Lauri 2016 nro 23 (22.12)

Hans v. Schantz

Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys 5 Koulut jäivät kesken, kun musiikki vei Lenni-Kalle Taipaleen

6

Joululaulussa Jeesus-vauva saa lahjaksi rummutusta 12

Myyrmäen kirkossa jouluyö on rento juhla

8

Vantaan, Espoon ja Helsingin ensimmäinen yhteinen Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 19.1.

2

Pauli Juusela

Antero Harju

Pääkirjoitus

Jos lehti uusi lehti haluaa tavoittaa lukijat, sen on otettava paikallisuus todesta, korostaa Jukka Hako.

twitter: @PauliJuusela

Maailmaan syttyi valo Ennen ajanlaskun alkua ja jälkeen ajanlaskun alun, eaa. ja jaa. Niin kierretään sitä, mistä kristillisissä maissa ajanlasku lasketaan.

Ajanlaskumme alkaa Kristuksen syntymästä, joka on nollapiste sille, mitä tapahtui ennen ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Aivan tarkka ei tuo vuosituhatkello ole, sillä Jeesuksen syntymävuotta ei tiedetä. Oleellisempaa on kuitenkin, että avuttoman vauvan syntymä pienessä Betlehemin kylässä kaukana Lähi-idässä on hetki, joka on jäänyt ihmiskunnan historiaan ja jota juhlitaan myös Suomessa vuonna 2016 jKr. Joulun sanoma on historian merkkitapahtumien joukossa ainutlaatuinen. Sen keskeisiä henkilöitä ovat vauva, teiniäiti, isäpuoli ja paimenet. Tapahtumien taustan määrittävät miehitysvalta, verollepano ja se, ettei viimeisillään raskaana olevalle naiselle löydy sijaa majatalossa. Ihmisten toivo, maailman valo, Jumala kanssamme, tulee tähän maailman toisten ihmisten armoille ja joutuu heti kokemaan armottomuutemme. Jeesuksen perhe joutui pakenemaan vainoa toiseen maahan, aivan niin kuin miljoonat pakolaiset tämän päivän maailmassa.

Ensimmäisen joulun tapahtumat herättävät kysymyksen, mikä on meidän suhteemme tämän maailman kärsiviin ja puutteenalaisiin. Jumalan vastaus oli sitoutuminen ja myötätunto, ja jos joulun sanoma koskettaa meitä, niin sen pitäisi olla myös meidän vastauksemme.

Evankeliumi on kuitenkin siinä, että Jumala tietää puutteemme. Hän ei soimaa eikä tuomitse, vaan rohkaisee ja tulee luoksemme haavoittuvana. Hän haluaa Raamatun Jesajan kirjan sanoin tuoda suuren valon niille, jotka pimeydessä vaeltavat, ja niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa. Joulun sanoma on tarkoitettu meille kaikille, vaikka emme sitä huomaisi tarvitsevamme.

Tähän suureen sanomaan on sopivaa päättää myös Vantaan Lauri -lehden tarina. Hyvää joulua!

Valomerkissä tällä viikolla Jouluun liitetään kerskakulutus ja tuhlaaminen. Valomerkin kolumnistin Paavi Johannan mielestä joulusta paljastuu kuitenkin varsinainen ekojuhla, kun vähän pintaa raaputtaa.

Lasten harrastukset, omat menot, puolison menot, työasiat, kotityöt – ruuhkavuosina päässä on paljon muistettavaa ja aina on kiire. Miten tästä elämänvaiheesta voi selvitä hengissä?

Vantaan Lauri jää historiaan Toimitusneuvoston puheenjohtaja Jukka Hako pitää paikallisuutta tärkeänä myös uudessa lehdessä.

Seurakuntalehti Vantaan Lauri on kolahtanut vantaalaisten postiluukusta yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämä kädessäsi oleva lehden joulunumero on kuitenkin lehden viimeinen, sillä 19.1.

Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä alkaa ilmestyä pääkaupunkiseudun yhteinen Kirkko ja kaupunki -lehti.

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä ja niillä on ollut vajaan kahden vuoden ajan yhteinen verkkomedia Valomerkki. Myös Valomerkki lopettaa toimintansa ja sen korvaa Kirkkojakaupunki.fi.

Vantaan Laurin toimituksen tukena lehden eri vaiheissa on ollut luottamushenkilöistä koostuva toimitusneuvosto. Sen viimeinen puheenjohtaja, kotiseutuaktiivi ja kunnallispoliitikko Jukka Hako on Vantaan Laurin lopettamisesta sekä haikealla että odottavalla mielellä.

– Aina se herättää jonkunlaista haikeutta, kun joku aikakausi päättyy. Kun ikää on mittarissa 61, on ollut paljon asioita, jotka ovat alkaneet ja päättyneet. Toimitusneuvosto, joka ei ole päätöksentekoelin, on tässä muutoksessa sparrannut päätoimittajaa

ison asian valmistelussa, ja tähän olemme nyt yhdessä päätyneet, tuumii Hako.

Hako muistelee, että vuonna 1996 pikavauhdilla synnytettyä omaa seurakuntalehteä edelsi yhteistyö paikallislehti Vantaan Sanomien kanssa. Sitä ennen kokeiltiin puolestaan yhteistyötä Espoon Seurakuntasanomien kanssa.

Jo 1974 tunnusteltiin myös mahdollisuutta tehdä Vantaalle ja Helsinkiin yhteinen lehti.

– Media-alalla muutos on jatkuvaa. Tällä muutoksella haetaan taloudellisia säästöjä, mutta ei silti haluta tinkiä vaikuttavuudesta.

Digimediaan, jossa kilpailu ihmisten kiinnostuksesta on kovaa, halutaan myös panostaa.

Vantaan Laurin perustaminen oli Hakon mukaan persoonallinen ja ennakkoluuloton ratkaisu. Sen seurauksena syntyi lehti, joka on asiakaslehtikilpailuissa palkittu ja lukijatutkimusten mukaan hyvin luettu.

– Lauri on käsitellyt kirkon ja seurakuntien asioita, mutta seurannut aktiivisesti myös kaupunkia ja yhteiskuntaa. Lehti on perehtynyt Vantaan historiaan. Se on ollut mukana tapahtumissa,

kuten Asuntomessuilla ja herättäjäjuhlilla. Se on käsitellyt arvokysymyksiä, ihmisten erilaisia elämäntilanteita ja hengellisyyttä. Myös kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat olleet hyvin esillä.

Paikallisuus on Hakon mukaan tarkoittanut sitä, että yleisiinkin aiheisiin on etsitty vantaalaisia kasvoja. Asioita on lähestytty alhaalta ylös, ei toisinpäin.

– Yhteinen lehti on varmasti ollut myös seurakuntia yhdistävä tekijä.

Toimitusneuvosto on uuden median valmistelussa korostanut, että uusi Kirkko ja kaupunki ei saa unohtaa paikallisuutta. Hako onkin tyytyväinen ratkaisuun, jossa lehti alkaa ja päättyy paikallisella aineistolla ja yhteinen osa on keskellä.

– Uusi lehti ei ole Kirkko ja kaupunki, joka on tilattu tänne, vaan se on Vantaan Kirkko ja kaupunki, paikallinen painos yhteisestä lehdestä. Vantaalla on pitkä historia, oma kulttuuri ja identiteetti ja viime aikoina vahvistunut halu hoitaa itse asiansa. Jos lehti haluaa tavoittaa lukijansa, sen on otettava vantaalaisuus todesta. Toisaalta metropoliyhteys tuo Vantaalle lisäsivuja ja lukijoille uusia näkökulmia, aiheita ja menovinkkejä yli kaupunki- ja seurakuntarajojen.

Pauli Juusela

Kirkko ja kaupunki ilmestyy 19.1.

Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä ilmestyy 19.1. ensimmäinen yhteisen Kirkko ja kaupunki -lehden numero. Vantaan Laurin toimittajat siirtyvät uuden median toimitukseen, jonka päätoimittajana aloittaa Jaakko Heinimäki. 24 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti jaetaan seurakuntien jäsentalouksiin. Sitä ei voi tilata, mutta se on luettavissa ilmaiseksi osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi.

3

Tässä ja nyt

Marianna Siitonen

Tubettaja-harjoittelija kirkolla Nea Lilja, 17, audiovisuaalisen viestinnän opiskelija: ”Opiskelen toista vuotta media-assistentiksi. Hain työharjoittelupaikkaa Korson seurakunnasta, koska se on lähellä kotiani. Se on aivan erilainen harjoittelupaikka kuin opiskelukavereillani. Halusin laajentaa omaa näkökulmaani.

En kuulu kirkkoon. Seurakunnassa työskentely on yllättänyt positiivisesti. Luulin, että kaikki ovat täällä kädet ristissä, mutta täällä tehdään paljon muutakin. Minulle ehdotettiin, että tekisin videon seurakunnan YouTube-tilille. Olen seurannut tubettajia yläasteikäisestä, mutten ollut tubettanut aiemmin itse. Videoiden tekeminen on vaatinut heittäytymistä, taitoa nauraa itselle ja rohkeutta mennä kameran kanssa ihmisten luo.

Harjoitteluni päättyy jouluviikolla. Vietän joulua tätini luona. Vien sinne piparkakkutalon, jonka suunnittelemme ja teemme isän kanssa. Kaverit ja sukulaiset saavat minulta itse tehtyjä lahjoja.”

Soili Pohjalainen

Käy katsomassa Nean ensimmäinen YouTube-video Mikä ihmeen seurakunta?!? – Ensimmäinen päivä. Linkki siihen löytyy Valomerkki.fi.stä.

4 Marianna Siitonen

Heikki Heikurinen jakoi pipareita lentoasemalla seurakuntien tempauksessa.

Seurakunnat päivittää strategiansa Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA

sa tehdä. Armo tarkoittaa sekä Jumalan pelastavaa armoa että ihmisten välistä armoa. Kaikkien ihmisten kohtaaminen ei ole mahdollista yhdelle työntekijälle, mutta kirkon sanoma on maailmanlaajuinen eikä sulje ketään pois. Kirkko Vantaalla haluaa pitää yhteyttä myös niihin ihmisiin, jotka ovat etäällä seurakunnan perinteisestä toiminnasta.

Tehtävää ja visiota pyritään toteuttamaan yhteisillä linjauksilla, joita on seitsemän. Niiden mukaisesti seurakunnat tukevat arjen kristillisyyttä ja uskoa Kristukseen, ottavat huo-

mioon erilaisten ihmisten tarpeet ja odotukset, toimivat hyvän tekemisen kanavana, tukevat hengellistä elämää myös median kautta, toimivat siellä, missä ihmiset ovat, antavat seurakuntalaisille tilaa tuoda kykynsä käyttöön ja ovat yhteisö, jossa kulttuurien moninaisuus saa näkyä.

Strategia on laadittu nykyisen strategian pohjalle ja monia sen tavoitteita jo toteutetaan.

Laadinnassa on käytetty hyväksi tutkimustietoa ja kysytty niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden näkemyksiä.

Pauli Juusela

Anna Äystö

hinnat jopa puolet Suomen hinnoista

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaa, joka vahvistaa seurakuntien ulospäin suuntautuvaa työotetta. Uuden strategiaehdotuksen mukaan Vantaan seurakunnat on yhteisö, jonka tehtävä eli missio on olla ”Rohkeasti armon asialla”. Seurakuntien visio on olla ”Kaikkia ihmisiä kohtaava sekä työssään uudistuva kirkko Vantaalla”.

Armon välittäminen sanoin ja teoin on strategian mukaan tärkeintä, mitä seurakunnat voivat tässä vaativassa maailmas-

Kirkon seiniä on verhoiltu patinoiduilla kuparilevyillä.

Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa Varaa aika: +372 5897 8350 tai +358 405 105 009 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

www.stickdent.com

Hämeenkylän kirkolle tummempi ilme Hämeenkylän kirkon ulkonäkö muuttui julkisivuremontissa. Vaaleat muuratut julkisivut ja hautausmaan puoleinen rapattu julkisivu on nyt verhoiltu patinoiduilla kuparilevyillä. Kirkon ilme on tummempi kuin ennen.

– Julkisivun uudistus on lopputöitä vaille valmis. Nyt kirkko näyttää siltä, miltä se tulee näyttämäänkin, kertoo kiinteistöjohtaja Sari Turunen Vantaan seurakunnista.

Vaikka ulkonäöltään ennen vaalea kirkko on muuttunut selvästi tummemmaksi ja esimerkiksi Hämeenkylän seurakunta-

neuvosto olisi halunnut säilyttää vaalean värin, on uusi ilme saanut seurakuntalaisilta ja työntekijöiltä positiivista palautetta.

– ”Erilainen, mutta kiva” ja ”todella hyvännäköinen” ovat esimerkiksi olleet seurakuntalaisten kommentteja, kertoo Hämeenkylän seurakunnan tiedottaja Anna Äystö.

Syynä kirkon verhoiluun oli kosteuden aiheuttama pakkasrapautuma. Kirkon julkisivut kallistuvat yläosaltaan sisäänpäin, mikä aiheutti seinäpintaan kosteusrasitusta. Eteläisestä julkisivusta putosi paloja, ja seinä

suojattiin väliaikaisella peltiverhouksella jo 2012.

Remonttiin oli varattu miljoona euroa, mutta kustannukset jäivät selvästi pienemmiksi, sillä rahaa kului noin 600 000 euroa.

Ensimmäinen Hämeenkylän kirkko valmistui 1966. Alueen kasvaessa kirkko jäi pieneksi ja uusi kirkko rakennettiin vanhan ympärille. Ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön kolmantena adventtisunnuntaina, joten Hämeenkylän kirkon vanhimmat osat täyttivät juuri 50 vuotta.

Katriina Harviainen

5

Väitellään

Sananvapautta rajoitetaan nykyään ihan liikaa, Riku Neuvonen!

Julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mielestä vihapuhetta on vaikea määritellä.

messa, vaan myös muissa Pohjoismaissa. Ne antavat mahdollisuuden seurata ansiotason kehittymistä ja auttavat mediaa vallanpitäjien vahtikoiran roolissa. Julkaisemiselle pitää kuitenkin olla joku syy ja pitää muistaa, että julkaiseminen ja tietojen julkisuus ovat kaksi eri asiaa. Kuka tahansa voi käydä verotoimistossa katsomassa kenen tahansa verotiedot.

Suomi on sananvapauden kärkimaita ja sellaisena pysyy.

– Pysyy, jos se pidetään sellaisena. Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys. Sitä kannattaa miettiä, kun sanoo jotakin tai paheksuu sitä, mitä muut sanovat. Pitää sallia muille samat oikeudet kuin itsellä on.

Saamansa henkilökohtaisen kirjeen sisällöstä saa kertoa muille ja sisältöä saa jopa julkaista.

– Kirjesalaisuus ei sitä estä. Luottamuksellisen viestinnän osapuolet saavat julkaista ja kertoa muille kirjeen sisällöstä. Voi olla kuitenkin muita säännöksiä, joita rikotaan, jos kirjeen sisältöä julkaisee.

Sananvapautta rajoitetaan nykyään liikaa poliittisen korrektiuden nimissä.

– Ei pidä paikkaansa. Jos vaikka yksittäinen kommentti poistetaan nettipalstalta, syyt ovat usein muualla kuin sananvapauden rajoittamisessa. Se on palstan ylläpitäjän oma päätös, ja jos sanomista ei ole täysin estetty, kyse ei ole sananvapausongelmasta. Ei pitäisi huutaa sananvapauden perään vaan miettiä, miten missäkin keskustellaan. Muuten voi käydä niin kuin sille sutta huutaneelle pojalle.

Jumalanpilkan kieltävä uskonrauhapykälä on aikansa elänyt.

– Kyllä. Sitä on yritetty poistaa varmaan 1900-luvun alusta alkaen. Kun katsoo maita, joissa tuollainen laki yhä on, Suomi ei ole kovin hyvässä seurassa. Se, mitä lailla halutaan suojella, toteutuu muissa laeissa kuten siinä, että kiihottaminen tiettyä kansanryhmää vastaan on kiellettyä.

Suomalaiset eivät ymmärrä, missä menee vihapuheen ja kritiikin raja.

Poliitikot painostavat mediaa Suomessa vain harvoin.

– Eivät varmastikaan. Vihapuhetta ei ole kattavasti määritelty eikä sitä, missä raja menee. Vihapuhetta määritellään julkisessa keskustelussa usein musta tuntuu -periaatteella.

– Kyllä ja ei. Kun media tekee poliitikoista mukavia juttuja tai ikävät jutut koskettavat muita poliitikkoja kuin itseä, kaikki menee hyvin, mutta kun media häiritsee omia asioita, silloin poliitikkokin voi pyrkiä vaikuttamaan. Poliitikkojen ja median välillä on aina ollut pientä vastakkainasettelua, ja niin sen pitää mennäkin.

Sananvapausrikoksista selviää yleensä pienillä sakoilla.

– Kyllä, mutta ei ole olemassa vain yhdenlaisia sananvapausrikoksia. Esimerkiksi kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä selviää sakoilla, mutta lapsipornon levittämisestä voi tulla vankeutta.

Hanna Antila

Ihmisellä pitää olla oikeus haukkua pomonsa Facebookissa.

– Pitää olla oikeus, sillä pomon haukkuminen sinänsä ei ole oikeudellisesti rangaistavaa. Pomo voi tietysti vetää tuollaisesta omat johtopäätöksensä. Se, miten työntekijät voivat käyttäytyä somessa, on työpaikan sisäinen asia.

Marianna Siitonen

On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että verotiedot ovat julkisia ja niitä saa julkaista.

– Verotietojen julkisuus auttaa pitämään yhteiskunnan avoimena. Verotiedot eivät ole julkisia vain Suo-

Jos kommentti poistetaan nettipalstalta, syyt ovat usein muualla kuin sananvapauden rajoittamisessa.

Kolumni

Kiltti vai tuhma, ajatelkaas ”Onko täällä kilttejä lapsia?” Tuo kamala kysymys saa aavistelemaan, miltä piparitaikinasta tuntuu, kun se näkee kaulimen. Vaikka en ole vuosikausiin ollut kirkassilmä silkohapsi, kysymys sinkoaa sekunnissa mieleen kaikki vuoden mittaan tehdyt kepposet. Kenenpä elämä kestäisi tonttujen tirkistelyä koko vuoden?

