Lauri 2016 nro 17 (29.9)

Vantaan Lauri 17 • Armon asialla • 29.9.2016 • www.valomerkki.fi Hannu Lukkarinen

Antti Eskola: ”Yritän poimia hyviä asioita”

6

Vauvalle voi laulaa vaikka bluesia 19 Nakke-papukaija osaa väitellä 20

Enkeleistä etsitään aitoa hengellisyyttä

10

Miltä näyttäisi maailma, joka ei perustuisi rahan liikkeisiin? – Lauri Maarala

12

2

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Hans v. Schantz

Pääkirjoitus

– Kuolevalle on hyvin tärkeää se, että joku on hänen lähellään ja tukenaan loppuun asti, sanoo sairaalapappi Matti Hanhisuanto.

Nyt tarvitaan vallankumousta Lauantaina tuntui pitkästä aikaa siltä, että toivoa on.

Suomi ei ole käpertymässä itsekkyyteen, epäluuloon, pelkoon ja vihaan. On paljon ihmisiä, jotka haluavat puhaltaa pelin poikki rasismilta ja vihapuheelta ja puolustaa arvoja, joiden varaan tämä maa on rakennettu. Mielenosoituksessa oli yli 15 000 ihmistä, kun vastamielenosoitukset keräsivät vain kymmeniä.

Toinen asia, jossa pitäisi myös viheltää pilliin ja panna peli poikki, on vanhusten kohtelu. Ennen kuin joku ehtii sanoa, että rasismi ja vanhusten kohtelu ovat eri asioita, niin eivät ne ole. Kumpaankin liittyy ihmisarvo ja etiikan kultainen sääntö: kohtele toisia siten kuin haluaisit itse tulla kohdelluksi.

Piispa Kaarlo Kalliala nosti Kirkon diakonian päivillä esille uutisen, jonka mukaan vanhuspalveluista aiotaan säästää ensi vuosikymmenellä miljardi euroa vuodessa. Kalliala sanoi suoraan, että palvelut eivät tule riittämään kaikille, ja kysyi, minkälaatuista huolenpitoa tällä tavoin saadaan aikaan. Raportissa, jonka Nordic Healthcare Group on laatinut sosiaali- ja terveysministeriölle, iso osa säästöistä perustuu ”kotihoivaan”, johon oli kirjoitettu lainausmerkit.

Väestö ikääntyy, mutta yhteiskunnan resurssit eivät kasva. Silti on aina arvovalinta, mistä säästetään.

Haluavatko suomalaiset, että laitoksissa on vähemmän hoitajia ja kotihoitoon ohjataan vanhuksia, jotka eivät kotonaan selviä? Jos eivät halua, päättäjiä pitää patistaa etsimään muitakin ratkaisuja kuin säästölistat.

Lisäksi tarvitaan piispan peräänkuuluttamaa ”välittämisen vallankumousta”. Esimerkiksi yksinäisyyttä ei voida poistaa viranomaisilla, vaan siihen tarvitaan ihmisiä, jotka välittävät ja pitävät huolta toisistaan. Jokainen voi aloittaa lähipiiristään ja jos aikaa on, kirkon diakonian kautta löytyy vapaaehtoistehtäviä, joissa voi osallistua tuohon vallankumoukseen.

Valomerkissä tällä viikolla Mitä tarkoittaa latinan kielen sanan sponsor?

Minkä värinen on diakonin virkapaita?

Testaa, taidatko yläkoulun uskonnon knopit vai menikö oppi ohi korvien.

Mitä on tai voisi olla luterilainen uskonnonharjoittaminen? Tiina Kristoffersson löysi rukousnauhat ja käy nyt rukousnauhameditaatioissa Kampin kappelissa.

Hyvässä hoidossa myös hengellisyys huomioidaan Ne, joilla on vahva vakaumus, pelkäävät vähiten kuolemaa, kertoo tuore tutkimus.

Eutanasian on valmis hyväksymään yhä useampi sekä sairaanhoitajista että muista suomalaisista. Terveystieteiden maisteri Anja Terkamo-Moisio näkee, että eutanasiasta käytävälle yhteiskunnalliselle keskustelulle olisi siksi tarvetta. Hän on selvittänyt suomalaisten suhtautumista kuolemaan ja eutanasiaan Itä-Suomen yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

74 prosenttia tutkimukseen osallistuneista sairaanhoitajista ja 85 prosenttia muista suomalaisista ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa. Enemmistö kummastakin ryhmästä katsoi myös, että Suomi hyötyisi eutanasian sallivasta laista ja arvioi, että eutanasia laillistetaan tulevaisuudessa Suomessa. Samalla sairaanhoitajat kuitenkin pitivät erittäin tärkeänä oikeutta kieltäytyä osallistumasta eutanasiaan, mikäli se laillistetaan.

Terkamo-Moisio itse ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö eutanasia laillistaa. Hän myös korostaa, että vanhustenhuollon ja saattohoidon mahdolliset ongelmat olisi ratkaistava ennen kuin eutanasian laillistamista edes harkitaan.

– Eutanasiaa ei saisi nähdä edes kaukaisena ratkaisuna sen enempää vanhustenhuollon kuin saattohoidonkaan haasteisiin. Yleisesti ottaen eutanasia nähdään mahdollisuutena tilanteessa, jossa kaikki muut mahdolliset keinot on käytetty. Mielestäni näin

ei ole, mikäli esimerkiksi laadukasta saattohoitoa ei ole kyetty järjestämään.

Enemmistö Terkamo-Moision tutkimukseen osallistuneista piti kuolemaa luonnollisena osana elämää. Vähiten kuolemaa pelkäsivät toisaalta vahvasti uskonnolliset ja toisaalta ei-uskonnolliset ihmiset.

– Sitä vastoin henkilöt, jotka olivat jollakin tasolla uskonnollisia, raportoivat vahvempaa kuolemanpelkoa. Henkilön varmuus kuolemanjälkeisestä elämästä tai siitä, ettei sellaista ole, näyttäisi siis vähentävän kuolemanpelkoa. Vastaavasti epävarmuus siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, saattaa voimistaa pelkoa.

Sairaanhoitajilla kuolemaan kohdistuva pelko väheni työkokemuksen karttuessa ja ne hoitajat, jotka usein työssään kohtasivat kuolevia potilaita, pelkäsivät kuolemaa vähemmän kuin muut.

Yksi ulottuvuus kuolevien potilaiden hoidossa on hengellisten kysymysten käsittely. Terkamo-Moisio muistuttaa sen kuuluvan eettisesti korkeatasoiseen hoitotyöhön.

– Mielestäni hengellisyydellä ei tällä hetkellä ole sitä asemaa, joka sillä etenkin kuolevan potilaan hoidossa voisi olla. Vaikka yksittäinen hoitaja ei itse kokisi olevansa valmis käsittelemään potilaan kysymyksiä, hänen tulisi tietää, kenen puoleen siinä tilanteessa voi kääntyä.

Peijaksen sairaalassa työskentelevä sairaalapappi Matti Hanhisuanto tapaa kuolevia potilaita ja heidän omaisiaan lähes viikoittain. Hän sanoo, että niissä tilanteissa elämän arvo kirkastuu.

– Se tuo myös sellaisen näkemyksen, että eutanasia ei ole ratkaisu. Itse en olisi valmis päättämään toisen ihmisen elämää.

Kristillisen käsityksen mukaan elämä on Jumalan lahja ja sen alku ja loppu on Jumalan käsissä, Hanhisuanto sanoo.

Silloin tällöin hän kohtaa potilaita, jotka haluavat keskustella eutanasiasta.

– Melkein kaikilla heistä on ollut pitkään jatkunut, etenevä ja tuskallinen sairaus ja voimakas ahdistus, kun sairautta ei enää jaksaisi. Monet ovat kokeneet myös olevansa turhia ja vaivaksi toisille, Hanhisuanto kertoo.

– Usein kuolemantoiveissa on mukana myös psyykkistä ja hengellistä taakkaa ja vaikeita ihmissuhteita. Lempeällä ja kärsivällisellä läsnäololla, kyselyllä ja kuuntelulla potilaan ahdistusta yleensä saa helpotettua.

Hanhisuannon mukaan oma tai läheisen vakava sairaus saa monet pohtimaan hengellisiä kysymyksiä ja etsimään turvaa. Toisaalta ihminen voi ajautua kriisiin, vaikka hänellä olisi vahvakin uskonnollinen vakaumus.

– Ei usko poista kärsimystä tai sairautta ja kyllä uskova ihminenkin saattaa pelätä. Ihmistä ehkä askarruttaa, onko Jumala tuomari ja mitä kuoleman jälkeen käy, pääsenkö taivaaseen vai joudunko kadotukseen.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Laulu tuo lohtua ja karkottaa vihaa Kansanmuusikko, viulisti ja soitonopettaja Kirsi Vinkki: ”Martti Luther halusi, että kirkossa saavat laulaa myös tavalliset kävijät, eivät vain kuorot. Yhdyn ajatukseen, että musiikki kuuluu kaikille. Luther levitti musiikin ilosanomaa ja toi laulua kirkkoon. Laulu tuo iloa ja onnea ja karkottaa vihaa sekä ristiriitaisuuksia.

Virsissä ja kansanmusiikissa on paljon yhteistä. Esimerkiksi runolaulun sanotaan olleen ihmisten toinen, pyhempi kieli. Monet pohjoismaiset virret pohjautuvat vanhoihin eurooppalaisiin kansansävelmiin.

Olipa kyse hengellisestä tai maallisesta musiikista, laululla on haluttu tuoda lohtua, ylistää suurempaa ja kertoa murheista ja surusta. Musiikilla halutaan peilata maailmaa ja luoda ympärille hyvää ja kaunista.

Lauletaan Lutheria -tilaisuudessa yleisö saa laulaa Lutherin virsiä meidän muusikoiden soittaessa ja toimiessa esilaulajina. Soittimina on muun muassa kampiliira, jouhikko, kantele, viulu ja puhaltimia.

Ne tuovat tilaisuuteen vanhan musiikin ja kansanmusiikin tunnelmaa.”

Soili Pohjalainen

Lauletaan Lutheria su 2.10. klo 18 Rekolan kirkossa. Dosentti Seppo Suokunnas kertoo luterilaisen virren synnystä. Lutherin kansan muusikot -yhtye säestää virsilaulua kansanmusiikkisoittimin.

4

PARI- JA PERHETERAPIAAN Lisätiedot ja tiedustelut: puh. 040 3544 631, sp: tuula.westerholm@gmail.com, www.tuuwe.fi

TIKKURILAN TERAPIA

Sini Pennanen

Psykoterapeutti (opiskelija) / terveydenhoitaja hakee asiakkaita

Arto Pastinen ja Sari Vähäkainu päätyivät pari viikkoa ennen Hääyötä siihen, että juuri se olisi heidän vihkiaikansa ja -paikkansa.

Horsmakuja 8 A, 3 krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Hyvää asumista Helsingin sydämessä, Katajanokalla

Oma koti palvelutalossa Suomen Kukkasrahasto ry:n

palvelukoti on hyvän asumisen vaihtoehto Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä.

Meillä ateriat valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan pöytiin kodin ruokasalissa. Voit nauttia talon monista palveluista, ylläpitää kuntoa uima-altaassa, kävellä merellisessä ympäristössä ja rientää omiin menoihisi raitiovaunulla.

Tule nauttimaan aktiivisesta elämästä yhdessä.

Nyt tarjolla yksiöitä.

Lisätietoja toiminnastamme antaa toiminnanjohtaja Carola Sandberg, puh. 050 305 9051 tai carola.sandberg@suomenkukkasrahasto.fi Tutustu meihin: www.suomenkukkasrahasto.fi

Hautauspalveluja

Hääyössä 36 paria sanoi tahdon Kahdeksan vuoden aikana Hääyössä on solmittu tai siunattu yli kaksisataa avioliittoa.

Pyhän Laurin kirkolla perjantaina 16.9. järjestetyssä kahdeksannessa Hääyössä vihittiin 36 paria, mikä on toiseksi suurin määrä tapahtuman historiassa. Vihkimisiä toimitti kuusi pappia, ja pareja vihittiin kirkon lisäksi myös Pyhän Laurin kappelissa.

Kappelin eteen alkoi muodostua jonoa jo ennen kello seitsemää. Pakkalassa asuvat Arto Pastinen ja Sari Vähäkainu kertoivat halunneensa päästä valitsemaan vihkiajan alkuillasta ja olivat tulleet siksi paikalle hyvissä ajoin.

– Perhe tietää, että olemme täällä, mutta muuten tämä on

tarvinnut odotella kuivin suin, sillä Hääyön yhteydessä vietettiin tänä vuonna ensi kertaa etkoja kakkukahveineen. Etkojen ohjelmaan kuuluivat myös ammattilaisten valmistamat ilmaiset kukkavieheet, hotelliyön arvonta ja pikakampaukset sekä -meikit.

Osa pareista oli valinnut yhteisvihkimisen. Pyhän Laurin kirkossa pappi Jaakko Hyttisen eteen alttarikaiteen ympärille polvistui kokonainen rivistö pareja. Lähes hilpeäksi ilmapiiri kuitenkin vapautui siinä vaiheessa, kun hymyilevät tuoreet avioparit marssivat keskikäytävää pitkin ulos läheistensä salamavalojen ja kännyköiden räpsyessä sekä urkujen soidessa.

vielä salaisuus, pari paljasti.

Leena Mero ja Arto Pätsi valitsivat Hääyön, koska kokivat sen helpoksi ja mukavaksi tavaksi mennä naimisiin. He eivät halunneet isoja häitä, mutta kuitenkin kirkkohäät.

– Yhteistä elämää ajattelimme elellä loppuun asti. Olemme olleet yhdessä pitkään ja välillä asuneet eri paikkakunnillakin, Mero pohti.

Samoissa aikeissa oli paikalla myös heidän ystäväpariskuntansa.

Kun vuoronumeroiden jako alkoi, pääsivät parit valitsemaan vihkiaikojaan. Omaa vuoroa ei

Elina Kuitto

Sini Pennanen

Pyhän Annan lastenkirkko pysyy kiinni toistaiseksi.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922 Kaikki hautakivialan työt vuosien kokemuksella Espoo Kirkkonummi Helsinki Vantaa Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy

www.kivilevander.fi kivi.levander @ kivilevander.fi 09 - 3876 284 Pihlajanmäentie 32 A, 00710 Helsinki Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Lastenkirkko kiinni vuoden loppuun Itä-Hakkilassa sijaitsevan Pyhän Annan lastenkirkon tutkimus- ja korjaustyöt jatkuvat ainakin tämän vuoden loppuun. Ensin pyritään saamaan käyttökuntoon kirkon yläkerta. Alakerrassa jatketaan tutkimuksia. Kirkko on ollut sisäilmaongelmien vuoksi suljettuna viime syksystä asti.

Yläkerran käyttöönotto edellyttää vielä ilmanvaihtojärjestel-

män korjausta, tilojen perusteellista puhdistamista sekä uusien sisäilmamittausten tekemistä.

Kun nämä toimenpiteet on tehty ja asianmukaiset raportit valmistuneet, terveystarkastajalta pyydetään lupa kirkon yläkerran avaamiseen. Lopullisen päätöksen kirkon avaamisesta tekee Hakunilan seurakunnan seurakuntaneuvosto.

Pyhän Laurin kirkko remontissa

Pyhän Laurin kirkko on peruskorjauksen vuoksi kiinni 19.11. asti. Kirkon penkit kunnostetaan ja niin sanottu asehuone remontoidaan. Jumalanpalvelukset pidetään sillä aikaa Pyhän Laurin kappelissa, jota voi varata myös kasteita ja häitä varten.

Kirkko aukeaa jälleen joulukaudeksi. Vuonna 2017 Pyhän Laurin kirkko suljetaan jälleen loppiaisen jälkeen ja avataan pääsiäiseksi.

Espoon kirkkoherroilta vetoomus Espoon seurakuntien kirkkoherrat ovat vedonneet pääministeri Juha Sipilään turvapaikanhakijoiden puolesta. 20.9. julkaistussa vetoomuksessaan he toivoivat muun muassa perheenyhdistämisen helpottamista ja pakolaiskiintiön suurentamista.

