Lauri 2015 nro 6 (26.3)

Vantaan Lauri 6 • Armon asialla • 26.3.2015 • www.valomerkki.fi Kuva Timo Saarinen

Merja Juurinen on yliherkkä valolle Yöhoidossa päiväkodissa

6

8

Petturi Juudas, pelkuri Pietari ja epäilijä Tuomas 10

Miksi pimeä pelottaa?

5

Yksi hyvä sana voi muuttaa pahan hyväksi – munkki Makarios

14

Pääkirjoitus twitter: @PauliJuusela

Pasi Rauhala

2 Valomerkki tavoittelee toimituspäällikkö Tuure Hurmeen johdolla erityisesti nuoria aikuisia.

Kohti yhteistä valoa Ihmisten elämänkysymykset eivät juuri muutu Tikkurilan ja Puistolan tai Lauttasaaren ja Otaniemen välillä. Historiallisista syistä noilla väleillä kulkee kuitenkin rajat. Rajat eivät saa estää järkevää yhteistyötä.

Kirkollisessa viestinnässä haluamme koota voimavaroja yhteen ja tuottaa entistä parempaa sisältöä pääkaupunkiseudun ihmisten iloksi ja hyvän elämän aineksiksi. Yksi tärkeä askel siinä on kolmen seurakuntalehden, Vantaan Laurin, Espoon Essen ja Kirkko ja kaupungin yhteisen verkkomedian, Valomerkin, julkaiseminen. Lehtien erilliset verkkoversiot lopetetaan ja niiden sisällöt löytyvät vastaisuudessa yhteisen palvelun alta. Lisäksi Valomerkkiin tuotetaan omaa verkkolähtöistä aineistoa. Sosiaalinen media on elimellinen osa toimitustyötämme.

Lehtiemme juuret ovat vahvasti pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja kristillisessä uskossa. Uskomme, että ihmisten on hyvä elää täällä ja että kristinusko on elämää vahvasti rakentava voima. Mediasisällöillämme haluamme valaista arvokkaita asioita, jotka saattaisivat muuten jäädä pimentoon. Joskus annamme kenties myös merkkejä siitä, että jotkut vahingolliset kehityskulut olisi aika lopettaa.

Iloitsemme pääkaupunkiseudun kirkon päättäjien hankkeelle näyttämästä vihreästä valosta. Helsingin ja Espoon piispat ovat heittäytyneet mukaan jopa sisällön tuottajiksi. Yhteistyö on meille avainsana. Tärkein yhteistyökumppanimme olet sinä, hyvä lukijamme. Sinulta toivomme saavamme valoa siihen, mihin suuntaan lehtiämme ja yhteistä palveluamme tulisi kehittää. Valmiita emme ole.

Kuten kaikki tiedämme, kristinuskosta on monenlaisia tulkintoja. Pääkaupunkiseudun kirkollisissa lehdissäkin on sävyeroja. Erilaiset tulkinnat ja sävyt saavat jatkossakin olla esillä. Uskomme jopa, että kun niitä vahvasti yhdessä valaisemme, hedelmät korjaa viime kädessä parempina media- ja elämänsisältöinä lukijamme, sinä.

Päätoimittajat Pauli Juusela Vantaan Laurista, Urpu Sarlin Essestä ja Seppo Simola Kirkko ja kaupungista luotsaavat verkkomedia Valomerkkiä.

Tämän lehden pääkirjoitus on yhteinen.

Valomerkki aloittaa verkossa Uusi verkkomedia palvelee niitä lukijoita, joita seurakuntalehdet eivät tavoita.

Puheenvuoroja-osioon taas on luvassa kolumneja ja lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien yhteisen verkkomedian Valomerkin toimituksessa Pasilassa on paiskittu viime viikkoina ankarasti töitä.

25.3. avatun verkkomedian toimituksessa on hiottu tekniikkaa ja lukuisia yksityiskohtia, kun Kirkko ja kaupungin, Essen ja Vantaan Laurin verkkolehdistä on muodostettu uusi yhteinen verkkopalvelu. Lehtien vanhoja verkkosivuja ei enää päivitetä palvelun lanseerauksen jälkeen.

Seurakunnat ovat linjanneet, että Valomerkki harjoittaa terävää, rakentavasti kriittistä ja totuudenmukaista journalismia, joka perustuu kirkon arvoihin. Toimitusta johtaa toimituspäällikkö Tuure Hurme. Aikaisemmin hän työskenteli Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkopalvelun vastaavana toimittajana.

– Haluamme tehdä ihmisten elämää entistä paremmaksi tuomalla keskusteluun tärkeitä asioita ja pitämällä hyvän elämän teemoja esillä. Valomerkissä hyvä elämä tarkoittaa laajasti ihmisen parasta niin fyysisellä, hengellisellä kuin henkiselläkin tasolla, Hurme sanoo.

Valomerkki toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Aineistoja julkaistaan Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa ja Instagramissa. Helsingin piispa Irja Askola on luvannut Instagramiin säännöllisesti kuvan ja ajatuksen. Espoon piispa Tapio Luoma kirjoittaa Twitteriin twaarnoja eli lyhyitä saarnoja. Juuri nyt itse kukin voi ohjata rahaa hyväntekeväisyyteen tykkäämällä Valomerkistä Facebookissa.

Valomerkin sisällöt tuotetaan yhteistyössä neljässä toimituksessa. Sen oma toimitus koostuu pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisestä sähköisen viestinnän yksiköstä Toivontuottajista ja seurakuntalehtien toimittajavoimasta. Toimitus sijaitsee Pasilassa.

Valomerkin päätoimittajuus jaetaan vuoden 2016 loppuun saakka niin, että vastaavana päätoimittajana aloittaa Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola. Häntä seuraavat vuorollaan Vantaan viestintäjohtaja Pauli Juusela ja Espoon viestintäpäällikkö Urpu Sarlin.

Vaikka tekemisen tapa Valomerkissä muuttuu, sen linja noudattelee seurakuntalehtien linjaa. Tarkoituksena on parantaa pääkaupunkiseudun ihmisten elämänlaatua vahvistamalla heidän kristillistä ja paikallista identiteettiään.

Valomerkistä löytyvät pääkaupunkiseudun seurakuntalehtien kaikki viimeaikaiset jutut, jotka käsittelevät kaupunkia, kulttuuria, elämää ja uskoa. Lähiaikoina verkkomediaan tulee myös kaikkien lehtien yhteinen arkisto.

Valomerkki sisältää myös varta vasten nettiin tehtyjä juttuja ja videoita. Suuriin uutistapahtumiin varaudutaan reagoimaan omilla näkökulmilla nopeasti myös viikonloppuisin.

Lukijoiden iloksi verkkopalveluun on kehitetty muun muassa Valohoito-osio, joka on hengellinen kuntosali. Siellä pyörii Voimalausegeneraattori, josta voi hakea sanoja niin rakkauden, ilon, surun, väsymyksen kuin pelonkin hetkiin. Valohoidossa häärii myös Personal Pastor, jolle voi esittää kysymyksiä maan ja taivaan väliltä.

Tommi Sarlin

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Pajunkissat kiertoon Sofia Väyrynen, koululainen ja virpoja: ”Olin kolme–neljävuotias, kun aloin virpoa. Nyt olen yhdeksän. Olen käynyt virpomassa parin kaverini kanssa. Vuosien mittaan mukana on ollut eri kavereita. Nyt mukaan lähtee varmaan myös pikkuveljeni Lauri.

Käyn palmusunnuntaina virpomassa täällä Korsossa kodin lähistöllä ja lähellä asuvien sukulaisten luona. Laitan päälle hienot vaatteet. Pienenä olimme pupuja.

Joskus minulla oli noitahattu tai huivi, että näyttäisin noidalta.

Haemme pajunoksia lähimetsästä ja koristelemme ne. Höyhenten lisäksi oksiin voi laittaa värikkäitä villalangan pätkiä, trikoosuikaleita, askartelunauhaa ja karkkipapereita.

Tänä vuonna joissakin pajunoksissa on niin paljon kissoja, että niitä täytyy vähentää, että oksan voi koristella.

Pienenä minulla oli omia loruja, kun en muistanut sitä perinteistä. Nykyään sanon: Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.”

Ulla-Maija Vilmi

Virpojat ovat liikkeellä palmusunnuntaina 29.3.

4 Sirpa Päivinen

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Maallikko johtaa puhetta Tikkurilan seurakuntaneuvosto tekee Vantaalla historiaa, kun sen kokouksissa puhetta johtaa Jarno Tepora, joka on luottamushenkilö. Tepora on seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja on kirkkoherra Janne Silvast. Perinteisesti kirkkoherra on toiminut myös kokousten puheenjohtajana.

Satoja narsisseja vanhuksille

Aki Riihilahti ja Mohamed Elsanousi uskovat urheilun nuoria yhdistävään voimaan.

Jalkapallolla väkivaltaa vastaan

25-VUODEN KOKEMUKSELLA

HoivaKOTI Varpula uudistui!

Turvallinen ja viihtyisä 15-paikkainen ympärivuorokautinen hoivakoti, jossa vietetään yhteisöllistä, aktiivista ja kuntouttavaa arkea Helsingin Oulunkylässä.

Myös kuntouttavia päivä ja -lyhytaikaishoidonpaikkoja.

Kysy lisää!

HoivaKOTI Vuoksela 17-paikkainen ympärivuokautinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa.

Toiminnasta vastaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut moniammatillinen henkilökunta.

Meillä käy myös palveluseteli.

Hoivakoti Vuoksela

puh. 040 509 9923

puh. 040 509 9924

Äyräpääntie 25,02140 Espoo

JA TOIMITUS

888WA 2300,-

889Xl 3300,-

PARAS HINTA- / LAATUSUHDE

Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi

S H O P R I D E R®

TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282

778NR 2200,-

Vantaan seurakunnat löytyy nyt Facebookista Kirkko Vantaalla -nimellä. Sivulla nostetaan esiin kirkollisia ja paikallisia ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia. Se tarjoaa myös mahdollisuuden pysähtymiselle arjessa. Ylläpidossa ja päivittämisessä on mukana työntekijöitä eri seurakunnista.

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 010-3284780

Maahantuonti, Myynti ja vuokraus:

Salla Korpela

Kirkko Vantaalla Facebookissa

Ota kantaa!

Hoivakoti Varpula

Jokiniementie 11 A, 00650 Hki

Tekoja-kampanja tavoittelee nuoria jalkapallon voimin. Kirkon Ulkomaanapu on perustanut Peace United -jalkapallojoukkueen, joka kutsuu kaikkia pelaamaan rauhan puolesta ja sen hengessä. Joukkueen kapteeneita ovat jalkapalloilijat Aki Riihilahti ja Laura Österberg Kalmari.

– Maailmassa on kaksi yhteistä kieltä, musiikki ja urheilu. Jalkapallossa kaikki ovat uskontoon, ihonväriin ja elämäntilanteeseen katsomatta pelaamassa yhteistä peliä, perustelee Riihilahti.

Tekoja-kampanja tarjoaa malleja seurakunnille, urheiluseuroille ja kouluille koota kaikenlaisia nuoria pelaamaan yhdessä. Kampanjaan liittyy rauhankasvatusmateriaalia ja varainkeruuta kansainvälisen rauhantyön hyväksi.

Lotta Numminen

Kun nuori jää ilman koulutusta, työtä ja elämän näköaloja, hän voi olla helppo saalis väkivaltaisten radikaaliryhmien värväreille. Viime vuonna Suomesta lähti yli 60 nuorta maailman kriisipesäkkeisiin taistelemaan radikaalien riveissä.

Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-kampanjan on tarkoitus kasvattaa päätöksentekijöiden, uskonnollisten johtajien ja nuorten parissa työskentelevien tietoisuutta asiasta ja tarjota eväitä väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn. Ääriliikkeet käyttävät uskonnollista retoriikkaa omien pyrkimystensä. Liikkeillä on karismaattisia johtajia ja ne kampanjoivat netissä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa. Syrjäytyneet nuoret voivat löytää ääriryhmissä sosiaalisen verkoston, merkitykselliseltä tuntuvaa tekemistä ja köyhissä maissa myös rahaa.

Vantaan seurakunnat muistavat pääsiäisen alla vanhuksia. Korsossa jaetaan 300 narsissia. Hakunilan seurakunta vie 100 narsissia päiväkeskuksen vanhuksille. Hämeenkylässä viedään iltapäiväkerholaisten askartelemia pääsiäiskortteja Pähkinärinteen palvelutalon asukkaille. Ruotsinkielinen seurakunta pyytää ihmisiä tuomaan palmusunnuntain messuun narsisseja siunattaviksi. Kukat jaetaan yksin asuville ja laitoshoidossa oleville vanhuksille.

Maria Hanhisalo ja Martti Piilo kirjoittivat siitä, millaista alkukristittyjen uskonjulistus oli (Vantaan Laurit 26.2. ja 12.3.). Ranskalainen uskontotieteilijä Daniel-Rops kertoo sen olleen hyvin lähellä essealaisuutta. Essealaiset olivat juutalaisista uskonlahkoista vanhin. Ryhmä katsoi saaneensa täydellisen tiedon Jumalan salaisuuksista, mutta ulkopuolisille niitä ei saanut paljastaa.

Lahko odotti maailmanloppua ja Messiasta, joka tulisi johtamaan pyhää sotaa. Qumranin kirjakääröissä sodan vaiheita kuvataan tarkoin. Aloitusmerkkinä olisi Jumalan taivaalle lähettämä miekka. Josefus, Filon ja Plinius kertovat, että essealaiset olivat hyvin arvossa pidettyjä parantamistaitojensa vuoksi.

Tapio Laine

kevat käsi kädessä. Ei riitä, että osaa lukea, vaan on ymmärrettävä tekstin sisältö. Millainen ilmaisu on mielenkiintoista? Millainen sisältö saa aistimme heräämään?

Kun ihminen ilmaisee itseään puhumalla tai kirjoittamalla, hän piirtää myös kuvaa persoonastaan. Olemme yksilöitä, omine heikkouksinemme ja vahvuuksinemme. Erilaisuus on rikkaus. Murteet ovat rikkaus. Kielitaito on arvokasta pääomaa. Lukutaito on keino oppia uusia asioita, kuten ammattisanastoa. Lukemalla voi myös viihdyttää itseään mielenkiintoisen aikakauslehden, runokirjan tai romaanin kanssa. Minä kirjoitan, koska arvostan elämää. Minä luen, koska haluan tietää. Minä elän ja rakastan elämää!

Janne-Petteri Kupsanen, Vantaa

Suomi on erittäin ilmaisuvoimainen kieli. Se, miten ilmaisemme itseämme, on tärkeä ja olennainen asia. Ilmaisuaan voi kehittää ja harjoitella.

Lukutaito on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeä taito. Lukutaito ja ajattelemisen taito kul-

Oikaisu: Toisin kuin Vantaan Laurissa 12.3. kerrottiin, Herättäjä-Yhdistyksen talviveisuissa paneelikeskustelijana ollut Pekka Kivekäs ei ole kirjailija.

5

Väitellään

On noloa pelätä pimeää, Ulrika Segercrantz!

Pimeänpelko on suojelumekanismi, sanoo johtava psykologi ja psykoterapeutti Ulrika Segercrantz psykoterapiakeskus Vastaamosta.

Kummitusjutut tai kauhuleffat saavat mielikuvituksen liikkeelle ja ruokkivat pelkoa.

– Totta. Vanhempien kannattaa huolehtia siitä, että herkät lapset eivät katso kauhuelokuvia ennen nukkumaanmenoa. Jos ei muuten, niin painajaisista tai yöllisestä levottomuudesta huomaa, että lapsi on herkkä. Pelko voi aiheuttaa myös somaattisia oireita: vatsakipua, päänsärkyä tai yökastelua.

Pimeänpelolle ei ole mitään järkevää syytä.

– Ei pidä täysin paikkaansa. Ihmisellä voi olla esimerkiksi aikaisempia ikäviä kokemuksia, joissa hän on pelästynyt, ja sitten hän siirtää sen pelon pimeään. Voi myös olla, että on käsittelemättä jääneitä tunteita, joita yrittää projisoida pois itsestä. Silloin saattaa kehittää mielikuvia, että pimeässä on jotakin vaarallista, vaikka kyse on siitä, että omat tunteet tuntuvat vaarallisilta.

– Yleensä ensimmäinen pelästyttävä tilanne jättää jäljen aivojen mantelitumakkeeseen. Kun ihminen myöhemmin joutuu samantyyppisiin tilanteisiin, se osa aivoja aktivoituu ja pelko herää uudelleen.

Voimakas pelko haittaa elämää.

– Kyllä. Se rajoittaa, vie ilon ja mahdollisuuden liikkua ihmisten ilmoilla. Se voi jarruttaa lapsen tai nuoren kehitystä. Jos äiti tai isä pelkää hirveästi ja on ylisuojeleva, pelko voi siirtyä vanhemmilta lapsille. Silloin se rajoittaa myös lasten elämää. Olisi parempi opettaa lasta toimimaan mahdollisissa vaaratilanteissa.

Pimeänpelon kanssa on vain opeteltava elämään. Sille ei voi mitään.