Joulupukki vaatii lapsilta sopua, hiljaisuutta ja kiltteyttä. Kuulostaa kristilliseltä joulumieleltä, mutta Jeesuksen esimerkki kertoo toista. Seimeen syntynyt lapsi ei ollut kiltti. Hän karkasi vanhemmiltaan. Hän hyppi vanhempiensa nenille julistamalla taivasten valtakuntaa lapsen kaltaisille. Ei hän ollut kiltti aikuisenakaan: kaateli pöytiä ja sätti valtaa pitäviä. Pukilta ei olisi herunut Jeesukselle lahjaa.

Joulupukki uhkailee sillä, että antaa risuja lahjojen sijaan. Tarkoitus on hiljentää meluisat ja itkevät lapset.

Toista maata on Jeesus-lapsi, joka lupailee ansiotonta armoa ja rakkauttaan vailla vaatimuksia herttaisuudesta.

En usko kilttinä elämiseen sen enempää kuin joulu-

pukkiinkaan. Olisin mieluummin rohkea kuin kiltti. Lapseni saa meluta joulunakin. Itkeäkin, jos itkettää. Maailma tarvitsee villikkoja, jotka uskaltavat pitää meteliä itsestään ja kapinoida vääryyttä vastaan. Vaikkei osaisi istua joulukirkossa suu supussa, voi silti luottaa vanhempien ja Jumalan rakkauteen.

”Jeesus pyhittää tuhmimmankin lapsosen joulun.”

Joulun pyhyys ei säry, vaikka kuusi lentäisi riidan päätteeksi parvekkeelta alas. Joulun pyhyys ei tahriinnu, vaikka laulaisi tiptappia tonttulakki päässä kanssa vailla ajatustakaan kirkkoon lähtemisestä. Jeesus ei kulkenut kilttinä aikansa kilttien kanssa, vaan etsi syntisiä, joihin tartuttaa pyhää. Antaa siis tonttujen tirkistellä. Jeesus pyhittää tuhmimmankin lapsosen joulun.

Parin päivän päästä moni huokaisee: hössötys on ohi.

Vaikka se on vasta alku. Kun puuhkalakki-karvanuttu juoksee kuusen luota kuusen luokse minuuttiaikataululla, Jeesus on ja jää. Käännän katseeni pois tuomitsevista tontuista kohti seimeä. Sieltä löydän rohkeutta, joka kantaa pitkälle joulun yli.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 Seurat

HERÄNNÄISSEURAT Ke 28.12. klo 13 Jouluveisuut Pappilassa, Kuninkaant. 28, Sipoo. Klo 18 Siionin virsien ja Siionin kantelen lauluveisuut Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki. Su 1.1. klo 18 uudenvuoden seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. Ma 2.1. klo 19 Leppävaaran kko, takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; kahvit klo 18.30.

Pe 6.1. klo 19 Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo.

Ti 10.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs, (Autotalo, Kamppi) Hki. Ke 11.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs, Hki. Su 15.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, saarna Jukka Yrjölä; Kustaant. 22, Vantaa.

Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä P. Laurin kko, saarna Jaakko Saari; seurat srk-kesk.

Sibeliuksenk. 1-2, Lohja.

Klo 15 Mummon Kammari, Helenenk. 34, Hyvinkää. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs, (Autotalo, Kamppi) Hki. Klo 18 veisuut Nurmijärven kko, Kirstaantie 5. Klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkotie 6, J-pää.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Asianajajia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Ostetaan huoneistoja

RAHAA HETI

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

Vuokrata halutaan

4

Ilmoitusmyynti 2017 Otavamedia Oy Juha Kurvinen, p. 040 5415 787, ­juha.kurvinen@otava.fi Kari Salko, 0400 604 133 kari.salko@otava.fi Tuire Sillanpää, 040 5944 204 tuire.sillanpaa@otava.fi Vuoden 2017 ­ensimmäinen n ­ umero ilmestyy torstaina 19.1. Varaa ilmoitustila viimeistään k ­ eskiviikkona 11.1. kello 12.

Musiikki on vienyt Lenni-Kalle ­Taipaletta sen jälkeen, kun oma into soittamiseen löytyi lukioikäisenä. teksti Ulla-Maija Vilmi kuva Sirpa Päivinen

M

uusikko Lenni-Kalle Taipale ajaa Tikkurilan jäähallille monta kertaa viikossa aina, kun vain työt sen sallivat. Kyydissä on taitoluistelua harrastava tytär tai jääkiekkoileva poika.

– Toimin junnujoukkueen apuvalmentajana Kiekko-Vantaassa. Voin olla tolppana, jota kiertää. Kun poika alkoi harrastaa jääkiekkoa, hommasin itsellenikin varusteet. Minäkin käyn pelaamassa silloin tällöin.

Taipaleen oma laji on kuitenkin salibandy, tätä nykyä ikämiesjoukkueessa ja SM35-kilpasarjassa. Lisäksi hän käy pelailemassa vitosdivarin joukkueessa. Loppusyksyn parikuukautinen keikkaputki on kuitenkin jättänyt vähemmän aikaa urheilulle.

Parin viikon aikana Lenni-Kalle Taipale on säestänyt Olli Lindholmia, Anna Puuta, Michael Monroeta, Sami Pitkämöä, Laura Pyrröä, Juha Tapiota, Otto Kanervaa, Lauri Tähkää ja Laura Voutilaista.

– Tämä on siisti ammatti. Työni on supermonipuolista ja vaihtelevaa. Freelan-

Muusikko elämänsä ce-muusikon täytyy joka kerta yrittää olla entistä parempi.

– Päätyöni on Voice of Finland. Olen toiminut ohjelman musiikkituottajana ja bändin liiderinä ensimmäisestä kaudesta lähtien. Tämän kauden työt käynnistyivät syyskuussa ja jatkuvat vuodenvaihteessa. Maalis–huhtikuussa tehdään live-lähetykset.

Lenni-Kallen musikaalisuus huomattiin varhain. Kymmenen vuotta vanhempi isoveli Antti-Olli harrasti pianonsoittoa. Kun pikkuveli oli vielä vauva, isoveli huomasi, että tällä oli tarkka korva. Myöhemmin se paljastui absoluuttiseksi sävelkorvaksi.

– Absoluuttisesta sävelkorvasta on ollut minulle hyötyä, varsikin nuorena. Kun olin 16–25-vuotias, sävelkorvani oli huipputarkka. Silloin epävireisyys aivan sananmukaisesti otti korviin. Ajan mittaan sävelkorvani on elastisoitunut, enkä ole nykyään militantin tarkka. Se on ihan hyvä juttu.

– Se, että tietää mikä sävel mikin on, on

yksi aisti toisten joukossa. Minulla on teoria, että absoluuttiselle sävelkorvalle käy samoin kuin näölle. Iän mittaan sävelkorva löystyy ja vireystaso laskee.

Isoveljeään seuraten Lenni-Kalle alkoi soittaa pianoa 3-vuotiaana. Kaksi vuotta myöhemmin hän alkoi soittaa myös viulua.

– Ei minusta pitänyt ikinä mitään viulistia tulla. Viulunsoitto oli vastapainoa pianonsoitolle. Vanhemmat vitsailivat, että minustahan voisi joskus tulla kapellimestari.

– Soitin viulua kymmenen vuotta, ja suoritin musiikkiopistossa kaikki peruskurssit 3/3:een asti. Olin viidentoista, kun vanhemmat lupasivat, että saisin mopon, jos arvosanani olisi kiitettävä. Jäin pisteen päähän, enkä saanut mopoa. Viulunsoittoni loppui siihen.

Kouluikäisenä Lenni-Kalle soitti Espoon musiikkiopistossa. Peruskoulunsa hän kävi musiikkiluokalla.

– Olin tavallinen poika. Lapsena minua ei kiinnostanut harjoitella soittamis-

ta. Leikin ja urheilin, soittaminen oli sivuasia. Mutta yläasteikäisenä, kun useimpia alkavat kiinnostaa aivan muunlaiset asiat, minua alkoi kiinnostaa musiikki.

– Kun oma into tuli, aloin kehittyä ja opin nopeasti. Varmaan niin käy, kun lapsi tai nuori löytää oman lajinsa, onpa se sitten mikä tahansa taitolaji - vaikka taitoluistelu tai lätkä. Kun joku on ylivoimaisen hyvä jossakin lajissa, kuten joku NHL-kiekkoilija tai Usain Bolt juoksussa, kylmät väreet kulkevat selkäpiitäni pitkin.

Lenni-Kalle Taipale arvioi olleensa helppo murrosikäinen, joka vain soitti ja pelasi pihapelejä: sählyä, lätkää ja fudista. Hän jatkoi koulunkäyntiään Tapiolan lukion musiikkilinjalla.

– Ensimmäisen lukiovuoden aikana soittaminen muuttui ammattimaiseksi.

Pyrin ja pääsin Oulunkylän Pop & Jazz konservatorioon. Vaikka jätin lukion, kävin joskus syksyllä koululla. Sieltä käytäviltä musiikinopettaja Mape Lappalainen huomasi minut ja kysyi lämmittelijäksi Trio Töykeiden keikalle.

7

Lenni-Kalle Taipale käy monta kertaa viikossa Tikkurilan jäähallilla, jossa hänen tyttärensä harrastaa taitoluistelua ja poikansa jääkiekkoa.

vauhdissa Niin sai alkunsa Lenni-Kalle Taipale Trio. Sen ensimmäinen keikka oli 12.12.1995. Seuraavana keväänä soittaminen ja keikkailu lisääntyivät melkein räjähdysmäisesti.

Vuonna 1997 trio voitti Suomen Pohjolan kyky -kilpailun ja tuli Norjassa toiseksi. Vuosien mittaan trio on jatkanut muuttunein kokoonpanoin ja myös levyttänyt. Vuonna 1997 Taipaleesta tuli Pori Jazzin vuoden taitelija.

Konservatorion opinnot jäivät taka-alalle ensimmäisten vuosien jälkeen.

Taipale kävi siellä soittotunneilla vielä muutaman vuoden.

– Olen koulut kesken jättänyt tyyppi.

En ole siitä ylpeä, mutta niin elämä ja asiat ovat menneet. Töiden tekemistä ja harjoittelua en aio lopettaa.

Yhä jatkuva tv-muusikon ura alkoi 1999 Joonas Hytönen showssa. Vuonna 2003 käynnistyi yhteistyö Vesa-Matti Loirin kanssa. Loirista tuli Taipaleelle tärkeä vaikuttaja.

– Hänen yhtyeessään tutustuin myös

rumpali Kalle Torniaiseen. Kallesta on tullut minulle tärkeä työpari. Hän on mukana Voice of Finlandissa. Hänen kanssaan myös esituotamme ja sovitamme musiikkia ohjelmaan. Viime keväästä lähtien olemme Kallen kanssa vetäytyneet studiolle myös säveltämään muita proggiksiamme.

Bändien ja orkestereiden kanssa Lenni-Kalle Taipale on pitänyt ohjeenaan sanaparia happy and confident.

– Kun asenne on myönteinen ja luottavainen, ei mikään voi mennä kokonaan pieleen. Varsinkin silloin, kun tv-työssä toimitaan vasta-alkajien kanssa, on oikeanlainen työyhteisö ja ilmapiiri tärkeä. Hyvät vitsit välissä eivät haittaa työntekoa.

Taipale on 9-vuotiaasta fanittanut Michael Jacksonia, ja kuuntelee hänen tuotantoaan päivittäin. Tuore ihastus on Bruno Marsin uusin levy.

– K24 Magic -levyssä on paljon samaa kuin Jacksonin levyissä. Rytmi, melodia, lyriikat ja svengi ovat kohdillaan. Kun kuuntelen sitä autossa, olen aivan fiiliksissä.

Kuka?

Lenni-Kalle Taipale, 38, vantaalainen muusikko, joka tuottaa, soittaa ja säveltää.

Mitä?

Tuottaa Voice of Finlandin musiikkia.

Säveltää ja soittaa yhdessä rumpali Kalle Torniaisen kanssa. Keikkailee monien tunnettujen laulajien kanssa. Sai Vantaan kaupungin kulttuuripalkinnon tänä vuonna.

Motto? ”Tärkeintä on, että on monta siimaa vedessä. Ollaan hiljaa, saadaan kalaa.”

Taipale kertoo löytäneensä 35-vuotiaana uuden fanituksen kohteen: klassisen musiikin. Mieleen on noussut haave säveltää vielä joskus sinfoniaorkesterille.

Ammattimuusikkous on kestänyt 21 vuotta. Niistä 16 vuotta Lenni-Kalle Taipale on asunut Vantaalla.

– Vantaan kaupungin kulttuuripalkinto tuli marraskuussa aivan puskista. Sitähän ei voi hakea. Olen hyvin iloinen ja kiitollinen. Siitäkin, että palkinto osui hienoon syksyyn. Töitä on ollut joka päivä. Olen elämäni vauhdissa.

Taipale asuu Maria-vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa vaimon lapsuuden kotikulmilla.

– Olen viihtynyt hyvin. On paljon tuttuja, mukava naapurusto, hyvä yhteisö ja aivan mahtava lähikauppa. Käyn siellä välillä vain seurustelemassa ihmisten kanssa.

Taipale viettää joulun kotona, mutta välipäivinä hän lähtee kahdeksi viikoksi Turkuun nauhoituksiin.

– Kun on pitkiä työpäiviä ja intensiivinen työjakso, henkisten voimavarojensa kanssa saa olla tarkkana. Kun asuu yksin hotellihuoneessa, voi välillä pysähtyä.

Käyn myös kuntosalilla tai pelaan Kallen kanssa kössiä. T

8

Juh

9

hlayötä kohti Jouluyön messuun mahtuu liikutuksen ja helpotuksen tunteita.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT HANS V. SCHANTZ

N

äyttää ihan virkamiestyöltä, tavalliselta pienen tiimin palaverilta.

Myyrmäessä toimistorakennuksen viidennessä kerroksessa oleva työhuone voisi olla kenen tahansa – ennen kuin huomaa Raamatut, virsikirjat ja kirkollisten toimitusten kirjat.

Pappi Elina Hellqvist, kirkkoherra Hannu Pöntinen ja kanttori Katariina Kopsa ovat kokoontuneet suunnittelemaan Myyrmäen kirkossa pidettävää jouluyön messua. Heidän lisäkseen messua on tulossa tekemään kaksi suntiota. Lisäksi tarvitaan vapaaehtoisia messuavustajia jakamaan virsikirjoja, keräämään kolehtia, avustamaan ehtoollisen jaossa ja lukemaan päivän tekstiä.

Aikaa h-hetkeen on kaksi ja puoli viikkoa, ja ne ovat seurakunnan työntekijöille vuoden kiireisimmät.

Vantaankosken seurakunnassa on adventin ja joulun aikaan noin 70 tapahtumaa: Kauneimpia joululauluja, joulukonsertteja sekä eri ryhmien kuten koululaisten ja senioreiden joulukirkkoja ja hartauksia. Niiden ohessa hoidetaan jumalanpalvelukset, kasteet, häät ja hautajaiset. Vaikka työt jaetaan neljälle kanttorille ja yhdeksälle papille, esimerkiksi Katariina Kopsa laskeskelee olevansa töissä noin 20 tilaisuudessa normaalien jumalanpalvelusten ja hautajaisten lisäksi.

Elina Hellqvist naurahtaa, että joulunjälkeiset vapaapäivät menevät usein ihan pyjamalinjalla, sillä joulun alla työpäivät venyvät pitkiksi. Mutta samalla niissä on jotain erityistä.

– Joulun ajan tilaisuudet ovat antoisia ja juhlavia myös meille työntekijöille. Silloin kirkossa näkee myös paljon sellaisia ihmisiä, joita muuten ei tapaa. Varsinkin jouluyö on siitä hieno, että silloin saa tuutata täysillä jouluiloa, Hellqvist kertoo.

Kanttori Katariina Kopsa tekee joululauluista helposti laulettavia.

Noin kolmannes suomalaisista osallistuu jumalanpalvelukseen suunnilleen kerran vuodessa – ja useimmille tuo kerran vuodessa on juuri jouluna.

Ylivoimaisesti suosituin kirkossakäyntipäivä on jatkuu »

10 Pappi Elina Hellqvist haluaa, että jouluilo näkyy ja kuuluu.

jouluaatto. Toisella sijalla on ensimmäinen adventti, kolmannella kiirastorstai.

Helsingin hiippakunnan alueella, johon Vantaakin kuuluu, jouluyö on neljänneksi suosituin kirkossakäyntipäivä. Perinteiset jouluaamun jumalanpalvelukset eivät täällä vedä, mutta koko Suomen tilastoissa ne ovat jouluyön messuja suositumpia.

Viime jouluna yömessuun Myyrmäen kirkossa osallistui parisataa ihmistä. Hannu Pöntisen mukaan jouluyön messujen suosio on laskenut hieman kymmenessä vuodessa.

– Trendi näyttää muuttuneen niin, että joulunvieton painopiste on aikaistunut.

Jouluaaton kirkot ja viimeiset Kauneimmat joululaulut ovat tilaisuuksista suosituimpia. Varsinkin Kauneimmat joululaulut vetää Myyrmäen kirkon ihan täyteen. Silloin paikalla on parhaimmillaan 700 ihmistä.

– Ihmisillä on kiirettä ja stressiä, joten varsinaiset joulunpyhät halutaan olla rauhassa perheen kesken ja hiljentyä siinä.

Silloin ei välttämättä enää jakseta lähteä kirkkoon, Pöntinen arvioi.

Jouluyön messusta kirjoittavalla ei ole suurta juonipaljastusten vaaraa, sillä mukana on paljon sellaista, mikä kerta kaikkiaan kuuluu joulukirkkoon. Luetaan jouluevankeliumi. Virsistä lauletaan ainakin Enkeli taivaan ja Maa on niin kaunis.