5

Väitellään

Feminismi tekee naisista vihaisia, Saara Särmä!

Feminismistä hyötyvät kaikki, uskoo ajatushautomo Hatun johtaja Saara Särmä.

Suomalaiset kannattavat tasa-arvoa, mutta eivät halua kutsua itseään feministeiksi.

– Feminismi-sanan käyttö on lisääntynyt. Se on jopa jonkinlainen trendi. Suomessa on paljon nuoria, aktiivisia feministejä. Silti kuulee yhä ihmisten sanovan, että ”en ole feministi, mutta...” Jokainen voi tietysti kutsua itseään ihan miksi haluaa. Jos feministi-sana ei miellytä, voisi käyttää vaikka sanaa ”sukupuoliskarppi”.

Feminismiä ei Suomessa tarvita, koska rakenteellinen tasa-arvo on jo saavutettu.

– Ei ole. Toki Suomessa tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat erityyppisiä kuin monessa muussa maassa, mutta tasa-arvo ei ole sellainen asia, joka tulisi joskus valmiiksi.

Feminismi tekee naisista vihaisia ja karvaisia.

– Varmaan sitäkin! Onhan se niin, että kun rupeaa näkemään epätasa-arvoa ympärillään, se suututtaa. Minäkin olin nuorempana kiivaampi, mutta iän myötä on tullut myös paljon lempeyttä. Ihmisillä on niin monenlaisia elämäntarinoita. Hauskimmat tyypit, jotka minä tunnen, ovat feministejä. Eikä kukaan ole oikeasti koskaan missään rintsikoita poltellut.

Nainen pääsee mihin asemaan tahansa, jos hänellä vain on tarpeeksi pokkaa.

– Ei se ole pelkästään siitä kiinni. Vähän aikaa sitten uutisoitiin brittiläisestä tutkimuksesta, jonka mukaan naiset kyllä pyytävät parempaa palkkaa siinä missä miehetkin, mutta eivät saa. Harvardin yliopistossa tehty tutkimus taas toi esiin sen, että jos mies kehuu osaamistaan, sitä pidetään ihan normaalina, mutta jos sen tekee nainen, sitä ei oteta vastaan samalla tavalla.

Feminismi on akateemisten naisten puuhastelua, eikä ole auttanut pienituloista perushoitajaa.

– Riippuu feminismistä. Akateemiset naiset ovat pitäneet meteliä esimerkiksi hallituksen leikkauksista, jotka kohdistuvat pienituloisiin naisiin. Toisaalta Suomessa työväenliike on parantanut naisen asemaa paljon.

Miehiä pidetään uskottavampina asiantuntijoina kuin naisia.

Helvetissä on paikka naisille, jotka eivät tue toisiaan.

– Uskottavuus liittyy osittain ikään, sekä nuoret naiset että nuoret miehet joutuvat todistelemaan pätevyyttään. Asiantuntijat mediassa ovat yhä usein keski-ikäisiä, länsimaisia, valkoisia miehiä. All male panel -blogini on tuonut tätä ilmiötä esiin huumorin keinoin.

– Kyllä naisten keskinäinen solidaarisuus on paras tapa parantaa naisen asemaa kilpailuyhteiskunnassa. Eikä pidä paikkaansa, että naiset vain kilpailisivat keskenään ja että heidän toimimisensa yhdessä olisi jotenkin vaikeaa. Se ei silti tarkoita sitä, että pitäisi tukea sellaista naista, joka on vaikka poliittisesti eri mieltä.

Hanna Antila

Feminismi hyödyttää myös miehiä.

– Totta kai. Se vapauttaa meidät kaikki sukupuoleen liittyvistä stereotypioista. Myös miehen rooli on aika kapea. Monet feministit ovat nostaneet esiin esimerkiksi sitä, että asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen kun se koskee vain miehiä.

Naiset ajattelevat liikaa ulkonäkönsä muokkaamista sen sijaan, että muokkaisivat yhteiskuntaa.

Paula Lehto

– Olen itsemääräämisoikeuden kannattaja. Jokainen saa tehdä elämällään ja kropallaan mitä haluaa. Nykymaailma tuottaa koko ajan uusia kauneusihanteita, joihin yritämme sopeutua, mutta se on sellainen projekti, jossa ei voi koskaan onnistua. Siksi olisi parempi muokata maailmaa. Toisaalta maailman muuttaminen voi tuntua vaikealta, ja silloin on helpompi vaikka kontrolloida syömisiään.

Hauskimmat tyypit, jotka minä tunnen, ovat feministejä.

Kolumni

Pikamuoti saa voimaan pahoin Katson vaatekaappiini. Ei taaskaan mitään päällepantavaa, vaikka kaappi on täynnä lumppuja ja rättejä. Naisella ei voi koskaan olla liikaa kenkiä, opetti tv-sarja Sinkkuelämää. Kyllä voi. Ainakin sellaisia, jotka linttaantuvat alle puolessa vuodessa.

Ei tämä maailman meno niin jumalatonta ole kuin väitetään. Nykyään kuluttajat ovat tietoisempia kuin koskaan. Ei riitä, että ruoka maistuu hyvältä, sen pitää myös tehdä hyvää. Siksi boikotoidaan häkkikananmunia ja metsästetään nyhtökauraa. Seuraava syynäys tehdään jokaisen vaatekaapissa.

Amerikkalaiset heittävät roskiin 12,7 miljoonaa tonnia tekstiiliä vuodessa. On helpompaa ostaa uusi paita kuin korjata vanha, joka on jo niin-edellistä-sesonkia. Suomessa osataan kierrättäminen paremmin kuin valtameren takana. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan, sillä kukaan Afrikan köyhistä ei oikeasti halua ryppyistä glitter-toppiani.

Kuten pikaruoka, pikamuoti tyydyttää jonkun himon

hetkeksi aikaa, mutta pidemmän päälle se saa voimaan pahoin. Käy raskaaksi sekä lompakolle että luonnonresursseille, kun kerran kvartaalissa ostaa uudet farkut. Pikamuotia kuluttaessa himo yltyy. Se ei tee meistä onnellisempia eikä edes tyylikkäämpiä.

”Kukaan Afrikan köyhistä ei oikeasti halua ryppyistä glitter-toppiani.”

Vaatteet kertovat statuksesta, uskonnollisuudesta tai lempijääkiekkojoukkueesta. Ranska on ollut uutisissa huivikieltoineen ja uima-asuineen. Pieni merkki hihassa voi lisätä vaatteen hintaan nollan perään, mutta ihmisen arvon ei pitäisi olla sen viestin varassa. Ihmisarvon, uskonnon tai aatteiden riisuminen ei onnistu vaatteiden tapaan. Muslimi on yhtä muslimi burkinin riisut-

tuaan ja pastori vihkii hääparin yhtä laillisesti, oli sitten jalassa tennarit tai papin pukeutumisohjeistuksen mukaiset juhlakengät.

Suljen vaatekaappini liukuoven. Se kirraa kiinni hyllyiltä valuviin leggingseihin. Pieniä ovat minun pukeutumisongelmani verrattuna Rana Plazan työntekijöiden arkeen.

Jälleen kerran päätän, että jatkossa vähemmän on oltava enemmän. Halvan vaatteen hinta on liian kova.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 Palveluja tarjotaan

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

To 29.9. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kko, saarna Anne Heikkinen; It. Papink. 2, Hki. Avoimet mus.-harj. klo 17.

Pe 30.9. klo 18 Pukinmäen srkkoti, Säterinprt. 3, Hki. Järj. A. E. Huovio ja K. Rauhamaa.

La 1.10. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp. 1 (Kontula) Hki. Ma 3.10. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2; Espoo; kahvit klo 18.30.

Ti 4.10. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi).

Ke 5.10. klo 19 Lauttasaaren kkolla, Myllykallionrn. 1, Hki, iltatee klo 18.30.

To 6.10. klo 18 Länsi-Pasilan kpli, Winqvistink. 2, Hki. Pe 7.10. klo 19 Soukan kpli, Soukankj. 3.

Su 9.10. klo 10 kirkkopyhä Huopalahden kko, Vespert. 12, Hki; mukana Seuratuvan virsikuoro, kahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant. 4, Klo 12 kirkkopyhä Myrskylän kko, Keskust. 3; saarna Urpo Karjalainen; seurat srk-koti. Klo 15 Suvelan uudella kappelilla, Kirstint. 24.

Kahvit klo 14.30. Mukana mm.

Marjatta ja Arto Laitinen. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Mukaan kutsutaan pääkaupunkiseudun näkö- ja kehitysvammaisia. PisteSiionit käytössä. Mm. Heli Ojalehto, Väyrynen-Si. Ke 12.10. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3, 3.krs.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175.

Ostetaan huoneistoja

RAHAA HETI

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 9.10. klo 13.30 Kohtaamisia Jeesuksen kanssa Johannes Kastaja (Joh. 1:19-34, 3:22-36) – Ritva Viitala Jeesus ja Nikodemus (Joh. 3:1-21) – Raimo Vanninen

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Ostetaan

Ostamme kultaesineitä:

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta Lakiasioita

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Terveydenhoitoa

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Hoivapalvelut Janoski Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Tilaisuuksia

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 9.10. klo 17.00 Kallion kirkko PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Herätysliikkeet - herätyksen este vai seurakuntien rikkaus?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Vuokralle tarjotaan Hyvä yksiö 31 m2 Emännänkuja Vantaa. Vuokra 600 €/kk, p. 040 8652 174

Emeritusprofessori Antti Eskola on tyytyväinen elämäänsä, eikä sitä tiedä, vaikka kuolema ei olisikaan kaiken loppu.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ANTTI YRJÖNEN

A

ntti Eskola on tyytyväinen. Voisi hän olla tyytymätönkin, mutta ei halua.

– Ihminen voi vaikuttaa siihen paljon itse. Voisihan elämästä poimia kaikki sellaiset yksityiskohdat, joihin on tyytymätön, ja todeta, että olipa huono elämä.

Minä yritän poimia päinvastoin.

Eskola on 82-vuotias sosiaalipsykologian emeritusprofessori. Hän jäi vuosituhannen vaihteessa eläkkeelle, mutta ei toimettomaksi. Eskola on muun muassa kirjoittanut useita kirjoja, joista viimeisin on nimeltään Vanhuus. Sillä vanhaksi Eskola on tullut, ainakin omasta mielestään. Viimeisin kirja saattaa jäädä myös viimeiseksi.

– Kyllä monet asiat kiinnostavat, mutta tässä iässä terveys alkaa asettaa sellaisia rajoja, että ei kannata kovin paljon suunni-

Mahtaako tella. Enää ei niin sanotusti kannata ostaa vihreitä banaaneja, eivät ne ehdi kypsyä.

Nykyajassa on monta asiaa, joita Antti Eskolan on vaikea ymmärtää. Yksi niistä on se, että ihmiset haluavat tulla onnellisiksi. Eskola vietti lapsuutensa 1930-luvulla Urjalan maaseudulla, eikä hänen kotonaan ikinä puhuttu onnellisuudesta. Silti elämä oli hyvää.

Sen sijaan puhuttiin tyytyväisyydestä.

– Riitti, jos ihminen oli tyytyväinen. Ehkä hän juuri silloin oli onnellinen, Eskola pohtii.

Vaikka Eskola on ihmistieteiden ammattilainen ja pitkän elämän nähnyt mies, hän ei suostu jakamaan elämänohjeita. Niissä on ongelmana se, että ihmiset ovat erilaisia. Yleistykset toimivat harvoin.

– Jokaisen ihmisen olisi hy-

vä ajatella itse, mitä hyvä elämä on juuri hänelle. Sillä lailla tulee monia vastauksia, mutta lopputulos on tyydyttävämpi kuin jokin abstrakti yleinen määritelmä.

Emeritusprofessori luottaa kyllä edelleen sosiaalitieteiden kykyyn kaivaa todellisuudesta tietoa. Eskola oli 1970-luvulla Suomen ykkösnimiä sosiologian tutkimusmenetelmien kehittelyssä. Hyvän elämän ja onnellisuuden kysymyksiä on kuitenkin vaikea tutkia kokeellisesti. Ennemminkin ne uivat filosofian hämärissä vesissä.

– Kyllä minä jo ensimmäisenä opiskeluvuonna kuuntelin Georg Henrik von Wrightin filosofianluentoja ja innostuinkin niistä. Mutta jonkinlaista konkreettista empiiristä näyttöä jäin kaipaamaan.

Sen hän löysi kokeellisesta sosiaalipsykologiasta, jonka paris-

7

Antti Eskolan mielestä jokaisen olisi hyvä ajatella itse, mikä on hyvä elämä juuri hänelle.

olla muutakin? sa työskenteli vuosikymmenet.

Sitten koittivat eläkevuodet, ja Eskola huomasikin haluavansa kirjoittaa uskonnosta.

Vuosien 2000 ja 2013 välillä Antti Eskola kirjoitti neljä henkilökohtaista teosta uskosta ja uskonnosta. Aluksi hän kysyi itseltään, onko hänessä jotain sellaista, mitä voisi kutsua uskonnolliseksi uskoksi. Oli kyllä, oli ollut lapsuudesta asti.

Seuraavissa kirjoissaan Eskola rakensi oman yksinkertaisen uskonsa manifestin. Viimeisessä uskontokirjassaan Vaikka en niin kuin kirkko opettaa hän vertasi omaa uskoaan kirkon opetukseen. Kirjan nimi kertoo loppupäätelmistä.

Nyt uskontokysymys on käsitelty.

– En minä niihin kysymyksiin enää palaa. Olen tyytyväinen lopputulokseen, joka on hyvin

yksinkertainen usko. Seuraan kyllä, mitä kirkossa tapahtuu, mutta vain pintapuolisesti.

Eskolan kiinnostuksenkohteet ovat muutenkin muuttuneet. Turkin tilanne, EU:n kriisi tai ympäri maailmaa käytävät sodat eivät jaksa kiinnostaa. Ei niille mitään voi.

– Kiinnostukseni aiheet ovat siirtyneet tavallisten ihmisten arkielämän kysymyksiin.

Ihminen vanhenee, ja sitten hän kuolee. Antti Eskolan lapsenlapsi totesi eräissä hautajaisissa osuvasti, että kuoleminen on ihan tavallista.

Ei Eskolakaan kuolemaa osaa kauhistella. Häntä puhuttelee Vanhan testamentin Jesajan kirjasta löytyvä kuvaus ihmisen elämästä: ”Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.” Elämä ei lopu,

se tulee valmiiksi.

Entä mitä vihreitä banaaneja välttelevä professori ajattelee siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen?

– Sitähän ei kukaan voi tietää, Eskola toteaa.

Erilaisia taivaskuvauksia hän on kuullut monia, mutta ei koskaan ole innostunut niistä.

– Edes lapsena nämä mielikuvat eivät miellyttäneet – että onpa taivaassa tarjolla lapsillekin, mitä siellä oli, kultakruunut ja valkeat vaatteet.

Urjalalaisen maalaispojan korviin visio kuulosti ikuisilta kuusijuhlilta, joissa piti panna päälle kummallinen huntu ja soittaa kummallista harppua.

– Ei, hemmetti. Ei taivas houkutellut, Eskola urahtaa.

Mutta ei sitä tiedä. Nyttemmin emeritusprofessori tapaa sanoa itselleen: ”Mahtaako kaikki sit-

Kuka?

Antti Eskola, 82, on Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian emeritusprofessori. Eläköidyttyään hän on muun muassa kirjoittanut neljä kirjaa, jotka käsittelevät uskontoa.

Mitä?

Uusin kirja Vanhuus ilmestyi elokuussa. Tituleeraa itseään ”vanhuuden kokemusasiantuntijaksi”.

Motto? ”Enää ei niin sanotusti kannata ostaa vihreitä banaaneja, eivät ne ehdi kypsyä.”

tenkään päättyä kuolemaan.”

– Tämä on se, mitä siitä asiasta sanon. Mahtaako.

Uskonnollisestakaan näkökulmasta Antti Eskolalle tärkeintä ei ole tuonpuoleinen, vaan tämänpuoleinen. Hän toistaa itselleen tärkeäksi käynyttä Paavalin lausahdusta: ”Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä, hänessä me elämme, liikumme ja olemme.”