– Jos kyseessä on rajoittava pelko tai fobia, sitä voidaan hoitaa psykoterapialla. Kognitiivinen terapia antaa uusia keinoja pärjätä arjessa ja muuttaa omia ajatusmalleja. Psykodynaaminen terapia taas yrittää ymmärtää syitä pelon takana ja auttaa hallitsemaan sitä.

Kognitiivinen terapia antaa ehkä nopeammat tulokset, mutta psykodynaaminen kestävämmät.

Ihmiset ovat aina pelänneet pimeää.

– Näin voi sanoa. Meillä kaikilla on jonkinasteinen pimeänpelko. Toisilla pelko on lievempi, mutta joskus se voi olla rankempikin, esimerkiksi niin, ettei uskalla mennä yksin pimeään huoneeseen tai sammuttaa valoja. Jotkut ihmiset ovat herkempiä kuin toiset ja reagoivat voimakkaammin.

– Sitä, mitä ei nähdä, pelätään. Pelko on varhainen suojelumekanismi, joka on joskus ollut hyvinkin tarpeellinen. Luolan ulkopuolella pimeässä on voinut vaania petoja tai vihollisia.

Univaikeuksien taustalla voi olla pimeänpelko.

– Se on hyvin mahdollista. Itse ajattelisin, että se voi olla pelkoa päästää irti. Nykyihmisillä on tarve hallita kaikkea. Se, että rentoutuu tai nukahtaa, voi tuntua vaaralliselta. Voi pelätä, että jos päästää hetkeksi irti, ei enää pysty siihen, mitä vaaditaan. Että on oikeasti niin väsynyt, ettei jaksa enää.

Lapset pelkäävät pimeää, mutta se menee kyllä ohi.

Kaisa Halonen

– Pimeänpelko on tyypillistä lapsille. He eivät vielä tiedä, mikä on satua ja mikä totta, eivätkä hallitse itseään. Tavallinen pimeänpelko lievittyy iän myötä, kun tulee kokemusta ja oppii käsittelemään asioita rationaalisesti.

– Jos lapsi pelkää pimeää, on tärkeää kuunnella häntä ja ottaa hänen pelkonsa vakavasti. Voi sopia lapsen kanssa, mikä on hänelle turvallista – jättäisikö vaikka yövalon päälle tai oven raolleen – ja totutella pimeään pikkuhiljaa.

On noloa, jos aikuinen pelkää pimeää.

Jukka Granström

– On normaalia ja realististakin pelätä vähäsen. Kyllähän pahojakin asioita tapahtuu. Pitää olla varuillaan, mutta tietoisuus on parempi kuin pelko.

On normaalia ja realististakin pelätä vähäsen.

Kolumni

Tiedän uskovani Yläasteella minulle opetettiin, että Pluto on planeetta ja maailmanloppu tulee, kun maailmankaikkeus alkaa supistua. Samoihin aikoihin rippikoulussa opetettiin, että Jumala on hyvä. Hän on antanut elämän minullekin.

Sattumia ei ole. Elämälläni on tarkoitus.

Sata vuotta sitten Pluton olemassaolosta ei tiedetty ja maailmankaikkeus oli paljon pienempi, sillä aika-avaruus ei silloisen tiedon valossa laajentunut valon nopeudella.

Einsteinin oivallus sata vuotta sitten oli, että aika-avaruus muuttuu. Kuva maailmankaikkeudesta mullistui. Silloinkin Jumala oli hyvä ja elämällä oli tarkoitus.

500 vuotta sitten opetettiin, että aurinko kiertää maapalloa. Kopernikus esitti kilpailevan teorian, josta närkästyttiin alkuun myös kirkossa. Mutta Jumala oli hyvä ja elämällä oli tarkoitus.

man synnylle ja tunteen sen hallinnasta.

Todellisuudessa tieteen avulla voi hallita vain hyvin pientä osaa maailmasta. Kun kysytään apua ihmisen ahdistukseen, tieteeltä kuivuvat sanat huulille. Tieteellä ei voi hallita kuolemaa eikä syntymää. Jumala antaa ja ottaa elämän sekä antaa sille tarkoituksen. Jumala herättää sydämessä jotakin, joka on kaiken tiedon tuolla puolen.

Valistuksesta lähtien Euroopassa on uskottu asioihin, joita voi mitata. Usko tuli riippuvaiseksi siitä, mitä voidaan todistaa tieteeksi kutsutun ajatusmallin keinoin. Tiede järjestää geenit ja galaksit. Tiede antaa selityksen maail-

Nykyään kouluissa opetetaan, ettei Pluto ole planeetta eikä maailmankaikkeus koskaan tule supistumaan. Suhteellisuusteoria on viimeiset sata vuotta pitänyt hyvin pintansa, muttei ole aukoton. Sitä ei ole saatu sovitet-

”Jumala antaa ja ottaa elämän sekä antaa sille tarkoituksen.”

tua yhteen kvanttifysiikan lainalaisuuksien kanssa. Käsitys ajasta, avaruudesta ja maailmankaikkeudesta tulee vielä mullistumaan. Tieteen faktat eivät ole ikuisia.

Mitäköhän opetetaan sadan vuoden päästä? Väliäkös sillä. Joka tapauksessa Jumala on hyvä ja elämällä on tarkoitus.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 www.kuurojenlahetys.fi

Kuurojen Lähetys ry 60 vuotta

Merja Juurisen jokainen päivä alkaa suojavoiteen levityksellä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SINI PENNANEN

Juhlakeräys:

”AFRIKAN KUUROILLE OIKEUKSIA”

Tule mukaan edistämään kuurojen tasa-arvoista elämää kehitysmaissa, tue Kuurojen Lähetyksen tekemää työtä.

Apusi on arvokasta, toimi nyt ja lahjoita!

Keräystili: Turun Seudun OP; OKOYFIHH, FI15 5716 9020 0021 48 Keräyslupa POL-2014-8813, lupa voimassa 2015-2016, myönnetty 12.8.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Kerätyt varat käytetään vuosien 2015–2017 aikana Kuurojen Lähetyksen tukemien Eritrean ja Tansanian kuurojenkoulujen hyväksi.

Käytännön toimeenpanija: Kuurojen Lähetys ry

Kotimaan matkaklubi

Päivämatka Viroon Türin kukkamarkkinoille 16.5.

Puutarhamarkkinat pienessä Türissa järjestetään nyt 38. kerran.

Noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta sijaitsevat markkinat ovat vuosi vuodelta suositummat. Kävijöitä on noin 32 000 ja myyjiä noin 800. Tunnelma on leppoisa ja aito. Markkinahengen mukaan tingitään ja pohditaan loputtomasti ostoksia ja valintoja. Markkinoilta löytyy myös harvinaisempia kasveja ja taimia. Matkalla mukana Kotimaan Matkaklubin matkanjohtaja.

Matkaohjelma: klo 6.45 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa 1.krs. (mahdollisuus jättää matkatavarat oman linja-auton kuljetettavaksi matkan ajan.

Bussi mukana koko matkan ajan) klo 7.00 Buffet aamiainen laivalla. klo 7.30 Tallink M/S Superstar lähtee kohti Tallinnaa. klo 9.30 Laiva saapuu Tallinnan D – terminaaliin, opas tulee mukaan Tallinnan satamasta ja matka jatkuu kukkamarkkinoille. klo 14.00 Lounas n. klo 16.00 Paluulähtö kohti Tallinnaa klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä. klo 20.30 Laiva saapuu Helsinkiin Matkan hinta: 115 €/hlö + toimitusmaksu 10 €/tilaus.

Lisämaksusta Bistro-buffet paluumatkalla 25 €/hlö.

Matkan hintaan sisältyy: • laivamatkat Hel-Tall-Hel • aamiainen • opastettu päivä Virossa • sisäänpääsymaksut • lounas • oma linja-auto mukana koko matkan ajan alkaen ja päätyen Helsinkiin Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

M

aaliskuinen aamu on pilvinen ja harmaa. Sataa tihuttaa.

– Ihanaa, kun toitte tällaisen hyvän ilman tullessanne! Merja Juurinen sanoo kotinsa ovella.

Kaikki eivät nauti kevätauringon säteistä. Merjan iho ei kestä niitä.

– Jos olen auringonvalossa, minulla palaa ihosta joka paikka.

– Ihoni on punainen ja menee vesikelloille. Kasvoissa olevat vesikellot muuttuvat tosi nopeasti visvaisiksi, ja niiden paraneminen kestää kauan. Huulet ja nenänpää palavat kaikkein nopeimmin.

Merja Juurisella on valoyliherkkyys. Sairaus on erittäin harvinainen ja monimuotoinen.

– Tauti alkoi, kun olin noin neljävuotias. Yhtenä keväänä punehduin ja ihoni paloi. Vanhemmat ihmettelivät sitä, koska olin hyvin tummahiuksinen ja aika tummaihoinen.

Seuraavana keväänä Merjan iho paloi vielä pahemmin ja vanhemmat veivät hänet lääkäriin. Siitä vuodesta selvittiin, mutta seuraavana keväänä palaminen oli jo aivan mahdotonta.

– Minulla puhkesi myös allergioita.

Olin valtavan allerginen sekä ruoka-aineille että siitepölyille.

Pois alta polt Alle kouluikäisenä Merja oli usein Helsingin yliopistollisessa sairaalassa ja allergiasairaalassa. Häntä tutkittiin ja ihon palamista ihmeteltiin.

– Siihen aikaan ei vielä ollut valotestiä, eli sairauttani ei pystytty diagnosoimaan.

Sen ajan testi ei näyttänyt paljon mitään.

Poliklinikalla oli aina uusi lääkäri, joka määräsi Merjalle kortisonivoidetta. Ihon reagointia pidettiin vain allergiana.

– Kortisoni oli hieno, uusi lääke 1950–60-lukujen vaihteessa. Kävin myös yksityislääkäreillä ja professorien luona, joiden arveltiin asiasta jotain tietävän.

Yksi professori tiesi sen verran uutta, että kortisonia on tabletteinakin. Merja söi niitä kahdeksanvuotiaasta 12-vuotiaaksi ja pystyi käymään koulussa. Vaikka ihottuma nousi, kortisoni laski sitä.

Oppikouluaikana Merja oli aina kevätlukukaudet poissa koulusta.

– Onneksi minulla oli fiksu isä. Hän opetti minua kotona oman työnsä ohessa.

Lapsena Merja halusi ennen kaikkea olla tavallinen.

– Halusin olla niin keskiverto kuin vain

olla voi! Mutta toisaalta, sairastuin niin pienenä, että en tiedä, mitä olisi elää niin sanotusti normaalisti. Jokainen tottuu omiin juttuihinsa, ja luulen, että esimerkiksi jalattomat tottuvat omaan tilanteeseensa, niin kuin minä omaani.

Merja sai oppikoulun päästötodistuksen. Hän oli vähän aikaa töissä vaikeasti työllistyvien työllistämisrahoilla ja tapasi tulevan miehensä. Heille syntyi kolme lasta. Merja hoiti kotona lapsia ja teki yrittäjämiehensä firman toimistotöitä.

Matkan varrella Merja oli tutustunut myös luontaishoitoihin, ja avioeron jälkeen hän opiskeli vyöhyketerapeutiksi.

1990-luvulla Merja Juurinen halusi kokeilla uutta lääkettä, mutta lääkäri passitti hänet ensin valotesteihin.

– Olin pikkuisen kypsä, koska olin ollut testeissä jo aiemmin – tuloksetta. Menin kuitenkin, ja laitteet olivat muuttuneet. Laitteiden säteet oli kehitetty vastaamaan enemmän auringon UVA- ja UVB-säteitä.

Testissä Merjan käsivarteen tuli peukalonpääkokoiset vesikellot. Monta lää

7

– Kesällä pitää keksiä tekemistä sisällä.

Käsityöt ovat minulle monella tavalla tärkeitä, sanoo Merja Juurinen.

ttavan auringon käriä tuli katsomaan, että eihän tällaista voi olla.

– Olin testeissä kolme kertaa, kun haluttiin varmistua, ettei tulos ollut laskuvirhe tai hoitajan tekemä virhe. Tulos oli, että kesällä keskipäivällä ihoni palaa ulkona noin 12–15 sekunnissa. Silloin alkaa nousta punoitus, mutta eivät vielä vesikellot.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun Merja hakee kesällä postin postilaatikosta tai vie roskat roskikseen, hän ei kävele ulos ovesta noin vain.

– Aamutoimiini kuuluu, että levitän auringonsuojavoidetta kasvoihini kaksi kertaa. Ulos lähtiessäni laitan takin päälle, huivin kaulaan, hanskat käteen, lakin päähän ja aurinkolasit silmille – ja sitten haen postin.

Diagnoosin saaminen helpotti. Merjan oli paljon sujuvampi asioida Kelan, sosiaalitoimen ja lääkärin kanssa.

– Mutta niin kauan, kun on ilman diagnoosia, on aivan hukassa. Ymmärrän sähköyliherkkiä tai homeeseen reagoivia, joita ei oteta todesta. Sellaista elämäähän

minä olen elänyt suurimmaksi osaksi.

Valoihottumaa sairastaville vuoden pimeimmät kuukaudet ovat usein parasta aikaa, mutta Merjan iho reagoi herkästi auringonvaloon talvellakin.

– Minun suurin herkkyyteni on UVB-säteet, jotka ovat voimakkaimmillaan keskipäivällä. Ne eivät pääse ikkunan läpi. Reagoin myös UVA-säteisiin, tosin en yhtä herkästi. Ne tulevat ikkunan läpi ja niitä on myös loistelampuissa.

– Sen takia minulla on kodin ja auton ikkunoissa auringonsäteitä läpäisemättömät muovikalvot.

Merja pitää tärkeimpänä oppinaan sitä, että kenelläkään ei ole oikeutta epäillä toisen ihmisen kokemuksia.

– Olen ollut tilanteessa, jossa olen yrittänyt sanoa, että ihoni palaa auringonsäteistä ikkunankin läpi, ja lääkärit ovat nauraneet, että älä viitsi kuule, kun se ei ole mahdollista.

– Jos joku sanoo, että minulla on asia näin, uskon sen.

Vuonna 2002 Merja Juurinen löysi ennalta arvaamattoman tärkeitä ihmisiä.

Kuka?

Vyöhyketerapeutti Merja Juurinen, 59. Valoihottumayhdistyksen varapuheenjohtaja. Kolmen lapsen äiti ja kolmen lapsen mummi.

Mitä?

Ihotautia sairastaville ja heidän läheisilleen löytyy tietoa ja tukea Iholiitosta osoitteesta www.iholiitto. fi. Sivuilta löytyy linkki Valoihottumayhdistyksen sivuille. Vertaistukea valoihottumaa sairastaville löytyy Facebookin suljetusta ryhmästä ”UV-valoihottuma”.

Motto?

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.

– Valoihottumayhdistyksen perustaminen oli minulle tosi suuri tapahtuma. Se on muuttanut elämääni, koska ennen sitä olin friikki, yksin maailmassa.

Merja löysi ihmisiä, joilla on samanlainen sairaus. He pärjäävät ja ovat sopeutuneet elämään vaivansa kanssa.

– Jo tietoisuus siitä, että muillakin on samoja ongelmia, helpottaa. Yhdistyksen kautta sain myös parempaa tietoa ikkunoiden suojakalvoista ja auringolta suojaavista vaatteista.

Valoihottuma voi tulla kenelle tahansa, missä iässä tahansa. Syytä valoihottumaan ei tiedetä. Merja haluaa olla muille apuna. Vertaistukea tarvitsevat varsinkin aikuisina sairastuvat, sillä heidän elämänsä muuttuu.

– On omalla vastuulla ottaa sairaus omakseen, se että tarvitsee takin, hanskat, suojavoiteen ja lakin, vaikka se ei olisikaan muodikasta.

Naapurit tietävät, että yleensä Merja lähtee liikkeelle vasta myöhään illalla.

Aikoinaan hän opetteli poikiensa kanssa puolenyön aikaan rullaluistelemaan. Nykyisin hän kantaa hämärissä vettä muutamalle kesäkukalleen.

– Puutarhassa voin mönkiä kymmenen aikaan illalla. Luonto onkin juuri auringonlaskun aikaan aivan upea. T

8

Säännöllisen vaihtelevaa perhe-e Kun vanhemmat tekevät vuorotyötä, arjesta selvitään vuoropäiväkodin ja Excel-taulukon avulla. teksti Hanna Antila kuva Saara Vuorjoki

E

ija Oleniuksen ja Kimmo Koskisen jääkaapin ovessa on Excel-taulukko. Siihen on merkitty kummankin työvuorot, lasten hoitoajat, luisteluharjoitukset ja se, kumpi milloinkin vie ja hakee lapset.

Ilman Exceliä arjesta ei tulisi mitään, sillä Olenius työskentelee Finnairilla lentoemäntänä ja Koskinen lentokapteenina. Heidän työaikansa ovat epäsäännölliset, sukulaiset kaukana ja lapset pieniä, Minea 5 vuotta ja Ellen 3.

– Meillä eletään kuukausi kerrallaan. Saamme tietää seuraavan kuukauden työvuorot viikkoa ennen kuukauden vaihtumista, ja sitten laadin taulukon niiden pohjalta, Koskinen kertoo.

