Lauri 2015 nro 18 (29.10)

Vantaan Lauri 18 • Armon asialla • 29.10.2015 • www.valomerkki.fi Jani Laukkanen

Teemu Keskisarja tutkii hautakivien tarinoita 6 Mummolle soitetaan, kaverille snäpätään 8 Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita rakkaita 15

”Aika on syntyä ja aika kuolla” 10

Rasistinen vihapuhe ei ole syntynyt tyhjästä – Pauli Juusela

2

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Vihapuhe ruokkii tekoja Sanat ja teot eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Netin vihapuhe ei ole vaaratonta paineiden purkua. Se luo ilmapiiriä, jossa alittuu kynnys siirtyä sanoista tekoihin. Isosta joukosta löytyy niitä, joiden todellisuustaju on hämärtynyt.

Kyse voi olla poliittisesta ääriajattelusta, katkeruudesta, narsistisesta halusta jäädä historiaan tai mielenterveyden hajoamisesta. Vihan ja pelon ilmapiiri, jossa mitä tahansa saa sanoa, kannustaa niitä, jotka kokevat oikeudekseen asettua toisten yläpuolelle, elämän ja kuoleman herraksi. Tappaa siksi, että toinen on eri mieltä tai väärän värinen.

Ruotsi koki nyt saman, mikä Suomessa on tapahtunut jo monta kertaa. Kouluväkivallan, jossa nyt onneksi säästyttiin useammalta kuin kahdelta kuolonuhrilta. Asialla oli, kuten usein ennenkin, nuori mies ja poliisin mukaan motiivina selvästi rasismi. Trollhättanin miekkamies tappoi tummaihoisia.

Kävin teon jälkeisenä päivänä lukemassa Helsingin Sanomien nettiuutisissa olevia kommentteja ja järkytyin. Monissa niistä ei suinkaan surtu tapahtunutta, vaan syytettiin väkivallan uhreja, hallitsematonta maahanmuuttoa, alkuperäisväestön syrjimistä ja median salaliittoa. Veikattiin, että Ruotsin ensimmäinen intifada, sorretun kantaväestön kapina, nähdään 2030-luvulla.

Rasistinen vihapuhe ei ole syntynyt tyhjästä. Sille on annettu vuosien ajan tilaa kasvaa maahanmuuttokritiikin helmassa. Internetin sananvapaudesta on otettu kaikki irti ja unohdettu vastuu sanojen käytöstä. Säästöt, asuntopula ja työttömyys ruokkivat katkeruutta, joka puretaan maahanmuuttajiin.

Poliittisten päättäjien kaikissa puolueissa ja kaikissa EU-maissa on taisteltava rasismia vastaan ja myös korjattava asioita, jotka ovat huonosti. Ykkösasiaksi pääkaupunkiseudulla nostaisin edullisten asuntojen tuotannon niin maahanmuuttajille kuin täällä jo asuville vähävaraisille.

Valomerkissä tällä viikolla Masentaako pimeys?

Valomerkki taistelee synkkyyttä vastaan Valomerkin aikaan -kampanjalla. Marraskuun alusta alkaen Valomerkin Facebook-sivulla on joka päivä klo 21 jokin valoon liittyvä postaus.

Evankeliumia kutsutaan ilosanomaksi, mutta kristityistä on moni saanut vakavan kuvan. Mutta oliko Jeesuksella huumorintajua? Kaikkitietävä Personal Pastor vastaa.

– Ripissä ihminen ei muutu pyhemmäksi tai paremmaksi. Olennaista on synninpäästön kuuleminen asiasta, joka painaa omaatuntoa, Matti Hyry sanoo.

Rippiä käytetään harvoin Seurakuntapapin työssä voi kulua vuosia ilman, että kukaan tulee ripittäytymään.

Kun puhutaan ripistä ja ripittäytymisestä, useimmille tulee mieleen katolinen kirkko rippituoleineen. Kuitenkin myös luterilaisessa kirkossa on mahdollisuus yksityiseen rippiin eli synnintunnustukseen ja sen jälkeen julistettavaan synninpäästöön. Seurakuntapapeilta sellaista pyydetään harvoin.

– Olen ollut pappina yli 25 vuotta ja toimittamani ripit voi laskea kahden käden sormilla. Ihmisellä täytyy olla aikamoinen sielunhätä, että hän pyytää rippiä, kertoo Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä.

– Ehkä olemme pitäneet asiaa esillä liian vähän. Jos syntikin alkaa olla käsitteenä nykyihmiselle vieras, niin kuinka oudolta sitten kuulostaa rippi?

Yrjölä muistuttaa, että jokaisessa seurakunnassa on papin päivystysaika juuri sitä varten, että ihmiset voivat huojentaa mieltään. Keskustelun yhteydessä voi myös saada synninpäästön.

Yrjölä toivoo, että kynnys ripittäytyä madaltuisi.

– Olisi hyvä, ettei ihmisen tarvitsisi pitää kaikkea sisällään. Anteeksi voi saada, jos pyytää anteeksi. Asian ei tarvitse olla kauhean iso.

Samanlaisia kokemuksia kuin Yrjölällä on muillakin Vantaan seurakuntapapeilla. Pikakysely kuudelle papille ripin käytöstä tuotti tällaisia vastauksia: ei kertaakaan tällä vuosituhannella, kahdesti viimeisten 11 vuoden ai-

kana, kahdesti kuudessa vuodessa, viisi kertaa 18 virkavuoden aikana, viisi kertaa 11-vuotisen uran aikana, kolme rippiä 11 vuodessa.

Se tekee yhteensä 17 rippiä 72 työvuoden aikana eli yksi noin neljää työvuotta kohti.

Aivan toisenlaisia lukuja kertoo Hämeenkylän seurakunnan kappalainen Matti Hyry. Hän on ollut pappina vuodesta 1996 ja arvioi toimittaneensa ainakin 100 rippiä, vaikkei niistä kirjaa pidäkään. Syynkin hän tietää: hän kuuluu vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen ja ripin käyttö on liikkeelle tunnusomaista. Muita kuin vanhoillislestadiolaisia ripittäytyjiä Hyrylle tulee harvoin.

– Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä rippi vanhana luterilaisena käytäntönä on säilynyt. Ripin katsotaan olevan uskonelämän hoitamista varten, Hyry kertoo.

– Jos on asioita, jotka painavat mieltä, niistä on mahdollista puhua ripissä uskotulle ja luotettavalle rippi-isälle. Rippi-isän ei tarvitse olla pappi, vaan heissä on myös paljon maallikoita.

Vaikka rippiä ei juuri osata pyytää, ihmisten syyllisyydentunteet eivät Hyryn mukaan ole kadonneet mihinkään. Hän miettii, että ehkä papit eivät osaa tai uskalla riittävästi pitää esillä sitä, että ihmisissä on pahuutta ja syntiä.

– Jos sitä todellisuutta ei kuvata mitenkään, niin mihin sitten tarvittaisiin rippiä? Tai armoa ylipäätään.

– Ripistä on apua silloin, jos asiat jäävät vaivaamaan. Osa syyllisyydentunteesta voi olla sellaista, että se vaatii keskustelua ja peiliä, osa taas sellaista, että sitä ei pysty edes sanoittamaan. On valtavan arvokasta, että toinen ihminen voi Jumalan puolesta julistaa synninpäästön ja kääntää itseensä käpertyneen ihmisen katsomaan kohti ristiä. Niin haluan itsekin tehdä, kun jokin asia ahdistaa, Hyry sanoo.

Sairaalapappien työssä rippi ei ole niin suuri harvinaisuus kuin seurakunnissa. Viime vuonna Vantaan sairaalapapit toimittivat 16 varsinaista rippiä. Johtavan sairaalapapin Pirjo Vatasen mukaan yleisiä ovat kuitenkin ripin tyyppiset keskustelut, joissa puretaan syyllisyyttä ja katumusta.

– Vakava sairaus saa monet prosessoimaan elämäänsä. Lähellä kuolemaa ihmisillä on halu sovitukseen ja sovintoon läheisten ja Jumalan kanssa, Vatanen sanoo.

Palvelevaa puhelinta, jossa sekä soittaja että puhelimeen vastaava päivystäjä ovat anonyymejä, kuulee silloin tällöin kutsuttavan luterilaiseksi rippituoliksi. Pääkaupunkiseudun Palvelevassa puhelimessa käytiin viime vuonna 7430 puhelinkeskustelua. Niistä 18 sisälsi ripin.

– Varsin vähäistä ripin käyttö on ollut, vaikka yksittäisen ihmisen kohdalla asia voi olla hyvinkin merkityksellinen, toteaa pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila.

Kaisa Halonen

3

Tässä ja nyt

Jani Laukkanen

Sirpaleista ja säröistä Joel Melasniemi, kitaristi-säveltäjä: ”Olen iloissani keikkojen alkamisesta.

Uuden albumin tekemisen stressi loppui puolitoista kuukautta sitten ja jonkinlainen paluu arkeen on tapahtunut.

Edellinen levymme oli juhlava, uusi on sirpaleinen ja säröinen. Meille tuli impulssi, että musiikkiin pitää saada enemmän tempoa. Baabel-levyllä tanssitaan vaikeista asioista. Musiikki on erilaista kuin vanhat slovarimme.

Rojahdan päivittäin pianon ääreen.

Koskaan ei tiedä, mitä sieltä tulee. Saattaa olla Bachin etydi, tai improvisaatiota, josta löytyy mielenkiintoinen kuvio.

Usein on helpompaa säveltää valmiiseen, tai edes jonkinlaiseen, tekstiin. Teksti auttaa hahmottamaan paremmin kuin pelkkä viheltely.

Ennen keikkaa olen aika lunki. Joskus huomaan, että 15 minuuttia ennen keikkaa on pitkäveteinen olo. Se ei missään nimessä ole sellainen normaali olotila, että esimerkiksi käyttäisin pankkitunnuksia ja maksaisin laskuja. En tee silloin mitään arkista, kaikki minimoidaan.

Scandinavian Music Groupin lauluihin löytyy monta tulokulmaa. Katsotaan, miten kirkkotila resonoi meidän musiikkimme kanssa. Akustiikka ainakin on leveä ja korkea.”

Nina Riutta

Scandinavian Music Groupin akustisen kvartetin konsertti pe 6.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 3 e vain ovelta tuntia ennen konsertin alkua.

4

Kirkon Ulkomaanapu alkaa tukea vastaanottokeskuksia

Palveluja tarjotaan

Pilottihanke alkaa Vantaalla ja Espoossa.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut yhteistyön kolmen Luona Oy:n ylläpitämän vastaanottokeskuksen kanssa Espoossa ja Vantaalla. Kuusi kuukautta kestävän pilottihankeen tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja eri uskonnollisten yhteisöjen, maahanmuuttajayhteisöjen, järjestöjen ja vastaanottokeskusten välille. Mukana

ovat myös Vantaan seurakunnat.

Projektin ajatuksena on, että turvapaikanhakijat saisivat apua ja tukea kotoutumiseen heti maahan tultuaan. Turvapaikanhakijoita tutustutetaan paikallisiin yhteisöihin ja samalla ennaltaehkäistään ongelmia, joita voi syntyä kun ihmiset asuvat pitkään vastaanottokeskuksissa.

Yhteistyömallissa hyödynnetään esimerkiksi paikallisia maahanmuuttajajärjestöjä. Ne voivat auttaa turvapaikanhakijoita kotoutumaan ja opastaa uuteen kulttuuriin tutustumisessa.

– On hirvittävän tärkeää hyödyntää jo Suomeen integroituneita ihmisiä ja luoda kontakteja esimerkiksi muslimiyhteisöihin ja seurakuntiin, toteaa uskonnollisten ja perinteisten johtajien verkoston päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta.

Projektin pilottivaiheessa on kaksi palkattua työntekijää, joista toinen on Luonan ja toinen Kirkon Ulkomaanavun työntekijä. Toiminnan rahoittaa Luona Oy.

Markku Rautanen YKV, LKV

Ota kantaa!

www.mrautanen.com

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kirjoitukset julkaistaan myös verkossa osoitteessa valomerkki.fi.

[A] LKV M. Rautanen Oy

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas Tilaa JOULUSIIVOUS ajoissa!

-LAHJAKORTIT -KOTISIIVOUSTA -kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

p. 040 411 4370

VESIKOURUT KATTOREMONTIT

• vanhojen uusimiset • kattojen maalaukset ja pesut • suojakäsittelyt • kattoturvatuotteet 050-2205/kattotyöt

www.0502205.fi

www.aratto.fi LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Kotisiivous, yksinäisyyteen kuuntelija, asiointiapua ikäihmiselle.

Olen apunasi p. 0403220790/Satu

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

Vantaalla useimmissa päiväkodeissa saa laadukasta varhaiskasvatusta. On kuitenkin suuri huoli: ravinto. Suurin ero Vantaan ja Helsingin päiväkodeissa on ruoan laatu. Helsingin päiväkodeissa saa maukasta ja laadukasta ruokaa, suureksi osaksi luomua.

Vantaalla päiväkotiruokailun resursseista on tingitty jo pitkään ja nyt ollaan menossa liian pitkälle. Päiväkotien ateria- ja siivouspalveluista ollaan leikkaamassa valtava summa. Ravinto on lapsen kehityksen kannalta vähintään yhtä tärkeä asia kuin hyvä hoito ja kasvatus. Se ei vaikuta vain pituuden ja painon kasvuun, vaan esimerkiksi aivojen, hermojen, sydämen ja suoliston kehitykseen ja lapsen vireyteen. Siivouspalvelut ovat myös tärkeitä. Monet lapset ja työntekijät ovat allergisia. Heikko siivous saa osaltaan tilat rapistumaan. Vantaalla on jo kylliksi huonokuntoisia päiväkoteja.

Yhtä tärkeää varhaiskasvatuksessa on se, että nyt jo ylisuuria päiväkotiryhmiä ei suunnitelmista huolimatta suurennettaisi. Olisi hyvä, jos vanhemmat reagoisivat tähän ennen valtuuston marraskuista budjettikäsittelyä.

Sini Alén vihreän valtuustoryhmän 1. varajäsen

Kiitos teille kaikille, jotka Tikkurilan maalaismarkkinoilla 3.10. poikkesitte Seurakuntien taloon lähetysmyyjäisiin. Myyjäiset tuottivat 938 euroa lähetystyölle. Sydämellinen kiitos talkoolaisille ja asiakkaille sekä kaikille seurakuntalaisille, jotka olivat lahjoittaneet leivonnaisia ja tavaraa myyjäisiin. Kävijöiden kesken arvotun yllä-

Hanna Antila

tyskassin voitti sininen arpa nro 69. Yllätyskassi on luovutettu voittajalle. Tikkurilan seurakunnan lähetystyön puolesta kiittäen Sipe Jalokinos lähetyssihteeri

Maassamme oli vuoden 2014 lopussa 7107 yksinelävää ja 427 perhettä asunnottomina. Joka neljäs asunnoton on alle 25-vuotias. Helsingissä jonottaa kaupungin vuokra-asuntoa noin 30 000, Vantaalla 5000.

Turvapaikanhakijoiden tulva on yllättänyt kaikki. Vastaanottokeskuksia on perustettu ja polkaistu uskomattoman nopeasti tehokas avustussysteemi käyntiin kolmannen sektorin avustuksella. Tätä on syytä hyödyntää jatkossa asunnottomuuden hoidossa. Vastaanottokeskukset ovat verrattavissa hätämajoitukseen, josta on tällä hetkellä huutava pula. Meillä on asunnottomia, jotka yöpyvät roskiksissa, porraskäytävissä tai julkisissa käymälöissä. He tarvitsevat katon päänsä päälle.

