{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

1 · 2014

Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Suomeen Euroopan paras työelämä 2020 22

12

Landis+Gyr satsaa esimerkillisesti henkilöstön hyvinvointiin

24–25 Ikäjohtamisella ja työkaarimalleilla paikkansa työyhteisöissä


Kipinät SISÄLLYS 1 · 2014

3 Pääkirjoitus:

Satsaus liikuntaan kannattaa

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

6

Tunnustusta ansioituneille hankkeille

8

Tutkittua tietoa

9

Kolumni: Argh, pah vai jes?

10 20 vuotta KKI-toimintaa Kouvolassa 12 Yhdessä tekemällä parempiin tuloksiin 14 Savonlinnan äijissä on energiaa 16 Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja 20 SuomiMies seikkailee -rekkakiertue 2014

22 Hyvän työelämän puolesta 24 Ikäohjelmalla tulee olla sielu ja henki

14

Savonlinnassa on tilausta miesten pelivuoroille.

26 Mikä työyhteisöä liikuttaa? 28 Ikäihmisiä tulevaisuudessa entistä enemmän

30 Ympäristö liikuttaa: Kilsat kasaan – arkeen työmatkoilta liikuntaa

26

Liike elämään -hankkeessa pilotoidaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin henkilöstöliikuntaa ja työn tauottamista.

28

”Liikkeellä voimaa vuosiin” kannustetaan ikä­ihmisten liikunnan kansallisessa toimenpideohjelmassa.

30

Helsingin kaupungin henkilöstön työmatkoissa on potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen.

32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit

Kipinät

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Anna Jämsén, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Ram. PAINO PunaMusta Oy. 19. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA: JIRI HALT TUNEN

2

KKI-toimistolaiset Kunnon Laivalla. Ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Katariina Tuunanen, Noora Moilanen, Sari Kivimäki ja Jyrki Komulainen. Alarivissä vasemmalta Tanja Onatsu, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Anna Suutari ja Niina Valkama. Kuvasta puuttuu Anna Jämsén.


Satsaus liikuntaan kannattaa

PÄÄKIRJOITUS

Liikumme vähemmän ja istumme yhä enemmän. Vaikka suomalaiset harrastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, se ei kuitenkaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä aktiivisuutta. Arkiliikunta on liian vähäistä, työnteko yhä enemmän istumista. Omilla lihaksilla liikkuminen, kuten kävely, pyöräily, portaiden nousu ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus, on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Arkiliikunnan lisääminen on ihmisen oma päätös, mutta työyhteisön kannustuksella on iso merkitys. Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työliikunnan edistämisessä. Työpaikan suhtautuminen kannustavasti liikuntaan lisää työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun liikunta on saatu osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja selkeästi osaksi työhyvinvoinnin edistämisen strategiaa, tavoitteissa onnistutaan. Suomalaisista työpaikoista 60 prosenttia kiinnittää huomiota kunnon ja terveyden ylläpitämiseen ja henkilöstöstä puolet osallistuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan. Tyypillisempää se on suurissa työyhteisöissä. Työnantajat investoivat henkilöstönsä liikuntaan vuosittain arvioilta 400 miljoonaa euroa. Tuki kohdentuu kuitenkin pääosin jo entuudestaan riittävästi liikkuville.

HARRI VAINIO

pääjohtaja Työterveyslaitos

Tulevaisuudessa toimenpiteet pitää kohdistaa riittämättömästi liikkuviin. Jo vähäiseltäkin tuntuvalla liikunnan lisäämisellä on suuri vaikutus. Aiemmin liikkumattomalla jo 10 minuutin päivittäinen reipas kävely vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan. Kunnossa näkyy positiivisia vaikutuksia jo kuukauden säännöllisen liikkumisen jälkeen. On laskettu, että 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä viikossa, pidentää elinaikaa jopa 3,5 vuotta. Työpaikkojen nykyiset toimintatavat eivät juuri vähennä istumista työaikana. Istumatyötä tekevien tulisi tauottaa istumistaan. Seminaareissa ja kokouksissa voi osa istumapaikoista olla seisomapaikkoja. Lounastakin voi syödä seisten. Varsinkin ideointiin on liikkuminen tai ympäristönvaihdos tavanomaisesta – esimerkiksi kävelypalaveri – tervetullut. Itse kävin viime kesän kehityskeskustelut Taivallahden rantoja kävellen. Tietokoneen voi asettaa muistuttamaan pitkäaikaisesta istumatyöstä tai koneen liiallisesta näpyttelystä. Mikseipä kokouksen puoleenväliin ole järjestettävissä pieni venyttelytuokio, vaikka ohjattukin esimerkiksi nettivideon välityksellä?

Arkiliikunnan lisääminen on ihmisen oma päätös, mutta työyhteisön kannustuksella on iso merkitys.

Helpoin tapa vähentää istumisesta aiheutuvia ongelmia on hankkia kalusteiden uusimisen yhteydessä sähköiset työpöydät, joiden korkeutta voi helposti säätää. Korkeita pöytiä kannattaa hankkia myös neuvottelutiloihin ja taukotiloihin. Monet työpaikat ovat liikkeellä liian myöhään: sähköisen työpöydän saa vasta, kun lääkäri on antanut diagnoosin tuki- tai liikuntaelinsairaudesta. Yhden sairauspäivän hinta on noin 350 euroa, eivätkä tuki- ja liikuntavaivoista johtuvat sairaspoissaolot rajoitu yhteen päivään.

3


s s a n n u k i i l s Tervey

u u t h a a ta p

Joensuu vuoden 2014 pyöräilykunta Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on valinnut vuoden 2014 pyöräilykunnaksi Joensuun. Perusteena palkinnolle on määrätietoinen pyöräilyolosuhteiden kehittäminen ja kunnianhimoinen ote pyöräilyn edistämisessä. Tunnustus luovutettiin Joensuun kaupungin edustajille Suomi Pyöräilee -tietoiskussa Helsingissä 7. maaliskuuta. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt Vuoden pyöräilykunta-tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Joensuu valittiin vuoden pyöräilykunnaksi edellisen kerran vuonna 1999.

4

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: TANJA ONATSU

Liikuntaneuvonta puhututtaa Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue kiersi syksyllä 2013 ja keväällä 2014 Suomea. KKI-ohjelman, UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen yhteisillä koulutuksilla oli tavoitteena vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua ja käynnistää keskustelua ja ideointia liikuntaneuvonnasta. Osallistujamäärä koulutuksissa oli ilahduttava ja kertoo osaltaan siitä, että liikuntaneuvonnalle on tilausta. Koulutukset 14 paikkakunnalla keräsivät yhteensä 1 300 osallistujaa kuntien terveystoimesta ja liikuntatoimesta, työterveysasemilta, oppilaitoksista, apteekeista, asiantuntijaorganisaatioista, kansanterveysjärjestöistä, yhdistyksistä, urheiluseuroista ja yrityksistä. Erityisesti yhteistyö liikunta- ja sote-sektorin välillä puhututti. Tahtotilaa yhteistyölle on, mutta liikunta- ja elintapaneuvonnan linkittyminen osaksi liikuntapalveluketjua vaatii selkeää ja kaikkien tiedossa olevaa koordinointia sekä vastuunottoa. Neuvonnan käynnistämisen lähtökohtana ovat hallinnon päätökset ja johdon sitoutuminen. Neuvonta nähdään tärkeänä terveyden edistämistoimenpiteenä, mutta resursointi vaatii ratkaisuja. Käynnistettäessä neuvontapalvelua osaksi terveysasemien tarjontaa siihen tulisi nimetä aika- ja henkilöresurssit, jotta uutta toimintaa voidaan kehittää ja juurruttaa. Pienten kuntien osalta esimerkiksi yhteinen henkilöresurssi voi olla tällainen ratkaisu. Liikuntatoimen hallinnoidessa liikuntaneuvontapalvelua on tärkeää panostaa liikkumattomien tavoittamiseen ja tässä terveyskeskusten kannustus- tai lähetekäytäntö on tarpeellinen väline. Myös kolmannen sektorin, seurojen ja yhdistysten mukanaolo nähdään ehdottoman tärkeänä. Terveysliikuntaryhmiä ja harrasteryhmiä tarvitaan lisää ja jo olemassa olevat tulisi saada näkyviin.

Lisätietoa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuudesta Kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh. 0400 247 444, sari.kivimaki@likes.fi


Kymenlaaksoon maakunnallinen terveysliikuntastrategia Kymenlaaksoon on laadittu moniammatillisten työryhmien työskentelyn tuloksena maakunnallinen terveysliikuntastrategia vuosille 2014–2020. Maakunnallisena strategia on vasta toinen koko maassa. Strategia on laadittu elämänkulun mukaisesti koko väestön osalta. Strategian kärkiteemoiksi on valittu 1) liikuntakasvatus, 2) liikuntatoimi, 3) vertaisohjaus, 4) liikuntaolosuhteet ja 5) terveysliikunta osana koulutusta. Jokaisen teeman alle on listattu erilaisia toimenpide-ehdotuksia tavoiteaikatauluineen sekä päävastuutahoineen. Kymenlaakson terveysliikuntastrategia esittää tavoitteet terveysliikunnan kehittämiseksi Kymenlaaksossa. Strategia pohjautuu maakunnalliseen terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelmaan, jossa strategisena päämääränä on kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Strategia on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa www.kymli.fi/terveysliikuntastrategia.

Lisätietoja Kymenlaakson Liikunta ry Terveysliikunnan kehittäjä Kirsi Kiiskinen puh. 040 4835 405, kirsi.kiiskinen@kymli.fi

KUVA: MIKKO KÄKELÄ

Saska bloggailee syksyyn Muut miehet jatkavat seikkailua omin eväin

KKI-Päivät 2015 Seuraavat KKI-Päivät järjestetään Tampereella 18.–19. maaliskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Sportec 2015 -messujen yhteydessä. Merkitse päivät kalenteriin ja hyödynnä molemmat tapahtumat.

SuomiMiehen blogihaasteessa on nyt saatu vuosi päätökseen. Miehet saivat vuoden aikana vinkkejä treenaamiseen ja hyvään syömiseen Timo Haikaraiselta ja Patrik Borgilta. Tämäkin miesporukka on todistanut sen, että pysyviä tuloksia elämäntapojen muuttamisessa saa aikaan uusien asioiden opettelulla vähitellen. Saska Lintunen jatkaa blogikirjoittelua elämäntapamuutoksestaan suomimies.fi-sivuilla syksyyn saakka. Muut miehet jatkavat nyt seikkailuaan kukin omalla tahollaan. Omien sanojensa mukaan he saivat tästä vuodesta evääksi paljon asennemuutosta, suhtautumista rennosti hyvään syömiseen ja myös pudonneita kiloja. Lue Saskan kuulumisista www.suomimies.fi/blogi.

5


TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN

KUVA: MIIA MALVELA

TUNNUSTUSTA ANSIOITUNEILLE HANKKEILLE KKI-Vuosipäivää juhlittiin 29. tammikuuta Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Vuosipäivä keräsi paikalle terveysliikuntaverkostoa onnittelemaan palkittuja KKI-hankkeita ja nauttimaan entisen venäläisen valtion­teatterin juhlavista puitteista.

Vuoden 2013 ansioituneina terveysliikuntahankkeina palkittiin Kouvolan kaupungin terveyden ja liikunnan edistämisen yksikön Laatuelämää liikunnasta -hanke, jyväskyläläisen Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke sekä Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hanke. Lisäksi liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Joensuun kaupunki laaja-alaisesta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden kehittämisessä. Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Juhlallisuuksiin osallistuivat myös energinen Will Funk For Food -tanssiryhmä ja Tessa Virta Trio.

LYHYET AUTOMATKAT HYÖTYLIIKUNNAKSI Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki nosti juhlapuheessaan esiin keinoja arkisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liikkumattomuuden rinnalle haasteeksi on noussut lisääntynyt istuminen. Päivittäisen istumisen määrä ja sen terveyshaitat on otettu vakavasti niin työyhteisöissä, liikunta- ja terveysalalla kuin mediassakin. Hyöty­liikuntaa tulisi ehdottomasti lisätä istumisen vasta­painoksi. – Suuri potentiaali on lyhyissä automatkoissa, jotka voitaisiin aivan hyvin tehdä kävellen tai pyöräillen, kannustaa Arhinmäki.

6

– Tavoitteena onkin vähentää yksin omalla autolla ajamista ja lisätä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisia liikkumistapoja. Samalla kunto kohenee ja terveys paranee.

LIIKUNNAN ROOLI TERVEYDENHUOLLOSSA VAHVEMMAKSI Peruspalveluministeri Susanna Huovinen kannusti puheessaan liikunnan aseman vahvistamiseen terveyden edistämistyössä. – Liikunnan edistämisen tulisi nousta sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitykseltään vastaavalle tasolle kuin alkoholin ja tupakan vastaisen työn. – On tärkeää, että liikuntaa aloittava saa terveydenhuollosta henkilökohtaista ja suunnitelmallista liikuntaneuvontaa sekä ajantasaista opastusta alueen liikuntamahdollisuuksista. Vastaavaa neuvontaa on tarjolla ravitsemuksesta ja lääkehoidosta.

JOENSUUSSA YLITETÄÄN SEKTORIRAJOJA Joensuun kaupunki sai tunnustuksen liikunnan olosuhteiden edistämisestä. Kaupungissa tehdään arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden sekä kävelyn ja pyöräilyn eteen yhteistyötä poikkihallinnollisesti yli sektorirajojen. Yhteistyössä on mukana julkishallinnon lisäksi myös kolmas sektori. Noin kolmannes kaikista arjen mat­koista tehdään Joensuussa pyö-

räillen. Kau­pun­kirakenne on suotuisa kävelylle ja pyöräilylle: noin 70 prosenttia asukkaista asuu alle kuuden kilometrin etäisyydellä keskustan kauppatorista. Pyöräilyä tuetaan paitsi strategioissa ja päätöksenteossa myös investoinnein. Kaupunki on lähivuosina investoinut tai investoimassa muun muassa rakenteisiin, kunnossapitoon ja liikennesuunnitelmiin. Joensuussa on hyödynnetty WHO:n kehittämää HEAT-työkalua pyöräilyn ja kävelyn terveysvaikutusten taloudellisen arvon laskemiseen. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään lisäksi erilaisin hankkein, tempauksin ja tapahtumin. Joensuussa on tehty kokonaisvaltainen kartoitus kaupungin lähiliikuntapaikkojen nykytilasta kattaen yli 70 kohdetta. Kaupunkiin perustettu poikkihallinnollinen lähiliikuntatyöryhmä jatkaa toimintaansa päivittämällä toimintaympäristön muutoksia vuosittain. Kaupunkitasoinen lähiliikuntapaikkojen kehittämissuunnitelma kokosi ja sitoutti kaupungin keskeiset toimijat yhteen.

Lisätietoja Joensuun kaupunki Kaupungininsinööri Ari Varonen puh. 050 337 8778, ari.varonen@jns.fi Vapaa-aikajohtaja Timo Heinonen puh. 050 3654922, timo.heinonen@jns.fi Lue lisää palkituista KKI-hankkeista tämän lehden sivuilta.


KKI-Juhlaseminaari Kunnossa kaiken ikää -ohjelma juhlii 20. toimintavuottaan. Tervetuloa Juhlaseminaariin 5.11.2014 Helsingin yliopiston juhlasaliin

Mennyttä, nykyistä ja tulevaa – missä menee terveysliikunta? Ohjelma julkaistaan alkusyksystä. Seuraa ilmoittelua www.kkiohjelma.fi.

Torstaina 6.11.2014

Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

Miten kehitämme elinympäristöämme päivittäiseen arjen liikunta-aktiivisuuteen kannustavaksi? Sinä, joka työskentelet ja vaikutat maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, asuntoalueiden suunnittelussa, liikuntaolosuhteiden edistämistyössä tai päätöksenteossa ja olet kiinnostunut elinympäristön kehittämisestä, tule saamaan ideoita ja työkaluja elinympäristön, kävelyn ja pyöräilyn sekä poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseen. Esityksiä, osallistavia sessioita ja näyttely. Tervetuloa vaikuttamaan ja verkottumaan! Lisätietoja tulossa: www.kkiohjelma.fi


Kokemus omasta fyysisestä kunnosta kertoo dementiariskistä

Hengästyminen tavanomaisissa toimissa voi olla huolestuttava merkki Hengästymisen tavanomaisissa fyysisissä toimissa, kuten portaiden nousemisessa, tasamaalla kävelyssä ja peseytyessä, on havaittu ennustavan ennenaikaisen kuoleman riskiä. Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin kaksosten hengästyneisyyden vaikutusta kuolleisuuteen 28 vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa ennustettiin kuolleisuusriskiä vuosien 1975 ja 1981 hengästyneisyyden tason ja vuosien välillä tapahtuneen muutoksen perusteella. Sekä toistuvasti hengästyneisyyttä kokevilla

että niillä, joiden hengästyneisyys lisääntyi mittausten välillä, ennenaikaisen kuoleman riski oli selvästi kohonnut. Tutkimusjoukko koostui samaa sukupuolta olevista kaksospareista. Kaikkiaan 21 379 henkilöä oli vastannut tarvittaviin kysymyksiin kahtena kyselyvuonna.

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen Instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että noin 50-vuotiaana huonoksi koettu fyysinen kunto on vahvasti yhteydessä riskiin sairastua dementiaan. Huonoksi oman kuntonsa arvioineiden riski sairastua seuraavan 30 vuoden aikana oli jopa nelinkertainen verrattuna henkilöihin, jotka kokivat kuntonsa hyväksi. Yhteys huonon kunnon ja dementiariskin välillä oli erityisen vahva henkilöillä, joilla ei ollut perinnöllistä alttiutta muistisairauteen. Kokemus huonosta kunnosta on yhteydessä vähäisen liikunnan harrastamisen lisäksi muun muassa sosioekonomiseen asemaan, psyykkisiin oireisiin, ruokavalioon sekä tupakointiin ja alkoholin käyttöön.

Artikkelin tiedot: Artikkelin tiedot: Waller K, Kaprio J, Kujala UM. 2014. Dyspnea and AllCause Mortality: 28-Year Follow-up Study among Adult Twins. Medicine & Science in Sports & Exercise.

Kulmala J, Solomon A, Kåreholt I, Ngandu T, Rantanen T, Soininen H, Laatikainen T, Tuomilehto J, Kivipelto M. 2014. Association between mid- to late life physical fitness and dementia: evidence from the CAIDE study. Journal of Internal Medicine.

Seisomisen yhteys eliniän lyhenemiseen Kandalaisen Pennington Biomedical Research Centerin tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako itse ilmoitettu keskimääräinen päivittäinen seisomisaika aikuisväestön eliniän lyhenemistä. Seisominen on esiteltävän tutkimuksen mukaan terveellisempää kuin istuminen. Fyysisellä aktiivisuudella ja seisomisella oli voimakas yhteisvaikutus: runsas seisominen alensi kuolleisuuden varaa niillä,

8

jotka liikkuivat vähemmän kuin terveysliikuntasuositus edellyttää. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 1981 Canada Fitness Survey -tutkimukseen osallistuneista 18–90-vuotiaista henkilöistä (n=16 586). Tutkittavia seurattiin keskimäärin 12 vuotta. Tutkimuksen mukaan seisominen ei ole terveydelle vahingollista. Koska suurempi päivittäinen seisomisen määrä vähensi

kuolleisuuden vaaraa erityisesti vähän liikkuvilla, voidaan sitä pitää jatkuvaa istumista terveellisempänä vaihtoehtona.

Tutkimus: Katzmarzyk PT. Standing and Mortality in a Prospective Cohort of Canadian Adults. Medicine & Science in Sports & Exercise, Publish Ahead of Print. DOI: 10.1249/MSS.0000000000000198


Argh, pah vai jes? Jurppiiko sinua innokas keltanokka, joka töiden tekemisen sijaan näyttää huuhailevan epäoleellisten asioiden parissa? Tai se touhukas uraohjus, joka tietoa pimittämällä vaikeuttaa yhteistyötä. Oletko suutahtanut työyhteisön ikuiseen räksyttäjään, joka ei itse saa mitään aikaiseksi. Oletko miettinyt, kuka on yhdistävä tekijä kaikkien tuntemiesi hankalien työkavereiden välillä? Se olet sinä. Huomaatko vastuusi siitä, millaista työyhteisöä luot itsellesi? Nimittäin. Ihminen on laumaotus. Sanojen lisäksi se tulkitsee tavattoman tarkasti sanatonta viestintää. Eleillä ja ilmeillä kerromme omista asenteistamme, tunteistamme ja mielipiteistämme – usein tiedostamattakin. Sanaton viestintä luo osaltaan yhteisöön joko hyvän tai pahan kierrettä. Aggressiivinen argh-viestintä jäätää tunnelmaa ja nostaa muut vastahankaan. Juurikaan sen parempi ei ole ylenkatseellinen pah ja hah -viestintä, joka lytistää, latistaa ja loukkaa. Jos haluat ympärillesi yhteisön ja ihmisiä, joista saat energiaa, intoa ja ideoita, aloita itsestäsi. Muodollisesti kohtelias käytös ei riitä, vaan on tarkasteltava myös syvempää asennoitumista erilaisiin ihmisiin. Ja erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota omaan asenteeseen vaikeaksi kokemiinsa tyyppeihin. Jokainen ihminen muuttuu itseään paremmaksi arvostavalla ja kannustavalla jes-viestinnällä. Ei hän edelleenkään muutu sinun kaltaiseksesi. Mutta arvostava asenne on öljyä ihmisyhteisöjen rattaisiin. Tehdään harjoitus. Mieti mielessäsi joku työkaveri, jonka kanssa koet yhteistyön hankalaksi. Nyt tunnista hänestä vähintään kolme hyvää piirrettä, joita rehdisti arvostat. Mieti rauhassa, miten nämä kolme arvostettavaa piirrettä voivat tukea yhteistyötänne. Saitko listan valmiiksi? Hyvä. Sitten vielä vähän visaisempi tehtävä. Valitse ensin kolme asiaa, jotka hankaloittavat yhteistyötänne. Yritä sitten tunnistaa omia asenteitasi, ajatuksiasi ja tapojasi, joilla itse vaikutat tilanteiden kärjistymiseen. Yritä myös miettiä, miten itse voit liennyttää tilanteita. Pitäisikö kiittää ja antaa palauSillä on eroa, nostetaanko kissa tetta? Pitäisikö joku asia ottaa puheeksi? Pitäisikö toimia tai pöydälle vastahankaa sähisten vai asennoitua toisin? luottamusta kehräten. Noniin. Nyt sinulla on tavoitteet ja taktiikka. Seuraavaksi sinnikkäästi testaa sitä aina tavatessanne. Tarkenna taktiikkaasi, kun näet, mikä toimii ja mikä ei. Ei harjoitus kerralla ketään muuta, mutta pikku hiljaa huomaat omien asenteittesi ja toimintatapojesi muuttuvan. Ja takaan – silloin muuttuu myös henki yhteistyössänne. Jes-viestinnällä en tarkoita sitä, että sulkisimme suumme ja silmämme ongelmilta. Totta kai kissa pitää nostaa pöydälle. Pöydän alle työnnetyillä kissoilla ja ongelmilla tuppaa olemaan taipumusta lihoa ja kasvaa. Mutta sillä on eroa, nostetaanko kissa pöydälle vastahankaa sähisten vai luottamusta kehräten.

KOLUMNI

TARJA KOSTIAINEN työhyvinvointipäällikkö Eläkevakuutusyhtiö Etera

9


TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: JIRI HALTTUNEN JA MIIA MALVELA

20 vuotta KKI-toimintaa Kouvolassa Kouvolan KKI-toiminnan juuret ulottuvat aina KKI-ohjelman perustamis­ vuoteen 1995 asti. Viimevuosina yksi Kouvolan matalan kynnyksen terveys­ liikuntatoiminnan merkkipaaluista on ollut miehille suunnattu Ryhtiliike-ryhmä.

KKI-toimintaa on suunnattu Kouvolassa vuosien varrella muun muassa maahanmuuttajille, työttömille, ikääntyneille ja eritysliikkujille. Ylipainoisille Kouvolassa on omat XXL-ryhmät. Kouvolan kaupunki palkittiinkin KKI-ohjelman Vuosipäivässä pitkäjänteisestä työstään terveysliikunnan edistämisessä ja kiinnittämisessä kunnan peruspalveluihin. Palkitsemisperusteissa korostettiin toiminnan monipuolisuutta, kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja hankkeessa tehtyä poikkihallinnollista yhteistyötä.

TAUSTALLA ORGANISAATIOUUDISTUS Viime vuosina kohdennus on ollut erityisesti miehissä, joille järjestettiin oma Ryhtiliike-ryhmä ensimmäisen kerran vuonna 2010. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille miehille, joilla liikunta on syystä tai toisesta ollut elämässä telakalla. Vuonna 2013 Kouvolan kaupungilla tehtiin organisaatiouudistus, jonka myötä liikuntatoiminta ja terveyttä edistävä toiminta yhdistyivät terveyden ja liikunnan edistämisen yksiköksi. Samalla miesten Ryhtiliike-ryhmä sai kodin uudesta yksiköstä. – Ryhtiliike oli alun perin terveyden edistämisen alla, joten näkökulma toiminnassa on laajasti hyvinvoinnissa, ei ainoastaan liikunnassa. Mukana on ollut liikuntakokeilujen lisäksi muun muassa asiaa ravitsemuksesta, päihteistä ja unen huollosta, vs. palvelupäällikkö Pirkko KouhiaTurklin kuvailee.

10

Kouvolan kaupungin terveyden ja liikunnan edistämisen yksikkö palkittiin pitkäjänteisestä ja monivuotisesta työstään KKI-Vuosipäivässä.

MOTIVAATIO LÄHTEE ITSESTÄ Liian vähän liikkuvan kohderyhmän tavoittaminen koetaan usein hankkeissa vaikeaksi. Ryhtiliikkeeseen on kuitenkin vuosi toisensa jälkeen saatu houkuteltua vähän liikkuvia miehiä. – Onhan se totta, että jos laitat uimahallin seinälle lapun, sinne ryhmään ei tule vähän liikkuvia, vaan ihmisiä, jotka liikkuvat jo valmiiksi, liikuntakoordinaattori Marika Peltonen pohtii viestinnän haastavuutta. Osallistujia Ryhtiliikkeeseen on tavoiteltu paikallislehtien kautta. Lehti-ilmoituksessa on selvästi kerrottu, että ryhmä on tarkoitettu vähän tai ei lainkaan liikkuville miehille. Kouhia-Turklinin mukaan ilmoituksella on tavoitettu hyvin kohderyhmää. – Kaikki osallistujat ovat miehiä, jotka eivät ole liikkuneet pitkään aikaan. He ovat nähneet sen vaivan, että ovat itse ilmoittautuneet mukaan eli motivaatio elämäntapamuutokseen on kaikilla ollut olemassa jo valmiiksi. Peltonen muistuttaa, että on kyse myös siitä, mitä lähdetään hakemaan. – Kuinka onnistuneeksi hankkeet tai ryhmät koetaan, riippuu tietysti siitä, mitä odotetaan. Jos odotetaan sataa osallistujaa ja tuleekin kymmenen, on se varmasti pettymys. En kuitenkaan näe, että se määrä on onnistumisen mittari. – Jos ajatellaan vaikka lajikokeiluja: kymmenelle ihmiselle pystyy antamaan oikeasti henkilökohtaisia neuvoja, ja joku saattaa sitten jatkaa lajia omatoimisesti, Peltonen pohtii.


HYVÄ RYHMÄHENKI SITOUTTAA Peltonen pitää maksuttomuutta tärkeänä liikkumattomille suunnatuissa ryhmissä. Jos liikunta ei ole itselle osa elämää, eikä arvoasteikossa kovin korkealla, saattaa maksu olla kynnys osallistumiseen. Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi työttömien ryhmissä, joissa pienikin osallistumismaksu voi olla taloudellisesti merkittävä. Toisaalta pienikin maksu saattaa sitouttaa paremmin toimintaan. – Usein sitoutuminen on maksuttomissa ryhmissä heikompaa: mukaan lähtee innokkaasti paljon väkeä, mutta pikkuhiljaa porukkaa tippuu pois toiminnasta. Miesten Ryhtiliike-ryhmän kanssa näin ei onneksi ole käynyt, Peltonen kertoo tyytyväisenä. Kouhia-Turklin näkee miesten sitoutumisen taustalla useita tekijöitä. Miehet ovat kokeneet ryhmään pääsemisen etuoikeutena ja sitoutumiseen on vaikuttanut olennaisesti myös hyvä ryhmähenki. – Ryhtiliikkeessä on ollut kiva ”äijähenki” – sellainen hurtti huumori. On ollut mukavaa seurata miesten ryhmäytymistä talven aikana. – Kyllä se liikunnan ilon löytyminenkin näkyi ryhmässä ja siinä, mitä miehet juttelivat keskenään: mitä kukakin on tehnyt ja miltä se on tuntunut, Kouhia-Turklin toteaa. Motivaatio liikkumiseen ja miehinen kilpailunhalu ovat antaneet aihetta toppuuttelullekin. – Myös ohjaajille on pitänyt painottaa, että ryhmän miehet ovat oikeasti huonokuntoisia ja taustalla on muun muassa sydänvaivoja, joten liikkuminen pitää aloittaa rauhallisesti.

KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA Ryhtiliikkeessä tavoitteena on ollut osallistujien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Talven aikana järjestettiin 12 lajikokeilua, joiden sisältöihin miehet pääsivät itsekin vaikuttamaan. – Spinning ja vesijumppa olivat ne lajit, joista miehet innostuivat kovasti. Lisäksi miehille tehtiin aluksi ja lopuksi kuntotesti, jossa mitattiin puristusvoimaa, kehonkoostumusta ja kestävyyskuntoa, Kouhia-Turklin kuvailee hankkeen toimintaa. Onnistumisen kokemuksia Ryhtiliikkeessä on hankittu liikuntakokeilujen lisäksi myös keittiössä, sillä ryhmässä käytiin läpi ravitsemukseen liittyviä asioita sekä teoriassa että käytännössä. – Miehet ensin vähän naureskelivat, että mitä siitä tulee. Mutta sellaisiakin onnistumisen kokemuksia saatiin, että he valmistivat aterian itse alusta loppuun saakka, KouhiaTurklin kertoo.

Ravitsemusneuvonnan lisäksi miehet ovat saaneet tietoa päihteiden käytön vaaroista ja unenhuollosta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikköön kuuluu terveyden ja liikunnan edistämisen lisäksi myös kulttuurinen hyvinvointi. – Kun ollaan kaikki samaa organisaatiota, yhteistyö on luontevaa. Se on ehdottomasti yksi meidän vahvuuksista, Kouhia-Turklin painottaa yhteistyön merkitystä hankkeessa.

TAVOITTEENA LIIKUNTAKIPINÄN SYTTYMINEN Peltosen mukaan Ryhtiliike-ryhmän monipuolisessa toiminnassa myös KKI-hanketuesta on ollut merkittävää hyötyä. – Ryhmää ei olisi tällaisessa muodossa voitu järjestää ilman tukea. Hanketuki on mahdollistanut muiden tahojen mukaan tuomisen hankkeeseen, ja sitä kautta asiakkaille on voitu esitellä monipuolisempaa toimintaa. Miehille järjestettiin hankkeen loppumittaukset Kouvolan kaupungin uudella hyvinvointipisteellä, jossa järjestetään muun muassa teemapäiviä, tietoiskuja ja liikuntaneuvontaa.

" Määrä ei ole hankkeessa onnistumisen mittari."

– Paino oli hieman pudonnut ja puristusvoimassa tapahtunut pientä paranemista, mutta ei näin lyhyellä aikavälillä niillä mittauksen tuloksilla ole oikeastaan väliä. Se on tärkeää, että liikkuminen on ollut mukavaa ja siitä on toivottavasti tullut osa elämää jatkossakin, Kouhia-Turklin muistuttaa. Miehet toivoivat kovasti, että ryhmän toimintaa voitaisiin jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. KouhiaTurklinin mukaan mietinnässä onkin keinoja toiminnan jatkamiseen. Osa miehistä on jatkanut liikkumista kaupungin XXL-ryhmissä ja osa muuten omatoimisesti, eli liikuntakipinä Ryhtiliikkeessä on selvästi syttynyt.

Lisätietoja Kouvolan kaupunki Liikuntakoordinaattori Marika Peltonen puh. 020 615 8436, marika.peltonen@kouvola.fi

11


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ PAREMPIIN TULOKSIIN Landis+Gyr Oy:n Manage Health Better -hanke on yksi KKI-ohjelman palkitsemista vuoden 2013 terveysliikuntahankkeista. Monipuolinen ja innostava hanke laajensi onnistuneesti yrityksen liikuntakulttuuria. Hanke oli suunnattu koko henkilöstölle, mutta se huomioi ansiokkaasti erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia.

Landis+Gyr Oy on Jyväskylässä toimiva energiamittausalan yritys, jonka palveluksessa työskentelee noin 170 henkilöä. Vuonna 2012 alkaneen Manage Health Better -hankkeen kohderyhmänä olivat yli 40-vuotiaat työntekijät. Noin puolet yrityksen henkilöstöstä osallistui johonkin hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan.

SUOSIO YLLÄTTI Hankkeessa tarjottiin työntekijöille mahdollisuutta osallistua Mobra Finland Oy:n toteuttamaan henkilökohtaiseen etävalmennukseen, jossa hyödynnettiin Sports Tracker -sovellusta. Hankkeen puuhanaisena toiminut johdon assistentti Kaija Pelttari kertoo yllättyneensä positiivisesti henkilöstön halukkuudesta osallistua valmennukseen. – Tarjosimme alun perin mahdollisuutta viidelle henkilölle ja ajattelimme, että hyvä, jos saadaan parikin henkilöä innostumaan. Halukkaita ilmaantuikin yksitoista. Tulimme yhdessä henkilöstöosaston ja työterveyshuollon kanssa siihen tulokseen, ettemme halua pudottaa siitä porukasta ketään pois, Pelttari kertoo.

ETÄVALMENTAJAN TSEMPPAUS MOTIVOI Valmennusjakso alkoi henkilökohtaisella alkuhaastattelulla. Puolen vuoden ajan etävalmennukseen osallistuneet kirjasivat liikuntasuorituksensa mobiilisovellukseen ja saivat sitä kautta tsemppausta liikkumiseen valmentajaltaan. Hankkeen päätteeksi kukin sai henkilökohtaisen yhteenvedon valmennuksen tuloksista.

12

Kolme kertaa viikossa järjestettäviin taukojumppiin osallistuu Landis+Gyrillä yleensä 10–20 henkilöä. Taukojumpalle on järjestynyt sopiva tila toistaiseksi varastotilana toimivasta hallista.

Sovelluksen kautta saatua valmennusta pidettiin motivoivana. – Kyllähän se aktivoi enemmän, kun joku seuraa ja kommentoi liikuntasuorituksia. Jos jostakin syystä ei saanut jotain suoritusta tallennettua sovellukseen, niin se kyllä harmitti, kertoo etävalmennukseen osallistunut pääkirjanpitäjä Päivi Kalemaa. Mobiilisovelluksen käyttö takasi osallistujien yksityisyyden. Toisaalta sovellus mahdollisti myös yhteisöllisyyden. – Se oli tavallaan jokaisen oma juttu. Kenenkään ei tarvinnut väkisin tehdä kimpassa, mutta sovelluksen kautta pystyi halutessaan olemaan sosiaalinen muun ryhmän kanssa ja tsemppaamaan toisia, Pelttari pohtii.

KAIKKIEN EI TARVITSE OLLA HIMOLIIKKUJIA Valmennus lisäsi osallistujien liikuntaa vapaa-ajalla. Moni on saanut pidettyä yllä liikunnallisempaa elämäntapaa myös hankkeen jälkeen. Joillakin etävalmennuksessa olleilla innokkuus kuitenkin hieman lopahti hankkeen loputtua. Landis+Gyrillä odotukset hankkeen vaikutuksista olivat alkujaankin realistiset. – Ymmärsimme kyllä, että puoli vuotta on liian lyhyt aika, varsinkin, kun kyse oli etävalmennuksesta. Siinä ajassa liikunta ei vielä välttämättä tule tavaksi. Onnistumisena pidän kuitenkin sitä, että hanke lisäsi osallistujien tietoisuutta siitä, että liikunnasta hyötyäkseen ei tarvitse olla himoliikkuja. Liikunnallisesti aktiivisten työkavereiden juttuja kuunnellessa saattaa unohtua, että alkuun on lähdettävä pienin askelin ja sinnikkyys palkitaan, toteaa Pelttari.


VAUVAJUMPPAA JA KIPEITÄ PAKAROITA Hankkeessa järjestettiin lajikokeiluja koko henkilökunnalle. Kokeilemaan pääsi tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin lajeja sauvakävelystä kahvakuulailuun ja foam roller -harjoitteluun. – Osa porukasta piti sauvakävelyä ihan eläkeläismummojen hommana, mutta kun Saarelan Jyrki Keski-Suomen Liikunnalta kävi vetämässä pari sauvakävelylenkkiä, niin porukka sai todeta, että tässähän tulikin ihan hiki ja seuraavana päivänä olivat pakarat kipeinä, muistelee Pelttari. Erityisen innostuneesti työntekijät ottivat vastaan Liikemies Ossi Valpion ohjaaman alkukantaisen liikkumisen, jota henkilöstön keskuudessa alettiin kutsua vauvajumpaksi. – Ossi itse kutsuu sitä ”tehdasasetusten palautukseksi” eli liikutaan tavoilla, joilla lapset liikkuvat. Se miten lapsena opimme liikkumaan, toimii terapiana kaikenikäisille. Valitettavasti menetämme näitä luonnollisia liikemalleja iän, vammojen ja huonojen elintapojen myötä. Mutta liikemallit voi löytää uudelleen. Henkilökunnalle järjestettiin myös terveys- ja ravitsemusluentoja. Henkilöstöruokala oli mukana järjestämällä terveellisen ruoan esittelyjä ja teemapäiviä. Työterveyshuolto puolestaan teki henkilökunnalle liikkuvuusmit­ tauksia sekä UKK-kävelytestejä ja Cooperin testejä.

HYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT KAIKEN A JA O Pelttari pitää hankkeen onnistumisen kulmakivenä hyviä yhteistyökumppaneita. – Mobralla oli ammattitaitoiset ja helposti lähestyttävät tyypit, mikä omalta osaltaan edesauttoi oikean kohderyhmän houkuttelemisessa. Myös Valpion Ossi on mahtava tyyppi, jonka liikuntatuokioihin lähti mukaan sellaisiakin, jotka eivät koskaan muuten osallistu mihinkään järjestettyyn toimintaan. Hankkeeseen suhtauduttiin myös yrityksen johdon suunnalta myönteisesti. Hankkeelle tarjottu tuki näkyi paitsi taloudellisena panoksena myös konkreettisina tekoina. Henkilökunnan kuukausittaisissa tiedotustilaisuuksissa hankkeen markkinoinnille oli varattu oma aikansa ja intranetissä oli hankkeelle tarkoitettu oma osionsa. Lajikokeilut oli usein yhdistetty työpäivään, ja osan liikuntahetkistä sai toteuttaa työaikana. Jatkuvasta panoksesta henkilöstön hyvinvointiin kertoo myös se, että yritys tarjoaa työntekijöilleen Efector Oy:n ohjaamat taukojumpat kolmesti viikossa sekä tukee työmatkapyöräilyä tarjoamalla henkilöstön käyttöön pyörien pesu- ja huoltopaikan tarvittavine välineineen.

YHTEISÖLLISYYTTÄ YHTEISISTÄ KOKEMUKSISTA Pelttarin mukaan Landis+Gyr Oy on tunnettu hyvästä työilmapiiristään, mutta KKI-hanke loi työyhteisöön erilaista yhteisöllisyyttä. Lajikokeilut ovat lähentäneet ennestään

Seppo Salmela (edessä) kertoo käyvänsä aktiivisesti taukojumpassa pitääkseen niska- ja selkäjumit loitolla. Työpäivän aikaisen istumisen tauottamiseen Salmelalla on myös hyvä käytännön vinkki: ”En pidä juomapulloa pöydällä, jolloin tulee noustua pöydän äärestä ja haettua juomaa kauempaa”.

tuntemattomiakin työkavereita ja jutunjuuri on löytynyt yhteisistä kokemuksista. – Kun on yhdessä käyty kokeilemassa kahvakuulaa, on saanut seuraavana päivänä kahvipöydässä vähän oudommankin työkaverin kanssa ihmetellä, miten tulikin lihakset näin kipeiksi. Työkaveri on aika lailla erilainen verkkarit jalassa kuin tuossa tietokoneella piuhojen päässä, Pelttari toteaa. Landis+Gyrin henkilöstö on toivonut jatkoa hankkeelle. Yhteistyö Mobra Finland Oy:n kanssa jatkuu edelleen, ja pari uutta ryhmää on jo aloittanut. Tulevaisuuden varalle on myös muita konkreettisia suunnitelmia. Toimitiloihin on toivottu nurkkausta, jossa voisi työpäivän aikana harrastaa omatoimista taukoliikuntaa jumppapalloja, -mattoja ja -keppejä sekä foam rollereita, stressipalloja, leuanvetotelineitä ja hyppynaruja hyödyntäen.

Lisätietoja Landis+Gyr Oy Johdon assistentti Kaija Pelttari puh. 050 404 9701, kaija.pelttari@landisgyr.com

13


Savonlinnan äijissä on energiaa

TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVAT: SOILA PUURTINEN

KKI-ohjelma palkitsi Vuosipäivässä Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n Äijissä on energiaa -hankkeen. Hanke on liikuttanut ja inspiroinut eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia miehiä menestyksekkäästi monen vuoden ajan. Savonlinnan Seudun Liikunta ry:n tavoitteena on edistää liikunnan harrastamista Savonlinnan seudulla. Yhdistyksen toimintaa ovat muun muassa liikuntakerhot, liikuntaalueiden hoitotyöt sekä työllisyysprojektit. Toiminnanjohtaja Timo Reinikainen vaikuttaa vielä muutama kuukausi palkitsemisen jälkeen hieman hämmentyneeltä Äijissä on energiaa -hankkeen saamasta tunnustuksesta, sillä miesten liikuntaryhmät ovat kasvaneet osaksi yhdistyksen toimintaa lähes huomaamatta. – Me ollaan mielletty itsemme enemmän lasten ja nuorten liikuttajiksi. Se tuli itsellekin vähän yllätyksenä, että me tosiaan liikutetaan näin paljon aikuisiakin niiden yli sadan lapsen ja nuoren lisäksi, jotka meidän toiminnassa on mukana, Reinikainen ihmettelee. Aikuisten liikuntaryhmiä järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008 osana EU-rahoitteista hanketta, jossa pyrittiin kehittämään liikuntatoimintaa työikäisille. Kaksi tuolloin alkanutta ryhmää kokoontuu edelleen joka tiistai pallopelien merkeissä.

14

– Olin eilen vetämässä sählyä ja lentopalloa, joissa oli molemmissa tosi hyvin porukkaa mukana – sählyssä oli vaihtomiehiäkin ja lentopallossa molemmilla puolet täynnä. Nämä kaksi ovat alkuperäisiä äijäryhmiä, jotka ovat pyörineet vuodesta 2008 saakka, Reinikainen kertoo.

MIESTEN NÄKÖISTÄ TOIMINTAA Äijissä on energiaa -hankkeessa liikutetaan monen ikäisiä miehiä pääasiassa pallopelejä pelaamalla. Hankkeen puitteissa pyörii seitsemän liikuntaryhmää, joista yksi on työkeskuksen sekaryhmä ja kuudessa kaikki osallistujat ovat miehiä. Ikähaitari ryhmissä on kolmestakymmenestä aina 70 ikävuoteen saakka. Viisi ryhmistä on peliporukoita, joissa pelataan lentopallon ja salibandyn lisäksi jalkapalloa. Kahdessa ryhmässä on pallopelien lisäksi muutakin liikuntaa, kuten sauvakävelyä ja jumppaa. Ryhmien vetäjänä toimii Reinikaisen lisäksi liikunnanohjaaja Anssi Kostiainen.


