Lauri 2015 nro 15 (17.9)

Vantaan Lauri 15 • Armon asialla • 17.9.2015 • www.valomerkki.fi Hannu Hyrske

Lenita Susi rakastaa kaikkea pikkutarkkaa Yhteinen pöytä yhdistää ja ruokkii Köyhät meillä on aina keskuudessamme.

6

8

Suojelusenkeli burnoutin partaalla

20

DIAKONIAA

100 vuotta sitten ja nyt Nykypäivän uutistulvassa on hyvä pitää pää kylmänä – Jaakko Hämeen-Anttila

5

10

2

Pauli Juusela

Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Keräyslippaat täyttyivät rivakkaa vauhtia Hakunilassa. Kerääjinä seurakunnan vapaaehtoiset Ildikó Lászlóffy (vas.), Juhani Leppälä ja Thao Nguyen.

twitter: @PauliJuusela

Kyllä vaan kirkko auttaa Kerrotaan miehestä, joka pääsi tutustumaan sekä taivaaseen että helvettiin. Kummassakin oli syvä pata täynnä ruokaa, ihmisiä sen ympärillä todella pitkät lusikat käsissään. Taivaassa ihmiset olivat kylläisiä ja iloisia, helvetissä nälkään nääntymäisillään. Mistä ero johtui? Siitä, miten lusikoita käytettiin. Helvetissä jokainen yritti kauhoa itselleen, mutta pitkä lusikka ei taipunut suuhun. Taivaassa ihmiset ruokkivat toisiaan.

Vanhan tarinan kertoi Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi Yhteisen pöydän hävikkiruokavaraston avajaisissa. Yhteinen pöytä on seurakuntien, Vantaan kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke, johon ovat liittyneet mukaan monet järjestöt, kauppaketjut ja elintarviketoimittajat. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä, jakaa ruokaa tarvitseville, luoda uudentyypistä yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoisille tilaa toimia. Ruokajonojen sijasta ruoka tuodaan ihmisten luo yhteisiin pöytiin.

Käsittämättömimpiä väitteitä, joita olen viime viikkojen pakolaiskeskustelun aikana kuullut, on väite siitä, ettei kirkko auta kotimaan hädänalaisia. Kyllä vaan auttaa. Sata vuotta sitten Vantaalla oli yksi diakoniatyöntekijä, nyt heitä on 34 ja diakoniaan, perheneuvontaan ja sairaalasielunhoitoon käytetään 18 prosenttia seurakuntien rahoista. Ammattilaisten rinnalla diakoniatyössä toimii lähes 1000 vapaaehtoista. Sitä paitsi tämä on vain osa kirkon auttamistyöstä.

Papit, lastenohjaajat ja haudankaivajat toimivat joka päivä lähimmäistensä parhaaksi.

Alussa kerrotun tarinan opetus ulottuu kuitenkin myös Vantaan rajojen ulkopuolelle. Taivaan ruokapadan äärellä ei kysytä kansallisuutta, vaan sitä, onko nälkä. Eli kyllä, kirkko auttaa myös pakolaisia ja ihmisiä kehitysmaissa. Paljon isommilla summilla autetaan kuitenkin kotimaassa.

Valomerkissä tällä viikolla Kirkko puhuu lapsista, perheestä ja avioliitosta, mutta jääkö sinkku syrjään?

Kirkosta ja sinkkuudesta puhuu kirkkohallituksen perhe- ja parisuhdetyön asiantuntija Minna Tuominen.

Miten liikut, syöt ja rentoudut? Millaista on sosiaalinen elämäsi, entä suhteesi työhön?

Valomerkin elämäntapatesti kertoo, millainen ihminen olet.

Lipaskerääjät ovat liikkeellä pakolaisten hyväksi Vantaalaiset ovat heränneet pakolaisten hätään.

Perjantai-iltapäivänä Hakunilan ostarin K-Kaupan tuulikaapissa ollaan lähimmäisen auttamisen ytimessä. Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä Juhani Leppälä tervehtii ohikulkevia kohteliaasti hymyillen ja huikkaa hyvät päivät. Moni ruokakauppaan menijä pysähtyy kaivamaan taskunpohjiaan tai ottaa lompakon esille. Toisten kädestä kilahtaa kolikkorypäs, joku taittaa setelin.

– Viidenkympin seteli tuli äsken, hymyilee Leppälä ja lisää, ettei suinkaan hänelle, vaan avustajalle, unkarilaissyntyiselle Ildikó Lászlóffylle.

Keski-ikäinen mies pysähtyy, miettii hetken ja valikoi lippaaseen pari kolikkoa.

– Ei minulla tämän enempää ole, mutta kyllä minä kaupassa näillä lopuilla pärjään, hän kommentoi.

Ohi kulkee vanhuksia, nuoria ja lapsia jatkuvana virtana. Iso osa heistä on syntyperältään muita kuin suomalaisia. Melkein jokainen pudottaa lantin vihreään keräyslippaaseen. Hymy irtoaa kaupan päälle.

Leppälä tarvitsee avustajan liikuntavammansa vuoksi. Pitkäaikainen kuume johti polyneuropatia-nimiseen sairauteen viitisen vuotta sitten ja vei jalat alta. Leppälä jäi eläkkeelle maa- ja metsä-

talousministeriön ylitarkastajan paikalta. Kaupan päälle hän sairastui vielä krooniseen väsymysoireyhtymään, joka verottaa jaksamista, mutta eläkkeelle pääsyn jälkeen seurakunnan vapaaehtoistyö on vienyt mukanaan.