Tilanne antaa lisähaastetta myös edullisten vuokra-asuntojen tuotantoon. Tarvitaan uusia asumisratkaisuja: kimppa-asumista, toimistotilojen remontoimista asunnoiksi, konttikoteja...

Kaikki hädänalaiset tarvitsevat apua ketään syrjimättä. Mutta onko niin, että pakolaisten auttaminen on mediaseksikkäämpää kuin asunnottomien auttaminen? Olemmeko turtuneet oman maan asunnottomien ja vähäosaisten hädälle?

Tiina Tuomela lastentautien erikoislääkäri, kirkkovaltuutettu puheenjohtaja, Vahti ry

Vesa Moilanen

Kirkon Ulkomaanavun pilottihankeessa autetaan turvapaikanhakijoita kotoutumaan nopeammin.

5

Väitellään

Jokaisessa kodissa pitäisi olla ikoni, Alarik Corander!

Ikoni on maalattua sanaa, kertoo pastori ja ikonimaalari Alarik Corander.

tus, että maalari luulee valitsevansa itselleen sopivan aiheen, mutta todellisuudessa ikoni valitsee maalaajansa. Jumala siis puhuttelee näin ikonimaalaria.

Luterilaisilla ei ole mitään tekemistä ikonien kanssa.

Ikonimaalauksen tarkat säännöt kahlitsevat luovuutta.

– Ikonit mielletään usein vain ortodoksiseen uskonelämään kuuluviksi. Kuitenkin ikonit ovat olleet merkittävässä asemassa kristittyjen rukous- ja jumalanpalveluselämässä jo jakamattoman kirkon aikana. Tätä taustaa vasten myös luterilainen voi maalata ikoneja, koska tradition juuret ovat yhteisessä perustassa.

– Jokainen, jolla on kutsumusta ikonimaalaukseen, voi maalata ikoneja. Se edellyttää kuitenkin tradition kunnioitusta ja sitoutumista. Ikoninmaalauksessa on kyse alkukuvan toistamisesta. Silti jokainen ikoni on ainutkertainen, koska se on käynyt läpi luomisprosessin. Ikonissa henkilökohtainen luovuus näkyy väreissä ja sommittelussa.

– Luterilaisena tietysti toivon sitoutumista oman kirkkomme opetukseen ja uskoon. Tällöin luterilainen ikonimaalari voi maalata kirkkomme tradition mukaisia pyhiä, kuten esimerkiksi piispa Henrikin tai Mikael Agricolan.

Ortodoksit palvovat ikoneita, vaikka Raamattu kieltää kuvan palvomisen.

– Itse en ole ortodoksi, mutta ymmärtäisin asian toisin. Ortodoksit puhuvat kunnioittamisesta. Palvonta kuuluu vain kolmiyhteiselle Jumalalle. Ikonissa näemme Jumalan suuruuden ja pyhyyden vertauskuvan.

Mainokset ovat markkinayhteiskunnan ikoneita.

Ikoni ei ole pelkkä sisustusesine.

– Ikonin tehtävänä on muistuttaa kodissa Jumalan olemassaolosta. Ikoni tarjoaa myös tilaisuuden hiljentyä sen äärellä ja miettiä sen sanomaa ja sisältöä. Ikonia ei tulisi siksi ripustaa seinälle koristeeksi muiden taulujen joukkoon. On hyvä muistaa, että taitavimmankaan ikonimaalarin työ ei ole tarkoitettu lisäämään hänen kunniaansa ja mainettaan vaan viemään katsoja pyhän äärelle.

– En innostu ikoni-sanan käytöstä tässä yhteydessä. Ikoni on sanana varattu tietyn kirkon tradition piirissä syntyvien hengellisten kuvien käyttöön.

– Toisaalta mainokset ovat todella korvanneet nykyajan ihmisen visuaalisen tarpeen. Hyvä mainos voi pysähdyttää katsojansa ja antaa hänen ajatteluunsa uusia virikkeitä. Vaikutus voi siis muistuttaa uskonnollisen kuvan sanomaa.

Vähemmän tunnettua on, että Neuvostoliiton alkuvuosina valtiollista niin sanottua sosialistista realismia maalanneista taiteilijoista monet olivat entisiä ikonimaalareita.

Jokaisessa kodissa pitäisi olla ikoni.

– Ymmärtääkseni jokaisessa ortodoksisessa kodissa pitäisi olla ikoni, näin ainakin on opetettu. Luterilaisessa kodissa on hyvä olla ikoni, mutta se ei ole meidän uskonnäkemyksemme mukaan välttämätöntä. Ikoni on maalattua sanaa, joten se julistaa jo olemassaolollaan. Ikoni on sopiva muistutus luterilaiselle, että usko on läsnä arkisessa kotielämässä eikä vain kirkon seinien sisäpuolella.

Merja Räty

Ikonien maalaaminen on hartauden harjoitusta.

Ikonimaalaus on hiljentymistä suuren Jumalan edessä.

– Ikonimaalaus on kirkkoisien mukaan hartauden harjoittamista. Ikonimaalari on tutustunut ennalta maalaamaansa ikonin aiheeseen ja miettinyt, miten se toteutetaan. Ikonimaalaus on hiljentymistä suuren Jumalan edessä. Ikonimaalauksen perinteeseen kuuluu myös aja-

Kolumni

Usko lautasella Koulussa keittäjä kauhoi rokkaa lautaselle jokaiselle saman verran. Lautanen piti syödä tyhjäksi eikä valittajia katsottu hyvällä. Kouluruokailu oli tasa-arvoisen ja hyvinvoivan Suomen symboli. Edelleen koulujen ruokaloissa opetetaan, että kaikesta ei tarvitse pitää, mutta kaikkea pitää syödä.

Koko Suomi älähti, kun pakolaiset valittivat heille tarjotusta ruoasta. Eivätpä tainneet ulkomaalaiset arvata, millaiseen loukkaukseen syyllistyivät. He eivät osanneet lukea kirjoittamatonta kieltoa ruoasta valittamisesta. Sydämistyneet suomalaiset eivät miettineet, että saattaisi sitä itselläkin tulla ulkomailla ikävä omaa ruisleipää.

Ruoka ei koskaan ole vain ruokaa. Ruoka on yhtälailla proteiineja ja hiilihydraatteja kuin valtarakenteita, ideologioita, perinteitä ja kulttuuria. Ruoalla rakennetaan lihasta sekä kansallista ja yksilöllistä identiteettiä. Ruoka on nautinto ja ilo. Psalmilaulajan mukaan Jumala on kasvattanut viinin ihmisen iloksi ja leivän ruumiin voimaksi. Jo vauva tietää, että ruoka on turvaa, lohtua ja läheisyyttä.

Syömisen ihanteissa kiehuvat käsitykset Jumalasta, luonnosta ja itsestä. Ihminen lankesi syntiin syömällä väärän hedelmän ja synnit sovitetaan syömällä Kristuksen ruumis. Ruoka on rangaistus ja hallinnan väline.

Suomessa enemmistö naisista laihduttaa painosta riippumatta. Halvan ruoan tuottajat näkevät itse nälkää.

”Ruoka on yhtälailla proteiineja ja hiilihydraatteja kuin valtarakenteita, ideologioita, perinteitä ja kulttuuria.”

Ruoka on lahja. Luonnon antimet ovat Jumalan lahjoja kaikille – eivät ilmaisia etuja harvoille. Milloin luomakunnan varjelija muuttui epäekologiseksi diktaattoriksi?

Ruoka on vallankäyttöä ja alistusta. Nobel-palkittu taloustieteilijä Amartya Sen on kiteyttänyt, että ihminen ei

näe nälkää siksi, että ruokaa ei olisi saatavilla, vaan siksi, että hänellä ei ole varaa ostaa sitä. Syöminen on moraalista ja taloudellista toimintaa. Syöminen on Jumalan lahjojen vastaanottamista ja jakamista. Jakaminen on tapa tuoda Jumalan valtakunta maan päälle.

Ruoka on pyhä. Siksi siitä kannattaa kiittää sen Luojaa.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

6 MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Teemu Keskisarja oppii hautausmailla paikallishistoriaa ja suhteellisuudentajua.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JANI LAUKKANEN

H

elsingin pitäjän kirkon hautausmaa on Teemu Keskisarjalle tuttu. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, tutkija ja tietokirjailija käy siellä kävelemässä noin kerran kuussa. On onni, että juuri se on Keskisarjan lähin hautausmaa. Siellä näkee ajan kerrostumia.

– Jos asuisin vaikka Keravalla, tuskin kävisin hautausmaalla näin usein, Keskisarja toteaa.

Voisi kai sanoa, että hautausmaat ovat hänen harrastuksensa.

– Harrastus on ehkä vähättelevä sana.

Hautausmailla käyminen on minulle tapa ottaa paikkakunnat haltuun. Siellä näkee, millainen on paikkakunnan historia.

Hammashoitoa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Hammashoitoa

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Hautausmailla käydessään Teemu Keskisarja näkee esimerkiksi sen, millaisia ihmisiä paikkakunnalla on asunut.

Hautausmaat eivät ole tasa-arvoisia paikkoja: säätyläiset ja papit on usein haudattu parhaille paikoille kirkon viereen. Vanhoissa hautakivissä lukee usein vainajan ammatti, joskus elämänviisauskin.

Keskisarja kehuu suomalaisia hautaus-

Rikoshistorioitsi maita. Ne ovat kauniita ja hyvin hoidettuja. Yksi hänen suosikeistaan löytyy Loviisasta: hautausmaa on ikään kuin laaksossa, lähellä merta. Monenlaisista hautausmaista voi löytää oman viehätyksensä.

– Helsingin Hietaniemeen on haudattu suurmiehet, toista ääripäätä edustavat esimerkiksi Kainuun hautasaaret. Vainajia ei viety kirkolle asti, vaan haudattiin saariin. Sitten jossakin vaiheessa hautausmaat on vain hylätty.

Keskisarja kertoo näkevänsä hautausmailla myös paljon tuttuja. Tällä hän tarkoittaa sitä, että hautakivissä näkee samoja nimiä kuin historiaa käsittelevissä teksteissä. Toisaalta hautausmaat kertovat jotakin niistäkin ihmisistä, joista ei ole jäänyt muuta kuin maininta kirkonkirjoihin.

Toisinaan ihan tavallisten, tuntemattomien ihmisten hautakivet pysäyttävät Keskisarjan.

– Monet hautakivet kertovat, kuinka

kovaa elämä on ollut, ja auttavat asettamaan omia ongelmia mittasuhteisiin.

– Kuhmossa näin hautakiven, josta kävi ilmi, että pariskunta oli saanut kaksoset, jotka kuolivat samana päivänä, ja parin vuoden päästä toiset kaksoset, jotka kuolivat niin ikään pieninä, peräkkäisinä päivinä.

Silti Keskisarja ei sanoisi, että asiat olivat ennen huonommin kuin nykyään. Jokaisella ajalla on omat ongelmansa ja joka ajan ihmisillä ilonsa ja murheensa. Syyt vain vaihtelevat.

– Ennen asiat olivat täsmälleen yhtä hyvin.

Teemu Keskisarja muistelee olleensa kiinnostunut hautausmaista ja historiasta jo yläasteiässä. Tietoa historiasta hänellä oli silloin vielä vähän, mutta esimerkiksi vanhojen ihmisten kertomukset kiinnostivat.

7

Teemu Keskisarja käy Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla noin kerran kuukaudessa.

ija viihtyy hautausmailla – Isovanhemmat molemmista suvuista kertoivat juttuja. He puhuivat esimerkiksi sodista.

– Ymmärrän kyllä senkin, että jotkut ajattelevat, että mitä sitä vanhoja muistelemaan. Eivät kaikki ole kiinnostuneita historiasta, kuten en minäkään esimerkiksi luonnontieteistä.

Historiaa opiskelemaan Teemu Keskisarja lähti kuitenkin vasta 30 vuotta täytettyään. Sitä ennen hän teki muun muassa sekalaisia rakennusalan töitä ja pelasi shakkia SM-tasolla. Opinnot etenivät nopeasti. Neljässä vuodessa Keskisarja opiskeli itsensä tohtoriksi saakka. Salaisuus oli panostaminen opiskelussa määrään, ei laatuun. Arvosanoilla ei ollut väliä.

– Rakennustyöläiselle historian opinnot tarkoittivat statuksen nousua. Tuntuihan se hienolta ajatella, että olisi maisteri.

Monen suomalaisen päähän on jäänyt historiasta lähinnä suurmiehiä, sotia ja muutama sekalainen vuosiluku. Teemu Keskisarjan mukaan yliopistomaailmassa käsitellään myös pienen ihmisen historiaa. Sellaiset ihan tavalliset tyypit häntäkin kiinnostavat.

– Heistä ei ole jäänyt paljon jälkiä niiltä ajoilta, jolloin paperikin oli kallista. Ei ole kirjeitä eikä muistelmia. Tieto tavallisten ihmisten elämästä ennen 1900-lukua on pirstaleista.

Tavallisen suomalaisten kohtaloihin Teemu Keskisarja on päässyt kiinni rikoshistorian kautta. Hänen väitöskirjansa käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa. Uusin kirja kertoo kirvesmurhaajasta Huittisissa. Oikeuden pöytäkirjoissa tavallisten ihmisten elämää voidaan avata aika perusteellisestikin.

Samalla ne kertovat aikansa moraalikäsityksistä.

Kuka?

Teemu Keskisarja, 44, Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa, tutkija ja tietokirjailija. Asuu Vantaan Ylästössä kahden lapsensa kanssa.

Mitä?

Tutkinut muun muassa talous- ja rikoshistoriaa. Viimeisin teos Kirves: Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus (Siltala 2015).

Motto? ”Menneistä ei jää muistoa, eikä jää tulevistakaan – mennyt on unohdettu, ja tulevakin unohdetaan kerran.”

– Onhan se karua, että muuten näistä ihmisistä ei ole mitään kirjallisia lähteitä, mutta siitä on, kun on kerran koheltanut.

Me nykyajan tavikset olemme sikäli ainutlaatuisessa asemassa, että periaatteessa meistä voi jäädä paljonkin jälkiä. Kodit ovat täynnä tavaraa, ja sitten ovat kaikki selfiet, Facebook-päivitykset ja muut. Ehkä ne kertovat tuleville sukupolville jotakin elämästämme?

– Niistä säilyy ehkä miljoonasosa, Keskisarja arvioi.

Onko se sitten ahdistava vai helpottava ajatus, on näkökulmakysymys.

– Jossain määrin on ahdistavaa ajatella, ettei minustakaan jää jäljelle juuri mitään.

Kirjoittamani kirjat ehkä säilyvät, mutta ei niitäkään ehkä kukaan lue, paitsi satunnaiset tutkimuksentekijät. Lasten kautta minusta jää sentään jonkinlainen jälki, Keskisarja pohtii. T

8

W

it viest i t s k e T t sApp Puhelu ha t

pp

tsA Wha

acebo WhatsApp F

ch a p a n S

ok

m ok tagra o b ce Ins r

Wi lm a Tw Fa i tt e

it tiviest s k e T t Puhelu

t

ram g a t Ins

Ollaan vaan ja snäpp Juuri kun mummo ja pappa pääsivät ­Facebookiin, nuoret ovat jo löytäneet uudet yhteydenpitokanavat. Kolme nuorta kertoo, miten he toimivat somessa ja pitävät yhteyttä eri ihmisiin.

Teksti Hanna Antila Kuvitus Timo Saarinen Kuvat haastatellut itse

Julia Rapo, 16 Korso. Ensimmäistä vuotta Vaskivuoren lukiossa.

Harrastaa isostoimintaa ja tanssia. Vetää tanssikerhoa Korson seurakunnassa. ”Jos pitää olla yhteydessä vanhempiin, soitan tai tekstaan.

Pikkusiskon kanssa lähettelemme WhatsApp-viestejä. Kotkassa asuvaan mummooni pidän yhteyttä puhelimitse. Yleensä se on sellaista, että mummo vaikka toivottaa hyvää syntymäpäi-

vää tai kyselee, miten koulussa menee.

Olen Facebookissa aika paljon sen vuoksi, että siellä on tietoa seurakunnan isoskoulutusjutuista ja meillä on siellä oma ryhmä. En tee enää statuspäivityksiä tai jaa siellä kuvia. Ka-

vereiden kanssa käytän Whats­ Appia. Useimmiten keskustelut käydään jonkun ryhmän kesken. Viesteissä käsitellään kaikenlaista: sitä, mitä tuli läksyksi, tai suunnitellaan bileitä. En yleensä soittele kavereille. Jos on jokin erityinen murhe, näen mieluiten kasvotusten.

Snapchatissa jaan joitakin pieniä juttuja, videota tai kuvaa, kuvaa enemmän. Instagramissa minulla on kaksi tiliä, joista toista päivitän aktiivisesti. Kuvaan

Somesanastoa • Facebook Mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu, jossa voi luoda käyttäjäprofiilin ja pitää yhteyttä ihmisiin. Facebookissa voi muun muassa tehdä päivityksiä, lukea toisten päivityksiä, jakaa kuvia ja linkkejä, lähettää yksityisviestejä ja liittyä erilaisiin suljettuihin ja avoimiin ryhmiin.

• Instagram Kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto, jossa käyttäjät voivat omalla tilillään jakaa kuvia, kommentoida toisten kuvia ja tykätä niistä. Tili voi olla kaikille avoin tai sellainen, jonka seuraaminen vaatii tilin pitäjän hyväksymisen.

• Twitter Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä eli twiittejä. Ne voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Twiiteissä on usein liitettynä myös linkkejä tai kuvia.

9 Aapo Alenius, 19 Hiekkaharju. Alppilan lukion abiturientti. Harrastaa pikajuoksua. ”Jos pitää ottaa yhteyttä vanhempiin, soitan tai tekstaan.

Isovanhempien kanssa soitellaan. Olin viime vuoden vaihto-oppilaana Louisianassa Yhdysvalloissa. Isäntäperheeseeni kuului äiti ja isä sekä neljä vuotta nuorempi veli. He olivat minulle kuin toinen perhe. En tuntenut olevani mikään vieras vaan osallistuin esimerkiksi kotitöihin. Heidän kanssaan olen yhteyksissä Facebookissa. Sen avulla pidän myös yhteyttä kavereihin, joita sain vaihdossa.

Muuten pidän yhteyttä kavereihin WhatsAppissa. Toisinaan olisi helppoa vain maata sohvalla kännykkä kädessä ja olla sosiaalinen, mutta varsinkin viikonloppuisin näen kavereita ihan kasvotusten. En usko, että sosiaalinen media on vähentänyt sitä, että nähdään kasvokkain. Enemmän kyse on siitä, että ajankäyttö on muuttunut ja kaikki ovat aika kiireisiä. Minullakin on koulu ja treenit.

Käytän myös Instagramia.

Siellä seuraan enimmäkseen lähipiiriä, jonkin verran myös joitain puolituttuja. Sieltä löytyy kuvia, joissa teen jotakin, esimerkiksi urheilukuvia. Minusta selfiet ovat usein vähän mauttomia. Mitään maisemakuvia en laita, niitä on maailma täysi.

Snapchatia käytän myös. Sinne päivitän siitä, mitä teen, usein treeneistä jotakin.

Kyllä sitä tulee mietittyä, mitä someen kannattaa laittaa ja miltä asiat näyttävät myöhemmin.

Ei kannatta laittaa itsestään mitään dokauskuvia. Kyllähän nuoriso aina remuaa, mutta sellaista kuvaa ei halua antaa kaikille ihmisille. Vanhemmilta en ole saanut erityisiä ohjeita sosiaalisen median käyttöön. He luottavat siihen, että osaan tehdä oikeita päätöksiä.

Kun menen vaikka kirjastolle lukemaan kokeisiin, saatan jättää puhelimen kotiin. Ei ruotsin kielioppia tai matematiikkaa opi sillä tavalla, että on vaan netissä.”

Sanni Pohjalainen, 15 Korso. Yhdeksäsluokkalainen Vantaan Steiner-koulusta.

Harrastaa lenkkeilyä ja kavereitten kanssa hengailua.

Fac eboo k Wh atsApp

ppäillään asioita, jotka näyttävät hyvältä.

Seuraan siellä lähinnä sellaisia ihmisiä, jotka muutenkin tunnen. Twitterissä seuraan muutamia kavereita.

En halua laittaa itsestäni sosiaaliseen mediaan mitään sellaista, mikä paljastaisi minusta liikaa. Harvoin laitan mitään ryhmäkuviakaan, joissa olen kavereiden kanssa. Ainakin kysyn siihen luvan ensin. Vanhemmat eivät ole erityisemmin ohjeistaneet minua somen käytössä.

Minuun luotetaan muutenkin.

Sosiaalinen media ei ole vaikuttanut siihen, kuinka usein näen kavereita kasvotusten.

Enemmän siihen vaikuttavat muut asiat, kuten ajanpuute.

Ehkä se, että on monia välineitä käytössä, on jopa lisännyt tapaamisia, kun ne on nyt helpompi sopia. Kun näen kavereita, kännykät jäävät taskuun tai muualle, ei niitä pidetä esillä.”

• Snapchat Valokuvaviestipalvelu, jossa käyttäjä voi ottaa kuvia ja videota ja lähettää niitä rajatulle vastaanottajajoukolle. Otettuja kuvia tai videoita kutsutaan snäpeiksi. Käyttäjä voi määrittää, kuinka kauan

”Jos täytyy ottaa yhteyttä vanhempiini ja on tosi kiireellistä asiaa, soitan. Muuten olemme yhteydessä WhatsAppissa. Tekstareita lähetämme tosi harvoin.

Yleensä viestit ovat sellaisia, että ilmoitan, missä olen tai kysyn jotakin asiaa. Pikkusiskon kanssa viestitellään WhatsAppissa. Joskus lähetellään myös ääniviestejä. Ne ovat esimerkiksi sellaisia, että minä ilmoitan äidin tai isän puolesta, että nyt pitää tulla kotiin ja pikkusisko suuttuu minulle. Isovanhempani asuvat ihan vieressä, joten näen heitä päivittäin.

Joskus olemme yhteydessä myös tekstareilla.

Kavereihin pidän yhteyttä lähinnä WhatsAppissa. Meidän luokalla on siellä oma ryhmä. Joidenkin kanssa käyn myös yksityiskeskusteluja. Sen kautta tulee lähetettyä myös kuvia ja kaikenlaista turhanpäiväistä. Aikaisemmin kirjoitin viestit tosi huolellisesti, oli oikeat päätteet ja niin edelleen, mutta en enää.

Snapchat on ollut minulla käytössä ehkä puoli vuotta.

En päivitä sitä vielä hirveästi,

snäpit näkyvät vastaanottajalle. Käyttäjä voi halutessaan tallentaa kuvat ja videot omassa laitteessa olevaan galleriaan. My Story on paikka, johon snäpit voidaan ohjata snäppi-kavereille 24 tunnin ajaksi.

mutta katson muiden My Storyja. Instagramin päivittäjänä en ole kovin kunnianhimoinen, en jaksa panostaa niihin kuviin.

Laitan sinne kaikenlaisia kuvia.

Seuraan siellä kavereita ja joitakin suurin piirtein saman ikäisiä, jotka asuvat samalla alueella. Tilini on yksityinen, eli minun pitää hyväksyä seuraajat.

Olen tutustunut joihinkin ihmisiin Instagramin kautta.

Myös poikaystäväni löysin sieltä. Aloimme seurata toisiamme siellä ja sitten viestitellä WhatsAppissa. Puhuimme myös puhelimessa, ennen kuin tapasimme ensimmäisen kerran. Hän asuu Helsingissä. Pidämme yhteyttä

• WhatsApp Älypuhelimien pikaviestipalvelu, jossa voi lähettää tekstiviestintapaisia viestejä. Tekstin lisäksi voi lähettää esimerkiksi kuvia ja ääniviestejä.

WhatsAppissa. Välillä myös soitan, jos vaikka olemme näkemässä kaupungilla.

Facebookissakin olen, mutta en tee päivityksiä tai vaihda profiilikuvaa. Käyn Facebookissa ehkä kerran viikossa. Vanhemmat ihmiset ovat valloittaneet sen!

Mietin aika usein sitä, mitä laitan sosiaaliseen mediaan. Että kestänkö sitä, jos nämä jutut löytyvät vielä kahdenkymmenen vuoden päästä. En laittaisi itsestäni mitään bikinikuvia tai mitään liian yksityistä. En ole kauheasti puhunut näistä asioista kotona tai koulussa. Nuoret kyllä tietävät, miten kannattaa käyttäytyä ja miten eri välineet toimivat.

En usko, että kavereita tulee nähtyä aiempaa vähemmän nyt, kun yhteydenpito muilla tavoin on niin helppoa. Sanoisin, että yhtä paljon nähdään kuin ennenkin. On ehkä vaan helpompi sopia näkemisestä. Ja jos on jokin tosi iso juttu, mistä haluan heti kertoa jollekin, saatan soittaa.” 1

10

Tuonelaan, tomuk

”K

aikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun.” Vanhan testamentin Saarnaajan kirja ei anna paljon toivoa kuolemanjälkeisestä elämästä.

– Siinä oikeastaan kiteytyy koko Vanhan testamentin kuolemaan liittyvien uskomusten perusmalli. Ihminen palaa kuoltuaan tomuun niin kuin eläimetkin.

Kaikilla on sama kohtalo, ja sillä selvä, sanoo Tikkurilan seurakunnan pastori Jaakko Hyttinen, joka valmistelee väitöskirjaa Vanhan testamentin alalta.

– Vanhassa testamentissa on paljon kauniita ja haikeita tekstejä, jotka jotenkin alistuneesti kuvaavat sitä, kuinka ihminen haipuu, kun hänen aikansa tulee – ja aika on kaikella maan päällä. Elämä on lyhyt.

Elämän katoavaisuuden kuvia Vanhassa testamentissa riittää: ruoho kuihtuu ja kuivuu pois, kukka avautuu ja kuihtuu, uni katoaa aamun tullen, teltta irrotetaan, ihminen on kuin tuulenhenkäys.

Hyttisen mielestä yksi kauneimpia kuvia ihmisen kuolevaisuudesta on Jesajan kirjan Hiskian psalmissa: ”Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.”

– Kuva elämästä kankaana elää vahvasti meidänkin hautajaiskulttuurissamme ja -puheissamme. Elämän kangas on saanut kutomisen aikana yhä uusia värejä ja kuvioita, ja nyt se on valmis.

Vanhan testamentin ihmisille elämä oli tässä ja nyt. Sitä ei eletty tuonpuoleisen toivossa tai pelossa.

– Vanha testamentti on hyvin tämänpuoleinen kirja. Elämän arvo on elämässä itsessään, sen päivissä ja kokemuksissa, Hyttinen pohtii.

Hyvä elämä oli pitkä elämä. Psalmissa 102 kärsivä murehtii, että Jumala on murtanut hänen voimansa kesken matkan. ”Jumalani, älä ota minua pois puolitiessä”, kärsivä pyytää.

Pitkän elämän sai elää esimerkiksi Abraham. Hänen kerrotaan kuolleen rauhal-

sinaista elämää, vaan varjomaista, jonkinlaista epäelämää. Siellä ei ole iloa eikä siellä ylistetä Jumalaa.

Hyvin konkreettinen käsitys tuonelasta esitetään Samuelin kirjassa. Kuningas Saul kutsuu noidan avulla tuonelasta kansansa edellisen johtajan Samuelin hengen kysyäkseen siltä neuvoa. Maasta nousee jumalhahmo.

– Siinä näkyy vielä vanha ajatus, että tuonelassa olevat vainajat ovat jollakin lailla tulleet jumalallisiksi. Aikoinaan heitä on voitu myös palvoa ja rukoilla, Hyttinen kertoo.

”Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan.”

Jesaja 38:12

lisen vanhuuden jälkeen korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena. Tällaista kohtaloa pidettiin täytenä ja hyvänä.

Toisaalta Abrahamista, niin kuin monesta muustakin elämästä kyllänsä saaneesta, kerrotaan myös, että hänet otettiin isiensä luo. Eikö elämä siis loppunutkaan kuolemaan? Hyttisen mukaan ilmauksessa kuultaa juutalaisuutta vanhempi perinteinen kansanusko, jonka mukaan ihminen on kuolemansa jälkeen päätynyt tuonelaan.

– Esimerkiksi psalmit puhuvat tuonelasta paikkana, jossa oleminen ei ole var-

Tunnetuin surija Vanhassa testamentissa lienee Job, joka menetti lapsensa ja omaisuutensa. Huonot uutiset kuultuaan Job repäisee viittansa, ajaa päänsä paljaaksi, kumartuu maahan ja sanoo: ”Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi.”

– Kun Job ajelee päänsä, hän itse asiassa ilmaisee suruaan kielletyllä tavalla. Mooseksen laissa nimittäin kiellettiin pään ajeleminen, viiltely ja tatuoinnit, joita naapurikansat käyttivät surun merkkeinä, Hyttinen kertoo.

– Yleisiä ja hyväksyttyjä tapoja ilmaista surua olivat vaatteiden repiminen, säkkivaatteeseen pukeutuminen ja tuhkan tai maan sirotteleminen päälleen. Ja tietysti itku.

Muitakin surevia isiä Vanhasta testamentista löytyy: esimerkiksi Jaakob, joka luuli poikansa Joosefin kuolleen, ja Daavid, jonka poika Absalom kapinoi isäänsä vastaan ja tapettiin. Jaakob repäisee viittansa, pukee säkkivaatteen vyötäisilleen ja suree pitkän aikaa. Daavid joutuu suunniltaan surusta. ”Kunpa olisin saanut kuolla sinun sijastasi”, hän huutaa.

– Elämän nähtiin jatkuvan omissa jälkeläisissä. Se, että oma lapsi kuoli ennenaikaisesti, oli kova isku, Hyttinen taustoittaa.

Hän on huomannut, että kun Vanhassa testamentissa puhutaan tuskasta ja surusta, puhuja yleensä on itse kuolemanvaarassa tai muussa hädässä. Hyvin harvoin valitetaan tai surraan jonkun toisen kohtaloa.

Yksi sellainen teksti hänelle tulee kuitenkin heti mieleen. Toisessa Samuelin kirjassa on Jousilaulu, jossa Daavid suree Saulin ja Jonatanin kaatumista sodassa.

Kuningas Saulin poika Jonatan oli Daavidin ystävä. Miesten läheinen suhde näkyy Daavidin sanoissa: ”Raskas on suruni sinun tähtesi, veljeni Jonatan. Sinä olit minulle rakas. Minulle oli sinun ystävyytesi naisen rakkautta ihanampi.”

Vanhan testamentin kirjat on kirjoitettu yli puolen vuosituhannen kuluessa.

Sinä aikana käsitys siitä, mitä ihmiselle

11

Ihmisen elämä on tässä ja nyt, opettaa Vanha testamentti.

uksi tai taivaaseen TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANS VON SCHANTZ

kuoleman jälkeen tapahtuu, muuttui. Usko kuolleiden ylösnousemukseen yhdistetään yleensä Uuteen testamenttiin ja kristinuskoon, mutta se pilkistää jo Vanhan testamentin nuorimmissa teksteissä.

Vanhan testamentin kirjoista nuorimpana pidetään Danielin kirjaa. Se on kirjoitettu 160-luvulla eKr. Tuolloin syyrialaiskuninkaat olivat pyrkineet liittämään Israelin oman jumalanpalveluskulttinsa piiriin ja Jerusalemin temppeliin oli tuotu vieras kulttikuva.

– Monet kokivat tuolloin marttyyrikuoleman taistellessaan vääryyttä edustavia vihollisia vastaan. Odotettiin, että he saavat siitä hyvityksen. Siihen liittyy ylös-

nousemuksen odotus: ”Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun.” Tämä muuten on koko Raamatun varhaisin kuvaus helvetistä, Hyttinen kertoo.

Varsinaisia Vanhan testamentin kirjoja nuoremmissa apokryfikirjoissa on jo selvästi ylösnousemususkoa edustavia tekstejäkin. Vahvimmin ylösnousemususko näkyy Viisauden kirjassa, jonka pääteemoja se on.

– Ensin siinä mollataan niitä, jotka edustavat sen kaltaista näkemystä kuin esimerkiksi Saarnaajan kirja. Heidän järkeilyään pidetään kieroutuneena.

Tuota kieroutunutta järkeilyä kuvataan näin runollisesti: ”Sattumalta me olemme syntyneet, ja kuolemamme jälkeen olemme taas kuin meitä ei koskaan olisi ollut. Haihtuvaa savua on sieraintemme henkäys, ja ajattelumme on pelkkä kipinä, sydämenlyöntien aikaansaama. Kun se sammuu, ruumiistamme tulee tuhkaa ja henki hajoaa kuin kevyt ilma.”

– Viisauden kirjan kanta on, että Jumala loi ihmisen kuolemattomaksi. Se lupaa, että oikeamieliset elävät ikuisesti ja saavat palkkansa Herran luona.

Hyttinen huomauttaa, että kuolleiden ylösnousemuksestakin on Raama-

Päivä surun seurassa Pyhän Laurin kappelissa pysähdytään pyhäinpäivänä surun äärelle. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki, olipa oma suru akuutti tai vuosien takaa. Kappelilla voi viivähtää hetken tai jäädä pidemmäksi aikaa.

– On erilaisia tapoja surra, ja tilaisuudessa on mahdollista käsitellä surua eri tavoin, Tikkurilan seurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Anita Salonen sanoo.

Kappelissa voi hiljentyä, sytyttää kynttilän, jättää esirukouspyynnön, luoda yhteistä surun kuvaa tai kirjoittaa viestin rakkaalle. Päivän aikana on mahdollista myös keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Halutessaan seurakunnan työntekijältä voi varata ajan myöhempää keskustelua varten. Päivän aikana järjestetään kaksi hartaushetkeä ja kuullaan luentoja surusta ja luopumisesta. Luennoimassa ovat psykoterapeutti Iiro Leino ja pastori Jaakko Hyttinen.

– Joskus päivänkin pysähtyminen surun äärelle voi auttaa, Salonen kertoo.

– Tämä tilaisuus voi myös olla alku pidempään surutyöskentelyyn, jota voi jatkaa yksin tai yhdessä seurakunnan työntekijän kanssa. Se saattaa olla myös polku sururyhmään osallistumiseen tai keskustelun avaamiseen oman lähipiirin kanssa, Salonen sanoo.

Soili Pohjalainen

Surun äärellä la 31.10. klo 13–18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3 • Klo 14 Elämän arvo – arvokas elämä, psykoterapeutti Iiro Leino • Klo 14.45 Hartaus • Klo 15.30 Suru on luopumista, psykoterapeutti Iiro Leino • Klo 16.45 Hartaus • Klo 17 Olet vielä lähelläni, pastori Jaakko Hyttinen

tussa, varsinkin Uudessa testamentissa, kahdenlaisia näkemyksiä. Voidaan ajatella kuolleiden siirtyvän heti kuoltuaan Jumalan luo. Tai sitten voidaan ajatella, että kuolleet herätetään viimeisenä päivänä.

Nämä kaksi eri mallia elävät rinnakkain nykyisinkin vaikkapa kirkkovuoden vietossa. Pyhäinpäivän virsissä vainajat ovat päässeet perille, mutta virsikirjan tuomiopäivä- ja hautajaisvirsissä odotetaan, että meidät kerran herätetään kuolleista.

– Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pyhien ihmisten kunnioittaminen liittyy uskoon, että pyhät ovat jo Jumalan läsnäolossa ja voivat siksi rukoilla ja puhua maan päällä elävien puolesta.

Samoin nykyään kristittyjen enemmistö meilläkin hahmottaa asian niin, että tuonpuoleinen elämä alkaa heti kuoleman jälkeen.

Mutta miten sen hahmottaa pappi?

Hyttinen kertoo oppineensa sellaisen Raamatun tutkimisen tavan, jossa halutaan tunnistaa ja nähdä erilaiset mallit.

Se, että ne joskus ovat keskenään ristiriidassa, ei ole hänelle uhka.

– Tätä voi hahmottaa vaikka miettimällä iankaikkisuuden suhdetta aikaan. Aika kuuluu tämän luodun maailman piiriin, iankaikkisuus on tavallaan sen takana. Jokainen, joka astuu pois tästä ajasta, astuu iankaikkisuuden puolelle. Iankaikkisuuden näkökulmasta on ihan sama, mistä kohtaa aikaa he tulevat.

– Hautajaisissa puhun vahvasti siihen tapaan, että vainaja on siirtynyt Jumalan luo iankaikkisuuteen, jossa ei ole aikaa eikä odotusta. 1

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

31.10.

Pyhäinpäivänä muistellaan kuolleita rakkaita.

”Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Jumala on heidän valonsa.”

(Johanneksen ilmestys 22:5)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Isä Joosef Isä Joosef eli 300-luvulla Niilin itäpuolella lähellä merenrantaa. Ennen munkiksi ryhtymistään hän oli toiminut yhteiskunnallisesti tärkeässä asemassa.

Joosefin hengellistä merkitystä kuvaa se, että läntisen luostarilaitoksen perustajan, isä Cassianuksen kerrotaan viettäneen aikaa hänen luonaan Egyptin erämaassa ja vaikuttuneen hänen opetuksistaan. Joosefilta haki opastusta myös kuuluisa erämaaisä Poemen. Miehet sparrasivat toisiaan.

Tarinan mukaan nuori Poemen kysyi kerran Joosefilta, kuinka tullaan kunnon munkiksi. Joosef vastasi: ”Jos sinä tahdot löytää rauhan täällä maan päällä ja tulevassa elämässä, sano kaikissa tilanteissa: ’Kuka minä olen tuomitsemaan ketään?’”

Älä jää vaikeuksissa yksin Erämaan munkit eivät kaihtaneet kysyä neuvoa toisiltaan, kun joku asia vaivasi heitä.

Isä Joosefilla oli draaman tajua. Kerran joukko munkkeja tuli kysymään häneltä neuvoa. He halusivat tietää, miten heidän tulisi ottaa vastaan luokseen tulleet vieraat.

Tervehdittyään munkkeja Joosef pyysi heitä seuraamaan hiljaa, mitä hän tekee. Hän pani maahan kammionsa ovelle mattoja, pyysi tulijat istuutumaan niille ja meni kammioonsa.

Jonkin ajan kuluttua hän tuli sieltä ulos kerjäläiseksi pukeutuneena. Sitten hän meni takaisin kammioonsa ja tuli hetken päästä ulos omissa vaatteissaan ja istuutui heidän keskelleen. Ihmetteleviltä vierailtaan hän kysyi: ”Muutuinko minä eri vaatteissa eri ihmiseksi?”

Hän kehotti heitä ottamaan vieraansa vastaan avoimella mielellä ja puhumaan heidän kanssaan vapaasti. Hänen opetuksensa oli, että ihmisten välisissä suhteissa ulkonäkö on epäolennainen asia.

Hän neuvoi, että toista ihmistä tulee katsoa Jumalan silmin. Jokaisen ulkokuoren alla on ihminen, johon Jumala on painanut sinettinsä, oman kuvansa. Siellä se on olemas-

sa, vaikka se olisi elämänmatkalla kuinka tahriintunut.

Egyptin erämaan munkit eivät kaihtaneet kysyä neuvoa toisiltaan. On hämmentävää, miten avoimesti he puhuivat häiritsevistä ajatuksistaan, riippuvuuksistaan ja heikkouksistaan ja jakoivat uskonkokemuksiaan.

Monesti he kävelivät toistensa luo pitkiäkin matkoja, kun heitä vaivasi jokin asia.

Isä Poemen oli isä Joosefin hyvä ystävä.

Hän oli nuorempi kuin Joosef, mutta se ei haitannut. Kumpikin tahtoi oppia tuntemaan itsensä läpikotaisin ja vahvistua sisäisesti.

Monesti miehet jakoivat kokemuksiaan siitä, miten he taistelivat levottomia ajatuksia ja ahdistavia intohimoja vastaan. He pohtivat myös, mikä oli heille paras menetelmä selvitä niiden kanssa. Pitikö ne torjua ja leikata pois heti, kun ne ilmaantuivat? Vai pitikö niiden antaa tulla, murentua ja mennä? Joosef suositti Poemenille jälkimmäistä menetelmää.

Toisessa yhteydessä Poemen neuvoi vuorostaan Joosefia, kun tämä pohti, mitä teh-

Löydä luotettava kuuntelija • Kenelle tahansa ei kannata avata sydäntään. Toiseen pitää voida luottaa.

• Kun etsit kuuntelijaa, älä mieti ensimmäiseksi, millainen hänen tulisi olla.

Kuuntele ensin sisintäsi ja sitä, mihin kysymyksiin etsit vastausta. Kysymyksistä selviää, etsitkö sielunhoitajaa, terapeuttia vai ystävää.

• Rukoile, että löydät, mitä etsit. Älä menetä rohkeuttasi äläkä toivoasi. Kun sinä olet valmis, kuuntelija löytyy. Se, ketä etsit, voi olla lähempänä kuin arvasit.

dä piinaaville ajatuksille. Neuvo perustui autiomaan kokemukseen. ”Jos sulkee käärmeen tai skorpionin pulloon, ajan myötä se tuhoutuu kokonaan. Niin on pahojen ajatustenkin laita: demonit saavat ne aikaan, ja ne katoavat kärsivällisyydellä.”

Ongelma ei ollut ajatuksissa eikä siinä, mistä ne milloinkin tulivat. Olennaista oli se, miten niihin suhtautui. Antoiko niiden muuttua teoiksi, vai antoiko niiden olla ja vähitellen hävitä pois.

Munkit eivät hakeneet tosiltaan apua sillä perusteella, ketkä elivät ihanteellisinta elämää tai olivat hyveellisimpiä ihmisiä. Neuvoa kysyttiin niiltä, joista näkyi, että he olivat kohdanneet samat vastukset ja vaivat, joista kysyjät kärsivät.

He olivat murtuneet niiden alla, kulkeneet niiden läpi ja parantuneet. Heidän myötätuntonsa syntyi siitä, että he näkivät jokaisen ihmisen ulkokuoren alla Jumalaa ja toista ihmistä kaipaavan ystävän.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 29.10.–12.11.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48, avoinna ma–to klo 9–16. Ti 3.11. virasto auki klo 9–13. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. . hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11.

Ajanvaraus samaan aikaan p.

050 573 6313.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari alle kouluikäisille vanhemman kanssa perjantaisin klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Pilven Hattarat -kuoromuskari 4–7-vuotiaille Länsimäen kirkolla perjantaisin 27.11. asti klo 15–15.30.

Esiintyminen su 29.11. Hoosianna-kirkossa klo 10. Ilmoittaudu riikka.jantti@evl.fi.

Messu su 1.11. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Italialainen iltapäivä -konsertti su 1.11. klo 14. Vivace-lapsikuoro, Vivace -nuorisokuoro ja Vivace-leidit.

Ohjelmassa Älä kiusaa -kuoroteos, suomalaisia kansanlauluja ja Italian matkan ohjelmistoa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Väliajalla buffet.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain paikalle.

Lähetyspiiri to 5.11. klo 18–20. Pekka Palosaari vierailee.

Pyhäkoulu su 8.11. klo 10–11.

Seniorikerho ti 10.11 klo 13–14.30.

Diakoni Laura Alho vierailee.

Muualla

Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuo-

tiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Tiedustelut Riikka Jäntti, p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi.

Aurinkotanssi-lapsikuoro

10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15.30–16.45 Itä-Hakkilan koululla.

Kanttori Riikka Jäntti.

Kotipyhäkoulu su 8.11. klo 11–12 Asta Enqvistin luona, Hevoshaantie 9 D.

Hautaan siunattu Matti Aleksi Lindqvist 36 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylän Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p.

09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Jukka Nevala, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 31.10. klo

Hommissa

Sukanneuloja Sinikka Pitko ”Kouluaikoina olin huono käsitöissä, mutta aikuisiässä käsitöistä tuli minulle harrastus. Käsityö vie ajatukset pois arjen tekemisistä ja huolista. Käsillä tekeminen on ollut minulle henkireikä, vaikka kodinhoitajan työni oli sekin käsillä tekemistä.

Pääsin käsitöiden tekemisen makuun, kun kävin kansanopiston Säämingissä. Siellä opin muun muassa kutomaan kangaspuilla. Myöhemmin olen kokeillut vähän kaikkea, esimerkiksi nypläämistä, Vantaan aikuisopiston kursseilla. Yli kymmenen vuotta sitten hurahdin tilkkutöihin ja osallistun harrastajien killan toimintaan.

Kun istumme autossa matkalla mökille, mieheni ajaa ja minä neulon. Tekeillä on mitä milloinkin, usein sukkia ja lapasia lastenlapsille.

Olen ollut useina vuosina Näppärin Sormin -projektissa. Ryhmän toinen vetäjä Eevi Korhonen pyysi minut kaverikseen.

Neulomme ryhmässä, ja monet myös kotona, seurakunnan langoista sukkia, jotka lahjoitetaan diakoniatyön asiakkaille. Jos käsitöitä syntyy paljon, niitä voidaan myydä Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Jos joku kaipaa neuvoja kantapään tekemiseen, meiltä niitä saa.”

Ulla-Maija Vilmi

Näppärin Sormin -ryhmä kokoontuu to 5.11. ja 19.11. klo 18–19.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Martti Santakari/Kuvakotimaa

Kastettu Julia Mikaela Kaukomaa, Romet Oliver Kutser, Teo Julius Luhanko, Taika Emilia Kastehelmi Monthan, Elisa Josefine Pedersen, Topias Aarne Petteri Siltaloppi.

18. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Musiikista vastaavat kanttori, sellisti Hannu-Pekka Heikkilä, urkuri Silja Heikkilä ja laulaja Anne Marte. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät.

Kirkkokahveilla paikalla hautajaisissa mukana olleita pappeja.

Messu su 1.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Viljo Juntunen, Matti Hyry ja Janne Peltokorpi. Rauhanyhdistyksen kuoro laulaa. Kirkkokahvit ja seurat, joissa puhuu Keijo Nissilä.

Hämeenkylä-messu su 1.11. klo 17.

Jarna Leino, Jukka Nevala, Lauri Kiviranta ja messukuoro. Jukka Salmisen Hämeenkylän kirkolle säveltämä messu.

Sururyhmä alkaa ti 3.11. klo 18. Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista. Viisi kokoontumiskertaa. Ryhmässä mukana pastori ja diakoniatyöntekijä. Ilmoittautumiset anne.puumala@evl.fi tai p.

09 830 6472.

Sana-lehden syyskahvila ti 3.11. klo 18–19.30 seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu, arpajaiset, evankeliumin sanaa ja musiikkia. Kahvittajina ja puhujina Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki ja Kansan Raamattuseuran liiketoimintajohtaja Terhi Rajala.

Miesten kirjallisuuspiiri to 5.11. klo 18. Kirjana Senecan Elämän lyhyydestä. Julkaisemattoman käännöksen voit pyytää piirin vetäjältä pastori Matti Hyryltä, p. 050 491 0954 tai matti.hyry@evl.fi.

Puheen voima – koulutus vapaaehtoisille ja seurakuntalaisille la 7.11. klo 17. Miten puhua rakentavasti ja yhteyttä luovasti? Miten puhua Jumalasta? Kouluttajana puhetaidon kouluttaja, kirjailija ja teologian tohtori Juhana Torkki. Kahvitarjoilu.

Isänpäivän varkkakirkko su 8.11. klo 10. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Suuri dinoseikkailu su 8.11. klo 11– 13. Isänpäivän kunniaksi kutsumme perheitä, erityisesti isiä ja lapsia kirkolle seikkailemaan ja leikkimään dinosaurusteemalla. Tapahtuman aluksi askartelemme rekvisiittaa dinoleikkiin. Pienimuotoista tarjoilua.

Päiväkahvin aikaan ma 9.11. klo 13. Florencen perillisinä. Alustajina Maija Rissanen ja Kersti Rantasalo.

Lauluiltapäivä to 12.11. klo 14. Syntymästä 100 vuotta: Rautavaara, Virta ja Kärki. Tule laulamaan heidän laulujaan. Laulattajina Liisa ja Tauno Lahti. Pastori Jaakko Kara pitää esitelmäalustuksen kevyestä musiikista. Kahvitarjoilu.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 2.11. klo 12. Kirjana Eeva Joenpellon Tuomari Müller, hieno mies.

Café Pähkinä ke 4.11. klo 15–17. Lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Facebook: Café Pähkinä.

Israel-iltapäivä su 8.11. klo 15–17. Filosofian maisteri Tapani Talikainen alustaa aiheesta Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Laulua, rukousta ja kahvit.

Nettikerho ikäihmisille ke 11.11. klo 14–16. Aiheena sosiaalinen media eli some.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.11. klo 18. Kristittyjen vainot. Vieraana Open Doors Finlandin toiminnanjohtaja Miika Auvinen.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin klo 11. Yhdessäoloa kahvin äärellä.

Kenian lähetyspiiri to 12.11. klo 11.

Vieraana SLEY:n aluejohtaja Jukka Niemelä.

Muualla

Ehtoollishartaus to 5.11. klo 14 Päh-

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenillassa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 12.

Tiina Palmu, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro, Sini Eusebio, sello. Sytytämme kynttilän vuoden aikana poisnukkuneille seurakuntamme jäsenille.

Kirkkokahvit.

Messu su 1.11. klo 12. Nuorisotyön kirkkopyhä. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 2.11.

Hartaushetki klo 11. Ma 9.11. ehtoollishartaus klo 11. Hartauksien jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Omaishoitajien olohuone ma 2.11. klo 15–16.30. Ryhmä omaistaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä. Myös entiset omaishoitajat ovat tervetulleita.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 3.11. klo 13–14.30.

Kristilliset eläkeläiset vierailee.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin tiistaisin klo 18. Laulua, rukousta ja Raamattua.

Ekumeeninen kirkkokonsertti ti 3.11. klo 18. Lehtikuusen koulun oppilaat musisoivat. Konsertin päätteeksi vietetään ortodoksinen iltahartaus. Mukana myös kirkkoherra Hans Tuominen.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tulkaa silloin kuin teille sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulua, kahvia (1–2 e /perhe) ja leikkiä. Mikro on käytettävissä ruuan lämmitykseen.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia porukassa. Langat saa kirkolta.

Rukiista leipää Raamatusta ke 4.11. klo 18.30–20. Raamattuluento Vuorisaarnasta: Aikamme vääriä profeettoja. Aikuistyön sihteeri Seppo Palonen.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 takkahuoneessa.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10– 13 srk-salissa. Sis. puuro, voileipä, kahvi / tee (2,50 e). Myynnissä myös kahvileipää.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Hakunilan kirkon kirppis la 7.11. klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt / kpl.

Isänpäivän pallokirkko ja perhetapahtuma su 8.11. klo 12. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Tarja Meijer, Salla Poropudas, lapsikuorolaisia. Maksuton soppatarjoilu ennen messua klo 11.15. Kirkkokahvit. Alakerrassa seikkailua ritarilinnassa ja arpajaiset.

Lähetyspiiri ma 9.11. klo 18–19.30.

Seppo Suokunnas vierailee.

Päiväraamattupiiri ti 10.11. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Rukiista leipää Raamatusta ke 11.11. klo 18.30–20. Raamattuluento Vuo-

risaarnasta: Kestävälle perustalle.

Kansanlähetyksen piirijohtaja Jari Araneva.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 12.11. klo 15. Ohjaajina pastori Tiina Palmu ja diakoni Laura Alho. Ilmoittaudu virastoon p. 09 830 6500.

Valoa pimeälle haudalle Osta hautakynttilä ja sytytä se Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla tai Ruskeasannan hautausmaalla pyhäinpäivänä 31.10. klo 20 jälkeen haudalle, jolla ei ole kynttilää. Pyhäinpäivän kynttilänsytytystempaus on osa valtakunnallista tapahtumaa, jossa ihmiset saavat vapaaehtoisesti viedä kynttilöitä pimeiksi jääneille haudoille.

14

Seurakunnissa tapahtuu 29.10.–12.11.

Paula Lehto

– Sururyhmään voi tulla katsomaan, onko se hyväksi omalle surulle, sanoo Tiina Palmu.

Tukea suruun Kukaan ei voi täysin tietää, millainen toisen suru on.

Hakunilan seurakunnan pappi Tiina Palmu sanoo, että jokainen tuntee tai kokee surunsa yksin, eikä sitä kokemusta voi ottaa pois.

– Surun kantamiseen voi kuitenkin saada apua ja tukea toisilta. Kun kertoo surusta, se voi olla helpompi kantaa.

Sen lisäksi, että kertoo surustaan läheisilleen, siitä voi puhua sururyhmässä. Myös toisten kokemuksen kuunteleminen voi olla hyväksi.

– Toisten sururyhmäläisten kertomukset voivat avata uusia näkökulmia, jotka auttavat surussa. Toisten muistot voivat myös auttaa muistamaan sellaista, mitä ei muuten muistaisi. On tärkeää voida luottaa toisiin. Ryhmässä sitoudutaan vaitiolovelvollisuuteen.

Tiina Palmun mukaan sururyhmä voi sopia vaiheeseen, jolloin läheisen kuolemasta on kulunut aikaa vähintään useita kuukausia, puoli vuotta tai enemmän.

– Sururyhmään voi tulla katsomaan, onko se hyväksi omalle surulle. Jos tuntuu, ettei vielä jaksa kuunnella toisten ajatuksia, kokemuksia ja tunteita, voi jäädä pois ja halutessaan tulla uudelleen myöhemmin.

– Ryhmään voi tulla kuka tahansa, joka kantaa kuolemansurua, vakuuttaa Tiina Palmu.

Sururyhmiä • Hakunilan kirkolla alkaa sururyhmä to 12.11. klo 15. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Lisätietoja pastori Tiina Palmu, p. 050 356 5715 tai tiina.palmu@evl.fi.

• Hämeenkylän kirkolla alkaa sururyhmä ti 3.11. klo 18. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Puumala, p. 09 830 6472 tai anne.puumala@evl.fi.

• Korson seurakuntakeskuksessa alkaa sururyhmä to 5.11. klo 17. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Tuula Paasivirta, p. 044 422 0396 tai tuula.paasivirta@evl.fi.

• Rekolan kirkolla alkaa sururyhmä to 7.1. .

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 13.11. mennessä pastori Vappu Olsbo, p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

• Tikkurilan seurakunnassa alkaa sururyhmiä noin neljä kertaa vuodessa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakonissa Hanna Raunu, p. 050 533 8585 tai hanna.raunu@evl.fi.

• Vantaankosken seurakunnassa alkaa sururyhmä ma 16.11. klo 17.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoni Jukka-Pekka Virtanen, p. 050 407 1176 tai jukka-pekka.virtanen@evl.fi. Sururyhmä lapsensa menettäneille alkaa ke 20.1. klo 17.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Reija Vienola, p. 050 310 7385 tai reija.vienola@evl.fi.

Ulla-Maija Vilmi

kinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Avioliittoon kuulutettu Johanna Elisabet Levoniemi ja Juha Pekka Lappalainen.

Retki Kulttuurikeskus Sofiaan

Hautaan siunattu Eila Kaarina Hirvonen 75 v, Martta Mirjam Kohonen 89 v.

Helsinkiin ti 10.11. Hinta 40 euroa sisältää kuljetuksen, lounaan ja ohjelman. Tutustumme ortodoksisuuteen ja Sofian kappeliin. Ilmoittautumiset 2.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Wanhan ajan elämysilta ke 11.11. klo

18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Aikamatka 1800-luvulle. Syksyn viimeisessä elämysillassa koemme vanhan ajan kinkerit. Teetarjoilu.

Kastettu

Leo Veikka Koskimies, Mindi Sofia Lukkarinen, Matias Oiva Väänänen, Valma Elina Viola Naakka, Enni Maia Holmberg, Esa Achiraphon Vuori, Alvar Sakari Alexander Sveshnikov, Justus Wilhelm Länsivuori, Mirella Helmi Anneli Huoponen, Venni Emil Tapio Kyttänen, Sofie Ellen Alexandra Hiekkalahti, Roy Heikki Juhani Korhonen.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ke 4.11.

Avoinna to 5.11. klo 13–15. korson.seurakunta@evl.fi. www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Instagram ja Twitter: korsonsrk. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe

klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 29.10. ja 12.11. klo 13 seurakuntasalissa. 29.10.

Hartaus Sanna Heikurinen. Mukana kirkon päiväkerholaisia. Mahdollisuus ostaa lähetyspiiriläisten tekemiä kortteja. Lauluja ja leikkejä.

12.11. Hartaus ja ohjelma Marja Vainikka, aiheena lähetystyö Etiopissa.

Miesten saunailta to 29.10. ja 12.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 30.10. ja 6.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Elämän surujen edessä – pyhäinpäivän aaton rukoushetki pyhän tanssin askelissa pe 30.10. klo 17 kirkossa. Rauhallista liikettä ja hiljaisuutta, mietiskelevää rukousta ilman sanoja. Sopii kaikenkuntoisille eikä ole fyysisesti rasittavaa. Ohjaajina Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10.

Tuula Paasivirta, Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen. Mukana Seurakuntakuoro.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la

31.10. klo 18. Pirkko Yrjölä, Marja Vainikka, Ursula Hynninen, Airi Saloniemi ja Vuokko Lahtinen, alttoviulu.

Kansainvälinen messu su 1.11. klo 10. Sanna Heikurinen ja Mari Mäkelä. Saarna Samuel Luak. Airi Saloniemi ja Iloa!-lauluryhmä. Kirkkokahvien yhteydessä avataan venäläissyntyisen Vaharsolt Balatkhanovin taidenäyttely.

Pyhäkoulu su 1.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Taina Partanen, Anne Lempinen ja Raija Lindqvist.

Bändipäivä su 1.11. klo 15 nuorisotyön bänditilassa. Kaikenikäisille ja -taitoisille soittajille ja laulajille. Vetäjänä Riku Vartiainen p. 044 591 6893.

Perhekerho ma 2.11. ja 9.11. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 2.11. ja 9.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 2.11. ja 9.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 2.11. ja 9.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetys ke 4.11. ja 11.11. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 4.11. ja 11.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.11. ja 11.11. klo 18 kirkossa. 4.11. Marja Vainikka ja Ursula Hynninen. 11.11. Mari Mäkelä ja Airi Saloniemi. Korson kirkon naislauluyhtye.

Iltarukousryhmä ke 4.11. ja 11.11. klo 18.40 kappelissa. Lisätietoja antaa Päivikki Telenius p. 044 519 4322. Äijälenkkiryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran ke 4.11. klo 18.30 kirkon alapihan parkkipaikalla. Teemme noin tunnin kävely-hölkkälenkin, jonka jälkeen on mahdollisuus saunoa Kotkansiiven saunatiloissa. Lisätietoja juha.liukkonen@vantaa.fi tai p. 050 458 4864.

Ruusujuhla to 5.11. klo 13 seurakuntasalissa. Pirkko Yrjölä, Tuula Paasivirta ja diakoniatyöntekijät. Ursula Hynninen, mezzosopraano ja piano, sekä Jere Martikainen, tenori.

Naisten saunailta to 5.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea – Oma ääni -kuoro to 5.11. ja 12.11. klo 18 seurakuntasalissa. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Lisätietoja Airi Saloniemi, p.

050 310 7493.

Messu su 8.11. klo 10. Marja Vainikka, Vesa Ruokonen ja Airi Saloniemi.

Mukana Korson mieslaulajien lauluryhmä. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 8.11. klo 10 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolulta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten brunssi su 1.11. klo 14. Ruuanlaittoa, jutustelua sekä elämän ilojen ja surujen jakamista rennossa hengessä 18–39-vuotiaille korsolaisille. Erityisiä keittiötaitoja ei edellytetä. Lisätietoja Mari Mäkelä p. 050 511 1783.

Elämä kantaa! -ryhmä alkaa ti 26.1. klo 18.15. Kokemuksellinen matka naisen elämään intuitiivisen maalaamisen keinoin. Ohjaajana sosiaalipedagogi ja hahmoterapeutti Nina Bürstenbinder. Ilmoittautuminen 11.12. mennessä, p. 09 830 6550.

Osallistumismaksu 40 e.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 3.11. ja 10.11. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 10.11. klo 13. Leena Lehto, Marja Vainikka ja Pekka Hintikka.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 29.10., 5.11. ja 12.11. klo 9–11.30.

Kastettu Eveliina Inkeri Turu, Vilma Liisa

Lahtinen, Ruben Lenni Kasper Laitila, Milana Kristina Käkelä, Oliver Onni Mikael Nieminen, Iivo Anselmi Latvio, Luna Sofie Hämäläinen, Veeti Olavi Poutiainen Avioliittoon kuulutettu Jyrki Juhani Seppälä ja Leena Päivikki Lepistö.

Hautaan siunattu Aarno Einari Heinonen 78 v, Timo Lasse Herranen 66 v, Markus Kalevi Kumpulainen 62 v, Maija-Liisa Joki 60 v, Pertti Kalevi Taipale 58 v, Ossi Ilmari Aittoniemi 58 v, Onni Armas Salo 89 v, Urho Vilho Savolainen 87 v, Hilkka Edith Verma 87 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700.

Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. rekolan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta. Päivystävä pappi tavattavissa ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.10. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e) klo 12, ohjelma klo 13. Mukana tarinoimassa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 31.10. klo 15. Katri Uutela, puhe, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Lauri Kiviranta, urut. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, johtajana Sirkku-Liisa Niemi. Pyhäinpäivän muistokahvit. Kirkon yläpihalla olevan ristin juurelle voi tuoda ja sytyttää kynttilän omaisen muistolle.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 1.11. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Iltaruskon aikaan -konsertti su 1.11. klo 15. Ville Haavisto, harmonikka ja piano, Maria Saarivuo, sopraano.

Saksalaista lied-musiikkia. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Koukku ja kerä -virkkauskerho perheille maanantaisin klo 9–11. Ota mukaan oma virkkuukoukku ja lankakerä. Lapset voivat olla mukana, mutta lastenhoitoa ei ole järjestetty. Lisätietoja Kristiina Mattila p.

050 573 6392.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Isoskoulutus Isko 1 ti 3.11. klo 17.30.

Sanan ja ylistyksen ilta ti 3.11. klo 19.

Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Puolen tunnin päiväkonsertti ke 4.11. klo 13. Legendaarinen Ritva Auvinen, laulu, ja Heikki Pellinen, piano, esittävät kauneinta laulumusiikkia. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Iltarukous keskiviikkoisin klo 19.45.

Lyhyt rukoushetki päivän päättyessä. Ei iltoina, jolloin on iltamessu.

15

Seurakunnissa tapahtuu 29.10.–12.11.

Vieraana Paula Lehto

Marianne Siitonen

Erkki Pulkkinen sytyttää kynttilän vuosi sitten kuolleen ystävänsä haudalle.

Ystävyys ei pääty kuolemaan Erkki Pulkkinen muistaa edesmennyttä ystäväänsä kynttilällä.

On kulunut noin 30 vuotta siitä, kun Erkki Pulkkinen ja Petri Nikkilä tapasivat toisensa vapaaehtoistyön merkeissä.

– Kun menin mukaan Tiepalvelun toimintaan, halusin hankkia monenlaisia taitoja. Kävin ensiapukurssin ja jäin myös SPR:n ensiaputoimintaan.

Tapasin Petrin yhteisellä kurssilla.

Yhdessä vaiheessa Pulkkinen veti ensiapuryhmän toimintaa.

– Olimme päivystämässä urheilu-, konsertti- ja muissa massatapahtumissa. Petrillä homma toimi.

Puhuimme hänen kanssaan samaa kieltä.

Petri Nikkilä lähti myös Tiepalveluun. Molemmat kävivät tiepalvelupäivillä vuosittain.

– Juttelimme paljon Petrin kanssa ja paransimme maailmaa. Petri paneutui asioihin syvällisesti, ja hän oli taitava käsistään.

Petri Nikkilä toimi Tiepalvelussa niin kauan kuin terveys antoi myöten. Kun sairaus todettiin, sitä ei voitu enää hoitaa.

– Kävin sairaalassa tapaamassa Petriä. Pidimme yhteyttä sosiaalisen median kautta niin pitkään kuin se oli mahdollista. Petri oli tietoinen siitä, millä matkalla hän oli. Hänellä oli kovia kipuja.

– Petri ei ole lakannut olemasta, vaan hän on siirtynyt toiseen ulottuvuuteen. Vaikka kuolema on peruuttamaton, olemassaolo ja ystävyys jatkuvat.

Pulkkisen mukaan läheisen kuoltua jokainen joutuu opettelemaan uudessa tilanteessa elämistä. Viime joulun aikaan Pulkkinen kävi ensimmäisen kerran sytyttämässä ystävälleen muistokynttilän Ruskeasannan hautausmaalla.

Torstain raamattu- ja keskustelupii-

ri 5.11. klo 13. Keskustelua, rukousta ja raamatunlukemista yhdessä.

Messu su 8.11. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Isänpäiväkakkukahvit messun jälkeen.

Miesten raamattupiiri ma 9.11. klo 18.30.

Isoskoulutus Isko 2 ti 10.11. klo 18.

Aamumessu ke 11.11. klo 9. Arto Nuutinen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, yhdessäoloa.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri torstaisin klo 13. Ohjaajana Tarja Suhonen.

Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14. Lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatunkertomusten ää-

– Kynttilöiden sytyttäminen haudoille tai muistopaikoille on hyvä tapa muistaa kuolleita läheisiä.

Jotenkin ajattelen, etteivät kuolleet ole tietämättömiä siitä, mitä täällä maailmassa tapahtuu heidän poislähtönsä jälkeen.

Ulla-Maija Vilmi

Pyhäinpäivän 31.10. kynttiläkirkot • Pyhäinpäivän messu klo 12 Hakunilan kirkossa. Sytytämme kynttilän vuoden aikana kuolleille seurakuntamme jäsenille. Kirkkokahvit.

• Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Sytytämme kynttilän vuoden aikana kuolleille seurakuntamme jäsenille. Kirkkokahvit ja paikalla pappeja.

• Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 18 Korson kirkossa. Klo 16–18 uurnalehdossa tarjolla lämmintä mehua ja mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijöiden kanssa.

• Pyhäinpäivän kynttiläkirkko klo 15 Rekolan kirkossa. Juhani Haapasalon säveltämä Pyhäinpäivän vesper. Kahvit ja mahdollisuus tavata pappeja. Kirkon yläpihalla olevan ristin juurelle voi tuoda kynttilän omaisen muistolle.

• Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus ja kuolleiden muistaminen klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa. Luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Klo 15–19 lämmintä mehua tarjolla hautausmaalla kävijöille.

• Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus ja kuolleiden muistaminen klo 16 Ruskeasannan kappelissa. Luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasannalle haudattujen nimet.

• Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18 Myyrmäen kirkossa. Muistamme vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia.

rellä. Ohjaajina Terhi Kiiskinen ja Noora Hultin.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 17. Käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu.

Seniorikahvila ma 2.11. klo 13. Kahvikupin äärellä keskustellaan elämästä.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 2.11. klo 18.

Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Childcare. Open for both Finnish and English speakers.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Savitöitä taideterapeutti Annika Toivasen

opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Puutarhapiiri ke 4.11. klo 17.30. Illassa puhutaan kasveista, vaihdetaan kasvatusvinkkejä ja joskus kasvejakin. Ohjaajana hortonomi Tuovi Lehtinen.

Vapaaehtoistoimijoiden iltakaffet to 5.11. klo 18. Illassa jaetaan vapaaehtoistoiminnan iloja ja haasteita.

Kipuryhmä ti 10.11. klo 15. Aiheena: Minun ja perheeni tarpeet. Vertaistukea kivusta kärsiville.

Ruokakerho ke 11.11. klo 17. Valmistamme kiinalaisen keittiön ruokia lähiraaka-aineista ja tutustumme eri kulttuuritaustoista tuleviin ihmisiin. Maksu 3–5 e / kerta.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to

Monitoimija Edgar Hirn Mitä sinulla on tänään meneillään?

– Nyt väritän värityskirjoja. Minulla on niitä monia. Väritän sammakon. Sitten väritän jäätelöä. Annan yhden kuvan äidille, että äitikin voi värittää. Vähän aikaa sitten leivoimme suklaakakkua. Täytän pian neljä vuotta ja meillä on juhlat.

– Päivällä olimme äidin kanssa luontoperhekerhossa. Siellä teimme siilin. Piikit löydettiin maasta. Ne ovat havunneulasia. Luontokerhossa ollaan koko ajan ulkona. Myös eväät syödään metsässä.

Mitä muuta puuhaat?

– Käyn keskiviikkona ja perjantaina isojen lasten kerhossa.

Piirsin äsken kerhonohjaajille kortit. Niissä on tunneleita, kiviä ja puroja.

– Kotona leikin joskus niin, että heitän sohvatyynyt lattialle. Silloin leikin kissa- tai possuleikkiä.

Miten olet tutustunut dinosauruksiin?

– Olen nähnyt dinosauruksia televisiosta. Dinosauruksilla on pitkä häntä.

– Kesällä näin Hevisaurus-bändin, ensin Espan lavalla, ja toisen kerran, kun oltiin kylässä Vironlahdella. Meillä on bändin levy. Minäkin voin soittaa kitaralla, mutta en yksin. Tarvitaan myös rummut ja torvi.

Onko sinulla dinosaurusleluja?

– Ei ole, mutta minulla on huppari, jossa on dinosaurusten kuvia. Paras niistä on turkoosi dinosaurus.

– Osaan piirtää lumikasoja ja autoja, en dinosauruksia. Mutta voin leikkiä dinosaurusta. Näin dino kävelee tai juoksee. Kun otan peiton päälleni, olen hurja dinosaurus.

Ulla-Maija Vilmi

Suuri dinoseikkailu isänpäivänä 8.11. klo 11–13 Hämeenkylän kirkolla.

12.11. klo 17.30. Pieni iltapala, lastenhoito järjestetty. Mukana pappi Arto Nuutinen.

Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla. Tiedustelut pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–

17.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila ja urheiluvarusteet mukaan.

Yksin kotona -ilta to 29.10. klo 17.30 Koivukylän kirjaston auditoriossa.

Yksinelämisen ilot ja haasteet. Kahvitarjoilu klo 17.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Ehtoollishartaus su 1.11. klo 14 Foiben ravintolasalissa, Sairaalakatu 7.

Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Yhteiskristillinen piiri maanantai-

sin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 3.11. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Lähetyksen kotipiiri ke 4.11. klo 18 Kerimällä, Kiulukuja 4 A 1.

Kastettu Alex Mikael Ek, Viivi Leena Kristiina Järveläinen, Urho Juhani Saukkonen, Eleanor Elsa Aaltio, Aleksi Pauli Juhani Ahonen, Vivian Amanda Elisabet Fredriksson, Eve Thea Tiana Herranen, Romet Oliver Kutser.

Avioliittoon kuulutettu Ilkka Antero Ålander ja Mari Johanna Kaukonen.

Hautaan siunattu Torborg Elisabeth Pyhäluoto 71 v, Esa Ensio Tuovinen 67 v.

16

Seurakunnissa tapahtuu 29.10.–12.11.

Musiikkia Vantaan kirkoissa x.x.–x.x.

Ville Haavisto ja Maria Saarivuo esittävät saksalaista lied-musiikkia Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Lauantai 31.10.

• Pyhäinpäivän muistokonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Gregoriaaninen Requiem. Corvus Laurencij -kuoro.

Sunnuntai 1.11.

• Italialainen iltapäivä -konsertti klo 14 Länsimäen kirkossa. Vivace-lapsikuoro, Vivace -nuorisokuoro ja Vivace-leidit. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

• Iltaruskon aikaan -konsertti klo 15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Ville Haavisto, harmonikka ja piano, Maria Saarivuo, sopraano. Saksalaista lied-musiikkia.

• Classic Religioso: Pyhäinpäivän musiikkia klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Vantaa trio: Roy Asplund, viulu, Taina Palas, sello ja Kimmo Hakasalo, piano sekä Kari Jerkku, urut.

Mm. Bach, Britten, Sibelius.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret.

Instagram: @tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk. Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo Antero Harju 9–15, p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa (Unikkotie 5 B), p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Pyhäinpäivän aaton kirkkohetki perheille pe 30.10. klo 18. Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Tilaisuudessa voi jättää viestin edesmenneelle rakkaalle taivaan postilaatikkoon.

Kirkkohetken lopuksi jaetaan kynttilät, jotka viedään muistelupaikalle tai haudoille.

Pyhäinpäivän päivämessu la 31.10. klo 12. Veikko Karhumaa, Seppo Hartikainen, Iina Katila. Messussa mukana sopraano Marja Kyllönen.

Pyhäinpäivän muistokonsertti la 31.10. klo 18. Gregoriaaninen Requiem. Corvus Laurencij -kuoro, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus ja kuolleiden muistaminen la 31.10. klo 18.30. Jumalanpalveluksessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Jaak-

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tiistai 3.11.

• Ekumeeninen kirkkokonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa.

Lehtikuusen koulun oppilaat musisoivat.

Keskiviikko 4.11.

• Puolen tunnin päiväkonsertti klo 13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Ritva Auvinen, laulu, ja Heikki Pellinen, piano.

Perjantai 6.11.

• Scandinavian Music Groupin akustisen kvartetin konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 3 e, vain ovelta tuntia ennen konsertin alkua.

Sunnuntai 8.11.

• Kansanmusiikkikirkko klo 12 Kivistön kirkossa. Mukana Vantaan kansanpelimannit.

ko Hyttinen, Samppa Laakso, Hanna Raunu.

Messu su 1.11. klo 12. Satu Huttunen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Scandinavian Music Groupin akustisen kvartetin konsertti pe 6.11. klo 19. Liput 3 e, vain ovelta, tuntia ennen konsertin alkua.

Messu su 8.11. klo 12. Maria Koukkari, Heikki Leppä, Terje Kukk.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 050 409 0498 Surun äärellä la 31.10. klo 13–18. Olet tervetullut, olipa surusi akuutti tai vuosien takaa. Voit viivähtää hetken tai jäädä pidemmäksi aikaa. Mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Luentoja surusta ja luopumisesta klo 14, 15.30 ja 17.

Hartaudet klo 14.45 ja 16.45.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5, p. 050 310 7859 Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus ja kuolleiden muistaminen la 31.10. klo 16. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasannalle haudattujen nimet. Päivi Helén, Julia Tamminen. Mukana Laurin laulajat -kuoro.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 050 409 0053 Hanna-piiri to 29.10. ja 12.11. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 29.10. ja 5.11. ja 12.11. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Käynti A-rapun kautta.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 31.10. ja 7.11. klo 15 Betanian

kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 2.11. ja 9.11. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 3.11. ja 10.11. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 3.11. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs. Pastori Terhi Viljanen vierailee.

Israel-piiri ti 3.11. klo 18.30 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Rukouspiiri ti 3.11. ja 10.11. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 4.11. ja 11.11. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 4.11. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Naisten ilta ke 4.11. klo 18.30 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Näppärin sormin – käsityöpiiri diakonian hyväksi to 5.11. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.11. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Nuorisotilaan pääsee hissillä A-rapun kautta. Jouluaskartelua Seija Väisäsen johdolla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 10.11. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Löytöretki-näyttely. Vantaan kuvataidekoulun lasten ja nuorten teoksia esillä 20.11. saakka.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Laulupiiri pe 30.10. klo 15.30. Iina Katila.

Messu la 31.10. klo 10. Terhi Viljanen, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Messu su 1.11. klo 10. Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Terje Kukk.

Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.11. klo 18.

Kristiina Kartano, Iina Katila.

Laulupiiri pe 6.11. klo 15.30. Terje Kukk.

Messu su 8.11. klo 10. Seppo Hartikainen, Päivi Helén, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Omalla äänellä -lauluryhmän harjoitukset ti 10.11. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.11. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Viikunapuu-ilta ke 11.11. klo 18.30 arki-illan ehtoollisen päätteeksi. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän sanan herättämistä ajatuksista.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 29.10. ja 5.11. ja 12.11. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Pyhäkoulu su 1.11. klo 11–12. Huom!

Pyhäkoulua ei ole su 8.11.

Perhepäivä pe 30.10. ja 6.11. klo 9.30–14.

Kerho isille ja lapsille ti 3.11. ja 10.11. klo 17.30–19.

Miesten saunailta ti 3.11. klo 17.30.

Henksumessu su 8.11. klo 18. Kauneimpia hengellisiä lauluja. Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Messussa mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

Naisten lenkkisauna to 12.11. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 29.10. ja 5.11. ja 12.11. klo 9.30–11.30.

Pyhäkoulu su 1.11. klo 11–12. Huom!

Pyhäkoulua ei ole su 8.11.

Kansanlähetyksen raamattupiiri to 5.11. klo 18.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 30.10. ja 6.11. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 3.11. ja 10.11. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 30.10. ja 6.11. klo 18.

Perhekerho ma 2.11. ja 9.11. klo 9.30–11.

Naisten iltapäiväkerho ke 4.11. klo 14. Kanttori Terje Kukk laulattaa.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 9.11. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 3.11. ja 10.11. klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 3.11. klo 17.30.

Raamattupiiri ti 10.11. klo 17.30.

Lapsille järjestetty pyhäkoulu raamattupiirin ajaksi.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 29.10. ja 5.11. ja 12.11. klo 9.30–11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 4.11. klo 18– 19.

Muualla

Pyhäinpäivänä la 31.10. klo 15–19

lämmintä mehua tarjolla haudoilla kävijöille Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla, Pappilankuja 5.

Tule mukaan osaksi valtakunnallista tapahtumaa, jossa sytytetään kynttilöitä pimeäksi jääville haudoille eri puolilla Suomea. Voit osallistua ostamalla hautakynttilän ja laskemalla sen pyhäinpäivänä la 31.10. Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla (Pappilankuja 5) tai Ruskeasannan hautausmaalla (Ruskeasannantie 2) klo 20 jälkeen haudalle, jolla ei pala yhtään kynttilää. Käythän pyhäinpäivän jälkeen hakemassa palaneen kynttilän pois. Lisätiedot: vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 2.11. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Tikkurilan seurakunnan pastori Terhi Viljanen vierailee.

Kylväjän raamattupiiri ma 2.11. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Runopiiri ti 10.11. klo 18 kokoushuone Voimalassa, Tikkurilan kirjaston 2. krs., Lummetie 4.

Kodinhuoltoapua Nikkaristeilta.

Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa maksutonta ja kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Aatos Ilmari Aksel Rainio, Reko Mainio Uuskoski, Sonja Maria Uuskoski, Siiri Isabella Haimi, Oliver Matti Eemil Järvinen, Isla Evelia Raumanni, Linnea Juliana Saarikoski, Else Orvokki Karvonen, Kevin Andreas Eetu Ahlgren, Mila Olivia Karvinen, Milo Gabriel Zoho, Julia Josefiina Uronen, Sanni Eevi Emilia Marjamäki, Isabella Inga Saralampi, Ahti Elliot Matti Rauhala, Miisa Enni Aliisa Mensonen, Lassi Jouni Kasperi Kahlos, Leo Olavi Liikavainio, Tea Annika Andergård, Saga Olivia Koponen, Oskar Samuel Koponen, Minea Lumi Aurelia Tuppurainen, Sade Ilo

Adele Joensuu, Leevi Oskari Koskinen, Nuutti Vilpertti Halonen, Eetu Oskari Palkamo, Hermanni Jaakko Kalevi Härmä, Aleksi Eemeli Rekunen, Toivo Osvald Pöyhönen.

Avioliittoon kuulutettu Henri Väinö Markus Litmanen ja Sanne Kristiina Toivonen.

Hautaan siunattu Elvi Tellervo Mursula 87 v, Matti Olavi Hoffrén 66 v, Tomi Henrik Tapio Lipasti 15 v, Jouko Johannes Hyvärinen 76 v, Markku Kari Juhani Ilvestie 70 v, Jouni Matti Vellonen 54 v, Antti-Jaakko Lakanen 53 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Perheraamis to 29.10. ja 12.11. klo 10–11.30.

Keskipäivän hartaus ma, ti, to, pe klo 12 St. Martinin kappeli.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone. To 5.11. Raimo Lampinen: Kristittynä maailmassa.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 29.10. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Job – Jumalan ja saatanan veto.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10.

Mariakodin kirkkopyhä. Hannu Pöntinen, Kari Jerkku. Saarna Jaakko Simojoki. Kantaattikuoro.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 31.10. klo 18. Reija Vienola, Maari Santala, Kari Jerkku. Muistamme vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia.

Saavu-messu su 1.11. klo 10. Antti Isopahkala, Anne Viljamaa. Saarna Sami Mustakallio. Esteetön pääsy kirkkoon esim. pyörätuolilla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 1.11. klo 14.

Classic Religioso: Pyhäinpäivän musiikkia su 1.11. klo 18.15. Vantaa trio: Roy Asplund, viulu, Taina Palas, sello ja Kimmo Hakasalo, piano sekä Kari Jerkku, urut. Mm. Bach, Britten, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 4.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 4.11. klo 18.30–20 iso srk-sali. Kaikenikäisille ja -tasoisille laulajille. Pyhäinpäivän virsiä ja lauluja.

Lähetystilaisuus ke 4.11. klo 17.30– 19. Terveisiä Kaukasiasta.

17

Seurakunnissa tapahtuu 29.10.–12.11.

Monikulttuurinen isänpäivän per-

hemessu su 8.11. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Anne Viljamaa. Saarna Timo-Matti Haapiainen. Messua toteuttamassa myös lapsia ja lasten lauluryhmä. Juhlakirkkokahvit.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 9.11. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 10.11. klo 18–19.30 takkahuone.

Martinpäivän kirkkoilta: Hengen manaus – runoja ja säveliä uskosta ti 10.11. klo 19. Puhe piispa Voitto Huotari, seurakunnan tervehdys kirkkoherra Hannu Pöntinen, lausunta Matti Lehtinen ja Aino-Kaarina Mäkisalo, musiikki: Johanna Rusanen, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni, Marita Viitasalo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rakkauden voima -seurakuntailta ke 11.11. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa. Ilkka Rytilahti. Osa III: Vahvistuminen ja uudistuminen.

Miesten piiri to 12.11. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: Kirkkomme herätysliikkeet.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Pappi paikalla torstaisin klo 11–13, p.

050 438 7858.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Ke 4.11. Raimo Lampinen: Kristittynä maailmassa.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Vaatevarasto avoinna to 5.11. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Soppamessu, kansanmusiikkikirkko su 8.11. klo 12. Pirkko Järvinen, Minttu Haapalainen ja Oili Karinen, Eveliina Pulkkinen. Laulut lauletaan kaikille tutuin kansansävelmin. Mukana Vantaan kansanpelimannit.

Perhepäivä su 8.11. klo 13.30–18.

Klo 13.30–14.30 soppaa seurakuntasalissa. Vapaaehtoinen maksu, tuotto alueen vähävaraisten lapsiperheiden jouluiloksi. Ohjelmaa klo 13.30–16.45, osallistu yhteen tai vaikka kaikkiin. Sisällä kantelepaja, keppihevospaja ja kaarnalaivaveistämö.

Ulkona perinneleikkejä, miniretriitti leikkimökkikirkossa, vaellus Hiljaisuuden polulla, kaakaot metsäkirkossa ja testataan eläintunnis-

tustaitoja. Klo 16 muskarihetki. Klo 17 iltalaulu kantelein.

Rukouspiiri ti 10.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 10.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 11.11. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Viittomakielinen messu su 1.11. klo 13.

Iltaehtoollinen su 1.11. klo 18. Pirkko Järvinen, Eveliina Pulkkinen.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 2.11. klo 18.30–20.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 3.11. klo 18.30–20 srk-sali. Matleena Pinola: Käsien kertomaa elämän matkalta.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Raamattu ja kynä -piiri ke 4.11. klo 18–20.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 11.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 10.11. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

Muualla

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

avat maksutonta apuaan seurakun-

nan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Tilaukset ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Retki to 26.11. klo 18 Pelastusarmeijan Helsingin osastolle. Ilm. viim. edeltävänä sunnuntaina auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634.

Kastettu Lia Emilia Pinar Nieminen, Konsta Elia Karvinen, Minja Kaarina Sarlin, Tarmo Anselmi Luomajärvi, Elle Amanda Tölli, Adessa Viivi Sofie Penttilä, Senni Helinä Oinas, Elias Theo Ruhanen.

Avioliittoon kuulutettu Karri Antti Tuomas Ruuskanen ja Henni Maria Haavisto, Petri Mikael Lahti ja Sari Maarit Cederberg.

Hautaan siunattu Siiri Sotkasiira 94 v, Esteri Elisabet Laaksonen 90 v, Helkky Katariina Ruohotie 88 v, Sirkka-Liisa Kuismanen 87 v, Kerttu Herranen 87 v, Salme Elina Maria Huhtinen 85 v, Keijo Kalervo Kontiainen 81 v, Marja-Riitta Johanna Charlotta Soveri 71 v, Pirjo Ilona Ahola 68 v, Pirjo Helena Caroline Hynninen 64 v, Airi Sinikka Räsänen 61 v, Jouni Sakari Immonen 55 v.

Familjemässa sö 8.11. kl. 12. A. Paa-

Osallistuminen edellyttää taitoa toimia itsenäisesti tai avustajaa.

Martinristi församlingscentrum Bredängsv. 2

Viittomakielisille

vola, H. Åberg-Ylivaara.

Nattvardsgudstjänst på finlands-

svenskt och finskt teckenspråk sö 1.11. kl. 13. Med. dövprästerna Maria Lindberg och Janne Rissanen och dövdiakon Seija Einola. Kyrkkaffe.

Barnens kyrkstund fre 6.11. kl. 9.30– 10 i dagklubben.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 1.11. kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1 Familjecafé ti kl. 9.15–12. Kontaktperson: Elina Kuosa tfn 050 545 5031.

Ungdomskväll ons 4.11. kl. 18. Först efter kvällsmässan.

Andra utrymmen Veckomässa fre 30.10. kl. 14 i Folhälsanhuset, Vallmovägen 28. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Barnens kyrkstund to 5.11. kl.9.30 i församlingens dag klubb i Brännmalmen, Kornv. 10.

De vackraste andliga sångerna ons.

11.11. kl. 14.15 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. A. Ekberg.

Döda Britta Sofia Manderbacka 87 år, Enni Helena Dubb 80 år.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Alla helgons dag lö 31.10. stilla orgelmusik kl. 14–16. Kantor Anders Ekberg, Heidi Åberg-Ylivaara, violin. Gudstjänst till de dödas minne kl. 16 . Parentation över dem som avlidit under tiden oktober 2014– september 2015. A. Paavola, A. Ekberg.

Högmässa sö 1.11. kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Kvällsmässa ons 4.11. kl. 18. M. Fagerudd, A. Ekberg.

Högmässa sö 8.11. kl. 10. M. Fagerudd, H. Åberg-Ylivaara.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1 Svenskadagen – träff för alla åldrar fre 6.11. kl. 12.30. Allsång under ledning av kantor Anders Ekberg. Sångprogram bl.a. av språkbadselever från Uomarinne skola. Dagens gäst är Mikael Katajainen som berättar bl.a. om FBK-verksamheten.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille Saavu-työpaja ti 3.11. klo 10–12 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Tule keräämään varoja kädentaidoilla Nepalin vammaisille lapsille ja tee ohjatusti myytäväksi tarkoitettuja käsitöitä.

Osallistuminen edellyttää taitoa toimia itsenäisesti tai avustajaa.

Tapaaminen kehitysvammaisten läheisille ke 4.11. klo 10–11.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA 3. krs. Mukana kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Valoa – nuorten tapahtuma pe 6.11 klo 18–21 Tikkurilan Vernissassa.

Tikkurilantie 36. Taika-Petterin ja Jaakko Lahtisen esitys, diskotanssi-, peili- ja jonglööraustyöpajat, karaokedisko sekä kynsistudio. Osallistuminen edellyttää taitoa toimia itsenäisesti tai avustajaa.

Seurakuntailta rakkaudesta ja seurustelusta ke 11.11. klo 17–19 Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Illan aikana mahdollisuus tutkia omia tunteita keskustellen ja toiminnallisesti.

Mukana kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen ja perheneuvoja Paula Ruotsalainen.

Viittomakielinen messu su 1.11. klo

13 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2. Kaksikielinen messu: suomalainen viittomakieli ja finlandssvenska teckenspråk.

Dövpräst Maria Lindberg ja kuurojenpappi Janne Rissanen.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.11. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Tuula Ikonen paikalla klo 11.45 vastaanottamassa tulijoita.

Viittomakielinen perhekerho pe 13.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Teemana isovanhemmuus.

Pyhäkoulu lapsille.

Näkövammaisille Miesten ilta ma 2.11. klo 18–21 Kun-

tokalliossa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Myyrmäen kerho ti 3.11. kello 13– 15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Kaamoksen torjunta, Anne Puumala. Ohjaaja Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

Käsityökerho ma 9.11. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Naisten ilta ti 10.11. klo 17–20, Kuntokalliossa, Kuntokalliontie 6, Helsinki. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Retki Tampereen Kädentaitomessuille pe 13.11. Hinta 35 e sisältää bussimatkat, ruokailun ja messulipun. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.11. mennessä Kaarina Haikara, p.

0500 106 610.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 830 6220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Viimeisellä kerralla olit hyvin levollinen. Ikään kuin matkasi olisi jo alkanut. Kun istahdin hoivakodin sängyn viereen, olit syvässä unessa. Säpsähdin, kun avasit silmäsi. Kiirehdin ottamaan kädestäsi kiinni, ja sinä hymyilit viimeisen kerran.

Et puhunut enää mitään. Katselin sinua pitkään silmiin. Annoimme rakkauden virrata välillämme.

Tarjosin sinulle välillä vettä. Et enää huolinut. Kun vierailuni lopuksi vaivuit taas uneen, lauloin hauraalla äänellä sinun lempivirttäsi Mua siipeis suojaan kätke.

Kun suljin viimeisen kerran hoivakodin ulko-oven, tunsin kummallisen helpotuksen tunteen. Tiesin, ettei sinun tarvitsisi enää kauaa kärsiä.

Kipu olisi pian poissa. Minun rukoukseni on kuultu.

Hoivakodin johtaja soitti seuraavana aamuna.

Hän kertoi sinun nukkuneen pois rauhallisena, käpertyneenä kuin vastasyntynyt kohdussa. Elämän sitkeä ja seitinohut lanka oli viimein katkennut. Ja minä olin sanomattoman kiitollinen.

Seison juuri valmistuneen hautakivesi edessä.

Nimesi hohtaa kauniin kultaisena ihan kuin omat kutrisi nuoruuskuvissa. Puiden huminassa kuulen naurusi suloista virtaa. Vaikka olenkin onnellinen, minulla on niin suunnaton ikävä. Silmäkulmista putoaa takin kaulukseen kaipauksen pisaroita. Voi kunpa kertoisit, minkälaista siellä vastarannalla on. Pidetäänkö sinusta huolta?

