Lauri 2016 nro 6 (4.3)

Vantaan Lauri 6 • Armon asialla • 24.3.2016 • www.valomerkki.fi Timo Saarinen

Krishna-yhteisöstä takaisin kirkkoon 6 Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää Kivistössä 8 Parisuhdespesialisti Maaret Kallio 10

Pääsiäissalaatti on täynnä symboleita Jeesus kuoli, että saisimme takaisin kykymme kaivata Jumalaa – Lauri Maarala

14

24

2

Pauli Juusela

Hans v. Schantz

Pääkirjoitus

Jarna Wikström muistuttaa, että lapsella on oikeus kasteeseen.

twitter: @PauliJuusela

Mitä on todellinen vapaus?

Samaan aikaan, kun kaupat nauttivat uudesta vapaudestaan ja avaavat ovensa nyt myös pitkäperjantaina, kristikunta hiljenee muistamaan Jeesuksen kuolemaa. Lankalauantaina hieman ennen yömessua viimeiset asiakkaat poistuvat marketista. Kun pääsiäisaamun aurinko nousee taivaalle, ei tarvitse odottaa enää montaa tuntia, jotta voi viettää pyhäpäivää ostosparatiisissa.

Tällaista on meille tarjottu vapaus: vapautta valita, milloin kuluttaa rahansa ja miten käyttää vapaa-aikansa. Jos on rahaa, jos on vapaa-aikaa ja jos on vapautta. Sen saa vapaasti käyttää siihen samaan, mitä on tarjolla muinakin päivinä.

Se vapaus, jonka 2000 vuoden takainen pääsiäisen sanoma tuo tullessaan, on jotain paljon enemmän, paljon syvempää, todellista vapautta. Se on vapautta, josta meidän ei tarvitse maksaa – hinta on jo maksettu, kalliilla. Tällä vapaudella ei ole edes viimeistä käyttöpäivää, se on voimassa aina ja ikuisesti.

Pääsiäisen sanoma niin suuri, ettei sitä tahdo tajuta.

Siksi se hukkuu tämän maailman paljon pienempiin vapauksiin. Aika monelle pääsiäinen merkitsee vain ylimääräistä lomaa, paitsi nyt kaupan työntekijöille.

Pääsiäisen sanoma kertoo siitä, että jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus, myös elämällä, jolle tämä maailma ei arvoa, saati armoa, anna. Ristin ryöväri oli ensimmäinen, jolle Jeesus lupasi elämän taivaassa. Kärsimyksen ja kuoleman hetkellä Jeesus antoi tuomitulle vapauden syyllisyydestä ja häpeästä ja uuden toivon: kaikki ei pääty tähän.

Ken uskoo, hän näkee. Vaikkei joku uskoisikaan, tämän maailman tuskan ja kiireiden ja vapauksien keskellä, hänet nähdään ja häneen uskotaan. Sellainen Jumala meillä on. Jumala, joka näytti todelliset kasvonsa ristillä ja otti kantaakseen kaiken sen, mikä on vapauden vastakohta.

Valomerkissä tällä viikolla Missä maassa Pelastusarmeija syntyi? Mihin uskontoon liittyy Siddhartha Gautama? Testaa, miten selviäisit koulun uskonnonkokeista.

Pääsiäisviikkoon liittyy paljon vanhoja uskomuksia.

Mistä tulee esimerkiksi nimi kiirastorstai? Entä miksi pääsiäisviikolla kannattaa syödä silakoita?

Valomerkki otti selvää.

Kasteesta ei tarvitse stressata Seurakunnat kutsuu Kastepäivään perheitä, joiden lapsi on jäänyt kastamatta.

Näinä päivinä posti tuo noin 450 vantaalaiskotiin kirjeen, jossa heitä kutsutaan tuomaan lapsi kastettavaksi Kastepäivänä. Oman seurakunnan lähettämän kirjeen saavat noin 200:n viime vuonna syntyneen vauvan ja noin 250:n 12–14-vuotiaan vanhemmat.

– Joillakin perheillä kastejuhla on jäänyt pitämättä, koska sen järjestäminen tarjoiluineen on tuntunut liian työläältä. Kastepäivänä perheet voivat tulla valmiiseen pöytään. Juhlien järjestämisestä ei tarvitse stressata, sillä seurakunta tarjoaa juhlaväelle kakkukahvit, kertoo Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen.

Hän vetää seurakuntien Pienelle parasta -hanketta, johon myös Kastepäivä liittyy. 24.4. sitä vietetään kuudetta kertaa. Aiempina Kastepäivinä Vantaalla on kastettu yhteensä 69 lasta.

Hämeenkylän kirkossa Kastepäivästä vastaa pastori Jarna Wikström. Hän kertoo, että kaikki on tehty perheille mahdollisimman helpoksi. Kasteajat on porrastettu niin, että yksityisyys säilyy ja kahvihetkeä voidaan viettää rauhassa omien vieraiden kanssa.

Kastemekon saa tarvittaessa kirkolta lainaksi.

– Kastepäivään voi tulla, vaikka ei kuuluisikaan tänä vuonna kutsuttujen joukkoon. Ja jos Kastepäivän ajankohta ei käy, kasteajan voi sopia toiseen hetkeen, Wikström muistuttaa.

Hans Tuominen toteaa, ettei

vauvaiän ohittaneiden lasten kastamisessa ole mitään kummallista, vaan heitä kastetaan Vantaalla useita vuosittain. Moni ei hänen mukaansa tiedä sitäkään, että myös jumalanpalvelusten yhteydessä voidaan kastaa.

Kasteiden määrä Vantaalla on vähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana rajusti. Vuonna 2005 Vantaalla syntyneistä lapsista kastettiin 81 prosenttia, viime vuonna enää 54 prosenttia. Hans Tuomisen mukaan suurin yksittäinen syy kasteiden vähenemiselle on maahanmuuttajaperheiden määrän huomattava kasvu. Toinen syy on kirkosta eroaminen.

– Lisäksi viime vuosina on yleistynyt se, että kirkkoon kuuluvat vanhemmat jättävät lapsen kastamatta sillä perusteella, etteivät halua tehdä päätöstä lapsen puolesta.

Juuri vanhempien halu antaa lapsen itse päättää on yksi syy sille, että kastepäiväkutsu on lähetetty myös 12–14-vuotiaiden perheille.

– Voisiko 12–14-vuotias olla sen ikäinen, että hän saa itse päättää nyt, ennen kuin rippikoulu on ajankohtainen? Uskonnonvapauslain mukaan 12 vuoden ikä on raja, jonka jälkeen lapsen mielipide pitää erityisesti ottaa huomioon, Tuominen sanoo.

Tuominen muistuttaa, ettei kaste ole mikä tahansa rituaali tai toi-

mitus. Sen kautta tullaan kristityksi ja kirkon jäseneksi. Kastejuhlassa lapsen ja koko perheen puolesta rukoillaan.

– Kasteessa tapahtuu kuitenkin jotain vielä enemmän. Ihminen saa jotain, minkä vain Jumala voi hänelle lahjoittaa: uskon, armon, siunauksen ja pelastuksen lahjan, Tuominen sanoo.

Hän rohkaisee vanhempia tuomaan lapsen kastettavaksi, vaikka he kokisivat oman uskonsa Jumalaan vähäiseksi tai olemattomaksi tai eivät pitäisi kastetta merkityksellisenä.

– Eikö jokainen vanhempi tahdo lapselleen kaikkea hyvää? Mitä jos kasteessa tapahtuukin ihmeitä ja lapsi pääsee sen kautta osalliseksi Jumalan erityisestä huolenpidosta?

Joulukuussa papiksi vihitty Jarna Wikström on ehtinyt kastaa jo kymmenisen lasta. Hän korostaa lapsen oikeutta kasteeseen.

– Kaste on erityinen turva. Me emme ole yksin, sillä Jumala kantaa.

Kaisa Halonen

Kastepäivä Vantaalla 24.4. klo 14–16 • Kastepaikkoina ovat Pyhän Laurin kirkko, Pyhän Laurin kappeli ja Hämeenkylän kirkko.

• Ilmoittautumiset 15.4. mennessä osoitteessa kastepaiva.fi.

• Lisätietoja: Pyhän Laurin kirkko ja kappeli, pastori Mirka Härkönen, mirka.harkonen@evl.fi, p. 050 461 0713, Hämeenkylän kirkko, pastori Jarna Wikström, jarna.wikstrom@evl.fi, p. 050 544 7647.

3

Tässä ja nyt

Sirpa Päivinen

Totuudenmukainen Jeesus Kai Vaine, näyttelijä: ”Jeesuksen rooli on vähän kuin Niskavuoren Aarne, sen ovat tehneet kaikki. En silti koe paineita edellisten roolisuorituksista.

Jokaisen roolin rakentaminen aloitetaan alusta ja tehdään omalta pohjalta.

Kaikilla on Jeesuksesta oma mielipide, siitä miltä hänen tulisi näyttää ja millainen hänen tulisi olla. Otan silti tämän kuin minkä tahansa roolin. Ei ole muuta vaihtoehtoa.

Tapahtumana Via Crucis on aivan poikkeuksellinen. Esityksessä on kuulemma keskittynyt ja hyvä fiilis, tuhannet ihmiset seuraavat esitystä aivan hipihiljaa. Esityksestä jää jotain itsellekin, monet ovat kertoneet.

Pyrin tekemään Jeesuksesta totuudenmukaisen. Kaikki on totta, vuorosanat ja tilanteet lähtevät tekstistä. Myös sen, miten Jeesus käyttäytyy, pyrin tekemään totuudellisesti. Jeesus oli ensimmäisiä tunnettuja oikeustaistelijoita. Sellaisena hänet näen ja näyttelen häntä siltä pohjalta.”

Sirpa Patronen

• Via Crucis -pääsiäisvaellus lähtee pit­kä­­ perjantaina 25.3. klo 21.30 Helsingin Kaisaniemen puistosta.

4

Mullan myynti:

Marianna Siitonen

Koe kasvun ihme!

Kirkkoherranviraston tilat korjataan sisäilmaongelmien vuoksi.

050 337 9442 050 412 2755 www.metsapirtinmulta.fi

Tule OmaPiha 16 -messuille Messukeskukseen 7.-10.4.2016, saat 25 %:n alennuksen MESSUTARJOUS mullan listahinnoista, kun teet tilauksen paikan päällä osastollamme 6r108.

Katso tarkemmat tiedot tarjouksesta www.metsapirtinmulta.fi

-25%

Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde)

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Myyrmäen kirkossa remontoidaan Vantaankosken seurakunnan toimintoja siirtyy väistötiloihin huhtikuussa.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 29.3.2016 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 21.3.2016 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Myyrmäen kirkon alakertaa aletaan remontoida sisäilmaongelmien ja tilojen uudistustarpeen vuoksi. Kirkkosali, St. Martinin kappeli sekä yläkerran lounasravintola, seurakuntasalit ja kerhotilat ovat normaalisti käytössä remontin aikanakin.

– Koko kirkon alakerrassa remontoidaan lattiat ja tarvittaessa muutenkin. Yläkerrassa käydään läpi eristevilloja ja ilmastointi tarkistetaan koko talossa, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Kirkon alakerrassa on ollut sisäilmaongelmia pitkään. Se on aiheuttanut työntekijöille terveyshaittoja ja joiltakin työskenteleminen tiloissa on kielletty.

Remontin yhteydessä kirkon tiloja myös uu-

distetaan, koska toiminta Martinristin seurakuntakeskuksessa loppuu ja se tyhjennetään toukokuun loppuun mennessä. Kiinteistö, jossa Martinristi sijaitsee, puretaan uudisrakentamisen tieltä.

– Remontissa muutetaan kirkon puutyötilat monitoimitilaksi, jossa useammat ryhmät voivat kokoontua, Pöntinen kertoo.

Seurakunnan työntekijät muuttavat kirkon alakerrasta väistötiloihin huhtikuun alussa. Ensimmäisenä muuttaa kirkkoherranvirasto, joka on muuton vuoksi suljettuna 1.4. ja 4.4. Virasto aukeaa 5.4. osoitteessa Myyrmäentie 2 C. Diakoniapäivystys sekä nuoriso- ja kerhotilat muuttavat osoitteeseen Patotie 2. Diakoniapäivystys on suljettuna 5.4., mutta aukeaa uudessa osoitteessa 12.4.

– Aikataulu tarkentuu vielä, mutta tässä vaiheessa on kaavailtu remontin kestävän vuoden loppuun asti, Pöntinen arvioi.

Katriina Harviainen

Fekete Dániel/ACT-Allianssi

Ratkaisu kuulonalenemaan Älykäs Oticon Nera Pro -kuulokoje huipputason teknisin ominaisuuksin

825€ (norm. 1100 €)

Kirkon Ulkomaanapu auttaa esimerkiksi Eurooppaan pyrkiviä pakolaisia. Kuva Unkarin ja Serbian rajalta. ◆ Tukee aivojen luonnollista tapaa kuulla ◆ Monipuolinen mallisto erilaisiin kuulonalenemiin ◆ Laaja värivalikoima Tarjous voimassa 30.4.2016 asti. Katso muut tarjoukset: www.oticon.fi

Ajanvaraus ark. klo 9-11 ja 13-15 puh. (09) 2786 2041 Helsinki Laivalahdenkatu 2 b A

Hyvinkää Hämeenkatu 9 A

Järvenpää (Uusi!)

Alankotie 2

Lahti / Mehiläinen Sibeliuksenkatu 6 C

Vantaan seurakunnilta 60 000 euroa Kirkon Ulkomaanavulle Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 9.3. Kirkon Ulkomaanavulle 60 000 euroa. Summa on tarkoitus suunnata kirkkojen yhteiseen katastrofiapuun ja käyttää siellä, missä apua kuluvan vuoden aikana tarvitaan.

Seurakunnat ovat aiempinakin vuosina myöntäneet katastrofiapua tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi viime syyskuussa Vantaan seurakunnat myönsi Kirkon Ulkomaanavulle 15 000

euroa Euroopan pakolaistilanteen helpottamiseksi.

Täksi vuodeksi määrärahaa kuitenkin nostettiin noin 40 000 eurosta 60 000 euroon ja se päätettiin myöntää kokonaisuudessaan jo nyt.

Päätös perustuu kirkkoneuvoston jäsenen JanErik Eklöfin helmikuussa tekemään aloitteeseen määrärahan kohdentamisesta.

Hanna Antila

5

Väitellään

Vain lääkkeet auttavat kipuihin, Ulla Järvinen!

Kipuhoitaja Ulla Järvinen työskentelee Peijaksen sairaalan kipupoliklinikalla.

Parhaiten kipuun auttaa lääke.

– Lääkkeet auttavat kipuun vain osittain. Oma kivun- ja elämänhallinta, liikunta, lepo, ravitsemus sekä fyysisten ja psyykkisten voimavarojen löytyminen ovat kivunhallinnassa erittäin tärkeitä.

Liikunta on pahasta, kun on kipuja.

– Liikunta ei ole koskaan pahasta. Kivusta kärsivän on aloitettava liikunta pienin askelin ja lisättävä sitä vähitellen. Kivusta kärsivä tarvitsee liikuntaa, mutta ei välttämättä kestä samanlaista harjoitusta kuin terveenä ollessaan. Kannattaa kokeilla uusia ja erilaisia liikuntamuotoja.

– Kuntoliikunnan tavoitteena on vähentää kipua aktivoimalla elimistön omia ”kipulääkkeitä”. Harjoittelussa olennaista on säännöllisyys ja omien voimavarojen tiedostaminen.

Toinen ihminen ei pysty määrittelemään toisen kokemaa kipua.

– Näin on. Toinen ihminen ei voi arvioida toisen kipua. Jokainen kokee kivun eri tavalla. Kivun arvioinnissa käytetään esimerkiksi numeraalista mittataulukkoa NRS 0–10, jossa 0 on ”ei kipua” ja 10 on ”pahin mahdollinen kipu”.

Akuutti kipu menee ohi, krooninen kipu on sairaus.

Hengitysharjoitukset ja jooga voivat lievittää kipua.

– Akuutti kipu ei mene ohi, jos ei sitä hoideta kunnolla. Jos kipu jatkuu pitkään, se voi alkaa hallita ihmistä. Se alkaa määrätä, mitä voi tehdä ja miten voi toimia. Parantavaa apua ei aina löydy useista hoitoyrityksistä huolimatta. Silloin olisi hyvä pysähtyä miettimään yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten voisi saada taas otteen elämästä ja oppisi hyväksymään pitkittyneen kivun osana elämää.

– Se on totta. Rentoutus antaa tauon kivulle. Hengitys tasaantuu, elimistö saa happea ja verenkierto paranee kudoksissa. Rentoutunut ihminen nukkuu paremmin ja oman kivun ja koko elämän hallinnan tunne lisääntyy.

– Rentoutuksesta kivunhallinnassa on tutkittua tietoa. Sovellettua rentoutusta käytetään pitkittyneessä kivussa, päänsärkyja migreenipotilailla sekä ahdistuneisuus- ja jännittyneisyystiloissa. Rentoutuminen vaikuttaa tasapainottavasti verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen sekä parantaa ääreisverenkiertoa.

Ahdistuneisuus ja ärtyneisyys vähenevät rentoutuksen avulla ja stressinsietokyky kasvaa.

– Rentoutus on tärkeää päivittäin. Rentoutukseen kannattaa etsiä ohjausta ja opastusta. Esimerkiksi kirjastosta saa materiaalia ja taidon voi oppia harjoittelemalla.

Kivusta kärsivän kannattaa vetäytyä yksinäisyyteen.

– Ei kannata vetäytyä yksinäisyyteen, vaan hakea apua kivunhoidon asiantuntijoilta. Pitkään jatkuneessa kivussa henkinen tuki psykiatrilta tai psykologilta on usein tarpeen. Pitkittyessään fyysinen kipu rasittaa myös psyykkisiä voimavaroja. Ihminen on kokonaisuus.

Vertaistukiryhmät ovat myös hyvä tuki.

Nina Riutta

Kipua ei voi hallita eikä hoitaa.

Jukka Granström

– Kipua voidaan hoitaa lääkkeillä ja ei-lääkkeellisillä keinoilla. Ei-lääkkeellisiä hoitoja ovat esimerkiksi rentoutus, kylmä-kuuma-hoito, fysikaalinen hoito ja akupunktio.

– Ravitsemus on merkittävä osa kivun hoitoa. Kipuja kokevan tulisi huolehtia D- ja B-vitamiinien sekä omega-3-rasvahappojen saannista. Runsaasti antioksidantteja sisältävät ravintoaineet vaikuttavat kipuun lieventävästi. Antioksidantteja on esimerkiksi vihanneksissa, marjoissa, hedelmissä ja soijassa.

Rentoutus antaa tauon kivulle.

Kolumni

Ei kohdata messussa Aamuvuoron bussi on puolillaan. Matkustajat istuvat penkkipareissa niin, että toinen istuin on tyhjä. Suomalaisen etiketin vastaisesti istun jonkun viereen. Minuun katsetta nostamatta hän liikahtaa etäämmälle ja hautautuu älypuhelimeensa. Sieltä saa sellaista sosiaalisuutta, jossa ei tarvitse olla liian likellä.

Tunnen papin, joka on vähän ihmiskammoinen. Hän osaa teeskennellä seurallista, mutta sisimmässään hän pelkää sosiaalisia tilanteita. Hänelle viikon haastavin työtehtävä on istua kastejuhlien kahvipöydässä. Helpoin tehtävä on jumalanpalvelus. Siinä ei tarvitse juurikaan kohdata ihmisiä, voi vain vetää läpi tutun kaavan.