Ryhmissä on mukana muutamia miehiä, jotka ovat jatkaneet viikoittaista pelailua vuodesta 2008 lähtien. Uusia kasvoja toimintaan tulee mukaan joka vuosi. Sen suurempia mainoskampanjoita ei äijäryhmistä ole tarvinnut järjestää, sillä sana on siirtynyt suusta suuhun ja väkeä on riittänyt. – On syntynyt sellainen lumipalloefekti, että uudet harrastajat tuovat mukanaan aina uusia harrastajia. Tilanne alkaa olemaan se, että ohjauskapasiteetin suhteen ollaan niin tiukoilla, että toimintaa ei voidakaan oikein tämän enempää markkinoida. Tilausta miesten yhteisille pelivuoroille vaikuttaa siis olevan. Ryhmien menestyksen salaisuutta Reinikainen joutuu kuitenkin tovin pohtimaan. Mukavan tekemisen lisäksi tärkeiksi nousevat yhdessä liikkumisen sosiaaliset merkitykset. – Ryhmissä on ollut alusta saakka rento asenne: vetäjät ovat olleet ikään kuin yhtenä ryhmässä, eikä ole liiemmin mistään nipotettu. Olemme yrittäneet muokata ryhmiä kävijöiden mukaan ja tehdä toiminnasta heidän näköistään, Reinikainen pohtii. – Ryhmistä on muodostunut melkein ennemmin kaveriporukoita. Jos siellä joku epäonnistuu tai toisaalta oikein hienosti onnistuu, niin kyllä siitä aina mainitaan. Miehistä huumoria ja jutunheittoa – sellaista miehistä meininkiä, Reinikainen summaa. Sekaryhmiäkin on vuosien varrella ollut. Reinikainen näkee sekä sekaryhmissä että miesten omissa äijäryhmissä hyviä puolia, mutta toteaa, että ehkä sitä naisten kuullen vähän mietitään enemmän, mitä sanotaan. – Kohderyhmä on meille luonteva ja helppo, kun meitä on kaksi miestä tekemässä tätä. Myös maksut ovat olleet Äijissä on energiaa -hankkeen toiminnassa nimellisiä: pelivuoroilla maksu on korkeintaan muutaman euron kertaa kohden.

MAAHANMUUTTAJAT HYVIN MUKANA Hankkeessa pyörii kaksi maahanmuuttajaryhmää, jotka järjestetään yhteistyössä kristillisen opiston kanssa. Oppilaitoksessa on yli 100 maahanmuuttajaa, ja ryhmissä on ollut talven aikana 10–20 kävijää. – Pääpaino ryhmissä on osallistujien itse valitsemissa pallopeleissä. Useimmin pelataan jalkapalloa, mutta talven aikana on kokeiltu myös lentopalloa ja sählyä, Reinikainen kuvailee maahanmuuttajaryhmiä. Maahanmuuttajaryhmissä osallistujamäärä alkuun hieman mietitytti, mutta ryhmät lähtivät hyvin käyntiin, mikä on ollut Reinikaisen mukaan yksi hankekauden onnistumisista. Aiemmista maahanmuuttajaryhmistä on siirtynyt muutamia miehiä muun muassa lentopalloryhmään.

TOIMINTA ELÄÄ JA KEHITTYY Savonlinnan Seudun Liikunta tekee tiivistä yhteistyötä Savonlinnan kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Äijissä on energiaa -hankkeessa on saatu muutamalle ryhmälle liikuntatilat käyttöön maksutta. Yhteistyötä on tehty myös paikallisten liikuntaseurojen kanssa erityisesti tapahtumien järjestämisessä. – Maaliskuussa järjestettiin historian ensimmäinen pihapeliturnaus, johon saatiin tuomarit paikallisten seurojen kautta. Tapahtuma keräsi yli sata osallistujaa, joista suurin osa oli miehiä. Aiemmin on järjestetty muun muassa sähly- ja norsupalloturnaus, Reinikainen kertoo. Uuttakin toimintaa on alkamassa vielä keväällä 2014. Työttömille ja työllistetyille suunnatussa ryhmässä on tarkoitus tutustua eri liikuntamuotoihin. Takatalvi tosin muutti hieman suunnitelmia toiminnan aloittamisesta. – Tällä viikolla piti kokoontua ensimmäisen kerran ja mennä frisbeegolfaamaan. Viime viikolla näytti vielä sään suhteen hyvältä, mutta ensi viikolla sitten kuntosalia, jos ei tällä viikolla päästä aloittamaan, Reinikainen pohtii lumisateen keskellä. Savonlinnan Seudun Liikunta järjestää miesten liikuntaryhmiä pääasiassa talvisin. Kesä on yhdistykselle silti aktiivista aikaa: ohjelmassa on liuta tapahtumia, joilla varmistetaan toiminnan jatkuminen taas seuraavana syksynä.

Lisätietoja Savonlinnan Seudun Liikunta ry Toiminnanjohtaja Timo Reinikainen puh. 044 321 6383 timo.reinikainen@savonlinnanseudunliikunta.fi

15


TEKSTI: NOORA MOILANEN, ANNA SUUTARI JA KATRI VÄISÄNEN KUVAT: MIIA MALVELA

Käytännön esimerkkejä ja suuria linjoja KKI-Katselmuksessa katettiin pöytä ajankohtaisilla teemoilla KKI-Katselmus järjestettiin Joensuussa maaliskuun 26.–27. päivänä. Parisataa päinen seminaariväki sai kuulla Pohjois-Karjalan Liikunnan ja Joensuun kaupungin isännöimässä tapahtumassa ajankohtaisista terveysliikunnan teemoista. Puheenvuoroissa käsiteltiin niin suurempia linjoja ja näkymiä kuin käytännön toimivia esimerkkejäkin.

Terveyden edistäminen halvin tapa tuottaa säästöjä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan paikalta vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt Pekka Puska painotti liikkumattomuuden vähentämisen tarvitsevan laajaa yhteistyötä. Meillä on kovaan näyttöön perustuvia strategioita ja ohjelmia, mitä Puska pitää hyvänä. Avainasemassa on kuitenkin se, mitä kentällä tapahtuu ja miten toimintaa saadaan aikaan. Edellytyksetkin ovat Puskan mukaan kunnossa. – Suomessa on valtavan hyvät mahdollisuudet liikkua. On suotuisa ilmasto, liikuntapaikkoja, turvallista ja tasa-arvoista verrattuna esimerkiksi Arabimaihin. Lisäksi terveys kiinnostaa suomalaisia. Puska viittasi ongelman ratkaisussa Muutoksen portaisiin. Toiminta, kuten viestintäkampanjointi, kohdistuu yleensä portaiden alapäähän, mutta ongelmat ovat yläpäässä. Puska tietää, että terveyden edistäminen on halvin tapa tuottaa säästöjä, mutta sen kertominen ei poliittisessa lobbauksessa vielä riitä.

– Kaikki perustellaan nykyään sääs­­töillä, joten siinä mielessä eurojen las­k eminen ei auta poliittista päätöksen­tekoa. Olisi suotavaa, että terveys­asiat tulisivat huomioiduksi kaikessa päätöksenteossa samaan tapaan kuin ympäristöasiat nykyään. Yhtään merkittävää päätöstä ei enää tehdä huomioimatta ensin sen ympäristövaikutuksia.

Muutoksen portaat PUSKA & MCALISTER

Terveystieto

16

Suostuttelu (motivointi)

Käytännön taidot

Elinvoimainen kunta hyödyntää hyvinvointietoa

Ympäristötuki Sosiaalinen tuki

Yhteisöorganisointi, poliittinen päätöksenteko

Kuntaliiton erityisasiantuntija Anne Sormunen esitteli Kuntaliiton hallinnoimaa sähköistä hyvinvointikertomusta, joka on kunnille tarkoitettu tiedolla johtamisen tiimityöväline. Sormusen mukaan hyvinvoinnin haasteet ovat kunnille yhtä tärkeitä kuin taloudelliset haasteet. Kaikkien kunnissa tehtävien päätösten tulisikin perustua ihmislähtöiseen vaikutusten ennakkoarviointiin, mikä vaatii systemaattista hyvinvointitiedon keräämistä ja hyödyntämistä kaikkia hallinnonaloja koskevan päätöksenteon tukena.


Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat maakuntalehdissä 140-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävän sanomalehti Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa kertoi lehtimaailman murroksesta. Siinä missä sanomalehdistö syntyi 1700-luvun lopulla pitkälti esittämään lukijoille, mikä on oikein ja mikä ei, nykymaailmassa lehti on edunvalvoja, tiedonvälittäjä ja uuden tiedon tuottaja. Lukijat kokevat erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin kiinnostavana ja itselle läheisenä aiheena. Vuoden 2010 Karjalaisen lukijatutkimuksessa nämä aiheet nousevatkin tärkeimmiksi lehden aiheiksi. Hyvinvointi, terveys, ruoka ja liikunta toimivat hyvin myös monikanavaisissa medioissa. Aihetta ei enää mielletä mediassa ”pehmoaiheeksi”, vaan se tuottaa myös skuuppeja.

Hyvinvointimme on omissa käsissämme Itä-Suomen yliopistossa terveyden edistämisen professorina ja THL:ssä tutkimusprofessorina toimiva Tiina Laatikainen avasi kuulijakunnalle alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia. Tulokset kertovat omaa karua kieltään: ylipaino on kaikissa ikäluokissa lisääntynyt ja suomalaiset liikkuvat yhä vähemmän. Laatikaisen mukaan syy tähän kehitykseen löytyy arjestamme. Nykypäivän arkielämä ei tue energian saannin ja kulutuksen tasapainoa: työn fyysinen rasittavuus ja työmatkaliikunta ovat vähentyneet ja useita arkiaskareita voi hoitaa kotoa käsin tietokoneella, kuten pankkiasiat ja ostokset. Jo vuosia tasaisessa kasvus-

sa ollut vapaa-ajan liikunnan määräkin on valitettavasti viime vuosina kääntynyt laskuun. Laatikainen muistutti, että nämä kehityskulut voidaan pysäyttää ja niiden suuntaa voidaan muuttaa elintavoilla. Tämä vaatii ensisijaisesti yksilön itsensä vastuunkantoa, mutta myös yhteiskunta voi tukea myönteistä kehitystä huomioimalla terveyden edistämisen näkökulmat kaikessa päätöksenteossa.

17


Ikäjohtamisen avain on arvostus Abloy Oy:n henkilöstöjohtaja Satu Krohns esitteli vuodesta 2000 saakka Abloylla toteutettua ikäohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa arvokkaan osaamisen siirtäminen ennen eläköitymistä ikääntyvältä työntekijältä nuoremmille jatkajille. Ohjelmalla pyritään myös tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tarjoamalla muun muassa palautumista edistäviä ylimääräisiä vapaapäiviä yli 59-vuotiaille. Ikäohjelma on Abloylla

mahdollistanut aidosti yksilölliset ratkaisut eläkkeellejäämisaikatauluissa, mikä on auttanut yritystä hajaannuttamaan samanikäisten työntekijöiden eläköitymisen pidemmälle aikavälille ja tätä kautta mahdollistanut osaamisen säilymisen. Krohns korosti kaiken toiminnan taustalla olevan työntekijöiden arvostuksen. – Kun kokee, että työyhteisössä arvostetaan, on helppo jakaa osaamistaan ja tietotaitoaan muillekin.

Työn sujuvuus syntyy selkeydestä ja avoimuudesta Työterveyslaitoksen tuoteperhepäällikkö Jouni Sipponen avasi puheenvuoronsa KKI-Katselmuksessa kysymällä yleisöltä, mitä tulee mieleen sanasta työhyvinvointi. – Omasta mielestäni olennaista on, että työhyvinvointi syntyy ja kumpuaa työstä. Työ itse on hyvinvoinnin lähde, oli Sipposen vastaus omaan kysymykseensä. Työn sujuvuuden peruspilarit ovat Sipposen mukaan selkeä perustehtävä, selkeät töiden järjestelyt ja avoin vuorovaikutus. Yksilön kannalta tärkeää on oman roolin selkeys, selkeät tavoitteet työssä ja tieto siitä, mitä minulta odotetaan. – Suurempi tavoite tai tarkoitus tekee työstä mielekästä, mikä antaa myös työn sujuvuuden tarkasteluun laajemman lähtökohdan. Mitä paremmin oma tehtävä on sisäistetty, sitä helpompi on voida hyvin, Sipponen pohti työn merkityksellisyyttä. Myös organisaation rakenteet, säännöt ja normit ovat Sipposen mukaan tärkeitä. – Työn sujuvuuden kannalta joskus tuntuisi helpommalta ja joustavammalta ohittaa virallinen organisaatio-

18

rakenne, mutta työn muodolliset rakenteet ovat olemassa syystä ja niissä pysyminen on useimmiten järkevää. Avoimen vuorovaikutuksen ympäristössä annetaan ja saadaan palautetta työstä. Sipponen muistuttaa, että palaute on maksuton keino parantaa työhyvinvointia ja sen antamisesta ei ole vastuussa ainoastaan esimies.

Oman työn ja yhteisen suunnan kriittinenkin arviointi on Sipposen mukaan tärkeää. – Silloin ei synny sopulit rin­teessä -ilmiötä, jossa kaikki vipel­letään täysiä samaan suuntaan pysähtymättä miettimään, minne ollaan menossa, Sipponen kuvaili rehellisen palautteen merkitystä.


Positiivisia kehityskulkuja Kulttuuriasianneuvos Päivi AaltoNevalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi niistä positiivisista kehityskuluista, joita yhteiskunnassamme on liikunnan edistämisen ilmapiirissä viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Ensiksikin valtiovarainvaliokunta esitti vuoden 2013 budjettimietinnössään huolensa väestön liikkumattomuudesta. Valiokunnan kannanotto oli erittäin vahva ja merkittävä. Toiseksi syksyllä 2013 julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimana valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset vuoteen 2020. Aalto-Nevalaisen mukaan olemme mittavan toimintakulttuurin muutoksen äärellä, joihin linjausten toimeenpanosuunnitelmalla pureudutaan. Kolmas positiivinen merkki on käynnissä oleva liikuntalain uudistus. Keskeisiä muutosesityksiä siinä ovat

muun muassa liikunnan läpäisyperiaatteen vahvistaminen niin valtion kuin kuntien tasolla ja liikunnan peruspalveluluonteen vahvistaminen. Neljäntenä esimerkkinä AaltoNevalainen nosti esiin EU:n neuvos-

ton marraskuussa 2013 hyväksymät terveysliikunnan suositukset, jotka ovat vahva poliittinen signaali terveyttä edistävän liikunnan tärkeydestä eurooppalaiselle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Hyvinvointia työstä Waratah OM Oy:n toimitusjohtaja Tomi Haring jakoi keinoja huomioida henkilöstön hyvinvointi. Haring näkee hyvinvoivan henkilöstön yhtenä helpoimmista ja parhaista tavoista parantaa työn tuottavuutta, ja hänen mukaansa hyvinvoinnin ensimmäinen kulmakivi on itse työ. – On tärkeää, että ihmisillä on töitä ja usko siihen, että töitä on myös huomenna. Työtä, jonka osaa ja jota jaksaa tehdä, Haring pohti. Waratahissa erityisesti liikunta on esillä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä. Haring pitää tärkeänä myös työterveyshuollon roolia, työturvalli-

suutta sekä muista välittämistä. Elämäntilanteiden huomioiminen on ollut aina osa yrityksen toimintaa. – Se ei ole keneltäkään pois, että tehdään joustavia järjestelyjä, mutta säännöt on sovittava tarkasti, Haring muistutti. Haring korostaa palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen merkitystä työyhteisölle. Waratahissa onnistumisista annetaan tunnustusta ja virheistä palautetta positiivisen kautta. – Mielestäni nykypäivän johtaminen on enemmän valmentamista: johtajan tehtävänä on tuoda esiin työntekijöiden potentiaali.

19


1 0 2 E U T R E I K A K K RE

PALJON UUSIA KIERTUEPAIKKAKUNTIA! ELOKUU 2014 Ma Ti Ke To Pe

25.8. 26.8. 27.8. 28.8. 29.8.

Pietarsaari Kokkola Haapajärvi Ylivieska Kalajoki

SYYSKUU 2014 Ma Ti Ke To Pe Ma

1.9. 2.9. 3.9. 4.9. 5.9. 8.9.

Vaasa Alajärvi Ähtäri Seinäjoki Kauhajoki Outokumpu ja Liperi

Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe

9.9. 10.9. 11.9. 12.9. 15.9. 16.9. 17.9. 18.9. 19.9. 22.9. 23.9. 24.9. 25.9. 26.9.

Kitee Ilomantsi Lieksa Joensuu Kiuruvesi Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Varkaus Jämsä Keuruu Laukaa Äänekoski Pihtipudas

Ma 29.9. Kankaanpää Ti 30.9. Pori

LOKAKUU 2014 Ke 1.10. To 2.10. Pe 3.10. Ma 6.10. Ti 7.10. Ke 8.10. To 9.10. Pe 10.10.

Rauma Harjavalta Huittinen Laitila Loimaa Salo Kemiönsaari Turku

Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen ja rekkakiertueen pysähdyskuntien kanssa.

20

WWW.SUOMIMIES.FI


14

• SuomiMiehen kuntotestit ja palaute • Liikuntaneuvontaa – tukea liikunnan aloittamiseen

21


TEKSTI: KIRSI SJÖHOLM & KATRI VÄISÄNEN KUVA: MONKEY BUSINESS IMAGES

Hyvän työelämän puolesta

Työelämä 2020 -hanke kokoaa työelämätoimijat yhteen

Yhteiskuntamme monet muutokset heijastuvat myös työelämään. Haasteet on tehty voitettaviksi ja Suomessa onkin otettu tavoitteeksi kehittää työelämästämme Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Tätä kehitystä viedään eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimalla Työelämä 2020 -hankkeella. Hanke haastaa työpaikat kehittämään toimintaansa ja toimintatapojaan omista lähtökohdistaan. Kehitystyö on mahdollista niin pienillä kuin suurilla työpaikoilla toimialasta riippumatta. Tavoite on, että tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja samalla pystytään luomaan uutta työtä.

LAAJA TOIMIJAJOUKKO YHTEISTYÖSSÄ Työelämä 2020 on verkostohanke, jossa on mukana jo miltei 40 valtakunnallisesti toimivaa organisaatiota. Näitä mukana olevia työelämätoimijoita yhdistää halu jakaa palvelujaan ja omia innovaatioitaan muiden kanssa ja siten edistää suomalaista työelämää. He ovat sitoutuneet

22

hankkeeseen yhteistyölupauksin, joissa kukin toimija on määritellyt omat tavoitteensa tai missionsa. Hankkeen vahvuus on yhteistyössä. Työelämätoimijoiden lisäksi hankkeen sateenvarjon alla on useita erilaisia yhteistyöverkostoja, joista tärkeimmät ovat ELY-keskusten alueilla toimivat alueverkostot. Alueverkostot kehittävät työelämää oman alueensa elinkeinoelämän erityispiirteet huomioiden. Tiedeverkostossa ovat mukana Suomen keskeiset työelämätutkijat. Kansainvälisessä verkostossa jaetaan tietoa Suomen työelämästä ja tuodaan Suomeen kansainvälisiä kokemuksia. Lisäksi hankkeeseen kuuluu kolme kehittämisohjelmaa: Johtamisen kehittämisverkosto, Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma ja Työhyvinvointifoorumi. Ne tarjoavat työpaikoille uusia toimintamalleja ja työkaluja. Viestinnän tehtävä on pitää tämä suuri työelämän kehittäjien joukko samassa kurssissa matkalla kohti yhteistä tavoitetta.


TAUSTA TYÖELÄMÄSTRATEGIASSA Työelämä 2020 -hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan, joka on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman pohjalta. Strategian tavoite on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Lisäksi tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason. Silloin niiden perusasiat ovat kunnossa ja arki sekä velvoitteiden hoitaminen sujuvaa.

HYVÄN TYÖELÄMÄN MENESTYSTEKIJÄT Työelämästrategian ulottuvuudet Euroopan parhaan työelämän saavuttamiseksi ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Kun nämä tekijät yhdistetään työpaikoilla tasapainoisesti, työelämän laatu ja tuottavuus paranevat. Innovointi ja tuottavuus edellyttävät uudistumista tukevaa kulttuuria, uuden teknologian hyödyntämistä ja samanaikaisesti toimintatapojen uudistamista ja henkilöstön osallistamista kehittämistyöhön. Luottamuksen ja yhteistyön lisääntyminen vaatii keskinäiseen arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tapaa toimia, luottamusta vahvistavia rakenteita ja kulttuuria sekä laaja-alaista ja ennakoivaa yhteistyötä. Työhyvinvointi ja terveys perustuvat siihen, että työ itsessään luo hyvinvointia tekijälleen, työ on mielekästä ja tavoitteellista ja muutokset ovat hallittavia ja niihin on saatavissa tukea. Osaava työvoima syntyy osaamisen jatkuvasta kehittämisestä, henkilöstövoimavarojen johtamisesta sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä.

Työyhteisöt KKI-ohjelman painopisteenä Työyhteisöt ovat yksi KKI-ohjelman painopistealue, ja tätä työtä tehdään Toimintakykyä työelämään -kokonaisuuden alla. KKI-ohjelma on myös yksi Työelämä 2020 -hankkeen toimijoista ja on omilla yhteistyölupauksillaan sitoutunut hankkeen toteuttamiseen ja työelämän kehittämiseen. Työyhteisöt voivat hankea KKI-ohjelmalta hanketukea liikunnan edistämistyöhön. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa.

Lisätietoja KKI-ohjelman Toimintakykyä työelämään -kokonaisuudesta Ohjelmakoordinaattori Niina Valkama puh. 0400 247 390, niina.valkama@likes.fi

TYÖELÄMÄN ARVOT Hankkeessa halutaan varsinaisten kehittämistoimien lisäksi välittää työelämään kestävää ja inhimillistä arvomaailmaa. Työhön liittyvät arvot ja asenteet ovat murroksessa. Nyt onkin hyvä hetki tehdä yhteistyötä myös työelämäarvojen puolesta. Työyhteisöillä ja työpaikoilla on usein omia arvoja. Näiden lisäksi koko työelämän yhteisiksi arvoiksi on nostettu sinnikkyys, luottamus, rohkeus ja työn tarkoituksen ymmärtäminen. Arvojen valintaa on edeltänyt työpajatyöskentely, jossa on ollut edustettuna koko työväestön kirjo nuorista eläkkeelle siirtyviin ja maahanmuuttajista työelämän ulkopuolella oleviin. Nämä arvot ovat kivijalka, jolle voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja ja Euroopan parasta työelämää. Lisätietoja www.tyoelama2020.fi www.facebook.com/Tyoelama2020 Twitter: @Tyoelama2020, #tyoelama2020 KUVA: STUDIO JUHA SORRI

23


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: MAGI VILJANEN

TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: MAGI VILJANEN

Ikäohjelmalla tulee olla sielu ja henki Toimiva ikäohjelma on investointi tulevaisuuteen Työkaarimalli, ikäohjelma, ikäjohtaminen. Useita eri termejä, jotka kaikki pohjimmiltaan viittaavat samaan asiaan: työpaikan kehittämis- ja toimintatavoissa otetaan huomioon työntekijöiden ikään ja elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet. Ikäohjelma auttaa työyhteisöä näkemään eri-ikäisyyden työpaikan voimavarana ja hyödyntämään monimuotoisen työyhteisön vahvuudet. – Meillä kaikilla on ikään liittyviä ominaisuuksia, jotka työpaikalla voivat hallitsemattomina kääntyä itseään vastaan. Ne voivat myös olla rikkaus, jos niitä osataan käyttää hyödyksi, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

JOHTAMISESSA HUOMIO IKÄÄN JA ELÄMÄNVAIHEESEEN Ikäjohtaminen on yksi ikäohjelman keskeisistä elementeistä. Työuran aikana ihmisen elämässä tapahtuu ikään liittyviä muutoksia. Myös henkilökohtaiset elämäntapahtumat vaikuttavat työntekoon. Ikäjohtamisessa nämä otetaan huomioon ja hyväksytään. – On hassua, että urheilussa hyväksymme sen, että juniorivuosina urheilija ei vielä yllä ammattilaisen tasolle tai että aktiivivuosien jälkeen siirrytään seniorisarjoihin, mutta työelämässä usein oletetaan ihmisen pystyvän samanlaiseen suoritukseen kaikissa ikävaiheissa, Schugk pohtii. Eri elämänvaiheissa oleville työntekijöille eri asiat ovat työelämässä merkityksellisiä. Nuorelle työntekijälle työaikajoustot voivat elämäntilanteen takia olla tärkeitä. Iäkkäämpi työntekijä puolestaan saattaa arvostaa seniorivapaan tarjoamaa mahdollisuutta erityisen raskaasta työrupeamasta palautumiseen. Keskeinen ikäjohtamisen teema on myös työuraan liittyvät odotukset. Schugkin mukaan näitä harvoin käsitellään.

24

– Usein ihmiset vain ajautuvat työurallaan tai jäävät jumiin johonkin työhön. Työnantajan ja työntekijän olisi syytä yhdessä panostaa työurasuunnitteluun, joka vaatii myös osaamisen yhteisvastuullista kehittämistä. Osa työurasuunnittelua on myös eläkkeelle jäämisen suunnittelu. Schugk kannustaa työnantajaa ja työntekijää keskustelemaan ajoissa ja avoimesti eläkkeelle jäämisestä. – Eläkkeelle jäänti on vääjäämättä edessä, joten olisi hyvä mahdollisimman tarkasti hahmottaa, milloin ja miten se tapahtuu. Tällöin myös siirtymävaiheen tukitoimet pystytään kohdentamaan paremmin, Schugk muistuttaa.

IKÄOHJELMAN RÄÄTÄLÖINTI KANNATTAA Ikäohjelmaa laadittaessa on tärkeää ymmärtää, mikä ikäohjelma on – ja mitä se ei ole. Ikäohjelmassa ei ole kyse esimerkiksi pelkistä seniorivapaista, vaikkakin ne voivat olla yksi ikäohjelman elementti. Ikäohjelmaa toteutettaessa fokusointi kannattaa. Kun on ensin kartoitettu työpaikan ikärakenteeseen liittyvät riskit ja voimavarat, mietitään, mitä elementtejä juuri kyseisellä työpaikalla tarvitaan ja mihin on syytä panostaa. Tarvitsemmeko työurasuunnittelua, johtamisen kehittämistä, työaikajärjestelyjä vai tukea elämänhallintaan? – Ikäohjelma on hyvin laaja kokonaisuus. Jos yrittää tehdä kaikkea kerralla, voi käydä niin, ettei tee mitään kunnolla.


Jos varsinaisen ikäohjelman laatiminen työpaikalle tuntuu yli­mitoitetulta, Schugk kannustaa yhdistämään joitakin ikäohjelman elementtejä olemassa oleviin henkilöstön kehittämis­ohjelmiin. – Varsinkin työnantajat usein kavahtavat sitä, jos heitä velvoitetaan laatimaan ”taas yksi uusi ohjelma”. Tästä syystä Schugk ei kaipaa ikäohjelmien laadintaan pakotteita esimerkiksi valtiovallan taholta. – Ikäohjelmalaki johtaisi helposti siihen, että tehdään vain ohjelmia, joita voidaan näyttää tarvittaessa, mutta joista puuttuu sielu ja henki. Paras tulos syntyy sen oivalluksen kautta, että tästä toiminnasta on hyötyä kaikille osapuolille.

KAIKKI HYÖTYVÄT Ikäohjelmissa onkin kyse nimenomaan win-win-win-tilanteesta. Työntekijän terveys, työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu paranevat. Työntekijä pystyy olemaan töissä pidempään, jolloin ansiot ja sitä kautta eläke ovat paremmat. Työnantajan näkökulmasta sairauspoissaolot vähenevät, työnantajakuva paranee ja työn tuottavuus lisääntyy. Yhteiskunnan kannalta hyötynä on työn määrän säilyminen tai jopa lisääntyminen, mikä kasvattaa kansantuotetta ja auttaa yhteiskuntaa selviämään paremmin velvoitteistaan. – Nämä toimenpiteet ovat investointeja siihen, että ihminen pystyisi hyvissä voimin jatkamaan ja haluaisi jatkaa työntekoa. Kyse on tietysti kolmiyhteydestä ”haluta, pystyä, saada” eli pitää haluta jatkaa, pitää pystyä jatkamaan ja pitää saada jatkaa työntekoa. Schugkin mukaan on tärkeää ymmärtää myös, että on kyse investoinnista, jonka tavoitteena on, että viivan alle jää jotakin. Toiminnan tuloksellisuuden jatkuva mittaaminen onkin olennaista. – Toiminnan kustannukset yleensä tiedetään, mutta valitettavan usein vaikutukset jäävät analysoimatta. Ikäohjelmien taloudellisten vaikutusten tarkka laskeminen on vaikeaa, koska toiminta on osittain päällekkäistä muun työkykyjohtamisen kanssa. On kuitenkin selkeästi nähtävissä, että näillä toimilla on pystytty nostamaan eläkkeellejäämisikää. – Määrätietoisella työkykyjohtamisella saadaan esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät kustannukset pienenemään.

TUNNISTA OIKEA KOHDERYHMÄ Schugkin työryhmän työkaarimallissa yhtenä osana ovat terveelliset elämäntavat. Schugk korostaa, että vastuu työntekijän fyysisestä kunnosta ja elämäntavoista on aina ensisijaisesti työntekijällä itsellään. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa näihin asioihin ja siitä voi olla työnantajalle hyötyäkin. – Työnantajan kannattaa muistaa, että vaikkei velvollisuutta näihin asioihin puuttumiseen olekaan, niin huono-

jen elämäntapojen seuraukset tulevat aina jollakin tavalla myös työnantajan kannettaviksi. Terveellisiin elämäntapoihin kannustavissa toimenpiteissä törmätään usein tuttuun problematiikkaan: miten saada mukaan ne, jotka toiminnasta eniten hyötyisivät. – Usein teoria on oikea ja toimenpiteet ovat oikeita, mutta ne eivät kohdennu oikeaan ryhmään. Schugk korostaakin oikean kohderyhmän tunnistamisen tärkeyttä. Toimenpiteitä ei yleensä kannata kohdistaa valikoimatta koko joukkoon, jolloin haaviin jäävät ne, jotka ovat muutenkin jäädäkseen. – Jotta toimenpiteet saataisiin kohdennettua niille, jotka niistä eniten hyötyvät, olisi syytä pohtia, mikä ihmisiä puhuttelee. Ihmisiä tulee lähestyä heidän omista lähtökohdistaan ja tarjota toimintaa eri tasolla oleville, jotta jokainen voi osallistua. Schugk myös kannustaa tarttumaan jämäkämmin sivuun jäävään joukkoon. Tämä joukko tulisi tunnistaa ja pyrkiä selvittämään, miksi he eivät halua osallistua. – Ei pidä heti luovuttaa ja päästää irti tästä joukosta, vaan heidän kanssaan kannattaa keskustella ja tarvittaessa vähän haastaakin.

Jan Schugk on perehtynyt ikäohjelmiin toimiessaan työkaarimallia kehittäneen työryhmän puheenjohtajana. Työ­r yhmä kokosi yhteen sekä työnantaja- että työn­tekijä­järjestöjen asiantuntijoita laatimaan ikäohjelma­runkoa, jonka pohjalta työnpaikat voivat rakentaa omia ikäohjelmiaan. Työryhmän valmistelema työkaarimalli julkaistiin toukokuussa 2013. Parhaillaan samainen ryhmä kehittelee mallin pohjalta ikäohjelmien sähköistä arviointityökalua, joka tulee kaikkien työpaikkojen vapaasti hyödynnettäväksi Työturvallisuus­ keskuksen yläpitämälle sykettätyöhön.fi-sivustolle ensi syksynä. Lisätietoa ikäjohtamisesta ja työkaari­mallista sekä linkin Schugkin johtaman työryhmän Työkaarimallilla kohti pidempiä työuria -oppaaseen löydät muun muassa KKI-ohjelman ”Pitää haluta jatkaa, pitää verkkosivuilta pystyä jatkamaan ja www.kkiohjelma.fi –> Toimintakykyä työelä- pitää saada jatkaa työntekoa.” mään.

25


TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: STUDIO JUHA SORRI

Mikä työyhteisöä liikuttaa? Valo ry:n Liike elämään -hankkeessa pyritään lisäämään liikettä työpäiviin yksilöllisellä otteella. Hankkeen pilottivaiheessa toimintaa suunnitellaan yritysten omista lähtökohdista, mutta vahvasti mitattuun tietoon pohjaten.

Henkilöstöliikunta on yksi keino pidentää työuria edistämällä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Liike elämään -hankkeen tavoitteena on levittää henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä ja niiden toteuttamista tukevaa osaamista ja työkaluja yhdessä Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Työterveyslaitos, UKK-instituutti ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Suomen Yrittäjät ry tuo mukaan yritysten näkökulmaa. Hankkeen pilotointi toteutetaan kolmen aluejärjestön alueella, Päijät-Hämeessä, Hämeessä ja Etelä-Savossa. Vuonna 2013 jokaisella alueella koottiin 3–5 pk-yrityksen verkosto, joissa kehitetään henkilöstöliikuntaa yritysten omista lähtökohdista. – Interventiossa on kaksi puolta: työyhteisöissä kehitetään keinoja fyysisen passiivisuuden vähentämiseen paikallaan olevassa työssä tai työliikkeiden monipuolistamiseen sekä liikunnan harrastamisen lisäämiseen, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Sirpa Lusa kertoo. Hanke on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille. Suurissa yrityksissä on tehty pääsääntöisesti enemmän toimenpiteitä henkilöstöliikunnan eteen, mutta ne eivät ole suoraan kopioitavissa pienempiin yrityksiin.

RÄÄTÄLÖITYJÄ SUUNNITELMIA Lähtökohtana on ollut, että yritykset ovat vahvasti mukana toimintojen suunnittelussa. Toimenpiteet räätälöidään kussakin yrityksessä tehtävän työn vaatimusten sekä yrityksen omien tavoitteiden mukaan. – Hankkeessa tulee 12 erilaista tapaa tehdä pilottiprojektia, ja tavoitteenakin on miettiä erilaisia tapoja, miten voidaan lisätä liikettä ja hyvinvointia työyhteisöissä, Liike elämään -hankkeen projektipäällikkö Ahti Romo toteaa.

26

– Ei ole haluttu tehdä liian tiukkaa ulkopuolelta tulevaa asetelmaa, koska se ei ole välttämättä luonteva eikä silloin myöskään muodostu luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintaa, Lusa pohtii. Yrityskohtaisten toimintojen suunnittelusta päävastuussa on ollut yhteyshenkilö tai ohjausryhmä. – On menty sellaisella ajatuksella, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Yhteyshenkilölle tai ohjausryhmälle on viety ideoita, joita on yhdessä palloteltu, Romo kuvaa hankkeen toimintatapaa. – Tavoitteena on ollut luoda mahdollisimman selkeät tavoitteet, ja valita muutamia keskeisiä toimintoja, joita lähdetään viemään eteenpäin, Romo jatkaa. Käytännössä on kyse yksinkertaiseltakin kuulostavista asioista, joita ei vaan arjessa tule ajatelleeksi. Organisaatiotasolla toimenpiteenä on saattanut olla esimerkiksi palaverikäytäntöjen muuttaminen tai seisomapöytien hankkiminen. – Pääpaino on työpäivän aikaisissa toimenpiteissä, mutta osa työyhteisöistä on halunnut tarjota lisäksi lajikokeiluita tai muuta vastaavaa. Kaikillehan työpäivän aikainen liikkumattomuus ei ole haaste, vaan fyysisesti raskasta työtä tekeville haasteena saattaa olla vapaa-ajan liikunnan lisääminen, Romo muistuttaa. Erilaisissa työyhteisöissä ja erilaista työtä tekevillä työn vaatimukset ovat erilaisia, joten yhden muotin tarjoaminen kaikille ei toimi.

TIEDOSTA TOIMINTAAN Pilottiyritysten henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus sekä alku- että loppumittauksiin, joista kerätään samalla tutkimusaineistoa. Osallistumisprosentti ensimmäisissä mittauksissa oli noin 70, mitä voidaan pitää erinomaisena lukuna.


– UKK-instituutti on tehnyt Minna Aittasalon johdolla kiihtyvyysmittaukset, joissa on mitattu viikon ajan objektiivisesti fyysistä aktiivisuutta sekä työssä että vapaa-ajalla, Lusa selvittää. Aktiivisuusmittauksen tuloksista on annettu sekä henkilökohtainen palaute kaikille osallistuneille että työyhteisökohtainen palaute ja tuloksia on lisäksi verrattu valtakunnallisen tason tuloksiin. Mittausten toinen osa on kysely, jossa on selvitetty muun muassa työhön, terveyteen, toimintakykyyn, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Mukana on ollut kysymyksiä muun muassa fyysisestä aktiivisuudesta työ- ja vapaa-aikana, liikuntaelinten rasittuneisuudesta, palautumisesta sekä työkyvystä suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin. – Mukana on myös kysymyksiä työn imusta. Yleensä työhyvinvointia lähestytään pääasiassa negatiivisten asioiden kautta, joten mukaan haluttiin ottaa myös positiivinen näkökulma työhyvinvointiin, Lusa kuvailee.

TUNNISTA TYÖN KUORMITTAVUUSTEKIJÄT Lusan mukaan pilottihankkeen yritykset ovat olleet kiinnostuneita omasta tilanteestaan. – Tähän mennessä hankkeessa on saatu tuloksia lähinnä yritysten oman kehitystyön tueksi sekä havaintoja siitä, että työpaikat ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi istumisen määrä objektiivisesti mitattuna on yllättänyt. Myös tulosten vertaileminen työyhteisöjen välillä on tuonut tärkeitä havaintoja. Kun tunnistetaan oman työyhteisön kuormitustekijät, voidaan toimenpiteet kohdentaa tarkemmin. Pilottivaiheessa tuotettava tieto on ainutkertaista, sillä tutkimustietoa yritysten näkökulmasta tehdyistä interventioista ei juuri ole. – Henkilöstöliikunnan vaikuttavuudesta on kyllä olemassa tutkimustuloksia, mutta tutkimukset ovat usein liikunta­ interventioita, jotka ovat hyvin tarkkaan rajattuja ja tutkijalähtöisiä. Ulkomaalaisissa tutkimuksissa myös järjestelmät, joissa toimitaan, saattavat olla hyvin erilaisia, Lusa kertoo.

TYÖTERVEYSHUOLTO VAHVASTI MUKANA Hanketta vie alueellisesti eteenpäin yhdessä yritysten ja Romon kanssa Liikunnan aluejärjestön edustaja. Myös työterveyshuolto on hankkeessa tärkeä yhteistyökumppani. – Liikunnallistamisessa työsuojelun ja työterveyshuollon näkökulma jää usein vähemmälle huomiolle, eikä työterveyshuoltoja ole oikein osattu nähdä voimavarana. Tässä hankkeessa ne on huomioitu, sillä työkyvyn alanemisen ennaltaehkäisy on tärkeä osa työterveyshuollon roolia, Lusa muistuttaa.

Yrityksille järjestetään hankkeen puitteissa alueellisia tapaamisia eri teemoilla. Yhteisillä tapaamisilla halutaan tarjota mahdollisuus ajatusten ja kokemusten jakamiseen jo hankkeen aikana. Jokaisella alueella on pidetty esimerkiksi työterveyshuollon kanssa yhteistyöpäivä, jossa olivat mukana sekä yritysten että työterveyshuoltojen edustajat. Lisäksi mukana oli liikuntapalvelutuottajia, jotta yrityksille voitaisiin esitellä yhteistyömahdollisuuksia ja siten vahvistaa palveluketjumallia.

HENKILÖSTÖN ÄÄNI KUULUVIIN Jokaisessa yrityksessä pidetään Aktiivisempi arki -työpaja, johon kuuluu teoriaosuus passiivisuuden haitoista ja liikunnasta. Teoriaosuuden jälkeen teemoja pohditaan sekä yksilötasolla että työyhteisönä. – Yksilöosuudessa jokainen voi miettiä omaa arkeaan, ja niitä asioita, joita voisi poimia itselle esimerkiksi istumisen vähentämiseksi, liikunnan lisäämiseksi vapaaajalla tai palautumiseen työpäivän aikana. Yksilöosan jälkeen mietitään työyhteisönä, mitä voitaisiin yhdessä tehdä, Romo kertoo työpajan etenemisestä.

”Kun tunnistetaan työyhteisön kuormitustekijät, voidaan toimenpiteet kohdentaa tarkemmin.” Romon mukaan työskentelytapa on osoittautunut antoisaksi, sillä se on nostanut työntekijöiden näkökulmia paremmin esille. Teoriaosuudesta on tehty myös video sekä päivän järjestämiseen ohjeet, joten Aktiivinen arki -työpajat ovat vapaasti kaikkien työyhteisöjen hyödynnettävissä.

TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT VALTAKUNNALLISIKSI Pilottivaiheen jälkeen tavoitteena on tehdä toiminnasta valtakunnallista. Liikunnan aluejärjestöjen rooli tulee olemaan toiminnan levittämisessä merkittävä. – Tärkein ajatus on, että tehdään sähköinen työkirja kaikista hyvistä käytännöistä ja kokemuksista, ja levitetään niitä alueiden kautta kaikkien suomalaisten pk-yritysten käyttöön, Romo suuntaa tulevaan.

Lisätietoja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Projektipäällikkö Ahti Romo puh. 040 5544 647, ahti.romo@phlu.fi

27


TEKSTI: KATRI VÄISÄNEN KUVAT: SOVELI RY/MIKA OKKO, STUDIO JUHA SORRI

Tuore toimenpide­ohjelma edistää ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia Työikäisten liikuntakäyttäytymisen tarkastelu kertoo vapaa-ajan liikunnan kauniin kasvun, mutta muun päivittäisen fyysisen aktiivisuuden jatkuvan vähenemisen. Valitettavasti trendi on sama myös ikäihmisten kohdalla. Vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu sekä kestävyysettä lihaskuntosuositusten mukaisesti.

Kari Koivumäki on tehnyt pitkän uran erityisliikunnan asiantuntijana opetus- ja kulttuuriministeriössä ja puhui tässä roolissa myös Soveltava Liikunta SoveLi ry:n juhlaseminaarissa viime syksynä.

Iloinen uutinen on, että ikäihmisiä on Suomessa tulevaisuudessa yhä enemmän. Satsaukset muun muassa terveydenhuoltoon ja elintason kohoamiseen ovat kannattaneet. Vuonna 2040 joka neljäs suomalainen on 65-vuotias tai sitä vanhempi. Suhteellisesti eniten kasvaa iäkkäimpien määrä. Yhteiskunnan ja yksilön toive on, että iäkkäämpi väestönosa säilyisi mahdollisimman pitkään hyväkuntoisena ja omatoimisena kotiympäristössään. Tavoitteiden saavuttamiseen on olemassa yksinkertainen ratkaisu: säännöllinen ja monipuolinen liikunta.

– Kaikki yhteiskunnat tähtäävät siihen, että ihmiset ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Nyt kuitenkin meillä puhutaan välillä jopa rasitteesta. Se, että meillä on näitä harmaita panttereita, on vain iloinen asia. Koivumäki tietää, kuinka kova taitevaihe eläkkeelle jääminen ihmisen elämässä on. Se onkin yksi polarisaatiovaihe harrastamisen suhteen. – Osa aktivoituu todella – liikkuu, matkustelee ja harrastaa kulttuuria. Toisaalta lähes puolella eläkeläisistä on terveys-, alkoholi- tai sosiaalisia ongelmia. He ovat vaarassa syrjäytyä ja passivoitua.

ILOITAAN HARMAISTA PANTTEREISTA Suomessa on tällä hetkellä 1,5 miljoona eläkeläistä, joista 60–75-vuotiaita on noin miljoona. – Noin puolet eläkeläisistä on hyväkuntoisia. Kuitenkin yli 700 000:lla on joku sairaus tai vamma. Juuri he tarvitsevat erityisratkaisuja. Haaste on ymmärtää, mitä ja miten heidän liikuntapalvelujaan toteutetaan, pohjustaa opetusja kulttuuriministeriön suunnittelija Kari Koivumäki, joka on tehnyt pitkän uran erityisliikunnan asiantuntijana.

28

TOIMENPIDEOHJELMA KÄYTÄNTÖÖN Ikäinstituutin yhdeksän vuotta toimineen Voimaa vanhuuteen -ohjelman ohjausryhmä sai Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän ehdotuksesta laadittavakseen kansallisen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelman. Liikkeellä voimaa vuosiin – ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää liian vä-


hän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaan. Kohderyhmä on jaettu 60+ eläkkeelle siirtyviin, 75+ itsenäisesti asuviin, joilla on alkavia toimintakyvyn ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä oleviin. Toimenpideohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti yhteistyössä asiantuntijaorganisaatioiden sekä eläkeläis-, kansanterveys-, vanhus- ja liikuntajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on rakentaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa laajempi kokonaisuus, jossa on useampia toteuttajia. Mukaan toimintaan kannustetaan kaikkia kohderyhmän parissa toimivia yhteisöjä, järjestöjä, yrityksiä ja muita organisaatioita. Kari Koivumäki toimii toimenpideohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana.

JÄRJESTÖILLÄ SUURI ROOLI LIIKUTTAMISESSA Suomessa on kuusi suurta eläkeläisjärjestöä, joista kolmella on vahvaa liikuntatoimintaa. Noin 350 000 eläkeläistä kuuluu näihin järjestöihin. – Eläkeläisjärjestöt ovat tärkeitä järjestöjä, mutta liikunnan osalta aivan aliarvostettuja. Järjestöillä ei ole valtakunnallista liikuntajärjestön statusta, joten ne eivät saa valtiolta tai kunnilta säännöllistä tukea liikuntatoiminnalleen. On hyvä, että he voivat hakea rahoitusta KKI-ohjelmalta tai terveysliikunnan projektimäärärahoista, mutta nämäkin tuet ovat hankeluontoisia, Koivumäki pohtii. Hän on varma, että eläkejärjestöjen roolista tullaan keskustelemaan lähiaikoina. Toinen varsin keskusteltu aihe on urheilu- ja liikuntaseurojen rooli. Koivumäellä on rahoittajan edustajana varsin selkeä näkemys urheiluseurojen senioritoiminnasta. – Lapset ja nuoret sekä kilpa- ja tulosurheilu ovat urheiluseuroissa etusijalla ja näin kuuluukin olla. – Pitää hyväksyä, että toiset lajit, kuten lentopallo, tanssi, voimistelu ja suunnistus, sopivat ikäihmisille paremmin kuin toiset. Veteraanikilpaurheilun rinnalla myös ikäihmisten harrastetoiminnalle on kysyntää. Koivumäki näkeekin, että ikäihmisiä voisi ottaa mukaan seuran toimintaan niin, että he esimerkiksi pyörittäisivät seniorijaostoa. Oman ikäisten kanssa harrastaminen olisi tasaista ja motivoivaa.

KUNTOUTUKSESTA LIIKUNTAAN Ikäihmisten liikuntaneuvonnassa on paljon kehitettävää. Väylän kuntoutuksesta liikuntaan tulisi toimia saumattomasti. Tämä tarkoittaa liikunta- ja terveystoimen vahvaa yhteistä tekemistä. – Kuntoutus ei ole harrastus, vaan rajattu pätkä terveydenhuollossa. Tämän jälkeen tulisi olla liikuntasektorin organisoimia paikkoja, joihin kuntoutuksesta voitaisiin ohjata, esimerkiksi kunnan, urheiluseuran tai eläkeläisjärjestön liikuntaryhmään.

Noin puolessa Suomen kunnista on käytössä liikuntatoimen myöntämä seniorikortti, jolla pääsee vuosimaksulla käyttämään rajattomasti kunnan liikuntatiloja, kuten uimahallia ja kuntosalia. – Kortilla on hyvä terveydelliset ja taloudelliset perusteet, ja kunnat ovatkin kopioineet tätä toimivaa mallia toisiltaan. Seniorikortin käyttäjistä monet ovat aktiivisia jo ennestäänkin. Koivumäen mukaan korttijärjestelmällä on kuitenkin hyvät edellytykset kehittyä tukemaan liikunta- ja terveystoimen yhteistyötä ja käytännön liikuntaneuvontaa. – Terveyspuolelta tulisi voida suositella korttia sitä tarvitseville vähän liikkuville.

LIIKUNTATOIMEN ROOLI LAAJA-ALAISESTI Liikunnan merkitys toimintakykyyn on tiedossa. Samoin tiedetään, että henkilöt, jotka liikkuvat aktiivisesti, käyttävät vähiten sote-sektorin palveluja, mikä näkyy säästöinä. – Tulisi vielä nykyistä vahvemmin osoittaa, miten liikuntaan satsaaminen tuo lopulta säästöjä. Vaikka yhteistyö näiden kahden sektorin välillä olisi toimivaa, niin yhteistyön vaikeusaste nousee heti, kun puhutaan rahasta ja resursseista. Terveydenhuolto ei luovu omista resursseistaan liikunnan hyväksi. – Poliitikoille ja terveydenhuollolle tulisi voida osoittaa tarpeeksi taloudellisia perusteluja siitä, mitä liikuntatoimi tekee terveyttä edistävässä liikunnassa. Sote-sektori voi helposti mieltää liikuntatoimen olevan kiinnostunut vain tulosurheilusta. Jos tämä mielikuva on olemassa, ei liittoutumaakaan synny. Sote-sektori ei koe saavansa liikunnalta sitä, mitä sen pitäisi saada, kiteyttää Koivumäki.

Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarikiertue Ikäinstituutti järjestää aluehallintovirastojen kanssa vuonna 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareja. Maksuton seminaari on tarkoitettu päättäjille, luottamushenkilöille ja kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville sekä itse ikäihmisille. 6.5. Joensuu, Tiedepuisto 14.5. Vantaa, Sokos Hotel Vantaa 16.9. Turku, paikka avoin 2.10. Rovaniemi, Lapin AVIn juhlasali Lisätietoja www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

29


Kilsat kasaan – arkeen työmatkoilta liikuntaa

Helsingin kaupungilla on työntekijöitä lähes 40 000 ja lukuisia virastoja. Laajaa kohdejoukkoa motivoidaan kokeilemaan ja lisäämään fyysistä työmatkaliikkumista liikunnan, liikenteen ja ympäristön näkökulmia huomioiden. Kaksivuotista hanketta vetävän kaupungin henkilöstöliikunnan lisäksi mukana ovat henkilöstökeskus, liikuntavirasto, ympäristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin Seudun Liikenne sekä Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Hanke käynnistyi henkilöstölle suunnatulla työmatkakyselyllä, jossa selvitettiin kulkutapojen lisäksi myös fyysisen aktiivisuuden toteutumista työmatkalla. Vastauksia saatiin yli 6 000. Kysely toimi herättäjänä oman työmatkaliikkumisen pohtimiseen. Hankkeen vaikuttavuutta pyritään arvioimaan aikanaan seurantakyselyn avulla.

POTENTIAALIA ERITYISESTI PYÖRÄILYN JA KÄVELYN LISÄÄMISEEN TYÖMATKALIIKUNTANA Lähes puolet Helsingin kaupungin työntekijöistä tekee työmatkansa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä siten, että matkaan sisältyy yli 15 minuuttia kävelyä suuntaansa. Säännöllisesti toteutettuna määrä kattaa terveysliikunnan viikkosuosituksen kestävyyskunnon osalta, puoli tuntia päivässä.

30

0% 18 % 5% 29 %

Etätyö Auto, yksin Auto, kimppakyyti Joukkoliikenne, lyhyt kävely

24 % Joukkoliikenne, yli 15 min kävely 13 % Pyörä 11 % Kävely

Kaupungilla on kuitenkin paljon potentiaalisia työmatkaliikkujia, joilla oman arvionsa mukaan ei ole varsinaista estettä työmatkaliikunnalle. Kaupungin henkilöstön työmatkoista puolet on alle kymmenen kilometriä, joten potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen työmatkoilla on. – Olemme päässeet henkilöstöhallinnon koulutustilaisuuteen kertomaan kyselyn tuloksista, kertoo hanketta vetävä liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen tyytyväisenä. – Meillä on tuloksia ja parannusehdotuksia, mutta ei toimintaedellytyksiä niiden toteuttamiseksi ilman johdon tukea.

2013 | Piirros: © Liikuntavirasto

Työmatkojen kulku­ tapajakauma Mobinet Oy:n toteuttama työmatkaliikkumiskysely tuotti paljon arvokasta taustatietoa työmatkaliikunnan edistämiskampanjaan. (N=26 244)

Viime vuonna käynnistyneessä Kilsat kasaan -työmatkaliikuntahankkeessa Helsingin kaupungin henkilöstöä kannustetaan työmatkaliikuntaan sekä pohtimaan työmatkaliikkumisen valintoja ja vaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia omaan terveyteen ja ympäristöön.

Olli Turunen

TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVA: PERTTI NISONEN


Kisaillen kilometrejä -työmatka- ja työaikaliikkumiskisan voitti sosiaali- ja terveysviraston itäisen kotihoitoyksikön tiimi. Voittajat saivat jokainen palkinnoksi kickbiket.

KAMPANJALLA LISÄÄ TYÖMATKALIIKUNTAA Helsingin kaupungin organisaation haaste on sen suuruus, erityisesti kampanjan tiedottamisessa. Henkilöstölle on tiedotettu muun muassa kävely- ja pyöräreiteistä ja -kartoista sekä kevyen liikenteen reittioppaasta. Samalla on tuotu esille liikenteen ympäristövaikutuksia. Kaupungin työsuojeluvaltuutetuille ja ekotukihenkilöille järjestetyssä työpajassa osallistujat saivat suunnitella työmatkaliikunnan edistämistä omissa virastoissaan. Syksyllä henkilöstölle järjestettiin viiden viikon mittainen työmatka- ja työaikaliikkumisen joukkuekisa ”Kisaillen kilometrejä”. Voittajajoukkue ratkaistiin osallistumiskertojen, ei kilometrien perusteella. – Kisan sääntöjä laadittaessa pyrimme matalan osallistumiskynnykseen huomioiden myös ne, jotka eivät vielä kulje työmatkojaan kävellen tai pyörällä, Rautiainen valottaa. – Kisan tarkoituksena oli herätellä henkilöstöä ajattelemaan työmatkaliikkumistaan ja katsoa, saisivatko nykyiset aktiiviset työmatkaliikkujat työpisteissään muitakin innostumaan. Markkinoinnissa toimme esille myös liitäntämatkan vaihtoehdot, esimerkiksi aikaisemmin bussista pois jäämiset. Taloussihteeri Marja Suomela Pelastuslaitokselta tunnustaa, ettei hän ole mikään himoliikkuja. Kymmenen kilometrin työmatka sujuu metrolla. Osallistuminen Kimppakyyti- ja Auton vapaapäivätempauksessa arvontaan suosi Suomelaa tuliterällä Jopolla. – Nyt odotan kevään lämpimiä säitä. Aion pyöräillä osan työmatkasta, kun pyörän voi ottaa metroon, Suomela suunnittelee. Helsingin Polkupyöräilijöiltä tilattuun talvipyöräilyinfoon osallistui kolmiperhehoitaja Seija Enroth varhaiskasvatusvirastosta. – Hyvää ja tärkeää asiaa nastarenkaista kasvojen, ranteiden ja nilkkojen suojaukseen sekä ennakoivaan ajotapaan ja varovaisuuteen. Infon ansiosta ryhdyin talvipyöräilijäksi. Työmatkani on neljä kilometriä suuntaansa. Sohjoa, jäätä ja parhaimmillaan -18 astetta, Enroth luettelee. – Pakkaspäivän jälkeen oli kotiin päästyä voittajafiilis. Yhtään päivää en ole jättänyt väliin, hän jatkaa tyytyväisenä. Henkilöstöltä on tullut toiveita työnantajalle muun muassa pyörähuollon järjestämisestä ja etuisuuksista, kuten kilometrikorvauksesta työmatkaliikkumisesta pyörällä tai kävellen. Euroopan pyöräilymaista löytyy tästä esimerkkejä.

PYÖRÄILYN JA KÄVELYN LISÄÄNTYMISESTÄ MILJOONIEN EUROJEN HYÖDYT Kannustimet ovat tärkeitä, mutta eivät ainut houkutinkeino työmatkaliikunnan edistämiseksi. – Haluamme myös kannustaa tuomalla esiin työmatkaliikunnan hyötyvaikutuksia, kuten ajankäytön säästön liikkumisessa ja liikunnan harrastamisessa, positiiviset terveysvaikutukset, luonnossa liikkumisen ja istumisen vähentämisen, henkilöstöliikunnan liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen listaa. – Kannustinpalkinnoilla on kuitenkin yllättävän suuri merkitys. Ne tekevät kampanjasta houkuttelevan. Työmatkaliikuntakampanjassa laskettiin myös työmatkaliikunnan rahallinen arvo WHO:n kehittämällä HEATmenetelmällä. Säännöllinen kävely ja pyöräily vähentävät ennenaikaisia kuolemia ja tuovat näin säästöjä. Nykyisellä työmatkakävely- ja pyöräilymäärällä yhteiskunnallinen hyöty Helsingin kaupungille on 22 miljoonaa euroa vuosittain.

KAMPANJAN KÄRJET – YHTEISÖLLISYYS, YHTEISHENKI JA LIIKUNTA Kampanjan pyrkimyksenä on, että fyysisesti aktiivinen työmatka- ja työasiointimatkaliikkuminen lisääntyisivät ja sen kautta saavutetut ympäristövaikutukset olisivat koko Helsingin kaupungin henkilöstön päämäärä ja tavoite. Mehengen kasvattamista koko organisaatiossa tavoitellaan kärkien kautta. – Koska kampanjan päävastuu on meillä henkilöstöliikunnassa, tavoitteemme on passiivisten aktivointi, arkiaktiivisuuden lisääminen ja sitä kautta myös fyysisestä liikkumisesta saatujen hyötyjen tuoma positiivisuus, toteaa Eeva-Liisa Rautiainen.

TYÖMATKALIIKUNTA OSANA ARJEN AKTIIVISUUTTA Poikkihallinnollinen yhteistyö vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Yhteistyö on laajentanut tietoa muun muassa ympäristönäkökulmasta ja liitäntämatkailusta. Lisäksi hanke on antanut sekä kaupunkitason että valtakunnallisen näkemyksen työmatkaliikkumisen hyödyistä. – Kampanjan aikana olemme yhä enemmän alkaneet puhua liikkumisesta liikunnan sijaan, Rautiainen sanoo. – Tällä pyrimme siihen, että myös liikunta-sanaa vieroksuvat näkisivät työmatkan hyvänä arkiaktiivisuuden lisäämisenä – ei niinkään liikuntana. Kaikki meistä tekee työmatkan, joten kannattaa miettiä, miten sen tekee.

Lisätietoja Helsingin kaupunki, liikuntavirasto, henkilöstöliikunta Liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen puh. (09) 310 878 21, 050 516 0717, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi

31


motions gnistan ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPÄLÄ

TEXT: KATRI VÄISÄNEN

Kraft i åren genom motion

En granskning av motionsbeteendet hos den arbetsföra befolkningen visar att motion under fritiden vackert ökar men att annan daglig fysisk aktivitet kontinuerligt sjunker. Beklagligt är att trenden är likadan hos den äldre befolkningen. Endast några procent av pensionärerna rör på sig enligt rekommendationerna för uthållighet och muskelkondition. Den glada nyheten är att den äldre befolkningen ökar allt mer i framtiden i Finland. Satsningarna på bl.a hälsovården och en förhöjning av levnadsstandarden har varit lönande. År 2040 är var fjärde finländare 65-år eller äldre. De äldre ökar förhållandevis mest. Både samhället och individen önskar att den åldrande BILD: STUDIO JUHA SORRI

BILD: MAGI VILJANEN

TEXT: ANNA SUUTARI

Åldersprogram med själ och ande Arbetslivsmodeller, åldersprogram, ålderschefskap. Många olika termer som alla i grund och botten hänvisar till samma sak: beaktandet av de behov arbetstagarna har i olika åldrar och olika livsskeden i samband med alla funktioner och

32

utvecklingsbehov på arbetsplatsen. Åldersprogrammet hjälper arbetsgemenskapen att se mänskor i olika åldrar som en resurs samt att utnyttja mångfalden. – Vi har alla egenskaper som hänför sig till ålder. Utan styrning kan egenskaperna t.o.m vara negativa men om man förmår utnyttja dem väl blir de en rikedom, framhåller specialläkare Jan Schugk från Näringslivets centralförbund. Ålderschefskap är ett av de centralaste elementen i åldersprogrammet. Förändringar som hänger ihop med ålder angår alla mänskor under arbetskarriärens lopp. Livshändelser på det personliga planet påverkar också arbetet en hel del. Tack vare ålderschefskap kan man beakta och acceptera dessa händelser. Olika saker är betydelsefulla för arbetstagare i olika livsskeden. För unga arbetstagare kan flexibilitet i arbetstiderna vara viktigt på grund av livssituationen. De äldre arbetstagarna kan däremot uppskatta möjligheten till seniorledighet för att bättre kunna återhämta sig efter ett speciellt ansträngande arbetspass. Det är uttryckligen frågan om att åstadkomma en win-win-win-situation med ålderschefskap. Arbetstagarens hälsa, arbets- och funktionsförmåga samt livskvalitet förbättras. Arbetsta-

garen förmår vara längre i arbetslivet vilket leder till både bättre förtjänst och högre pension. Ur arbetsgivarens synvinkel sett minskar sjukfrånvaron, arbetsgivarens image höjs och arbetsproduktiviteten ökar. Nyttan för samhället består i att arbetsmängden bevaras och t.o.m ökar vilket ökar nationalproduktionen och hjälper samhället att bättre klara av sina plikter. Enligt Schugk är det också viktigt att förstå att det är frågan om en investering vars mål är att det också blir någonting kvar under strecket. Att kontinuerligt mäta verksamhetens resultat är väsentligt. – Oftast känner vi till utgifterna för verksamheten men beklagligt ofta blir effekterna oanalyserade. Att noggrannt räkna ut de ekonomiska verkningarna av åldersprogrammet är svårt, eftersom verksamheter ofta överlappar varandra nu t.ex. med den övriga handledningen av arbetsförmågan. Tydligt har dock framkommit att man tack vare detta program har kunnat höja pensionsåldern. – Genom att målmedvetet leda arbetsförmågan kan man minska utgifterna för t.ex. sjukfrånvaron och pensionerna för arbetsoförmåga.


befolkningen så länge som möjligt hålls i god kondition och klarar sig själv i sin hemomgivning. För att uppnå dessa mål finns en enkel lösning: regelbunden och mångsidig fysisk aktivitet. Äldreinstitutets ledningsgrupp för Kraft i åren -programmet, som pågått i nio år, fick i uppdrag av lednings­gruppen för Hälsofrämjande motion att uppgöra ett nationellt åtgärds­program för motion bland äldre. Kraft i åren genom motion – målsättningen för detta nationella åtgärdsprogram för motion bland äldre, är att främja jämlika möjligheter till motion enligt rekommendationerna för de äldre som rör på sig för lite.

Målgruppen har indelats i tre grupper, 60+ på väg in i pension, 75+ självständiga med börjande problem i funktionsförmågan samt de som får hemvård, bor i servicehus och långvård. Äldreinstitutet koordinerar åtgärds­ programmet. Målsättningen var att bygga upp en större helhet än med Kraft i åren -programmet, med ännu flera förverkligare. Det praktiska arbetet genomförs tillsammans med sakkunnigorganisationer och pensionärsorganisationer. Alla som har med målgruppen att göra, samfund, organisationer, företag och andra uppmuntras att komma med.

KRAFT I ÅREN GENOM MOTION -SEMINARIETURNÉ Äldreinstitutet arrangerar under år 2014 tillsammans med regionförvaltningsverken Kraft i åren genom motion -seminarier. Det avgiftsfria seminariet är till för beslutsfattare, förtroendemän och alla som arbetar med äldre samt för de äldre själva. 6.5. Joensuu, Tiedepuisto 14.5. Vanda, Sokos Hotel Vantaa 16.9. Åbo, plats meddelas senare 2.10. Rovaniemi, Festsalen av regionförvaltningsverket i Lapland Tilläggsuppgifter www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

TEXT: LIISAMARIA KINNUNEN

Samla kilometer – arbetsresan ger motion i vardagen käten. Enkäten fungerade som en väckarklocka till att fundera över vars och ens fysiska aktivitet under arbetsresan. Projektets verkningar skall i sinom tid utvärderas genom en uppföljande enkät.

Nästan hälften av Helsingfors stads arbetstagare gör sin arbetsresa till fots, med cykel eller kollektivtrafik så att det ingår en 15 minuters promenad åt båda hållen. Då den förverkligas regelbundet motsvarar det veckorekommendationen för hälsomotion för uthålligheten. Rekommendationen är en halv timme per dag. Staden har dock många potentiella motionärer, som enligt egen utvärdering inte har några hinder för att förverkliga en fysiskt aktiv arbetsresa. Hälften av arbetsresorna för stadens personal är under tio kilometer vilket betyder att det är möjligt att göra dem till fots eller med cykel.

Tilläggsuppgifter

© Liikuntavirasto 2013 | Piirros: Olli Turunen

Genom Kilsat kasaan – Samla kilometer -projektet för motion under arbetsresan, som påbörjades förra året, uppmuntras Helsingfors stads personal att aktivera sig fysiskt under arbetsresan och att fundera på de val de gör och vilka alternativ som finns i fråga om arbetsresan, samt att fundera på hur detta kan påverka den egna hälsan och omgivningen. Helsingfors stad har nästan 40 000 arbetstagare i otaliga byråer. En stor skara motiveras att pröva och att öka sin fysiska aktivitet under arbetsresan genom att också beakta konditions-, trafik- och miljöaspekter. Projektet är tvåårigt och leds av stadens personal. Medverkande är dessutom personalcentralen, idrottsverket, miljöcentralen, stadsplaneringskontoret, Helsingfors Stads Trafik och I form för livet -programmet. Projektet sattes igång genom en enkät över arbetsresor. Genom den klarlades förutom personalens resesätt också hur fysiska aktivitet förvekligades under arbetsresan. Över 6 000 besvarade en-

Helsingfors stad, idrottsverket, personalmotionen Motionsplanerare Eeva-Liisa Rautiainen tel. (09) 310 878 21, 050 516 0717, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi

33


Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Materiaalit ja viestintä –› Kipinät-lehti.

R k

K

I

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

S T I K k O

34


Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta­ hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lapin Liikunta ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fi Puh. 0400 478 134 Kotipolku 2, 55120 Imatra www.eklu.fi

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fi Puh. 040 832 9321 Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemi www.lapinliikunta.com

Etelä-Savon Liikunta ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fi Puh. 044 341 0057 Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053 Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. 0400 463 790 Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fi Puh. 040 595 4195 Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinki www.eslu.fi

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. 050 5360 334 Liisankatu 11, 28100 Pori www.liiku.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fi Puh. 0207 482 603 Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tampere www.hlu.fi

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. 050 406 4789 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki www.plu.fi

Kainuun Liikunta ry

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924 Kauppakatu 21, 87100 Kajaani www.kainuunliikunta.fi

Päivi Hamunen, paivi.hamunen@pokali.fi Puh. 040 773 9243 Rantakatu 35, 80100 Joensuu www.pokali.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fi Puh. 0440 916 075 Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkola www.kepli.fi

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fi Puh. 050 308 7711 Sammonkatu 6, 90570 Oulu www.popli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Pohjois-Savon Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fi Puh. 010 666 2404, 045 650 3771 Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä www.kesli.fi

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400 Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopio www.pohjois-savonliikunta.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405 Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvola www.kymli.fi

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fi Puh. 040 552 9233 Urheilukeskus, 15110 Lahti www.phlu.fi

35


TEKSTI: ANNA SUUTARI KUVA: GIS

Virikkeitä vertaisohjaajille

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä Liikuntaneuvonnan nykytilanteen kartoitusta ja tulevaisuuden kehittämistoimia varten KKI-ohjelma toteutti Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn keväällä 2013. Kysely lähetettiin Liikunnan aluejärjestöjen kautta kaikkiin Suomen kuntiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on lähes 4,5 miljoonaa. Kyselyn tuloksista ja liikuntaneuvontaa käsitelleistä taustaselvityksistä syntyi Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -raportti. Raportissa esitellään kyselyn tuloksia ja pohditaan niiden merkitystä valtakunnallisesti asetettujen liikuntaneuvonnan tavoitteiden ja KKI-ohjelman tulevien toimenpiteiden osalta. Lisäksi selvityksessä annetaan kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Raportin ovat kirjoittaneet Sari Kivimäki ja Katariina Tuunanen. • 68 sivua, kuvitettu • Maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

Matka hyvään kuntoon KKI-kunto-opas on uudistunut ja on nyt nimeltään Matka hyvään kuntoon! Työikäisille suunnattu opas sisältää käytännön ohjeita siihen, kuinka aloittaa liikkuminen ja lisätä arjen aktiivisuutta sekä miten kohentaa vähitellen lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa. Matka hyvään kuntoon -opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. Oppaasta löytyy myös helposti toteutettavia liikkuvuusharjoituksia. Oppaan suunnittelusta ovat vastanneet Sari Kivimäki, Kirsti Siekkinen ja Niina Valkama. • 32 sivua, A4-kokoinen nelivärinen seinäkalenteri • Maksuton, tilaaja maksaa toimituskulut

36


Esimerkkijumppa Matka hyvään kuntoon -oppaasta Kuvat: Jiri Halttunen

Keppijumppa (kevyt):

Tee kutakin liikettä 10 kertaa, kaksi kierrosta. Välineenä voit käyttää moppia, kävelysauvaa, haravaa tms. 1. Alkulämmittely: Tee keppi käsissä yläraajoilla laajaa kahdeksikkoa vartalon edessä. Jousta hieman polvista.

1.

2.

2. Käsilihakset: Nosta kädet ylös ja laske hartiatasolle alas. Jousta liikkeen aikana polvista. 3. Yläselän liikkuvuus: Nojaa pepulla puuhun tai seinään. Jätä polvet hieman koukkuun. Aseta keppi hartioille, pidä keskivartalo napakkana ja kierrä ylävartaloa puolelta toiselle. 4. Jalkalihakset: Laita keppi maahan pitkittäin ja tee pieniä hypähdyksiä kepin yli polvista hieman joustaen. 5. Selkä- ja jalkalihakset: Maastaveto kepillä. Seiso ryhdikkäästi. Laske keppi selkä suorana reisiä pitkin polvien alapuolelle. Ojenna sitten vartalo takaisin ylös. 6. Selän liikkuvuus: Seiso haara-asennossa keppi hartioiden edessä ja pidä keskivartalo napakkana. Nosta keppi ylös ja kallista vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Laske joka kallistuksen jälkeen yläraajat hartiatasolle eteen.

3.

5.

4.

6.

37


KKI-materiaalit MAKSUTON KKI-MATERIAALI KKI-yleisesite •

IFFL-broschyr med allmän information

Hanketukiesite •

sisältää hanketuen hakuohjeet

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! •

sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana! •

under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”filis” innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

Koulutustukiesite

KKI-kuntokortti

SuomiMiehen treeniopas

sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen oman liikkumisen seurantaan tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti •

istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

Julisteet

• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä •

sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Konditionshandbok för finska män • •

innehåller ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande tips om olika motionsformer

KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon • •

turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

SuomiMiehen säätöjä •

kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä 8 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti •

tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

RAPORTIT Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä •

esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen 68 sivua

Kunnossa kaiken ikää – Aktiivisena arjessa

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa

sisältää tiivistettynä perustiedot arkiliikunnasta, hyvästä syömisestä ja istumisen vähentämisestä 8 sivua, kuvitettu

esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisesta arvioinnista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla 40 sivua

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi – Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi

• •

Uudistunut KKI-kunto-opas on nyt nimeltään Matka hyvään kuntoon! Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestävään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla. sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

IFFL-motionshandbok • •

motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna tips för god ergonomi samt gott sinnelag

KKI-kunto-opas 60+ • •

38

sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

• • •

HEAT-laskentatyökalu kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvion laskemiseen Maailman terveysjärjestön kehittämän työkalun suomenkielinen opas 68 sivua

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma • •

kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoittavista organisaatioista 60 sivua


KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti • •

tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset 48 sivua

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 – TEAviisari • •

nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi 16 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä • •

kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen kokemuksia 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti • •

tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan 36 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e • • •

kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn selkeät kuvalliset liikeohjeet 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e • • •

opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla valmiita venyttelyohjelmia 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e • • •

virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e • • •

perusteita ja käytännön ohjeita antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät 44 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

MUUT JULKAISUT

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e •

Taukojumppaopas 10 e • •

antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla 38 sivua

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • •

Toiminnallinen harjoittelu 10 e • •

tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e • • •

vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista 24 sivua

liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville

kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM tarjoushinta 5 e • •

tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e • • •

seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista 28 sivua

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTA KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp. Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. LIKESin toimistosihteerit Sari Muhonen ja Sirkku Majori käsittelevät tilaukset.

39


KKI-toimisto

Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

www.kkiohjelma.fi

ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen 0500 542 193 jyrki.komulainen@likes.fi

tiedotussihteeri Anna Suutari 0400 247 986 anna.suutari@likes.fi

hankevalmistelija, vs. hanketuet Anna Jämsén 050 441 4025 anna.jamsen@likes.fi

ohjelmakoordinaattori Niina Valkama 0400 247 390 niina.valkama@likes.fi

kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki 050 366 1162 liisamaria.kinnunen@likes.fi kenttäpäällikkö Sari Kivimäki 0400 247 444 sari.kivimaki@likes.fi ohjelmakoordinaattori Miia Malvela 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi

tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen 050 441 3692 katri.vaisanen@likes.fi materiaalitilaukset toimistosihteeri Sirkku Majori tilaukset@likes.fi maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen 0400 261 022 pirjo.tolvanen@likes.fi

hankekoordinaattori, vs. Tanja Onatsu 040 588 0263 tanja.onatsu@likes.fi

KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Matleena Livson, Valo ry Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Profile for Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kipinät 1/2014  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman lehti terveysliikunnasta kiinnostuneille.

Kipinät 1/2014  

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman lehti terveysliikunnasta kiinnostuneille.

Advertisement