Kumpikaan ei tee töitä millään tietyillä lennoilla, mutta elämää helpottaa se, että Olenius tekee vuoroja niin sanotussa perhepoliittisessa osa-aikaryhmässä. Se tarkoittaa sitä, että työtä on 90 tuntia kuukaudessa ja vain edestakaisilla Euroopan sisäisillä lennoilla.

– Tietokone arpoo työvuorot, mutta voimme toivoa tiettyjä päiviä vapaiksi ja vapaapäiviä on aina tietty määrä, Olenius sanoo.

– Minä lennän sekä Euroopan sisäisiä lentoja että kaukolentoja. Se tarkoittaa sitä, että voi olla 2–3 päivää töitä ja sen jälkeen taas pidempi vapaa. Se on aika rankkaa, mutta kun virkaikää tulee lisää, pääsen ehkä säännöllisempään rytmiin, kertoo Koskinen.

Ylästössä asuvan perheen tytöt ovat hoidossa Kilterin vuoropäiväkodissa Myyrmäessä. He menevät sinne silloin, kun vanhempien työvuorot niin vaativat, ennen hyvin varhaisia aamulentoja jo edellisenä iltana.

– Lapset ovat aina olleet tosi reippaita. Koskaan ei ole tarvinnut jättää heitä pahoilla mielin hoitoon, Eija Olenius vakuuttaa.

Kilterin päiväkoti on Länsi-Vantaan päiväkodeista ainoa, joka tarjoaa hoitoa myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Siellä käy hoidossa 120–140 lasta, ja heidän hoitoaikansa räätälöidään vanhempien työaikojen mukaan.

– Minulla on sellainen tuntuma, että suurin osa vanhemmista on töissä kaupan alalla tai hoitoalalla, päiväkodinjohtaja Pirjo Pohjasniemi kertoo.

Kilterin päiväkodissa pyritään siihen, että lapsen päivärytmi säilyisi mahdollisimman säännöllisenä vanhempien vuorotyöstä huolimatta. Kun päivällä hoidossa olleet ovat lähteneet, on kello 17 päivällisaika. Sen jäl-

keen on lukuhetki. Se, mitä sen jälkeen tehdään, riippuu esimerkiksi lasten vireystasosta.

– Joskus se voi olla sohvalla köllöttelyä, joskus askartelua tai pelailua. Varsinkin kesällä, kun on valoisaa, ulkoillaan illallakin. Kello 19.30 syödään iltapala, ja sen jälkeen on iltapesut ja nukkumaanmeno, Pohjasniemi luettelee.

Eija Olenius ja Kimmo Koskinen pyrkivät huomioimaan päiväkodin aikataulut viedessään lapset hoitoon, mutta kotona tietyistä rutiineista ei voi pitää minuutintarkasti kiinni.

– Lasten ruokailu- ja nukkumaanmenoajoissa joudutaan joustamaan, Olenius sanoo.

– Välillä, kun naapurin lapset ovat jo ulkona tai heillä on lounasaika, meillä ollaan vielä pyjamat päällä.

Vuorotyötä tekevien on vaikea kuvitella elämää, jossa oltaisiin töissä joka arkipäivä kahdeksasta neljään ja viikonloput ja juhlapyhät olisivat aina vapaat. Vaihtelevuudessa on oma viehätyksensä.

– Olen toiselta ammatiltani sairaanhoitaja ja tottunut vuorotyöhön. Arkivapaat ovat ihania, Eija Olenius kertoo.

Hän kuitenkin myöntää, että työskennellessään sairaanhoitajana ennen omien lasten syntymää, hän tunsi joskus sääliä ajatellessaan työkaverin lapsia, jotka vietiin yöksi hoitoon. Mieli kuitenkin muuttui, kun hän huomasi, että lapset viihtyvät hoidossa vuorokaudenajasta riippumatta ja vuoropäiväkodissa saa hyvää hoitoa.

Eija Olenius ja Kimmo Koskinen näkevät epäsäännöllisyydessä etuja. Ensinnäkin heidän lapsensa ovat hoidossa vähemmän kuin monet säännöllistä työaikaa tekevien lapset, vain noin 12 päivänä kuukaudessa.

Esimerkiksi tyttöjen luisteluharjoituksiin vieminen ei ole ongelma, sillä usein jompikumpi vanhemmista on iltapäivällä kotona.

Huono puoli epäsäännöllisyydessä on se, että kaikki perheenjäsenet ovat harvoin samaan aikaan samassa paikassa. Silloin kun näin on, Olenius-Koskisen

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Koskaan ei ole tarvinnut jättää lapsia pahoilla mielin hoitoon.” ei välttämättä ole kotona, mutta lapsi ei voi olla koulussa eikä iltapäivähoidossa. Silloin edessä on todennäköisesti au pairin palkkaaminen.

Eija Olenius tuo Minean ja Ellenin hoitoon Kilterin päiväkotiin Myyrmäkeen. Välillä lapset ovat päiväkodissa yötäkin.

elämää perhe menee kaupungille, mökille tai isovanhempien luokse.

Tai sitten vaan ollaan kotona ja nukutaan pitkään.

– Sosiaalinen elämä on aika vaikeaa, kun on niin epäsäännölliset työajat. Kun kaverit soittavat ja kysyvät, koska nähtäisiin, on vaikea sanoa mitään tarkkaa, Olenius toteaa.

Epäsäännöllisyys vaikuttaa myös lasten kaverisuhteisiin. He eivät näe joka kerta hoidossa samoja kavereita, mutta onneksi kavereita saa myös naapuruston lapsista ja harrastuksista. Myös yllättävät menot ovat hankalia, kun sukulaisetkin ovat kaukana.

– Välillä on sellaisia tilanteita, että tarvitsisi lapsenvahtia muutamaksi tunniksi. Olemme ratkaisseet asian siten, että lapset kulkevat mukana kaikkialle.

He tulevat mukaan vaikka hammaslääkärille tai kampaajalle, Eija Olenius sanoo.

Yksi huolenaihe on se, miten arki sujuu sitten, kun Minea aloittaa koulun. Vuorokauteen jää todennäköisesti ajanjaksoja, jolloin kumpikaan vanhemmista

Kilterin päiväkodissa lähes kaikki työntekijät ovat päättäneet työpäivän kello 22:een mennessä. Paikalle jää vain yöhoitaja, joka on tullut töihin kello 19.30. Tavoitteena on, ettei lapsia haeta kello 12–14, jolloin on päivälevon aika, eikä kello 22–05. Öisin on päiväkodissa rauhallista.

– Toki välillä joltakin lapselta on pupu kateissa tai tulee pissahätä, mutta pääsääntöisesti lapset nukkuvat hoidossa hyvin, päiväkodinjohtaja Pirjo Pohjasniemi sanoo.

Se, miten vuorohoidossa oleminen vaikuttaa lapseen, riippuu lapsesta. Joillekin on samantekevää, mihin aikaan vuorokaudesta he ovat hoidossa, toiset taas voivat olla levottomia erityisesti siksi, että elämä on niin epäsäännöllistä.

– Niille lapsille, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussa ja oppimisessa, saattaa olla parempi olla hoidossa normaaliin päivähoitoaikaan, Pohjasniemi arvioi.

Minea ja Ellen Oleniuksen yöt päiväkodissa sujuvat samoin kuin kotona.

– Tytöt ovat onneksi tulleet Eijaan ja nukkuvat hyvin milloin ja missä vaan, Kimmo Koskinen toteaa. 1

Päiväkodit palvelevat myös iltaisin ja öisin • Epäsäännöllistä työaikaa tekevistä suomalaisista iso osa on alle 35-vuotiaita naisia.

• Noin kolmannes epäsäännöllistä työaikaa tekevistä on kokenut lastenhoidon järjestämisen vaikeaksi. Toisaalta valtaosa kokee, että lapsi viihtyy hoidossa.

• Vantaalla kunnallisissa vuoropäiväkodeissa on 745 lasta. Iltahoitoa tarjoaa 5 päiväkotia, ympärivuorokautista hoitoa 3.

• Ilta- ja yöhoidossa olevien lasten määrä on pääkaupunkiseudulla pysynyt melko samana pitkään, vaikka muun muassa kaupan aukioloaikojen vapauttamisen arveltiin lisäävän vuoropäiväkotien tarvetta.

Lähteet: Perheet 24/7 -tutkimusprojekti, Anneli Miettinen ja Anna Rotkirch: Yhteistä aikaa etsimässä: Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla (Väestöliitto 2012) sekä Vantaan kaupunki.

Iwona Kiuru, 34, luki lapsena muumikirjoja puolaksi 95%

5%

Puolalainen

Vantaalainen

Olen kotoisin Bytówista Pohjois-Puolasta.

Asuin siellä kahdessa eri kodissa. Pikkusiskoni syntymän jälkeen perheemme muutti mummini luo. Lukion jälkeen aloitin suomen kielen opinnot yliopistossa Poznánissa.

Kolmantena opiskeluvuonna olin opiskelijavaihdossa Suomessa. Asuin Espoossa Haukilahdessa perheessä, jossa olin jo aikaisemmin ollut hoitamassa lapsia. Vaihto-opiskeluvuoden jälkeen palasin Puolaan. Kohtasin suomalaisen mieheni chatissa. Tapasimme, kun olin Suomessa keräämässä aineistoa opinnäytetyöhöni. Tuttavuutemme muuttui seurusteluksi, kun mies tuli käymään Puolassa.

Muutin Suomeen vuonna 2007 seurusteltuamme kolme vuotta. Asuimme pari vuotta Pasilassa, mistä muutimme Myyrmäkeen.

Tyttäremme on nyt 2-vuotias. Teen käännöstöitä ja opetan suomea maahanmuuttajille.

Pidän blogia, jossa kirjoitan puolaksi suomalaisista lasten- ja nuortenkirjoista.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi kirkko haluaa auttaa kirjeitse?

Kirkko on lanseerannut uuden auttamismuodon, Palvelevan kirjeen eli mahdollisuuden saada keskusteluapua kirjeitse. Mallia on otettu Saksan luterilaisesta kirkosta, sillä Saksassa kirjepalvelu on toiminut jo jonkin aikaa. Miksi tällainen palvelu sähköisen viestinnän aikakautena, kirkon keskusteluapua koordinoiva asiantuntija Titi Gävert?

– Tämä auttamismuoto tulee muunlaisen keskusteluavun rinnalle, meillähän on olemassa Palveleva puhelin, Palveleva netti ja Palveleva chat. Kirje tarjoaa mahdollisuuden verkkaisempaan keskusteluun ja pysähtymiseen.

Onko käsin kirjoittamisesta sitten apua, jos elämässä on murheita?

saaneet tehtävään koulutuksen ja saavat työnohjausta. He ovat valmiita vastaamaan monenlaisiin elämänkirjoa koskeviin kysymyksiin. Työssä on samat periaatteet kuin muussakin auttamistyössä eli kirjeet ovat luottamuksellisia ja päivystäjillä on vaitiolovelvollisuus. He eivät edes saa tietoonsa avuntarvitsijan nimeä tai osoitetta.

Kuinka pian kirjeisiin saa vastauksen?

– Kyllä siitä on iso apu. Ainakin se keventää möykkyjä elämässä ja auttaa jäsentämään asioita ja löytämään ratkaisuja. Voi löytää uusia näkökulmia. On lisäksi eri asia kirjoittaa käsin kuin koneella.

Käsin kirjoittamisella on todettu olevan vaikutuksia tunne-elämään.

– Lupaamme vastata parin viikon sisällä, mutta joskus vastaus voi tulla muutamassa päivässäkin. Kirjeen kirjoittamiseen kuuluu tietty hidasrytmisyys.

Kuka kirjeisiin vastaa?

– Ajattelen niin, että eri ihmisille sopivat erilaiset auttamismuodot. Jotkut käsittelevät asioita viipyillen, jotkut nopeasti.

– Päivystäjät ovat samoja kuin Palvelevassa puhelimessa, netissä ja chatissa.

He ovat eri alojen asiantuntijoita, kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka ovat

Kenen kannattaa hakea kirjeapua? Voisi kuvitella, että akuutissa ongelmatilanteessa kirje on hidas keino saada apua.

Hanna Antila

10

Kuin kuka tahansa meistä Tällaisia me olemme. Yksi pettää, toinen kääntää selkänsä ja kolmas ei pysty luottamaan – Juudas, Pietari ja Tuomas. teksti Kaisa Halonen

Tapaus 1: Juudas Uudessa testamentissa on yksi roisto yli muiden: Juudas Iskariot, Jeesuksen opetuslapsi, joka luovutti mestarinsa vangittavaksi 30 hopearahasta. Mies, josta Jeesus sanoi: ”Sille ihmiselle olisi parempi, ettei hän olisi syntynytkään”.

Raamatuntutkija Outi Lehtipuu ehdottaa, että Juudasta voisi katsoa toisinkin.

– Hänen roolinsa pelastushistoriassa oli välttämätön. Hän toteuttaa Jumalan suunnitelmaa.

Ilman Juudasta Jeesusta ei olisi vangittu eikä ristiinnaulittu, eikä hän olisi sovittanut meidän syntejämme.

Juudaksen motiiveista ei evankeliumeissa kerrota mitään. 30 hopearahaa oli tuolloin suuri summa, mutta ahneus tuskin riittää selitykseksi. Vai oliko Juudas pahojen voimien välikappale? Sellaisena hänet esitetään Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeissa, joissa sa-

Caravaggio: Kristuksen vangitseminen. 1598.

notaan Saatanan menneen häneen.

Niin tai näin, Lehtipuu muistuttaa, että Juudaksen pään sisään me emme pääse. Kirjailijat kyllä ovat sitä yrittäneet. Nikos Kazantzakisin Viimeisessä kiusauksessa Juudas pettyy Jeesuksen saamattomuuteen. Hän tajuaa, että Jeesuksen on kuoltava, jotta hänen asiansa etenisi, ja järjestää siksi Jeesuksen vangitsemisen.

Outi Lehtipuun mukaan on mielenkiintoista, kuinka Juudaksen hahmo muuttuu ajan kuluessa: mitä uudempi evankeliumi on, sitä synkempi ja kielteisempi kuva Juudaksesta annetaan.

Vanhimmassa eli Markuksen evankeliumissa kerrotaan Juudaksen kavaltaneen Jeesuksen.

Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, että Saatana meni Juudakseen. Johanneksen evanke-

liumissa, joka on evankeliumeista nuorin, Juudaksesta on tehty myös varas, joka vei rahaa haltuunsa uskotusta yhteisestä kukkarosta.

Juudaksen kuolemasta on Uudessa testamentissa kaksi eri kertomusta. Yhteistä niille on se, että petturin loppu oli kammottava. Matteuksen mukaan Juudas hirttäytyi. Apostolien teoissa puolestaan Juudaksen kerrotaan syöksyneen päistikkaa alas, niin että hänen vatsansa halkesi ja sisälmykset pursuivat ulos. Tällä tarkoitetaan ilmeisesti itsemurhaa.

Raamatun ulkopuolelta löytyy kolmas versio, joka on peräisin toisella vuosisadalla eläneeltä Hierapoliin piispalta Papiaalta. Hän kertoo Juudaksen paisuneen muodottomaksi ja kärsineen lopulta tuskallisen kuoleman.

– Kaikkiin näihin kertomuksiin sisältyy ajatus, että hurskai-

den vainoajille ja uskosta luopuneille käy huonosti, Lehtipuu sanoo.

Vielä julmaa kuolemaakin kauheampi on teosta seurannut ikuinen rangaistus: helvetti. Lehtipuun mukaan varhaisissa helvetin kuvauksissa Juudaksen kohtalo oli niitä pahimpia.

Esimerkiksi Danten Jumalaisessa näytelmässä Juudaksen paikka on helvetin pohjalla, pää Saatanan suussa.

Vai oliko Juudas kavaltaja ollenkaan?

– Kreikan verbi, joka on suomennettu kavaltamiseksi, tarkoittaa oikeastaan haltuun antamista tai luovuttamista. Juudas ei ehkä ansaitse kavaltajan titteliä. Ainakaan se, että hänestä on myöhemmissä evankeliumeissa tehty Saatanan kätyri, ei tee hänelle oikeutta, sanoo Ystävyyden Majatalon isäntä Daniel Nylund.

Hän on tutkinut evankeliumeja ranskalaisen filosofin René Girardin syntipukkiteorian valossa. Girardin mukaan ihmisyhteisöt pyrkivät hallitsemaan keskinäisen kilpailun herättämää vihamielisyyttä kanavoimalla väkivallan yhteen sijaisuhriin eli syntipukkiin. Myös Jeesus kuoli tällaisen pyhitetyn väkivallan uhrina, mutta hänen kuolemansa oli tarkoitus paljastaa syntipukkimekanismi ja tehdä se tarpeettomaksi.

Nylundia ei kiinnosta Juudaksen mahdollisten motiivien pohtiminen.

– Jeesuksen kohtalon kannalta Juudaksen rooli on aika mitätön.

Jeesuksen pidätys ei ollut yhdestä kavaltajasta kiinni. Jeesuksen kohtalo oli tehnyt tuloaan jo jonkin aikaa. Sen toteuttaisivat kunnon kansalaiset ja kunnian miehet yhdessä nöyrien alaisten kanssa, Nylund sanoo.