Suunnittelupalaverissa mietitään, miten messusta saataisiin mahdollisimman luonteva ja sellainen, että siihen olisi helppo osallistua sellaisenkin, joka käy kirkossa harvoin. Valitaan tutut virret ja niiden lisäksi rakkaimpia joululauluja kuten Jouluyö, juhlayö ja Sydämeeni joulun teen. Messussa näytetään seurakun-

Kirkkoherra Hannu Pöntinen odottaa jouluyön messuun pariasataa vierasta.

nalle, milloin seisotaan ja milloin saa istua, ja kerrotaan, kuinka ehtoollinen jaetaan. Pidetään saarna lyhyenä, kerätään kolehti vasta ovilla.

Kanttori Katariina Kopsa haluaisi, että kaikkien olisi helppoa ja rentoa laulaa.

Häneltä se vaatii perusteellista valmistautumista: virret ja laulut on osattava hyvin.

On myös mietittävä, miltä korkeudelta ja missä tempossa niitä lauletaan.

– Yhdessä laulaminen on parasta, mitä jouluna voi tehdä. Joululaulut eivät katso ikää, vaan niitä osaavat sekä nuoret että vanhat, Kopsa sanoo.

Tutut joululaulut saavat monet liikuttumaan. Kirsti Askolin on yksi jouluyön vapaaehtoisista messuavustajista, ja hän tietää jo etukäteen, että messun koskettavin hetki on Enkeli taivaan -virsi.

– Jos sitä laulaessa alkaa itkettää, niin sitten itketään. Ei siinä sen kummempaa.

Ennen messua Askolin ehtii viettää jouluaattoa ihan tavallisen kaavan mukaan: sauna, joulurauhanjulistus, jouluateria, lahjat – ja torkutkin. Messussa avustamista hän pitää kunniana.

– Myyrmäen kirkko on minulle todella rakas. Kirkkosali on kaunis yhtä lailla auringonpaisteessa kuin lumisateessa.

Arkkitehdillä on ollut Jumala mukana sitä tehdessään, hän sanoo.

Jouluna arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema Myyrmäen kirkko on tavallistakin kauniimpi. Siitä huolehtivat suntiot.

– Suntion rooli on sellainen, että jos kaikki sujuu hyvin, kukaan ei meitä huomaa, luonnehtii suntio Urpo Pakarinen.

Hän on toinen kahdesta suntiosta, jotka ovat töissä aattoillan ja jouluyön.

Pakarinen kertoo, että jouluksi kirkko

siivotaan erityisen huolellisesti. Aattona aamuvuorossa olevat suntiot vaihtavat kirkkotekstiilit violeteista valkoisiin.

Valkoinen väri toistuu myös alttarin kukka-asetelmassa. Aaton muissa tilaisuuksissa alttarilla on neljä kynttilää, mutta yömessuun kynttilöitä sytytetään kuusi.

Se on suuren Kristus-juhlan merkki.

Pakarinen on työskennellyt suntiona kuusi vuotta, mutta nyt on ensimmäinen kerta, kun työvuoro osuu jouluyöksi. Hän tietää, että monelle seurakuntalaiselle juuri yömessu on se, johon täytyy päästä.

– Ja on jouluyö minullekin suuri juhla, kun olen 60 vuotta elänyt ja kasvanut kiinni kristinuskoon.

Elina Hellqvist kirjoittaa saarnansa valmiiksi jouluviikolla. Kun sanottavan on mahduttava noin seitsemään minuuttiin ja kolmeen liuskaan, on osattava siivilöidä ja tiivistää.

– Haluaisin välttää kliseitä ja kaanaan kieltä. Jouluevankeliumi on niin ikoninen teksti, melkein kiiltokuvakin. Miten siihen löytää sellaisen näkökulman, joka herättää pohtimaan jotakin kohtaa syvemmin? Hellqvist miettii.

Kun hän viimeksi kymmenen vuotta sitten oli jouluyönä töissä, hän odotti esikoistaan ja oli juuri jäämässä äitiyslomalle. Nyt hän haluaisi saarnassa palata siihen helpotuksen ja ihmeen tuntuun, kun synnytyksessä on käynyt äärirajoilla ja sitten saanut vauvan syliinsä.

Jouluevankeliumissa Maria odottaa esikoistaan tien päällä. Evankeliumissa ei kerrota, oliko hänellä synnytyksessä auttamassa ketään muuta kuin hämmentynyt isä.

– Eikä silloin syntynyt mikä tahansa lapsi, vaan Jumala tuli niin avuttomaksi ja niin lähelle, Hellqvist sanoo.

Hän on miettinyt myös sitä, millaisissa tunnelmissa saarnan kuulijat jouluyönä ovat. Kaikille jouluvalmistelut eivät ole pelkkää iloista puuhailua, vaan niihin liittyy myös stressiä ja odotuksia. Jouluyönä kirkossa moni saattaa huokaista helpotuksesta, kun aaton vietosta on taas selvitty.

– Silloin on toivottavasti aikaa myös pysähtyä miettimään, mikä on joulun syvin merkitys. Jumala syntyy historiaan ja ihmiseksi, ja siksi ihmisessä ei ole mitään, mikä olisi vierasta Jumalalle. Emme pysty salaamaan sitä, että elämämme on ristiriitaista ja raadollista. Siitä huolimatta Jumala kutsuu, armahtaa ja rakastaa.

Jumalalle ei voi brändätä itseään. Se voi tuntua vapauttavalta, mutta toisinaan ahdistavaltakin.

Kymmenen maissa aattoiltana Hellqvist tulee kirkolle. Hän käy läpi paperinsa, tulostaa viimeisen version saarnasta ja katsoo, että kirkkosalissa kaikki on paikallaan. Hän vaihtaa sisäkengät ja vilkaisee peiliin.

Viimeistään puoli yhdeltätoista tulevat muutkin messun toimittajat. Silloin käydään vielä messun kulku läpi ja puetaan albat. Hellqvist pukee albansa päälle messukasukan ja stolan ja Hannu Pöntinen stolan. Myös niiden väri on suuren juhlan merkiksi valkoinen.

Ennen messua sakastissa hiljennytään yhteiseen rukoukseen. Kirsti Askolinilla on mielessään myös oma pyyntö.

– Koska olen lyhyt, alban helmat ovat minulle liian pitkät. Siksi rukoilen, etten

11 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

Suntio Urpo Pakarisen työvuoro venyy jouluna pitkälle yli puolenyön.

Sini Alén, 60, on lasten puolella 75 %

kompastuisi ehtoollisviinikannun kanssa, hän naurahtaa.

Viittä vaille yksitoista Urpo Pakarinen painaa nappia ja kirkon kellot soivat. Kellojen soidessa papit menevät etupenkkiin istumaan ja Katariina Kopsa siirtyy urkujen ääreen. Kirkossa on vielä hämärää.

”Yhdessä laulaminen on parasta, mitä jouluna voi tehdä.

Joululaulut eivät katso ikää, vaan niitä osaavat sekä nuoret että vanhat.”

Kun messu on ohi, kello on yli puolenyön. Papit kättelevät kirkosta poistuvat ja toivottavat heille hyvää joulua. Hannu Pöntisellä alkavat vapaat. Rauhoittumista kummempia suunnitelmia hänellä ei ole.

– Mitään ei ole pakko tehdä, vaan saa tehdä juuri sitä, mikä hyvältä tuntuu.

Elina Hellqvist ajaa puolen tunnin matkan kotiin, jossa lapset jo nukkuvat. Hän napostelee ehkä jouluherkkuja ja lähtee vielä koiran kanssa lenkille, sillä kokemuksesta hän tietää, että uni ei tule heti. Katariina Kopsalla on tiedossa pitempi ajomatka, sillä jos hän vain jaksaa, hän ajaa kuusi tuntia lapsuudenkotiinsa Pohjois-Pohjanmaalle.

– Olisi ihanaa olla jouluaamuna kotona, hän haaveilee.

Kirsti Askolin kävelee läpi öisen Myyrmäen. Matkan varrella on ravintola, jonka tupakkapaikalta omaa jouluaan viettävät juhlijat tapaavat huudella hyvänjoulun toivotuksia kirkosta tulijoille.

Suntiot jäävät vielä kirkolle tiskaamaan ehtoollisastioita ja siivoamaan. Urpo Pakarinen pääsee lähtemään kotiin kahden maissa.

– Uni ei varmaan heti maistu, koska silloin on vielä hyvällä tavalla pikkuisen kierroksilla. Aamulla saa sitten nukkua pitkään. 1

25 %

Vantaalainen

Pohjoismaalainen

Olen asunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta samassa talossa Korson Leppäkorvessa. Lapsuudessani Korso oli kaunis puutaloalue. Isäni oli pitkään mukana kunnallispolitiikassa ja nyt olen itse ollut 20 vuotta kaupunginvaltuustossa. Yhtä kauan olen asunut Rekolassa ja Koivukylässä. Päättäjänä haluan olla heikkojen, erityisesti lasten ja maahanmuuttajien, puolella.

Olen ollut töissä päiväkodeissa ja kouluissa eri puolilla Vantaata, mutta nykyinen työpaikkani on Helsingissä. Helsinkiin menen myös kulttuurin pariin tai luontoretkille rannoille ja saariin.

Lapsena ja nuorena olin hirveän arka. Sitten lähdin maailmalle. Olin viitisentoista vuotta poissa Vantaalta.

Työskentelin kehitysvammaohjaajana ja maatalouslomittajana ja opiskelin luomuviljelijäksi. Asuin yhteensä kolme vuotta Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa ehdin asua useammalla paikkakunnalla, muun muassa Utsjoella ja Ilomantsissa. Sitten opiskelin Helsingissä lastentarhanopettajaksi ja asuin sen ajan Sipoossa maalaistalossa. Lypsin lehmät ja tein talon töitä.

Kaisa Halonen

Kysyn vaan

Käykö valtuutetun tehtävä työstä?

Kuntaliitto julkaisi selvityksen kunnallisesta päätöksenteosta ja kuntapäättäjien työstä. Selvityksen mukaan Helsingissä valtuutetulla voi olla 21 kokousta vuodessa, pienessä kunnassa kahdeksan. Onko kokousten määrä riippuvainen kunnan koosta, erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen Kuntaliitosta?

– Kyllä, mutta ei aina. Samankokoisissa kunnissa voi olla myös eri määrä kokouksia.

kimuksen mukaan keskivertovaltuutettu käytti 8,5 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon.

Kauanko valtuuston kokoukset yleensä kestävät ja käyttävätkö valtuutetut luottamustehtäviinsä paljon aikaa myös kokousten ulkopuolella?

Vantaalla valtuusto päätti 12.12. nostaa valtuutettujen palkkioita. Millaisia summia valtuutetut yleensä saavat?

– Yleensä valtuuston kokoukset kestävät 1–2 tuntia. Kunnanhallituksen kokoukset ovat pidempiä. Sen lisäksi töitä tehdään paljon myös esimerkiksi valtuustoryhmien tapaamisissa ja seminaareissa.

Käykö valtuutettuna oleminen toisesta työstä?

– Valtuutettujen ajankäyttöä on tutkittu ja sen perusteella on havaittu, että ihan rivivaltuutetullakin menee melko paljon vapaa-aikaa luottamustehtäviin. Kuntien luottamushenkilöiden ajankäyttötut-

– Palkkiot tarkistetaan yleensä valtuustokauden vaihtuessa. Valtuutetuille maksetaan ainakin kokouspalkkioita, joillekin kuukausi- ja vuosipalkkioita. Keskimäärin palkkio on 70 euroa kokoukselta, yli 100 000 asukkaan kunnassa 197 euroa kokoukselta.

Muuttaako sote- ja maakuntauudistus kunnallisten päättäjien työtä?

– Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnanvaltuutetut eivät enää päätä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista.

Hanna Antila

12

Joululahja Jeesukselle David Bowie ja Bing Crosby esittivät vuonna 1977 joululaulun, jossa Jeesus-lapsi sai lahjaksi rumpushow’n. teksti Juhani Huttunen kuva Jarkko Peltoluhta

O

vikello soi, ja mies sinisessä villatakissa avaa oven.

Sisään astuu nuorehko mies yllään sininen pikkutakki.

– Terve, oletko sinä uusi hovimestari? pikkutakkimies kysyy.

– Hah, siitä on pitkään, kun olin uusi yhtään mikään, villatakkimies vastaa.

– Missäs Hudson on?

– Varmaan vaihtaa vaatteita...

– Hänhän vaihtaa usein. Olen David Bowie ja asun tuossa kadulla. Herra Percival antaa minun soittaa pianoaan aina, kun ei ole täällä, ja nythän hän ei ole, vai mitä?

– Rehellisesti sanoen en ole nähnyt häntä, mutta käy sisään!

– Oletko sukua Percivalille? Bowie kysyy.

– Etäisesti, villatakkimies vastaa.

– Ah, taidat olla se köyhä sukulainen Amerikasta?

– Heh, huhut kiirivät tänne nopeasti, vai mitä? Minun nimeni on Bing.

Bing Crosby kuvasi syyskuussa 1977 Lontoossa televisiolle tekemäänsä Bing Crosby’s Merrie Olde Christmas -jouluohjelmaa. Sen yhtenä vierailijana oli Bowie. Etukäteen käsikirjoitetussa vuoropuhelussa Crosby ja Bowie puhelevat jouluperinteistä ja musiikista.

Bowie oli 30-vuotias glam rockin supertähti, Crosby taas 74-vuotias crooner niin kuin 1900-luvun alkupuolen ”hyräilijätyylin” laulajia kutsuttiin – samaa sarjaa kuin Frank Sinatra tai Nat King Cole.

Ohjelmassa he esittävät yhden kaikkien aikojen myydyimmistä joulusingleistä, Little Drummer Boy / Peace on Earth. Laulussa ihmiset vievät seimessä makaavalle Jeesus-lapselle lahjoja. Niin antaa lahjansa myös köyhä rumpalipoika, mutta lahja ei ole häävi.

Laulun on suomentanut kuoronjohtaja ja kääntäjä Hilkka Norkamo (1910– 2004) muotoon Pieni rumpali. Sen ensimmäinen säkeistö menee näin: Saapui viesti, pa-ra-pa-pam-pam, Luo käydä kuninkaan, pa-ra-pa-pampam.

Nyt häntä palvoen, pa-ra-pa-pam-pam, Ja lahjat antaen, pa-ra-pa-pam-pam,

Ra-pa-pam-pam, ra-pa-pam-pam, Riemuin kiittäen, pa-ra-pa-pam-pam, Kumartaa.

Jouluevankeliumissa Joosef lähtee yhdessä kihlattunsa Marian kanssa Etelä-Galileasta Nasaretin kaupungista verollepanoa varten Juudean Betlehemiin. Kartalla matka suuntautuu lähes luotisuoraan alas etelään. Nykyään tuota aluetta kutsutaan Länsirannaksi.

Betlehemissä syntyi tuhat vuotta ennen Jeesusta paimenpoika nimeltä Daavid, josta aikanaan tuli Israelin kuningas. Koska Joosef Luukkaan kerto-

Maria ottaa kankaan, jonka toisen yläreunan hän taittaa Jeesuksen pikkuruisen olan yli selän alle, ja sama toisinpäin, niin että Jeesuksen kädet jäävät laskosten väliin eivätkä huido kuin tuulilasinpyyhkijät. Liian kireä kapalo ahdistaa, ja kätkytkuolemia on selitetty kapalolla. Mutta vastasyntyneelle elämä maapallolla on rankka kokemus. Hellän päättäväisesti sidottu kapalo rauhoittaa vauvan. Kapaloissa myös Jeesus on turvassa, hän nukahtaa ja kuorsaa heinäkasan päällä.

Little Drummer Boyn kirjoitti

”Rumpu on pelastuksen ja vapauden instrumentti.

Kauan ennen kuin Daavid soitti harppua, Mirjam tanssi rumpujen tahtiin.”

muksessa on Daavidin sukua, veroselvitys oli tehtävä Betlehemissä.

Kiiltokuvien Joosef taluttaa aina aasia, jolla raskaana oleva Maria ratsastaa. Raamattu ei kuitenkaan tiedä mitään tällaisesta. Evankeliumissa sanotaan ainoastaan, että Daavid ”lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta” ja että ”heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika”. Raamattu ei tiedä sitäkään, syntyikö Jeesus luolassa vai joulupostikorttien majatalon tallissa.

Luukkaalla on kertomuksessaan kuitenkin yksi äärimmäisen konkreettinen kiinnekohta, suorastaan helmi: Maria ”synnytti pojan, esikoisensa.

Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa”.

muistiin vuonna 1941 amerikkalainen kuoromusiikin säveltäjä Katherine Kennicott Davis (1892–1980). Aluksi hän pani laulun nimeksi The Carol of the Drum. Nuottikuvan vasempaan yläkulmaan Davis merkitsi: ”Tšekkiläinen laulu, vapaasti sovittanut K.K.D.” Pienen köyhän pojan rumpu ei ole joululauluissa tavallinen instrumentti. Joulukorteissakin enkelin ympärille kertynyt taivaallinen sotajoukko panostaa enimmäkseen torvisektioihin.

Lasten leikkirumpuja on kyllä ollut ainakin jo 1800-luvulla, mutta emme kai tiedä, miten rumpu päätyi Little Drummer Boyn sanoihin.

Itse rummut kertovat omaa tarinaansa ihmiskunnasta. Niitä on valmistettu ainakin kuusituhatta vuotta.

Rumpuja on valmistettu Kiinassa al-

ligaattorin vuodasta. Shamaanit pohjoisessa soittavat rumpua, ja intiaanit Etelä-Amerikassa ovat käyttäneet sitä uskonnollissa rituaaleissa.

Atlantin yli tuodut orjat viestivät toisilleen rumpujen avulla, mutta koska orjaisännät pelkäsivät niiden mahtavaa pauhua, ne kiellettiin. Sen jälkeen rumpuja sai käyttää vain työn tahdistajana. Jamaikalla orjien rummutuksesta kehkeytyi nyahbinghi-tyyli, joka kuvastaa sydämenlyöntiä. Rumpu on ihmisyyden ääni.

Toisen Mooseksen kirjan kuva tilanteesta, jossa Israelin kansa on täpärästi selvinnyt faaraon sotajoukoista ja ylittänyt Punaisen meren: ”Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden. Mirjam viritti laulun: – Laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!”