– Niin on nytkin, tässä huoneessa. Se, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, on vähemmän kiinnostavaa.

Ei Eskolalla tosin ole mitään sitäkään vastaan, että ihmiset pohtivat kuolemanjälkeistä.

Oleellista on, ettei painosta muita uskomaan kuten itse uskoo.

Sillä välin, kun asian todellisen tolan selviämistä odotellaan, on syytä ottaa jokainen päivä lahjana. Elämä voi vanhanakin olla kiinnostavaa. T

8

– Kädet ilmaan, kehottaa räppäävä leijona Leonardo, ja kymmen­vuotiaat synttärisankarit tottelevat.

Täyden kympin juhlat Hyvissä synttärijuhlissa on ainakin tekemistä ja kavereita. Kävimme Rekolan kirkolla 10-vuotiaiden synttäreillä.

boxausta mikrofoniin, saa porukan ujostelemaan. Siihen löytyy onneksi yksi vapaaehtoinen, joka vaikuttaakin suorastaan luonnonlahjakkuudelta.

teksti Hanna Antila Kuvat Sini Pennanen

Esityksen jälkeen alkaa toiminnallinen osuus. Lähes 40 lapsen ryhmä jaetaan kahtia siten, että osa saa jo mennä nauttimaan juhlapöydän antimista, loput pääsevät kokeilemaan jonglöörausta, pyörittelemään muovilautasia keppien nokassa ja kuljettamaan jättihöyheniä nenällään.

– Ei haittaa, jos ei heti onnistu. Kannusta toisia ja jos opit jotakin, auta kaveria, Taika-Petteri muistuttaa.

Mehu, suklaa-, vanilja- ja mansikkajäätelö, strösselit, kastikkeet ja vohvelit näyttävät maistuvan. Nyt on oivallinen hetki kysellä, millaista on olla kymmenen ja millaiset ovat hyvät synttärijuhlat. Jälkimmäiseen on helpompi vastata.

– Hyvillä synttäreillä on kavereita, lahjoja ja tekemistä, sanoo Tuomas Kauppila.

Hänen synttäreitään juhlittiin jo toukokuussa kotona.

– Meillä taisi olla viisi, kuusi tai seitsemän kaveria. Mummo leipoi kakun. Siinä oli ainakin suklaata, mansikkaa ja omenahilloa, Tuomas kertoo.

Emma Rosbergin mielestä

M

itäköhän siitä seuraa, kun suuri joukko 10-vuotiaita kutsutaan juhlimaan yhdessä? Kenties kauhea älämölö ja sotku? Niin voisi luulla, mutta täällähän näyttää rauhalliselta.

Vantaan seurakunnilla on tapana kutsua kymmenen vuotta täyttäviä jäseniään viettämään yhteissynttäreitä. Syyskuun puolivälissä oli Rekolan seurakunnan kymmenvuotiaiden vuoro.

Juhlien aluksi seurakunnan vs. varhaisnuorisotyönohjaaja Hanna-Leena Posti toivottaa synttärisankarit tervetulleiksi ja pitää pienen alkuhartauden.

Hän rakentaa pöydälle tornia erilaisista palikoista.

– Me ihmiset olemme vähän kuin nämä palikat. Olemme kaikki erilaisia, mutta meitä kaikkia tarvitaan. Yhtä palikkaa on vaikea ottaa pois ilman, että koko tämä torni sortuu, ja ilman tiettyä palikkaa tämä torni ei olisi enää samanlainen. Me

olemme ihmeitä kaikki ja erilaisia, Posti sanoo.

Alkuhartaus päättyy lyhyeen rukoukseen, jonka jälkeen lauletaan yhteislauluna Paljon onnea vaan. Sitten pääsee irti illan esiintyjä Petteri Hakanen eli Taika-Petteri.

– Onko teillä kotona lemmikkejä? kysyy Taika-Petteri.

Taika-Petterillä on, mutta vähän erikoisempi sellainen, nimittäin puhuva jääkarhu, Jakke. Pian selviää, että Jakke osaa myös jonglöörata, joskaan ei ihan niin sujuvasti kuin isäntänsä.

Show jatkuu beatboxauksella ja korttitempulla, Nikke-hahmolla ja räppäävällä Leonardo-leijonalla. Välissä taas jonglöörataan, ilmassa lentävät vasarat ja pehmohauet.

Moniin ohjelmanumeroihin Taika-Petteri tarvitsee avustajan. Vapaaehtoisista ei ole pulaa. Lähes kaikki kymppivuotiaat nostavat kättä pystyyn ja elävät muutenkin esityksessä mukana. Ainoastaan ohjelmanumero, jossa pääsee kokeilemaan beat­

Tuomas Kauppilan mielestä hyvillä synttäreillä pitää olla jotakin tekemistä.

hyvät juhlat syntyvät ohjelmasta, peleistä ja lahjojen avaamisesta. Tarjoiluista puhuttaessa Emma yllättää.

– En tykkää karkista, enkä oikein jätskistäkään. Kekseistä tykkään.

Tarjoilujen sijaan Emmalle

on tärkeää se, miltä juhlapaikalla näyttää.

– Ilmapalloja ja serpentiiniä pitää olla.

Kavereita ei saa olla liian vähän, mutta ei myöskään liikaa.

– Muuten voi tulla hässäkkää, Emma sanoo.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

Minttu Pekanpalo kokeili, miten lautaset saa pyörimään keppien päässä. Taika-Petteri eli Petteri Hakanen opastaa.

Juhani Känkänen, 50, löysi itsestään tarinankertojan Espoossa 40 %

Emma Rosberg haki jäätelöannokseensa sydänkoristeet.

Minttu Pekanpalon synttäreillä helmikuussa oli 7–8 vierasta.

– Me leikittiin ainakin solmua.

Se on sellaista, missä pidetään toisista kiinni ja yksi yrittää irroittaa.

Myös Minttu on sitä mieltä, että hyvillä synttäreillä on jotakin ohjelmaa.

– Vaikka ongintaa! Ja sitten korujen tekemistä. Minun synttäreilläni on tehty koruja ainakin pari kertaa.

Mintun synttäreillä helmikuussa syötiin jäätelökakkua.

Hänen mielestään tarjolla ei kuitenkaan voi olla pelkästään makeaa, vaan tarvitaan myös jotakin pientä suolaista.

– Vaikka poppareita, Minttu selittää.

Entä kymmenvuotiaan elämä sitten? Se on kaikkien mielestä aika samanlaista kuin yhdeksänvuotiaan ja ihan kivaa.

Päivät kuluvat koulussa, läksyjen teossa, kavereitten kanssa ja harrastuksissa.

– Koulussa on vähän erilaista kuin viime vuonna. Nyt on yhteiskuntaoppia ja keväällä alkaa kotitalous. Se kuulostaa ihan ki-

valta, sanoo Minttu.

– Joskus piirrän, esimerkiksi vaatteita Top Modelille. Sitten käyn partiossa ja Arkissa, jossa tehdään esimerkiksi pienoismalleja, hän jatkaa.

Tuomaksen mielestä 10-vuotiaan ja 9-vuotiaan ero on siinä, että 10-vuotiaalla on enemmän läksyjä. Onneksi aikaa jää vielä muuhunkin.

– Sitten kun läksyt on tehty, pelaan ja olen kavereitten kanssa.

Kräks! Synttäreitten meno on pysynyt rauhallisena, mutta nyt likaisten jäätelökulhojen pino on kasvanut niin korkeaksi, että ne räsähtävät tiskikärrystä lattialle. Yksi laita seurakuntasalista täyttyy lasinsiruista.

Taika-Petteri ottaa onneksi hetkessä tilanteen haltuun ja kutsuu juhlijat seurakuntasalin etuosaan istumaan, ettei kukaan vaan saa siruja sukkiinsa.

Sotkut siivotaan, ja on kiitosten ja hyvästien aika. Ilman synttärilahjoja ei täältäkään lähdetä, vaan jokainen saa jotakin kotiinvietävää: Taika-Petteriltä kortit ja nimmarit, seurakunnalta taulut ja tikkarit 1

30 %

30 %

Forssalainen

Helsinkiläinen

Vantaalainen

Ensimmäinen kotini oli alivuokralaishuone. Toinen ja kolmas koti sijaitsivat kerrostaloissa. Koululaisena muutin äidin, isän ja pikkusiskoni kanssa omakotitaloon. Matka entiseen kotiin ei ollut ehkä kilometriäkään. Minulle muutos oli iso.

Moni kaveri ja edellinen piha lähiympäristön seikkailuineen jäivät.

Pääsin Taideteolliseen korkeakouluun. Ajattelin, että kuvaamataidon opettajan ammatissa yhdistyisivät taide ja toimeentulo. En suorittanut opintoja loppuun. Asuin tätini luona Käpylässä, solukämpissä Koivukylässä ja Puistolassa. Pietarinkadun kimppakämpässä asuessani tapasin vaimoni ja muutimme Rajamäelle. Asuimme myös Keravalla ja Helsingissä. Espoossa asuessa aloin kirjoittaa tarinanpätkiä, joista muodostui lopulta esikoisromaanini.

Muutimme Ylästön-kotiin vuonna 2004. Samana vuonna syntyi poikamme. Kirjailijan työn ohessa teen vähän graafista suunnittelua. Kirjoittamani lastenkirjat olen kuvittanut itse. Musiikkia olen tehnyt lapsesta saakka. Forssassa tulee käytyä yhä vanhempieni luona.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten uusi mielenterveyspalvelu toimii?

Vantaalla on syyskuussa avattu kaksi terveysaseman yhteydessä toimivaa mielenterveys- ja päihdepalvelupistettä, Tikkurilaan ja Martinlaaksoon, joista saa apua ilman ajanvarausta. Eikö päihde- ja mielenterveysongelmiin saa apua normaalista terveyskeskuspäivystyksestä, yhteistyökoordinaattori Lauri Kuosmanen?

– Saa kyllä, mutta joutuu jonottamaan. Usein tällaisten asioiden käsittelyyn myös vaaditaan vähän pidempi aika, sillä tilanteet ovat monimutkaisempia kuin fyysisissä vaivoissa.

Kuinka pitkiä vastaanottoaikoja nyt tarjotaan?

– Ihan tarpeen mukaan. Aika voi olla 45 minuuttia, tunnin tai vaikka vartin. Mikään hätä ei ole.

Palvelun järjestävät yhteistyössä Vantaan kaupunki ja HYKS psykiatria. Millainen terveydenhuoltoalan ammattilainen asiakkaita palvelee?

– Todennäköisesti asiakas tapaa sairaanhoitajan, joka on erikoistunut psy-

kiatriseen työhön. Siellä voi olla myös päihdetyöntekijä tai molemmat.

– Mielenterveys- ja päihdepalveluita ei ole tässä eroteltu. Kun ihminen tulee vastaanotolle, hänellä ei tarvitse olla mitään valmista diagnoosia, vaan oma huoli riittää. Yritämme tavoittaa juuri niitä ihmisiä, jotka ensimmäistä kertaa hakevat apua mielenterveys- tai päihdeongelmaan. Palvelu on helppo, sen kun kävelee sisään ja ottaa vuoronumeron.

Miten palvelu on lähtenyt toimimaan?

– Oikein mukavasti. Martinlaaksossa ensimmäinen asiakas oli kaksikymmentä minuuttia sen jälkeen, kun palvelu avattiin. Nyt katsotaan puoli vuotta, miten tämä toimii. Jos homma toimii, on mahdollista, että tätä jatketaan. Jos ei, niin keksitään jotakin muuta.

Hanna Antila

10

Rakkauden Jokainen aikakausi hakee enkeleiltä apua omiin

teksti Kaisa Halonen kuva Hannu Lukkarinen

11

n lähettiläät

ongelmiinsa, sanoo professori Serafim Seppälä.

V

iitisen vuotta sitten systemaattisen teologian professori ja ortodoksimunkki Serafim Seppälä vieraili vanhassa armenialaisessa luostarissa. Historiansa aikana luostari oli hävitetty useita kertoja ja sen käsikirjoitukset ja koristeet poltettu. Kaikki ei kuitenkaan ollut tuhoutunut: luostarin kirkon seinältä katsoi serafi.

Serafit ovat enkeleitä, usein kuusisiipisiksi kuvattuja, ja Serafim-nimi juontaa juurensa näistä olennoista. Kohtaaminen ei ole unohtunut.

– Serafin kasvot olivat yhtäältä täysin kiviset ja karut, mutta toisaalta hyvin lämpimät ja eloisat. Yhtäkkiä tunsin jotain siitä, millaista enkelien oleminen on, mitä on seistä ikuisesti ja aineettomasti Jumaluuden kirkkauden edessä ja olla sen läpäistävänä, Serafim kertoo.

Hänen mukaansa enkelien olemisessa oleellisinta on juuri läheisyys Jumalan kanssa. Listaa enkelien ominaisuuksista voisi jatkaa vaikka näin: ruumiiton, luotu, kuolematon, vapaa, jumalallisen valon läpäisemä. Ne tuntuvat aika erilaisilta olennoilta kuin kiiltokuvien pastellisävyiset siivekkäät.

– En yleensä tunne halua oikoa kenenkään käsityksiä. Mutta näkemys enkeleistä lihavina vauvoina, jotka lilluvat hattarapilvillä, synnyttää niin suurta myötähäpeää, että sen soisi vähitellen katoavan, Serafim hymähtää.

Hänen uusin kirjansa Taivaalliset voimat. Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa (Kirjapaja 2016) on kuin matkaopas toisenlaiseen todellisuuteen.

Siihen ei kuulu vain tämä maapallo ihmisineen ja eläinlajeineen vaan sitä kansoittavat myös enkelit, joita on monin verroin enemmän kuin ihmisiä. On serafeja, kerubeja, valtaistuimia, herruuksia, valtoja, voimia, hyveitä, yli- eli arkkienkeleitä ja ihan vain pelkkiä enkeleitä.

Mihin tällaista joukkoa tarvitaan? Serafim vastaa kysymykseen kysymyksellä.

– Mihin tarvitaan kukkia? Tai ihmisiä? Jokainen, joka saa olla osallinen olemassaolosta, on siunattu. Luomakunnan moninaisuus on arvo itsessään. Eli toisin sanoen enkeleitä tarvitaan perimmiltään samaan kuin ihmisiäkin: rakkauden vastaanottamiseen ja antamiseen.

Sitä, mitä ja millaisia enkelit ovat, on pohdittu vähintäänkin kolmen vuosituhannen ajan. Vanhimmat enkeleitä käsittelevät kuvat ja tekstit ovat Lähi-idän muinaisuskonnoista. Enkelit on omaksuttu myös juutalaisuuteen ja edelleen kristinuskoon. Nykyiseen uushenkiseen enkeliuskoon puolestaan on lainattu aineksia vanhasta juutalais-kristillisestä perinteestä.

Varsinkin Vanhassa testamentissa enkeleitä esiintyy tämän tästä. Enkeli ilmestyy, kun Jumalalla on asiaa ihmisille. Joskus riittää, että enkeli näyttäytyy unessa.

Toisinaan itse Jumala tuntuu tulevan paikalle enkelin hahmossa ja puhuvan enkelin suulla. Joskus enkeli tulee avuksi tai puuttuu viime hetkellä tapahtumien kulkuun, kuten estäessään Abrahamia surmaamasta poikaansa Iisakia.

Sanansaattajan tehtävä jatkuu myös Uudessa testamentissa. Luukkaan evankeliumissa enkeleiltä kuullaan suurimmat uutiset: Maria saa kuulla synnyttävänsä pojan, paimenille kerrotaan, että maailmaan on syntynyt Vapahtaja.

Ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisät pohtivat enkelien olemusta innokkaasti.

Sitä edelsi juutalaisuudessa eletty enkelibuumi.

– Juutalaiset enkelinäkemykset olivat ajanlaskun alun aikoihin kovassa myllerryksessä ja sieltä löytyy vähän kaikkea.

Kristillinen kirkko toi loppujen lopuksi aika vähän uutta siihen. Ehkä suurin ero on se, että kirkossa enkelien ja jumalanpalveluksen suhdetta mietittiin tarkkaan, kun jumalanpalvelukselle tuli hyvin taivaallinen pohjavire. Maan päällä liturgia heijastaa enkelien jumalanpalvelusta taivaassa, ja siinä on paljon viittauksia enkeleihin. Monet niistä jäävät helposti huomaamatta.

”Se, mitä maan päällä ajatellaan enkeleistä, ei vaikuta siihen, millaisia he ovat.”

– ­­Toinen iso ero on, että enkelihierarkiat ja -luokat muodostuivat kirkossa erilaisiksi ja tarkemmin määritellyiksi, Serafim kertoo.

Varhaiskirkon rikkaasta enkeliperinteestä meillä on säilynyt vahvimpana usko suojelusenkeleihin. Nykyisin suojelusenkelit mielletään lähinnä lasten jutuksi, mutta varhaiskirkossa ajateltiin, että jokainen saa syntyessään oman enkelin ja tämä enkeli on mukana ihmisen hengellisessä kasvussa. Enkelit ovat läsnä myös elämän lopussa. Ne helpottavat kuolevan tuskaa ja saattavat sielun rajan yli.

Kuuluuko aikuisen uskoa enkeleihin?

Eikö suojelusenkeliä voi käsittää myös kielikuvaksi, jota käytetään kuvaamaan Jumalan varjelusta ja huolenpitoa?

– Se on vähän sama kuin kysyisi, onko kirja kirjoitettu aivoilla vai tietokoneella. Asiaa voi ajatella kumminkin päin. Jopa varhaiskirkon henkevimmät ajattelijat saattoivat todeta, että on sama, puhuuko Jumalan johdatuksesta vai suojelusenkelin antamasta johdatuksesta, Serafim vastaa.

Enkelien toimenkuvat kertovat aikansa maailmankuvasta. Se, että eri luonnonilmiöillä ja taivaankappaleilla raekuuroista ja lumesta tähtikuvioihin ja komeettoihin olisi omat enkelinsä, ei ennen modernin luonnontieteen syntyä kuulostanut yhtä oudolta kuin nykyään.

– Periaatteessa se, mitä maan päällä ajatellaan enkeleistä, ei vaikuta siihen, millaisia he ovat, Serafim muistuttaa.

– Mutta on selvää, että jokainen aikakausi hakee enkeleistä apua omiin ongel-

miinsa ja sen takia enkeleitä lähestytään eri kulmista. Esimerkiksi kristittyjen, jotka asuivat islamilaisen valtakunnan sisäpuolella tai sen naapurissa, yksi perusongelma oli turvattomuuden tunne. Siksi enkeleitä alettiin yhä useammin nimittää ja kuvata sotavoimien johtajiksi, taivaallisiksi voimamiehiksi.

Nykyisin polttavimmat ongelmat ovat toisentyyppisiä. Elämä ei ehkä tunnu niinkään turvattomalta kuin merkityksettömältä.

– Halutaan yksilöllisiä tuntemuksia myös enkeleistä, Serafim arvioi.

– Varhaiskirkossa oltiin kiinnostuneita kirkon, seurakunnan, kansojen ja kaupunkien enkeleistä enemmän kuin yksilöiden enkeleistä, koska yhteisö ymmärrettiin suuremmaksi kuin yksilöt. Nykyään mennään vähän toisin päin.

Viime vuosina enkeleiltä – tai enkeleistä innostuneilta ihmisiltä – ei ole voinut välttyä. On enkelikirjoja, enkelihoitoja, enkeliterapiaa ja enkelikursseja. Enkeleiltä haetaan apua ja neuvoja arkipäivän pieniin pulmiin yhtä lailla kuin suuriin elämänmuutoksiinkin. Serafim arvioi, että nykyihmisillä on vahva pyrkimys löytää sellaista hengellisyyttä, joka olisi syvää ja aitoa.

– Samaan aikaan sen pitäisi olla jotenkin omaa ja muuta kuin se, mitä kirkko edustaa. Minun on vaikea nähdä, miten tällainen voisi johtaa johonkin muuhun kuin omien tuntemusten ja mieltymysten jonkinasteiseen jumalointiin.

Ihmisten enkelikokemuksia Serafim ei kiistä. Hänelle ovat kertoneet kohtaamisistaan enkelin kanssa monet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole millään lailla mystiikkaan tai rajatietoon suuntautuneita.

– Yllätyin siitä, että monet kokemukset ovat tapahtuneet suhteellisen vähäpätöisten asioiden yhteydessä. Enkeleiltä on saatu apua vaikkapa matkoilla, kun on oltu eksyksissä. Saattaa ilmaantua tyyppi, joka ei tee muuta kuin johdattaa eksyneen oikeaan paikkaan – ja katoaa sitten silmien edessä.

Serafim muistuttaa, että oikea enkeli johdattaa ihmisiä Kristuksen luokse eikä halua huomiota itselleen. Enkeleihin pätee sama kuin vanhojen kirkkojen käsityksen mukaan pyhiin ihmisiin: heitä voi kunnioittaa ja pyytää rukoilemaan ihmisten puolesta, mutta ei palvoa.

Se, mikä on palvomista ja mikä taas kunnioittamista, ei Serafimin mukaan ole kiinni tunnetilasta tai sen voimakkuudesta.

– Se, mitä palvotaan, on erilaista ja ymmärretään erilaisena kuin se, mitä kunnioitetaan. Jumala on luomaton, enkelit ja ihmiset luotuja. Sen ymmärtäminen on olennaisempaa kuin oman tunnetilan mittailu.

Serafim kirjoitti enkeleistä 256-sivuisen kirjan. Vähän ennen kirjan loppua, kun lukija on useamman illan uppoutunut enkelimaailmaan ja alkanut jo uneksiakin enkeleistä, vastaan tulee varoitus: vasta-alkajan on parempi olla ajattelematta enkeleitä liikaa. Miksi?

– Sanotaan näin vertauskuvallisesti: jos neito haluaa löytää unelmiensa prinssin, niin hänen ei kannata aloittaa etsintää tutkimalla postilaitoksen historiaa ja organisaatiomallia ja selvittämällä yökaudet sitä, miten ja millä tekniikalla rakkauskirjeitä kuljetetaan. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

2.10.

Mikkelinpäivänä kirkoissa juhlitaan enkeleitä.

”Herra valtaistuimeltaan enkeleitä lähettää tänne, missä pahan valta uhkaa toivon pimentää.”

(Virsi 138:1)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Franciscus Assisilainen Franciscus syntyi vuosien 1181 ja 1182 taitteessa nykyisen Italian alueella sijaitsevassa Assisissa. Hänen isänsä oli kangaskauppias. Heille tuli kuitenkin välirikko, kun Franciscus hylkäsi maallisen omaisuutensa ja ryhtyi elämään vapaaehtoisessa köyhyydessä.

Franciscus näki Jumalan kädenjäljen kaikkialla luonnossa ja kutsui eläimiä veljikseen ja sisarikseen. Hän on maailman tunnetuimpia pyhimyksiä. Paavi Gregorius IX julisti Franciscuksen pyhimykseksi jo kaksi vuotta tämän kuoleman jälkeen vuonna 1228. Siitä kahden vuoden päästä Assisiin oli jo rakennettu Franciscukselle basilika, joka on yhä suosittu pyhiinvaelluskohde.

Franciscus on luonnonsuojelun ja eläinten suojelupyhimys. Hänen muistopäiväänsä vietetään 4.10.

Ole Jumalan pieni köyhä Franciscus Assisilaisen mielestä tosi kirkko on köyhien kirkko.

On vaikea kuvitella maailmaa, joka ei perustuisi työnteolle, kaupalle, kilpailulle, markkinoille ja talouskasvulle. Jos haluaa pärjätä kilpailussa, talous pitää saada kasvuun. Miltä sellainen yhteiskunta näyttäisi, joka ei tavoittelisikaan sitä? Maailma, joka ei perustuisi rahan liikkeisiin?

Franciscus Assisilainen ei vain kuvitellut, miltä sellainen maailma näyttäisi, vaan alkoi elää sitä todeksi. Hän perusti vähäisimpien veljien sääntökunnan, jonka jäsenet eivät halunneet olla rahan kanssa missään tekemisissä.

Elettiin 1200-luvun alkupuolta, eli aikaa, jolloin kauppaan ja käsityöläisyyteen perustuva rahatalous alkoi ravistella yhteiskunnan perusteita. Luontaistalouden rinnalla alkoi kukoistaa rahatalous.

Franciscus kumppaneineen oli sitä mieltä, että rahalle rakentuva talous oli epäinhimillinen. Se erotti ihmiset toisistaan ja sai heidät kohtelemaan toisiaan vain hyötynäkökulmasta. Itseään veljet nimittivät hyödyttömiksi palvelijoiksi, missä jo sinällään oli piikki ahdasta talousajattelua vastaan.

Vähäisimpien veljien sääntökunta ei ollut kerjäläisten yhteisö, eli sen jäsenet eivät eläneet almuista eivätkä ihmisten hyväntahtoisuudesta. Säännöissään he tekivät selväksi, että veljien pitää tehdä työtä elääkseen. Käy-

tännössä monet tekivät kädentaitoa vaativia töitä. Lisäksi he työskentelivät köyhäintaloissa ja lepraa sairastavien siirtoloissa.

Työtä vastaan veljet saivat ottaa kaikenlaista välttämätöntä, mutta eivät rahaa. Kolikoita he eivät saaneet ottaa, muuta kuin hätätilanteessa ja sairaiden auttamiseksi. ”Perkele haluaa sokaista ne, jotka haluavat rahaa tai pitävät sitä arvokkaampana kuin kiviä”, saarnasi Franciscus.

Veljet eivät suostuneet tekemään työtä, joka hyödytti vain harvojen hyvinvointia. He halusivat tehdä työtä, joka auttoi ihmisiä ja pani hyvän kiertoon. Jos piti saamansa hyvän itsellään, panematta sitä kiertämään, rikkoi hyvän lähdettä, Jumalaa, vastaan. Tämän ajatuksen piti kantaa kaikkea tekemistä.

Franciscus sanoutui irti myös hyväntekijän roolista ja siitä, että hänestä tehtäisiin köyhyyden, luopumisen ja yksinkertaisen elämän pyhimys.

Veljien ei pitänyt esitellä omaa köyhyyttään, vaan unohtaa itsensä ja katsoa Jumalan Pojan köyhyyttä ja etsiä hänen jalanjälkiään kaikkialta. Franciscuksen unelma oli,

Rukous krusifiksin edessä Tätä rukousta Franciscuksen kerrotaan rukoilleen korjaamansa San Damianon kirkon krusifiksin edessä. ”Oi korkea ja kunniakas Jumala, valaise sydämeni.

Anna minulle oikea usko, varma toivo, täydellinen rakkaus, syvä nöyryys ja ymmärrys ja tieto, että noudattaisin käskyjäsi.”

että kirkko olisi köyhien kirkko.

Toisista huolehtiminen kuului kaikille.

Työ, talous ja huolenpito kuuluivat yhteen.

Franciscus kuoli niin kuin oli elänyt. Vuonna 1226 syyskuun lopulla hän pyysi, että hänet vietäisiin pieneen Porziuncolan kappeliin, jonka hän oli aikanaan kunnostanut ensimmäisten seuraansa liittyneiden veljien kanssa.

Nyt hän oli sairas ja lähes sokea ja tiesi kohta kuolevansa. Torstaina, joka on ehtoollisen asettamisen päivä, hän kutsui toiset luokseen. Hän pyysi leivän, siunasi sen ja kehotti veljiä jakamaan sen keskenään. Sitten hän siunasi kunkin veljen vuorollaan.

Franciscus puettiin säkkikankaaseen, laskettiin lattialle ja hänen ylleen siroteltiin tuhkaa. Kaikki tämä tehtiin hänen toivomuksestaan. Kerrotaan, että lauantai-iltana ennen yötä leivosparvi pyrähti laulamaan Franciscukselle kammion ulkopuolella. Sinä lokakuun 4. päivän vastaisena yönä Franciscus kuoli.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 29.9.–13.10.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16, Hakunilantie 48. Suljettu 12.–13.10. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p.

050 409 0500. Diakoniapäivystykset Länsimäen kirkolla ti klo 13–15 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 13–15 ja to klo 9–11, p. 050 573 6313.

Kuunloiste-kuoro (6–14-vuotiaille)

keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

(10–14-vuotiaille) keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoululla.

Perhekahvila kokoontuu torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B. Astan kotipyhäkoulu su 9.10. klo 11– 12 Hevoshaantie 9.

Kastettu Jade Alexandra Drugg, Milja Johanna Gromoff, Iida Emma Linnea Hälvä, Luna Liida Helianna Kortelainen, Ellen Helmi Tuulikki Laitinen, Milla Vilhelmiina Luoto, Sanni Siviä Marketta Mellanen, Stella Marissa Paarlahti, Nessa Neelia Sarre, Maria Aila Kukka Vilhonen.

Avioliittoon kuulutettu Pekka Sakari Lankila ja Tia Maria Pulli, Tatu Sakari Liikanen ja Laura Katriina Jarva.

Hautaan siunattu Pekka Matias Kinos 90 v, Kaarina Tyyne Simonen 84 v, Matti Juhani Lilius 80 v, Mirjam Irene Rouhinen 78 v, Kerttu Helena Hietikko 64 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Mikkelinpäivän perhemessu su 2.10. klo 10. Jarna Wikström, Matti Hyry. Kirkon kastepuusta tyhjennetään vuoden aikana kastettujen lasten nimet. Musisoimassa Koskelon perhe, kerholaiset ja muskarilaiset.

Messun jälkeen enkeliaskartelua kierrätysmateriaaleista, maksuton enkelikuvaus lapsille ja soppalounas, jonka hinta aikuisilta 2 euroa.

Israel-iltapäivä su 2.10. klo 15–17.

Alustajana Tapani Talikainen. Kahvit, yhteistä rukousta ja laulua.

Muksukirkko ke 5.10. klo 9.30. Leijonan luolassa. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla.

Yhteisen pöydän lounas ke 5.10.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 3.10. klo 12.

Reetta Meriläisen Tytön tie.

Nettikerho ikäihmisille ke 5.10. klo 14−16. Sää- ja ympäristötiedon lähteillä.

Hommissa

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ”Olen utelias tutustumaan uusiin asioihin ja ilmiöihin. Tämän vuoden vanhusten viikon teema Tekee mieli oppia sopii minuun. Vuosikymmeniä sitten, kun olin opetusministerinä, jatkuva oppiminen oli uusi käsite ammatillisessa koulutuksessa.

Viime aikoina olen nähnyt, miten jännittäviä uusia asioita voi tulla vastaan vielä myöhemmällä iällä.

Yksi sellainen on kirkkotanssi. Se avasi minulle uuden maailman. Luen uusia kirjoja. Tieteestä ja teknologiasta innostuttuani olen tutkituttanut oman DNA:ni ja tutustunut juuriini sitä kautta. Olen harrastanut myös perinteistä sukututkimusta. Olen ajatellut kirjoittaa vanhempieni ja heidän vanhempiensa tarinat.

Vaati tietynlaista rohkeutta, että yli seitsemänkymppisinä otimme mieheni kanssa koiranpennun. Tarvittaessa koiralle on olemassa varapaikka. Koirasta on se ilo, että sen kanssa on lähdettävä ulos liikkumaan joka päivä. Liikunta ylläpitää myös henkistä vireyttä.

Elämän kohokohtia ovat monenlaiset tapahtumat, kokoontumiset ja juhlat. Tekee hyvää laittaa päälle paremmat vaatteet ja tavata toisia ihmisiä iloisissa merkeissä. Vantaan seniorijuhla on yksi mahdollisuus viettää juhlaa ja voimaantua.”

Ulla-Maija Vilmi

• Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen lausuu päätössanat vanhusten viikon seniorijuhlassa to 6.10. klo 15–18 Myyrmäen kirkossa. Juhlapuheen pitää professori Sirpa Asko-Seljavaara. Näyttelijä Eeva-Maija Haukinen lausuu runoja. Monipuolisia musiikkiesityksiä. Kakkukahvit.

• Valtakunnallinen vanhusten viikko 2.–9.10.

Lammaspolku 1:n kerhotila Café Pähkinä ke 5.10. klo 16−18. Lapsiystävällistä kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset.

Lautapeli-ilta ke 5.10. klo 17.30.

Lautapelejä aikuisessa seurassa. Mukana pelisuunnittelija Teemu Vilén ja pastori Katja-Maaria Vilén. Kahvit klo 17.30 ja pelit klo 18.

Timo Saarinen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–14.

Kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton

Muualla

ja 12.10. klo 11−12.30. Hävikkiruokalounas on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishartaus ke 12.10. klo 12 kirkkosalissa.

Nuorten messu ke 5.10. klo 19.

Nuorten toteuttama, kaiken ikäisille avoin messu.

Huili-ilta to 6.10. klo 18.30. ”Luoja auta” – lavalla indiemuusikot Joose Keskitalo ja Vähäsarja. Iltapala 3 e.

Lopuksi lyhyt ehtoollishartaus.

Messu su 9.10. klo 10. Maanpuolustusväen kirkkopyhä. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Trumpetisti Timo Petas soittaa.

Kirkkokahvit.

Päiväkahvin aikaan ma 10.10. klo 14. Hämeenkylän historiaa ja elämänkohtaloita. Alustajina hämeenkyläläiset Anneli Villanen ja Anneli Luotonen.

Lasten ja perheiden toiminnan avoimet ovet 10.−14.10. Piipahda tutustumaan kerhoihimme, tule kyselemään tapahtumistamme ja tulevasta keväästä sekä tutustumaan seurakunnan työntekijöihin. Lisätietoja löydät nettisivuiltamme.

Vanhempien voimaantumisilta to 13.10. klo 18−20. Näe hyvä itsessäsi, näe hyvä lapsessasi. Työkaluja toimivaan arkeen tarjoilevat luokanopettaja, vuorovaikutuskouluttaja ja työnohjaaja Pirjo Mäkilä ja ohjaustoiminnan artesaani Elisa Moisander. Tarjolla iltapalaa. Lastenhoitoon ilmoittautuminen 11.10. mennessä, jarna.wikstrom@evl.fi.

Urkusatu lapsille ti 11.10. ja ke 12.10. klo 9 ja 10. Satuhetki urkujen äänitehosteiden säestämänä.

Syyslomaretki Superparkiin Tammistoon to 20.10. klo 11−15. Hinta sisältäen rannekkeen ja lounaan 12 euroa 4−12-vuotiailta, 16 euroa yli 12-vuotiailta, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Kuljetukset omatoimisesti.

Julkisilla kulkeville yhteislähtö kirkolta. Ilmoittaudu nettisivuillamme 5.10. mennessä.

Raamispäivä perheille la 15.10. klo 12−18 Pieni Suuri Raamattukurssin yhteydessä. Lapsille leikkiä, lauluja, hiljentymistä ja tutustumista Raamatun ihmeisiin aikuisten syventyessä 2. Korinttolaiskirjeen äärellä.

Tarjolla 5 euron lounas ja välipalaa.

Ilmoittaudu nettisivuillamme.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Puurolounas torstaisin klo 10–13.

Hinta 2,50 e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi / tee, tuoremehu).

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Seniorimessu su 2.10. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Kultaisen Iän Laulajat.

Kirkkokahvit.

Hyvän päivän konsertti Punainen sulka -keräyksen hyväksi su 2.10. klo 18. Holvikirkosta Satumaahan – lauluja ihmissydämiin. Paikallisten oopperalaulajien esityksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Matalan kynnyksen maanantai 3.10. ehtoollishetki klo 11 ja 10.10. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 3.10. klo 18–19.30.

Israel-ilta, Anna-Liisa Viita.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Kultaisen Iän Laulajien Syyslaulut ja yhteislauluilta ti 4.10. klo 18.30.

Rukiista leipää Raamatusta ke 5.10. klo 18.30–20. Uskallanko luottaa Jumalaan? Jukka Norvanto.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Neulomme lapasia ja sukkia. Langat saat ryhmästä.

Vanhusten viikon konsertti to 6.10. klo 11.

Maailmojen messu ja lähetyspyhä su 9.10. klo 12. Samuel Luak, saarna. Sudanilaisia, Ramez Ansara ja arabiankielisen seurakunnan väkeä, Redeemed Christian Church of God Finlandin ja The Church of Pentecostin seurakuntalaisia, Hakunilan kansainvälinen yhdistys, Seppo Hartikainen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kulttuurien kohtaamista, reipasta musiikkia ja yhteinen ruokailu.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 11.10. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 11.10. klo 13–14.30.

Enkeliaskartelua.

Hengellisen musiikin toivekonsertti ti 11.10. klo 18. Musiikkitoiveita toteuttavat kanttorit Riikka Jäntti ja Juha Paukkeri yhdessä konserttiyleisön kanssa.

Rukiista leipää Raamatusta ke 12.10. klo 18.30–20.30. Viestejä vankilasta, poimintoja Paavalin kirjeestä filippiläisille. Voiko minunkin elämälläni olla tarkoitus? Luennoimassa rovasti Olavi Peltola.

puuro-, voileipä- ja kahvitarjoilu kaiken ikäisille.

Mikkelinpäivän messu su 2.10. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Kirkkokahvit.

Suuremman suojassa -perhemessu su 2.10. klo 15. Enkelin siipien suhinaa, huivien huiskutusta ja pienten kantojen kopinaa. Kuunloiste-lapsikuoro, Riikka Jäntti, Eeva-Kaisa Malin, huilu, Tiina Palmu, Liisa Luukkonen ja Sinikka Kurunsaari.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja. SPR toimittaa peitot katastrofialueille.

Seniorikerho ti 4.10. klo 13–14.30.

Enkeliaskartelua.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 6.10. klo 18–20.

Muskarikirkkohetki Matkalaukku pe 7.10. klo 10.

Kamalat äidit ti 25.10. klo 17.30–19.

Murrosikäisten lasten äideille tarkoitettua vertaistoimintaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sinikka.kurunsaari@evl.fi tai p. 050 573 6276.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 13.10. klo 11.

Vieraana Sanansaattajan päätoimittaja, toimitusjohtaja Hannu Kippo.

Muualla

Ehtoollishartaus to 6.10. klo 14 Päh-

kinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kastettu Alma Matilda Isohanni, Samuel Ade Elijah Sarén.

Avioliittoon kuulutettu Minna Mari Helena Riitamo ja Jaakko Samuel Laitala.

Hautaan siunattu Rauha Ester Rahomäki 102 v, Mirjam Aliina Piironen 88 v, Leena Marja Kares 83 v, Karl Erik Nyholm 82 v, Pekka Juhani Pesonen 82 v, Pekka Iisakki Yrjänheikki 81 v, Terttu Tuulikki Virta 80 v.

Yhteys auki yläkertaan Uusia virikkeitä rukouselämään voi hakea la 8.10. klo 14.30–20 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolta. Avoin yhteys -rukoustapahtumassa on luentoja ja työpajoja rukouksesta niin vasta-alkajille kuin konkareille. Lapsille on omaa ohjelmaa, joten tapahtumaan voi tulla koko perheen voimin. Mukana on väkeä Kansan Raamattuseurasta ja arabiankielisestä seurakunnasta.

Katso päivän ohjelma osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

14

Seurakunnissa tapahtuu 29.9.–13.10.

Naisten raamattupiiri ma 3.10. ja

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu 29.9.

Korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook ja YouTube: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 050 310 3459. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys ti ja to klo 10–12 p.

050 573 6376. Diakoniatoimisto suljettu 29.9.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukouspiirit ma–to klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Naisten saunailta to 29.9. ja 13.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea -kuoroharjoitus to 29.9., 6.10. ja 13.10. klo 18 seurakuntasalissa. Ei vaadita laulu- eikä nuotinlukutaitoa, olet tervetullut juuri sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Lisätietoja airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493.

Perhekerho pe 30.9. ja 7.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Mikkelinpäivän perhemessu su 2.10. klo 10. Sanna Heikurinen, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Lauluyhtye Kaarna ja lapset. Keittolounas.

Ilkka Rytilahden luentosarja: Rakkauden voima su 2.10. klo 17 kirkkosali 2:ssa. Isosten bändi. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus ostaa kirjoja.

Muut luentosarjan osat 16.10., 30.10. ja 13.11.

Perhekerho ma 3.10. ja 10.10. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 3.10. klo 13 kirkon kokoustilassa.

10.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 3.10. ja 10.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Raamatun punainen lanka ti 4.10. ja 11.10. klo 19 Kotkansiiven kokoustilassa. Tule tutustumaan, miten Jeesus tulee esille Vanhassa testamentissa.

Katulähetyksen ruokailu ja hartaus ke 5.10. ja 12.10. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 5.10. ja 12.10. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Vetäjänä pastori Riitta-Maija Brehmer-Palmusaari.

Arki-illan ehtoollinen ke 5.10. klo 18. Urpo Luokkala ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 5.10. ja 12.10. klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485.

Vanhemman väen piiri to 6.10. ja 13.10. klo 13 seurakuntasalissa.

Miesten saunailta to 6.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kansanlaulukirkko su 9.10. klo 10.

Risto Auvinen ja Vesa Ruokonen.

Musiikista vastaavat Airi Saloniemi, Saana Tourunen ja Suvi Oskala.

Vanhusten kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Kuljetukset vanhemmalle väelle kirkkoon ja takaisin Mikkolan seurakuntakodin parkkipaikalta klo 9.35, Nikinmäen K-marketin pihalta klo 9.40 ja Vallinojalta Kirvisenkuja 1:n pihalta klo 9.40. Ilmoittautumiset kyydityksiin 5.10. mennessä kirkkoherravirastoon.

Pyhäkoulu su 9.10. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.10. klo 18. Riikka Wikström ja Airi Saloniemi.

Farah-kuoro ke 5.10. ja 12.10. klo 19

kirkkosali 2:ssa. Kaikenikäisille tarkoitettu kansainvälinen musiikkiryhmä. Lisätietoja Airi Saloniemi p.

050 310 7493 tai Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Suljettu 29.9.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 29.9., 6.10. ja 13.10. klo 9–11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 4.10. ja 11.10. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 5.10. klo 13.

Muualla Polku hiljaisuuteen. Korson seurakunnan vapaaehtoisten retriitinomainen virkistysleiri 22.–23.10.

Nuottakodon leirikeskuksessa Vihdissä. Hinta 25 e / hlö sisältäen kuljetuksen ja täysihoidon. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 5.10. mennessä kirkkoherranvirastoon tai korson.seurakunta@evl.fi.

Onko rippikoulu jäänyt käymättä?

Haluaisitko tutustua kristinuskon perusasioihin? Aikuisrippikouluryhmä aloittaa Korson kirkolla 12.10. klo 17. Ryhmän vetäjänä pastori Risto Auvinen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja p. 050 310 7032.

Vanhemman väen retki Heinolaan to 27.10. Lähtö kirkolta klo 10 ja paluu noin klo 16. Tutustumme Heinolan vanhaan kirkkoon. Retki sisältää kuljetuksen, lounaan ja päiväkahvin.

Retken hinta 15 e. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 18.10. mennessä.

Kastettu Akseli Matti Hermanni Aalto, Leo Kristoffer Emberg, Nelli Anneli Annikki Kolstela, Nonna Nicole Niemisalo, Mark-Krister Haav, Lei Mikael Mäkinen, Konsta Eino Noel Savolainen, Ida Jasmiina Bärlund.

Avioliittoon kuulutettu Jarkko Olavi Havukainen ja Erja Inkeri Pajunen.

Hautaan siunattu Sirkka Liisa Annikki Svanbäck 90 v, Terttu Tellervo Hakulinen 82 v, Timo Olli Antero Airola 72 v, Harri Kalevi Leskinen 58 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma–to klo 9–14, pe 9–12. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma, ti, to ja pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä.

Paikalle voi tulla oman aikataulun

mukaan. Maanantaisin aamupäivällä luovuuden paja ja torstaisin perheiden muskari.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.9. klo 12. Keittolounas 5 e. Tarinaansa kertomassa valtiot.tri Jouko Jääskeläinen, aiheena Kutsuttu kristityksi. Hän on luottamustehtävissä mm. kirkolliskokousedustajana ja Vantaan kaupunginvaltuutettuna.

Kansainvälinen kirkko -sarjan ensimmäinen luento to 29.9. klo 18. TT Jukka Yrjölä luennoi Viron ja Suomen kirkkojen yhteyksistä maailmansotien välisenä aikana. Keskustelua ja kahvitarjoilu.

Mikkelinpäivän perhemessu su 2.10. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin. Messun jälkeen keittolounas ja kirkkokahvit 5 e. Mukana vieraita Vormsin ystävyysseurakunnasta.

Lauletaan Lutheria! su 2.10. klo 18.

Dosentti Seppo Suokunnas kertoo luterilaisen virren synnystä ja laulattaa uskonpuhdistajan virsiä. Luterilaisen kansan muusikot -yhtye säestää virsiä kansanmusiikkisoittimin. Kirsi Vinkki, Rauno Junkkari, Martti Sirviö ja Sirkku-Liisa Niemi.

Perheiden ehtoollishetki ma 3.10. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 10–12. Vesivärimaalausta märkämaalaustekniikalla. Aiempaa osaamista ei tarvita. Materiaalimaksu 2 e / kerta tai 12 e / kausi. Lisätietoja Sannamari Rusi, p. 050 329 0361.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Tervetuloa iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Miesten raamattupiiri ma 3.10. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raa-

MONIPUOLISIN VALIKOIMA

TÄYDELLINEN LAITOS JOKA SISÄLTÄÄ NYKYISEN VIRSIKIRJAN LISÄKSI 79 UUTTA VIRTTÄ.

Siku, Thomas, Anderson

Supersankariraamattu

Kirkkovirsikirja

Kotimaiset, laadukkaat ja selkeätaittoiset Kirkkovirsikirjat nuoteilla ja sointumerkinnöillä. Nimipainatus kulta- tai hopeafoliolla myös mahdollinen kirjan kanteen.

Koko 115 x 199 mm.

19,90 (24,50)

19 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

90

Raamattu

Taskuvirsikirja

Kauniit ja kestävät taskuvirsikirjat sisältävät myös Katekismuksen. Nuotit, sointumerkinnät ja selkeä sivutaitto. Koko 96 x 140 mm.

Mallit: Suojelusenkeli 13,50 (15,90) Pokkarivirsikirja 8,90 (11,90) Taskuvirsikirja Alk. oranssi 14,50 (16,90) 90 Taskuvirsikirja viininpunainen 14,50 (16,90)

8

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Laaja valikoima Raamattuja, eri kokoja, malleja ja kansia.

Käännöksinä mm. kirkkoraamattu -92, vanha käännös 33/38, Raamattu kansalle, Biblia 1776.

Raamatun sivuilta löytyvät kaikki mahdolliset ja mahdottomat tarinankäänteet, jännitysmomentit ja sankarit. Supersankariraamattu on visuaalisen inspiroiva sarjakuvakirja, jossa mangataiteilijat, japanilainen Siku etunenässä, loihtivat nämä lukijan silmien eteen. Tapaamme niin Sademiehen ja Kärsivän miehen kuin Tähtinaisen ja Uskalikon sekä tietysti Uuden testamentin Messiaan.

17,80 (19,80)

Alk.

16 10 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

1780 puh. 020 754 2350

15

Joose Keskitalo asuu Savonlinnassa, mutta hän keikkailee myös pääkaupunkiseudulla.

Rehellisiä tekstejä Joose Keskitalo haluaa tehdä biisejä, jotka ovat hänelle itselleen totta.

Puhelimen toisessa päässä on muusikko Joose Keskitalo. Mies osti pari vuotta sitten Savonlinnasta talon, jota hän hitaasti remontoi. Tänä kesänä sinne pystyi muuttamaan, kun sisälle saatiin vedettyä sähköt ja vedet. Ennen muuttoa hän asui kymmenen vuotta Helsingissä.

