Lauri 2016 nro 3 (11.2)

Vantaan Lauri 3 • Armon asialla • 11.2.2016 • www.valomerkki.fi Hans v. Schantz

Pysyvät ihmissuhteet luovat lapsen itsetunnon pohjan 5 Viisikymppinenkin voi saada töitä 8

Suurin ongelma on yksinäisyys, se kun ihminen eristäytyy täysin.

Mitä Jumalasta voi sanoa? 10

Olavi Sydänmaanlakka:

Tarvitsemme toisiamme 6

Monikulttuurisuutta ei kannata vastustaa, sillä maailma on jo täällä – Pauli Juusela

2

Pääkirjoitus

Paula Lehto

2 Teemu Immonen ja Jami Lindfors valmistelivat lounasta yhdessä emäntä Pirkko Dimitrijeffin kanssa.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Maailma on jo täällä Monikulttuurisuutta ei pääkaupunkiseudulla kannata vastustaa, sillä maailma on jo täällä. Itse asiassa seudun kasvu, elinkeinoelämän vireys ja vaikkapa ravintolakulttuurin monipuolisuus edellyttävät erilaisuuden hyväksyvää ilmapiiriä.

Vieraskielinen väestö kasvaa Helsingin seudun 14 kunnan alueella kohisten. Nyt alueella asuu 164 000 vieraskielistä, mutta vuonna 2030 määrän ennustetaan olevan lähes 350 000. Vantaalla vieraskielisiä on nyt 30 000, viidentoista vuoden päästä 70 000 eli jopa 28 prosenttia väestöstä. Kasvusta arviolta 10–15 prosenttia tulee turvapaikanhakijoista, sillä suurin osa muuttoliikkeestä on työperäistä. Vantaalla puhutaan jo nyt yli sataa kieltä, yleisimpinä viro ja venäjä. Kirkon jäsenilläkin on kymmeniä äidinkieliä.

Euroopan rajojen valvontaa on syytä tiukentaa, aiheettomasti turvapaikkaa hakevat palauttaa ja rikollisuuteen puuttua, mutta ”rajat kiinni” on naurettava ajatus. Suomi on maa, jonka talous ja elintaso perustuvat ulkomaankauppaan ja yhteyksiin. Pääkaupunkiseutu on osa globaalia maailmaa: kulttuuriimme kuuluvat pitsat, pastat ja kebabit, tango, rokki ja räppi. Työpaikoilla on monia kansallisuuksia ja kouluissa lapsilla monesta eri kulttuurista tulevia kavereita.

Tätä kehitystä ei voi pysäyttää, joten sen kanssa pitää oppia elämään: maksimoida hyödyt ja minimoida haitat. Suomi suomalaisille -marssit ja rasistinen some- ja naisviha näyttävät tietä ankeaan yhteiskuntaan, jossa tuskin kovinkaan moni meistä haluaisi oikeasti elää.

Meidän pitää sen sijaan vahvistaa oikeusvaltiota, opettaa tänne tulijoille suomea, maan lakeja ja luovuttamattomia arvoja, kuten tasa-arvoa, ja tarttua nopeasti todella isoon ongelmaan, asuntopulaan ja asumisen kalleuteen. Se on pääkaupunkiseudun kehityksen suurin jarru ja oikeudenmukaisuuskysymys, joka koskettaa niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajia.

Valomerkissä tällä viikolla Yksi eroaa kirkosta siksi, että se on liian suvaitsevainen, toinen siksi, että se on liian ahdasmielinen.

Miten syyt jakautuvat ja miten etelä eroaa pohjoisesta? Valomerkki selvitti.

Onko pääkaupunkiseudulla erityisen paljon harhaoppisia pappeja? Miten valtalinjasta eroaviin näkemyksiin puututaan? Päivystävä Byrokraatti kertoo.

Kirkolla valmistuu nyt hävikkilounaita Lounasta valmistavat kirkolla remonttievakossa olevat Hämeenkylän koulun oppilaat.

Hämeenkylän kirkolla alkoi 3. helmikuuta toiminta, jossa yhdistyy monta hyvää asiaa: ruokahävikin vähentäminen, vapaaehtoistyö sekä koulun ja seurakunnan yhteistyö. Lopputuloksena on monipuolinen, ilmainen lounas ja mahdollisuus saada jotakin myös kotiinviemisiksi.

Lounaan valmistavat seurakunnan emännän Pirkko Dimitrijeffin johdolla Hämeenkylän koulun oppilaat. Heidän kotitaloustuntinsa pidetään kirkolla, koska koulu on remontissa. Mukana lounasvalmisteluissa on myös seurakunnan vapaaehtoisia.

Raaka-aineita saadaan Yhteinen pöytä -hankkeen kylmävarastolta Koivukylästä. Ne ovat ylijäämätavaraa, esimerkiksi vihanneksia ja maitotuotteita, jotka ovat jääneet myymättä. Tarvittaessa Hämeenkylän seurakunta voi hankkia myös joitakin raaka-aineita itse tai hyödyntää sitä, mitä omasta keittiöstä löytyy.

Hävikkiruokalounasta on tarjolla keskiviikkoisin helmikuun ajan. Jos väkeä käy riittävästi, toimintaa on tarkoitus jatkaa.

Jo heti ensimmäisellä hävikkilounaalla kävi mukavasti väkeä, pienistä lapsista eläkeläisiin. Paikalla oli myös seurakunnan työntekijöitä. Tarjolla oli broileririsot-

toa sekä vegaanista kasviskeittoa, salaattia ja oppilaiden tekemiä sämpyölöitä.

Vihanneksia oli tällä kertaa tullut niin paljon, että moni sai viedä niitä kotiinkin – bataattia, lanttua, purjoa, parsakaalia, valmiiksi pilkottuna tai kuorittuna ja pieniin muovipusseihin pakattuna.

Vapaaehtoistyöntekijänä paikalla ollut Raila Kuusisto uskoo, että hävikkiruokalounaalle on alueella kysyntää. Aikaisemmin kirkolla on ollut keittolounas, jolla on käynyt viitisenkymmentä ihmistä.

– Nyt väkimäärä varmasti lisääntyy, kunhan vaan tieto tästä leviää, Kuusisto arvioi.

– Lounas on samalla myös sosiaalista toimintaa. Yksinäisyyttä on nykyään niin paljon, niilläkin, joilla menee taloudellisesti ihan hyvin.

Koska tilaa ja avuntarvetta on rajallisesti, Hämeenkylän koulun oppilaat vuorottelevat siinä, ketkä ovat valmistelemassa hävikkiruokalounasta. Ensimmäisellä lounaalla apuna olleet seitsemäsluokkalaiset Teemu Immonen ja Jami Lindfors pitivät hävikkilounaan valmistusta ihan oikeille asiakkaille kiinnostavana tehtävänä.

– Me katoimme pöydät ja teimme salaatit. Saimme myös maistaa ruoat etukäteen. Olivat tosi

hyviä, Teemu Immonen kertoo.

Teemu ja Jami kertoivat pitävänsä kotitaloustunneista muutenkin. Opiskelu kirkolla, lähinnä nuorisotilassa, on ollut erilaista kuin koululla.

– Täällä voi pelata erilaisia pelejä, jos jää aikaa. Muutenkin on vapaampaa, Jami kuvailee.

– Toisaalta täällä keskitytään paremmin kuin koululla, kun ei ole muuta hälyä ympärillä. Kun tehdään suurempia satseja ruokaa kuin normaalisti, oppii myös annostelemaan paremmin, jatkaa Teemu.

Hämeenkylän koulun kotitaloustunnit on pidetty kirkolla marraskuusta asti. Järjestely jatkuu vielä kevään ajan.

– Oikein hyvin on mennyt.

Olemme olleet todella iloisia, että saamme olla täällä. Yksi oppilas juuri sanoi, ettei lähdetä ikinä pois, kotitalousopettaja Paula O´Connor kertoo.

O´Connorin mukaan kirkolla olemisen etuna on juuri yhteistyö: oppilaat näkevät, millaista elämää kirkolla on, ja nyt myös sen, miten ammattikeittiössä toimitaan. Siitä voi olla hyötyä vaikka tulevia kesätöitä ajatellen.

Hanna Antila

Hävikkiruokalounas Hämeenkylän kirkolla (Auratie 3) ke klo 11– 12.30 ainakin helmikuun ajan.

Päivän lounaslista ilmoitetaan etukäteen seurakunnan Facebook-sivulla.

3

Tässä ja nyt

Hans v. Schantz

Meditaatiota laulaen Aino Peltomaa, laulaja ”Olen laulanut aina, mutta en osannut ajatella, että laulamisesta voisi tulla niin suuri osa elämääni. Muusikon koulutuksessa pääsoittimeni oli poikkihuilu. Nelisen vuotta sitten virolais-ruotsalainen laulupedagogi Veikko Kiiver sai minut kurssillaan uskomaan, että minun pitää ja kannattaa laulaa.

Nykyään laulaminen on minulle hengittämistä. Parhaimmillaan se on aineellisen ja aineettoman yhteyttä, elämän alkulähteen luona olemista. Laulaminen saa mielihyvähormonit liikkeelle. Yhdessä laulamisen myönteisistä vaikutuksista on tieteellistäkin näyttöä.

Hiljainen laulu perustuu rukoukseen, joten kirkot sopivat hyvin sen harjoittamiseen. Yksi lempilaulupaikoistani on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko.

Hiljainen laulu kääntyy sisäänpäin. Se ei ole itsensä esiin tuomista eikä esittävää taidetta. Äänimeditaatiota harjoittamalla voi oppia läsnäoloa ja toivottavasti myös jotain omasta itsestään. Hiljaisen laulun kurssi on avoin kaikille, ei vain laulunharrastajille.”

Ulla-Maija Vilmi

Aino Peltomaa ohjaa hiljaisen laulun kurssia to 3.3.–28.4. klo 19–20.30 Rekolan kirkossa. Kurssille ilmoittaudutaan maksamalla kurssimaksu 30 euroa helmikuun loppuun mennessä. Tarkemmat tiedot: vantaanseurakunnat.fi/rekolan-seurakunta/musiikki-ja-kuorot.

4

AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

AP Photo/Mulugeta Ayene

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

Afarin alueella asuva maanviljelijä on menettänyt kuivuuden vuoksi koko satonsa.

Apteekin terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.     



haavanhoito korvahuuhtelu terveysmittaukset rokotukset Venosan– lääkinnälliset sukat (myös mittatilauksena) jalkojen terveystarkastus

Kuivuus koettelee Etiopiaa

Tiedustelut sairaanhoitajalta puh. (09) 42827878 Asematie 4-10, Kauppakeskus Tikkuri, www.asemaapteekki.fi

/ • ASKEL

 /     • U S K O S TA , TO I V O S TA J A R A K K AU D E S TA • A S K E L L E H T I . F I • I R TO N U M E R O  €

Tommy Hellsten koki hengen pimeän yön Lapsen yksinäisyys satuttaa

Yli 10 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua Etiopiassa.

Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura ovat molemmat myöntäneet 50 000 euroa hätäapua Etiopiaan. Etiopia kärsii pahimmasta kuivuudesta 30 vuoteen, sillä El Niño -sääilmiön vuoksi viime vuoden kevät- ja

Esikoislestadiolaisten hylkäämä naispappi

10

käskyä kiekkolegenda Kalevi Nummiselta

Jani Laukkanen

Euroopan suurin puukerrostalo 3

6

Talon rakentaminen myllertää perheen arjen

8

Sari Essayah:

S A A U S K O A , TO I V O A J A R A K A S TA A .

Hopeahäät kesällä!

Kirkonkylä on idylli valtaväylien välissä 10

TEEMU RINNE:

Heddan tarina päättyi

M AT T I J. K U R O N E N :

Kaupat auki, kirkot kiinni

MARIANNE HEIKKILÄ:

Mitä Jeesus sanoisi nyt?

TO R S T I L E H T I N E N :

Totuus kestää kuiskauksen

Uudistunut lehtipisteissä.

101000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Seuraava Vantaan Lauri ilmestyy 20.8. Uusia juttuja kesän ajan Valomerkissä.

sä on noin 50 000 ihmistä. Ruoka-avun lisäksi tuetaan maataloustuotannon elpymistä siemenviljaa ja eläinten rehua jakamalla ja parannetaan puhtaan veden saantia maaseudulla.

Kirkon Ulkomaanapu keskittyy veden- ja ruoanjakeluun sekä siementen toimittamiseen seuraavan satokauden turvaamiseksi. Apu kohdistetaan Oromian ja Amharan alueille.

Kaisa Halonen

Kansikisan voittaja vei kesätunnelmiin

Vantaan Lauri 12 • Armon asialla • 18.6.2015 • www.valomerkki.fi

Isoäidin reseptit saivat uuden elämän

syyssateet jäivät tulematta. Kuivuus on tuhonnut satoja ja tappanut karjaa. Ruoka-avun tarpeessa on yli 10 miljoonaa ihmistä.

Suomen Lähetysseuran katastrofiapu on myönnetty luterilaiselle Mekane Yesus -kirkolle, joka auttaa ensisijaisesti haavoittuvia väestöryhmiä, kuten aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia, imettäviä äitejä ja raskaana olevia naisia. Kirkon avun piiris-

Vantaan Laurin kansikuvakilpailu on ratkennut. Vuoden 2015 parhaaksi kanneksi lukijat äänestivät lehden 12/2015 kannen, jonka kuvasi Jani Laukkanen. Ääniä annettiin 284 kappaletta, joista voittajakansi sai 125 ääntä. Perusteluissa kiiteltiin muun muassa kuvan värejä, kesäistä tunnelmaa ja sitä, että se toi muistoja mieleen.

”Valoisa kansikuva. Antaa voimaa elämään. Tulee heti kesä mieleen. Kirkonkylä on idylli ja historiallinen paikka”. ”Kuvassa on rauhaa ja idylliä. Hienot värisävyt!”.

Kansikuvakisaan liittyneessä äänestyksessä lahjakortin Sacrum-kirjakauppaan voitti Anita Väänänen Vantaalta.

Hanna Antila

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Kuinka rakennetaan ja edistetään yhteiskunnan turvallisuutta? Kukaan ei halua joutua väkivallan uhriksi. Kukaan ei tahdo tulla kiusatuksi. Väkivalta pelottaa. Väkivaltainen käytös lisää turvattomuuden tunnetta. On sanottava selvästi, että väkivaltaa ei hyväksytä.

Ihminen, joka pelkää, menettää ilon elämästään. Pelokas ihminen ei elä täysipainoista elämää. Kuinka parannetaan arjen turvallisuutta?

Yhteisöllisyys on päivän sana. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että otamme lähimmäisemme paremmin huomioon. Se tarkoittaa si-

tä, että annamme toiselle ihmiselle hetken aikaa ja huomiomme. Jokainen pystyy vaikuttamaan arjen turvallisuuteen. Väkivaltaan on saatava nollatoleranssi.

Kysy itseltäsi, miten voisit itse edistää turvallisuutta. Miten rakennamme paremman tulevaisuuden? Kun tarpeeksi moni uskoo samaan tavoitteeseen, tapahtuu muutos. Kuin joet, jotka laskevat mereen. Olkoon väkivalta historiaa ja ystävyys tätä päivää! Ottakaamme askel kohti turvallisempaa Suomea.

Janne-Petteri Kupsanen, Hakunila

5

Väitellään

Hyväitsetuntoinen lapsi tietää olevansa paras, Raisa Cacciatore!

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore sanoo, ettei itsetunto kehity vertailemalla.

Empaattisuus on nykylapselle outo käsite.

