Page 1

1/2013

Verkot

RYHMÄ KUUSAMON

vesillä Markku Heino

Opettaja kansalaisvaikuttajana Merja Rikala

Pedagoginen lähestymistapa kestävään kehitykseen Johanna Kuusamo

Yrittäjyys osana opettajan toimenkuvaa Kirsi Liljeroos

On opittava sanomaan EI!

Pekka Hatanpää

Monikulttuurisuus

Näkökulma 3: Opettaja kalastajana


Sisällys Kansalaisvaikuttaminen

3-5

Kestävä kehitys

6-8

Markku Heino

Merja Rikala

Yrittäjyys

9-11

Johanna Kuusamo

Opettajan jaksaminen

12-14

Monikulttuurisuus

15-16

Kirsi Liljeroos

Pekka Hatanpää

Verkot

vesillä

11PoToA © Pienryhmä Kuusamo 2013


Opettaja kansalaisvaikuttajana ▪ Markku Heino

M

arraskuun alussa tiedotusvälineissä julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin koraanikoulujen toimivan väkivallan kehtoina Pakistanissa. Väkivaltaisiksi päättyneissä uskonnollisen vihan innoittamissa mielenosoituksissa on pidätetty koraanikoulujen oppilaita. Mellakoissa pidätetyistä nuorista yli 60 prosenttia on opiskellut koraanikouluissa. Koulujen oppilaat tulevat pääosin köyhistä perheistä ja ovat yleensä lukutaidottomia. Koraanikouluja syytetään taleban-taistelijoiden kasvattamisesta. Uskonnolliset ryhmät hyödyntävät vihaa, jota länsimaissa esiintyvä profeetta Muhammedin pilkkaaminen herättää muslimeissa. Koraanikouluissa opetetaan islamin todellista merkitystä. Perinteisiä oppiaineita ovat koraanin tulkinta ja islamin laki. Nyt Pakistanin valtio on alkanut nykyaikaistamaan koulu-

ja ja opetusohjelmaan on lisätty kirjallisuutta, kieliä, luonnontieteitä ja matematiikkaa sekä myös ammatillisia aineita.

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kansalaisten mielenkiinto kansalaisvaikuttamista kohtaan on romahtanut. Suomessa perusopetuslain mukaan oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan

valmiuksia tasa-arvoisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Nämä kaksi esimerkkiä kuvaavat hyvin sitä miten erilaisissa yhteiskunnissa opettajat toimivat ja kuinka tärkeä heidän roolinsa on yhteiskunnan kehittämisessä. Kaikkina aikoina on juuri vallitseva yhteiskunnan tila ja sivistyksen taso asettanut rajat opettajien mahdollisuudelle toimia kansalaisvaikuttajina. Suomessa on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kansalaisten ja varsinkin nuorten mielenkiinto kansalaisvaikuttamista kohtaan romahtanut. Nuorten ikäluokkien haluttomuus vaikuttaa äänestämällä huolestuttaa päättäjiä. Jos päättäjien valitsemiseen osallistuu vajaa puolet äänestäjäkunnasta, voidaanko heidän valtaansa pitää laillisena. Luottamus edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskunnassa toimimiseen ovat hyvän ja menestyvän yhteiskunnan edellytyksiä.

Markku Heino - KANSALAISVAIKUTTAMINEN

▪3


Nuorisotutkimus on osoittanut nuorison kiinnostuksen ja luottamuksen edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan vähäiseksi. Nuoret eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Enemmistö nuorista liittyy korkeintaan elämäntapa- tai harrasteyhdistyksiin. Ilmiön taka-

Demokratiassa kaikki ovat jatkuvasti vastuullisia yhteisön jäseniä. na on yhteiskunnassa tapahtunut muutos, jonka aikana 1970-luvun radikalismi on vaihtunut 2000-luvun ”ei voisi vähempää kiinnostaa” asenteeksi. Tilanteen muuttamiseksi on valtionhallinto käynnistänyt jo 1990-luvun lopulla erilaisia nuorille suunnattuja osallisuushankkeita. Vuonna 2003 hallitus käynnisti erityisen kansalaisvaikuttamisen politiikkahankkeen. Yhtenä hankkeen kohteena on koululaitos, jonka tulisi huolehtia edustuksellisen demokratian uskottavuudesta suoran asennekasvatuksen ja koulujen osallistumiskulttuurin kehittämisen keinoin. Opettajien ollessa koulun avaintoimijoita, katsottiin koulun muutoksen tapahtuvan opettajankoulutuksen kautta. Tavoitteeksi asetettiin, että uudet opettajat olisivat kouluun mennessään hyviä kansalaisen malleja ja osaavia nuorten kansalaisvaikuttamisen mentoreita.

salaisyhteiskunta on edustuksellisessa demokratiassa välttämätön rakenne. Se vaatii valituilta edustajilta vastuuta ja pitää äänestäjät valppaina ajan tuomien uusien haasteiden suhteen. Edustuksellinen demokratia ei toimi mikäli äänestäjät vetäytyvät omasta vastuustaan. Demokratiassa kaikki ovat jatkuvasti vastuullisia yhteisön jäseniä. Kansalaisyhteiskunta järjestyy erilaisia odotuksia, huolenaiheita ja aloitteita kannattaviksi järjestöiksi, liikkeiksi ja aktioiksi. Kouluyhteisönkin on syytä olla avoin kansalaisyhteiskunnan toiminnalle. Sen erilaisten toimintamuotojen kautta opettajat ja oppilaat liittyvät ajan pyrkimyksiin ja ottavat osavastuun niiden ajamisesta. Näin koulu toteuttaa yhteisvastuuta oman ajan ja tulevaisuuden ongelmista. Koulussa, kuten muissakin yhteiskunnan laitoksissa käytetään valtaa. Koulun valta jakaa tehtäviä, hyväksyä ja hylätä tekee mahdolliseksi koulun tehtävän täyttämisen. Samalla se aiheuttaa kohteissaan, useimmiten opiskelijoissa, myös kokemuksia väärin kohdelluksi tulemisesta. Avoimen ja demokraattisen ympäristön mukaisiin käytäntöihin kuuluu kuitenkin, että vallankäytön kohde voi kysyä kohtelunsa oikeudenmukaisuuden perusteita ja vaatia niiden toteuttamista.

hoidosta omassa kouluyhteisössä sekä paikallisyhteisössä. Lisäksi tavoitteena on lisätä demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja ihmisoikeuksien tuntemusta, kasvattaa halua osallistua lähiyhteisön, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Aktiivinen kansalainen tuntee myös kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

Puolesta vai vastaan Aktiivinen vaikuttaminen nähdään usein asioiden vastustamisena. Adresseja ja mielipidekirjoituksia laaditaan silloin, kun halutaan vastustaa jotakin. Myös mielenosoitukset ja mielenilmaukset yhdistyvät mielikuviin vastustamisesta ja vastarinnasta. Monesti vaikuttamisella tarkoitetaan sitä, että esiin nostetaan ongelma, joka synnyttää reaktion ongelmaa vastaan. Sitä seuraa vastareak-

Positiivisten asioiden esiin tuominen on keino vahvistaa yhteiskunnan rakenteita.