Mirjam ylistää Jumalaa, joka on pelastanut Israelin kansan Egyptin orjuudesta. Rumpu on pelastuksen ja vapauden instrumentti. Kauan ennen kuin Daavid soitti harppua, Mirjam tanssi rumpujen tahtiin. Rumpu on pelastuksen ääni.

Tämä koskee vähän kapaloitakin. Sikiön sydämen syke on yllättävän lähellä yökerhojen tanssimusiikkia, jossa 140 iskua minuutissa on ihan tavallinen tempo. Köyhä poika Davisin joululaulussa soittamassa kapaloihin kääritylle Jeesus-lapselle sisältää paljon enemmän kuin pelkän leikkirummun.

Ihmiskunta on yksi pieni rumpali.

Luterilaisuus on joulun uskonto, ja siksi sanalla kapalo on raamatullinen kaiku silloinkin, kun kätilö Jorvissa opettaa vauvapeiton käärimistä. Joissain raamatunkäännöksissä Maria kapaloi Jeesuksen ohuisiin kangaskaistaleisiin. Äidit ovat kapaloineet vastasyntyneitä kivikaudelta asti. Antiikin aikana synnytyksessä kuolleiden roomalaisten ja kreikkalaisten äitien hautoihin laitettiin uhriesineeksi pieni kapaloveistos. Internetin videokanavat ovat täynnä opetusnäytteitä vauvapeiton käärimisestä.

13

terapiassa ihminen voi vapautua taakoistaan.

Mutta Maria kapaloi Jeesuksen ja pani hänet seimeen. Jokin Jeesuksen kiintymyssuhteessa meni nappiin.

m

-pa

m a -p

a m p a p a -r pa-pam a P Rapam m a p a p Ra-

Asian ydin ei tietenkään ole kapalossa itsessään. Kapalo on symboli kaikelle huolenpidolle, jota vauva saa.

Evoluutio on tehnyt meistä sellaisia, että heti syntymästämme lähtien meillä on luonnostaan tarve suuntautua kohti toista ihmistä. Vauva kiinnittää itsensä voimakkailla tunnesiteillä lähimpään hoivaajaansa. Tässä kohtaa äidit ja isät hyvin dramaattisesti ratkaisevat lapsensa elämän suunnan.

Kun englantilainen psykiatri ja psykoanalyytikko John Bowlby (1907– 1990) yritti ymmärtää aikuisten keskinäisiä ongelmia, hän tajusi, että ihminen syntymästään asti rakentaa strategioita, joiden avulla hän yrittää selviytyä vaikeista tilanteista. Bowly ajatteli, että tapamme olla suhteessa mui-

hin muodostuu paljolti sen mukaan, miten me vauva-aikana olemme kiinnittyneet äitiin ja isään.

Bowlby kutsui teoriaansa kiintymyssuhdeteoriaksi. Kiinnittymisemme laadun määrää se, miten äiti ja isä ovat vastanneet tunteisiimme, itkuihimme ja hätäkutsuihimme.

Jokainen vauva oppii, millaiseen merkkiääneen äiti vastaa tyytyväisesti ja millainen tunneilmaisu karkottaa. Vanhemman reaktiot painavat alitajuntaamme käsityksen, kuinka hyväksyttäviä olemme koko maailman edessä.

Esimerkiksi psykoottinen tai päihderiippuvainen vanhempi voi olla niin arvaamaton, että lapsen mahdollisuudet luoda turvallisia ihmissuhteita turmeltuvat. Traumaattiset kokemukset

ja pitkään jatkunut stressi vahingoittavat vauvan keskushermoston. Horjuvasta mielenterveydestä voi tulla perinnöllistä. Toiseen ihmiseen kiinnittymisen mekanismi voi jatkua sukupolvien välisenä psykorihmastona.

Onnettomuudet, huumeet, perhehelvetti, avioero, sota, työnarkomania, vanhempien väärä arvojärjestys, työttömyys ja rahapula... Ihmisen elämä on täynnä murhetta ja vastusta. Emme tiedä, miten olla täällä keskenämme. Jotkut takertuvat, toiset välttelevät, jotkut muuttuvat ilman syytä silmänräpäyksessä enkelistä perkeleeksi. Usein pitkiä vankilatuomioita kärsivien henkilöhistoriaan sisältyy julma, varhaislapsuudessa tapahtunut laiminlyönti. Ja liian usein ihan vain lyönti. Bowlby kuitenkin uskoi, että

Bing Crosbyn imago kepeänä ja harmittomana viihdyttäjänä kuului maailmaan, jota vastaan nousi rock-sukupolvi.

Ziggy Stardust -roolinsa oranssissa tukassa ja paksussa meikissä rokanneen David Bowien näkökulmasta Crosbyn kaltaiset valkoihoiset croonerit edustivat isien ja äitien valheellista ja pikkusievää elämänmuotoa. Crosby taas oli kokenut ensimmäisen maailmansodan kauhut. Hänen sukupolvensa näkökannalta Bowien sukupuoleton hilluminen ulkoavaruuden fantasioissa edusti nuorison turmelusta.

Bowie inhosi Little Drummer Boyta yli kaiken. Tämän takia hän oli vähällä perua koko televisioesiintymisen.

Crosbyn tuotantotiimi rustasi vajaassa tunnissa rinnakkaiskappaleen Peace on Earth, jonka Bowie lauloi Little Drummer Boyn päälle eräänlaiseksi vastamelodiaksi. Sen sanat ovat kevyttä, hieman John Lennonin sosialistista utopismia muistuttavaa sekulaarista maailmanrauhan haikailua. Peace on Earth muistuttaa siitä, että edelleen ihmiskunta viettää joulua sodan melskeissä.

Rokkareiden rosoiset lisäykset joululauluihin ilmaisevat, ettei joulu voi olla todellisuuspakoista tunnelmointia. Sanoman pitää olla totta tai se ei se eroa joulupukkilauluista. Evankeliumeissa Jeesus ei lupaa seuraajilleen menestystä. Hän ei tullut korjaamaan risaisia kiintymyssuhteitamme. Silti joulun sanomassa Jumala ilmaisee itsensä ehdottomana rakkautena, joka kaikesta huolimatta värisyttää maailmaa. Jospa asian ydin on pohjimmaisen syyllisyyden ja häpeän käsittelemisessä?

Little Drummer Boyssa ihmiset kantavat hienoja lahjoja Jeesukselle, mutta köyhällä rumpalipojalla ei ole muuta annettavaa kuin rummun päristäminen. Hän pyytää lupaa soittaa, ja äiti-Maria nyökkää hyväksyvästi.

Toivelaulukirjoista tuttu suomennos Pieni rumpali kuitenkin ontuu aivan lopussa. Siinä laulu päättyy sanoihin, ”Ja kuoroon enkelten, pa-ra-papam-pam, nyt liityn soittaen... Herraa tahtoen... ylistää.” Alkuperäissanoituksessa rumpalipoika pärisyttelee rumpuaan sydämensä kyllyydestä.

Ja ihan viimeiseksi Jeesus-lapsi vastaa hymyllä. Suomennoksesta hymy puuttuu.

Jos ihmiset muutoin jaetaan edistyksellisiin ja taantumuksellisiin, osaaviin ja osaamattomiin, menestyjiin ja häviäjiin, eettisiin ja paatuneisiin, niin seimen äärellä pätemisestä ei ole hyötyä. Köyhällä pojalla ei ole muuta annettavaa kuninkaalle kuin rummun pärisyttely. Mutta juuri sen Jeesus hyväksyy, ihmisen sellaisenaan. 1

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

24.12.

Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö.

”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.”

(Jesajan kirja 9:1)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Laurentius Laurentius eli vuoden 250 vaiheilla.

Hän oli Rooman kirkon arkkidiakoni, jonka tehtävänä oli huolehtia kirkon kassasta. Roomassa oli tuolloin satojatuhansia asukkaita. Kristittyjä oli noin 30 000.

Laurentiuksen aikaan Rooman valtakunta oli sekasortoisessa tilassa. Legendan mukaan vastavalittu keisari Valerianus vaati Laurentiukselta tietoa siitä, minne kirkon aarteet oli piilotettu. Laurentius väisti kysymyksen ovelasti, ja rangaistukseksi hänet poltettiin halsterilla. Hänestä tuli yksi suosituimmista pyhimyksistä ja hänen mukaansa on nimetty lukuisia kirkkoja. Suomessa Laurentiuksella on seitsemän nimikkokirkkoa. Esimerkiksi Vantaan Pyhän Laurin kirkko on nimetty hänen mukaansa.

Laurentiusta pidetään muun muassa köyhien, palomiesten, kokkien ja leipureiden suojeluspyhimyksenä.

Köyhät ovat kirkon aarre 200-luvulla elänyt Laurentius oli radikaali vähäosaisten puolustaja.

Vuonna 258 Rooman seurakunnan arkkidiakoni suututti keisarin pahanpäiväisesti. Viaton kepponen maksoi tälle diakonille hengen, mutta antoi hänelle kuolemattoman maineen.

Diakoni oli nimeltään Laurentius. Hänen tehtävänään oli pitää huolta seurakunnan köyhien avustamisesta ja siksi hän oli seurakunnan rahastonhoitaja.

Keisarina toimi tuolloin Valerianus. Hän vainosi kristittyjä. Rooman valtakunnassa elettiin levottomia aikoja. Keisarit vaihtuivat useissa vallankaappauksissa. Rajojen puolustamiseen tarvittiin varoja ja sotajoukkoja. Kansa köyhtyi ja maan sisäiset vaikeudet kasvoivat. Kristityistä Valerianus löysi sopivan syntipukin vaikeuksille.

Paavi, joka oli määrännyt Laurentiuksen kirkon rahastonhoitajaksi, oli paennut vainoa maan alle katakombeihin. Hänen piilopaikkansa kuitenkin paljastui. Paavi ja neljä diakonia surmattiin. Laurentius pelastui, koska ei ollut paikalla. Hän ilmoittautui kuitenkin itse keisarin sotilaille.

Myös kirkon omaisuutta oli piilotettu. Kun Laurentiusta kuulusteltiin, häneltä tivattiin kirkon piilotettua aarretta. Laurentius pyysi kolme päivää aikaa. Sinä aikana hän jakoi kirkon varat köyhille. Sen jälkeen hän kokosi heidät yhteen ja vei kaikki köyhät, sairaat,

vanhukset, raajarikot ja nälkiintyneet kerjäläiset määräaikaan mennessä keisarin eteen ja sanoi: Tässä ovat kirkon aarteet!

Rangaistukseksi Laurentius poltettiin tarinan mukaan halsterilla.

Köyhiä ei voi sanoa kirkon aarteeksi, jos ei tunne heitä ja tiedä, mitä köyhyys on. Laurentius pystyi kokoamaan ympärilleen seurakuntansa köyhät ja raihnaiset, koska tiesi, mistä heidät löytää. Eivätkä he olisi lähteneet hänen mukaansa ja seuranneet häntä, elleivät olisi luottaneet häneen. Laurentius taas tiesi, ketä hän seurasi ja kuka oli hänen Mestarinsa.

Jeesus oli köyhien puolella. Hän oli rakentajan poika ja hänen ensimmäiset seuraajansa olivat kalastajia. He eivät olleet rutiköyhiä, mutta tiesivät kyllä, mitä oli tehdä pätkätöitä ja mitä oli olla ilman töitä ja tietoa siitä, mistä saisi leivän huomiseksi.

Laurentius kutsui köyhiä kirkon aarteeksi. Jeesus sanoi heitä autuaiksi.

Joulurukous Jeesus, Herrani, Isästä, Jumalasta syntynyt, ennen kaikkia aikoja.

Yhä sinä etsit maailmasta paikkaa, mihin syntyä.

Yhä sinä tahtoisit löytää tilan sisimmästäni.

Sinä et vaadi suurta, yksinkertainen ja vaatimaton riittää.

Auta minua avaamaan sydämeni ovi sinulle.

Anna rakkautesi ihmeen syntyä ja kasvaa minussa kaiken köyhyyteni keskellä.

Kumpikaan ei ylistänyt tai romantisoinut köyhyyttä. He yrittivät vastata ihmisten hätään ja olla heidän toivonsa. He pitivät köyhien puolta ja tekivät heidät näkyviksi myös niille yhteiskunnan valtaapitäville, jotka käänsivät köyhille selkänsä.

Uudessa testamentissa on lukuisia kertomuksia siitä, miten katujen ja torien köyhät, sairaat, raajarikot ja kerjäläiset löysivät Jeesuksen ja saivat avun. Jeesuksen opetuksen mukaan heillä on etusija Jumalan taivaallisissa pidoissa. Ennakkoon se oli näkyvissä jo siinä, mitä hänen seurassaan tapahtui.

Kaikki tämä oli läsnä jo jouluyönä. Jeesus ei syntynyt palatsissa eikä häntä puettu silkkivaatteisiin. Ei ollut majataloa. Jeesus syntyi eläinten suojassa, kiedottiin kangaspalaan ja pantiin eläinten syöttökaukaloon. Hänen syntymästään ilmoitettiin ensimmäiseksi köyhille paimenille. Niin se tapahtui ja niin se tapahtuu yhä tässä maailmassa.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 22.12.–19.1.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystykset Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277. Vastaajaan voi jättää viestin milloin vain. hakunilan.diakonia@evl. fi Viikolla 52 diakoniatoimistot ovat suljettu.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Jouluaaton pieni perhehartaus la 24.12. klo 13 kirkon pihalla. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen.

Kirkon takapihan polunvarren tauluissa kerrotaan jouluevankeliumi koko joulun ajan. Joulupolun voit käydä vaeltamassa omatoimisesti.

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15.30. Seppo Hartikainen.

Muualla

Perhekahvila torstaisin alkaen to

12.1. klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Kastettu Leo Samuli Enqvist, Elias Oskari Heikkilä, Eveliina Milla Marketta Kovanen, Stefan Viljo Mikael Makkonen, Alma Alina Mattsson, Maia Livia Lusamba Nkashama, Sanni Emilia Siltaloppi, Essi Alma Maria Suutarinen, Jesper Kristian Syrjä.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 14. Jarna Wikström, Matti Hyry ja Hannu Niemelä.

Jouluaaton kynttilähartaus la 24.12. klo 16. Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Hartauden jälkeen on mahdollisuus lähteä yhdessä sytyttämään kynttilä viereiselle kirkkomaalle.

Jouluaaton musiikkipainotteinen hartaus la 24.12. klo 22. Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

Joulukirkko su 25.12. klo 8. Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10. 2. joulupäivä. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

la 31.12. klo 18. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Miika Koistinen, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysjuhla, jossa vieraana Ijäksen lähettiperhe Mongoliasta.

Messu su 8.1. klo 10. Jarna Wikström, Katja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Aikuisten lautapeli-iltapäivä su 8.1. klo 16−18 päiväkerhotilassa. Tule pelaamaan lautapelejä leppoisassa seurassa. Oman pelin voi tuoda pöytään.

Hämeenkylän uusi kirkkokuoro harjoittelee parillisten viikkojen tiistaisin 10.1. alkaen klo 17.30–19. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki kuorolaulusta innostuneet. Kuoroa johtaa kanttori Hanna Perkola-Musikka.

Iltarukous-rukouspiiri ti 10.1. klo 18–19 päiväkerhohuoneessa. Rukoilemme mielen päällä olevien asioiden ja jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta. Voit osallistua persoonallesi sopivalla tavalla. Mukana pastori Jarna Wikström ja lastenohjaaja Minna Rosendahl.

Muksukirkko ke 11.1. klo 9.30.

Prinssejä ja prinsessoja. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin 11.1. alkaen klo 11–12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on kaikille avoin.

Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin 11.1. alkaen klo 12.

Toimiva vuorovaikutus -kurssi la 14.1. klo 10–16, su 15.1. klo 12–16 sekä ti 24.1 klo 18–20. Teemana parisuhteen ja perheen dynamiikka. Hinta 40 e. Lisätiedot nettisivuiltamme.

Ilmoittaudu 23.12. mennessä Jarna Wikströmille.

Kummikirkko su 15.1. klo 10. Perhemessu. Matti Hyry, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä. Lapset voivat kutsua mukaan kumminsa.

Pyhäkoulujen kevätkauden avaus.

Messun jälkeen pientä tarjoilua.

Unelmakirkkopäivä su 15.1. klo 12– 15.30. Millainen olisi maailman kivoin seurakunta? Entä maailman paras kirkko? Unelmoimme yhdessä askarrellen, taiteillen, rakennellen, laulaen ja hiljentyen. Välipalatarjoilu. Päivä päättyy ehtoollishetkeen klo 15.

Perheraamis ma 16.1. klo 10−11.30 päiväkerhotilassa. Teemana elämän mausteet. Tutkimme Raamatun aarteita leppoisasti kahvin tai teen äärellä. Lapset voivat leikkiä ja tai osallistua aiheesta riippuen ohjattuun ohjelmaan.

Päiväkahvin aikaan: Terveisiä Aasiasta! ma 16.1. klo 14. Teresita Ruutu esittelee Filippiinien kulttuuria ja näemme kansantanssiesityksen.

Perhekerho keskiviikkoisin 18.1. alkaen klo 9.30−11. Kerhossa lapset saavat leikkituokion tai vaikkapa ohjatun askarteluhetken aikuisten jutustellessa kahvikupposen ääressä.

Kirkkomuskari keskiviikkoisin 18.1. alkaen aamupäivisin. Hinta 55 e / kausi. Lisätietoja nettisivuiltamme. Vapaita paikkoja voi tiedustella jarna.wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin 3.1. alkaen klo 10–12.30 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Opettelemme suomen kieltä.

Kirjallisuuspiiri ma 9.1. klo 12. Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe.

Avoimet ovet tiistaisin 10.1. alkaen klo 12.30–15.30. Poikkea kahville ja jutustelemaan.

Nettikerho ikäihmisille ke 11.1. klo 14−16. Kansalaisen palveluja netissä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri parillis-

Hommissa

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen ”Olemme järjestäneet kerran aikaisemmin jouluaaton juhlan yksineläville. Se pidettiin silloin Tikkurilan kirkossa. Nyt ajattelimme kokeilla aaton juhlaa uudestaan. Yhteydenottoja on jo tullut, mutta vielä mahtuu mukaan. Joskus päätös jouluaaton vietosta voi jäädä viime tinkaan. Sitä miettii ehkä, että onnistuuko sukujuhla vai olisiko itsekseen kotona. Minulle voi ilmoittautua, jos haluaa tulla Tikkurilan Olotilan puurojuhlaan.