Eräässä tilaisuudessa oli paikalla monta pappia ja kanttoria keskustelemassa messusta. Rauhantervehdystä, eli sitä osaa messusta, jossa pitää kääntyä penkeiltään kohti vieressä istuvaa ja toivottaa hänelle Herran rauhaa, pidettiin teennäisenä. Paheksuttavana pidettiin sosiaalisen toiminnan harrastamista eli juoruilua kirkkosalissa ennen

messua, puhumattakaan rippikoululaisten kuiskuttelusta messun aikana.

Muistan, kuinka teologinen tiedekunta kouli minua kiinnostumaan enemmän kuolleista kielistä kuin elävistä ihmisistä. Sibelius-Akatemian opintotarjonnasta minulla ei ole kokemusta, mutta arvelen, että kanttorin opinnoissa musiikkitaiteeseen keskitytään enemmän kuin ihmistaitoihin.

”Jumalanpalveluksessa ei tarvitse kohdata ihmisiä, voi vain vetää läpi tutun kaavan.”

Vuosikausia luterilainen kirkko profiloitui auttamisen kirkkona. Seurakuntalaiset ottivat autettavan tai asiakkaan roolin. Nyt kirkollisten strategia-asiakirjojen sivuilla toistuu usein verbi ”kohdata”. Me olemme neljän miljoonan yhteisö toisiamme kohdaten. Olemme vuorotel-

len auttajia ja autettavia. Seurakuntalaiset ovat aktiivisia toimijoita siinä missä papit ja kanttorit.

Aamulinjalla 731 mietin, että ehkä kohtaamisen messu on tälle vakavahkolle kansalle vielä liian kiusallinen. Armoa sekin, että messussa yhteys Jumalaan riittää, ei tarvitse leikkiä liian sosiaalista. Kirkkokahvien aikaan voi sitten vaihtaa muutaman ajatuksen säästä jo ennestään tuttujen ihmisten kanssa.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6

Piplian ilosanomaa www.piplia.fi

■

PSALMIEN SIIVIN

Sanoja sanattomalle. Anna pääsiäisen aikaan liittyvien psalmien kantaa rukoustasi.

KRISTUS ELÄÄ

Pieni lahjakirjanen pääsiäisen keskeisimmistä tapahtumista. Kaksi kirjaa yhteensä 5 €

Krishna-liike oli kirjailija Seija Vilénin koko maailma seitsemäntoista vuoden ajan. Runsaat kymmenen vuotta sitten hän erosi siitä.

Viime syksynä hän liittyi takaisin kirkkoon.

MUKIT

Arabian mukit Heljä Liukko-Sundströmin upeilla kuvilla. Kerää koko sarja! Kevät herää, Elämänvirran enkelit, Suojassa enkelten.

TEKSTI ANU HEIKKINEN KUVA JUKKA GRANSTRÖM

26 € / KPL

LAAJIN VALIKOIMA RAAMATTUJA ERI KIELILLÄ JA KÄÄNNÖKSILLÄ!

Tutustu ja tilaa helposti www.pipliakauppa.fi

voimasanoja ` t ™

PIPLiA.

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Liikunta Kotiapteekki Kehon tuet Apuvälineet Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit

PYYDÄ ILMAINEN POSTIMYYNTIKUVASTO

LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi

T

ämä pääsiäinen on Seija Vilénille erityinen.

Hän käy kristinuskon suurinta juhlaa läpi ensimmäistä kertaa uutena kirkon jäsenenä.

– Olen vasta hahmottamassa suhdettani Jeesukseen ja pääsiäisen tapahtumiin. Pääsiäisen kertomus näyttää kristinuskon Jumalasta jotain tärkeää. Hän ei ole kaukainen ja kuninkaallinen, vaan hän tuli kärsivän ja väärin syytetyn osaan, hän pohtii.

Viikoittaisesta kirkossa käymisestä on tullut Vilénille tärkeä rauhoittumisen hetki. Päivät täyttyvät kahdesta työstä sairaanhoitajana ja kirjailijana.

Yksi kotoisimmista paikoista on Helsingissä sijaitsevan Agricolan kirkon Tuomasmessu.

Kirkko tuntui jollakin tavalla

Reissunaise kodilta myös niinä vuosina, kun Vilén kuului Krishna-liikkeeseen ja asui Intiassa.

– Kun tuli koti-ikävä, kirkko oli paikka, jonne menin yksin hiljentymään. Kävin kirkossa aina jouluna ja pääsiäisenä.

Kirkkoon liittyminen tuntui Seija Vilénistä helpolta, kuin kotiinpaluulta. Hänen lapsuudenkotinsa ei ollut kovin uskonnollinen, mutta hänet on kastettu ja hän kävi pyhäkoulua ja rippikoulun.

– Jumala-kuvassani on säilynyt lapsuudesta saakka paljon sellaista, jonka nyt tunnistan luterilaiseksi tavaksi ajatella, Vilén sanoo.

Asikkalalaistyttö liittyi juuri ennen 18-vuotispäiväänsä Krishna-liikkeeseen. Hänen tiensä vei 17 vuodeksi Intiaan, Tanskaan ja Kanadaan. Hän meni naimisiin intialaisen miehen kanssa ja sai kaksi lasta. Vahva yhteisöllisyys

tarjosi ystäviä ja tukea, mutta sulki muut ulkopuolelleen.

Sitten tuli avioero. Iso murros johti toiseen eroon, irtautumiseen Krishna-liikkeestä.

Vilén muutti Suomeen reilut kymmenen vuotta sitten ja alkoi rakentaa elämäänsä uudelleen. Hän solmi parisuhteen naisen kanssa ja sai liitosta kolmannen lapsensa. Syntyi myös ensimmäinen romaani, Mangopuun alla, tarina nuoresta naisesta uskonnollisessa yhteisössä.

– Heitin uskonnon tietoisesti takapenkille. Alussa oli vapauttavaa ajatella, ettei minun tarvinnut miettiä hengellisyyttäni, vaan saatoin keskittyä kokoamaan elämääni.

Vaikka uskonto matkusti Seija Vilénin elämässä vuosien ajan takapenkillä, hänen mielessään kyti kaipuu löytää uusi hengellinen yhteys ja oppia hyvää ihmisyyttä.

7

– Kristinuskossa minua puhuttelee armollisuuden ja rauhan aspekti, se että kelpaan sellaisena kuin olen, Seija Vilén sanoo.

sen pitkä koti-ikävä Taas tuli suuria muutoksia: ensin ero, sitten uusi rakkaus.

Viime vuosi oli Vilénille vaikea.

Elämä puolison, valmentaja Kari Helanderin kanssa oli onnellista, mutta sitä varjostivat läheisten kuolemat ja huoli kuopuksen asioista. Myös maailman tilanne ja toistuvat uutiset pakolaisten hädästä tuntuivat raskailta.

Tärkeä hetki oli se, kun Vilén sai työkaveriltaan lohduksi Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumista: ”Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.” Hän oivalsi, että on kaipausta, johon vastaukset löytyvät jostain muualta kuin näkyvästä maailmasta.

– On aika kliseistä sanoa, että kun on tosi rankkaa, ihminen kääntyy Jumalan puoleen. Mutta niin siinä kävi. Kun tuntui, että tarvitsin jotakin Karin ja muiden läheisten tuen lisäksi, usko toi rauhan.

Vilénin päätökseen liittyä

kirkkoon vaikutti Kari, mutta ei se kotona oleva. Eräänä aamuna televisiossa puhui arkkipiispa Kari Mäkinen.

– Keskustelu turvapaikanhakijoista oli alkanut velloa. Kuului paljon vihamielistä puhetta. Sitten arkkipiispa sanoi, että meidän täytyy auttaa lähimmäistä.

Siinä tuli kristinuskon ydin.

Päätöksessä liittyä kirkkoon yhdistyivät Vilénin halu tukea apua tarvitsevia ja toive kuulua seurakuntaan.

– Kaikissa uskonnoissa puhutaan auttamisesta, armosta ja anteeksiantamuksesta. Kristinuskossa se on mielestäni eri tavalla keskeistä. Toisten auttaminen erottelematta on itsessään arvokasta. Se on inhimillistä toisen ihmisen näkemistä sisarena ja veljenä.

Vilén arvelee, että hänen identiteettinsä kristittynä on vasta rakentumassa. Hän ajattelee,

että kaikki uskonnot etsivät samaa, mutta hänelle kirkko on nyt se yhteisö, jossa hän kokee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Myös Jeesuksen merkitys vahvistuu hiljalleen.

– Lempeä viisaus kuvaa käsitystäni Jeesuksesta. On mysteeri, että Jeesus on samanaikaisesti ihminen ja Jumala. Samankaltainen ajatus on minulle tuttu myös Krishna-liikkeestä, jossa jokin totuus voi olla samanaikaisesti yhtä ja erillinen.

Tuoreena kirkon jäsenenä Vilén on ilahtunut ja ihmetellyt. Hänestä kirkko on menossa avoimempaan suuntaan, ja siellä on tilaa monenlaisille ihmisille ja näkemyksille.

– Monien mielikuva kirkosta on suppea, sillä he kuulevat vain tietynlaisen, fundamentalistisen äänen. Pienelle vanhakantaisten joukolle tulee suoda paikkansa, mutta suurin osa kir-

Kuka?

Seija Vilén, 46-vuotias kirjailija ja sairaanhoitaja, kolmen lapsen äiti.

Mitä?

Kirjoittanut kirjat Mangopuun alla (2010), Sormet sahramissa. Ruokaa ja kirjoja Intiasta (2011, yhdessä Anna Kortesalmen kanssa), Pohjan akka (2012) ja Onnellinen urheilija (2015, yhdessä Kari Helanderin kanssa). Syksyllä ilmestyy uusi Helanderin kanssa kirjoitettu kirja Kotikenttäetu.

kon jäsenistä edustaa toisenlaisia näkemyksiä.

Viléniä ihmetyttää se, kuinka paljon ja pitkään kirkossa rii-

dellään: milloin naispappeudesta, milloin avioliittokäsityksestä. Kirkkokuntien väliset raja-aidat harmittavat häntä, erityisesti kiistat siitä, kuka saa viettää ehtoollista kenenkin kanssa.

– Ymmärrän, että ehtoollisen merkitys nähdään eri kirkoissa hieman eri tavoin, mutta miksi sen pitäisi rajoittaa yhteyttä?

Vilén toivoo, että suomalaiset oppisivat puhumaan hengellisyydestä ahdistumatta ja arkisesti – puhua saa, vaikka ei uskoisikaan. Hengellisyys voi olla tärkeä osa ihmisen elämää, vaikka kirkossa käytäisiin vain kerran vuodessa. Siksi tapakristillisyyttäkään ei pitäisi väheksyä.

– Usko ja yhteys Jumalaan eivät ole niin suppeita, että ne voisi kokea vain kirkon penkissä. Jotkut menevät metsään, minä menen golfaamaan. Siellä tulee samanlainen kokemus kuin kirkossa. Kaikki painava väistyy syrjään. T

8

Uusi alku Kivistössä Joukko yksin ­Suomeen tulleita nuoria turvapaikanhakijoita totuttautuu suomalaiseen arkeen Vantaalla. teksti Hanna Antila kuvat Sirpa Päivinen

n kai yhä lottovoitto syntyä Suomeen, eikä tämä Kivistön vanha omakotialuekaan näytä lainkaan hassummalta paikalta.

Joulukuun lopussa Kotouma Oy avasi alueelle tukiasumisyksikön nuorille, jotka ovat saaneet elämäänsä vähän toisenlaiset pelikortit. Nyt entisessä vanhusten hoivakodissa asuu alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Yksikön vastaava ohjaaja Juha Koski ei kerro asukkaiden tarkkaa lukumäärää eikä kansalaisuuksia, mutta sanoo, että talossa on paikka kolmellekymmenelle ja että nuoret ovat niistä maista, joista Suomeen muutenkin nyt tullaan. Iältään he ovat 16–17-vuotiaita.

Asumisyksikön tulo Kivistöön herätti myös vastustusta. ”Suomi on täynnä paikkoja, joissa vastaanottokeskustoimintaa voi harjoittaa. Kivistö ei ole yksi niistä”, todettiin yksikköä vastusta-

neessa adressissa, johon kertyi noin 1500 nimeä.

Tavallisena maanantai-iltapäivänä meno asumisyksikössä on kuin suurperheen kodissa – sillä erotuksella, että tavaraa on vähän ja lapsia paljon ja heistä kaikki poikia. Osa istuu pitkän pöydän ääressä syömässä, joku on tietokoneella, osa on vielä matkalla koulusta kotiin.

Pojista kaksi tulee haastattelupaikaksi varattuun huoneeseen ja kättelee jämäkästi.

– Moi, moi! Mitä kuuluu? Puhun vain vähän suomea, toinen pojista pahoittelee.

Sitten kieli vaihtuu englantiin, jota pojat puhuvat yllättävän hyvin.

– Englantini on tullut paljon paremmaksi täällä Suomessa, toinen pojista jatkaa.

Pojat ovat 16-vuotiaita ja kotoisin Afganistanista. He kertovat olevansa hasaroita, syrjittyä vähemmistöä. Turvallisuussyistä pojat esiintyvät tässä jutussa nimillä Sayed ja Khaled, jotka eivät ole heidän oikeat nimensä.

Sayed tuli Suomeen marraskuussa, Khaled joulukuussa. Matka oli vaarallinen ja rankka, kulkuneuvot vaihtuivat monta kertaa. Salakuljettajat eivät tuntuneet piittaavan ihmisarvosta. Erityisen kamala oli merimatka Eurooppaan.

– Olin välillä ihan varma, että kuolen.

Meitä oli 51 siinä veneessä. Se meni ihan näin, Khaled sanoo ja piirtää ilmaan u-kirjaimen muotoisen kaaren.

– Pelkään merta vieläkin. Huomasin sen, kun kävin Helsingissä.

Khaled lähti matkaan äidin, isän, pikkuveljen, pikkusiskon ja isosiskon kanssa. Pakistanin ja Iranin rajalla hän joutui kuitenkin eroon perheestään, kun heidät ohjattiin eri autoihin.

– En tiedä, missä muut ovat tällä hetkellä. En ole saanut heihin yhteyttä, Khaled toteaa.

Sayedin tarina on vielä pysäyttävämpi. Hänellä ei ole ollut lopullista varmuutta perheensä kohtalosta sen jälkeen, kun heidän kotikyläänsä hyökättiin ja kylä paloi pahasti. Siitä on nel-

9

jä vuotta. Elämä ei ollut helppoa ennen sitäkään.

– Meitä oli kuusi lasta, neljä veljeä ja kaksi siskoa. Minä olen vanhin poika, joten minun piti auttaa isää. Hänellä oli terveysongelmia.

Sayed ei löydä isän vaivoille oikeaa sanaa, mutta kuvailee hengitysvaikeuksia.

– Olen tehnyt töitä kuusivuotiaasta alkaen. Paimensin karjaa. Sen jälkeen kun menetin perheeni, tein sekalaisia töitä.

Välillä asuin yhden vanhemman pariskunnan luona, hän kertoo.

Afganistan on maailman köyhimpiä maita, ja siellä on sodittu pitkään. Lapsikuolleisuus on korkea ja koulutustaso matala. Vain noin 30 prosenttia väestöstä osaa lukea ja kirjoittaa.

Khaled ja Sayed kuvailevat Afganistania paikaksi, jossa ihmiset eivät enää voi luottaa mihinkään eivätkä kehenkään. Kuka tahansa voi olla vihollinen.

– Siellä ei hyväksytä toisten mielipiteitä, sanoo Sayed.

– Siihenkään ei voi luottaa, että kun menee nukkumaan illalla, niin herää aamulla. Mitä vaan voi tapahtua. Kun kävelee ulkona, voi astua miinaan, Khaled selittää.

Lähtiessään Afganistanista pojat eivät tienneet, mihin maahan pyrkisivät.

– Kysyin ihmisiltä, esimerkiksi Punaisen Ristin työntekijöiltä, mikä maa olisi paras, jos haluaa opiskella ja elää parempaa elämää turvassa. He sanoivat, että Suomi, mutta että siellä on tosi kylmä.

Minä sanoin, ettei haittaa, tykkään kylmästä, Sayed kertoo.

Turvapaikanhakijapojat majoittuvat 2–4 hengen huoneissa. Khaled tekee iltaisin läksyjä, opettelee suomea ja käy nuorisotila Kannussa.

Huoneen seinällä olevat tarralaput auttavat Sayedia oppimaan suomea.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden elämä Kivistössä on nyt melko samanlaista kuin suomalaisnuorten elämä. He käyvät koulussa ja harrastamassa, tekevät läksyjä ja hoitavat osansa kotitöistä.

Monilla on takanaan rankkoja kokemuksia. Osa saattaa tarvita erityistä tukea selvitäkseen niistä, mutta useimmat selviytyvät tavallisen arjen avulla.

– Pojat ovat toki yksilöitä, mutta iso kuva on se, että heillä on mennyt täällä ihan hyvin, Juha Koski summaa.

Hän sanoo, että yksikön nuoriin pätee sama kaava kuin muihinkin lapsiin ja nuoriin: kun on riittävän turvallinen olo, uskaltaa alkaa haastaa myös auktoriteetteja.

– Sitä on ollut jo vähän nähtävissä, mutta ehkä se on ihan hyväkin. Se kuuluu sopeutumisprosessiin.

Ihan tavallisen arjen voimaan uskoo

Yli 3000 tuli yksin • Suomeen tuli viime vuonna noin 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Suurin osa heistä oli kotoisin Afganistanista, Irakista, Somaliasta tai Syyriasta.

• Ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sijoitetaan heille tarkoitettuihin yksiköihin. Vuoden 2015 lopussa näitä yksiköitä oli 68.

• Alaikäisille turvapaikanhakijoille määrätään edustaja. Edustajat ovat tavallisia kansalaisia, jotka valvovat lapsen etua turvapaikkatai perheenyhdistämisprosessissa.

• Yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan hakuprosessi etenee kuten aikuisenkin. Häntä haastatellaan ja hänen henkilöllisyytensä, matkareittinsä ja tilanteensa selvitetään. Maaliskuun alusta alkaen koko prosessista on vastannut Maahanmuuttovirasto.

• Suuri osa alaikäisistä turvapaikanhakijoista tulee Suomeen ilman passia tai väärennetyllä passilla. Jos ikää on syytä epäillä, turvapaikanhakijalle voidaan tehdä iänmääritys.

• Turvapaikan saamisen edellytykset ovat alaikäisellä samat kuin aikuisella. Alaikäinen voidaan palauttaa, mutta käytännössä niin tapahtuu harvoin. Silloin pitää olla varma, että kotimaassa on joku, joka pitää lapsesta huolta.

• Oppivelvollisuus koskee myös turvapaikanhakijoita 17-vuotiaaksi asti.

• Kun alaikäisenä maahan tullut turvapaikanhakija täyttää 18, hänellä on oikeus niin sanottuun jälkihuoltoon, jonka tarjoaa kunta. Se tarkoittaa esimerkiksi apua asumiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa.

Lähteet: Maahanmuuttovirasto, kehitysjohtaja Mikko Välisalo ja ylitarkastaja Juha Kannelmaa.

myös kivistöläinen Sami Lappalainen.

Hän kävi seurakuntien järjestämän vapaaehtoistyön kurssin Kivistön kirkolla ja opettaa nyt kuntopotkunyrkkeilyä ja karaten tekniikoita asukas- ja nuorisotila Kannussa Kanniston koululla. Toiminta on avointa kaikille.