Aktiivinen kansalainen

Suomessa on aktiivinen kansalaisuus nostettu peruskoulun ja lukion keskeiseksi kasvatuksen päämääräksi. Tavoitteiksi on otettu kouluyhteisön, julkisen sektoKansalaisyhteiskunta rin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkityksen ymmärtäminen, Kansalaisyhteiskunnalla tarkoiteoman kriittisen mielipiteen muotaan yhteisön kykyä reagoida val- dostaminen sekä tarkoituksenmulanpitäjien välinpitämättömyyteen kainen osallistuminen ja vastuuntai korruptoituneisuuteen. Kanottaminen yhteisten asioiden

4 ▪ Markku Heino - KANSALAISVAIKUTTAMINEN

tio, ongelman tarkastelu toiselta kannalta. Tällainen keskustelu synnyttää parhaimmillaan monipuolisesti ajatuksia yhteiskunnassa ja tarjoaa aineksia ongelman ratkaisuun. Barrikadeille nouseminen ja ongelmien esille tuominen onkin usein välttämätöntä, jotta yhteiskunnassa saataisiin aikaan muutoksia. On tilanteita, joissa nopea toiminta ja epäkohtiin reagoimi-


nen ovat nostaneet keskusteluun ilmiöitä ja ongelmia, joihin ei olisi muuten tartuttu. Toisaalta mielenilmaisu ja vaikuttaminen eivät aina edellytä ongelmaa tai epäkohtaa, jota vastaan reagoidaan. On yhtä tärkeää nostaa keskusteluun asioita, jotka ovat onnistuneet ja asioita, joita halutaan puolustaa. Tämä onkin vaikuttamisen toinen puoli, aktiivisten kansalaisten kasvattamisessa tulisi kiinnittää huomiota hyvien asioiden huomaamiseen, niiden vahvistamiseen ja niistä iloitsemiseen. Positiivisten asioiden esiin tuominen on keino vahvistaa yhteiskunnan rakenteita. Yleisessä kielenkäytössä termeillä aktiivinen kansalaisuus ja aktivismi on aika ajoin hyvin värittynyt leima. Opetussuunnitelmissa puhutaan aktiivisesta ja osallistuvasta kansalaisuudesta, jotka mielletään positiivisesti. Aktivismia pidetään taas monissa yhteyksissä negatiivisena asiana.

muut ohjauskeinot, kuten oman vertaisryhmän tuki tai yhteisön moraalisäännöt tai yhteinen etiikka. Esimerkiksi eläinoikeuskysymyksissä tai ääriuskonnollisten liikkeiden toiminnassa törmäävät voimassa oleva lainsäädäntö ja yhteiset eettiset tai moraaliset näkemykset. Yhteiskunnan on pohdittava ja otettava kantaa tällaisiin kysymyksiin. Myös kasvatustyössä lasten ja nuorten kanssa on erilaisten ristiriitojen esiin nostaminen välttämätöntä. Samalla on myös tärkeää pohtia asioita eri tahojen näkökulmista.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Yhteiskunnallista vaikuttamista voi toteuttaa monella tavalla. Mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiseen tarjoutuu niin poliittisen vaikuttamisen kentällä kuin kansalaisjärjestöissäkin. Yhteiskunnallista vaikuttamista on myös yhteisten asioiden hoitaminen Aktiivisten ja niihin vaikuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa. Monelle nuokansalaisten relle kerhotoimintaa järjestävät kasvattamisessa järjestöt, kuntien nuorisotoimintulisi kiinnittää ta, seurakunnat ja urheiluseurat ovat ensimmäisiä osallistumisen huomiota ja vaikuttamisen väyliä. Näissä hyvien asioiden yhteisöissä saatuja osallisuuden kokemuksia voidaan pitää ponnishuomaamiseen, tuslautana myöhempään yhteisniiden kunnalliseen vaikuttamiseen. vahvistamiseen ja Poliittisen vaikuttamisen mielekkyys syntyy silloin, kun osalniistä iloitsemiseen. listumisella ja vaikuttamisella on yhteys todellisiin päätöksiin ja muutoksiin yhteiskunnassa ja Se liitetään usein toimintaan, johon kuuluvat mielenosoitukset ja yhteisöissä. Koulun tulee valmenepäkohtien ilmaiseminen. Monet taa ja ohjata oppilaita poliittisen vaikuttamisen toimintakulttuuriin yhdistävät aktivismin yhteiskunja keinoihin senkin takia, että nuonan kannalta kielteiseen toiminret oppivat ymmärtämään omat taan. Onkin kiinnostavaa pohtia kansalaisyhteiskunnan jäsenen sitä, mikä on sallitun ja kielletyn toiminnan taustalla. Toimintaa oh- oikeutensa ja mahdollisuutensa itseään koskevissa päätöksissä. jaavat paitsi lait ja normit, myös

Avoin toimintakulttuuri Yhteiskunnassa, erilaisissa sosiaalisissa yhteisöissä, työpaikoilla ja kouluissa tarvitaan asioiden avointa hoitamista. Avoin keskustelukulttuuri lisää yhteisön sisäistä luottamusta ja vähentää ääri-ilmaisujen tarvetta. Koulussa

Yhteiskunnallista vaikuttamista on myös yhteisten asioiden hoitaminen ja niihin vaikuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa. aktiivisen kansalaisuuden elinehto on se, että toimintakulttuurissa huomioidaan avoimuus ja tasavertainen mahdollisuus osallistua ja saada äänensä kuuluviin. Opettajat viestivät omalla toiminnallaan oppilaille siitä, miten yhteiskunnassa toimitaan. Onkin tärkeää, että opettajien välinen vastuunjako, toisen työn arvostus ja valta ilmenevät koulukulttuurissa läpinäkyvästi ja toinen toistaan arvostavalla tavalla. Lähteet Artikkeli perustuu Kansalaisvaikuttaminen opettajakoulutuksen haasteena – teoksessa (J. Rantala, A. Siikaneva, 2005) julkaistuihin artikkeleihin. Helsingin yliopiston professori Sirkka Ahonen käsittelee demokratian avainkäsitteitä ja pohtii, mitä valmiuksia kansalaisvaikuttamiseen ohjaavalla opettajalla tulisi olla. Helsingin yliopiston lehtori Hannele Cantell pohtii artikkelissaan aktiivisen kansalaisen määritelmää ja aktiivisen kansalaisuuden tukemisen mahdollisuutta koulussa.

Markku Heino - KANSALAISVAIKUTTAMINEN

▪5


Pedagoginen lähestymistapa kestävään kehitykseen ▪ Merja Rikala

K

estävää kehitystä edistävälle koulutukselle ei ole olemassa universaalia mallia. Seuraavassa artikkelissa käsittelen Suomessa toteutettua mallia ja ammatillisen opettajakoulutuksen edellytyksiä ohjata opiskelijoitaan niin, että tulevaisuudessa ”jokaisella on mahdollisuus saada korkealaatuista koulutusta ja oppia sellaisia arvoja, käyttäytymistä ja elämäntapoja, joita tarvitaan kestävää tulevaisuutta ja myönteistä yhteiskunnallista muutosta varten.”

