisessä vahvasti ennaltaehkäisyn suuntaan. Työterveys kohtaa työntekijät, seuloo ja kartoittaa riskit, kun taas yritys luo positiivista ilmapiiriä, kannustaa elämäntapamuutoksiin ja panostaa edellytyksiin myös taloudellisesti. Kervinen näkeekin työterveyshuoltojen roolin sairauksien hoitajina ja niiden ennaltaehkäisijöinä toimivana yhdistelmänä. Nikkilä puolestaan painottaa juuri työterveyden näkemystä ja osaamista ongelmien nimeämisessä. – Haastavaa on tarttua työkyvyttömyyden tekijöihin, kun niitä voi olla niin monia, niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässä. Miten sitä pakettia lähdetään purkamaan, siinä on se haaste. – Näen, että työterveyshuollolla on tässä purkutyössä olennainen rooli. Meillä suurin riski löytyi tyypin 2 diabeteksestä. Kun haaste saa nimen, sen purkaminen onkin jo helpompaa, Nikkilä toteaa. Kervisen työnkuvaan kuuluu työterveyslääkärin perinteisen päivätyön lisäksi Vapon työterveyshuollon koordinointi. Vapolla on yhteensä noin 50 työterveysyksikköä eri puolilla Suomea, osa Terveystalon, osa muiden yksityisen tai julkisen terveydenhuollon toimijoiden. Kervinen on mukana yhdessä koordinoivan työterveyshoitajan kanssa Vapon työterveyshuollon ohjausryhmässä kehittämässä työterveystoimintaa, välittää Vapon työterveyden strategian ja toimintaohjeet eri työterveysyksiköille, toimii yhteyshenkilönä yksiköiden ja Vapon välillä sekä kokoaa ja raportoi sairauspoissaoloista ja muista merkittävistä työterveyshuollossa löytyneistä tekijöistä Vapolle. Kervisellä on jo ideoita kehittää Vapon terveydenedistämistoimintaa pidemmälle.


– Työeläkelaitosten kanssa tulisi tiivistää yhteistyötä, ja tässä on paljon mahdollisuuksia. Vapolla tämä onkin jo aloitettu Eteran ja Lähi-Tapiolan kanssa. Työeläkelaitokset tulisi saada mukaan työterveyshuoltojen tueksi edistämään työkykyä työntekijöiden omilla paikkakunnilla.

TOIMINTAA, TESTAAMISTA JA KOHTAAMISIA Käytännössä työntekijöitä seulotaan ikäkausitarkastuksissa. Heille tehdään diabetesriskitesti, mitataan paastoverensokeri sekä tehdään tarvittaessa sokerirasitustesti. Kohonneet arvot kertovat lisääntyneestä riskistä, jolloin työntekijä saa ohjauksen työterveyshoitajalta työterveyslääkärin juttusille. Tapaamisissa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa korostetaan erityisesti terveellisiä elämäntapoja. Käytännön tueksi työnantaja tarjoaa esimerkiksi liikuntaseteleitä ja KKI-hankkeen ohjattuja liikuntaryhmiä. Työntekijöillä on vuosittain mahdollisuus kuntokartoitukseen esimerkiksi UKK-kävelytestillä. Liikuntatoiminta alkaa vakiinnuttaa paikkaansa, kun ensimmäiset Hohka-liikuntaryhmät ovat jo vaihtuneet

Auto viedään kyllä tunnollisesti määräaikaishuoltoon, mutta oma kroppa jätetään tarkastamatta.

HAASTEITA OSALLISTUMISESSA JA VIESTINNÄSSÄ Erityisenä haasteena terveydenedistämistyössä on Kervisen mukaan saada työntekijät osallistumaan maksuttomiin ikäkausitarkastuksiin. Ilman tarkastuksia ei riskejäkään päästä tunnistamaan. – Auto viedään kyllä tunnollisesti määräaikaishuoltoon, mutta mikä kumma siinä on, että oma kroppa jätetään tarkastamatta, Kervinen kyselee. Nikkilä peräänkuuluttaa yhä herkempää korvaa aistimaan työntekijöiden yksilöllisiä eroja. Myös Kervinen myöntää, että riskistä kertomisen tapaan tulee kiinnittää huomiota. – Täytyy muistaa eettisyys ja vastuu siinä, miten henkilökohtaisesti viestin voi työntekijälle kohdistaa ilman, että tämä loukkaantuu tai kokee asemansa uhatuksi. Vielä paremmin pitää pohtia, miten voisimme kommunikoida näistä herkistä asioista, Nikkilä toteaa.

VASTUUTA TYÖNTEKIJÄLLÄ JA TYÖNANTAJALLA Nikkilän mukaan hyvä työnantaja kannustaa liikkumaan ja elämään terveellisesti. – On vastuullista johtamista pitää esillä terveellisiä elämäntapoja ja herätellä työyhteisöä kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiin. Meillä johto itsekin näyttää esimerkkiä muille laittamalla itsensä likoon. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi rapakuntoon. Viime kädessä vastuu elämäntavoista on aina työntekijällä itsellään, ei yrityksellä. – Työnantaja voi kannustaa, valistaa ja saattaa alkuun, ja sitä haluamme tehdä kaikin keinoin. Loppu on kiinni kunkin henkilökohtaisista valinnoista, jatkaa Nikkilä.

Lisätietoja seuraavan kauden Kipinä-ryhmiin, joita järjestetään eri paikkakunnilla. Liikuntatoiminta on saanut positiivista palautetta. Innostuneen ohjaajan rooli on koettu toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäväksi. Ravitsemusneuvontaa on voinut saada esimerkiksi kesken lounaan, kun työterveyshoitaja ja ravitsemusterapeutti ovat saapuneet lounastilaan esittelemään lautasmallia ja jakamaan infoa terveellisistä ravitsemustottumuksista. – Terveystorit, infot, mittaukset ja kuntotestit antavat signaaleja omaan heräämiseen. On yksilöllistä, mikä ketäkin motivoi. Tärkeintä on, että muutosta tapahtuu, on keino sitten mikä hyvänsä, muistuttaa Nikkilä. Käytäntö on osoittanut työterveyslääkärille yhden asenteita voimakkaasti muuttavan tapahtuman lisää. – Mittaus- ja testitulosten lisäksi olen huomannut, että lähelle osuminen motivoi useimpia pohtimaan elämäntapojaan. Tarkoitan tällä sitä, että kun joku lähipiirissä sairastuu vakavasti, moni on tiukan paikan edessä omien elämätapojensa osalta. Sairaus saa kartoittamaan omia riskejään ja muuttamaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan, tietää Kervinen.

Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja, Vapo Oy pirjo.nikkila@vapo.fi Visa Kervinen, työterveyslääkäri, Suomen Terveystalo Oy visa.kervinen@terveystalo.com

HANKKEEN ONNISTUMISET: - Onnistuttu analyysin kautta tunnistamaan ja nimeämään työkykyä uhkaava ongelma. - Positiivinen tahtotila ja tekemisen meininki koko talossa. - Tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa kehittyy edelleen.

HANKKEEN HAASTEET: - Saada ikäkausitarkastuksien osallistumisprosentti lähelle sataa. - Parantaa yksilöllistä viestintää korkean riskin työntekijöille.

11


TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: ANU MARTTINEN

Liikunta osana aluekehitystä Riihimäen Peltosaaren alueeseen kohdistuvassa liikuntahankkeessa toimintaa on rakennettu asukkaita kuullen. Peltosaari liikkeelle -hanke kiinnittyy laajempaan kehitystyöhön, jonka tavoitteena on kaupunginosan tasapainoinen kehittäminen.

Peltosaaren alueen asema on muihin Riihimäen asuinalueisiin verrattuna monella tapaa erityinen. Alueen työttömyysprosentti on korkea ja alueella asuu paljon pienituloisia sekä maahanmuuttajia. Lisäksi alueen sisäiset erot ovat suuria. Vuonna 2010 aloitetun Peltosaari liikkeelle -hankkeen taustalla on ajatus liikunnasta yhtenä keinona asukkaiden viihtyvyyden ja itsetunnon kohottamiseen. Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta: Peltosaaren kaupunginosan kehittäminen aloitettiin vuonna 2009 Peltosaari-projektissa, jonka tavoitteena on kaupunginosan kehittäminen muun muassa remontoimalla ja rakentamalla sekä luomalla alueelle uutta toimintaa.

LIIKE LÄHTI ASUKKAISTA Hanke potkaistiin käyntiin kerran viikossa kokoontuvalla liikuntaryhmällä. Erilaisiin liikuntamuotoihin lähdettiin yhdessä Tellustuvalta, jossa järjestettiin Peltosaari-projektin puitteissa muutakin toimintaa. Ryhmän kävijämäärä jäi suhteellisen matalaksi, joten se päätettiin siirtää asumisklinikalle. Samalla ryhmän kokoontumiset harvenivat joka toiseen viikkoon. Ryhmän osallistujamäärä ei kuitenkaan klinikalle siirron myötä kasvanut.

12

Hankkeen alussa järjestettiin myös kuntotestausta, kuten kävelytestejä ja kehonkoostumuksen mittausta, ja muuta yksilöllisempää toimintaa sekä terveys- ja ravitsemusaiheisia luentoja ja tutustumiskäyntejä kaupungin liikuntapaikkoihin. Ajatus kuntojumppa- ja kuntosaliryhmien perustamisesta lähti alueen asukkaista itsestään. Jumpparyhmä alkoi pyöriä kerran viikossa Peltosaaren koululla ja kuntosalille Riihimäen urheilutalolle siirryttiin niin ikään viikoittain yhdessä kävellen. Ottamalla asukkaita mukaan suunnitteluun on saatu luotua heitä kiinnostavaa toimintaa. Kuntosaliryhmiin vetäjätkin löytyivät aktiivisten osallistujien joukosta. – Kun alkuvaiheessa kierrettiin liikuntapaikkoja, haasteena oli saada ihmiset pois omalta asuinalueeltaan. Kuntosaliryhmä on siksi tärkeä esimerkki, että porukka kävelee yhdessä toiselle puolelle keskustaa kaupungin yleiselle liikuntapaikalle, Riihimäen kaupungin liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen kertoo tyytyväisenä. Ryhmien pyörittyä jonkin aikaa tuli asukkailta pyyntöjä toisen ryhmän perustamisesta, ja tällä hetkellä maanantaisin järjestetään peräkkäin kaksi jumppatuntia, joista toinen on kevennetty. Kuntosaliryhmät kokoontuvat edelleen kaksi kertaa viikossa ja lisäksi järjestetään salibandya kerran viikossa.