Lappalainen kertoo lähestyneensä asiaa käytännönläheisesti. Jos alueelle tulee turvapaikanhakijoita, on parempi

Alaikäiset turvapaikanhakijat asuvat Kivistön omakotitaloalueella.

sopeutua ajatukseen ja tarjota heille tekemistä ja mahdollisuus oppia kieltä kuin päivitellä asiaa.

– Olen itse lähiölapsi. Urheilu vei minut aikanaan pois pahanteosta, ja olen siitä tosi kiitollinen. Harrastin nyrkkeilyä ja karatea.

Poikien kanssa on sujunut hyvin, jos ei lasketa sitä, että jotkut myöhästelivät aluksi harjoituksista. Välillä poikia on istunut myös Lappalaisen perheen iltapalapöydässä.

– He ovat tosi mukavia, nauravia ja iloisia. Minä en heissä huomaa traumatisoitumisen merkkejä vielä, mutta vaikea sanoa, mitä he oikeasti tuntevat.

Lappalainen ei usko, että tukiasumisyksikköä vastustanut adressi vastasi kovin monen kivistöläisen mielipidettä. Alueella on paljon niitä, jotka suhtautuivat asiaan neutraalisti ja halusivat myös auttaa.

Pojille hän on korostanut ystävällistä käytöstä ja sitä, että jos joutuu hankalaan tilanteeseen, on parempi lähteä pois kuin antaa takaisin samalla mitalla.

– Olen myös muistuttanut siitä, että jos yksikin hölmöilee, se leimaa helposti koko porukan.

Kivistön yksikön nuorten turvapaikkaprosessit ovat vielä kesken. 16-vuotiaat ovat kuitenkin aloittaneet koulun valmistavilla luokilla eri puolilla Vantaata.

Khaled ja Sayed ovat samassa koulussa. He viihtyvät siellä erinomaisesti, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset. Sayed on käynyt koulua vain vähän ja Khaled kahdeksan luokkaa. Kieli tosin tuottaa vaikeuksia.

– Välillä en ymmärrä mitään, sillä opettaja puhuu meille suomea. Vaikka kysyn englanniksi jotakin, hän vastaa suomeksi, Khaled sanoo.

Muihin kuin valmistavan luokan oppilaisiin tutustuminen on myös ollut vaikeaa.

– Ehkä he ovat ujoja tai sitten eivät oikein osaa englantia, Sayed pohtii.

Tulevaisuudensuunnitelmiakin pojilla on jo.

– Haluan tulkiksi. Haluan auttaa ihmisiä, sillä olen itse köyhästä kylästä. Tiedän, miten vaikeaa elämä voi olla, Sayed sanoo.

Khaledin tulevaisuudensuunnitelmat ovat samankaltaiset.

– Haluaisin palvella ja auttaa muita ihmisiä. Toivon, että tulen täällä hyväksytyksi. Ja toivon, että joskus vielä saan yhteyden perheeseeni. T

10

Seksiä, riitelemistä ja kainaloon kapuamista Pikku Kakkonen on lapsiperheissä hyvää parisuhdeaikaa.

TEKSTI Nina Riutta kuva Hans v. Schantz

I

hmissuhteet ovat kiehtoneet psykoterapeutti Maaret Kalliota nuoresta pitäen. Hän kaipasi vastauksia siihen, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kummallisesti ja ovat ikäviä ja hankalia, vaikka selvästi tahtovat jotain muuta. Erityisesti häntä kiinnostaa vanhemman ja lapsen välinen suhde.

– Vanhempi-lapsi-suhde virittää meitä kaikkein eniten siihen, miten saamme ja osaamme olla yhteydessä toiseen ihmiseen.

Lapsen arvo omasta itsestä kehittyy sen kautta, miten vanhempi kohtelee häntä, mutta myös siitä, miten vanhempi kohtelee itseään.

– Jos esimerkiksi äiti antaa lapsilleen sellaisen kuvan, että ”kaikkeni vain teille annan”, lapsi oppii mallin, miten omiin tarpeisiin kuuluu suhtautua. Eli tässä tapauksessa omilla tarpeilla ei ole mitään väliä.

Kallion mielestä on tärkeä miettiä, minkälaisia mielikuvia on saanut vaikka omasta äidistään. Onko hän nähnyt itsensä arvokkaana?

Ensimmäisen lapsen syntyessä puolisot saavat uudet roolit.

Heistä tulee myös isä ja äiti.

– Uusissa rooleissa on usein paljon työstettävää ja mielen voi aktivoida omien vanhempien tapa toimia. Käsiteltäviksi tulee asioita, joita puolisot eivät ole ehkä aikaisemmin tulleet ajatelleeksi. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi käsitykset siitä, millainen äidin kuuluu olla. Ne voivat olla aika erilaisia kuin käsitykset siitä, millainen naisen kuuluu olla, tai naisen omat ko-

Maaret Kalliota kiinnostaa ihmismielen dynamiikka.

kemukset siitä, minkälainen hän on, Maaret Kallio sanoo.

Väestöliiton julkaiseman perhebarometrin mukaan tyytyväisyys parisuhteeseen on heikoimmillaan silloin, kun lapsi on vuoden ikäinen.

– Se kuvaa aika hyvin sitä, että uusissa rooleissa on työstettävää ja mietittävää, Kallio sanoo.

Hän on koonnut yhdessä Osmo Kontulan kanssa aineistoa pitkissä, onnellisissa ja seksuaalisesti vireissä parisuhteissa eläviltä siitä, millä keinoilla suhde on kestänyt. Aineistosta julkaistiin Happy End -kirja viime syksynä.

– Vaikka parit olivat onnellisia, tyytyväisiä ja edelleen yhdessä, niin kyllä hekin kuvasivat pikkulapsiajan selvästi haastavana vaiheena, Kallio kertoo.

Reilussa parissa sadassa vastauksessa oltiin monesti sitä mieltä, että lapset asetetaan liian usein etusijalle, vaikka vanhempien kuuluisi täyttää vanhemman paikka ja pitää huolta myös parisuhteesta.

Jos pikkulapsiaikana parisuhde on laitettu sivuun, niin sitten kun lasten kasvaessa arjen rankkuus vähän hellittää, voi tulla tunne, ettei parisuhteesta ole enää mitään jäljellä.

– Moni lähtee silloin hakemaan eroa, vaikka ehkä parempi olisi lähteä hakemaan tietä takaisin kumppanin luokse, Kallio sanoo.

Happy End -kirjan pariskuntien mielestä vanhempien pitää muistaa ottaa kahdenkeskistä aikaa.

– Vanhempien hyvä suhde on vahvasti lapsen etu. Suhteessa pitää säilyttää puolisoiden välinen kontakti, ei pelkästään vanhempien välinen.

Maaret Kallio haluaisi antaa Pikku Kakkosen tekijöille parisuhdepalkinnon. Happy End -kirjan aineistosta kävi ilmi, että kun lapset laitettiin katsomaan Pikku Kakkosta, moni pariskunta vetäytyi kahdestaan makuuhuoneeseen. Siellä saattoi olla seksiä, riitelemistä tai kainaloon kapuamista.

– Pariskunnan yhteisen ajan ei tarvitse olla mitään massiivista tai ihmeellistä, mutta vaatii sit-

11 Seurat

Maaret Kallio • Psykoterapeutti, tietokirjailija ja Helsingin Sanomien kolumnisti.

• Kirjoittanut kirjan Happy End yhdessä Osmo Kontulan kanssa. Uusi kirja Lujasti lempeä ilmestyy 20.4.

• Asiantuntijana Ensitreffit alttarilla- ja uudessa Kielletty rakkaus -tv-sarjassa.

• Työskennellyt Väestöliiton seksuaali- ja terveysklinikan erityisasiantuntijana.

keyttä, että saa järjestettyä parisuhteelle pieniä pysäkkejä ainakin muutaman kerran viikossa, vaikka vain puoli tuntia kerrallaan.

Puolisoiden poissaolevuus saman katon alla on aikamoista myrkkyä parisuhteelle. Kallion mielestä siihen pitäisi kiinnittää huomiota, sillä arkinen läheisyys on tärkeää.

– Minä en kannata sitä, että seksistä sovitaan etukäteen, mutta yhdessä pysähtymisistä kannattaa kyllä sopia. Mitä teemme kahdestaan, kun lapset ovat menneet nukkumaan? Ajan voi käyttää vaikka kuulumisten vaihtoon, eikä mennä suoraan television ääreen tai vetäydytä omien läppäreiden pariin.

Tutkimusten mukaan onnellisen parisuhteen ja seksuaalielämän välillä on selvä yhteys.

– Halusimme Osmo Kontulan kanssa tutkia nimenomaan pitkään yhdessä olleita, onnellisia pariskuntia, joiden halu on säilynyt. Se ei tarkoittanut tiettyä määrää seksiä tai tiettyjä kuvioita, vaan pariskunnan yhteisen kokemuksen siitä, että heidän välillään halu elää ja roihahtelee, kertoo Kallio.

– Seksuaalinen halu voi olla välillä enemmän kadoksissa ja välillä vähän kaivettavissa. Väsymys, uupumus ja sairaudet vaikuttavat tietenkin halukkuuteen. Happy End -kirjan pariskunnilla oli ollut erilaisia vaiheita, mutta aina he palasivat yhdessä halun äärelle.

Tutkimukseen osallistuneet pariskunnat eivät Kallion mukaan kuitenkaan menneet seksi edellä. Perinteinen ajatusvirhe tilanteessa, jossa parisuhde koetaan heikoksi ja seksi puuttuu, on se, että yritetään vain saada seksi takaisin.

– Kyllä seksin puuttuminen kertoo siitä, että parisuhteesta puuttuu paljon muutakin. Usein kun lähdetään työstämään sitä ”muuta”, eli vuorovaikutusta ja yhteyttä toiseen, alkaa seksielämä taas elpyä.

Yksi tärkeä asia pitkään ja onnellisesti yhdessä elävien pa-

riskuntien elämässä oli Maaret Kallion mukaan se, että puolisot osasivat käsitellä vaikeita asioita yhdessä. Esimerkiksi jos pikkulapsiaika oli ollut uuvuttavaa, tai jos oli ollut henkilökohtaisia ongelmia tai suhteeseen liittyvää etäisyyden tunnetta, siitä oli pystytty puhumaan. Vaikeita asioita ei ollut vältelty tai juputettu jossain muualla, että ”se ei tajua mua”, vaan ne oli tuotu yhteiseen käsittelyyn.

– Nämä pariskunnat menivät nopeammin samalle puolelle kuin vastakkaisille puolille, vaikka puolisoilla oli keskenään erilaisia kokemuksia. Pohdittiin, mitä teemme, ettei sinulla olisi huono olla tässä suhteessa. Tai mitä teemme, että meillä olisi vahvemmat näkymät yhdessä eteenpäin?

Parisuhteessa voi kuitenkin olla tilanne, jossa toinen ei halua puhua eikä käsitellä ongelmia, kun taas toinen haluaa niin tehdä. Puhumista yrittävä voi kokea olevansa jumissa.

– Voi myös olla niin, että puhuva osapuoli on niin vaativa ja niin kovasti niskassa, että toinen osapuoli ei osaa muuta kuin vetäytyä. Tilanne polarisoituu herkästi ja voi näyttää siltä, että toinen yrittää ja toinen ei yritä yhtään, toteaa Kallio.

– Pitäisi nähdä pinnan alle. Vetäytyvä ja vaikeneva voi kokea hätää, riittämättömyyttä ja turvattomuuden tunnetta, vaikka näyttäisi siltä, että hän ei vain viitsi puhua mitään.

Pitkien ja onnellisten parisuhteiden naiset kuvasivat itseään sopivan itsekkäiksi. He eivät jääneet toisten jalkoihin valittamaan ja moittimaan, vaan ymmärsivät, että onni on omissa käsissä. Miehet ottivat vastuuta lasten kasvatuksesta, mutta naiset myös antoivat miehille tilaa siihen. Maaret Kallion mukaan kunnioitus näkyi puolin ja toisin.

– Lähtökohtaisestihan naisella on etulyöntiasema suhteessa lapseen, koska nainen odottaa, synnyttää, imettää ja on enemmän kotona lapsen kanssa. Merkittävää on se, miten isä osaa ottaa oman roolinsa perheessä ja miten äiti toisaalta osaa avata tiivistä suhdettaan lapseen niin, että isäkin mahtuu siihen mukaan. 1 Parisuhde ja vanhemmuus -kasvattajailta ke 6.4. klo 18 Myyrmäen kirkossa. Psykoterapeutti Maaret Kallio. Musiikki Ariel Neulaniemi & Haaksirikko-yhtye.

Varaa lastenhoito osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/ ilmoittaudu.

Iltaa voi seurata netissä osoitteessa www.periscope.tv/kirkkovantaalla tai Periscopen kautta @KirkkoVantaalla.

Palveluja tarjotaan

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 3.4. klo 13.30 Jumalan tahdon etsiminen Matt 7:1-, Älkää tuomitko!

Tinja Halunen Matt. 7:7-, Etsikää, niin te löydätte, Marko Pihlajamaa

HERÄNNÄISSEURAT Pe 25.3. klo 16 Pitkäperjantain veisuut Soukan kappelissa, Soukankuja 3, Espoo.

Ma 28.3. klo 16 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50 (Viikki), Hki. Ti 29.3. klo 12.30 ”Palmupuut jo siintävät - laulua ja puhetta kahden maan kansalaisuudesta”, Jaakko Löytty. Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ke 30.3. klo 18.30 Kahden maan lauluja – Siionin virsiä arki-illan ehtoollisen jälkeen. Mukana Miikka Huuskonen. Tikkurilan Olotila, Unikkotie 5 a.

To 31.3. klo 18 Talkooilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Esa Ruuttunen, laulu. Voit ilmoittautua herättäjäjuhlien talkoisiin, kahvit.

Pe 1.4. klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoo.

Su 3.4. klo 11 Kirkkopyhä Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7, Hki. Saarna Hannu Pöntinen, laulu Esa Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat, joiden alussa Ruuttunen laulaa. Kutsutaan väkeä Vantaan Herättäjäjuhlille. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi), mm.

Kirsti Hildén ja Hannu Pöntinen kertomassa Vantaan Herättäjäjuhlista. Klo 17 Kirkkopyhä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4, Hki. Ma 4.4. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. Tarjoilu klo 18:30.

Ke 6.4. klo 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, Hki. Iltatee klo 18.30.

8.–10.4. ”Varaslähtö Herättäjäjuhlille – esimakua Kahden maan kansalaisuudesta” Pe 8.4. klo 18 Hikoile Herättäjäjuhlien hyväksi: Naisten saunailta Rekolan kirkolla, Kustaantie 22.

Sauna, pientä iltapalaa ja Siionin virsiä. Saunaraha.

La 9.4. klo 10–16 Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi): klo 10–12 alustus Jyri Komulainen; 13–14.30 monologinäytelmä ”Tuhlaajapojan veli”, käsiohj. 10 €; 14.30 kahvit; 15–16 seurat. Klo 18.30 Konsertti Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, Veisuuveljet ja Esa Ruuttunen. Vapaa pääsy, kolehti.

Su 10.4. klo 10 Kirkkopyhä Paavalin kirkko, Sammatintie 5, Hki; mukana H-Y:n valtakunnallinen kuoro. Saarna Samuli Korkalainen. Klo 10 Kirkkopyhä Karjalohjan kirkossa, Keskustie 30, ja seurat Lasikirkossa. Klo 12 Kirkkopyhä Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kirkkokahvit ja seurat. Mukana Histan veisaajat. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo.

Ti 12.4. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ke 13.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A 3, 3. krs, Hki. TULOSSA: Jaakko Löytty Myyrmäen kirkossa su 17.4.

TALKOISIIN herättäjäjuhlille, www.vapaaehtoistyo.fi/ herattajajuhlat.

VALOMERKKI.FI

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI KUN KATSOT RAJATONTA PINTAA, SE NOSTAA RIEMUN RINTAAN!

VARAA NYT JULKISIVUN TAI KATON MAALAUS KESÄLLE 2016!

Soita ja pyydä meidät käymään.

Kartoitamme maalaustarpeenne ja annamme kirjallisen urakkalaskelman ennen sopimusta.

Teemme myös Benac-erikoispuhdistukset katoille ja seinille.

Aina laadukkaasti ja kustannustehokkaasti!

www.sorcolor.fi

samuel.soronen@sorcolor.fi Samuel Soronen p. 044 2192 466

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Seurat

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Talojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

12

Ehtoollisella syödään Jumala Ehtoollisleivän valmistaminen kestää noin viisi sekuntia. Kirkko uskoo, että Jeesuksen asettama ehtoollinen on tie Jumala-yhteyteen. teksti Juhani Huttunen kuva Jani Laukkanen

M

etallisen tiskikaapin ovenkahvassa roikkuu vihreä tiskiharja. Altaassa on metallikulho, johon Laila Toivonen laskee kraanasta kylmää vettä.

– Tähän oppii kyllä oikean näppituntuman. Seoksen pitää olla vähän paksumpaa kuin lettutaikina, hän sanoo ja lisää kulhoon vehnäjauhoja.

Sähkövatkain surraa.

– Taikina pitää myös sekoittaa huolellisesti, koska jos siihen jää jauhopaakkuja, ne näkyvät lopputuloksessa laikkuina, jolloin paistos pitää heittää roskiin.

Tämä on luultavasti suomalaisen elintarviketeollisuuden erikoisin leipomo: Helsingin Diakonissalaitoksen öylättitehdas Alppilassa, vartin kävelymatkan päässä Linnanmäeltä.

Toivonen kopauttaa vatkaimen teriä kulhon reunaan ja jatkaa sekoittamista.

Pian seos on kuin paksua vaniljakastiketta. Kun taikina on valmis, Toivonen sutaisee vohveliraudan tapaiselle pyöreälle pannulle mehiläisvahaa. Tämän jälkeen hän kaataa paistoraudan keskelle vajaan desilitran verran taikinaa.

Kansi kiinni. Alta kuuluu kimeää kihinää ja terävää rätinää. Digitaalinen mittari näyttää teräspannun lämpötilan: +124° C. Kuluu minuutti, ja Toivonen nostaa kannen.

– En minä sitä kellosta katso. Sen kuulee ihan paljaalla korvalla, kun paistos on valmis, hän sanoo.

Pannulle on muodostunut paperimainen, vajaan millin paksuinen, hauras ja rapea valkoinen levy, jonka toistuva kohokuvio on jokaiselle rippikoulun käyneelle tuttu: halkaisijaltaan reilut kolme senttiä leveän ympyrän keskellä on ristiinnaulittu Jeesus Kristus.

Ristin yläosassa lukee latinalaisin tikkukirjaimin INRI. Iesus Nazarenus, Rex Iudaeorum. Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Se oli rikosnimike, jonka perusteella maaherra Pontius Pilatus määräsi Jeesus Nasaretilaiselle kuolemanrangaistuksen ristiinnaulitsemalla.

Se oli Pilatuksen julmaa huumoria, jolla hän teki sadistista pilaa juutalaisten messiasodotuksesta. ”Tuli happamattoman leivän päivä, jona pääsiäislammas oli teurastettava”, kirjoittaa Luukas. Jeesus oli viettänyt aikaansa Betaniassa mutta aikoi syödä pääsiäisaterian Jerusalemissa. Hän sa-

noo Pietarille ja Johannekselle: ”Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan tulee vesiruukkua kantava mies. Seuratkaa häntä.”

Ruukun kantaminen kuului naisille.

Miksi sitä sitten kantoi mies? Vuonna 4 eKr. kuollut Juudean kuningas Herodes Suuri oli mahtipontinen törsäilijä, jonka suuruudenhullut Jerusalemin temppelin rakennuslaajennukset olivat työllistäneet tuhansia maaseudun miehiä.

Kun temppeli valmistui, tuli suurtyöttömyys. Juudas Galilealaiseksi kutsuttu rosvopäällikkö kokosi turhautuneet ja vihaiset nuoret miehet yhdeksi vallankumousrintamaksi, joka myöhemmin tunnettiin nimellä selootit, kiivailijat. Suosittu amerikkalainen uskontotieteilijä Reza Aslan uskoo, että Jeesus oli nimenomaan

Miehen kantamalla ruukulla saattoikin olla poliittisen sijaan hengellinen sanoma: Viittaamalla Jumalan merkkiin – ruukkua kantavaan mieheen – kirjallisesti etevä Luukas ehkä pyrki vakuuttamaan, että Jeesus Nasaretilainen on lupausten Messias eli Voideltu. Sen kreikankielinen muoto on Khristos.

Yhdestä öylättilevystä saadaan 38 öylättiä. Laila Toivonen avaa paistoraudan takana olevan höyrykaapin.

– Öylätit ovat hauraita ja helposti murenevia. Niihin saadaan kestävyyttä lisäävää sitkoa höyryttämällä, hän sanoo ja taivuttelee malliksi yhtä öylättilevyä.

Alkaa hitain vaihe: Jokainen öylätti on leikattava irti yksitellen. Sitä varten on

”Ehtoollisessa tavallinen leipä saa uuden merkityksen samaan tapaan kuin paperinpala saa uuden merkityksen, kun se rahapajassa painetaan seteliksi.” tällainen poliittinen vallankumoustaistelija, selootti. Siitä ”juutalaisten kuningas” myös tuomittiin. Tällaisten teorioiden valossa vesiruukku olisi voinut olla maanalaisen sissiarmeijan salamerkki, jolla jekutettiin Rooman sotilaita.

Tai sitten ei.

Entä jos Luukas tunsi Vanhan testamentin profeetat paremmin kuin Aslan?

Ensimmäisessä Samuelin kirjassa kerrotaan, että profeetta Samuel otti öljypullon ja voiteli Saulin pään. Saulista tuli voideltu eli messias, kuningas. Samuel suuteli Saulia ja sanoi: ”Nyt Herra on voidellut sinut oman kansansa hallitsijaksi. Sinä saat johtaa Herran kansaa, ja sinä pelastat kansan kaikkien sen vihollisten vallasta. Herra antaa sinulle myös merkin siitä, että hän on voidellut sinut kansansa hallitsijaksi.”

Tämän jälkeen Samuel lähetti Saulin matkaan: ”...sinua vastaan tulee kolme miestä, jotka ovat menossa Jumalan luo Beteliin. Yhdellä heistä on mukanaan kolme karitsaa, toisella kolme uhrileipää ja kolmannella viiniruukku.”

polkimella toimiva öylättileikkuri, jonka pyöreä terä irrottaa öylätin kätevästi.

– Me sanomme tätä Singeriksi, koska tämä muistuttaa niin paljon vanhan ajan ompelukonetta. Lopuksi nämä pitää yksitellen tarkastaa. Tämä on puhdasta käsityötä alusta loppuun, Toivonen sanoo.

Ei laikkuja, ei väärästä kohtaa leikkautuneita reunoja, ei epämuodostumia tai värivirheitä. Jokainen öylätti pakataan yksitellen pieneen valkoiseen pahvirasiaan.

– Yhteen isompaan rasiaan mahtuu 900 öylättiä. Sellaisena päivänä, kun olen täällä yksin, näitä rasioita tulee yhteensä kuusi, hän laskee.

Kahdeksan tunnin työpäivänä syntyy siis 5 400 öylättiä. Tunnissa se tekee 675 ja minuutissa 11 öylättiä. Tällä tahdilla yksi öylätti syntyy keskimäärin viidessä sekunnissa. Tämä viisi sekuntia sisältää taikinan vatkaamisen, paistamisen, höyryttämisen, leikkaamisen, tuotteen tarkastamisen ja pakkaamisen sekä ruoka- ja kahvitauot.

On se käsityöksi jonkinlainen ihme.

Viiden arkipäivän saldo on noin 27 000

öylättiä. Kuukauden keskiarvoksi tulee yli satatuhatta. Kesäisin rippikoulujen konfirmaatioihin tarvitaan vieläkin enemmän.

Evankelista Matteus ei mainitse sanallakaan ruukkua kantavaa miestä. Hänen versiossaan Jeesus puhuu niin kuin olisi hyväkin tuttu kestikievarin pitäjän kanssa ja lähettää tälle viestin: ”Hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.”

Sitten aurinko laskee ja juutalainen vuorokausi vaihtuu. He käyvät aterialle.

Varhaisin tunnettu kirjallinen tallenne Jeesuksen viimeisestä ateriasta on teltantekijän ammattia harjoittaneen Paavalin Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille.

Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.”

Kun kristinusko syntyi, sen rituaalielämän keskukseksi tuli syöminen ja juominen. Mainitussa Korintin kaupungissa meno riistäytyi käsistä. Paavali moitti seurakuntalaisia: ”Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa.”

Kristinuskon vakiintuessa yhteinen arjessa pyhitetty ateria muuttui symboliseksi ruokailuksi. Pikku hiljaa kehittyi oppi, joka tihkuu kristinuskon ydinmehua: sekä luterilainen että roomalaiskatolinen kirkko opettavat – niin absurdilta kuin se kuulostaakin –, että papin siunaama ehtoollisleipä on itse Jeesus Kristus, joka syötynä synnyttää Kristus-yhteyden.

Mutta ennen papin aamenta öylätti on pelkkä vehnästä puristettu laatta. Vuonna 1995 edesmennyt dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen vertasi, että ehtoollisessa tavallinen leipä saa uuden merkityksen samaan tapaan kuin paperinpala saa uuden merkityksen ja tehtävän, kun se rahapajassa painetaan seteliksi. Paperi on edelleen paperia, mutta samalla jotain olennaisesti uutta.

Helsingin Diakonissalaitos perustettiin 149 vuotta sitten. Vuonna 1913 sinne tuli oppilaaksi Aino Miettinen. Hän oli 28-vuotias naimaton sivistyskodin lapsi,

13

jolla oli takanaan yliopisto-opintoja. Seuraavan vuoden heinäkuussa syttyi ensimmäinen maailmansota. Miettinen oli sairastunut talvella, ja ollessaan toipilaana hän luki eurooppalaisten ja pohjoismaisten diakonissalaitosten toimintakertomuksia. Monet näistä laitoksista valmistivat öylättejä.

– Ehtoollisleipien valmistamisen lähtökohta on diakoninen lähimmäisenrakkaus. Juuri sen vuoksi ne tehdään täällä.

Ehtoollisella katetaan armon pöytä, joka on tarkoitettu kaikille syntisille ja haavoitetulle. Me emme kysele ihmisten taustoja. Diakoniassa armo kuuluu kaikille, sanoo Diakonissalaitoksen johtava diakonissa Karin Strandberg.

Vuonna 1926 Diakonissalaitos tilasi ehtoollisleivän paistoraudat Saksasta. Alkuvuosina diakonissat valmistivat öylättejä iltatöinä, mutta 1970-luvulta asti tehtävää varten on palkattu työntekijä.

Kirkon jäsenmäärä on pienentynyt, mutta ehtoollista vietetään useammin kuin 1970-luvulla. Leipiä tarvitaan enemmän, ja nykyään myös gluteenitonta vaihtoehtoa. Vuonna 2005 öylättien valmistaminen ulkoistettiin Fazer Amicalle.

– Ehtoollisleipien leipominen on normaalia elintarviketeollisuutta, jonka on täytettävä elintarvikeviranomaisten määräykset. Tämä on kuitenkin Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa solmittu hoitovastuusuhde, eli teemme tätä täysin Diakonissalaitoksen ehdoilla, sanoo ryhmäpäällikkö Teija Maijanen Fazer Amicasta.

– Tämä ei siis ole tulosvastuullista toimintaa samalla tavalla kuin Fazerin henkilöstöravintolat, hän sanoo.

Vuonna 2015 valmistui 1 319 050 ehtoollisleipää. Vuonna 2012 oli huippuvuosi, silloin leipiä tehtiin 2,4 miljoonaa. Viime vuosina myyntiin on tullut myös puolet halvempia saksalaisia kilpailijoita. Markkinoita hallitsee silti Fazer.

Kuka tahansa voi ostaa Diakonissalaitoksen ehtoollisleipiä. Niinpä Laila Toivosen leipomat öylätit voivat päätyä seurakunnille ja järjestöille, jotka eivät jaa ehtoollista toistensa jäsenille.

Uskontotieteilijä Reza Aslan tunnustautuu Jeesuksen opetuslapseksi, mutta hän tarkoittaa Jeesusta, joka on roomalaista miehitysvaltaa vastustava galilealainen patriootti. Aslan on suufilainen muslimi, joka luonnollisesti arvostaa islamin profeettaa Jeesusta. Myös Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ihaili Jeesusta. Vuonna 1992 hän sanoi lehtihaastattelussa, että ”Jeesus oli ensimmäinen sosialisti”.

Jeesus Nasaretilaisesta puhuminen ei siis vielä itsessään ole erityisesti kristillistä. Ainoastaan kristinuskossa Jeesus on Kristus ja kolmiyhteisen Jumalan toinen Persoona, ikuinen Sana. Kristinusko opettaa, että tämä kosminen Kristus – joka on yhtä aikaa historian Jeesus Nasaretilainen – lahjoittaa itsensä ehtoollisleivässä ja -viinissä. Tämä on niin vaikeatajuinen oppi, että sen selittäminen on käytännössä mahdotonta. Ja vähän vaarallista myös.

– Ehtoollisessa syötävän Kristuksen ra-

tionalisoiminen hävittää uskon mysteeriluonteen, rovasti Olli Valtonen varoittaa.

– Mutta jos sitä pitää selittää, niin aloittaisin yhteydestä. Aterioiminen toisten ihmisten kanssa on yleisestikin vahva merkki yhteydestä. Ja juuri se on ehtoollisen olemus: salattu yhteys Jumalaan ja toisiin ihmisin, hän sanoo.

Kristinuskossa tämä yhteys ei ole vain virtuaaliyhteyttä vaan konkreettista todellisuutta.

– Uskon sitomisessa fyysiseen kappaleeseen on oma siunauksellisuutensa. Usko ei ole ruumiillisesta olemassaolosta irrallista todellisuutta. Ehtoollista vietettäessä me kävelemme alttarille, ojennamme kätemme ja syömme konkreettisesti.

Se tekee uskonnollisesta uskosta fyysistä, Valtonen sanoo.

Uskonnollisen uskon ja ehtoollisen ruumiillisesta luonteesta seuraa, että vaikka aivot olisivat narikassa, sydän voi olla paikallaan ja teot oikeita. Valtonen ylistääkin tapakristillisyyttä.

– Ehtoollista sanotaan uskovien ateriaksi, mutta minusta se on yhtä lailla syntisten ateria. Jeesuskin aterioi porttojen ja publikaanien kanssa. Ehtoollisella käymisen tapa ilmaisee jotakin, mitä eivät sanat selitä. T

Uudessa testamentissa Jeesus asettaa kiirastorstaina ehtoollisen. Öylätin Kristus-reliefin on suunnitellut taiteilija Ebba Masalin.

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

26.3.

”Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti.”

Pääsiäisyönä kirkoissa sytytään kynttilät ja juhlitaan Ylösnoussutta Kristusta.

(Johanneksen ilmestys 1:18)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Gregorius Suuri Gregorius oli ensimmäinen munkki, josta tuli paavi. Hän ehti olla paavina neljätoista vuotta vuosina 590– 604. Hänen tarmokkuutensa oli uskomaton. Hän ei ollut vain uskonnollinen johtaja vaan myös merkittävä maallisen vallan käyttäjä. Hän oli taitava hallintomies, juristi, kirkon ulkosuhteiden hoitaja ja talousmies. Hän pyrki korjaamaan sosiaalisia epäkohtia, huolehti kirkon torpparien oikeuksista ja jakoi viljaa köyhille.

Gregorius tunnetaan Raamatun selitysteoksista, saarnakokoelmista, paimenkirjasta piispoille ja papeille sekä pyhimysten elämäkerroista. Hän loi pohjan kristilliselle kansanuskolle pyhimysten merkitystä korostamalla ja kiirastuliopilla, joita molempia Luther myöhemmin arvosteli. Munkin elämän ihanteista Gregorius piti kiinni elämänsä loppuun saakka.

Katso valoon päin Pääsiäisen valo pyyhki pimeän pois.

Monissa kuvissa Gregorius istuu kumartuneena kirjoittamaan. Niissä on usein kyyhkynen hänen vierellään tai olkapäällään. Se kuvaa Pyhää Henkeä, joka kuiskii Gregoriuksen korvaan. Niin hän suhtautui Raamatun kirjoituksiin, joita tuli lukea Hengen kuiskauksia kuuntelemalla.

Gregorius on yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä paaveja. Hän oli sekä käytännön mies että mystikko. Hän pyrki yhdistämään tehokkaan toiminnan ja syvän hengellisyyden. Nämä puolet elivät jatkuvassa jännityksessä hänen elämässään.

Gregorius eli aikana, jolloin vanha roomalainen sivilisaatio oli murtumassa. Hän toivoi pääsevänsä pakoon maailman levottomuuksia menemällä luostariin. Lahjakkaan miehen luostariaika päättyi kuitenkin jo muutaman vuoden jälkeen, kun paavi Pelagius vihki tämän diakoniksi ja lähetti lähettiläänään Konstantinopoliin. Kun Gregorius palasi sieltä, hänet valittiin paaviksi vuonna 590.

Kirkon johtajana Gregorius joutui keskelle valtavia muutoksia ja monenlaisia huolia, maallisia ja kirkollisia, taloudellisia ja poliittisia. Hän koki, että hänen sielunsa oli jou-

tunut myrskytuulten armoille. Hän muisteli usein luostarivuosiaan elämänsä onnellisimpana aikana. Silloin ”sielu saattoi nousta kaiken ajallisen yläpuolelle ja ajatella taivaallisia asioita, vaikka oli yhä ruumiissa”. Nyt hän sai pelätä kadottavansa sielunsa.

Kaiken tekemisen keskellä Gregorius muistutti niin itseään kuin muitakin siitä, että ihminen oli luotu kuuntelemaan ja katselemaan Luojaansa. Hän kutsui tätä Jumalan kuuntelua ja katselua kontemplaatioksi.

Käytännössä se tarkoitti mietiskelyä ja rukoilemista.

Gregoriuksen mukaan paratiisiin luotu ensimmäinen ihminen Aadam oli myös ensimmäinen kontemploija, rukoilija, joka eli Jumalan hyvyyden katselusta ja kuuntelusta.

Niin kauan kuin hän eli kontemploiden, kaikki oli hyvin. Hänellä oli elämässään luja perusta. Hän oli turvassa. Häneltä ei puuttunut mitään. Hän eli rakkauden paratiisissa.

Sitten hän eksyi ajattelemaan, että Jumalan katseleminen ja kuunteleminen eivät riittäneet. Hän menetti vakaan perustansa, ja oli

sen jälkeen omillaan, huolissaan ja täynnä levottomuutta.

Pääsiäisrukous Gregorius näki pääsiäisen ja rukouksen ihmeen päivien ja vuodenaikojen kierrossa: uudessa aamussa ja luonnon heräämisessä kevääseen.

Siitä nousee tämän pääsiäisen rukous: ”Aamun valo on pääsiäisaamun valoa. Pimeyden valta murtuu ja elämä voittaa. Toivo viriää. Ylösnoussut Kristus, auta minua näkemään sinut valona, joka pyyhkii pimeän elämästäni.”

Miten ihminen voisi saada takaisin kyvyn nostaa katseensa pois itsestään ja huolistaan, kyvyn pysähtyä ja rauhoittua?

Ihmisen levottomuus ei voi asettua, ellei hänellä ole mitään, mihin eksynyt sielu voisi kiinnittyä. Gregorius etsi tätä perustaa ylösnousseesta Kristuksesta ja pääsiäisaamun ihmeestä. Jeesus eli, kärsi ja voitti kuoleman, että saisimme takaisin kykymme kaivata Jumalaa, kuulla häntä ja nähdä hänet. Tässä elämässä, monien huolien ja asioiden tulvan keskellä, sen voi kokea vain vilauksittain. Siitä toivosta rukous elää.

Sitä toivoa Gregorius perusteli Jobin sanoilla: ”Minä tiedän, että lunastajani elää.

Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten kun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo.”

Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 24.3.–14.4.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, avoinna ma–to klo 9–16, ke 6.4. suljetaan klo 12.30.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p.

09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Pieni ehtoollishetki kiirastorstaina 24.3. klo 18 kirkon pihalla. Hans Tuominen ja Liisa Pietilä.

Tähtisäde-pihamuskari 4–6-vuotiaille ke 13.4. klo 16–16.30.

Kotipyhäkoulu su 3.4. klo 11–12 Asta

Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Kuunloiste ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 7–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla. Kuorolaiset esiintyvät seurakunnan tapahtumissa. Keväällä teemme levyä.

Länsimäen Marttojen kevättempaus la 9.4. klo 11–14 Länsimäen järjestötilassa, Kilpakuja 1. Kirpputori, leivonnaisia, vohveleita, pullaa ja kahvia. Pieniä talousvinkkejä. Martti Turpeinen soittaa haitaria ja laulattaa.

Paluumuuttajien kevätretki ti 26.5. Velskolaan Espooseen. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä Tikkurilan bussiin: Päivi Helén p. 050 572 2666. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 8.30 ja paluu klo 16.15. Ulkoilua, leikkimielistä kisailua, yhteislaulua ja kevätkirkko. Hinta 13 e, sisältää matkat, kahvit, lounaan ja ohjelman. Jos tulet omalla kyydillä, ilmoittaudu Liilia Reelolle p. 050 341 5097. Retken hinta on sama omin kyydein tuleville.

Kastettu Maija Eveliina Lehtonen, Kerttu Tuulia Mantovaara, Jeremi Edvin Nuutinen, Elias Antero Partanen, Noel Juhana Partanen, Pauliina Anneli Pekkarinen.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Kiirastorstain iltapäivän messu 24.3. klo 14. Jaakko Kara, Satu Enrold, Anne Puumala ja Hannu Lehtikangas.

Kiirastorstain iltamessu 24.3. klo 18.

Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Anna-Maria Lehtoaho, urut Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 25.3. klo 10. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Tuomas Perkkiö, sello.

Ristinjuhla pe 25.3. klo 18. Jukka Nevala, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Pääsiäispäivän musiikkipainotteinen messu su 27.3. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen pääsiäisateria. Hinta aikuiset 10 e ja lapset 5 e.

Raamattuluento su 27.3. klo 12. Aiheena 1. Kor. 15 ja ylösnousemuksen todisteet. Luennoitsijana pastori Miika Koistinen.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 28.3. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahveilla Hämeenkylän kirkon taiteilijoista kertovien videohaastatteluiden julkaisutilaisuus.

Videot ovat tilaisuuden jälkeen nähtävillä YouTube-palvelussa.

Yhteisen pöydän lounas ke 30.3., 6.4. ja 13.4. klo 11−12.30. Kaikille avoin ja maksuton lounas on valmistettu hävikkiruuasta.

Oopperakerhon kerhoilta ke 30.3. klo 17.30. Kansallisoopperan taiteellista johtajaa Lilli Paasikiveä haastattelee kamarineuvos Kaarina Suonperä.

Messu su 3.4. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Niemelä. Messun jälkeen välipalatarjoilu.

Raamattuluento su 3.4. klo 12. Aiheena 1. Kor. 12 ja 13. Luennoitsijoina pastorit Miika Koistinen ja Matti Hyry.

Muksukirkko ke 6.4. klo 9.30. Kadonnutta etsimässä. Rento ja lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Nuorten messu ke 6.4. klo 19. Nuorten toteuttama, kaikenikäisille avoin messu.

Messu su 10.4. klo 10. Jukka Nevala, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Niko Kumpuvaara, harmonikka.

Kirkkokahveilla saarnajatkot.

Hillel Tokazierin pianokonsertti su 10.4. klo 15. Israel-iltapäivässä Israelissa asunut pianovirtuoosi esiintyy ja kertoo elämästään.

Päiväkahvin aikaan ma 11.4. klo 13−14.30. Keskustelemme ikääntymisen elämään tuomista muutoksista.

Mukana Kersti Rantasalo.

Huili-ilta ke 13.4. klo 18.30. Teemana toivo. Puhujavieraana kolarissa vammautunut Mikko Kähkönen.

Vaikean aivovamman saanut nuori mies kertoo toivon säilyttämisestä silloin, kun kaikki mustenee. Illan päätteeksi ehtoollinen ja teetarjoilu.

Miesten kirjallisuuspiiri to 14.4. klo 18. Kirjana Göran Rosenbergin Lyhyt pysähdys matkalla Auschwitzista.

Hommissa

Pappi Arto Nuutinen ”Alkukesästä minulle tulee täyteen kaksi vuotta pappina. Hoidin ensin lyhyen sijaisuuden Haagassa Helsingissä. Aloitin Rekolassa määräaikaisena pappina tammikuussa viime vuonna.

Työni painottuu diakoniaan ja aikuistyöhön. Pidän aikuisrippikoulua ja olen käynyt erilaisissa diakoniatyön tilaisuuksissa ja ryhmissä. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus kohdata toisiaan jossain yksinhuoltajien ryhmässä tai monikulttuurisella miesten leirillä.

Mielestäni se, että autetaan hädänalaisia, kuljetaan väsyneiden ja surevien rinnalla tai että huomataan ne, jotka jäävät sivuun tai näkymättömiin, on aivan papin työn ytimessä.

Minulla on pappina vain vähän kokemusta pääsiäisyön messuista. Viime vuonna olin avustajana. Paljon useammin olen osallistunut seurakuntalaisena pääsiäisyön tapahtumiin. Tänä vuonna toimitan messun.

Oikeastaan koko hiljainen viikko noudattaa draaman kaarta. Kun kuljetaan palmusunnuntaista kiirastorstain, pitkäperjantain ja hiljaisen lauantain kautta pääsiäiseen, nousevat esiin elämän eri puolet: pimeys ja valo, epätoivo ja toivo, suru ja ilo.

Pääsiäisyön messu on minusta vaikuttava kokemus. Pääsiäisyön pimeään, myös hämärään kirkkosaliin, tulee valo.

Se kuvaa pääsiäisen iloa.

Valo on Kristus. Hän tuo toivon pimeyden keskelle.”

Ulla-Maija Vilmi

Pääsiäisyön messu la 26.3. klo 23 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Messun jälkeen tarjolla suolaisia ja makeita pääsiäisherkkuja.

Rodeo

Muualla

Hautaan siunattu Kauko Adolf Kytölä 82 v, Pentti Olavi Murtoniemi 76 v, Jorma Jantunen 71 v, Anna-Liisa Falkenberg 70 v.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kiirastorstain messu 24.3. klo 18.

Reetta Leskinen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro.

Pitkänperjantain jumalanpalvelus 25.3. klo 12. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä.

Pääsiäisyön messu la 26.3. klo 23.

Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

1. pääsiäispäivän messu su 27.3. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Hannu Holma, laulu. Kirkkokahvit.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 29.3. klo 13–14.30.

Kanttori Tuomas Heikkilä laulattaa.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Laulua, naurua ja sanaa.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Virsivartti ke 30.3. klo 12.30.

Päivärukous ke 30.3. ja 13.4. klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme vauvoille ja heidän sisaruksilleen sukkia ja lapasia ja lahjoitamme valmiit neuleet Hakunilan neuvolaan. Langat saat kirkolta.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Puuro, voileipä, kahvi / tee 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Nuorten jengi-ilta pe 1.4. ja 8.4. klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis la 2.4. ja 9.4. klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu ja isosten siunaus su 3.4. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Nuorten yhteisvastuutempaus su 3.4. klo 13.30–16. Makkaranpaistoa, ohjelmaa, lounas ja kirpputorimyyntiä. Tule myymään ylimääräiset tavarasi. Pöytämaksu 10 e, varaukset virastosta p. 09 830 6500. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Matalan kynnyksen maanantai 4.4. klo 11 ehtoollishetki, jonka jälkeen ilmainen ruokailu ja kahvi klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 4.4. klo 18–19.30.

Kati ja Hannu Tuunanen sekä Tapani Vanhanen. Idän työ.

Helsingin Rauhanyhdistyksenseurat ti 5.4. klo 17.30–20.30.

Laula ihmisille ilosta! ke 6.4. klo 13– 15. Musiikkia ja yhteislaulua hallintosihteeri Taina Kivinevan läksiäisten merkeissä. Kakkukahvit.

Messu su 10.4. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Kultaisen Iän Laulajat. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 11.4.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu ja kahvi klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Seniorikerho ti 12.4. klo 13–14.30.

Fysioterapiaopiskelijat Laureasta vierailevat.

Kevätlaulut ti 12.4. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat, johtajana Leena Sinisalo.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Kiirastorstain messu 24.3. klo 19.

Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Cecilia-kuoro.

Pitkänperjantain jumalanpalvelus 25.3. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä.

1. pääsiäispäivän messu su 27.3. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, Hannu Holma, laulu. Kirkkokahvit.

Mukulamessu 2. pääsiäispäivänä ma 28.3. klo 15. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Tule mukaan myös Pop-up-Mukulabändiin ja lauluryhmään. Harjoitukset alkavat klo 14. Ota mukaasi oma soitin. Messun päätteeksi etsimme yhdessä kirkkoon piilotettuja suklaamunia.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.

Naisten rukous- ja raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Vertaisryhmä murrosikäisten vanhemmille ke 30.3. ja 13.4. klo 17.30– 19. Tule päästämään höyryjä ja jakamaan kokemuksia.

Torstaimesta torstaisin 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille.

Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–12.

Puuroperjantai 1.4. ja 8.4. klo 11–12.

Maksuton puuroaamiainen kaikille.

Perhemuskari pe 1.4. ja 8.4. klo 10– 10.30. Alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki pe 1.4. ja 8.4. klo 10.45.

Pyhäkoulu su 3.4. klo 10.

Messu su 3.4. klo 10. Sari Kokkonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 5.4. klo 13. Fysioterapiaopiskelijat Laureasta vierailevat.

Lähetyspiiri to 7.4. klo 18. Anne ja Seppo Suokunnas.

Messu su 10.4. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

15

Pääsiäisyön messut la 26.3. klo 23 • Hakunilan kirkossa • Kivistön kirkossa (messun jälkeen nyyttärit) • Pyhän Laurin kirkossa (messun jälkeen nyyttärit) • Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa (messun jälkeen tarjolla pääsiäisherkkuja)

16

Seurakunnissa tapahtuu 24.3.–14.4.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 6.4. klo 14−16. Matkoille netin kautta.

Kirjallisuuspiiri ma 2.5. klo 12. Kirjana Ljudmila Ulitskajan Tyttölapsia.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 30.3. klo 16–18. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Lauluseurat ja ehtoollinen su 27.3. klo 16.

KimaraKahvila su 3.4. klo 17. Pastori Miika Koistinen kertoo apostoli Paavalista.

Kenian lähetyspiiri to 7.4. klo 11. Vieraana SLEY:n toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Muualla Retki Exitin konserttiin to 14.4. Kale-klubille Lauttasaaren kirkkoon, Myllykallionrinne 1. Yhteislähtö autoilijoille Hämeenkylän kirkolta klo 18. Kokoontuminen Lauttasaaren kirkon edessä klo 18.40. Lipun hinta 10 euroa, kuljetukset omakustanteisesti. Ilmoittautumiset 8.4. mennessä kirkkoherranvirastoon, p 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Perheiden kevätretki la 7.5. klo 10– 16.30 Suomenlinnaan Amiraali ja kadonnut luotsi -seikkailulle. Lounas Chapman-ravintolassa. Hinta lapset 15 e ja aikuiset 20 e. Matkat omakustanteisesti. Ilmoittaudu Jarna Wikströmille 15.4. mennessä, jarna. wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@evl.

fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys klo 10–12 p.

09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki ma–to klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Kirkko avoinna rukousta ja hiljentymistä varten perjantaisin 8–9.

Kiirastorstain messu 24.3. klo 13.

Risto Auvinen, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Suunnattu erityisesti vanhemmalle väelle.

Kiirastorstain messu 24.3. klo 18.

Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Anna Pulakka, sello.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 25.3. klo 10. Riikka Wikström ja Ursula Hynninen.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 25.3. klo 15. Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen.

Pääsiäisaamun messu su 27.3. klo 10. Pirkko Yrjölä, Mari Mäkelä ja Airi Saloniemi. Aapo Järvinen, huilu.

Kirkkokahvit.

2. pääsiäispäivän messu ma 28.3. klo 15. Sanna Heikurinen, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi. Anna-Sofia Kallio, huilu, Annemari Vanamo-Kallio, säestys.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 30.3., 6.4. ja 13.4. klo 11 seurakuntasalissa. Kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntakeskuksen ala-aulassa.

Lähetyspiiri ke 30.3., 6.4. ja 13.4. klo

13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.3. klo 18. Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 30.3., 6.4. ja 13.4. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Vanhemman väen piiri to 31.3. klo 13 seurakuntasalissa. Ohjelma Saana Tourunen.

Esimakua herättäjäjuhlista to 31.3. klo 18. Kuulostele, fiilistele ja kysy.

Musiikista vastaavat oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja kanttori Airi Saloniemi. Mahdollisuus ilmoittautua juhlille talkoolaiseksi. Iltakahvit.

Naisten saunailta to 31.3. ja 14.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille viitenä torstaina 31.3. alkaen. Ilmoittautumiset Taina Partaselle, p. 050 336 5794.

Perhekerho pe 1.4. ja 8.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Gospellattarilauantai 2.4. klo 10– 14. Ohjaajana Virpi Nyman. Hinta 20 e Yhteisvastuukeräykseen. Hintaan sisältyy kevyt lounas. Ilmoittautumiset: pia.olkkonen@evl.fi.

Messu su 3.4. klo 10. Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Laura Riihimäki, laulu. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 3.4. ja 10.4. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Satu Leisola ja Päivi Miettinen.

Perhekerho ma 4.4. ja 11.4. klo 12–15.

Runopiiri ma 4.4. ja 11.4. klo 13 kirkon kokoustilassa. Kaikille runonlausunnasta kiinnostuneille.

Naisten raamattupiiri ma 4.4. ja 11.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 4.4. ja 11.4. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.4. klo

18. Riikka Wikström ja Ursula Hynninen.

Vanhemman väen piiri to 7.4. klo 13.

Urkukonsertti kirkkosalissa, Sabine Nieminen ja Airi Saloniemi. Hartaus, Sanna Heikurinen. Kahvit.

Miesten saunailta to 7.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Talvi-Holman konfirmaatiomessu la 9.4. klo 11. Sanna Heikurinen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen.

Messu su 10.4. klo 10. Mari Mäkelä, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Kirkkokahveilla soppalounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ja Unkarin kulttuurin taidenäyttelyn avaus.

Varhaiskasvatus 70 vuotta – Lasten virsikonsertti ke 13.4. klo 18. Matti Laitinen bändeineen ja Mikkolan koulun musiikkiluokat.

Vanhemman väen piiri to 14.4. klo 13. Kanttoreiden kevätkonsertti kirkkosalissa. Kahvit.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 29.3., 5.4. ja 12.4. klo 9–11.30.

Mikkolan vanhemman väen piiri ti 5.4. klo 13. Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 9–11.30.

Muualla Gaalaillallinen la 16.4. klo 16 ravin-

tola Korson Aadassa, Korsontie 2.

Osa jokaisen aterian hinnasta lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen.

Kolmen ruokalajin ateriavaihtoehdot 45 e ja 60 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 8.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Diakonian matka Tallinnaan kylpylä Viimsiin 19.–22.5. Matkan hinta 320 e / 2hh, 420 e / 1 hh. Hinta sisältää laivaliput, kuljetuksen, 4 hoitoa kylpylässä, puolihoidon ja kiertoajelun.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 31.3. mennessä, p. 09 830 6550.

Diakonian ruskamatka Kuusamoon 18.–23.9. Matkan hinta 550 e / 2hh.

Ilmoittautumiset 29.4. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Kastettu Aino Edith Sievänen, Daniel Juhani Joonatan Åkerlund, Lilja Lyydia Kasurinen, Eino Veikka Kalevi Suihkonen, Jade Mimosa Virtanen, Erin Saaga Sofia Hämäläinen, Hilkka Talvikki Föhr.

Hautaan siunattu Elvi Heleena Ikonen 95 v, Salli Anelma Pitkänen 81 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15 ja pe klo 9–12. rekolan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

17

Mikko Kähkönen haluaa sanoa nuorille, että nukkukaa ja iloitkaa oppimisesta.

Vieraana Hannes Honkanen

Marianna Siitonen

Seurakunnissa tapahtuu 24.3.–14.4.

”Kaikesta voi selvitä” Vakavasti loukkaantunut Mikko Kähkönen toipui ja nyt hän puhuu toivosta.

Pirkkalassa asuva Mikko Kähkönen, 25, vietti syyslomaansa kavereiden luona Muuramessa lokakuussa 2006.

– Keskiviikkoaamuna lähdimme vaihtamaan talvirenkaita kaverin autoon. Ohitustilanteessa auto rupesi pyörimään ja luisui vastaantulevien kaistalle. Vauhtia oli noin sata kilometriä tunnissa. Oikea takasivu osui vastaantulevan auton keulaan.

Kuski ja oikealla puolella takapenkillä matkustanut Mikko tekivät kumpikin viiden metrin ilmalennon.

Ensihoito oli paikalla 10 minuutissa. Mikko alkoi saada happea suun kautta. Jyväskylässä pään vammat todettiin nopeasti hyvin vaikeiksi. Mikko kuljetettiin helikopterilla päänvammoihin erikoistuneeseen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Mikko Kähkönen ei muista onnettomuustapahtumia, eikä tapahtumia kuukauden, kahden ajalta ennen onnettomuutta tai sen jälkeen. Virallisten sairauskertomusten lisäksi perhe on kertonut hänelle vammoista ja toipumisen vaiheista.

Onnettomuuspäivän iltana melkein koko perhe oli Mikon luona Kuopiossa. Isä-Pentillä oli kamera mukanaan.

– Pentti sanoi, että siinähän se meidän Mikko-poika hengittelee, vaikka hengityskoneethan ne hengittivät. Myöhemmin Mikko on katsonut kuvia jotenkin ulkopuolisena. Aluksi hän ihmetteli, mitähän tuolle kaverille on käynyt, Aune-äiti kertoo.

Kahdessa päivässä Mikon tila vakaantui, ja hä-

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Kiirastorstain messu 24.3. klo 19.

Lauda Sion Salvatorem! Tia Svanberg, sopraano, Noora Hultin, sopraano, Anna-Maija Virtanen, urut, Vappu Olsbo, liturgi ja saarna.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 25.3. klo 15. Obrecht: Passio Secundum Matthaeum. Ben Ahlroos, Noora Hultin ja Rekolan seurakunnan kamarikuoro.

Pääsiäisyön messu la 26.3. klo 23.

Arto Nuutinen, Anna-Maija Virtanen. Tervetuloa messun jälkeen nauttimaan yhdessä suolaisia ja makeita pääsiäisherkkuja.

Pääsiäispäivän messu su 27.3. klo 10. Laura Leverin, Anna-Mari Vanamo-Kallio.

net siirrettiin Tampereelle. Reilun kuukauden kuluttua toipuminen jatkui terveyskeskuksen vuodeosastolla.

Erittäin vaikean, vakavan ja laaja-alaisen aivovamman saaneen Mikon oli opittava syömään ja nielemään, ja tietenkin kävelemään, puhumaan, juoksemaan ja selviämään arjessa.

Ennen joulua Mikko pääsi kotiin. Toipuminen jatkui ammattilaisten ja vanhempien ja sisarusten tuella.

Seuraavana syksynä Mikko voi jo niin hyvin, että palasi lukio-opintoihinsa. Tosin matematiikka ei enää sujunut niin kuin yläasteella. Kieltenopettajaisä auttoi ruotsin ja venäjän opinnoissa.

– Keskityimme tärkeisiin aineisiin, hanttiaineet jätimme vähemmälle. Ylioppilaskirjoituksissa ei pakollisista aineista hylätty yhtäkään, Pentti kertoo.

Testien jälkeen Mikko sai 23-vuotiaana luvan hankkia ajokortin. Niinpä hän voi itse ajaa omalla autollaan matkat, kun menee puhumaan liikenneturvallisuudesta ja hyvästä elämästä.

– Nuorille haluan sanoa, että nukkukaa ja iloitkaa oppimisesta. Kaikesta voi selvitä.

Mikko saa vammautumisensa takia työkyvyttömyyseläkkeen. Hän on löytänyt itselleen mielekästä tekemistä puhujana.

– Luotan siihen, että pärjään. Miksi ei tulevaisuuteni voisi olla yhtä hyvä kuin muilla tai vaikka parempikin?

Ulla-Maija Vilmi

Räppäri Mikaveli Mitä kuuluu?

– Hyvää kuuluu. On todella kiireinen kevät, mutta kiva, että hommaa riittää. Tehdään uusia biisejä, kuvataan videoita ja käydään keikoilla. Viime viikonloppuna oltiin Haminassa ja Seinäjoella. Seuraavaksi suunnataan Alajärvelle.

Minkälaista musiikkia esität?

– Esitän rap-musiikkia ja kai osa vähän poppiakin on. Sanat teen pääasiassa itse. Teen musiikkia eri tuottajien kanssa. Musiikkini on suunnattu kaiken ikäisille. Haluan tehdä kuitenkin sellaisia biisejä, joista itsekin tykkään – keikoilla kun pitää niitä aika paljon vetää.

Eihän ole aprillia, että tulet 1.4. Walkersiin Tikkurilaan esiintymään?

– Ei tietääkseni ole aprillia. Mukanani on live DJ, taustalaulaja ja rumpali. Illan aikana vedetään biisejä ja heitetään läppää. Se on meidän kombomme, he kyllä tietävät, jotka käyvät keikoillamme. Se on siistiä, kun jengi vetää biisejä mukana. En muista, milloin viimeksi olisimme olleet Vantaalla, ei ilmeisesti olla montaa kertaa oltu, kun ei tule äkkiseltään mieleen.

Mikä on musiikkisi message?

– Kyllä se on se, että meillä on hyvä Jumala ja mahtava tulevaisuus hänen kanssaan.

Nina Riutta

Mikko Kähkönen kertoo toivon säilyttämisestä Huili-illassa ke 13.4. klo 18.30 Hämeenkylän kirkolla. Illan lopuksi on ehtoollinen ja teetarjoilu.