Määritelmä Kestävä kehitys Kestävä kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, sosiaaliskulttuurelliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ympäristöministeriön määritelmän mukaan kestävä kehitys on ”maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa, jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.” Kestävää kehitystä on määritelty ensimmäisen kerran näin Brundtlandin raportissa Yhteinen tulevaisuutemme (1988): ”kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää nykyis-

että kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään kansallisiin opetussuunnitelmiin. Tavoitteet tulee asettaa alueen paikallisista oloista käsin, mutta on tärkeää huomioida myös globaalit ulottuvuudet. Itämeren alueella eri maiden opetusministerit hyväksyivät vuonna 2002 kestävän kehityksen ohjelman ”An agenda21 for Kestävä kehitys koulutuksen education in the Baltic sea region päämääräksi – Baltic 21E”, joka on maailman ensimmäinen alueellinen kestävää Yk on julistanut vuodet 2005-2014 kehitystä edistävän koulutuksen kestävää kehitystä edistäväksi toimintaohjelma. koulutuksen vuosikymmeneksi. Baltic 21E –ohjelmalla pyritään Sen myötä YK:n ja sen jäsenvaltisiihen, että kestävän kehityksen oiden yhteisenä tavoitteena on, näkökohdista muodostuu itämeren maiden koulutusjärjestelmiin luonteva ja pysyvä osa. Ohjelma ei siis ole lyhytkestoinen projekti, vaan sitoumus muuttaa koulutusjärten sukupolvien tarpeet vaarantamatta kuitenkaan tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”. Tänä päivänä, puhuttaessa kestävänkehityksen ulottuvuuksista esille nousee neljäskin käsite, inhimillisyys.

6 ▪ Merja Rikala - KESTÄVÄ KEHITYS


Arvot ja kestävä kehitys oppilaitoksen toimintakulttuurissa Ekologinen kestävyys • Ympäristöystävälliset hankinnat • Materiaalien, energian ja veden säästö • Uudelleenkäyttö, kierrätys ja lajittelu • Säästävät ja vähäpäästöiset liikkumistavat •Turvallisuus vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa

ARVOT TALOUDELLINEN KESTÄVYYS

• Luonnon ja elämän kunnioittaminen • Kohtuullisuus ja taloudellisuus • Terveys ja henkinen hyvinvointi • Globaali, kansallinen ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus • Yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus • Moniarvoisuus ja – kulttuurisuus Demokratia

SoSIAALINEN KESTÄVYYS

• Työympäristön • Taloudellisuus, turvallisuus, terveellisyys, ekotehokkuus ja viihtyisyys ja esteettömyys elinkaariajattelu, esim. • Henkilöstön ja - materiaalien ja energian opiskelijoiden hyvinvointi, kulutuksen vähentäminen terveys, jaksaminen ja tasa- hankinnat arvoinen kohtelu - tavaroiden uudelleenkäyttö, • Eettiset, turvalliset ja jakaminen, vuokraus ja lainaus terveelliset hankinnat - jätteiden lajittelu ja kierrätys • Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen • Reilun kaupan tuotteet ja psyykkisen väkivallan ehkäisy • Rakennusten korjaus ja • Avoimuus, yhteistoiminta kunnossapito ja osallistumisen • Kuljetusten optimointi mahdollisuudet tilojen käyttöaste ja • Verkottuminen monikäyttö ympäröivään • Paikallisten kulttuuristen yhteiskuntaan perinteiden ja tapojen vaaliminen • Kulttuuriympäristön säilyttäminen • Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa

KULTTUURINEN KESTÄVYYS

Laininen, Manninen, Tenhunen, 2006, Okka-säätiö Merja Rikala - KESTÄVÄ KEHITYS

▪7


jestelmiä pysyvästi. (Rohved s. 20)

voitteena on, että yhteiskunnassa olevat työt jakautuvat tasaisesti kaikkien työikäisten kesken ja että Koulutuksen tehtävät töiden edellyttämät uhraukset kestävänkehityksen ja niistä saatavat palkinnot ovat näkökulmasta oikeudenmukaisessa suhteessa Työelämä ja kestävä kehitys keskenään. Heikoimmassa aseOpetussuunnitelma ohjaa käymassa olevat ihmiset eivät saa Kouluttaessamme ihmisiä, meidän jäädä kokonaan työmarkkinoiden tännön opetuksen asiasisältöjä tulisi aina muistaa, että kouluja pedagogisia ratkaisuja. Kestäulkopuolelle. tuksen jälkeen näillä henkilöillä väkehitys voi näyttäytyä opetusTaloudellinen ulottuvuus: Peon tarkoitus päästä työelämään suunnitelmissa eri tavoin. Se voi rusvaatimuksena voidaan pitää ja pärjätä siellä taidoilla, jotka olla opetussuunnitelmaan integsekä olemassa olevien että tuleolemme heille koulutuksen aikana vaisuudessa synnytettävien uusien roituna tai siitä voidaan järjestää erillisiä opintojaksoja tai toteuttaa antaneet. Työelämässä se tartyöpaikkojen taloudellisen kilpailututkintoon johtavia kestävän kehi- koittaa niin kutsuttuja kestäviä kyvyn varmistamista niin, että kyseityöpaikkoja ja säällistä työtä. Jos tyksen koulutusohjelmia ja suunsiin töihin sijoittuva ihmiset voivat tämä sukupolvi ei suostu vähentä- luottaa työpaikkojensa säilyvän tautumisvaihtoehtoja. (Virtanen mään maksimaalista hyötyä eikä A. Rohwed L. s. 44) taloudellisten suhdanteiden vaihvähentämään tai muuttamaan Kestävä kehitys voi saada moteluista huolimatta. Toisena keskeinenlaisia merkityksiä opetussuun- mitään, niin onko tämä se sukusenä vaatimuksena on sellaisten polvi, jonka onnellisuuden eteen nitelmassa, riippuen siitä, kuinka tuottavuustasojen saavuttaminen, uhrataan kaikki muu? opetussuunnitelmaa laativa että ihmisillä on mahdollisuus Kirjassa Kohti kestävää työeläihminen kestävän kehityksen säälliseen toimeentulon hankkimää Kestävän kehityksen neljää ymmärtää. joku voi nähdä kestämiseen työstä saatavilla tuloilla. ulottuvuutta työelämässä tarkasvän kehityksen ympäristönäkö(Kasvio&Räikkönen 2010) kulmista, kun taas toinen henlkilö tellaan seuraavasti: Kasvatustieteen professori Kari Ekologinen kestävyys: päätavoit- Uusikylä muistuttaa meitä kotarkastelee asiaa kestävän tateeksi nousee kaikkien töiden orlouden näkökulmasta ja kolmas lumnissaan hyvän ja huonon työn miettii asiaa ottamalla huomioon ganisointi siten, että niiden suorit- erot, että onnellinen on se työtaminen ei kuluta kohtuuttomasti paikka, jossa eettiset periaatteet useita eri tekijöitä. Tulisikin olla selkeät ja yhdenmukaiset kriteerit rajallisia luonnonvaroja tai horjuta ohjaavat päivittäistä työtä ja jossa ympäröivän luonnon ekologista ja ohjeistot kestävän kehityksen jokainen työntekijä saa tuntea opettamisen arviointiin. (Virtanen tasapainoa sen paremmin itse työniloa ja arvostusta tuotannon kuin työn tuloksena A. Rohwed L. s. 46) olevien tavaroiden tai palveluiden Lähteet Tänä päivänä koulutuksessa välityksellä. (Kasvio&Räikkönen korostuu tieto-osaaminen, sillä Kohti kestävää kehitystä Pedagotietoyhteiskunnassa tiedon käyttä- 2010) ginen lähestymistapa. OpetusmiInhimillinen kestävyys: Tavoitminen, välittäminen ja rakentaministeriön julkaisuja 2008:8. toim. teena on, että ihmisillä on mahnen ovat olennaisia. Oppimisen Rohweder Liisa. Virtanen Anne. dollisuus työskennellä elämänperuskysymyksenä pelkkä tiedon Opetusministeriö. Koulutus ja tarkkailu ei kuitenkaan riitä, vaan arvojensa mukaan, tehokkaasti tiedepolitiikan osasto. 2008 meidän tulisi tarkastella oppimis- sekä terveytensä ja työkykynsä Kohti kestävää työelämää. Kasvio säilyttäen aina vapaaehtoiselle ta myös ammatillisen osaamisen Antti& Räikkönen Timo. työterveedellyttämän teknisen taitamisen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen yslaitos. 2010. saakka. Samalla pitäisi pyrkiä ja emotionaalisen ulottuvuuden. Näkökulmia kestävään kehitykNämä taidot ovat oleellisia kestä- varmistamaan töiden sisällöllinen seen oppilaitoksissa. Laininen, mielekkyys niin, että ihmiset myös Manninen, Tenhunen. Okka-säävän kehityksen edistämisessä. Ei haluavat tehdä kyseistä työtä ja ainoastaan sanoina, vaan myös tiö. 2006 käytäntöinä. Asenteet ja motivaa- voivat saada siitä tarvitsemansa Telma, työelämän kehittämisen tio vaikuttavat siihen, kuinka hen- tyydytyksen. (Kasvio&Räikkönen erikoislehti 3/2012. kilö käyttää ja hyödyntää osaami- 2010) www.ympäristö.fi/Kestäväkehitys Sosiaalinen ulottuvuus: perusta- Ympäristöministeriö aan tietoja ja taitoja tehtäviensä hoitamiseen. Asenteet heijastavat yksilön arvostuksia ja muuttuvat hitaasti, sillä ne ovat melko pysyviä ja sisäistettyjä ajattelumalleja.