Hän muistuttaa, että Jeesus suostui kaikkien syntipukiksi,

jotta kenestäkään ei enää tehtäisi sellaista. Ei edes Juudaksesta.

Viimeisellä aterialla Jeesus näki jokaisessa opetuslapsessaan potentiaalisen kavaltajan.

– ”Yksi teistä” tarkoittaa samaa kuin ”kuka tahansa teistä”.

Luulen Jeesuksen toivoneen, että kukin opetuslapsista tunnistaisi itsessään mahdollisen petturin, jotta ei jälkeenpäin tuomitsisi Juudasta liian ankarasti.

Myöhemmin illalla Jeesus sanoi sen, mitä kukaan ei halunnut itsestään uskoa: ”Te kaikki luovutte minusta”.

Nylund katsoo, että Juudas oli ensimmäinen, joka julkisesti julisti Jeesuksen viattomaksi uhriksi. Sen hän teki tunnustamalla katuvansa ja yrittämällä perua tekonsa. Turhaan. Hän jäi yksin katumuksensa kanssa.

Nylundin mukaan on kauheaa tulla torjutuksi ja jäädä vaille toivoa anteeksiannosta silloin, kun vilpittömästi katuu.

– Juudas meni pois ja hirttäytyi. Sen yksinäisempää valintaa on vaikea kuvitella. Tappaessaan itsensä Juudas otti koko vastuun Jeesuksen kuolemasta itselleen.

– Niin, opetuslasten joukossa oli kavaltaja, kieltäjä ja epäilijä. Kaikki nämä luonteenpiir-

11

Caravaggio: Pietari kieltää Jeesuksen. 1609–10.

”Tappaessaan itsensä Juudas otti koko vastuun Jeesuksen kuolemasta itselleen.”

Daniel Nylund

teet löytyvät jokaisesta meistä, sanoo psykoanalyytikko Martti Ajo. Hän on myös pappi ja Helsingin seurakuntayhtymän johtava perheneuvoja, ja on lupautunut tarkastelemaan opetuslapsia syvyyspsykologian näkökulmasta.

– Raamattua voi lukea monella tasolla, ja tämä on yksi, Ajo sanoo.

Hän voisi selittää Juudaksen toimintaa esimerkiksi kateudella.

– Ehkä siinä oli niin sanottua tuhoavaa kateutta, joka kohdistui sekä Jeesukseen että koko opetuslapsijoukkoon. Juudas oli tuntenut jäävänsä varjoon ja olevansa vähempiarvoinen kuin muut, Ajo sanoo.

Hän on joskus miettinyt ehtoolliskertomusta lukiessaan, ketkä ovat saaneet istua Jeesuksen lähellä ja missä Juudas on mahtanut istua.

– Opetuslasten miesporu-

kassa on voinut olla kova kilpailu siitä, kuka on ykkönen ja kuka saa eniten huomiota.

Syyllisyys Jeesuksen kavaltamisesta oli Juudakselle niin ahdistava ja raskas kokemus, että hän päätyi itsemurhaan.

– Mitä traumaattista hänen elämässään oli joskus tapahtunut? Jokin oli suistanut hänet pois raiteiltaan. Kun minuus uhkaa mennä pirstaleiksi, toinen menee psykoosiin, toinen taas näkee itsemurhan viimeisenä keinona pitää mieli kasassa.

Jos lähimpänsä pettänyt, itsemurhaa hautova ja epätoivoinen ihminen tulisi Ajon vastaanotolle, tärkeintä olisi, ettei häntä syyllistettäisi.

– Katse, kuunteleminen ja vaikeiden asioiden käsittely yhdessä, Ajo luettelee keinoja.

Kun Juudas kavaltaa Jeesuksen, hän kavaltaa Jumalan.

– Toisaalta ilman Juudaksen

tekoa Jeesus ei olisi päätynyt ristille. Ja ilman sitä ei ylösnousemustakaan olisi tapahtunut.

Juudas on siis keskeinen lenkki pääsiäisdraamassa, Ajo muistuttaa.

– Silti Juudaksesta on luotu varsin mustavalkoinen kuva. Tavallaan hän kantaa kollektiivista häpeää ja syyllisyyttä, niin sanottua siirtotaakkaa, ja on eräänlainen sijaiskärsijä.

Ajo lisää, että vaikka jokainen meistä on mahdollinen kavaltaja, meidän on helppo nähdä Juudas yksinomaan pahana.

– Mitä me silloin siirrämme ja projisoimme omasta pahuudestamme hänen kannettavakseen?

Teologit ovat pohtineet kautta aikojen sitäkin, saiko Juudas lopulta tekonsa anteeksi. Ajo uskoo, että sai.

– Minun on vaikea uskoa sellaiseen Jumalaan, joka ei antaisi anteeksi.

Tapaus 2: Pietari Jeesuksen kuolemaa edeltäneissä tapahtumissa kiinnittyy huomio toiseenkin opetuslapseen, Pietariin. Hän oli opetuslapsijoukon voimahahmo, josta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen tuli yksi alkuseurakunnan johtajista.

Kaikissa evankeliumeissa kerrotaan, kuinka Pietari vakuuttaa uskollisuuttaan Jeesukselle, mutta tosipaikan tullen kieltää edes tuntevansa häntä. Eikä vain kerran, vaan kolmesti.

Outi Lehtipuu huomauttaa, että samantapaista kerronnallista tehokeinoa käytetään myös monissa kansansaduissa.

– Perusjuonielementit ovat samat kaikissa evankeliumeissa. Eroja on siinä, kuinka monta kertaa kukko laulaa, ja siinä, ketkä Pietarilta kysyvät, onko hän Jeesuksen seuraaja.

Lehtipuu kehottaa tarkkailemaan sitä, kuinka kertomus Pietarista muuttuu yksityiskohtaisemmaksi, kun päästään Johanneksen evankeliumiin. Varhaisemmissa evankeliumeissa kerrotaan jonkun opetuslapsista sivaltaneen miekalla korvan ylipapin palvelijalta, mutta Johannes

tietää, että lyöjä oli Pietari, kyseessä oli oikea korva ja palvelijan nimi oli Malkos.

Kukon laulettua viimeisen kerran Pietari tajuaa, mitä hän on tehnyt, ja itkee.

– Se, miten Pietari toimii, on oikeastaan arkkityyppistä kuvitusta sananlaskuun ”ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Eikä Pietari ollut opetuslapsista ainoa, joka mokasi. Kertomus vain fokusoituu Pietariin: Pietarikaan ei onnistunut, muiltahan ei edes odotettu mitalia, Lehtipuu sanoo.

Hän huomauttaa, että evankeliumit eivät anna opetuslapsista kovin mairittelevaa kuvaa.

He kinaavat keskenään siitä, kuka heistä on suurin. Kun Jeesus rukoilee Getsemanessa ahdistuneena lähestyvästä kuolemastaan, opetuslapset nukahtavat.

Tilannetajua eivät osoita myöskään Sebedeuksen pojat Johannes ja Jaakob, jotka pyysivät parhaita paikkoja Jeesuksen viereltä juuri, kun Jeesus oli puhunut kärsimyksestään.

– Paikkojen varaaminen selittyy sillä, että monet varhaijatkuu »

12

”Ehkä se, että Pietari kykeni suremaan ja katumaan, auttoi hänet eteenpäin.”

Martti Ajo

set Jeesuksen seuraajat ajattelivat Jeesuksen julistaman Jumalan valtakunnan olevan maanpäällinen todellisuus. Jeesuksesta tulisi sen kunkku ja hänen seuraajansa muodostaisivat hovin, Lehtipuu kertoo.

– Varsinkin Markuksen evankeliumissa annetaan opetuslapsista aika negatiivinen kuva. He eivät ymmärrä mitään, ja Jeesus joutuu vähän väliä moittimaan heitä. Opetuslapset ovat pikkusieluisia, vähäuskoisia pelkureita. Taustalla voi nähdä teologisen ajatuksen, että kyse ei ole ihmisistä vaan Jumalasta. Jumalallista viestiä ei voi vaientaa, vaikka ihmiset mokaisivat.

Markuksen evankeliumin lopussa Pietari muistetaan taas.

– Kun Jeesus oli ylösnoussut, enkeli haudalla käskee naisten kertoa siitä myös Pietarille. Voi olla, että Pietari mainitaan erikseen, koska hän oli opetuslasten johtaja. Mutta sen voi nähdä myös niin, että siinä annetaan eräänlainen korjaava kokemus Pietarille, joka mokasi pahiten, Lehtipuu miettii.

Daniel Nylund näkee Pietarin ja Juudaksen muistuttavan toisiaan.

– Silti toisesta tulee seurakunnan peruskivi ja toisesta sylkykuppi.

Nylundin mukaan Pietarikin olisi petokseensa havahduttuaan voinut päätyä itsemurhaan. Hänet pelastaa Jeesuksen anteeksiantava katse.

– Jeesus ei kieltänyt Pietaria.

Vangittuna hän katsoi Pietaria rakastavasti. Siinä hetkessä maailmaan tunkeutui aivan uudenlainen tapa katsoa toista, Nylund kuvailee.

Se, että Pietari kielsi Jeesuksen, oli Nylundin mielestä sellainen raukkamainen teko, johon melkein kaikki joskus syyllistyvät. Kaikki eivät vain halua niitä muistaa. Pietari sen sijaan muisti, ja evankelistat kirjasivat sen jälkipolville.

– Pietarin tarina ei ole kertomisen arvoinen ainutlaatuisuu-

tensa, vaan arkisuutensa ja tavallisuutensa takia. Se on yleisinhimillinen peili.

Meissä jokaisessa asuu pieni pietari. Nylund muistuttaa, että kun me sosiaalisten paineiden takia kiellämme jonkun, me samalla kiellämme Jeesuksen, joka aina asettui uhrin puolelle.

Nylund lisää, että Pietarin kieltäminen ei alkanut nuotiolla ylipapin pihalla, vaan silloin, kun hän Jeesuksen edessä kielsi olevansa muiden opetuslasten kaltainen.

– Hän oli sen pauloissa, mitä nykyisin voisimme kutsua autonomisen yksilöllisyyden myytiksi.

– Kun Pietari sitten kielsi tuntevansa Jeesusta, hän oikeastaan puhui täysin totta. Hän ei todellakaan tuntenut Jeesusta, vaan ainoastaan oman unelmansa, suuren fantasian mahtavasta messiaasta.

Martti Ajo sanoo, että Pietari epäonnistui täydellisesti. Uhostaan huolimatta hän toimi kuin pelkuri. Oma minäkuva paljastui katteettomaksi ja myös toivo uudesta mahdollisuudesta kuoli Jeesuksen kuollessa.

– Pietarin maailma romahti. Siksi hänellä olisi voinut olla sama kohtalo kuin Juudaksella. Evankeliumeissa kerrotaan, kuinka Pietari itki. Ehkä juuri se, että hän kykeni suremaan ja katumaan, auttoi hänet eteenpäin, Ajo pohtii.

Myös hän muistaa Jeesuksen katsoneen Pietaria.

– Se on ollut hyvä katse. Se on pitänyt Pietarin mielen koossa tilanteessa, jossa hän on tajunnut tehneensä väärin.

Ajokin ottaa esiin Markuksen evankeliumin kohdan, jossa uutinen ylösnousemuksesta käsketään kertomaan myös Pietarille.

– Oliko Pietari erityisesti Jeesuksen mielessä? Katse ja mielessä pitäminen ovat terapeuttisia keinoja, sillä terapeutin tehtävä on välittää asiakkaalle kokemus nähdyksi tulemisesta ja kannatella häntä myös tapaamisten välillä, Ajo kertoo.

Tapaus 3: Tuomas Kaikki evankeliumit mainitsevat Tuomaan olleen yksi Jeesuksen opetuslapsista, mutta ainoastaan Johanneksen evankeliumissa hänellä on erityinen rooli. Kun muut opetuslapset kertovat hänelle nähneensä ylösnousseen Jeesuksen, Tuomas vastaa, ettei usko, jos ei näe naulanreikiä Jeesuksen käsissä ja saa koskettaa hänen haavojaan.

Vaikeus uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen on aiheena myös Luukkaan evankeliumissa. Siinä opetuslapset pelästyvät Jee-

suksen ilmestymistä ja luulevat häntä aaveeksi. Siksi Jeesus kehottaa heitä katsomaan ja koskettamaan itseään. Lehtipuun mukaan kertomus on taas yksi esimerkki siitä, kuinka Luukkaalla ja Johanneksella on paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka puuttuvat vanhimmista evankeliumeista.

– Nykylukijalle kertomus epäilevästä Tuomaasta antaa tarttumapintaa evankeliumin tapahtumiin. Julkisivun alta pilkahtaa inhimillinen piirre, Lehtipuu sanoo.

13

Caravaggio: Epäilevä Tuomas. 1602–03.

”Kyllä Jeesuskin diggaa Tuomasta. Epäile vain”, siteeraa Martti Ajo Juice Leskisen laulua. Tosielämän tuomaista, jotka suhtautuvat epäluuloisesti uuteen ja joiden on vaikea uskoa hyvään, voikin sitten olla työläämpi pitää.

Tuomaiden elämänpiiri uhkaa jäädä kapeaksi, kun mihinkään ei oikein pysty luottamaan.

– Usein taustalla on se, että jokin on joskus rikkonut tällaisen ihmisen luottamuksen. Hänellä ei ole varaa enää luottaa eikä uskoa hyvään, Ajo sanoo.

”Opetuslapset olivat pikkusieluisia, vähäuskoisia pelkureita.”

Outi Lehtipuu

– Hyvän vastaanottaminen voi olla joskus hyvinkin vaikeaa. On helpompaa tarrautua ongelmia ylläpitäviin asioihin. Se on usein terapiaprosessissakin haasteena: että ihminen suostuisi muutokseen ja pystyisi luopumaan ongelmistaan. Muutos pelottaa aina.

Ajon mukaan ongelmiin takertuminen voi olla myös vallankäyttöä. Ongelmilla saa itselleen huomiota ja huolenpitoa. Siksikin muutos koetaan uhkaavaksi.

Outi Lehtipuu muistuttaa, et-

tä meidän on mahdotonta tietää, mitä evankeliumeiden kirjoittajat tavoittelivat esimerkiksi kuvaamalla Pietarin pelkurina ja Tuomaan epäuskoisena.

– Jokainen lukee evankeliumeita omasta kokemuksestaan käsin. Me nykylukijat emme oi-

kein voi sulkea psykologisointia pois. Se on se tapa, jolla me Raamatun henkilöitäkin luemme.

Lehtipuun mielestä Uuden testamentin henkilöt ovat kuitenkin kaunokirjallisina hahmoina yksiulotteisia. Hän naurahtaa, että ainoa kokonainen henkilö on Jeesus, ja hänkin on liian hyvä ollakseen kovin mielenkiintoinen.

Muista tärkeistä henkilöistä, kuten juuri Pietarista tai Jeesuksen äidistä Mariasta, kerrotaan niin vähän, että lukija joutuu käyttämään mielikuvitustaan luodakseen heistä eheän kuvan. T

14

Taivaspaikka Pyhäpäivä

29.3.

Palmusunnuntaina alkaa Jeesuksen matka kohti kärsimystä ja kuolemaa.

”Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.”

(Jesaja 50:10)

Gurun opissa

Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Makarios Makarios on yksi kuuluisimmista Egyptin erämaahan vetäytyneistä hengellisistä ohjaajista. Hän syntyi noin vuonna 300, eli lähes koko elämänsä askeettina ja kuoli 90-vuotiaana.

Ennen kuin Makarioksesta tuli munkki, hän oli ollut kamelinajaja ja salakuljettaja. Kolmenkymmenen ikäisenä hän perusti luostarimaisen yhteisön Niilin länsipuoliseen erämaahan tiettömien taipaleiden taakse.

Sanoilla voi tehdä hyvää tai pahaa Älä päästä suustasi ihan mitä tahansa, neuvoo Munkki Makarios.

300-luvulla elänyt Makarios oli värikäs persoona. Ennen munkiksi ryhtymistään hän toimi kamelinajajana ja salakuljettajana. Hän kuljetti varastettua kalisalpietaria, jota käytettiin lasin valmistuksessa ja muumioinnissa.

Makarios ei peitellyt menneisyyttään. Tätä kuvastaa tarina, jota kerrottiin, kun hän oli jo kunnioitettu hengellinen johtaja. Kun joku luostarin veljistä lähestyi häntä ja näytti kunnioittavan ja pelkäävän häntä suurena ja pyhänä opettajana, hän vaikeni tyystin. Kun sen sijaan joku tuli hänen luokseen ja alkoi kysellä niistä ajoista, jolloin hän oli vielä kamelinajaja ja varas, Makarios alkoi iloisesti keskustella hänen kanssaan.

Ehkä nuoruuden kokemukset vaikuttivat siihen, että Makarioksesta kasvoi vuosien kuluessa opettaja, joka oli kuuluisa myötätuntoisesta ja armahtavasta suhtautumisestaan elämän kolhimiin. Hänen sanottiin olevan sokea ja kuuro toisten vioille ja puutteille.