Hakunilan ostari on Leppälälle tuttu paikka, sillä hänen kotinsa on vain kivenheiton päässä. Hakunilassa Leppälä perheineen on asunut jo 30 vuotta. Ei siis ihme, että moni kauppareissulainen on tuttu ja jää vaihtamaan pari sanaa kerääjien kanssa.

– Tämä on mukavaa hommaa, jota voi tehdä oman jaksamisen mukaan. Kaupan päälle saa hyvän mielen, näkee paljon tuttuja kasvoja ja tulee samalla vaihdettua kuulumiset, sanoo Leppälä.

Pikainen soittokierros Vantaan seitsemään eri seurakuntaan vahvistaa sen, että pakolaisten hätään on moni herännyt. Auttamishalu näkyy ja kuuluu muun muassa diakonien työssä eri tavoin: esimerkiksi puhelimitse tulee jonkin verran kysymyksiä siitä, miten voi auttaa.

– Jonkin verran on tiedusteltu esimerkiksi sitä, voiko vaatteita tuoda ja minne, kertoo Hämeenkylän seurakunnan diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

Seurakunnissa parhaillaan

käynnissä olevan lipaskeräyksen kautta saatavat varat menevät Kirkon Ulkomaanavun kautta Euroopan pakolaiskriisialueille Unkariin, Serbiaan ja Kreikkaan. Lipaskeräykset ovat tähän mennessä tuottaneet mukavasti ja ihmisten auttamishalu on ollut näkyvää. Vapaaehtoisilta kerääjiltä saadun palautteen mukaan pakolaisten auttaminen on mennyt suuren yleisön tietoisuuteen jopa paremmin kuin Yhteisvastuukeräys.

Auttamishalu on näkynyt myös lippaaseen laitettavissa summissa. Yleensä keräyslippaat kilisevät kolikoista, mutta nyt joukossa on entistä enemmän kevyttä paperirahaa.

– Lippaisiin on mennyt aiempaa enemmän seteleitä, jopa isojakin summia, vahvistaa vastaava diakoniatyöntekijä Sannamari Rusi Rekolan seurakunnasta.

Vantaan kaupunki ja maahanmuuttovirasto etsivät parhaillaan Vantaalta tiloja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukselle.

Kaupungin koolle kutsuma koordinaatioryhmä, johon myös seurakunnat osallistuvat, aloittaa työnsä tämän viikon torstaina.

Sopivia tiloja on listattu ja kiinteistöjä tarkastetaan parhaillaan.

Turvapaikanhakijoiden tarpeisiin soveltuvilta kiinteistöiltä edellytetään muun muassa asuttavaa kuntoa, peseytymis- ja ruokailutiloja sekä turvallisuutta.

Minna Vuorio

3

Tässä ja nyt

Marianna Siitonen

Lämmittävät muhvit Esteri Väänänen, vanhainkoti Simonkodin osasto 3:n asukas: ”Saimme juuri kokeiltaviksi nämä seurakunnan lahjoittamat muhvit. Jokainen sai valita itselleen yhden. Me asukkaat olemme tykänneet näistä. Yhdestä muhvista pohdittiin tosin, että onko se kuitenkin myssy, ja joku sovittikin sitä pipona.

Minä valitsin juuri tämän muhvin, koska sen värit sopivat takkiini. Vaikka takki on sininen ja tässä on paljon punaista, ei se haittaa. Virkatut kukat muhvin päissä ovat kauniit. Muhvi tuntuu lämpimältä ja kivalta käsissä. Ja kyllä tätä voi pitää muunkin asun kuin sinisen takin kanssa.

Tuuli tästä saattaa käydä läpi, joten ulkona täytyy pitää myös käsineet kädessä.

Olen allerginen villalle, mutta kädet eivät ole niin herkät kuin muu iho, joten tämä muhvi ei kutita yhtään.

Muhvit ovat ihmisten vapaaehtoisesti kutomat ja lahjoittamat. Se osoittaa mielestäni hienosti ihmisten ymmärtämystä meitä kohtaan.”

Lotta Numminen

Tikkurilan seurakunta järjesti kesällä keräyksen, jossa pyydettiin neulomaan muhveja muistisairaille. Lahjoitetut 119 muhvia on toimitettu laitoksiin Tikkurilan alueella.

4 Sini Pennanen

Hammashoitoa

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

(09) 753 11 56 Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA

Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

Pyhän Annan lastenkirkko on rakennettu vuonna 1968 ja peruskorjattu 2004.

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Pyhän Annan lastenkirkko kiinni toistaiseksi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sulkemisen syynä ovat sisäilmaongelmat.

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Pyhän Annan lastenkirkko joudutaan sulkemaan väliaikaisesti sisäilmaongelmien vuoksi. Vantaan kaupungin ympäristövirasto on pyytänyt Vantaan seurakuntia toimittamaan 15.10. mennessä selvityksen tarvittavista korjauksista ja niiden aikataulusta.

– Päivä- ja perhekerhot ovat jo toimineet Hakunilan kirkolla. Koululaisten iltapäiväkerhon toimipaikka on ollut viereinen Itä-Hakkilan koulu ja kirkon pihamaa. Jumalanpalve-

lukset, kasteet ja muut tilaisuudet pidetään Hakunilan ja Länsimäen kirkolla. Palaamme lastenkirkkoon vasta, kun sen tilat on korjattu ja todettu turvallisiksi, sanoo Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen.

Toukokuussa otettujen sisäilmamittausten ja kuntotutkimusselosteen mukaan pohjakerroksen eteistilassa, takkahuoneessa ja yläkerran sähköpääkeskuksen edessä on havaittu kohonneita mikrobipitoisuuksia. Lisäksi osassa pohjakerroksen huoneita on kohonneita bakteeripitoisuuksia.

Näiden havaintojen vuoksi

Vuokrata halutaan

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso

4

Kokouksia

Pakolaisia haastatellaan Serbian ja Unkarin rajalla.

Seurakunnilta 95 000 euroa pakolaisten auttamiseen Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 29.9.2015 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 21.9.2015 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Pauli Juusela

Daniel Fekete/HIA-ACT Alliance

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

SATUHAMMAS

kirkon alakerta suljettiin. Koska yläkerran kirkkosalista ei mittauksissa löytynyt kohonneita arvoja, siellä on järjestetty lyhyitä tilaisuuksia, kuten kasteita.

Vantaan kaupungin terveystarkastaja arvioi tehtyjä tutkimuksia, korjauksia ja henkilökunnan yhä jatkuneita oireita.

Viimeviikkoisen tarkastusraportin mukaan on todennäköistä, että tiloista aiheutuu terveyshaittaa. Seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen teki sen vuoksi päätöksen sulkea kirkko jatkotutkimuksia ja korjauksia varten.

Vantaan seurakunnat antaa 15 000 euroa katastrofiapua Kirkon Ulkomaanavun kautta Euroopan pakolaistilanteen helpottamiseen. Asiasta päätti yhteinen kirkkoneuvosto 9.9.

Kirkon Ulkomaanapu auttaa Eurooppaan paenneita ihmisiä Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa. Tuella toimitetaan puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, käymälöitä, suihkuja, vuodevaattei-

ta, huopia, talvivaatteita ja psykososiaalista tukea.

Espoon ja Helsingin seurakunnat antavat kummatkin 40 000 euroa, joten pääkaupunkiseudun apu on nyt 95 000 euroa. Vantaan summa voi vielä nousta, sillä neuvoston jäsenet Sari Roman-Lagerspetz ja Jan-Erik Eklöf tekivät aloitteen 25 000 euron lisätalousarviosta samaan tarkoitukseen.

Pauli Juusela

Kaikille lähetysjärjestöille esitetään tukea Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti äänin 8–3 esittää kirkkovaltuustolle, että se jakaisi talousarviotukea kaikille seitsemälle kirkon viralliselle lähetysjärjestölle. Lähetysjärjestöt saisivat yhteensä runsaat 258 000 euroa. Lisäksi tuetaan Kirkon Ulkomaanapua 64 500 eurolla ja Merimieskirkkoa vajaalla 16 000 eurolla.

Kotimaanavulla keräys turvapaikanhakijoille Kirkkopalveluiden Kotimaanapu on käynnistänyt keräyksen Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Parhaillaan avuntarvetta ja jakelukanavia kartoitetaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Näin lahjoitat: Lähetä viesti numeroon 16588 AUTA5 (5 e), AUTA10 (10 e) tai AUTA20 (20 e). Soita lahjoituspuhelimeen 0600 1 4110 (10,26 e + pvm/mpm) tai 0600 1 4120 (20,28 e + pvm/mpm). Tilinumero FI54 1596 3000 1028 99.

5

Väitellään

Tärkein ihmissuhde on suhde omaan itseen, Iiro Leino!

Perheneuvoja ja psykoterapeutti Iiro Leinon työtä ovat toisten ihmissuhteet.

Yksinäisyys on pahasta.

– Ei ollenkaan aina. Tilanteen ratkaisee oma tunne tai kokemus.

On ihmisiä, jotka nauttivat yksinolostaan. He ovat onnellisia, kun ovat yksin. Vaikka joku vetäytyy elämään yksin ja ilman ihmissuhteita, hän ei välttämättä koe itseään yksinäiseksi.

– Toisaalta yksinäisyys voi olla eksistentiaalinen kokemus. Silloin ihminen voi kokea olevansa yksinäinen ympärillään olevista ihmisistä ja ihmissuhteistaan huolimatta. Vaikka kokemus saattaa tuntua raskaalta, sen voi ajatella kutsuksi pohtia syvemmin elämäänsä ja sen merkityksiä.

On yllätys, miten paljon aikaa ja huomiota lapsi vaatii.

– Lapsi muuttaa elämää paljon. Hän luo vanhemman ja vanhemmuuden. Vanhemmuuden jakaminen ja esimerkiksi omien vanhempien apu on tärkeää jo pelkästään siksi, että molemmat vanhemmat saisivat levätä riittävästi. Elämästä tulee yleensä helpompaa, jos osaa lapsen takia luopua joistain harrastuksistaan tai rajoittaa työntekoaan.

Uusi opiskelu tai työ vie kaiken energian.

– Voi olla hyvä valmistautua ja suostua siihen, että kaikki uusi voi aluksi jännittää ja pelottaa ja viedä voimia. Myöhemmin voi miettiä, mitkä asiat oikeastaan vievät energian. Onko juuri niitä asioita aikaa opetella, kiinnostavatko ne ja haluaako niitä edes? Kaikessa ei ole pakko onnistua. Työpaikalla on hyvä keskustella ja kysellä avoimesti, riittääkö panokseni, kun toimin näin.

Parisuhteessa toinen voittaa aina ja toinen häviää.

Rakastetun löytyminen ei ole patenttiratkaisu ihmisen kaipuuseen.

– Parisuhteessa on lähtökohtaisesti aina jotain yhteistä, jotain jota jaetaan. Siinä ei tavoitella voittoja tai häviöitä. Uusi ilmiö on, että perheneuvontaan hakeutuu nuoria pariskuntia, 25–30-vuotiaita, jotka haluavat kehittää ja hoitaa suhdettaan ja ehkäistä ongelmia.

– Ihmisen syvin kaipuu on tulla rakastetuksi ehdoitta. Pieni lapsi tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa. Jos se tarve ei tule lapsena tyydytetyksi, ihminen voi aikuisena joutua hakemaan korvausta tuolle vaille jäämisen kokemukselleen. Hyvissä ihmissuhteissa on myöhemmin mahdollista saada korvaavia ja korjaavia kokemuksia. Mutta hyvässäkään parisuhteessa tuota korvaavaa kokemusta ei voi kumppanilta vaatia.

Hyvä vuorovaikutus on parisuhteessa tärkeämpää kuin yhteinen aika.

Ulla-Maija Vilmi

– Näin on. Yhdessä vietetyn ajan määrä ei auta automaattisesti. Olennaista on tunne siitä, että on tärkeä toiselle. Siihen liittyy kokemus, että toinen haluaa viettää aikaa yhdessä, vaikkei se ehkä juuri nyt onnistukaan opiskelun, työn ja perheen pyörityksessä.

– Ajan määrää keskeisempää on, miten aikaa vietetään. Vähäkin aika voi riittää, kun molemmat arvostavat toisiaan. Paljokaan aika ei auta, jos se kuluu riitelemiseen.

Kun vuorovaikutus toimii, muistaa kiireessäkin kysyä, onko kaikki hyvin ja miten voi olla avuksi. Tietenkin, jos yhteistä aikaa ei ole ollenkaan, puolisot vieraantuvat toisistaan.

Iiro Leino ja Kristiina Silander Helsingin perheasiainneuvottelukeskuksesta vastaavat ihmissuhdeongelmia ja omaa vointia koskeviin kysymyksiin Terapiassa-palstalla www.valomerkki.fi:ssä.

Tärkein ihmissuhde on suhde omaan itseen.

Jukka Granström

– Kyllä ja ei. Totta kai on hyvä, että jokainen kunnioittaisi ja arvostaisi itseään ja hoitaisi ja huolehtisi itsestään. Mutta silti ihminen on aina suhteessa toisiin. Hän ei ole olemassa yksin, ilman toisia. Ihminen tulee itsekseen suhteessa toisiin.

Ihmisen syvin kaipuu on tulla rakastetuksi ehdoitta.

Kolumni

Lukemisen taito Syyskuu on lukemisen juhlaa. Ekaluokkalaiset opettelevat lukemaan, 8.9. vietettiin kansainvälistä lukutaitopäivää ja Pakolaisavun lukutaitokampanja on koko syyskuun käynnissä.

Lukemista on kahdenlaista, molemmat yhtä tärkeitä.

Lukutaidon ensimmäinen porras on yksinkertainen: oppia yhdistelemään kirjaimia sanoiksi ja muuttaa kirjoitus puhutun kielen kaltaiseksi, ikään kuin poissaoleva puhuisi meille.

Toinen on jo monimutkaisempi: lukea niin, että ymmärtää myös sen, mitä ei kirjoiteta. Nykypäivän uutistulvassa, poliitikkojen puheissa ja miksei tutkijoiden teksteissäkin on hyvä pitää pää kylmänä ja aina toisinaan pysähtyä miettimään, mitä meille kerrotaan ja ennen kaikkea miksi. Haluaako kirjoittaja ehkä johdatella meitä tahtomaansa suuntaan tai ohjata huomiomme jostakin pois puhumalla jostakin muusta? Niinhän taikurikin tekee näyttäviä liikkeitä toisella kädellään samalla kun hän tekee tempun vaivihkaa toisella.

Tämä lukutaidon toinen taso on yhtä tärkeä kuin ensimmäinen. Pelkän lukutaidon varassa meitä voidaan yhtä hyvin johtaa harhaan kuin oikeaan. Ekaluokkalaiselle riittää, että hän saa kirjaimet järjestetyksi sanoiksi ja lauseiksi, mutta aikuinen tarvitsee enemmän voidakseen tehdä oikeita ratkaisuja ja ymmärtää maailmaa oikein.

että toisen luoma mielikuvitusmaailma on jollakin lailla todellinen.

Tahdommepa lukea kriittisesti maailman asioista tai myötäeläen kaunokirjallisuutta, lukeminen on joka tapauksessa avain parempaan maailmaan. Pieni koululainen Suomessa tai maailmalla on suuren asian äärellä, kun hän tavaa ensimmäistä aapistaan. Pidetään huoli siitä, että hän saa tilaisuuden oppia lukemaan mahdollisimman hyvin.

”Nykypäivän uutistulvassa on hyvä pysähtyä miettimään, mitä meille kerrotaan ja miksi.”

Jaakko Hämeen-Anttila professori

Mutta ei lukemisesta silti pidä tehdä itselleen vain raskasta velvollisuutta vaan sen täytyy olla myös iloa ja nautintoa. Joskus on ihanaa tulla kirjoittajan huiputtamaksi. Kirjailija luo kuvitteellisen maailman ja tarjoaa meille mahdollisuuden heittäytyä sen lumoihin, uskomaan,

6 Retriitit ja hiljaisuuden illat Vantaalla syksy 2015

Lenita Susi aloittelee näyttelijänuraansa ja tanssii. Lahjakkuuden sijaan hän luottaa harjoitteluun.

