Issuu on Google+

PORTFOLIO

Kirsi Liljeroos Kirsi Liljeroos Pormestarintie 38

Pormestarintie 28610 PORI 38 PORI p. 28610 040 7668 353 p. 040 7668 353 kirsi.liljeroos@dnainternet.net kirsi.liljeroos@dnainternet.net


Sisällys Johdanto3 CV4 Ennen opintoja... Tikapuilla opettajuuteen 

7

Näkökulma 1 Opettaja soihdunkantajana – opettaja oppijana 10 Teorioita  11 Riittävän hyvä opettaja  11 Merkityksellinen oppiminen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta 14 Näkökulma 2 Opettaja luotsina - opettaja ohjaajana  Kahden erityisopiskelijan haastattelu  Näkökulmia innostavaan ilmapiiriin opetustilanteessa  Sanaton viestintä  Yhteistoiminnallinen oppiminen 

28 29 30 30 32

Näkökulma 3 Opettaja kalastajana – opettaja työyhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä 34 Ajatuksia näkökulma 3:n teemoista  35 Opettajan sisäiset ja ulkoiset verkostot  36 Lehtien hyödyntäminen opetuksessa  38 Artikkelikooste  39 Ajatuksia opettajan jaksamisesta  39 On opittava sanomaan EI!  40 Valinnaiset opinnot Erityiskasvatuksen perusteet  45 Sofi Oksanen - Stalinin lehmät  46 Kokemuksia erityisestä tuesta  47 Mitä on Aspergerin syndrooma ja miten se vaikuttaa minuun? opas nuorille 48 Kehittämishanke Nakkilan Puolikkaat – yhdessä parempi kokonaisuus 

2

50

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Johdanto Tähän portfolioon on koostettu ammatillisen opettajakoulutuksen aikana syntyneitä tekstejä ja muita tuotoksia. Porftolio sisältää pääsääntöisesti vain omia tekstejäni, poikkeuksena katsaus merkitykselliseen oppimiseen, jossa mukana ovat kaikkien samaan pienryhmään kuuluneiden osuudet. ❏❏❏ Aloitin opettajaopinnot Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa elokuussa 2011. Opettajan uraa oli siinä vaiheessa takana vuoden verran, joten tietämys alasta oli vielä melko pieni. Opintojen lähestyessä päätöstään on menossa kolmas vuosi opettajan tehtävissä. Paljon on opittu, mutta paljon on oppimista vielä edessäkin päin. Kokemuksen myötä myös tehtäväkenttä laajenee ja vastuut kasvavat. Aluksi riitti kun selviytyi kunnialla opetuksesta ja päivittäisistä haasteista. Kun aikaa kuluu ja kokemusta karttuu, opettaja saa liittyä mukaan monenlaiseen hanke- ym. toimintaan. Uudet tehtävät ja verkostot tuovat työhön paljon sisältöä ja mahdollisuuksia kehittää itseään. Toisaalta ne vievät usein aikaa opettajan varsinaiselta päätehtävältä, opettamiselta. Verkostoituminen erilaisten sidosryhmien kanssa tuo myös mahdollisuuden kokemusten vertailuun ja asioiden reflektointiin useasta eri näkökulmasta.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Opettajakoulutus on herättänyt ajattelemaan opettamisen pedagogista puolta. Opintojen aikana on tutustuttu laajasti alan kirjallisuuteen. Erityisesti kehitämishankkeeni teema, yrittäjyyskasvatus, avautui aivan eri tavalla luettuani aiheesta enemmän. Opetusharjoitteluissa antoisinta oli ohjaavan opettajan kanssa työskentely. Kokeneemmalta kollegalta saatu palaute oli hyvin arvokasta ja kannustavaa. Erilaisten opetustilanteiden havainnointi havahdutti arvioimaan koulutustilanteita yleensä. Opettajaopinnoissa ryhmätyöskentely on suuressa roolissa. Ryhmässä toimiminen toisaalta helpottaa omaa urakkaa ja toisaalta kirittää hoitamaan hommat ajossa, koska muidenkin ihmisten opintojen edistyminen on itsestä kiinni. ❏❏❏ Opettajakoulutus on antanut minulle paitsi pedagogista pätevyyttä, myös rohkeutta ja luottamusta omaan itseeni ja osaamiseeni. Opettajuudessani on vielä paljon kehittämistä. En tiedä onko koskaan mahdollista saavuttaa sellaista tilannetta, jolloin tuntisi olevansa opettajana täysin valmis. Joka tapauksessa tähtään yhä korkeammalle opettajuuden tikapuilla. Ehkä kaikkein tärkeintä opettajuudessa on olla aidosti läsnä opiskelijoita varten. Opiskelijat, kuten me kaikki, ansaitsevat tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään.

3


CV

4

Portfolio - Kirsi Liljeroos


HENKILÖTIEDOT Nimi  Kirsi Maria Liljeroos os. Viertola Syntymäaika ja -paikka 19.10.1968 Isojoki Perhesuhteetavioliitossa Ajokortti AB KOULUTUS Painopinnanvalmistajan ammattitutkinto 2001 Satakunnan Ammattikorkeakoulu 1992–1997 tradenomi, tietojenkäsittely Rauman Kauppaoppilaitos 1990–1992 Kristiinankaupungin lukio  1984–1987 TYÖKOKEMUS Satakunnan koulutuskuntayhtymä päätoiminen tuntiopettaja

1.8.2010–

Porin kaupunki / PAKK www-sivujen suunnittelu ja toteutus, mikrotukitehtävät, markkinointi ja viestintä 

6 kk/1998

Sata-Flexo Oy tekstin ja kuvan valmistus ja tulostaminen (opiskeluun liityvä harjoittelu) 2 kk/1994 Isojoen kunta luokanopettajan sijainen englanninopettajan sijainen erilaiset ATK- ja toimistotehtävät (opiskeluun liittyvä harjoittelu)

1 kk/1987 2,5 kk/1987 2,5 kk/1993

Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliitto terveyskeskusavustajan sijainen 3,5 kk/1990

Porin Sanomat Oy ilmoitusvalmistaja Ilmoitusvamistus, ilmoitustaitto, valmisaineistojen tarkastus, City-lehden Porin ja Rauman paikallissivujen taitto 26.8.2009–30.7.2010

KIELITAITO Englanti Ruotsi  Saksa  Ranska 

Ahaa Sivunvalmistus Oy ilmoitusvalmistaja Satakunnan Kansan ilmoitusten valmistus ja valmisaineistojen tarkastaminen 25.5.-25.8.2009

ATK-TAIDOT Hallitsen monipuolisesti graafiseen alaan liittyvät yleisimmät ohjelmistot. Olen suorittanut julkaisuohjelmien AB-ajokortin. Olen perehtynyt myös käyttöjärjestelmiin (Windows, OS X) ja yleisimpiin toimisto-ohjelmiin (A-kortti). Tietojenkäsittelyn koulutukseni antaa minulle hyvän pohjan omaksua uusia ohjelmia ja ympäristöjä.

Lalli Oy sivunvalmistuksen esimies ilmoitus- ja sivunvalmistus, kuvankäsittely, taitto, järjestelmäasiantuntijan tehtävät (MAC & PC) 1999–2009

Portfolio - Kirsi Liljeroos

erittäin sujuva hyvä perusteet perusteet

5


Ennen opintoja...

6

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Tikapuilla opettajuuteen Ennakkotehtävä Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu 18.5.2011

ABC Opettajaksi opettelua voisi verrata kirjoitustaitoon. Ensin opitaan aakkoset, sitten tavataan jonka jälkeen alkaa se varsinainen lukeminen. Sujuvaan lukemiseen on aakkosista pitkä matka ja lukutaidon lisäksi tarvitaan myös taito ymmärtää sekä soveltaa lukemaansa. Oma tieni opettajaksi on vasta alussa. Olen harjoitellut opetustyötä nyt lukuvuoden verran ja aakkoset alkavat vähitellen hahmottua. Edessä on vielä paljon tavaamista ja kirjoitusvirheitäkin, ennen kuin voin mainita itseni opettajaksi ilman epäröintiä äänensävyssä. Opettajan työ on hyvin laaja-alainen ja monivivahteinen. Yhtäkkisesti ajatellen tärkeintä on siirtää tietämystään ammattialasta opiskelijoille, mutta työhön liittyy myös paljon muuta. Opiskelijoiden lisäksi opettaja on jatkuvassa vuorovaikutuksessa työyhteisön ja yhteiskunnan kanssa. Tähän kaikkeen opettaja tarvitsee ohjausta, työkaluja ja vertaistukea myös oman organisaationsa ulkopuolelta.

Opettaja soihdunkantajana Elinikäinen oppiminen on nykypäivän työelämässä välttämättömyys. Hyvin harvalla alalla voi työskennellä vuosikymmeniä omaksumatta uutta tietoa ja

Portfolio - Kirsi Liljeroos

muuttuvia käytäntöjä. Omalla ammattialallani, graafisessa suunnittelussa, muutos on jatkuvaa ja edellyttää tietojen ylläpitoa ja uuden oppimista. Graafisen suunnittelun opettajan täytyy pysyä ajan tasalla sekä alaa koskevassa, että opettajuuteen liittyvässä kehityksessä. Oma oppimiseni tapahtuu lähinnä tarpeen perusteella. Etsin tietoa ja omaksun uusia asioita kun koen sen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi itseni tai työni kannalta. Opettajakoulutuksessa on mielestäni erityisen tärkeää päästä jakamaan kokemuksia ja pohtimaan ongelmia toisten samanlaisissa tehtävissä toimivien ihmisten kanssa. Samalla opiskeluryhmästä muodostuu henkinen yhteisö ja tukiverkko tiellä oman opettajuuden kehittymiseen. Vuorovaikutus ryhmän kesken inspiroi ja motivoi kehittämään omia taitoja yhä pidemmälle, sekä jakamaan omaa tietoa eteenpäin.

Opettaja luotsina Opettajaksi ryhtyessä ensimmäinen huoli liittyi lähinnä opetuksen sisällön ja opetusmateriaalin suunnitteluun. Opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden puitteissa opettaja voi pitkälti itse määritellä opetuksensa painopisteet ja toteutusmenetelmät. Opetuksen sisällön rakentaminen ja mitoitus on opettajaksi vasta opiskelevalle haasteellista. Opetussuunnitelman lukeminen ja ymmärtäminen on taito sinänsä. Luetun ymmärtämisestä ja sisäistämisestä on vielä pitkä matka opetussuunnitelman kehittämiseen. Monet paperilla tutut asiat aukenevat konkreettisesti vasta oman kokemuksen kautta.

7


Opettajan käyttämät opetusmenetelmät ja sisällöt kehittyvät koko ajan. Ne muuttuvat kokemuksen mukaan sekä kohderyhmästä riippuen. Eri opiskelijaryhmille toimivat erilaiset lähestymistavat, yhtä ainoaa oikeaa opetusmetodia tuskin on olemassa. Erilaisten oppijoiden tarpeet ja vaihtelevat tavat oppia vaativat paljon huomiota. Erityisesti kulttuurialalle tuntuu hakeutuvan opiskelijoita, joilla saattaa olla ongelmia jollakin osa-alueella. Työkalut näiden ongelmien tunnistamiseen ja oppimisen turvaamiseen niistä huolimatta ovat hyvin tarpeellisia. Mielestäni opettajan päätehtävä on toimia inspiraation ja tiedonhalun herättäjänä. Tiedon määrä kasvaa koko ajan, eikä kenenkään ole mahdollista hallita sitä kaikkea, edes omaan alaan liittyen. Tärkeää on ohjata opiskelijat ensisijaisesti itsenäiseen ja aktiiviseen tiedonhankintaan. Ilman hyvää pohjaa tieto jää helposti hankkimatta, joten perusteissa on autettava hyvään alkuun. Opettajan on oltava helposti lähestyttävä sekä opiskelijoita varten läsnä ja valmiina auttamaan tiukan paikan tullen. Kuten me kaikki, myös opiskelija tarvitsee palautetta työstään kehittyäkseen. Ammatillisessa koulutuksessa on vahvasti mukana kasvatustehtävä. Opiskelijat ovat useimmiten suoraan peruskoulusta tulleita ja tarvitsevat vielä rajoja sekä aikuisen tukea. Toisaalta opiskelun tehtävänä on myös ohjata itsenäiseen ja vastuulliseen ajatteluun ja toimintaan. Työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus on vaativa tehtävä. Työssäoppimispaikkojen kirjo on laaja ja opiskelijoiden mahdollisuudet aitoon työssäoppimiseen vaihtelevat hyvin suuresti. Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on entistäkin tiiviimpi yhteistyö

8

oppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Opettaja kalastajana Työyhteisön toimivuus on hyvin tärkeässä osassa opettajien työssä jaksamisen suhteen. Opettajan henkisen hyvinvoinnin kautta huonon työyhteisön vaikutukset heijastuvat välittömästi myös opiskelijoihin. Oppilaitoksen henkilökunnan keskinäinen toiminta saattaa olla mallina myös opiskelijoille heidän lähtiessään työelämään. Opettajien olisi tärkeää toimia yhdessä, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työyhteisön henkinen tuki, kannustus ja motivointi edistävät työhyvinvointia ja jaksamista. Tyytyväinen työntekijä on myös tuottava työntekijä. Palautteen saaminen työstä on äärimmäisen tärkeää. Seuraamalla muiden opettajien työskentelyä on mahdollista saada hyviä vinkkejä ja malleja omaan työhönsä. Jokaisen toimintatavat ovat erilaisia, eikä niitä aina voi suoraan soveltaa omaan työhön. Tapa opettaa lähtee aina opettajan omasta persoonallisuudesta, eikä omalle luonteelle täysin vierasta metodia ole hedelmällistä käyttää. Hyville ideoille ja kokemuksille on kuitenkin aina tilaa. Yhteisöllisyys parantaa kaikkien viihtyvyyttä oppilaitoksessa. Vahva me-henki kannustaa kaikkia puhaltamaan yhteen hiileen ja sitä kautta saavuttamaan parempia tuloksia. Opettajien yhteistyö on myös opiskelijoiden etu. Syrjäytymisriski on ammatillisessa koulutuksessa suuri ja välineitä opiskelijoiden tukemiseen tarvitaan. Hyvällä opettajien välisellä tiedonkululla on tässä suuri merkitys, jotta ongelmiin voidaan puuttua mahdolli-

Portfolio - Kirsi Liljeroos


simman aikaisessa vaiheessa.

Lähteet

Koulumaailmaan liittyy paljon muotoseikkoja sekä byrokratiaa ja niihin tottuminen vie aikansa. Uran alkutaipaleella opettaja kahlaa säännösten viidakossa ja eksyy väistämättä joskus polulta, yleensä puutteellisten opasteiden vuoksi. Opettajan työhön vaikuttavien lakien, asetusten, sääntöjen ja määräysten suo on lähes pohjaton. Kun edelliset on saanut haltuun, uusia on varmasti odottamassa seuraavan mutkan takana. Kokeneempien neuvot ja vertaistuki ovat tässäkin asiassa korvaamattomia.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelma 2011-2013 Ammatillisen opettajankoulutuksen toteutussuunnitelma 2011-2013

Kehittämishanke Kehittämishankkeessa haluaisin keskittyä yhteisöllisyyttä lisäävään projektiin, joka voisi olla tapahtuma tai muu oppilaitoksen yhteishenkeä nostattava hanke. Olen aina kokenut tasa-arvoisuuden ja yhteisöllisyyden hyvin merkityksellisiksi ja haluan viedä molempia arvoja eteenpäin. Yhteisöllisyys tulee olemaan myös tulevan lukuvuoden teemana oppilaitoksessamme.

Kissa kävelee Kun nyt opettelen vasta opettamisen aakkosia, opintojen päättyessä toivon olevani jo sujuva lukija, joka osaa itse etsiä lisää tietoa ja omaksua uusia taitoja. Opettajan työ on ollut haaveammattini kuusivuotiaasta lähtien ja nyt pääsen vihdoin toteuttamaan itseäni. Koen ohjaamisen ja opastamisen mielekkääksi ja inspiroivaksi. Kokemuksen karttuessa uskallan seistä luokan ja yhteiskunnan edessä entistäkin rohkeampana soihdunkantajana, luotsina ja kalastajana.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

9


Näkökulma 1 Opettaja soihdunkantajana – opettaja oppijana

10

Teorioita Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys, oppimiskäsitys ja käyttöteoria Riittävän hyvä opettaja Tiivistelmä Kaarina Stenbergin kirjasta ”Riittävän hyvä opettaja” Merkityksellinen oppiminen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Pienryhmä Kuusamon tuotos merkityksellisestä oppimisesta. Oma osuuteni Opiskelijan minäkuvan muodostuminen

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Näkökulma 1 peruskysymys on ”Millaista on merkityksellinen oppiminen?”