Erämaan hiljaisuuden koulima Makarios tunsi sanojen voiman. Niillä voi parantaa ja niillä voi tuhota. Siksi piti olla tarkka siinä,

mitä päästi ulos suustaan. Pienessä yhteisössä juorut kulkivat nopeasti, eikä useinkaan ajateltu, mitä sanat voivat saada aikaan.

Sanojen voimasta kertoo seuraava tarina.

Yksi Makarioksen oppilaista kohtasi tiellä pakanallista uskoa tunnustavan papin ja vuodatti tämän päälle herjausten tulvan. Pappi suuttui tästä ja löylytti veljen henkihieveriin.

Myöhemmin Makarios kohtasi saman papin ja tervehti tätä ylen ystävällisesti. Mies vaikuttui Makarioksen tervehdyksestä niin paljon, että tahtoi ryhtyä tämän oppilaaksi.

Luostariveljet ihmettelivät, miten sellainen muutos oli mahdollinen. Makarios sanoi heille: ”Yksi paha sana voi muuttaa jopa hyvän pahaksi, kun taas yksi hyvä sana voi muuttaa jopa pahan hyväksi.”

Makarios oli sitä mieltä, että useimmiten olisi paras vaieta. Ainakin pitäisi osata erottaa hyödyttömät sanat hyvistä.

Hyvissäkään sanoissa ei pidä Makarioksen

Hyvän toivottamisen harjoitus • Hyvien sanojen ja myötätuntoisen puheen harjoittelun voi aloittaa pienestä.

Valitse yksi päivä, jona tietoisesti seuraat omaa käyttäytymistäsi.

• Havainnoi, keitä tervehdit päivän aikana ja miten teet sen. Kenelle sanot hyvää huomenta? Kenelle toivotat mukavaa päivää?

• Mitä sanot läheisillesi ensimmäiseksi? Miten kohtaat työtoverisi tai naapurisi?

• Kenelle sanot päivän aikana ystävällisen sanan ja ketä et huomaa lainkaan?

mukaan olla ylitsevuotava. Löysä juttelu saattaa kätkeä sisäänsä piikittelyä, toisen voittamista ja itsen korottamista. Rauhallinen ja rakentava keskustelu kutsuu paikalle enkelit, piikittelevä ja syyttävä puhe sikalauman, erämaaisät sanoivat.

Kerran Makarios päätti luostariveljien kokoontumisen sanomalla: ”Paetkaa veljeni!”

Kun joku kummasteli, mihin he voisivat paeta autiomaassa, Makarios nosti sormen huulilleen ja sanoi: ”Paetkaa tätä.” Sitten hän vaikeni ja meni kammioonsa. Hän taisi olla väsynyt joutavaan jutteluun.

Sisäinen rauha on yksi hyvän elämän edellytyksistä. Sitä voi harjoitella pitämällä kielensä kurissa. Se ei tarkoita sitä, että vaikenee kokonaan, vaan sitä, että kiinnittää huomiota siihen, miten puhuu toisille, ja näkee vaivaa löytääkseen myötätuntoisen tavan vastata toisen puheeseen.

Lauri Maarala

15

Seurakunnissa tapahtuu 26.3.–2.4.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina voit jättää numeroon soittopyynnön tai lähettää sähköpostia hakunilan.diakonia@ evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 tai 050 573 6391 Ryhmä yksinhuoltajille joka toinen torstai 26.3., 9.4., 16.4., 7.5. ja 4.6. klo 17–18.30. Lastenhoito järjestetty. Facebook-ryhmä ja blogi: Me pärjätään.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 10– 10.30. Riikka Jäntti.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.30.

Puuroperjantai klo 11–12. Ilmainen puurolounas.

Hiljaisuudessa valo -konsertti pe 27.3. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaat ja Anni Holma, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e.

Marttojen myyjäiset la 28.3. klo 10– 13.

Palmusunnuntain messu 29.3. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Tervetuloa virpomaan messun päätteeksi n. klo 10.50. Voit myös askar-

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15.

Perhekahvilaa ei ole ti 24.3.

Lapsikuoroja ei ole 1.4.

Perhekerho torstaisin klo 9–11. Perhekerhoa ei ole ti 24.3.

Kiirastorstain messu 2.4. klo 18. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kastettu Erin Olivia Helenius, Taavi Olavi Kristian Koskinen, Vili Elmeri Anton Kottila, Joona Henrik Kukkonen, Arttu Olavi Leinonen, Lianna Isabel Ovaskainen, Emilia Auroora Seppälä, Venla Mikaela Taavela.

Hautaan siunattu Alli Annikki Vesarto 81 v, Raili Sinikka Hämäläinen 77 v, Risto Juhani Hämäläinen 75 v, Jorma Uolevi August Tuominen 74 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Lähetysmyyjäisten leivontatalkoot la 28.3. klo 11–18. Leivomme yhdessä palmusunnuntain myyjäisiä varten.

Palmusunnuntain messu su 29.3. klo 10. Marianna Saartio-Itkonen, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Messun jälkeen tarjolla lounasta 5 eurolla. Myyjäisissä myynnissä leivonnaisia, kodin tekstiilejä ja pääsiäiskoristeita lähetystyön hyväksi.

Johannes-passio ma 30.3. klo 19.

Evankelistan roolissa näyttelijä Eeva-Maija Haukinen. Hämeenkylän kamarikuoro, basso Jari Parviainen, sopraano Maria Sirén, altto Sanna Mansikkaniemi ja soitinyhtye.

Muusikoita johtaa Hannu Lehtikangas. Ohjelma 10 euroa.

Matkalla Jerusalemiin ti 31.3. klo 19.

Matkaamme yhdessä kohti pääsiäistä kirkon taideteosten mukana. Luvassa on kuvia, musiikkia, sanoja ja rukousta. Illan vetäjinä ovat Kersti ja Jaakko Rantasalo.

Hiljaisen viikon messu nuorille ke 1.4. klo 19. Nuorten toteuttama, kaikille avoin messu.

Kiirastorstain iltapäivän messu to 2.4. klo 14. Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kiirastorstain iltamessu to 2.4. klo 18. Marianna Saartio-Itkonen, Kat-

ja-Maaria Vilén ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kevään silmuja – Taidepaja perheille la 11.4. ja la 18.4. klo 12–14.30 nuortentilassa. Tekstiilitaiteilija Annukka Mikkolan ohjaamissa taidepajoissa suunnitellaan ja toteutetaan kangastaidetta käyttöesineille. Ota mukaan painatusmateriaaliksi vaikkapa tyynyliina tai kangaskassi. Pajat ovat samansisältöisiä. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 31.3. mennessä.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 21.4. klo 18. Kirjana Pentti Haanpään Noitaympyrä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 1.4. klo 14–16. Eduskuntavaalien vaalikoneet.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 2.4. klo 11.

Vieraana SLEY:n piirivastaava Tapio Kiviranta.

Muualla

Senioreiden kevätretki ti 5.5. Lopel-

le. Bussi lähtee Askistosta klo 7.45 kiertäen Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan kautta. Tutustumiskohteita ovat Lopen kirkko, Leppäniemen kartanon Kartanoputiikki Punainen Tupa, Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja, jossa nautimme lounaan ja Suomen lasimuseo Riihimäellä.

Retken hinta on 58 euroa. Ilmoittaudu 16.4. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Silja Alisa Holm, Lumo Aatos Voima Villstedt, Iina Sofia Lindroos, Samuel Eino Edvard Saastamoinen, Alma Kaarina Suojärvi.

Avioliittoon kuulutettu Viena Sara Marita Hanhisuanto ja Heikki Urho Ilmari Vidgren.

Hautaan siunattu Jorma Kalevi Venäläinen 67 v, Teuvo Uljas Poikela 74 v, Irja Maria Eriksson 95 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. To 2.4. avoinna klo 14 asti. Korson.seurakunta@evl. fi.www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560. Lisätietoja säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 26.3. klo 13 seurakuntasalissa. Ohjelmasta vastaa Korson komeetat.

Pyhät Pyyhältäjät to 26.3. klo 16.30 lähtö kirkon parkkipaikalta. Tule mukaan hölkkäporukkaan kohottamaan kuntoa. Lenkeille osallistuminen ei edellytä aikaisempaa hölkkäkokemusta, vaan voit lähteä haastamaan itseäsi. Lenkin pituus n. 6 km.

Miesten saunailta to 26.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Pääsiäisgospel! -projektikuoron harjoitukset to 26.3. klo 18-20 seurakuntasalissa. Kuoro osallistuu toisen pääsiäispäivän messuun, joka pidetään Korson kirkossa 6.4. klo 15.

Ohjelmistossa on iloisia lauluja bändin säestyksellä liittyen messuteksteihin. Ilmoittautumiset: airi.saloniemi@evl.fi tai p. 050 310 7493.

Laulajilta edellytetään kokemusta kuorolaulusta ja sitoutumista harjoituksiin.

Hommissa

Retkenjohtaja Maaret Hirvensalo ”Toimin Tikkurilan seurakunnassa varhaiskasvatussihteerinä.

Työhöni kuuluu lastenohjaajien mentorointia, pyhäkoulutyön suunnittelua ja kirkkohetkien järjestämistä päiväkotiryhmille sekä perheille tarkoitettujen retkien ja leirien suunnittelua ja vetämistä.

Pitkäperjantaina lähdemme tilausbussilla perheretkelle Tikkurilan kirkolta Lohjalle. Osallistumme Vivamon Raamattukylässä järjestettävälle Ihmisen Poika -pääsiäisvaellukselle. Kun saavumme Vivamoon, syömme ensin lounaan.

Vaellamme ulkona erilaisia polkuja ja pieniä teitä pitkin. Lastenvaunuja ja -rattaita pystyy työntämään siellä ihan hyvin.

Puolentoista tunnin pääsiäisvaellus sopii kaikenikäisille, mutta ehkä vähän vanhemmat, noin viisivuotiaasta ylöspäin, ovat siitä enemmän kiinnostuneita. Vaelluksella nähtävät esitykset ovat vaikuttavia, kun on pääsiäisen tapahtumista kyse. Pysähdymme muun muassa Jeesuksen viimeisellä aterialla, Golgatalla ja tyhjällä haudalla.

Olemme tehneet näitä retkiä aiemminkin ja vanhemmat ovat tykänneet siitä, että raamatunkertomukset tulevat Vivamon esityksissä niin elävästi esille.

Vaellus toteutuu satoi tai paistoi – eli sään mukaista varustusta toivotaan.”

Nina Riutta

Perheretki pitkäperjantaina 3.4. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Lähtö klo 10.30 Tikkurilan kirkon edestä. Aikuiset 15 e ja lapset 5 e. Hintaan sisältyy bussikyyti, lounas ja ohjelma. Ilmoittautumiset maaret. hirvensalo@evl.fi tai p.

050 572 2811.

Tuliryhmä Taikatulet yhdistää tanssin ja tulenkäytön.

Earth Hour Myyrmäessä ja Tikkurilassa Earth Houria vietetään taas valoja sammuttamalla la 28.3. klo 20.30–21.30. Vantaan seurakuntien ja kaupungin yhteistyössä järjestämää tapahtumaa vietetään Myyrmäen Paalutorilla ja Tikkurilan uudella torilla kaupungintalon vieressä. Molemmilla toreilla nähdään tulishow, jonka jälkeen on kynttilähartaus.

Myyrmäessä esiintyy Tuliryhmä Taikatulet ja Tikkurilassa Tulikansa. Valot sammutetaan seurakuntien kiinteistöistä, tapahtumapaikoilta ja niitä ympäröivistä rakennuksista.

Sini Pennanen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho kokoontuu perjantaisin klo 9–11.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Palmusunnuntain messu 29.3. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-ilta su klo 17– 19. Mitä armolahjat ovat? Heikki Hilvo. Kahvia, teetä ja sympatiaa.

Housebändinä nuorten yhtye Poikkipuut.

Matalan kynnyksen maanantai 30.3.

Ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien keskustelu- ja vertaistukiryhmä ma klo 15.

Pääsiäisen periodipyhäkoulu ma 30.3. klo 18–19 päiväkerhotilassa 2. krs.

Lähetyspiiri ma klo 18.30–20. Sinikka Savola vierailee.

Päiväraamattupiiri ti 31.3. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin.

Puuro- ja kahvilapäivät keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–14. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e / aik. ja 1,50 e / lapsi.

Hiljaisen viikon rukoushetki ke 1.4. klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään porukassa sukkia ja lapasia koululaisille. Langat saa kirkolta.

Elämä ja Usko -raamattuluento ke 1.4. klo 18.30. Kahdenkesken Jumalan kanssa. Hiljaisen viikon ehtoollishartaus. Harri Nurminen.

Kiirastorstain messu 2.4. klo 18. Reijo Liimatainen, Tuomo Kahenvirta, Kirsi Honkanen-Punkari.

rella oman virpomisoksan ja oppia uuden virpomislorun.

Hiljaisen viikon iltahetki ma 30.3. klo 18. Laulamassa Vivace-leidit Mia Makaroffin johdolla. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Peittopiiri kokoontuu tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 31.3. klo 13–14.30.

Pääsiäisaskartelua.

Hiljaisen viikon musiikkihartaus ti 31.3. klo 18. Musiikkia, runoja, rukousta ja raamatuntekstejä. Cecilia-kuoro, johtajana Heli Mikkelä.

Riikka Jäntti.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Kiirastorstain messu to 2.4. klo 19.

Seppo Suokunnas, Harri Nurminen, Riika Jäntti ja Osmo Palmu, kitara.

16

Seurakunnissa tapahtuu 26.3.–2.4.

Perhekerho pe 27.3. klo 9–11.30 lap-

si- ja perhetyön tiloissa.

Palmusunnuntain messu su 29.3. klo 10. Riikka Wikström, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahveilla Lähetyspiirin myyjäiset.

Pyhäkoulu su 29.3. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Hiljaisen viikon ahtikirkot ma 30.3. ja ti 31.3. klo 18. 30.3. Riikka Wikström ja Martti Sirviö. 31.3. Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen.

Kehitysvammaistyön pääsiäiskirkko ke 1.4. klo 10. Lisätietoja Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Leo Delibes: Messe Breve & Gabriel Fauré: Messe basse ke 1.4. klo 18 kirkossa. Anna Immonen, sopraano, Ursula Hynninen, mezzosopraano, Airi Saloniemi, urut. Vapaaehtoinen kolehtimaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Iltarukousryhmä ke 1.4. klo 18.40 kappelissa. Päivikki Telenius.

Kiirastorstain messu 2.4. klo 13.

Suunnattu erityisesti vanhemmalle väelle. Mari Liimatainen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Kiirastorstain messu 2.4. klo 18.

Mari Liimatainen, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi ja Jan Salminen, oboe.

Kulttuurit kohtaavat Korson kirkolla la 25.4. klo 10. Rania Nassar El Hihin ja Rania Choukairin johdolla opimme valmistamaan pitaleipää, viininlehtikääryleitä ja baba ganoush -munakoisotahnaa ja aterioimme päivän päätteeksi. Osallistumismaksu 5 euroa. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä kirkkoherranvirastoon.

PSYKOTERAPIAAN? Masennusta? Ahdistusta?

Kriisejä? Traumoja? Pelkoja?

Pakko-oireita? Unettomuutta?

Riippuvuuksia?

Muita työ- ja opiskelukykyyn tai sosiaalisen elämään vaikuttavia ongelmia?

Varaa aika psykoterapeutille

Toimipisteet Tapiontori 1 Espoo Malmin kauppatie 8 b Helsinki Tullikatu 6 Tampere

Varaa vastaanottoaika www.vastaamo.fi 044 4141 000, tuki@vastaamo.fi

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Keskusteluryhmä keskiviikkoisin 15.4.–20.5. klo 9.30. Tarkastelemme mielen hyvinvointiin ja voimavaroihin liittyviä asioita. Ryhmä on tarkoitettu sekä miehille että naisille.

Sitoutuminen jokaiseen kokoontumiskertaan on suositeltavaa. Ilmoittautuminen ja lisätietoja 13.4. mennessä diakoni Eija Kiilunen p. 050 599 9068 tai eija.kiilunen@evl.fi.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.3. klo 9–11.30.

Nupe – nuorten perjantai 5.–7.-luokkalaisille pe 27.3. klo 17.30–20.30.

Voit tulla pelailemaan tai oleilemaan, toisinaan myös yhteistä ohjattua toimintaa.

Muualla

Diakonian matka Viron kartanoi-

hin 27.–30.5. Lähtö klo 9.45 Korsosta ja paluu n. klo 21.30. Matkan hinta 2 hh:ssa 425 euroa ja 1 hh:ssa 485 euroa. Hintaan sisältyy laivamatkat, majoitus 2 yötä Sakadin kartanossa, yö neljän kuninkaan hotellissa Paidessa, 3 päivällistä, 3 kevytlounasta, iltaohjelma Sakadissa, bussikuljetus

koko matkan ajan, matkaopas ja ohjelma. Ilmoittautumiset 10.4. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat kodin pienaskareissa esim. huonekalujen siirtämisessä tai kokoamisessa, kattolampun vaihtamisessa, kohtuullisissa kevään pihatöissä tms. Apu on maksutonta. Lisätietoja: Eija Kiilunen p. 050 599 9068 tai eija.kiilunen@evl.fi.