SEURAYHTEISTYÖ HAASTEENA Toiminnan alkuvaiheessa hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Peltosaari-projektin, Peltosaari-seuran ja asukasyhdistyksen kanssa erityisesti hankkeen mainostamisessa. Asukasyhdistyksellä oli merkittävä rooli tiedotteiden jakamisessa muun muassa asuintaloihin, ja toimintaa esiteltiin aktiivisesti projektin kokouksissa. Mainosten, lehtimainonnan ja verkkosivujen ohella merkittäväksi tiedotuskanavaksi nousi puskaradio. – Peltosaaren alue on sen verran pieni, että sana liikuntaryhmistä levisi asukkaalta toiselle. Osaltaan tiedon leviämiseen vaikutti myös se, että Peltosaari-projekti sai koko kaupungissa paljon näkyvyyttä. Haasteena tiedottamisessa ovat maahanmuuttajat, joilla kielitaito saattaa olla esteenä mainonnasta huolimatta. Peltosaaren Tellustorilla on aktiivista toritoimintaa. Peltosaari liikkeelle -hanke on osallistunut toritapahtumiin yhteistyössä Peltosaari-projektin, Peltosaari-seuran ja asukasyhdistyksen kanssa. Yhteistyö paikallisten urheiluseurojen kanssa on ollut hankkeessa tavoitteena ja haasteena. – Olemme olleet yhteydessä moneen seuraan, ja tuntuu, että seura-aktiivit ovat niin työllistettyjä, ettei uuteen toimintaan ole mahdollisuutta lähteä. Koska seuroista ei ole saatu apua esimerkiksi lajikokeilujen järjestämiseen, ne on toteutettu kaupungin henkilökunnan voimin, Marttinen kertoo. Salibandyyn löydettiin vetäjä paikallisesta seurasta, mutta uusille avauksille olisi edelleen tarvetta. – Seuramaksut voivat olla monelle liian kalliita. Lajikokeilut yhdessä seurojen kanssa voisivat olla hyviä, koska niiden kautta annettaisiin asukkaille mahdollisuus kokeilla useampaa lajia ilmaiseksi, Marttinen pohtii.

OSALLISTAMINEN LUO JATKUVUUTTA – Olen tyytyväinen, että olemme löytäneet väylät tavoittaa ihmisiä. Kaipaan kuitenkin, että ei tyydytä tähän, vaan haastettaisiin vielä enemmän ihmisiä liikkumaan. Myös viime vuonna valmistunutta lähiliikuntapaikkaa voitaisiin

hyödyntää edelleen enemmän esimerkiksi perheiden liikkumisen lisäämiseksi. Yhtenä haasteena hankkeessa on ollut miesten vähäinen osallistuminen. Naiset ovat enemmistössä sekä jumpissa että salibandyvuorolla. Ryhmäliikuntatuntien rinnalle onkin aikeissa järjestää tulevaisuudessa muuta matalan kynnyksen liikuntaa. – Hankkeen tulevaisuutta on mietitty myös siltä kannalta, miten toiminta saadaan jatkumaan. Toimintaa halutaan jatkaa, vaikka hanketuki jossain vaiheessa loppuisikin. Asukkaiden oman aktiivisuuden merkitys korostuu, jos ei saada enää ulkopuolista tukea. Marttinen uskoo, että potentiaalia uusien liikkujien ja vertaisohjaajien löytymiseen on alueella olemassa. Ympäristöltään kaunis alue on siistiytynyt huomattavasti Peltosaari-projektin myötä. – Asukkaita olisi tärkeää aktivoida omatoimiseen alueen hyödyntämiseen. Peltosaaren alueen liikuntapoluilta kiinnostus saattaa lähteä liikkeelle ja innostaa käyttämään muutenkin kaupungin liikuntareittejä. Me-henki Peltosaaren alueella on jo olemassa, mutta se pitäisi saada kanavoitua liikuntaan. Hankkeen kohderyhmässä on paljon henkilöitä, joiden elämässä vähäinen liikunta ei ole se keskeisin haaste. Marttinen kehottaakin suunnittelemaan ja toteuttamaan liikuntahankkeet kohderyhmää kuunnellen. – Vastaavanlaisia hankkeita suunniteltaessa kannattaa pitää alueen asukkaat vahvasti mukana hankkeen ja liikuntaryhmien suunnittelussa. Ihmisten osallistaminen kasvattaa sitoutuneisuutta ja innostuneisuutta, mikä luo edellytyksiä toiminnan jatkumiselle. Kohderyhmän asemaan asettuminen on liikuntapalveluja tuotettaessa tärkeää.

Lisätietoja Anu Marttinen, vs. liikuntatoimenjohtaja, Riihimäen kaupunki Puh. 019 758 4743, anu.marttinen@riihimaki.fi

HANKKEEN ONNISTUMISET: - Toiminta löysi muotonsa ja lähti laajenemaan asukkaiden toiveesta. - Kuntosaliryhmien omatoimisuus ja innostuneisuus. - Toiminnan siirtyminen ”ihmisiin itseensä”.

HANKKEEN HAASTEET: - Ihmisten tavoittaminen. - Värikäs asujaimisto: mitä tarjotaan kenellekin? - Monen alueen asukkaan elämässä liikunta ei ole välttämättä ensimmäinen prioriteetti.

13


TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: BJARKE STRØM, SARI KIVIMÄKI

Missä valossa sinä seisot? Vuonna 2011 käynnistyneen Liikunnan liikennevalot Turussa -hankkeen tavoitteena on kehittää välineitä sosiaali- ja terveystoimen asiakaskontakteissa tapahtuvaan neuvontaan sekä luoda turkulaisille houkuttelevia, kannustavia ja tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia laihduttamiseen ja painonhallintaan. Päätekijät hankkeessa ovat hanketta hallinnoiva sosiaalija terveystoimi sekä liikuntapalvelukeskus. Kun tavoitteena on muuttaa toimintamalleja pysyvästi, ei tuloksiakaan saada hetkessä. – Hanke on lähtenyt liikkeelle hitaasti mutta varmasti. Malli pyritään saamaan rakenteisiin ja johto sitoutumaan toimintaan, liikuntaneuvoja Mikaela Vuoristo Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksiköstä tiivistää hankkeen alkutaivalta.

SOTEN ROOLINA PASSIIVISTEN TAVOITTAMINEN Hankkeen taustalla on ylipainoisten ja ylipainoon liittyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja metabolisen oireyhtymän, määrän nousu. Sosiaali- ja terveyspuolen kohderyhmänä ovat selvästi ylipainoiset. – Soten roolina on tarjota painonhallintaryhmiä työikäisille turkulaisille, joiden painoindeksi on yli 30. Painonhallintaryhmien jälkeen asiakkaat ohjataan joko liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin ylipainoisille suunnattuihin palveluihin, kuten Ihaniin naisiin tai Raskaaseen sarjaan, tai kolmannen sektorin järjestämään toimintaan, kuten Sydänyhdistyksen tai nivelyhdistyksen ylipainoisille suunnattuihin vertaisryhmiin tai urheiluseurojen järjestämille ylipainoisten liikuntakursseille. Ennen hankkeen aloittamista painonhallintaryhmien toiminta on ollut Turussa hajanaista. – Toimintaa on ollut aiemminkin, mutta sitoutuneisuus

14

on puuttunut. Resurssipulassa painonhallintaryhmät ovat olleet se, mikä on ollut helpointa jättää pois, Vuoristo kertoo. Liikuntaneuvontaa ja painonhallintaryhmiä on pyritty viemään sosiaali- ja terveystoimen rakenteisiin esittelemällä asiaa johdolle ja tuottamalla materiaalia. Haasteena on resurssien löytäminen. – Johdossa ollaan täysin toiminnan takana, mutta henkilöresursseja ei kuitenkaan voida lisätä, Vuoristo toteaa.

KOULUTUKSET KIINNOSTAVAT Koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle järjestettiin Terveyttä edistävä asiakastyö -koulutus, jossa teemoina olivat liikunnan puheeksi ottaminen ja asiakkaan kohtaaminen sekä liikunnan ja ravinnon vaikutus terveyteen ja painonhallintaan. – Puhujina olivat Olli Heinonen, Patrik Borg ja Matti Alpola. Koulutus järjestettiin kahtena eri päivänä, ja sali oli molempina päivinä lähes ääriään myöten täynnä. Palaute tapahtumista oli äärimmäisen positiivista, Vuoristo kertoo tyytyväisenä. Henkilökunta on ottanut myös ajatuksen painonhallintaryhmien vetämisestä hyvin vastaan. Tähän mennessä ohjaajiksi on koulutettu yhteensä 21 työterveys- ja terveydenhoitajaa sekä fysioterapeuttia Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton Pieni päätös päivässä -koulutuksessa.

HANKKEEN ONNISTUMISET: - Hyvä hallintokuntien välinen yhteistyö. - Johdon sitoutuminen.

HANKKEEN HAASTEET: - Resurssipula.


Liikunnan liikennevalot Turussa -hanke herättelee sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä että asiakkaita tarttumaan ylipainoon ja siihen liittyviin terveysriskeihin. Painonhallintaryhmät pyritään tuomaan hankkeessa osaksi sosiaali- ja terveystoimen perustyötä.

– Ryhmien vetämisestä saa vaihtelua omaan työnkuvaan. Koulutukseen osallistuneet ovat lähteneet mukaan omasta aloitteestaan, joten he ovat asiasta kiinnostuneita. Normaalisti työ on sellaista asiakas sisään, asiakas ulos, ja siihen tämä tuo monipuolisuutta.

PAINONHALLINTAA AMMATTILAISTEN JOHDOLLA Pieni päätös päivässä -painonhallintaryhmät on suunnattu painoindeksiltään noin 35–40 välillä oleville. Ryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa, minkä jälkeen on yksi seurantakerta. Keskiössä ovat asiakaslähtöisyys ja motivointi. – Ryhmissä keskitytään ravitsemukseen, elämäntapoihin ja niiden lisäksi liikuntaan. Sosiaali- ja terveystoimi on terveydenhuollon ammattilaisena luotettava taho järjestämään toimintaa: ryhmät olivat heti täynnä ja niihin on ollut tulijoita jopa jonotuslistalla eli kiinnostus ryhmiä kohtaan on ollut suurta. Vuoristo näkee hoitotyötä tekevillä olevan paljon annettavaa painonsa kanssa kamppaileville asiakkaille. – Monella asiakkaalla on muitakin ongelmia kuin ylipaino. Hoitotyön ammattilaisina ohjaajat osaavat huomioida asiakkaiden erilaiset ongelmat, mikä ei välttämättä aina toteudu liikuntapuolen tai kolmannen sektorin järjestämässä toiminnassa. Ammattihenkilöstön käyttöön on luotu palveluvalikko apuvälineeksi asiakastyöhön. Valikossa on jaoteltu palvelut liikennevalomallin mukaan niin, että henkilökunta voi kertoa asiakkaalle suoraan hänelle sopivasta tarjonnasta. Valikkoa on suunniteltu jatkossa asiakaskäyttöön ainakin sähköisenä palveluna ja mahdollisesti paperisena oppaana.