– Nykylapset ovat empaattisempia kuin lapset ikinä. Tämän päivän vanhemmilla on aikaa, tietoa ja taitoa kasvattaa lapsistaan tunnetaitoisia ja avoimia. Lapsen empatiakyky kehittyy myös pitkälle aikuisuuteen. Vanhemmat voivat opettaa lapselle empaattisuutta esimerkiksi antamalla hyvää mallia ja kertomalla empaattisia, eläytyviä tarinoita.

– Ongelma on nyt se, että lapsuus eriarvoistuu, ja osalla lapsista on paljon vaikeuksia. Se näkyy lapsiryhmissä ja siitä kärsivät kaikki.

Varhaislapsuudessa luodaan pohja itsetunnolle.

– Näin on, mutta asiaa voi korjata myös myöhemmällä iällä.

Varhaislapsuuden turvallinen läheisyys, hyvät ja pysyvät ihmissuhteet ja hellyys luovat itsetunnon pohjan. Koti-, päiväkoti- ja kouluilmapiirin lupsakka iloisuus ja kannustavuus ovat hyvää ravintoainetta itsetunnolle.

Hyväitsetuntoinen lapsi tietää olevansa paras kaikessa.

– Jos lapsella on hyvä itsetunto, hän tietää kelpaavansa omana itsenään. Hän tietää, että on riittävän hyvä monessa asiassa, mutta ei maailman paras missään. Hän uskoo siihen, että jos haluaa jotain ja yrittää tosissaan, voi oppia ja kehittyä erittäin hyväksi. Hän tietää, että se vaatii työtä, ja on valmis tekemään sitä.

Lapsen parhaaksi ovat vanhemmat, jotka tekevät kaiken lapsen puolesta.

– Lapsen parhaaksi ovat vanhemmat, jotka rohkaisevat ja kannustavat lasta yrittämään itse ja tukevat tarvittaessa. He uskovat lapsen onnistumisiin ja kehuvat erityisesti yritteliäisyyttä. He eivät jätä lasta yksin pettymyksen, vastoinkäymisen ja epäonnistumisen hetkellä, vaan kannattelevat hankalan tunteen yli ja luovat uskoa.

Itsetunto pysyy läpi elämän samanlaisena.

– Itsetunto on tunne, uskomus ja oletus. Totta kai se vaihtelee. Perusitsetunnon ylläpitämisen taidot olisi hyvä luoda jo lapsuudessa. Tärkeää on tieto siitä, etteivät toiset ihmiset voi luokitella sinua huonoksi, ja usko siihen, että kelpaa joukkoon sellaisenaan. Tärkeää on myös opettaa pois vertailusta: ettei kilpailla siitä, kenellä on mitäkin paremmin, ja kuvitella itsetunnon tulevan siitä.

Kotitöitä ei saa lykätä lapsen vastuulle.

– Lapselle on hyvä antaa vastuita pienestä pitäen, sillä niiden kautta lapsi saa kokemuksen siitä, että selviää ja osaa erilaisia asioita. Näissä vastuissa on kuitenkin aikuisen oltava mukana tsemppaamassa. Yksin jätettynä lapsi ei opi työnteon iloa. Eivätkä kotityöt koskaan saa olla rangaistus. Siivouksesta on hyvä tehdä iloinen, yhteinen hetki, jossa jokaisella on oma tehtävänsä.

Nina Riutta

Eväitä lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisen tukemiseen -kasvatusilta ti 16.2. klo 18 Hakunilan kirkossa. Vieraana Raisa Cacciatore. Lastenhoito järjestetty.

Murrosikäisen suuttuessa aikuisen kannattaa antaa samalla mitalla takaisin.

– Aikuisen kannattaa yrittää rauhoittua ja ottaa vastaan nuoren vihaisuus. Hyvä ohje on validointi eli kuin papukaijana toimiminen. Kun nuori sanoo jotain ärtyneesti, aikuinen toistaa saman asian rauhallisesti. Ei tarvitse olla samaa mieltä, kunhan toistaa kuulemansa asian. Nuori rauhoittuu ja kokee, että hänen harmistumisensa otetaan tosissaan, eikä heti lähdetä vastaväitteisiin.

Vanhempien tulee huolehtia siitä, ettei lapsi koe pettymyksiä elämässään.

Paula Lehto

– Pettymykset ovat osa elämää. Vanhemmat voivat opettaa lasta sietämään pettymyksiä tarjoamalla tukea ja lohdutusta. On tärkeää opettaa myös itsemyötätunnon malli, eli se, että lapsi hyväksyy itsensä tavallisena, erehtyvänä ihmisenä.

Vastuiden kautta lapsi saa kokemuksen siitä, että selviää ja osaa erilaisia asioita.

Kolumni

Pannaan piste kurjistamiselle Viime viikkojen uutiset eivät ole olleet piristäviä. Kaikkialta tuntuu tulevan uutisia palkanalennusneuvotteluista, leikkaamisista, irtisanomisista. On kuin maamme olisi vallannut lamauttava, itseensä käpertynyt tunnelma.

Nyt tarvitaan rohkeutta. On tehtävä tulevaisuuteen luottavia ratkaisuja, jotka eivät jämähdä ainaiseen, jo parasta ennen -päiväyksensä ohittaneeseen uskoon, että vain kutistaminen, supistaminen ja leikkaaminen ovat mahdollisia. Ne ovat eilisen keinoja, eivätkä ne johtaneet minnekään. Nyt on käännyttävä kohti tulevaisuutta.

Toiveikkuus tarttuu. Jos uskomme ja lähdemme rakentamaan parempaa tulevaisuutta, meidän rohkeutemme ja toiveikkuutemme luo tuon paremman tulevaisuuden.

Ei kyse ole mystiikasta vaan yhteiskunnallisesta todellisuudesta: jos uskomme parempaan, uskallamme tehdä ratkaisuja, jotka rakentavat yhteiskuntaa sen sijaan, että romuttaisivat sitä.

Jos päättäjillä ei ole uskallusta muuttua, meidän kansalaisten on astuttava esiin. Pannaan piste kurjistamiselle

ja huudetaan yhteen ääneen, etteivät toisiin kohdistuvat leikkaukset ole rohkeutta. Rohkeutta on sanoa, että työmies on palkkansa ansainnut, että lapsiperheitä on tuettava ja että kaikilla on oikeus saada osansa.

Yhteiskunnallista rohkeutta on se, että teemme ensin velvollisuutemme ja vasta sitten katsomme, paljon-

”Tämän päivän usko on huomisen todellisuutta.” ko kirstun pohjalle jäi. Tuollainen rohkeus luo työllisyyttä, rohkaisee nuoria kouluttautumaan, perheitä hankkimaan lapsia ja ihmisiä luottamaan tulevaisuuteen. Se luo sen tulevaisuuden, johon me nyt uskomme. Tämän päivän usko on huomisen todellisuutta.

Toinen mahdollisuus on heikentää jo valmiiksi heikoimpien elineloja, lamauttaa yhteiskunta ja saada ihmiset epävarmoiksi tulevaisuudestaan. Hyvinvoinnin romuttaminen on vuori, joka tukkii näköalamme tulevaisuuteen.

Annetaan nyt uskomme siirtää vuoria syrjään tukkimasta kaunista näköalaa.

Annetaan muutosten tuulten puhaltaa tunkkainen ilma syrjään ja aletaan taas rakentaa. Lakataan repimästä.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6

Ehdottomuus jäi nuoruuteen Olavi Sydänmaanlakka on vakuuttunut siitä, että ihminen tarvitsee ihmistä.

TEKSTI Nina Riutta KUVA Hans v. Schantz

iime aikoina Suomen Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on huomannut miettineensä elämää aina sen kautta, miten muut näkevät hänet ja hänen tekonsa. Erityisesti hän on toiminut niin suhteessa vanhempiinsa.

– Muutin kotoa pois jo 17-vuotiaana, mutta silti äiti on aina ollut elämässäni sellainen pinta, johon olen asioitani peilannut.

Sydänmaanlakan äiti kuoli vajaa vuosi sitten. Käytännössä poissaolo näkyy ja tuntuu siinä, että äidille ei enää voi soittaa esimerkiksi siitä, kuinka kaalilaatikko tehdään oikeaoppisesti. Sydänmaanlakka soitti äidille myös silloin, kun joku oli mennyt erityisen hyvin.

– Elämä toteutuu suhteessa toiseen ihmiseen. Ja tähän ikään, viisikymppiseksi tullessa, konkretisoituu myös se, että monia tällaisia itsensä peilaamisen pintoja alkaa hävitä.

Olavi Sydänmaanlakka kokee, että hänellä oli tyypillinen suomalainen lapsuus. Matkaan mahtuu myös haasteita.

– Peruskouluiässä koulunkäynti ei napannut yhtään. Minulla oli sosiaalinen vimma ja kuohuva murrosikä. Lintsasin ja olin rauhaton. Maailmani oli jossain muualla kuin koulussa.

– 80-luvun nuorisokulttuuriin kuului, että kaikki halusivat olla vähän kapinallisia. En minä oikeasti ollut pahis, mutta kyllä kovasti yritin, Sydänmaanlakka sanoo ja nauraa kovaäänisesti päälle.

Nykyisin Olavi Sydänmaanlakka on Suomen Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja. Ennen sitä hän toimi

HelsinkiMissiossa kriisityönjohtajana.

– Olen tehnyt paljon töitä ihmisten kanssa, joilla on mittava väkivaltarikoshistoria. Kun siihen suhteuttaa, niin en minä niin hirveän kova kundi ollutkaan.

Seurakuntanuoret Olavi Sydänmaanlakka löysi murrosiän kuohuntojen jälkeen.

– Kouvolan seurakunta oli silloin aikalailla elämääni määrittelevä yhteisö: näin elämää eletään ja piste. Ehkä minä tarvitsin sitä. Myöhemmin olen nähnyt monet niistä asioista hyvinä. Mutta minun oli pakko kasvaa siitä yhteisöstä erilleen, jotta asioiden uudessa valossa näkeminen oli mahdollista.

Seurakuntanuoriaikana Sydänmaanlakka oppi myös jotakin elämän yksinkertaisuudesta. Kuinka se, että ihminen kokee olevansa tyytyväinen itseensä ja täynnä rakkautta, on kiinni tosi pienistä kokemuksista.

– Joskus tuntuu siltä, että oma elämänikin on arvokasta, kun saan vain seistä jonkun arvostamansa ihmisen vieressä julkisesti. Just niin pikkumaisia me olemme, että tarvitsemme toisia ihmisiä, joiden kautta omanarvontunteemme vahvistuu.

– Suurin ongelma onkin varmaan yksinäisyys, se kun ihminen eristäytyy täysin.

Silloin elämä tavallaan raukeaa tyhjäksi ja suhteellisuus häviää.

Nuorena diakonina Olavi Sydänmaanlakka tuli nuorisotyöntekijäksi Tikkurilan seurakuntaan. Hän muistelee, että seurakunnan kuvioissa oli mukana paljon nuoria miehiä, joilla oli menneisyys kadulla ja jotka tulivat seurakuntaan ”pyhittymään”. Siinä oli vähän pullistelun makua.

Sydänmaanlakka muistaa kyllä itsestään-

kin jotain samantapaista. Nuorten miesten itsetunto pohjautui johonkin rakennettuun kuvaan.

Sydänmaanlakkaa alkoi aika nopeasti ärsyttää. Se, että ensin ollaan jengiläisiä, sitten tullaan uskoon ja sen jälkeen koko maailma muuttuu.

– Sanon suoraan, että se on paskapuhetta. Minulle usko ei koskaan ollut sitä, että elämäni olisi muuttunut paremmaksi. Kun laittaa rinnakkain eri ajanjaksoja elämässä, niin kyllä jokaiselle ajanjaksolle löytyy omat pahuutensa.

Kun Olavi Sydänmaanlakka miettii parikymppistä itseään, toteaa hän nyt, että olisi voinut olla sille yltiöpäiselle nuorelle miehelle hiukan armollisempi. Hän kokee joutuneensa tilille melkein kaikis-

7

– Jos ennen olin yltiöylimielinen, niin nyt olen yltiöleväperäinen, Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

” 80-luvun nuoriso­ kulttuuriin kuului, että kaikki halusivat olla vähän kapinallisia.”

ta niistä periaatteista, jotka olivat silloin niin selkeitä.

Nykyisin Helsingin rautatieaseman edessä Jeesuksesta saarnaavat ja taivaspaikkaa tarjoavat lappujenjakajat aiheuttavat Olavissa hämmennystä.

– Mieleeni tulee, että sekaisinhan se ihminen on, hyvänen aika. Mutta en minä voi sanoa niin ääneen enkä oikein ajatellakaan niin, koska näen siinä itseni. Näen, että juuri noinhan se menee. Kun ihminen jättää vahvasti jotain taakseen ja jonkun uuden siivittämänä tarttuu tulevaisuuteen, niin silloin on vain se hetki ja kuva maailmasta juuri niin kapea.

Kaksikymppisen mustavalkoisuus ja periaatteet ovat nyt mennyttä. Maailma on avautunut. Sydänmaanlakan 19-vuo-

Kuka?

Olavi Sydänmaanlakka, 50, Suomen Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja. Asuu Keravalla. Naimisissa, kaksi tytärtä.

Mitä?

Olavi Sydänmaanlakka oli perustamassa Tikkurilan seurakunnan Walkers-kahvilaa 20 vuotta sitten.

Motto? ”Minua ei ole, jos ei sinua ole.”

tias tytär on antanut palautetta, että isä ymmärtää ja hyväksyy liikaa.

– On tullut kuunneltua valtava määrä ihmisiä. Nykyään ei oikein pysty ketään kivittämään. Jos ennen olin yltiöylimielinen, niin nyt olen yltiöleväperäinen.

Suuntaviivana on, että elämä toteutuu suhteessa toiseen ihmiseen.

Sydänmaanlakka muistaa, kun oli Pietarissa auttamassa katulapsia. Hän oli mukana ryhmässä, joka järjesti lapsille ruokaa ja sängyn lastenkodista, mutta lapset karkasivat tuttuun viemäritunneliin nukkumaan yönsä.

– Mikä ihmisen ajaa siihen? Ei mikään muu kuin rakkaus veljiin. Tunne, että heidän kanssaan koen itseni arvokkaaksi ja merkittäväksi. Vertaisuus. Tämän ymmärtäminen on mullistanut elämääni. T

8 – Älä lähde mukaan hokemaan, ettei viisikymppiselle ole töitä, naiselle varsinkaan, Pauliina Moona neuvoo.

Uusiin töihin viisikymppisenä Pauliina Moona oli 54-vuotias, kun hänet sanottiin irti työpaikastaan. Kaikki sanoivat, ettei sen ikäinen enää saa töitä. Toisin kävi.

Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuva Sirpa Päivinen

M

yynnin ammattilaisen tunnistaa. Kun Pauliina Moona istahtaa haastattelua varten Cafe Caruselin pöytään, hän huomauttaa, että lautasliinat ovat heidän firmansa tuotteita. Seuraa lyhyt tarina yhteistyöstä kahvilan kanssa.

Kun Moona runsas vuosi sitten sanottiin irti työstään 24-vuotisen myyntityörupeaman jälkeen, hän uskoi elävänsä työttömänä lopun ikäänsä. Nyt hän on kuitenkin uuden työnantajan palveluksessa.

Irtisanominen voidaan tehdä monella tavoin. Pauliina Moona

sai sähköpostilla kutsun yt-neuvotteluun, joka koski vain avain­ asiakaspäällikön tehtävää eli häntä. Hiljattain pidetyn myyntikokouksen yhteydessä asiasta ei ollut mainittu.