8 ▪ Merja Rikala - KESTÄVÄ KEHITYS


Yrittäjyys osana opettajan toimenkuvaa ▪ Johanna Kuusamo

Y

rittäjyyskasvatus on yrittäjyyttä ammatinharjoittamisena huomattavasti laajempi käsite. Yrittäjyyskasvatus käsitteenä kattaa myös yrittäjyyskoulutuksen. Se pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäistä toimintaa tukevan politiikan. Yrittäjyyskasvatuksen tuloksena syntyy yritteliäisyyttä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja myös yritystoiminnan vahvistumista ja uutta yritystoimintaa. Yrittäjyyskasvatus on osa elinikäistä oppimista, jossa ihmisen koulutus- ja oppimispolkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja korkeaan osaamiseen. Yrittäjyyskasvatusta tekevät ja toimintaa tukevat myös useat työelämätahot ja järjestöt. Käytännön toimenpiteiden tavoitteena ovat myönteisten asenteiden

oppimiseen ja verkostomaiseen Yrittäjyyskasvatus toimintatapaan. Remeksen väitöstutkimuksen on sosiaalista keskeinen teesi on, että yrittäjyystoimintaa, jonka kasvatuksen oppimisjärjestelyjen on viestittävä yrittäjyydestä toikeskiössä on mintatapana. Keskeisiksi näyttävät oppija itse omine silloin nousevan keskusteleminen erityispiirteineen. ja yhteistoiminta. Opetussuunnitelmissa toivotaan koulun kasvattavan sekä organisaatiotoimijoita lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien että yritteliäästi toimivia kansatietojen ja taitojen kehittäminen, laisia. Yrittäjyyskasvatus on tullut uuden yrittäjyyden aikaansaamiopetussuunnitelmiin 1990-luvun nen, yrittäjien ja yrityksissä olevan puolivälin molemmin puolin. henkilöstön osaamisen kehittäYrittäjyyskasvatuksen opettamisen minen sekä yrittäjämäinen toija yrittäjyyteen sosiaalistumisen mintatapa työpaikoilla ja kaikessa onnistumiseen vaikuttaa se, miten muussakin toiminnassa. Yrittähyvin yrittäjyyskasvatukseen jyyskasvatus perustuu elinikäiseen osallistuvat opettajat, oppilaat, Johanna Kuusamo - YRITTÄJYYS

▪9


vanhemmat ja kunnallisten päätöksentekoelinten jäsenet ovat tietoisia yrittäjyydelle ominaisesta tavasta oppia. Yrittäjyyskasvatus on sosiaalista toimintaa, jonka keskiössä on oppija itse omine erityispiirteineen. Hän on suuntautunut ympäristöstään löytämänsä ongelman ratkaisemiseen ja käyttää tässä apunaan ympäristönsä resursseja. Yrittäjyyskasvatuksen sisältö voi siis olla muukin kuin yrittäjyys, koska yrittäjyyskasvatus on toimimisen tapa, ei ainoastaan opeteltava asiasisältö. Oppijalla tulee olla tarvittaessa käytössään opastava tukihenkilö. Yrittäjyyskasvatukselle ominaisiksi piirteiksi nousevat ohjaajien ja opettajien avoimuus, aito tieto ja neuvottelevuus ympäristön kanssa. Kotimaisessa kvalitatiivisessa tutkimuksessa (2006) haastateltiin 14 eteläkarjalaista perusasteen

ja lukion opettajaa, tarkoituksena kuvata opettajien yrittäjyysasen-

Yrittäjyyskasvatuksen sisältö voi siis olla muukin kuin yrittäjyys, koska yrittäjyyskasvatus on toimimisen tapa, ei ainoastaan opeteltava asiasisältö. teita. Tutkimuksessa opettajat kertoivat asenteistaan yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Tutkimustulosten mukaan opettajilla on positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan, mutta asen-

ne yrittäjyyskasvatusta kohtaan vaihtelee positiivisesta neutraaliin ja jopa negatiiviseen, riippuen siitä, onko opettaja osallistunut yrittäjyyskasvatusaiheisiin koulutuksiin vai ei. Voisiko opettajien asenteet olla hieman muuttuneet positiivisempaan suuntaan viime vuosien aikana? Kotikaupungissani Ulvilassa toimii lukio, jossa mielestäni annetaan esimerkillistä yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyden oppeja opiskelijoille. Yrittäjyyden polut opintokokonaisuus jakaantuu kolmeen osaan: pakollisiin yrittäjyysopintoihin, vaihtoehtoisiin polkuihin ja ulkopuolisiin opintoihin. Hyväksytyn opintokokonaisuuden minimilaajuus on kahdeksan kurssia. Kursseja voi suorittaa enemmänkin riippuen suunnitellun kokonaisuuden laajuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Lisäksi opintoihin voi sisällyttää erillisiä