– Asuin Savonlinnassa lukioaikana. Tiesin palaavani tänne takaisin. Tuntuu siltä kuin olisin muuttanut keijukaisten maahan. Näillä keijukaisilla en tarkoita Disneyn juttuja, vaan kansansatujen keijukaisia. Sitä, että keijujen maailma on valoisa, mutta on siinä pimeäkin puolensa, sanoo Joose ja naurahtaa.

Intohimoisesta tunteesta Savonlinnaa kohtaan voisi kuvitella Joosen juurien olevan siellä, mutta hän ei ole Savosta kotoisin.

– Minulla ei ole paikkaa, jossa olisin asunut pitkään, eli olen päätellyt, että silloin kotipaikkansa saa itse valita.

Savonlinnasta Joose Keskitalo löysi musiikin.

Hän oli lukioikäisenä hyvin vaikuttunut miehestä nimeltä Jyri Pitkänen, joka teki omia biisejä. Joose halusi tehdä samaa. Niinpä hän opetteli kitaransoiton ja alkoi tehdä omia biisejä.

Joosea luonnehditaan usein niin, että hän on se, joka tekee ”outoja” lauluja.

– Olen aina yrittänyt tehdä musiikkia ja ennen matuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Isoskoulutus Isko 1 ti 4.10. klo 17.30.

Aamumessu ke 5.10. klo 9. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Silmukkasiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21.

kaikkea tarinoita, jotka ovat totta minulle itselleni. Ja kun yrittää tehdä oikeasti rehellisiä tekstejä, niin kyllä niistä tuppaa tulemaan aika outoja.

Joose Keskitalo on sitä mieltä, että ihminen on koko ajan elämässään Luojan varassa. Hän on mieltynyt filosofi George Berkeleyn ajatukseen, että ”olla olemassa on tulla havaituksi”.

– Ja loppujen lopuksi se, joka meidät näkee, on kaikkivaltias Jumala. Jos hän kääntää katseensa pois meistä, lakkaamme olemasta, Joose toteaa.

Ihmisestä voi toisinaan tuntua siltä kuin Jumala olisi kääntänyt katseensa pois, hylännyt ja jättänyt oman onnen nojaan. Se on Joosesta normaalia, elämään kuuluvaa, sillä elämä on hänen mielestään keskustelua.

– Erittäin tärkeää keskustelua on se, kun huutaa ”Luoja auta”. Myös se, että kokee Jumalan kääntäneen selkänsä, on keskustelua. Se on merkityksellistä, että keskustelua on.

Lauluissaan Joose on kysellyt muun muassa sitä, onko elämässä mitään järkeä.

– Olen yrittänyt ihan rohkeasti tehdä lauluja, jotka voidaan vapaasti tulkita jumalanpilkaksi, jos se on ollut olennaista sille, miltä minusta on tuntunut. Koska sekin on keskustelua.

– Mutta mitä ikinä minä huudankaan täältä, ei muuta sitä tosiasiaa, onko Jumalaa vai ei. Mikään ei kaadu siihen, mitä minä laulan.

Nina Riutta

Luoja auta – lavalla indiemuusikot Joose Keskitalo ja Vähäsarja Huili-illassa to 6.10. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa.

Raamattu- ja keskustelupiiri to

6.10. klo 13. Aiheena Ilmestyskirja.

Avoin yhteys -rukoustapahtuma la 8.10. klo 14.30–20. Ohjelmaa aikuisille, lapsille ja lasten kanssa työskenteleville. Brunssi klo 14.30 (vapaaehtoinen maksu), ohjelman aloitus ja kanavaesittelyt kirkossa klo 15.30.

Mahdollisuus esirukouspalveluun.

Lähetyspyhän messu su 9.10. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Lii-

sa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Marko Pihlajamaa, saarna. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen. Marko Pihlajamaa kertoo Hanna-työstä ja Medialähetys Sanansaattajat -yhdistyksen työstä.

Pyhäkoulu su 9.10. klo 10.

Siionin laulut virsikirjassa to 13.10. klo 19. Pekka Kivekäs ja Veikko Karhumaa selvittävät lestadiolaisen lau-

Vieraana Marianna Siitonen

Sirpa Päivinen

Seurakunnissa tapahtuu 29.9.–13.10.

Harrastajanäyttelijä Hilkka Karvinen Miten löysit harrastajateatterin?

– Aivan ensin löysin, tai minut löysi, Keravan Ooppera, jossa olin mukana 1990–2000 erilaisissa musikaaleissa ja opereteissa. Kiinnostuin myös puheteatterista ja hakeuduin vuonna 2003 Vantaan Näyttämölle. Tikkurilan Teatterissa olen ollut mukana vuodesta 2010.

Miksi haluat näytellä?

– Näytteleminen on sosiaalinen harrastus. Se on minulle eräällä tavalla terapiaa ja vastakohtana arjen asioille. Roolissa voin olla joku toinen ja onhan se hieno tunne, jos voittaa vielä katsojankin puolelleen.

– Haastavinta näyttelemisessä on uskottavuus, siis saada roolihenkilö näyttämään niin aidolta, että katsoja voi jopa samaistua häneen. ”Oikeaksi” näyttelijäksi en ole koskaan pyrkinyt enkä halunnut.

Ketkä ovat suosikkinäyttelijöitäsi?

– Suosikkinäyttelijöitäni ovat Anja Pohjola, Sara Paavolainen ja Seela Sella. Heistä kaikista Seela ykkösenä.

Mistä Hotakaisen Ihmisen osa -näytelmä kertoo?

– Ihmisen osa kertoo eläkkeellä olevasta lankakauppiaasta Salme Malmikunnaksesta, joka myy elämäntarinansa aihepulasta kärsivälle kirjailijalle. Ihmisen osa on koskettava tarina, mutta esityksessä on myös huumoria. Minä olen saanut esitettäväkseni Salme Malmikunnaksen roolin.

Nina Riutta

• Kurkista kulissien taakse! Hilkka Karvinen kertoo harrastajanäyttelemisestä ja ohjaaja Carita Välitalo Ihmisen osa -näytelmästä ti 4.10. klo 13 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta.

• Ihmisen osa -näytelmä 1.10.–19.11. Kulttuurikeskus Vernissassa, Tikkurilantie 36. Lisätietoja ja liput www.tikkkurilanteatteri.fi.

lun taustoja. Yhteislaulua johtavat Joukko-kuoro, Viena Huhtala, Lauri Kiviranta ja Sirkku-Liisa Niemi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin maksuton aamupala torstaisin klo 9–11.

Asolan silmukat -ryhmä torstaisin klo 16.

Rukouksen avoimet ovet maanan-

taisin klo 13–15. Aloitetaan yhteisellä hartaudella.

Työikäisten raamattupiiri ma 3.10. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita, ei lastenhoitoa.

Perheiden ehtoollishetki ti 4.10. klo 10, Laura Leverin, Noora Hultin.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan.

Kipuryhmä ti 4.10. klo 15. Vertais-

16

Seurakunnissa tapahtuu 29.9.–13.10.

ryhmä kivusta kärsiville. Päivän aiheena Kipuni kanssa kahden.

Lapsiperheiden iltasoppa ti 4.10.

Ovet aukeavat klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Hernekeitto, leipä ja leikkele.

Hinta 1 e / lautanen.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12– 14. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Alfa-kurssi keskiviikkoisin 21.9.– 7.12. klo 18–21. Kurssiin kuuluu Alfa-viikonloppu 5.–6.11. Tutustumme kristinuskoon ja kertaamme uskon perusasioita. Lisätietoja paivi.peittola@evl.fi. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 6.10. klo 13.

Seniorikahvila ma 10.10. klo 13.

Kansainvälinen keittiö ti 11.10. klo 17. Kokkaamme ja syömme yhdessä chileläistä ruokaa. Hinta 3–5 e.

Puutarhapiiri ti 11.10. klo 17.30.

Yksinhuoltajailta to 13.10. klo 17.30.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Lisätietoja pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla. Liikuntavarusteet, vaaleapohjaiset sisäpelikengät ja oma maila mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 5.10. klo 15 Ulmalla, Havukallionkatu 9 C 49.

Rauhankävely la 8.10. klo 14–16. Eri uskontoja tunnustavien ja uskonnottomien yhteinen kävely ilmaisee tahtoa elää rinnakkain sovinnossa. Kokoontuminen Koivutorilla klo 14.

Sieltä kävely Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon ja Alshifa-moskeijaan. Kirkon ja moskeijan esittely sekä mahdollisuus kysyä kristinuskosta ja islamista.

Vanhemman väen iltapäivä ti 11.10. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Suuntana Siperia ke 12.10. klo 17.30 Foibessa, Sairaalakatu 7. Petteri Mannermaa kertoo Venäjällä tehtävästä kristillisestä työstä.

Kastettu Sophie Elisabeth Acquah, Venla Mari Karjalainen, Lucas Benjamin Petter Laitila, Kasper Uuno Johannes Saarinen, Miro Ari Mikael Saarinen, Aamos Lauri Eliel Känä, Niilo Helmut Oliver Schaper, Miili Ottilia Suuronen, Roy Johannes Mikanpoika Vuorenmäki.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Matias Karsikas ja Riitta Helena Korhonen, Janne Henrik Lepsu ja Sanna Elisi Emilia Satokangas, Henri Juhani Ahvonen ja Pinja Pauliina Toikka.

Hautaan siunattu Toivo Antero Myyry 86 v, Liisa Helena Hermunen 84 v, Juha Pekka Hänninen 54 v, Annette Mikaela Backström 48 v, Petri Johannes Hiltunen 47 v, Arja Orvokki Lamberg 75 v.

oja t e i t a Lisä innasnta toim .vanta t.fi a w w w ra k u n n u se

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin srk-nuoret, Tiksin Nuoret Aikuiset, Olotila, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Hääyö, Laineilla Senegalista Tikkurilaan.

Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 9–13, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 Unikkotie 5 A, 3. krs, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi. Ei diakoniapäivystystä 29.9.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 2.10. klo 12. Maria Koukkari, Janne Silvast, Terje Kukk, Iina Katila, Tikkurilan kirkkokuoro.

Messu su 9.10. klo 12. Veikko Karhumaa, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Pakaritupa Kuriiritie 1 Narsissien istutus ja hartaus ti 11.10. klo 14–16. Johanna Jakonen, Hanna Raunu.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 29.9. ja 13.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

Perhekerho pe 30.9. ja 7.10. klo 9.30–11 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Naisten rukouspiiri pe 30.9. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa.

Myyjäiset lähetystyön hyväksi la 1.10. klo 11–14 nuorisotilassa ja auditorion aulassa, Unikkotie 5 C. Myynnissä mm. lohikeittoa, käsitöitä, leivonnaisia, kahvia ja teetä.

Kirpputori, arpajaisia ja onnenpyörä. Myyjäistavaraa ja arpajaispalkintoja otetaan vastaan myyjäispaikalla klo 9 alkaen.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 1.10. klo 15 Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Tikkurilan perhekerho ma 3.10. ja ma 10.10. klo 9.30–11.30 ip-kerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 3.10. klo 13–15 Bethanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 4.10. ja 11.10. klo 13–14.30 Bethanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Rukouspiiri ti 4.10. ja 11.10. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Aamurukouspiiri ke 5.10. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Kirkon Ruokailu ke 5.10. ja 12.10. klo 12–13.15. Lämmin lounas ja seuraa sitä tarvitseville. Vapaaehtoinen maksu. Vuoronumeroita jaetaan ala-aulassa klo 11.30 alkaen.

Hanna-piiri to 6.10. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 6.10. klo 18 viraston asiakastilassa.

Naisten rukouspiiri pe 7.10. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 8.10. klo 15 Bethanian 4. krs:n kokoushuoneessa.

Raamattulukupiiri: Matteus ja muut ma 10.10. klo 18 Bethanian 4. krs:n kokoushuoneessa. Heikki Leppä.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 10.10. klo 13 nuorisotilassa, A-rapun kautta pääsee hissillä. Pastori Maria Koukkari tuo terveisiä Israelista.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, suljettu 3.10. p. 09 830 6302. www. tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Kysy neuvoa tietokoneen, interne-

tin, tabletin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13. Neuvontaa ei ole 3.10.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen kävelyporukka lähtee lenkille Olotilan edestä to 29.9. klo 18.

Laulupiiri pe 30.9. klo 15.30. Samppa Laakso.

Olotila telttailee maalaismarkkinoilla uudella Tikkurilan torilla 1.– 2.10. klo 9–16. Tule munkkikahveille viettämään aikaa kanssamme.

Messu su 2.10. klo 10. Mirka Härkönen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Kurkista kulissien taakse! ti 4.10. klo 13. Vieraina ohjaaja Carita Välitalo ja näyttelijä Hilkka Karvinen Tikkurilan Teatterista.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus ma 3.10. klo 17.30–20. Päivi Mäkinen.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 4.10. klo 17.30. Terje Kukk.

Israel-piiri ti 4.10. klo 18.30.

Luonnosta Woimaa II -näyttely 4.10. saakka. Seppo Vesalan guassimaalauksia.

Kukkiminen-näyttely 5.–28.10.

Chantal Greisin maalauksia ja piirustuksia.

Arki-illan ehtoollinen ke 5.10. klo 18.

Heikki Leppä, Iina Katila.

Viikunapuuilta ke 5.10. klo 19–19.30.

Päivi Mäkinen.

Laulupiiri pe 7.10. klo 15.30. Terje Kukk.

Messu su 9.10. klo 10. Satu Huttunen, Terhi Viljanen, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus ma 10.10. klo 17.30–20. Päivi Mäkinen.

Yhteysilta ti 11.10. klo 18.30.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.10. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 29.9., 6.10. ja 13.10. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Iltapala 2 e / perhe.

Mikkelinpäivän perhebrunssi su 2.10. klo 11. Maksu käteisellä 5 e / aikuiset, 2 e / 6–14-vuotiaat, alle 6-vuotiaat maksutta.

Kerho isille ja lapsille ti 4.10. klo 17.30–19.

Kasvuryhmä ke 5.10 ja 12.10. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä.

Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä eläkkeellä oleva pastori Ritva Niemi-Ronkainen.

Lisätietoja maria.koukkari@evl.fi tai p. 050 360 9002.

Perhepäivä pe 7.10. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 9.10. klo 11.

Kerho isille ja lapsille ti 11.10. klo 17.30–19.

Naisten lenkkisauna to 13.10. klo 18.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kansanlähetyspiiri to 29.9. klo 18.

Perhekerho to 13.10. ja 6.10. klo 9.30–11.30.

Kansanlähetyspiiri to 13.10. klo 18.

Pyhäkoulu su 9.10 klo 11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Aamupala pe 30.9. klo 8.30–13. Toomas Takala.

Perhekerho ti 4.10. klo 9.30–11.

Aamupala pe 7.10. klo 8.30–13. Toomas Takala.

Perhekerho ti 11.10. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 3.10. klo 13.30.

Ristipuron perhekerho ti 4.10. ja ti 11.10. klo 9.30–11.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 5.10. klo 14. Ota mukaan mielikirjasi.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 29.9., 6.10. ja 13.10. klo 17.30.

Perhekerho ma 3.10. ja ma 10.10. klo 9.30–11.30.

Iltaperhekerho ti 4.10. ja 11.10. klo 16.30–18.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 29.9., 6.10. ja 13.10 klo 9.30–11.

Muualla

Linturetki Viikkiin pe 30.9. Lähtö junalle ja bussille Tikkurilan kirkkoherranviraston edestä klo 15.15.

Joukon yhyttää itsenäisesti muulla tavoin tullessa Viikistä Gardenian takaa Hakalantien alusta klo 16. Bussilippu omalla kustannuksella. Mukana Jaakko Hyttinen ja Markku Aalto-Setälä.

Kylväjän raamattupiiri ma 3.10. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11.

Hertta Kirkonrotan toimintahetki Jumbossa ke 5.10. klo 10.30–11.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 10.10. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Ota mukaan mielikirjasi.

5-vuotiaiden synttärit la 22.10. klo 16 Ilolan seurakuntatalossa, Soittajankuja 1. Vuoden 2016 loppupuolella 5 vuotta täyttäviä kutsutaan juhlimaan yhdessä perheen ja kummien kanssa. Potkulautaritari-yhtye esiintyy. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä paivi.romula@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 410 3863. Ilmoita samalla ruoka-aineallergiat.

