Issuu on Google+

RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI

3 2012

MURENEEKO YHTEISÖLLISYYS? 8

Ei enää laskuja, kiitos!

» Velkakierre poikki. s.14

VALVONTA UUDISTUU 24


Hyvän tekijä

teksti jaakko liikanen kuva mari männistö

Turvaa opintielle 1

2

3

Olen Satu Rautias-Barnett, 43-vuotias perheellinen auralainen. Työskentelen aikuissosiaalityössä. Auran vanhempainyhdistys ry:n toiminnassa olen ollut vuodesta 2008, jolloin yhdistys perustettiin. Olen toiminut tähän asti varapuheenjohtajana, nyt olen myös yhdistyksen varasihteeri. K U K A O LET ?

M ITÄ TO I M I NTA VAN H E M PAI N Y H D I ST Y K S E S SÄ S I N U LTA VA ATI I?

Aktiivista osallistumista ja sitoutumista. Vapaaehtoistyö vie melko paljon aikaa. Kokoustamme noin kerran kuukaudessa, mutta väliin mahtuu esimerkiksi järjestettävien tapahtumien suunnittelua. Töitä pitää tehdä välillä lujastikin projektien eteen. Olemme aktiivinen ja toimelias yhdistys, ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti. M I K Ä SI N UA K AN N USTA A VAPA AE HTOI ST YÖHÖN?

Haluan olla kehittämässä ja luomassa turvallisempaa ja viihtyisämpää oppimisympäristöä lapsille ja nuorille. Etenkin huoltajilta saatu positiivinen palaute kannustaa jatkamaan. MIK Ä ON ARVOKK AINTA TUKEA , JOTA JÄRJESTÖ

4

2

Suomen vanhempainliiton kotisivuilta olemme poimineet esimerkiksi ajankohtaisia aiheita ja teemoja, joita olemme hyödyntäneet. Liitto järjestää yhdistyksille myös mielenkiintoisia koulutuksia. On hienoa, että on olemassa taho, jolta voimme myös tarvittaessa kysyä neuvoa. S I N U LLE TARJOA A?

3/2012

HUOLTAJIEN POSITIIVINEN PALAUTE KANNUSTAA.


3/2012

Ikuista on vain muutos

TÄSSÄ NUMEROSSA

ray on yhä hyvin samanlainen kuin syntyessään. Se on järjestöjen ja valtion yhdessä muodostama julkisoikeudellinen yhdistys. Se järjestää omalla tuotealueellaan rahapelejä ja luovuttaa niistä kertyvän liikevoiton yleishyödyllisiin tarkoituksiin, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteiskunta on kokenut ensin teollisen ja sitten jälkiteollisen mullistuksen palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi, olemme vaurastuneet ja yhteiskunnan rakenteet ja myös arvomme ovat monin tavoin muuttuneet. Kaikesta tästä huolimatta ray:n perusajatus ja rakenteet ovat säilyneet hämmästyttävän muuttumattomina. Oikeastaan merkittävin muutos on tapahtunut siinä, että valtio, joka aikaisemmin oli vain järjestöjen hallintokumppani ray:ssä, on nyt tullut niiden rinnalle merkittäväksi edunsaajaksi. Vielä parikymmentä vuotta sitten ray:n liikevoitto jaettiin avustuksina järjestöille miltei kokonaisuudessaan. Nyt valtio ottaa jo arpajaisverona ja momenttikohtaisiin budjettimenoihin parisataa miljoonaa, kun järjestöjen avustuksiin osoitetaan kolmisensataa miljoonaa euroa. Järjestöjen kannalta olisi tietenkin tärkeintä, että avustuksiin käytettävä rahamäärä kasvaisi mahdollisimman tasaisesti. Viime vuosina on valitettavasti jääty jo alle vuonna 2003 saavutetun 300 miljoonan euron tason. Koko ray-järjestelmän kannalta tärkeintä on se, millaisia hyvinvointituloksia avustuksilla saadaan aikaan. Itse toiminnan ja sen tulosten on vakuutettava päättäjät ja kansalaiset ray:n tukeman toiminnan tarpeellisuudesta. Ei ole kovinkaan vaikea ennustaa, että koko ray-yhteisö on suurten muutosten edessä, eikä siihen tarvita 75 vuotta, pikemminkin kymmenesosa siitä. Pärjäämme tässä myllerryksessä sitä paremmin, mitä nopeammin oivallamme muutoksen välttämättömyyden.

JAAKKO LUKUMAA

VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee

Idan ja muiden RAY:n avustusvalmistelijoiden syksy on työntäyteinen s. 20. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan l ­ ehti.

Turuntie 42, 02650 Espoo. tukipotti@ray.fi päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, 040 820 1829, liisa.kairesalo @ray.fi toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos 6 700 issn 1796-9921 Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1.

Toiminnan on vakuutettava päättäjät.

MATTI HOKKANEN

Viestintäjohtaja

RAY

7 Valmistaudu seurantakyselyyn 8 Kari Välimäki uskoo äänitorviin 10 Avustuskriteerit koottiin yhteen 12 Emma & Elias laittoi jamit pystyyn 14 Velkakierteestä omille jaloille 20 Hakemus kulkee pitkän tien 24 Tarkastajat terästäytyvät 26 Bändileiri kuulovammaisille

PÄÄKIRJOITUS

E N S I V U O N N A 75 V U OT TA TÄY T TÄVÄ

3


RAY

koonnut liisa kairesalo

SOSTE kouluttaa SOSTE Suomen sosiaali- ja

terveys ry järjestää erilaisia koulutuksia, työpajoja ja keskustelutilaisuuksia järjestöille. Koulutusten tavoitteena on lisätä järjestöjen osaamista sekä vuoropuhelua eri yhteistyötahojen välillä. SOSTEN VERKKOSIVUILLA WWW.SOSTE.FI ON TARKEMPAA TIETOA LOPPUVUODEN 2012 KOULUTUKSISTA JA TILAISUUKSISTA.

SOSTEN KALENTERI

AJANKOHTAISET

Lokakuu 1.10. Social marketing -aamukahvitilaisuus 3.10. Etelä-Pohjanmaan hankefoorumi – Kiireen kesytys 9.10. Arvioinnin perusteet -koulutus, Oulu 11.10. Strateginen viestintä järjestöissä: tie tavoitteisiin ja vaikuttavuuteen 15.–16.10. Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

4

Demokratia on myös lasten osallisuutta oikeusministeriön demokratiapalkinnolla tuodaan tänä vuonna esiin lasten ja nuorten osallistumisoikeuksia yhteiskunnassa. ray on jälleen mukana demokratiapalkinnon viestinnässä. 10 000 euron demokratiapalkinto jaetaan marraskuussa kolmelle toimijalle, jotka työskentelevät demokratiakasvatuksen parissa ja edesauttavat lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista eri elämäntilanteissa. Palkinto voidaan jakaa myös lasten ja V U OS IT TA I N JA ET TAVA LL A

nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Demokratiakasvatus on esimerkiksi aktiivisen kansalaisuuden luomista sekä lasten ja nuorten yhteiskunnallisten tietojen, vaikutustaitojen ja osallistumishalujen vahvistamista. Ehdokkaiksi voi ilmoittaa yksittäisen toimijan, ryhmän, järjestön tai organisaation, jonka toiminta koskee alle 29-vuotiaita. PALKINNONSAAJIA VOI EHDOTTAA 14.9.–15.10. OSOITTEESSA WWW.OTAKANTAA.FI

Marraskuu 1.11. Ajankohtaista EU:ssa koulutus 6.11. Arvioinnin jatkokoulutus, Kuopio 8.11. Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 13.11. Projektikoulutus: Onnistu projektissa, Seinäjoki 15.11. Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumi 21.–22.11. Talous- ja hallintopäivät järjestöille – Seuraa ja raportoi! 23.11. Ehkäisevän työn ajankohtaisseminaari 28.11. Innomarkkinat Joulukuu 4.12. Arvioinnin jatkokoulutus, Turku 4.12. Vapaaehtoisten päivä 10.12. Digitaalinen järjestöviestintä: sosiaalista mediaa ja joukkoistettua hyvinvointia

3/2012

Anna palautetta valvontalomakkeista vuosiselvityksissä käytettäviä valvontalomakkeita. Uusista lomakkeista kaivataan järjestöiltä palautetta. Lähetä palaute sähköpostitse osoitteeseen vuosiselvityspalaute@ray.fi. Valvontalomakkeet uudistettiin, koska pitkään käytössä olleet lomakkeet eivät R AY U U D I STI

enää vastanneet nykyajan käytäntöjä. Taustalla oleva lainsääntö on muuttunut. Lisäksi halutaan kiinnittää tarkemmin huomiota muun muassa työajan seurantaan, ostopalvelujen käyttöön sekä avustuksen saajien lähipiiristä tehtyihin hankintoihin.

UUDET VALVONTALOMAKKEET JA NIIDEN TÄYTTÖOHJEET OVAT RAY:N VERKKOSIVUILLA AINEISTOPANKISSA.


Verkossa Ikä tuo mukanaan tietoa, taitoa ja kokemusta. Herra ja rouva Eloisa ovat Eloisan iän ja positiivisen ikääntymisen sanansaattajia.