Ulvilan lukion yrittäjyyspolku PAKOLLISET YRITTÄJYYSOPINNOT 1. Luontoliikunta

2. KV-polku

3. Kestävä kehitys

4. Oma polku

ULKOPUOLISET OPINNOT

Yrittäjyysopintoja tukevat kurssit

10 ▪ Johanna Kuusamo - YRITTÄJYYS

Todistus suoritetusta kokonaisuudesta


yrittäjyyttä tukevia kursseja. Ensiarvoisen tärkeää on opettajan oma kiinnostus ja perehtyneisyys yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyteen. Motivoitunut opettaja kykenee innostamaan opiskelijoita aihepiirin pariin. Lukioaikaiset yrittäjyysopinnot saattavat antaa kipinän aikuisiän yrittäjyyteen; sisäinen yrittäjyys polttelee monia opiskelijoita ja näin he tulevat samalla valitsemaan oman työ- ja elämänuransa. Opettajalla ja hänen yrittäjyysasenteillaan saattaa siis olla merkittävä vaikutus yrittäjäksi ryhtymiselle. Ponnisteluja yrittäjyyskasvatuksen eteen on tehty paljon sen liittämiseksi osaksi opettajien peruskoulutusta. Yrittäjyyskasvatusta voi ammatillisissa opettajakorkeakouluissa opiskella valinnaisina opintoina. Yhdessä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajankoulutusopinnot voi suorittaa yrittäjyyskasvatukseen painottuvina. Ammatillisiksi opettajiksi on pyritty rekrytoimaan entistä enemmän yrittäjätaustaisia henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta yrittäjänä toimimisesta.

Avoimessa yliopistossa opintotarjontaa on yrittäjyyden, yrittäjyyskasvatuksen ja liiketoimintaosaamisen nimikkeillä. Opinnot ovat

Ensiarvoisen tärkeää on opettajan oma kiinnostus ja perehtyneisyys yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyteen.

miseen painottuneita. Opettajien peruskoulutukseen kuuluvassa ohjatussa harjoittelussa opiskelijoiden mahdollisuudet saada erityistä ohjausta yrittäjyyskasvatuksessa vaihtelevat, vaikka yrittäjyyden aihekokonaisuus kuuluu perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmaan. Huomionarvoista on, että suurin osa opettajaksi opiskelevista ei tutustu yrittäjyyskasvatukseen missään opiskeluvaiheessa, jos nämä opinnot eivät ole pakollisia tai opiskelija ei hyödynnä valinnaisopintotarjontaa.

Lähteet Ulvilan Lukion internetsivut perus- ja aineopintotasoisia. http://www.ulvila.fi/edu/?s=Yritt Opintojärjestelyt mahdollistavat %E4jyyskasvatuslinja&m=295 monimuoto-opinnot. Yrittäjyyskasvatuksen kolme Opettajaksi opiskelevilla on diskurssia. L. Remes, väitöskirja. mahdollisuus sisällyttää tutkinJyväskylän yliopisto, 2003 toonsa valinnaisia yrittäjyyskasYrittäjyyskasvatuksen monia suunvatuksen opintoja jokaisessa tia. Toim. P. Kyrö, H. Lehtonen ja opettajankoulutusta antavassa yli- K. Ristimäki. Tampereen yliopistoopistossa. Valinnaisten opintojen paino Oy - Juvenes Print. Tampere, tarjoajina ovat useimmiten talous- 2007 ja hallintotieteiden tiedekunnat ja Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviilaitokset. Opintojen sisällöt ovat vat. Opetusministeriön julkaisuja yrittäjyyteen ja liiketoimintaosaa- 2009:7

Yrittäjyyskasvatuksen esimerkkejä Suomessa on toteutettu 2000-luvulla useita yrittäjyyskasvatusta kehittäviä ja tukevia hankkeita. Eri hankkeiden sekä opetussuunnitelmien perusteiden uudistusten myötävaikutuksella on syntynyt hyviä käytäntöjä joihin voi tutustua seuraavien linkkien kautta: • Kerhokeskus – koulutyön tuki www.kerhokeskus.fi • Keskuskauppakamarin yrittäjyys http://www.keskuskauppakamari.fi/kkk/edunvalvonta/Elinkeinopolitiikka/fi_FI/Yrittajyys/ • Nuorten Akatemia www.nuortenakatemia.fi • Nuori Yrittäjyys www.nuoriyrittajyys.fi • Opettajankoulutus www.enorssi.fi/hankkeet/yrittajyyskasvatus/ • Opetushallitus www.edu.fi/yrittajyys • Rakennerahastokausi 2007–2013 www.rakennerahastot.fi • Suomalaisen yrittäjän päivä 5.9. www.yrittajanpaiva.fi • Suomen Yrittäjät www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/koulutus/satamallia/ • Suomen 4H -liitto www.4h.fi/top www.4h.fi/yritys • Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) www.tat.fi/tat/fi/www/yritykset/hyvat_kaytannot/ • Yes-keskukset www.yes-keskus.fi • Yritys-Suomi www.yrityssuomi.fi

Johanna Kuusamo - YRITTÄJYYS

▪ 11


Ajatuksia opettajan jaksamisesta

Kirsi Liljeroos

”Ei ihminen väsy suureen työmäärään, vaan siihen että häneltä puuttuu sisäinen into” sanoi Helsingin Stockmannauton johtaja Frederik Eklundh. Koulumaailman jatkuva muutos ja epävarmuus luo melkoisen haasteen sisäisen innon hengissä pitämiselle. Sisäisen innon voivat tehokkaasti sammuttaa myös tuen puute ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen. Vaikka opettajan työ on useinmiten melko itsenäistä ja joskus yksinäistäkin puurtamista, työyhteisö ja työkavereilta saatava vertaistuki on jaksamisen kannalta elintärkeää. Joskus on hyvä katsoa peliin ja Tuomo Vanhatalon sanoin ”miettiä omaa työyhteisöään vaikkapa niin, että olenko minä se joka tuo aamulla töihin tullessaan iloa ja valoa, vai olenko minä se joka vasta perävalojen vilkahtaessa tuo ilon pilkahduksen yhteisöön.” Kiitän sosiaali- ja terveysalan opettaja Tuomo Vanhataloa haastattelusta. Vanhatalo toimii muun muassa työyhteisövalmentajana. Olen itsekin päässyt osallistumaan Tuomon innostavaan koulutukseen muutosturvavalmennuksen muodossa.

Hyvinvoiva työyhteisö on jaksamisen perusta

J

aksaminen on oman elämän hallintaa, kykyä selviytyä arjesta ilman kohtuutonta rasitusta. Jaksaminen on myös taitoa hoitaa itseään ja voimaa kohdata eteen tulevat ongelmat. Tärkeä edellytys opettajan työssä jaksamiselle on oman henkisen tasapainon lisäksi hyvinvoiva työyhteisö. Työyhteisö on voimavarojen lähde, jonka kautta ihminen tuntee kuuluvansa suurempaan kokonaisuuteen. Hyvä työyhteisö on parhaimmillaan sosiaalisen identiettin tuki ja itsetunnon tehostaja. Työyhteisön ja samalla työntekijän työhyvinvointi on yhteistyön tulosta. Siihen vaikuttavat työntekijän itsensä lisäksi työtöverit ja esimies. Hyvä työyhteisö on Mielenterveysseuran määrittelyn mukaan oikeudenmukainen yhteisö, joka kohtelee kaikkia jäseniään tasapuolisesti ja toimii reiluilla pelisäännöillä. Tavoitteena on sovittaa yhteen yksilön kyvyt ja työn vaatimukset niin, että työntekijä saa päteä osaamisalueellaan ja kehittyä siinä. Hyvässä työyhteisössä ihmiset ovat sitoutuneita työhönsä ja suhteet johdon ja työntekijöiden välillä ovat hyvät. Merkittävä tekijä on myös työsuhteen turvattu

jatkuvuus. Hyvä henki vähentää myös vaihtuvuutta ja poissaoloja. Työhyvinvoinnin edellytys on myös oman rajallisuutensa tunnustaminen ja saman rajallisuuden hyväksyminen myös muissa.