2. pääsiäispäivän messu ma 28.3. klo

18. Saarnadraama “Emmauksen tie”.

Laura Maria Latikka, Noora Hultin.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Isoskoulutus Isko 1 ti 29.3. klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Lähetyspiiri ke 30.3. klo 18, aiheena rukous. Tarjoilu klo 18, ohjelma klo 18.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

Iltamessu ke 30.3. klo 20. Ben Ahlroos. Puhe Rosa Winqvist.

Muksukerho to 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 9–11. Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.3. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e). Si-

vistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth kertoo arvoistaan, elämästään ja työstään.

Avoimet ovet perheille pe 1.4., 8.4. klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Nikkaristit pe 1.4. klo 11. Kaikille nikkaristeille ja nikkaristitoiminnasta kiinnostuneille.

Rukoileva seurakunta -rukouskoulutus la 2.4. klo 10–16.30. Kouluttajana Päivi Peittola. Kurssimaksu 15 e sis. materiaalin ja keittolounaan.

Ilmoittautumiset viimeistään 24.3. paivi.peittola@evl.fi.

Pyhäkoulu su 3.4. ja 10.4. klo 10.

Messu su 3.4. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Saarna Anne Huoponen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Anne Huoponen kertoo Suomen Pipliaseuran työstä.

Israelin TOP 5 -luentosarja su 3.4.

Mikaveli pe 1.4. klo 20 ja 21 Tikkurilan Walkers-nuorisokahvilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Ilta on suunnattu alle 18-vuotiaille.

klo 17. Voimakkaimmin nykyisraelilaisiin vaikuttaneet Raamatun henkilöt, luennoitsijana Riitta Keskimäki. Illan aiheena Salomo. Mukana myös Päivi Peittola.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille ma 4.4. ja 11.4. klo 9–11.

Yläovi auki aikuisille ma 4.4. ja 11.4. klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 4.4. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Isoskoulutus Isko 2 ti 5.4. klo 18.

Aamumessu ke 6.4. klo 9. Laura Leverin, Noora Hultin.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 7.4. klo 13.

Hikoile herättäjäjuhlien hyväksi pe

8.4. klo 18. Naisten siioninvirsiveisuut kirkon saunassa. Osallistumismaksu omantunnon mukaan Vantaan herättäjäjuhlien tukemiseen, sisältää saunan ja iltapalan.

Messu, päivärippikoulun konfir-

maatio su 10.4. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin.

Asolan seurakuntatalo

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Avoimet ovet perheille tiistaisin klo

9–12. Omat eväät mukaan.

Iltaperhekerho ja yhteinen ruokai-

lu ti 29.3. ja 12.4. klo 17. Lapsiperheiden ilta. Valmistetaan ruokaa ja ruokaillaan yhdessä. Lapset saavat leikkiä kerhotilassa. Ovet aukeavat klo 16, jonka jälkeen voi tulla valmis-

18

Seurakunnissa tapahtuu 24.3.–14.4.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 24.3.–14.4. x.x.–x.x.

Shirley Sparks & The Red Band esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

Perjantai 25.3.

• Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa.

Jaakko Hyttinen. Corvus Laurencij -kuoro.

• Via dolorosa klo 18 Myyrmäen kirkossa. Raamatuntekstejä Jeesuksen kärsimyksestä ja J. S. Bachin urkukoraaleja. Lukija Ulla Pohjolan-Pirhonen, urut Kari Jerkku.

termannit, Kari Jerkku, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Torstai 7.4.

• Argentiinalainen kitara -konsertti klo 19 Seutulan kappelissa. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa argentiinalaista kitaramusiikkia.

Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Lauantai 9.4.

• Agios o Theos – Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Herättäjäjuhlien ennakkotunnelmissa -konsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro ja mieskuoro Veisuuveljet. Osana konserttia Jukka Kankaisen säveltämä Rukoushetki päivän päättyessä, liturgina Esa Ruuttunen.

Sunnuntai 27.3.

Sunnuntai 10.4.

Lauantai 26.3.

• Sentimental journey klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Shirley Sparks & The Red Band. Amerikkalaisia 1930–50-lukujen jazz-klassikoita, gospeleita ja ikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantai 28.3.

• G. F. Händel: Messias-oratorio klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Solisteina Sari Rautio, sopraano, David Hackston, altto, Niall Chorell, tenori, Elja Puukko, basso, kamarikuorot Wähäpaimen ja Vox Lapsus sekä barokkiorkesteri Storia. Liput 20 e / 15 e. Lippuja voi ostaa kuorolaisilta sekä kirkon ovelta.

Sunnuntai 3.4.

• Yhteisvastuukonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa.

Vantaan Naislaulajat ja Mieskuoro Vantaan Laulun Ol-

• Hillel Tokazierin pianokonsertti klo 15 Hämeenkylän kirkossa.

• Laulusuzukikonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Tiia Ruikkala, laulu, Marjaana Merikanto, säestys, Päivi Kukkamäki, ohjaus.

• Puhallinorkesteri Louhen yhteisvastuukonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Tiistai 12.4.

• Kevätlaulut klo 18.30 Hakunilan kirkossa. Kultaisen Iän Laulajat.

Keskiviikko 13.4.

• Lasten virsikonsertti – varhaiskasvatus 70 vuotta klo 18 Korson kirkossa. Matti Laitinen bändeineen ja Mikkolan koulun musiikkiluokat.

tamaan ruokaa tai vain olemaan. Iltahartaus klo 19.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Tehdään pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Ruokakerho ke 30.3. ja 13.4. klo 17.

Kokataan Rekolan Marttojen opastuksella ja syödään yhdessä. Ke 30.3. afganistanilaista ruokaa ja 13.4. turkkilaista ruokaa. Hinta 2–5 e / henkilö / kerta.

Asolan Ankkurin aamupala to 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 17.

Elämysmaalaus ma 4.4. ja 11.4. klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Rukouksen avoimet ovet ma 4.4. ja 11.4. klo 13–16. Aluksi päivähartaus.

Kipuryhmä ti 5.4. klo 15. Esteitä muutokselle. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Vapaaehtoistoimijoiden kahvit ke 6.4. klo 17. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 7.4. klo 13. Pähkäillään ja ratkotaan muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä. Ohjaajana Birgit Leino.

Seniorikahvila ma 11.4. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 11.4. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, mutta lastenhoitoa ei ole.

Puutarhapiiri ke 13.4. klo 17.30. Puhetta nurmikosta. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 14.4. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala, lastenhoito järjestetty.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Kiirastorstain ehtoollinen 24.3. klo

14 Foibessa, Sairaalakatu 7. Kari Pekka Kinnunen ja Lilja Rikander.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja urheiluvaatetus mukaan.

Puutarhapiirin retki Vantaan Arboretumiin ke 30.3. Kokoontuminen klo 12 Viherpajan parkkipaikalla Meiramitie 1.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 1.4. ja 8.4. klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri ma 4.4. ja 11.4. klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 5.4. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Lähetyspiiri ke 13.4. klo 17.30 Lähetysyhdistys Kylväjän toimistossa.

Retki yhteiskuljetuksella Kylväjän toimistoon Tikkurilaan. Lähtö klo 17 Rekolan kirkolta. Ilmoittautumiset viimeistään 10.4. Vappu Olsbo p.

050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Kastettu Hemmi Gunnar Jalmar Hagert, Arttu Sisu Eliel Kekäläinen, Eva Katariina Kohtaniemi, Pihla Meeri Maria Suominen, Ave Puhm.

Hautaan siunattu Salme Maria Kaipainen 95 v, Kerttu Marjatta Nyman 91 v, Erkki Räikkönen 90 v, Tuula Liisa Mesiäinen 72 v, Aira Marjatta Peltonen 71 v.

Tikkurilan seurakunta

Corvus Laurencij -kuoroa kuullaan Pyhän Laurin kirkossa.

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan. Instagram: @

tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Huom! Hiljaisella viikolla 21.–27.3.

ja 2. pääsiäispäivänä ma 28.3. ei ole perhe- ja päiväkerhoja eikä pyhäkouluja.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 24.3. klo 15. Maria Koukkari, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko 24.3. klo 19.30. Janne Silvast, Terhi Viljanen, Terje Kukk ja Pyhän Laurin kuoro.

Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 25.3. klo 15. Jaakko Hyttinen. Corvus Laurencij -kuoro, johtaa Samppa Laakso.

Agios o Theos – Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon la 26.3. klo 18. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pääsiäisyön messu la 26.3. klo 23.

Terhi Viljanen, Satu Huttunen, Samppa Laakso. Messun jälkeen nyyttärit. Mehutarjoilu. Voit tuoda syötävää yhteiseen pöytään. Syödäkseen saa sekin, joka tulee tyhjin käsin.

Messu su 27.3. klo 12. Kristiina Kartano, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Sentimental journey su 27.3. klo 18. Shirley Sparks & The Red Band.

Amerikkalaisia 1930–50-lukujen jazz-klassikoita, gospeleita ja ikivihreitä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

2. pääsiäispäivän ehtoollisjumalanpalvelus ma 28.3. klo 12. 1900-luvulla käytössä olleen kaavan mukaan ja vuoden 1938 virsikirjan virsin.

Jaakko Hyttinen, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

G. F. Händel: Messias-oratorio ma 28.3. klo 18. Kuoroteosten klassikko lyhentämättömänä versiona. Solisteina Sari Rautio, sopraano, David Hackston, altto, Niall Chorell, tenori, Elja Puukko, basso, sekä kamarikuorot Wähäpaimen ja Vox Lapsus sekä barokkiorkesteri Storia. Johtaa Erkki Rautio. Liput 20 e / 15 e. Lippuja voi ostaa kuorolaisilta sekä kirkon ovelta ennen esitystä.

Messu su 3.4. klo 12. Terhi Viljanen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Messu su 10.4. klo 12. Heikki Leppä, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Laulusuzukikonsertti su 10.4. klo 18. Tiia Ruikkala, laulu, Marjaana Merikanto, säestys, Päivi Kukkamäki, ohjaus.

Pappilan juhlatila Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Siioninvirsiseurat su 10.4. klo 13.

Heikki Leppä.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 29.3. ja 5.4. ja 12.4. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Kirkon Ruokailu ti 29.3. ja 5.4. ja 12.4. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville. Vapaaehtoinen maksu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 29.3. ja 12.4. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 29.3. ja 5.4. ja 12.4. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 31.3. ja 7.4. ja 14.4. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 1.4. ja 8.4. klo 9.30–

11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Mikaveli keikkailee pe 1.4. klo 20 ja 21 Tikkurilan Walkers-nuorisokahvilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Ilta on suunnattu alle 18-vuotiaille.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 2.4. ja 9.4. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Winkut – nuorten leskien vertaistukiryhmä su 3.4. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 4.4. ja 11.4. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.4. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Tuula Sysimies Lähetysyhdistys Kylväjästä puhuu vesi- ja ruokaturvasta lasten parhaaksi.

Israel-ilta ti 5.4. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Aamurukouspiiri ke 6.4. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Naisten ilta ke 6.4. klo 18.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Hanna-piiri to 7.4. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 11.4. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Pääsy hissillä A-rapun kautta.

Diakonissa Sanna Tuusa soittaa huilua ja ohjaa tuolijumpan.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 11.4. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223.

Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. Kiirastorstaina 24.3. Olotila suljetaan klo 14. Suljettu pe 25.3. ja ma 28.3. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Marika Vanhatalon ja Pauliina Ruskomaan yhteisnäyttely Onnen avaimet esillä 1.4. saakka. Julle Salmisen naivistisia maalauksia esillä 4.4.–29.4.

Kylvetään yrttejä ja vaihdetaan kasvien pistokkaita ke 13.4. klo 10–14.

Voit tuoda omia pistokkaita vaihtoon.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 24.3. klo 18. Päivi Helén, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Messu su 27.3. klo 10. Mirka Härkönen, Maria Koukkari, Terje Kukk.

Laurin laulajat. Kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 29.3. ja 5.4. klo 18. Terje Kukk.

Riemuviikon iltaehtoollinen ke 30.3. klo 18. Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Laulupiiri pe 1.4. ja 8.4. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen kävelylenkki pe 1.4. ja 8.4. klo 18. Lähtö lenkille Olotilan edestä.

Messu su 3.4. klo 10. Veikko Karhumaa, Terje Kukk. Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.4. klo 18.

Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Viikunapuuilta ke 6.4. klo 18.30. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Maria Koukkari, Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Messu su 10.4. klo 10. Jyrki Kaukanen, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Englanninkielinen messu / Worship service in English su / on Sunday 10.4. klo / at 18. Heikki Leppä.

Yhteysilta ti 12.4. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.4. klo 18.

Jyrki Kaukanen, Iina Katila.

19

Seurakunnissa tapahtuu 24.3.–14.4.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 2. pääsiäispäivän lasten messu ma 28.3. klo 10. Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Terje Kukk, Hanne Pekanpalo.

Kerho isille ja lapsille ti 29.3. ja 12.4. klo 17.30–19.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 31.3. ja 7.4. ja 14.4. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Ilolan perhepäivä pe 1.4. ja 8.4. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 3.4. ja 10.4. klo 11–12.

Miesten saunailta ti 5.4. klo 17. Iltapala 5 e.

Kerho isille ja lapsille ti 5.4. klo 17.30–19. Mukana pastori Tuula Lapveteläinen.

Naisten lenkkisauna to 14.4. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 31.3. ja 7.4. ja 14.4. klo 9.30–11.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 31.3. ja 14.4. klo 18.

Pyhäkoulu su 3.4. ja 10.4. klo 11–12.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 29.3. ja 5.4. ja 12.4. klo 9.30–11.

Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 1.4. ja / and 8.4. klo 10–12 / at 10–12 am.

Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Come and let’s spend some time together and make our breakfast. Lisätietoja / More information: toomas.takala@evl.fi tai / or p. / tel 050 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 09 830 6223 Naisten iltapäiväkerho ke 30.3. klo 14. Keskustelua kahvikupin ääressä.

Naisten rukouspiiri pe 1.4. ja 8.4. klo 18.

Perhekerho ma 4.4. ja 11.4. klo 9.30– 11.

Miesten raamattupiiri ma 4.4. klo 13.30.

Naisten iltapäiväkerho ke 13.4. klo 14. Pastori Maria Koukkari tuo matkaterveisiä Israelista.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 29.3. ja 12.4. klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 29.3. ja 5.4. ja 12.4. klo 17.30.

Perhekerho ti 5.4. klo 9.30–11. Pas-

tori Terhi Viljanen vierailee.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 31.3. ja 7.4. ja 14.4. klo 9.30–11.

Muualla Kylväjän raamattupiiri ma 4.4. klo

14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

Runopiiri ti 5.4. klo 18 kokoushuone Voimalassa Tikkurilan kirjastossa, Lummetie 4.

Virsiseurat ja luento ”Vauraat papit, puhdasoppisuus ja taikausko – kristinuskon ilmentyminen Vantaan arkeologisessa aineistossa” to 7.4. klo 18 Övre Nybackassa, Nybackankuja 4. Luennoitsijana arkeologi Andreas Koivisto. Mukana pastori Heikki Leppä ja kanttori Samppa Laakso. Vantaa-Seuran kahvio avautuu klo 17.30.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 11.4. klo 13.30 kerhohuoneessa osoitteessa Malminiityntie 16 B. Voimaa luonnosta ja historiasta. Runoja ja lauluja. Pastori Ritva Niemi-Ronkainen ja lauluntekijä Tomi Pulkkinen.

Perheiden retki Särkänniemeen su 15.5. klo 8.30–20.30. Lähtö bussikuljetuksella Tikkurilasta. Osallistumme Särkänniemessä musiikkipainotteiseen jumalanpalvelukseen.

Hinnat: aikuiset 35 e, lapset (yli 120 cm) 35 e, lapset (100 cm–120 cm) 30 e. Hinnat sis. laiterannekkeen. Ilman ranneketta hinta 5 e / hlö. Pienille lapsille löytyy muutamia ilmaisia laitteita alueelta. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: maaret.hirvensalo@ evl.fi tai p. 050 572 2811. Kerrothan ilmoittautuessasi osallistujien nimet, osoitteen ja millaiset rannekkeet haluatte. Ilmoittautuminen päättyy 28.4.

Päiväretkiä koululaisille: 6.6. Tykkimäen huvipuistoon, 8.6. Lomamäen Lemmikkipuistoon, 10.6. sisäliikuntapuisto Huimalaan. Ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja www.tikkurilanseurakunta.fi -> Tytöt ja pojat ja tapahtumakalenterissa.

Perheleiri 19.–21.7. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Hinnat 80 e / aikuinen, 35 e / lapsi, 30 e / toinen lapsi jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset ja lisätietoja 11.4.–23.5. maaret.hirvensalo@ evl.fi tai p. 050 572 2811.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Kertaluonteista ja ilmaista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Bertta Alexandra Viljanen, Kasper Aulis Antero Leppänen, Samuel Theodor Hed, Aada Lina Olivia Virkki, Sofia Ida Aurora Ruonakoski, Noel Elias Nurmi, Minja Ruut Aurora Kivistö, Justus Johan Arvid Taskinen, Joonas Juhani Daniel Pesonen, Sebastian Erik Olavi Toivola, Melissa Julia Hämäläinen, Salla Maria Lilli Autero, Minja Olivia Hautaviita, Minea Amanda Hautaviita, Onni Elias Peltola, Kira Venla Amanda Ijäs.

Avioliittoon kuulutettu Petteri Antero Luhtala ja Niina Johanna Lonka, Joona Rami Petteri Hiltunen ja Meri Elina Haatanen.

Hautaan siunattu Matti Eino Tapio Sarekko 71 v, Reijo Juha Tallgren 70 v, Pirkko Anneli Iltanen 67 v, Timo Antero Silvennoinen 67 v, Eino Juhani Komulainen 62 v, Pentti Johannes Koivumaa 62 v, Lempi Marjatta Kauneela 88 v, Sirkka Mirjam Peltonen 82 v, Martti Salomon Haapaniemi 77 v, Terttu Lemmikki Heinimo 72 v, Eero Aukusti Korhonen 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu pe 1.4. ja ma 4.4. Ti 5.4. alkaen palvelemme osoitteessa Myyrmäentie 2 C, 5. krs. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa (ei päivystystä 28.3. ja 31.3.), ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Myyrmäen kirkon päivystys on tauolla muuton vuoksi 5.4. ja 8.4. Kiireellisissä tapauksissa voit jättää soittopyynnön p. 09 830 6426. Myyrmäen päivystys 12.4. alkaen osoitteessa Patotie 2. Samaan aikaan puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe

klo 12 St. Martinin kappeli (ei 25.3., 28.3.).

Seniorikerho to 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 13–14.30 St. Martin.

Kiirastorstain messu to 24.3. klo 14.

Antti Isopahkala, Reija Vienola, Ritva Holma.

Kiirastorstain messu to 24.3. klo 19.

Hannu Pöntinen, Mark Saba, Ritva Holma.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 25.3. klo 10. Maari Santala, Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Via dolorosa pe 25.3. klo 18. Raamatuntekstejä Jeesuksen kärsimyksestä ja J. S. Bachin urkukoraaleja. Lukija Ulla Pohjolan-Pirhonen, urut Kari Jerkku.

Pääsiäispäivän messu su 27.3. klo 10. Reija Vienola, Antti Isopahkala, Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Pyhäkoulu su 3.4. ja 10.4. klo 10 kerhohuone 4.

2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 28.3. klo 10. Mark Saba, Anne Viljamaa.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 30.3. ja 13.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Raamattu-lähetysilta ke 30.3. klo 18–19 pieni srk-sali. Apt. 25, Matti Viitanen.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Perhekahvila pe 1.4. ja 8.4. klo 9.30– 11.30.