Kastettu Rasmus Pekka Topias Pihlström, Sakari Otso Juhani Loikkanen, Lilia Iina Alanko, Otto Patrik Vilhelmi Pöyry, Pihla Kaarina Siviä Hautajoki, Jaakko Aleksi Solismaa, Minja Alexandra Lindfors, Neea Sofia Terttu Suorsa, Aino Eerika Jung, Pihla Eveliina Jung, Leo Onni Väinämö Luoma, Kasper Julius Härkä, Väinö Kalevi Pylväläinen, Emma Veera Siltakari.

Hautaan siunattu Lauri Johannes Turunen 92 v, Raili Tuulikki Ahola 82 v, Jaana Katriina Parviainen 52 v, Aki Antero Aalto 33 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot). rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E ja torstaisin klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Diakonian puhelinpäivystys päivystysaikoina p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.3. klo 12. Lounas 5 e. Vieraana Korson seurakunnasta eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Lasten oma jumalanpalvelus.

Kouluikäisten raamattukerho su 15.3. klo 10 messun aikana.

Messu su 29.3. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Lasten pääsiäisvaellus ma 30.3. klo 8.30–11. Kierrokset puolen tunnin välein.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tervetuloa saunomaan, jutustelemaan, laulamaan sekä maksuttomalle iltapalalle ja iltahartauteen.

Psykoterapeuttien päivystys 0600 555 444 2,40 €/min + pvm/mpm

Osallistu ilmaston puolesta!

Earth Hour 2015 Lauantaina 28.3. klo 20.30-20.50

Taikatulet-tulishow

Hyvän elämän verkkomedia

Myyrmäessä Paalutorilla, jossa myös Vantaankosken seurakunnan kynttilähartaus klo 21

Tulikansa-tulishow Tikkurilassa, Asematie 7 Tikkurilan seurakunnan kynttilähartaus klo 20.55

Klo 20–21.30 kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotto Paalutorilla

Kärsimystiellä – Hiljaisen viikon

iltakirkko ma 30.3. klo 19. ”Jeesus Getsemanessa”. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lasten pääsiäisvaellus ti 31.3. klo 8.30–11. Kierrokset puolen tunnin välein.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti E-ovesta.

Kärsimystiellä – Hiljaisen viikon iltakirkko ti 31.3. klo 19. ”Jeesus tutkittavana”. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lasten pääsiäisvaellus ke 1.4. klo 8.30–11. Kierrokset puolen tunnin välein.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Aikuisrippikoulu alkaa ke 1.4. klo 18. Aikuisille on omat tapansa käydä rippikoulua. Siinä otetaan huomioon jokaisen elämäntilanne. Aikataulut ja opiskelutavat ovat sovittavissa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 27.3. mennessä pastori Arto Nuutinen, p.

050 436 7712 tai arto.nuutinen@evl. fi. Jos aloituspäivämäärä ei käy sinulle, kysy muista vaihtoehdoista.

Kärsimystiellä – Hiljaisen viikon iltakirkko ke 1.4. klo 19. ”Jeesus tuomitaan”. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Lasten pääsiäisvaellus to 2.4. klo 8.30–11. Kierrokset puolen tunnin välein.

Torstain keskustelu- ja raamattupiiri 2.4. klo 13.

Kiirastorstain messu 2.4. klo 19. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä torstaisin klo 17.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11.

Kipuryhmä ti 31.3. klo 15. Miniretriitti kivun kanssa eläville.

Savityöpiiri keskiviikkoisin klo 12.

Naiset 50+ keskiviikkoisin klo 13.

Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä naisille.

Everyday English -keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 17.30.

Muualla

Ehtoollishartaus to 26.3. klo 14.30

Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Puutarhapiirin retki Korkeasaares-

17

Seurakunnissa tapahtuu 26.3.–2.4.

Armon ja rakkauden piiri Kirkkovuoden eri pyhäpäivinä seurataan Jeesuksen elämänvaiheita.

– Kiirastorstaina muistellaan Jeesuksen maallisen elämän viimeistä iltaa, kertoo hiippakuntadekaani ja pappi Reijo Liimatainen, joka toimittaa kiirastorstain messun kotiseurakuntansa Hakunilan kirkossa.

Kansanjoukot olivat innoissaan, kun Jeesus saapui Jerusalemiin. Mutta kun Jeesus ja hänen opetuslapsensa kokoontuivat illalla viimeiseksi jääneelle yhteiselle juhla-aterialleen, ilmassa leijui uhka.

– Usein meiltä jää huomaamatta, mikä olisi hyvä tapa toimia, kun pelottaa eniten.

Uhkan ja pelon keskellä tehdäänkin juhla yhdessä eikä paeta yksin kotiin.

Viimeinen ateria on ensimmäinen kristillinen ehtoollinen, ja samalla esikuva kaikille myöhemmille. Ehtoollista vietettiin nimenomaan kiirastorstaisin niinäkin aikoina, kun ehtoollinen ei ollut joka sunnuntainen asia niin kuin nykyään.

Jani Laukkanen

Kiirastorstaina Jeesus nautti viimeisen aterian.

Siitä sai alkunsa ehtoollisen vietto.

Reijo Liimatainen toimittaa kiirastorstain messun Hakunilan kirkossa.

Liimatainen yhdistää kasteen ja ehtoollisen toisiinsa: ehtoolliselle kutsutaan jokaista kastettua.

– Sillä, miten on tullut menestystä tai tappioita, onnistumisia tai epäonnistumisia, ei ole merkitystä. Kaikkia kutsutaan saman armon ja rakkauden piiriin, vakuuttaa Liimatainen.

– Minulle itselleni on tärkeää, että keskenään erimieliset ihmiset osallistuvat yhdessä ehtoolliselle. Jeesus on ehtoollisen isäntä ja jokaisen ystävä, keskinäisistä riidoista riippumatta. Se, että ihmiset osoittavat suhteensa Jeesukseen, yhdistää heitä.

Yhteydet kulkevat myös ajan ja elämän rajan yli.

– Alttarikaiteen puolikaari kertoo siitä, että näkyvän seurakunnan lisäksi ehtoollisella ovat mukana myös perille päässeet.

rana ennen kuin siirtyi Helsingin hiippakuntadekaaniksi viisi vuotta sitten.

– Työhöni kuuluu valmentaa papeiksi vihittäviä teologeja. Senkin takia on tärkeää, että minulla on henkilökohtainen säännöllinen linkki papin työhön.

Hiippakuntadekaanin työhön kuuluvat Helsingin hiippakunnan kaikki 33 seurakuntaa, mutta tehtävät ovat muuta kuin seurakuntapapin työtä. Ne liittyvät piispantarkastuksiin, kirkkoherrojen virkaanasettamisiin ja koulutukseen.

Liimatainen toimittaa messun Hakunilassa kaksi kertaa vuodessa. Hänellä on jonkin verran myös muita kirkollisia toimituksia.

– Istun myös mielelläni seurakuntalaisena penkissä, toteaa Liimatainen.

Hakunilan kirkko on Reijo Liimataiselle monella tavoin tuttu. Hän työskenteli seurakunnassa pitkään pappina ja kirkkoher-

Kiirastorstain messulle on Liimataisen mukaan Hakunilassa erityisen hyvät lähtökohdat. Kirkossa vietetään yleensä tors-

sa ti 31.3. Kokoontuminen Mustikkamaan puoleisella portilla klo 12.

Nalle-perheleiri 10.–12.4. Sammatin

Elämännokassa. Etusijalla ovat Rekolan alueella asuvat perheet. Leirin hinta on 80 e aikuisilta ja 40 e lapsilta, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan kuuluu majoitus, ateriat, sauna ja ohjelma sekä bussikuljetukset. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä Siru Rantaselle, p. 050 342 6155. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje laskun yhteydessä.

Kastettu

Silja Maria Julianna Hepo-oja, Jade Emilia Korpua, Leo Hermanni Niskanen.

Hautaan siunattu

Elma Serafia Tuovinen 88 v, Eino Matti Riikonen 66 v, Raija Anneli Härkönen 58 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret, Tiksin lapset ja perheet.

Twitter: @Tiksinsrk ja Instagram: @tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 11–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30, p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Leçons de Ténèbres – Jeremiaan valitus la 28.3. klo 19. Hiljaisen viikon musiikkia barokinajan Rans-

taisin viikkomessua.

– Viikkomessun järjestelyissä on mukana huomattava määrä nuoria. Yleensä heitä on tullut paljon myös kiirastorstain messuun, tietää Liimatainen.

– Kiirastorstai on monella tavalla erikoinen kirkkopyhä. Silloin kokoonnutaan kirkkoihin illalla. Messussa tehdään yhdessä paljon, eikä sitä selitetä sanoin.

Kiirastorstain messun lopussa kynttilät sammutetaan ja alttari riisutaan Hakunilassa ja monessa muussakin kirkossa.

– Kiirastorstain messussa toimii se, mitä kaipaan muihinkin jumalanpalveluksiin. On vuorovaikutusta ja toimintaa. Ei ole jakoa esiintyjiin ja yleisöön, Liimatainen sanoo.

Jokaista opetuslasta tarkoittava kynttilä tuodaan erikseen ja nimeltä mainiten kirkkosalin eteen. Niinpä messun lopussa ei tarvitse selitellä, että kaksitoista kynttilää tarkoittaa opetuslapsia.

kasta. Meri Metsomäki, sopraano, Jaakko Olkinuora, baritoni, Laura Ollberg-Ekman, cembalo, Maija Lampela, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Messu su 29.3. klo 12. Mirka Här-

könen, Satu Huttunen, Terje Kukk.

Mukana Laurin laulajat.

Club For Five: Hiljainen hetki su

29.3. klo 18. Akustinen laulumusiikin hetki virsien, hengellisten laulujen ja muun musiikin parissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

J. S. Bachin Johannes-passio ke 1.4.

klo 19.30. Teos toteutetaan osin lausuen. Lausujana näyttelijä Eeva-Maija Haukinen. Maria Sirén, sopraano, Sanna Mansikkaniemi, altto, Jari Parviainen, basso, Kaisa Suutela-Kuisma, urut. Hämeenkylän kamarikuoro ja soitinyhtye. Johtaa Hannu Lehtikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Juhla-ateria päättyy ikävästi. Yksi ystävistä kavaltaa Jeesuksen ja toiset pakenevat paikalta. Jeesus jää yksin pimeään.

Seurakuntalaiset alkavat laulaa virttä ”Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se”.

Ulla-Maija Vilmi

Kiirastorstain messut 2.4.

• Hakunilan kirkossa klo 18 • Hämeenkylän kirkossa klo 14 ja 18 • Kivistön kirkossa klo 20 • Korson kirkossa klo 13 ja 18 • Länsimäen kirkossa klo 19 • Myyrmäen kirkossa klo 14 ja 19 • Olotilassa Tikkurilassa klo 18 • Pyhän Laurin kirkossa klo 15, 18 (ruotsinkielinen) ja 19.30 • Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa klo 19 • Seutulan kappelissa klo 17 • St. Martinin kappelissa klo 19.30 ­(ruotsinkielinen)

Kiirastorstain ehtoolliskirkko

2.4. klo 15. Kristiina Kartano, Satu Huttunen, Samppa Laakso, Sanna Tuusa, Toomas Takala.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko 2.4. klo 19.30. Päivi Helén, Janne Silvast, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Tilaisuuden päätteeksi kirkko puetaan mustiin.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri

to 26.3. klo 18 viraston asiakastilassa, käynti A-rapun kautta.

Perhekerho pe 27.3. klo 9.30–11 vi-

rastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulu-

piiri la 28.3. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA.

Peltolan koulun auditorio Lummetie 27 B, käynti Valkoisenlähteentieltä Messu su 29.3. klo 10. Jaakko Hyttinen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yk-

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Maalauspiiri to 26.3. klo 14 rippikoululuokassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Työvälineinä akvarellit ja pastelliliidut. Seurakunta tarjoaa tarvittaessa maalaustarvikkeet. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 593 9214.

sen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

sinäisille ti 31.3. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Rukouspiiri ti 31.3. klo 19 Emmauk-

Aamurukouspiiri ke 1.4. klo 7 Em-

mauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Pääsiäispolku perheille ke 1.4. klo 10 virastotalon 2. krs:n kerhotilassa, Unikkotie 5 B. Polulla kuljetaan yhdessä pääsiäisen

18

Seurakunnissa tapahtuu 26.3.–2.4.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 27.3.–1.4. x.x.–x.x.

Club For Five esittää laulumusiikkia Pyhän Laurin kirkossa.

Perjantai 27.3.

• Hiljaisuudessa valo -konsertti klo 19 Länsimäen kirkossa. Hannu Holman lauluoppilaat ja Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Palmusunnuntain konsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Brevis Nova -kamarikuoro solisteineen. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauantai 28.3.

Maanantai 30.3.

• Leçons de Ténèbres – Jeremiaan valitus klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Musiikkia barokinajan Ranskasta. Meri Metsomäki, sopraano, Jaakko Olkinuora, baritoni, Laura Ollberg-Ekman, cembalo, Maija Lampela, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Johannes-passio klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Näyttelijä Eeva-Maija Haukinen, Hämeenkylän kamarikuoro, Jari Parviainen, basso, Maria Sirén, sopraano, Sanna Mansikkaniemi, altto, ja soitinyhtye. Ohjelma 10 e.

Sunnuntai 29.3.

• Hiljaisen viikon musiikkihartaus ti 31.3. klo 18. Cecilia-kuoro. Musiikkia, runoja, rukousta ja raamatun tekstejä.

Markku Mattila

• Club For Five: Hiljainen hetki klo 18 Pyhän Laurin kirkossa.

Akustista laulumusiikkia virsien, hengellisten laulujen ja muun musiikin parissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiviikko 1.4.

• Leo Delibes: Messe Breve & Gabriel Fauré: Messe basse -konsertti ke 1.4. klo 18 Korson kirkossa. Anna Immonen, sopraano, Ursula Hynninen, mezzosopraano, Airi Saloniemi, urut.

• Johannes-passio ke 1.4. klo 19.30 Pyhän Laurin kirkossa.

Näyttelijä Eeva-Maija Haukinen, Maria Sirén, sopraano, Sanna Mansikkaniemi, altto, Jari Parviainen, basso, Kaisa Suutela-Kuisma, urut, Hämeenkylän kamarikuoro ja soitinyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Luukas-passio ke 1.4. klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vantaan kamarikuoro solisteineen, Kari Jerkku, urut.

Riikka Juvonen

Eeva-Maija Haukinen lausuu Johannes-passiossa Hämeenkylän kirkossa ja Pyhän Laurin kirkossa.

Tiistai 31.3.

tapahtumissa kertojan kanssa. Kesto noin 30 min.

Naisten saunailta Betaniassa ke 1.4. klo 17.30. Unikkotie 5 aB, 5. krs.

Ylästön eläkeläiskerho ke 1.4. klo 12.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30– 15. Poikkeukselliset aukioloajat: ma 30.3. klo 10–14 ja kiirastorstaina 2.4. klo 9.30–14. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Myyjäiset tallinnalaisen Peetelin lastenkodin hyväksi ma 30.3. klo 10–14.

Sielun silmin -näyttely 30.3. saakka. Niki Paavolan Veda-maalauksia.

Eila Neuvosen öljyvärimaalauksia esillä 1.–24.4.

Kohti pääsiäisen iloa kauneimpien pääsiäisen virsien siivittämänä ke 1.4 klo 13. Päivi Helén, Terje Kukk.

Kansalaisinfo ke 1.4. klo 14.30. Sydänsairaanhoitaja Katri Poutala kertoo suolasta terveyden edistämisessä.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 27.3. klo 15.30. Samppa Laakso.

Hiljaisen viikon ahtivartti ma 30.3. klo 18. Jeesus Getsemanessa. Jaakko Hyttinen.

Hiljaisen viikon ahtivartti ti 31.3. klo 18. Jeesus tutkittavana. Päivi Helén, Terje Kukk.

Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 31.3. klo 18.15. Terje Kukk.

Hiljaisen viikon ahtivartti ke 1.4. klo 18. Jeesus tuomitaan. Kristiina Kartano.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko 2.4. klo 18. Veikko Karhumaa, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Kylväjän raamattupiiri ma 30.3. klo

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 26.3. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä, tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä ja Suomen Kuoro-opiston muskari pe 27.3. klo 9.30–14.

Naisten kuntojumppa pe 27.3. klo 18. Vapaaehtoinen maksu Naisten Pankin hyväksi. Jumppaa ohjaa pastori Päivi Helén. Oma jumppamatto mukaan.

Pyhäkoulu su 29.3. klo 11.

Naisten kuntojumppa ma 30.3. klo 18. Vapaaehtoinen maksu Naisten Pankin hyväksi. Jumppaa ohjaa pastori Päivi Helén. Oma jumppamatto mukaan.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Kansanlähetyspiiri to 26.3. klo 18.

Perhekerho pe 27.3. klo 9.30–11.