Sinä lähdit pois. Vanhuus ja elämän ihmeellinen matka veivät sinulta hengen. Minun sydämessäni sinä et kuole koskaan.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Sinä lähdit pois

18

Aikamerkki Seurat

HERÄNNÄISSEURAT

Hautauspalveluja

Vuokrata halutaan

Surun kohdatessa et jää yksin 4

Lakiasioita

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

PERUNKIRJAT, testamentit yms. ammattitaidolla: Oikeusnotaari Helena Grönthal P. 050-594 2303 (myös kansainväl.perintöverotus)

To 29.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Saarna Leena Väyrynen-Si. Kaikille avoimet musiikkiharjoitukset klo 17.

La 31.10 klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Saarna Päivi Linnoinen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat.

31.10.-1.11.2015 herännäisseminaari Upilan kartanon leirikeskuksessa Hollolassa, Upilantie 66, Kutajoki. Lisätied. & ilm.: mauno. nivala@evl.fi.

Su 1.11. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Kulosaaren kirkossa, Kulosaarent. 40, saarna Veli-Matti Hynninen. Kirkkokahvi ja seurat seurakuntatalolla.

Su 1.11. klo 10 Kirkkopyhä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, saarna Leena Väyrynen-Si. Keittolounas ja seurat.

Su 1.11. klo 10 Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16.

Saarna Antti Elenius. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 1.11. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Su 1.11. klo 16 Mäntynummen seurakuntatalossa Mäntynummentie 17, Lohja.

Ma 2.11. klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella, Veräjäkallionkatu 2. Kahvit klo 18.30 alkaen.

Ti 3.11. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi), Sanna VoipioHuovinen ”Kotoutumisen polkuja”.

Ke 4.11. klo 19 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. pe 6.11. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 8.11. klo 10 Kirkkopyhä Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Saarna Matti Malmivaara, laulaa Esa Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat.

Su 8.11. klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34.

Saarnaa Erkki Helminen. Kahvit ja seurat kirkossa.

Su 8.11. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi).

Su 8.11. klo 18 Tuomarilan kerhohuoneella, Tuomarilantie 19.

Ke 11.11. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

To 12.11. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2.

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8

PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva Tilaisuuksia

020 754 2284,

JUMALA PARANTAA Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 8.11. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Rukous ja armolahja Musiikissa: Exodus-kvartetti Heidi Tuikkanen Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Nuorten raamattuluokka perjantaisin klo 18:30 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21

Kuukauden 1. ja 4. tiistai (ei heinä-elokuu) www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 1.11. klo 13.30 Jeesuksen tunteminen Fil. 3:7–12 Raimo Vanninen Inkerin lähetys Juhani Nevalainen

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki Kovien tyyppien iltarukous

”Rukous antaa turvaa” Ritva ”Kike” Elomaan pitää tällä hetkellä liikkeessä työ kansanedustajana.

Ennen eduskuntaan pääsyä hän ehti tehdä pitkän uran ammattiurheilijana, yrittäjänä ja laulajana. Ammattiurheilu-urallaan kehonrakennuksessa 1980-luvulla hän saavutti kaiken mahdollisen. Harvempi muistaa, että Elomaan työhistoriaan kuuluvat myös vuodet vanhustenhoidossa ja röntgenhoitajana.

Musiikki ja laulaminen ovat edelleen vahvasti mukana Elomaan elämässä. Esiintymiskokemusta on kertynyt jo yli 25 vuotta.

Se, että Jumala on olemassa ja läsnä, on Elomaalle selviö, vaikkei hän uskoontuloa tai Jumalan yhtäkkistä konkreettista tykö tulemista ole kokenutkaan.

– On niin paljon asioita, jotka ovat kääntyneet positiiviseksi, etten voi uskoa, että se olisi ollut pelkkää sattumaa. Kyllä niissä on ollut kyseessä jokin suurempi voima, hän miettii.

Suhteensa rukoilemiseen Elomaa arvelee olevan melko samanlainen kuin useimmilla ikäisillään suomalaisilla. Hänellä rukoileminen juontaa juurensa lapsuuteen ja silloin käytyyn pyhäkouluun.

– Toki lapsuudenkodissanikin on aina suhtauduttu positiivisesti uskoon. Vaikka ei meidän perhe ole mitään sellaisia uskovia, että olisimme käyneet joka sunnuntai kirkossa. Sinne mentiin tavanomaiseen suomalaiseen tapaan jouluna ja isoina juhlapyhinä.

Elomaan iltarukous on kulkenut matkassa lapsuudesta saakka. Se vaivuttaa hänet rauhallisempaan uneen.

– ”Jeesus mua suojele, heikkoa pientä lasta, käsilläsi varjele, hukkaan joutumasta” ja Levolle lasken, Luojani – nämä kaksi

Sari Saaristo

Kike Elomaalle ei tule uni ilman iltarukousta.

Kike Elomaa oppi rukoilemaan lapsena pyhäkoulussa.

peräkkäin ja sitten nopeasti joku pieni tai vähän suurempi toive.

Uni ei tule ennen kuin muistan, että olen tehnyt näin, eli kyseessä on sillä tavalla tärkeä tapa.

Rukous on Elomaalle rutiini mutta myös syvempi turva.

–Kyllä se on myös uskoa johonkin korkeampaan. Luottamusta siihen, että sieltä tulee

apu, kun ihminen on hädässä ja pitää uskostaan kiinni. Liian harvoin kädet tulee ristittyä kiitokseen – joskus toki niinkin.

Outi Ikonen

K I R J A S Y K S Y N S AT OA

Liisa Väisänen

Jaakko Heinimäki

Kerettiläisen käsikirja Heinimäki esittelee kirjassaan keskeiset kristinuskon piirissä versoneet heresiat ja kertaa kristillisen opinmuodostuksen historiaa: Miten kirkon historiassa on ratkottu, mikä kuuluu oikeaan oppiin, mikä väärään? Miten uskontunnustukset ovat syntyneet ja mitä niistä nykyään pitäisi ajatella? Miten harhaopeille ja harhaoppisille kävi, ja mitä vanhoille harhaopeille nykyään kuuluu?

24,21 (26,90)

2421

www.sacrum.fi

Mitä symbolit kertovat Aila Ruoho

Vartiotornin varjossa

– Toisenlainen totuus jehovantodistajuudesta Kirja antaa äänen Jehovan todistajista eronneille. Kirjasta hahmottuu kuva elämästä osana tiivistä yhteisöä. Kymmenien haastateltujen kertomuksista käy kiistattomasti ilmi, että vaiettu karttamisoppi on todellisuutta nyky-Suomessa. Kuinka yksilön käy, kun oma lauma hylkää?

29,90 (33,00) ATENA

– taidetta pintaa syvemmältä Kirjassa esitellään länsimaisen taiteen keskeisimmät aiheet antiikista 1800-luvun loppuun – mutta ei niinkään samoja kuuluja teoksia, joita kaikki taidehistorian teokset ovat jo tulvillaan. Valtaosa kirjasta käsittelee kirkollista ja kristillistä symboliikkaa. Teos on tehty katselijaystävällisesti, ja se sopii kaikille kuvallisesta kielestä kiinnostuneille.

31,40 (34,90)

2990

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Anna-Mari Kaskinen, Miikka Ruokanen, Yrjö Sariola (toim.)

Sanan aika 2015–2016

Vuosittain uudistuva Sanan aika elää mukana luterilaisessa kirkkovuodessa ja tarjoaa päivittäisen annoksen Raamatun sanaa arkeen ja juhlaan.

6,50 (7,70)

3140 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

6 50 puh. 020 754 2350

20

Aikamerkki

Kaikkeus on puolellasi

Symbolit selviksi Hans Eiskonen

Uusi Paulo Coelho – sanojen alkemisti -elokuva ei riitä selittämään kirjailijan uskomatonta suosiota. Hajanainen elokuva alkaa itsemurhayrityksestä ja sukkuloi sitten 60-luvun rantabileisiin, isäsuhteeseen, naisystäviin ja nihkeästi alkavaan kirjailijanuraan. Paulo Coelho vaeltaa Espanjassa 80-luvulla ja uudelleen vanhana. Helppoa ei ole vieläkään.

Intohimo kirjoittamiseen toi

menestyksen: 30 kirjaa, joita on myyty yhteensä 175 miljoonaa kappaletta 170 maassa.

Katolisen kasvatuksen saanut Coelho osaa puhua omaan tietään etsiville. Hän käyttää kristityillekin tuttuja kielikuvia: tie, valo, mestari, oppilas, maailmankaikkeus, tahto, valinta, rakkaus.

Ilmeisesti Coelho antaa lukijoilleen toivoa. Varsinkin niille, jotka uskovat muokkaavansa oman kohtalonsa.

Jos haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua saamaan sen, Daniel Auguston ohjaama elokuva vakuuttaa pariinkin otteeseen. Lupaus ei taida lohduttaa sitä, jota elämä rusentaa lupia kysymättä.

Paulo Coelho lupaa suuria.

Marja Kuparinen

Aadamin hauta nahkatakissa

Pala poisnukkunutta

Pääkalloja ja reisiluita näkyy nykykatukuvassa. Niitä on tatuointeina, rock-henkisten nahkatakkien lisävarusteina ja jopa sympaattisina, hymyilevinä pääkalloina naisten ja nuorten asusteissa. Sama kuvio jonkun tuotteen käyttöohjeessa varoittaa myrkystä.

Pääkallo muistuttaa myös merirosvolaivoista, joiden liput hulmusivat kertoen, että nyt pitää pelätä. Kristinusko levitti pääkallo ja reisiluut -symboliikkaa laajasti taiteen avulla.

Kristityille pääkallo kertoo paitsi kuolemasta myös katumuksesta. Kristillisessä taiteessa pääkalloa näkee esimerkiksi Magdalan Marian ja Pyhän Hieronymoksen kädes-

Syyskuun alussa Yhdysvalloissa aloitti uudenlainen taidekauppa. Charles Hammin perustama yritys Save My Ink taltioi kuolleiden tatuoinnit kehystetyiksi muistotauluiksi.

Tatuoinnistaan taulua halajava maksaa 115 dollarin jäsen- ja 60 dollarin vuosimaksun. Hänen kuoltuaan sukulaisten täytyy ottaa yhteyttä Save My Ink:iin 18 tunnin kuluessa. Heti sen jälkeen yritys postittaa hautaustoimistoon paketin, joka sisältää tatuoinnin irrotusohjeet sekä steriilin palautuspakkauksen. Tatuoinnin poisto pitää tehdä 60 tunnin kuluessa kuolemasta.

Valmis taideteos postitetaan omaisille 3–6 kuukauden kuluttua.

sä. Läntisen kirkon käsityksen mukaan Magdalan Maria oli se Raamatun syntinen nainen, joka sai pelastuksen katumuksen kautta.

Kirkkoisä Hieronymos, ensimmäisen latinankielisen raamatunkäännöksen eli Vulgatan tekijä, on usein tauluissa pääkallo sylissään. Hieronymoksen kerrotaan vetäytyneen aavikolle mietiskelemään ja etsimään Jumalaa. Kuten Jeesus myös hän kohtasi siellä Kiusaajan. Katumusharjoitusten kautta hänelle tarjoutui kuitenkin mahdollisuus Kiusaajan voittamiseen ja pelastukseen.

1600-luvulla kuolemasta ja katumuksen tärkeydestä muistutettiin asetelmakuvissa, joissa

kukkien ja hedelmien joukossa oli pääkallo. Tällaisia tauluja oli hollantilaisten porvarien ruokahuoneiden seinillä.

Pääkallo ja reisiluut -yhdistelmän voi kuvataiteessa nähdä ristiinnaulitun Jeesuksen jalkojen alapuolelle. Yhden legendan mukaan Jeesus ristiinnaulittiin samaan paikkaan, mihin Aadam oli haudattu. Aadamin luut ristin juurella muistuttavat vanhan Aadamin lopullisesta kuolemasta, sillä uusi Aadam eli Kristus tarjoaa pelastuksen ja voiton kuolemasta.

Pitäisikö pysäyttää kadulla kulkeva rokkari ja kysyä: miksi kannat takissasi Aadamin haudan tunnuksia?

Liisa Väisänen

”Pääkallo kertoo paitsi kuolemasta myös katumuksesta.”

Makumuistojen smoothie

Sari Saaristo

Pyhäinpäivänä voi muistella edesmenneitä läheisiä myös makumuistojen kautta. Pyhäinpäivän smoothien voi koota mieleisekseen omiin tuoksu – ja makumuistoihin syventymällä.

Sulje silmät ja anna muistojen tulla. Pääsetkö kurkistamaan vaarin keittiöön tai kuljettavatko tuoksut sinua tärkeän ystä-

sio u ov thie k rk o Ki smo

vän lempiruokien ääreen? Mistä marjoista äiti piti, entä mikä oli se mummon lempiherkku juuri tähän aikaan vuodesta?

Viereisen resepti on syntynyt muistellen isoäidin luona syötyä talkkunaa ja isoisoäidin intoa kerätä lähimetsän puolukat. Puolukat myös tuovat esiin päivän liturgisen värin, punaisen. Ko-

koa smoothie omien makumuistojesi pohjalta ja kohota se kunnianosoituksena niille, joiden kanssa muistot on luotu.

Tatuointien taltiointia tarjotaan tällä hetkellä vain amerikkalaisille, mutta Hammin toiveena on tehdä palvelusta maailmanlaajuinen.

Krista Susi

Nykytaidetta kotigalleriassa.

3 x erilainen hautapaikka Hauta tiellä Yhdysvalloissa Indianassa autoilija kohtaa merkillisen yllätyksen: haudan keskellä tietä. Viimeinen leposija kuuluu Nancy Kerlin Barnettille, joka kuoli 1831 ja haudattiin lempikukkulalleen.

Aika kului, ja kukkulan kautta kulkenut polku muuttui tieksi. Pojanpoika puolusti aikanaan hautapaikkaa jopa haulikolla, joten vainaja saa jatkaa ikuista lepoaan liikenteen keskellä.

Hauta kuussa

Puolukka-talk­kuna-­ ­smoothie • 1 dl talkkunajauhoja • 3 dl puolukkaa • 2 rkl intiaanisokeria • 4 dl piimää Sekoita ainekset keskenään tehosekoittimessa ja tarkista maku. Piimä ja puolukka tekevät smoothiesta aikuiseen makuun sopivan ja hieman happaman.

Voit halutessasi vaihtaa piimän luonnonjogurttiin ja lisätä sokeria. Koristele kokonaisilla puolukoilla.

Lotta Numminen

Katso miten pyhäinpäivän smoothie syntyy osoitteessa va­lo­merkki.fi.

Riitelevätkö omaiset vainajan hautapaikan sijainnista? Ratkaisu on keksitty: kuljetetaan vainaja kuuhun. Sinne on kaikilla yhtä pitkä matka pyhäinpäivän kynttilöitä sytyttelemään. San Franciscossa toimiva startup-yritys Elysium Space ryhtyy kuljettamaan tuhkia kuun koillisosaan vuonna 2017. Kuukyydin hinta on 11 950 dollaria.

Hauta riipuksessa Kalifornialainen lasitaiteilija Merry Coor valmistaa muistoriipuksia, joihin on upotettu helmen lisäksi ripaus vainajan tuhkaa. Lopputuloksena on pyöreä helmiriipus, joka tekijänsä mukaan muistuttaa maapalloa. Käsityönä valmistettavat hopeiset muistohelmet maksavat 130 ja kultaiset 160 dollaria. Tuotteita voi tilata myös verkkokauppa Etsystä.

Krista Susi