Syksyn syvä puhe -retriitti 16.- 18.10.2015 Ahvenlammen leirikeskuksessa

ohj. Tarja Korpela, Saara Huhanantti

ilm. retriitit.vantaa@evl.fi Hiljaisuuden ilta Pyhän Laurin kappelilla (HUOM! paikka) 21.10.2015 klo 18-20 Arkiretriitit ovat alkaneet! kts. seurakuntasi verkkosivut Lisää retriiteistä: www.vantaanseurakunnat.fi/ tutkiuskoa/retriitit

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

®

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SINI PENNANEN

Saa rakastaa. www.askellehti.fi

Liikunta Kotiapteekki Kehon tuet Apuvälineet Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit

PYYDÄ ILMAINEN POSTIMYYNTIKUVASTO

LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi

J

o seitsemänvuotiaana teatterikerholaisena Lenita Susi tiesi tahtovansa näyttelijäksi. Siinä ei ole vielä mitään kummallista, sillä niin tahtoo moni muukin pieni tyttö.

Poikkeuksellista on se, että päätös on pitänyt.

– Kuusivuotiaana näyttelin päiväkodissa lohikäärmettä. seitsemänvuotiaana aloitin siskon kanssa Keravan Vekarateatterissa.

Teatterikerhosta tie vei lyhytelokuvaan ja sieltä mainoksiin.

Kun töitä alkoi tulla, Lenitan äiti kirjailija Pauliina Susi patisti tytärtään ryhtymään roolituspalvelun asiakkaaksi. Sitä kautta hän pääsi pieneen rooliin Dome Karukosken Mielensäpahoittajaan ja siitä edelleen Mika Kaurismäen Elämältä kaiken sain -elokuvaan. Hänen roolisuoritustaan elokuvassa on kehuttu, mutta Lenitalla itsellään tuntuu olevan jalat maassa.

– Jotkut puhuvat luonnonlah-

Kovalla t jakkuudesta, mutta en koe, että olisin erityisen lahjakas, vaan olen treenannut näitä asioita lapsesta asti. Olen nähnyt paljon vaivaa niiden taitojen eteen, mitä minulla on, Lenita toteaa.

Vaikka näyttelijä on Lenitan ammattihaave ja kiinnostuksenkohde numero yksi, hänen elämässään on monia muitakin tärkeitä juttuja. Lenita tanssii, piirtää, maalaa, laulaa, kirjoittaa, soittaa saksofonia ja tekee itse vaatteita. Hän on kokeillut myös ohjaamista. Opinnot Kallion ilmaisutaidon lukiossakin ovat vielä kesken. Häneltä puuttuu pari kurssia ja loput ylioppilaskirjoituksista. On pakko ihmetellä, miten hän ehtii tehdä kaiken tämän.

– Ei se toimi niin, että jättäisin muut asiat pois ja keskittyisin vain yhteen. Minusta tuntuu, että jos jättäisin yhden asian pois, en saisi enää nautintoa muista.

Korean ja Japanin kulttuurit kiinnostavat Lenitaa. Hän harrastaa street dancea ja korealaiseen popkulttuuriin pohjautuvaa k-pop-tanssia sekä opettaa tanssikoulussa. Hän on osallistunut myös k-pop-tanssikilpailuihin.

– Ryhmämme B3B3 tuli toiseksi k-popin MM-kisojen Suomen karsinnoissa. Ensi vuonna aiotaan voittaa koko kisa.

Lenita katsoo k-pop-videoita ja omaksuu niistä jokaisen liikkeen ja ilmeen, opettelee kieltä ja panostaa vielä vaatteisiinkin, jotka ovat tärkeä osa esitystä.

7

19-vuotias Lenita Susi on näytellyt kahdessa pitkässä elokuvassa ja tekee parhaillaan tv-sarjaa. Tulevaisuudessa hän tahtoo Teatterikorkeakouluun.

työllä kohti unelmia – Aasian kulttuurit ovat nousussa. Niissä on omanlaisensa maailma, jossa pyritään täydellisyyteen. Toki tähän liittyy sekin, että monet nuoret tahtovat olla erilaisia.

– Rakastan kaikkea pikkutarkkaa. Kun piirränkin, teen todella pikkutarkkoja juttuja.

Näyttelijälle hyödylliset omaisuudet eli matkiminen, ihmisten tarkkaileminen ja eri roolien ottaminen ovat aina kiehtoneet Lenitaa. Arjessakin hän leikittelee eri rooleilla, ainakin kun kyse on ulkonäöstä.

– Minulla on treenivaate- tai hopparityyli, japanilainen lolita-tyyli ja asiallinen tyyli. Kaikki ne ovat osa minua. En usko, että vaatteet vaikuttavat siihen, mil-

lainen olen, mutta jos minulla on hame päällä, niin ristin sentään jalat istuessani ja olen vähän naisellisempi, Lenita sanoo ja nauraa.

Näyttelijänä hän valmistautuu rooleihinsa miettimällä, millaista musiikkia hahmo kuuntelisi. Vasta sen jälkeen hän pohtii motiiveja ja muita yksityiskohtia.

– Musiikkimaku on kokonaisvaltainen juttu ja kertoo ihmisen tunneskaalasta paljon. Jos ihminen kuuntelee vaikka punkia, kyllä siitä voi päätellä jotakin.

Elämältä kaiken sain -elokuvassa Lenita esittää goottiteini Emppua, joka tutustuu isänsä uuden naisystävän isään Urhoon (Vesa-Matti Loiri). Muita näyttelijöitä elokuvassa ovat

muun muassa Armi Toivanen ja Peter Franzén.