Samoissa tiloissa työskentelevässä muutaman hengen porukassa menettely tuntui kohtuuttomalta. Niin kuin sekin, että hiukan aiemmin osittain samoihin töihin oli palkattu uusi työntekijä.

– Ymmärrän, jos töitä ei ole, mutta se olisi reilua kertoa silmäkkäin, Moona sanoo.

– Istuin yt-kutsun tullessa autossa parkkipaikalla. Jouduin sokkitilaan ja ajoin kotiin kylmä hiki päällä.

Tilanteen kuultuaan Moonan puoliso käski hänen mennä työ-

terveyslääkärille. Niinpä seuraavana aamuna seitsemältä Moona lähti myyntikonttorille, keräsi henkilökohtaiset tavaransa, ettei tarvitsisi enää nähdä työtovereita, ja meni lääkärille.

Häpeä oli hirveä.

– Työterveyslääkärin ammattitaito oli ratkaiseva tekijä toipumisessani, Moona sanoo.

Puolen vuoden irtisanomisaikana lääkäri halusi nähdä Moonan muutaman kerran ja tarkisteli, kuinka tämä voi. Yhteensä Moona lepäsi kolme kuukautta.

Irtisanomisen aiheuttama stressi purkautui itkuisina yön tunteina ikkunasta toiseen kulkien.

Moona tapasi myös tuttua psykoterapeuttia, joka antoi yksinkertaisia ohjeita.

– Sillä on valtava merkitys, miten ihminen sanotaan irti, Moona sanoo.

– Että saako toinen säilyttää itsekunnioituksensa. Minulle tämä oli traumaattinen kokemus.

Moonalle oli tärkeää päästä nopeasti pois ja mennä eteen-

päin polttamatta siltoja takanaan.

Moona on ollut viisi vuotta mukana sosiaalisessa mediassa Facebookin kautta. Hän on kertonut itsestään ja elämästään varsin vapautuneesti. Myös irtisanomistaan hän käsitteli somessa, tosin viitteellisesti.

Iloiset koira- ja kommelluspäivitykset vaihtuivat haikeisiin runoihin ja kuviin sekä virrensäkeistöjen rukouksiin. Entisen työnantajansa nimeä Moona ei maininnut.

Itse asiassa some on ollut Moonalle yksi tärkeä tukija pahimmassa pimeydessä.

– En olisi uskonut, miten valtava merkitys oli tykkäyksillä, peukuilla ja sydämillä ja niitä lähettäneillä ihmisillä.

Kovin paikka irtisanomisen jälkeen oli, kun Moonan piti kertoa äidille työn menetyksestä.

– Äiti asuu kaukana Lapissa ja me soitellaan. Pelkäsin, että hänen maailmansa murenee.

– En kertonut asiaa puheli-

messa, mutta kun matkustin pohjoiseen, äiti sanoi, että äänestä oli kuulunut, että jotain nyt on. Kyllä se lapsensa tuntee.

Moona oli melkein viikon äidin luona ja tankkasi voimia.

Mielessä alkoi viritä ensimmäisiä ajatuksia työnhausta.

– Kyllä tämä tästä varmaan järjestyy. Mie rukoilen, äiti sanoi.

Pauliina Moonan elämä oli mennyt niin, ettei hän ollut koskaan joutunut tosissaan hakemaan töitä. Nyt hän ei tiennyt, mitä tehdä.

Tilanne oli Moonan mielestä katastrofaalinen. Ajatukset kiersivät samaa rataa: viisikymppinen ei saa töitä. Sitten hänen ystävänsä Tuula Helppi tarjoutui hänen henkilökohtaiseksi työnhakuvalmentajakseen.

– Kaksi kuukautta ja olet valmis työnhakuun, Helppi sanoi.

Epäilystään huolimatta Moona lähti leikkiin. Joka toinen sunnuntai hän tapasi valmentajansa. Lähdettiin liikkeelle CV:stä.

9

Yksinkertaisesti ranskalaisin viivoin käytiin läpi Moonan vuosien työhistoria. Helppi myös antoi hänelle tehtäväksi pitää yöpöydällä vihkoa ja kynää. Aina, kun tuli mieleen, missä oli ollut mukana, piti kirjoittaa vihkoon.

– Heräilin yöllä ja kirjoitin.

Olin tehnyt vaikka mitä! Aloin innostua, Moona kertoo.

Seuraavaksi oli vuorossa valokuva. Voi kauheaa.

Kuvaa varten piti käydä kampaajalla ja tehdä kasvoille siisti, kevyt työmeikki. Hyvää kuvaa tarvittaisiin hakemuksiin. Tehtiin käyntikortti ja nettiin LinkedIn-profiili, joissa oli sama kuva.

– Hyvä ihme, minustahan tehdään tuotetta. Minua brändätään, Moona oivalsi.

Seuraavaksi alettiin puhua avainsanasta verkostoituminen.

Miten muka?

– Pian istuin nätisti OTTY:n eli omaehtoisen työllistymisen tuen kurssilla muiden yli viisikymppisten keskellä. Porukasta tuli minulle vertaistuki, Moona kertoo.

– Meille rakennettiin työkalupakkia työnhakuun ja meitä treenattiin etsimään piilotyöpaikkoja: Millaisten yritysten logoja näette? Siellä voisi olla teille töitä.

Kurssilla sanottiin, että 80 prosenttia ”ottyista” saa töitä.

Heti henkilökohtaisen valmennuksen aluksi Pauliina Moona oli opetellut räätälöimään kohdennetun hakemuksen. Oli tärkeää katsoa, mitä ilmoituksen jättänyt työnantaja tarvitsi.

Kun varsinainen työnhaku alkoi, Moona sai haastattelukutsun lähes jokaiseen hakemaansa avoimeen paikkaan persoonallisesti tehdyllä hakemuksellaan. Tässä flow-tilassa hän auttoi myös ystäväänsä löytämään uuden työn.

Vaikka Moona lähetti paljon hakemuksia ja pääsi haastatteluihin, hän joutui pettymään monet kerrat. Kaikkein kuluttavinta hänestä olivat lukemattomat finaalit.

Tieto, että jokainen valinnassa loppusuoralle päässyt on tosi ammattilainen, ei keventänyt putoamisen tuomaa pettymystä.

– Kahden parhaan joukossa ollaan jo maitohapoilla. Putoamisen jälkeen itsensä kokoaminen uuteen yritykseen tuntui lähes mahdottomalta.

Saara Vuorjoki

”En olisi uskonut, miten valtava merkitys oli somen tykkäyksillä, peukuilla ja sydämillä.”

Kuinka vantaalainen?

Lopulta kuitenkin onnisti.

– Kun sain myyntipäällikön paikan, olo oli epätodellinen.

Prosessoin, että herraisä, olen yli viisikymppinen. Mihin ne minun kanssani joutuvat? Lukivatkohan ne saamansa paperit?

Iän mahdottomuus oli imeytynyt Moonaan, ja hän oli ohentanut itsensä luvuksi. Moni rekrytoija kyllä toimiikin samalla tavoin kuin ”kaikki muut”: ei pidä viisikymppistä työkykyisenä.

– Sen voi ajatella myös toisin päin: 54-vuotiaalla on runsaasti kokemusta ja silti vielä paljon työvuosia jäljellä, Moona sanoo.

– Sen ikäisellä on malttia keskittyä työhön, kun muu elämä on asettunut uomiinsa.

Moonan työpaikka Fiblon Oy valmistaa kattaus- ja Fibra-pyyhintätuotteita ammattikäyttöön maalla, merellä ja ilmassa.

Fiblon pitää tärkeinä pehmeitä arvoja kuten luottamusta ja työniloa.

– Mistä enää löytyy yritys, jolle työnilo on arvo? Meillä on työhyvinvointi sydämen asiana. Kukaan ei saa vetää itseään piippuun. Ja tehtaamme sähkö tulee tuulivoimasta.

Moona sanoo, että hänellä kävi mäihä, kun hänet sanottiin irti. Kristittynä hän käyttää myös sanaa johdatus.

– Ovet voivat avautua odottamattomilla tavoilla. Minä löysin kotini.

Pauliina Moona hymyilee. Hänen on aika jatkaa matkaa. 1

Pauliina Moonan työnhakuvinkit • Tee hakemuksesta omannäköisesi.

Persoona peliin. Tarina kiinnostaa.

• Älä lähetä CV:tä. Kuka jaksaa lukea ansioluetteloita? Se lähetetään pyydettäessä.

• Tiedä, että yleensä täytyy lähettää 20 hakemusta, että pääsee yhteen haastatteluun.

• Käytä lukuja ja konkretiaa. Niistä saa kiinni. ”Vuoden aikana kaksinkertaistin myynnin.” Pysy totuudessa.

• Kun hakemaasi paikkaan valitaan toinen, älä luovuta. Työhaku on maraton.

• Hae lähellesi ihmisiä, jotka kantavat.

Tuki on tarpeen, kun olet huonossa hapessa.

• Hoida päätäsi, lenkkeile, unelmoi ja hae työhistoriastasi onnistumisia.

Risto Koo Järvinen, 50, ei nolostele päiväkirjojaan 36 % Korsolainen Asun Vallinojalla vaimoni, 19-vuotiaan tyttäreni ja kahden koiran kanssa.

Olen tehnyt stand up -komiikkaa 12 vuotta ja nykyisin elän sillä. Teen noin 120 keikkaa vuodessa. Alun perin olen rakennusmestari ja olen työskennellyt myös palotarkastajana ja ammattilehden toimittajana. Suuri haaveeni täyttyy lähiaikoina, kun kirjani Lasiinsylkijä julkaistaan. Se pohjautuu blogiini, joka kertoo juomisen lopettamisesta.

14 %

50 % Keravalais-afrikkalainen

Helsinkiläinen Synnyin Helsingissä.

Asuimme Kalliossa ja ehdin aloittaa koulun siellä.

Muutimme Keravalle, kun menin toiselle luokalle. Olen 44 % keravalainen ja 6 % afrikkalainen, sillä kun olin teini-iässä, asuimme isän työn vuoksi kahteen otteeseen Afrikassa, ensin Nigeriassa ja sitten Keniassa. Joskus 15-vuotiaana aloin pitää päiväkirjaa. Se oli nolointa, mitä kundi voi tehdä, ja pelkäsin hirveästi paljastuvani. Nyt luen nuoruuden päiväkirjojani ääneen Päiväkirjaklubeilla.

En pidä sitä avautumisena, koska en koe, että se päiväkirjojen tyyppi on edes minä.

Kaisa Halonen

Kysyn vaan

Miksi ammattikoululaiset polttavat enemmän?

Nuorten päihteidenkäyttöä koskevan tutkimuksen mukaan tupakointi on vähentynyt, mutta kun verrataan ammattioppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevia, ero on suuri. Esimerkiksi Vantaalla 40 prosenttia ammattioppilaitoksessa opiskelevista polttaa, lukiolaisista alle kymmenen. Mistä tämä johtuu, asiantuntija Otto Ruokolainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta?

– Tämä ero on ollut havaittavissa siitä lähtien, kun nuorten tupakointia on tutkittu. Suurin osa ammattiin opiskelevista on aloittanut tupakoinnin jo peruskoulussa, mutta on niitäkin, jotka aloittavat sen ammattioppilaitoksessa. Tupakointi on sosiaalinen juttu, mutta myös vakava fyysinen riippuvuus. Sen syntymekanismi on yhtä aikaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen.

Miten oppilaitos voi puuttua nuorten tupakointiin?

– Lain mukaan tupakointi on kielletty kaikissa oppilaitoksissa. Terveysviestintää on jatkettava ja nuoret otettava mukaan tupakoimattoman ympäristön rakentamiseen.

Miten puhua tupakoinnin terveysriskeistä 16-vuotiaalle, jolle sairaudet tuntuvat kaukaisilta?

– Ei riitä, että tupakasta puhutaan koulussa, sama viesti on tultava kotoa. Syöpäjärjestöillä on netissä Röökikroppa-niminen palvelu, jossa näkee tupakoinnin fyysisiä vaikutuksia. Keuhkoahtauma saattaa kuulostaa kaukaiselta, kun taas esimerkiksi ulkonäköön liittyvät muutokset ovat ajankohtaisempia.

Tupakointi vähenee, mutta nuuskaaminen ja sähkösavukkeen kokeilu yleistyvät. Miten tässä näin kävi?

– Se onkin hyvä kysymys, varsinkin kun nuuskan myynti on Suomessa kielletty.

Roolimallit ja käsitykset tuotteiden haitallisuudesta vaikuttavat. Molemmat tuotteet sisältävät kuitenkin esimerkiksi nikotiinia, joka itsessäänkin on haitallista.

Hanna Antila

10

Salaisuus, josta voi puhua Kun Jumalasta on kyse, sanat ovat riittämättömiä, mutteivät turhia. teksti Kaisa Halonen kuva Hans Eiskonen

J

os kirkossa nyt tulisi uskonpuhdistus, Sammeli Juntusella olisi ehdotus sen agendaksi.

– Sen pitäisi käsitellä Jumalasta puhumisen mahdollisuutta, teologian tohtori ja Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra sanoo. Jumalasta voi puhua! on hänen uuden kirjansa nimi ja sen keskeinen teesi.

Juntusen havainto on, että nykyisin puhutaan mieluummin uskonnosta kuin Jumalasta. Hänen mielestään uskonnosta puhuminen ei riitä, sillä se on liian hempeää ja epämääräistä. Lässyttämistä.

– Toistellaan koko ajan, että uskonto ei ole kadonnut mihinkään, vaan se on vain muuttanut muotoaan. So what? Mitä tavallinen ihminen siitä saa? Hän voi vain ajatella, että olisihan se ihan kiva, jos minullakin olisi joku uskonto. Kirkon tehtävänä olisi antaa hänelle se uskonto – eikä edes mikä tahansa uskonto vaan usko Jumalaan, Juntunen sanoo.

Hänen mielestään koko meidän kulttuurissamme on vahva perusvire, että jos Jumala on olemassa, hän on niin suuri ja käsittämätön, etteivät ihmisen sanat mitenkään voi tavoittaa häntä.

– Esimerkiksi sanomalehdissä on yleistynyt se, että Jumala kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Taustalla on ilmeisesti oletus, että ei ole mitään sellaista Jumalaa, jonka voisi kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Tai ainakaan hänestä ei voisi puhua, vaan kyse on aina ihmisen henkilökohtaisista jumalakuvista.

Toisaalta kristinuskossa itsessäänkin on Juntusen mielestä jotain sellaista, mikä tekee jumalapuheen vaikeaksi. Jotain, joka tuntuu kiusaannuttavalta, vaikeasti ymmärrettävältä tai jopa loukkaavalta.

– Onhan se vaikea pala kuulijalle, jos väitetään, että on olemassa yksi tietty totuus. Juutalais-kristillisessä perinteessä ajatellaan, että Jumala on yksi ja ainutlaatuinen. Se poikkeaa ihmiskunnan yleisestä uskonnollisuudesta. Kristinuskossa se vielä kärjistyy niin, että Kristus on se ainoa pelastustie.

– Sitten on vielä niin sanottu ristin pahennus: meidän Jumalamme on kidutettu, ristiinnaulittu ja verensä vuodattanut ihminen. Se on järjelle ja ehkä tunteellekin erityisen loukkaavaa.

Ei. Ei Jumalasta puhumista erityisemmin arastella, arvioi pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki.

– Mutta sellainen kokemus minulla on, että sitten kun joku alkaa puhua Jumalasta tai ylipäänsä teologisista tai uskonnollisista aiheista selkeästi ja kiertelemättä, sitä pidetään jotenkin poikkeuksellisena tai tuoreena.

Heinimäen mielestä ongelmana on pikemminkin höttöinen jumalapuhe kuin vaikeneminen. Jumalasta puhutaan niin kuin paremmastakin tutusta.