Turvallisesti netissä

Eloisaa ikää! SU N N U NTAINA 7.10. vietetään Vanhusten-

päivää, ja samalla käynnistyy Vanhustenviikko. Tällöin myös ray:n avustusohjelma Eloisa ikä starttaa positiivisen ikääntymisen seminaarilla, joka järjestetään Valkoisessa Salissa 10.10. Eloisa ikä -avustusohjelma on vuoteen 2017 jatkuva ray:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Kokoamalla yhteen ikäihmisiin kohdistuvia hankkeita Eloisa ikä luo muun muassa edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle sekä kehit-

tää paikallisia yhteistyömalleja. Tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin hyvää arkea ja ikäihmisten hyvinvointia uhkaavat tekijät. Eloisa ikä -ohjelma muuttaa ikääntymiseen liittyviä asenteita myönteisemmiksi. Positiivisen ikääntymisen lähettiläiksi Eloisaan ikään on pestattu herra ja rouva Eloisa – tyylikkäästi ikääntynyt pariskunta, joka vetreytyy arjen haasteiden keskellä yllättäviinkin suorituksiin. Eloisat ovat jatkossa mukana avustusohjelman viestinnässä niin paperilla kuin elävinä hahmoinakin.

Pelastakaa Lapset tekee nettiturvallisuustyötä, jonka tavoitteena on lasten aseman ja oikeuksien turvaaminen ja edistäminen internetissä sekä muussa digitaalisessa mediassa. Pelastakaa Lapset on ylläpitänyt vuodesta 2002 lähtien Nettivihjettä, johon internetin käyttäjät voivat ilmoittaa verkossa kohtaamastaan laittomasta aineistosta. Nettiturvallisuustoiminnot tekevät tiivistä yhteistyötä mediakasvatustyön ja verkkonuorisotyön (Manteli- ja Kriisichat) toimintojen kanssa. WWW.PELASTAKAALAPSET.FI /TOIMINTA/NETTITURVALLISUUSTYO

Päihdelinkistä tukevaa tietoa Pakka sekaisin tavallisilla perheillä -avustusohjelma kokosi koko perheen korttipeliin valikoiman tavallisia suomalaisia perheitä. Mukana ovat muun muassa sateenkaariperhe, lapseton perhe, maahanmuuttajaperhe, sijaisperhe, adoptioperhe ja naapuriperhe. Kaikkia heitä yhdistävät arjen ilot ja pulmat, ja joskus apua tarvitaan myös perheen ulkopuolelta. Korttipeliä jaetaan Emma & Elias -tapahtumissa. E M M A & E LI A S

Päihdelinkki on Suomen suosituin internetpalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Palvelu on tarkoitettu päihteiden käyttäjille ja heidän läheisilleen sekä päihdetyön ammattilaisille ja opiskelijoille. Päihdelinkki-sivustolla on asiantuntijatietoa päihteistä, itsearviointitestejä, keskustelupalstoja ja neuvontaa päihteistä. Palvelun tuottaa A-klinikkasäätiö RAY:n tuella. WWW.PAIHDELINKKI.FI

WWW.EMMAELIAS.FI

5


Peliuutiset

RAY:n tuotot nousussa Myös ray.fi-pelipalvekasvoivat tammi-kesäluun rekisteröityneiden INTERNETkuun välisenä aikana yli määrä on lähes kaksinPELIEN SUOSIO kuusi prosenttia viime kertaistunut viime vuoKASVOI. vuoden vastaavaan ajanden vastaavaan aikaan kohtaan verrattuna. verrattuna. RekisteröityTuottoa kertyi puolessa neitä pelaajia oli elokuun vuodessa lähes 378 millopussa noin 185 000. joonaa euroa, josta 76 prosenttia tuli ray:n yrityskumppaneiden tiloissa yrityskumppaneiden tiloissa olevista olevien raha-automaattien pelaaminen raha-automaateista, 13 prosenttia ray:n on ollut nousussa alkuvuonna. Paikpelisaleista, kuusi prosenttia internetkakuntakohtaisten tilastojen mukaan peleistä, neljä prosenttia Casino Heleniten alkuvuonna pelattiin kymensingistä ja kaksi prosenttia ravintoloissa laaksolaisella Virolahdella, jossa asuolevista pöytäpeleistä. kasta kohden laskettuna automaattiTuotot ovat nousseet selkeimmin pelaamiseen käytettiin noin 155 euroa. Casinolla, jossa nousua viime vuoden Summa on yli 24 euroa enemmän kuin vastaavaan aikaan verrattuna on yhdekvuotta aiemmin vastaavana aikana. Toisän prosenttia sekä internetpeleistä, seksi eniten pelattiin eteläpohjanmaajoissa kasvua on jopa 68 prosenttia. laisessa Töysässä, jossa pelaamiseen käyInternetpelien suosion kasvua selittää tetty summa on laskenut neljällä eurolla muun muassa se, että monista ray:n 134 euroon. Kolmanneksi eniten pelatpelipisteistä tutuista raha-automaattitiin eteläsavolaisella Pertunmaalla, jossa peleistä on kuluneena aikana julkaistu asukasta kohden laskettu automaattiinternetissä pelattava versio. pelaamiseen käytetty summa on laskenut – Ensimmäisen puolen vuoden jälnoin kymmenellä eurolla 132 euroon. keen näyttää siltä, että ray:n tämän Koko maassa asukasta kohden lasvuoden tuotto- ja liikevoittotavoitkettuna automaattipelaamiseen käyteet täyttyvät, ray:n toimitusjohtaja tettiin 61 euroa, joka on noin euron Velipekka Nummikoski arvioi. enemmän kuin vuotta aiemmin. R AY: N P E LI E N T U OTOT

RAY:n Etuasiakkuus käynnistyi on monipuolinen kanta-asiakasohjelma, jolla tavoitellaan tunnistautuneen pelaamisen kasvua ja asiakastuntemuksen paranemista. Ohjelma tarjoaa RAY:n pelaajille mielenkiintoisia etuja ja antaa tehokkaat välineet oman pelaamisen hallintaan. RAY:n Etuasiakas pääsee muun muassa tavoittelemaan 10 ja 1000 euron Onnenpotti-voittoa sekä osallistumaan asiakasarvontoihin, joissa palkinnot vaihtelevat tuotteista matkalahjakortteihin. Etuasiakkuutta käytetään omalla debit-maksukortilla (pois lukien OP-Pohjolan kortit) sekä matkapuhelimeen ladattavalla mobiiliasiakaskortilla. Etuasiakkaaksi voi liittyä 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on suomalainen henkilötunnus sekä suomalaisen pankin tilinumero. Liittyminen on ilmaista ja onnistuu ray.fi-verkkopalvelussa, RAY:n pelisaleissa, Casino Helsingissä ja R-kioskeilla. R AY ETUA S I A K K U U S

6

3/2012

EUROA/ASUKAS TAMMI–KESÄ2011 EUROA/ASUKAS TAMMI–KESÄ 2012

VIROLAHTI 154,64 130,47 TÖYSÄ 134,82 138,81 PERTUNMAA 132,85 142,52 FORSSA 118,81 115,56 KYYJÄRVI 115,37 121,73 UTSJOKI 111,33 105,49 AURA 100,33 98,20 KITTILÄ 94,93 99,00 KEMI 93,71 94,47 HARTOLA 93,01 95,47 RAY

LISÄTIETOJA ETUASIAKKUUDESTA SAA OSOITTEESTA WWW.RAY.FI/ ETUASIAKAS SEKÄ RAY:N KULUTTAJA-ASIAKASPALVELUSTA, PUH. 0100 879 00 (PVM/MPM).

PAIKKAKUNNAT, JOISSA PELATTIIN RAHA-AUTOMAATTEJA ENITEN TAMMI–KESÄKUUSSA 2012


MITÄ ENSI VUONNA KYSYTÄÄN? Vuonna 2013 otetaan seurantajärjestelmän ensimmäiset askeleet yhdessä järjestöjen kanssa. saajien on tehtävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ray:lle selvitys avustuksen käytöstä. Vuonna 2013 pyydetään lisäksi ensimmäiset kohdekohtaiset tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset osana vuosiselvitystä. ray:n seurantajärjestelmä otetaan portaittain käyttöön. Ensimmäisenä se koskee suurimpia Ak-avustusten saajia eli niitä, jotka saavat Ak-avustusta vuodessa yli 100 000 euroa. Lisäksi seurantajärjestelmään pääsevät ensimmäisinä mukaan Emma & Elias -avustusohjelmassa mukana olevat järjestöt. Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä kysytään muun muassa seuraavia asioita: K A I K K I E N AV U S TU K S E N

Mitä mieltä vapaaehtoiset ovat? Millaista tukea ja koulutusta vapaaehtoistyöntekijät ovat saaneet tehtäviensä hoitamiseen? Millaisia näkemyksiä vapaaehtoistyöntekijöillä on toiminnan sisällöstä, toteutustavasta ja kehittämistarpeista? Mitä mieltä toimintaan osallistuneet ovat? Kokoa palautetta toiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta sekä hyödyistä ja vaikutuksista. Minkälaisia odotuksia ja ideoita osallistujilla on toiminnan kehittämiseksi? Mitä mieltä yhteistyökumppanit ovat? Mitkä ovat keskeiset kumppanit ja millainen rooli heillä on toiminnan toteuttamisessa? Mitä mieltä yhteistyökumppanit ovat toiminnan sisällöstä, tuloksista ja vaikutuksista? Onko heillä ajatuksia toiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi? TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSELVITYS ON VERKKOSIVUJEN AINEISTOPANKISSA VUODEN 2012 LOPULLA. WWW.RAY.FI/JARJESTOT

RAY:n seurantatiimi palvelee ja auttaa kaikkia avustuksen saajia.

Toteutuvatko tavoitteet? Arvioi aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia: mitä toiminnalla saavutettiin, mitä jäi saavuttamatta ja miksi?

Ota yhteyttä: Seurantavastaava Anne Merjovaara p. 09 4370 2309 / 040 591 7096, anne.merjovaara@ray.fi

Millaisesta ja kuinka laajasta toiminnasta on kyse? Kuinka paljon yhdistyksessä tai liitossa on jäseniä, toimintaan osallistuvia, työntekijöitä ja vapaaehtoisia? Entä mitkä ovat toiminnan keskeiset kohderyhmät?

Seurantavastaava Samuli Koiso-Kanttila p. 040 673 8460 samuli.koiso-kanttila@ray.fi

Minkälaista porukkaa toimintaan osallistuu? Kuinka paljon toiminnassa on mukana naisia ja miehiä? Minkä ikäisiä he ovat? Mikä on osallistujien työeläm��status (opiskelija, yrittäjä, palkansaaja, työtön, äitiys- tai isyyslomalla/hoitovapaalla, eläkkeellä ym.)?

Mitä mieltä työntekijät ovat? Mikä on työntekijöiden näkemys toiminnan sisällöstä ja toteutustavasta? Mitkä ovat työntekijöiden mielestä toiminnan tärkeimmät tulokset ja vaikutukset? Mikä on työntekijöiden näkemys toiminnan kehittämistarpeista? Miten organisaatio tukee työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista?

Seurantavastaava Ulla Hartvig p. 09 4370 2104 / 040 017 2011 ulla.hartvig@ray.fi Seurantavastaava Satu Niemelä p. 09 4370 2776 satu.niemela@ray.fi Seurantapäällikkö Janne Jalava p. 09 4370 2819 / 040 350 1538 janne.jalava@ray.fi

7


Vaikuttaja – Järjestöjen tärkein tehtävä on asiakkaan puolesta puhuminen, kanavana oleminen, sillä ei julkinen sektorikaan toki virheetön ole. Ja puutteista on hyvä pitää ääntä tarpeeksi ajoissa, Kari Välimäki toteaa.

8

3/2012


teksti pekka vänttinen kuva maria miklas

Kuoliaaksi syleilemisen vaaraa ei ole Sapluuna toimii, kun roolit ovat selvät. Ministeriö ei määrittele mitä järjestöt voivat tehdä, mutta vuoropuhelua tulee olla – kriittistäkin. Sulkapalloilija Ville Lång taistelee, häviää, mutta voittaa suomalaisten sympatiat. Kun ilmenee, että urheilija on edennyt kisoihin ilman järjestelmän tukea, käynnistää tunnettu urheilumanageri kampanjan: mikäli luette Långin Twitteriin lähettämän viestin, lähettäkää urheilijalle tukena yksi euro. Vuorokaudessa rahaa kertyy nelisen tuhatta. Kuka enää kaipaa kansalaisjärjestöjä, kun hyvän asian edistäminen on näin yksinkertaista? – Perusajatus on aivan sama kuin aikaisemminkin. Jokin asia koetaan tärkeäksi, ja sitä ryhdytään viemään eteenpäin. Mutta toki, tuo heijastaa elämänrytmiämme. Hankkeita syntyy nopeasti ja verkostomaisesti, ne elävät hetken ja poistuvat, kun asia on hoidettu. Haasteena on, että ei synny pitkäjänteistä yhteisöllisyyttä, vastaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön tehtävät juuri jättänyt Kari Välimäki. Ilmiö ei ole yhtäkkiä syntynyt. Pikaruokakulttuuri on levinnyt vähitellen muuhun yhteiskuntaan. Pysähtyminen pidemmäksi aikaa jonkin asian ääreen on tullut entistä vaikeammaksi. Tässä piilee Välimäen mukaan myös kansalaisjärjestöjen suuri dilemma: kuinka sitouttaa, sillä pohjimmiltaan kauneus ei piile rahassa vaan oikeassa yhteisyydessä. Välimäki hakee selkänojan tiedemaailmasta. – Antti Eskola puhui palveluyhteiskunnasta, missä kansalainen vain keräilee poliittiset kantansa, uskonnolliset tarpeensa ja hyvinvointipalvelunsa, mutta ei ole enää osa yhteiskuntaa. Kotitaloudesta tulee taloudellinen yksikkö, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa. Tämän ääriyksilöllistymisen vastapainoksi tarvitaan Välimäen mukaan ehkä enemmän kuin koskaan juuri vapaaehtoisuuteen nojaavaa järjestötoimintaa. – Monilla nuorilla on vaikeuksia olla tekemisissä kasvotusten toisen kanssa. Se on niin paljon vaikeampaa kuin kavereiden keräily Facebookissa. Järjestötoiminnalla on, ja pitää olla, yhteisöllisyyttä luova ja vahvistava perusvire. PAL ATA AN PA H ETK E K S I O LY M PIAL AI S I I N .

Pois laitoskeskeisyydestä Hyvinvointimallin pelastamiseksi ja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi Välimäki ehdottaa radikaalia kunta- ja palvelurakenne-

uudistusta. Hänen visiossaan se merkitsisi alueellisesti suurempia ja elinkeinopoliittisesti kantokykyisiä kokonaisuuksia, joissa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito sekä sosiaaliturvaan liittyvät palvelut limittyisivät saumattomasti. Rahoitus hoituisi valtionosuusjärjestelmällä, minkä jälkeen yksiköt voisivat päättää kuinka palvelunsa järjestävät – tuottamalla itse, ostamalla yksityiseltä vai tilaamalla järjestöiltä. Yhtä kaikki, suunta on poispäin laitoskeskeisyydestä. Vaikka iso kuva väistämättä muuttuu, Välimäen mukaan järjestöjen asema pysyy ja jopa vankistuu. – Järjestöjen ensimmäinen tehtävä on luonnollisesti äänitorvena toimiminen. Toista kohtaa kutsun vertaistuen tarjoamiseksi. Se on näyttämistä esimerkin avulla, että elämästä selviää toimimalla toisella tavalla. Lisäksi mainitsisin palvelutuotannon kehittämisen. Niiden, joita asiat koskevat, on voitava sanoa, mikä parhaiten auttaa. Monet järjestöjen kehittämät ratkaisut ovatkin nousseet osaksi julkista palvelua, Välimäki kiittelee ja muistuttaa ministeriön strategiaan kirjatusta yhteistyöstä järjestökentän kanssa. Malli siis toimii, kunhan roolitus on selkeä. Uusia linjauksia suhteessa järjestöihin tai ray:een ja sen avustusten jakoon ei ole suunnitteilla. – Kuoliaaksi syleilemisen vaaraa ei ole. Ministeriö ei määrittele mitä järjestöt voivat tehdä, valtiovallan ei pidä ohjailla. Mutta käymme toki vuoropuhelua, eivätkä läheiset suhteemme saa olla este kriittisenkin palautteen antamiselle, muotoilee Välimäki. Nyt siihen olisi hyvä hetki, kansliapäällikön tehtävät ovat päättymässä. – No, pääsääntöisesti järjestöjen kanssa tehtävä työ on erittäin hyvää. Ainoa hankaluus on ollut se, että tukea ei ole aina käytetty sinne mihin se on tarkoitettu, viittaan joihinkin yksittäistapauksiin. Ikävähköä on ollut myös hieman yksioikoinen näkemys, että toiminnan pitäisi liikkua kohti kilpailutettavaa rakennetta. Myös ammattimaistumisen kanssa on oltava tarkkana. Järjestöjen tulisi voimaantua uudestaan peruslähtökohdistaan ja palkattujen ihmisten on annettava tilaa myös palkatta toimiville, jotta osallisuus ja vapaaehtoisuus säilyvät, sanoo Välimäki, Sosiaaliturvan keskusliiton kultaisen ansiomitalin haltija. – Siitä olen hyvin ylpeä. Että byrokraatille myönsivät.

9


Lisää läpinäkyvyyttä avustusharkintaan Avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit koottiin yhteen. teksti pirjo kupila

järjestöt saavat avustuspäätöksissä aiempaa yksityiskohtaisemmat perustelut sille, miksi avustus on myönnetty tai evätty. Uudistus koskee jo nyt käsittelyssä olevia vuoden 2013 avustushakemuksia. Uutta käytäntöä varten ray:n avustusosasto teki keväällä yhteenvedon, johon se listasi ja kuvasi avustusten myöntämisessä noudatettavat periaatteet ja kriteerit avustuslajeittain. ray:n verkkosivuilla julkaistun asiakirjan tavoitteena on lisätä avustusharkinnan yhdenvertaisuutta ja läpinäkyvyyttä. – Yhteenveto avustuslajikohtaisista periaatteista ja avustuskriteereistä autENSI VUODESTA ALKAEN

LAATIKOISSA ON HAVAINNOLLISTETTU JOITAKIN AVUSTUSLAJIKOHTAISIA PERIAATTEITA JA AVUSTUSKRITEEREITÄ. NE OVAT KOKONAISUUDESSAAN RAY:N VERKKOSIVUILLA.