Puurojuhla on tarkoitettu kaikenikäisille yksineläville ihmisille. Olotilaan voi tulla viettämään joulun juhlaa yhdessä. Puurojuhla syntyy siitä, kun valmistelemme sitä kaikki yhdessä. Katamme pöydät, laitamme joulukoristeita ja sen jälkeen juhlimme puuroa syöden ja kahvipöydässä on jouluherkkuja. Toivomme, että meillä on yhdessä hyvä olla. Tilaisuudessa on leikkimielistä ohjelmaa, kuulemme joulurunon ja laulamme joululauluja pitkin juhlaa. Kanttori Mimmu Kyrönseppä tulee laulattamaan meitä. Emme tietenkään unohda jouluevankeliumia. Juhlassa on mukana pastori Jaakko Hyttinen, joka pitää jouluhartauden. Ohjelmasta en halua paljastaa ihan kaikkea, että jää jotain yllätystä!

Meillä on käytettävissä juhlaan napakka aika, kolme tuntia, mutta ehdimme myös vapaasti rupatella ja viettää aikaa. Juhlijat voivat tutustua toisiinsa puuron syömisen ohessa. Jos joku haluaa tuoda juhlaan pienen jouluisen ohjelmanumeron, se on tervetullutta, mutta ei pakollista.

Puurojuhlaan kannattaa tulla avoimin mielin ja toivottavasti ainakin juhlan jälkeen on hyvä mieli. Mitään turhia paineita ei kannata ottaa, vaan tarkoitus on viettää rentoa juhlaa yhdessä.”

Nina Riutta

Jouluaaton puurojuhla la 24.12. klo 14– 17 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Ilmoittautumiset Päivi Mäkiselle paivi.makinen@evl.fi tai

Juha Tuomi / Rodeo

Hautaan siunattu Laila Kaija Silfvast 91 v, Irma Kyllikki Mäkelä 87 v, Taisto Aarre Päivärinta 87 v, Anja Aune Kostensalo-Korhonen 85 v, Aulis Ikonen 82 v, Keijo Uolevi Houni 80 v, Juhani Olof Lönnberg 77 v, Maire Hellevi Heinonen 65 v.

Uudenvuodenaaton iltamessu

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Christmas Carols – lauletaan yhdessä kansainvälisiä joululauluja to 22.12. klo 19. Hakunilan kirkon kuoro, nuoria solisteja, Juha Paukkeri.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.30. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Mukana oopperalaulaja Jaakko Hietikko.

Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu ma 26.12. klo 12. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Janne Salomaa, huilu, Joel Stockmakare, kitara, Rasmus Simel, lyömäsoittimet.

Uuden vuoden messu su 1.1. klo 12.

Sami Mustakallio, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 3.1. klo 9.30. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Kokoontumiset kuukauden ensimmäisinä tiistaina. Ohjaajana diakoni Sirpa Talmia.

Päiväpiiri ti 3.1. klo 12. Jari Araneva.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin alkaen 3.1. klo 18.

Muistiluotsi to 5.1. klo 10.

Loppiaisen lähetyspyhä pe 6.1. klo 12. Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Mukana kummikoordinaattori Ammi Kallio Suomen Lähetysseurasta, Raimo Korhonen, trumpetti ja flyygelitorvi. Arpajaiset, tuotto lähetyksen hyväksi. Lähetysjuhla, soppatarjoilu.

Messu su 8.1. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Matala – mukava maanantai kirkolla 9.1. Klo 11 hartaus, jonka jälkeen ilmainen ruokailu ja Matalan jatkot.

Perhekahvila tiistaisin alkaen 10.1. klo 9–11.

Raamattupiiri ti 10.1. klo 18. Raili Niskanen.

Perhekerho ke 11.1. klo 9–13.

Päivärukous keskiviikkoisin alkaen 11.1. klo 12.30.

Käsillä hyvää ryhmä keskiviikkoisin alkaen 11.1. klo 14–15.30.

Jengi – ilta pe 13.1. klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin 14.1. alkaen klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Messu su 15.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Matala – mukava maanantai kirkolla 16.1. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen ilmainen ruokailu ja Matalan jatkot.

Perhekahvila tiistaisin alkaen 17.1. klo 9–11.

Päiväpiiri ti 17.1. klo 12. Jari Araneva.

Perhekerho keskiviikkoisin alkaen 18.1. klo 9–13.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin klo 13– 14.30 ajalla 17.1.–7.3. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Tiedustelut ja ilm. liisa.pietila@evl.fi tai p.

050 337 7312.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Jouluaaton perhehartaus la 24.12. klo 14. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 8.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Messu su 8.1. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Peittopiiri tiistaisin alkaen 10.1. klo 11. Äijien saunailta tiistaisin alkaen 10.1. klo 18.30.

Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin alkaen 10.1. klo 19.

Torstaimesta torstaisin alkaen 12.1. klo 14.

Perhekahvila pe 13.1. klo 9–13. Puuroperjantai klo 11–12. Hartaus klo 11.45.

Muskarit alkavat pe 13.1. Avoin kirkkomuskari klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Pienten vauvojen 3–7 kk vauvamuskarissa on vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset riikka.jantti@evl.fi.

Messu su 15.1. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Miesten saunaillan 30-vuotisjuhla ti 17.1. klo 18.30.

Yksinäiset yhteen Kirkonkulman aatto la 24.12. klo 12–15 Korson kirkolla. Yhdessäoloa, herkuttelua ja joulun tunnelmaa. Tapahtumaan on avoimet ovet ja se päättyy jouluaaton hartauteen klo 15 kirkossa.

Jouluaaton puurojuhla la 24.12. klo 14–17 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Ilmoittautumiset paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Yksin, yhdessä -joulunvietto la 24.12. klo 18–20 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa. Halutessaan yhteiseen pöytään voi tuoda jotain syötävää. Tarjolla on glögiä, pipareita ja konvehteja. Mukaan voi myös varata jouluisen runon, vanhan valokuvan tai muiston toisten kanssa jaettavaksi. Illan voi aloittaa jo klo 17 alkavassa jouluhartaudessa.

Tapaninpäivän pihakirkko ma 26.12. klo 15 Asolan seurakuntatalon pihalla. Kirkkohetkessä hartauden lisäksi harmonikansoittoa, glögiä ja makkaranpaistoa.

16

Seurakunnissa tapahtuu 22.12.–19.1.

Piispan joulutervehdys Marianna Siitonen

ten viikkojen keskiviikkoisin 11.1. alkaen klo 18.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen torstaisin 19.1. klo 13.

Lammaspolku 1:n kerhotila Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin 19.1. alkaen klo 16. Keskustelemme seuraavan sunnuntain evankeliumitekstistä.

Kirkkomuskari keskiviikkoisin 20.1. alkaen aamupäivisin. Hinta 55 e / kausi. Lisätietoja nettisivuiltamme.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri parillisten viikkojen torstaisin 12.1. alkaen klo 11.

Vieraana pastori Ari Norro.

Perhekerho tiistaisin 17.1. alkaen klo 9.30−11.

Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin 19.1. alkaen klo 11.30. Yhdessäoloa kahvin äärellä.

Muualla Senioritalon kahvikammari paritto-

mien viikkojen keskiviikkoisin 18.1. alkaen klo 13.30 Kastanjakuja 1 A:ssa.

Kastettu Luka Carlos Garcia, Olivia Vilhelmiina Salo, Elvi Taika Varjo, Eeli Henrik Wallenius, Linnea Enni Maritta Penttala.

Avioliittoon kuulutettu Toni Markus Penttala ja Maija Mirjami Mäkihalvari.

Hautaan siunattu Marja Terttu Manninen 81 v, Leila Mirjami Auranen 57 v.

Korson seurakunta

Tänä vuonna tällä tavoin Viisi kirjainta on pieni määrä.

Mutta kun viidestä kirjaimesta muodostuu sana joulu, asia alkaakin monimutkaistua. Joulu houkuttaa tai hyökkää päälle. Joulu lähestyy meitä lämpimin avauksin tai kivun makuisin muistoin.

Miten nuo viisi kirjainta ottavakin meistä niin suuren vallan? Ahdistumme, kaipailemme, iloiten odotamme. Tai sitten vain huokaamme: tästäkin päästään taas yli.

Viidestä kirjaimesta rakentuu tunneladattu sana. Ne riisipuurot, kinkut ja vegevalinnat. Mutta myös ne väsymyksen riidat ja sukujen erilaiset tavat. Ne ilot ja ne pelot. Onko joulu jouluinen, jos perinne ei jatku eikä laulu suju?

Voisimmeko sallia itsellemme ja läheisillemme joulurauhan: tänä vuonna tällä tavoin! Joulun tuoksu ei ole pipareista eikä kinkun sinappihunnusta kiinni. Ei edes siitä, ovatko kaikki läsnä ja paikalla.

Helpottaisiko, jos muistamme, että Jumala haluaa piipahtaa jouluumme? Hyvyydessään hipaista meitä monenlaisia erilaisin tavoin. Yhtä ja yhtäläistä on vain hänen armonsa. Jumala ei vaadi jouluetikettiä eikä juhlanormeja. Hänen viestinsä on häkellyttävän yksinkertainen: armahtakaa nyt itseänne ja toinen toisianne. Tämä viesti kukkii kauniisti valmistellussa joulussa, mutta kantaa myös joulussa, jossa itkua nieleskellään ja kaikki jää puolitiehen.

Jos joulun monimutkaisuus pelottaa, oma osuus jouluteatterissa hirvittää tai aattoiltana kukaan ei soita ovikelloa, voisiko silloin hiljaa ja salaisesti avata sydämensä ikkunan? Siellä ehkä enkelit laulavat jo joululauluaan. Sävelissä kuulet osasi ja paikkasi: Olet tervetullut, kaikkinesi ja koko kertomuksesi kanssa.

Jouluun mahtuu kaikenlaista, myös sinä.

Siunaus kanssasi.

Irja Askola Helsingin piispa

Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15., ke 18.1. klo 9–13.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6550. Korson.seurakunta@evl.fi. www.korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12 p.

050 573 6376.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Jouluaaton hartaus lapsiperheille la 24.12. klo 13. Sanna Heikurinen ja Jussi Salonen.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15.

Risto Auvinen ja Jussi Salonen.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23. Urpo Luokkala, Tuula Paasivirta ja Jussi Salonen.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 8.

Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ma 26.12. klo 15. Tuula Paasivirta ja Jussi Salonen.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 13. Pirkko Yrjölä, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahveilla pastori Risto Auvisen läksiäiset.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Lähetystyön pyhä. Urpo Luokkala, Riitta-Maija Palmusaari ja Jussi Salonen. Kirkkokahveilla Ari Vitikainen kertoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä Kaakkois-Aasiassa.

Messu su 8.1. klo 10. Riikka Wikström, Tuula Paasivirta ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Perhekerho ma 9.1. ja 16.1. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.1. ja 18.1. klo 18. 11.1. Sanna Heikurinen ja Jussi Salonen. 18.1. Tuula Paasivirta.

Vanhemman väen piiri to 12.1. ja 19.1. klo 13 seurakuntasalissa. 12.1.

Sanna Tourunen ja Urpo Luokkala.

19.1. Sanna Heikurinen.

Perhekerho pe 13.1. klo 9-11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 15.1. klo 10. Urpo Luokkala ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 15.1. klo 10 lapsi- ja

perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 16.1. klo 13.

English through Bible ma 16.1. kappelissa.

Katulähetys ke 18.1. klo 11. Maksuton lämmin ateria yksinäisille ja vähävaraisille.

Iltaperhekerho ke 18.1. klo 18–20 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitus to 19.1. klo 17.30 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen.

Vox Mea – kuoroharjoitus to 19.1. klo 18 seurakuntasalissa. Tässä kuorossa ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa, olet tervetullut juuri sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Lisätietoja kanttori Airi Saloniemi p. 050 310 7493 tai airi.saloniemi@evl.fi.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu ma 26.12 ja pe 6.1.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kirkonkulman joulu la 24.12. klo 12– 15. Vietämme joulua yhdessä laulaen ja herkutellen.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.

Riikka Wikström ja Airi Saloniemi.

Perhekerho to 12.1. ja 19.1. klo 9-11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 10.1. ja 17.1. klo 9-11.30.

Vanhemman väen piiri ke 11.1. klo 13.

Muualla

Hiihtolomaleiri 7–13-vuotiaille 20.–

23.2. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta 100 e sisältäen täyshoidon ja kuljetukset. Leikkejä, lauluja, sählyä, pulkkailua, pilkkiongintaa ja seikkailuja metsässä. Ilmoittautumiset osoitteessa www.korsonseurakunta.fi -> tytöt ja pojat.

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin ke 11.1. klo 9 alkaen Erja Lindholmille p. 044 422 0499. Vauvamuskarit alle 1-vuotiaille maanantaisin 23.2.–13.3. 0–6-kk-ryhmä klo 12–12.30 ja 6kk–1v-ryhmä klo 13–13.30. Muskarissa käydään läpi hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen.

Kastettu Eetu Ilmari Tuomas Pietiläinen, Juha Matti Tapani Räsänen, Leevi Jani Juhani Vellonen, Mila Iris Emilia Sylander, Melissa Kaija Kristiina Halmetoja, Eevi Sofia Susanna Roulamo, Stella Irin Jiamsak.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset 8.12.–5.1. ti ja to klo 9–11 Rekolan kirkolla. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Diakoniapäivystyksiä ei ole 22.12.–1.1.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15.

Laura Maria Latikka ja Linda Isokangas.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Laura Leverin, Noora Hultin, Tia, Sara ja Stella Svanberg sekä Ronja ja Reetta Pumola.

Joulukirkko su 25.12. klo 8. Vappu

Olsbo, Linda Isokangas ja joululaulukuoro.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 12. Vappu Olsbo, Noora Hultin.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Vappu Olsbo, Markku Kotila, Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahveilla Markku Kotila kertoo raamatunkäännöstyöstä Namibiassa.

Messu su 8.1. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin.

Urut on pop! -konsertti su 8.1. klo 18. Uutta musiikkia ristiäisiin, häihin ja hautajaisiin. Noora Hultin, urut ja laulu.

Avoin olohuone perheille maanantaisin alkaen 9.1. klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Aamupäivällä luovuuden paja.

Elämysmaalaus maanantaisin alkaen 9.1. klo 10–12. Materiaalimaksu 12 e / kausi.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin alkaen 9.1. klo 18–20. Iltapala, hartaus, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Avoin olohuone perheille tiistaisin alkaen 10.1. klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Aamupäivällä askartelua.

Lasten (4–6-v.) taidekerho ti 10.1. klo 13–16. Tutkitaan luontoa ja tehdään taidetta. Ilmoittautumiset lastenohjaaja Petri Piiraiselle, p. 050 573 6328. Kerhomaksu 35 e / kevätkausi.

Aamumessu ke 11.1. klo 9.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin alkaen 11.1. klo 18–21.

Avoin olohuone perheille torstaisin alkaen 12.1. klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Aamupäivällä muskari.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 12.1. ja 19.1. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja.

Kaiken kattava kerho to 12.1. klo 16.30.

Avoin olohuone perheille perjantaisin 13.1. klo 9–14. Keittiö käytettävissä.

Brunssi uusille seurakuntalaisille la 14.1. klo 11–13.

Messu su klo 15.1. klo 10. Jukka Yrjölä, Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä.

Siioninvirsiseurat su 15.1. klo 12.

Pyhäkoulu su 15.1. klo 10. Lasten oma jumalanpalvelus.

Tenavanikkarit-kerho (4–7-v.) ma 16.1. klo 14–16. Teemme puutöitä ja tutustumme työkaluihin. Ilmoittautumiset Petri Piiraiselle, p. 050 573 6328. Hinta 10 e.

Isoskoulutus Isko 1 ti 17.1. klo 18.

Israel-ilta to 19.1. klo 18. Helvi Mikkonen-Makolin, Seppo Kosonen ja Vappu Olsbo. Musiikista vastaa Suvi Gräsbeck. Pientä purtavaa läheltä ja kaukaa.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13.

Laura Maria Latikka ja Linda Isokangas.

Tapaninpäivän pihakirkko ma 26.12. klo 15. Arto Nuutinen, Linda Isokangas. Ville Haavisto, harmonikka. Joululauluja, glögiä ja makkaranpaistoa.

Minikokit-kerho maanantaisin alkaen 9.1. klo 18–20.

Avoimet ovet perheille tiistaisin alkaen 10.1. klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 10.1. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 10.1.

Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja hartaus klo 18.15. Maksu 1e / lautasellinen.

Savityöpaja keskiviikkoisin alkaen 11.1. klo 12–14. Materiaalimaksu.

Naiset 50+-ryhmä keskiviikkoisin alkaen 11.1. klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Asolan Ankkurin aamupala torstaisin alkaen 12.1. klo 9–11. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 12.1. klo 13.

17

Seurakunnissa tapahtuu 22.12.–19.1.

Marianna Siitonen

Noora Hultinin mielestä urut on maailman monipuolisin soitin.

Kirkkomusiikin myyttejä purkamaan Rekolan kirkossa alkaa konserttisarja, jonka innoittajana ovat olleet Martti Lutherin teesit.

Kanttori Noora Hultin alkoi pohtia historiaa, kun vuosi 2017 ja kirkon reformaation 500-vuotisjuhlavuosi lähestyivät.

– Martti Luther asetti teeseillään kyseenalaiseksi asioita, joihin oli totuttu.

Niissä ei huomattu mitään ongelmaa.

Oikeastaan samantapaista kyseenalaistamista tehdään nykyään rippikoulussa, jossa voidaan käyttää opetusmenetelmänä myyttien purkua. Siinä lähdetään liikkeelle ennakkokäsityksistä, Hultin kertoo.

Hultinin ajatukset kiertyivät omaan työhön. Aihe oli tärkeä siksikin, että myös Luther piti musiikkia tärkeänä.