– Se nousee sellaisesta käsityksestä, että Jumala on ilmoittanut itsensä minulle niin selkeästi ja kirkkaasti, että minähän tunnen Jumalan aika hyvin ja pystyn toisillekin kertomaan, millainen Jumala

– Varmaa tietoa minulla ei ole. On kyllä kohtuullisen luja luottamus siihen, että Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Itselleni siinä menevät myös Jumalasta puhumisen rajat, Heinimäki kuvaa.

Jeesukseen vetoaa myös Sammeli Juntunen. Jos Jumala itse ei olisi lähestynyt ihmisiä, hänestä olisi paha sanoa mitään.

– Jeesuksen maailmaan tulon takia sanat saavat paremman tarttumapinnan Jumalaan. Jeesuksen persoonassa taivas ja maa ovat yhdistyneet, ja sen takia ihmisen vajavaiset, maanpäälliset sanat voivat tavoittaa taivaallisen Jumalan, Juntunen sanoo.

”Uskontunnustukset eivät ole sillä lailla kirjaimellisia kuin joku pesukoneen käyttöohje, mutta kyllä niillä on myös tiedollinen sisältö.”

Sammeli Juntunen

on. Se on sellaista uskonnollisuutta, jossa Jumalasta voidaan käyttää vaikka lempinimeä Jumppu.

Jumppu? Heinimäki huomauttaa, että rinnakkain elää erilaisia uskonnollisia kieliä ja kulttuureita. Hän itse on varovaisemman leirin miehiä.

– Sanat eivät riitä kertomaan, ihmisen kieli ei riitä kuvaamaan Jumalaa. Jumala on aina suurempi kuin meidän käsityksemme hänestä, ja siksi puhe Jumalasta on hapuilevaa.

Toisaalta, miksei Jumppu? Heinimäki nimittäin huomauttaa, että Jumala on sana, ja siitä todellisuudesta, jota sanalla kuvataan, voidaan käyttää jotakin muutakin sanaa.

– Ei se silti tee Jumalasta puhumista mielivaltaiseksi. Emme me elä täydellisessä pimennossa. Kristinuskoon sisältyy ajatus, että lihaksi tulleessa Nasaretin rakennusmiehessä meille on ilmoitettu jotain hyvin olennaista siitä, millainen Jumala on, ja tämä on kerrottu meille Raamatussa.

Ehkä olemme kuulleet tuon Jeesus-jutun jo. Sammeli Juntunen siteeraa Pulttibois-sketsin Rampea ja Naukkista: ”Jeesus sovitti syntimme, mutta kuka sävelsi ne?”

– Meille kristinuskon sanoma voi olla tämäntasoista juttua, mutta kun sen kuulee ensimmäistä kertaa, se tuntuu puhuttelevan, Juntunen sanoo.

Hänet oli hiljattain kutsuttu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen puhumaan kristinuskosta. Kuulijoita oli kolmisenkymmentä, enimmäkseen nuoria irakilaismiehiä.

– Kerroin ihan yksinkertaisesti evankeliumin sisällön. Puhuin 45 minuuttia. Minulla ei ikinä ole ollut sellaista yleisöä.

Kaikki kuuntelivat silmät sirkeinä ja herkeämättä. Eli kyllä se ainakin joissakin kulttuureissa kiinnostaa.

– Tai ehkä muslimit ovat vastaanottavaisempia, koska he jo valmiiksi uskovat, että Jumala on olemassa ja hän on pyhä.

Keskivertosuomalainen on jo sen verran pakana, että hänelle Jumalan olemassa-

olo tai sanan Jumala merkitys ei ole kovin selvä.

Juuri siksi Juntunen pitää tarpeellisena keskustelua ja tutkimusta, jossa pyritään osoittamaan, etteivät uskonto ja luonnontieteet ole keskenään kilpailevia maailmanselityksiä. Usko Jumalaan Luojana ei sulje pois teoriaa alkuräjähdyksestä tai evoluutiosta. Jumalaan on ihan järkevää uskoa.

– Onhan se vakavaa, jos uusateistit pyrkivät osoittamaan, että meidän koko jumalakäsitteemme on mahdoton, valheellinen ja lapsellinen. Sillä pystytään karkottamaan kristinuskon piiristä niitä, joilla on heikko usko.

– Luonnollisella teologialla, jossa Jumalan olemassaoloa perustellaan luonnosta tehdyillä havainnoilla ja niihin pohjautuvilla päätelmillä, poistetaan turhia esteitä uskomiselle. Sen sijaan sillä tuskin vakuutetaan ketään kristinuskon totuudesta, Juntunen lisää.

Ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina kirkossa käytiin monta vääntöä Jumalasta ja uskosta. Jaakko Heinimäen viime syksynä ilmestynyt Kerettiläisen käsikirja esittelee käsityksiä, jotka tuolloin tuomittiin harhaopeiksi. Samalla kirja tulee kertoneeksi myös sen, mitä kirkko oikeasti opettaa esimerkiksi Jeesuksen jumaluudesta ja ihmisyydestä tai vaikkapa siitä, onko sama Jumala luonut sekä henkisen että aineellisen maailman. Eli mitä Jumalasta voi sanoa.

– Joo, kirjoitin kirjan kerettiläisyydestä, mutta kysymys oikeaoppisuudesta ja harhaoppisuudesta ei ole minusta kovin kiinnostava. Ihan jokaisesta papista voisi tehdä harhaoppikantelun, ja aiheesta.

Monet harhaoppisiksi tuomituista ajatuksista elävät ja voivat hyvin tänäkin päivänä, Heinimäki sanoo.

– Minulle kristinusko ei ole Jumalaa koskevien mielipiteiden tai oppilauseiden kokoelma, vaan kyse on kirkosta, yhteisöstä, joka yhdessä vaeltaa taivasta kohti. Kirkkoa ei tarvitse ruveta repimään sen takia, että joku tuolla ajattelee vaikkapa niin, että ihmisen olisi tehtävä jonkinlainen uskonratkaisu.

Heinimäen mielestä kirkon opissa on kysymys myös mysteeristä, eikä se siksi oikein taivu yksinkertaiseen klapiteologiaan. Monet klassiset harhaopit yrittävät

11

sanoa Jumalan todellisuudesta enemmän kuin sanottavissa on.

– Harhaoppiseksi voi tulla, jos vie överiksi oman oikeassaolemisensa. Kirkkoisä Augustinuksen sanoin: Jos ymmärrät sen, se ei ole Jumala.

Harhaoppien historia kaikuu kirkossa edelleenkin uskontunnustuksissa, joiden sanamuodoissa otetaan kantaa yli vuosituhannen takaisiin teologisiin erimielisyyksiin. Tarvitaanko niitä enää?

Tarvitaan, sanoo Heinimäki. Mutta kirjaimellisesti niihin ei tarvitse uskoa, eikä niihin toisaalta pidä suhtautua pelkkinä vertauskuvinakaan.

– Uskontunnustukset ovat kuin lippuja tai vaakunoita, jotka kertovat, mitä porukkaa tässä ollaan. Niistä tunnistaa kristittyjen joukon. Minulle on ihan sama istuuko Jeesus Jumalan oikealla vai vasemmalla puolella vai käveleekö hän ympäriinsä, mutta voin silti allekirjoittaa sen, että istuu Jumalan oikealla puolella. Mi-

”Jumala on aina suurempi kuin meidän käsityksemme hänestä, ja siksi puhe Jumalasta on hapuilevaa.”

Jaakko Heinimäki

nulle se on yksi kuva kokonaisuudessa.

Tarvitaan, on Juntusenkin kanta. Uskontunnustukset ovat kiteytymiä ja tiivistelmiä siitä, millaista on sellainen jumalapuhe, joka tavoittaa muutakin kuin puhujan oman mielipiteen.

– Uskontunnustukset eivät ole sillä lailla kirjaimellisia kuin joku pesukoneen käyttöohje, mutta kyllä niillä on myös tiedollinen sisältö ja ne väittävät jotakin. Niitä ei voi tulkita esimerkiksi pelkäksi tunteeksi tai runoudeksi. Kun sano-

taan, että Jumala on taivaan ja maan Luoja, se tarkoittaa muutakin kuin kosmista tunnetta kaiken ykseydestä.

Uskontunnustus ei kuitenkaan ole sanallinen kaava, jolla Jumalan voisi määritellä, muistuttaa Juntunen. Paljon jää salaisuudeksi.

– Emmehän me tiedä kuin sen, mitä Jumala on itse ilmoittanut – ja sekin on ilmoitettu sellaisella tasolla, jota ihminen voi edes jotenkin tajuta. Ero on paljon

suurempi kuin silloin, jos ydinfyysikko yrittäisi 2-vuotiaalle selittää oman alansa juttuja. Suurin osa menee ihan ohi, mutta silti se vähä, mitä 2-vuotias ymmärtää, voi olla totta.

Juntunen nappaa pöydältä virsikirjan ja etsii yhden lempivirsistään, 386. Hän ei veisaa, mutta lausuu: ”Me kasvojasi, Herra, tunne emme, se valo, jolla kohtaat sydämemme, on salattu.” Tämä alkaa haiskahtaa mystiikalta, Heinimäen leirin jutuilta.

– En minä mitenkään vieroksu mystiikkaa, päinvastoin. Mutta kristillisessä mystiikassakin keskeisellä paikalla on Jumalan sana. Vaikka mystikot tuntevat Jumalan kokemuksessa, joka ylittää sanat, se ei tee sanoja tarpeettomiksi, Juntunen sanoo.

Salaisuuden äärellä on myös Heinimäki.

– Jumala on salaisuus ja siihen salaisuuteen tutustuminen on yhä syvemmälle salaisuuteen menemistä. Ei sitä, että salaisuus alkaisi jotenkin valjeta. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

14.2.

Paastonaika on alkanut. Se on yksinkertaisten elämäntapojen, hidastamisen ja hiljentymisen aikaa.

”Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa.”

(Psalmi 91:15)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Johannes Krysostomos Johannes Krysostomos syntyi Antiokiassa Syyriassa vuonna 347. Nuorena miehenä hän kiinnostui läheisillä vuorilla asuvista erakoista ja vietti kuusi vuotta heidän seurassaan. Sen jälkeen hänet vihittiin ensin kotikaupunkinsa diakoniksi ja sitten papiksi. Hänestä tuli suosittu saarnaaja.

Vuonna 397 Krysostomoksen elämä sai dramaattisen käänteen, kun hänet vastoin tahtoaan vietiin Konstantinopoliin ja vihittiin arkkipiispaksi. Kansa oli hänestä innoissaan, mutta hän sai vastaansa kirkon johtajat ja keisarillisen hovin suomittuaan heidän etuoikeuksiaan ja vallankäyttöään. Krysostomoksen elämä päättyi karkotusmatkalla Kaukasukseen vuonna 407.

Vaihda parfyymi hyveisiin 300-luvulla elänyt Johannes Krysostomos oli vähintään yhtä radikaali kirkonmies kuin nykyinen paavi Franciscus.

Lisänimensä ”Kultasuu” Johannes Krysostomos sai puhetaitonsa takia. Kerrotaan, että hän puhui niin, että kerjäläisetkin ymmärsivät. Hänen saarnoissaan kuului köyhien ääni ja erämaassa asuneiden munkkien henki. Hän soimasi piispoja ja keisarillista hovia vallan väärinkäytöstä, ylellisestä elämästä ja kansan sortamisesta.

Eikä hän säästellyt sanojaan, kun moitti rikkaita, jotka kirkkoon astuessaan käänsivät selkänsä kerjäläisille, mutta nukkuivat yönsä norsunluuvuoteissa. Hänen sanansa eivät pehmentyneet sittenkään, kun hänestä tuli Konstantinopolin arkkipiispa.

Hän eli itse vaatimattomasti, karsi kirkon omaisuutta ja jakoi varoja köyhille. Ensi töikseen arkkipiispana hän rakennutti leprasairaalan.

Kuuden vuoden ajan Krysostomos onnistui pysymään virassaan, kunnes hänet myrskyisten ja väkivaltaistenkin vaiheiden jälkeen karkotettiin lopullisesti Konstantinopolista.

Hän kuoli kolmen kuukauden mittaisella pakotetulle patikkamatkalla Kaukasukseen.

Johannes Krysostomos syntyi vuonna 347 kristityn upseeri-isän perheeseen. Hänet kasvatti nuorena leskeksi jäänyt äiti, joka toivoi pojasta asianajajaa. Äidin kuoltua Johannes vetäytyi kuitenkin vuorten hiljaisuuteen erakkoyhteisöön.

Kuuden vuoden jälkeen hän palasi sieltä kotikaupunkiinsa Antiokiaan, sillä hänen terveytensä ei kestänyt kylmyyttä, askeesia ja valvomista. Vuorten hiljaisuudessa hän oli valmistautunut diakonin ja papin työhön.

Diakoniksi vihitty Krysostomos oppi tuntemaan hyvin parinsadantuhannen asukkaan kotikaupunkinsa ja sen ihmiset, kauppiaat ja torit, rakennusmiehet ja käsityöläiset, vuokratalot, rikkaat, köyhät ja kerjäläiset, katulapset ja vierastyöläiset. Kaikki tämä kuului hänen saarnoissaan, kun hänestä tuli pappi.

Rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta Krysostomos saarnasi usein. Hän ei sanonut, että kaikki köyhät menevät taivaaseen ja rikkaat helvettiin, mutta muistutti, että se, joka ei näe ovenpielessään kär-

Pankkitilin mietiskely -harjoitus • Johannes Krysostomos saarnasi almujen antamisen puolesta. Hän muistutti, että rahankäyttö on omantunnon asia ja vaikuttamisen väline. Se kertoo, mihin uskomme.

• Jos sinulla on pankkitili – mikä ei ole nykymaailmassa lainkaan itsestäänselvä asia – seuraa kuukauden ajan, mihin rahasi menevät. Tee siitä itsellesi tämän paastonajan mietiskelyharjoitus. Jos laittaisit kuukaudessa kymmenen euroa auttamiseen, mihin sen panisit?

sivää lähimmäistä, vaarantaa kyllä tulevan elämänsä.

Krysostomos tiesi, ettei maailmasta saa helposti reilua saatikka paratiisia. Sillä pääsisi kuitenkin jo pitkälle, kun jokainen miettisi, mitä oikeasti tarvitsee, ja jakaisi toisille siitä, mitä on saanut. ”Sillä eläisi jo kymmenen Antiokiaa”, saattoi Krysostomos jyristä.

Hän taisteli kärsivällisesti ihmisten itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä vastaanja yhteisöllisyyden puolesta. Hänen mukaansa kaikki paha saa alkunsa ihmisiä erottavista ”jäisistä sanoista minun ja sinun”.

Kun mietimme, keitä tulisi auttaa, Krysostomos muistuttaa terävästi: ”Mitenköhän meidän kävisi, jos Jumala tutkisi meistä jokaisen läpikotaisin ennen kuin antaisi apunsa?” Laupeus ei katso henkilöön vaan toisen tarpeeseen ja hätään. ”Sinun ei pidä tuoksua parfyymeilta, vaan hyveiltä”, Krysostomos saarnasi. Hyveillä hän tarkoitti juuri laupeuden tekoja.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 11.–25.2.

Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Ajanvaraus samaan aikaan p.

050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari pe 12.2. ja 19.2. klo

Muualla

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lap-

sikuorot 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoululla. Kuorolaiset esiintyvät seurakunnan tapahtumissa noin kerran kuussa. Keväällä teemme levyä.