AY YLEISAVUSTUS (AY)

» Laajuus: toiminnan pitää olla vakiintunutta ja valtakunnallista. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Kuinka järjestelmällisesti ja kattavasti järjestö tavoittaa ja palvelee kohderyhmäänsä? Kuinka avoimesti se tarjoaa tietoa kaikille asiasta kiinnostuneille? » Yhteiskunnallinen merkitys: mikä on järjestön asema ja merkitys terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansalaistoiminnan edistäjänä? » Laatu ja suunnitelmallisuus: onko toiminta suunnitelmallista ja tavoitteellista? Seurataanko ja arvioidaanko toimintaa jär-

10

3/2012

AK KOHDENNETTU TOIMINTA-AVUSTUS (AK)

jestelmällisesti? Laadukkaaseen toimintaan kuuluu myös jatkuva kehittäminen. » Tulokset ja tavoitteet: onko toiminnalle asetettu mitattavat tavoitteet?

u n e et , Vakiint n a l l i s et n u k a t l va t jä r j e s t ö

» Ajankohtaisuus ja tarpeellisuus: avustuksen käyttötarkoitusta voi päivittää, kun tarpeet toimintaympäristössä muuttuvat. Hakuvaihe on oikea ajankohta nostaa esille uusia toiminnan tarpeita ja sisältöjä. Ulkopuolisen tahon näkemys uuden toiminnan tarpeellisuudesta on hakijalle eduksi. » Tulokset ja vaikutukset: onko tavoitteet yksilöity ja onko niillä konkreettiset mittarit? Vaikka Ak-avusteinen toiminta on luonteeltaan jatkuvaa, sille on silti asetettava selkeät, mitattavissa ja seurattavissa olevat tavoitteet. Toteutuksen ja tavoiteltujen tulosten on oltava myös realistisia suhteessa esitettyihin resursseihin.


taa hakijaa tulkitsemaan avustuspäätöksen perusteluja, sanoo valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen. Järjestön on avustusta saadakseen täytettävä paitsi avustuslajikohtaiset myös avustuslaista tulevat yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle. Avustusharkinnassa huomioidaan kaikkien avustuslajien kohdalla myös järjestön varallisuus ja taloudenhoito. Riittämättömät tiedot tai taitamaton taloudenhoito voivat evätä avustuksen. Järjestön varallisuutta ja taloudenhoitoa arvioitaessa keskeisiä kysymyksiä ovat: mitkä ovat järjestön omat ja muut käytettävissä olevat

YHTEENVETO AUTTAA HAKIJAA TULKITSEMAAN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUJA.

varat? Onko järjestön tai hankkeen talousarvio realistinen, ja onko järjestön kirjanpito, varainhoito sekä sisäinen hallinto ja valvonta järjestetty luotettavalla tavalla? Lisäksi avustettavien investointien pitää olla hinnaltaan kohtuullisia, ja hakijan on kyettävä huolehtimaan niiden omarahoituksesta ja käyttömenoista.

AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT VERKOSSA: WWW.RAY.FI > JÄRJESTÖT > AINEISTOPANKKI> OPPAAT > LINJAUKSET

B INVESTOINTIAVUSTUS (B)

» Tarve: harkitsemattomat investoinnit voivat kaataa järjestön koko talouden. Onko asuntojen rakentamisessa erityisryhmille huomioitu kohteen sijainti ja muu asuntotarjonta kohderyhmälle? Onko tavoiteltujen toimitilojen koko realistinen suhteessa järjestön toimintaan? » Samaan käyttötarkoitukseen tulevaa tilaa ei voida avustaa kuin kerran. Toimitilojen vaihdossa investointiavustuksista vähennetään aiemmin avustettujen toimitilojen avustukset tai huomioidaan varallisuusharkinnassa tilojen arvo. » Toiminnat: avustetuissa tiloissa voi harjoittaa vain avustuskelpoista toimintaa. Esimerkiksi palvelu-

CI toiminnan tilat eivät sisälly RAY:n avustamiin tiloihin. » Käyttöomaisuushankinnat liittyvät yleensä RAY:n avustamiin kehittämishankkeisiin tai kohdennettuihin toimintoihin. Toiminnasta erillistä käyttöomaisuutta ei avusteta.

PROJEKTIAVUSTUS (CI, CK)

» Yhteistyö: kuinka kumppanuudet ja verkostot on hyödynnetty hankkeessa? Ovatko kaikkien yhteistyökumppaneiden roolit ja tehtävät määritelty ja kuvattu hakemuksessa riittävän tarkasti? Tehtäväjaon ja roolien on oltava selvillä ja niihin on sitouduttava jo hakuvaiheessa. » Tavoitteet: ovatko tavoitteet realistisia?

i ne n , m a t n e k Ra i ne n , korjaam t a ha n k i n n

11 11


Huikea meno teksti liisa kairesalo kuvat wilma hurskainen

HUVILASSA Noelle laittoi helmat heilumaan.

Sohvi ja Kosti saivat Mimmien nimmarit.

Mimmit-duon vauhdikas tutkimusretki vei eri maanosien rytmeihin.

12

3/2012

Lounan lempikappaleessa lauletaan kultakaloista.


Aurinkoinen sunnuntai-ilta ja Huvila-teltta täynnä lapsia pomppimassa Mimmit-duon tahdissa. Näin starttasi RAY:n avustusohjelma Emma & Elias. RAY ja Lastensuojelun Keskusliitto kutsuivat elokuun lopussa lastensuojelujärjestöjen toiminnassa mukana olevia perheitä konserttiin Helsingin juhlaviikoille.

E M M A & E LI A S on RAY:n avustusohjelma lasten ja perheiden hyväksi. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Avustusohjelma kokoaa yhteen järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. WWW.EMMAELIAS.FI

Aarni kurkkii Emma & Elias tinttamareskista. Paavo ja Petrus pogoilemassa.

Tuure on ensimmäistä kertaa konsertissa.

Emma & Elias -konsertissa viihtyi noin 500 lasta ja aikuista.

13


Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet reilusti, ja erityisesti nuorten osuus velkaantuneiden joukossa on kasvanut.

ELÄMÄÄ teksti maiju mikkonen kuvat jaakko lukumaa

Velka ei ole ainoastaan taloudellinen kriisi vaan yhä useammin rahavaikeuksiin liittyy myös muita ongelmia. Pahimmillaan kokonaisuus voi suistaa ihmisen ulos yhteiskunnasta.

14 14

3/2012 3/2012


VELAKSI tämän vuoden alkupuoliskolla miljoona uutta maksuhäiriömerkintää, mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Niistä yli 32 000 merkittiin 18–29-vuotiaille. Edelliseen vuoteen verrattuna heidän osuutensa kasvoi 34 prosenttia. – Nuorten velkaongelmat ovat uusi ilmiö, jonka vakavuutta on tuskin täysin ymmärretty, toteaa Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar. Ilmiön taustalla hän näkee monia syitä. Ensimmäinen niistä on osaamisen puute. Eläminen nykyisessä luottoyhteiskunnassa vaatii talousasioiden hallintaa ja ymmärtämistä, mikä monelta nuorelta puuttuu. Koulut ja kodit eivät opeta näitä taitoja lapsille tarpeeksi. – Moni nuori saattaa ymmärtää hienosti maailman talouden rakenteita, mutta sitä mihin omat tulot riittävät, ei tajuta. S U O M A L A I S I LL E R E K I S TE R Ö ITI I N

Pantzarin mukaan myös kuluttamisen malli on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut. Yhteiskunta ympärillämme kannustaa meitä kuluttamaan ja välineitä siihen on tarjolla enemmän kuin koskaan. – Ennen kannustettiin säästämään, jotta voidaan ostaa. Nyt kannustetaan ostamaan, jotta sitten voidaan säästää, Pantzar kuvailee.

Ilman puhelinta ja työpaikkaa Julkista keskustelua ovat herättäneet erityisesti kertaluottojen eli pikavippien rooli velkaongelmien taustalla. Juha Pantzarin mukaan ne ovat vain jäävuoren huippu, ja sama pätee ylisuuriin yksittäisiin lainoihin. – Velkaantuminen moniin eri paikkoihin on tänä päivänä yleisin syy talousongelmiin. Vaikeuksien taustalla on hyvin tavallisia asioita: Jatkuu seuraavalla aukeamalla »

15


Jatkuu edelliseltä aukeamalta maksamattomia laskuja, luottokorttiostoksia, tililuottoja sekä nettiostoksia – elelyyn käytettyä rahaa. Monien kohdalla velkaa kertyy useiden vuosien ajan, ja summaa kasvattavat erilaiset lainojenhoitokulut. Maksumuistutusten jälkeen velat siirtyvät perintään ja ulosottoon, ja lopulta posti tuo tiedon maksuhäiriömerkinnästä. Nykypäivän luottoyhteiskunnassa maksuhäiriömerkintä eli luottotietojen menetys vaikuttaa arkeen monella tavalla: työpaikan tai vuokraasunnon saaminen voi olla hankalaa, jopa puhelinliittymän tai vakuutusten hankkiminen vaikeutuu. – Ja jos velkaa ehtii kertyä kymmenen vuoden ajan, voi summa olla niin suuri, että töihin meno ei enää tunnu mielekkäältä. Pantzarin mukaan maksuhäiriömerkintä voi toimia myös herätteenä hakea apua. – Kirjeen mukana tulee TakuuSäätiön ylläpitämän Velkalinjan puhe-

Takuu-Säätiön Jukka Heinonen ja Juha Pantzar ovat huolissaan vakavien velkaongelmien lisääntymisestä. Ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan järjestöjen välistä yhteistyötä.

16

3/2012

LÄHES 99 PROSENTTIA ASIAKKAISTAMME MAKSAA LAINAN TAKAISIN. linnumero, ja tässä vaiheessa moni soittaa meille ensimmäisen kerran.

Velat pois takauksen turvin Velkalinja on maksuton palvelunumero, jossa puheluihin vastaavat talouden asiantuntijat. Halutessaan voi soittaa myös nimettömänä. Puhelun aikana kartoitetaan soittajan taloustilanne ja neuvotaan, miten ongelmia kannattaa lähteä ratkomaan. Usein kehotetaan esimerkiksi ottamaan yhteyttä oman kunnan velkaneuvontaan. Useimmat Velkalinjalle soittajat ovat Juha Pantzarin mukaan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. – He haluavat maksaa velkansa ja heitä kannattaa auttaa. On kaikkien

etu, että he selviävät lainoistaan ja säilyvät työkykyisinä veronmaksajina. Puhelinneuvonnan ohella TakuuSäätiö myöntää lainatakauksia järjestelylainoihin sellaisille velkaantuneille, joille muun järjestelylainan saaminen ei esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän vuoksi ole mahdollista. ray:n avustuksista myönnettävän takauksen turvin velallinen voi ottaa pankista yhden matalakorkoisen järjestelylainan ja sen avulla maksaa pois muut velkansa. Pantzarin mukaan on helppo todeta, että järjestely on toimiva ja tuottaa toivottuja tuloksia. – Lähes 99 prosenttia asiakkaistamme maksaa ottamansa lainan takaisin.