Lisätietoja Mikaela Vuoristo, liikuntaneuvoja, Turun kaupunki Puh. 040 153 7690, mikaela.vuoristo@turku.fi

Työhyvinvointipäivästä intoa liikkumiseen ja ideoita asiakastyöhön Liikunnan Liikennevalot -hanke ideoi tyhy-päivän sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimen henkilöstölle. Kahteen Kupittaan urheilu­ hallissa järjestettyyn päivään osallistui työajalla yhteensä 600 kaupungin työntekijää, suurin osa sosiaali- ja terveyssektorilta. Päivä sisälsi monipuolista liikunnallista ohjelmaa, tietoiskuja ja esittelyjä. Ohjelmatarjonnasta vastasivat kaupungin omat yksiköt, terveyden edistämisen yksikkö ja liikuntapalvelukeskuksen liikuntaan aktivoinnin yksikkö, sekä paikalliset yhteistyökumppanit. Tyhy-päivän kantavana ajatuksena oli tarjota terveydenhuollon asiantuntijoille mahdollisuus tutustua eri liikuntalajeihin, -välineisiin ja -palveluihin, jotta liikunnan puheeksiottaminen asiakastyössä tulisi konkreettisemmaksi. Päivä toimi samalla elämyksellisenä ja voimaannuttavana hyvinvointipäivänä. Kun liikuntaryhmät tulivat henkilöstölle tutuksi, myös kynnys lähteä ryhmiin mahdaltuu. Turun kaupungin työterveyshoitaja Anna-Katarina Silfvenius osallistui tyhy-päivään, koska liikunta kuuluu hänen arkeensa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. – Asiakastyössäni keskustelen ihmisten kanssa lähes päivittäin liikkumisesta ja eri liikuntavaihtoehdoista. Tyhy-päivässä oli mielestäni hyvin esillä tietoa kaupungin yhdessä seurojen kanssa järjestämästä liikunnasta. Liikuntaryhmät saivat nyt ihan uuden ulottuvuuden, kun sain itse osallistua. Liikuntalääketieteen keskus Paavo Nurmi -keskus toteutti päivään lyhyitä infoluentoja aiheena kokonaisvaltainen hyvinvointi, liikuntamotivointi ja istumisen terveysriskit. Istumisen luennolla kokeiltiin tuolien sijasta terapiapalloja. Kiinnostusta päivässä herättivät erityisesti yhteistyössä seurojen kanssa järjestetyt liikuntalajikokeilut, kuten Nia-tanssi ja Tai Chi, sekä erityispyörät ja muut liikkumisen välineet. Liikunnan iloa sai kokeilla muun muassa isolla pomppupatjalla ja tasapainoradalla. Omaa kuntoaan pääsi testaamaan äijä- ja kävelytesteissä. Terveyden edistämisen yksikkö toi päivään Hyvinvoinnin torin, jossa teemoina olivat painonhallinta, ravitsemus, tupakka ja päihteet. Lisäksi jaossa oli muun muassa tietoa kaupungin liikuntatarjonnasta sekä KKI:n ja Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun materiaalia. Ensimmäistä kertaa järjestetty päivä osoitti kahden hallintokunnan yhteistyön voiman: tapahtuman tunnelma oli energinen ja osallistujat antoivat kiitettävän palautteen.

15


TEKSTI: OLLI-PEKKA KÄRKKÄINEN JA KATRI VÄISÄNEN KUVAT: LAURA HOKKA JA ANNALEENA AIRA

Kuntokatsastus helposti lenkin aikana ”Haluatko tietää, missä kunnossa olet? Tiedätkö, miten kuntosi vaikuttaa terveyteesi?” Näillä kysymyksillä herätellään jyväskyläläisiä pohtimaan omaa kestävyysliikunnan harrastamistaan. Syyskuussa avatut Kuntokatsastusreitit ja konseptin kotisivut hyödyntävät jo olemassa olevia ulkoilureittejä ja motivoivat liikkujia omaehtoisella kuntotestaamisella.

Kuntokatsastus-reitillä voi omatoimisesti katsastaa kuntonsa ulkoilun lomassa. Katsastus kertoo kunnon nykytilanteen sekä sen vaikutukset tulevaisuuden terveysnäkymiin. Menetelmää on kehitetty Ruotsissa vuodesta 2008 lähtien nimellä Hälsospåret, ja se on saanut siellä tukevan jalansijan. Ruotsissa ja Tanskassa matalan kynnyksen kuntotestaamiseen suunniteltuja reittejä on jo yhteensä noin 300 eikä suosio vaikuta laantuvan. Suomeen konseptin perusidean toi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, joka on kehittänyt sitä vastaamaan suomalaisia käytäntöjä ja suosituksia. Yhteistyö Ruotsin suuntaan on kehitysvaiheessa ollut tiivistä.

ILMAINEN JA HELPPO KUNTOTESTI Testausohjeet ovat reittien alussa Kuntokatsastus-tauluissa. Tasainen maastoreitti kävellään tai juostaan ohjeiden mukaan, ja samalla otetaan aika esimerkiksi kännykällä tai rannekellolla. Lopuksi tulokset tulkitaan taulussa olevien ohjeiden mukaisesti. – Konseptiin kuuluu opastaulu, noin 1,5 kilometriä pitkä mitattu reitti ja monipuoliset verkkosivut. Katsastuksen suorittamiseen tarvitaan vain kello. Reitti kierretään taulun ohjeen mukaan kävellen tai juosten itse valitulla vauhdilla. Taulusta voi katsoa ajan perusteella saman tien arvion omasta kuntotasosta, kertoo hanketta koordinoiva Laura Hokka LIKESiltä. Jyväskylän kokeiluvaiheen kolme katsastuspaikkaa on rakennettu sinne, missä ihmiset liikkuvat ja ulkoilevat muutenkin. Tavoitteena on motivoida ihmisiä pitämään itsestään huolta terveyttä edistävän säännöllisen liikunnan avulla. Ilmainen ja helposti saavutettava sekä toteutettava kuntotesti on suunnattu vähintään kävelykuntoisille aikuisille. – Kohderyhmänä ovat erityisesti vähän liikkuvat, mutta testi sopii myös heille, jotka mieltävät itsensä hyväkuntoisiksi. Kunto heikkenee salakavalasti vuosien varrella, mikäli säännöllinen liikkuminen jää pois arjesta. Hienointa olisikin tavoittaa ja havahduttaa juuri nämä tulevaisuuden huonokuntoiset, joiden kunto on pikkuhiljaa heikkenemässä, Hokka toivoo.

Harjun reittiä testattiin Jyväskylän kaupungin liikuntapäivässä, jolloin LIKESin liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen opasti lenkkeilijöitä testin tekemisessä. 16


KUNTOKATSASTUS Yhteistyössä: LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän kaupunki, Hälsospåret Ab, opetus- ja kulttuuriministeriö.Palaute: kuntokatsastus@likes.fi

HARJUN MAILI, 1609 m Valaistu kivituhkapintainen reitti. Noususumma 39 m. Harjun stadion: 050 588 2424

1

LÄMMITTELE

ennen testiä vähintään 5 minuuttia niin, että hengästyt hieman.

2

TEE TESTI

Tavoitteena on, että hengästyt, mutta et uupumukseen asti. Testi suositellaan tehtäväksi rasitustasoilla 2–4 (katso kohta 3). Pidä rasitus tasaisena niin, että olet yhtä hengästynyt koko matkan ajan. Ota testireitin kiertämiseen kulunut aika!

Tee testi, ota aika ja arvioi rasitus: saat arvion kestävyyskunnostasi.

3

ARVIOI RASITUS

1) Hieman rasittava, hengästyt lievästi 2) Melko rasittava, hengästyt selvästi 3) Rasittava, hengästyt huomattavasti 4) Hyvin rasittava, hengästynyt erittäin paljon 5) Maksimitaso, täysin uupunut

Kestävyyskunto (maksimaalinen hapenottokyky, VO2max) kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa ja käyttää happea fyysisessä rasituksessa. Seuraa ohjeita, onnea matkaan! Yhteistyössä LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän kaupunki, Hälsospåret AB sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Palaute: kuntokatsastus@likes.fi Et hengästy

Hieman rasittava, lievästi hengästynyt

Melko rasittava, selvästi hengästynyt

Hyvin rasittava, erittäin Rasittava, hengästynyt huomattavasti hengästynyt

aikaasi ja rasitustasoasi vastaava arvio kestävyyskunnosta.

Kävelytesti

kävellen – tai juosten, jos harrastat juoksua säännöllisesti.

Valitse katsastukseen mieleisesi rivakka kävely- tai juoksuvauhti.

4

KATSO TAULUKOSTA

Maksimitaso, täysin

aika 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 17:30 18:00 19:00 20:00

1

Esim. aika 14:15, kävelyvauhti tuntui rasittavalta ja hengästyin huomattavasti

Rasitustaso 3

2

le

i ke

Ko

yli 45 44 42 41 39 38 35 33 31 29 27 26 25 23 21

n!

te

4 5 44 40 42 38 40 36 38 34 36 33 35 31 33 30 32 29 30 27 29 26 28 25 27 24 26 23 25 23 23 21 22 20 21 18 19 17 18 16 17 16 17 15 15 14 VO2max, ml/kg/min 14 13

45 43 41 39 38 36 35 33 32 30 28 26 25 24 22 21 20 18

yli 45 45 43 41 39 37 36 34 33 32 30 29 28 26 25 23 22 21 20 19 17 16

2

Rasitustaso 3

4

yli 60 60 58 55 51 49 46 44 42 40 39 37 36

yli 60 59 57 55 53 51 48 46 43 41 39 37 36 34 33 32

os

ju

iä st te yli 45

VO2max, ml/kg/min

Juoksutesti aika 6:30 6:45 7:00 7:15 7:30 7:45 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00

1

yli 60 59 56 54 51 49 48

5

KUNTOLUOKKASI selviää alla olevasta taulukosta.