Tukea työssä jaksamiselle Työpaikalta • Työterveyshuolto • Työnantaja • Esimies • Työtoverit • Tukihenkilö • Luottamusmies • Työsuojeluvaltuutettu Ja työpaikan ulkopuolelta • Aluehallinnon työsuojelun vastuualueelta • Kelalta • Työhallinnolta • Ammattiyhdistykseltä • Vammaisjärjestöiltä • Vakuutuslaitoksilta • Työeläkelaitoksilta • Hoitavalta lääkäriltä ja kuntoutuslaitoksilta • Omalta sosiaaliselta verkostolta

Lähteet Tuomo Vanhatalon haastattelu. Hämäläinen, P: Jaksamisesta innostumiseen työssä ja elämässä. Tammi 2001. Heiskanen T., Salonen K., Sassi P.: Mielenterveyden ensiapukirja. Suomen Mielenterveysseura 2006. Palin E., Raivio M.: Elinvoimaa etsimässä – kirja työssä jaksamisesta. Gummerus kirjapaino 2005. Työterveyslaitos www.ttl.fi Takaisin toimeen –hanke http://www.takaisintoimeen.fi/

12 ▪ Kirsi Liljeroos - OPETTAJAN JAKSAMINEN


Sosiaali- ja terveysalan opettaja Tuomo Vanhatalo:

On opittava sanomaan EI! Mitkä ovat aikuiskoulutuksen opettajan työssä suurimmat riskitekijät uupumiseen?

Yleisesti ottaen työuupumus syntyy yksinkertaisesti silloin, kun työtilanne jostain syystä ylittää ihmisen voimavarat. Syyt voivat olla joko ammatillisia tai työyhteisön sisäisiä muutostekijöitä (työn kuva, laadulliset ja määrälliset vaatimukset) tai laajempia työelämään liittyviä syitä. Työyhteisössä on sekä selviytyjiä että uupuneita, jotka eivät tahdo selviytyä työtaakastaan. Työuupumus on hidas, vuosien kuluessa kehittyvä prosessi, jonka aikana yksittäisiä syitä on vaikea erottaa monien tekijöiden muodostamasta kokonaisuudesta. 1. Liiallinen tiedon määrä Tietotekniikan nopean kehityksen myötä työn tietopainotteisuus on kasvanut merkittävästi ja tiedon hallinnasta tulee yksi selviytymisen avainsana opettajan selviytymisessä. Opettajan työssä keskeiset raportointi- ja seurantatyöt ovat siirtyneet kaikki sähköisten tiedonhallintajärjestelmien piiriin. Työnkuvan muutokset aikuisopettajan työssä ovat jatkuvia, mm. suuri osa avustavista raportointi-/ seurantatyöstä on siirtynyt sihteereiltä opettajan tehtäviksi. 2. Jatkuvat työn hallintaa heikentävät muutokset Työn ja elämän hallinta ovat jaksamisessa avainasioita. Yleensä työn hallinnan menettäminen aiheuttaa myöhemmin vaikeuksia myös elämän hallinnassa ja päinvastoin. Hallinnan tunteessa on kolme osatekijää: a) ymmärrettävyys, b) hallittavuus ja c) mielekkyys.

Minulle suurin voimavara on työni itsenäisyys, sanoo Tuomo Vanhatalo. Elämänhallinta eli koherenssi on kykyä kohdata vaikeitakin muutostilanteita ja ehkäistä niihin liittyvää ahdistusta. Yhteisön koherenssi on yleensä huomattavasti alentunut, kun se on suurten muutosten kourissa. Organisaatioiden olisikin panostettava muutoksen ymmärrettävyyden prosessointiin, koska se vaikuttaisi positiivisesti ja suoraan yksilön kokemaan työn hallinnan tunteeseen, työn mielekkyyteen ja työkykyisyyteen. Kun ymmärtää, mitä muutoksessa tapahtuu, miksi tapahtuu ja millä aikataululla muutos tapahtuu, edesauttaisi jaksamista.

Miten työyhteisössä voidaan ennaltaehkäistä uupumista?

Puhuminen on prosessi, joka on tärkeää jaksamisessa. Työyhteisössä pitäisi olla sallittua jaksamisesta ja kiireestä puhuminen,

koska sosiaalinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Tärkeää ennaltaehkäisyssä on johtamisen oikeudenmukaisuus. Johtamisen oikeudenmukaisuuden positiivinen kokeminen edistää työstä palautumista ja sillä on suora yhteys korostuneeseen persoonan pätevyyskokemukseen. Epäoikeudenmukaisen johtamisen vaikutukset ovat päinvastaiset ja vaikuttavat vähentyneeseen persoonan pätevyyskokemukseen. Keskeinen työväline edellä mainitussa asiassa on toimiva kehityskeskustelukulttuuri. Parhaimmillaan kehityskeskustelu on luottamuksellinen tila, jossa opettaja kokee tulleensa kuulluksi. Tila, jossa käsitellään mm. tehtäviä, jotka ovat voimaannuttavia ja puhutaan myös tehtävistä, jotka ovat kuluttavia tai epäoikeudenmukaisia. Jos työyhteisössä

Kirsi Liljeroos - OPETTAJAN JAKSAMINEN

▪ 13


jonkun jaksaminen on alentunut, on se työyhteisön yhteinen asia.

itselleni liikunta ja lapsenlapset menevät työn ohi.

Mitkä ovat opettajan suurimmat voimavarat?

Millaisista merkeistä työuupumuksen tunnistaa itsessään tai muissa?

Vähemmän sosiaalisena ihmisenä koen tärkeäksi että saan toteuttaa itseäni ja kokea omat vaikutusmahdollisuudet työssäni. Minulle suurin voimavara on työni itsenäisyys. Tunne siitä, että voin itse vaikuttaa ja päättää jollakin tasolla tekemisistäni on minulle tärkeää. Omat kiksini työhöni antaa työn monipuolisuus. Huomaan, että epämukavuusalueella toimiminen, mm. yrityskoulutus antaa aina enemmän kuin ottaa. Koen myös, että jatkuva itsensä kehittäminen ja uudistuminen ovat minulle tärkeä voimavara.

noillani ja toiminnallani vaikuttaa omaan jaksamiseeni ja työyhteisöni jaksamiseen. On hyvä miettiä omaa työyhteisöään vaikkapa niin, että olenko minä se joka tuo aamulla töihin tullessaan iloa ja valoa, vai olenko minä se joka vasta perävalojen vilkahtaessa tuo ilon pilkahduksen yhteisöön. Hyvin järjestetty työterveyshuolto on yleensä se ensimmäinen palon sammuttaja.