Rukouspiiri su 29.3. klo 18.30.

Pyhäkoulu su 29.3. klo 11.

Pääsiäispolku perheille ke 1.4. klo 10. Polulla kuljetaan yhdessä pääsiäisen tapahtumissa kertojan kanssa. Kesto noin 30 min.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 31.3. klo 8–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 27.3. klo 18.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 30.3. klo 13.30.

Kärsimystiellä Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa järjestetään kolme hiljaisen viikon iltakirkkoa. Pastori Vappu Olsbon ja kanttori Sirkku-Liisa Niemen luotsaamissa illoissa keskitytään Jeesuksen kärsimystiehen. Iltojen aiheet ovat: Jeesus Getsemanessa ma 30.3. klo 19, Jeesus tutkittavana ti 31.3. klo 19 ja Jeesus tuomitaan ke 1.4. klo 19. Keskiviikko-illassa on mukana myös Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Pääsiäisaskartelupaja perheille to 26.3. klo 17.30–19.30.

Raamattupiiri ti 31.3. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 26.3. klo 9.30–11.

Pääsiäisaskartelupaja perheille to 26.3. klo 17.30–19.30.

Pääsiäisaskartelua.

Arki-illan pyhäkoulu ke 1.4. klo 18.

Muualla

14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Runopiiri ti 31.3. klo 18 Tikkurilan kirjaston lastenosaston satuhuoneessa, 1. krs, Lummetie 4.

Perheretki Vivamon Raamattukylään Lohjalle pe 3.4. klo 10.30. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä. Vivamossa osallistutaan ulkona tapahtuvaan pääsiäisvaellukseen, jonka aikana nähdään näytelmä Ihmisen Poika.

Retken hinta aikuisilta 15 e ja lapsilta 5 e, sisältää bussikyydin, lounaan ja ohjelman. Ilmoittaumiset: p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Lähetystyön retki Vivamon Raamattukylään Lohjalle pe 3.4. klo 10.30. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä. Vivamossa osallistutaan ulkona tapahtuvaan pääsiäisvaellukseen, jonka aikana nähdään näytelmä Ihmisen Poika. Retken hinta 15 e, sisältää matkat ja esityksen. Kysy vapaita paikkoja Sirpa Jalokinokselta p. 050 414 7234.

Iloa isyyteen -ryhmä keskiviikkoisin 8.4.–27.5. klo 16–18 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa, Orvokkitie 16. Kahdeksan kokoontumiskertaa.

Tarkoitettu isille, joiden lapsi on neuvolaikäinen. Tule jakamaan kokemuksiasi isyydestä ja löytämään uudenlaisia keinoja kasvatukseen. Ilmoittautumiset 29.3. mennessä: tuula.lapvetelainen@evl.fi. Ryhmän vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja neuvolan perhetyöntekijä Arja Kirjonen. Lisätietoja: Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308 tai Arja Kirjonen p. 040 576 3556.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

Apua annetaan maksutta esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen ja kattolamppujen vaihtamiseen. Lisätietoja: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Unna-Maria Jokinen, Ella Sofia Niemi, Matilda Alma Sofia Malmivuori, Mindi Odessa Valtonen, Emil Onni Kristian Vacker, Elsa Maria Rainesto, Aava Viola Markkanen, Nea Emilia Christine Takkinen, Elli Noora Emilia Puustinen, Eeli Matias Jyrinki, Enni Saima Mirjam Kulmala, Eveliina Ilona Marianne Kotamäki, Eetu Viljami Terho, Sanni Iris Elovena Huhtala, Siiri Mila Maria Kauppinen, Sasu Ilmari Takko, Reino Antti Aleksanteri Laurila, Julian Aleron Van der Walt.

Hautaan siunattu Pentti Johannes Hautaniemi 91 v, Raija Ester Kyllikki Lairala 90 v, Eero Olavi Paananen 77 v, Rauha Adele Ilama 100 v, Aili Linnea Mäkelä 94 v, Elsi Irena Savenius 87 v, Pekka Ilmari Hasa 78 v, Raimo Vilho Juhani Sinisalo 73 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Ei päivystystä Martinristissä ma 30.3. ja to 2.4. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset: Martinristi

p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho to 26.3. klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Keskipäivän rukoushetki pe 27.3. klo 12–12.15 St. Martinin kappeli.

Palmusunnuntain perhemessu – Palm Sunday Family Mass su 29.3. klo 10. Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa ja Mark Saba, Sinikka Honkanen. Myyrmäen ja Kaivokselan päiväkerhot ja iltapäiväkerhot avustavat. Messu toteutetaan suomeksi ja englanniksi.

Palmusunnuntain konsertti su 29.3. klo 18.15. Brevis Nova -kamarikuoro solisteineen joht. Matti Rankala ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.3. klo 17.30–19.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Keskustelutilaisuus: Lähetystyön toimintaympäristö tänään ke 1.4. klo 17–19. Suomen Lähetysseuran vt. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson ja kotimaantyön johtaja Satu Kantola. Mukana Hannu Pöntinen, Mark Saba ja Maria Järviniitty. Kahvi- ja teetarjoilu.

Luukas-passio ke 1.4. klo 19. Jukka Kankaisen säveltämän Luukas-passion esittävät Vantaan kamarikuoro solisteineen sekä Kari Jerkku, urut.

Perheraamis to 2.4. klo 10.30–11.45.

Kiirastorstain messu to 2.4. klo 14.

Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Margit Helin, Sinikka Honkanen.

Kiirastorstain iltamessu to 2.4. klo 19. Hannu Pöntinen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Sinikka Honkanen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Soita ja laula -pyhäkoulu to 26.3. klo 17.30–19.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Rukouspiiri ti 31.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 31.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 1.4. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 2.4. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Soppamessu to 2.4. klo 10.30. Reija Vienola, Ritva Holma.

Kiirastorstain iltamessu to 2.4. klo 20. Antti Isopahkala, Eveliina Pulkkinen.

Hiljaisuuden päivä su 12.4. klo 12–18 ja iltamessu klo 18. Päivän aikana voi lukea kirjaa, mietiskellä hiljaisuuden polulla tai hiljentyä rukousalttarilla.

Ilm. viim. 10.4. pirkko.jarvinen@evl. fi tai tekstiviestillä p. 050 438 7858.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Palmusunnuntain kylämessu su 29.3. klo 12. Pirkko Järvinen, Sinikka Honkanen. Kartanopartio mukana.

Kiirastorstain iltamessu to 2.4. klo 17. Antti Isopahkala, Eveliina Pulkkinen.

19

Seurakunnissa tapahtuu 26.3.–2.4.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 26.3. klo 13–14.30.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien perhekerho perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Easter – Bible study in Family Café by Steve Berneking on Sun 29th March at 3 pm.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 1.4. klo 18-20 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 1.4. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 31.3. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11.

Muualla Earth Hour -tapahtuma la 28.3. klo 20.30 Myyrmäen Paalutorilla. Taikatulet-ryhmän tulishow, kynttilähartaus, vaarallisten jätteiden vastaanottopiste auki klo 20–21.30. Mukana Mark Saba, Margit Helin ja Vaskivuoren lukion kamarikuoro.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 tai 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Evert Kristian Valli, Niki Johannes Laukkonen, Ilona Lily Andersson, Jami Petteri Penttilä, Lilja Ellen

Falck, Sofia Silja Cecilia Oittinen.

Hautaan siunattu Liisa Helena Rinne 85 v, Helmi Perttunen 84 v, Liisa Lehtinen 81 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl. fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 29.3. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg. Konfirmanderna medverkar. Ta gärna med påskliljor, som välsignas i högmässan. Du kan sedan ge dem till någon som du vill göra glad.

Musikandakt ons 1.4. kl. 18. K. Andersson. Kajsa Dahlbäck, sopran, Niko Kumpuvaara, dragspel.

Skärtorsdagens nattvardsgång to 2.4. kl. 18. M. Fagerudd, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 29.3. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Skärtorsdagens nattvardsgång to 2.4. kl. 19.30. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Påskpyssel för hela familjen lö 28.3. kl. 10–13. Församlingens barnledare och hjälpledare finns på plats och hjälper dig. Material och servering bjuder församlingen på.

Ungdomskväll ons 1.4. kl. 19.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 Familjecafé må 30.3. kl. 9.30–12.

Andra utrymmen Veckomässa ons 1.4. kl. 8.30 i diakoniutrymme, Vallmovägen 5 A, 2:a vån.

ViAnda-kören övar ons 1.4. kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Barnens påskandakter: fre 27.3. kl.

9.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28, ti 31.3. kl. 9.30 i Håkansböle daghem, Galoppbrinken 5, och ons 1.4. kl. 9.30 i S:t Martins kapell, Strömfåravägen 1.

Döpta Erin Taimi Alina Ahola, Isabella Juliana Keskinen.

Döda Anita Berit Linnea Wikholm 82 år, Heddi Birgit Pennanen 85 år.

DIAKONIATYÖN MYYJÄISET Myyjäiset ma 30.3. klo 10–14 Tikku-

rilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sis. käynti Vehkapolun kävelykadulta.

Tuotto menee tallinnalaisen Peetelin lastenkodin hyväksi. Myyjäiskahvila. Keittoa n. klo 11 alkaen, arpajaiset, tavarakirppis ja leivonnaisia.

VAMMAISTYÖ Kehitysvammaisille Pääsiäiskirkko ke 1.4. klo 10 Korson

kirkossa. Mukana diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen ja kanttori.

Kirkkomusiikkipäivä la 11.4. klo 11– 15 Myyrmäen kirkossa. Hengellistä musiikkia eri aistien kautta. Päivän aikana mahdollisuus lounaaseen ja kahveihin. Ruokailun hinta 5 e / hlö.

Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 2.4. mennessä: Tiina Gröhn, p.

050 553 8486 tai tiina.grohn@evl.fi.

Näkövammaisille Käsityökerho ma 30.3. klo 16–18.30

Myyrinkodissa Ruukkukuja 5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Kaarina Haikara, p. 0500 106 610.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko

to 2.4. klo 14.30 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Kirkkokahvit.

Kirkkopäiväretki Kouvolaan la 23.5. Lähtö klo 8 Mikonkadun turistibussipysäkiltä Helsingistä. Paluu Mikonkadulle noin klo 21 mennessä. Ohjelmassa: EU-parlamentin varapuhemies Olli Rehn ja emerituspiispa Eero Huovinen keskustelevat elämästä, politiikasta ja uskosta.

KirkkoAreenalla näyttelijä Ville Haapasalo ja toimittaja Riku Rantala.

Hyvän tekemisen torilla hyväntekeväisyysjärjestöt esittelevät toimintaansa ja ilmaiskonsertissa Nordic Praise, Pekka Simojoki. Lisätietoja ja ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 14.4. mennessä, p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi. Retken hinta 45 e, oppaat 30 e, sisältää bussimatkat, kahvin ja sämpylän sekä päivän ohjelman.

Telinejakelu • Hakunilan kirjasto, aula, Kimokuja 5 • K-Supermarket Hämeenkylä, Ainontie 1 • K-Citymarket Vantaa Koivukylä, Ojalehdonkuja 1 • Lumon kirjasto, aula, Urpiaisentie 14 • Myyrmäki-talo, Myyrmäki

VIITTOMAKIELISILLE Lähetysaskartelupiiri ma 30.3. klo

12–15 Hermannin diakoniatalon 1. krs:n ryhmähuoneessa, Hämeentie 73, Helsinki. Ohjaajana Helene Rissanen.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

• Vantaa-info, Dixi, Tikkurila • K-Supermarket Yliveto, Tikkurila • Kartanonkosken Point, Hagelstamintie 1.

Lehteä on jaossa myös Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Länsimäen, Myyrmäen ja Rekolan kirkoissa sekä Tikkurilan kirkkoherranvirastossa.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena seurakuntien jäsentalouksiin.

Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi. Lehden voi tilata myös maksullisena hintaan 30 e/ vuosikerta.

Vartin retriitti

Ovikello soi palmusunnuntain aamuna. Kahden pienen noidan kasvot tuijottavat minua. ”Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, sinulle vitsa, minulle palkka”. Ojennan pääsiäismunat trulleille ja minulle annetaan koristeltu pajunoksa. Noidat edustavat pimeyden voimia, virpominen siunausta. Yksi lähde ja kaksi vettä? Noidat ovat läntistä perinnettä. Virpominen on tullut meille idän kirkosta.

Mietitään ensin virpomista. Jeesus otettiin vastaan palmunoksin. Virpoja ottaa lähimmäisen vastaan pajunoksin, palmujahan täällä ei kasva.

Lähimmäisessä nähdään Kristus. Jeesuksen kädet ovat siunaavat kädet. Virpojan kädet ja suu siunaavat: ”Tuoreeks, terveeks.” Virpomisessa virpoja ja virvottava kohtaavat Kristuksen toisessa ihmisessä. ”Eivät ne noin ajattele”, väität vastaan. Ei-

vät niin, mutta jos Jumalan työ onkin salattua, ei se tarkoita, että se olisi olematonta.

Entä trullit? Jeesus kulki ristintien aina kadotukseen asti: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Pitkäperjantain ja pääsiäisaamun välissä on pahuuden hetki, kuviteltu voitto. Ja perinteisesti noidat on liitetty kadotuksen joukkoihin.

Yksi keino vastustaa pelottavaa asiaa on tehdä siitä pilkkaa. Siksi pienen trullin viesti ei olekaan: ”Kuulun kadotuksen joukkioon”, vaan: ”En pelkää pahan valtaa!”

Palmusunnuntaina otetaan Jeesus vastaan: kansanjoukot Jerusalemin tiellä, seurakunta kirkossa, mutta myös siellä, missä siunataan ja otetaan siunausta vastaan.

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Kädet ja suu siunaavat

20 Palveluja tarjotaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi. p. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

KOTISIIVOUSTA

www.aratto.fi RE-sielunhoitoterapeutti ottaa vastaan Espoossa.

Ota rohkeasti yhteyttä. P. 045 8742 405

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

Hautauspalveluja

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenKOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

ASTIAT, LIINAT, JUHLA-APU www.vantaanastiavuokraamo.fi Niittytie 25

p. 050 331 4898 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Seurat

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

HERÄNNÄISSEURAT To 26.3. klo 18.30 seurat Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, kahvit klo 18.

To 26.3. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu-messu Kallion kirkossa.

Saarna Salla Ranta.

Pe 27.3. klo 14 seurat Vuosaaren Columbuksen katukappelissa.

Pe 27.03. klo 18 seurat, Vehkojan seurakuntakeskus, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

La 28.3. klo 18 Seurat Mikaelin kirkolla, Emännänpolku 1, Kontula.

Su 29.3. klo 16 Seuratuvalla Palmusunnuntain kahvikonsertti.

Herännäisnuorten kuoro ja Aukusti Arjas, kitara.

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

Via Crucis on Suomen suurin teatteriesitys. Se nähdään nyt Helsingissä 20. kerran.

TEKSTI EIRA SERKKOLA

I

lta pimenee Meritullintorilla. Seurakuntatalon jumppasaliin on kokoontunut kolmisenkymmentä ihmistä Via Crucis -näytelmän harjoituksiin.

Jeesus (Matti Leino) syö sämpylää. Pilatus (Satu Silvo) ottaa myös eväät esiin. Molemmat ammattinäyttelijät ovat tulleet harjoituksiin suoraan Tampereelta toisistaan tietämättä.

Ohjaaja Ville Saukkonen naurattaa porukkaa: – Istuin parturin tuolissa kappa päälläni ja mietin Pilatuksen asua. Sitten tajusin: tässähän se on, tämä kappa! Parturi lupasi sponssata sen meille, ja lähdin ulos kappa kainalossani.

Via Crucis on Suomen suurin teatteriesitys. Sitä on harjoiteltu helmikuusta asti kahdesti viikossa tässä salissa. Vasta kaksi päivää ennen pitkääperjantaita päästään oikeille esityspaikoille.

Uuden käsikirjoituksen tehnyt Vepe Hänninen pyysi projektia vetämään Ville Saukkosen, joka on ohjannut kymmeniä oopperoita.

– Olen nähnyt melkein kaikki aikaisemmat Via Crucikset.

Ihastuin heti tähän käsikirjoi-

Tapahtumia

Lestadiolainen UUSHERÄYS

PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

Getsem

Uudistuksen lähteille tapahtuma 28.-29.3.2015 Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B La 28.3. klo 14 Elämän veden lähteille klo 16.30 Lähde virtaa! klo 18 Syvyyden lähteillä – rukouksen ilta Su 29.3. klo 14 Lähde!

Mukana Marko Huhtala, Kerttu Nygrén ja Sirpa Bergman Musiikki ja ylistys: Tinja Halunen & co.

Kalajoen Kristillinen Opisto ja Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

www.kivituote.com

Terveydenhoitoa

Ostetaan KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne.

Hoivapalvelut Janoski Oy 040 737 4496 Jaana Kolehmainen

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Sari Gustafsson / Pekka Holmström/ Lehtikuva

p. (09) 756 8200

tukseen. Se on niin kiehtova ja moderni, että halusin ehdottomasti olla mukana, Saukkonen sanoo.