Kotipyhäkoulu su 21.2. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Haluatko mielekästä tekemistä perjantaiaamupäiviin? Länsimäen kirkolla pidettävään perjantaipuurohetkeen kaivataan vapaaehtoisia, jotka ovat mukana laittamassa puuroaamiaista klo 9–13. Tehtävään ei tarvitse sitoutua joka perjantaiksi, vaan esim. kerran kuussa. Ota yhteyttä diakoni Laura Alhoon, p. 050 593 5503 tai laura.alho@evl.fi.

Kastettu Eino Kalevi Mäki, Amanda Sofia Ilona Karpik, Selma Aurora Akvelina Raatikainen, Luka Aarne Oskari Sihvonen, Kaapo Pekka Antero Örling.

Hautaan siunattu Jenni Sofia Pyökkilehto 91 v, Maire Marjatta Räsänen 90 v, Ulla Margareta Pölönen 88 v, Teemu Sulevi Ilvonen 72 v, Senja Elina Kukkonen 70 v, Seija Maritta Pesonen 64 v, Tuomo Kalevi Hämäläinen 52 v, Jari Marko Juhana Häyrynen 47 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan. seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 Hämeenkylän kirkolla, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 14.2. klo 10. Timo Reuhkala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Paikalla ensi kesän rippikoululaisia.

Iltakirkko su 14.2. klo 18. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Paikalla ensi kesän rippikoululaisia.

Päiväkuoro parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 11–12. Tule laulamaan vanhoja tuttuja ja uusia lauluja kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Kuoron jälkeen tarjolla lounasta.

Yhteisen pöydän lounas ke 17.2. ja

24.2. klo 11–12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaslista seurakunnan Facebook-sivulla.

Messu su 21.2. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Vanhan musiikin yhtye Espoon barokki. Messun jälkeen lounaalla saarnajatkot, joilla mahdollisuus keskustella saarnan aiheista.

Minimimaksu lounaasta 3 euroa.

Paastonajan barokkikonsertti su 21.2. klo 13. Bachia, Janitschia ja Telemannia periodisoittimilla esittävät vanhan musiikin yhtye Espoon barokki ja Hannu-Pekka Heikkilä, laulu. Ohjelma 10 euroa. Maksuton lastenhoito.

Hämeenkylä-messu su 21.2. klo 17.

Miika Koistinen, Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä ja messukuoro. Iltatee. Jukka Salmisen Hämeenkylän kirkolle säveltämä messu.

Senioreiden terveys- ja virkistyspäivä ti 8.3. klo 9.30–14. Sirpa Carlsson ja Liisa Saha puhuvat kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnasta. Psykoterapeutti Iiro Leino kertoo ikääntymisen mukanaan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Maija Eerola puhuu liikunnan tärkeydestä. Taukojumppaa Liisa Lahden säestyksellä. Yhteislaulua sekä Sara ja Hannu Lehtikankaan musiikkiesitys. Hinta 15 euroa sisältää aamukahvin ja keittolounaan jälkiruokineen. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 24.2. klo 14–16. Hakukoneet tiedon etsinnässä.

Kirjallisuuspiiri ma 7.3. klo 12. Kirjana Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljekset.

Hommissa

Walkers-vapaaehtoinen Mika Hintikainen ”Toimin seitsemättä vuotta vapaaehtoisena Walkers-nuorisokahvilassa Tikkurilassa. Luin aikoinaan Vantaan Sanomista ilmoituksen, jossa haettiin vapaaehtoisia työntekijöitä Walkersiin. Olin miettinyt pitkään, että pitäisi löytää uusi harrastus, ja nuorisokahvilassa toimiminen tuntui luontevalta. Päätin lähteä katsomaan, minkälaista toiminta on.

Walkersin illoissa pelaillaan biljardia ja lautapelejä, kahvitellaan ja jutellaan. Olen tullut nuorten kanssa hyvin juttuun. Kun joku ehkä ensimmäistä kertaa paikalle tullut on vetäytynyt vähän syrjään, olen mennyt juttelemaan. Nuoret saattavat kertoa paljonkin elämästään. Aina ei tarvitse kommentoida mitään, vaan riittää, kun on nuorelle läsnä. Usein esimerkiksi yhdessä pelaaminen voi helpottaa, jos nuorta jännittää.

Vietin itse nuoruuteni carting-harrastuksen parissa. Sen lisäksi ei jäänyt kovin paljon aikaa muulle. Walkers-toiminnan kautta on palautunut mieleen oma nuoruus. Vaikka ajat ovat muuttuneet, nuorten ongelmat ja kysymykset ovat aikalailla samoja.”

Soili Pohjalainen

Walkers-vapaaehtoisten koulutuksen aloitusinfo ke 17.2. klo 19 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Koulutukset pe 19.2. ja 4.3. klo 17–19 seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Reetta Leppänen p.

050 369 3529.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 17.2. klo 16–18. Vapaaehtoisvetoinen, lapsiystävällinen kahvila.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 14.2. klo 17. Pastori Matti Hyry puhuu apostoli Pietarista. Illan päätteeksi ehtoollinen.

Kenian lähetyspiiri to 25.2. klo 11.

Vieraana Sanansaattajan päätoimittaja-toimitusjohtaja Hannu Kippo.

Muualla

Kyläsepot ovat seurakunnan vapaa-

ehtoisia, jotka auttavat vanhuksia ja toimintarajoitteisia kodin pienissä huolto- ja kunnostustöissä ilmaiseksi. Jos tarvitset apua, ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon.

Rodeo

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 14.2. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro. Kirkkokahvit.

Ystävänpäivän konsertti su 14.2. klo 14. ”Mistä löydät sä ystävän?” Suomalaisen Kamarioopperan solistit herkkien ja tunnelmallisten melodioiden tulkkeina. Jussi Merikanto, baritoni, Jukka Romu, baritoni, Marjaana Merikanto, piano, ja Jukka Okkonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matalan kynnyksen maanantai 15.2. ja 22.2. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 16.2. klo 13–14.30.

Yhteisvastuukeräys.

Kasvattajailta ti 16.2 klo 18. Eväitä lapsen ja nuoren itsetunnon kehittymisen tukemiseen. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Laulua, naurua ja sanaa.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme vauvoille ja heidän sisaruksilleen sukkia ja lapasia. Lahjoitamme valmiit neuleet Hakunilan neuvolaan. Langat saat ryhmästä.

Omaishoitajien ilot ja surut -keskusteluryhmä ke 15.2. klo 14.30.

Rukiista leipää Raamatusta. Jeesuksen kuolemattomat vertaukset ke 17.2. klo 18.30. Eero Junkkaala: Ovatko nuokin lähimmäisiäni?

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Puuro, voileipä, kahvi / tee 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Myytävänä myös kahvileipää.

Viikkomessu to 18.2. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Myös uudet laulajat tervetuloa.

Messu su 21.2. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-ilta su 21.2. klo 17. Harri Nurminen.

Lähetyspiiri ma 22.2. klo 18–19.30.

Liisi Jokiranta.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 23.2. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Rukiista leipää Raamatusta. Jeesuksen kuolemattomat vertaukset ke 24.2. klo 18.30. Heikki Hilvo: Hän etsii eksyneen.

Virsivartti ke 24.2. klo 12.30.

10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Ei ilmoittautumista.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille.

Messu su 14.2. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Saunaa ja sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Vertaisryhmä murrosikäisten vanhemmille ke 17.2. klo 17.30–19. Tule päästämään höyryjä ja jakamaan kokemuksia. Nyt on tilaa keskustelulle. Lisätiedot Sinikka Kurunsaari p.

050 573 6276.

Torstaimesta torstaisin klo 14. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ilmoittautumista, tule vain paikalle.

Messu su 21.2. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

Pyhäkoulu su 21.2. klo 10–11.

Seniorikerho ti 23.2. klo 13. Yhteisvastuukeräys.

Lähetyspiiri to 25.2. klo 18. SLS:n kummityö Israelissa, Riitta Luume.

Sini Pennanen

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu Aleksi Mikael Kuisma, Eetu Mikael Limnell, Max Henrik Mikael Åberg, Helmi Olivia Maxintytär Aikio, Niklas Wiljami Jurvela.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@evl. fi. Www.korsonseurakunta.fi.

Facebook ja Youtube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554.

Diakoniapäivystys klo 10–12 p.

09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

Sinkkumiehet Olotilaan!

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki ma–to klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Kirkko avoinna rukousta ja hiljentymistä varten perjantaina klo 8–9.

Vanhemman väen piiri to 11.2. ja 18.2. klo 13 seurakuntasalissa. 11.2.

Pirkko Yrjölä, hartaus, Vesa Ruokonen, ohjelma. 18.2. Marja Vainikka, hartaus ja ohjelma.

Tikkurilan Olotilassa järjestetty ensimmäinen sinkkuilta oli menestys. Paikalla oli noin 80 sinkkua. Kaikki siis hyvin, mutta naisten ja miesten välillä oli pieni epäsuhta, sillä naisia oli noin 70. Seuraavaan sinkkuiltaan pe 19.2. klo 18 ovat naiset tietenkin tervetulleita, mutta paikalle kaivataan erityisesti miehiä.

Nämä sinkkuillat on tarkoitettu yli nelikymppisille. Yläikärajaa ei ole. Olotila löytyy osoitteesta Unikkotie 5 a, sisään käydään Vehkapolulta.

nasta löydät nettisivuiltamme.

14

Seurakunnissa tapahtuu 11.–25.2.

Miesten saunailta to 11.2. ja 25.2. klo

Vantaan seurakuntien hautausmaille haetaan

kausityöntekijöitä Edellytämme hakijoilta 16 vuoden ikää Tarkemmat hakuohjeet: vantaanseurakunnat.fi/avoimet-tyopaikat Hakuaika päättyy 19.2.2016

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

SATUHAMMAS

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Ilmoitusmyynti

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 12.2. ja 19.2. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perheiden päivä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 13.2. klo 10–13.

Korson Honkapartiolaiset esittelevät toimintaansa kirkon sisäpihalla. Tule tutustumaan partiotelttaan ja nauttimaan nokipannukahvit tai grillimakkaraa. Muskarihetket kirkossa klo 10–12. Kynsien koristelua, kahvila, lasten leikkipaikka ja Korson VPK:n paloauto. Lastentarvikekirppis yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa klo 10– 12. Kirppiksen pöytävaraukset osoitteessa www.korso.mll.fi.

Kuntoliikuntaa la 13.2. klo 17 seurakuntasalissa. Tee hyvää liikunnalla. Maksu 5 e / kerta, tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Ohjaajana Päivi Hélen. Mukaan sisäkengät / tossut, vesipullo ja pieni hikipyyhe.

Messu su 14.2. klo 10. Vesa Ruokonen, Marja Vainikka ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 14.2. ja 21.2. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. 14.2.

Opettajana Therese Ngouth.

Cantorfest-juhlakonsertti su 14.2. klo 16. Kanttoreiden yhteinen syntymäpäiväkonsertti. Mukana musiikkiryhmiä Korsosta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Perhekerho ma 15.2. klo 12–15.

Runopiiri ma 15.2. ja 22.2. klo 13 kirkon kokoustilassa. Kaikille runonlausunnasta kiinnostuneille.

Naisten raamattupiiri ma 15.2. ja 22.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 15.2. ja 22.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Raamatun punainen lanka ti 16.2. ja 23.2. klo 18 kirkon kirjastossa. Mietitkö, mikä on Raamatun punainen lanka? Nyt on mahdollisuus etsiä vastausta yhdessä muiden kanssa.

Lisätietoja antaa Seija Toivanen p.

050 511 6996.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 17.2. ja 24.2. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 17.2. ja 24.2. klo 13 kirkon kokoustilassa. 17.2. Riitta-Maija Palmusaari kertoo kokemuksistansa Palestiinassa ja Israelissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.2. ja 24.2. klo 18. 17.2. Riikka Wikström, Ursula Hynninen ja Petri Väljä. 24.2.

Marja Vainikka ja Ursula Hynninen.

Iltarukousryhmä ke 17.2. ja 24.2. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Naisten saunailta to 18.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Paastonajan pyhät tanssit la 20.2. klo 17. Pyhä tanssi on meditatiivista liikettä ja hiljentymistä. Ohjaajina pastori Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen.

Messu su 21.2. klo 10. Riikka Wikström, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 16.2. klo 9–11.30.

Mikkolan vanhemman väen piiri ti 23.2. klo 13. Leena Lehto ja Mari Mäkelä.

Adresseja

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 11.2. ja 18.2. klo 9–11.30.

Kastettu Tuukka Tapani Rämö, Mila Sofia Antikainen, Melisa Regina Desiré Åkerlund, Tilda Alina Hannele Veijonen, Ella Siiri Emilia Romppanen, Nelli Alina Ruusumaa, Ahti Juhani Heikkilä, Nelli-Maria Helena Unelma Räsänen, Joel Heikki Jalmari Seppänen.

Avioliittoon kuulutettu Kasper Eemil Robert Kuosmanen ja Heli Karoliina Kuusisto.

Hautaan siunattu Pirkko Liisa Partanen 74 v, Sofia Eija Irmeli Rintala-Merisavo 62 v, Anja Hillervo Sangi 79 v, Pekka Armas Salo 79 v, Satu-Marjatta Parviainen 70 v, Antti Sakari Leppänen 62 v, Raija Hannele Nupnau 59 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12. Rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho to 11.2. ja 18.2. klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. 12.2. ehtoollishetki klo 10.

Omat eväät mukaan.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 14.2. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Annika Leppälä, oboe.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille ma 15.2. klo 9–11.

Vanhempainilta ma 15.2. klo 18.

Lastenlääkäri Tiina Tuomelan kanssa keskustellaan lasten allergioista ja astmasta. Lastenhoito järjestetty.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Isoskoulutus Isko 1 ti 16.2. klo 18.

Sanan ja rukouksen ilta ti 16.2. klo 19. Puhe Päivi Peittola, esirukousmahdollisuus.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet ke 17.2. klo 18–21.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Iltamessu ke 17.2. klo 20. Ben Ahlroos. Puhe Maarit Kettunen.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 18.2. klo 13.

Messu su 21.2. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin.

Miesten raamattupiiri ma 22.2. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.2. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Kouluttaja-toimitusjohtaja Keijo Halinen kertoo oman elämänsä tarinaa sairaudesta selviytymisestä.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 11.2. ja 25.2. klo 13. Pähkäilemme ja ratkomme muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä. Ohjaajana Birgit Leino.

Lisätietoja Irene Juvonen-Rokkanen p. 050 573 6329.

Perheiden kirkkomuskari to 11.2. ja 18.2. klo 14. Muskarissa lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Asolan silmukat -käsityöryhmä tors-

taisin klo 17.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to

11.2. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala. Lastenhoito järjestetty.

Kohtaamisia arabiankielisten ja sudanilaisten kristittyjen kanssa su 14.2. klo 16. Avoimet ovet. Makuja maailmalta ja nyyttikestit. Rukoushetki klo 18.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi.

Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–16. Aluksi päivähartaus.

Seniorikahvila ma 15.2. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 15.2. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, mutta lastenhoitoa ei ole.

Avoimet ovet perheille ti 16.2. klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Iltaperhekerho ja yhteinen ruokailu ti 16.2. klo 17. Valmistamme ruokaa ja syömme yhdessä. Lapset saavat leikkiä kerhotilassa. Ovet aukeavat klo 16, jonka jälkeen voi tulla valmistamaan ruokaa tai vain olemaan. Klo 17 aloitamme ruokailun. Iltahartaus klo 19.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Naiset 50+-ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Ruokakerho ke 17.2. klo 17. Monikulttuurista ruokaa paikallisista aineksista. Kokataan Rekolan Marttojen opastuksella ja syödään yhdessä.