– Koko elokuvanteko oli kuin unta. Aloin tottua siihen vasta loppuvaiheessa. Jännitin sitä maailmaa, en niinkään ihmisiä.

– Veskun kanssa oli mahtava tehdä töitä. Kumpikin antoi kaikkensa joka kohtauksessa, vaikka juuri sillä hetkellä olisi kuvattu vain toista. Meistä tuli ihan kavereita, juteltiin niitä näitä.

Nyt työn alla on poliisisarja, jolla ei ole vielä nimeä. Sarjaa kuvataan Lappeenrannassa ja Vilnassa, ja se nähdään televisiossa joko ensi keväänä tai syksyllä.

– Siinä näyttelen todella rankkaa, mutta mielenkiintoista hahmoa, Lenita paljastaa.

Kuka?

Lenita Susi, 19. Asuu Vantaalla vanhempiensa kanssa. Isosisko on jo muuttanut pois kotoa.

Mitä?

Näyttelee, tanssii ja opettaa tanssia. Roolit muun muassa Dome Karukosken Mielensäpahoittaja- ja Mika Kaurismäen Elämältä kaiken sain -elokuvassa sekä parhaillaan kuvattavassa tv-sarjassa.

Motto? ”Jos haluat päästä johonkin tavoitteeseen, ota ohjat omiin käsiisi ja unelmoi.”

Tulevaisuudensuunnitelmissa Lenitalla siintää Teatterikorkeakoulu. Mutta onko sen aika vielä ensi keväänä, vai vasta parin vuoden päästä, jää nähtäväksi.

– Haluaisin myös nähdä maailmaa, matkustella vaikkapa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa. Uskon, että esimerkiksi arvosteluihin on helpompi suhtautua, jos ennen teatteriopintoja on vähän elämänkokemusta.

Siitä hän ei ole huolissaan, että näyttelemisen lumo häviäisi kun siitä tulee jokapäiväistä työtä.

– Näytteleminen on juttu, jossa haluan kehittyä. Se on aika hillitöntä ja se vie paljon energiaa, mutta myös antaa sitä. Siinä on jotakin taianomaista. T

8

Reino Söderholm ja Esko Karjalainen kantavat päivän ruoka-annoksen Koivukylän Kierrätyskeskukseen.

Hävikkiruoasta syntyy monenlaista hyvää Yhteinen pöytä -projekti on päässyt ­vauhtiin Vantaalla. Ihmiset saavat paitsi ruokaa myös tekemistä ja seuraa. teksti Hanna Antila kuvat Hans von Schantz

K

asviskiusausta ja salaattia on tämän päivän tarjonta. Esko Karjalainen ja Reino Söderholm nostavat autosta suuriin laatikoihin pakattua lämmintä hävikkiruokaa ja tuovat sen Kierrätyskeskuksen keittiöön, joka alkaa saman tien täyttyä ruokailijoista.

Kierrätyskeskuksessa on töissä vakiväen lisäksi muun muassa harjoittelijoita ja palkkatuella työskenteleviä, joille ilmainen lounas on erittäin tervetullut.

– Tämä on tosi hyödyllinen lisä tässä työpaikassa. Jos hävikkilounasta ei olisi, pitäisi olla eväät ja täällä lähikauppana on vain kallis Neste, Melina Molin kertoo.

Ruoka on peräisin hänelle tutusta paikasta, ammattioppilaitos Variasta. Molin opiskeli siellä graafista suunnittelua, mutta on nyt palkkatuella töissä Kierrätyskeskuksen vaateosastolla.

Lounasseurana hänellä on kollega Noora Lepistö. Hän on tullut iltavuoroon, mutta ensin on syötävä, jotta jaksaa painaa töitä.

– Syön täällä joka työpäivä, jos ruokaa vaan tulee. Ruoka on ollut aina tosi hyvää, Lepistö kehuu.

Kierrätyskeskus Koivukylässä on yksi 25 paikasta, joihin Yhteinen pöytä -projekti toimittaa joko kaupoilta saatuja hävikkielintarvikkeita, Arlan maitotuotteita, oppilaitoksista ylijäänyttä lämmintä ruokaa tai kaikkia näitä.

Toiminta alkoi pienimuotoi-

sesti noin vuosi sitten ja on kasvanut nopeasti. Kasvun on mahdollistanut muun muassa se, että Kierrätyskeskuksen naapurissa sijaitsee nyt uusi hävikkiruokavarasto. Siellä on säilytystilaa 350 neliötä, kylmätuotteille 40 neliöitä. Tavaraa lahjoitta-

vat HOK-Elanto ja Suomen Lähikauppa, pian joukkoon liittyy K-Citymarket Jumbo. Myös Fazer on tulossa mukaan lahjoittajien joukkoon.

Koivukylästä lähtee matkaan jo 7000 kiloa hävikkiruokaa viikossa. Sen kuljettamiseen on

käytössä kylmäauto ja pakettiauto.

– On vaikea arvioida, kuinka moni vantaalainen hyötyy viikoittain tästä ruoka-avusta, koska yksi ruokakassillinen saattaa mennä vaikkapa perheeseen, jossa on seitsemän lasta. Joka

Melina Molin ehti jo ruokapöytään Koivukylän Kierrätyskeskuksessa.

Noora Lepistö on liittymässä lounasseuraksi.

9 Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

Lämmin hävikkiruoka tulee jakelupisteisiin oppilaitoksista. Tällä kertaa tarjolla on kasviskiusausta.

”Kaiken, minkä olemme saaneet, olemme jakaneet eteenpäin.” tapauksessa puhutaan tuhansista ihmisistä, Yhteinen pöytä -projektin päällikkö Hanna Kuisma kertoo.

Kuisman mukaan sekä ruoan tarve että saatavuus ovat tällä hetkellä hyvin tasapainossa.

– Kaiken, minkä olemme saaneet, olemme jakaneet eteenpäin. Kaupoista saatavan leivän määrää on jouduttu välillä rajaamaan, lihatuotteita saisi tulla enemmänkin, Kuisma arvioi.

Yhteisen pöydän tavoitteena on tuoda helpotusta moneen ongelmaan: Jakaa ruokaa niille, joiden talous on tiukoilla. Hyödyntää ruokaa, joka muuten menisi roskiin. Tarjota työtä niille, joilla sitä ei ole, ja vapaaehtoistyötä niille, jotka tahtovat sitä tehdä.

Samalla tuodaan ihmisiä yhteen.

Yhteinen pöytä -projekti ei varsinaisesti jaa ruoka-apua, vaan kuljettaa ja varastoi sitä yhteistyökumppaneilleen. Mukana on monenlaisia toimijoita, yhdistyksiä, seurakuntia, asukastiloja ja nuorisotiloja.

– Haaveena on myös, että leipäjonot lyhenisivät ja niistä päästäisiin kokonaan ja tilalle tulisi järkevää ja monipuolista toimintaa ruoanjaon ympärille, sanoo Yhteinen pöytä -projektin diakoni Eeva Lehtineva, joka aloitti tehtävässään elokuun alussa.

Lehtinevan tehtäviin kuuluu erityisesti vapaaehtoistyön koordinointia. Vantaalaisten into tehdä hyvää on ollut iloinen yllätys. Vapaaehtoistyöntekijöiksi on ilmoittautunut paljon väkeä.

– Kyseessä on niin järkevä konsepti, että se kiinnostaa monenlaisia ihmisiä. Tällä hetkellä tarjolla on tehtäviä lähinnä varastolla Koivukylässä ja yhteisruokailuissa, Lehtineva kertoo.

Kierrätyskeskukselle ruokaa tuonut Reino Söderholm on yksi Yhteisen pöydän vapaaehtoisista. Hän muutti vuoden alussa

Ahvenanmaalta Vantaalle ja tahtoi tehdä jotakin hyödyllistä sekä tutustua uusiin ihmisiin. Hänen tehtäviinsä on kuulunut esimerkiksi auton lastausta ja kuormien purkua.

– Toisilla on henkistä voimaa, toisilla fyysistä. Minä olen vielä hyvässä kunnossa ja voin auttaa tällaisissa tehtävissä.

Vapaaehtoistyö on saanut Söderholmin miettimään yhteiskunnan eriarvoistumista. Ruokajakelussa näkee, että monilla jokapäiväinen arki on eurojen laskemista ja että ruokakassi tai lämmin lounas voi olla iso apu.

– En tiedä, mikä on kenenkin tarina. Haluan auttaa kaikkia.

Kun hävikkiruoan jakelu alkoi syksyllä 2014, ilmassa oli vielä monta kysymystä. Riittääkö oppilaitoksilta saatava lämmin ruoka? Onko vapaaehtoisia tarpeeksi? Löytävätkö ihmiset ruokailuihin?

Kaikki on kuitenkin mennyt paremmin kuin hyvin, ainoastaan raha-asioissa tuli viime keväänä takapakkia. Yhteinen pöytä -projekti ei saanut tukea Euroopan sosiaalirahastolta. Korvaava rahoitus tälle vuodelle järjestyi, kun Vantaan seurakunnat myönsivät toimintaan 50 000 euroa ja Diakonia-ammattikorkeakoulu 10 000 euroa ja Vantaan kaupunki on ottanut hoitaakseen kaiken muun eli ruokavaraston rakennuttamisen, palkkakulut, laitteet ja varaston vuokran. Toiminnan toivotaan jatkuvan ensi vuonna.

– Nyt toivomme käyttöömme kolmatta autoa. Lisää paikkoja, jotka voisivat alkaa jakaa ruokaa, löytyy kyllä. Esimerkiksi yksi kuntouttava asumisyksikkö ja Vantaan nuorisotalot olisivat kiinnostuneita aloittamaan yhteistyön, Hanna Kuisma kertoo. 1 Lista paikoista, joissa ruokaa jaetaan, on nähtävillä osoitteessa www.yhteinenpoyta.fi.

Kia Koskelin, 16, on Vantaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja 70 %

30 %

Korsolainen

Vantaalainen

Tunnen olevani enemmän korsolainen kuin vantaalainen. Olen asunut Korsossa aina, paritalossa äidin, isän ja koiran kanssa. Korso tunnetaan muualla vähän huonomaineisena paikkana, mutta korsolaiselle Korso on turvallinen paikka. Minusta täällä on tosi rauhallista. Omakotitaloja on paljon, kerrostaloja on lähinnä ihan keskustassa aseman lähellä. Tunnen aika paljon ihmisiä täältä esimerkiksi siksi, että olen ollut mukana Setlementtinuorten jutuissa. Olen käynyt kaikki koulut Korsossa, pisimmillään koulumatkani on ollut puolitoista kilometriä. Nyt olen toista vuotta Lumon lukiossa esittävän taiteen linjalla.