NAISET ikä (vuotta)

1 heikko

2 välttävä

3 keskiverto

4 hyvä

5 erinomainen

18–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75 tai yli

24 tai alle 21 tai alle 20 tai alle 18 tai alle 16 tai alle 13 tai alle

25–32 22–29 21–27 19–24 17–21 14–17

33–41 30–38 28–35 25–31 22–27 18–22

42–49 39–46 36–42 32–37 28–32 23–26

50 tai yli 47 tai yli 43 tai yli 38 tai yli 33 tai yli 27 tai yli

MIEHET ikä (vuotta)

1 heikko

2 välttävä

3 keskiverto

4 hyvä

5 erinomainen

18–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75 tai yli

30 tai alle 27 tai alle 25 tai alle 24 tai alle 20 tai alle 16 tai alle

31–38 28–35 26–33 25–31 21–26 17–21

39–47 36–44 34–42 32–39 27–33 22–27

48–55 45–52 43–50 40–46 34–39 28–32

56 tai yli 53 tai yli 51 tai yli 47 tai yli 40 tai yli 33 tai yli VO2max, ml/kg/min

KESTÄVYYSKUNNON YHTEYDET TERVEYTEEN

Alentunut kunto työiässä tarkoittaa sitä, että terveysriskit mahdollisesti lisääntyvät tulevaisuudessa. Huolestuttava kunto merkitsee kohonnutta riskiä sairastua esim. sydänsairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen. Kestävyyskunto terveyden näkökulmasta

yli 60 59 56 53 50 48 46 44 42 41

5 57 55 53 51 49 48 46 44 41 39 37 35 34 32 31 30 29

VO2max, ml/kg/min

Naiset Tavoiteltava 28 tai yli Alentunut 21–27 Huolestuttava 20 tai alle

Miehet 35 tai yli 28–34 27 tai alle

VO2max, ml/kg/min. Lähdeaineisto: Kodama ym. (2009).

www.kuntokatsastus.info Jos testitulos epäilyttää, tee testi uudelleen muutaman päivän päästä. Rasituksen pitäminen tasaisena ja sen arviointi voi olla ensimmäisellä testikerralla vaikeaa. Kirjaudu Kuntokatsastuksen verkkosivuille, niin saat tarkemman arvion kunnostasi. Sivuilla voit katsastaa myös painoindeksisi, vyötärönympäryksesi ja liikunta-aktiivisuutesi sekä kurkistaa tulevaisuuteen ja seurata kehitystäsi. Mitä useammin ja huolellisemmin teet Kuntokatsastuksen, sitä tarkemman arvion saat.

Opastaulu kertoo ohjeet radasta, testin tekemisestä ja tulosten tulkinnasta. Testin voi tehdä kävellen tai juosten.

SEURAA KEHITTYMISTÄSI Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta omasta kunnostaan sekä tarjota helppokäyttöinen väline kunnon testaamiseen. – Monilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä omasta kunnostaan eikä mahdollisuutta sen testaamiseen. Tämä menetelmä tarjoaa kaikille maksuttoman ja helpon tavan päästä selville omasta kuntotasostaan. Testistä saa suuntaa, millä tavoin omaa kuntoaan voisi parantaa ja millaisia näkymiä terveyteen ja tulevaisuuteen nykyinen kunto antaa, summaa Hokka. Hän kannustaa käyttämään Kuntokatsastusta myös oman kunnon seuraamiseen hankkeen verkkosivujen kautta. – Kuntokatsastuksen tulosta voi halutessaan analysoida tarkemmin ja saada lisää tietoa verkkosivuilta. Verkkosivustoon rekisteröitymällä tuloksia voi arkistoida, seurata kunnon kehittymistä toistamalla testin ja katsoa ennusteita omasta tilanteestaan.

– Tässä vaiheessa Kuntokatsastusta ei vielä tarjota muualle Suomeen. Katsomme tulevan vuoden aikana, millaisen vastaanoton konsepti saa täällä paikallisesti ja kuinka sen kehittely yhteistyössä Hälsospåretin kanssa jatkuu, Hokka valottaa. – Hankkeessa on kuitenkin niin monta hyvää näkökulmaa ja mahdollisuutta aktivoida suomalaisia, että seuraamme kiinnostuneena, millaisia reaktioita ja tuloksia se herättää.

Kuntokatsastus on mahdollista tehdä Jyväskylässä kolmessa paikassa Harjulla, Palokan liikuntapuistossa ja Rantaraitilla. Jyväskylän kaupunki pystytti kylttejä syyskuussa.

PAIKALLISHANKE PILOTTINA Jyväskylässä Kuntokatsastusta kokeillaan LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö tukee. Kyseessä on vuoden mittainen pilottihanke, jossa Kuntokatsastuksen kokemuksista ja vaikutuksista tehdään myös kysely- ja seurantatutkimuksia.

Lisätietoja Laura Hokka, suunnittelija Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES puh. 020 762 9586, laura.hokka@likes.fi www.kuntokatsastus.info

17


-rekkakiertue 2013 • SuomiMiehen kuntotestit ja palaute tuloksista • Liikuntaneuvontaa – tukea liikunnan aloittamiseen

www.suomimies.fi

kymenlaakso Ke 10.4.2013 Hamina To 11.4.2013 Kouvola Pe 12.4.2013 Kotka

etelä-suomi Ma Ti Ke To Ma Ti Ke To

15.4.2013 16.4.2013 17.4.2013 18.4.2013 22.4.2013 23.4.2013 24.4.2013 25.4.2013

Helsinki, Senaatintori Helsinki Vihti Espoo Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi

etelä-savo Pe Ma To Pe

26.4.2013 29.4.2013 2.5.2013 3.5.2013

Savonlinna Pieksämäki Mikkeli Mikkeli

etelä-karjala Ma Ti Ke Pe

6.5.2013 7.5.2013 8.5.2013 10.5.2013

Luumäki Lappeenranta Imatra Parikkala

Häme Ma Ti Ke To Pe

13.5.2013 14.5.2013 15.5.2013 16.5.2013 17.5.2013

Forssa Hattula Lempäälä Nokia Virrat

Päijät-Häme Ma ti ke to pe

20.5.2013 21.5.2013 22.5.2013 23.5.2013 24.5.2013

Asikkala Heinola Nastola Hollola Loviisa

kainuu Ma Ti Ke To Pe

27.5.2013 28.5.2013 29.5.2013 30.5.2013 31.5.2013

Kuhmo Vaala ja Paltamo Kajaani Sotkamo Puolanka ja Suomussalmi

PoHjois-PoHjanmaa ja laPPi SLU-alueet, rekkakiertueen pysähdyskunnat

18

Ma 3.6.2013 Ti 4.6.2013

Rovaniemi Oulu


äin p n e ete ä l l i yks m ä l E issa n u e du l i e t n

23.–25.8.2013

Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja Serenade

Tu

Lähtö perjantaina klo 17.00, paluu sunnuntaina klo 9.55

Iltojen tähtinä loistavat

Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fi

pe 23.8.

Irina

la 24.8.

Aki Louhela MATKUSTAJAHINNAT Matka euroa/hlö

4 henkilöä hytissä

3 henkilöä hytissä

2 henkilöä hytissä

1 henkilö hytissä

C-luokka 84 97 125 207 B-luokka 91 107 139 236 Promenade-luokka 103

123

164

285

A-luokka 108 130 173 304 DeLuxe-luokka - - 226 430 Commodore-luokka - - 398 774 Hintaan sisältyy risteily valitussa hyttiluokassa, aamiainen meno-paluumatkalla (DeLuxe- ja Commodore-luokassa erikoisaamiainen) sekä ohjelma laivalla. Palvelumaksu 15 €/lasku. Ryhmävaraukset yli 10 henkilölle sähköpostitse kki@vetikkotravel.com.

BUSSIKULJETUKSET KUNNON LAIVALLE Meno-paluu bussikuljetukset järjestetään seuraaville reiteille. Bussireitin toteutuminen edellyttää vähintään 30 matkustajaa/reitti. Alle 7-vuotiaat lapset maksutta.

Reitti 1

Kajaani (aikuinen 85€, lapsi 7–18 v. 80€), Iisalmi (80€/75€), Kuopio (70€/65€), Mikkeli (60€/55€)

Reitti 2

Jyväskylä (55€/50€), Heinola (50€/45€), Lahti (45€/40€)

Reitti 3

Vaasa (70€/65€), Seinäjoki (67€/62€), Virrat (65€/60€), Tampere 60€/55€), Hämeenlinna (55€/50€)

Reitti 4

Joensuu (70€/65€), Imatra (65€/6€), Lappeenranta (60€/55€), Kouvola (58€/53€)

Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fi Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.

19


KKI-P채iv채t

14.-15.3.2013

Suomen Turku LOGOMO JA TURUN LINNA

20


21


TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVA: HANNELE SARTJÄRVI

Vaikuttaja ilmaston­ muutoksen ja ympäristön­ suojelun hyväksi Saara Jääskeläisen, 42, tie liikenne- ja viestintäministeriöön on kulkenut Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta, missä pääaineena oli ympäristönsuojelutiede. Lopputyön aihe liikenteen ympäristöpolitiikkaan liittyen taisi määrätä tulevan työuran. Liikenne- ja viestintäministeriössä Jääskeläisen ura alkoi 13 vuotta sitten aluksi ylitarkastajana tehtäväkuvana lähinnä liikenteen luontoon kohdistuvat vaikutukset. Vuosien varrella työn luonne on jonkin verran muuttunut.

ILMASTONMUUTOS HEIJASTUU MINISTERIÖN TYÖTEHTÄVISSÄ Politiikan integroituessa 2000-luvulla ilmastonmuutoskysymykset ovat kivunneet liikenne- ja viestintäministeriön työtehtävissä ylitse muiden. Muut ympäristökysymykset on suurelta osin annettu ministeriön alaisille suurille virastoille, kuten Liikennevirastolle ja Liikenteen turvallisuusvirastolle. Jääskeläinen vaikuttaa neuvottelevana virkamiehenä monella taholla. Työhön kuuluu paljon kokouksia ja verkostotapaamisia. – Liikenteen ympäristöasiat eivät ole irrallaan muusta liikennepolitiikasta tai laajemmasta yhteiskuntapolitiikasta, päinvastoin. Esimerkiksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyökysymys monien eri toimijoiden kesken, Jääskeläinen valottaa.