Kriittinen kysymys kuuluu: missä vaiheessa työpaineet muodostuvat liiallisiksi niin, että fyysinen ja psyykkinen työkykymme murtuvat? Opettajille on perinteisesti kunnia-asia selviytyä saamastaan työstä. On häpeä mennä tunnusMikä auttaa selviytymään tamaan, että kansankynttilä ei nykyisinä jatkuvan selviä tai jaksa työssään. Unen ja muistamisen muutokset epävarmuuden ja muutoksen ovat monella ensimmäiset paineis- aikoina? Minulle oman perustehtäväni tumisen mittarit. Pysyvänluontoihoitaminen ja siitä selviäminen on set muutokset unen ja muistamitärkeätä. Siinä on tonttia riittämiin. sen laadussa kertovat jaksamiset muutoksesta. Myös vuorovaikutuk- Näin iäkkäämpänä säästän itseäni, enkä lähde mukaan muutosprosessen havaittavat muutokset (esim. Yksinkertaiset tunteiden hal-linta) toimivat jaksa- sien yleiseen vouhkaamiseen. selviytymiskeinot Vaikka muutosprosessit ovat misen mittarina. Eristäytyminen, uupumuksesta? yleisesti ottaen kuluttavia tuovat roolimuutokset (marttyyrisyys, Pitäisi oppia katsomaan rakenta- kyynisyys, kielteisyys) ongelmakes- ne aina mukanaan myös mielenmaansa oravanpyörää ikään kuin kiintoisia uusia haasteita. Selviytykeisyyden korostuminen, suoriulkopuolisen näkökulmasta. Pitäisi tuspaineet / ongelman peittely misen kannalta on oleellista työn oppia pysähtymään ja tutustua kuuluvat työuupumuksen kuvaan. ilo ja arvostuksen kokeminen. Näiomaan hiljaisuutensa. Missä den tuntemusten herättämisessä Mistä kannattaa hakea apua? ja ylläpitämisessä on työyhteisöllä kohtaa pyörää voisi himmata tai pysäyttää? Pitää oppia sanomaan Ensin pitää katsoa kriittisesti peiiso merkitys. Meidän pitäisi elää liin. Työhyvinvoinnin vaaliminen EI! Pitäisi oppia säätelemään ja rohkeammin: jaksamme paremrajaamaan tehtäviään. Pitää oppia on jokaisen omakin asia. On hyvä min, kun uskallamme rikkoa miettiä, miten minä voin itse omil- rajamme. raivaamaan tilaa työpäiväänsä la ajatuksillani, asenteellani, valinniin, että ehtii tehdä työaikana ns. myös avustavat tehtävät. Pitää oppia rajaamaan työaika ja vapaa-aika. Pitäisi oppia jättämään työkännykkä työpöydälle Vain itse voi tietää, missä rajat kulkevat, ja jokainen voi vain itse viikonloppujen ja lomien ajaksi. päättää, missä haluaisi niiden kulkevan. Oleellista on hallinnan tunMuutosprosesseissa on tärkeää ne: yksilöllinen tunne siitä, että oma elämä on hallinnassa. työstä palautumiseen panostaminen. Ihminen on fyysinen, soOn hyödyllistä pysähtyä ja kysyä itseltä: ”Miltä minusta tuntuu? Milsiaalinen, psyykkinen, henkinen lainen on vointini?” ja hengellinenkin kokonaisuus. ”Miten jaksan itse? Miten olen hoitanut itseäni? Miten voisin jatkosOn hy-vä pysähtyä ja miettiä, sakin huolehtia itsestäni? Mistä kaikkialta olen saanut voimia?” minkä verran ihan oikeasti ”Missä kaikessa olen mukana? Millaisia odotuksia minuun kohdispanostan omaan hyvinvointiini. tuu? Milloin oli viimeksi jakso, jolloin olin vointiini erittäin tyytyväiUsein kuulee, että viikonloppu nen? Mitä silloin tein sellaista, jota voisin tehdä nytkin? Millaisista meni pelkkään huilaamiseen, haasteista olen aikaisemmin selviytynyt? Mikä minua silloin auttoi?” eikä se siltikään riittänyt palautumiseen. Voin tunnustaa, että

Omien rajojen tunteminen

14 ▪ Kirsi Liljeroos - OPETTAJAN JAKSAMINEN


Monikulttuurisuus ▪

Eduskunnassa on vain muutamia maahanmuuttajia, jotka ovat jo hiukan vanhempia. Poliittisissa nuorisojärjestöissä on vain harvoja maahanmuuttajia. Ylemmillä tasoilla ei ole lainkaan maahanmuuttajia vaikka heillä monella on hyvä koulupohja ja kielitaito.

Pekka Hatanpää

Nuoriso, ystävyys ja ”omamaalaisuus” Osa Suomessa syntyneistä tai pakolaisina Suomeen tulleet moni-/ kaksoiskansalaiset seisoivat valkoisiin polvisukkiin, sinisiin sortseihin ja valkoisiin paitoihin pukeutuneet nuoret miehet kuuntelevat Maammelaulua, paitojen rintamusta koristavat siniristiliput. Pian nuoret miehet joutuvat tekemään lopullisen valinnan siitä, edustavatko he Suomea vai muuta maata, mikäli heillä on kaksoiskansalaisuus.

Nuorten muuttajien leimaaminen Suomessa ”maahanmuuttaja” tarkoittaa yleensä henkilöä, joka on muuttanut Suomeen tai joka vanhemmat ovat maahanmuuttajia tai jompikumpi vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Maahanmuuttajien tai vähemmistökansalaisten nuorten näkyvyys osana suomalaisen yhteiskunnan toimintoja on rajallinen. Myöskään moninainen syrjintä ei ole tuntematon heille. Tulokset kahdentoista maan maahanmuuttajien rasismi- ja muukalaisvihakokemuksista osoittavat selvästi, että maahanmuuttajat kaikkialla Euroopassa kokemat merkittävästi syrjintää. Samalla syrjinnän ilmoitus viranomaisille jää vähäiseksi ja viranomaisten toimet yksipuolisiksi.

Ystävyys monikulttuurisilla nuorilla Nuorten arjessa ystävyys- ja kaverisuhteilla on vahva merkitys. Ystävien kanssa vietetään aikaa ja harrastetaan. Ilman kaveria ei oikein tule toimeen. Monikulttuuristen nuorten ystävät ja kaverit tulevat usein eri kulttuureista ja maista, joissa ystävyyssuhteet ovat monelle heistä arkipäiväisiä.

Monikulttuuristen liikunta ja urheilu Suomessa Urheilua ja liikuntaa harrastetaan suomalaisessa yhteiskunnassa monilla tasoilla satujumpasta ja koululiikunnasta ammattiurheiluun. Liikunta on monikulttuurisuuden näkyvin ja tunnistetuin muoto, tässä muunmaalaiset ovat samanvertaisia suomalaisten kanssa.

Maahanmuuttajanuoret politiikassa Suomen monikulttuuristumisesta huolimatta on maahanmuuttajien määrä EU-maiden pienimpiä, vain 3 % väestöstä.