– Aloin kysellä mielessäni, millaisia mielikuvia ihmisillä on kirkkomusiikista. Millaista se on, mitä voi soittaa, kuka voi sitä tehdä ja millä tavalla?

Johtopäätökseksi syntyi ajatus ravistella yleisiä mielikuvia ja luuloja Lutherin hengessä. Keinoksi tulivat teesit kirkko-

musiikista. Asiasta innostuivat toisetkin vantaalaiskanttorit, ja vuoden 2017 aikana eri vantaalaiskirkoissa esitetään konsertin muodossa yhteensä 12 teesiä. Konserttisarja käynnistyy tammikuussa Pyhän Andreaan kirkossa teesillä ”Urut on pop!”

Nykyään voidaan miettiä, mihin urkuja enää tarvitaan. Maailma on täynnä erilaisia soittimia, jotka tuntuvat tutummilta ja helpommin lähestyttäviltä kuin urut.

– Urut on maailman monipuolisin soitin, kokonainen sinfoniaorkesteri. Urut on hengittävä soitin, joka tukee laulua. Urkuja, niin kuin muutakaan akustista musiikkia, ei voi korvata sähkösoittimilla. Vanhetessani olen entistä enemmän kääntynyt elävän musiikin puolelle, Hultin sanoo.

– Kuuntelen ja soitan paljon pop-, rock ja elokuvamusiikkia, ja kyllä niissäkin käytetään urkuja. Jokaisessa konserttisalissa

pitäisi olla urut. Urkujen kulttuurihistoria on arvokas, ei sitä voi peruuttaa, Hultin muistuttaa.

Usein ihmisten toiveet musiikiksi kirkollisiin toimituksiin nousevat populaarimusiikin puolelta.

– Vaikka tunnen musiikin eri kenttiä harrastusteni pohjalta, joudun opiskelemaan erikseen jokaista uutta kappaletta ja sovittamaan sen uruille. Omat taidot ja lauluääneni vaikuttavat sovitukseen. Sovituksen täytyy olla myös yksilöllinen, juuri sille soittimelle, Hultin sanoo.

Kysymykseen, millainen musiikki sopii hengelliseen tilaisuuteen ja kirkkotilaan, ei Noora Hultinin mukaan ole yksiselitteistä vastausta.

– Jokin harvinainen toive voi sopia hyvin juuri tiettyyn tilanteeseen. Vaikka kappaleen vieraskieliset sanat puhuisivat helvetistä, rakas ja tärkeä kappale on voinut merkitä vainajalle aivan muuta. Hänelle se on voinut puhua taivaasta.

Toisinaan toivekappale jää pois siksi, et-

tei nuotteja ole eikä ajanpuutteen takia ole mahdollista ryhtyä nuotittamaan kappaletta korvakuulolta.

– Ei ole mikään uusi ilmiö, että kirkkomusiikki elää ajassa. Kun äitini meni naimisiin 1965, keskusteltiin, saako häämusiikkina soittaa Prinsessa Ruususen. Nykyään se on häämusiikin perusohjelmistoa.

Keväällä Hultin on toteuttamassa Mozartin Requiemiä Pyhän Andreaan kirkossa.

– Silloin haluamme purkaa kirkkomusiikin elitististä mainetta. Requiemin esitykseen ei välttämättä tarvita suurkuoroa eikä 30 000 euroa maksavia solisteja. Esitystä varten kootaan kamarikuoro, johon kutsutaan laulajiksi musiikin ystäviä. Orkesterina toimii pelkät urut.

Ulla-Maija Vilmi

Urut on pop! – popmusiikkia uruilla -konsertti su 8.1. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

18

Seurakunnissa tapahtuu 22.12.–19.1.

Jaakko Paarvala

Musiikkia Vantaan kirkoissa kirkoissa 22.12.–19.1. x.x.–x.x.

Nooa Albert Rantala, Eeli Juhani Saaranen, Minea Auroora Inkeroinen, Helmi Marjut Korpela, Ellen Anna Sofia Pirinen.

Avioliittoon kuulutettu Miika Juhani Kallio ja Elise Inkeri Haverinen, Janne Markus Jaakkola ja Kirsi Susanna Peteri.

Hautaan siunattu ”Lasse” Lars Heinrich Evers 95 v, Pentti Johannes Peltomaa 84 v.

Tikkurilan seurakunta

Helsingin filharmoninen kuoro esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

Torstai 22.12.

Sunnuntai 8.1.

• Christmas Carols – lauletaan yhdessä kansainvälisiä joululauluja klo 19 Hakunilan kirkossa. Hakunilan kirkon kuoro, nuoria solisteja, Juha Paukkeri.

• Kaunein joulu -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Helsingin filharmoninen kuoro.

Solisti Kristian Lindroos, baritoni, säestys Inka Kinnunen, urut. Liput 15 / 10 e kuorolaisilta tai ovelta.

• Urut on pop! -konsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Uutta musiikkia ristiäisiin, häihin ja hautajaisiin.

Noora Hultin, urut ja laulu.

Perjantai 23.12.

• Skandinavian päiväkirja -pianokonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Denis Kirillov, piano.

Torstai 19.1.

• Pyhän Henrikin muistopäivän konsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Schola Sancti Henrici esittää Henrik-aiheista gregoriaanista musiikkia.

Marianna Siitonen

• Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Julia Tamminen, urut, ja Tomas Gricius, trumpetti. Ohjelmassa Georg Telemannin, Wolfgang Amadeus Mozartin, Georg Friedrich Händelin ja Johann Sebastian Bachin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantai 14.1.

Tietäjien messu Pyhän Laurin kirkossa järjestetään tietäjien messu loppiaisena pe 6.1. klo 12. Tässä kaksikielisessä messussa on vielä tilaisuus laulaa Kauneimpia joululauluja. Yksi virsi lauletaan englanniksi. Messussa luetaan ja näytellään evankeliumi loppiaisen tapahtumista.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin

alkaen 12.1. klo 16.

Seniorikahvila ma 16.1. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 16.1. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

Puutarhapiiri ti 17.1. klo 17.30.

Kansainvälinen keittiö ke 18.1. klo 17. Tehdään ruokaa yhdessä eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen.

Yksinhuoltajien ilta to 19.1. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 19.1. klo 18.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla Yhteiskristillinen piiri maanantai-

sin alkaen 9.1. klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Hanna-rukouspiiri ma 9.1. klo 18 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Piirissä tutustutaan naisten elämään eri maissa sekä rukoillaan naisten ja tyttöjen puolesta.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin alkaen 13.1. klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Kastettu Sampo Vilpuri Jääskeläinen, Janni-Sofia Juliana Karvonen, Aslak

Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@ evl.fi. www.tikkurilanseurakunta. fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö. Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tila- ja toimitusvaraukset ark. klo 9–15, p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kaunein Joulu -konsertti to 22.12. klo 19. Helsingin filharmoninen kuoro. Solisti Kristian Lindroos, baritoni, säestys Inka Kinnunen, urut. Liput 15 / 10 e kuorolaisilta tai ovelta.

Joulukonsertti pe 23.12. klo 19. Julia Tamminen, urut, ja Tomas Gricius, trumpetti. Ohjelmassa Georg Telemannin, Wolfgang Amadeus Mozartin, Georg Friedrich Händelin ja Johann Sebastian Bachin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lasten joulurauhan julistus seimen äärellä la 24.12. klo 12. Johanna Jakonen, Marja Kyllönen, Outi Myllylä.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 ja 14. Kristiina Kartano, Iina Katila.

Laurin Laulajat.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 ja 16. Kristiina Kartano, Iina Katila.

Susanna Tollet, altto.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen. Tommi Niskala, laulu.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 12.

Mirka Härkönen, Johanna Jakonen, Julia Tamminen, Iina Katila. Tikkurilan kirkkokuoro.

Tapaninmessu ma 26.12. klo 12.

Jaakko Hyttinen, Heikki Leppä, Mimmu Kyrönseppä.

Kauneimmat joululaulut ma 26.12. klo 15.

Messu su 1.1. klo 12. Terhi Viljanen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Tietäjien messu loppiaisena pe 6.1. klo 12. Vielä tilaisuus laulaa Kauneimpia joululauluja kaksikielisessä messussa. Luetaan ja näytellään evankeliumi loppiaisen tapahtumista.

Messu su 8.1. klo 12. Maria Koukkari, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 15.1. klo 12. Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen, Julia Tamminen.

Pyhän Henrikin muistopäivän konsertti to 19.1. klo 18. Schola Sancti Henrici esittää Henrik-aiheista gregoriaanista musiikkia.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 23.12., 30.12. ja 13.1. klo 9.30–11 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Ulla-Maija Aro ohjaa aikuisia, lastenohjaajat lasten kanssa.

Ota lapsille mukaan pieni välipala.

Aikuisille kahvia ja syötävää (maksullinen). Lisät. outi.myllyla@evl.fi tai p. 050 3271634.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 2.1. klo 13 Bethanian 4. krs:n kokoushuone. Vetäjänä Sirkka Sal-

mi-Mehtonen, koordinaattorina maria.koukkari@evl.fi.

Miesten saunailta ti 3.1. klo 17.30 Bethanian 5. krs, saunaosasto. Iltapala 5 e. Omat pyyhkeet mukaan. Lisät. jyrki.kaukanen@evl.fi tai p. 050 382 7987.

Naisten saunailta ke 4.1. klo 17.30 Bethanian 5. krs, saunaosasto. Omat pyyhkeet mukaan.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 7.1. ja 14.1. klo 15 Bethanian 4. krs, kokoushuone.

Perhekerho ma 9.1. ja 16.1. klo 9.30– 11.30 ip-kerhotila, virastotalon 2. krs.

Naisten raamattupiiri ma 9.1. klo 18 Emmauksen kokoushuone. Vetäjänä Kristiina Hilli.

Raamatunlukupiiri: Matteus ja muut ma 9.1. ja 16.1. klo 18 Bethanian 4. krs, kokoushuone, Heikki Leppä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 10.1. klo 13.

Mari Chaulagai.

Rukouspiiri ti 10.1. ja 17.1. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuone. Lisätiet. maria.koukkari@evl.fi.

Kirkon Ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 11.1. ja 18.1. klo 12–13.15 nuorisotilassa. Tilaisuus alkaa vuoronumeroiden jaolla ala-aulassa klo 11.30. Hartaus klo 12.

Hanna-piiri to 12.1. Klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa.

Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Piiri tukee kehitysmaiden naisille suunnattua radiotyötä.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 15.1. klo 16 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 16.1. klo 13 nuorisotilassa. A-rapun kautta pääsee hissillä. Vieraana pastori Maria Koukkari.

Sansan medialähetyspiiri ma 16.1. klo 18.30. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri aikuisille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen kristillinen medialähetystyö.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.1. klo 13 Bethanian 4. krs, kokoushuone. Mari Chaulagai. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302. Olohuonetoiminta joulutauolla 23.12.–8.1. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa maanantaisin klo 12– 13 atk-vapaaehtoiseltamme tabletin, internetin ja kännykän käytöstä tai muista tietoteknisistä ongelmista.

Tarua ja totta – maalauksia arjesta ja satujen maailmasta 5.1. asti. Harrastajataiteilija Leena Inkeri Erkkilä.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13.

Jaakko Hyttinen, Mimmu Kyrönseppä.

Jouluaamun messu su 25.12. klo 8. Veikko Karhumaa, Hanna Raunu, Marja Kyllönen, Mimmu Kyrönseppä.

Arki-illan ehtoollinen viattomien lasten päivänä ke 28.12. klo 18. Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

Messu su 1.1. klo 10. Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Julia Tamminen.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.1. klo 18.

Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Loppiaismessu pe 6.1. klo 10. Kristiina Kartano, Julia Tamminen.

Messu su 8.1. klo 10. Heikki Leppä, Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Israel-piiri ma 9.1. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, sanaa, rukousta ja laulua. Vetäjinä vuorottelevat Laila Jouhki, Ritva Karikoivu ja Päivi Moilanen.

Harrastajataiteilija Ritva Niemi-Ronkaisen taidetta esillä 9.1.–3.2.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.1. klo 18.

Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

Yli 40-vuotiaiden sinkkutoiminnan suunnittelupalaveri ke 11.1. klo 18.45. Tervetuloa kaikki yli 40-vuoti-

aat sinkut suunnittelemaan yhteistä toimintaa.

Laulupiiri pe 13.1. klo 15.30. Iina Katila. Tulevan sunnuntain virsien lisäksi toivevirsiä.

Messu su 15.1. klo 10. Päivi Helén, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Omalla äänellä -ryhmä ti 17.1. klo 17.30. Julia Tamminen. Ei laulutaitovaatimuksia.

Arki-illan ehtoollinen ke 18.1. klo 18. Maria Koukkari, Julia Tamminen.

Viikunapuuilta ke 18.1. klo 19. Illoissa keskustellaan päivän tekstistä ja kristityn elämän kysymyksistä.

Emäntinä vuorottelevat Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Jouluaaton perhehartaus la 24.12. klo 15. Johanna Jakonen, Outi Myllylä, Marja Kyllönen.

Kerho isille ja lapsille ti 10.1. ja 17.1. klo 17.30–19. Mukaan voi tulla vauvan tai / ja leikki-ikäisen lapsen kanssa. Iltapala 2 e / perhe. Lisät.

Outi Myllylä, p. 050 3271634 outi. myllyla@evl.fi.

Kasvuryhmä ke 11.1. ja 18.1. klo 18.

Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme. Esirukousta ja sielunhoitoa. Vetäjänä pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Lisät. maria.koukkari@evl.fi.

Pyhäkoulu su 15.1. klo 11. Lapsi voi tulla neljä vuotta täytettyään ilman aikuista, sitä ennen yhdessä vanhempien kanssa. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811.

Ilolan perhepäivä pe 13.1. klo 9.30– 14. Kaikenlaisten perheiden päivä, yhteistä toimintaa, leikkiä ja aamupalatyyppinen tarjoilu (maksullinen).

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 5.1. klo 18. Piiri nuorille, aikuisille ja perheille. Vetäjänä Heli Hiipakka-Eshetu.

Perhekerho to 12.1. ja 19.1. klo 9.30– 11.30.

Pyhäkoulu su 15.1. klo 11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit ti 10.1. ja 17.1. klo 9–11. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Colourful morning coffee on Tuesdays at 9–11 am at Pakkala clubroom. Let’s spend some time together and make breakfast. More information Toomas Takala, tel. 050 347 4995, toomas.takala@evl.fi.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 9.1. klo 13.30. Kokoontuu parillisten viikkojen maanantaina.

Ristipuron perhekerho ti 10.1. ja 17.1. klo 9.30–11.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.30 ja 15.30. Mirka Härkönen, Mimmu Kyrönseppä. Meri Metsomäki, sopraano.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 9.1. ja 16.1. klo 9.30– 11.30.

Iltaperhekerho ti 10.1. ja 17.1. klo 16.30–18.

Raamattupiiri to 12.1. ja 19.1. klo 17.30.

Arki-illan pyhäkoulu to 12.1. raamattupiirin yhteydessä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Jouluaaton perhehartaus la 24.12. klo 13.30. Johanna Jakonen, Outi Myllylä, Marja Kyllönen.

19

Seurakunnissa tapahtuu 22.12.–19.1.

Perhekerho to 12.1. ja to 19.1. klo

9.30–11. Ulla-Maija Aro ohjaa aikuisia, lapset lastenohjaajien kanssa.

Aamupala 2 e / aikuinen. Ota lapselle omat pienet eväät.

Muualla Malminiityn kerho ma 16.1. klo 13.30

Malminiityn kerhohuoneistossa, Malminiityntie 16 B. Kastettu Maj Linnea Koistinen, Onni Eevertti Arinpoika Ahonen, Amanda Lumi Aurora Savolainen, Lasse Topias Huuskonen, Aaron Vilhelmi Lehtonen, Nooa Henrik Lehtimäki, Ellen Aino Marja Impola, Inga Lumia Kankkonen, Rasmus Onni Uusitalo, Enni Julia Jusula, Sohvi Aino Josefiina Hakkarainen, Topias Tapani Pulkkinen, Joona Aleksi Tuononen, Matias Oliver Vähäkainu, Urho Juhani Kari, Eino Verner Iiramo, Eva Aurora Sainio, Elida Amédée Merry.

Avioliittoon kuulutettu Tuisku Tapio Eumelio Heikkinen ja Suvi-Lotta Kristiina Kemiläinen.

Hautaan siunattu Pirjo Helena Sarvimäki 65 v, Jouko Kalevi Ulmanen 68 v, Leena Annikki Saastamoinen 75 v, Seija Kaarina Aaltonen 75 v, Kaija Mirjami Turtio 76 v, Sirkka Sarakaski 79 v, Aarre Aatos Akseli Laurila 81 v, Yrjö Oskari Harmanen 84 v, Aaro Martikainen 84 v, Kauko Olavi Niinikoski 64 v, Lea Karin Vuorinen 83 v, Terttu Kyllikki Reko 85 v, Keijo Sakari Saavalainen 85 v, Aune Elisabet Puronaho 90 v, Meri Pehkonen 96 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15.

Suljettu 22.–23.12. ja 27.–28.12. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta.

Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset. vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to (ei 5.1.) klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, p.

050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Lounas arkipäivinä ma–to klo 11–

13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli. 9.1. alk. ma–to klo 12.

Kauneimmat joululaulut to 22.12. klo 20.

Lasten aattohartaus la 24.12. klo 11.

Margit Helin, Katariina Kopsa.

Aattohartaus la 24.12. klo 17. Pirkko Järvinen, Katariina Kopsa.

Yksin, yhdessä -joulunvietto la 24.12. klo 18–20 takkahuone. Tule tekemään joulujuhlaa yhdessä. Halutessasi voit tuoda jotakin yhteiseen pöytään. Seurakunta tarjoaa glögiä, pipareita ja konvehteja. Voit varata mukaasi muiden kanssa jaettavaksi jouluisen runon, vanhan valokuvan tai muiston. Mukana Pirkko Järvinen ja Mirja Taipale.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23. Elina Hellqvist, Hannu Pöntinen, Katariina Kopsa.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus su 25.12. klo 10. Jere Hämäläinen, Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Elina Hellqvist, Pirkko Järvinen, Katariina Kopsa.