Messu su 3.4. klo 10. Antti Isopahkala, Jere Hämäläinen, Kari Jerkku.

Siioninvirsiseurat su 3.4. klo 14. Puhujina Hannu Pöntinen ja Sakari Pinola.

Yhteisvastuukonsertti su 3.4. klo 18.15. Vantaan Naislaulajat ja Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit, joht. Ari Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.4. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 5.4. klo 18–19.30 takkahuone.

Kasvattajailta ke 6.4. klo 17.30. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio klo 18. Artistivieraana Ariel & Haaksirikko band klo 17.30. Tilaisuus siirretty Kivistön kirkosta Myyrmäkeen.

Laulupaja ke 6.4. klo 18.30–20 takkahuone. Pääsiäisen ilo. Virsiä ja lauluja.

Liikkuva pyhis to 7.4., to 21.4. ja ti 3.5. klo 18–19. Rukoillaan, lauletaan, leikitään ja tutustutaan luontoon.

Mukaan voi tulla koko perheen voimin. Alle kouluikäisille toivotaan vanhempaa mukaan. Säänkestävät

vaatteet, istuinalusta. Tapaaminen klo 18 Myyrmäen kirkon pohjoispäädyssä (Patotien puolella). Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Oili Karinen, p. 050 527 6961 tai oili.karinen@evl.fi.

Miesten keskustelupiiri to 7.4. klo 18.30–20 takkahuone.

Herättäjäjuhlien ennakkotunnelmissa -konsertti la 9.4. klo 18.30.

Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro ja mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen. Osana konserttia Jukka Kankaisen säveltämä Rukoushetki päivän päättyessä liturgina Esa Ruuttunen. Vapaa pääsy, kolehti Vantaan herättäjäjuhlien järjestelyihin.

Messu su 10.4. klo 10. Pipliaseuran kirkkopyhä. Pirkko Järvinen, Jere Hämäläinen, Kari Jerkku. Saarna Laura Leipakka. Kirkkokahveilla Laura Leipakka tuo terveisiä Lähi-idän raamattutyöstä sekä Pipliaseuran tukemasta lukutaitotyöstä ympäri maailmaa.

Puhallinorkesteri Louhen yhteisvastuukonsertti su 10.4. klo 18.15.

Orkesteria johtaa Okko Kivikataja.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Lähetystilaisuus ke 13.4. klo 17.30– 19. Vierailemme Lähetysyhdistys Kylväjän uudistetussa toimistossa. Käynti lähetyskenttien tuotteita myyvässä Co-linkissa. Yhteislähtö Louhelan asemalta klo 16.35 tai suoraan os. Tikkuraitti 11 A, 2. krs.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, puh. 050 438 7858.

Kiirastorstain messu 24.3. klo 18.

Margit Helin, Eveliina Pulkkinen.

Pääsiäisyön messu la 26.3. klo 23.

Pirkko Järvinen, Minttu Haapalainen, Anne Viljamaa. Musiikki Johanna ja Mikko Iivanainen. Nyyttikestit messun jälkeen, voit tuoda omia pääsiäisherkkujasi tarjolle.

Perhekahvila ma 4.4. ja 11.4. klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Kivistö-messu ke 30.3. ja 13.4. klo 19. Tule levähtämään reilun puolen tunnin messuun, jossa kuullaan raamatunteksti, rukoillaan, lauletaan ja vietetään ehtoollinen.

Rukouspiiri ti 5.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 5.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 6.4. klo 18.30– 21. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 7.4. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja

Vartin retriitti

Joulua juhlitaan lupausten täyttymisen ja pitkän odotuksen päättymisen juhlana. Pääsiäinen sen sijaan on suuren yllätyksen festivaali.

Vaikka Jeesus oli vihjaillut ylösnousemuksestaan ja kuoleman voittamisesta, se kaikki tuli hänen lähimmilleen silti täytenä yllätyksenä. Eikä ihme. Kuolema tuntuu niin kovin lopulliselta.

Tyhjän haudan yllätyksen vuoksi rististä, nöyryyttävän ja tuskallisen kuoleman merkistä, tuli kristityille elämän merkki.

Tyhjän haudan yllätyksen vuoksi kristilliset hautajaiset eivät ole koskaan pelkästään surujuhla.

Tyhjän haudan yllätyksen vuoksi uskoon kietoutuvat aina toivo ja rakkaus.

Kristinusko on uskoa hyvän yllätyksen mahdollisuuteen.

Englannin ensimmäisen ortodoksiluostarin vuonna 1971 perustanut äiti Maria Normanbylai-

nen piti yllätystä uskon ydinasiana. Hän oli platonismista tohtoriksi väitellyt filosofi, joka ei halunnut miettiä Pyhää Kolminaisuutta kovin tarkasti, koska ei halunnut pilata yllätystä, joka häntä kuoleman jälkeen odottaisi.

Hän ei muutenkaan pitänyt teologian koristelemista ”uskonnäkyjen hepenillä” vaan arvosti salaisuuden kunnioittamista. Äiti Maria sairasti elämänsä viimeiset vuodet syöpää. Kun hän tunsi kuoleman olevan jo lähellä, hän kirjoitti kirjeessä ystävälleen, että kuolema ei ehkä olekaan kovin iso askel. Elämä on sitä, että tulemme askel askeleelta lähemmäksi elämän matkan päätä, ”lähemmäs uutta nuoruuttamme”.

Sellaiseksi hän nimittäin ajatteli taivaan: ”Me olemme sitten nuoria, mutta ilman nuoruuden epätoivoa.”

Jaakko Heinimäki

Lotta Numminen

Suuren yllätyksen festivaali

20

Seurakunnissa tapahtuu 24.3.–14.4.

ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Lisätietoja p. 050 357 7726.

Vaatevaraston soppamessu to 7.4. klo 10.30. Jere Hämäläinen.

Brunssi la 9.4. klo 11–14. Aikuiset 5 e, kouluikäinen lapsi 2 e.

Vauvakirkko su 10.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Eveliina Pulkkinen.

Kivistön päiväkerho ja iltapäiväkerho avustavat.

Laula kaikki maa -yhteislaulutilaisuus su 10.4. klo 16. Laulamme yhdessä Laula kaikki maa -kirjan lauluja Kari Jerkun johdolla.

iät, yhteystiedot sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä maari.santala@evl. fi. Lisätietoja p. 050 347 6045 / Maari Santala.

Soppalounas Naisten Pankin hyväksi su 10.4. klo 12. Tilaisuudessa puhuu Helsingin Sanomien ent. päätoimittaja Reetta Meriläinen, yksi Naisten Pankin perustajajäsenistä.

Naisten raamattupiiri ma 11.4. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 12.4. klo 18.30–20 srk-sali. Kirsti Viitasaari kertoo valebanaanista.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Kiirastorstain messu to 24.3. klo 20.

Margit Helin, Eveliina Pulkkinen.

Pääsiäispäivän messu su 27.3. klo 12. Jere Hämäläinen, Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Argentiinalainen kitara -konsertti to 7.4. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa argentiinalaista kitaramusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 6.4. klo 19–21.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to 31.3., 7.4. ja 14.4. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe 1.4. ja 8.4. klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kahvila Olotila avoinna ma 4.4. ja 11.4. sekä ti 29.3., 5.4. ja 12.4. klo 11– 13.30.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 6.4. klo 18–20.

Mission impossible? -lähetysilta to 7.4. klo 17.30–19.30. Lääkärilähetyksen uranuurtaja Selma Rainion elämäkerran kirjoittajat Elina Heikkilä ja Maarit Nurmi sekä terveisiä Angolasta. Lapsille omaa ohjelmaa.

Parisuhdepäivä la 9.4. Työskentelyä ryhmässä ja oman puolison kanssa. Lastenhoito järjestetty. Hinta 60 e / perhe. Mainitse ilmoittautuessasi kaikki osallistujat ja lapsilta myös

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Lastentarvikekirppis su 3.4. klo 10–13.

Raamattupiiri ti 5.4. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Pääsiäinen selättää pelot Pääsiäinen putkahti tänä vuonna kuin ennenaikaisesti syntynyt lapsi. Maaliskuun puolella.

Onko Jumalan viestillä juuri tänä vuonna kiire? Luottamusvajeeseemme pikaviesti turvallisuudesta, suhteellisuudentajusta ja vieraanvaraisuuden voimasta.

Vaiko vain siitä, että elämä on kummallista, yllätyksellistä ja kaikessa tässä Jumalan läsnäolon suojaamaa.

Pääsiäisen tiellä kohtaamme itsemme ja toisemme kuin peilistä.

Suuressa Kertomuksessa katselemme Jeesuksen lähipiiriä. Valkoisia valheita, äkkipikaisuutta, pelkuruutta.

Myös yllättävää hellyyttä ja oivaltavaa huolenpitoa.

Tällaisessa todellisuudessa kristinuskon keskeinen tapahtuma toteutui.

Tällä tiellä on tila jokaiselle. Meille kaikenlaisille.

Pääsiäispolku on realismin ja ihmeen yhteinen ympyrä. Pääsiäinen selättää ennakkoluulot ja pelot. Kuolemakin vain puolipiste.

Pääsiäispolulla on kutsu, kutsu elää.

Piispa Irja Askola

Muualla

Pappien pesula to 24.3. klo 14–17

Myyrmäen asemahallissa. Papit pesevät ohikulkijoiden jalkoja. Hiljenny, ihmettele, puhdistaudu, herkistäydy tai huvitu.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Vierailu Helsingin rauhanyhdistykseen to 21.4. klo 18. Tutustumme lestadiolaisuuteen. Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634.

Perheiden kevätleiri 15.–17.4. Holman kurssikeskuksessa Klaukka-

lassa. Rakennellaan muun muassa oma keppihevonen, ongitaan, pelataan ja leikitään. Kaikenikäisille ja kaikenlaisille perheille. Leirille saavutaan pe-iltana klo 18 omilla kyydeillä. Hinta sisältää täysihoidon.

Kotiin palataan su-iltapäivällä päiväkahvin jälkeen. Hinnat: aikuinen 60 e, 4–17-v. lapsi 30 e. 3-vuotiaat ja sitä nuoremmat veloituksetta. Lisätietoja helena.fyhr@evl.fi tai p. 050 380 6500. Ilmoittautumiset www. vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Kastettu Elsa-Sofia Matilda Möttönen, Elisa Jirana Pönkkä, Hugo Sulo Elliot Laitila, Jose Antton Merenkivi, Alex Matias Merenkivi, Amanda Mariela Salminen, Jere Tapani Sarre, Bea Elina Alastalo, Oskari Antero Aaltonen, Nita Kristiina Boijer-Spoof, Sophie

Hautauspalveluja

Ranskalaishenkinen konsertti

PARIISIN TAIVAAN ALLA

la 9.4. klo 14 Lavalla: Anne Nielsen ja Merja Ikkelä Kesto: 1h 20min Liput: 27/25e Varaukset: 09 836 1919 Tikkurilantie 44 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Anastasia Joensuu, Sara Louise Anthoni, Veera Katarina Annanmäki, Noora Karolina Annanmäki, Lyydia Kukka Kaarina Salmiovirta, Alma Anna Ilona Lukkari, Ania Amelie Maria Vehmas, Milea Desirée Vaurio, Erin Carina Kirsikka Sallinen, Hilda Seija Maria Koskinen, Elina Ida Evelina Laine, Venla Emilia Turunen.

Hautaan siunattu Hilja Vellamo Nylander 97 v, Sirkka Salme Elisa Lehikoinen 94 v, Maria Vahtera 86 v, Anja Tuulikki Pöntinen 77 v, Dan Elof Tryggve Hedberg 69 v.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Skärtorsdagens nattvardsgång 24.3. kl. 18. K. Andersson, A. Ekberg.

Långfredagens gudstjänst 25.3. kl.

10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Påskdagens festmässa sö 27.3. kl.

10. K. Andersson, A. Paavola, M. Fagerudd, A. Ekberg. Johanna Fernholm, sång, Pieta Mattila, cello, Pilvi Listo, cembalo.

Messiasoratoriet må 28.3. kl. 18. Sari Rautio, sopran, David Hackston, alt, Niall Chorell, tenor, Elja Puukko, bas, kammarkörerna Wähäpaimen och Vox Lapsus och Barockorkestern Storia. Drigent Erkki Rautio.

Biljetter 15 / 20 e.

Högmässa sö 3.4. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. ViAnda kören.

Radiering i Radio Vega.

Kvällsmässa ons 6.4. kl. 18. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 10.4. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Ingen högmässa sö 13.3.

Skärtorsdagens nattvardsgång 24.3. kl. 19.30. K. Andersson, A. Ekberg.

Ingen högmässa sö 27.3. och 3.4.

Mässa i Taizéanda sö 10.4. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 12.4. kl. 12.30.

Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48, tfn 09 830 6512 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets samlas to 24.3. kl. 13.

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5 A Veckomässa ons 6.4. kl. 9. K. Andersson Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9:15–12.

Kontaktperson Elina Kuosa tel. 050 545 5031.

Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Barnens kyrkostund fre 1.4. kl. 9.30– 10 i dagklubben.

Familjecafé måndagar kl. 9.30–12.

Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé onsdagar kl. 13–15.

Barnens kyrkostund to 7.4. kl. 9.30 i dagklubben.

21 Övriga utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Allsång ons 30.3. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Gunnar Weckström och Anders Ekberg.

Veckomässa fre 1.4. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola, A. Ekberg.

Dickursbykretsen samlas ons 13.4. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Döpta Ellen Hellevi Harjula.

Döda Dolores Rosqvist 82 år, Linda Linnea Jääskeläinen 94 år, Ruth Ingegerd Lundberg 82 år.

VAMMAISTYÖ

Viittomakielisille Viittomakielinen pääsiäis-

messu su 27.3. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.4. klo 12–14 Cafe Popolossa Myyringissä, Liesitori 1.

Lounas ja yhdessäoloa.

Viittomakielinen perhekerho pe 8.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito.

Kuurojen diakonin vastaanotto 5.4. lähtien tiistaisin klo 14– 16 Myyringin asukastilassa, Vaskivuorentie 10 B. Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillisen

yhdistyksen hartaustilaisuus

Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your Engli ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywoo Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luon nonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your Engli ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywoo Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luon nonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your Engli ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywoo Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luon nonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una historia! Elämäntavat remonttiin Reggaeton Retriitti Bollywood Digikuvaus Get your English ready for summer! Italia Keramiikkaa Keväisiä herkkuja Luonnonvärit Lavatanssit Jooga Bailamama ¡Cuéntame una his

su 3.4. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Miesten ilta ma 4.4. klo 18–21 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

Myyrmäen kerho ti 5.4. kello 13–15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Pääsiäinen kaikille. Kaisa ja Erkki Halme. Kahvitarjoilu.

Peli-ilta ke 6.4 klo 17 Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. Pelaamme sananselityspeli Aliasta. Käytössämme on pelin pisteversio. Ilmoittautumiset viimeistään 5.4. vantaan.nakovammaiset@kolumbus.fi tai p.

09 873 6368.

Hiljentymishetkiä luonnossa to 7.4. ja 14.4. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa joen varrella. Kokoontuminen Pakarintuvan pihalla, Kuriiritie 1.

300 KURSSIA KEVÄÄLLÄ JA KESÄLLÄ

Löysitkö jo omasi?

Ilmoittaudu heti!

VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa. hautaustoimi@evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

www.ilmonet.fi Puh. 09 8392 4342

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI

www.vantaa.fi/aikuisopisto

Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkato-

distukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

VANTAAN AIKUISOPISTO ON YKSI SUOMEN SUURIMMISTA KANSALAISOPISTOISTA.

L AUL A IHMISILLE ILOSTA

Kari Kanala, Ville Kormilainen

Jaakko Heinimäki (toim.)

Juha Tapio

Laulukirja

A.D. Kingdom and Empire 4-dvd

– Sinun vuorosi loistaa -edition

Huikea 12-osainen sarja jatkaa siitä, mihin The Bible päättyi. Vaikuttava matka alkaa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ja ylösnousemuksesta ja kertoo hänen varhaisten seuraajiensa vaiheista. Toiminnantäyteinen ja näyttäviä erikoistehosteita sisältävä sarja herättää Apostolien tekojen tapahtumat ja henkilöt eloon!

32,30 (35,90)

32

30

Rakastetun artistin ja lauluntekijän Juha Tapion Laulukirjan toinen laitos sisältää 76 laulua vuosien varrelta.

Mukana ovat kaikki radiosta tutut laulut, myös uusimman Sinun vuorosi loistaa -albumin kappaleet, mutta myös harvinaisuuksia. Helppolukuisissa nuoteissa on melodia, sointumerkit ja sanat.

29,60 (32,90) KOSMOS

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Syntisen virsikirja

Viisikielinen

Viidennen herätysliikkeen oma laulukirja kokoaa yhteen hengellistä rikasta lauluperinnettä.

Monipuolinen kokoelma sisältää yli 400 rakastettua laulua yksiäänisellä nuottikuvalla ja sointumerkkinnöin varustettuna.

18,00 (20,00) PERUSSANOMA

29

60

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

18

Yhteislaulukokoelma elämän taitekohtiin ja juhlahetkiin.

Tuttujen virsien lisäksi kokoelma sisältää muun muassa rakastettuja iskelmiä ja kansanlauluja syvimpiä tunteita sanoittamaan. Jokaista laulua edeltää Heinimäen selvitys lauluvalinnan taustoista.

Yksiääninen nuottikuva ja sointumerkinnät.

26,40 (33,00) JOHNNY KNIGA

00

26 40

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Anova saa ja nuuhkiva löytää – Koiraihmisen rukouskirja Anova saa ja nuuhkiva löytää on koira-ihmisen hiljentymiskirja, jossa huumoriakaan ei ole unohdettu. Kirjassa on liuta koiran kanssa elettyyn elämään sopivia rukouksia, joita siivittävät pienet tarinat, kertomukset ja mietteet koiranomistajan arjesta ja juhlasta.

16,90 (22,90)

1690 puh. 020 754 2350

22

Aikamerkki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

Jukka Granstrom

Hammashoitoa

– Messiaan musiikissa ei ole mitään kitkaa, se liitelee ilmassa, pois tästä maailmasta, kuvailee kuorobasso ja säveltäjä Olli Kortekangas.

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

Taivaallisen PROTEESITYÖT kevyttä musiikkia NOPEASTI & KIVUTTOMASTI Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

k Tarvittaessa 3k a ka ai su ak m korotonta

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta ke 6.4. klo 16-20.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

SATUHAMMAS

www.stickdent.com

Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

Puhelinajanvaraus

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

(09) 321 4480

Vuokrata halutaan

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola

Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso 4

Händelin Messias-oratorio kuuluu säveltäjä Olli Kortekankaan pääsiäiseen.

Kerrotaan, että Georg Friedrich Händel sävelsi Messias-oratorion vain 24 päivässä. Siitä tuli kuitenkin hänen tunnetuin teoksensa.

– Vaikka Händel ei olisikaan ollut ihan niin nopea, suoritus on melkein käsittämätön.

Osaselitystä voi toki etsiä tuon ajan ajattelu- ja toimintatavoista, pohtii säveltäjä Olli Kortekangas.

– 1700-luvulla vanhan materiaalin kierrättäminen oli tavallista. Uutuuden hakeminen ei ollut samalla tavalla osa estetiikkaa kuin nykyään. Kaikkea orkesterointia ei tarvinnut kirjoittaa ulos, sillä soittajat tunsivat vakiintuneen käytännön.

Silti tuotos kertoo työnarkomaniasta ja mestaruudesta.

Kortekangas nostaa esiin oratorion musiikillisen arkkitehtuurin ja pienissä melodisissa asioissa toteutuvan tunteiden maailman.

– Messiaan musiikissa ei ole mitään kitkaa, se liitelee ilmassa, pois tästä maailmasta. Se on taivaallisen kevyttä, muttei silti mitään höttöä, se koskettaa ja ravistelee kuulijaa.

Barokin ajan suurimpina säveltäjinä pidetään juuri Händeliä ja hänen aikalaistaan Johann Sebastian Bachia.

– Herrat tiesivät toisensa, mutta luultavasti he eivät tavanneet koskaan. Vaikka he liikkuvat samassa tyylillisessä viitekehyksessä, minun mielestäni heidän musiikkinsa ovat erilaisia kuin yö ja päivä.

Bachin musiikki on lähtökohdiltaan lineaarista, Händelin soinnullista.

Messias-oratorio kertoo Jeesuksen syntymästä, toiminnasta, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja toisesta tulemisesta. Libreton koosti säveltäjän yhteistyökumppani ja ystävä Charles Jennens. Hän käytti 1600-luvun alun niin sanottua King James -raamatunkäännöstä.

– Tekstit on otettu Raamatusta, melkein sellaisenaan, ilman tulkintoja. Jokainen sukupolvi voi itse tulkita niitä. Yli puolet teksteistä on Vanhasta testamentista. Messiaasta kerrotaan profeettojen kautta.

Kortekankaan mielestä Messiaan musiikki tihkuu tunnetta niin, ettei siitä jää paitsi, vaikkei ymmärtäisikään teoksen sanoja. Silti teoksesta voi saada vielä enemmän irti, jos ottaa sisällöstä selvää, kuten aina.

Ensimmäisen kerran Olli Kortekangas muistaa kuulleen-

sa Messiaan 12-vuotiaana Chicagossa, jossa perhe asui isän jatko-opintojen takia.

– Menin konserttiin yhdessä isäni kanssa, ja jo siitä kerrasta Messias rupesi elämään mielessäni. Isäni tunsi Händelin musiikkia, joka ei vielä 1960-luvulla juurikaan kuulunut suomalaiseen musiikkitarjontaan.

Myöhemmin Kortekangas on kuullut Messiaan lukuisia kertoja. Hän sanoo osanneensa teoksen kuulijana ulkoa. Silti teoksesta on paljastunut paljon uutta tänä talvena sen ansiosta, että hän lähti ystävänsä innostamana Wähäpaimen-kuoroon harjoittelemaan teosta.

– Nuottien lukeminen sujuu, mutta en ole mikään koulutettu laulaja. Kuviolaulussa on omat haasteensa. Myös kuoro-osuuksissa on sellaisia käänteitä, että rupeaa itkettämään – eikä pelkästään siksi, että ne ovat välillä hankalia, toteaa kuorobasso.

Ulla-Maija Vilmi

Händelin Messias-oratorio ma 28.3. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Solisteina Sari Rautio, sopraano, David Hackston, altto, Niall Chorell, tenori, ja Elja Puukko, basso, sekä kamarikuorot Wähäpaimen ja Vox Lapsus ja barokkiorkesteri Storia. Johtaa Erkki Rautio. Liput 20 e / 15 e.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

23

Aikamerkki

Arkimagiaa ja pappien latinaa

Helsingin pitäjän pappilassa elettiin 1300–1400-luvulla herroiksi.

– Käytössä oli tosi hienoja tavaroita, kuten veitsi, jonka kahvassa on Kristuksen kuva. Lasinpalaset puolestaan paljastavat, että pappilassa käytettiin lasiastioita. Kylien talonpojilla ei ollut laseja. He käyttivät puuastioita ja ruoanlaitossa saviastioita, kertoo Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto.

Menneisyyden elämää tunnetaan Vantaalla poikkeuksellisen hyvin.

– Tutkimuksissa on selvitetty eri yhteiskuntaluokkien elämää. Gubbackassa Itä-Vantaalla asui talonpoikia, kirkonkylällä pappi ja Lillaksessa Länsi-Van-

Lillaksesta löytyneessä 1600-luvun pronssi-ikonissa on kauppiaiden pyhimys Pyhä Nikolaos.

taalla rikas kauppiassuku. Vaikeinta on saada tietoa tilattomista ihmisistä, vaikka heitä oli paljon. Heidän asumisestaan ei ole historiallisia lähteitä.

Esinelöytöjen lisäksi tärkeitä ovat kirjeet, kartat, verokirjat ja viralliset asiakirjat, joissa on kuninkaan tai piispan sinetti.

– Helsingin pitäjästä muutti ihmisiä Tallinnaan ja heidän perintönsä saattoi jäädä täkäläisille sukulaisille. Tallinnan arkistosta löytyy tällaisia perintökirjeitä, selittää Koivisto.

Kaivauslöytöjen selvittelyssä tarvitaan monenlaisia asiantuntijoita, kuten luututkijaa, maanäytteen tutkijaa, kasvien tutkijaa ja kansatieteilijää.

– Palapeliä kootaan sieltä täältä. Välillä tehdään hyviä arvauksia, Koivisto toteaa.

Tutkimusyhteistyön avulla on selvinnyt, että Pyhän Laurin kirkon kellotapulin kivilattian väleistä löydetyt luut ovat jäniksen käpälistä, sammakon reisistä ja lepakon siivistä.

– Luut kertovat arkimagiasta. Pyhän Laurin kirkon kellotapuli on noin sata vuotta vanhempi kuin kirkko, se on siis peräisin noin 1350-luvulta Pappilan riihen uunin perustuksesta on löydetty lehmän pääkallo.

– Kätkölöydöt kertovat magiasta. Piilotetun esineen haluttiin tuovan onnea ja pitävän tuholaiset poissa.

Arkimagialla on Andreas Koiviston mukaan mielenkiintoinen yhteys kirkolliseen elämään. Kyse ei ollut vain siitä, että kristinuskon levittyä Suomeen uuden uskonnon rinnalla olisivat eläneet vanhat uskomukset ja taikausko.

– Keskiajalla myös kristinusko nähtiin maagisena. Pappi puhui latinaa, eivätkä ihmiset ymmärtäneet sitä. Papin ajateltiin tekevän taikoja seurakunnan edessä. Esimerkiksi ehtoollisen asetussanois-

Kuvat Pekka J. Heiskanen/Vantaan kaupunginmuseo

Pyhän Laurin kirkon kellotapulista on löydetty sammakon reisiluita ja lepakon siipiluita. Ne kertovat keskiajan arkimagiasta.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan yhteydestä löytyi 1400-luvulle ajoittuva veitsenpää, joka on koristeltu Kristuksen muotokuvalla.

ta syntyi kansan suussa eri puolilla Eurooppaa väännös hokkuspokkus.

Tuon ajan uskomusmaailma näkyy monista asioista.

– Aidan kaivauksissa löydettiin kahdeksan vastasyntynyttä lasta. Varmaankin vanhemmat ovat salaa haudanneet heidät, sillä kirkkomaahan ei saanut haudata kastamattomina kuolleita lapsia, Koivisto kertoo.

Ihmisten elämään kuuluivat kirkossakäynti ja usko Jumalaan mutta myös usko moniin henkiin.

– Haluttiin kaikki mahdollinen apu ja turva siihen, että vuotuiskierto – viljeleminen, kalastaminen ja puiden kaataminen – sujui ja onnistui.

Ulla-Maija Vilmi

Andreas Koivisto luennoi vauraista papeista, puhdasoppisuudesta ja taikauskosta to 7.4. klo 18 Övre Nybackassa, Nybackankuja 4. Vantaa-Seura myy kahvia klo 17.30 alkaen ja ennen luentoa Tikkurilan seurakunnan kanttori Samppa Laakso laulattaa Siionin virsiä.

Sureva lapsi tarvitsee aikaa Perheterapeutti Eija Tuukkanen kulki viime vuonna Terhokodissa neljänkymmenen perheen kanssa matkan, joka päättyi toisen vanhemman kuolemaan. Työ on raskasta, mutta ei välttämättä niin surullista kuin luulisi.

– Olen etuoikeutettu, että saan tehdä työtä lasten ja nuorten kanssa. Silloin tuntee, että ikkunat ovat auki. Äidin tai isän kuolema on lapselle tai nuorelle yksi suurimmista menetyksistä, mitä elämässä voi tulla vastaan.

– Jos on tiedossa, että vanhemman sairaus johtaa kuolemaan, asiasta kertomista ei pidä jättää liian myöhään. Lapset käsittelevät asiaa pieninä palasina. Siksi he tarvitsevat aikuista enemmän aikaa raskaan asian käsittelyyn.

Kuolema ei ole helppo asia sen paremmin aikuiselle kuin lapsellekaan. Siitä huolimatta siitä on voitava puhua.

– Lapsille kuolemaa pitää avata enem-

Jukka Granström

Kun vanhempi kuolee, lapsi tarvitsee apua, aikaa ja sanoja. Myös vertaistuki on tärkeää.

– Lapsille pitää puhua kuolemasta oikealla nimellä, sanoo Eija Tuukkanen.

män ja käyttää oikeita nimiä. Jos esimerkiksi kerrotaan, että vanhempi nukkui pois, lapsi voi pelätä nukahtamista, Tuukkanen sanoo.

– Kuoleman käsittely ajoissa vähentää jälkipyykkiä. Lapset ja nuoret osaavat tehdä valintoja, jos tietävät mitä on edessä. Silloin ei tarvitse myöhemmin

ka ovat kokeneet saman. Leireillä pystytään käsittelemään surua kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla. Voidaan piirtää, leikkiä, musisoida tai vaikka rakentaa yhdessä muistelulaatikko.

Ihan pian kuoleman jälkeen tarvitaan Tuukkasen mukaan enemmänkin kriisiapua kuin suruleiriä. Suruleirin aika on, kun läheisen kuolemasta on kulunut noin puoli vuotta.

Takarajaa ei sen sijaan ole: jos suru on jäänyt surematta, voi leirille tulla, vaikka muu maailma kuinka ihmettelisi sitä, että joku vieläkin suree.

– Kukin suree tavallaan ja omassa aikataulussaan. Myös sen huomaaminen on lapselle tärkeä asia.

Merja Räty

surra sitä, että jätti käyttämättä yhdessäolon hetket, kun niitä vielä oli tarjolla.

Perheiden suruleiritoimintaa Eija Tuukkanen pitää äärimmäisen tärkeänä.

– Yksi arvokkaista asioista perheiden suruleireillä on se, että lapset ja nuoret pääsevät näkemään, että on muitakin, jot-

Espoon seurakuntien suruleiri perheille on 13.–15.5. Hvittorpin kurssikeskuksessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 8.4. nuorisodiakoni Hanne Malkille p. 040 517 0629, hanne.malkki@evl. fi tai www.espoonseurakunnat.fi/tukea > Suru ja kuolema > Suruleiri perheille. Hinta vantaalaisilta 80 e aikuiset, 40 e lapset.

Alle 3-v. maksutta.

24

Aikamerkki Timo Saarinen

Kappale kristinuskoa

Keltainen, vihreä ja punainen ovat pääsiäissalaatin värit. Valmis salaatti on lehden kannessa.

Pääsiäisen ruokapöytä on täynnä symboliikkaa. Me kokosimme ne salaattiin.

Pääsiäissalaatin punaiset raitajuuret vievät ajatukset Jeesuksen kärsimykseen – ja maku myös: ohueksi leikatut juurekset on terästetty punaviinietikalla. Mukana on myös ripaus minttua, joka tunnetaan neitsyt Marian yrttinä. Päivystihän Maria poikansa vierellä viimeiseen asti.

Rosmariini, jota myös löytyy

salaatinkastikkeesta, muistuttaa Jeesuksen ristinkuolemasta, sillä yrttiä pidetään muiston ja muistamisen symbolina. Joissakin maissa on yhä tapana laittaa vainajan käteen rosmariinin oksa.

Uutta alkua salaatissa kuvastavat nupullaan olevat idut ja versot. Annoksen kruununa oleva kanamuna on ikuisen elämän ja ylösnousemuksen symboli. Paprikasta ja kikherneistä löytyvä keltainen on pääsiäisen ilon väri.

Lotta Numminen

Vantaan kirkoissa syödään pääsiäisenä samassa pöydässä: • Rekolan kirkossa 26.3. klo 23 pääsiäisyön messun jälkeen yöpala.

• Kivistön kirkossa 26.3. klo 23 pääsiäisyön messun jälkeen nyyttärit.

• Pyhän Laurin kirkossa 26.3. klo 23 pääsiäisyön messun jälkeen nyyttärit.

• Hämeenkylän kirkossa 27.3. klo 10 pääsiäispäivän messun jälkeen tarjolla pääsiäisateria.

Pääsiäissalaatin resepti osoitteessa valomerkki.fi.

Pääsiäisen ajan hämmentävimmästä tuoteinnovaatiosta vastaa kylpytuotteisiin keskittyvä Bubble Genius. Saippuakauppias on ilmeisesti pannut kehitysosaston miettimään, miten pääsiäisen elementit voisi yhdistää luovalla tavalla.

Kun kylpytuottee-

Hanna Antila

seen on ympätty pääsiäisestä tutut Jeesus, puput ja suklaa, tuloksena on tietenkin Jeesus-pupu-suklaa-saippua.

Taiteellisesta suunnittelusta on vastannut Juan Balandran. Halleluja!

Balandran Krista Susi

Ei kun pääsiäispesulle.

Jerusalem, Vanhakaupunki, 3. asema Jeesus tuomittiin ja ristiinnaulittiin Jerusalemissa vajaat 2000 vuotta sitten, mutta sen ajan kaupunki on enimmäkseen kadonnut. 1300-luvulta alkaen fransiskaanimunkit alkoivat hahmotella, mitä katuja Jeesus oli kulkenut ristille.

Tuloksena Vanhaankaupunkiin syntyi Via Dolorosa, käveltävä ristintie. Pääsiäisen aikaan se on suosittu pyhiinvaellusreitti. 3. asemalla Jeesus kaatuu kantamansa ristin kanssa.

Dubrovnik, Katedraali, 10. asema Katolisista kirkoista löytyy lähes aina 14 pientä roomalaisin numeroin merkittyä taideteosta, jotka kuvaavat Jeesuksen kärsimystietä. Kroatian Dubrovnikissa paikallinen taiteilija Mišo Baričević on lahjoittanut katedraaliin akryyliväreillä maalatuista ja liimatuista puulastuista tehdyt Via Dolorosa -taulut. 10. asemalla Jeesukselta riistetään vaatteet.

Rooma, Pantheon, 14. asema

kuvat Timo Saarinen

Seurakunnan munalla saa baaritiskiltä alkoholittoman juoman.

Satu Huttunen ja Terhi Viljanen sekä Vantaan seurakuntien kärkihankekoordinaattori Katri Korolainen. Huttusen mukaan ihmiset ovat suhtautuneet yökerhossa oleviin pappeihin alkuhämmästyksestä toivuttuaan hyvin. Ihmisillä on tarve puhua, ja joskus käydään pitkiäkin keskusteluja.

– Kyllä ihmiset uskaltavat tulla juttelemaan, mutta kysyvät usein ensiksi, että oletteko te ihan oikeasti pappeja. Se hämmentää, että pappi on baarissa.

Tikkurilan seurakunnan ja Hotelli Vantaan yhteistyö alkoi Satu Huttusen aloitteesta ja hotelli on suhtautunut siihen avoimin mielin. Seurakunta on esimerkiksi järjestänyt hotellin Pub Hertaksessa Kauneimmat joululaulut goes kapakka -tilaisuuden.

Kasmir laulaa Amen.

3 x ristintie

Hieman erilainen munajahti dä lunastamassa itselleen baaritiskiltä alkoholittoman juoman, yökerhon piilottamalla munalla saa alkoholillisen juoman. Munajahdin pääpalkintona on ravintolalahjakortti.

Tikkurilan seurakunta on mukana Hotelli Vantaan munajahdissa kolmatta kertaa. Yllättävältä kuulostava yhdistelmä on oikeastaan luonteva: pääsiäisenä vietetään kirkon suurinta juhlaa ja Hotelli Vantaa on vantaalaisittain merkityksellinen paikka, jossa monet seurakuntalaiset käyvät.

Tänä vuonna paikalla ovat Tikkurilan seurakunnan papit

Krista Susi

Saippuakauppiaan pääsiäisyllätys

NÄIN RAITAJUURESTA SYNTYY KÄRSIMYKSEN SYMBOLI: Leikkaa ohuita siivuja ja anna niiden maustua punaviinietikassa suolan ja mustapippurin kanssa tunnin ajan.

Hotelli Vantaan Tulisuudelma-yökerhossa voi pääsiäisenä osallistua munajahtiin ja puhua papille. Paikan henkilökunta ja Tikkurilan seurakunnan papit piilottavat baariin pääsiäismunia sunnuntai-iltana 27.3.

Seurakunnan piilottaman pääsiäismunan löytänyt voi käy-

suksesta piilotella, sillä kertosäkeissä sanayhdistelmä mainitaan 16 kertaa. Kommandopipoon sonnustautuvan, Suomen salaperäisimmäksi nimetyn rap-persoonan takaa löytyy helsinkiläinen Tommi Liikka. ”Kuka sillä aasilla ratsastaa”, kysyy Tiisu. Ja bändin laulaja Henrik Illikainen vastaa: ”Vaikka aasiratsastajaksi on tarjolla monenmoista kandidaattia kuten Jeesusta, Sarasvuota, Dr. Philiä, tiedemiehiä ja poliitikkoja niin tuntuu, ettei kukaan nyt tiedä kuka asioita pyörittää tai keneen turvautua ja luottaa.”

Enemmän kuin pääsiäisen päähenkilöstä, kappale kertookin kelkasta pudonneista ihmisistä.

Julius Konttinen

Surun ja ilon salaatti

Suomalaiset artistit ovat herenneet hengellisiksi – ainakin jos kappaleiden tai albumeiden nimiin on uskominen.

Vadelmaveneellään suomalaisten sydämiin soutanut Kasmir julkaisi uuden singlen helmikuussa. YleX:n haastattelussa Kasmir kertoi kuuluvansa kirkkoon ja kokevansa jonkinlaista hengellisyyttä, vaikkei olekaan erityisen vahvasti uskovainen. Amen ei kerrokaan uskosta – vaan naisesta: ”Nainen, sä teet must uskovaisen, oon valmis antaa kaiken. Mä kysyn, mä kysyn, et nainen, enkeli vai paholainen, sä saat mut huutaa, amen.”

Suomen parhaaksi räppäriksi valitun Eevil Stöön helmikuussa julkaistu Iso vauva Jeesus -albumi nousi edeltäjänsä tapaan virallisen albumilistan ykköseksi. Levyn nimikkokappaleessa ei varsinaisesti viitata Vapahtajaan, vaan räppäriin itseensä: ”Stöö on iso vauva Jeesus.”

Musiikkivideolla näyttäytyy kuitenkin Kristus-hahmo, eikä sanomaa isosta vauva-Jee-

Pantheon on maailman vanhin kirkkorakennus, sillä se rakennettiin jo ennen kristinuskon syntyä kaikkien jumalien temppeliksi. Kirkoksi se muutettiin vuonna 609. Modernin oloiset Ristintie-teokset sijaitsevat sivukappeleiden pylväissä. Perinteinen ristintie päättyy Jeesuksen hautaamiseen, mutta Pantheonin 14. asema tarjoaakin iloisen yllätyksen: tyhjän haudan ja Kristuksen ylösnousemuksen.

Timo Saarinen