Monikulttuurisuus kohdataan nuorisotalolla Tomivan nuorisotyön ulottaminen maahanmuuttajanuoriin on edullinen täsmäsatsaus työhön, joka estää sosiaalisia ongelmia. Suurten kaupunkien eräillä nuorisotaloilla maahanmuuttajanuoret muodostavat nykyisin asiakkaiden enemmistön. Sama keskittyminen etenee myös liikuntapaikolla. Uutta työtätekevää ja veroa maksavaa väestöä tarvitaan ylläpitämään palveluiden ja eläkkeiden nykytasoa. Tosin esimerkiksi somalinuoret pyrkivät vain käyttämään sosiaalisia etuja.

Maahanmuuttajanuoret nuorisojärjestöissä Suomalaisten nuorisojärjestöjen perustoimintaan monikulttuurisuus on vasta tulollaan. Järjestöjen hidas syttyminen vähemmistökysymyksiin on ymmärrettävää. Suomalaiset nuorisojärjestöt ovat syntyneet yksikulttuurisella aikakaudella.

Lainsäädäntö Myönteisen erityiskohtelun tarve tunnustetaan ja periaatteessa,

Pekka Hatanpää- MONIKULTTUURISUUS

▪ 15


yhä enemmän käytännössä. Rahoitusta myönnetään osana valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tukea, nuorten työpajatoiminnan tekemiseen, nuorisokulttuurin tukemiseen, nuorisotiedotusta sekä läänien nuorisoelimen kautta.

Määritelmän mukaan kulttuurilla tarkoitetaan tapojen, arvojen ja perinteiden muodostamaa kokonaisuutta, jonka jäsenet ovat luoneet ajan myötä. Kulttuuri on ihmisen tapa elää ja toimia, siksi kulttuuri sisältää asioita, joita ihmiset ovat historiansa aikana oppineet arvostamaan. Tulevaisuus Kulttuurin jäseneksi ei synnytä monikulttuurisuudessa vaan siihen kasvetaan. Nykyajan maailmassa käsite Onnistumiseen on varmaakin vai- monikultturiuus on noussut usein kuttanut se, että muutto Suomeen otsikoihin mietittäessä eri maiden on järjestäytynyttä ja ennakoitayhteiskuntarakenteita. Valtioiden vissa. Suomen maahanmuuttarajat eivät enää pidä sisälläään jaryhmät ovat olleet laatunsa ja vain kotimaansa kansalaisia, vaan kokonsa puolesta melko helppoja uudistunut yhteiskunta koostuu hoitaa. Suurin osa muuttajista on eri kulttuureiden edustajista ymSuomen lähialueilta eurooppapäri maailmaa. laisesta kulttuurista. Tässä Suomi Perinteisen käsityksen mueroaa muista Euroopan maista kaan monikulttuurisuudella eikä esim. islam ole Suomessa tarkoitetaan useiden kulttuurien levinnyt. olemassaoloa samanaikaisesti. Jos hallitus onnistuu työperusIhmisen tulisi oppia hyväksymään taisissa hankkeissa nuorisotyöllä erilaisuus kulttuurien ja ihmisten on edessä lähivuosina uusia ja välillä. Tämä on mahdollista vain laajempia tehtäviä monikulttuuri- yhteisesti sovituin säännöin. suudessa. Nykyajan maailmassa käsite Emme saa vain sairaanhoitajia, monikulttuurisuus on noussut insinöörejä tai linja-autonkuljetusein otsikoihin mietittäessä eri tajia vaan myös vaimoja ja lapsia. maiden kulttuureita mietittäessä Tilaston mukaan Suomen väeseri maiden kulttuureita, valtioiden tölisäys 2008 oli n. 1 500 henkeä rajat eivät enää pidä sisällään vain edellisvuotta suurempi ja oli n. 28 kotimaan kansalaisia, vaan yhteis100 henkeä. kunta koostuu eri kulttuureista. Nuorisopolitiikassa valtio, Eläminen monikulttuurisessa kunnat ja järjestöt ovat viime yhteiskunnassa tarkoittaa, että ihvuosina voineet harjoitella moni- misten tulisi hyväksyä sellaisena, kulttuurisuutta pienillä ryhmillä. kuin ovat. Tällä kokemuksella on varmaan Monikulttuurisuuden edeteskäyttöä, kun monikulttuurisuus sä, on kansainvälisyydestä tullut todella alkaa. myös suomalaisten arkea. KasvaHelsingin rautatieasemaa kutsu- va kansainvälisyys näkyy selvästi taan Suomen suurimmaksi nuomyös kaupunkien katukuvassa. risokeskukseksi. KaksoiskansalaiMaahanmuuttajat ovat hyvin suus lisää aktiivisuutta. Aktiivisten usein suomalaisia paluumuuttajia. ryhmässä kaksoiskansalaisia on Maahanmuuttajat koostuvat työ27 % ja muissa monikulttuurisissa hön a opiskelemaan muuttaneista ryhmissä 18 %. maahanmuuttajista tai avioliitPuhuttaessa monikulttuuritoon muuttaneista. suudessa, on ensin määriteltävä Työyhteisöjen on pohdittava esimitä tarkoitetetaan kulttuurilla. merkiksi, miten jokainen työnteki-

16 ▪ Pekka Hatanpää - MONIKULTTUURISUUS

jä voisi käyttää omaa kieltään tai miten huomioitaisiin eri kulttuurien juhlapäivät. Maahanmuuttajat ovat potentiaalista työvoimaa tulevaisuudessa kasvavaan työvoimapulaan. Tällä hetkellä EU:ssa 380 miljoonasta ihmisestä noin 20 miljoonaa on maahanmuuttajia. Ulkomaalaisten märä kasvaa noin 11 000 henkilöllä vuodessa. Suomen suurin ulkomaalaisryhmä koostuu venäläisitä noin 26 000 henkilöä, virolaisia noin 20 000 henkilöä, ruotsalaisia noin 8 300 henkilöä ja somalialaisia 4 800 henkilöä 2008. Kansainvälistymisen myötä on Suomi, useiden muiden maiden joukossa siirtymässä kohti monikulttuurista yhteiskuntaa. Tarkoituksena on, että yhteiskunnan jäsenet pystyvät elämään eri äidinkielestä, uskonnosta ja tavoista riippumatta. Monikulttuurisuus on rikkaus, jonka meidän pitää hyödyntää ja liike-elämässä paikallistuntemus ja hyvä kielitaito on ehdoton edellytys. Koska vain aito maan kansalainen pystyy luomaan hyvät ja uskottavat liikesuhteet. Uskottavuus on aivan eri luokkaa, kuin vierasmaalaisen. Lähteet Pitkänen P.: Näkökulmia monikultturiseen Suomeen. Helsinki. Oy Edita Ab. 2007. Räty M.: Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere. Tammerpaino Oy. 2002. Salo-Lee, Malmberg R., Hallinoja R.: Me ja muut, kulttuurien välinen viestintä. 2. painos. Jyväskylä. Gummerus kirjapaino Oy. 1998. Martikainen T.: Ylirajainen kulttuuri etnisyys Suomessa 2000-luvulla. Helsinki. Hakapaino Oy. 2006. Hartikainen, Honkasalo, Souto, Suurpää: Ovet auki. Nuorisotutkimusverkosto. 2009.

Verkot vesillä  

11PoToA-ryhmän näkökulma kolmosen, eli opettaja kalastajana, tuotos. Työryhmässä Pekka Hatanpää, Markku Heino, Johanna Kuusamo, Kirsi Lilje...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you