Siioninvirsiseurat su 1.1. klo 14. Puhujana mm. Elina Hellqvist.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Minttu Haapalainen, Pirkko Järvinen, Katariina Kopsa. Lähetyspyhä.

Messu su 8.1. klo 10. Maari Santala, Oili Karinen, Ritva Holma.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 9.1. klo 17.30–19.

Seniorien hyvinvointikerho tiistaisin alkaen 10.1. klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila 11.1. alk. keskiviikkoisin klo 11–13.30 uudessa monitoimitilassa.

Raamattu-lähetysilta ke 11.1. klo 18–19 pieni srk-sali. Luukkaan evankeliumia.

Laulupaja ke 11.1. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Loppiaisen virret ja kastevirret.

Seniorikerho torstaisin 12.1. alk. klo 13.30–15 iso srk-sali.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 12.1. ja 19.1. klo 18.30–20.30.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 13.1. klo 16–19.

Skandinavian päiväkirja -pianokonsertti la 14.1. klo 18.15. Denis Kirillov, piano.

Messu su 15.1. klo 10. Hannu Pöntinen, Pirkko Järvinen, Katariina Kopsa. Uusien työntekijöiden siunaaminen tehtäviinsä.

Pyhäkoulu su 15.1. klo 10–11 kerho-

huone 4.

Toivon tuulet su 15.1. klo 17. Hannu Äimänen.

Lähetyspiiri ma 16.1. klo 13–14.30.

Miesten keskustelupiiri ma 16.1. klo 18.30–20 takkahuone.

Naisten raamattupiiri ti 17.1. klo 18.15–19.45.

Raamattupiiri ke 18.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin alkaen 19.1. klo 9.30–11.30.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 11. Oili Karinen, Ritva Holma.

Aattohartaus la 24.12. klo 13. Oili Karinen, Ritva Holma.

Tapaninpäivän perhemessu ma 26.12. klo 10. Minttu Haapalainen, Eveliina Pulkkinen. Joulunyyttärit.

Uudenvuodenpäivän iltamessu su 1.1. klo 18. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen.

Vaatevarasto avoinna to 5.1. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Perheiden aamupäivä 9.1. alk. maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Lounasta tarjolla maanantaisin klo 11.

Hinta 5 e / aikuiset, 2,50 e / 2 vuotta täyttäneet lapset.

Aikuisten olkkari 9.1. alk. maanantaisin klo 12–14. Tule jo lounaalle ja jää Olkkariin. Tarjolla kahvia. Voit tavata muita ja tehdä vaikkapa käsitöitä.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille 9.1. alk. tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 10.1. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 10.1. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho 11.1. alk. keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 11.1. klo 18.30– 21.

Perhemuskari to 12.1. Ryhmät klo 9.30–11.30 ja klo 15–17. Lapset osallistuvat perhemuskariin vanhemman kanssa. Hinta 60 e / kevätkausi.

Naisten saunailta to 12.1. klo 18.30.

Tule tapaamaan muita ja parantamaan maailmaa saunan lauteilla ja takkatulen ääressä. Oma pefletti ja pyyhe mukaan. Mahdollisuus paistaa makkaraa.

Brunssi la 14.1. klo 11–14. Hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e / 3 vuotta täyttäneet lapset. Brunssin aikana klo 12– 13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Aattohartaus la 24.12. klo 13.30.

Maari Santala, Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

Aattohartaus la 24.12. klo 15. Maari Santala, Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

Seniorikerho 10.1. alk. tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila tiistaisin 17.1. alk. klo 17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho 11.1. alk. keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 11.1. klo 19–21.

Vauvakerho 19.1. alk. torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Raamattupiiri ti 10.1. klo 17.30–19.

Lähetyspiiri ti 17.1. klo 17.30–19.

Perhekahvila 19.1. alk. torstaisin klo 9.30–11.30.

Patotien nuorisotila Patotie 2

Lennokinrakennuskerho 8–14-vuo-

tiaille ja vanhemmille 10.1. alk. tiistaisin klo 17–19. Materiaalimaksu 20 e / kausi. Tied. Johanna Isaksson, p 040 746 5626. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Isoskoulutus parittomien viikkojen keskiviikkoisin 18.1. alk. klo 18–20.

Nuortenilta ja iltakirkko to 19.1. klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin 10.1. alk. klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Seniorikerho 12.1. alk. torstaisin

klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Lukupiiri ke 18.1. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa.

Ekumeeninen rukoushetki to 19.1. klo 12 helluntaiseurakunnan Liesikappelissa, Liesikuja 7.

Kastettu Miro Niklas Juhani Lehtimäki, Miko Hänninen, Martta Elina Tuomisto, Emma Margarita Oja, Aarne Alexander Polkko, Väinö Valtteri Tenkanen, Armi Ellen Suhanto, Olivia Aurora Josefina Pyhältö, Siiri Sofia Luomajoki, Kaspian Antti Tapani Kooni.

Avioliittoon kuulutettu Tuomas Erkki Olavi Korkeamäki ja Jonna Carita Lång, Jakob Gunnar Karlsson ja Veera Hanna Matilda Helvilä.

Hautaan siunattu Mirjam Vilkman 101 v, Elin Lovisa Nordström 97 v, Raili Kaarina Hemming 88 v, Martti Mattias Irjala 94 v, Vuokko Marianne Lievonen 88 v, Alma Sanelma Vaittinen 88 v, Kaija Liisa Waselius 86 v, Reijo Rainer Fransas 86 v, Terttu Talvikki Uponen 84 v, Ilari Johannes Suominen 84 v, Tatu Aulis Arvi Nuutinen 82 v, Raimo Sulevi Tervo 79 v, Jussi Kalervo Kivistö 79 v, Leena Marjatta Takala 69 v, Urpo Kullervo Nurminen 66 v, Iris Carita Sellman 26 v, Ella Maria Heino.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www. vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Julbön julafton lö 24.12. kl. 17. K. Andersson, A. Ekberg, Nina Fogelberg, sopran.

Julotta juldagen sö 25.12. kl. 8. M. Fagerudd, A. Ekberg.

De Vackraste Julsångerna och andakt, annandag jul 26.12. kl.18. A. Paavola, A. Ekberg, Klaus Pennanen.

Trettondagens tvåspråkiga högmässa, Stjärntydarnas tillbedjan 6.1. kl. 12. K. Andersson, S. Laakso.

Högmässa sö 8.1. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 15.1. kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Julbön julafton 24.12 kl. 15. M. Fagerudd, A. Ekberg, Nina Fogelberg, sopran.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Mässa i Taizéanda sö 8.1. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Rödsand kapell Rödsandvägen 5 Julbön julafton 24.12. kl. 13. A. Paavola, A. Ekberg, Nina Fogelberg, sopran.

Vartin retriitti

Teille on tänä yönä syntynyt Vapahtaja.

Ei viime yönä eikä joskus historiassa vaan tänä yönä. Täällä.

Joulu on siitä kummallinen juhla, että normaali tapa hahmottaa aikaa menettää hetkeksi merkityksensä. Vanhakin nuortuu niin, että hän ei olekaan enää vain ikäisensä vaan kerralla kaiken ikäinen. Menneisyys ja nykyisyys ja tulevaisuuskin kietoutuvat toisiinsa niin, että ne eivät enää tunnu pisteiltä janalla vaan yhdeltä sykkyrältä.

Minä olen samalla kertaa se lapsi, joka kerran olin, se arka nuori, joka kerran olin, se elämänsä kunnossa ollut tasapainoinen henkilö, joka joskus hetkellisesti olin, tämä nykyinen minä – ja se joka minusta vielä tulee. Kaikki yhtä aikaa.

Ja kaikki he, joilla joskus oli paikka sydämessäni, ovat siellä edelleen. Heidän sielunsa väreily resonoi

minun sielussani. Sielusta sieluhun kaiku soi. Kynttilöiden valomeri jouluisilla hautuumailla kertoo siitä, että kuolleet rakkaamme kuuluvat elämään, he eivät kuolleinakaan ole kuoleman omia. He eivät ole taakse jääneitä pisteitä elämäni janalla vaan kuuluvat siihen sykkyrään, joka on minun elämäni.

Se, mikä tapahtui kerran Betlehemissä, tapahtuu nyt Korsossa, Kontulassa ja Kauklahdessa. Yhden tähden hento valo riittää puhkaisemaan pimeyden. Se on se sama tähti, Betlehemin tähti, joka nyt keikkuu koulun kuusijuhlan kuusen latvassa, se on se sama tähti jonka Venla omin pikku kätösin askarteli, sama tähti, jonka Leo liimasi mummille lähetettävään joulukorttiin.

Tänä yönä. Teille. Ei vain joillekin paimenille kedolla joskus kauan sitten. Meille. Tänä yönä.

Jaakko Heinimäki

Suvi Sievilä

Tänä yönä

20

Seurakunnissa tapahtuu 22.12.–19.1.

Joulukirkot Vantaalla 2016 Kikka Nyrén

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5A, 2:a vån.

Veckomässa ons 4.1. kl. 9. A. Paavola.

Andra utrymmen Julkyrka fre 23.12. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. A. Paavola, A. Ekberg.

Nyårsdagens högmässa sö 1.1. kl.12 i Borgå domkyrka. Efter mässan kyrkkaffe på Biskopsgården. Församlingen står för busstransport: Tavastby kyrka kl. 10.10, Myrbacka kyrka kl. 10.25, Helsinge kyrka S:t Lars kl.

10.40, Folkhälsanhuset i Dickursby kl. 10.50, Vallmovägen 5, Dickursby kl. 10.55, Håkansböle kl. 11.05. Tillbaka startar vi ca kl. 15.

Veckomässa fre 13.1. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. A. Paavola, A. Ekberg.

Döpta Saga Rebecka Peltola, Valma Signe Linnéa Turunen, Alicia Aliina Victoria Häkkinen.

Döda Eija Irene Åberg 96 år, Ann-Mari Linnea Kulmala 85 år, Nils Valdemar Långström 84 år, Leila Kaarina Lindfors 70 år.

Perheneuvonta Eroryhmä erosta toipuville al-

kaa maaliskuun alussa Tikkurilassa. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 15–16.30 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 10.2. mennessä perheasian neuvottelukeskus, p. 09 830 6330 tai risto.anttila@evl.fi tai p. 050 347 3812 tai paula.ruotsalainen@evl. fi tai p. 050 347 6441.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA. Kokoontumisajat: ti 28.2. klo 16.30–19.30, la 11.3. klo 10– 16, ti 21.3. klo 16.30–18.30, la 1.4. klo 10–16 ja ti 25.4. klo 16.30–19.30. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.2. mennessä p. 09 830 6330 tai riitta.tapionsalo@evl.fi.

Vammaistyö Vammaistyö Messu su 28.5 klo 12 Pyhän Laurin

kirkossa. Tekstitulkattu. Virret isotekstisenä ja pisteillä.

Viittomakielisille

Viittomakielinen joulukirkko su

25.12. klo 15 Leppävaaran kirkolla, Veräjäpellonkatu 2, Espoo. Maria Lindberg ja Aapo Rikala.

Viittomakielinen messu su 5.2. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen messu su 5.3. klo 13 Kivistön kirkossa.

Viittomakielinen messu su 16.4. klo 14 Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkosalissa, Olarinluoma 4, Espoo.

Viittomakielinen messu su 7.5. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., 24.3., 28.4. ja 12.5. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7B, 3. krs, Espoo. Pyhäkoulu lapsille.

Perheiden kevätretki toukokuun lopussa.

Kannelmäen raamattupiiri ti 10.1., 7.2., 14.3. ja 4.4. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vetäjänä Terhi Mertala. Vieraat: 10.1. Timo Hartikainen. 7.2.

Jorma Lahikainen. 14.3. Soini Suni ja 4.4. Markku Yli-Mäyry.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 14.2., 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 12– 14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounasmahdollisuus klo 12.30 asti.

Asolan seurakuntatalo

Korson kirkko

Asolantie 6 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13

Merikotkantie 4 • Jouluaaton hartaus lapsiperheille la 24.12. klo 13 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Jouluaamun messu su 25.12. klo 8

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 • Aattohartaus la 24.12. klo 14.30 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 10

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 14 • Jouluaaton kynttilähartaus la 24.12. klo 16 • Jouluaaton musiikkipainotteinen hartaus la 24.12. klo 22 • Joulukirkko su 25.12. klo 8

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 15

Kivistön kirkko

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 • Koko perheen aattohartaus la 24.12. klo 14 • Jouluaamun messu su 25.12. klo 8

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 • Lasten aattohartaus la 24.12. klo 11 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) • Aattohartaus la 24.12. klo 17 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Joulupäivän jumalanpalvelus su 25.12. klo 10

Laavatie 2 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 11 • Aattohartaus la 24.12. klo 13

Viittomakielinen kohtaamispaikka

ti 31.1., 28.2., 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

Kuurojen Lähetyksen vuosijuhla 25.–26.3. Kuopiossa. Lähetä ilmoittautumislomake 13.2. mennessä osoitteella: Helsingin seurakuntayhtymä / Päivi Korhonen, Kolmas Linja 22 B, 00530 Helsinki.

Yhteinen junalippujen ostopäivä ti 7.3. klo 13 Helsingin päärautatieasemalla. Lisätietoja Päivi Korhonen txt 050 301 9619.

Näkövammaisille Miesten illat to 2.2., 2.3., 6.4., 4.5., 1.6., 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 17–20 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Saunomista ja yhdessäoloa. Pentti Ahonen ja Tarvo Jouti.

Myyrmäen kerho ti 7.2., 7.3., 4.4., 2.5., 6.6., 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12 klo 13–

15, St. Martinin kappelissa, Uomatie 1. Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke 22.3., 5.4., 19.4., 3.5., 17.5., 31.5. ja 14.6. klo 13–15. Kävelyä Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarituvan pihalla, Kuriiritie 1.

Yhteislauluillat ti 24.1., 14.2., 21.3., 18.4., 16.5., 19.9., 24.10., 21.11. klo 18.30–20.30 Helmikuja 1 C 35. Ritva-Leena Tuuli.

Elämisentaito-vertaistukiryhmä

to 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 6.4. klo 13– 15 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla valitsemme elämisentaitoja käsittelevän kirjan, jonka luemme. Pohdimme lukemaamme ryhmässä käytännön tehtävien ja kysymyksien kautta. Ohjaajina Leena Siponkoski ja Terhi Suonsivu. Li-

Nikinmäen seurakuntakoti

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Surviaisenkuja 1 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14

Kustaantie 22 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15 • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Joulukirkko su 25.12. klo 8

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolulta • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 • Jouluaamun messu su 25.12. klo 8

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 • Aattohartaus pihamaalla la 24.12. klo 13

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 • Lasten joulurauhan julistus ja hartaus la 24.12. klo 12 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) • Jouluyön messu la 24.12. klo 23 • Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) • Joulupäivän messu su 25.12. klo 12

sätietoja ja ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti 17.1. ja to 19.1. klo 9–11, p. 050 381 8758.

Talvileiri 15.–17.3. Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Ilmoittautumiset 14.2. mennessä ti ja to klo 9–11 terhi. suonsivu@evl.fi tai p. 09 830 6278.

Hinta 50 e.

Kiirastorstain messu ja ateria 13.4.

Pyhän Laurin kirkossa ja Pakarituvassa, Kuriiritie 1. Aterialle (10 e) ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti ja to klo 9–11, p. 050 381 8758. Tilaisuuden kellonaika tarkentuu myöhemmin.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) • Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14.30 ja 15.30

Seutulan kappeli Solbackantie 6 • Aattohartaus la 24.12. klo 13.30 ja 15

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 • Aattohartaus la 24.12. klo 15.30

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 • Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 13.30

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

21 Palveluja tarjotaan

Hakunilan kirkko

Pakaritupa

Hakunilantie 48 • to 22.12. klo 19 (kansainväliset) • ma 26.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Kuriiritie 1 • to 22.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 • to 22.12. klo 20

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 • ma 26.12. klo 15 • ma 26.12. klo 18 (ruotsinkieliset)

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Toivotamme yhteistyökumppaneillemme

Hyvää joulua!

Joulukorttien sijasta olemme lahjoittaneet rahaa seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksen kautta vähävaraisten vantaalaisten jouluruokaan.

Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköt: Henkilöstö- ja yleishallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Talouspalvelut Tietohallinto- ja keskusrekisteripalvelut Vantaan Lauri ja yhteinen viestintä Yhteisen seurakuntatyön palvelut VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenKOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Hautauspalveluja

Joulun aika Vantaan seurakunnissa

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

vantaanjoulu.fi

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

22

Aikamerkki

Kun yhteiskuntarauha järkkyy Paljon uutisissa esillä ollut terrorismi näkyy myös syksyn pohjoismaisissa dekkareissa.

Pajtim Statovci muutti 2-vuotiaana Kosovosta Suomeen.

Sitkeä toive tulla nähdyksi ”Minun silmissäni Kosovo ja koko Jugoslavia oli kaaos, alkeellisten luolaihmisten kansoittama maakaistale, jonka halusin sulkea ulkopuolelleni, koska siellä kerrotut tarinat hävettivät minua, vaikka minun kansani edustaja ei ollut yhdessäkään niistä hirvittävistä teoista syyllinen.”

Pajtim Statovcin kirjassa Tiranan sydän nuori Bujar ja hänen sydänystävänsä Agim ovat pulassa. Bujarin isä kuolee, äiti vajoaa masennukseen eikä Agim pysty olemaan se, mitä haluaisi.

Statovcin esikoinen Kissani Jugoslavia sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä opiskeleva kirjailija vie lukijat tällä kertaa Albaniaan ja sen kansallista ylpeyttä ruokkivien tarinoiden maailmaan.

Bujar ja Agim eivät tyydy tarinoihin vaan lähtevät etsimään vapautta, ensin omassa maassaan, sitten yrittämällä pikkuveneellä Italiaan.

Kirja käsittelee tärkeitä teemoja: maansa jättäneen identiteettiä ja sitkeää toivetta tulla nähdyksi. Elämä ei ole helppoa. Valitulla tiellä on yritettävä eteenpäin, vaikka se veisi kauas. Lukijan ymmärrys kasvaa ja myötätunto syvenee.

Kirjan rakenne on kuitenkin ongelmallinen, sillä sen viimeiset sivut keikauttavat kaiken ympäri. Luettu näyttäytyy täysin uudessa valossa. Mikä kirja tämä olisikaan ollut, jos loppu olisi kulkenut mukana koko lukukokemuksen ajan?

Marja Kuparinen

Vähemmän nationalismia, kiitos!

Kiinnostavasti poliisin kansainvälisestä tiedustelusta

Hyytävä kuva tulevaisuuden Suomesta

Norjalaisen Anne Holtin kirjassa Tuntematon uhka (Gummerus) räjähtää islamilainen kulttuurikeskus, jossa kuolee 23 ihmistä. Kuka haluaa pahaa ihmisille, jotka haluavat vain elää elämäänsä ja olla norjalaisia muslimeja?

Holt nostaa taitavasti esiin asenteita, joilla maahanmuuttajiin suhtaudutaan, eikä lopputulos ole lainkaan odotettu. Olennaisia kysymyksiä, hyviä vastauksia ja harras toive: vähemmän nationalismia, kiitos!

Leif GW Perssonin Pommimies ja hänen naisensa (Otava) on dekkarin ystäville oikea herkkupala. Kansainvälinen terrorismi uhkaa nyt Ruotsin kuningasperhettä kansallispäivän juhlissa Skansenilla. Kuka on asialla ja miksi?

Persson avaa taitavasti ruotsalaista yhteiskuntaa ja poliisin tiedustelutyötä – myös kansainvälistä. Hänen henkilöissään on syvyyttä ja särmää. Naiset nousevat tutkimuksen keskukseen, eikä se tunnu olevan miespuolisille työtovereille ongelma. Virkistävää, ettei kukaan ole renttu.

Risto Isomäen kirjassa Haudattu uhka (Tammi) maalataan hyytävä kuva tulevaisuudesta: Isis on Suomessa ja itsenäisyyspäivän juhlissa sairastuu äkkiä tuhansia ihmisiä. Kuolonuhrien luku kasvaa ja Suomi on pian kansainvälinen uutinen. Mutta mitä Isis puuhaa Olkiluoto 3:n läheisyydessä?

Isomäki pistää arvoitusta ratkovat henkilönsä luennoimaan ydinvoiman vaaroista. Täyttä ja kiinnostavaa asiaa, mutta henkilöhahmot eivät luennoimisesta syvene vaikka toimintaa riittää.

Pajtim Statovci: Tiranan sydän.

Otava 2016.

lo- i a V rkk e m

adio ulur

Jo

e

Ess

o & ki k irk pun n K a a nt ri kau Jouluradio a V au L

Valoki k mer

si Uu ia! d me

=

Marja Kuparinen

−

o Espo

i

ink s l e H

Uusi media!

=

i

a i n u −Ka

Espoo−Helsinki−Kauniainen−Vantaa

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Ete­ lämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. Jakelu Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Ilmoitusmyynti 2017 (Kirkko ja kaupunki) Otavamedia Oy Juha Kurvinen, p. 040 5415 787, ­juha.kurvinen@otava.fi, Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@ otava.fi, Tuire Sillanpää, 040 5944 204, tuire.sillanpaa@otava.fi

23

Aikamerkki

Kuolemantanssi-teoksia löytyy eri puolilta Eurooppaa. Tämä maalaus on Tallinnan Nigulisten kirkossa.

Mihin Euroopassa nyt marssitaan?

Heikki Aittokoski kiersi vuoden aikana kahdessakymmenessä Euroopan maassa ja löysi hyviä ja huonoja nationalismin jälkiä.

Ulkomaantoimittaja, tietokirjailija Heikki Aittokosken kirja Kuolemantanssi on yhtä aikaa sukellus historiaan ja reportaasi siitä, mitä eri puolilla Eurooppaa tapahtui yhden vuoden aikana. Aittokosken kieli on erinomaista, joten kirja on lukuelämys, jota ei malta laskea käsistään. ”Historiassa on kyse alaraajojen liikkeestä. Jalat nousevat ja jalat laskevat.”

Ensimmäiset lauseet määrittävät, mitä tuleman pitää. Aittokoski kuvaa kirjassaan sitä, miten niin historiassa kuin nykypäivässä nationalismin uhossa on marssittu toisten yli.

Lisäksi lauseet kertovat siitä, miten kirja on tehty: jalkatyönä, kiertämällä kaksikymmentä maata Euroopan eri kolkilta.

Matkalla Aittokoski on pitänyt silmänsä ja sydämensä auki ja löytynyt paikkoja, ihmisiä, tarinoita ja tapahtumia, jotka näyttävät nationalismin jäljet hyvässä ja pahassa.

Kirjan nimi Kuolemantanssi tulee keskiaikaisista maalauksista, joissa kuvattiin kuoleman kutsuvan viimeiseen tanssiin niin piispaa, kuningasta kuin köyhää kansaa. Säädyllä ei ollut väliä. Tunnetuin Kuolemantanssi, Danse Macabre, maalattiin Pariisin Viattomien hautausmaan etelämuuriin 1524. Muuri on aikaa sitten purettu, mutta puukaiverrus teoksesta on olemassa.

Kuolemantanssi-teoksia löytyy eri puolilta Eurooppaa. Kirjan viimeiset askeleensa Aittokoski ottaa Inkoossa, jonka kivikirkosta myös löytyy Kuolemantanssi. Erilaiset virtaukset ja aatteet ovat löytäneet tiensä myös Suomeen. Siitä kertoo karua kieltään Inkoon Västankvarnin ”Hauta 1918”. Itsenäisyysjulistusta 1917 seurasi meillä sisällissota ja koston kesä – niitä ei saa unohtaa.

Samanlaisia kansallisuusaatteiden yh-

teentörmäysten tai kansallisvaltioiden repeämien synnyttämiä hautoja on joka puolella Eurooppaa. Aittokoski käy muun muassa Srebrenicassa, jossa serbit tappoivat Bosnian sodassa 8000 muslimia.

Serbejä ja muslimeja asuu yhä samalla seudulla, jossa ystäviäkin voidaan olla, mutta jos kahden sijasta kokoontuu kolme, on parempi vaieta menneestä.

Aittokoski käy matkallaan myös Haagissa serbikenraali Ratko Mladicin oikeudenkäynnissä , joka tuo mieleen toisen oikeudenkäynnin Nürnbergissä. Samassa kaupungissa, jossa natsit sodan jälkeen tuomittiin, he ennen sotaa juhlivat valtaannousuaan.

Historian tuntemus on tärkeää nykypäivän ymmärtämiseksi, mutta aina sekään ei riitä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tapahtunut niin yllättäviä asioita, että kokenutkin journalisti joutuu hämmästelemään kohtaamaansa. Miljoonan pakolaisen vyöry Eurooppaan lisäsi kierroksia monen kansallismielisen rattaisiin. Terrori-iskut järkyttivät koko Eurooppaa. Suomessakin mielipiteet po-

larisoituivat. Lisäksi tulivat vielä Brexit ja Donald Trump. Mitä seuraavaksi? Puolassa kansa on syvästi jakautunut, Ranskassa Marine Le Pen saattaa yllättää.

Aittokoski tapaa kierroksellaan erilaisia nationalisteja Kreikan Kultaisesta aamunkoitosta sympaattiseen skotlantilaiseen itsenäisyysliikkeeseen. Nationalismia on monenlaista, mutta jos se kytkeytyy rasismiin ja äärikonservatiivisuuteen, se on pelottava voima.

Oleellinen asia on, onko nationalismi kansalaisnationalismia, jossa maahanmuuttajakin hyväksytään kansalaiseksi vai etnistä nationalismia, joka hyväksyy kansalaisiksi vain tiettyyn ryhmään kuuluvat. Ensin mainitussa nationalismissa voi olla tilaa myös kovia kokeneelle afganistanilaisperheelle, jonka elämää Aittokoski seuraa Kreikasta Saksaan ja johon hän pitää vieläkin yhteyttä.

Pauli Juusela

Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi. Askeleita nationalismin Euroopassa. HS-kirjat 2016.

Carlos da Cruzin kuvitusta kirjassa Suomen lasten Suomi

Hengästyttävä tietopaketti Suomesta Kaksoset Jenny ja John saapuvat tutustumaan juuriinsa ja Aino-mummun entiseen kotimaahan. Edessä on perusteellinen matka läpi Suomen, jonka aikana lapset tapaavat erilaisia ihmisiä, tutustuvat maakuntiin ja suomalaisiin tapoihin. Samalla he oppivat Suomen historiaa, maantiedettä ja murteita ja saavat tietoa esimerkiksi erilaisista vähemmistöryhmistä.

Yli 200-sivuisesta kirjasta näkyy valtava työmäärä, ja se on niin täynnä tietoa, että sitä tekee mieli lukea pieni pala kerrallaan. Kirja on yhdistelmä tietokirjaa ja lastenkirjaa, ja se sopii parhaiten kouluikäisille tai aikuisen ja lapsen yhdessä tutkittavaksi.

Tekstit ovat selkeitä ja tiiviitä. Carlos da Cruzin värikkäät ja yksityiskohtia pursuavat kuvat tekevät kirjasta myös hauskan.

Kirjaa lukiessa aikuinenkin oppii uutta: esimerkiksi sen, mistä tulevat sanat vasta ja vihta tai että saamelaiset eivät sano, että joikataan jostakin vaan että joikataan jokin.

Kirjan perusteella Suomesta syntyy kuva edistyksellisenä ja hyvinvoivana maana, jossa murteet ja alueelliset erot ovat voimissaan ja jossa historiaa voi yhä nähdä monessa paikassa, kun osaa vain katsoa oikein.

Hanna Antila

Kirsti Manninen ja Carlos da Cruz: Suomen lasten Suomi. Otava 2016.

24

Aikamerkki Tuomas Heinonen / Rodeo

Fazer sanoo pystyvänsä jäljittämään suorien ohjelmien kautta ostetun kaakaon aina yksittäiselle kaakaotilalle asti.

Varpunen pienoinen

Esko Jämsä

”Joulu on, koditon varpuseni onneton.” Otto Kotilaisen joululauluksi säveltämä Zachris Topeliuksen runo on monille rakas ja koskettava.

Luultavasti yhtä moni ei voi sietää sitä. Melodia laahustaa mollissa, eivätkä nälkäinen eläin ja kuollut lapsi kohota tunnelmaa. Onko missään muualla kuin Suomessa näin synkeitä joululauluja? ”En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta”, kuuluu runon yllätysmomentti. Eipä tämä joululaulu niin hartaan kristillinen olekaan! Risto Pulkkisen ja Stina Lindforsin Suomalaisen kansanuskon

Kaakaon jäljillä Satatuhatta kiloa. Niin paljon suklaata valmistetaan Suomen suurimman suklaanvalmistajan Fazerin Vantaan tehtaalla joka vuorokausi.

Tummaan herkkuun on kuitenkin liittynyt kitkerä sivumaku. 70 prosenttia maailman kaakaosta viljellään Länsi-Afrikassa. Eri tutkimusten mukaan noiden kaakaotilojen työskentelyolosuhteet voivat olla tosi kurjat, ja on paikkoja, joissa lapset raatavat viljelmillä orjatyön kaltaisissa oloissa.

Toisaalta Fazerin suklaapakkauksissa ei ole ollut mitään mainintaa kaakaon alkuperästä, saati tuotannon eettisyydestä.

Ennen kuin tänä syksynä. Isojen levyjen taakse on ilmestynyt suhteellisen huomaamaton teksti kultakirjaimin: ”Valmistettu taidolla vastuullisesta kaakaosta.”

Kaakaon alkuperästä ja Reilun kaupan periaatteista kiinnostuneet kuluttajat kuulivat jo vuonna 2010, että Fazer aikoo siirtyä vastuullisesti tuotettuun kaakaoon vuoteen 2017 mennessä.

Monen mielestä siirtyminen on kestänyt kovin kauan. Esimerkiksi Panda on jo vuosia käyttänyt suklaalevyissään UTZ-sertifioitua kaakaota.

Fazer on kuitenkin pikkuhiljaa kasvattanut vastuullisesti tuote-

tun kaakaon osuutta raaka-ainehankinnoissaan.

– Pääsemme tavoitteeseen.

Vuoden alussa kaikki käyttämämme kaakao täyttää vastuullisuuskriteerit, sanoo Fazer Makeisten viestintäjohtaja Liisa Eerola.

Yritys ostaa raaka-ainetta kaakaovoina, kaakaomassana ja kaakaojauheena kolmen eri sertifiointijärjestelmän piiriin kuuluvilta tuottajilta. Ne ovat UTZ, Rainforest Alliance ja Reilu kauppa. Lisäksi Fazerilla on kaksi suoraa viljelijäohjelmaa.

Nigeriassa ja Ecuadorissa näissä ohjelmissa on mukana 6 000 kaakaonviljelijää.

Tänä vuonna sertifioidun kaakaon osuus on noussut noin 60 prosenttiin.

Suorissa viljelijäohjelmissa Fazer maksaa kaakaosta viljelijöille lisämaksun.

– Ne ovat samalla tasolla kuin sertifioinneissakin. Lisäksi viljelijöille tarjotaan koulutusta ja uusia, parempia kaakaopuun taimia. Ohjelmaan sisältyy tukea koko yhteisölle koulujen ja kaivojen muodossa. Projektit valitaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Nigeriassa on koulutettu 50 vastuuhenkilöä, jotka voivat puuttua lapsityövoiman käyttöön viljelmillä.

Kaakaon jäljitettävyys on ollut Fazerin avainkäsite vastuullisuudessa. Miksi?

– Se on ainoa keinomme todentaa, että kaakao on vastuullisesti tuotettu. Nigeriassa ja Ecuadorissa tiedämme viljeli-

jöiden nimetkin, Liisa Eerola sanoo.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestön Finnwatchin mukaan kaakaoyritysten omat vastuullisuusohjelmat ovat tervetulleita, mutta eivät yksinään riitä takaamaan vastuullista suklaantuotantoa.

Sertifiointijärjestelmien kivijalka ovat vastuullisuuskriteerit ja ulkopuolisen tekemä auditointi, jolla kriteerien täyttymistä valvotaan.

Esimerkiksi Marabou-merkin omistava Mondelez-yhtiö luopui sertifioidun kaakaon käytöstä ja korvasi sen Cocoa Life -ohjelmalla, johon ei kuulu auditointia.

– Kun jokin taho valvoo itse itseään, valvonta ei ole samalla lailla uskottavaa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Fazerin suoriin ohjelmiin kuuluu Liisa Eerolan mukaan auditointi. Yritys nimeltä Ecocert auditoi Nigerian ohjelman tänä vuonna.

– Hyvään tulokseen päästiin lapsityövoiman käytön ehkäisyssä. Mutta viljelijöiden ensiapuvalmiuksia on vahvistettava. Esiin nousi suojavarusteiden puuttuminen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytössä. Syksyn aikana on toimitettu 400 yksikköä suojavarusteita sekä koulutettu asiaan erikoistuvia ja vastuutettuja viljelijöitä niiden käyttöön, Eerola kertoo.

Eira Serkkola

Kaisa Halonen

Valitse ekologinen hautakynttilä Jouluna tuhannet kynttilät syttyvät haudoille, kun siellä kävijät muistelevat läheisiään.

Haudalle voi valita kynttilän myös ekologisia arvoja kunnioittaen. Vantaalla hautausmailla suositellaan käytettäväksi metallista lyhtyä, johon voi laittaa pöytä- tai lyhtykynttilän. Se on muovikuorista kynttilälyhtyä parempi vaihtoehto, sillä siitä jää polttamisen jälkeen vähemmän jätettä.

Lisäksi lyhdyn sisällä kynttilä palaa hyvin myös huonolla säällä ja liekki näkyy kauniisti lasin läpi. Yksikin kynttilä valaisee haudan ja kertoo siitä, että vainajaa on muistettu.

Lotta Numminen

3 x Pyhän Laurin reliikki San Lorenzo fuori le mura, Rooma Pyhä Laurentius, kotoisasti Lauri, mestattiin Roomassa vuonna 258. Hän oli raivostuttanut Rooman keisarin väittämällä köyhiä ihmisiä kirkon aarteeksi. Maailmasta löytyy pyhimyksen mukaan nimettyjä kirkkoja, kaupunkeja, järviä, jokia, siltoja, linnoja ja ihan mitä vain. Roomassa Laurin maallisten jäänteiden kerrotaan olevan San Lorenzo fuori le mura -kirkon alla.

Fransiskaaniluostari, Dubrovnik, Kroatia Laurilla on kuvissa miltei aina kädessään halsteri, koska sellaisella hänet surmattiin. Siihen nähden, että legendan mukaan Lauri paistettiin kuoliaaksi, hänestä on säilynyt valtava määrä reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä. Esimerkiksi Dubrovnikin fransiskaaniluostarissa on hänen käsivartensa. Käden muotoinen reliikkikotelo on 1400-luvulta, mutta pienestä ikkunasta pilkottaa Pyhän Laurin käsivarsiluu.

Vantaan Lauri nro 23/2016 Mikäli luet tätä paperilehdestä, kädessäsi on eräänlainen Pyhän Laurin reliikki. Lehtihän sai tietenkin nimensä Vantaan Pyhän Laurin kirkosta. Juuri ja juuri täyteen 21 vuoden ikään päässyt Vantaan Lauri päättää historiansa tähän.

Säilytä tämä harvinainen reliikki, hyvä lukija.

Timo Saarinen

Markku Mattila

Fazer siirtyy kokonaan vastuullisen kaakaon käyttöön vuoden 2017 alusta.

sanakirja (Gaudeamus 2016) paljastaa, että varpunen onkin sielulintu eli vainajan sielu, joka on ottanut linnun hahmon.

Ajatus sielun liikkumisesta eläimen hahmossa tunnetaan eri puolilta maailmaa, mutta varsinkin suomalaisessa kansanperinteessä on suosittu lintuja. Ihmisen kuollessa sielun on nähty poistuvan ruumiista lintuna. Ikkunaan lentävää lintua puolestaan on pidetty kuoleman enteenä.

Eikä uskomus sielulinnusta ole nykypäivänäkään kadonnut. Siitä todisteena ovat hautakivien suositut lintukoristeet.