Tänä vuonna mukana on enemmän ammattinäyttelijöitä kuin koskaan. Se oli Saukkosen toive, ja hän on tehnyt miehityksen. Esityksen budjetti ei tosin ole kasvanut, joten vähän talkoohengellä he ovat hienosti lähteneet mukaan. Suurena teemana on sivustakatsojan pääsiäinen.

Ensimmäinen Via Crucis nähtiin Kruununhaan kaduilla pääsiäisenä 1996. Aloitteen teki liikkeenjohdon konsultti Jouko H. Nissinen, joka oli innostunut Andalusiassa näkemästään pääsiäiskulkueesta.

Myös Tuomiokirkkoseurakunnan silloinen kirkkoherra Mikko Heikka oli miettinyt kollegojen kanssa, miten kirkko voisi olla enemmän läsnä urbaanissa kaupunkitilassa.

Nissinen ja Heikka tapasivat maaherran uudenvuodenvastaanotolla vuonna 1994.

– Huomasimme, että olimme pohtineet samaa: miten Senaatintoria voisi hyödyntää kirkon sanoman elävöittämisessä? Ke-

21

manesta Golgatalle

Seuraavana vuonna Via Crucis oli osa Suomen 80-vuotisjuhlaohjelmaa. Mukana toteutuksessa oli peräti 600 ihmistä, muun muassa Cantores Minores -kuoro. Ylipappi Hannaksen osaan oli värvätty valtioneuvos Johannes Virolainen. Matti Fredi Siitonen oli mukana Juudaksena.

Pääsiäistapahtuma oli yleisömenestys: Ristin tiellä vaelsi 26 000 ihmistä, ja televisiosta sitä seurasi 720 000 ihmistä, eli melkein yhtä paljon kuin Salattuja elämiä nykyään.

Pääkaupungin Via Crucis oli syntynyt, mutta haki muotoaan.

– Mietimme, onko tapahtu-

ma luonteeltaan kuin Espanjan Semana Santa, vai roomalainen Stationes-tapahtuma, jossa pysähdyspaikoilla luetaan Raamattua ja rukoillaan. Vai muistuttaako se enemmän Oberammergaun kärsimysnäytelmää? Lopulta syntyi nykyinen kulkueen ja näytelmän yhdistelmä, Mikko Heikka kertoo.

Käsikirjoitus tilattiin runoilija Lauri Otonkoskelta.

Tekstin rakenne noudatti uskollisesti Raamatun pääsiäiskertomusta. Uusia tapahtumapaikkoja tai henkilöitä ei lisätty eikä siinä koukattu nykyaikaan.

Tulkinnat saivat syntyä katsojan päässä.

Jeesuksen rooliin kiinnitettiin näyttelijä Martti Suosalo.

Vuoden 1998 esityksestä muistetaan parhaiten Suosalon uhrautuva suoritus Jeesuksena. Hän nousi ristille lannevaatteessa.

– Sää oli kamala, tuuli ja oli pakkasta, ja Suosalo oli vähällä saada hypotermian Tuomiokirkon portailla. Nissinen vei hänet saunaansa sulamaan, kun asui Kruununhaassa, Heikka muistelee.

Myös näyttelijä Kai Lehtinen naulittiin ristille räntäsateessa vuonna 2001. Jeesuksen roolissa on nähty muitakin eturivin näyttelijöitä, muun muassa Tommi Korpela, Hannu Kivioja ja Jussi Lehtonen.

– Oli suuri yllätys, että taiteilijoita oli helppo saada mukaan.

Jeesuksen roolista tuli extreme-rooli.

Yleisön suosiokin yllätti tekijät.

Heli Sorjonen

miat ja mietteet naksahtivat yhteen, Heikka kertoo.

Tuumasta toimeen. Nissinen kirjoitti käsikirjoituksen ja pyysi Paavo Liskin ohjaajaksi. Heikka hankki suhteillaan projektille tukijoita. Alusta asti mukana olivat Helsingin kaupunki, seurakuntayhtymä ja lukuisat yritykset tuntuvalla panostuksella sekä Tuomiokirkkoseurakunta ja aktiivinen joukko harrastajanäyttelijöitä.

Ensimmäinen Via Crucis sisälsi kolmetoista kohtausta Ristin tieltä ja kesti lähes kolme tuntia. Sitä seurasi 15 000 katsojaa. Jeesusta esitti Kari-Kyösti Silvennoinen. Esiintymistä tällaisessa ruuhkassa ei ollut voitu harjoitella, ja yllätyksiä sattui: kadut tukkeutuivat ja mikit pettivät, joten moni vuorosana häipyi tuuleen. Kulkue eteni etuajassa ja päätyi Senaatintorille elämysjuhlaan.

Via Crucis päättyy Tuomiokirkon portaille.

– Via Cruciksen suosio perustuu kaikkialla siihen, että ihminen voi kulkueessa kävellen käydä läpi elämäänsä, sen iloja ja murheita, Heikka pohtii.

Otonkosken käsikirjoitus on pysynyt esityksen selkärankana lukuisia vuosia. Vuosina 2002– 2004 esitys toteutettiin Jarkko Laineen ja vuosina 2006–2008

Matti Leino on Via Cruciksen Jeesus.

Satu Silvo nähdään Pilatuksen roolissa.

Anja Kolehmaisen käsikirjoitusten pohjalta.

Vuonna 2005 esitystä haluttiin uudistaa. Runoilija Ilpo Tiihoselta tilattiin käsikirjoitus.

Tiihosen ratkaisu oli yllättävä: draamassa ei ollut Jeesusta lainkaan, vaan tarinaa kuljetti kaksi anonyymiä kertojaa, Mies ja Nainen.

Laura Jäntin ohjaamassa esityksessä oli ansionsa, mutta se nostatti paljon kritiikkiä ja paheksuntaa. Oli vaikea nähdä, miksi kirkko tuottaisi pääsiäiseksi jättiesityksen ilman juhlan päähenkilöä, Jeesusta.

Palataan kevääseen 2015. Meritullintorin salissa näyttelijät alkavat lukea kohtauksen repliikkejä läpi, Satu Silvo voimakkaasti ääntä ja eleitä käyttäen, Mat-

ti Leino hyvin hillitysti. Ohjaaja miettii istumista, seisomista, lähestymiskulmia.

Pian harrastajanäyttelijöistä koostuva kansanjoukko pääsee mukaan kohtauksen harjoitteluun. Avainrepliikit ovat ”Barabbas!” ja ”Ristille!”, mutta välillä ohjaaja komentaa: Tähän mölinää! Pulinaa! Supatusta!

Entä käsienpesu, Pilatuksen teema? Siihen on saatava jotain modernia, Saukkonen päättää.

Ei mitään isoa maljaa. Käsidesiä ehkä? 1 Via Crucis Kaisaniemen puistossa pitkäperjantaina 3.4. kello 21.30. Reitti kulkee Suomen Pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa tapahtuma huipentuu ristiinnaulitsemiseen. Lisätietoja: www.viacrucis.fi

22

Aikamerkki Hammashoitoa

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Julianne Moore tulkitsi muistisairaan Alicen hajoavaa maailmaa taidolla, joka toi Oscar-ehdokkuuden.

Pala palalta minä katoan Edelleen Alice.

Elokuvateattereissa.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Nykyhetkessä elämistä pidetään tavoiteltavana asiana. Alzheimerin tautiin sairastuneen kohdalla siitä tulee perustila, kun muistot hapertuvat, sanat, paikat ja entiset taidot katoavat ja nimien ja kasvojen yhteys murtuu.

Edelleen Alice -elokuvassa Julianne Moore tulkitsee vähäeleisesti ja herkästi muistisairauteen uppoavan kielitieteen professori Alice Howlandin tuntoja.

Aluksi sairaudesta nähdään

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista

Vuokrata halutaan

tä enemmän elokuva valaisee Alicen sisäisiä tuntoja. Niin kirjakin.

Edelleen Alice tutkii myös niitä voimavaroja, jotka muistot meissä kussakin muodostavat.

Alice on onnekas, sillä hänellä on kolme aikuista lasta, ura ja rakastava mies. Hän ei jää yksin.

Sairaus on rankka. Se vie äärirajoille. Alicekin ottaisi mieluummin syövän kuin tuntisi kadottavansa itsensä. Puhuessaan muistisairaille hän muistuttaa: me emme ole yhtä kuin tautimme.

Marja Kuparinen

Ihmiset kiertävät kehää

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

KATSO www.albin.fi

vain pieniä viitteitä. Älykäs Alice osaa kätkeä lisääntyvät vaikeutensa. Mutta sitten tulee diagnoosi: viisikymppisellä Columbian yliopistossa opettavalla Alicella on alzheimer.

Richard Glatzerin ja Wash Westmorelandin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva perustuu Lisa Genovan samannimiseen romaaniin.

Elokuva ei onneksi mässäile sairauden tuomilla kommelluksilla ja nöyryytyksillä. Katsoja oppii kerrasta, mitä ihmisen mielessä liikkuu, kun hän ei enää löydä kotinsa vessaan. Si-

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien.

Elokuvateattereissa.

Vuokralle tarjotaan

Mies menehtyy sydänkohtaukseen laivan baaritiskillä, ja suurin ongelma on se, kuka syö jo maksetun annoksen.

Pilailuvälineitä myyvät ikääntyneet kaverukset perustelevat RIVITALOASUNTOJA ammatinvalintansa sillä, että he SENIORITALOSSA tuovat piristystä ihmisten eläHakunilassa, Birkanpolku 3, mään. Kaverukset ovat todellivuokra 785/kk + palv.maksu 95/kk 4 36 m2, 2h, kk, kph, terassi + piha suudessa niin ankeita, että kathakunila@kiinteistomaailma.fi soja huomaa säälin tunteen se040 961 8118. koittuvan nauruun.

Kiinteistörengas Oy LKV 17 Ruotsalainen elokuvaohjaaja 17 040 961 8118 Roy Andersson vie mielellään katsojan tällaisille rajapinnoille Jäsen 360° kauhistuneena kylkatselemaan 17 Jäsen 360° Ilmoitusmarkkinointi Lorem Ipsum sit käsikirja män maailman lainalaisuuksia. magna aliqua dolor amet 020 754 2000/vaihde Hänen elokuvansa ovat jo pitilmoitusmyynti@kotimaa.fi Jäsen 360° kään olleet omalaatuisuudesJaakko Tapaninen www.kotimaa.fi saan käsitteitä. Niissä hidasJäsen 360° tempoisuus ja yhteiskuntakriittiset asetelmat yhdistyvät visu-

Toiveena kesämökki, jossa lemmikkiystäväll. pihapiiri, n. 100 km säteellä Vantaalta kesäksi 2015. 040 753 1905

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jaakko Tapaninen

© Kotimaa 2013

Toimitusjohtaja

17

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Toimitusjohtaja jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh.

020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

© Kotimaa 2013

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi

Roy Andersson luo visuaalisesti vangitsevia asetelmia elämän ahdistavuudesta.

aaliseen vangitsevuuteen ja ällistykseen.

Anderssonin uusin elokuva on vieläkin pessimistisempi ja lohduttomampi kuin hänen ihmisyys-trilogiansa aiemmat osat.

Nyt ihmiset tuntuvat olevan lopullisesti omien tottumustensa, piintyneiden tapojensa ja turmeltuneen moraalinsa vankeja.

Vähäosaiset liiskataan lattiaan

samalla, kun jutellaan puhelimessa mukavia lähipiirin kanssa.

Pysähtyneet miljööt ja jopa vuosikymmenestä toiseen toistuvat asetelmat samoissa tiloissa kuvastavat kaiken turhuutta.

Toki Anderssonin ihmiskunnan labyrintissa on myös haikeaa kauneutta.

Hannu Kylkisalo

Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi Kotimaa JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Visuaalinen ilme Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi , www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 Tuotesovellukset Kotimaa 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Kotimaa Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi . TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti Visuaalinen ilme Tuotesovellukset on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

Kotimaa

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma.

Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta. maailmasta.

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

23

Aikamerkki

Viisi elokuvaa Jeesuksesta Harvasta historian henkilöstä on tehty yhtä paljon elokuvia kuin Jeesus Nasaretilaisesta. kuntaa ja uudistusta tarvitsevaa kirkkoa ruotivan alun jälkeen Montrealin Jeesus kääntyy loppupuolella perinteisemmäksi kärsimyskertomukseksi. Vuonna 1989 valmistuneen elokuvan ylösnousemus ei hevillä unohdu.

Laulava Jeesus Jesus Christ Superstar on vuonna 1971 tehdyn hippihenkisen rock-oopperan elokuvaversio. Norman Jewison vei monikansallisen nuoren näyttelijäjoukon Israeliin ja ohjasi siellä elokuvan, jossa nykyaika ja Raamatun maailma sekoittuvat mielenkiintoisella tavalla.

Vuonna 1973 valmistuneen elokuvan juju oli siinä, että se kertoo Jeesuksen elämän viimeisistä päivistä Juudaksen näkökulmasta. Lisäksi siinä Jeesus laulaa läpi tarinan. Andrew Lloyd Webberin musiikki ja Tim Ricen sanat tehoavat. Ei ihme että teoksesta tehdään jatkuvasti uusia näyttämöversioita.

Fyysinen Matteus-passio

kärsimystä meidän syntiemme tähden.

Toiset vaikuttuivat elokuvan visuaalisista komeuksista, mutta tunsivat vastenmielisyyttä sen raakuutta kohtaan.

Elokuvan Jeesus (Willem Dafoe) ei ole eteerinen jumalolento vaan näkyjensä kanssa kamppaileva moderni ihminen.

Lihan ja hengen välillä käy kova taistelu, eikä happy endiä ole luvassa.

Yksinkertaista ja syvällistä

Veri virtaa Martin Scorsesen vuonna 1988 ohjaama Kristuksen viimeinen kiusaus herätti aikoinaan valtaisan keskustelun muun muassa väkivaltaisuutensa takia. Elokuvassa veri virtaa ja ruoskan metalliväkäset uppoavat lihaan tavalla, jota ei ollut ennen nähty.

Uskovaiset liikuttuivat: näin paljon

Moderni kärsimyskertomus Montrealin Jeesus tuo pääsiäisen tapahtumat nykyaikaan. Elokuvassa kolmekymppinen Daniel (Lothaire Bluteau) pestataan modernisoimaan perinteistä kärsimysnäytelmää.

Reippaasti epätasa-arvoista yhteis-

Pier Paolo Passolinin Matteuksen evankeliumi otettiin aikoinaan vastaan innostuneesti. Se oli Hollywoodin suurieleisten raamattuelokuvien jälkeen jotakin erilaista. Vuonna 1964 valmistuneen elokuvan näyttelijät eivät olleet ammattilaisia, kuvaukset tehtiin karussa Etelä-Italiassa ja elokuvan ohjaaja oli marxilainen ateisti.

Tuloksena oli yksinkertainen ja syvällinen hengellisen etsinnän kuvaus.

Monet pitävät sitä yhtenä parhaista uskonnollisista elokuvista. Elokuva välttää kaikkea ihmettä, silti sitä katsoessaan moni on tuntenut pyhän kosketuksen.

Matteus-passio on pääsiäisen klassikko. Peter Sellarsin elokuvassa vuodelta 2010 soittavat Berliinin filharmonikot sir Simon Rattlen johdolla ja laulaa Berliinin radiokuoro.

Kriitikot ylistivät amerikkalaisen tähtiohjaaja näyttämätoteutusta. Ihmisillä ja valkoisilla kuutioilla saa ihmeen paljon aikaan. Sellars puolestaan on ylistänyt Bachin musiikin fyysisyyttä.

Marja Kuparinen

Jeesus-elokuvat esitetään Bio Manalassa, Myyrmäen kirkon alakerran nuorisotilassa.

• Jesus Christ Superstar la 28.3. klo 14 • Kristuksen viimeinen kiusaus su 29.3. klo 14 • Montrealin Jeesus ma 30.3. klo 18 • Matteuksen evankeliumi ti 31.3. klo 18 • Matteus-passio dramatisoituna la 4.4. klo 14 Myynnissä on pientä leffaevästä sekä väliajalla kahvia ja teetä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

24

Valoa pimeyteen Silmä on ruumiin lamppu. Mutta miten se toimii? teksti Pauli Juusela kuva Jukka Pylväs

S

ilmä on näköelin, jonka aistinsoluille soveltuva energian muoto on valosäteily. Itse näköaistimus syntyy aivoissa.

Valon pääsyä silmään säätelee värikalvo eli iiris. Sen aukko on mustuainen eli pupilli. Valoa taittavia osia silmässä ovat sarveiskalvo, lasiainen ja mykiö eli linssi.

Silmää on verrattu toimintaperiaatteiltaan kameraan.

Normaalin ihmissilmän verkkokalvossa on kolmen-

laisia tappisoluja, jotka reagoivat eriväriseen valoon: siniseen, vihreään ja punaiseen. Ne tekevät mahdolliseksi kaikkien eri värien ja niiden sävyjen erottamisen.

Koska tappisolujen herkkyys on parhaimmillaan kirkkaassa valossa, kaikilla ihmisillä värien erotuskyky heikkenee hämärässä.

Raamatun Matteuksen evankeliumissa silmää kuvataan ruumiin lampuksi: Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu.