Lauri 2015 nro 19 (12.11)

Vantaan Lauri 19 • Armon asialla • 12.11.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Pelolla johtaminen on yllättävän yleistä

5

Nainen voi oppia hillitsemään raivoaan

8

Portsarin päivä päättyy iltarukoukseen

19

Hyönteissyöjän kotona asuu

kummitussirkkoja

x

6

x

x

Onko politiikassa valta perimmäinen päämäärä? – Pauli Juusela

2

x

2

Pauli Juusela

Katri Saarela/Pipiliaseura

Pääkirjoitus

Tamer ja Leila istuvat kotonaan ammanilaisen pakolaiskeskuksen parakissa. Iloa tuo lahjaksi saatu ompelukone, jolla Leila korjaa vaatteita.

twitter: @PauliJuusela

Valtapeli tuli näkyväksi Sote-ratkaisun toimivuuden näyttää siitä käytävä jatkokeskustelu, konkreettiset päätökset ja lopulta vuosien päästä käytäntö. Sellaisen vilpittömän toiveen esitän, että kun valta ja sitä seuraava raha saadaan viimein jaettua, potilas ja avuntarvitsija olisivat ykkösasia, jolla toimintaa arvioidaan.

Onko politiikassa valta perimmäinen päämäärä vai vain väline asioiden ajamiseen? Tällainen kysymys on väistämättä tullut mieleen sote-vääntöä ja hallituskriisiä seuratessa. Kun tässä on pitkin syksyä korostettu maan edun ensisijaisuutta ja poikkeuksellisen vaikeaa taloustilannetta, tuntui aika hurjalta, että itse asia oli hautautua valtakamppailun jalkoihin.

Kuka sanoo viimeisen sanan? Kenen tai minkä ryhmän hallussa on totuus? Kuka menettää kasvonsa?

Kuka antaa periksi? Perin inhimillistä jo lapsuuden hiekkalaatikkoleikeistä alkaen. Sellaisia me ihmiset olemme, mutta eivät asiat lapion heittelyllä edisty.

Paras hiekkalinna syntyy yhteistyöllä.

Valta on henkilökohtaista, mutta selvästi myös ideologista valtaa. Sen sote-ratkaisun lopputulos osoitti. Kun puolueet ajoivat ideologisia tavoitteitaan, annetut asiantuntijalausunnot jäivät sivurooliin.

Toivottavasti asiantuntijoita kuitenkin kuunnellaan, kun järjestelmää aletaan tehdyn päätöksen pohjalta rakentaa. Aika iso osa maan tulevaisuudesta kun on kiinni sotesta.

Demokratian toimivuuden kannalta vallankäytön tuleminen näkyväksi kaikessa raadollisuudessaan ei ole huono asia. Se osoittaa, että useimmissa asioissa ei ole – niin kuin usein halutaan julkisuudessa esittää – vain yhtä ainoaa totuutta, vaan puolueet tekevät aitoja valintoja. Siksi vaaleissa äänestäminen ei ole mikään pikkujuttu, vaan äänestäjä valitsee, millaista maata hän haluaa rakentaa. Tuo valta valita kannattaa ottaa vakavasti.

Valomerkissä tällä viikolla Mitä teet, kun huomaat naapurin mummon vaikuttavan yksinäiseltä? Tee Valomerkin ja HelsinkiMission laatima Millainen yksinäisyyden torjuja olet? -testi.

Taaperokin osaa käyttää teknisiä vempaimia, mutta osaavatko lapset arvioida tiedon luotettavuutta? Lue, miten lapselle kannattaa opettaa nettilukutaitoa.

Pakolaiset haaveilevat normaalista elämästä Isisin karkottamat irakilaiset kristityt ovat jumissa pakolaiskeskuksessa Jordaniassa.

Metalliaitojen sisällä on lukuisia kontteja. Ollaan ammanilaisen kirkon pihalla, jossa Jordanian Pipliaseura ylläpitää pakolaiskeskusta yhdessä katolisen kirkon Caritas-järjestön kanssa.

Täällä asuu 37 kristittyä irakilaista pakolaista, jotka pakenivat Pohjois-Irakista viime vuonna, kun Isis valtasi alueen tavoitteenaan karkottaa sieltä kaikki kristityt.

Mikäli he aikoivat pysyä kristittyinä, heillä oli kaksi vaihtoehtoa: paeta maasta tai tulla tapetuksi.

– Meillä ei ole enää mitään mahdollisuutta palata takaisin Irakiin.

Talomme ja kaikki omaisuutemme on otettu meiltä pois, Tamer-niminen mies sanoo.

Irakilaiset ovat jumissa. Pakolaiskeskuksen asukkaita ei ole vieläkään rekisteröity turvapaikanhakijoiksi, vaikka YK:n pakolaisviranomaiset haastattelivat heitä maahan saapumisen jälkeen.

Tunnelma pakolaiskeskuksessa on lamaantunut. Pakolaiset eivät saa tehdä töitä, koska työnteko voi aiheuttaa maastakarkotuksen eli palautuksen takaisin Irakiin. Perheillä ei ole varaa kuljettaa lapsia kouluun. Tilat ovat ahtaat, sillä yhdessä kontissa asuu useita ihmisiä.

Arki pakolaiskeskuksessa pyörii perusaskareiden ympärillä. Ruoanlaitto ja siivous hoidetaan yhdessä. Kirkon kerhotilan seinällä on listoja, joihin on merkitty

työvuorot, leipätilaukset, suihkuvuorot ja englannintuntien aikataulut.

Nelilapsisen perheen äiti Amal on huolissaan lastensa pärjäämisestä.

– Nuoret katselevat televisiota tai yrittävät kuluttaa aikaansa pelaten. Välillä he opiskelevat englantia. Kouluun olisi mahdollisuus, mutta koulut ovat kaukana. Onnellisinta aikaa oli se, kun olimme Irakissa. Kaikki oli vielä hyvin ja näin lasteni kasvavan, Amal kertoo.

18-vuotiaan nuorukaisen Yazanin aika käy välillä pitkäksi.

– Täällä ei voi opiskella. Haluan toiseen maahan asumaan. Haluan normaalin elämän, työtä ja perheen kuten muillakin ihmisillä.

Haaveilen parturin työstä ja salongista, hän sanoo.

Jordanialaiset ovat huolissaan siitä, miten pieni maa kestää pakolaistulvan. Markan kaupungissa asuva kuusihenkinen syyrialainen muslimiperhe on huomannut, että paikallisten ihmisten asenteet pakolaisia kohtaan ovat muuttuneet tylymmiksi vuoden aikana.

Perheen isä Mohammad kertoo, että ensimmäinen koti joutui ilkivallan kohteeksi ja vähäinen omaisuus varastettiin. Lapsia on pilkattu koulumatkoilla ja pojat ovat joutuneet tappeluihin.

Kirkon vapaaehtoiset auttoi-

vat perhettä hankkimaan uuden asunnon.

– Kirkon ihmiset kysyivät ensimmäisinä, mitä tarvitsemme.

Kukaan muu ei auttanut, Mohammad kertoo.

Mohammadin perhe asui vielä vuosi sitten Syyrian Homsissa, jossa alkoivat pommitukset. Perhe pakeni, mutta sota levisi muihin kaupunkeihin.

Lapsia katosi koulumatkoilla ja tyttöjä kidnapattiin. Perheen vanhin poika näki, miten ihmisiä tapettiin kadulla. Bashar al-Assadin sotilaat pidättivät Mohammadin, koska hän oli kotoisin kapinallisten alueelta. Häntä myös pahoinpideltiin. Toisen pidätyksen jälkeen perhe lähti Jordaniaan.

Pakomatka alkoi lampaiden kuljetusauton lavalla 90 ihmisen joukossa. 12 tunnin matkan jälkeen perhe päätyi kuukaudeksi pakolaisleirille. Sieltä perhe muutti Markaan.

Mohammad on ammatiltaan raudoittaja, mutta hän ei saa tehdä töitä. Perhe pärjää, koska kirkko on antanut heille kuponkeja ruuan ja tarvikkeiden ostoon.

– Vaikka talomme olisi tuhottu, haluamme jonain päivänä takaisin Syyriaan. Se on meidän kotimme, rakas maamme, Mohammad sanoo.

Katri Saarela Haastateltavien nimet on muutettu.

Katso kuvareportaasi pakolaisten elämästä Jordaniassa valomerkki. fi:stä.

3 Saara Vuorjoki

Ruokaterveisiä Keniasta Mercyline Odhiambo, kokki: ”Kenialainen ruoka on minulle tuttua lapsuudestani. Isossa perheessämme oli sisaruksia ja serkkuja. Meillä oli ruoanlaitto- ja tiskausvuorot.

Keniassa pidetään lihasta, ja siellä syödään myös villieläimiä. Olen maistanut virtahepoa ja krokotiiliä. Krokotiilin liha on pehmeämpää kuin kana. Suutuntuma on kanan ja kalan väliltä.

Lihan tai vihannesten kanssa syödään usein ugalia. Sitä tehdään maissijauhoista ja vedestä. Lisäksi syödään papuja. Olen kotoisin Itä-Keniasta, jossa on Victorianjärvi. Meillä syötiin paljon myös kalaa, tuoreena, savustettuna ja kuivattuna.

Kenialaisessa ruoassa on intialaisvaikutteita. Minulle tärkeitä ovat mausteet. Olen opiskellut kokiksi Variassa. Kun teen ruokaa, yhdistelen usein eri ruokaperinteitä.

Ykkössijalla elämässäni on kuitenkin Jumala, ja haluan auttaa ihmisiä tuntemaan häntä. Kahden vuoden päästä valmistun diakoniksi. Suoritan parhaillaan harjoittelua Tikkurilan seurakunnassa. Ravintolapäivän ruoan teen yhdessä vapaaehtoisten kanssa.”

Ulla-Maija Vilmi

Ravintolapäivä la 21.11. klo 12–15 Pakkalan kerhohuoneistossa, Käräjäkuja 1 B. Tarjolla pilau (maustettu riisi ja liha), kookosmaitopavut riisin kanssa, pinaattilisäke, chapatileipä ja minttumansikkajäätee. Hinta 6 e, lasten annos 4 e. Tuotto Vantaan vastaanottokeskusten harrastustoimintaan.

4 Jani Laukkanen

WWW.UMO.FI

Irakilainen Aj Murad tuli Vantaalle reilu kuukausi sitten. Satu Lindqvist opettaa suomea turvapaikanhakijoille.

LA 28.11. KLO 21.00 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA TI 1.12. KLO 19.00 ESPOON TUOMIOKIRKKO TO 10.12. KLO 21.00 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 € / 27,50 € / 17,50 € www.lippupalvelu.fi, 0600 10 800 (1,98 €/min + pvm)

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Hoivakoti Atzalea www.

Hoivakodin yhteydessä on 4 erillistä palveluasuntoa. Huoneiston pinta-ala on 39 m2 yhdessä tasossa ja oma terassi.

Vapaana on palveluasunto

Vapaaehtoiset opettavat vastaanottokeskuksissa suomea ja tutustuttavat Vantaaseen.

Vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksissa kiinnostaa vantaalaisia, sillä ilmoittautuneita on jo parisataa ja ensimmäiset vapaaehtoisten ohjaamat ryhmät ovat aloittaneet kokoontumisensa.

Ryhmiä toimii tällä hetkellä kolmessa Vantaan neljästä vastaanottokeskuksesta. Suomen kieltä opetellaan 11 ryhmässä.

Keskusteluryhmiä, joissa tutustutaan Suomeen ja Vantaaseen, on 6. Lapsille on 2 ryhmää ja lisäksi yhdessä keskuksessa on kirpputoritoimintaa.

– Vapaaehtoisia tarvittaisiin vielä paljon lisää, sillä suurimmassa vastaanottokeskuksessa ei tällä hetkellä ole vapaa-ajantoimintaa, kertoo diakoni Anne

Viljanen Tikkurilan seurakunnasta.

Hänen mukaansa vapaaehtoisten yhtenä tehtävänä on olla hyviä naapureita turvapaikanhakijoille.

– Nyt pienissä tiloissa teollisuusalueella asuu paljon ihmisiä.

He tarvitsevat muutakin kuin katon pään päälle. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä.

Avainasiakaspäällikkö Satu Lindqvist opettaa kerran viikossa suomea turvapaikanhakijoille. Hän kertoo itse kokeneensa, millaista on muuttaa vieraaseen maahan, jossa ei tunne ketään.

– Minua on maailmalla autettu, joten miksi en laittaisi hyvää kiertämään? Kaikki me olemme

Aila Korp on töissä hävikkiruokavarastossa.

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi

samasta muotista, vaikka meillä olisi eri ihonväri tai uskonto. Suomalaisilla voi olla ristiriitaisia tunteita tulijoita kohtaan, mutta asioista pitää ottaa itse selvää eikä hyväksyä totena mitä tahansa, Lindqvist sanoo.

Vantaasta on tullut edelläkävijä vastaanottokeskusten vapaaehtoistyön järjestämisessä.

Kaupunki, seurakunnat ja SPR ovat yhdessä kehittäneet mallin, jossa vastaanottokeskusten vapaa-ajantoiminta hoidetaan keskitetysti ja jokainen vapaaehtoinen saa toimintansa tueksi juuri hänelle suunnitellut tehtävät, koulutuksen ja tuen.

Kaisa Halonen

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua osoitteessa vapaaehtoistyo. fi/vantaa.

Marianna Siitonen

Yhteydenotot: Tuija Uusitalo P. 050-5634086

Vapaaehtoiset auttavat sopeutumisessa

Avioliittolaista keskustellaan Kirkolliskokous hyväksyi aloitteen, jossa toivottiin kirkon valmistautumista avioliittolain uudistukseen ja keskusteluun siitä.

Yleisvalokunnan mietinnön mukaan lain muuttuminen ei muuta kirkollista vihkimistä koskevaa lainsäädäntöä tai käytäntöä.

Kiista jumiutti seurakunnan Yhteisvastuulle 3,6 miljoonaa euroa Vantaan vuoden 2015 Yhteisvastuukeräyksen tulos on noin 105 500 euroa. Viime vuoteen verrattuna tulos pieneni joitakin tuhansia euroja. Koko Suomessa keräys tuotti 3,6 miljoonaa euroa.

Varoilla tuetaan Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Ulkomaisena kohteena on Haiti, jossa autetaan lapsia kouluun. Lisäksi seurakunnat

ohjaavat kymmenen prosenttia keräyksen tuotosta valitsemalleen kohteelle. Vantaalla se käytetään hävikkiruoan jakelusta ja varastoinnista vastaavan Yhteinen pöytä -hankkeen vapaaehtoistyön kehittämiseen.

– Lahjoituksen avulla tarjotaan vapaaehtoisille työnohjausta, koulutusta ja virkistystoimintaa, kertoo diakoni Eeva Lehtineva.

Lotta Numminen

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan hallinto on jumissa kirkkoherra Martin Fageruddin ja seurakuntaneuvoston Vi i Vanda -ryhmän kiistan vuoksi. Neuvostoa ei ole saatu täysivaltaisena koolle koko syksynä. Kirkkoherrasta on tehty kanteluita Porvoon hiippakunnan tuomiokapituliin. Kapitulin lakimies LarsEric Henricsson korostaa, että luottamushenkilöt ovat toimessaan verrattavissa virkamiehiin.

Kokouksista ei voi jäädä pois ilman laillista syytä.

5

Väitellään

Pelolla johtamiseen ei sovi puuttua, Tuomo Meretniemi!

Strategiajohtaja Tuomo Meretniemi tietää, että kannustava johtaminen nostaa työmotivaatiota.

Pelolla johtamiseen ei sovi puuttua, ettei menetä työpaikkaansa.

– Ehdottomasti pitää puuttua. Osa ihmisistä ei uskalla puuttua, mutta uskon, että kaikkiin asioihin voi ja pitää asiallisesti puuttua.

Jos sen takia tulee potkut, työpaikka ei ole siellä työskentelyn arvoinen muutenkaan. Rohkeasti vaan!

On erittäin harvinaista, että työyhteisöä johdetaan pelolla.

– Pelolla johtaminen on varsin yleistä. Haastattelimme Pelolla johtaminen on perseestä -kirjaa tehdessämme kymmeniä henkilöitä ja meille lähetettiin hurja määrä tarinoita, joissa kerrottiin erilaisista pelolla johtamisen tilanteista. Joskus syypää on esimies, mutta pelkoa voi kylvää myös kollegana oleva niin sanottu vampyyri.

– Pelko liittyy organisaatiossa usein johonkin muutostilanteeseen: yt-neuvotteluihin, yrityskauppaan, toimintojen yhdistämiseen tai ulkoistukseen.

Jämäkkä johtaja ohjaa toimintaa sekä positiivisella että rakentavalla palautteella.

– Juuri näin. Pumpulimainen joo-joo-johtaja ei koskaan pysty rakentamaan menestyvää organisaatiota. Tarvitaan myös jämäkkää asioihin puuttumista. Asioihin puuttuminen tuo turvallisuutta, ja kun se tehdään avoimesti ja sivistyneesti, sitä ei koeta epämiellyttävänä. Kyllä ihmiset kestävät kritiikkiäkin.

Pelolla johtava ei salli virheitä.

Pelolla voi johtaa myös tietämättään.

– Pelon vallitessa henkilöstö välttää virheitä, jolloin uuden luominen loppuu eikä uskalleta kokeilla uusia toimintatapoja. Maailma on muuttunut niin paljon, ettei tekemällä samoja vanhoja asioita pärjää. On pakko muuttua. Hyvä muutosjohtaja ymmärtää, että virheitä pitääkin tehdä, jotta uutta voi syntyä.

– Näin tapahtuu valitettavan usein. Ruumiinkieli, katsekontakti tai sen puuttuminen tai hyvän huomenen toivottaminen voi vaikuttaa ilmapiiriin todella paljon. Meidän kaikkien kannattaisi miettiä omaa kommunikointiamme muutenkin kuin vain puheen tai kirjoitetun viestinnän kautta.

Perinteet velvoittavat, että johtajan täytyy huutaa ja räyhätä.

Flunssat vaivaavat tietyillä toimialoilla.

– Kyllä despoottijohtajia myös ihannoidaan. Steve Jobs on hyvä esimerkki tällaisesta johtajasta, mutta hän oli kyllä myös paljon muuta kuin vain huutava ja räyhäävä pomo.

Tällaisesta ihannoinnista olisi viimeistään nyt aika luopua.

Ketään ei motivoi huutava ja autoritäärinen johtaja. Management by perkele on kuollut.

– Jos näin on, se ei johdu toimialasta vaan huonosta johtajuudesta kyseessä olevalla toimialalla.

Nina Riutta

Maarika Maury, Tuomo Meretniemi ja Jaana Tuomila: Pelolla johtaminen on perseestä. Auditorium 2015.

Kannustavalla johtamisella ei saa aikaan tulosta.

– Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan kannustavalla johtamisella saadaan ihmiset kehittämään omaa ja työyhteisön toimintaa. Kannustus nostaa motivaatiota ja motivaatio tuo tehoa, innovaatioita ja sitä kautta tulosta. Jokainen meistä tekee parempaa työtä, jos saa kannustusta. Kannustava ote ja rakentava palaute eivät ole ristiriidassa keskenään.

Johtajan pitää varmistaa, että ihmisiä arvostetaan työpaikalla.

Paula Lehto

– Toimivassa työyhteisössä arvostetaan niin henkilöstöä kuin johtoakin. Aito arvostus syntyy luottamuksesta, ei titteleistä. Kun ihminen tuntee tekevänsä työtä, jota arvostetaan, hän tuntee myös olevansa arvostettu yksilönä. Tällainen työntekijä antaa kaikkensa työnantajan eteen ja haluaa tehdä työnsä hyvin.

Pelon vallitessa henkilöstö välttää virheitä, jolloin uuden luominen loppuu.

Kolumni

Käännetään kelloja eteenpäin!

Kesän valoisan ajan jälkeen pimeä talvi on alkamassa.

Sen merkiksi kelloja käännettiin jo taaksepäin.

Yhteiskunnassa ollaan myös kääntämässä kelloja taaksepäin. Ennen vahvat olivat vallassa, heikot saivat taipua tai taittua, tanssia vallanpitäjien pillin mukaan tai uhmata heitä – tavallisesti itselleen tuhoisin seuraamuksin. Rikkaat elivät leveästi, kun tuotantokustannukset, lähinnä työntekijöiden palkat, oli painettu alas.

1900-luvulla alettiin Suomessa rakentaa toisenlaista yhteiskuntaa, jossa valtiovallan tehtävä oli taata yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja puolustaa niitä, joilla ei ollut voimaa puolustaa itseään. Tästä suuresta projektista kehkeytyi hyvinvointivaltio, jossa valtio verotti niitä, joilla oli paljon rahaa, ja verotuloilla tarjosi hyvinvointia kaikille, niin rikkaille kuin köyhillekin.

Nyt tätä mallia romutetaan innokkaasti, markkinavoimien ylivalta on päivän sana ja hallituksen tehtävänä on luoda ympäristö, jossa sijoitukset poikivat muhkeita voittoja. Jos se ei muuten onnistu, niin leikataan terveyden-

hoidosta, vanhustenhoidosta, koulutuksesta ja muusta toisarvoisesta. Ja palkat painetaan alas, jotta pääsisimme taas nauttimaan alhaisista tuotantokustannuksista.

Jos erehtyy kritisoimaan nykymenoa, saa kuulla vakioargumentit: ”Ei ole kuin yksi vaihtoehto”, ”Neuvostolii-

”Nyt hyvinvointivaltiota romutetaan innokkaasti ja markkinavoimien ylivalta on päivän sana.” ton mallia kokeiltiin jo”, ”Pohjois-Koreaksiko meidän pitäisi muuttua?” Ikään kuin ihmisten muistista olisi pyyhkiytynyt se, ettei hyvinvointia täällä rakennettu Neuvostoliiton tai Pohjois-Korean, vaan markkinatalousmallin mukaisesti, mutta siten, että valtio turvasi kaikille oikeuden elää hyvässä yhteiskunnassa. Se tehtiin varmistamal-

la, ettei vauraus valunut vain vahvimpien taskuun vaan myös köyhät ja heikot saivat siitä osansa.

Vanhentunutta ajattelua? On seurattava kehitystä?

Vanhaa on turha haikailla? Ei, minä uskon oikeudenmukaisuuteen.

Talvi ei kestä loputtomiin. Keväällä valo alkaa lisääntyä ja kellot siirretään taas eteenpäin. Sitä aikaa minä odotan.

Jaakko Hämeen-Anttila professori

6 "Varpunen jouluaamuna"

Terveisiä Kaukasiasta Elisa Wathénin tulojuhla su 15.11.15 Olotilassa, Vehkapolun kävelykatu, klo 10 messu Mirka Härkönen, Veikko Karhumaa ja Samppa Laakso n. klo 11.15 kirkkokahvit ja tulojuhla, Elisa Wathén kertoo työstä ja elämästä Kaukasiassa.

Mukana myös Asta Kokkarinen ja Sipe Jalokinos.

Lena Huldén tutkii hyönteisiä – ja syö niitä.

Teksti Hanna Antila Kuva Sari Saaristo

L

uonnontieteilijöillä on tapana tehdä lajimäärityksiä, mutta mihin ihmeen lokeroon tämä ihminen sopisi? Se tulee väkisinkin mieleen, kun istuu Lena Huldénin keittiössä ja kuuntelee häntä.

Huldén on väitellyt tohtoriksi historiasta ja metsäekologiasta ja tutkinut muun muassa Kasteholman linnaa ja malarian leviämistä. Hän on tehnyt tietokirjoja ja työskennellyt kansallisarkistossa.

Nyt hän myös opettaa yliopistossa soveltavaa eläintiedettä.

Sen lisäksi Huldén on hyönteistutkija ja koiraihminen. Hänen keittiössään makoilee kaksi suurta berninpaimenkoiraa ja terraarioissa mönkivät kummitussirkat ja sauvasirkat. Muovivadissa työtasolla on jauhomatoja, joita Huldén kasvattaa ruuaksi.

– Minulla on sellainen luonne, että tarvitsen uusia juttuja. Olin jo lapsena kiinnostunut monenlaisista asioista.

– Viimeksi innostuin fytoplasmasta. Se on bakteeriryhmä, jolla ei ole kunnollista soluseinämää. Tutkimme mieheni kanssa, miten hyönteiset levittävät sitä voikukasta voikukkaan. Mutta se on vain sellaista sunnuntaitutkimusta, Huldén toteaa.

Punaisena lankana hänen elämässään tuntuu kulkevan tiedonjano. Kaikesta akateemisuudestaan huolimatta Huldén

Lena Huldén kasvattaa kotonaan jauhomatoja ja valmistaa niistä muun muassa risottoa. Hän uskoo, että hyönteissyönti yleistyy nopeasti.

Tiedonjanoa sanoo olevansa käytännönläheinen ihminen, mutta myös idealisti. Päällä oleva Tiedonantaja-huppari paljastaa, että Huldén on kommunistisen puolueen jäsen.

– Loogisesti ajateltuna maailmalla ei ole varaa kapitalismiin eikä nationalismiin, hän arvioi.

Uudistunut lehtipisteissä.

101 000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.askellehti.fi

Hyönteisistä Lena Huldén kiinnostui aviomiehensä Larry Huldénin kautta, joka työskentelee luonnontieteellisen museon intendenttinä. Pari tapasi keväällä 1996.

– Se meni juuri niin kuin ei pitäisi mennä. Menin luonnontieteelliseen museoon katsomaan jotakin arkistokamaa ja päädyimme yhdessä lounaalle. Vappuna teimme retken Nuuksioon ja juhannuksena muutimme yhteen. Mutta se oli käytännöllistä!

Kerran kun Larry oli työmatkalla, Lena löysi koiria ulkoiluttaessaan äkämän

eli kasvissa olevan pahkuran, jonka oli aiheuttanut jokin hyönteinen.

– Kävi ilmi, että kyseessä oli uusi laji Suomessa. Ajattelin, että tämähän on jännä juttu, tehdään tästä julkaisu.

Siitä lähtien hyönteisissä on riittänyt tutkittavaa. Ensinnäkin niitä on paljon, sillä ainakin 3/4 maailman eläimistöstä on hyönteisiä. Lisäksi niiden elinkierto on nopea, joten muutoksia sukupolvien välillä pääsee tarkastelemaan helposti. Tieteelle uusia lajejakin löytyy jatkuvasti, eikä kiinnostavia hyönteisiä löytääkseen tarvitse poistua kotipihaa pidemmälle.

– Usein kun uusi laji löytyy, kyse on vain siitä, ettei kukaan ole aikaisemmin katsonut tarpeeksi tarkkaan.

Huldénin erityisalaa ovat verta imevät hyönteiset, joiden parissa hän on päässyt hyödyntämään myös historiantuntemustaan. Ihmisten tai kotieläinten verta imevät hyönteiset ovat levittäneet tauteja, ja

7

ja jauhomatoja se taas on vaikuttanut historian kulkuun.

– Suomessakin oli malariaa vielä 1700-luvulla. Viimeinen kotoperäinen malariatapaus on vuodelta 1754, Huldén muistuttaa.

Hyönteisistä puhutaan usein vain negatiiviseen sävyyn. Osin siihen on aihetta, sillä osa hyönteisistä tosiaan levittää tauteja ja on vaarallisia, mutta on hyönteisistä hyötyäkin.

– Niistä on hyötyä ensinnäkin pölyttäjinä. Ja jos niitä ei olisi, hukkuisimme kirjaimellisesti paskaan, Lena Huldén sanoo.

Hyönteisten herättämien inhoreaktioiden hän uskoo olevan pitkälti opittuja.

Lapset ovat yleensä kiinnostuneita hyönteisistä ennen kuin joku aikuinen opettaa, että ne ovat kamalia.

Huldén arvioi suhtautuneensa hyönteisiin aina neutraalisti. Hyttysiä hän sentään huitoo siinä missä muutkin.

– Jos näen hyttysen, niin tapan sen, paitsi jos se on jokin uusi laji. No, silloinkin varmaan tappaisin sen ja ottaisin tutkittavaksi.

Yllättävää kyllä, Huldén ei ole matkustellut tropiikissa eli siellä missä malaria on yhä jokapäiväinen ongelma ja hyönteisten kirjo vieläkin suurempi.

– Viihdyn parhaiten pohjoisella pallonpuoliskolla. Tundra on minun juttuni. Siellä saa olla rauhassa ja on tilaa.

Kymmenen vuotta sitten Lena Huldén alkoi perehtyä hyönteissyöntiin. Nyt itse kasvatetuista jauhomadoista ja sirkoista valmistuu tavallista arkiruokaa. Huldén on yhä kaikkiruokainen, mutta hän on miettinyt paljon ruoan ekologisuutta ja sitä, miten sitä riittää kaikille.

Hänelle ekologisuuden mittareita ovat ennen kaikkea tilan ja veden käyttö. Siksi hän uskoo enemmän hyönteissyöntiin

Kuka?

Lena Huldén, 59, hyönteistieteilijä, historioitsija ja soveltavan eläinlääketieteen dosentti Helsingin yliopistolla. Asuu Vantaan Vapaalassa puolisonsa kanssa.

Mitä?

Tunnetaan muun muassa malariatutkijana ja hyönteissyönnin puolestapuhujana. Viimeisin kirja on Minikarjaa – hyönteiset ruokana (Like 2015).

Motto? ”Luulo ei ole tiedon väärti.”

kuin vaikka luomuviljelyyn, jossa joudutaan raivaamaan alkuperäisluontoa peltojen tieltä.

– Minua ärsyttää kasvinsyöjien ylimielisyys hyönteissyöntiä kohtaan, koska syöväthän hekin hyönteisiä tietämättään koko ajan.

Hyönteisiä ei saa vielä Suomessa myydä ihmisravinnoksi, mutta kiinnostus hyönteissyöntiin kasvaa. Huldén uskoo, että sillä saralla maailma muuttuu nopeasti.

– Ensin pitäisi saada lainsäädäntömme kuntoon. Sitten pitäisi saada puolivalmisteita kauppoihin, sillä harva alkaa itse kasvattaa hyönteisiä. Isot ruokatehtaat ja kunnanisät pitäisi saada mukaan. Bulkkituotanto on se, mikä ratkaisee, Huldén visioi. T Katso videolta, kuinka Lena Huldén valmistaa jauhomadoista risottoa osoitteessa www.valomerkki.fi.

8

Nainen voi oppia raivost Uhmaikäinen lapsi sai Roosan ­huomaamaan, että hänen on vaikea hillitä kiukkuaan. Hän päätti hakea apua.

Teksti Milla-Maria Hyyrynen kuva Maria Vilja

K

un Roosa odotti kolmatta lastaan, etenkin uhmaikäisen kuopuksen kanssa meni usein

hermot.

– Tuli olo, etten pysty hallitsemaan raivoani. Monesti huusin lapselle tosi kovaa. Saatoin myös tarrata käsivarsista kovakouraisesti ja harjata hiuksia välittämättä, että toiseen sattui. Pelkäsin tekeväni jotain vielä pahempaa.

Roosa sattui lukemaan naisen raivoa ja väkivaltaisuutta käsittelevää blogikirjoitusta. Siinä mainittiin Maria Akatemian päivystävä puhelin. Roosa soitti ja kuuli, että hän varmaankin hyötyisi järjestön naisten väkivaltaa

ehkäisevästä Demeter-työstä.

– Kävin Helsingin toimistolla yksilökeskusteluissa. Saatuani kuopukseni menin ohjattuun vertaisryhmään. Yllätyin, koska olin kuvitellut, että kaikki ryhmän naiset olisivat samassa elämäntilanteessa. Löysin kuitenkin yhtymäkohtia erilaisista tarinoista. Ohjaaja johdatti tutkimaan itseä ja omaa historiaa.

Tapaamisten rankkuudesta huolimatta Roosa alkoi nauttia ryhmästä siellä saamiensa oivallusten vuoksi.

– Tajusin, että päästän raivoni valloilleen, koska luulen sen auttavan. Lapsuudessani kehitysvammainen siskoni jätti minut rauhaan, jos löin tai uhkasin lyödä. Tunnistin sen ärtymyksen tunteen samaksi, mitä nyt aikuisena olen kokenut uhmaikäisen kanssa.

Pikkuhiljaa Roosa on oppinut tunnistamaan tunteitaan. Hän pitää sitä muutoksen avaimena, sillä sen jälkeen voi ottaa vastuuta teoistaan.

– Tuttavaperheessä käydessäni huomasin, että siellä ei huudeta lapsille. Havahduin siihen, että minäkin voin valita toisen tien. Pystyn itse pitkälti vaikuttamaan tilanteisiin.

Roosalle on hyvin tärkeää, että hänellä on tilaa omille ajatuksilleen. Pettymys on ollut suuri, kun omat tarpeet ovat törmänneet lasten vaatimaan huomioon.

Nyt hän pääsee lastenhoitajan avulla viettämään muutaman kerran viikossa omaa aikaa.

– Opettelen stressinhallintaa. Osaan jo pitää raivoni kurissa, mutta itsetutkiskelu jatkuu.

Ryhmässä parasta on ollut helpotuksen kokemus: en ole paha, vaikka minulla on kykenemättömyyttä hallita raivoa. Olen saanut oikeutusta olla minä.

Maria Akatemian Demeter-työ auttaa naisia nimenomaan heidän oman väkivaltaisuutensa kanssa. Naiset soittavat valtakunnalliseen, pääosin vapaaehtoisten ylläpitämään

päivystävään puhelimeen joskus vuosia mietittyään.

– Kutsumme heidät Helsinkiin tai Tampereelle kartoittaviin yksilökeskusteluihin Demeter-työntekijän kanssa. Yhteydenottajat ovat motivoituneita tulemaan kaukaakin. He ovat tiedostaneet väkivaltaongelmansa, kertoo psykologi Maria Lindroos Maria Akatemian Helsingin toimistosta.

– Ja saa meille soittaa jo pienestäkin huolesta, vaikkei ole tehnyt mitään, hän kannustaa.

Viime vuonna yhteydenottoja tuli noin 150 uudelta asiakkaalta. Kolmea yksilökertaa seuraa ammattilaisen ohjaama 15 kerran viikoittainen vertaisryhmä.

Alkaa aluksi kivulias matka itsetuntemukseen.

– Ohjaamme tunteiden ja tarpeiden tunnistamiseen ja hyväksymiseen. Tunneyhteyden syntyessä saa kosketuksen kipeään häpeään, mutta löytää myös iloa.

Naisten on usein vaikea suoda hyvää itselleen. Moni on kasvanut huolehtimaan muista.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Usein ärtymyksen tunteita on kerääntynyt kauan, mutta ne on ohittanut.” lapsuudessa on saattanut syntyä myöhemmin oireilevia tunnekapseleita, jos tunteita on joutunut liiaksi tukahduttamaan.

Monet osallistujista tulevat tavallisista perheistä, joissa on silti ollut psyykkistä kuormitusta, kuten vanhempien masennusta. Sitten on naisia, joiden elämässä vanhempien vaikeudet, esimerkiksi alkoholismi ja vakavat mielenterveysongelmat, ovat kasautuneet.

staan Ryhmien naisia yhdistää se, ettei tilaa omille tarpeille tunnu olevan. Usein osallistuja on äiti, jonka suuttumus purkautuu lapseen tai puolisoon.

– Tuemme naisia arvostamaan itseään kaikissa elämäntilanteissa. Vasta silloin osaa arvostaa muitakin eikä ole niin riippuvainen heidän palautteestaan. Äitiyskään ei ole suoritus, Maria Lindroos sanoo.

Aggressiota voi oppia käyttämään voimavarana. Lindroos näkee väkivallan rajan hienovaraisena. Kukin pystyy vähitellen erottamaan, milloin teko on väkivallan puolella.

– Käytän mielelläni esimerkkiä haalarin pukemisesta vastustelevalle lapselle: sen voi tehdä riuhtomalla tai määrätietoisesti, hyvällä aggressiolla.

Naisilla on suuri tarve löytää syitä toiminnalleen.

– Usein he huomaavat, että ärtymyksen tunteita on kerääntynyt kauan, mutta ne on ohittanut, koska niille ei ole näyttänyt löytyvän järjellistä syytä. Myös

Naiset tutkivat ryhmissä omaa sisäistä käsikirjoitustaan.

Siinä läpikäydään sekä varhaisia että nykyisiä mielikuvia oman elämän kokemuksista. Huomiota kiinnitetään sukupolvien ketjun ja sukupuolen merkitykseen.

– Naisen väkivalta saattaa kohdistua muiden lisäksi itseen.

Se ilmenee muun muassa päihteidenkäyttönä, masennuksena tai syömishäiriöinä. Eri ihmisillä on erilaiset psyykkiset selviytymiskeinot, mutta kaikkien on mahdollista lisätä ja muuttaa niitä. Ihminen pystyy valitsemaan, jääkö kiinni traumaan, Maria Lindroos sanoo.

Naisten väkivaltaisuus ei Lindroosin mielestä ole enää ole niin vahva tabu kuin reilut kymmenen vuotta sitten, kun Demeter-työ alkoi saatuaan ensimmäisen kerran Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen.

– Mediassa kerrottujen ääritekojen kautta aihe on tullut ihmisiä lähelle. Tulevaisuudessa haluamme tehdä tyttötyötä Tyttöjen talon kanssa, jotta ongelmiin puututaan aiemmin.

Lindroos korostaa vanhemmuuden tukemista ja ammattilaisten kouluttamista väkivaltaisuuden ehkäisemiseen. Hän myös uskoo jokaisen voimaan vaikuttaa arjessa positiivisesti toisiin. Pelkällä katseella voi tehdä hienovaraista väkivaltaa, mutta sillä voi toisaalta myös lisätä yhteiskunnallista hyvinvointia.

– Ihmistä vahvistaa merkittävästi, jos hän muistaa lapsuudesta edes yhden läheisen, joka huomasi ja kohteli hyvin. 1 Roosan nimi on muutettu.

Maria Akatemian Avoin linja on valtakunnallinen puhelinpäivystys naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa: 09 7562 2260 ti ja to klo 16–18 sekä pe klo 12–14.

Jaana Nummelin, 52, tanssii bollywoodia 76 %

19 %

5%

Vantaalainen

Helsinkiläinen

Kummajainen

Muutin Koivukylään vuonna 1987 ja sieltä Hiekkaharjuun, jonka jälkeen asuin Korsossa.

Siihen aikaan ”mökkeilimme” aina kesät mieheni lapsuudenkodissa Hiekkaharjussa, mutta nyt olemme asuneet talossa vakituisesti 13 vuotta.

Viimeinen leposijani on Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla. Haudassa on paikka kuudelle, kolme siellä jo onkin.

Lapsuuteni vietin Malmin hautausmaan kupeessa muurin vieressä leikkien. Nuoruuteni asuin Suurmetsässä ja sieltä lähdin omille teilleni. Asuin Puotilassa ja Etelä-Haagassa ja sitten muutin Vantaalle.

Enää en Helsinkiin muuttaisi, mutta työpaikkani on siellä.

Sisälläni asuu kummajainen, joka vie minua tanssin maailmaan.

Intohimoni tanssiin on outoa: ei ole kaukokaipuuta, enkä halua muuttaa Suomesta pois, mutta itämaiset tanssit viehättävät minua tosi paljon. Tanssiharrastus, varsinkin bollywood-tanssi, on lumoa. Olen tanssinut bollywoodia seitsemisen vuotta. Se on ilmeikästä ja iloista. Lokakuun alussa kävimme Frankfurtissa kilpailemassa ja voitimme kisan!

Vedän itämaisen tanssin ryhmää.

Käymme esiintymässä Vantaan palvelutaloissa.

Nina Riutta

Kysyn vaan

Mikä tekee virrestä virren?

Kirkolliskokous hyväksyi viime viikolla virsikirjan lisävihkon, johon kuuluu 79 suomenkielistä ja 147 ruotsinkielistä virttä. Tuleeko virsikirjojen väliin jokin monistenippu vai mistä on kyse, lisävihkotyön sihteeri Samuli Koivuranta?

– Ensi vuodesta alkaen saatavilla on kahta eri versioita. On virsikirjoja, joissa on mukaan liitettynä lisävihko ja sitten on saatavilla ihan erillisiä lisävihkoja virsikirjoihin. Lisävihkoja on otettu käyttöön aina virsikirjan uudistamisen välissä. Niiden avulla voidaan kokeilla, miten eri kappaleet toimisivat virsinä.

Mikä tekee virrestä virren?

– Se onkin mielenkiintoinen kysymys.

Virren on ensinnäkin sovelluttava yhteislauluksi. Sen on myös perustuttava kristilliseen uskoon ja Raamattuun. Virsissä pyritään myös siihen, että ne kestäisivät aikaa ja sopisivat monenlaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi virret Päivä vain ja hetki kerrallansa ja Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan ovat sellaisia.

Virsikirjaan haluttiin saada lisää iloa.

Onko niin, että nykyisistä virsistä se

puuttuu ja niissä kuuluu vain elämän kovuus menneinä aikoina?

– On stereotyyppinen kuva, ettei virsissä ole iloa. Kyllä niissä on myös valtavasti iloa, kun tarkasti katsoo. Enemmän kyse on siitä, miten virsiä lauletaan ja soitetaan. Toisaalta on totta, että virsissämme näkyy herätysliikkeiden vaikutus ja painotus oman syntisyyden tutkiskeluun. Sekin on tärkeää, mutta enemmän voisi myös iloita siitä, mitä meillä on.

Virsiä on perinteisesti laulettu urkujen säestyksellä. Onko tähän tulossa muutosta vai tähdätäänkö yhä siihen, että virret sopivat nimenomaan uruille?

– Haluaisin nähdä tämän asian niin, että se ei ole joko tai vaan sekä että. Ideaalitilanne olisi, että urkujen rinnalla käytettäisiin myös muita soittimia. Se tuo musiikkiin elävyyttä ja monipuolisuutta.

Hanna Antila

10

Teksti Saila Keskiaho Kuvitus Hans Eiskonen

Jumalaa Luonnontieteilijän Jumala ei ole ainakaan valkotakkinen mies laboratoriossa. Se tulee selväksi, kun kaksi tutkijaa Cambridgesta puhuu ­tieteestä ja uskosta.

C

ambridge on kaupunki, jonka liepeillä omena putosi tarinan mukaan Isaac Newtonin päähän.

Cambridgesta lähti nuori Charles Darwin kohti M/S Beaglea ja maailmanympärysmatkaa. Cambridgen keskustassa sijaitseva The Eagle -pubi oli DNA:n keksijöiden kantapaikka.

Cambridge on myös kaupunki, jonka yliopisto koostuu lukuisista collegeista.

Lähes jokaisessa collegessa on anglikaaninen kappeli, joissa vietetään säännöllisesti messua ja rukoillaan päivittäin. Keskiajalla perustettujen collegien esikuvia olivat luostarit, rukouksen ja oppimisen paikat.

Siksi Cambridge on hyvä paikka puhua uskon ja tieteen rajankäynnistä. Tässä jutussa puhuu kaksi Cambridgessa vaikuttavaa tutkijaa, jotka ovat myös avoimesti kristittyjä.

Tietokoneen ääressä istuva nainen muistelee isäänsä, joka oli kirurgi. Isällä oli tapana puolileikillään toivoa, että hänen työnsä joskus loppuisivat tykkänään.

– Samalla tavoin minä toisinaan toivon, ettei tällaisia instituutteja tarvittaisi, nainen naurahtaa.

11

a ei voi kesyttää

Luonnontieteellinen tutkimus saa meidät kysymään olemassaolon perustavanlaatuisia kysymyksiä, Ruth Bancewicz ajattelee.

– Tieteellä ja uskolla on erilaiset kielet, mutta usko peittää kaiken. Mikään ei ole ulkona Jumalan vaikutuspiiristä. Yli-

– Jumalan kuvaksi luotuna haluan jatkaa hänen luomistyötään, kuvailee biologi Ruth Bancewicz.

tulosten kyseenalaistajille: – Katsokaa hepreankielistä alkutekstiä, lukekaa kirkkoisiä, tutustukaa kristilliseen traditioon. Jo kirkkoisä Augustinus sanoi, ettei Raamatun luomiskertomuksia voi lukea kirjaimellisesti.

Toisaalta myös evoluutiobiologien kielenkäytössä olisi parantamisen varaa. Evoluutioon liittyvät kielikuvat korostavat usein olemassaolon kamppailua ja vahvimman selviytymistä. Bancewicz heittää ilmoille aivan toisenlaisen kielikuvan: olemassaolon hoivan.

– Tarvitaan paljon huolenpitoa ja myötätuntoa, jotta elämä ylipäätään olisi mahdollista. Kamppailu on olemassa, mutta niin ovat myös hoiva ja hellyys.

opistossa on lukuisia tiedekuntia ja usko läpäisee ne kaikki. Se ei ole vain teologisen tiedekunnan asia.

Osa Bancewiczin kanssakristityistä on miettinyt, onko kristillinen vakaumus ristiriidassa genetiikan tutkimuksen kanssa.

– Toki siinä on haasteita, mutta minusta siinä ei ole mitään suurta ongelmaa.

Luonnontieteiden parissa kukaan ei välitä siitä, miten uskon. Se ei vaikuta tekemääni tutkimukseen.

Mutta eikö tutkijan pitäisi olla työssään mahdollisimman puolueeton?

– Ajatus täydellisestä objektiivisuudesta on vanhentunutta tieteenfilosofiaa. Nykyisin ajatellaan, ettemme voi poistaa taustaoletuksiamme, tunteitamme tai uskoamme. Tutkija tarvitsee kriittistä realismia. Minulla on taustaolettamuksia, mutta yritän eliminoida ne mahdollisimman pitkälle muun muassa toistamalla kokeita ja antamalla muun tiedeyhteisön tutkia kriittisesti työtäni, Bancewicz pohtii.

– Uskonto on aivan samalla tavalla taustaolettamus kuin materialismi.

Simon Conway Morris taas tuntuu olevan suorastaan allerginen uskonvakaumuksen ja tutkimuksen sekoittamiselle.

– Sillä, mitä teen työkseni, ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon todistamisen kanssa. Ei Jumalan olemassaoloa voi todistaa, ei ainakaan tällä puolella hautaa.

Mustekaloilla on kahdeksan lonkeroa ja kaksi silmää. Vaikka mustekalat elävät syvällä meressä ja ihmiset maan pinnalla, molempien silmät ovat kehittyneet hyvin samankaltaisiksi. Tämä on Simon Conway Morrisin lempiesimerkki konvergenssista, eri lajien evoluutioprosessien yhteneväisyyksistä.

– Mustakalan silmä on hyvin ihmissilmän kaltainen, vaikka se on kehittynyt aivan eri taholla ja erilaisissa olosuhteissa. Silti on päädytty samanlaiseen lopputulokseen.

Vaikka Conway Morris näkeekin evoluutiossa tiettyjä rakenteita, hän ei tue ajatusta älykkäästä suunnittelusta. Älykkään suunnittelun kannattajat ajattelevat, että tietyt maailmankaikkeuden piirteet selittyvät parhaiten älyllisellä alkusyyllä, joksi useimmiten mielletään kristinuskon Jumala.

– Ei, se on täyttä hölynpölyä, Conway Morris puhahtaa.

– Olen pahoillani, että ilmaisen itseäni näin tylysti. Älykäs suunnittelu ei vain yksinkertaisesti ole lainkaan tieteellistä. Sen kannattajat eivät tee kokeita eivätkä pyri todistamaan näkemystään tieteellisesti.

Hänen mielestään älykkään suunnittelun suurimmat ongelmat liittyvät juuri jumalakuvaan.

– Jos vanha karikatyyri Jumalasta on valkopartainen mies pilven päällä, älyk-

Evoluutiotutkimuksen ja uskon ristiriitaa ei löydä Simon Conway Morrisin ja Ruth Bancewczin ajattelusta hakemallakaan. He puhuvat yhtä itsestään selvästi evoluutiobiologian tutkimustuloksista ja Jumalan mysteeristä. Bancewicz kysyykin: – Jos Jumala on luonut tämän kaiken, mitä pelättävää meillä enää on?

Hänen mielestään keskustelu on ajautunut väärälle raiteelle. Kun lajien kehityskaaret alkoivat paljastua, osa kristityistä asettautui siilipuolustukseen. Eikä vastakkainasettelu ole vieläkään hävinnyt.

Ruth Bancewiczilla on viesti tutkimus-

– Tiede on jatkuvaa epätäydellistä tietämistä ja sen sietämistä, pohtii professori Simon Conway Morris.

Templeton Press

Myös Ruth Bancewicz kuvailee tieteen ja uskon välistä keskustelua Isossa-Britanniassa kohtalaisen moniarvoiseksi.

– Maltilliset eivät tosin aina saa ääntään kuuluviin. Tappelut muistetaan parhaiten. Mutta ei tilanne ole yhtä polarisoitunut kuin Yhdysvalloissa.

Bancewiczin perhe kävi baptistikirkossa. Vanhemmat viettivät lepopäivää ja olivat hyvin vieraanvaraisia. Lääkäreinä he osasivat vastata tarkkaan pienen Ruthin kysymyksiin ihmisruumiista. Heidän esimerkkinsä innosti tytärtä niin tutkijanuralle kuin syvemmälle kristinuskoon.

Baptistien piireistä Bancewicz siirtyi anglikaanisen kirkon pariin. Myöhemmin hän löysi oman yhteisönsä, karismaattis-evankelikaalisen New Frontiers -seurakunnan.

Simon Conway Morris taas sijoittaa itsensä anglikaanisen kirkon katoliseen laitaan. Omaa uskonmaisemaansa hän ei pidä millään lailla kiinnostavana.

– Jossain vaiheessa elämääni vain vakuutuin siitä, ettei ole parempaa kertomusta. Kristinusko tarjosi kattavimman vastauksen siihen, keitä me olemme ja miksi meillä on väliä.

Nigel Bovey

Nainen on Ruth Bancewicz, joka työskentelee Faraday-instituutissa Cambridgessa. Bancewicz on koulutukseltaan genetiikkaan erikoistunut biologi. Faraday-instituutissa hänen kollegoihinsa kuuluu sekä luonnontieteilijöitä että teologeja. Instituutin tarkoituksena on edistää tieteen ja uskon välistä vuoropuhelua.

– Uskon ja tieteen vastakkainasettelu on hyvin surullinen, Bancewicz huokaisee.

Toinen tapaaminen on sovittu laitokselle, jossa työskentelee muun muassa paleontologeja ja geologeja. Ala-aulan seinät kertovat lyhyelläkin vilkaisulla elämän pitkää historiaa. Vanhanaikaisiin vitriineihin on saatu mahtumaan ällistyttävä määrä kivinäytteitä ympäri maailmaa Norjasta Australiaan.

Kivien keskelle saapuu Simon Conway Morris, joka työskentelee paleobiologian professorina. Hän tutkii kambrikauden fossiileja. Kambrikaudesta tähän hetkeen on noin 500 miljoonaa vuotta.

Miltä tieteen ja uskon välinen keskustelu näyttää cambridgelaisen professorin silmin?

– Me britit olemme yhtäältä–toisaalta-ihmisiä. Täällä tehdään keskustelussa paljon kompromisseja. Toki on paljon äänekkäitä ihmisiä, kuten Richard Dawkins.

kään suunnittelun Jumala on valkotakkinen mies laboratoriossa. Se on typistetty Jumala.

Mikä sitten olisi parempi käsitys Jumalasta?

– Jotkut mystikot sanovat – ja minä en ole mystikko – että Jumala on jotain aivan muuta, Simon Conway Morris toteaa hymyillen.

– Kristinusko väittää tiettyjä asioita Jeesuksesta mutta niistä huolimatta Jumalaa ei voi kesyttää.

Kesyttämättömästä Jumalasta puhuu myös Ruth Bancewiz. Hän viittaa C. S. Lewisin Narnia-sarjassa esiintyvään Aslan-leijonaan, joka on usein nähty Kristus-hahmona. Lewis korostaa, että Aslan on villi eikä suostu alistumaan ihmisten sääntöihin.

Bancewicz muistelee myös Jeesuksen vertausta tuhlaajapojasta.

– Se kertoo Jumalasta, joka ottaa riskejä rakkauden tähden. Hän on luonut tämän planeetan ja antaa kaiken kehittyä ja kasvaa, toki sitä ylläpitäen.

Yhtäkkiä Ruth Bancewicz näyttää kuvaa, jossa on tuttu kaksoiskierre. Sen kierteen, DNA:n, löysi kolme Cambridgen yliopiston tutkijaa 1950-luvulla. Heidät palkittiin Nobelilla.

– Katso nyt, tätä tapahtuu soluissa koko ajan. Näin DNA toimii ja tuottaa aminohappoja, joista ruumiimme rakentuu.

Tämän näkeminen ja ymmärtäminen auttaa minua ylistämään Jumalaa: ”Sinä olet loputtoman viisas, loputtoman luova, sinä loit maailmankaikkeuden ja tiesit, että tällaista tulee tapahtumaan.”

Bancewiczin mielestä tiede parhaimmillaan laajentaa käsitystä Jumalasta.

– Se, että tieteen tekeminen saa tutkijan onnelliseksi, on Jumalan kuvaa meissä. Jumalan kuvaksi luotuna haluan jatkaa hänen luovaa työtään.

Osa tieteellisen tutkimuksen luonnetta on, että se on koko ajan liikkeessä. Uudet tutkimustulokset johtavat uusiin kysymyksiin ja niin edelleen.

– Tiede on jatkuvaa epätäydellistä tietämistä ja sen sietämistä, Simon Conway Morris pohtii.

Epätäydellisyyteen suostuminen ei käy kitkatta.

– Elämme epävarmoja aikoja. Yhteiskunta ja teknologia muuttuvat nopeasti.

Kaipaamme turvallisuutta ja selkeitä vastauksia, Conway Morris toteaa.

Niitä on kristinuskolta turha odottaa.

Conway Morrisin mielestä on suuri virhe etsiä vuorenvarmoja todisteita uskolle.

Hän peräänkuuluttaa antautumista jatkuvaan seikkailuun.

– Kliseinen kuva taivaasta on, että se on rentoutumisen ja rauhan paikka. Epäilenpä.

Tutkijan ikuisuudessa ei uteliaisuus ehdy. Päinvastoin, sen kattona on vain taivas. T

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

22.11.

”Herra, sinun puoleesi minä käännyn – opeta minulle tie, jota kulkea!”

Tuomiosunnuntai muistuttaa, että ihminen on vastuussa niin teoistaan kuin tekemättä jättämisistään.

(Psalmi 143:8)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Isä Matoes Isä Matoes eli 300–400-luvun taitteessa Egyptissä. Matoes oli tunnettu nöyryydestään. Hän ei tahtonut missään asiassa olla toisten yläpuolella. Sen vuoksi hän ei halunnut tulla edes papiksi. Toisin kuitenkin kävi.

Kerran Matoes oli matkalla Siinain erämaassa, kun hän tapasi paikallisen piispan. Tämä toivoi, että Matoes ryhtyisi papiksi, ja vastahakoisesti Matoes suostui. Pappina hän saarnasi: ”Mitä lähempänä ihminen on Jumalaa, sitä syntisempänä hän näkee itsensä.”

Toisen kerran Matoes kuuli yhden erämaaisän kehuvan yhteisönsä munkkeja siitä, miten nämä rakastivat jopa vihollisiaan enemmän kuin itseään. Matoes vastasi hänelle: ”Mitä minuun tulee, en ole vielä onnistunut rakastamaan edes niitä, jotka rakastavat minua.”

Älä ole kulmikas, ole pyöreä Omia kulmiaan voi hioa meditaatiossa ja rukouksessa.

Tietoisuus kuolemasta ja viimeisestä tuomiosta vaikutti syvästi Egyptin erämaan munkkien elämään ja ajatuksiin. Se ei ollut heille vain pelottava asia. He eivät lykänneet ajatusta kuolemasta ja elämän tilinteosta johonkin tulevaan, vaan elivät sen kanssa kasvokkain siinä päivässä, jota elivät. ”Elä kuin kuolisit joka päivä”, neuvoi isä Antonios. Se ei ollut kehotus elää täysillä, ottaa elämästä kaikki irti ja tehdä unelmista totta. Se oli kehotus hiljentää mieli ja katsella omaa elämäänsä sillä silmällä, mikä siinä on kestävää ja mikä katoavaa.

Oman elämän tilinteko alkaa aina tästä päivästä, niistä valinnoista, joita teet ajatuksissasi ja teoissasi. Mitä kauemmaksi tätä tilintekoa mielessäsi työnnät, sitä sidotumpi olet ja sitä sotkuisemmaksi kasvaa selvittämättömien asioiden vyyhti. Ei ole helppoa tehdä tiliä elämästään. Silti askel on kevyempi ja mieli vapaampi, kun niin uskaltaa tehdä.

300–400-luvun taitteessa elänyt isä Matoes muistutti ajan lyhyydestä ja hetken merkityksestä. Tarina kertoo, miten hän neuvoi veljeä, joka oli tullut hänen luokseen hakemaan apua taipumukseensa riitaantua toisten kanssa: ”Pidä sinussa oleva riidanhenki

aisoissa kaikessa, ja itke, tunne omantunnonpistos, sillä aika on lähellä.”

Matoes sanoi, että aina kun veljen mielessä heräsi riidanhalu, hänen piti pysähtyä ja hiljentyä katsomaan riidanhalunsa syitä. Siten mielen kovuus pehmeni ja riidanhalu raukesi.

Yhdelle veljelle isä Matoes tunnusti, ettei hän suinkaan ollut lähtenyt erämaahan sankarillisuuden vaan heikkoutensa vuoksi.

Näin hän samalla lohdutti tätä veljeä, jonka oli vaikea elää sovussa toisten kanssa. Häntä eivät saaneet vihaiseksi ainoastaan toisten typerät teot vaan myös heidän hyvät tekonsa, sillä hän vertaili jatkuvasti itseään muihin. ”Aina kun menen toisten joukkoon, en voi hallita itseäni, vaan tuomitsen heidät kaikesta siitä hyvästä, mitä he ovat tekemässä”, veli kuvaili tilannettaan.

Matoes ei kysellyt veljeltä, miksi tämä vertasi itseäsi toisiin, oli kateellinen ja ärsyyntyi, vaan totesi: ”Jos et voi hallita itseäsi, pakene yksinäisyyteen.” Ja ennen kuin veli ehti kimpaantua, hän jatkoi: ”Hänen, joka elää toisten

Jumala, hiljennä tuomionhaluni ”Jumalani, sinun totuutesi valossa näen itseni.

Sinä näet, mitä minussa on.

Sinä sanot totuuden minusta. Auta minua muistamaan se aina, kun haluan laukoa totuuksia toisista.

Hiljennä sinä tuomionhaluni. Armahda minua.”

kanssa, ei pidä olla kulmikas, vaan pyöreä.”

Veljen ongelma oli Matoesille tuttu. Myös hän oli kärsinyt kateuden tunteista ja itsensä vertailusta muihin. Munkkien yhteisössä hän oli saanut oppia, että kun elää toisten kanssa, joutuu hiomaan särmiään. Hän oli oppinut myös, että särmien hionnassa auttoi hiljentyminen ja oman sisimmän katselu mietiskellen ja rukoillen.

Matoesin opetus on, että yhteiselämässä maltti on valttia. Älä ensimmäiseksi hyökkää toisia vastaan ja ammu heti alas heidän ajatuksiaan, vaikka olisitkin eri mieltä. Ole valmis kuuntelemaan toisia ja oppimaan heiltä.

Aina ei tarvitse olla oikeassa.

Voit olla joustava, vaikka et voikaan olla kaikille mieliksi. Kun muistaa, kenen edessä loppujen lopuksi elämäänsä elää, ei halua mestaroida muita. Se, joka tietää, että Jumalalla on lopullinen tuomio, ei halua korottaa itseään toisten yläpuolelle.

Lauri Maarala

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.11.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari alle kouluikäisille vanhemman kanssa perjantaisin klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Pilven Hattarat -kuoromuskari 4–7-vuotiaille perjantaisin 27.11. asti klo 15–15.30. Esiintyminen su 29.11.

Hoosianna-kirkossa klo 10. Ilmoittautumiset riikka.jantti@evl.fi.

Messu su 15.11. klo 10. Erkki Jokinen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lähetyspiiri to 19.11. klo 18–20.

Pyhäkoulu su 22.11. klo 10–11.

Messu su klo 10. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 24.11 klo 13–14.30.

Jouluaskartelua.

Lapsen päivän konsertti ke 25.11. klo 14.30. Matti Laitinen ja Pekka Laukkarinen laulavat ja laulattavat lapsia ja aikuisia.

Muualla Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15.30–16.45 Itä-Hakkilan koululla.

Kanttori Riikka Jäntti.

Kotipyhäkoulu su 8.11. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Virkistysretki 9.12. Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Retki on tarkoitettu erityisesti niille seurakunnan alueella asuville, joilla ei ole mahdollisuuksia muuhun virkistäytymiseen. Retken hinta 5 e sisältää lounaan, esityksen Raamattukylässä ja kahvin. Lähtö klo 11 Länsimäestä ja 11.15 Hakunilasta, paluu n. klo 17.

Ilmoittautumiset ja maksu kirkkoherranvirastoon 1.12. mennessä. Lisätiedot: diakoni Laura Alho, p. 050 593 5503. Esitys on ulkona ja sisältää kävelyä.

Kastettu Veera Sofia Banda, Matilda Minerva Aurora Lampinen, Fanni Alfina Vaittinen.

Hautaan siunattu Aino Hellin Mäkelä 85 v, Liisa Annikki Wikström 81 v, Esko Antero Narinen 72 v, Kari Aimo Tapani Perttuli 65 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys

Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Messu su 15.11. klo 10. Hämeenkylän kirkkopyhä. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Raamattuluento ja seurat su 15.11. klo 16. Aiheena pelkojen voittajaksi. Luennoitsijana Unto Pulkkinen Suomen Raamattuopistolta. Kahvitarjoilu.

Lauluyhtye Papas no Mamasin levynjulkistamiskonsertti su 15.11. klo 18. Ohjelma 10 e. Ohjelma ja levy 20 e.

Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem to 19.11. klo 19. Hämeenkylän kamarikuoro, sopraano Marion Melnik, altto Hanna-Leena Keinänen, tenori Heikki Rainio, basso Jari Parviainen ja urkuri Silja Heikkilä.

Johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Ohjelma 10 e.

Tuomiosunnuntain messu su 22.11. klo 10. Viipurin kirkkopyhä. Viipurin seurakunnan kirkkoherra Vladimir Dorodnij, Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä ja Viipurin lauluveikot.

Kirkkokahvit.

Lapsen oikeuksien viikon konsertti ti 24.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen musisoivat lapsille ja aikuisille.

Kotikirkon keittolounas ke 25.11. klo 11–12.30. Tarjolla keittoa ja leipää.

Vapaaehtoinen maksu. Voit tulla laulamaan yhdessä ennen keittoa klo 11 kirkkosaliin kanttorin johdolla.

Oopperakerhon kerhoilta ja lyhyt vuosikokous ke 25.11. klo 17.30.

Asiantuntijavieraana tietokirjailija, dokumentaristi Pekka Hako.

Vieraalla maalla kaukana – Kreikkalaiset tanssit pakolaisten parhaaksi pe 27.11. klo 18–20 nuortentilassa.

Pastori Jaakko Kara opettaa helpoimpia kreikkalaisia tansseja. Voit tulla ja lähteä oman aikataulusi mukaan. Aikaisempaa tanssikokemusta ei tarvita. Ota mukaan tanssimiseen sopivat kengät, sisäliikuntavaatteet ja juomapullo. Tilaisuudessa kerätään kolehti turvapaikanhakijoiden hyväksi ja kerrotaan Vantaan vastaanottokeskuksissa tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja vapaaehtoiseksi ilmoittautumisesta.

Hommissa

Näkövammaisten diakonissa Terhi Suonsivu ”Olen työskennellyt pitkään vammaistyössä. Vantaan seurakuntien yhteisessä diakoniakeskuksessa teen työtä näkövammaisten kanssa ja hyväksi.

Mistään tilastosta tai rekisteristä ei näy, kuinka paljon Vantaalla on näkövammaisia. Näkövammaisten Keskusliitossa on vantaalaisia jäseniä noin 500. Lisäksi tiedetään, että väestön ikääntyessä heikkonäköisyys ja huonokuuloisuus lisääntyvät.

Näkemisen ongelmat ja näkövammaisuus voivat olla hyvin erilaisia, eivätkä ne useinkaan näy päällepäin. Esimerkiksi putkinäköisen liikuntanäkö voi olla niin heikko, että hänen täytyy käyttää valkoista keppiä. Silti hän pystyy putkinäöllään lukemaan lehteä.

Keskeistä on huolehtia esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Näkövammaisen pitäisi voida halutessaan osallistua esimerkiksi sunnuntaimessuun. Sitä varten kirkoissa on pistevirsikirjoja.

Monen voi olla tarpeen tietää, miten puhua heikkonäköisen kanssa. Alkuun pääsee, kun ottaa kevyesti kiinni toisen olkapäästä ja esittelee itsensä. Toiselle puhutaan rauhallisesti katsekontaktissa, vaikkei hän näkisikään, eikä huudeta.”

Ulla-Maija Vilmi

Vinkkejä huonosti kuulevan ja heikosti näkevän kohtaamiseen ma 23.11. klo 17.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Ilmoittautuminen 19.11. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Café Pähkinä ke 18.11. klo 15–17. Lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Facebook: Café Pähkinä.

Nettikerho ikäihmisille ke 25.11. klo 14–16. Aiheena tietoturva.

Kirjallisuuspiiri ma 7.12. klo 12. Kirjana Jenni Kirveksen Aino Sibelius – Ihmeellinen olento.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 22.11. klo 18. Jarkko Vähäsarja alustaa teemasta lähetystyö Raamatussa.

Kenian lähetyspiiri to 26.11. klo 11.

Puhujavieraana rovasti Martti Laitinen.

Muualla Senioreiden jouluretki Tampereelle

ti 8.12. Opastettu kierros ja hartaus Tampereen tuomiokirkossa, ruokailu Finlaysonin Palatsissa ja vierailu Finlaysonin kirkossa. Vapaata ostosaikaa Tallipihan alueella. Paluumatkalla pysähdys Iittalan Lasimäellä. Bussi lähtee Askistosta klo 7.45 kiertäen Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan kautta. Hinta 66 e. Ilmoittaudu 30.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Retki Vivamon Raamattukylään la

Lapset löytöretkellä Suomen Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto juhlii 35-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden teema on Löytöretkellä!.

Löytöretkiä tehdään muun muassa lähimaastoon, omaan itseen, satujen maailmaan, fantasiaan ja eri kulttuureihin.

Olotilassa (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta) on esillä Vantaan kuvataidekoulun lasten ja nuorten teoksia 20.11. asti. Sammakon lähimaastosta bongasi 7-vuotias Anni Saarimaa.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Inkerinsuomalainen messu su 15.11. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, saarna Erkki Jokinen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 15.11. klo 17– 19. Illassa mukana mm. tietokirjailija, venäjänkielisen työn pastori Erkki Jokinen ja pastori Harri Nurminen. Housebändinä nuortenyhtye Poikkipuut. Lastenhoito järjestetty.

Matalan kynnyksen maanantai 16.11.

Hartaushetki klo 11. Ma 23.11. ehtoollishartaus klo 11. Hartauksien jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki klo 12.30 saakka. Matalan jatkot klo 12.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 17.11. klo 13–14.30.

Diakoni Laura Alho.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin tiistaisin klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua iloisella mielellä mukavassa seurassa.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tulkaa silloin kuin teille sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulua, kahvia (1–2 e / perhe) ja leikkiä. Mikro on käytettävissä ruuan lämmitykseen.

Päivärukous ke 18.11. klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia. Langat saa kirkolta.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 takkahuoneessa.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Sis. puuro, voileipä, kahvi / tee (2,50 e). Myynnissä myös kahvileipää.

Lapsiparkki 2,5–8-vuotiaille torstaisin klo 13–15.30. Voit tuoda lapsen tunniksi tai koko ajaksi. Parkki on maksuton eikä sinne tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ota lapselle mukaan sisätossut ja pieni välipala.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Lapsen päivän kirkkohetki pe 20.11. klo 10. Sari Kokkonen.

Kun joulu valkeneepi -konsertti la 21.11. klo 17. Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro. Johtaa Ilona Tuovinen, Anu Kosonen, piano. Ohjelma 8 e.

Tuomiosunnuntain musiikkimessu su 22.11. klo 12. Tuomo Kahenvirta, kanttoreina Sonja Tissari ja Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri ma 23.11. klo 18–19.30.

Liisi Jokiranta vierailee.

Päiväraamattupiiri ti 24.11. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Rauhanyhdistyksen seurat ti klo 18.30.

Lapsen päivän konsertit ke 25.11. klo 9.15 ja klo 10. Muusikko, radiotoimittaja Matti Laitinen ja muusikko, televisiojuontaja Pekka Laukkarinen laulavat ja laulattavat lapsia ja aikuisia.

Virsivartti ke 25.11. klo 12.30.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä

äideille ja vauvoille tiistaisin 2.2.– 22.3. klo 12–14.30. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä alle 6 kk. Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja päiväkodinjohtaja Eija Järveläinen.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset liisa. pietila@evl.fi, p. 050 337 7312.

13

14

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.11.

12.12. Lähde jouluostoksille Lohjan menneen ajan joulumarkkinoille ja jouluvaellukselle Raamattukylään.

Lähtö klo 9.30 kirkolta ja paluu iltapäivällä. Puurolounas. Hinta 30 e aikuisilta, alle 12-v. 10 e ja alle 5-v. ilmaiseksi. Ilmoittaudu 9.12. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Rauli Ilmari Salakari, Anni Elisa Jussila, Alissa Erin Olivia Ek, Anton Noel Oliver Toivonen.

Hautaan siunattu Sirpa Sisko Vuorela 65 v, Ritva Irmeli Kippilä 80 v, Terttu Tellervo Frimodig 82 v, Timo Ilmari Hietanen 83 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 12.11., 19.11. ja 26.11. klo 13 seurakuntasalissa. 12.11. Hartaus ja ohjelma Marja Vainikka, aiheena lähetystyö Etiopiassa. 19.11. Hartaus Saana Tourunen, ohjelma Korson komee-

tat. 26.11. Hartaus ja ohjelma Vesa Ruokonen.

Vox Mea – Oma ääni to 12.11., 19.11. klo 18 seurakuntasalissa. Kaikille avoin kuoro harjoittelee viikoittain tunnin ajan. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Lisätietoja kanttori Airi Saloniemi p. 050 310 7493.

Miesten saunailta to 12.11. ja 26.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 13.11. ja 20.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 15.11. klo 10. Vesa Ruokonen, Tuula Paasivirta ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 15.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Sara Nummi.

Kristityn kasvu su 15.11. klo 15 seurakuntasalissa. Keskustelutilaisuus aiheesta kristityn identiteetti. Yhteistyössä kirkon kasvuryhmä ry:n kanssa. Lisätietoja saa Seija Toivaselta p. 050 511 6996. Mukana Tuula Paasivirta.

Bachin peruukki -musiikkinäytelmä su 15.11. klo 17 kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perhekerho ma 16.11. ja 23.11. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 16.11. ja 23.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 16.11. ja 23.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 16.11. ja 23.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetys ke 18.11. ja 25.11. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 18.11. ja 25.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Sanan ja rukouksen ilta ke 18.11. klo

18. Risto Auvinen, Petri Väljä ja Airi Saloniemi.

Iltarukousryhmä ke 18.11. ja 25.11. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Naisten saunailta to 19.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Italialaisen barokin helmiä la 21.11. klo 14 kirkossa. Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Päivi Vesalainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhäkoulu su 22.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Johanna Kaunisto.

Messu su 22.11. klo 10. Mari Mäkelä, Pirkko Yrjölä ja Ursula Hynninen.

Kirkkokahvit.

Kylväjä-piiri su 22.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustila. Kirsi Myllyniemi kertoo pakolaistyöstä. Lisätietoja Jaana Kovanen p. 040 741 2128.

Runo puhuu elämästä -runo ja musiikkimatinea su 22.11. klo 16 kirkossa. Seurakunnan runopiiri. Ursula Hynninen ja Tuula Paasivirta.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.11. klo 18 kirkossa. Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Ravintolapäivä la 21.11. klo 10.30 alkaen. Tarjolla venäläisiä herkkuja.

Elämä kantaa! -ryhmä alkaa ti 26.1. klo 18.15. Kokemuksellinen matka naisen elämään intuitiivisen maalaamisen keinoin. Ohjaajana sosiaalipedagogi ja hahmoterapeutti Nina Bürstenbinder. Ilmoittautuminen 11.12. mennessä, p. 09 830 6550. Hinta 40 e.

Terävästi

ajan hermolla.

Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 17.11. ja 24.11. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 24.11. klo 13. Leena Lehto ja Vesa Ruokonen.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 12.11., 19.11. ja 26.11. klo 9–11.30.

Muualla Äijälenkkiryhmä lähtee ke 18.11. ja

25.11. klo 18.30 Korson kirkon alapihan parkkipaikalta. Teemme noin tunnin kävely-hölkkälenkin, jonka jälkeen sauna. Lisätietoja juha.liukkonen@vantaa.fi tai p. 050 458 4864.

Kastettu Inna Erika Isoniitty, Daniel Sebastian Liljeström, Elias Antti Viljami Saarinen, Ann-Mari Madonna Magdalena Heletsalo, Emma Amelia Weckström, Aimi Reiko Lisa Happonen, Ville Juhani Lehto, Siru Desirée Laine, Hilla Pihla Pauliina Räikkönen, Miska Onni Oliver Holopainen, Ekinadoese Princess Angel David, Jesse Petrus Puustinen.

Avioliittoon kuulutettu Karl Thomas Ohranen ja Tarja Tuulikki Puha.

Hautaan siunattu Christina Anneli Mäki 66 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta.

Instagram: rekolansrk. Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Takakonttikirppis la 14.11. klo 12 kirkolla, sään salliessa myös yläpihalla. Pöytämaksu 5 e. Myynnissä myös kahvia ja pullaa. Ilmoittautumiset irma.liljestrom@evl.fi tai p.

050 553 8459.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 15.11. klo 10. Pastori Arto Nuutinen, kanteletaiteilija Iida Elina, Rekolan Kantelettaret ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Diakoniapyhä jatkuu heti messun jälkeen, suunnittelija Sinikka Salomaa Polli-järjestöstä alustaa aiheesta Minustako omaishoitaja? Kirkkokahvit.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11.

Nikkaristikaffeet ma 16.11. klo 11.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Juhlavuoden tarjous nyt 3 kk

19

€

(normaalihinta 33 €)

T IL A U S K O R T T I

√ Kyllä kiitos!

Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

Kotimaa maksaa postimaksun

TIL A AJA /M AKSAJA

SA AJA (jos eri kuin maksaja)

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Tilaa sähköpostilla

Sähköposti

Tilaa internetistä

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

asiakaspalvelu@kotimaa.fi

www.kotimaa.fi/tarjous

Puhelin

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

15

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.11.

Kansanedustaja Kari Tolvanen

”Elät aina minussa” Petri Laaksonen rohkaisee pysähtymään kuoleman äärelle.

Petri Laaksonen menetti vuoden sisällä kaksi läheistään. Ensin 69-vuotias äiti menehtyi rintasyöpään, yhdeksän kuukautta myöhemmin kuoli yllättäen alle 50-vuotias veli.

– Olin täysin lannistettu. Jaksoin tavata yhden ihmisen kerrallaan. ”Elämä jatkuu” -rohkaisut tuntuivat kauhean pinnallisilta verrattuna siihen, mitä tunsin. Eikä elämän jatkuminen edes tuntunut merkitykselliseltä, Laaksonen muistelee.

Kokemukset veivät myös halun ja kyvyn tehdä lauluja. Aika ja asioiden kohtaaminen kuitenkin kannattelivat elämää. Parhaillaan Laaksonen kiertää eri puolilla maata konsertoiden kirkoissa.

– Suoraan sanoen en olisi uskonut, että näin voi käydä. Tunnen taas eläväni ja uskallan olla avoin, hän toteaa.

Viiden vuoden tauon jälkeen Laaksoselta ilmestyi lokakuussa uusi albumi. Se valmistui parahiksi, kun hän viettää juhlavuottaan. Laaksosen ura säveltäjänä alkoi 30 vuotta sitten.

– Minun oli pakko tehdä In Memoriam -levy. Asia, joka tuli niin perusteellisesti kohti, piti myös käsitellä perusteellisesti. Toivon, että laulut voisivat koskettaa, lohduttaa ja rohkaista myös muita.

– Olen aina tiennyt, mistä laulan, mutta näiden laulujen tarinaa elän todeksi aivan uudella tavalla.

Viimeiset ajat Petri Laaksonen oli äitinsä luona. He muistelivat hyviä päiviä, yhdessäolon hetIsoskoulutus Isko 1 ti 17.11. klo

17.30.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi

-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Lähetyspiiri ke 18.11. klo 18. Teologian tohtori Seppo Suokunnas kertoo kuvin ja sanoin SLEY:n lähetystyöstä.

Iltarukous keskiviikkoisin klo 19.45.

Lyhyt rukoushetki päivän päättyessä. Ei iltoina, jolloin on iltamessu.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 19.11. klo 13. Keskustelua, rukousta ja raamatunlukemista yhdessä.

Varpunen jouluaamuna – jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti to 19.11. klo 19. Solisteina Johanna Iivanainen ja Jore Marjaranta, säestäjänä

kiä ja rakkaita ihmisiä elämän varrelta. Laaksonen sai pitää äitiä kädestä kiinni, laulaa ja lukea runoja.

– Äidin ei tarvinnut lähteä pois yksin ja hän nukahti levollisesti. Ymmärsin, miten äärettömän tärkeää on, että kuolevan ihmisen lähellä on toinen ihminen. Kuolema ei tunnu silloin niin pelottavalta, ei lähtijästä eikä jäljelle jäävistä.

Laaksoselle oli raskasta saattaa äiti haudan lepoon, mutta elämänsä raskain kokemus oli pikkuveljen arkun kantaminen ja hautaan laskeminen.

Yksi uuden levyn lauluista oli Laaksoselle vaativuudessaan ylitse muiden.

– Kyyhkysenmieli-laulu on omistettu veljelleni.

Sanoittaja Markus Bäckman tavoitti asian kipeyden täydellisesti. Mietin, miten uskallan ryhtyä sitä säveltämään. Siinä on niin valtava herkkyys ja dynamiikka – mutta juuri siksi se täytyi tehdä.

Tummasävyisestä teemastaan huolimatta In Memoriam -levy on valoisa ja täynnä rakkauslauluja.

Ihmistä koskettaa syvältä, kun elämä näyttäytyy juuri sellaisena kuin se oikeasti on.

– Ymmärrän, että äitini kuolemaan ja hautajaisiin liittyy myös jotain kaunista. Ehkä surua vahvemmin meitä itkettääkin rakkaus.

Erja Saarinen

In Memoriam -konsertti ti 24.11. klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Liput 20 e Lippupalvelusta tai tuntia ennen ovelta. Osa tuotosta ohjataan pakolaisleireille Jordaniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Olli Ahvenlahti. Ohjelman hinta 15 e sisältää kahvitarjoilun.

Messu su 22.11. klo 10. Katri Uutela, Noora Hultin.

Joululaulukuoro 7–13-vuotiaille su 22.11., su 29.11. ja su 6.12. klo 15–16.

Esiintyminen Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa la 12.12. klo 14. Kuoroa johtaa kanttori Noora Hultin p. 050 433 3329.

Lapsen päivän konsertti ma 23.11. klo 9 ja klo 10. Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Miesten raamattupiiri ma 23.11. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Isoskoulutus Isko 2 ti 24.11. klo 18.

In memoriam – elät aina minussa.

Petri Laaksosen konsertti ti 24.11. klo 19. Liput 20 e Lippupalvelusta tai tuntia ennen ovelta. Konsertin tuotosta ohjataan osa pakolaislei-

Vieraana Paula Lehto

Juuso Westerlund

– Suru ja rakkaus kulkevat käsi kädessä, Petri Laaksonen sanoo.

rille Jordaniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Iltamessu ke 25.11. klo 20. Tule hiljentymään, laulamaan, rukoilemaan ja nauttimaan ehtoollista.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.11. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e), ohjelma klo 13. Adventtiajan kynnyksellä lauletaan jouluisia toivelauluja ja tarinoidaan joulumuistoista.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14. Lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten äärellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Mikä on herättänyt kiinnostuksesi mielenterveysasioihin?

– Työskentelin liki 30 vuotta poliisina, ja suurimman osan siitä Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Tutkittavaksemme tuli vuosittain noin 150 itsemurhaa. Se kurjuus sai miettimään, miten itsemurhia voisi ehkäistä.

– Toisekseen poliisina näki ihmisiä, joilla oli mielenterveysongelmia. Heitä oli esimerkiksi kadonneiden tai väkivaltaa tehneiden joukossa.

Olet Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja. Mikä on keskeistä sen työssä?

– On tärkeää tukea mielenterveyskuntoutujia. Keskusliitto on myös nostanut esiin kokemusasiantuntijuuden.

– Mielenterveyskuntoutuja voi auttaa vertaistaan. Kokemusasiantuntijana hän voi auttaa vaikka siinä, että masentunut ihminen saa vaatteet päälle ja kengät jalkaan ja lähtee ulos.

Ei siihen tarvita terveydenhuollon ammattilaista.

Kannatat kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Mikä se on?

– Ohjelmaan sisältyy kymmeniä toimenpiteitä. Tärkeintä olisi, että tarjolla olisi matalan kynnyksen palveluita yhden luukun periaatteella niin, että ihminen pääsisi hoitoon silloin, kun hän tarvitsee sitä.

Mitä ohjelmalla pitäisi saada aikaan?

– Tuskin on mahdollista ehkäistä kaikkia itsemurhia, mutta tavoitteena voisi olla nykyisen vajaan tuhannen itsemurhan määrän puolittaminen. Se merkitsi miljardien säästöjä ja vähentäisi inhimillistä kärsimystä.

Ulla-Maija Vilmi

Kynttilätapahtuma itsemurhien tehneiden muistolle su 15.11. klo 17 Olotilassa, Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta. Kari Tolvanen puhuu tapahtumassa. Lopuksi kynttiläkulkue Veininmyllylle.

Asolan silmukat -käsityöryhmä tors-

taisin klo 17. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 12.11. klo 17.30. Tarjotaan pieni iltapala. Lastenhoito järjestetty. Mukana pastori Arto Nuutinen.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu.

Seniorikahvila ma 16.11. klo 13.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 16.11. klo 18.

Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Puutarhapiiri ke 18.11. klo 17.30. Oh-

jaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 18.11. klo 18.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri to 19.11. klo 13. Keskustelupaikka pöytälaatikkorunoilijoille ja kaikenlaisen taiteen ystäville. Ohjaajana Tarja Suhonen.

Kipuryhmä ti 24.11. klo 15. Laurea-ammattikorkeakoulun ylläpitämä Teknologialainaamo-toiminta esittäytyy.

Ruokakerho ke 25.11. klo 17. Valmistamme suomalaisen keittiön ruokia lähiraaka-aineista ja tutustumme eri kulttuureista tuleviin ihmisiin. Maksu 3–5 e / kerta.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Tiedustelut pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689 tai 09 2340 3380.

16

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.11.

Ville Juurikkala

Musiikkia Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–

17.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila ja urheiluvarusteet mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Kastettu Ilona Anneli Väätäinen, Linda Makram Malmstedt, Kaarlo Rafael Martinez Karppinen, Urho Aarne Elias Pynnönen.

Hautaan siunattu Erkki Paavali Kero 67 v, Liisi Marjatta Hauru 86 v, Eeva Sofia Rupponen 74 v, Päivi Helena Sillanpää 61 v.

Johanna Kurkela laulaa Pyhän Laurin kirkossa.

Perjantai 13.11.

• Musiikkilukioiden yhteiskonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa. Vaskivuoren lukion kamarikuoro, Sibelius-lukion kamarikuoro ja Chorus Iucundus Puolalanmäen lukiosta Turusta. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Sunnuntai 15.11.

• Bachin peruukki -musiikkinäytelmä klo 17 Korson kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Lauluyhtye Papas no Mamasin levynjulkistamiskonsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Ohjelma 10 e. Ohjelma ja levy 20 e.

Torstai 19.11.

• Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Hämeenkylän kamarikuoro, Marion Melnik, sopraano, Hanna-Leena Keinänen, altto, Heikki Rainio, tenori, Jari Parviainen, basso, ja Silja Heikkilä, urut. Ohjelma 10 e.

• Varpunen jouluaamuna – jouluinen hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Solisteina Johanna Iivanainen ja Jore Marjaranta, säestäjänä Olli Ahvenlahti. Ohjelma 15 e.

Lauantai 21.11.

• Italialaisen barokin helmiä klo 14 Korson kirkossa. Eero Saunamäki, nokkahuilu, ja Päivi Vesalainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Kas meripojat – poikien klassinen laulukonsertti klo 15 Ilolan seurakuntatalolla. Alle 1v.–13-vuotiaat pojat esittävät merimies- ja intiaani-

lauluja sekä klassista poikien ohjelmistoa. Marjaana Merikanto, piano, Päivi Kukkamäki, ohjaus.

• Musiikin valoa pimenevään iltaan -pianomatinea klo 16 Myyrmäen kirkossa. Ritva-Leena Tuulin piano-oppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

• Kun joulu valkeneepi -konsertti klo 17 Hakunilan kirkossa. Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro, Anu Kosonen, piano. Ohjelma 8 e.

• Pyhiinvaellus-konserttikiertueen konsertti la 21.11. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. J. S. Bachin musiikkia. Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello.

Sunnuntai 22.11.

• Kirkko, Kamari ja Lied I: Sibelius 150 – hänen klassikkonsa klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Meelis Milli, viulu, Helena Plathan, sello, ja Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantai 23.11.

• Lasten konsertti ma 23.11. klo 9 ja klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

• Joulun odotusta -adventtikonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Lauluyhtye Aikamiehet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistai 24.11.

• Lasten konsertti klo 9 ja 10 Hämeenkylän kirkossa. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

• In memoriam – elät aina minussa -konsertti ti 24.11. klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Petri Laaksonen. Liput 20 e Lippupalvelusta tai tuntia ennen ovelta.

Keskiviikko 25.11.

• Lasten konsertti klo 9.15 ja klo 10 Hakunilan kirkossa.

Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

• Lasten konsertti klo 14.30 Länsimäen kirkossa. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

• Joulun lauluja -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa.

Johanna Kurkela, laulu, Tomi Aholainen, koskettimet ja laulu, Lasse Piirainen, koskettimet, ja Tero Siitonen, kontrabasso. Liput 30 e.

Olavi Merikanto esiintyy poikien laulukonsertissa Ilolan seurakuntatalolla.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa, Unikkotie 5 B, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@ evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 15.11. klo 12. Jaakko Hyttinen, Terhi Viljanen, Iina Katila.

Pakilan musiikkiopiston konsertti to 19.11. klo 19.

Pyhiinvaellus-konserttikiertueen

konsertti la 21.11. klo 18. Kiertueella kuullaan J. S. Bachin musiikkia Suomen kaikissa keskiaikaisissa kirkoissa. Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello.

Messu su 22.11. klo 12. Heikki Leppä, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Joulun odotusta -adventtikonsertti ma 23.11. klo 18. Lauluyhtye Aikamiehet. Johtaa Märt Ratassepp. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulun Lauluja -konsertti ke 25.11. klo 19. Johanna Kurkela, laulu, Tomi Aholainen, koskettimet ja laulu, Lasse Piirainen, koskettimet, Tero Siitonen, kontrabasso. Liput 30 e.

Musiikkimatka adventista jouluun -konsertti vapaaehtoistyöntekijöille su 29.11. klo 18. Konsertin jälkeen glögitarjoilu pappilan juhlatilassa.

Ilmoittautumiset 26.11. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223, 050 409 0053 Hanna-piiri to 12.11. ja 26.11. Lähtö lenkille kirkon edestä (Asematie 12) klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 12.11. ja 19.11. ja 26.11. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 14.11. ja 21.11. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Paluumuuttajien piiri su 15.11. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 16.11. ja 23.11. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 16.11. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 17.11. ja 24.11. klo 12 nuo-

risotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.11. ja 24.11. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 17.11. ja 24.11. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 18.11. ja 25.11. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Luontokuvailta to 19.11. klo 18 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Suomen Luonnonvalokuvaajien edustajat kertovat yhdistyksen toiminnasta ja Vuoden luontokuva -kilpailusta ja näyttävät tämän vuoden kilpailukuvia.

Näppärin sormin – käsityöpiiri diakonian hyväksi to 19.11. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 22.11. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 23.11. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Nuorisotilaan pääsee hissillä A-rapun kautta. Simo Santaranta laulattaa jouluisia lauluja.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 25.11. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Löytöretki-näyttely 20.11. saakka.

Vantaan kuvataidekoulun lasten ja nuorten teoksia esillä.

Värejä luonnosta. Jarkko Lahden akvarellitöitä esillä 24.11.–8.1.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 13.11. ja 20.11. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Messu ja Kylväjän lähetyspyhä su 15.11. klo 10. Mirka Härkönen, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja Elisa Wathénin Kaukasiasta tulojuhla.

Mukana myös Asta Kokkarinen ja Sipe Jalokinos.

Yhteysilta ti 17.11. klo 18.30. Vieraina Taina ja Juhani Mäkinen.

Arki-illan ehtoollinen ke 18.11. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Messu ja omaishoitajien kirkkopyhä su 22.11. klo 10. Jyrki Kaukanen, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk. Kirkkokahveilla keskustelua omaishoitajuudesta. Mukana diakonissa Hanna Raunu ja Lea Lindqvist Polli-yhdistyksestä.

Vinkki-ilta ma 23.11. klo 17.30. Huonosti kuulevan ja heikosti näkevän kohtaaminen. Diakonissa Terhi Suonsivu ja kuulovammaisten parissa työskentelevä Seija Einola antavat käytännön neuvoja ja vastaavat kysymyksiin. Ilmoittautuminen 19.11. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 24.11. klo 18. Terje Kukk.

Huom! Ei arki-illan ehtoollista ke 25.11.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 12.11. ja 19.11. ja 26.11. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Naisten lenkkisauna to 12.11. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Perhepäivä pe 13.11. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 15.11. ja 22.11. klo 11– 12.

Kerho isille ja lapsille ti 17.11. ja 24.11. klo 17.30–19. Mukana lastenohjaaja Hillevi Alm ja pastori Tuula Lapveteläinen.

Perhepäivä pe 20.11. klo 9.30–14.

Pastori Tuula Lapveteläinen.

Kas meripojat – poikien klassinen laulukonsertti la 21.11. klo 15. Alle 1v.–13-vuotiaat pojat esittävät lastenlauluja, mm. merimies- ja intiaanilauluja sekä klassista poikien ohjelmistoa. Marjaana Merikanto, piano, Päivi Kukkamäki, ohjaus.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 12.11. ja 19.11. klo 9.30–11.30.

Pyhäkoulu su 15.11. ja 22.11. klo 11– 12.

Kansanlähetyksen raamattu- ja lähetyspiiri to 19.11. klo 18. Vierailijana Seppo Palonen.

Perhekerho to 26.11. klo 9.30–11.30.

Pastori Kristiina Kartano vierailee.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 13.11. ja 20.11. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 17.11. ja 24.11. klo 9.30–11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 13.11. ja 20.11. klo 18.

Perhekerho ma 16.11. klo 9.30–11.

Naisten iltapäiväkerho ke 18.11. klo 14. Jouluaskartelua Seija Väisäsen johdolla. Perhekerho ma 23.11. klo 9.30–11. Pastori Jaakko Hyttinen.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 23.11. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 17.11. ja 24.11. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 17.11. ja 24.11. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 12.11. ja 19.11. ja 26.11. klo 9.30–11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 18.11. klo 18–19.

Muualla

Malminiityn eläkeläiskerho ma

16.11. klo 13.30 Malminiityntie 16 B. Jouluaskartelua Seija Väisäsen johdolla.

Runopiiri ti 24.11. klo 18 kokoushuone Voimalassa, Tikkurilan kirjaston 2. krs., Lummetie 4.

Lapsen oikeuksien viikon konsertti to 26.11. klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52–54. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulavat ja laulattavat lapsia. Yli 8 hengen seurueiden ilmoittautumiset maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Lapsiperheiden retki Porvoon joulumarkkinoille ja teatteriin la 12.12.

Lähtö seurakuntien talolta klo 10.

Hinta 10 e / hlö tai 40 e / perhe, sis. bussikuljetukset ja teatteriliput. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta.

Maksutonta apua kodin pienaskareisiin. Lisätietoja paivi.makinen@ evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Laura Olivia Ahola, Eeli Aarre Juhani Suonpää, Eelis Timo Mikael Kataja, Urho Petteri Heino, Nicolás Luis Emilio Mata, Adelia Evella Taskinen, Akseli Tapani Wéman, Ella Anneli Lindberg, Niklas Eero Ojanperä, Olivia Annina Mustonen, Mila Juli Johanna Pernu, Christina Sofia Lopmeri, Leo Johannes Harju, Miika Joakim Koskenmaa, Miro Julius

17

Seurakunnissa tapahtuu 12.–26.11.

Koskenmaa, Sakari Mikael Montonen, Aatos Viljo Mäkitalo, Emilia Fareedah Iremide Yusuf, Jamie Jonatan Cowan, Arvo Elias Hovi, Hugo Lennart Wallenius, Sofia Alexandra Pystynen.

Hautaan siunattu Heikki Johannes Klemola 92 v, Alli Maria Honkanen 88 v, Vieno Unelma Nyqvist 86 v, Jorma Allan Ensio Kutvonen 83 v, Jorma Aatami Karhu 78 v, Raija Anneli Kuusiniemi 75 v, Lasse Veikko Juhani Kotilainen 67 v, Seppo Juhani Laine 67 v, Emilia Katariina Valsi 19 v, Marja Liisa Wickholm 82 v, Veikko Niilo Johannes Kortemäki 87 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samaan aikaan puhelinpäivystykset: Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Perheraamis to 12.11. ja 26.11. klo 10–11.30.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 12.11. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: Kirkkomme herätysliikkeet.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Musiikkilukioiden yhteiskonsertti pe 13.11. klo 19. Vaskivuoren lukion kamarikuoro, Sibelius-lukion kamarikuoro ja Chorus Iucundus Puolalanmäen lukiosta Turusta. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 20.11.

klo 16–19.

Messu su 15.11. klo 10. Margit Helin, Minttu Haapalainen, Ritva Holma.

Pyhäkoulu su klo 10 kerhohuone 4.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 23.11. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 18.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 18.11. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Virsiä ja lauluja kirkkovuoden päätökseen liittyen.

Körttivirren virtaan – Siionin virret tutuiksi III ke 18.11. klo 18.30. Esittelijänä Herättäjä-Yhdistyksen musiikkisihteeri Samuli Korkalainen.

Musiikin valoa pimenevään iltaan -pianomatinea la 21.11. klo 16. Ritva-Leena Tuulin piano-oppilaiden matinea. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 22.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Hannu Pöntinen, Kari Jerkku. Oltermannit-kuoro, joht.

Ari Pärnänen.

Kirkko, Kamari ja Lied I: Sibelius 150 – hänen klassikkonsa su 22.11. klo 18.15. Meelis Milli, viulu, Helena Plathan, sello, ja Annalina Backman, piano. Väliajalla kahvitilaisuus.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mission impossible? -lähetysilta ti 24.11. klo 17.30.

Rakkauden voima -seurakuntailta ke 25.11. klo 18.30. Ilkka Rytilahti. IV: Palveleminen ja kasvaminen.

Nuorten iltakirkko ke 25.11. klo 19.30.

Miesten piiri to 26.11. klo 18.30–20 takkahuone. Antti Isopahkala: Adventtisaunan merkeissä.

Raamattu-lähetysilta to 26.11. klo 17.30–19. Aija Sairanen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Nuorten Paossa-saunailta la 14.11. klo 16.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Messu su 22.11. klo 12. Pirkko Järvinen, Anne Viljamaa. Saarna rovasti Lauha Peltola. Keittolounas klo 13.

Raamattumaraton su 22.11. klo 13.30–18. Jobin kirja ja Matteuksen evankeliumi, luvut 20–28. Voit osallistua koko ajaksi tai osaksi aikaa. Oma Raamattu mukaan. Voit ilmoittautua lukijaksi Pirkko Järvi-

selle p. 050 438 7858 tai pirkko.jarvinen@evl.fi.

Rukouspiiri ti 24.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 24.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 25.11. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Raamattu ja kädentaidot -ryhmä la 14.11. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background.

Toivon tuulet su 15.11. klo 17.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 16.11. klo 18.30–20.

Lähetyspiiri ti 17.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 18.11. klo 17.30 Olotila.

P. D. James: Usko ja epäilys.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 25.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 24.11. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Asukastila Rubiini Rubiinikehä Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 23.11. klo 10.30.

Muualla Retki Pelastusarmeijan Helsingin osastolle to 26.11. klo 18. Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634.

Kastettu Emil Aleksanteri Kylä-Liuhala, Peetu Samuel Martikainen, Pihla Ida Tuulia Honkanen, Leevi Mikael Aronen, Aino Maija Annikki Kivinen, Otso Aamos Olavi Finne, Linda Emilia Takkunen, Lilina Helmi Mariann Hagkvist, Meamaria Jennet Mattsson.

Hautaan siunattu Suoma Elina Koivisto 100 v, Aino Maria Myyryläinen 94 v, Aarne Ensio Hassinen 90 v, Seppo Johannes Niemi 80 v, Terho Tapani Peltoniemi 80 v, Martta Elisa Hietanen 76 v, Esteri Elisabet Laaksonen 74 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Konfirmationsmässa sö 15.11. kl.

9.30. Anjala-lägrets konfirmation.

M. Fagerudd, K. Andersson, J. Granlund, A. Ekberg.

Konfirmationsmässa sö 22.11. kl.

9.30. Holma-lägrets konfirmation.

A. Paavola, M. Fagerudd, J. Granlund, A. Ekberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 S:t Martinkrets diakoni- och pensionärskrets ti 17.11. kl. 13. Tomtepyssel med Ing-Britt Ruokonen. Ta med rött garn, stickor och nål. Kaffe.

Missionskväll ons 25.11. kl. 18.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé tisdagar 9.15–12. Kontaktperson Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll ons 18.11. kl. 18.

Julpyssel lö 21.11. kl. 10–13.

Martinristi Bredängsv. 2 Familjecafé måndagar kl. 9.30–12.

Andra utrymmen ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsv. 2.

Familjecafé onsdagar kl. 13–15 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv. 10.

Dickursbykretsen samlas ons 18.11. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Allsång ons 25.11. kl. 14.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Göran Lindström och Anders Ekberg.

Döpta Adrian August Valentin Lönnberg, My Edla Alice Holm, Nessa Kristina Mäkinen.

Döda Kaj Albin Dufvelin 82 år, Einar Rafael Öhman 95 år.

Vammaistyö Retki Vivamon jouluvaellukselle ti

8.12. klo 11.45–16.45. Hinta 15 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sekä erityisruokavaliot 19.11. mennessä tiina.grohn@evl.fi tai p. 050 553 8486.

Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe

13.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Aiheena isovanhemmuus.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.11. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta.

Raamattu- ja keskustelupiiri ti 17.11. klo 15–17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry.

Lähetysaskartelupiiri ma 23.11. klo 12.30–16 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Helene Rissanen.

Näkövammaisille Askartelukerho ti 17.11. klo 10.30– 13.30 Inkun Ideapajassa, Korson Ruusupaviljonki, Kisatie 21. Kynttiläkastokurssi. Ilmoittautumiset 16.11. mennessä p. 09 872 1025.

Yhteislauluilta ti 17.11. klo 18.30– 20.30 Helmikuja 1 C 35.

Käsityökerho ma 23.11. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Joulujuhla la 12.12. klo 11–14 Puistokulmassa, Talkootie 4. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä ti klo 9–11 ja to klo 13–15 p. 09 830 62 78 tai terhi. suonsivu@evl.fi.

Vartin retriitti

Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai on saanut pelkoa herättävän nimen tuomiosunnuntai. Päivän raamatuntekstit vilisevät tulisia järviä, sinettejä ja valtaistuimia eli kaikkia voiman ja vallan symboleja.

Tuomiosunnuntaita ei kannata muuten suoralta kädeltä yhdistää muihin tuomio-alkuisiin kirkollisiin sanoihin. Esimerkiksi tuomiokapituli ja tuomiorovasti tulevat latinan domus-sanasta, joka tarkoittaa taloa. Tuomiokapituli on siis talo, jossa luetaan Raamattua ja tuomiorovasti on sen talon pappi. Tuomiosunnuntaista onkin siis yllättävän pitkä matka tuomiorovastiin. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralla ei siis ole mitään erityistä tuomionjulistajan tehtävää kirkossa, pikemminkin lukutoukan rooli.

Tuomiosunnuntain kunnioitusta ja pyhää pel-

koa sisältävä luonne sai eräässä maalaispitäjässä huvittaviakin piirteitä. Tuomiosunnuntain evankeliumitekstinä on tapana lukea Matteuksen evankeliumin 25. luvun kohta, jossa Jeesus kertoo opetuslapsilleen maailman lopusta. Vanha rovasti luki tekstiä arvokkaasti harvakseltaan: ”Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin sairas, ja te vaatetitte minut. Minä olin alasti, ja te kävitte minua katsomassa.” Samassa kirkkokansa heräsi horroksestaan. Siis mitä se rovasti oikein viimeksi sanoi? Taisi mennä paimenella rivit kohtalokkaasti sekaisin. ”Minä olin alasti, ja te kävitte minua katsomassa!” Miltähän vanha rovasti näyttäisi Aatamin asussa? Se kai oli monen kirkossakävijän villi päiväuni.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Alaston rovasti

18 Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

Surun kohdatessa et jää yksin

Tilaa JOULUSIIVOUS ajoissa!

-LAHJAKORTIT -KOTISIIVOUSTA -kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura www.aratto.fi

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

J. Vähäkangas

PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

p. 040 411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

VESIKOURUT KATTOREMONTIT

• vanhojen uusimiset • kattojen maalaukset ja pesut • suojakäsittelyt • kattoturvatuotteet 050-2205/kattotyöt

www.0502205.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

w w w. t e k n o k a t e . f i Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Kaikki remontit, isot ja pienet.

Adresseja

Suoraan kiviveistämöltä

040 565 6754

Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista: •huoneistoremontit, •keittiöremontit, •kylpyhuone- ja •saunaremontit

HAUTAKIVET

Lähetä surunvalittelusi.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

KIVITUOTE OY

Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Kaikki kivialan työt

Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200 www.kivituote.com

p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

RE-sielunhoitoterapeutti ottaa vastaan Espoossa.

Ota rohkeasti yhteyttä. P. 045 8742 405

Hammashoitoa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Vuokrata halutaan

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

4

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Oikeat vastaukset sivun 20 piispavisaan: 1J, 2H, 3D, 4A, 5F, 6C, 7B, 8I, 9E, 10G

19

Aikamerkki

Sari Saaristo

Kovien tyyppien iltarukous

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

Pe 13.11. klo 18:30 Lähetysseurat Asolan seurakuntatalolla Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Nuorten raamattuluokka perjantaisin klo 18:30 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6 Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Kuukauden 1. ja 4. tiistai (ei heinä-elokuu) www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 15.11. klo 13.30 Taivaan kansalaisia Fil. 3:20–21 Antti Lemmetyinen Israelin lähetys Eeva Pouke

i.fi k k r e m Valo

Teemu Potapoff on teologi japortsari.

”Iltarukous kuuluu kalustoon” Teemu Potapoffilta rukous jää monesti kesken.

Iltarukous on kulkenut Teemu Potapoffin mukana lapsuudesta saakka. Isoäiti opetti pikku-Teemulle Levolle lasken, Luojani -rukouksen.

– Vaikka olen jo 42-vuotias ukko, pyrin edelleen siihen, että rukous tulee joka ilta.

Sen lausumisessa pääsen ainakin alkuun ennen kuin nukahdan, Potapoff kertoo – Minusta tuossa rukouksessa on järkeä. Pidän siitä. Se on yleispätevä ja hyvä rukous.

Potapoff on sitä mieltä, että rukoileminen ei saa olla kuin mantraa lukisi.

– Kyllä siinä täytyy olla jotakin ajatusta mukana, miksi jotakin pyydät tai miksi jostakin kiität.

Monelle suomalaiselle iltarukous on tapa, johon ei liity sen kummempaa uskoa tai jumalasuhdetta. Teologina Potapoff ei

näe asiassa ainakaan mitään ristiriitaista.

– Miksikäs ei rukoilisi – eihän siinä voi mennä vikaan. Yhtälailla se toimii ei-uskovaiselle ja ei-kristitylle. Loppujen lopuksi ihminen syvällä sisimmässään janoaa jonkin itseään suuremman voiman luo.

Potapoff kertoo, ettei ole aikoihin käynyt kirkossa ja että tarvitsi uskovien yhteisöä vain uskoon tulemisen alkuvaiheissa.

– Sen jälkeen olen pärjännyt hyvin ilmankin. Yhteys hoituu suoraan. Luulen kuitenkin, että jos menisin nyt vaikkapa Tuomasmessuun, saisin sieltä varmasti uusia hyviä fiiliksiä. Ehkä sitä tarvitsisikin vastapainoksi kaikelle sille rietastelulle, mitä näkee ravintolan ovella portsarina työskennellessä, Potapoff pohtii.

Hänen työstään kertovasta kirjasta Yön sankarit on juuri otettu kolmas painos.

Ensi vuoden puolella TV2:n draamasarjassa Väärät bileet ja Antti J. Jokisen ohjaamassa Pahan kukat -elokuvassa näyttelijädebyyttinsä tekevä Potapoff on hahmona katu-uskottava. Hän ei näe, että kenenkään uskottavuutta vähentäisi se, että iltarukous kuuluu kalustoon.

– Kovempi jätkä on se, joka myöntää, että rukoilee iltaisin. Kun ihmiset ovat joskus portsarina toimiessani kommentoineet sitä, että olen teologi, olen sanonut suoraan, että uskon Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen.

Ateistikavereilleen Potapoff on todennut, ettei hänen uskonsa ole heiltä pois.

– Jos uskot johonkin asiaan, oli se mikä tahansa, seisot sataprosenttisesti sen takana. Kovat jätkät tekevät niin. Heidän ei tarvitse pakitella siitä, mitä mieltä jostakin asiasta ovat – oli kyse uskomisesta tai mistä tahansa.

Outi Ikonen

Naisia kuoleman rajalla Laura Lindstedt: Oneiron. Teos 2015.

Näöntarkastuksessa voi tulla mieleen: mitä jos menettäisin näköni ja sokeutuisin? Laura Lindstedtin romaanin tehokas alku loihtii lukijan tällaisen katoamisenpelon tilaan.

Oneiron kuvaa seitsemää eri-ikäistä naista, jotka ovat menettämässä aisteja ennen lopullista häviämistään. Sitä ennen, välitilassa, naiset kykenevät kokemaan sellaista yhteisöllisyyttä, joka ei ole mahdollista eläville. Ajatukset ja kokemukset kulkevat naisesta toiseen yli kielellisten ja ruumiillisten rajojen.

Läsnä ovat juutalainen nälkätaiteilija

Slomith, venäläinen alkoholisoitunut Polina, brasililainen sydämensiirtopotilas Rosa Imaculada, väkivallan nuoret uhrit senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike, hollantilainen syöpäpotilas Wlbgis ja ranskalainen kaksosten äiti Nina.

Päähuomion saa Shlomith, juutalaisuuden lukemattomiin ruokaja puhtaussääntöihin kasvanut taiteilija, jossa nuo säännöt ruokkivat anoreksiaa Vaikuttavasti kuvataan myös, millaista on, kun sydän Heini Lehväslaiho/Teos

To 12.11. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2.

Su 15.11. klo 10 Körttiksen kirkkopyhä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat, Johannes församlingshem.

Su 15.11. klo 11 Kirkkopyhä Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Saarnaa Voitto Huotari, mukana Veisuuveljet.

Su 15.11. klo 10 Kirkkopyhä Mäntsälän kirkossa, saarnaa Leena Väyrynen-Si, Vanha Porvoontie 8.

Lounas ja seurat seurakuntakeskuksessa.

Su 15.11. klo 15 Tikvassa, Loviisan seurakuntakeskuksen alak., Kuningattarenkatu 22, Loviisa.

Su 15.11. klo 18 Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ti 17.11. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi).

Ke 18.11. klo 18.30 Körttivirren virtaan - Siionin virret tutuksi III, Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Mukana S. Korkalainen.

To 19.11. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11. Kahvit kerhopuolella klo 18.

Pe 20.11. klo 18.30 Kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä.

Su 22.11.klo 10 Kirkkopyhä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Saarnaa Jaakko Heinimäki, mukana Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 22.11. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, saarnaa Laura-Maria Latikka.

Pyhäkoulu messun ajan. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 22.11. klo 10 Kirkkopyhä Järvenpään kirkossa, Kirkkotie 4.

Saarnaa Wille Riekkinen. Keittolounas ja seurat.

Su 22.11. klo 16 Seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi).

Ma 23.11. klo 12 Siionin virret tutuksi IV, Katupappila, Kauppakaari 13, Kerava. Mukana Samuli Korkalainen.

Ke 25.11. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

haurastuu, tai kun turruttaa itsensä alkoholilla tai näännyttää itseänsä juoksemalla.

Oneiron leikittelee eri tekstilajeilla ja liikuttaa niin tunteita kuin älyäkin. Romaanin runsaudensarvessa on kulttuurihistoriaa, juutalaisuuden kuvausta, paheita, psykologiaa, mystiikkaa, lääketieteellisiä taudinkuvauksia ja oireita. Ennakkoluulottomasti se avaa kuolemaan liittyviä tabuja ja häpeää.

Kristina Svensson

Laura Lindstedt kuvaa kuolemaan liittyviä tabuja.

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

20

Aikamerkki Hans Eiskonen

Symbolit selviksi

Kuinka piispaksi tullaan?

Jos haaveissa kangastelee piispanura, Jaakko Heinimäen toimittamasta kirjasta Piispanpolku 10 (Kirjapaja 2015) voi tarkistaa, kuinka nykyiset piispamme sen tekivät. Uraputkensa voi aloittaa valitsemalla oikeat vanhemmat eli syntymällä pappis- tai jopa piispasukuun, mutta välttämätöntä se ei ole. Niin kuin ei enää miessukupuolikaan.

Joka tapauksessa ansioluettelon kokoaminen alkaa viimeistään kasteesta. Ennen kouluikää on mielellään ehdittävä oppia iltarukous ja käytävä pyhäkoulua. Myöhemmin istutaan uskonnontunneilla, käydään seurakunnan kerhossa ja seurakuntanuorissa, päästään ripille ja toimi-

taan isosena. Vasta sen jälkeen edetään teologian opintoihin, ja sitten se onkin menoa.

Joillekin reitti on ihan selvä. ”Huomasin jo ennen murrosikääni olevani ’pieni teologi’”, kirjoittaa Oulun piispa Samuel Salmi. ”Kirkko ja hautausmaa kiinnostivat jostakin syystä pientä poikaa”, muistelee puolestaan Espoon piispa Tapio Luoma.

Piispat ovat olleet kilttejä jo pienestä asti. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen tosin varasti isältään rahaa karkkiostoksiin, Tampereen Matti Repo kuunteli Pink Floydia ja Kuopion Jari Jolkkonen laitettiin jäähylle niin seurakunnan päiväkerhosta kuin koulun uskonnontunneiltakin.

Kaisa Halonen

Vaarallinen punainen Meille on selvää, että punaisen valon kohdalla kannattaa pysähtyä. Vihreän ja keltaisen valonkin merkitykset ovat ymmärrettävissä. Symbolien sanoma ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Värit ja symbolit merkitsevät aina sitä, mitä niiden sovitaan merkitsevän.

Keltaisen värihistoriallinen symboliikka liittyy epäluotettavuuteen. Keltaiseen ei voi luottaa, joten paras vain odotella.

Keskiajan Euroopassa keltaista väriä halveksuttiin, sillä se yritti jäljitellä kultaa olematta sitä.

Keltainen on siis pettureiden väri. Juudas Iskariot sai pukeutua muutaman vuosisadan ajan taiteessa aina keltaiseen viittaan.

Ennen teollisten värien tuloa

oli vihreän värin kanssa kaikki tuuripeliä. Muut värit tehtiin mineraaleista ja ne pitivät hyvin pinnalla kuin pinnalla, mutta vihreä väri valmistettiin kasveista. Vihreän pysyminen tai haalistuminen oli Herran kädessä. Joskus se onnistui, toisinaan ei. Siitä tuli siis onnen ja toivon symboli. Pelipöydät ovat vihreitä, ja vihreän valon palaessa on suurin todennäköisyys päästä kadun yli joutumatta kenenkään alle.

Punainen väri on ollut suosittu vuosisatoja. Punainen on viitannut niin Pyhään Henkeen kuin paaviin. Paavin hovissa käytettiin antiikin Roomalta perityn tavan mukaan ylhäisille kuuluvia punaisia vaatteita. Punaiseen liittyi rikkaus ja ylellisyys.

Kirkkovaltion yletöntä rikkautta vastaan taistellut reformaattori Martti Luther ilmaisikin selvästi, että yksinkertaiseen elämään luottavien protestanttien oli syytä pukeutua muuhun väriin kuin punaiseen.

Punaisesta tuli kielletty ja halveksittu väri. Prostituoiduille tuli tavaksi käyttää punaisia sukkia ja kurtisaanien kortteleita alettiin kutsua punaisten lyhtyjen alueiksi. Synnin, vaarallisuuden ja kielletyn yhteys punaiseen väriin tuli niin vahvaksi, että vielä 1960-luvun Ranskassa ei saanut mennä kouluun punaisissa vaatteissa.

Yhä edelleen tiedämme: punainen valo kieltää ja varoittaa.

Ei kannata edetä.

Kuinka piispat kuvaavat polkuaan?

Yhdistä piispa ja hänen hengellisen kasvukertomuksensa otsikko!

1

A

Alussa oli ­iltarukous

2

B

Armon avara niitty

C

Ensin ihminen, sitten kristitty

4

D

Hengellisiä murusia ja teologisia näkymiä

5

E

Johdatuksen makua

F

Kaste­todis­ tuksesta ­piispanristiin

G

Kasvu ­kastekirkon palvelijaksi

H

Kiinnekohtia teologisella tielläni

9

I

Seuranhakua tositarkoi­ tuksella

10

J

Uskosta ja yk­ sinäisyydestä

Kari Mäkinen

Samuel Salmi

3 Simo Peura

Liisa Väisänen

”Luther ilmaisi selvästi, että protestanttien oli syytä pukeutua muuhun väriin kuin paavin punaiseen.”

Matti Repo

Ampumarata kirkon takapihalla Kun Alabamassa kokoontuvan Rocky Mount United -metodistikirkon jäseniltä kysyttiin, mitä kirkon takapihalta avautuvalle jättömaalle pitäisi tehdä, vastaus oli – ainakin suomalaisittain – yllättävä. Ampu-

maratahan sinne rakennettiin.

Pastori Phillip Guinin mukaan monet seurakunnan naiset kertoivat omistavansa aseen mutteivät ampumistaitoja. Alkujaan ampumarata oli tarkoitettu seurakunnan jäsenille,

mutta nykyään siellä harjoittelevat muun muassa paikkakunnan poliisit sekä aseharrastajat.

Guin riemuitseekin siitä, että ”kirkko on onnistunut houkuttamaan mukaan uusia kävijöitä Jeesuksen nimessä”. ”Ampumakerho tarjoaa ihmisille ajanvietettä ja mahdollisuuden turvalliseen aseenkäsittelyyn lämpimässä ja rakastavassa kristillisessä ympäristössä”, summasi pastori Guin uutistoimisto UPI:n mukaan.

Vuosijäsenyys kirkon ampumakerhossa maksaa 25 dollaria.

Perhehinta on 50 dollaria. Alabaman aselakien mukaan kiväärit ja pistoolit saa kantaa mukanaan myös kirkkoon, kunhan aseenkantolupa on kunnossa.

Krista Susi

Jos ei koulussa saa oppia aseista ja Raamatusta, alabamalaisessa kirkossa saa.

Seppo Häkkinen

6 Björn Vikström

7 Irja Askola

8 Kaarlo Kalliala

Tapio Luoma

Jari Jolkkonen

Oikeat vastaukset löydät sivun 18 alareunasta.