Teorioita Ihmiskäsitys

Opettajuudessa minulle on tärkeää ohjaaminen ja hyvä vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Haluan ottaa heidän edistymisestään vastuuta ja vahvistaa heidän itsetuntoaan. Kunnioitan opiskelijoita ja luotan heihin. Tavoitteeni on kohdella heitä, empaattisesti oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, yksilöllisinä ihmisinä. Perimmäinen ajatus lienee, että uskon hyvään ihmisissä.

Tiedonkäsitys

Ohjaan opiskelijoita itsenäiseen tiedonhankintaan. Opintoalaan liittyvä tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja pysyviä ”totuuksia” on vain vähän. Pyrin perustelemaan tiedon tarpeellisuuden ja käyttötarkoituksen.

Oppimiskäsitys

En usko pakolla opettamiseen, väkisin ja vastentahtoisesti ei voi tietoa kenenkään päähän kaataa. Pyrin tekemään opiskelusta positiivisen kokemuksen ja etsin harjoitustehtävien aiheita mahdollisimman läheltä nuorten omaa elämää. Oppiminen perustuu omaan oivallukseen ja tekemiseen, itse koettu asia jää parhaiten mieleen. Opettajalta ja opiskelutovereilta saatu palaute on hyvin arvokasta.

Käyttöteoria

Patrikaisen kirjan perusteella ihmis-, tiedon- ja oppimiskäsitykseni ja sen kautta käyttöteoriani on selvästi humanistis-konstruktivistinen. Tarkkaa käsitystä omasta käyttöteoriastaan on tässä vaiheessa melko vaikea muodostaa. Lyhyen opettajakokemuksen jälkeen on vaikea jäsentää, miten pääsääntöisesti eri tilanteissa toimin. Opetustilanteessa

Portfolio - Kirsi Liljeroos

on paljon huomioitavaa ja suuri osa energiasta kuluu tässä vaiheessa opetettavan asian hallitsemiseen. Kunhan kokemusta karttuu, pystyn paremmin huomioimaan opiskelijoiden tarpeita ja reagoimaan niihin parhaalla mahdollisella tavalla.

Riittävän hyvä opettaja Stenberg Katariina NK1/Lukupiiri PS-Kustannus, Juva 2011-09-08 Katariina Stenberg pohtii kirjassaan käytännönläheisesti opettajan omaan jaksamiseen ja riittämättömyyden tunteeseen liittyviä teemoja. Kirja on lyhyt katsaus opettajuuden eri osa-alueisiin ja siitä saa hyvää pohjaa oman opettajuuden etsimiseen. Stenbergin oma tiivistetty lista kirjan sisällöstä lyhyine selityksineen Saata oppilaasi kasvamaan kohti hyvää elämää. Keskeistä on lapsen inhimillisen kasvun tukeminen niin, että hänellä on mahdollisuus tulla siksi, mikä hän on. Jotta opettaja voisi opettaa oppilaalle, mitä on hyvä elämä, hänen on ensin tunnettava oma identiteettinsä; kuka minä olen, mistä olen tullut ja mihin olen menossa. Opettaja on pedagogisessa suhteessa oppilaaseen, toisaalta tulee katsoa oppilasta läheltä ja rakkaudella, kuten vanhemmat lastaan ja toisaalta täytyy pystyä katsomaan kauempaa, näkemään kunkin oppilaan mahdollisuudet ja rajoitukset.

11


Tunne itsesi. Kaikki pedagogiset valinnat, joita opettaja työssään tekee, pohjautuvat hänen henkilökohtaisiin arvoihinsa ja uskomuksiinsa. Jos opettaja ei tunne omaa identiteettiään, päätöksiä ohjaa tutkimaton alue, eikä opettaja voi perustella itselleen miksi hän toimii niin kuin toimii. Opettaja voi ajautua miellyttämään opiskelijoita tai matkimaan omia ihanneopettajiaan, sen sijaan, että toimisi omalla tavallaan, oman persoonansa kautta. Tiedosta ja rakenna oma käyttöteoriasi. Sen tiedostaminen, aktiivinen työstäminen ja tietoinen reflektointi tuovat selkeyttä opetustyöhön. Jos opettajalla on selkeä kuva siitä, miksi hän toimii, niin kuin toimii, hän pystyy perustelemaan itselleen ja muille mikä työssä on olennaista ja mikä ei. Tee identiteettityötä. Käyttöteoriaa voi työstää esimerkiksi kirjoittamalla listan itselle tärkeistä keskeisistä oppimiseen ja opettamiseen liittyvistä uskomuksista ja käsityksistä. Listan kohta pohditaan yksi kerrallaan, ovatko uskomus ja oma toiminta linjassa keskenään. Opettajan toiminnan tulisi ilmentää käyttöteoriaa. Käyttöteorian työstäminen on aitoa pohdintaa, asioiden tiedostamista ja tietoiseksi saattamista, omin sanoin ja ajatuksin itselle näkyväksi tekemistä. Henkilökohtainen käyttöteoria on jalusta, jolla voi seistä kasvavien haasteiden ja muutosten tuulien edessä. Reflektio on oman toiminnan, ajattelun tai tunteiden tietoista havainnointia, tarkastelua ja pohtimista. Ilman sitä työ helposti muuttuu pirstaleiseksi suorittamiseksi, jossa metsä häviää puilta. Identiteettityö, eli oman identiteetin reflektointi voi johtaa perspektiivin muutokseen. Opettaja tulee tietoiseksi omista uskomuksista, käsityksistä ja siitä, miten ja miksi ne rajoittavat hänen näkemyksiään ja ymmärrystään maailmasta. To be reflective is to be self-aware.

12

Identiteettityötä voi tehdä esimerkiksi kirjoittamalla kirjaa, johon kirjaa mielenkiintoa tai tunteita herättäneen tilanteen. Myöhemmin voi pohtia, mitä tapahtui, miten toimi ja mitä ajatteli. Kun merkittäviä kokemuksia sanallistaa, prosessi voi johtaa kasvavaan ymmärrykseen itsestä ja työstä. Hyvä opettaja on kokenut ihminen. Aidot kokemukset ovat sellaisia, jotka pakottavat ihmisen pois ennakkokäsityksistään. Aitojen kokemusten kautta ihminen oivaltaa voivansa oppia uutta ja laajentaa omaa horisonttiaan. Kyseessä on hermeneuttinen oppimisen kehä. Aitojen kokemusten kautta oppiminen on identiteettityötä. Se on tie kehittymiseen, avoimuuteen ja ammatilliseen kasvuun. Avaa luokkahuoneesi ovi. Autonomisuus ja luottamus ammattitaitoon ovat mahdollistaneet yksinpuurtamisen ja eristäytymisen kulttuurin syntymisen, luonteva kanssakäyminen yhteiskunnan kanssa ei ole päässyt syntymään. Kouluelämä muuttuu yhteiskunnan mukana. Nykyisin opettajan tehtäviin kuuluu paljon muutakin kuin opettaminen. Sosiaalinen todellisuus on monimutkaisempi, opettajilta odotetaan monialaista asiantuntijuutta. Koululta vaaditaan jatkuvaa kehitystä ja opettajalla on yhä enemmän kilpailevia tiedonlähteitä, internet ja media. Opettajan on oltava tietoinen siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten se vaikuttaa omaan toimintaan ja opetustyöhön luokassa. Ryhmäytä – kaikki lähtee turvallisuudesta. Opettajan on tärkeä tuntea ryhmädynamiikkaa, miten ohjata ryhmää, miten ryhmä toimii ja mitkä ovat ryhmän lainalaisuudet. Opiskelijalle tärkeintä on tulla hyväksytyksi ryhmänsä jäsenenä. Ryhmäyttämisen tulisi kuulua jokapäiväiseen koulutyöhön niin, että toiminnot luokassa edistäisivät turvallisen ilmapiirin ja

Portfolio - Kirsi Liljeroos


luottamuksen syntyä ja pysymistä. Luo turvallinen vuorovaikutusilmapiiri. Turvallisuuden tunne antaa oppilaille mahdollisuuden pohtia ajatuksiaan ja vertailla niitä yhdessä muiden oppilaiden käsitysten kanssa. Toisten ajatusten vähättely ja mitätöinti ei edistä turvallista vuorovaikutusilmapiiriä. Toimiva vuorovaikutus ennaltaehkäisee koulukiusaamista. Tiedosta oma tapasi kuunnella. Empaattinen kuuntelija ei arvioi puhujan sanoja vaan pyrkii tavoittamaan puhujan sanoman sanojen takaa. Empaattinen kuuntelija luopuu halustaan olla oikeassa. Kuullaan, mutta ei kuunnella –kuuntelussa kuulija kuulee sanat, mutta ei ponnistele riittävästi kuullakseen keskeisen sisällön. Kyse on usein kiireestä. Puuskittaisessa kuulemisessa välillä kuunnellaan tarkasti ja välillä huomio herpaantuu. Kuuntelija näyttää kohdistavansa huomionsa puhujaan, mutta ajatus harhailee. Valjasta luokkahuoneen puhe käyttöösi. Perinteisesti opettajan ja oppilaan välinen puhe on asymmetrista, opettaja johtaa vuorovaikutusta ja hänellä on auktoriteetti. Opettajat kysyvät suljettuja kysymyksiä, joihin tietävät itse vastauksen. Oppilas vastaa lyhyesti ja opettaja arvioi vastauksen. Luokkaan tulisi luoda vuorovaikutuksen ilmapiiri, joka mahdollistaa keskustelutuokiot käsiteltävästä aiheesta, oppilaiden eriävät, perustellut näkemykset ilman opettajan välitöntä arviointia. Keskustelutuokioita on hyvä pohjustaa pienryhmäkeskusteluilla, jossa oppilas saa valmistella ajatuksiaan yhteiseen keskusteluun. Tiedosta, mitä haluat oppilaittesi todella oppivan ja ymmärtävän. Mitä opetan, miksi opetan ja miten opetukseni järjestän. Opetustyön pohja tulisi rakentaa siten, että kaikki opetus tukisi toinen toistaan

Portfolio - Kirsi Liljeroos

ja opetuksessa olisi mieltä. Oppilaat ymmärtäisivät asiat ja niiden väliset suhteet. Ilmiökeskeinen opetus edellyttää opettajalta hyvää pohjatyötä. Oppilaat kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun. Suunnittele opetuksesi. Hyvä suunnittelu antaa tilaa luovuudelle ja spontaaniudelle. Kun asia ja sen eteneminen on hyvin hallussa, aiheesta voi tarvittaessa poiketa. Suunnittelu tuo selkeyttä. Oppilaiden mukaan ottaminen suunnitteluprosessiin antaa hyvän kipinän mielekkäälle ja merkitykselliselle oppimiselle. Arvosta oppilaitasi tietäjinä, perusta oppiminen oppilaiden omiin kokemuksiin ja luo yhdessä oppilaiden kanssa ymmärrys opiskeltavasta asiasta. Luota opiskelijoiden omaan kykyyn tuottaa, luoda ja käsitellä tietoa. Perusta oppiminen oppijoiden omiin kokemuksiin. Oppiminen on oppilaan ja opettajan yhdessä luoma ymmärrys opittavasta asiasta. Arvioi mielekkäästi. Arvioinnin tulisi olla opetuksen sisällä osana opetustyötä eikä irrallisina kokeina. Arvioinnin tavoite tulisi olla oppilaan itseohjautuvan opiskelun edistäminen. Oppilaiden tulisi saada tietoonsa arvioinnin perusteet heti alussa, jotta hän osaa arvioida omaa opiskeluaan. Tunne oppilaasi. Monikulttuurisuus ja erilaiset oppijat vaativat opettajalta panostusta opetuksen eriyttämiseen. Opetus tulisi suunnitella oppilaiden kokemusten lähtökohdasta, siten että oppilaat saavat mahdollisuuden voimaantua oman opiskelunsa subjekteiksi. Mahdollista oppimisen ilo. Flow on ihannetila luokassa. Flow’n vallitessa jokainen oppilas tekee parhaansa omien kykyjensä mukaan. Jotta oppilas

13


voi saavuttaa flow’n, tehtävän tavoitteiden tulee olla selkeät ja niiden pitää olla saavutettavissa, tehtävän täytyy olla oppilaalle merkityksellinen, tärkeä ja tarpeellinen, tilanteen tulisi olla hyvin suunniteltu ja organisoitu. Tee opetuksestasi kaunista. Stenbergin mukaan seuraavat seikat tekevät opetuksesta kaunista: opettajan teot ovat sopusoinnussa hänen tekemiensä valintojen kanssa, hyvä ajankäyttö, selkeä opetuksen kaari, opetuskokonaisuuksien eri vaiheiden ja niiden siirtymien tarkoituksenmukaisuus sekä oman toiminnan arviointi. Pidä huoli itsestäsi. Stenbergin ohjeet jaksamiseen: Opettajuuden ja sen eri elementtien tiedostaminen ja pohtiminen voi tuoda selkeyttä omaan työhön, sektorielämä eri käsillä olevaan tekemiseen keskittyminen, huumori sekä oma tila joka kuuluu vain ihmiselle itselleen.

14

Merkityksellinen oppiminen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta

Hatanpää Pekka, Heino Markku, Kuusamo Johanna, Liljeroos Kirsi, Rikala Merja

Johdanto Tämän esseen tarkoituksena on tarkastella merkityksellistä oppimista sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työssä käsitellään aihetta ryhmän merkityksen, toisen ihmisen kohtaamisen, ohjaajan merkityksen ja minäkuvan näkökulmista. Lisäksi esitellään esimerkkejä eri-ikäisten henkilöiden merkityksellisistä oppimiskokemuksista. Merkityksellinen oppiminen voidaan ymmärtää todelliseksi tapahtumaksi kokijalle itselleen. Henkilö kokee tapahtuman itselleen tärkeäksi ja hän tarvitsee tällaisia merkityksellisiä oppimiskokemuksia elämässään kehittyäkseen ihmisenä ja yksilönä. Merkityksellinen oppiminen on oivallus erilaisten toimintatapojen arvokkuudesta. On hyväksyttävä, että ihminen ei tule koskaan valmiiksi vaan aina riittää uutta opittavaa. Merkityksellinen oppiminen tuottaa mielihyvää ja positiivissävytteisiä kokemuksia. Se voi olla myös hyödyllistä oppimista, jota yksilö pystyy soveltamaan käytännön työhönsä. Merkityksellistä oppimista tapahtuu, jos yksilöllä on aito halu ja uskallus oppia uusia asioita. Hänellä pitää

Portfolio - Kirsi Liljeroos


olla sopiva tilaisuus oppimiseen ja häneltä vaaditaan kriittistä ajattelua merkityksellisen oppimisen edistämiseksi. Oppimisympäristö ja ryhmädynamiikka vaikuttavat osaltaan oppimiseen. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot ovat merkityksellisen oppimisen keskipisteessä. On myös hyvä tiedostaa, että merkittävän oppimiskokemuksen voi ymmärtää vasta myöhemmin, ns. tapahtuneen H-hetken jälkeen. Merkittävä oppimiskokemus ohjaa yksilön elämänkulkua ja se muuttaa yksilön identiteettiä. Yksilön kokema merkittävä oppimiskokemus vaikuttaa erilaisiin olosuhteisiin yksilön elämässä ja se voi vaikuttaa myös yksilön kykyyn saavuttaa asetettuja tavoitteita. Merkittävään oppimiskokemukseen liittyy empowerment eli valtaistuminen, voimaantuminen; yksilöllä on mahdollisuus saada enemmän valtaa elämäänsä merkittävien oppimiskokemuksien kautta.

tuksellisena muotona esimerkiksi projektitehtävissä.

Sosiaalinen vuorovaikutus on sosiaalisaatioprosessi, jossa sosiaalisten suhteiden kautta sosiaaliset taidot kehittyvät. Vuorovaikutukseen vaikuttavat ns. sosiaaliset kompetenssit, joita ovat mm. yhteistoimintataidot, sosiokognitiiviset taidot, interpersoonalliset taidot, kommunikaatiotaidot, sanallinen ja sanaton viestintä sekä kontekstin ymmärtäminen. Opettajan ja ohjaajan vaikutusta merkitykselliseen oppimiseen ei voi väheksyä, sillä opettajan rooli oppimiskokemuksien muodostumisessa on todella suuri. Sosiaalisesti taitavan opettajan vuorovaikutuksellisia tunnusmerkkejä ovat ohjaavuus, ystävällisyys ja joustavuus.

Opetusryhmän merkitys

Tarina merkityksellisestä oppimisesta sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa: Eräs 64-vuotias nainen kertoi kokeneensa merkityksellisen oppimiskokemuksen osallistuessaan vanhemmalla iällä ryhmäliikuntaan. Hän ei ollut koskaan pitänyt ryhmäliikunnasta, ei edes nuorena tyttönä opiskellessaan kansa- ja keskikoulussa. Nainen oli liittynyt 62-vuotiaana kuntosalin senior-ryhmään ja aloittanut aktiivisen kuntosaliharjoittelun sekä itsenäisesti että ryhmässä. Nyt 2 vuotta myöhemmin hän iloitsee ryhmäliikunnasta ja osallistuu ryhmäliikuntatunneille useita kertoja viikossa. Naisen kunto on huomattavasti parantunut ja hänen ”kehon iäksi” mitattiin 53-vuotiaan naisen kehon ikä. Huikeaa!  

Pienryhmiin osallistuminen on olennainen osa ihmisen arkipäivää. Opetustilanteisiin soveltuvat ryhmätyypeistä parhaiten opintoryhmät ja ihmissuhderyhmät. Kouluyhteisössä syntyneillä ryhmillä on kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia vaikutuksia jäsentensä toimintaan. Ryhmää voidaan käyttää ope-

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Motivoituneiden opiskelijoiden suhteen on helppoa. Ne jotka tuntevat opiskelevansa heille mielenkiintoista asiaa on olemassa monia keinoja parantaa oppimistavoitetta. Heihin sopivat kasvatustieteiden tarjoamat menetelmät. Tutkiva oppiminen perustuu ryhmäajatteluun. Ihminenhän on laumaeläin, ja viihtyy laumansa keskuudessa. Vieras lauma koetaan monesti uhkaksi. Ryhmällä mielletään keskimäärin 24 opiskelijaa, oppimisryhmä 4-6 henkilön pienryhmiä. Oppimisyhteisö on oppimisryhmien ja ryhmän johtajan muodostama kokonaisuus. Perinteisesti tehtäväjako ryhmässä muodostuu eri yksilötehtävistä, joista yritetään tehdä yhteistuotos. Tällöin liittäminen on mekaanista. Ryhmässä kuitenkin asiantuntijuuden jakaminen on keskeisintä. Ryhmä mielletään arvoltaan suuremmaksi kuin yksilöiden summa. Siis 1 + 2

15


+ 3 + 4 < summa (1234) (Ranne 2009, 43-45). Primääriryhmä on yhteistyöhön ja kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuva, viiteryhmä on sellainen, johon yksilö haluaa samaistua sen arvoihin ja tavoitteisiin. Ryhmän vetovoimaa kuvaa koheesio ja valenssi. Roolit alkavat muodostua jo varhaisessa vaiheessa. (Ranne 2009, 47-49.) Ryhmän ja työyhteisöjen tilat ovat työryhmätila ja perusolettamustila. Työryhmätilassa oleva ryhmä on tavoitteellinen, perustehtävään pitäytyvä ja sitoutuva. Ryhmillä on yleisesti viehtymys pois tavoitteellisesta perustehtävästä. Perusolettamustiloja ovat riippuvuus, taistelu-pako ja parinmuodostus. Riippuvuuden tilassa jäsenet ovat kyvyttömiä vorovaikutukseen. Ryhmän johtajan on syytä pitäytyä kaikkitietävän asenteesta ja antaa ryhmän muille jäsenille luonteva tapa julkituoda näkökantojaan. (Ranne 2009, 50.) Ryhmän kiinteyttä uhkaavat alaryhmien muodostuminen. Tyytymättömyys ja epäselvyys asioiden käsittelyssä johtavat tällaiseen. Tämä on tuttu ilmiö myös työelämässä. Ihmiset monesti kokevat tulevansa kohdelluksi eritavoin suhteessa toisiin. Kymmenen hengen työyhteisössä on jo ainakin kolme eritavoin ajattelevaa ryhmää. Nämä tarkkailevat toisiaan ja tekevät havaintoja. Tyypillinen pienryhmä on paljon töistä poissaolevat, jotka hakevat vertaisiltaan tukea vaivoilleen ja hyväksyntää edes pienryhmän puitteissa. Ryhmän työryhmätila mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan ja opiskelun sekä oppimisen. Tällaisia ovat: • yhteinen identiteetti • tietoa ja taitoa

16

• •

solidaarisuutta toisiaan kohtaan vastavuoroinen tunnesuhteitten taso

Ryhmän jäsenillä on selkeä tietoisuus omasta ja toisten yksilöllisyydestä. Jäsenillä on kyky kommunikoida ja ymmärtää toistensa viestit. Vastavuoroiset tunnesuhteet ovat toimivassa ryhmässä mahdollisia ja ryhmän jäsenillä on kyky keskittyä samaan asiaan. (Ranne 2009, 53.) Ryhmän toiminta voidaan jakaa ensiksikin ryhmän tehtävään ja toimeksiantoon ja toiseksi ryhmän jäsenten keskinäiseen viihtymisen ja toimeentulemisen toimintoihin. Johtajan tulee pitää ryhmän tavoitteet selkeinä ja täsmentää niitä yhdessä muiden jäsenten kanssa. Perustehtävässä tulisi siis pysyä, eikä harhailuja saisi tapahtua. Alkuvaiheessa ryhmän jäsenellä on taipumus kommunikoida vain ryhmän ohjaajan kanssa. Tästä päästään vähitellen eroon luomalla ryhmään aitoa turvallisuuden tunnetta. (Ranne 2009, 54-55.) Oppimisryhmässä ja tutkimusryhmässä jokainen jäsen on myös yksilönä vastuussa ryhmän yhteisen ongelman ratkaisemisesta ja yhteisen tiedon edistämisestä. Samalla kun yksilö ponnistelee ryhmän yhteisen asian hyväksi, myös hänen henkilökohtainen oppimisensa edistyy. Monet mielipiteet ja näkökannat luovat laajan perspektiivin opeteltavaan asiaan. Ryhmää ei kuitenkaan pidä jättää yksin jolloin on vaarana vuorovaikutuksen ja kontaktien syntymisen ehtyminen. Myös yliaktiivisten dominoiminen ryhmässä tulisi kitkeä pois. (Ranne 2009, 59.)  

Kohtaaminen opetustilanteessa

Ensivaikutelman merkitys Oman itsen ja toisen ihmisen kohtaaminen ei ole

Portfolio - Kirsi Liljeroos


helppoa. Kohtaaminen on kahden ainutkertaisen persoonan kohtaamista ilman valmista reseptiä, jonka avulla kohtaaminen varmasti onnistuisi molempia tyydyttävästi. (Pollari & Koppinen, 2010, 15.) Kahden ihmisen kohtaamisessa muodostuvaa ensivaikutelmaa pidetään avaimena ihmisten välisten suhteiden muodostumiselle. Joskus ensivaikutelman merkitystä liioitellaan ja sitä pidetään ehdottoman tarkkana ja muuttumattomana ja se joko avaa tai sulkee kontaktin. (Repo & Nuutinen, 2005, 28.) Ensivaikutelma syntyy sen perusteella, mitä havaitsemishetkellä näkee ja kokee. Havaitsijalle tyypillinen ajattelutapa ohjaa voimakkaasti vastapuolesta syntyvää vaikutelmaa kahden ihmisen kohdatessa ensimmäistä kertaa. Ensivaikutelman syntyyn vaikuttavat sekä havainnoinnin kohteen että havainnoijan omat persoonalliset piirteet ja aikaisemmat kokemukset. Vaikutelma henkilöstä, jonka tapaa ensimmäisen kerran perustuu hänen ulkoisiin ominaisuuksiinsa, käyttäytymiseensä ja puheeseensa. Jokin tavanomaisesta poikkeava piirre saattaa vaikuttaa niin voimakkaasti, että kaikki muu jää huomaamatta. (Ojala & Uutela, 1993, 65.) Sekä myönteinen että kielteinen ensivaikutelma heijastuvat vuorovaikutuksen määrään ja laatuun kanssakäymisessä jatkossa. Hakeudumme mieluummin niiden seuraan, joista pidämme ja jotka saavat meissä aikaan myönteisiä tunteita. Vältämme henkilöitä, jotka herättävät meissä pelkoa, avuttomuutta tai vastenmielisyyttä. (Ojala & Uutela, 1993, 67.) Kohdatessamme erilaisen, omasta identiteetistämme poikkeavan ihmisen, meissä herää aina tunteita, jotka voivat vaihdella voimakkaasti myönteisistä kielteisiin. Erilaisen ihmisen herättämien tunteiden suunta

Portfolio - Kirsi Liljeroos

ja voimakkuus riippuu omista asenteistamme. (Ojala ja Uutela, 1993, 67.) Vuorovaikutusta emme voi rakentaa yksin sen ajatuksen varaan, että kohtelisimme toista samoin kuin haluaisimme meitä kohdeltavan, koska olemme erilaisia yksilöitä omine odotuksinemme ja elämänkokemuksinemme. Parempi vaihtoehto on, että kohtelee toista niin, kuin uskoo omista lähtökohdistaan hänen haluavan tulla kohdelluksi. (Ojala & Uutela, 1993, 73.) Paras lopputulos rakentavan vuorovaikutuksen muodostumiselle saadaan selvittämällä toisen osapuolen odotukset ja toiveet ja kohtelemalla häntä omista lähtökohdistaan käsin. Tämä on mahdollista aina kun pystytään keskinäiseen kommunikaatioon. Toisen ihmisen ymmärtäminen ja rakentavan vuorovaikutuksen aikaansaaminen edellyttävät kykyä eläytyä hänen tilanteeseensa ja ajattelutapaansa. (Ojala & Uutela, 1993, 74.) Kohtaamista vaikeuttaa se, ettemme osaa kuunnella itseämme emmekä toista, emme osaa välittää toisistamme emmekä osaa vaihtaa merkityksiä tai jakaa ajatuksiamme. Emme osaa ottaa itseämme tai toisiamme tarpeeksi vakavasti arvostaaksemme itseämme ja toista. Läsnäolo on välttämätöntä, jotta syntyisi luottamuksellinen ja välittävä ilmapiiri. Vain luottamuksellisessa ilmapiirissä haluamme jakaa asioita toisen kanssa. Jakaminen ja läsnäolo edellyttävät ulkoa opituista vuorosanoista ja ennakkoluuloista luopumista. Läsnäolo vaatii rohkeutta ja riskinottoa, mutta ainoa mahdollisuus oppimisen tukemiseen on olla ihminen ihmiselle. (Pollari & Koppinen, 2010, 15.) Ihmisystävällisyys Pollari ja Koppinen (2010, 19) kirjoittavat kirjassaan

17


ihmisystävällisyydestä ja sen olemassaolosta koulumaailmassa, jossa opettajat toteuttavat opetusohjelmiaan unohtaen oppilaansa. Ihmisystävällisyyden puuttuessa tavoitteet esitetään vaatimuksina, uhkauksina tai varoittavina esimerkkeinä. Valitettavasti ihmisystävällisyys hautautuu liian usein ideologioihin, työtavoitteisiin, edunvalvontaan ja hyvinvoinnin tavoitteluun. (Pollari & Koppinen, 2010, 19.) Ihmisystävällisyyden voisi määritellä ihmisessä ilmeneväksi arvonannoksi, suvaitsevaisuudeksi ja rakkaudeksi ilman vastarakkauden vaatimusta. Koulussa pitää luopua ajatuksesta, että ystävällisyys sulkisi pois työnjohdon uskottavuuden, tavoitteista kiinnipitämisen, oikeudenmukaisen arvioinnin tai monet muut ammattitaidolliset valmiudet. (Pollari & Koppinen, 2010, 20.) Ihmisystävällisen opettajan kohtaaminen on helppoa ja se tekee oppimisesta väistämättä merkityksellistä. Opettajan oppilasta arvostava ja kannustava kohtaaminen saa oppilaassa aikaan samaa ystävällisyyttä ja opettaa arvostamaan toista ihmistä. Opettajan ja oppilaan välinen suhde Opettajan ja oppilaan välille rakentuva suhde on ihmissuhde ja samalla ihmissuhdemalli oppilaitten keskinäisille suhteille. Oppilaiden ohjaaminen rakentavaan ja tulokselliseen toimintaan on ihmissuhdetyötä. (Pollari & Koppinen, 2010, 26.) Hyvän ihmissuhteen tuntomerkkeinä voidaan pitää tasavertaista kohtaamista, molemminpuolista luottamusta, vuorovaikutteisuutta sekä avointa viestintää. Molemminpuolinen luottamus on edellytys tulokselliselle yhteistoiminnalle ja turvalliselle oppimisilmapiirille. Opettajan ja oppilaan on voitava luottaa siihen, että molemminpuolinen toiminta on tilanteenmukaista, odotusten mukaista, johdonmukaista

18

ja oikeudenmukaista. Luottamus on lumipallon lailla laajeneva ilmiö. Luotettavat ihmiset lisäävät luottamusta ja sen myötä syntyy luottamuksellinen oppimisilmapiiri, jossa oppimiseen tarvittavat voimavarat eivät kulu sen jännittämiseen kehen ja mihin voi luottaa. (Pollari & Koppinen, 2010, 26.) Yhteisöllisyys kasvaa koulussa, silloin kun toiminnan perustana on oppilaan ja opettajan välinen henkilökohtainen suhde, joka on perustettu mahdollisimman käytännölliselle tasolle. Keinotekoinen läheisyys näkyy läpi, ja oppilas tunnistaa opettajan epäaidot mielistelyyritykset. Hyvä opettaja ymmärtää työnsä arvon ja eettisyyden, jolloin hän tiedon arvostamisen lisäksi tukee ihmiseksi kasvamista. (Pollari & Koppinen, 2010, 116.) Vuorovaikutus tekee oppimisesta merkityksellistä Vuorovaikutteisuus on yhteisten merkitysten löytämistä ja merkitysten vaihtamista. Oppimisen yhteinen suunnittelu auttaa opettajaa havaitsemaan, mitä merkityssisältöjä oppilaat liittävät opittaviin asioihin. Kun opettajan asioille antamat merkityssisällöt liittyvät oppilaiden antamiin merkityksiin, syntyvät vuorovaikutus ja ymmärretyksi tulemisen tunne. (Pollari & Koppinen, 2010, 27.) Edellä olevaa teemaa käsittelevät Irina Repo ja Tahvo Nuutinen kirjassaan Viestintätaito 2005. He toteavat, että hyvä vuorovaikutus mahdollistaa kehittävän ja rikastavan vuoropuhelun, jossa omia ajatuksia pidetään materiaalina, jota voidaan kehittää jakamalla sitä yhteiseen käsittelyyn. Muiden ajatuksia kuunnellaan, jotta opittaisiin ja avarrettaisiin omaa ajattelua ja niitä tarkastellaan hyödyllisinä ja kiinnostavina. Hyväksytään, että jokaisella on omat näkemyksensä, jotka voivat kehittyä ja muuttua jos ne kuullaan ja

Portfolio - Kirsi Liljeroos


niitä pohditaan. Vuoropuhelu johtaa oppimiseen ja avoimuuteen, koska se mahdollistaa erilaisten tietoja ajatusmaailmojen hyödyntämisen. Vuorovaikutteisuus häviää, jos osallistujat kuuntelun sijasta keskittyvät ainoastaan oman asiansa esille tuomiseen ja sen oikeaksi todistamiseen. (Repo & Nuutinen, 2005, 31.) Myös professori J.D. Novakin mielestä mielekäs oppiminen on perusta ajattelun, tunteiden ja toiminnan rakentavalle eheytymiselle. Hänen mielestään mielekäs oppiminen ei ole ulkoa opettelua eikä pelkkää muistamista. Hyvä opettaja auttaa oppilasta siirtymään ulkoa oppimisesta mielekkääseen oppimiseen pohtimalla merkityksiä yhdessä oppilaan kanssa. (Pollari & Koppinen, 2010, 134.) Uusikylä ja Atjonen (2005, 73) nostavat opetuksen pedagogisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi oppilaan ponnistelujen ohjaamisen. He perustelevat väitettään sillä, miten oppimisen mielekkyys lisääntyy heti, kun oppilas saa vastauksia miksi-kysymyksiinsä. Oppilas on saatava entistä paremmin tietoiseksi siitä, mitä hänen tulee omaksua ja miksi. Uusikylä ja Atjonen korostavat, että koulun arvotavoitteina tulisi olla ihmiselle arvokkaita kokemuksia, joihin liittyy elämyksiä, aistimuksia ja monenlaisia tunteita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kehitetty erilaisia tapoja hyödyntää opiskelussa työparia ja ryhmää. Yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät vaikuttavat kaikkein myönteisimmin oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, ja niiden rikastuessa koko koulun ilmapiiri kehittyy entistä suvaitsevammaksi, erilaisuutta sietävämmäksi ja mukavammaksi. (Pollari & Koppinen, 2010, 117.)  

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Ohjaajan merkitys ja toiminta Jokaisella ryhmän ohjaajalla, on hän sitten opettaja tai muu ryhmän vetäjä, on oma tapansa ohjata joukkoaan. Ohjaajalle on vaikea antaa tiettyä kaavaa, mitä noudattaa, mutta on hyvä tietää muutamia asioita ryhmän sisäisestä vuorovaikutuksesta, ryhmän toiminnasta, ryhmä tyypeistä ja ohjaajan merkityksestä ryhmän siirtyessä vaiheesta toiseen. 4Ryhmä Ihmisjoukko muotoutuu ryhmäksi, kun sen jäsenillä on kutakuinkin yhteinen tavoite, jonkin verran keskinäistä vuorovaikutusta ja käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat. Yhteinen rajattu tavoite, mahdollisuus tavoitteesta seuraavaan työnjakoon ja jäsenten tuttuus erottavat ryhmän yhteisöstä, verkostosta ja satunnaisesta ryhmästä. Johtajuus ja roolit syntyvät vuorovaikutuksen kautta nopeasti. (Kopakkala 2005, 36.) Ryhmädynamiikalla tarkoitetaan ryhmän sisäisiä voimia ja se syntyy jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta. Ryhmäilmiöiden kirjallisuudessa erotellaan pien- ja suurryhmät. Pienryhmään kuuluu alle kymmenen henkilöä ja kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus olla toistensa kanssa vuorovaikutuksessa. Suurryhmään kuuluu taas yli kymmenen jäsentä ja silloin jäsenten vuorovaikutus kaikkien ryhmän jäsenten välillä on mahdotonta. (Kataja et al, 2011, 15.) Ryhmä antaa jäsenelleen paljon. Moni meistä on kokenut voimakasta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, hauskuutta ja ehkä myös pelkoa ja vihaa. Ryhmä vahvistaa kokemuksen intensiteettiä. Huono asema ryhmässä voi olla henkilölle tuhoisaa. Ryhmänmuodostamisen alussa vallitsee yleinen varautuneisuus ja riippuvuus vetäjän näkemyksistä. Miten alun epä-

19


varmasta ihmisjoukosta muokkaantuu aikaansaava tiimi? Vuorovaikutus opetusryhmässä On kyseenalaista, voiko aito vuorovaikutus olla tiettynä hetkenä jotain muuta kuin kahden välistä. Kun henkilö kertoo koko ryhmälle asioita, kyseessä ei ole tiukassa mielessä vuorovaikutustilanne, vaan henkilö vaikuttaa ryhmään, viestittää sille jotakin. Mitä kauemmin ryhmälle viestitään niin kuin se olisi yhtenäinen yksikkö, sitä enemmän sen jäsenet luopuvat yksilöllisestä vastuustaan tilanteen edistämisessä. Ryhmän vuorovaikutus etenee kahdenvälisten vuorovaikutusten sarjoina, jotka voivat alkaa ja päättyä hyvin nopeasti. Ryhmän turvallisuus kasvaa sitä mukaa kun kahden välisten vuorovaikutusepisodien määrä lisääntyy eri ihmisten välillä. (Kopakkala 2005, 38.) Toimintaamme ryhmässä vaikuttaa ratkaisevasti, kuinka tulkitsemme toisten ihmisten meille lähettämät viestit. Emme reagoi toisten tekoihin, vaan siihen, kuinka tulkitsemme teon. Ryhmässä on paljon ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita, joista meidän on selvittävä. Se miten tulkitsemme toisten ihmisten käyttäytymistä, vaikutta paljon siihen, kuinka itse käyttäydymme heitä kohtaan. Se vaikuttaa myös paljon siihen, mitä vuorostamme saamme osaksemme heidän taholtaan. Ryhmä tarvitsee jäsentenvälistä avointa vuorovaikutusta selvitäkseen haasteistaan. Viestintä tilanteet ovat usein ennakoimattomia, jolloin pienessä ajassa tapahtuu paljon asioita ja niihin vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät. (Kataja et al, 2011.) Rakentavassa viestinnässä tarvitaan seuraavia taitoja: • Kuuntelu ja havaitseminen: Tulee ymmärtää puhujan tarkoitus ja hallita palautteen antamisen taito

20

• Osallistumisen taito: tulee kannustaa ja innostaa ja olla itse innostunut ja panostaa ryhmään • Vastaanottamisen taito: tulee kuulla toisten mielipiteitä ja ottaa ne vastaan oman roolinsa mukaisesti • Rakentamisen taito: tulee olla taito ottaa puheenvuoro ja pitää siitä kiinni, taito keskeyttää puhujan tavoitteen häiriytymättä sekä kyky antaa tilaa muiden puheenvuoroille • Suhteiden hoitamisen taito: tulee osata ilmaista tunteitaan ja tunnistaa mielipide eroja. (Kataja J.) • Kommunikaatiosuhteet ilmaisevat, kuinka ryhmä on ratkaissut vuorovaikutuksen ja toiminnan edellyttämät yhteyden pidon haasteet. Ryhmän jäsenet, jotka pitävät eniten toisistaan, ovat myös eniten tekemisissä keskenään. Ryhmän vuorovaikutusta voidaan myös kuvata keskitettynä tai hajautettuna vuorovaikutuksena. Ryhmä toimii sitä tehokkaammin, mitä hajautetumpaa kommunikaatio on. demokraattinen ja avoin kommunikaatio ovatkin tehokkaan toiminnan edellytyksiä. (Kataja et al, 2011, 17.) • Vuorovaikutteinen viestintä on mahdollista ainoastaan sellaisessa psykologisessa ympäristössä, jossa toteutuu keskinäinen luottamus, arvostus ja avoimuus. (Kataja et al, 2011, 22.) Tuckmanin ryhmämallit Bruce Tucman julkaisi vuonna 1965 lyhyen mallin ryhmän vaiheittaisesta kehityksestä, josta tuli varsin nopeasti malli yleisesti hyväksytyksi perustaksi ryhmätarkastelulle. Osa sen käyttöarvosta tulee vaiheiden iskevistä alkuperäisistä nimistä: forming, storming, norming ja performing. Tuckman lisäsi vuonna 1977 teoriaansa vielä lopetusvaiheen(adjourning), koska häntä arvosteltiin siitä, ettei ryhmän lopettamisesta mainittu alkuperäisessä teoriassa mitään. Muodostusvaihe (forming) Ryhmän jäsenet ovat aluksi hyvin riippuvaisia ohjaa-

Portfolio - Kirsi Liljeroos


jastaan. Jäsenten käytös on muodollista ja varovaista ja toisia varotaan ärsyttämästä. Jäsenet etsivät omaa paikkaansa ryhmässä ja ensimmäiset ryhmäroolit määräytyvät. Ryhmän tehtävät, säännöt ja menetelmät alkavat vähitellen hahmottua. Tämä vaihe on monessa suhteessa jonkinlaista etsimistä, kuva ryhmän tehtävästä on epäselvä ja oma asema ryhmässä epävarma. Annetut työt pyritään tekemään yhdistämällä yksilösuoritukset. Kuohuntavaihe (storming) Kuohuntavaiheessa yksilöt haluavat erottautua ryhmässä. Konfliktitilanteita on paljon, ja vaiheelle on tyypillistä sisäinen taistelu ja vetäjän tai saadun tehtävän vastustaminen. Opiskeluryhmissä vaihe esiintyy lievänä passiivisuutena tai kritiikkinä tai sitä ei ole ollenkaan. Sopimisvaihe (norming) Tässä vaiheessa ryhmän jäsenet alkavat hyväksyä toistensa roolit ja ryhmä henki muotoutuu. Syntyy yhteenkuuluvuuden tunne, jossa jäsenten keskinäinen erilaisuus hyväksytään. Suotuisasti kehittyvässä ryhmässä yhteistyötä alkaa syntyä, erilaisia näkemyksiä ja tunteita voidaan hyväksyä avoimesti ja tunne ryhmään kuulumisesta alkaa kehittyä. Jokaisen paikka ja rooli ryhmässä on löytynyt. Esiin nousee jäsenten pyrkimys vaikuttaa ryhmän toimintaan omien tavoitteidensa mukaan ja suojautua vaarallisilta sosiaalisilta tilanteilta. Hyvin toimiva ryhmä (performing) Tälle tasolle päästyään ryhmä on tehokas, toimiva ja luova. Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteensa suuntaan ja osaa jo ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet. Tässä vaiheessa ihmissuhde ongelmat ja työnjakoon liittyvät ongelmat on kokolailla ratkaistu. Roolit ovat tarkoituksen mukaisia ja joustavia

Portfolio - Kirsi Liljeroos

ja jäsenten erilaisuutta osataan käyttää hyväksi. Ulkopuolisen kannalta pulmana on, että ulkopuolisen pääsy ryhmään on vaikeaa ryhmän kiinteyden vuoksi. Ryhmän lopettaminen (adjourning) Viides vaihe on käsillä, kun ryhmä lopettaa toimintansa. Ryhmän jäsenet hyvästelevät toisensa ja tunteet ovat vahvasti esillä. Ne vaihtelevat helpotuksesta masennukseen. Ohjaajan rooli ryhmässä Jokainen ryhmän vetäjä rakentaa itselleen oman persoonallisen tavan ohjata joukkoaan. Ohjaajan rooli rakentuu pitkän kehityksen tuloksena. Toimiva rooli seuraa ohjaajan persoonallista ja ammatillista kasvua. Kirjassa ryhmä liikkeelle mainitaan, että ryhmän ohjaamisessa tarvitaan ainakin seuraavia kolmea roolia: • Ryhmän johtaja - ilmapiiri ja normit • Ymmärtävä kuuntelija - ryhmäilmiöt ja reflektointi • Vaikuttaja- muutostekijä, joka ohjaa tavoitteisiin Ohjaajan merkitys vaiheesta toiseen etenemisessä Ohjaajan taidot ovat ratkaiseva tekijä siinä, saavuttaako ryhmä tiimiytymisvaiheen vai ei. Ryhmä tarvitsee selviytyäkseen jonkun, joka vastaa sen olemassa ololle välttämättömistä tehtävistä. Tärkeää on suunnan näyttäminen, päätösten tekeminen ja visioiden luonti (Kopakkala 2005, 89.) Tiiminvetäjä tukee ja ohjaa ryhmää kokonaisuutena ja tukee ryhmän jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta ja oppimista. Huomio kiinnittyy silloin tiimin tasapainoiseen osaamiseen, intoon ja kehittymishaluun. Hänen tehtävänään on luotsata ryhmänsä vää-

21


jäämättömien kehitysvaiheiden läpi luottavaiseksi, sitoutuneeksi ja innostuneeksi joukkueeksi. Vetäjällä tulee itsellä olla selkeä visio ryhmän tehtävästä ja tulevaisuudesta. On myös tärkeää antaa arvostusta ryhmäläisille ja auttaa osallistujia ratkomaan erimielisyyksiä. Vetäjä puolustaa ryhmäänsä ulospäin, ja tarvittaessa hänen tulee olla valmis puolustamaan ryhmänsä mainetta. (Kopakkala 2005, 93.) Kuinka ohjaaja saa liikkeen takaisin pysähtyneeseen ryhmään Ryhmän vuorovaikutus sisältää jatkuvasti ristiriitatilanteita ja jännitteitä, joita pitää riittävästi ratkoa. Niin pitkään, kuin ryhmän kehitys etenee, vaikka hitaastikin, ryhmäläiset ovat suhteellisen tyytyväisiä ryhmäänsä. Sangen tavallista on, että ulkoiset tekijät kat-kaisevat ryhmän kehityksen. Kehityksen pysähtyessä ryhmäläisten turvattomuuden tunne lisääntyy ja ihmisten sisäinen sitoutuminen ja luottamus ryhmään hiipuu. Tarvitaan usein ulkopuolisia voimia aikaansaamaan liike takaisin ryhmään ja luottamus palautumaan. (Kopakkala 2005, 194.)  

Opiskelijan minäkuvan muodostuminen Sosialisaatio Sosialisaatio tarkoittaa tapahtumasarjaa, jossa yksilö sisäistää yhteiskunnassa vallitsevat arvot, normit ja asenteet. Ihminen muodostaa käsityksen moraalista, sukupuolirooleista ja omasta itsestään sosialisaation tuloksena. (Ojala & Uutela, 1992, 21.) Sosialisaatio on läpi elämän jatkuva prosessi. Keskeisiä tapahtumapaikkoja kulttuuriperinteen siirrossa ovat koti ja koulu, mutta mukana ovat muiden muassa myös tiedotusvälineet, puolueet, uskonnot ja etujärjestöt. (Ojala & Uutela, 1992, 21-22.) Hyvin

22

merkittävä tekijä sosialisaatiossa on tänä päivänä myös sosiaalinen media. Erilaiset käyttäytymisen roolit opitaan lähellä olevien aikuisten kautta. Yksilön kyky omaksua sosiaalisia rooleja kehittyy sosialisaatioprosessin yhteydessä. Roolien kautta lapsi pääsee mukaan perheen vuorovaikutukseen, jossa jokaisen jäsenen edellytetään käyttäytyvän perheessä vallitsevien normien mukaan. (Ojala & Uutela, 1992, 22-23.) Sosialisaation kautta omaksuttuihin arvoihin ja normeihin vaikuttavat ympäröivä yhteiskunta sekä perheen yhteiskunnallinen asema. Esimerkiksi sukupuolirooli ja sen sisältö vaihtelevat jonkin verran eri kulttuuriympäristöissä. (Ojala & Uutela, 1992, 23.) Minäkuva Minäkuva, eli käsitys itsestä kehittyy varhaislapsuudesta lähtien sosialisaation ja vuorovaikutuksen kautta. Minäkuva kertoo, mitä ihminen tietää itsestään. Ihminen muodostaa minäkuvansa, subjektiivisen käsityksen omista ominaisuuksistaan ja kyvyistään, toisilta saamansa palautteen ja omien kokemustensa avulla. Käsitys itsestä syntyy suhteessa sosiaaliseen ympäristöön. (Ojala & Uutela, 1992, 23.) Minäkuva on ihmisen käsitys siitä, kuka ja mikä hän on. Käsitys alkaa muotoutua kun lapsi havainnoi ympäristöään. Lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja kehityskelpoiseksi, jos vanhempien antama palaute tukee tätä käsitystä. Vanhempien lisäksi lapsen sosiaaliseen ympäristöön kuuluu muita tärkeitä ihmisiä, joiden kautta minäkuva muodostuu. (Ojala & Uutela, 1992, 24.) Kuva itsestä perustuu tietoon siitä, missä ihminen

Portfolio - Kirsi Liljeroos


on hyvä, missä huono ja mihin hän pystyy. Ihmiset vertaavat itseään muihin ja tekevät sen kautta johtopäätöksiä omista kyvyistään. Iän karttuessa ihmisen kyky omaan ajatteluun ja sen kautta oman itsetuntemuksen ja minäkuvan kehittämiseen kasvaa, eikä käsitys itsestä ole enää pelkkä heijastuma muiden mielipiteistä. (Ojala & Uutela, 1992, 24-25.)

Itseluottamus Itseluottamus on se osa ihmistä, josta hän pitää ja joka vastaa hänen minäihannettaan. Itseluottamus on synonyymi itsekunnioitukselle ja itsetunnolle, se kertoo kuinka hyvin ihminen uskoo vastaavansa omia odotuksiaan ja kuinka paljon hän pitää itsestään. (Ojala & Uutela, 1992, 26, 28.)

Minäkuva ohjaa ihmisen kaikkea sosiaalista toimintaa. Myönteinen minäkuva auttaa ihmisiä vastaamaan uusiin haasteisiin ja luottamaan omiin kykyihinsä. Negatiivinen käsitys itsestä estää ihmistä suhtautumasta myönteisesti uusiin mahdollisuuksiin. Hän välttää kaikkea uutta ja haasteellista, koska pelkää epäonnistumista.

Ihmisen itseluottamus on hyvä, kun hänen minäihanteensa ja minäkuvansa ovat melko lähellä toisiaan. Jos minäihanteen ja minäkuvan välillä on suuri ero, itseluottamus on huono. (Ojala & Uutela, 1992, 27.)

Minäihanne Minäkuva kertoo, millainen ihminen omasta mielestään on ja mihin hän pystyy. Minäihanne kuvaa sellaista, mitä ihminen haluaisi olla. Kuten minäkuvakin, minäihanteeseen vaikuttavat kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö. (Ojala & Uutela, 1992, 25.) Minäihanteen kehittyminen alkaa lapsuudessa ja pohjautuu aluksi vanhempien odotuksiin ja toiveisiin. Näistä syntyy myöhemmin ihmisen minäihanteen perusta, johon vaikuttavat myöhemmin omat kokemukset, kyvyt, voimavarat ja tarpeet. (Ojala & Uutela, 1992, 25.) Realistinen ja selkeä minäihannne tukee ihmisen kehitystä, liian korkealle asetettu ihanne aiheuttaa jatkuvia epäonnistumisen tunteita. Jos henkilön itselleen asettamat odotukset eivät täyty, hän kokee itsensä jatkuvasti epäonnistuneeksi, vaikka ulkopuolisen silmin onnistuisi erinomaisesti. (Ojala & Uutela, 1992, 26.)

Itseluottamuksen kehittymiseen vaikuttavat ihminen itse, hänen läheisensä sekä muut elämään kuuluvat ihmiset. Itseluottamus voi jäädä alhaiseksi, jos henkilö ei ole lapsuudessa saanut osakseen rakkautta, turvallisuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia, jotka auttavat selviytymään myöhemmistä vastoinkäymisistä. (Ojala & Uutela, 1992, 27..) Vahvalla itsetunnolla varustettu ihminen kokee pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä ja kohtaloonsa, kun taas heikkoitsetuntoinen henkilö mieltää itsensä usein olosuhteiden uhriksi eikä edes yritä rikkoa epäonnistumisen kehää. Itseluottamus ja vuorovaikutus Vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys; myönteinen vuorovaikutus saa ihmisen tuntemaan itsensä hyväksytyksi, arvostetuksi ja onnistuneeksi. Se vahvistaa yhteyttä minäkuvan ja minäihanteen välillä sekä parantaa itseluottamusta. Hyvä itseluottamus heijastuu takaisin toisiin ihmisiin entistä rakentavampana vuorovaikutuksena. (Ojala & Uutela, 1992, 27..) Huonolla itsetunnolla varustettu ihminen on helpos-

Portfolio - Kirsi Liljeroos

23


ti haavoittuva. Hänen käsitys omasta itsestään heijastuu vuorovaikutuksessa muihin. Huono itsetunto vaarantaa myönteisen ja tasaveroisen vuorovaikutuksen. (Ojala & Uutela, 1992, 28.) Kongruenssiteorian mukaan ihminen ottaa vastaan ensisijaisesti palautetta, joka on samansuuntaista hänen oman minäkuvansa kanssa. Jos hän suhtautuu itseensä myönteisesti, hän havaitsee herkemmin myönteiset kokemukset. Hän osaa olla kriittinen muilta saamaansa palautetta kohtaan ja kykenee puolustamaan omia käsityksiään. (Ojala & Uutela, 1992, 28.) Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää aikaa minäkuvan kehityksen kannalta. Silloin lapsi rakentaa käsitystä omasta itsestään ja suhteestaan ympäristöön. Vanhempien merkitys hyvän tai huonon itsetunnon synnyssä on keskeinen. Lapsella on tarve olla vanhempiensa hyväksymä sellaisena kuin hän on, ilman ehtoja. Kyky arvostaa toisia ja olla avoin uudelle, rakentuu myönteiseen käsitykseen omasta itsestä. (Ojala & Uutela, 1992, 28-29.) Minäkuvan kehitys jatkuu koko iän. Myöhemmissä elämänvaiheissa sellaiset vuorovaikutussuhteet, joihin liittyy voimakkaita myönteisiä tunteita, ovat muita merkityksellisempiä. Rakkaus, ihailu, kunnioitus tai esimerkiksi esimies-alaissuhde aiheuttaa vuorovaikutussuhteeseen riippuvuutta. Näillä merkityksellisillä lähimmäisillä on muita suurempi vaikutus ihmisen minäkuvaan. (Ojala & Uutela, 1992, 29-30.) Jos vuorovaikutuksen jollakin osapuolella on enemmän valtaa kuin toisilla, hänellä on myös enemmän vastuuta (Ojala & Uutela, 1992, 30.) Korkeammalla arvoasteikossa olevan henkilön mielipide saattaa mitätöidä heikommalla itsetunnolla varustetun ihmisen

24

näkemyksen, koska hän automaattisesti pitää itseään huonompana. Arvioimme yhdessä toisen opettajan kanssa opiskelijoiden harjoitustöitä. Kollegani antoi palautteensa ensin ja sen jälkeen oli minun vuoroni kertoa oma näkemykseni. Ajatukseni olivat usein hyvinkin erilaisia suhteessa työtoverin mielipiteisiin ja vuosi sitten olisin ehkä myötäillyt toista ja nielaissut omat, vähemmän arvokkaina pitämäni näkökannat. Vuoden kokemus opettajana ja onnistuminen siinä on kuitenkin tuonut minäkuvaani varmuutta ja uskalsin tuoda omat näkemykseni esiin. Onnistunut vuorovaikutus edellyttää osallistujilta riittävän hyvää itsetuntoa. Arka ja itsestään epävarma ihminen ei kykene puolustamaan omia näkökantojaan. Vuorovaikutuksesta tulee epätasapainoista, minäkuvan ja itsetunnon ongelmat voivat jopa vääristää viestin tulkintaa (Kauppila 2006, 32). Hyvässä vuorovaikutuksessa omia ajatuksia pidetään materiaalina, joita voidaan kehittää jakamalla sitä yhteiseen käsittelyyn. Avoin, tutkiva ja ehdottava dialogi johtaa oppimiseen ja avoimuuteen, koska erilaiset ajatus- ja tietomaailmat tulevat hyödynnetyiksi. Jos osallistujat keskittyvät kuuntelun sijaan vain saamaan oman asiansa esiin, vuorovaikutuksesta tulee kilpailu siitä, kuka on oikeassa ja saa parhaiten äänensä kuuluviin. (Repo et al, 2005, 31-32.) Huono itsetunto saa vuorovaikutuksen osapuolen helposti kokemaan, että eriävät mielipiteet kohdistuvat häneen henkilönä eikä niinkään käsillä olevaan asiaan. Itsetunnon puute ei anna henkilön tuntea oloaan turvalliseksi, koska hän pelkää tulevansa mielipiteineen vähätellyksi.

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Itsetunto ja oppiminen Itsetunnolla on suuri merkitys oppimisessa. Vahvan itsetunnon omaava henkilö uskoo itseensä ja kykyihinsä, eikä pelkää opiskella uutta. Heikko itseluottamus kuorrutettuna aikaisemmilla huonoilla kokemuksilla saa ihmisen suhtautumaan negatiivisesti omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Esimerkiksi matematiikan opinnoissa koettu epäonnistuminen johtaa helposti siihen ajatukseen, että henkilö on huono matematiikassa, eikä siten yritäkään onnistua. Yrityksen puute kostautuu uutena huonona kokemuksena, joka aiheuttaa entistä suuremman varmuuden matemaattisesta lahjattomuudesta. Tunnistamattomat oppimisvaikeudet voivat johtaa negatiivisiin oppimiskokemuksiin ja siten heikkoon itsetuntoon. Oppimismotivaatio laskee ja epäonnistumiset halutaan peittää esimerkiksi häiriköimällä.  

Pohdinta

Oppimisryhmämme tarkasteli merkityksellistä oppimista sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tämän esseen työstäminen on oiva esimerkki merkityksellisestä oppimisesta sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa. Oppimisryhmäämme kuuluu viisi opettajaopiskelijaa ja jokaisella ryhmän jäsenellä on samat velvollisuudet yhteisen tavoitteen, esseen valmistumisen, saavuttamiseksi. On opettavaista ymmärtää ja hyväksyä, että jokainen oppii ja työskentelee eri tavoin sekä toimii oman aikataulunsa puitteissa, unohtamatta kuitenkaan ryhmälle asetettuja yhteisiä aikatauluja. Ryhmän jäsenten persoonallisuudet vaikuttavat työn jäsentymiseen ja edistymiseen. Sosiaalisen vuorovaikutuksen onnistumiseksi, jokaisen on opittava kuuntelemaan itseään ja muita sekä luotava edellytyksiä

Portfolio - Kirsi Liljeroos

luottamuksen asteittaiselle syntymiselle. Kun ryhmän jäsen antaa itsestään vaikutelman, että on läsnä yhteisessä projektissa, luottamus ryhmän jäsenten välillä vahvistuu. Voidaan myös todeta, että ryhmän ohjaajan merkitys korostuu muun muassa hänen antaessaan tukensa ryhmän jäsenille. Oppiminen muuttuu mielekkäämmäksi, kun ryhmän jäsenet saavat palautetta toiminnastaan, oli se sitten positiivista tai korjaavaa palautetta. Ohjaajan tuki ja palaute vaikuttaa myös opiskelijan minäkuvan ja itseluottamuksen muodostumiseen ja kehittymiseen. Positiivinen minäkuva ja luottamus omiin kykyihin lisäävät innostusta oppimiseen ja negatiivinen minäkuva päinvastoin vähentää uskoa omiin taitoihin. Pienryhmä Kuusamon jäsenet työstivät esseetä verkossa, kukin omalla tahollaan. Essee jaettiin selkeisiin aihealueisiin ja jokaisen ryhmän jäsenellä oli käsiteltävänään oma vastuualue. Kommentteja ja palautetta annettiin lähinnä sähköpostin välityksellä. Oman mausteensa ryhmätyön tekemiseen olisi tuonut pienryhmätapaaminen, jossa olisimme voineet kasvokkain keskustella työn etenemisestä. Tapaamisesta piti kuitenkin luopua, lähinnä jokaisen aikataulukiireistä johtuen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa ryhmätyöaihetta, jossa mahdollisesti jälleen pystymme hyödyntämään merkityksellistä oppimista sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Lähteet Kauppila, R. A. 2006. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot – Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Jyväskylä: PS-kustannus. Kataja J., Jaakkola T. & Liukkonen J., 2011. Ryhmä

25


liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi.PS-kustannus. Jyväskylä Kopakkala A. 2005. Porukka, jengi, tiimi ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita. Helsinki Ojala T. & Uutela A. 1993. Rakentava vuorovaikutus. Porvoo: WSOY. Pollari J. & Koppinen M-L. 2010. Ketä kannattaa opettaa? Jyväskylä: PS-kustannus. Portti vapauteen http://www.porttivapauteen.fi/ Repo I. & Nuutinen T. 2005. Viestintätaito – opas ai-

LÄHTÖ

MATKALLA MERKITYKSELLISEEN OPPIMISEEN

Minäkuvan muodostuminen

Punaisten korttien nostopakka tähän © 2011 Pekka Hatanpää, Markku Heino, Johanna Kuusamo, Kirsi Liljeroos, Merja Rikala

26

kuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Stenberg, K. 2011. Riittävän hyvä opettaja. Juva: Bookwell Oy.

Keltaisten korttien nostopakka tähän

Sinisten korttien nostopakka tähän

Kohtaaminen

Ryhmän merkitys

Ohjaajan merkitys

Vihreiden korttien nostopakka tähän

MERKITYKSELLINEN OPPIMINEN

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Merkityksellinen oppiminen esiteltiin lautapelin kautta, jota opiskelijaryhm채t p채채siv채t pelaamaan.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

27


Näkökulma 2 Opettaja luotsina opettaja ohjaajana

28

Kahden erityisopiskelijan haastattelu Kaksi erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa pohtivat millainen on hyvä koulu, millainen on hyvä opettaja, miten opettaja voi tukea oppimista ja opiskelua ja miten oppimisen erilaisuus näkyy opiskelijan arjessa. Näkökulmia innostavaan ilmapiiriin opetustilanteessa Innostavasta opetuksesta kirjoitettiin pienryhmässä kirjallinen kooste, jonka sisältö esiteltiin muille ryhmille julisteen avulla. Yhteistoiminnallinen oppiminen Yhteistoiminnallisen oppimisen opetusmenetelmään tutustuttiin ristikkotehtävän kautta.

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Näkökulma 1 peruskysymys on ”Millaista on innostava opettaminen?”

Kahden erityisopiskelijan haastattelu Satakunnan Kansan nuorten mielipidepalstalla (SK 31.3.2012). nimimerkki Mimma Porista kiteyttää hienosti, millainen on hyvä opettaja. Mimma kirjoittaa, että hyvällä opettajalla on kyky kuunnella, hän on innostunut ja kiinnostunut omasta aineestaan ja etsii aiheeseen liittyviin kysymyksiin vastaukset. Hyvä opettaja huomioi myös jokaisen oppilaan oppimisnopeuden ja tavan oppia. Tunneilla pitäisi olla hauskaa, mutta kurin täytyy silti säilyä. Mimma toivoo myös kannustavuutta, tasa-arvoisuutta, rentoutta, huumorintajua sekä perustelua sille, miksi aihetta täytyy opiskella ja mihin sitä käytetään.

vaatia. Opettaja on auttavainen ja lempeä, tekee paljon töitä opiskelijoiden eteen ja selittää asiat hyvin. Opettaja voi tukea opiskelua selittämällä vaikeat asiat ja auttamalla töissä. Palautekeskustelut jakson vaihtuessa kannustavat. Oppimisen erilaisuus arjessa näkyy dysfaatikolla esimerkiksi matemaattisten asioiden (kellonajat, rahat) ymmärtämisen vaikeutena ja tietotekniikan hankaluutena. Töiden tekeminen on kivaa ja vanhemmat sekä opettajat auttavat vaikeissa asioissa. Toinen haastateltu koki oppimisen erilaisuuden hitautena. Hän tarvitsee toisinaan sanallista opastusta kirjalliseen tehtävään. Opiskelija aloitti ”normaaliryhmän” mukana, mutta siirtyi erityisryhmään, koska koki etenemisvauhdin liian nopeaksi. Oppimistulokset ovat hyvät, hän osallistui yhtenä koulun edustajana Taitaja2012-semifinaaliin.

Hyvin samanlaisia teemoja tuli esille, kun haastattelin kahta erityisopiskelijaa oppilaitoksemme kahdesta erityisryhmästä. Toisella oppimisen vaikeutena on asioiden hidas omaksuminen ja toisella on dysfasia. Molempien opiskelijoiden vastaukset kuvailevat melko pitkälle omaa ammattiopettajaa ja hänen toimintaansa. Hyvä koulu on opiskelijoiden mielestä kotoisa ja rauhallinen. Koulussa vallitsee hyvä järjestys, eikä ”jätkiä” ole häiriönä. Kouluun on mukava tulla, ilmapiiri on mukava, opettajat ovat hyviä sekä työskentelyvälineet ajantasaisia. Hyvän opettajan tunnusmerkkejä olivat kannustavuus ja rentous. Hyvä opettaja on helposti lähestyttävä, mutta kuitenkin auktoriteetti. Yksilöllisyys huomioidaan, opettaja tietää, mitä keneltäkin voi

Portfolio - Kirsi Liljeroos

29


Näkökulmia innostavaan ilmapiiriin opetustilanteessa Aihetta tarkasteltiin julisteen kautta. Julisteen sisällön tuottamiseen osallistuivat Pekka Hatanpää, Markku Heino, Johanna Kuusamo ja Merja Rikala. Oma osuuteni oli sanaton viestintä. Julisteen toteutti Ville-Aleksi Lehto.

Sanaton viestintä Sanaton viestintä on kaikkea sitä, mikä viestiin liittyy sanojen lisäksi. Kehon kielen – olemus, elehdintä, liikkuminen, ilmeet ja asennot sekä katse – perusteella päättelemme ihmisestä hyvin paljon: mistä hän pitää, viihtyykö hän juuri nyt, onko varakas tai millaiset ovat hänen arvonsa. Varsinaisen kehonkielen lisäksi viestintään vaikuttavat toiminnan kieli (tekeminen, osallistuminen, paikan valinta), esinekieli (pukeutuminen, tavarat, korut, autot, asunto), värikieli (mitä värejä, miten käytetään), elinkieli (mitä keho viestii tahdosta riippumatta, jännityksen merkit, hengityksen kiihtyminen, pupillien laajeneminen) sekä ääni ja äänen käyttö. Sanaton viestintä tukee ja havainnollistaa kielellistä viestintää, suuntaa tarkkaavaisuutta ja varmistaa ymmärtämisen, kertoo viestijöiden sosiaalisista suhteista, osoittaa asema- ja statuseroja, paljastaa tunteita, asenteita ja mieltymyksiä, viihdyttää, luo

30

esteettisiä elämyksiä, puolustaa, tiedottaa, herättää ja lisää kiinnostusta. Sanaton viestintä on kulttuurisidonnaista. Suomalainen myöntää nyökkäämällä ja kieltää päänpudistuksella, toisissa kulttuureissa saatetaan tehdä päinvastoin. Viestinnässä on paljon kulttuurisia eroja, mutta tunneviestinnästä löytyy paljon yleismaailmallisia perustunteita. Ajatukset ja tunteet näkyvät kehossa erilaisina reaktioina, asentoina, liikkeinä tai ihon värivaihteluina. Keho vaikuttaa myös ajatuksiimme. Voimme masentaa tai aktivoida itsemme, mieli ja kieli seuraavat kehoa. Esiintymisjännitys on itseään ruokkiva kehä; kun jännitämme, keho alkaa uskoa jonkin olevan vialla ja jännittyy lisää. Sanattoman viestinnän onnistuminen vaatii keskittymistä tilanteeseen, oikean viestintätavan hakemista tarkkailemalla vastaanottajaa. Kehonkielen hallinta on tärkeää, koska sanaton viestintä vaikuttaa voimakkaammin kuin kielellinen. Ristiriitatilanteessa kehon kieli on uskottavampi kuin sanat. Perusvireeksi kannattaa harjoitella rento joustavuus. Liiallinen tietoisuus sanattomasta viestinnästä vie harhapoluille, aitous omassa viestinnässä on valttia. Viestintää havainnoidessa keskittyminen kokonaisvaikutelmaan ja ilmapiiriin antaa parhaan kuvan välittyvästä viestistä. Lähteet Repo I. & Nuutinen T. 2005. Viestintätaito – opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Innostava ilmapiiri opetustilanteessa Alan asiantuntemus ✓ Opettajan pitää hallita opettamansa aihe. ✓ Opettajan koulutus pitää olla alalta tai hyvä ammattimies. ✓ Auktoriteetti saadaan hyvällä ammattitaidolla. ✓ Opettajan pitää olla rehellinen ja tasapuolinen. ✓ Opettajan pitää tulla oppilaiden tasoll e.

Opettajan persoona/rooli ✓ Opettajan persoonalla on vaikutusta opetukseen. ✓ Opettajuus on tunnetyötä. ✓ Opettajan ammatti-identiteetin muodostuminen kestää eliniän. ✓ Opettaja on roolimalli oppilaille. ✓ Opettajan työtä ohjaavat omat kokemukset.

Sanaton viestintä ✓ Innostunut saa muutkin innostumaan. ✓ Sanaton viestintä tukee ja havainnollistaa viestiä. ✓ Kehon kieli on sanoja luotettavampi. ✓ Sanaton viestintä on kulttuurisidonna ista.

Oppimisympäristö/ opetusvälineet ✓ ✓ ✓ ✓

herättää kiinnostuksen. haastaa oppimaan ja oivaltamaan. on kiinni omassa todellisuudessamme. tuottaa positiivisia kokemuksia.

Tasapuolisuus ✓ Opettaja huomioi kaikki ryhmässä. ✓ Tiedonkulku opettajan ja oppilaiden välillä, tieto kaikkien käytettävissä. ✓ Tasapuolisuus ei tarkoita tasapäistäm istä, vaan jokaisen yksilöllisyys huomioidaan opetuksessa. ✓ Opiskelijoiden tulee tuntea, että saava t oikeudenmukaista kohtelua, tulevat kuulluksi, nähdyksi ja huomioon otetuiksi. ✓ Opettaja antaa kaikille kannustavaa ja motivoivaa palautetta ja varmistaa, että kaikki saavuttavat lopputuloksen.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

31


Yhteistoiminnallinen oppiminen

Heino, Johanna Kuusamo, Merja Rikala ja Kirsi Liljeroos. Opettajaopiskelijat jaettiin viiteen eri ryhmään, joista jokainen ratkaisi oman ristikkonsa. Jokainen ryhmä kirjoitti taululle löytämänsä ratkaisusanan, joista yhdessä muodostui lause ”Yhteistoiminnalliseen oppimiseen kuuluu vastuu omasta ja toisten oppimisesta” .

Yhteistoiminnallisen oppimisen opetusmenetelmään tutustuttiin ristikkotehtävän kautta. Ristikoiden sisällöt tuottivat Pekka Hatanpää, Markku

Yhteistoiminnallinen oppiminen

1.

Ratkaiskaa alla oleva ristikko. Kirjoittakaa merkitylle pystysarakkeelle muodostunut sana taululle numerolla 1 merkitylle viivalle. Näin toteutuu määritelmä ”Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” VIHJEET Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita: 1. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaate: ”PIIP yhden, yksi PIIPen puolesta” 2. Positiivinen PIIP 3. Avoin ja monipuolinen PIIP 4. PIIP oppiminen 5. Jokainen PIIP 6. PIIP omasta ja toisen oppimisesta

2. 4.

1.

T T

5.

32

6.

P P

3. L I

L

R

S V

Yhteistoiminnallinen oppiminen

2.

Ratkaiskaa alla oleva ristikko. Kirjoittakaa merkitylle pystysarakkeelle muodostunut sana taululle numerolla 2 merkitylle viivalle. Näin toteutuu määritelmä ”Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” VIHJEET Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteita. 1. Innostavaan oppimiseen vaikuttaa opettajan PIIP 2. Avoin PIIP 3. PIIP omasta oppimisesta 4. Kaikki PIIP 5. Viestinnän opettaja on Teija PIIP 6. Oppimiseen vaikuttaa opettajan PIIP

O R

2. 4. O

I M

1.

U

3.

L L

5.

U

V

6.

S

T

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Yhteistoiminnallinen oppiminen

3.

Ratkaiskaa alla oleva ristikko. Kirjoittakaa merkitylle pystysarakkeelle muodostunut sana taululle numerolla 3 merkitylle viivalle. Näin toteutuu määritelmä ”Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” VIHJEET 1.

Innostavaan opettamiseen vaikuttaa opettajan ”PIIP”.

2.

Hyvä ”PIIP” on edellytys toimivan vuorovaikutuksen syntymiselle oppilaiden ja opettajan välillä.

3.

Kuuluu yhteistyötaitoihin.

4.

Pienryhmän jäsenet tuntevat olevansa ”samassa veneessä”. Heidän välillään on siis positiivinen ”PIIP”.

5.

Kuuluu vuorovaikutustaitoihin.

6.

Ohjaa oppimista

R

1. 3. 4.

P P

G

P

2.

A

E L

5.

V

6.

Yhteistoiminnallinen oppiminen

4.

Ratkaiskaa alla oleva ristikko. Kirjoittakaa merkitylle pystysarakkeelle muodostunut sana taululle numerolla 4 merkitylle viivalle. Näin toteutuu määritelmä ”Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” VIHJEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Meneillään oleva näkökulma on nimeltään Opettaja PIIP Innovaation kehittäminen edellyttää jaettua tietoa ja PIIP oppimista. Yhteisön oppiminen on enemmän kuin PIIP oppimisen summa. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa pienryhmän jäsenet ovat positiivisesti PIIP toisistaan. PIIP ovat keskeisessä osassa yhteistoiminnallisessa oppimisessa. Jokainen oppilas tuo oman tietämyksensä ja PIIP ryhmän käyttöön. Yhteistoiminnallinen oppiminen on yhdessäoppimista PIIP ryhmissä.

1. P P

4.

Yhteistoiminnallinen oppiminen

6.

5.

S

3.

H

2.

5. 7.

V A

K

D

S

Ö Ä

Ratkaiskaa alla oleva ristikko. Kirjoittakaa merkitylle pystysarakkeelle muodostunut sana taululle numerolla 5 merkitylle viivalle. Näin toteutuu määritelmä ”Yhteistoiminnallinen oppiminen on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.” VIHJEET 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.

Jokaisella meistä on PIIP rooli Esimerkit elävöittävät PIIP PIIP voi kannustaa tai latistaa opiskeluintoa Tämän avulla opiskelija oppii seuraamaan omaa ja ryhmänsä toimintaa ja tarvittaessa korjaamaan sitä Ryhmältä vaaditaan yksimielistä PIIP tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi PIIP opettaja tekee oppimisilmapiiristä innostavan PIIP on yksi opettajan keskeisistä taidoista Opetuksen tulisi lähteä kuulijakunnan PIIP ja tasosta Arvioinnilla voidaan ohjata tietojen, taitojen ja PIIP keittymistä Oman tai ryhmän toiminnan arvionti eli PIIP Hyvä PIIP edistää oppimista

7.

4. 5. T 6. M G

8.

10. R U O 11.

1. 2.

N

R

9.

S

T

A A

L

3.

R V V

N

S T Y

S

N T

Portfolio - Kirsi Liljeroos

E

A

U

I

D S

33


Näkökulma 3 Opettaja kalastajana – opettaja työyhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä

34

Ajatuksia näkökulma 3:n teemoista Kaksi erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa pohtivat millainen on hyvä koulu, millainen on hyvä opettaja, miten opettaja voi tukea oppimista ja opiskelua ja miten oppimisen erilaisuus näkyy opiskelijan arjessa. Opettajan sisäiset ja ulkoiset verkostot Oman verkostoitumisen arvionti sekä kuvaus oppilaitoksen sisäisistä ja ulkoisista verkostoista Lehtien hyödyntäminen opetuksessa Mediaseurantatehtävä ja sanomalehden käyttö opetuksessa. Artikkelikooste näkökulma 3:n aihealueista Pienryhmä Kuusamon artikkelit julkaistiin lehdessä nimeltä ”Ryhmä Kuusamon Verkot Vesillä”. Oma osuuteni opettajan jaksamisesta koostuu useasta osasta, pääsisältönä Tuomo Vanhatalon haastattelu.

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Näkökulma 1 peruskysymys on ”Millaista on opettajan yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen ja vastuu?”

Ajatuksia näkökulma 3:n teemoista Opettaja työyhteisössä Ihannetapauksessa opettajat tekevät runsaasti yhteistyötä, jakavat tietoa ja tukevat toisiaan työssä. Erityisesti saman alan opettajien läheinen yhteistyö on arvokasta. Toisaalta opettajan työ on hyvin itsenäistä ja joskus yksinäistäkin. Neuvoja ja varsinkin mielipiteitä saa runsaasti, konkreettista apua ei aina niin paljon. Usein asiat sysätään pois omilta harteilta, etenkin jos niiden hoitamisesta ei erikseen makseta. Koko työyhteisön tavoitteena pitäisi olla opiskelijoiden etu. Opettajan etiikka ja vastuu Tärkeintä opettajan tehtävässä on olla tasapuolinen ja arvioida opiskelijoita yhtäläisten kriteerien perusteella. Tärkeää on myös huomioida opiskelijat kokonaisina ihmisinä, eikä vain oman opetusalan näkökulmasta. Opettajan velvollisuus on hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin ja antaa opiskelijoille eväitä tulevaan ammattiin parhaan taitonsa mukaan. Opettajan jaksaminen Jatkuvasti lisääntyvät työt ja toisaalta epävarmuus oman työn ja koko koulutusalan tulevaisuudesta rasittavat henkistä jaksamista. Mitä enemmän kokemusta karttuu, sitä vastuullisempia tehtäviä opettajalle annetaan. Omista tavoitteistaan on joskus syytä tinkiä, ettei polta itseään loppuun tavoitellessaan mahdotonta.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Jaksamista edistävät hyvät suhteet kollegoihin ja opiskelijoihin. Opettajan ammattiin kasvaminen Oman ammattialan hyvä hallinta antaa parhaan pohjan kehittyä opettajana. Aluksi tietoa pyrkii siirtämään eteenpäin mahdollisimman paljon. Kokemuksen kautta oppii huomioimaan pedagogisia näkökulmia ja kehittämään itse opetusta. Kuten missä tahansa muussakin ammatissa, taito kehittyy ajan myötä. Monikulttuurisuus Omassa työssäni monikulttuurisuus ei ole juurikaan tullut esille. Luultavasti monikulttuuriset opiskelijat lisääntyvät tulevaisuudessa. Kansalaisvaikuttaminen Ammattiasioiden opettamisen ohessa pyrin tuomaan opiskelijoiden kanssa keskusteluun myös yhteiskunnallisesti ajankohtaisia aiheita. Yrittäjyys Yrittäjyyden edistäminen on tällä hetkellä erittäin kovassa kurssissa toisen asteen opetuksessa. Usean valmistuvan opiskelijan ainoa työllistymismahdollisuus omalle alalle on yrittäjyys. Opiskelijani ovat mukana NY-toiminnassa ja monet liittyvät myös kuntayhtymän yhteyteen perustettuun osuuskuntaan. Yrittäjyys ja oman yrityksen perustaminen on vahvasti mukana opetussuunnitelmassa. Kestävä kehitys Oppilaitoksessa pyritään huomioimaan kestävä kehitys kaikin mahdollisin tavoin, esimerkiksi tulostuksessa tai jätteiden lajittelussa. Opetuksessa pyrin tuomaan esiin myös ekologisen näkökannan.

35


Opettajan sisäiset ja ulkoiset verkostot Oman opettajuuteni kannalta tärkeimmät sisäiset verkostot ovat opiskelijat, lähimmät kollegat sekä lähiesimies. Opiskelijat ovat opettajan asiakkaita ja vuorovaikutus heidän kanssaan on kaikkein tärkeintä. Lähimmiltä kollegoilta sekä lähiesimieheltä saa opettajan työssä elintärkeää vertaistukea. Tällä hetkellä olen käytännössä oman ammattialani ainoa opettaja ja joudun etsimään ammatillista vertaistukea oppilaitoksen ulkopuolelta. Onnekseni ystäväpiirissä on henkilö, jolla löytyy sekä ammatillista että opettajuuteen liittyvää näkemystä. Luottamuksellinen suhde lähiesimieheen on välttämätön työssä jaksamisen kannalta. Oppilaitoksen ulkopuolisista verkostoista itselleni tärkeimmät ovat erilaiset yhteistyökumppanit sekä etenkin perhe ja ystävät. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa yritykset, joissa opiskelijat ovat työssäoppimassa ja joista tulee asiantuntijoita arvioimaan ammattialan näyttöjä.

Koulun sisäisessä verkostossa olen pääasiassa kahdessa eri roolissa, opettajana ja ryhmänohjaajana. Näiden lisäksi olen esimerkiksi ops-vastaava ja verkostoidun sitä kautta esimerkiksi kuntayhtymän pedagogisen työryhmän kanssa. Oppilaitoksen sisäiseksi verkostoksi voi laskea myös Osuuskunta SataPron, jonka hallituksen puheenjohtaja olen. Sataedun strategian pohjalta kaikkein tärkein yhteistyökumppani on työelämä, koska tavoitteena on työelämälähtöinen koulutustarjonta ja työelämän arvostama ammattitaito. Kuntayhtymän strategiaan on kirjattu myös rooli aluekehittäjänä sekä osaavana työelämäkumppanina. Omassa verkostoitumisessa on vielä kehitettävää. En ole riittävän rohkea luomaan kontakteja ja tuomaan omaa osaamistani esille. Koulutuskentän kokonaisuuden hahmottaminen tuo lisää ymmärrystä siitä, miten ja mihin suuntaan kannattaa verkostoitua. Oman opettajuuden kehittyminen tuo myös varmuutta omaan kontaktien luomiseen, varmuutta omasta ”arvosta” opettajana. Määräaikaisen työsuhteen muuttuminen pidempiaikaiseksi avaisi myös mahdollisuuksia osallistua erilaisiin työryhmiin ja sitä kautta verkoston laajentamiseen.

Mahdollisimman laaja verkostoituminen sekä oppilaitoksen sisällä että sen ulkopuolella luo edellytykset kehittää opetusta, omaa osaamistaan ja koulutusta yleensä. Lisäksi runsaat kontaktit auttavat työllistymään uudelleen, jos tämän hetkinen opetustyö syystä tai toisesta loppuu.

36

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Portfolio - Kirsi Liljeroos

37

kOU LUtUspÄÄLLI k kÖ

kOLLeGat OMas sa tOIM IpaIkassa

kUntaY HtYMÄn jOHtO

tI IM IvetÄjÄ

kU r aattOr I

tOIM IstO paLveLUt

It-tU k I

rY HMÄnOHjaajat

OpO

ÄLLÄ

Op p ILaItOksen sIs

kOULUterveYDenHUOLtO

erva

HUOLtajat

sI IvOUs YM tU k IpaLveLUt

Han k eve r kOstOt

Y Hte IstYÖkUM p pan It

pe r He ja YstÄvÄt

Op UOLe LLa

kansaIn vÄLIset kUM ppan It

Op ekOU LUrY HMÄ

aLan Y r ItY kset (tOp )

aLan Op ettajat MU UaLLa

kOLLeGat sataeDUn sIsÄLLÄ

asIak k aat

Op ettaja

OpIsk eLIjat

Op p ILaItOksen U Lk

Op ettajan ve r kOs tOt sataeDUn nak k I La n tOIM I paI k as sa


Lehtien hyödyntäminen opetuksessa Opetusalani graafinen suunnittelu liittyy hyvin läheisesti mediaan. Lehdet ja muut julkaisut ovat niin oleellinen osa opetusta, että on vaikea poimia erillisiä esimerkkejä. Lehtiä hyödynnetään monellakin tavalla, mutta päähuomio on useimmiten graafisessa ulkoasussa ja suunnittelussa, vähemmän sisällössä. Esimerkiksi tänä syksynä aloittaneet opiskelijat ovat harjoitelleet oikeiden sanomalehti-ilmoitusten kopiointia sekä kehittäneet mainoksista parempia versioita.’ Usein huonosti suunniteltu lehti päätyy opiskelijoille esimerkiksi siitä, miten ei kannata toimia. Osana typografian opintoja lehtiä on myös analysoitu ja sitten suunniteltu uudelleen. Kolmannen vuoden opiskelijat tuottavat koulun oman markkinointijulkaisun, joka on hyvin aikakauslehtimäinen. Siinä käydään läpi koko lehden tuotantoprosessi, tuotetaan sisältö ja suunnitellaan ulkoasu. Sisällön puolesta opetuksessa voisi hyödyntää esimerkiksi Markkinointi&Mainonta –lehteä, joka käsittelee alaan liittyviä aiheita. Huomioita mediaseurannan aikana Reilun kuukauden aikana mediassa olivat esillä useat koulumaailmaan liittyvät asiat.

38

Muiden muassa Helsingin Sanomat kirjoitti sastamalalaisen rehtorin saamasta huomautuksesta. Keskustelu koulun käytössä olevista rangaistuskeinoista nousi esiin useissa lehdissä. Lehdissä kerrottiin myös koulujen tasoeroista, oppilaitosten jakautumisesta hyviin ja huonoihin. Koulutuksen tasa-arvo oli muutenkin esillä, kun Helsingin Sanomat käsitteli akateemisesti koulutettujen jälkikasvun suurta osuutta yliopistokoulutuksessa. Opetusmateriaalin laatiminen nousi otsikoihin kahdessakin eri yhteydessä, ruotsin ja matematiikan oppimateriaalia työstettiin vapaaehtoisvoimin. Esillä ovat olleet myös inkluusio, täydennyskoulutuksen tarve, yhteiskuntatakuu, opiskelu työpajoissa ja budjetin vaikutukset koulutukseen. Opettaja-lehti on lähes jokaisessa numerossa käsitellyt tulevia kuntavaaleja ja sitä, kuinka tärkeää on saada kasvatusalan edustajia mukaan päätöksentekoon. Kunnallisella päätöksenteolla on suuri merkitys koulujen elämässä, suuri osa oppilaitosten päivittäiseen arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnallisella tasolla. Esimerkiksi vahvasti esillä olleisiin koulujen homeongelmiin vaikuttavat ratkaisut tehdään lähellä. Oman työpaikkani yhteyteen muutti väliaikaisesti päiväkoti. Satakunnan Kansa uutisoi näyttävästi otsikolla ”Uskaltaako täällä edes hengittää?” vanhempien huolesta, kun päiväkodin lasten vanhemmat ovat huolissaan siitä, onko uusien tilojen ilmanlaatu kunnossa. Rakennuksessa on ollut koulutoimintaa alusta asti, mutta vasta nyt, kun taloon tuli päiväkotilapsia, asia alkoi kiinnostaa yleisesti.

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Artikkelikooste Pienryhmä Kuusamon koostamat artikkelit näkökulma 3:n aihealueista julkaistiin lehdessä nimeltä ”Ryhmä Kuusamon Verkot Vesillä”. Oma aiheeni oli opettajan jaksaminen.

Ajatuksia opettajan jaksamisesta ”Ei ihminen väsy suureen työmäärään, vaan siihen että häneltä puuttuu sisäinen into” sanoi Helsingin Stockmann-auton johtaja Frederik Eklundh. Koulumaailman jatkuva muutos ja epävarmuus luo melkoisen haasteen sisäisen innon hengissä pitämiselle. Sisäisen innon voivat tehokkaasti sammuttaa myös tuen puute ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen. Vaikka opettajan työ on useinmiten melko itsenäistä ja joskus yksinäistäkin puurtamista, työyhteisö ja työkavereilta saatava vertaistuki on jaksamisen kannalta elintärkeää. Joskus on hyvä katsoa peliin ja Tuomo Vanhatalon sanoin ”miettiä omaa työyhteisöään vaikkapa niin, että olenko minä se joka tuo aamulla töihin tullessaan iloa ja valoa, vai olenko minä se joka vasta

Portfolio - Kirsi Liljeroos

perävalojen vilkahtaessa tuo ilon pilkahduksen yhteisöön.” Kiitän sosiaali- ja terveysalan opettaja Tuomo Vanhataloa haastattelusta. Vanhatalo toimii muun muassa työyhteisövalmentajana. Olen itsekin päässyt osallistumaan Tuomon innostavaan koulutukseen muutosturvavalmennuksen muodossa.

Hyvinvoiva työyhteisö on jaksamisen perusta Jaksaminen on oman elämän hallintaa, kykyä selviytyä arjesta ilman kohtuutonta rasitusta. Jaksaminen on myös taitoa hoitaa itseään ja voimaa kohdata eteen tulevat ongelmat. Tärkeä edellytys opettajan työssä jaksamiselle on oman henkisen tasapainon lisäksi hyvinvoiva työyhteisö. Työyhteisö on voimavarojen lähde, jonka kautta ihminen tuntee kuuluvansa suurempaan kokonaisuuteen. Hyvä työyhteisö on parhaimmillaan sosiaalisen identiettin tuki ja itsetunnon tehostaja. Työyhteisön ja samalla työntekijän työhyvinvointi on yhteistyön tulosta. Siihen vaikuttavat työntekijän itsensä lisäksi työtöverit ja esimies. Hyvä työyhteisö on Mielenterveysseuran määrittelyn mukaan oikeudenmukainen yhteisö, joka kohtelee kaikkia jäseniään tasapuolisesti ja toimii reiluilla pelisäännöillä. Tavoitteena on sovittaa yhteen yksilön kyvyt ja työn vaatimukset niin, että työntekijä saa päteä osaamisalueellaan ja kehittyä siinä. Hyvässä työyhteisössä ihmiset ovat sitoutuneita työhönsä ja suhteet johdon ja työntekijöiden välillä ovat hyvät. Merkittävä tekijä on myös työsuhteen turvattu jatkuvuus. Hyvä henki vähentää myös vaih-

39


tuvuutta ja poissaoloja. Työhyvinvoinnin edellytys on myös oman rajallisuutensa tunnustaminen ja saman rajallisuuden hyväksyminen myös muissa.

Tukea työssä jaksamiselle Työpaikalta • • • • • • •

Työterveyshuolto Työnantaja Esimies Työtoverit Tukihenkilö Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu

Ja työpaikan ulkopuolelta • • • • • • • • •

Aluehallinnon työsuojelun vastuualueelta Kelalta Työhallinnolta Ammattiyhdistykseltä Vammaisjärjestöiltä Vakuutuslaitoksilta Työeläkelaitoksilta Hoitavalta lääkäriltä ja kuntoutuslaitoksilta Omalta sosiaaliselta verkostolta

Sosiaali- ja terveysalan opettaja Tuomo Vanhatalo:

On opittava sanomaan EI! Mitkä ovat aikuiskoulutuksen opettajan työssä suurimmat riskitekijät uupumiseen?

40

Yleisesti ottaen työuupumus syntyy yksinkertaisesti silloin, kun työtilanne jostain syystä ylittää ihmisen voimavarat. Syyt voivat olla joko ammatillisia tai työyhteisön sisäisiä muutostekijöitä (työn kuva, laadulliset ja määrälliset vaatimukset) tai laajempia työelämään liittyviä syitä. Työyhteisössä on sekä selviytyjiä että uupuneita, jotka eivät tahdo selviytyä työtaakastaan. Työuupumus on hidas, vuosien kuluessa kehittyvä prosessi, jonka aikana yksittäisiä syitä on vaikea erottaa monien tekijöiden muodostamasta kokonaisuudesta. 1. Liiallinen tiedon määrä Tietotekniikan nopean kehityksen myötä työn tietopainotteisuus on kasvanut merkittävästi ja tiedon hallinnasta tulee yksi selviytymisen avainsana opettajan selviytymisessä. Opettajan työssä keskeiset raportointi- ja seurantatyöt ovat siirtyneet kaikki sähköisten tiedonhallintajärjestelmien piiriin. Työnkuvan muutokset aikuisopettajan työssä ovat jatkuvia, mm. suuri osa avustavista raportointi-/seurantatyöstä on siirtynyt sihteereiltä opettajan tehtäviksi. 2. Jatkuvat työn hallintaa heikentävät muutokset Työn ja elämän hallinta ovat jaksamisessa avainasioita. Yleensä työn hallinnan menettäminen aiheuttaa myöhemmin vaikeuksia myös elämän hallinnassa ja päinvastoin. Hallinnan tunteessa on kolme osatekijää: a) ymmärrettävyys, b) hallittavuus ja c) mielekkyys. Elämänhallinta eli koherenssi on kykyä kohdata vaikeitakin muutostilanteita ja ehkäistä niihin liittyvää ahdistusta. Yhteisön koherenssi on yleensä huomattavasti alentunut, kun se on suurten muutosten kourissa. Organisaatioiden olisikin panostettava muutoksen ymmärrettävyyden prosessointiin, koska se vaikuttaisi positiivisesti ja suoraan yksilön kokemaan työn hallinnan tunteeseen, työn mielekkyyteen ja työkykyi-

Portfolio - Kirsi Liljeroos


1/2013

Verkot

RYHMÄ KUUSAMON

veSillÄ Markku Heino

Opettaja kansalaisvaikuttajana Merja Rikala

Pedagoginen lähestymistapa kestävään kehitykseen johanna Kuusamo

Yrittäjyys osana opettajan toimenkuvaa Kirsi Liljeroos

On opittava sanomaan EI! Pekka Hatanpää

Monikulttuurisuus

N Ä Kö KU lM A 3: O pe ttA jA KA

Portfolio - Kirsi Liljeroos

lA StA jA N A

41


syyteen. Kun ymmärtää, mitä muutoksessa tapahtuu, miksi tapahtuu ja millä aikataululla muutos tapahtuu, edesauttaisi jaksamista. Miten työyhteisössä voidaan ennaltaehkäistä uupumista? Puhuminen on prosessi, joka on tärkeää jaksamisessa. Työyhteisössä pitäisi olla sallittua jaksamisesta ja kiireestä puhuminen, koska sosiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Tärkeää ennaltaehkäisyssä on johtamisen oikeudenmukaisuus. Johtamisen oikeudenmukaisuuden positiivinen kokeminen edistää työstä palautumista ja sillä on suora yhteys korostuneeseen persoonan pätevyyskokemukseen. Epäoikeudenmukaisen johtamisen vaikutukset ovat päinvastaiset ja vaikuttavat vähentyneeseen persoonan pätevyyskokemukseen. Keskeinen työväline edellä mainitussa asiassa on toimiva kehityskeskustelukulttuuri. Parhaimmillaan kehityskeskustelu on luottamuksellinen tila, jossa opettaja kokee tulleensa kuulluksi. Tila, jossa käsitellään mm. tehtäviä, jotka ovat voimaannuttavia ja puhutaan myös tehtävistä, jotka ovat kuluttavia tai epäoikeudenmukaisia. Jos työyhteisössä jonkun jaksaminen on alentunut, on se työyhteisön yhteinen asia. Mitkä ovat opettajan suurimmat voimavarat? Vähemmän sosiaalisena ihmisenä koen tärkeäksi että saan toteuttaa itseäni ja kokea omat vaikutusmahdollisuudet työssäni. Minulle suurin voimavara on työni itsenäisyys. Tunne siitä, että voin itse vaikuttaa ja päättää jollakin tasolla tekemisistäni on minulle tärkeää. Omat kiksini työhöni antaa työn monipuolisuus. Huomaan, että epämukavuusalueella toimiminen, mm. yrityskoulutus antaa aina enemmän kuin ottaa. Koen myös, että jatkuva

42

itsensä kehittäminen ja uudistuminen ovat minulle tärkeä voimavara. Yksinkertaiset selviytymiskeinot uupumuksesta? Pitäisi oppia katsomaan rakentamaansa oravanpyörää ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta. Pitäisi oppia pysähtymään ja tutustua omaan hiljaisuutensa. Missä kohtaa pyörää voisi himmata tai pysäyttää? Pitää oppia sanomaan EI! Pitäisi oppia säätelemään ja rajaamaan tehtäviään. Pitää oppia raivaamaan tilaa työpäiväänsä niin, että ehtii tehdä työaikana ns. myös avustavat tehtävät. Pitää oppia rajaamaan työaika ja vapaa-aika. Pitäisi oppia jättämään työkännykkä työpöydälle viikonloppujen ja lomien ajaksi. Muutosprosesseissa on tärkeää työstä palautumiseen panostaminen. Ihminen on fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen, henkinen ja hengellinenkin kokonaisuus. On hy-vä pysähtyä ja miettiä, minkä verran ihan oikeasti panostan omaan hyvinvointiini. Usein kuulee, että viikonloppu meni pelkkään huilaamiseen, eikä se siltikään riittänyt palautumiseen. Voin tunnustaa, että itselleni liikunta ja lapsenlapset menevät työn ohi. Millaisista merkeistä työuupumuksen tunnistaa itsessään tai muissa? Kriittinen kysymys kuuluu: missä vaiheessa työpaineet muodostuvat liiallisiksi niin, että fyysinen ja psyykkinen työkykymme murtuvat? Opettajille on perinteisesti kunnia-asia selviytyä saamastaan työstä. On häpeä mennä tunnustamaan, että kansankynttilä ei selviä tai jaksa työssään. Unen ja muistamisen muutokset ovat monella ensimmäiset paineistumisen mittarit. Pysyvänluontoiset muutokset unen ja muistamisen laadussa kertovat jaksamiset muutoksesta. Myös vuorovaikutuksen havaittavat muutokset (esim. tunteiden hal-

Portfolio - Kirsi Liljeroos


linta) toimivat jaksamisen mittarina. Eristäytyminen, roolimuutokset (marttyyrisyys, kyynisyys, kielteisyys) ongelmakeskeisyyden korostuminen, suorituspaineet / ongelman peittely kuuluvat työuupumuksen kuvaan. Mistä kannattaa hakea apua? Ensin pitää katsoa kriittisesti peiliin. Työhyvinvoinnin vaaliminen on jokaisen omakin asia. On hyvä miettiä, miten minä voin itse omilla ajatuksillani, asenteellani, valinnoillani ja toiminnallani vaikuttaa omaan jaksamiseeni ja työyhteisöni jaksamiseen. On hyvä miettiä omaa työyhteisöään vaikkapa niin, että olenko minä se joka tuo aamulla töihin tullessaan iloa ja valoa, vai olenko minä se joka vasta perävalojen vilkahtaessa tuo ilon pilkahduksen yhteisöön. Hyvin järjestetty työterveyshuolto on yleensä se ensimmäinen palon sammuttaja. Mikä auttaa selviytymään nykyisinä jatkuvan epävarmuuden ja muutoksen aikoina? Minulle oman perustehtäväni hoitaminen ja siitä selviäminen on tärkeätä. Siinä on tonttia riittämiin. Näin iäkkäämpänä säästän itseäni, enkä lähde mukaan muutosprosessien yleiseen vouhkaamiseen. Vaikka muutosprosessit ovat yleisesti ottaen kuluttavia tuovat ne aina mukanaan myös mielenkiintoisia uusia haasteita. Selviytymisen kannalta on oleellista työn ilo ja arvostuksen kokeminen. Näiden tuntemusten herättämisessä ja ylläpitämisessä on työyhteisöllä iso merkitys. Meidän pitäisi elää rohkeammin: jaksamme paremmin, kun uskallamme rikkoa rajamme.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Omien rajojen tunteminen Vain itse voi tietää, missä rajat kulkevat, ja jokainen voi vain itse päättää, missä haluaisi niiden kulkevan. Oleellista on hallinnan tunne: yksilöllinen tunne siitä, että oma elämä on hallinnassa. On hyödyllistä pysähtyä ja kysyä itseltä: ”Miltä minusta tuntuu? Millainen on vointini?” ”Miten jaksan itse? Miten olen hoitanut itseäni? Miten voisin jatkossakin huolehtia itsestäni? Mistä kaikkialta olen saanut voimia?” ”Missä kaikessa olen mukana? Millaisia odotuksia minuun kohdistuu? Milloin oli viimeksi jakso, jolloin olin vointiini erittäin tyytyväinen? Mitä silloin tein sellaista, jota voisin tehdä nytkin? Millaisista haasteista olen aikaisemmin selviytynyt? Mikä minua silloin auttoi?” Lähteet Tuomo Vanhatalon haastattelu. Hämäläinen, P: Jaksamisesta innostumiseen työssä ja elämässä. Tammi 2001. Heiskanen T., Salonen K., Sassi P.: Mielenterveyden ensiapukirja. Suomen Mielenterveysseura 2006. Palin E., Raivio M.: Elinvoimaa etsimässä – kirja työssä jaksamisesta. Gummerus kirjapaino 2005. Työterveyslaitos www.ttl.fi Takaisin toimeen –hanke http://www.takaisintoimeen. fi/

43


Valinnaiset opinnot

44

Erityiskasvatuksen perusteet 5 op Orientaatiotehtävä erityiskasvatuksen perusteiden valinnaisiin opintoihin. Kirjatiivistelmä Sofi Oksanen: Stalinin lehmät

Erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa 5 op

Kokemuksia erityisestä tuesta

Kirjatiivistelmä Mitä on Aspergerin syndrooma ja miten se vaikuttaa minuun? opas nuorille

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Erityiskasvatuksen perusteet Orientaatiotehtävä

E

rityiskasvatusta tarvitaan erilaisten oppimisvaikeuksien kohtaamisessa. Erilaiset oppijat tarvitsevat valtavirtaopetuksesta poikkeavia apukeinoja omaksuakseen vaaditun asiasisällön. Erityiskasvatus ei ole vain erityisryhmien tarve. Kenellä tahansa voi olla haasteita oppimisessa, joita voidaan erityiskasvatuksen keinoin auttaa. Toisessa ääripäässä ovat vaikeasti vammaiset ja heidän erityistarpeensa.

päästä. Ollessaan tietoinen oppimisvaikeudesta opettaja voi opetuksessaan huomioida opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet normaaliopetuksen ohessa. Viimeaikaisia uutisia erityiskasvatuksen alalta ovat käsitelleet muun muassa erityisopetuksen tarpeen määrän kasvua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä erityisopetuksen tarpeeseen ovat useimmiten tunne-elämän häiriöt. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella on tavoitteena saada lapset normaaliluokille ja antaa heille tukea erityiskoulun sijasta lähikoulussa.

Erityiskasvatuksen kohderyhmiä on useita. Ehkä suurin ryhmä on erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät oppilaat. Oppimista voi häiritä luki-, hahmotus- tai vaikka keskittymishäiriö. Aivan erilaisia opetustapoja tarvitaan esimerkiksi kuulo- tai näkövamman hankaloittaessa oppimista. Erilaiset ja eriasteiset kehitysvammat vaativat oman lähestymistapansa. Tunne-elämän ja mielenterveyden häiriöt ovat nuorten joukossa yleisiä, eikä oppiminen aina suju tavallisessa opetuksessa. Erityiskasvatuksen käytännön toimenpiteet vaihtelevat laajasti erityisryhmistä tukiopetuksen kautta erityishuomioon luokkaopetuksessa. Oppilaitoksessamme on omia ryhmiä erityisoppijoille. Ryhmissä voi olla sekä kehitysvammaisia että oppimis- tai tunne-elämän häiriöistä kärsiviä. Ryhmissä on opettajan lisäksi opetuksen tukena koulunkäyntiavustaja. Opiskelijoille järjestetään tarvittaessa tukiopetusta, jos vähimmäistavoitteisiin ei muuten

Portfolio - Kirsi Liljeroos

45


Sofi Oksanen Stalinin lehmät Kirjatiivistelmä Erityiskasvatuksen perusteet

K

irja kertoo pääasiassa kahden naisen tarinaa, kahdessa eri ajassa. Pääkertojana on Anna, suomalaisen isän ja virolaisen äidin lapsi, joka on Sysi-Suomessa syntynyt. Annan nykyhetken rinnalla kerrotaan Annan äidin, Katariinan tarinaa. Katariina kohtaa Annan isän Tallinnassa, missä suomalainen on rakennustöissä. Kirjassa palataan myös kauemmaksi historiaan, toisen maailmansodan aikaan, jolloin Viro oli vuoroin Neuvostoliiton ja Saksan hallussa. Erityisesti Stalinin aikana vallalla oli pelon ilmapiiri, kun kuka tahansa saatettiin kyyditä Siperiaan ilman syytä. Pelko heijastuu Katariinan elämään myös Suomessa ja saa aikaan jopa vainoharhaisia reaktioita. Siinä missä Katariinan elämää hallitsee pelko, Annan elämän valtias on ruoka. Bulimareksia saa Annan ahmimaan valtavia määriä ja oksentamaan sitten kaiken pois. Sairaus on Annan Herra, joka määrää elämän tahdin. Välillä Anna hakee apua, mutta ei kuitenkaan ota sitä vastaan. Hän kuvittelee tietävänsä syömishäiriöistä kaiken ja ajattelee, etteivät asiantuntijat kuitenkaan osaisi häntä auttaa.

Viroon jääneiden kadehtima Katariina käyttää Suomessa kaikki ylimääräiset rahansa hankkiakseen lahjoja ja lahjuksia, joita vie sukulaisille ja tuttaville kotimaahan. Matkoilla mukana on myös Anna, joka oppii rakastamaan äidin kotimaan makuja ja tuoksuja. Tarinan loppupuolella molemmat pettyvät haaveiden maahan, kun auto varastetaan eikä maa ole enää sama, kuin Annan muistoissa. Kirjan naiset tavoittelevat jotain saavuttamatonta, vanhaa kotimaata ja lapsuuden onnea. Tarinan loppua kohden Anna oivaltaa, ettei kumpikaan heistä oikeasti halua sitä, mitä haaveissaan kaipaa. Kirjan teemat ovat suurelta osin hyvin samanlaisia kuin Oksasen palkitussa teoksessa Puhdistus. Viron olosuhteet Neuvostoliiton aikana ja maan suhde Suomeen ovat koko ajan vahvasti läsnä. Kirja herättää ajattelemaan syömishäiriöisen noidankehää, josta ulos murtautuminen tuntuu ainakin kirjassa melko mahdottomalta. Jatkuva oman taustan piilottelu ja samaan aikaan lapsuuden muistojen kaipuu ovat varmastikin osasyitä Annan sairastumiseen.

Annan suurin salaisuus on virolaissyntyinen äiti. Katariina on kieltänyt Annaa kertomasta todellisista sukujuuristaan kenellekään. Vasta kirjan lopussa Anna kertoo avoimesti taustastaan ja yllättyy, kun ei saakaan huoran leimaa otsaansa.

46

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Kokemuksia erityisestä tuesta Ennakkotehtävä Erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa

O

pettajakokemukseni on vielä suhteellisen lyhyt, eikä kokemuksia erityisen tuen tarvitsijoista ole kertynyt kovin suurta määrää.

Merkittävin tapaus on viime syksyltä, kun uusien opiskelijoiden ryhmässä oli mukana Aspergerin syndroomaa sairastava tyttö. Sairaus aiheutti huomattavaa haittaa opiskelulle ja yleiselle työrauhalle luokassa. Luokkatoverit eivät osanneet suhtautua asiaan, koska eivät tienneet tytön käyttäytymisen syytä. Opiskelija oppi kyllä hyvin, jos hän sai paljon aikaa, kärsivällisyyttä ja huomiota opettajalta, eikä mikään häirinnyt keskittymistä. Keskittymistä saattoi häiritä esimerkiksi musiikki, joka kuului läpi toisen kuulokkeista. Muut luokkalaiset kokivat tilanteen hyvin häiritseväksi ja parin kuukauden kuluttua tyttö jäi sairauslomalle. Noin kuukauden loman jälkeen paluuta kokoonnuttiin pohtimaan ja yritimme löytää keinoja, miten opiskelu voisi onnistua. Palaverin lopputulos oli, että kuraattori totesi tilanteen mahdottomaksi. Tytöllä puuttui täysin motivaatio opiskella graafista alaa, eikä tukitoimenpiteistä olisi siinä tilanteessa hyötyä.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Tämän vuoden puolella osallistuin opiskelijoiden kanssa Taitaja2012-semifinaaleihin. Yksi mukana olleista opiskelijoista opiskelee erityisryhmässä, koska ei pysy normaaliryhmän tahdissa. Erityisryhmä on mahdollistanut hänen opintonsa, mutta toisaalta hän kärsii siitä, että tahti on hyvin hidas ja joitakin asioita jää opetusohjelman ulkopuolelle verrattuna ”normaali”ryhmään. Erityinen tuki hänen kohdallaan oli lähinnä henkistä tukemista. Kilpailuun osallistuminen toi hänelle selvästi rohkeutta ja itsetunnon kohotuksen. Kokemukseksi erityisestä tuesta voinee laskea myös ystävyyden lievästi kehitysvammaisen tytön kanssa. Hän on 20-vuotias, mutta henkiseltä kehitykseltään noin 12-vuotiaan tasolla. Tuki on tässä tapauksessa ollut lähinnä ystävänä olemista ja erilaisten, kodin ulkopuolisten, kokemusten järjestämistä. Yhä useampi nuori tarvitsisi kannustusta ja tukea henkisellä puolella. Esimerkiksi itsetunnon heikkous voi olla esteenä oppimiselle. Mielenterveyden häiriöiden takia on tehty HOJKS:eja, jotta opiskelija jaksaa jatkaa opintojaan. Koen erityiseen tukeen perehtymisen hyvin tärkeäksi, koska sitä tarvitsee yhä useampi ja pienillä asiolla voisi auttaa paljon, kunhan osaa ajoissa tunnistaa avun tarvitsijat. Oma asiansa on myös oppia huomaamaan ja huomiomaan erilaiset oppijat ja heidän tarpeensa yleisen opetustyön ohessa.

47


Mitä on Aspergerin syndrooma ja miten se vaikuttaa minuun? opas nuorille Julkaisija Autismi- ja Aspergerliitto ry Kooste kirjasta Erityisen tuen järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa

K

irja on tiivis tietopaketti Aspergerin syndroomasta. Kirja kertoo selkeästi ja yksinkertaisesti miten Asperger vaikuttaa nuoren elämään.

Aivan aluksi korostetaan sitä, että syndroomaa eivät toiset voi päältä päin nähdä, joten nuori voi valita, kenelle hän kertoo. Kirjan mukaan ihmiset, joilla tämä syndrooma on, ovat usein keskitasoa älykkäämpiä. Aspergerin syndrooma ilmenee ongelmina kolmella pääasiallisella alueella. • sosiaalinen kommunikaatio • sosiaalinen käsityskyky • mielikuvitus Aspergerin syndroomaa sairastava ei osaa tulkita esimerkiksi sosiaalisessa viestinnässä käytettäviä kielikuvia. Jos sanotaan, että ”jos syöt vielä lisää, halkeat” nuori ei ymmärrä, ettei ihminen oikeasti halkea. Asperger-henkilö ei osaa tulkita eleitä, jotka meille muille viestivät esimerkiksi puhutun viestin ja sen tarkoitetun sisällön ristiriidasta. Tämä voi johtaa vakaviin väärinkäsityksiin.

48

Aspergerin oireyhtymää sairastava ei osaa aina toimia sosiaalisissa suhteissa. Hän ei ymmärrä sosiaalisia sääntöjä ja saattaa käyttäytyä tilanteeseen sopimattomasti, esimerkiksi sanoa ääneen sellaisia havaintojaan, joista muut vaikenevat. Mielikuvitus ei ole Asperger-nuoren vahvuuksia. Esimerkiksi eläytyminen leikkien roolihahmoihin voi olla hankalaa, koska hän ei osaa kuvitella, miten joku roolihahmo toimisi. Kömpelyys on Aspergerin yksi mahdollinen ilmenemismuoto. Lapsen voi olla vaikeampaa juosta kovaa tai esimerkiksi tasapainoilla yhdellä jalalla. Aspergerin sairastava henkilö inhoaa muutoksia, koska rutiinit tekevät hänen elämästään turvallista. Aikataulun laatiminen helpottaa normaalia toimintaa ja jos tulossa on muutoksia, ne voidaan merkitä aikatauluun, niin että nuori voi totutella ajatukseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asperger-nuori saattaa olla hyvin kiinnostunut jostain asiasta, josta hän haluaa puhua jatkuvasti. Hänen voi olla vaikeaa käsittää, että kaikki eivät halua kuulla samasta aiheesta loputtomiin. Aspergeria sairastava saattaa puhua hyvin monotonisesti, ilman vivahteita. Nuorella voi olla myös hyvin laaja, aikuismaisesti sanavarasto. Vaikutusten kuvailu päättyy lauseeseen ”Aspergerin syndroomaan saattaa liittyä myös muita asioita, joita emme ole maininneet”. Kirja antaa vihjeitä, joista voi olla nuorelle apua • Pidä mukanasi pientä vihkoa, johon kirjoitat asioita, joita et ymmärrä. Esimerkiksi ilmaisuja joita et osaa tulkita, vitsejä tai muita tilanteita joita et tapahtuman aikaan ymmärrä. Voit palata niihin myöhemmin. • Katso televisiosta esimerkiksi jotakin draa-

Portfolio - Kirsi Liljeroos


masarjaa perheenjäsenen kanssa ja pyydä häntä selittämään, miksi joku toimii niin kuin toimii jossakin tilanteessa. • Harjoittele perheen kanssa tilanteita, jotka ovat sinulle vaikeita. Voit harjoitella erilaisia toimintatapoja tai asioita mitä voit sanoa. • Voit laatia itsellesi aikataulun, joka sisältää kuvia, sanoja ja symboleita • Harjoittele vuorotellen puhumista keskustelussa. Harjoittelun apuna voit käyttää esimerkiksi palloa; vain se henkilö, jolla pallo on, saa puhua. • Liity kirjekerhoon. Kirjoittamalla voi sada ystäviä ja kirjeen kirjoittamiseen voi käyttää enemmän aikaa kuin keskusteluun. Jos kirjoittaminen ei tunnu mielekkäältä, voi lähettää myös ääni- tai kuvaviestin. • Voit löytää ystäviä myös muiden Aspergernuorten joukosta. • Teini-iässä vastakkainen sukupuoli alkaa kiinnostaa. Tyttö- tai poikaystävät ilmaantunut kun sitä vähiten odottaa, asiasta ei kannata huolehtia liikaa. • Muodista ja vastemerkeistä tulee teini-iässä yhtäkkiä monille hyvin merkittäviä, koska halutaan kuulua joukkoon. Saatat olla vähemmän kiinnostunut muodista ja siten erottua porukasta. Aikuistumisen myötä tilanne helpottuu, kun itseluottamus kasvaa. • Jotta ympäristön ihmiset eivät kyllästyisi kuulemaan lempiaiheestasi, kannattaa laatia sopimus, kuinka usein ja kuinka paljon asiasta voi puhua. • Jotkut asiat voivat ahdistaa sinua, kuten äkilliset muutokset. Voit miettiä itsellesi asian, mitä voit ajatella, rutiinin, jota voit toistaa tai esimerkiksi esineen jota voit koskea, kun haluat selvitä muutoksen aiheuttamasta stressistä.

Portfolio - Kirsi Liljeroos

Kirjan lopussa vastataan kysymyksiin, joita nuori saattaa pohtia. • Asperger ja autismi eivät ole sama asia, vaikka niissä on samoja piirteitä • Aspergerin syndrooma on ihmisellä syntymästä lähtien. • Aspergeria ei voi lääkkeillä parantaa, mutta sen aiheuttamia ongelmia voidaan joskus helpottaa niillä. • Aspergerin ei voi suoranaisesti kuolla. • Aspergerin syndroomaa esiintyy kaikkialla maailmassa, yleisemmin pojilla kuin tytöillä. • Asperger on elinikäinen kumppani, mutta ongelmat viivat helpottua kun kasvat aikuiseksi.

49


Kehittämishanke Nakkilan Puolikkaat – yhdessä parempi kokonaisuus

50

Kehittämishanke Nakkilan Puolikkaat -messutapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen. Yrittäjyyskasvatus.

Portfolio - Kirsi Liljeroos


Kehittämishankkeen aiheena oli suunnitella ja toteuttaa koulutusaloja sekä NY-yrityksiä esittelevä messutapahtuma Sataedu Nakkilan toimipaikassa. Tapahtuman toteuttivat ensimmäisen vuoden graafisen suunnittelun opiskelijat vapaasti valittavana opintona. Messujen järjestämiseen osallistuneet opiskelijat vastasivat pienimuotoiseen kyselyyn koskien messujen järjestämistä sekä omaa osuuttaan siinä. Kyselyn vastauksia käytettiin myös kurssisuorituksen arvioinnin pohjana. Opiskelijat pitivät pääsääntöisesti messujen järjestämistä hyvänä ja opettavaisena kokemuksena. Osa opiskelijoista kaipasi opettajalta selkeämpää ohjausta. Kehittämishankkeen teoriaosuudessa tarkastellaan yrittäjyyskasvatuksen roolia toisen asteen koulutuksessa. Yrittäjyyskasvatukseen liittyy koulutuksen näkökulmasta paljon muutakin kuin yrittäminen elinkeinona. Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea asennekasvatusta ja opiskelijoiden itsetunnon kehittämistä. Messujen toteuttaminen toi runsain määrin kokemusta ja kehitysideoita tapahtuman toteuttamiseen

Portfolio - Kirsi Liljeroos

jatkossa. Opiskelijat pitivät tapahtumaa tulevaisuuden tapana esitellä oppilaitoksen koulutusaloja kiinnostuneille yhdeksäsluokkalaisille.

51


52

ABC â&#x20AC;&#x201C; kissa kävelee tikapuita pitkin opettajuuteen... Portfolio - Kirsi Liljeroos


Porftolio