Lapsiperheiden jouluretki su 11.12. klo 9.30–16. Vierailemme Porvoon Taidetehtaan joulumyyjäisissä ja käymme katsomassa Teatteri Soittorasiassa Kuusijuhla-näytelmän. Hinta 10 e / aikuinen, 5 e / lapsi tai 40 e / perhe. Retkimaksuista on mahdollisuus hakea maksuhuojennusta kotiseurakunnan diakoniatoimistosta.

Lisätietoja www.tikkurilanseurakunta.fi, Facebook: Tiksin lapset ja perheet ja maaret.hirvensalo@evl. fi, p. 050 572 2811. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä linkin kautta www. tikkurilanseurakunta.fi -> lapset ja perheet.

Runoilta ma 24.10. Tikkurilan kirjastossa. Iltatee tarjolla klo 17 alkaen, runollinen ohjelma, jossa voi kuulla toiverunonsa klo 17.30–19.

Jätä runotoiveesi 14.10. mennessä osoitteeseen kristiina.kartano@evl. fi. Lausujat Vantaan aikuisopiston lausuntakurssilta opettajansa Eilakaija Sippon kanssa.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja paivi.makinen@evl.fi tai p.

050 548 6078.

Kastettu Oliver Sakari Kaspersson, Selma Maija Matilda Nikunen, Viljami Rasmus Kaartinen, Alex Henrik Sebastian Saarinen, Noel Jooa Sakari Havukainen, Otso Johannes Kiviharju, Mathilda Alina Tuulikki Heino, Tuukka Taneli Mantere, Edith Linnea Ylkänen, Jade Juulia Kotiranta, Selma Sofia Miguel, Amanda Alicia Kobe, Ahti Iisakki Ruonala, Mimmi Peppiina Tepponen, Eero Tapani Luoma, Noel Kristian Kaspersson, Sylvester Kristof Iivari Ruuti, Aatos Erkki Artturi Atiye, Aava Saimi Kulola.

Avioliittoon kuulutettu Tommi Kalevi Hela ja Marika Hannele Kaakinen, Jorma Kalle Juhani Saarinen ja Sari Helena Lakushi, Juho Aleksander Jäske ja Anna Maria Katariina Gerdt, Tomi Juhani Ronkainen ja Hanna Katriina Pajula, Tero Kai Merkkiniemi ja Michaela Pedroso Eben, Petri Jari Parikka ja Reetta Johanna Leppänen.

Hautaan siunattu Aila Helena Vuoroksa 85 v, Mika Armas Kalevi Ronkonen 26 v, Unto Tohmo 91 v, Ritva Maria Koskinen 80 v, Arja Oili Soilikki Sipilä 76 v, Ritva Kaarina Tuominen 74 v, Paula Tellervo Sundman 74 v, Matti Antero Korkeela 70 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Myyrmäentie 2 C, 5. krs, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15.

Suljettu 12.–13.10. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ti klo 14–16 ja to klo 9–11 osoitteessa Patotie 2, p. 09 830 6426 ja ma klo 10–11 Kivistön kirkolla, Laavatie 1, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16 sekä iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 St. Martinin kappeli.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Perheiden mikkelinpäivä su 2.10. klo 10–14. Musiikkiperhemessu kirkkosalissa klo 10. Oili Karinen, Margit Helin, Sinikka Honkanen. Mukana myös lapsia, seurakunnan lastenohjaajia sekä lapsikuoro Kastehelmi ja lauluyhtye Dolcetti. Kastepuu otetaan käyttöön. Marttojen lounas (5 e / 3 e) seurakuntasalissa klo 11.30.

Toimintapisteissä klo 11.30–14 askartelua, leikkimistä ja pelailua sekä koululaisille köysirataseikkailu ulkona.

Sentimental Journey -konsertti su 2.10. klo 15. Shirley Sparks & The Red Band esittää amerikkalaisia 1930–50-lukujen jazzklassikoita, ikivihreitä ja gospeleita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Arkiretriitti maanantaisin 3.10.–7.11. klo 10.30–12 St. Martinin kappeli.

Omaehtoista hiljentymistä raamatuntekstien äärellä kotona ja luetun jakamista ryhmässä. Ohjaajina Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Maisa Kumpulainen. Ilmoittautumiset auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634. Lisätietoja Maisa Kumpulainen, p. 041 503 4770.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.10. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 4.10. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattu-lähetysilta ke 5.10. klo 18–19 pieni srk-sali. Luukkaan evankeliumia, Seppo Palonen.

Miesten keskustelupiiri ke 5.10. klo 18.30–20 takkahuone.

Laulupaja ke 5.10. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Tutustutaan uusiin virsiin.

Valtakunnallisen vanhusten viikon seniorijuhla to 6.10. klo 15–18.

Musiikkia, Kari Jerkku, urut, Jari ja Juha Niemelä, piano ja viulu, yksinlaulua Anja ja Mauno Nieminen, säestys Marjaana Merikanto. Runoja, näyttelijä Eeva-Maija Haukinen.

17

Seurakunnissa tapahtuu 29.9.–13.10.

Puhujina kirkkoherra Hannu Pöntinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen, Helsingin vanhusneuvoston puheenjohtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara ja yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen.

Kahvitarjoilu.

Ylistyslaulu- ja esirukouspiiri to 6.10. kello 18.30 takkahuone.

Messu su 9.10. klo 10. Kylväjän kirkkopyhä. Janne Sironen, Mark Saba, Maari Santala, Kari Jerkku. Puhallinyhtye Serpentti. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

Pyhäkoulu su 9.10. klo 10–11 kerhohuone 4.

Vanhusten viikon konsertti su 9.10. klo 16. Vantaan musiikkiopisto, Käsikelloyhtye Sonus, Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit, jazzpianisti Esa Katajavuori. TV-toimittaja Tiina Merikanto, puhe. Klo 15–16 kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ma 10.10. klo 13–14.30 takkahuone.

Naisten raamattupiiri ti 11.10. klo 18.30–20.

Raamattupiiri ke 12.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla maanantaisin klo 10– 12, p. 050 310 7196.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Perheiden aamupäivä ma ja ti klo 9–12.

Iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 4.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 4.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin klo 17.15–18.15.

Ilmoittautuminen paikan päällä.

Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied.

Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 5.10. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 6.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Brunssi la 8.10. klo 11–14. Hinta 6 e /

aikuiset, 1 e / 2 vuotta täyttäneet lapset. Brunssin aikana klo 12–13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 2.10. klo 12. Elina Hellqvist, Eveliina Pulkkinen.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Familycafé on Sundays 3–5 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 5.10. klo 19–21.

Hartausvalmennus keskiviikkoisin 5.10.–2.11. klo 16–18. Syvennytään hartauden rakenteeseen ja tutustutaan erilaisiin tapoihin pitää hartauksia. Pohdimme yhdessä myös sunnuntain jumalanpalveluksen saarnaa ja mietimme, miten saarnasta saisi aineksia oman hartauden tekoon. Valmentajina Auli Kekoni ja Pirkko Järvinen sekä vierailijat. Tied. ja ilm. auli.kekoni@evl. fi tai p. 050 300 7634.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Raamattupiiri ti 4.10. klo 17.30–19.

Lähetyspiiri ti 11.10. klo 17.30–19.

Patotien nuorisotila Patotie 2 Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Isoskoulutus parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä

kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423.

Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Messut tutuiksi: Popmessu su 2.10. klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4, Helsinki. Liity seuraan Myyrmäen kirkolta tai tule suoraan paikan päälle. Lähtö Myyrmäen kirkolta klo 16.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Lukupiiri ke 5.10. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa.

OlenNainen, Äiti! -ryhmä Kivistön suuralueella asuville esikoisten odottajille, joilla on laskettu aika 12 / 2016–2 / 2017 Aurinkokiven monitoimitalossa alkaen 25.10. klo 16.30–18.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja 18.10. mennessä minttu.haapalainen@evl. fi tai p. 050 310 7196.

Kastettu Ella Ilona Eklund, Alpo Veikko Valdemar Airola, Vanessa Ellen Nissilä, Noa Ossian Ilkka, Niklas Jan Johannes Piippo, Pinja Olivia Pyhäjärvi, Aamos Oskari Mertala.

Hautaan siunattu Helmi Elina Himmanen 101 v, Antti Olavi Keskinen 93 v, Heimo Olavi Heimonen 89 v, Sinikka Hellevi Rastas 85 v, Martti Olavi Lehto 83 v, Kyllikki Katri Kärkkäinen 83 v, Ritva Terttu Anneli Lampi 78 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3, tfn 09 830 6224 Mikaelidagens högmässa, pensionärernas kyrkdag sö 2.10. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. Kyrkkaffe i Bagarstugan Kvällsmässa ons 5.10. kl. 18 i lilla salen. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 9.10. kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Barnens kyrkostund fre 7.10. kl.

9.30–10.

Mässa i Taizéanda sö 9.10. kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets samlas ti 11.10. kl. 12.30–14.30.

Vanda svenska församlings diakoniutrymme Vallmovägen 5A, 2:a vån Veckomässa ons 5.10. kl. 9. A. Paavola.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar kl. 9.15–12.

Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Klubbutrymmet i Myrbacka Strömfårav. 13 Familjecafé torsdagar kl. 9.30–12. Övriga utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Veckomässa fre 7.10. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Promenad med seniorer lö 8.10. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Kom med i gruppen som går ut med Folkhälsans seniorer, månadens andra lö kl. 14. Anmäl ditt intresse till Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

Fredsvandring lö 8.10. kl. 14 Björkby, torget.

De vackraste andliga sångerna ons 12.10. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Höstlovsutfärd 20.10. för barn, ungdom och familjer till äventyrsbadet Caribia i Åbo. Start kl. 9 från Dickursby kyrka, Stationsv. 12. Församlingen står för transporten men inträdesavgiften till Caribia betalar var och en själva. Anmälan senast 10.10. till alexandra.blomqvist@evl.fi.

Döpta Livia Katriina Linnéa Forssell, Eveline Enni Elisabeth Vähänen.

Döda Guy Bäck 89 år, Antero Makkonen 59 år.

Kuurojen Liitosta. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoitaja paikalla.

Näkövammaisille NKYH su 2.10. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Käsityökerho ma 3.10. klo 15–18 Ruusupaviljongissa, Kisatie 21.

Miesten ilta ma 3.10. klo 17.30–20.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

Myyrmäen kerho ti 4.10. kello 13–15, Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Siipeis suojaan, sairaalapastori Leena Heinonen. Kahvitarjoilu.

Hiljentymishetkiä luonnossa ke 5.10. klo 13–15 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Kokoontuminen klo 13 Pakarintuvan pihalla, Kuriiritie 1. PiKe eli Pätevä Isäntä ja Kätevä Emäntä ke 5.10. klo 13–16 Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. Vastuuhenkilö Päivi Leikas-Ellenberg. Ilmoittautumiset vantaan.nakovammaiset@kolumbus.fi tai p. 09 873 6368.

Siioninvirsiseurat su 9.10. klo 16– 17.30 Seurantuvalla, Salomonkatu 17 D, Helsinki. Hissi B-rapusta Runeberginkadun puolelta. D-rapun ovipuhelimella ovi auki. Terhi Suonsivu vastassa Kampin metroaseman luona klo 15.40. Kahvit.

VANTAAN SEURAKUNTIEN HAUTATOIMISTO Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

VAMMAISTYÖ

Viittomakielisille Viittomakielinen lähetysmessu su 2.10. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Lähetyslounas klo 12.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.10. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa.

Viittomakielinen perhekerho pe 14.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Vieraana Pirkko Selin-Grönlund

vo aa mesism u sta sunn un taisin

Vartin retriitti

Enkeleitä pidetään usein lasten juttuna. Mikkelinpäiväksi kutsuttuna pyhäpäivänä eli ”enkelien sunnuntaina” vietetään monissa kirkoissa kaikenlaisia mukulamessuja ja päiväkerhoissa satsataan siipiaskarteluihin.

Tuo pyhäpäivä ei ole saanut nimeään jääkiekon liiganousijana tunnetusta kaupungista, vaan arkkienkeli Mikaelista, joka Mikkelin kaupungillekin on nimensä antanut.

Lasten ja enkelien yhdistämiseen on syynsä.

Ensinnäkin se, että Raamatussa Jeesus tulee maininneeksi, että lapsilla on omat enkelinsä. Toisekseen enkelit vaikuttavat satuolennoilta, ja sadut ovat lasten juttu.

Arkkienkeli Mikael on kuitenkin kaukana kliseisestä kultakutrienkelistä. Hän on maskuliininen soturi, pikemminkin Rambo kuin Helinä-keiju. Mi-

kael on sotapäällikkö kosmisessa hyvän taistelussa pahaa vastaan.

Sana ”enkeli” tulee kreikan kielen viestintuojaa ja lähettilästä merkitsevästä sanasta angelos. Enkelit ovat Jumalan viestintuojia. Klassisen kristillisen teologian mukaan enkeleillä ei ole mitään omaa sanomaa tai viestiä, he tuovat viestejä Jumalalta. Niin kuin paimenille kedolla ensimmäisenä jouluyönä.

Ajatus enkelolennoista liittyy muinaiseen todellisuuskäsitykseen, jossa tämän- ja tuonpuoleisen yhtymiseen tarvittiin välittäjähahmoja. Minusta on aivan mahdollista olla kristitty ja olla uskomatta siivekkäisiin kimalteleviin satuolentoihin – tai maskuliinisiin taivaallisiin sotureihin. Enkeli on mieli- ja kielikuva ihmisiä rakastavan Jumalan läsnäolosta ja siitä, että hyvä voittaa.

Jaakko Heinimäki

Lotta Numminen

Mikkeli, Rambo ja Helinä-keiju

18

Aikamerkki Hans v. Schantz

Kirkon supersankari John Vikströmille kirkko on vapautusliike.

Mitä tulee pojasta, josta opettaja jo alaluokilla ennustaa, että hänestä tulee vielä piispa? John Vikströmistä ei tullut ainoastaan piispaa, vaan peräti arkkipiispa.

Professori Gustav Björkstrandin kirjoittama tuore elämäkerta käy perusteellisesti läpi Vikströmin pitkää ja komeaa uraa. Kirkkopoliittiset ja hallinnolliset kiemurat eivät tunnu niin uuvuttavilta, jos kirjaa lukee sankaritarinana – sillä sellaisenakin sen voi nähdä.

Tässä meillä on ensinnäkin sankari, joka laittaa asiat järjestykseen. Vikströmin arkkipiispakaudella 1982–98 kirkkoa päivitettiin perin pohjin: uusi virsikirja, uusi raamatunkäännös, kirkollisten toimitusten uudistus, kirkkolain uudistus, jumalanpalvelusuudistuksen käynnistäminen…

Toiseksi tämä sankari taistelee oi-

keudenmukaisuuden puolesta. Kun kirkossa tapeltiin siitä, voidaanko naisia vihkiä papeiksi – ja myöhemmin vielä siitä, voisiko naisista ehkä tulla piispojakin – Vikströmin kanta oli, että kyllä voidaan. Toukokuun 1984 kirkolliskokouksessa ehdotus naispappeudesta vielä kaatui määräenemmistösäädöksen vuoksi, mutta vuoden 1986 kirkolliskokousvaalin jälkeen ehdotus hyväksyttiin.

Päätöksen lykkääntyminen otti niin koville, että Vikströmin nähtiin itkevän istunnossa.

Tiukkaan paikkaan Vikström joutui myös vuonna 1993, jolloin hän radiohaastattelussa puolusti homoseksuaaleja. Lausunnosta seurasi ajojahti, jonka tuoksinassa Vikströmiä syytettiin harhaopista. Niin oli Suomessa käynyt piispalle viimeksi 1600-luvulla. Muut piispat pakenivat paikalta ja jättivät arkkipiispansa selviytymään yksin.