Maksu 2–5 e / henkilö / kerta.

Puutarhapiiri ke 17.2. klo 17.30. Ryhmä luonnonystäville. Aiheena huonekasvit. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 17.2. klo 18.

Kipuryhmä ti 23.2. klo 15. Aiheena katso ja odota. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p 050 304 1689.

Muualla

Nuorten sähly to 11.2. ja 18.2. klo

16.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja urheiluvaatetus mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 17.2. klo 18 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67.

Kastettu Niilo Eelis Javanainen, Milo Juhani Koskinen, Elsi Silvia Vanhatalo, Akseli Jeremias Arvela, Bella Sofia Azevedo, Joni Antero Rinta, Nelli Erin Katriina Strandman.

Avioliittoon kuulutettu Juha-Pekka Eljas Jäntti ja Jarna Johanna Seppä, Saku Paavali Lahtinen ja Vilma Maria Mäkinen.

Hautaan siunattu Saimi Kaarina Virtanen 91 v, Tyyne Maria Rinne 89 v, Sirkka Lahja Kerava 85 v, Voitto Antero Pekola 84 v.

Lisätie toiminntoja asta

w w w.va seuraku ntaannnat.fi

15

Seurakunnissa tapahtuu 11.–25.2.

Vieraana Paula Lehto

Jani Laukkanen

Lauri Anttila sanoo, että eron shokkivaihe on ohi, kun pystyy kuuntelemaan muita.

Erosta voi toipua Eroryhmässä opitaan ­kertomaan, miltä tuntuu.

Kun perheneuvoja Lauri Anttilalta kysyy, miksi pariskunnat eroavat, hän harkitsee tovin ennen kuin vastaa.

– Ei eroihin ole yhtä syytä. Mutta varmaan erilaiset pettymykset ja vuorovaikutusongelmat ovat yleensä niitä ongelmia, jotka johtavat eroon.

Joskus parisuhteessa negatiiviset asiat alkavat kasaantua, ja puolisot alkavat pikkuhiljaa etääntyä toisistaan. Suhteesta katoaa hellyys ja fyysinen läheisyys. Ei ymmärretä, mitä toinen sanoo tai ymmärretään väärin.

– Ei pystytä enää avoimin mielin kuuntelemaan toista, vaan aletaan tulkita toisen sanomisia ja siitä alkaa loukkaantumisten, pettymysten, epäkunnioituksen ja valtakysymysten kierre, joka ajaa ihmiset erilleen, Anttila toteaa.

Esimerkiksi tilanne, jossa toinen vanhemmista on pesemässä lasten kanssa hampaita ja lapset alkavat kiukutella. Toinen pölähtää paikalle ja sanoo hoitavansa tilanteen ”kun sinä et osaa”. Toinen loukkaantuu, siitä ei puhuta ja asia jää vanhempien välille.

– Puolisot eivät malta luottaa ja kunnioittaa toisiaan, tai he eivät ole yhdessä sopineet, miten tilanteita hoidetaan. Tai vaikka on sovittu, siinä ei pysytä. Niistä tulee pettymyksiä ja niihin palataan, että ”silloinkin sinä…”, Anttila kuvailee.

Puolisolle pitäisi osata puhua asioista, jotka loukkaavat ja tuottavat pettymyksiä. Pitäisi myös osata kuunnella.

– On vaikea kuunnella tunteita, omia tunteita ja toisen tunteita. Ei ole helppoa sanoa, että olen kauhean pettynyt, tai että minua loukkaa, tai että olen turhautunut. Pelottaa, että jos sanon näin, mitä toinen tekee. Tunteita voi olla myös vaikea tunnistaa, antaa niille nimiä ja vielä sanoa ääneen ne toiselle, Anttila valaisee.

Toisinaan saa kuulla, että ero on tullut miehelle täysin yllättäen. Mies rakasti vaimoaan ja luuli suhteessa kaiken olevan hyvin. Nainen taas oli miettinyt eroa jo pitkään.

Anttila kertoo miesten usein selitykseksi totea-

van, että vaimo oli kyllä joskus sanonut, että näin ei voi jatkua. Tai että viisi vuotta erosta oli puhuttu, mutta mies ei ollut tajunnut vaimon olevan tosissaan, eikä ymmärtänyt asioiden olevan niin huonosti.

– Parisuhteessa voi olla vaikeaa keskustella niin, että se otettaisiin tosissaan, ettei se menisi jankutuksen tai nalkutuksen piikkiin tai toisaalta uhkailuksi, joka menee riidaksi tai mökötykseksi.

– Pitäisi päästä keskusteluyhteyteen, jossa kerrotaan, mitkä asiat ovat huonosti ja mitä toivotaan.

Anttila huomauttaa vielä, että yllätysero voi tapahtua toisinkin päin, niin että ero tulee vaimolle puun takaa. Yllättäen voi tulla myös tietoon se, että puolisolla on toinen.

Erosta toipuneen mieleen voi tulla ajatus uudesta suhteesta, mutta samoja virheitä ei haluaisi tehdä.

– Eroryhmässä käydään paljon läpi tunteita, joita ero aiheuttaa. Eroryhmiin osallistuneet ovat kertoneet, että on hyödyllistä, helpottavaa ja avartavaa kuulla, kuinka monenlaisissa tilanteissa eronneet ovat.

Ryhmässä asia on kaikille yhteinen.

– Samankaltainen tilanne poistaa häpeää: olen ihminen, olen mies tai nainen edelleen, vaikka olen eronnut. Tilanne normalisoituu, Anttila sanoo.

Lauri Anttilan yhdessä Paula Ruotsalaisen kanssa luotsaaman eroryhmän pääsykriteerinä on, että ero on selvä, eikä yhteen palaaminen ole enää mahdollista. Myös shokkivaiheen tulee olla ohi. Akuutissa erokriisissä käydään yksilökeskusteluissa.

– Eron shokkivaihe on ohi, kun pystyy kuuntelemaan muita. Toki surua, kiukkua, vihaa ja hylätyksi tulemisen kokemusta ja kaikenlaisia tunteita on edelleen, mutta kun niistä pystyy keskustelemaan ja pystyy antamaan tilaa muillekin, voi tulla ryhmään.

Nina Riutta

Eroryhmä erosta toipuville alkaa 7.3. Tikkurilassa.

Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.2. mennessä perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi, p. 050 347 6441 tai risto.anttila@evl.fi, p. 050 347 3812.

Sudenpentujen pomo Marjut Honkanen Mitä teet partiossa?

– Vedän Korson Honkapartiossa sudenpentulaumaa, jossa on 7–9-vuotiaita lapsia. Lauma kokoontuu kerran viikossa. Teemme myös retkiä ja olemme leireillä. Partiossa ohjaaminen on vapaaehtoista toimintaa.

Minkälainen on partiohistoriasi?

– Liityin partioon 8-vuotiaana, kun ystäväni tuli laumakokouksen jälkeen äitinsä kanssa meille kotiin kysymään, saanko liittyä partioon. Pienenä sudenpentuna minua viehätti solmujen tekeminen, leikkiminen, leirit ja retket. Partiossa sain kavereita. He ovat edelleen hyviä ystäviäni.

– Aikuisena olen ollut usein Englannissa partion synnyinsijoilla. Olen retkeillyt ympäri Englantia eri partiokohteissa, muun muassa Brownsean saarella. Olen myös purjehtinut Valborg-kaljaasilla, jonka partiolaiset muinoin omistivat.

Mitä partiossa tehdään?

– Partiossa leikitään ja pidetään hauskaa. Siellä on eri ikäisille monipuolista ohjelmaa: kädentaitoja, luonnontuntemusta, partioperinteitä,taitokisoja, ensiapua, kierrätystä, kansainvälisyyttä, erilaisia kursseja, suunnistusta, retkiä ja leirejä. Nykyään on myös partiolukioita ja -rippikouluja sekä meripartioita.

Miksi partiolaisuus kannattaa?

– Partiossa lapset ja nuoret oppivat johtajan opastuksella toimimaan ryhmissä toisiaan auttaen ja tukien. He oppivat nuoresta pitäen ottamaan vastuuta. Partiossa oppii taitoja, joista on hyötyä myös partion ulkopuolella, esimerkiksi ensiaputaitoja, luonnossa käyttäytymistä ja muiden huomioimista.

– Partio antaa lapsille ja nuorille opastusta elämää varten vanhempien ja koulun ohessa. On siis olemassa muitakin harrastuksia kuin kännykkä ja tietokonepelit.

Nina Riutta

16

Seurakunnissa tapahtuu 11.–25.2.

Tikkurilan seurakunta

Musiikkia Vantaan kirkoissa 11.–21.2. x.x.–x.x.

Henrietta Hassinen

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Huom! Koululaisten talvilomavii-

kolla 22.–26.2. ei ole perhekerhoja eikä lasten päiväkerhoja.

Vanhan musiikin yhtye Espoon barokki esiintyy Hämeenkylän kirkossa.

• Cantorfest-juhlakonsertti su 14.2. klo 16 Korson kirkossa. Kanttoreiden yhteinen syntymäpäiväkonsertti. Mukana musiikkiryhmiä Korsosta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Sini Pennanen

• Argentiinalainen kitara -konsertti to 11.2. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Diplomikitaristi Janne Lehtinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Täyden kympin konsertti – 10 pientä saarnaa ja laulua la 13.2 klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Harri Mölsä, laulu ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

• Paastonajan barokkikonsertti su 21.2. klo 13 Hämeenkylän kirkossa. Bachia, Janitschia ja Telemannia periodisoittimilla esittävät vanhan musiikin yhtye Espoon barokki ja Hannu-Pekka Heikkilä, laulu. Ohjelma 10 euroa.

Maksuton lastenhoito.

• Ystävänpäivän konsertti su 14.2. klo 14 Hakunilan kirkossa. ”Mistä löydät sä ystävän?””Suomalaisen Kamarioopperan solistit Jussi Merikanto, baritoni, Jukka Romu, baritoni, Marjaana Merikanto, piano, ja Jukka Okkonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Janne Lehtinen konsertoi Pyhän Laurin kirkossa.

Rodeo

Murkkujen vanhemmat koolle Länsimäen kirkolla alkaa kokoontua ryhmä murrosikäisen lapsen vanhemmille ja huoltajille. Ryhmässä voi ”päästellä höyryjä” ja jakaa kokemuksia ja hyväksi koettuja tapoja murrosikäisen kanssa toimimisesta. Vertaisryhmän kokoontumiset ovat keskiviikkoisin klo 17.30–19 joka toinen viikko seuraavasti: 17.2., 2.3., 16.3., 30.3., 13.4. ja 27.4.

Lisätietoja ryhmän vetäjältä, lastenohjaaja Sinikka Kurunsaarelta p.

050 573 6276 tai sinikka. kurunsaari@evl.fi. Tarjolla voileipiä ja teetä.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Argentiinalainen kitara -konsertti to 11.2. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Täyden kympin konsertti – 10 pientä saarnaa ja laulua la 13.2 klo 19.

Harri Mölsä, laulu ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Partiomessu su 14.2. klo 12. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Iina Katila, Mika Ijäs. Messuun kutsutaan erityisesti entisiä, nykyisiä ja tulevia partiolaisia vauvasta vaariin. Messun jälkeen nokipannukahvit ja ystävänpäivän herkkuja Pyhän Laurin Ritareiden partiokololla (kirkon pihapiirissä). Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 21.2. klo 12. Satu Huttunen, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 050 409 0053 Hanna-piiri to 11.2. ja 25.2. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä, Asematie 12, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 11.2.,18.2. ja 25.2. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho pe 12.2. ja 19.2. klo 9.30–11 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 13.2. ja 20.2. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Winkut – nuorten leskien vertaistukiryhmä su 14.2. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 15.2. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 15.2. ja 22.2. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 15.2. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Perhekerho ti 16.2. klo 9.30–11.30 seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Kirkon Ruokailu ti 16.2. ja 23.2. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville. Vapaaehtoinen maksu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.2. ja 23.2. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 16.2. ja 23.2. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 24.2. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta.

Kahvila avoinna arkisin klo 9.30–

15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Nimettömät-näyttely. Kuvataiteilija Mari Sydänmaanlakan teoksia esillä 4.3. saakka.

Messu su 14.2. klo 10. Mirka Härkönen, Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 16.2. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.2. klo 18. Satu Huttunen, Samppa Laakso.

Infotilaisuus Walkers-nuorisokahvilaan vapaaehtoisiksi haluaville ke 17.2. klo 19.

Laulupiiri pe 19.2. klo 15.30. Samppa Laakso.

Sinkkuilta – kohtaamispaikka yli 40-vuotiaille sinkuille pe 19.2. klo 18.

Yhdessäoloa ja tutustumista kahvikupin äärellä.

Messu su 21.2. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.2. klo 18. Mirka Härkönen, Iina Katila.

Viikunapuuilta ke 24.2. klo 18.30. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista. Illassa mukana Leila Nuotio, Päivi Mäkinen ja Mirka Härkönen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 11.2. ja 18.2. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 11.2. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Ilolan perhepäivä pe 12.2. ja 19.2. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 14.2. ja 21.2. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 16.2. klo 17.30–19.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 11.2. ja 18.2. klo 9.30– 11.30.

Pyhäkoulu su 14.2. ja 21.2. klo 11–12.

Kansanlähetyspiiri to 18.2. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee pe / on Friday 12.2. ja / and 19.2. klo 10–12 / at 10–12 am.

Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Let’s spend some time together and make our breakfast. Lisätiedot / More information: diakoni / deacon Anne Viljanen p. / tel. 050 511 1674 tai / or anne.viljanen@evl.fi.

Perhekerho ti 16.2. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 12.2. ja 19.2. klo 18.

Perhekerho ma 15.2. klo 9.30–11.

Naisten iltapäiväkerho ke 17.2. klo 14. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija esittelee tuotteita, jotka helpottavat ikäihmisten asumista kotona.

Miesten raamattupiiri ma 22.2. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 16.2. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 16.2. ja 23.2. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 11.2. ja 18.2. klo 9.30– 11.

Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma 15.2.

klo 13.30 Malminiityntie 16 B.

Runopiiri ti 23.2. klo 18 Tikkurilan

kirjaston kokoushuone Voimalassa, Lummetie 4.

Retkipäiviä koululaisille talvilomalla. Ma 22.2. retki talviseen Korkeasaareen ja ke 24.2. retki Teatterimuseoon. Päivät sisältävät puuhaa Tikkurilassa sekä retkikohteessa. Päivän hinta 15 e. Ilmoittautuminen 14.2. mennessä osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurilan-seurakunta -> tytöt ja pojat. Lisätietoja varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401 tai merja.rantala@evl.fi.

Perheretki ke 23.3. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Hiljaisen viikon koko perheen pääsiäisvaellus.

Lähtö klo 16.30 seurakuntien talolta, Unikkotie 5. Hinta 15 e / aikuinen ja 10 e / lapsi, sisältää bussikuljetukset ja iltapalan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 29.2. mennessä varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401 tai merja.rantala@evl.fi.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Kertaluonteista ja ilmaista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Eemeli Otto Huuskonen, Veera Helmi Eliisa Haikonen, Sara Marie Muru, Valma Helena Roikonen, Iines Elina Aleksandra Muurinen, Amanda Orvokki Toka Ahma, Peppi Serafina Palm, Aleksi Onni Jouko Oikarinen, Emilia Katariina Koivisto, Nuuti Benjamin Liukkunen, Krista Annika Napola, Nella Siniriina Tiitu, Joa Onni Sandgren, Iines Aino Ingrid Pasanen, Eemil Daniel Olof Andersson, Eemu Pekka Kristian Tahvanainen, Rasmus Mikael Näräkkä, Roi Jeremias Harlin, Vanamo Elisabet Kolmonen, Eleonora Amanda Ketonen, Anni Lea Marie Kuosmanen.

Avioliittoon kuulutettu Olli Matti Aleksi Wéman ja Anne Elina Kosonen.

Hautaan siunattu Lempi Siviä Salo 102 v, Petter Pelkonen 80 v, Yrjö Olavi Koskinen 69 v, Juho Erkki Hirvonen 93 v, Elvi Eeva Ilona Gröhn 88 v, Kaija Sisko Anita Alenius 84 v, Aila Annikki Haatainen 81 v, Leila Marjatta Ryynänen 78 v, Lulu Annikki Järvimäki 77 v, Raija Annikki Sirvio 71 v, Pekka Seppo Hermanni Lehtonen 62 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samaan aikaan puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

17

Seurakunnissa tapahtuu 11.–25.2.

Perheraamis torstaisin klo 9.30–

Perhekahvila maanantaisin klo

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

11.30.

St. Martinin kappeli.

Raamattu-lähetysilta to 11.2. klo

18–19 pieni srk-sali. Apt. 22. Valtiotiet. toht. Jouko Jääskeläinen.

Nuorten olotila-kahvila Olka to 11.2. ja 18.2. klo 18–20 nuorisotila.

Miesten keskustelupiiri to 11.2. klo 18.30–20 takkahuone.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Messu su 14.2. klo 10. Sanansaattajien kirkkopyhä. Maari Santala, Reija Vienola, Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Inga-Lill Rajala Sanansaattajista kertoo kirkkokahveilla radiotyön terveisiä.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 14.2. klo 14.

Aamurukouspiiri ti ja to klo 7.15– 8 nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Lähetystilaisuus ke 17.2. klo 17.30– 19. Pelastus Koraanissa ja Raamatussa, lähetysjohtaja Pekka Mäkipää.

Raamattupiiri ke 17.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Messu su 21.2. klo 10. Jere Hämäläinen, Mark Saba, Ritva Holma. Kirkkokahvit Naisten Pankin hyväksi.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 22.2. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 23.2. klo 18–19.30 takkahuone.

Laulupaja ke 24.2. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Virsikirjan liiteosan laulut.

Raamattu-lähetysilta to 25.2. klo 18–19 pieni srk-sali. Apt. 23. Pastori Matti Viitanen.

Miesten keskustelupiiri to 25.2. klo 18.30–20 takkahuone.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Brunssi la 13.2. klo 11–14. Mukana Timanttipartio paistamassa vohveleita, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Hinta 5 e / aikuinen, 2 e / kouluikäinen lapsi. Myynnissä myös yhteisvastuutuotteita.

Messu su 14.2. klo 12. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Mark Saba, Ritva Holma. Saarna Perttu Mäkimartti. Helsingin Rauhanyhdistyksen kuoro.

Henksumessu su 14.2. klo 18. Hengellisiä lauluja. Pirkko Järvinen. Kivistön seurakuntakuoro, johtajana Eveliina Pulkkinen. Tikkurilan kirkkokuoro, johtajana Iina Katila.

9.30–11.30.

12.30–14.

Kivistö-messu keskiviikkoisin klo

19. Tule levähtämään arjen keskellä reilun puolen tunnin messuun, jossa kuullaan Raamatun teksti, rukoillaan, lauletaan ja vietetään ehtoollinen.

Rukouspiiri ti 23.2. klo 18–19 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 23.2. klo 19–20.30 srk-sali.

Miesten saunailta ke 24.2. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé and International Alpha course on Sundays 2–4 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Inquiries: Kaisa Halme, tel. 050 326 2882. Ritva-Leena Tuuli, tel. 050 358 9217 or ritvaleenatuuli@hotmail.com.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 15.2. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 16.2. klo 18.30–20 srk-sali. Vieraana Maria Järviniitty.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Toivon tuulet su 21.2. klo 17. Tiia Nuutinen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 24.2. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 23.2. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä 2 a Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Muualla Retki Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalle Helsinkiin to 18.2. klo 18.

Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina Auli Kekonille, p. 050 300 7634 tai auli.kekoni@evl.fi.

Kastettu Lumi Lilja Aurora Huusko, Adele Eliina Inkeri Raita, Tobias Alexander Åhman, Säde Nuppu Sofia Koljonen, Rosa Alisa Collin.

Avioliittoon kuulutettu Mika Antero Malkki ja Eija Sinikka Mononen, Ville Markus Heiskanen ja Hanna Leena Niemelä.

Hautaan siunattu Lyyli Karvonen 98 v, Aili Väänänen 98 v, Irja Hassinen 92 v, Helvi Kaarina Harkala 91 v, Emma Elina Kauros 91 v, Laina Ester Hillevi Kivekäs 87 v, Niilo Rafael Vähäsantanen 83 v, Heikki Martti Räisänen 74 v, Veli Martti Kukkonen 74 v, Pirjo-Liisa Jansson 74 v, Marja Leena Anneli Ignatius 64 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13, fre. 19.2. stängt.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 14.2. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

Högmässa sö 21.2. kl. 10. M. Fagerudd, Heidi Åberg-Ylivaara.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Familjemässa sö 14.2. kl. 13. Efter mässan firar vi vändagen med våfflor och saft/kaffe och olika program med scoutkåren Nybyggarna. Gioia-­ kören. Frivillig avgift till förmån för

gemensamt ansvar. A. Paavola, A. Ekberg.

Diakoni- och pensionärskrets ti 16.2. kl. 12.30 i S:t Martins kapell.

Senegalkväll to 18.2. kl. 19 i brasrummet. Allsång, andakt, musik och samtal, kvällste serveras. K. Andersson och H. Sandell.

Mässa i Taizéanda sö 21.2. kl. 12 i S:t Martins kapell. M. Fagerudd, Heidi Åberg-Ylivaara.

Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48, tfn. 09 830 6512 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 25.2. kl. 13.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9.15–12.

Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll ons 17.2. kl. 18.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé måndagar kl. 9.30–12.

Kornvägens klubbutrymmen Kornvägen 10 Familjecafé ons 17.2. kl. 13–15.

Andra utrymmen ViAnda-kören onsdagar kl. 12–14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Dickursbykretsen ons 17.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Döpta Jemina Alexandra Lanaeus.

Döda Harald Arvid Bäckström 93 år, Greta Dagmar Andersson 89 år, Brita Maria Henriksson 95 år.

Perheneuvonta Eroryhmä erosta toipuville alkaa

7.3. Tikkurilassa. Ryhmä kokoontuu maanantaisin yhteensä 10 kertaa.

Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.2. mennessä perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl. fi, p. 050 347 6441 tai risto.anttila@ evl.fi, p. 050 347 3812.

osallistuminen edellyttää taitoa toimia itsenäisesti tai omaa avustajaa.

Läheisten tapaaminen ke 24.2. klo 10–11.30 diakoniakeskuksen ryhmähuoneessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs.

Diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe 12.2. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 16.2. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Ei vastaanottoa 22.–28.2. Tikkurilassa eikä Myyrmäessä.

Näkövammaisille Retkipäivä su 6.3. klo 10–16 Hvittorpin kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Hinta 20 euroa. Ilmoittautumiset 11.2. mennessä Terhi Suonsivulle ti tai to klo 9–11, p. 09 830 6278 tai p. 050 381 87 58 tai terhi.suonsivu@evl.fi. Tilausbussi lähtee Unikkotie 5 A:n edessä olevalta pysäkiltä klo 9 ja Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 9.15.

Vantaan näkövammaisten ilta ma 15.2. klo 17.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Heli Ridanpää Vantaan muistiyhdistyksestä kertoo muistin huollosta. Ilmoittautumiset 12.2. mennessä Kaarina Haikara p. 0500 106 610.

Yhteislauluilta ti 16.2. klo 18.30– 20.30 Myyrmäessä, Helmikuja 1 C 35, 3. krs. Ritva-Leena Tuuli.

Siioninvirsiseurat su 21.2. klo 16– 17.30 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Helsinki. Heli ja Terhi vastassa Kampin metroasemalla klo 15.40. Kahvit.

Musiikkia esittää Jouko Hälinen.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vammaistyö

Huonokuuloisille Diakonin päivystys keskiviikkoisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. p. 09 830 6275 tai p. 050 528 2056.

Kehitysvammaisille Nuorten tapahtuma ma 15.2. klo 17– 18.30 Matteuksen kirkolla,Turunlinnantie 3, Helsinki. Tapahtumaan

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Kiusaus on kauppaketjun asiakaslehden mukaan parasta arkiruokaa. Ehkä tehotapetusta eläimestä valmistettu sikahalpa kinkkukiusaus alkaa olla ainoa merkitys, joka sanalle ”kiusaus” enää osataan antaa.

Jos haluaa puhua kiusauksista siinä vanhassa Isä meidän -rukouksen merkityksessä, lienee syytä vaihtaa sanaa ja puhua vaikka houkutuksista, mutta on se kovin valju ilmaus. Varmaankin siksi, että houkutuksesta puuttuu juuri kiusa, siitä puuttuu piina, koettelemus.

Odysseian seireenien laulussa ei ollut kyse mistä tahansa vokottelusta, vaan valheellisesta flirtistä ja väärästä lupauksesta. Ihanuuden valepukuun verhoutuneesta tuhosta. Se oli enemmän kuin houkutus. Se oli kiusaus kaikilla herkuilla.

Jumala ei kiusaa ketään. Martin Luther selittää katekismuksessa, että Isä meidän -rukouksen toiseksi viimeisessä pyynnössä pyydetään varjelus-

ta ”etteivät saatana, maailma ja oma itsekäs minämme pettäisi meitä, johtaisi meitä väärään uskoon, epätoivoon eivätkä muuhun suureen häpeään ja pahuuteen”.

Raamatussa kerrotaan paholaisen kiusanneen Jeesusta erämaassa. Äkkipäätään ajatellen ne kiusaukset eivät olleet kummoisia: piru käski nälkäistä Jeesusta muuttamaan kivet leiviksi. Sen nyt olisi luullut olevan helppo homma Jumalan Pojalle. Mutta kiusauksen kärki ei ollut siinä, onnistuuko Jeesus vai ei, vaan siinä, ryhtyykö hän perkeleen sirkusapinaksi. Jeesus kieltäytyi kunniasta.

Sananmukaisesti.

Kiusauksessa on kysymys vallasta. Paasto merkitsee ein sanomisen opettelemista ja sen tarkkailemista, minkä vallan alle minä itse asetun ja minkä vallan itselleni otan.

Jaakko Heinimäki

Lotta Numminen

Perkeleen sirkusapina

18

Aikamerkki Hautauspalveluja

Järki ja tunteet

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Pe 12.2. klo 18 Mummon Kammari, Helenenk. 34, Hyvinkää.

Su 14.2. klo 10 Kirkkopyhä Vanhassa kirkossa, Lönnrotink. 6, Hki. Saarna Erkki Helminen, mukana Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat Bulevardin srk-salissa, Bulevardi 16 A. Klo 11 Kirkkopyhä Soukan kappelissa, Soukankj. 3, Espoo. Soppalounas ja seurat. HUOM aika!

Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomat. 1.

Klo 18 Klaukkalan kirkolla, Ylitilant.

6, Nurmijärvi.

Ti 16.2. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi), Raisa Jarkkola.

To 18.2. klo 18 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi).

Mukana Vantaankosken ryhmä tutustumassa herännäisyyteen.

Klo 18:30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappeli, Piispansilta 11, Espoo.

Kahvit kerhopuolella klo 18.

Su 21.2. klo 10 Kirkkopyhä Sipoon kirkossa, Iso Kylät. 1. Saarna Juhani Elenius, mukana Herännäisnuorten kuoro. Keittolounas ja seurat srk-talolla.

Klo 12 Kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestent. 6, Helsinki.

Saarna Hannu Vapaavuori. Tarjoilu ja seurat.

Klo 15 Kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forsellin k. 18, Loviisa.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.

17 D (Autotalo, Kamppi), seuroihin kutsutaan näkövammaisia; Heli Ojalehto, Terhi Suonsivu, musiikkia Jouko Hälinen, mukana Helsingin kehitysvammaisia.

Klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkok. 6, Järvenpää.

Ke 24.2. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1a A 3, 3. krs.

Palveluja tarjotaan

Iida Rauman Seksistä ja matematiikasta on yksi viime vuoden kiinnostavimpia kotimaisia kirjoja – vahva, kainostelematon ja huolellisesti rakennettu. Se on sukupolviromaani niille ja niistä, jotka taaperoikäisestä asti ovat kasvaneet ekokatastrofin uhan alla ja joille valtavirrasta poikkeavat seksuaaliset identiteetit eivät ole ongelma tai ihmetyksen aihe.

Rauma kirjoittaa maailmasta, jossa ihmisten luontosuhde on vinksahtanut: toisaalta romanttinen, toisaalta esineellistävä ja riistävä. Joitakin eläimiä paapotaan vauvoina, samalla kun toiset ovat elintarviketeollisuuden raaka-ainetta.

Mutta outo ja kaksijakoinen on myös ihmiskäsityksemme: mieli ja ruumis ovat erillään, järki ja tunne uhka toisilleen. Vastakkainasettelu kiteytyy romaa-

nin päähenkilössä Erikassa, joka on huippulahjakas matemaatikko, mutta ihmissuhteissaan kömpelö ja ruumiissaan muukalainen. Hän haaveilee ”olevansa kone, pelkkää algoritmia algoritmin perään”.

Erikan eräänlainen vastakohta on pikkusisar Emilia, joka on kehitysvammainen. Emilialla ei ole terävää älyä, mutta hänellä on sellaista, mitä hänen sisarensa ei osaa edes kaivata: tunteikas sydän ja tarkat vaistot.

Rauma tuulettaa ja kyseenalaistaa reippaasti myös romanttisen rakkauden myyttiä. Ehkä olisi mutkattomampaa ottaa läheisen ihmissuhteen perustaksi seksi tai ystävyys. Tai molemmat.

Kaisa Halonen

Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta. Gummerus 2015.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 14.2. klo 13.30 Teille on opetettu Matt.5:21-32, Sirkka-Liisa Raunio Matt.5:33-48, Heikki Junttila Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 14.2. klo 17.00 Kallion kirkko

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Miten Jumala parantaa?

Musiikissa: Maarit Rajamäki Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Vuokrata halutaan

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

Kevätsuursiivous, ikkunanpesua, mattojenpesua ym.

P. 046 596 5566.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

4

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Iida Rauma kyseenalaistaa luontoon ja rakkauteen liittyviä käsityksiämme.

Laajan vaLikoiman ja hyvän paLveLun kristiLLinen kirjakauppa.

www.sacrum.fi

Veijariromaani Galileo Galileista Johannes Lahtisen elämäkerrallinen fiktio tähtitieteilijä Galileo Galileista on hieno lukukokemus.

Taustatyöt on tehty hyvin, historialliset faktat ovat kunnossa. Galileon tarinasta on pönötys kaukana, sillä Lahtinen kuvaa kohdettaan ilkikurisen tarkasti ja kielellisesti rikkaasti. Kirja on merkillinen yhdistelmä Mika Waltaria ja Veikko Huovista, eräänlainen historiallinen veijariromaani.

Italialainen tähtitieteen sankari on ahne, kunnianhimoinen ja viinaanmenevä mies, joka hylkää tyttärensä luostariin.

Galileo ei tunnista toisen tyttärensä tieteellistä osaamista eikä toisen tyttärensä avun tarvetta. Hän tekee kuitenkin tärkeitä keksintöjä tähtitieteessä, fysiikassa, matematiikassa ja teknii-

kassa, vaikkakin usein toisten pohjatyön perustalta.

Kirjassa kuvataan hersyvällä huumorilla 1500–1600-luvun vaihteen henkilöitä ja ilmapiiriä ja toisaalta siinä on tarkkanäköistä elämänviisautta ihmisyydestä.

Yhteenotto katolisen kirkon kanssa kuvataan hyvin. Kiistassa ei ollut kyse vain siitä, kiertääkö maa aurinkoa, vaan siitä, että Galileo Galilei pilkkasi kirjassaan paavia, joka oli alun perin hänen tukijansa. Galileo tuomittiin kotiarestiin ja kirja kiellettiin, mutta hänen ajatuksensa levisivät jo maailmalla ja olivat osa luonnontieteen suurta mullistusta.

Pauli Juusela

Johannes Lahtinen: Galileo.

Gummerus 2015.

19

Aikamerkki Saara Vuorjoki

– Minun on ollut aina vaikea lähteä keikalle kauas. Olen koti-ihminen – varmaankin siksi, ettei minulla ollut lapsena kodin turvaa, Junnu Aaltonen kertoo.

Korvakuulolta se alkoi Junnu Aaltonen aloitti saksofonin soittamisen omin päin työskennellessään nuorena renkinä Ruotsissa.

M

uusikko Junnu Juhani Aalto­ nen, 80, on asunut Vantaalla vuodesta 1969. Omakotitalossa Martinlaaksossa on vierähtänyt 35 vuotta. Riitta-vaimon kanssa on meneillään 54. yhteinen vuosi.

– Minun on ollut vaikea lähteä keikalle kauas, New Yorkiin tai Pariisiin. Olen koti-ihminen – varmaankin siksi, ettei minulla ollut lapsena kodin turvaa. Puolet kasvuiästä meni toisten nurkissa, Aaltonen kertoo.

Hän eli lapsuuttaan Lahdessa.

Avioerolapsi ei tuntenut kanttori-isäänsä ja muistaa tavanneensa tämän vain muutaman kerran.

Kun äiti lähti sota-aikana lotaksi, lapsi jäi isoäidin hoiviin. Isoäidin sairastumisen jälkeen edessä oli poikakoti nöyryytyksineen.

Aaltonen kertoo, miten lapsuuden kokemusten synnyttämä häpeä kulki hänen mukanaan pitkälle aikuisuuteen. Kun sota-ajan lopulla kysyttiin, ha-

luaisivatko jotkut pojista lähteä Ruotsiin, Aaltonen halusi.

Vastassa oli maalaistalo 12 kilometrin päässä Uppsalasta.

– Se oli kahdeksanvuotiaalle myönteinen sokki. Oli hevosia ja sikoja. Kaikki tehtiin itse, teurastuksia myöten. Kävin koulua ja muutaman kuukauden kuluttua osasin lukea ruotsia, Aaltonen muistelee.

Suomeen paluun jälkeen perheen kotipaikaksi vakiintui Inkeroinen Kymenlaaksossa. Siellä 13-vuotias Aaltonen oppi muutaman kitarasoinnun. 15-vuotiaana hän meni sahalle töihin.

Kahta vuotta myöhemmin hän oli taas Ruotsissa, renkinä tutulla maatilalla.

– Viikonloppuisin ajelin polkupyörällä Uppsalaan. Ostin musiikkikaupasta saksofonin.

En tiennyt, miten se kootaan tai että suukappaleeseen tarvitaan päre. Mukana oli kuitenkin pieni ohjekirja.

Maatilan päätalossa oli veivat-

tava gramofoni, jonka renki sai lainaan. Hän saattoi kuunnella savikiekoilta esimerkiksi Stan Getziä ja Benny Goodmania.

– Ruotsalainen Lars Gulin soitti baritonisaksofonia huikean rennosti ja pehmeästi. Jos hän olisi ollut jenkki, hän olisi yhä maailmankuulu.

Aaltosen oma soittaminen käynnistyi esikuvien mukaan, korvakuulolta.

Armeijaan Suomeen Aaltonen palasi soittimen ja levyjen kanssa. Armeijan jälkeen hän myi ne ja lähti töihin selluloosatehtaalle Ruotsiin. Vuorotyö ei tuntunut omalta. Vuoden päästä Inkeroisissa käydessään hän kuuli, että tanssiorkesteriin tarvittiin baritonisaksofonisti. Se Aaltosesta tuli.

– Opin nuotit nopeasti. Nuottien lukeminen sopii insinööriajatteluun. Minusta olisi pitänyt tulla insinööri, mutta koulunkäynti jäi kansakouluun.

Jossain vaiheessa Esa Pethman neuvoi Aaltosen huilunsoiton alkuun: puhallat kuin pulloon. Kun Aaltonen oli 25-vuotias, hän pyrki Sibelius-Akatemiaan ja pääsi.

– Vielä silloinkin ajattelin, että olin liian vanha, ei minusta voisi

tulla muusikkoa. Kun kuulin, että telakalle otetaan levyhitsausoppilaita, kävin portilla, mutta käännyin takaisin.

Aaltonen opiskeli ja harjoitteli soittamista perunakellarissa. Hän soitti myös tanssiorkestereissa ja keikkaili aikakauden tähtisolistien Annikki Tähden, Kai Lindin ja Viktor Klimen­ kon kanssa. Tanssibändit saivat jäädä, kun studiosoittaminen alkoi työllistää.

Pitkällä uralla yhteistyökumppaneita ja kokoonpanoja on riittänyt: on ollut George de God­ zinskia, Harry Bergströmiä, Ossi Runnetta, Edward Vesa­ laa, Tasavallan Presidenttiä ja UMO:a.

Tätä nykyä Aaltonen soittaa kahdessa nimeään kantavassa kokoonpanossa, triossa ja kvartetissa. Puolen vuosisadan mittainen yhteistyö Heikki Sar­ mannon kanssa jatkuu. Aaltonen keikkailee paljon myös kirkoissa ja improvisoi niissä paikallisten muusikkojen kanssa.

näkökulmani muuttui, Aaltonen aloittaa.

Uskontien alkuaika ei kuitenkaan ollut helppo. Se koetteli niin häntä itseään kuin hänen vaimoaankin.

– Kun ihminen yrittää olla parempi kristitty ja rakastaa Jumalaa, se ei onnistu, jos taustalla on se, että ihminen vihaa itseään.

Ei voi rakastaa, jos ei päästä vihasta irti.

Vähitellen Aaltoselle alkoi selvitä, ettei armossa ole parempaa tai huonompaa, ei oikeassa tai väärässä olevaa. Aaltonen sanoo halunneensa päästä irti suvun rasitteista ja kirouksesta, energiaa sitovasta katkeruudesta ja oikeudestaan vihaan.

– Armo on siinä, että luopuu kaikesta eikä enää hae oikeutta. Kun antaa anteeksi, saa itsekin anteeksi. Kun kuvani Jumalasta muuttui, muutuin itsekin.

Se, että armo tuli mukaan soittamiseen ja puhutteli kuulijoita, yllätti Aaltosen. Se oli armoa armon päälle.

Ulla-Maija Vilmi

Viisikymppisenä Aaltonen kertoo kokeneensa heräämisen.

– Kesti kaksikymmentä vuotta ennen kuin löysin sen, mitä etsin. Kun löysin Jumalan ja armon, sain uudet silmälasit ja

Juhani Aaltonen Quartet: Junnu Aaltonen, Iro Haarla, Reiska Laine & Uffe Krokfors la 13.2. klo 19 Rekolan Kinossa, Rekolantie 43.

Lippuja etukäteen Tiketistä.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki Ville Asikainen / Kirkon Ulkomaanapu

Tieto opiskelupaikasta sai kahden lapsen äidin Judith Umurijan onnesta häkellyksiin.

Kirkko veden alla Venäjällä, Krimin niemimaalla lähellä Sevastopolia on käynnissä hiukan erilainen kirkonrakennusprojekti. Työ alkoi kolmimetrisen, ankkuria mukailevan ristin pystyttämisellä.

Seuraavaksi asennetaan pöytä ja betoniset kynttilänpidikkeet. Kynttilöille ei taida kuitenkaan löytyä käyttöä, sillä tuleva kirkko sijaitsee 20 metrin syvyydessä meren pohjassa. Rakennustyöstä vastaavat sukeltajat. Työn vaativuuden ja erikoislaatuisuuden vuoksi rakennusaikataulua ei ole määritelty.

The Moscow Timesin mukaan hankkeen takana ovat Moskovan patriarkaatti ja nationalistinen moottoripyöräjengi Yön sudet. Kirkon johdon toiveena on, että veden-

alainen kirkko toisi turisteja alueelle. Syvyyksissä sijaitseva Herran huone nimetään merenkävijöiden suojelupyhimyksen, pyhän Nikolaoksen mukaan.

Krista Susi

Kostealle hankkeelle haetaan suojelua pyhältä Nikolaokselta.

Fast foodilla pääsiäiseen

Yhteisvastuukeräys auttaa kongolaisia pakolaisnuoria uuden elämän alkuun Ugandassa.

Judith Umurija, 20, on kotoisin Itä-Kongon Masisista. Kun ammuskelu kotikulmilla alkoi, Umurija oli jo nukkumassa. Äiti ja sisko olivat ulkona ja onnistuivat pakenemaan kylään hyökänneitä asemiehiä.

Sisälle rynnännyt sotilas raiskasi Umurijan.

Umurija onnistui pääsemään toiseen kylään tätinsä luo, missä hän synnytti tyttölapsen yhdeksän kuukauden kuluttua.

– Aseryhmä saapui kuitenkin myös sinne. He tuikkasivat taloja tuleen. Tätini piilotti minut, vauvan ja itsensä maakuoppaan, Umurija muistelee.

Hyökkäyksen jälkeen naiset pakenivat Ugandaan. Rwamwanjan pakolaisleirillä Umurija sai lainaksi maatilkun valtiolta. Pikkuruinen nuorinainen rakensi yksin pienen talon, sillä täti lähti takaisin Kongoon.

– Hän ei voinut sietää pakolaisen elämää, Umurija hymähtää.

Pakolaisleiri näyttää pikemminkin vuorilla sijaitsevalta

uneliaalta maalaiskylältä kuin mediasta tutuilta pakolaisleireiltä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on sijoittanut näille vuorille jo lähes 60 000 kongolaispakolaista.

Harva meistä on kuullut Afrikan maailmansodaksi kutsutusta konfliktista. Sitä käytiin Kongon demokraattisessa tasavallassa vuosina 1996–2002. Konfliktissa oli osallisena yhdeksän afrikkalaisvaltiota. Sodan uhreja arvioidaan olevan noin 5,5 miljoonaa.

Konflikti jatkuu Itä-Kongossa yhä. Suurin syy siihen on taistelu luonnonvaroista, kullasta mutta myös muista mineraaleista.

Kongon pitkittyneessä sodassa raiskaus on yleisesti käytetty ase. Pakolaisleirilläkään naiset eivät ole siltä turvassa, sillä leirille tulee myös raakuuksien tekijöitä.

– Eräs mies alkoi ahdistella minua. Hän huusi tappaneensa Kongossa useita ihmisiä, ja jos joku uskaltaisi häiritä häntä, hän tappaisi. Lopulta hän raiskasi minut koko kylän edessä, kertoo Umurija.

Kun poliisi saapui paikalle, raiskaaja oli paennut. Sairaalassa Umurija vaati sijoitusta muualle. Hänelle ehdotettiin leirin turvataloa, mutta sitten

ilmoitettiin, ettei siellä ole tilaa. Niinpä hänet ohjattiin asumaan toisen naisen kanssa tavalliseen ovettomaan savimajaan kylänraitille.

– Tuli miesjengi, sitoi ja raiskasi meidät molemmat, toteaa Umurija.

Umurija tuli taas raskaaksi.

Lisäksi hän sai miehiltä hivin.

Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen Umurija kertoo olleensa niin masentunut, ettei halunnut ottaa lääkitystä.

– Halusin vain kuolla, hän kuiskaa.

Lääkkeet Judith Umurija ottaa jo, mutta häntä painaa edelleen huoli lasten kohtalosta. 3-vuotias tytär Grace ei ole hiv-positiivinen, mutta nuoremmasta Echimasta ei vielä tiedetä. Toivoa luovat 13-vuotias pikkusisko Aziza, jonka Umurija löysi leiriltä, ja koulu, johon Umurija on päässyt opiskelemaan hotellialaa.

Hän käy nyt pakolaisleirillä sijaitsevaa Kirkon Ulkomaanavun ammattikoulua. Siellä Kongon pakolaisnuoret ja köyhät ugandalaisnuoret voivat opiskella paitsi hotellialaa myös mekaniikkaa, maanviljelyä ja talonrakennusta. Tavoitteena on kouluttaa tuhat nuorta vuoteen 2017 mennessä.

NÄIN AUTAT: Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen sinun on mahdollista tuoda toivoa Judith Umurijalle ja tuhannelle hänen kohtalotoverilleen.

Eriikka Käyhkö

ta breakfast, aamiainen, joka sanatarkasti suomennettuna tarkoittaa siis paaston rikkomista eli sen keskeyttämistä.

Nyt eletään kristillisessä maailmassa paaston aikaa.

Tuhkakeskiviikosta 10.2. se alkoi ja jatkuu pääsiäiseen asti.

Heli Kulmavuori Lotta Numminen

Kauhea tarina – onnellinen loppu?

Tiesitkö, mitä suosittu sanapari fast food eli pikaruoka alun perin tarkoitti? Syömisen nopeuteen se ei ainakaan viitannut.

Englannin kielessä sanan fast yksi merkitys on paasto.

Niinpä paaston aikana syötiin ja syödään yhä fast foodia eli paastonajan ruokaa. Siihen kuuluu, että vältetään ylensyöntiä ja kevennetään muutenkin ruokavaliota. Nautitaan yksinkertainen ateria ennemminkin kaikessa rauhassa kuin kiireessä pikana. Ja kaikki tämä siksi, että ihmisestä tulisi herkempi kuuntelemaan itseä, Jumalaa ja lähimmäistä.

Sama sana fast löytyy myös englannin kielen yhdyssanas-

Kevyemmin ja herkemmin.

3 x ystävänteko Tuntemattomalle Maksa seuraavaan asiakkaan kahvi ja pulla, heitä hymy ventovieraalle, avaa ovi tuntemattomalle, kehu vierustoverin kauniit tumput tai rohkaistu puhumaan yksinäiselle. Pieni ystävällinen ele voi pelastaa kenen tahansa päivän ja yksi lause koko viikon.

Lapsuudenystävälle Ota yhteyttä ystävään, jonka kanssa olet leikkinyt hiekkalaatikolla, opetellut lukemaan, käynyt omppuvarkaissa tai jakanut ensimmäiset salaisuudet. Miltä maailmanne näyttää nyt ja miltä se näytti silloin? Selatkaa vanhoja ystäväkirjoja tai ammentakaa muistoja luokkakuvista. Jos yhteys vanhoihin ystäviin on katkennut, voi lapsuudenystäviään etsiä esimerkiksi Facebookista.

Rakkaalle Romanttiset kliseet toimivat, mutta koska viimeksi olet kokeillut? Osta kimppu punaisia ruusuja tai iso satsi hänen lempikarkkejaan. Muiskauta huulipunalla pusu vessan peiliin. Laita soimaan teidän kappaleenne ja yllätä rakkaasi pokkaamalla hänet tanssiin olohuoneessa. Tartu häntä hartioihin ja anna pitkän viikon päätteeksi hieronta. Kävele lumihankeen koko pihan kokoinen sydän vain häntä varten.

Lotta Numminen

Ystävänpäivää vietetään su 14.2.