Karhukirjeet avataan tukihenkilön kanssa Velkaongelmien selvittämistä hankaloittaa se, että etenkin pitkään jatkuneisiin rahaongelmiin liittyy myös sosiaalisia, fyysisiä ja psyykkisiä vaikeuk-


sia. Velka ei ole yksin taloudellinen kriisi, sillä ihmissuhdeongelmat, ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö ovat osa monen velallisen arkea. – Monesti myös talousongelmien laukaiseva tekijä on jokin kriisi kuten parisuhteen päättyminen tai sairastuminen, Juha Pantzar toteaa. Tätä kautta velkaongelmat ovat tuttuja myös monille järjestökentän toimijoille. Ne koskettavat niin erilaisten fyysisten sairauksien parissa työskenteleviä kuin mielenterveystai nuorisotyötä tekeviäkin. – Järjestöjen välinen yhteistyö on tärkeää ongelmien ratkaisemisessa. Meillä Takuu-Säätiössä ei ole mahdollisuutta keskittyä velan kokemukselliseen puoleen. Koska emme tapaa asiakasta henkilökohtaisesti emmekä toistuvasti, emme pysty auttamaan häntä siinä, miten hän kokee velkaantumisen vaikutukset henkisesti. Muissa järjestöissä taas ei välttämättä ole työkaluja talousasioiden hoitamiseen, Pantzar selventää. Yhdessä A-Kiltojen Liiton, Kriminaalihuollon tukisäätiön, Mielenterveyden Keskusliiton ja Suomen Mielenterveysseuran kanssa Takuu-Säätiö on kehittänyt järjestöjen välistä Omille jaloille -toimintaa moniongelmaisten asiakkaiden auttamiseksi. – Koulutamme kumppanuusjärjestöjemme henkilöstöä ja vapaaehtoistyöntekijöitä, jotta he osaisivat omassa työssään huomioida paremmin myös talouden hallintaan ja velkaantumiseen liittyviä kysymyksiä, kertoo toiminnasta vastaava Jukka Heinonen Takuu-Säätiöstä. Omille jaloille -toiminnan avulla autetaan erityisesti sellaisia talous- ja velkaongelmissa olevia, jotka ovat syrjäytyneet tai elävät syrjäytymisuhan alla ja jäävät näin helpoimmin julkisen talous- ja velkaneuvonnan ulkopuolelle. Asiakkaat ovat usein pitkäaikaistyöttömiä, päihde- tai mielenterveyskuntoutujia, peliongelmaisia tai rikostaustaisia henkilöitä. – Omille jaloille -toiminnassa ratkaisua haetaan usein hyvin käytännöllisiin pulmiin. Tukihenkilön kanssa

VAIKEUDET KUKKAROSSA PYSYVÄT PITKÄÄN PIILOSSA. avataan karhukirjeitä tai mennään yhdessä velkaneuvojalle, Heinonen selventää. Kyse on monesti pitkistä prosesseista, joihin ei ole olemassa nopeita ratkaisuja. – Tukihenkilö rohkaisee ja tukee myös tilanteissa, joihin ratkaisuja ei juuri sillä hetkellä ole saatavilla, tai silloin, jos tuettavan voimavarat eivät riitä ratkaisujen etsimiseen.

vitaan Juha Pantzarin mukaan pikaisesti. Opetusta talousasioiden hoitamisessa olisi lisättävä, ja nuorille tulisi kehittää erityisesti heille tarkoitettuja työkaluja raha-asioiden hoitamiseen. Myös järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen velkaantuneiden nuorten auttamiseksi on tärkeää. Pantzarin mukaan raha-asiat kannattaa ottaa reilusti puheeksi nuoria kohdatessa. Jos tilanne on epäselvä, voi esimerkiksi Velkalinjalta kysyä ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä ja neuvoa tilanteen selvittämiseksi. – Aina kannattaa kysyä, miten nuori pärjää taloudellisesti ja onko rahat tiukalla. Tiedän, että talousongelmiin ei helposti haeta apua, mutta sitä kuitenkin otetaan mielellään vastaan.

Rahat tiukalla? Ongelmien yhteen kietoutumisen lisäksi ylivelkaantuneiden auttamista hankaloittaa se, että vaikeudet kukkarossa pysyvät usein pitkään piilossa. Sekä Pantzarin että Heinosen mukaan taloudellisiin vaikeuksiin liittyy edelleen voimakas epäonnistumisen, häpeän ja salailun tunne. Apua ei kehdata hakea. – Yhteiskunnan tasolla velkaongelmat pitäisi hyväksyä samankaltaisiksi ongelmiksi kuin muutkin. Koska ongelmien syynä ei aina ole yksinomaan holtiton rahankäyttö, tiukan ulosottokäytännön ohella kannattaisi miettiä myös muita ratkaisuja, Heinonen sanoo. Esimerkiksi Takuu-Säätiön lainatakauksella kaikki velat saadaan pankkilainaksi, pois ulosotosta ja perimistoimistoista. Sosiaalisen pienlainatoiminnan kehittäminen ja lainojen myöntäminen on yksi vaihtoehto velkakierteen, moniongelmaisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Tällaista lainoitusta myös Takuu-Säätiö aikoo tulevaisuudessa lähteä kehittämään. Tätä työtä varten kerätään parhaillaan lainattavaa pääomaa Kirkon Yhteisvastuukeräyksellä, jonka kotimaan pääkohde Takuu-Säätiö on vuonna 2012. Mitä nuorten velkaongelmiin tulee, uusia ratkaisumalleja ja -kanavia tar-

Info

Miljoonien kulutusluotot Vuoden 2011 lopussa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste eli luottojen suhde käytettävissä olevaan vuosituloon oli noin 115 prosenttia. Suomalaisilla on siis velkaa enemmän kuin mitä he ansaitsevat vuodessa. Keväällä 2012 kulutusluottoja oli noin 1,3 miljoonalla suomalaisella. Määrä nousi edellisvuodesta 3 prosentilla. Tammi–maaliskuun aikana uusia pienlainoja eli ns. pikavippejä myönnettiin kotitalouksille 89 miljoonalla eurolla, yhteensä 371 471 kappaletta. Pienlainojen ottajat maksoivat tammi–maaliskuun aikana ottamistaan lainoista yhteensä vajaat 22 miljoonaa euroa erilaisia kuluja. Joka kolmannella suomalaisella oli asuntolainaa keväällä 2012.

17


teksti marjo tiirikka kuva jaakko lukumaa

”OSTIN KAIKEN MINKÄ HALUSIN” 27-vuotiaan naisen velkaongelmat alkoivat ratketa, kun hän uskalsi kertoa niistä työpaikalla. veljeni kanssa sijaisperheeseen. Äitini hoiti kaiken, eikä meille opetettu arkipäiväisiä asioita kuten pyykinpesua, rahaasioista puhumattakaan. Kaikki rahat laitettiin aina vain säästöön. En ymmärtänyt ollenkaan rahan arvoa tai sitä, mitä euroilla ylipäätään saa. Lähdettyäni kotoa lukion jälkeen opiskelemaan minulle avautui aivan uudenlainen maailma. Sain opintorahaa ja sosiaalityön kautta 21-vuotiaana 3 000 euroa itsenäistymisrahaa. ” M U UTI N N E LI V U OTI A A N A

18

3/2012

Koska en ollut lapsena saanut mitään, ostin nyt kaiken minkä halusin. Postimyyntikuvastoista tuli lempilukemistani. Tilasin netistä hirveät määrät ihan tavallisia vaatteita. Käytin paljon rahaa myös ihan vain ruokaan. Lainailin surutta kavereilleni rahaa, enkä kaikkea saanut koskaan takaisin. Nostin opintolainaa ja luottokorttikin irtosi opiskelijalle helposti. Ei tarvinnut kuin toimittaa pankkiin todistus suoritetuista opinnoista.


VELKAONGELMIA EI TARVITSE HÄVETÄ.

”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa” sekä ympäröivällä yhteiskunnalla on merkittävä vaikutus siihen, miten nuori oppii käsittelemään rahaa ja ymmärtämään talouden lainalaisuudet. Mikäli perheen rahankäyttöön ja taloudenpitoon ei ole saanut mahdollisuutta perehtyä ajoissa, on asia vaikea ottaa haltuun myöhemminkään. Etenkin, kun kulutuskulttuurin tarjoamat houkutukset suistavat nopeastikin talouden epätasapainoon. Sananlasku ”Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa” on edelleen ajankohtainen, kun katselee nuorten ottamia pikavippi- ja kulutusluottoja ja niistä aiheutuneita maksuhäiriöitä. Vanhan viisauden ”raha ei kasva puussa” ymmärtäminen ei synny itsestään, vaan rahan arvoa ja käyttöä on harjoiteltava. Nuoret ovat elämänvaiheessa, jossa omaa identiteettiä vielä etsitään ja rakennetaan. ”Eletään nyt nuorena, niin ei tarvitse vanhana katua” -mentaliteetti kuvastaa nuorten huolettomuutta ja itsensä etsintää. Irtiotto lapsuuden perheestä aiheuttaa ristiriitoja nuoruuden huuman ja aikuisuuden vastuun välillä. Myös rahankäytössä. Nuoruus saattaa olla ajelehtimista holtittoman taloudenpidon ja vastuullisen kuluttamisen välimaastossa. Yltäkylläisyydessä kasvanut nuori (ja aikuinenkin) saattaa erehtyä luulemaan kuluttamista itsestäänselvyydeksi. Erilaiset kulutusluottotarjoukset edistävät ”heti kaikki mulle nyt” -ajattelua, johon on hyvin helppo sortua. Oman elämäntyylin ilmentäminen vaatii kulutusyhteiskunnan vauhdissa pysymistä – jopa keinolla millä hyvänsä. Heikko talousosaaminen, identiteetin etsintä sekä tarjolla olevat pikaratkaisut asettavat nuorille riskin velkaongelmien syntymiseen. Kaikkein hankalimmassa tilanteessa ovat ne nuoret, joiden lähipiirissä ei raha-asioita ole koskaan käsitelty, ja josta ei löydy pelastajaa silloin, kun holtittoman kuluttamisen nuoruus muuttuu ylivelkaantuneeksi aikuisuudeksi.

L A P S U U D E N KO D I LL A

Pomon reaktio yllätti Irtisanouduin työpaikastani, ja aloin opiskella oppisopimuksella kosmetologiksi. Pidin itseäni epäonnistuneena ihmisenä, koska olin munannut raha-asiani niin perusteellisesti. Avauduin ulosottoveloistani pomolleni: paljastuisihan se joka tapauksessa palkan maksun yhteydessä. Pomon reaktio yllätti. Syyllistämisen sijaan hän sai minut ymmärtämään, etten olekaan huono ihminen, eikä tilanteeni ole suinkaan pahimmista päästä. Velkaongelmia ei tarvitse hävetä vaan sitä, jos asialle ei tee mitään ja rypee vain itsesäälissä. Jo samana iltana tutustuin Takuu-Säätiön toimintaan pomoni patistamana. Valvoin aamuviiteen etsiessäni tietoa ja lukiessani ylivelkaantuneiden ihmisten selviytymistarinoita. Takuu-Säätiön sivuilta löysin selkeät ja yksinkertaiset ohjeet takauksen hakemiseen. Tilasin tarvittavat liitteet ja lomakkeet. Apua papereiden täyttöön sain soittamalla talous- ja velkaneuvontaan sekä ulosottovirastosta. Odotin takauspäätöstä noin 3 kuukautta, ja sain järjestelylainan viime keväänä. Ryhdyin sopimusyrittäjäksi, joten pankille piti vielä tehdä tarkat selvitykset taloudellisesta tilanteestani. Tähän sain valtavasti apua kirjanpitäjältäni. Lopulta koko ulosottovelka siirtyi pankille. Osassa aiemmista ulosotetuista lainoista korko oli jopa lähes 30 prosenttia. Nyt maksan pankille 4 prosentin korkoa, ja velkaa on jäljellä enää 3 vuotta. Olen vihdoin löytänyt tasapainon elämääni.”

Nuori voi luulla kuluttamista itsestäänselvyydeksi.

SARI MÄKI

tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos

VIERASKYNÄ

Valmistuttuani muutin toiselle paikkakunnalle, aloin seurustella ja sain työpaikan. Palkka riitti hyvin lainojen takaisinmaksuun. Sitten tapahtui käännös. Yhteinen tuttavamme suositteli meille ulkomaista vakuutussijoitusta, johon lähdimme innolla mukaan. Vihdoin rikastuisimme! Teimmekin onnessamme tarjouksen kivasta omistusasunnosta. Kun tajusimme vakuutussijoituksen olleen huijausta, jouduimme perumaan asuntokaupat. Maksettavaksi tuli lähes 20 000 euron sakot. Samaan aikaan poikakaverini sai tietää lomautuksesta, ja minä aloin kärsiä istumatyöstä aiheutuneista selkävaivoista. Velkaa oli jo niin paljon, että annoimme kaiken mennä ulosottoon. Suojaosuus jäisi palkasta kuitenkin elämiseen.

19


Avustushakemukset käyvät RAY:ssa läpi monta vaihetta. Tärppäämistä edistää, jos hakija selvittää ja osoittaa avustuksen tarpeen, budjetoi huolellisesti ja tarttuu yhteistyöhön.

HAKEMUS ETENEE on järjestöille mielenkiintoista aikaa, kun valtioneuvostolta odotetaan päätöstä ray:n avustusten jaosta. Tälle vuodelle ray:lle saapui yhteensä 1 170 avustushakemusta. Hakemuksen kannalta tärkein vaihe on avustusvalmistelu. Siinä ratkaistaan, mitkä hakemukset etenevät. Hakemukset jaetaan kolmen valmistelutiimin käsiteltäviksi sen mukaan, mitä ray:n strategista päälinjaa ne edustavat. Jos kohteena on esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevä toiminta, hakemus päätyy tiimiin, joka käy läpi kaikki sosi-

HAKEMUKSET JAETAAN KOLMELLE TIIMILLE

TA M M I K U U N LO P P U P U O LI

aalisia ja terveysongelmia ehkäisevät avustushakemukset. Tässä tiimissä avustusvalmistelija Ari Mattila keskittyy kohteisiin, jotka edistävät nuorisokasvatusta sekä työllisyyden edellytyksiä. Viime vuonna Ari Mattilan käsien kautta kulki 170 hakemusta. – Avustusvalmistelijan kannattaa erikoistua tiettyyn ryhmään. Näin on

helpompi kartuttaa asiantuntemusta alan toimijoista ja järjestökentästä.

Valmistelijan tarkastuslista Ensimmäisessä vaiheessa avustusvalmistelija muodostaa käsityksen hakemuksen kohteesta. Esimerkiksi Ari Mattila vertaa nuorten toimintaa koskevaa hakemusta muihin samantapaisiin ja varmistaa, ettei vaikkapa opetusministeriö rahoita vastaavaa kohdetta. Hän tutkii muutenkin, löytyykö avustuksen saamiselle perusteet. Onko hakemuksessa selvitetty ja osoitettu avustettavan kohteen kysyntä ja tarve? Onko yhteistyö-

JUSSI HEINONEN NIINA PAJARI

IDA JARNILA

HILPPA TERVONEN

MARGITA NYLANDER

1 NÄIN AVUSTUSHAKEMUS ETENEE

20

Hakija tarkistaa, että avustushakemus on kunnossa ja tarvittavat liitteet mukana. Hakemus lähetetään RAY:lle.

3/2012

2 Hakemus jonottaa oikeaan valmistelutiimiin strategialinjan mukaisesti. RAY:n kolme strategialinjaa ovat terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen ja ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen.

3 Avustusvalmistelija käsittelee hakemuksen, esittää avustussumman ja tiimi viimeistelee asian. Tässä vaiheessa osa hankkeista rajautuu pois avustuksen piiristä. Tiimit vetävät yhteen kaikki oman linjansa hankkeet ja peilaavat hakemuksia RAY:n linjauksiin ja periaatteisiin.


VAIHEITTAIN mahdollisuuksia etsitty ja onko niihin tartuttu? Miten yhteistyötahot kuten kaupungit ovat sitoutuneet mukaan? Avustusvalmistelija saattaa ottaa yhteyttä tarkastajaan, jonka kanssa käydään läpi hankkeen budjettia. – Hakemuksessa tulisi eritellä, mistä muualta saadaan rahoitusta ja miten summat on tarkoitettu käytettäviksi, Mattila kertoo.

Ei tilaa sooloilulle Viisihenkinen avustusvalmistelijoiden tiimi työskentelee samassa huoneessa, joten tieto hankkeista kul-

HEIDI HAKULINEN

TIETO KULKEE VALMISTELIJALTA TOISELLE.

kee valmistelijalta toiselle. Tiimi myös käsittelee hakemukset viikkopalaverissaan. – Palaverissa kuunnellaan muiden työntekijöiden ajatuksia ja luodaan yhteinen näkemys. Yksittäinen työntekijä ei pyri sooloilemaan. 1,5 vuotta avustusvalmistelijana toimineen Ari Mattilan kanssa samassa tiimissä työskentelee 1980-

teksti pirkko koivu kuvat jaakko lukumaa

luvun lopulta asti avustuksia käsitellyt Mirja Nyroos-Seppänen. Hän tutkii ehkäisevän tiimin näkökulmasta lasten ja perheiden tukemiseen, mielenterveysjärjestöjen omaistoimintaan sekä sairaus- ja potilasjärjestöjen toimintaan liittyviä hakemuksia. – Kokemuksen kautta muistan monien järjestöjen vanhempiakin hankkeita. Apua on myös laajasta järjestötuntemuksesta, sillä tunnen etenkin lapsi- ja perhejärjestöjä. Nyroos-Seppäsen mielestä avustusten valmistelu on tiimimallin ja uuden strategian myötä monipuolistunut. Prosessin aikana kuullaan

ANNE-MARI TUOMINIEMI

MARJA SOIKKELI IIDA PARTANEN

ANNE KUKKONEN

4 Kolmen strategialinjan yhteinen koontitiimi käsittelee kaikki hakemukset ja haetut avustussummat. RAY:n jaettavissa oleva potti tasataan tässä vaiheessa.

5 Hakemukset etenevät avustusosaston valmistelevaan työryhmään. Se päättää, mitkä avustuskohteet viedään eteenpäin RAY:n johtokuntaan. Valmistelevassa työryhmässä ovat mukana myös avustusten valvonta, seuranta ja tarkastus.

6 RAY:n johtoryhmä käsittelee valmistelevan työryhmän esittämät avustuskohteet.

7 RAY:n hallitus käsittelee avustuskohteet ja tekee ehdotuksen avustusten jaosta. Tässä vaiheessa hakijat saavat tiedon, ovatko ne mukana jakoehdotuksessa.

21


koko ajan myös avustusten valvonnan ja seurannan tietoja. Myönteinen viesti näiltä edesauttaa avustuksen saantia. Hakemusten määrä valmistelijaa kohti ei ole vuosien mittaan kasvanut. – Hakemukset sen sijaan ovat entistä perusteellisempia ja lomakkeet pidempiä ja monipuolisempia. Tekemämme avustuspäätökset pitää myös perustella kirjallisesti, NyroosSeppänen kertoo.

Toiveena täydellinen hakemus Avustusvalmistelijat saattavat pyytää hakijoilta lisäselvityksiä esimerkiksi hankkeessa mukana olevista yhteistyökumppaneista. – Lisäselvitysten pyytäminen vie aikaa. Siksi toivomme, että hakemuk-

Avustusvalmistelijoiden kiireisin työkausi alkaa keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn. Uuden vuoden alkaessa avustusvalmistelijat ehtivät vierailla avustuskohteissa ja osallistua ray:n Haku päällä -kiertueelle. – Alkuvuosi on parasta aikaa järjestöjen yhteydenotoille. Silloin kannattaa kysellä uusien ideoiden mahdollisuuksista, Mattila antaa vinkin. Aikaisemmin järjestöt saattoivat käydä ray:ssa paikan päällä esittelemässä uusia projekteja. Enää delegaatioita ei voida ottaa vastaan, ellei kyseessä ole erittäin laaja, usean toimijan hanke. Tällä halutaan taata, että kaikki hakijat saavat tasavertaisen kohtelun. Muutoin hankkeita voi esitellä puhelimessa, ja kysymyksiin vastataan mielellään.

ALKUVUOSI ON PARASTA AIKAA YHTEYDENOTOILLE.

set olisivat mahdollisimman täydellisiä alun pitäen. Esimerkiksi hankkeen kannalta merkittävästä yhteistyöstä muiden tahojen kanssa on hyvä olla dokumentti, vaikkapa aiesopimus, Nyroos-Seppänen neuvoo. Hakijan kannattaa myös ottaa yhteyttä valmistelijaan, jos hankkeen tiedot olennaisesti muuttuvat hakuprosessin aikana, esimerkiksi yhteistyökumppani vaihtuu. Lisätietoja voi kertoa puhelimessa.

KIRSI JYLHÄ

MIRJA NYROOS-SEPPÄNEN ANNE VÄISÄNEN

ARI MATTILA HELI LITJA

MARIKA HEIMO

9

8 Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee ehdotukset ja esittää ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi.

22

3/2012

Valtioneuvosto päättää avustusten jaosta kerran vuodessa tammi–helmikuun vaihteessa.

10 AVUSTUKSIEN MAKSATUS ALKAA.


Rahislainen

Elina Varjonen on huomannut kansalaisten aktiivisuuden lisääntyneen.

Verkostojen kutoja RAY:n kehittämispäällikkö Elina Varjonen tietää, ettei parhaita tuloksia saavuteta yksin. teksti kati keturi kuva wilma hurskainen

vuonna 2006 tullut Elina Varjonen ahertaa selvästi oikeassa ammatissa. Työssään hän pääsee hyödyntämään laajaalaista kokemustaan järjestökentästä. Se kun on omanlaisensa maailma, joka ei toimi palvelutoiminnan logiikalla. – Koulutamme järjestöjä, teemme sidosryhmäyhteistyötä ja pyrimme edistämään järjestöjen ja kuntien yhteistyötä. Emme halua olla vain rahoittaja vaan myös kumppani. Edellä mainittujen ohella Elina työskentelee ray:n avustusohjelmien parissa. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan positiivisella tavalla kahteen ryhmään: lapsiin ja lapsiperheisiin sekä ikäihmisiin. – Jokaisella on oikeus hyvään lapsuuteen, kuten myös aktiiviseen elämään ikäihmisenä. Haluamme Rahiksessa myös haastaa ihmisiä kantamaan vastuuta muistakin kuin aivan lähimmistä ihmisistä. R AY: N AV U S T U S O SA S TO L L E

Paikalleen ei saa pysähtyä Elina kokee onnistuvansa erityisesti silloin, kun sidosryhmien kanssa löydetään oikea suunta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Niukkenevien resurssien aikana on joskus haastavaa puhua ennalta ehkäisevän järjestötyön puolesta. Yhteistyöllä järjestöjen ja kuntien kanssa luodaan parhaimmillaan uusia keinoja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Työtä ei tehdä yksin. – Olen aika paljon kentällä kutomassa verkostoja. Olennaista on pohtia tapauskohtaisesti, mistä toimenpiteistä on paikkakunnalle eniten hyötyä. Rakennemuutoskunnissa saatetaan tarvita tehotoimia työllistymisedellytysten parantamiseksi, kun taas haja-asutusalueilla mietimme ikäihmisten arkea helpottavia toimintoja. Elina iloitsee siitä, että vapaaehtoistoiminta ja kansalaisten oma

aktiivisuus ovat lisääntyneet viime vuosina. Ihmiset etsiytyvät luonnostaan samanhenkisten seuraan ja saavat uudenlaista tekemisen kulttuuria aikaiseksi. Tässä piilee myös haasteita. – Yhteiskunta kehittyy, mutta mikä onkaan organisoituneen järjestötoiminnan tulevaisuus? Ihmiset eivät välttämättä enää jatkossa halua tietyn yhdistyksen jäseneksi, vaan tekeminen on spontaania ja tarpeisiin perustuvaa. Kuitenkin vain yhdistyksille ja säätiöille voidaan kauttamme antaa rahoitusta, hän pohdiskelee.

Kauramoottori kulkee Kehittämistöiden ulkopuolella Varjonen viettää aikaa perheensä kanssa jalkapallokentän laidalla tai vesillä. Hyötyliikkujaksi itseään luonnehtiva Elina ei turhaan rattiin tartu, sillä ”kauramoottorilla pääsee yllättävän pitkälle”. Naurahtaen hän avautuu aiheesta talvisella tarinalla. – Liikun aina jotenkin muuten kuin autolla. Yleensä kävellen tai pyörällä. Kerran sisuunnuin lumentuloon niin, että auton esiin kaivamisen sijaan vaihdoin suksiin. Työmatka taittui jouhevasti!

23


Avustusten valvonta uudistuu RAY:n valvontatiimissä on useita samanaikaisia kehittämishankkeita. Vilpittömällä mielellä toimineissa järjestöissä ei tarvitse menettää yöuniaan. teksti pirjo kupila kuvitus matti berg ray:n avustusten käyttöön on kasvanut. Samanaikaisesti tarkastustoiminnan johto on vaihtunut ja valvontatiimiin on rekrytoitu uutta osaamista, erityisasiantuntija Matias Lahti perustelee avustusten valvonnan kehittämistä. – Teemme myös kaikkemme korjataksemme ne valvonnan puutteet ja ongelmat, joihin Valtiontalouden tarkastusvirasto puuttui viime syksynä tarkastuskertomuksessaan, hän jatkaa. Avustusten valvonta on vastedes pääasiassa laillisuusvalvontaa, jota tehdään numeroiden ja pykälien pohjalta. Valvonnan tarkastajat eivät paneudu siihen, mitä avustuksilla on saatu aikaan, koska viime vuonna aloittanut ray:n seurantayksikkö on ottanut sen vastuulleen. Lahden mukaan se tarkoittaa, että avustusten tarkastaminen on entistä – Y LE I N E N M I E LE N K I I NTO

24

3/2012

USKOMME TARKASTUSTEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYVÄN.

laskennallisempaa ja edellyttää tarkastajilta aiempaa vahvempaa kirjanpito-osaamista ja suurempaa analyyttisyyttä.

Osumatarkkuus paranee ray:llä on noin 800 avustuksensaajaa, joista se on tarkastanut vuosittain erikseen noin kymmenen prosenttia. Joihinkin järjestöihin ei ole tehty laajempaa tarkastusta 20–30 vuoteen. – Olemme kehittämässä tarkastusmenetelmiä ja -raportointia niin, että tarkastukset voidaan kohden-

taa paremmin ja raportoida tiiviimmin. Sitä kautta uskomme myös tarkastusten määrän lisääntyvän, sanoo kehitystyöhön osallistunut tarkastaja Anssi Pietiläinen ray:stä. Kehitystyön valmistuttua tarkastettavia järjestöjä ja asioita valitaan enemmän sen mukaan, millainen riski niihin sisältyy. – Esimerkiksi suuri avustus on riskialttiimpi kuin pieni avustus etenkin, jos järjestöllä on vähän henkilökuntaa ja toiminnanjohtaja vastaa yksin lähes kaikesta. Heikko sisäisen valvonta, jaetut työsuhteet, kilpailuoikeudelliset riskit ja suuret henkilöstömuutokset ovat myös riskitekijöitä tai ainakin lisäävät virheellisen menettelyn riskiä järjestöissä, Pietiläinen havainnollistaa. Järjestöjen vuosiselvitykset ja avustusten maksatuksen yhteydessä havaitut puutteet kertovat avustetun toiminnan riskialttiudesta. Riskeistä voivat kieliä myös ilmiannot, joita valvonta saa aika ajoin. Pietiläinen tähdentää, että kun kaikki tarkastajat toimivat samoilla toimintamalleilla ja ohjeistuksella,


järjestön kannalta ei ole enää väliä, kuka sen toiminnan tarkastaa.

Varallisuus huomioon Avustuslaki velvoittaa ray:tä huomioimaan avustuksia myöntäessään ja valvoessaan avustuksensaajan koko varallisuuden ja siinä tapahtuneet muutokset. Lahti sanoo, että ray haluaa suunnitteilla olevien varallisuuskriteerien avulla lisätä järjestöjen yhdenvertaista kohtelua myös niiden varallisuutta arvioitaessa. – Käytännössä varallisuuskriteerit koskevat joitakin varakkaita järjestöjä, joiden omat ja muut käytössä olevat varat huomioidaan aiempaa tarkemmin avustuksia jaettaessa. Valvonnan tavoitteena on, että järjestöt pääsisivät muutaman vuoden sisällä raportoimaan vuosiselvityksensä sähköisesti. Sen jälkeen avustusten maksatus siirtyy vaiheittain verkkoasiointiin. – Tulevaisuudessa myös tarkastuskertomukset rakentuvat sähköisessä järjestelmässä, jonne tarkastajat kirjoittavat havaintonsa. Järjestöille

muutos näkyy aikanaan niin, että ne saavat tarkastuskertomuksen ray:n extrawebiin, jossa ne voivat sitä myös kommentoida, Lahti kertoo. Sähköinen asiointi valvonnan kanssa ei edellytä järjestöltä sähköistä taloushallintoa. Ihanteellista olisi, jos järjestö pystyisi tekemään ja ajamaan kirjanpidostaan siirtotiedostoja suoraan ray:n sähköiseen järjestelmään,

mikä Pietiläisen mukaan on mahdollista jo kaikilla laadukkaammilla kirjanpito-ohjelmilla. Lahti lisää, että järjestöt, jotka ovat siirtyneet sähköiseen taloushallintoon, voivat halutessaan luovuttaa ray:lle tunnukset palveluunsa, jolloin tarkastaja voi tehdä numerotarkastuksen verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.

Hyvä fiilis tarkastuksesta

avustusta jouduttaisiin perimään takaisin, järjestön edustajien pitää kokea, että tarkastuksesta on ollut heille myös hyötyä. – O LI PA TA R K A STU K S E N loppuPietiläinen huomauttaa, että tulos mikä hyvänsä, järjestölle pitää RAY:n tarkastukset ovat sysänneet jäädä siitä hyvä fiilis, sanoo tarkasjärjestöissä liikkeelle monia hallintaja Anssi Pietiläinen RAY:stä. toon, sisäiseen valvontaan ja talousHän korostaa, että valvontahallintoon liittyviä kehittämistehtävänsä ohella RAY:n hankkeita, jotka olisivat ehkä tarkastajat pyrkivät muuten jääneet kokonaan palvelemaan järjestekemättä. töjä, neuvomaan ja – Olemme puhuANSSI PIETILÄINEN ohjamaan niitä. neet huokoisesta RAY:n tarkastaja – Vaikka asioista työelämästä, joka olisi tarkastuksella antaisi tilaa huolehtia sekä keskusteltu tiukasti tai lapsista että vanhemmista.

25


teksti katariina krabbe kuva maria miklas

Rytmillä ja sanoilla leikkimistä Voimapaja-musiikkileirillä sisäkorvaistutteen saaneet lapset saivat mahdollisuuden nauttia yhdessä musisoinnista. ovat keskittyneitä, kun musiikkileirin päätöskonsertti alkaa. Jännitystä on ilmassa, sillä bändi on harjoitellut vain neljä päivää. Kuuntelemaan tulleita vanhempiakin jännittää. Turhaan, sillä soitto kulkee yllättävän hyvin. Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin tiloissa Helsingin Kulosaaressa on päättymässä LapCI ry:n järjestämä musiikkileiri, joka on osa ray:n tukemaa Voimapaja-projektia. Leirille osallistui kahdeksan 8–13-vuotiasta lasta. Viidellä heistä on sisäkorvaistute eli sähköinen kuulokoje toisessa korvassa tai molemmissa. Kolmella on ”luomukorvat”. He pääsivät leirille kuulovammaisten sisarustensa mukana. Musiikkileiri järjestettiin toista kertaa. Voimapajan tarkoituksena on voimauttaa sisäkorvaistutteen saaneita lapsia sellaisissa asioissa, joissa he yleensä jäävät kuulovammansa takia altavastaajan asemaan. L A S TE N I LM E E T

– Musiikki on kuulovammaisille haaste, sillä sisäkorvaistute muuttaa äänet koodatuiksi sähköisiksi impulsseiksi, ja esimerkiksi taustamelu häiritsee tavallista enemmän, Voimapajatoiminnan koordinaattori Marianne Rintala kuvailee. Musiikkileirillä lapset pääsevät itse kokeilemaan eri soittimia ja ilmai-

SOITTAMISEN ILO NÄKYI JA KUULUI. semaan itseään turvallisessa ympäristössä. Ennen kaikkea he saavat kokea yhdessä soittamisen ilon. – Leirin yhtenä tavoitteena oli auttaa lapsia nauttimaan musiikista, ja soittamisen ilo todella näkyi ja kuului. Samalla lapset saivat valmiuksia jatkaa musiikin harrastamista jatkossakin.

Kuvionuotit vapauttavat Voimapajaleiriläisiltä ei vaadittu etukäteen soittotaitoa eikä nuottien osaamista, sillä kuvionuottien ansiosta soittaminen on helppoa. Kuvionuottimenetelmä on musiikkiterapeutti Kaarlo Uusitalon terapiatyönsä avuksi 1990-luvun taitteessa kehittämä nuotinkirjoitusmenetelmä. Kuvionuotit sisältävät kaiken sen informaation, minkä tavallisetkin nuotit, ja samat kuviot on merkitty soittimiin. Alun perin kuvionuotit kehitettiin kehitysvammaisia varten, mutta muutkin erityisryhmät ovat ottaneet ne käyttöön. Myös joissakin kouluissa käytetään kuvionuotteja. – Kuulovammaisille kuvionuotit sopivat hyvin. Kun soittaminen on helppoa, energiaa vapautuu kaikkeen muuhun, ja voi keskittyä oman äänen, toisten äänien ja kokonaisuuden kuuntelemiseen, selittää Resonaarin johtaja Kaarlo Uusitalo. Musiikki on erinomainen tapa harjaannuttaa kuuloa ja aktivoida juuri niitä aivojen osia, jotka ovat kuulon kehittymisen kannalta tärkeitä. Siinä yhdistyy monta kuulovammaisille haasteellista asiaa, kuten rytmi ja sanoilla leikittely. ­– Bändisoiton ja laulamisen lisäksi leirillä on harjoiteltu rytmejä bongorummuilla ja kokeiltu sanoittamista, Marianne Rintala kertoo.

Lasten mielestä hauskinta leirillä oli musisointi sekä leiriolympialaiset. Suosikkisoittimia olivat rummut ja piano.

26

3/2012


teksti jaakko liikanen kuva paula myöhänen

Lenkille ilman nitroja oli seitsemän, kun sydän alkoi oireilla. – Hiihtokilpailun jälkeen rojahdin maahan. Huusin äidille, että nyt taitaa sydän katketa. Vaikka Päivillä oli usein rintakipuja ja hengenahdistusta, eivät tutkimukset tuoneet selvyyttä asiaan. Diagnoosin Päivi sai ollessaan 18-vuotias. Sairauden vakavuus selvisi kuitenkin vasta vuonna 1995. Kyseessä oli geenivirheen aiheuttama periytyvä sydänsairaus, hypertrofinen kardiomyopatia. Päivi oli juuri ennen geenivirheen löytymistä saanut kolmannen tyttärensä. – Heistä kahdella on sama sairaus. Tyttöjä hoidetaan erittäin hyvin, sillä tutkimusten myötä sairaudesta tiedetään paljon. Toisella heistä on jo icd-tahdistin, sillä vakavien rytmihäiriöiden ja äkkikuoleman riski on tiedossa. PÄ I V I JA N H U N E N

SYDÄN ON PUMPPU, JOTA TARVITAAN ELÄMISEEN.

Uusi pumppu Nyt 46-vuotiaalla Päivillä on uusi sydän. Sen hän sai toukokuussa 2010. – Sydämessäni ei ollut enää kahteen vuoteen ollut säännöllistä normaalirytmiä. Uusi pumppu tuntui tulevan rinnasta ulos. En koskaan unohda korvissa asti tuntuvaa veren kohinaa. Ennen sydänsiirtoa Päivi oli pystynyt kävelemään nitrosuihkeen voimalla enää noin 100 metriä ilman oireita. Nyt hän lähti miehensä kanssa valloittamaan patikoiden Saana-tunturia jo neljä kuukautta sydänsiirron jälkeen. Päivi puhuu tarkoituksella pumpusta, sillä jo siirtoon valmistautuessa korostettiin sydämen elimellistä tehtävää. – Tehtiin selväksi, että sydän on pumppu, jota tarvitaan elämiseen.

Siirron kokenut tukija

SYKE ry SYKE ry toimii sydän-, keuhko- sekä sydänkeuhkosiirrokkaiden ja heidän läheistensä yhdyssiteenä ja etujärjestönä. Yhdistys järjestää muun muassa vertaistukitoimintaa siirtoleikkausta odottaville tai sen juuri läpikäyneille sekä heidän läheisilleen.

Päivi on ollut pitkään mukana sydäntoiminnassa Sydänlapset ja -aikuiset ry:n sekä Karpatiat ry:n tukihenkilönä. Sydänsiirron jälkeen hän liittyi myös syke ry:n jäseneksi. Päivi sai uuden sydämen nopeasti, hän oli siirtolistalla vain pari viikkoa. – Minulla oli onnea. Tiedän kohtalotovereita, jotka joutuvat odottamaan uutta sydäntä jopa vuosia. Kaikkia ei silti ehditä pelastaa. syke tekee hänen mukaansa äärimmäisen arvokasta työtä. – Sain tukea ennen ja jälkeen siirron. Olen nyt itsekin kouluttautumassa tukihenkilöksi, sillä haluan jakaa positiiviset kokemukseni vertaistuesta kaikille sitä tarvitseville.

27


REILUA, PELIMANNIHENKISTÄ AUTTAMISTA.

PIDÄMME HUOLTA. Suuri osa suomalaisista kohtaa jotakin RAY:n avustamaa toimintaa. RAY ohjaa peliensä tuotot kansalaisjärjestöille, jotka auttavat ihmisiä pitämään huolta itsestään ja toisistaan eri elämäntilanteissa. Suomen Sydänliitto saa tänä vuonna RAY:ltä 1,6 miljoonaa euroa tärkeään työhönsä.


Tukipotti 3 2012