Kolmanneksi tässä on mies, joka on voittanut itsensä Vladimir Putinin. Tämä tapahtui vuonna 1994,

kun Vikströmin jalkapallojoukkue Piispan Pojat pelasi Turussa vierailleita pietarilaisia vastaan. Pietarilaisten joukkuetta johti silloinen apulaiskaupunginjohtaja Putin. Piispan Pojat voitti ottelun 2–1 ja toisen maaleista teki Vikström. Putinilta murtui pelissä solisluu, ja joissakin jutuissa sekin on laitettu Vikströmin ansioksi.

Mistä supersankari mahtoi saada voimat tähän kaikkeen? Vikström totesi elämäkerran julkistamistilaisuudessa, että häntä on sekä elämässä että työssä kannatellut ajatus siitä, että Kristus tuli maailmaan vapauttamaan eikä sitomaan. Siksi kirkon tehtävä on olla vapautusliike ja vapauttaa ihmiset epäoikeudenmukaisuudesta, sorrosta, syrjinnästä, synnistä – ja lopulta kuolemastakin.

Kaisa Halonen

Gustav Björkstrand: Elämä on joukkuepeliä. John Vikström kirkollisena ja yhteiskunnallisena toimijana. Kirjapaja 2016.

Emeritusarkkipiispa John Vikström ei ole halunnut antaa neuvoja seuraajilleen.

Tunne kirkkosi.

Tilaa Kotimaa opiskelijalle!

Kotimaa tarjoaa yleissivistävää tietoa ja kirkollista sisältöä, josta on hyötyä opinnoissa. Tilaa hyödyllinen lahja lapselle, lapsenlapselle, kummilapselle – opiskelijalle, joka haluaa ottaa tuntumaa tulevaan työkenttään.

TILAUSKORTTI

Kyllä kiitos! Haluan opiskelijatilauksen

Kotimaa-lehti 12 kk vain

66€ (norm. 132 €)

+ digipaketti vuodeksi kaupan päälle

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 12 kk 66,- (norm. 132,-).

Lisäksi saan kaupan päälle käyttöoikeuden digipakettiin vuodeksi.

itselleni

lahjaksi.

Tilaan digipaketin määräaikaisena tilauksena 12 kk 29,- (norm. 106,-).

Digipakettiin kuuluvat K24, Kotimaa Pro ja Kotimaan näköislehti.

Kotimaa maksaa postimaksun.

TILAAJA/MAKSAJA Nimi

___________________________________________________________________

Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________ Puhelin ____________________________________________________________________ Sähköposti _________________________________________________________________ SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Nimi ______________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________

TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA > Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous Tarjous on voimassa 31.12.2016 saakka ja koskee vain uusia opiskelijatilauksia Suomessa. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Alle 18-vuotiailta tulee olla huoltajan lupa tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja digilehtien 24 %. *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki Sirpa Päivinen

– Laulaminen ja loruttelu tukevat lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kehittymistä, sanoo Riikka Jäntti (keskellä).

Hammashoitoa

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

KATSO www.albin.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Lapselle kannattaa laulaa, vaikkei osaisi Laulujen ja lorujen avulla vaipanvaihtokin voi sujua tavallista jouhevammin.

Uunituoreesta Vauvamuskari-kirjasta löytyy vauvaperheen arjesta tuttuja teemoja kuten vauhtia, maitoa, kainaloa ja kikatusta.

– Vaikka sanat ovat arkisia, niissä on arki ja pyhä lähekkäin, sanoo Hakunilan seurakunnan kanttori Riikka Jäntti, joka on sanoittanut ja säveltänyt kirjan laulut.

Kun teemana on vauhti, kirja muistuttaa, että jokaisella on oma tahtinsa. Se pätee yhtälailla vauvan kasvuun ja kehitykseen kuin siihen minkälainen olo hänellä on juuri tänään.

Riikka Jäntti ohjaa vauvamuskareita Länsimäen kirkolla.

Hän testasi osaa kirjan lauluista omissa muskariryhmissään.

Vauvojen suosikiksi nousi laulu nimeltä Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa. Siihen kuuluvassa leikissä vauvat köröttelevät aikuisen sylissä, käyvät välillä aikuisen käsissä lähellä lattiaa ja nousevat ilmaan.

Kirjasta löytyy liuta uusia loruja ja lauluja nuotteineen sekä ehdotukset vauvojen kanssa vietettäviin hartaushetkiin. Kappaleita voi kuunnella erikseen myytävältä levyltä. Blues-vaikutteinen Maitoo-biisi syntyi, kun Jäntin nuorempi poika vaati eräänä iltana äänekkäästi maitoo. Kun kappaleet olivat vielä raakaversioita, muutama lapsi kuunteli ja makutuomaroi niitä.

Jäntin mukaan lastenmusiikin säveltäminen ei eroa muus-

ta musiikintekemisestä.

– Lapsi ottaa vastaan monenlaista musiikkia, jos sitä tarjotaan. Olen halunnut mukaan erilaisia tyylejä, tempoja ja tunnelmia. Vauvamuskareissa laulavat aikuiset, joten kappaleet voivat olla vähän haastavampia kuin pienten lasten laulettaviksi tehdyt laulut, hän sanoo.

Vantaan seurakuntien maksuttomia muskareita, joihin voi osallistua silloin, kun itselle sopii: • Perhemuskari maanantaisin perhekerhon yhteydessä klo 9–9.30 Tammiston kerhohuoneistossa, Tammistonkatu 29 B. • Perhemuskari maanantaisin perhekerhon yhteydessä klo 11–11.30 Tikkurilassa Seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

• Perhemuskari tiistaisin perhekerhon yhteydessä klo 10.30–11 Ristipuron kerhohuoneistossa, Simonkyläntie 11 A-talo.

• Perheiden kirkkomuskari torstaisin osana perheiden avointa olohuonetta noin klo 10 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22.

• Kirkkomuskari perjantaisin perhekahvilan yhteydessä klo 10–10.30 Länsimäen kirkon yläkerrassa, Kerokuja 9.

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

Pitääkö vauva viedä muskariin? Tarvitseeko vauvankin jo harrastaa? Jäntin mielestä ei.

Hänen mielestään vauvojen ei tarvitse harrastaa muskaria eikä mitään muutakaan, jos vanhemmista ei siltä tunnu.

– Itse muistan molempien lapsieni vauva-ajasta muskarihetket eräänlaisina viikon kohokohtina, Jäntti sanoo.

Muskarissa voi olla puolen tunnin ajan vauvalle sataprosenttisesti läsnä. Se saattaa tarjota hyvän hetken keskelle vauva-arkea, joka voi olla rankkaa.

Ennen ja jälkeen muskarin on mahdollista jutella muiden aikuisten kanssa. Muskarissa voi oppia myös muutaman uuden laulun.

Kävipä muskarissa tai ei, lapselle kannattaa lorutella ja laulaa.

– Laulaminen ja loruttelu tukevat lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kehittymistä sekä lapsen puheen kehitystä, Jäntti kertoo.

Laulujen ja lorujen avulla arkiset asiat, kuten vaipanvaihto, saattavat sujua tavallista jouhevammin. Jos omassa muistissa ei enää ole suurta lastenlaulujen varastoa, se ei haittaa. Lapselle voi laulaa muitakin kuin lastenlauluja. Jäntti neuvoo laittamaan lapselle laulamisessa riman alas. Olipa vanhemman ääni omasta mielestä millainen tahansa, lapselle se on kaikkein rakkain ääni.

Soili Pohjalainen

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

www.stickdent.com

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Vuokrata halutaan

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

4

17 17

17

Jäse

Lorem Ipsum magna aliqu

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde 17 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 3

Jaakko Tapaninen Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi Toimitusjohtaja

Jaakko Tapaninen Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 puh. 020 754 2230 gsm 040gsm 508 0400062 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 Hietalahdenranta PL 279, 0018113 Helsinki Jaakko Tapaninen

PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 Helsinki

Lorem Ipsum sit käsik magna aliqua dolor am

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Jaakko Tapaninen PL 279, 00181 Helsinki

Riikka Jäntti ja Salla Poropudas: Vauvamuskari. Lasten Keskus 2016.

044 9339 242

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360° Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 Lorem Ipsu aliqua Vers

© Kotimaa 201

20

Aikamerkki Timo Saarinen

Sini Pennanen

Siirtolohkareessa on vielä runsaasti tilaa lemmenlukoille.

Lemmenlukko siirtolohkareeseen

Tapio ja Pirjo Korven Nakke-papukaija viheltää ja sanoo muun muassa ”rakas, anna pusu”.

Nakke nukkuu makkarissa Pirjo ja Tapio Korven papukaija osaa väitellä.

Nakke on harmaapapukaija eli jako. Nakke on ollut Pirjo ja Tapio Korven lemmikki 18 vuotta. Papukaija oli kolme kuukautta, kun Korvet ostivat sen eläinkaupasta.

Papukaijan hankinta oli alun perin Pirjon idea. Kiinnostus lähti undulaateista, jotka olivat Pirjon ja Tapion luona hoidossa. Samoihin aikoihin Korpien ystävät hankkivat kakadu-papukaijan.

– Se kakadu oli jotenkin niin hellyttävä. Aloin sitten hankkia tietoa papukaijoista, Pirjo kertoo.

Korvet päätyivät hankkimaan harmaapapukaijaan.

– Kaikki papukaijat ovat vaikeita hoidettavia, mutta harmaapapukaija on niistä helppohoitoisin. Eikä se ole niin kovaääninen kuin kakadu tai ara.

Harmaapapukaija voi myös oppia puhumaan. Silloin se tarkoitti minulle sitä, että se sanoo ”haloo” tai ”anna keksi”. En voinut kuvitellakaan, että Nakke juttelelisi kanssani, Pirjo kertoo.

– On ollut järkyttävää huomata kommunikoivansa papukaijan kanssa! Toinen vaan vänkää vastaan, kun sanot sille jotakin, Pirjo kertoo nauraen.

Nakke esimerkiksi taisteli saadakseen nukkua Pirjon ja Tapion makuuhuoneessa. Nakke tiesi,

mitä halusi, koska oli saanut joskus nukkua makkarissa.

– Kerran Nakke oli tehnyt jotain tuhmaa. Sanoin sille, että nyt Nakke nukkuu häkissä.

Se vastasi, että ”Nakke nukkuu makkarissa”. Ei kun häkissä. Se korotti ääntään: ”Nakke nukkuu makkarissa.” Loppujen lopuksi se ihan huusi, että ”Nakke nukkuu makkarissa”, Tapio kertoo.

– Sen jälkeen Nakke on nukkunut makkarissa, eikä meillä enää kysytä, missä Nakke nukkuu.

rään, rämpi kaislikossa ja etsi.

– Meni varmaan puoli tuntia ennen kuin Nakke löytyi kaislikon reunalta, Tapio kertoo.

– Kaivoin sieraimet ja silmät näkyviin, nappasin Naken takin alle lämpimään ja löin lintua kevyesti muutaman kerran. Nakke vinkaisi, eli hengissä oli.

Mökille viritettiin lentoesteeksi naru ja lakana, mutta Nakke karkasi uudestaan. Silloin se onneksi löytyi aamun koitteessa puolen kilometrin päästä männyn oksalta.

Olohuoneessa Nakke viihtyy Tapion tekemällä orrella. Siinä se istuu emäntänsä ja isäntänsä välissä ja katsoo heidän kanssaan televisiota. Kun Pirjo ja Tapio nauravat jollekin ohjelmalle, Nakke alkaa myös nauraa. Eikä naurusta meinaa sen jälkeen tulla loppua.

Jotkut saavat käskemällä Naken puhumaan, mutta useimmiten se valitsee itse, mitä ja milloin sanoo. Yleensä sanomisilla pitää olla merkitys.

– Jos ottaa rikkalapion käteen, Nakke sanoo ”mamma siivoo” tai ”pappa siivoo”. Kun Tapsa lähtee ulos, Nakke huutaa ”pappa menee töihin” ja sitten se lentää ikkunalle ja huutaa ”heido pappa, pappa ajaa”, kertoo Pirjo.

Harmaapapukaijat voivat elää yli 60-vuotiaiksi. Korvet sanovat, että papukaija ei ole helppo lemmikki eikä sitä kannata ottaa hetken mielijohteesta.

– Meillä on aina jossain päin asuntoa joku viritys, esimerkiksi nyt pehmoleluja vessan kaapin päällä, ettei Nakke pääse johtoihin kiinni, sanoo Pirjo.

– Lintu pyörii joka päivä sekä ilmassa että jaloissa. Papukaijasta tulee huutaja, jos sitä pitää aina häkissä. Se vaatii päivittäistä yhdessäoloa ja huomiota.

Kun olemme kotona, Nakke on vapaana, muutoin häkissä, Tapio kertoo.

Jos Nakke on joskus rikkonut jotain, se näyttää syylliseltä ja jää kiinni, koska sanoo itse ”älä riko”. Mutta nakertaminen on Naken juttu.

Pari kertaa Nakke on karannut mökillä. Ensimmäisenä vuonna Korven perheessä se lensi suoraan merelle. Tapio juoksi pe-

Nina Riutta

Maailman eläinten päivää vietetään 4.10.

Kukaan ei taida tietää, missä keksittiin tapa kaivertaa rakastavaisten nimet riippulukkoon, joka lukitaan sillankaiteeseen. Avain heitetään pois, ja niin on rakkaus lukittu. Joidenkin mielestä tapa syntyi Rooman Ponte Milvio -sillalla 2000-luvun alussa. Toisten mielestä paljon aiemmin.

Ilmiö on levinnyt ainakin suuriin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Viranomaiset joutuvat poistamaan tuhansien lukkojen röykkiöitä, jotka painollaan uhkaavat vanhojen siltojen rakenteita.

Entä jos kaupungissa ei ole jokea eikä siltaa? Tai ei edes olla kaupungissa. Asut maalla.

Minne lukitsette kultasi kanssa rakkautenne?

Ei hätää. Maalla ollaan kekseliäitä, ainakin Korpilahden

Sarvenperässä Keski-Suomessa. Kylässä on noin 40 taloutta ja aktiivinen kyläyhdistys, joka on rakentanut keskelle metsää korsusaunan ja järjestää joka kesä suositun saunamaratonin. Se on tapahtuma, jossa kierretään yhden päivän aikana kävellen, uimalla tai veneellä saunomassa noin 20 saunassa.

Keskelle ei mitään, syrjäisen hiekkatien varrelle, kyläyhdistys on tehnyt isosta jääkauden tuomasta siirtolohkareesta lemmenkiven. Siihen ruuvataan tarpeen mukaan metallikoukkuja, joihin pariskunnat saavat ripustaa lemmenlukkonsa. Ensimmäiset lukot ripustettiin vuonna 2012. Eikä tarvitse olla paikallinen saadakseen ripustaa rakkauslukkonsa.

Timo Saarinen

3 x hiljaa luonnossa Lepoa ja läsnäoloa ”Luonnossa oleminen on minulle suorittamisesta luopumista ja Jumalan läsnäolossa lepäämistä.

Vaelluksella kestää muutaman päivän asettua siihen tunnelmaan. Se on läsnäoloa, sitä että on tässä hetkessä, ei menneessä eikä tulevassa.”

Maija Sankari, toimittaja, pyhiinvaeltaja

Sydän laulaa ”Luonnossa sieluni ja sydämeni laulavat ja puhuvat, kun taas arjessa puhuvat järki ja suu. Suomessa on ihanaa se, että aina löytyy joku paikka, jossa voi olla hiljaa. Itselleni paras paikka on sienimetsä. Siellä ei näe eikä kuule mitään muuta kuin sen hetken.”

Jean Bitar, elokuvaohjaaja

Olen onnellinen ”Luonto ja hiljaisuus merkitsevät minulle tasapainon ja oman itsen löytämistä. Luonnossa rauhoitun ja koen olevani onnellinen ja tasapainoinen. Teen toisinaan myös töitä luonnon keskellä, arkisin esimerkiksi Nuuksiossa on rauhallista ja hiljaista työskennellä.”

Simo Ellilä, juristi, eräopas Lotta Numminen

Minä äänettömällä – Hiljan päivän hiljaisuuden ilta la 8.10. klo 18–20 Pyhän Laurin kappelissa. Musiikkia, meditaatiota ja paneelikeskustelu hiljaisuudesta ja luonnosta.