22

MONIPUOLINEN TEHTÄVÄKENTTÄ Jääskeläinen on tämän vuoden syksyllä valittu myös liikenne- ja viestintäministeriön edustajaksi opetusja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteiseen Terveyttä edistävän liikunnan -ohjausryhmään. – Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on liikennesuunnittelussa usein jäänyt muiden liikennemuotojen jalkoihin. Tämä on trendi, joka on syytä katkaista. Tähän tarvitaan liikennesektorin lisäksi myös muiden toimijoiden panostusta. Ministeriön liikenteen ympäristökysymyksiin liittyvissä seminaareissa ja tilaisuuksissa Jääskeläinen on tuttu luennoitsija. Työ käsittää myös strategiatekstien valmistelua politiikan linjaamiseksi sekä seurantatekstien laatimista tehtyjen linjausten seuraamiseksi. – Hoidan tietysti muita normaaleja virkatehtäviä, kuten lausuntojen ja muistioiden laatimista ja säädösehdotusten kommentointia. Jääskeläinen kuvaa liikenne- ja viestintäministeriötä yllättävän hauskana työpaikkana. – Täällä on paljon nuoria virkahenkilöitä, joiden ansiosta työpaikalla on paljon yhteisiä rientoja. Esimerkkinä yhteishengestä voisi mainita vaikkapa liikennepolitiikan osaston strategiapäivässä olleet iltapäivätanssit. Se oli hyvää taukoliikuntaa, kertoo Jääskeläinen hymyillen.


TYÖN VASTAPAINOT

TYÖTÄ OMAN IDEOLOGIAN HYVÄKSI

Jääskeläinen asustaa Sipoossa. Tilalla asustaa myös aviomies, 6- ja 8-vuotiaat pojat, kaksi kissaa, kaksi lammasta ja kolme pesällistä mehiläisiä. Harrastukset vievät ajatukset kauas työasioista. – Onneksi pojilla ja minulla on hyvin samantapainen maku. Olemme yhdessä intoilleet Star Wars -elokuvista, Harry Potter -kirjoista ja Notkean Rotan musiikista. Jääskeläinen nauttii ja viihtyy myös pihalla ja puutarhassa sekä tilaisuuden tullen metsässä ja ylipäätään luonnossa. Maaseutuelämän houkuttelevuus juontanee juurensa pieneen Paijärven kylään entisen Vehkalahden puolelle (nykyiseen Haminaan), josta Jääskeläinen on lähtöisin.

Opiskeluaikana Jääskeläinen asui Helsingissä, joten kaupunki on vuosien varrella tullut tutuksi. Helsingissä viehättävät hienot puistot, rannat ja torit, kulttuuritarjonta, tapahtumat sekä ihmisten kirjo. – Pidän Helsingistä paljon. Jos kaupungissa liikkuvien autojen määrää ja niiden mukanaan tuomaa melua ja pakokaasupäästöjä saataisiin vähäisemmäksi, tilanne paranisi entisestään. Ympäristönsuojelu on Jääskeläiselle tärkeä ideologia jo omien lasten vuoksi. Vastuullisuus, rehellisyys, suvaitsevaisuus ja avoimuus ovat Jääskeläisen elämän arvoja, jotka heijastuvat myös neuvottelevan virkamiehen työssä.

Saara Jääskeläinen kertoo olevansa eri liikennemuotojen sekakäyttäjä. Pyöräilijänä hän on ”mummopyöräilijä”, joka polkee lyhyehköjä matkoja rauhallisella vauhdilla ilman erityisiä varusteita.

23


TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: MIIA MALVELA JA KAISA LEKA

Houkuttelevat olosuhteet luovat liikettä Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaari kokosi 15. marraskuuta yli satapäisen joukon kuulemaan ja keskustelemaan elinympäristön kehittämisestä fyysiseen aktiivisuuteen ja arkiliikuntaan kannustavaksi. Seminaaripäivän avasi mukaansatempaavalla esityksellä rapartisti Paleface eli Karri Miettinen, ja kansalaisnäkökulmaa arkiliikuntaan toi vuoden pyöräilijä, sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka. Seminaarin asiantuntijoiden esityksissä kuultiin puheenvuoroja lähiliikunnan, laadukkaan kaupunkiympäristön, pyöräilyn edistämisen ja oman elämän olosuhteiden puolesta. Pääsivätpä osallistujat kokemaan arkiliikuntaa ja tutustumaan Paasitornin upeisiin puitteisiin ihan käytännössäkin, kun seminaarin pikatreffi-osiossa puhuja ja kerros vaihtuivat 12 minuutin välein. Seminaarin esitykset nähtiin suorana videolähetyksenä ELY-keskusten järjestämissä alueellisissa tilaisuuksissa Joensuussa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

KANSALAISNÄKÖKULMAA ARKILIIKUNTAAN Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka on tehnyt paljon sarjakuvia pyöräilyolosuhteista. Erityisesti pitkät matkat ovat vuoden pyöräilijän mieleen, mutta reittien sujuvuudessa olisi hänen mukaansa kehitettävää. – Eiväthän autotietkään lopu kuin seinään ilman opasteita. Maahan maalattavat opasteet olisivat ehdottomasti parhaita, Leka toteaa. Lekan mielestä hyvä kävelyreitti on vihreä, epäkaupallinen tila, jossa tarjotaan mahdollisuuksia istua lepäämään. Esteettömyydessä tulisi hänen mielestään kiinnittää yhä enemmän huomiota – esimerkiksi vaunujen kanssa liikkuminen on monessa paikkaa hankalaa. Paljon ulkomaillakin pyöräillyt Leka löytää suomalaisesta liikkumisympäristöstä myös aihetta kehuihin. – Roskikset ja niiden tyhjennys kiinnittävät huomiota ulkomailla liikkuessani. Suomessa on tässä asiassa tehty hyvää työtä, Leka kiittelee.

LÄHILIIKUNTAPAIKAT OVAT TULEVAISUUTTA Vanhempi asiantuntija Reijo Ruokonen Nuoresta Suomesta toteaa lähiliikuntapaikkojen olevan aika uusi asia. Lähiliikuntapaikkojen kohdalla olennaista on vapaa käytettävyys, monikäyttöisyys, maksuttomuus ja tietysti se, että paikka on oikeasti lähellä. Kuntien välillä on Ruokosen mukaan suuria eroja avustusten hyödyntämisessä.

Yhteiskunnallisesti kantaaottavana muusikkona tunnettu Paleface kannattaa lähtökohtaisesti täysin maksutonta julkista liikennettä ja autotonta Helsingin keskustaa. Hän jakaa kiitosta asuinpaikkansa Lauttasaaren ulkoilureiteille. – Asiat ovat siellä liikkumisen ja ulkoilun osalta niin hyvin, että sieltä on vaikea lähteä pois.

24


Perinteiseen seminaariohjelmaan toivat vaihtelua pienryhmissä kierretyt pikatreffit. Lyhyillä pikatreffeillä sai tiiviissä ajassa tietopaketin kiinnostavista ja ajankohtaisista käytännön toteutuksista. Samalla sai hyvää taukojumppaa paitsi portaita kävellen myös asahia kokeillen. – Lähiliikuntapaikkahankkeita tulee samoista kunnista ja toisista ei tule lainkaan. Suunnitelmallisuus katalysoi toimintaa. Ongelmakohtina kunnissa Ruokonen näkee nykytilan kartoituksen ja hallintokuntien välisen synkronoinnin puutteen. Parhaita paikkoja lähiliikuntapaikkojen rakentamiselle ovat koulujen pihat, mutta ne ovat samalla myös ongelmallisimpia. Joensuun kaupungin liikuntajohtaja Timo Heinonen pitää palvelusuunnitelman tekemistä välttämättömänä. Joensuussa havaittiin selkeä puute liikunnan lähipalveluissa, mikä johti kokonaisvaltaisen kartoitukseen lähiliikuntapaikkojen nykytilasta. Selvityksen pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma, joka kokoaa ja sitouttaa kaupungin keskeiset toimijat. – Kehittämissuunnitelmasta haluttiin rakentaa sellainen, että se palvelee ja ohjaa rakentamista ja kehittämistä oikeasti, Heinonen toteaa.

ELÄMYS ON PYÖRÄILYLLE PARASTA MAINOSTA – Liikennevirta voi muodostua aivan yhtä hyvin pyöristä kuin autoista, professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta toteaa ja näyttää kuvaa pyöräilijäjonosta. Mäntysen mukaan on kyse kriittisen massan saavuttamisesta – kun riittävän moni valitsee kulkuneuvokseen pyörän, aletaan pyöräilyyn suhtautua liikennemuotona. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on tapahtunut paljon muutosta asenteissa, mutta esimerkit pyöräilyparatiiseista löytyvät ulkomailta. Kööpenhaminan kehäväylä, Odensen väljyydentuntu ja design sekä Houtenin korkeatasoiset lyhyet yhteydet saavat Mäntyseltä arvostusta. Mäntysen toiveissa kävelijä on kaupungin ydinalueella kuningas, pyöräilijöillä on hyvät olosuhteet ja autolla pääsee riittävän lähelle. – Kun otetaan mittanauha ja mitataan kaupungin pääkadulta eri kulkutavoille varatut osuudet, nähdään kaupungin liikuntapolitiikka, Mäntynen kärjistää. Mäntynen pitää pyöräilyn edistämisessä tärkeänä reittien houkuttelevuutta, turvallisuutta ja mukavuutta. Pyöräilyreitit saavat usein vastustusta kunnossapidosta välineistön vuoksi. – Onhan kotonakin olemassa sekä hammasharja että katuharja, eli välineitä kyllä on. Tärkeää on myös saada pyöräilijät huomaamaan olosuhteiden paraneminen. Yleisökysymykseen kolmesta merkittävimmästä asiasta pyöräilyn edistämiseksi Mäntysellä on selkeä vastaus. – Kaikkein tärkeintä on kokemus, että pyöräily on kivaa. Elämys. Kahta muuta ei tarvita.

PYÖRÄILY HOUKUTTELEVAKSI Maailmassa ollaan ilmastonmuutoshaasteen edessä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Leena Silfverbergin mielestä sitä saadaan mitä tilataan: jos jatkuvasti reagoidaan liikenteen kasvun vaatimuksiin, sitä myös saadaan. – Päätöksiä ei tehdä ympäristö kärkenä, vaan liikenne uhkaa viedä meiltä ajan, tilan, terveyden ja hermot sekä rahat. Silfverbergin mukaan pyöräilyyn kannattaa satsata, sillä se on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti järkevää. Helsingin strategiaohjelmassa vuosille 2009–12 kävely ja pyöräily on nostettu vahvemmin esille, ja pyöräilyn infra on vahvasti kaupungin agendassa. Uusissa suunnitelmissa kävely ja pyöräily on erotettu, ja pyörätiet ovat mahdollisuuksien mukaan yksisuuntaisia. Koko katuverkosta halutaan tehdä turvallista ja houkuttelevaa pyöräilyverkkoa, sillä asuinkaduilla ajonopeudet ovat matalia. Myös esimerkillä voi olla suuri voima. – Baanan saama suosio kannustaa viranomaisia panostamaan pyöräilyyn jatkossakin, Silfverberg iloitsee. Silfverberg nostaa kolmeksi pääviestikseen rajallisten resurssien priorisoinnin, johdonmukaisen toiminnan sekä innostuksen ja uskon parempaan.

25


TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: MIIA MALVELA, RAISA KANAREVA, NEJRON PHOTO

Fyysinen aktiivisuus auttaa Dosentti, tutkija Taina Hintsa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta lähestyi Hyvinvoiva kunta -olosuhdeseminaarissa arkiliikunnan olosuhteita elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Persoonallisuuspiirteet ja temperamentti ovat vahvasti yhteydessä stressin kokemuksiin. Fyysinen aktiivisuus auttaa stressin hallinnassa – jopa vuosikymmeniä eteenpäin.

Ylipainoon ja liikkumattomuuteen liittyvät ongelmat herättävät paljon yhteiskunnallista keskustelua niin mediassa kuin asiantuntijoiden ja päättäjien keskuudessa. Kun mietitään yksittäistä ihmistä ja hänen olosuhteitaan, keskiössä on kuitenkin aina yksilö. Hintsa johdatteli kuulijoita pohtimaan yksilön olosuhteita tarkastelemalla tuntien jakautumista vuorokaudessa. – Jokaisen omassa elämässä uni on perusasia: unentarve on asia, jota kenenkään ei tarvitse kyseenalaistaa. Samoin on työn kanssa. Viestit siitä, miten ihmiset eivät jaksa työssä, ovat huolestuttavia. Erityisesti 40–49-vuotiaat naiset ovat huolissaan omasta jaksamisestaan. Vuorokaudessa jää jäljelle unen ja työn jälkeen 8–9 tuntia, joista pitäisi riittää arjen pyörittämiseen, työmatkoihin, perheelle, harrastuksiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä palautumiseen ja rentoutumiseen. Kaikelle tälle pitäisi olla tarpeeksi aikaa, mikä on usein mahdoton yhtälö. Hintsan mukaan kaikki tietävät arkiliikunnan merkityksen: liikkumattomuus on neljänneksi suurin kuolinsyy maailmanlaajuisesti eikä liikunta nykytiedon valossa

26

pelasta edes niin sanottua aktiivista sohvaperunaa, joka harrastaa liikuntaa ja istuu kaiken muun ajan.

PERSOONALLISUUS VAIKUTTAA ELÄMÄNTYYLIIN Elämänhallinnassa on kyse sisäisestä autonomiasta, itsekontrollista, tasapainoisuudesta ja vastuuntunnosta. Kun voimavarat ylittyvät, pyritään Hintsan mukaan muuttamaan olosuhteita, jotka koetaan liian rasittaviksi. – Ihminen voi hallita elämäänsä kahdella tapaa: pyrkimällä muuttamaan olosuhteet toisiksi tai pyrkimällä muuttamaan omaa tapaansa tulkita asioita. Arkiliikunta on kiistatta tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta ihmiset ovat yksilöitä eikä kaikille sovi samanlainen elämäntyyli. Temperamentti ja persoonallisuus tekevät ihmisistä yksilöitä myös stressin hallitsijoina. Hintsa toteaa temperamenttipiirteiden olevan melko pysyviä taipumuksia, kuten aktiivisuus, sosiaalisuus ja elämyshakuisuus. Esimerkiksi temperamentiltaan sosiaalinen on mieluummin muiden seurassa kuin yksin. Persoonallisuus puolestaan muovautuu temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksessa, ja siihen kuuluvat esimerkiksi minäkuva, itsetunto, identitetti, asenteet ja tavoitteet. Tutkimukset osoittavat, että temperamentti ja persoonallisuuspiirteet voivat lisätä koettua työkuormituksen määrää. Elämyshakuisuus ja sosiaalisuus suojaavat työstressiltä, kun taas taipumus riskien välttämiseen ja negatiivinen emotionaalisuus altistavat sille. Persoonallisuuden piirteistä neuroottisuus altistaa ja ulospäinsuuntautuneisuus ja sovinnollisuus suojaavat stressiltä.


stressin hallinnassa Temperamentin on todettu olevan yhteydessä myös painoindeksiin: elämyshakuisilla on muita korkeampi painoindeksi ja naisilla painoindeksiin vaikuttaa lisäksi matala sosiaalinen herkkyys.

FYYSINEN AKTIIVISUUS AUTTAA HALLITSEMAAN STRESSIÄ Työstressillä on Hintsan mukaan vahva yhteys mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen. Fyysisen aktiivisuuden on todettu auttavan työstressin hallinnassa. Nuorilla aikuisilla fyysinen aktiivisuus auttaa työstressin hallitsemista ja edistää psyykkistä hyvinvointia. Aktiivinen elämäntapa nuorena saattaa auttaa työstressin hallinnassa vuosikymmeniä eteenpäin. Hintsa kertoo persoonallisuuden toisaalta vaikuttavan fyysiseen aktiivisuuteen. Kilpailunhalukkuuden on havaittu olevan fyysistä aktiivisuutta ylläpitävä tai sitä lisäävä persoonallisuuden piirre. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että kaikki ei sovi kaikille. – Stressitila voidaan määritellä tilaksi, jossa vaatimusten ja kapasiteetin välillä on ristiriita. Liikunta on stressin hallinnassa hyvä muoto. Jos elämänhallinta ajatellaan olosuhteiden muuttamisena, on persoonallisuus merkittävässä roolissa – kaksi erilaista

persoonallisuutta harrastaa hyvin erilaista liikuntaa. Elämyksenhakuinen persoona kyllästyy suhteellisen nopeasti ja haluaa kokeilla jatkuvasti jotain uutta. Rauhallinen ja harkitseva persoona ei välttämättä edes halua elämäänsä erilaisuutta ja vaihtelua.

HYVÄT OLOSUHTEET TARJOAVAT VALINNAN MAHDOLLISUUKSIA Tiivistetysti temperamentti ja persoonallisuus vaikuttavat Hintsan mukaan stressinhallintaan ja asenteisiin ja sitä kautta tekemiimme valintoihin ja päätöksiin. Olosuhteiden tulisikin toimia mahdollistajana erilaisille yksilöille. – Hyvät olosuhteet mahdollistavat yksilön valinnan omasta tavasta liikkua. Laajemmin ajateltuna olosuhteita rakennettaessa luodaan tulevaisuuden edellytyksiä ja sitä, miten oman arjen nähdään rakentuvan, Hintsa pohtii arkiliikunnan olosuhteiden merkitystä. Hintsa muistuttaa kuulijoita tutustumaan itseensä. Kun tuntee itsensä, on helpompi tehdä itsensä näköisiä päätöksiä ja sitoutua niihin. Tärkeää on myös pohtia, liikkuuko mieluummin yhdessä vai yksin. Liikunnan pitkälle aikuisuuteen kantavat vaikutukset stressinhallinnassa kannustavat luomaan pohjaa ja malleja lasten ja nuorten aktiivisemmalle elämäntavalle.

27


TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA JA KAISA LEKA

Laadukas kaupunkiympäristö houkuttelee liikkumaan Kaupunki- ja viherympäristöillä on moniulotteisia merkityksiä, joita ei äkkiseltään tule ajatelleeksi. Yksi niistä liittyy viihtyisyyteen ja sitä kautta myös ajanviettämiseen liikkuen. Hyvinvoiva kunta – arkiliikunnan olosuhdeseminaarissa Jyväskylän maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski esitteli Jyväskylän mallia laadukkaasta kaupunki- ja viherympäristöjen rakentamisesta.

Viher- ja kaupunkiympäristöt ympäröivät asukkaita kaikkialla: toreilla, aukioilla, kävelyalueilla, julkisten rakennusten pihoilla, rakennetuissa puistoissa, ulkoliikunta-alueilla, metsissä, niityillä, pelloilla ja suojelualueilla. Niitä ovat myös kaikkien yksityisten maan- ja kiinteistönomistajien pihat ja ympäristöt. – Kaupunki- ja viherympäristöillä on meille suuri merkitys. On selvää, että mitä viihtyisämpiä ne ovat, sitä enemmän niissä vietetään aikaa, Vallinkoski muistuttaa.

28

MONIA VAIKUTUKSIA Ympäristöillä on meihin monenlaisia vaikutuksia. Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja kiistattomia. Vihreässä ympäristössä asuvat ovat onnellisempia ja terveempiä. Viheralueet elvyttävät stressiä ja parantavat mielialaa, houkuttelevat liikkumaan ja edistävät sosiaalista kanssakäymistä. – Kasvillisuus parantaa myös ilmanlaatua, suojaa tuulelta ja tarjoaa varjoa, Vallinkoski lisää.


Viheralueet koetaan yhdeksi kaupungin vetovoimatekijäksi. Niillä on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja, ja asukkaat kokevat ne asuinviihtyvyytensä kannalta erittäin tärkeiksi, mitä todistaa tamperelaisille ja helsinkiläisille tehty kyselytutkimus. – Kyselytutkimuksessa lähes puolet kertoi mielipaikkansa sijaitsevan metsässä tai luonnontilaisella alueella, viidenneksellä se oli rakennetulla viheralueella ja toisella viidenneksellä ranta-alueella. – Laitettu piha ja ympäristö nostavat kiinteistönkin arvoa, jatkaa Vallinkoski. Selvät vaikutukset viherympäristöillä on myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Niiden kasvillisuus lieventää tuulisuuden haittoja, ne auttavat hulavesien luonnonmukaisessa hallinnassa ja ovat pyöräily- ja kävelyreittien osalta tarjoamassa vihreää vaihtoehtoa autoilulle.

JYVÄSKYLÄSSÄ HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Yleiskaavoituksessa turvataan virkistysalueiden riittävä määrä, saavutettavuus ja jatkuvuus. – Maisema määrittelee pitkälti virkistysalueiden reittejä. Meillä Jyväskylässä mäkisyys on yksi merkittävä maisemallinen tekijä ja ratkaisee päävirkistysalueiden sijainnit. Kestävä seudullinen maankäyttö ja liikenne -hankkeessa on määritelty virkistykseen sopivan alueen minimikooksi 1,5 hehtaaria, mutta myös pienemmät alueet voivat olla tärkeitä, varsinkin ulkoilureitteihin kytkettyinä. Puistometsien määrä on vähintään 50 m2 asukasta kohden, mutta suositus olisi 100 m2. Ulkoilumetsiä tulisi olla 1–2 kilometrin säteellä asutuksesta vähintään 100 m2, mutta suositeltava määrä olisi 200 m2. – Jyväskylässä päävirkistysalueiden osalta saavutettavuus toteutuu hyvin. Ainoastaan ydinkeskustan alueella jäädään alle tuon 100 m2:n. Kuitenkin yhden kilometrin päässä virkistysalueilta asuu yhteensä noin puolet jyväskyläläisistä.

VIHREÄÄ JA SINISTÄ Jyväskylässä merkittäviä viher- ja virkistysalueita ovat niin kutsutut Kehät Vihreä ja Sininen. – Kehä Vihreä kiertää keskustaa ja on tärkein vihermatkailukohde. Tourujoki on siellä keskustan luonnon monimuotoisuuden ”ekologinen hotspot”. Kehä Vihreän kehittämissuunnitelmassa on yhtenäistää reitistöä opastuksella ja valaistuksella. Entinen Kankaan teollisuusalue on Kehä Vihreän ja viheraluerakentamisen kehityssuunnitelmissa olennaisessa roolissa. Sinne on suunnitteilla 5 000 asukkaan yhteisö, jossa käytetään uudenlaista rajatonta kaupunkivihreää, kuten viherseiniä ja -kattoja. Kaavassa on suunnitteilla vain kaikkien yhteisessä käytössä olevia viherpihoja, ei yksityispihoja lainkaan.

– Kankaan aluetta tulee halkomaan Jyväskylän Baana eli katkeamaton pyöräilyreitti keskustasta kohti Laukaata. Tähän on ideoita haettu Hollannin ekskursiolta, paljastaa Vallinkoski. Kehä Sinisiä puolestaan pääsee kiertämään kolmen järven ympäristössä: Jyväsjärvellä, Tuomiojärvellä ja Palokkajärvellä. Yleiskaavan raamilause on saattaa Kehä Siniset virkistyskäyttöön. – Yhtä ainoaa rantatonttia ei enää kaavoiteta näiden järvien ympärille. Tavoitteena on saada yhtenäiset ulkoilureitit kiertämään järviä.

UUDEN SUKUPOLVEN OHJELMOINTI Kaupunki- ja viherympäristöjen suunnittelun haasteet ovat Vallinkosken mukaan hallinnollisissa rakenteissa. Eri hallintokunnat vastaavat eri ympäristöistä ja niiden suunnittelun, kehittämisen ja ylläpidon vaiheista. Jyväskylässä ylitetään jo nyt hallintokuntien rajoja. – Tavoitteenamme on uuden sukupolven virike- ja virkistyspalveluiden ohjelmointi. Kokoamme kaikki palvelut samalle kartalle ja kehitämme jatkuvasti päivittyvän, ajan tasalla olevan ohjelmointityökalun, kuvailee Vallinkoski. – Tässä prosessissa on mukana niin palveluverkko, talous kuin maankäyttökin. Erityishuomio on ikääntyneissä ja lapsissa.

29


TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: KALLE AALTONEN JA JOHANNA TASKINEN

Kävellen kauppaan, pyörällä postiin Matkaa polkupyörällä Helsingin keskustasta Pohjois-Haagan kaupunginosaan kertyy hieman vajaa yhdeksän kilometriä. Pohjois-Haagassa välimatkat asuinalueiden ja palveluiden välillä ovat huomattavasti lyhyempiä, joten kävely ja pyöräily olisivat luonnollisia asiointiliikkumisen muotoja alueella. Lihasvoimaiset arkiliikkujat eivät kuitenkaan erotu Pohjois-Haagan katukuvassa, kun taas ajoittaiset liikenneruuhkat ja uhka lähipalveluiden häviämisestä ovat todellisuutta.

Tukea Liikkumisen ohjauksen ohjelmasta Pohjois-Haagan asukasaktiivit tiedostivat tilanteen ja päättivät ryhtyä kohentamaan asuinalueensa ympäristöä ja elinvoimaa. Aktiivit muodostivat keskuudestaan liikenneryhmän, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa Pohjois-Haagan liikenneoloja, lähipalveluiden säilymistä sekä alueen viihtyisyyttä. Syntyi Liikkumisen ohjauksen -hanke ”Kävellen kauppaan, pyörällä postiin” -toimintamalli lähipalveluiden asiointireittien kehittämiseksi. Päätavoitteena on pitkällä aikavälillä vaikuttaa asukkaiden halukkuuteen tehdä asiointimatkoja kävellen ja pyörällä niin viestinnän kuin ympäristön parantamisen avulla. Tavoitteeseen tähdätään erilaisten hankkeessa syntyvien prosessien kautta. Liikkumisen ohjauksen -ohjelman myöntämän rahoituksen turvin hankkeen vetäjäksi saatiin projektipäällikkö Annamari Ruonakoski liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimistosta Linea Konsulteista. Ruonakoski muokkasi yhteistyössä liikenneryhmän vetäjän Johanna Taskisen kanssa hankkeen tärkeimmät konkreettiset ta-

30

voitteet liikenneryhmän ajatusten pohjalta: 1) lähipalvelukartta, 2) yrittäjien ja muiden toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön herättäminen, 3) asukkaiden ja kaupungin eri virastojen yhteistyö sekä 4) konkreettiset kehittämisehdotukset kahdelle tärkeälle kävely- ja pyöräilyreitille.

Haasteena monet toimijat ja tahot Yksittäisen kaupunginosan kehittämistoimet sisältävät suuren joukon tahoja, joiden kanssa tarvitaan keskusteluja ja yhteistyötä. – Koko hankkeen suurin riski oli siinä, että lähdettiin edistämään asioita, jotka ovat monen, erilaisia intressejä omaavien tahojen hallinnan ja toimivallan alla. Kävelyympäristö on tyypillisesti tällainen kohde, Ruonakoski valottaa projektin käynnistämistä. Kiinteistöjä ja katutilaa hallinnoivat useat eri tahot, joten asianosaisten selvittäminen ja yhteyden saaminen heihin oli työlästä. – Omaa kaupunginosaa koskevat asiat pitää etsiä erikseen eri virastojen ja laitosten sivuilta. Asioiden edistämisessä neuvotteluja käydään sekä kaupunkisuunnitteluviraston että rakennusviraston kanssa ja näidenkin sisällä on useita eri vastuuhenkilöitä eri tehtäville, kuvaa Taskinen hankkeen työläyttä. Paikallisten yrittäjien osallistumista hankkeeseen rajoittivat kiire ja se, etteivät resurssit tai aina intressikään tunnu riittävän työn ulkopuoliseen toimintaan. – Työn alussa järjestetyn keskustelutilaisuuden sijaan yrittäjiä olisi kannattanut lähestyä ehkä kyselyllä, aprikoi Ruonakoski näin jälkeenpäin.


Palvelukartta sai hyvän vastaanoton. Kartta on ladattavissa vapaasti netistä: http://kaupunginosat.net/ pohjoishaaga/images/stories/ kartta_A3_140912.pdf

– Eri osapuolilla pitää olla aikaa miettiä asioita ja sitä, mitä ehdotukset heidän oman toimintansa kannalta merkitsevät. Myönteisiä yllätyksiä olivat sekä Helsingin kaupungin että paikallisen ostoskeskuksen isännöitsijän valmius yhteistyöhön. Myös Kannelmäen kauppakeskuksen mukanaolo kertoo, että ehkä yksityisiin tahoihin pitäisi ottaa rohkeammin yhteyttä tällaisissa projekteissa.

Arvokkaat aktiivit

Asukkaiden aktivoinnin keinoja

Ruonakoski kiittelee liikenneryhmän tarmoa, aktiivisuutta, innovatiivisuutta ja lannistumattomuutta. Ryhmän paikallistuntemus, alan asiantuntemus ja valmiit kontaktit olivat suureksi hyödyksi. Taskinen korostaa myös asukkaiden aktiivista roolia asioiden edistämisessä. – Loppupeleissähän lähipalvelut ja liikkumisympäristö ovat olemassa nimenomaan paikallisia asukkaita varten. Asukkaat ovat asiakkaita, joiden mielipidettä ehkä kuunnellaan virallisilla tahoilla paremmin kuin esimerkiksi yksittäisen yrittäjän ehdotuksia, arvelee Taskinen.

Liikenneryhmä keräsi ja hyödynsi kehittämisehdotuksissaan asukkaiden ideoita ja ajatuksia netin, sähköpostin ja palautelaatikoiden avulla. – Kysyimme silloin yleisesti ideoita ja kommentteja kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin liittyen. Se oli ehkä liian laaja kysymyksenasettelu, Taskinen kertoo pohdiskellen. – Seuraavaksi aiomme keskittyä yhteen konkreettiseen teemaan kerrallaan, kuten reunakiviin, suojateihin tai näkemäesteisiin. Aktiivit pyrkivät innostamaan paikallisia asukkaita mukaan toimintaan monin eri keinoin. Liikenneryhmä on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Ryhmän blogi on myös luettavissa verkossa: http://haaganliikenneryhma.blogspot.fi/ – Keskustelu facebookissa on nykyään hyvin keskeinen osa nuoremman sukupolven osallistumista. Tämä on iso voimavara. Vanhusväestön osalta pitää olla perinteisemmät keinot, Taskinen avaa kanssakäymisen eri muotoja. Kannattaa hypätä Helsingin keskustassa pyörän selkään ja polkaista vajaa yhdeksän kilometriä Pohjois-Haagaan katsomaan, kuinka alue kehittyy.

Työn tuloksia Kävely- ja pyöräilyreittien kehittämiseksi liikenneryhmä kartoitti, valokuvasi ja laati kehittämisehdotukset parannettavista kävely- ja pyöräilyreittikohteista. Ryhmä oli yhteydessä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoon ja jatkaa neuvotteluja kehittämisehdotusten toteuttamisesta kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. – Keskeisille reiteille on jo saatu kevyenliikenteenviitat ja päätös pyörätelineiden asentamisesta alueen keskeiselle aukiolle, Thalian aukiolle, on tehty, iloitsee Taskinen. Runar Schildtin puisto Liikenneryhmä keson asukkaiden läpikulkusteli myös kauppkeskuviheralue. Puisto on kuksen kanssa kävellen, päässyt hieman reppyöräillen ja joukkoliisahtamaan, mutta nyt kenteellä liikkuvien asialueen aktiivit haluavat akkaiden olosuhteista. muuttaa kaljoittelupuisKauppakeskuksella oli ton alueen olohuoneeksi. jo valmiina varsin hyvät suunnitelmat esimerkiksi pyöräpysäköinnin edistämiseksi. Ostoskeskuksen toimijoiden kanssa pidetyssä työpajassa isännöitsijä lupasi hankkia aukiolle joulukuusen marraskuun lopussa, jolloin kuusen valot sytytetään. Alueen puiston, Runar Schildtin puiston, kunnostamiseen asukasaktiivisuus sai vauhtia, ja suunnittelu on luvattu aloittaa Helsingin kaupungin lähiöprojektin toimesta. Se on suuri askel alueen kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa tuotettiin alueesta palvelukartta, jonka avulla haluttiin lisätä tietoa lähipalveluista sekä niille johtavista kävely- ja pyöräreiteistä sekä muistuttaa asukkaita siitä, että lähipalvelut ovat helposti saavutettavissa lihasvoimin liikkumalla.

Lisätietoja Annamari Ruonakoski, projektipäällikkö, Linea Konsultit Oy, puh. 050 544 1187 annamari.ruonakoski@linea.fi Johanna Taskinen, Haagan liikenneryhmä, johanna.taskinen@iki.fi

HANKKEEN OPIT: - Yksittäisten toimien läpivieminen on helpompaa kuin kaikkien ideoiden yhtäaikainen edistäminen. - Keskity konkreettisiin teemoihin yksi kerrallaan. - Paikalliset yrittäjät ja asukkaat yhteistyössä mukaan kehitystyöhön.

31


motions gnistan ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPÄLÄ

BILD: ANU MARTTINEN

Fysisk aktivitet och utveckling av stadsmiljö Motionsprojektet Peltosaari i Riihimäki har utvecklats i samråd med invånarna. Peltosaari i rörelse-projektet är en del av ett större utvecklingsarbete, vars mål är att förbättra en statsdel med dåligt rykte. En av utgångspunkterna för Peltosaari i rörelse-projektet, som startade år 2010, är att motion kan vara ett sätt att förbättra invånarnas trivsel och självförtroende. Projektet är en del av en större helhet: Utvecklandet av statsdelen Peltosaari startade år 2009 med Peltosaariprojektet, vars målsättning är att förbättra statsdelen bl.a genom renoveringar och byggande samt genom att skapa nya aktiviteter på området. Genom att ta med invånarna i planeringsskedet samt genom flera olika experiment har projektet lyckats skapa motionsaktiviteter som intresserar invånarna. I början av projektet samarbeta-

32

de man intimt med Peltosaari-projektet samt med invånarnas egna bostadsföreningar särskilt kring marknadsföringen av projektet. – Peltosaari-området är så pass litet att budskapet om motionsgrupper spred sig från mun till mun. Anu Marttinen, som är chef för idrottsväsendet i staden Riihimäki, berättar att Peltosaari-projketet fick mycket synlighet i staden, vilket också påverkade spridningen av budskapet. – Jag är glad över att vi funnit sätten att nå ut till mänskorna. Jag hoppas ändå att vi inte nöjer oss med detta utan utmanar ännu fler mänskor att röra på sig aktivt. Marttinen är övertygad om att det går att finna nya motionärer och frivilligledare inom området. – Det skulle vara viktigt att aktivera invånarna att egenhändigt utnyttja området. Intresset kan starta från motions-

stigarna i Peltosaari och sedan inspireras mänskor att utnyttja också andra motionsmöjligheter. Vi-andan finns redan i Peltosaari, nu gäller det att få den ännu bättre kanaliserad till fysisk aktivitet. I målgrupperna för projektet ingår många mänskor, vars centrala livsutmaning inte kretsar kring ringa fysisk aktivitet. Marttinen vill också uppmana till att noga lyssna på målgrupperna vid planering och under förverkligandet av motionsprojektet.

Tilläggsuppgifter Anu Marttinen, idrottsdirektör Riihimäki stad Tel. 019 758 4743, anu.marttinen@riihimaki.fi


Kondistest lätt och enkelt i samband med promenaden ”Vill du veta hurudan kondition du har? Vet du vilken betydelse din nuvarande kondition har för din hälsa?” Med de här frågorna väcker man jyväskyläborna att fundera över sin egen uthållighetskondition samt motionsutövning. I september öppnades stigar med möjlighet till konditionsutvärdering samt hemsidor för ett koncept som utnyttjar befintliga friluftsvägar samt motiverar motionärer till att själva testa sin kondition. På konditionsteststigen kan man själv utvärdera sin kondition under en promenad. Testet beskriver den nuvarande konditionen samt dess inverkan på hälsoaspekter i framtiden.

Metoden har utvecklats i Sverige sedan år 2008 under namnet Hälsospåret och har där fått ett gott fotfäste. LIKES, Stiftelsen för forskning i idrott och hälsa, hämtade konceptet till Finland och har anpassat det till finska rekommendationer och bruk. Testanvisningar finns i början av stigen på sk. konditionstesttavlor. Du ska enligt anvisningarna promenara eller löpa en sträcka i terrängen och samtidigt mäta den tid det tar t.ex. med din mobiltelefon eller ditt armbandsur. Sedan tolkar du resultatet enligt anvisningarna på tavlan. – Målgruppen är speciellt de som rör på sig för lite, men testet passar också dem

som anser sig ha bra kondition. Konditionen sjunker obemärkt under årens lopp om den regelbundna vardagsträningen faller bort. Det skulle vara fint att nå dem vars kondition småningom försvagas utan att dom lägger märke till det. Dem vill vi ruska om, hoppas projektkoordinator Laura Hokka från LIKES. I Jyväskylä provas Kuntokatsastus i samarbete mellan LIKES-forskningsinstitut och Jyväskylä stad. Undervisnings- och kulturministeriet understöder projektet. Projektet varar i ett år och erfarenheterna samt effekterna av Kuntokatsastus utvärderas genom enkät- och uppföljningsundersökningar.

Tilläggsuppgifter Laura Hokka, planerare LIKES, Stiftelsen för forskning i idrott och hälsa tel. 020 762 9586, laura.hokka@likes.fi www.kuntokatsastus.info

BILD: LAURA HOKKA

33


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34


SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134, fax. (05) 4369 604 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. (02) 515 1914, fax. (02) 515 1919 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846, Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. (02) 529 6604, 050 5360 334 Liisankatu 11, PL 34, 28131 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi, Puh. 044 532 5924 Piia Ärväs, piia.arvas@kainuunliikunta.fi, Puh. 040 722 8442 Kauppakatu 21, 87100 Kajaani, www.kainuunliikunta.fi

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fi Puh. 050 434 4142, fax. (08) 311 2471 Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Sammonkatu 6, 90570 Oulu, www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (03) 816 8754, fax. (03) 816 8753 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35


TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN

36

Virikkeitä vertaisohjaajille


Taukojumppaopas Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjan uusin tulokas on Tauko­ jumppaopas. Opas on tarkoitettu käytännön työvälineeksi työpaikkojen taukojumppien ohjaajille ja itse jumppaajille. Oppaaseen on koottu esimerkkiliikkeiden ja jumppaohjelmien lisäksi tietoa taukojumpan hyödyistä sekä muistilista taukojumpan järjestäjälle. Oppaan on laatinut työfysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Kirsti Siekkinen. Opas on saatavilla loppuvuodesta 2012. Sen laajuus on 40 sivua ja hinta 10 euroa + toimitus- ja postituskulut. Oppaan tilaukset osoitteesta tilaukset@likes.fi tai tilauspalvelun kautta www.kki.likes.fi -> Materiaalit.

Materiaaleja voi tilata postitus- ja toimituskulujen hinnalla KKI-ohjelmasta (tilaukset@likes.fi tai www.kki.likes.fi).

37


KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI/ KOSTNADSFRITT IFFL-MATERIAL 1. KKI-yleisesite 2. IFFL-broschyr med allmän information •

innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

3. Hanketukiesite •

sisältää hanketuen hakuohjeet

4. Koulutustukiesite •

sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

5. KKI-kuntokortti •

yhden vuoden seurantakortti

6. KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

16. Ta chansen, låt det bli en vana! •

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”fi lis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

17. SuomiMiehen kunto-opas • •

miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden vinkkejä eri liikuntalajeista

18. Konditionshandbok för finska män • • •

ett konditionsprogram uttryckligen för män ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande tips om olika motionsformer

19. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon • •

turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

7. Julisteet

• “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm • ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2)

8. SuomiMiehen säätöjä • •

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

9. SuomiMiehen treeniopas • •

oppaassa keskitytään viiden helpon perustreenin kautta SuomiMiehen kunnonkohotukseen 16 sivua

10. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT 11. KKI-kunto-opas • •

työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle ja jatko-ohjelma edistyneelle vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

12. IFFL-motionshandbok • •

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. tips för god ergonomi samt gott sinnelag

13. KKI-kunto-opas 60+ • •

sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

14. IFFL-motionshandbok 60+ • •

innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

15. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! • •

38

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

RAPORTIT 20. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä • •

esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvontamalleja 32 sivua

21. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan – Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008–2012 loppuraportti • •

yhteistyössä SoveLin kanssa julkaistu raportti esittelee Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen tuloksia 36 sivua

22. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä • •

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

23. Urheiluseurat terveysliikunnan markkinoilla – KKIohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet 2006–2010 • •

esittelee KKI-ohjelman rahoittamien seuratoiminnan kehittämishankkeiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä 36 sivua

24. Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

25. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari • •

nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi 16 sivua


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 26. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12 e • •

antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

27. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e • • •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

34. Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

35. Taukojumppaopas 10 e • •

• •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

29. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 e • •

perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen 32 sivua

30. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 e • • •

vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet 28 sivua

31. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

opas on tarkoitettu käytännön työvälineeksi työpaikkojen taukojumppien ohjaajille ja itse jumppaajille 40 sivua

MUUT JULKAISUT 36. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 e • •

28. Venyttelyn liikekuvasto 10 e •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

37. Hyvinvoinnin lähteillä •

artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita

VIDEOT, DVD:T JA CD:T 38. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 e • •

tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

39. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 e •

• •

DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

32. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e • • •

kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua

33. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e •

• •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

Taukojumppaopas, Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja numero 35

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa www.likes.fi/kauppa/orders.asp. Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

39


KKI-toimisto

Viitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

www.kki.likes.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedotussihteeri, vs. Noora Moilanen 0400 247 986 noora.moilanen@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

hankevalmistelija, vs. hanketuet Tanja Onatsu 050 441 4025 tanja.onatsu@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen 050 441 3692 katri.vaisanen@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi

materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen tilaukset@likes.fi

kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi

maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Uusi Liikuntajärjestö ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Kipinät 2/2012  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman lehti kaikille terveysliikunnasta kiinnostuneille.