Olen mukana Vantaan nuorisovaltuustossa ja vantaalaisuuteni lisääntyy koko ajan. Muita harrastuksia minulla ei oikein olekaan. Nuorisovaltuustossa oppii tuntemaan kaupunkia paremmin, sillä kokoukset ovat eri puolilla ja siellä pitää edustaa koko Vantaata.

Nuorisovaltuusto vie melko paljon aikaani, mutta on ollut tosi hauskaa. Seuraan aika paljon sitä, mitä Vantaalla tapahtuu.

Hanna Antila

Kysyn vaan

Mitä kotoutuminen tarkoittaa?

Suomeen on viime aikoina tullut paljon turvapaikanhakijoita ja on puhuttu paljon kotouttamisesta ja kotoutumisesta.

Mitä kotoutuminen tarkoittaa, Ei rasismille! -hankkeen suunnittelija Federico Ferrara Suomen Punaisesta Rististä?

– Se on asettumista uuteen kulttuuriin ja uusien toimintatapojen omaksumista.

Se ei tarkoita omasta kulttuurista luopumista tai sitä, että pitäisi muuttua samanlaiseksi kuin valtaväestö.

Kannattaako uuteen kulttuuriin sopeutuminen ja vaikkapa kielen oppiminen aloittaa heti vai odottaa siihen asti, kun päätös turvapaikasta tulee?

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että heti. On totta, että moni joutuu odottamaan päätöstä pitkään ja saa kielteisen päätöksen, mutta silti se kannattaa.

On myös niin, että vastaanottokeskukset ovat nyt täynnä ja voivat huolehtia lähinnä perusasioista kuten majoituksesta.

Siksi kulttuuriin kiinni pääsemisessä tarvitaan järjestöjä ja vapaaehtoisia.

Jotkut poliitikot ovat sanoneet, että Suomen pitäisi ottaa ensisijaisesti kristittyjä turvapaikanhakijoita ja pakolai-

sia, koska he kotoutuvat tänne paremmin. Onko tälle väitteelle pohjaa?

– Tähän on vaikea sanoa mitään. En tiedä, onko mitään tilastoa tai tutkimusta, joka vahvistaisi tämän. Oman kokemukseni mukaan uskonnolla ei ole merkitystä. Joitakin uskonto voi auttaa hädässä, mutta kotoutuminen on aina enemmän yksilökysymys. Uskonnon perusteella ei voida ennustaa, miten ihminen pärjää uudessa maassa.

Miten kantasuomalaiset voivat auttaa sopeutumisessa?

– Mielestäni tärkeintä on ottaa ihmiset vastaan ihmisinä, ei stereotypioina. Kannattaa kysyä ihmisiltä, mistä he ovat kiinnostuneita. Samaan maan sisälläkin voi olla hyvin erilaisia kulttuureita.

Hanna Antila

10

Käytännölliset ja kek Sata vuotta sitten diakonissa Anna Sundell helpotti köyhien ja sairaiden elämää. Samaa tekee diakonissa Anita Salonen nyt. teksti Kaisa Halonen kuvitus Hannu Hyrske valokuva Saara Vuorjoki

S

yksyllä 1915 Tikkurilaan muutti 28-vuotias Anna Sundell. Hän oli tulossa töihin, ensimmäiseksi diakonissaksi Helsingin pitäjän seurakuntaan.

Perillä odotti työnantajan vuokraama pieni vinttikamari ja polkupyörä. Palkkaa oli luvassa 600 markkaa vuodessa.

Vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota oli alkanut näkyä Suomessa elintarvikepulana ja kulkutauteina. Diakonissalle oli tarvetta, vaikka vuonna 1910 Helsingin maalaiskuntaan oli palkattu ensimmäinen kunnanlääkäri. Samana vuonna oli myös perustettu Malmille kunnansairaala.

Diakonissan palkkausta puuhasi diakoniatoimikunta, joka oli syntynyt paikkakunnan kristillisten nuorisoyhdistysten piirissä. Seurakunta lupautui mukaan hankkeeseen ja maksamaan puolet diakonissan palkasta. Kaksikieliseen pitäjään tarvittiin ruotsinkielentaitoinen työntekijä, ja sellainen sisar Anna oli.

Hän oli syntynyt Pohjanmaalla Purmossa ja asunut perheensä kanssa Pietarsaaressa. Vuonna 1913 hän oli aloittanut opin-

not Oulun Diakonissakodissa.

Tuohon aikaan diakonissan ammatti tarjosi naisille mahdollisuuden itsenäistymiseen ja oman toimeentulon hankkimiseen. Alkuvaiheessa Oulun Diakonissakodin opiskelijoista suurin osa oli maanviljelijöiden, työväestön ja käsityöläisten tyttäriä. Kaikki eivät olleet käyneet edes kansakoulua. Diakonissan ammatti merkitsi heille sosiaalista nousua.

1900-luvun alussa diakonissan koulutus kesti kaksi lukuvuotta. Siihen kuului sairaanhoidon, uskonnon ja diakoniatiedon opintoja. Käytännön työhön harjaannuttiin aluksi Diakonissakodin omassa sairaalassa, toisena opiskeluvuonna hoidettiin sairaita ja köyhiä kaupungilla. Opiskelijat pätevöityivät myös kuntien kiertäviksi sairaanhoitajiksi.

Anna Sundellin vuosikurssilta valmistui keväällä 1915 kymmenen nuorta naista. Heillä ei ollut ongelmia työllistymisessä.

Sundellkin sai heti valmistumisensa jälkeen paikan seurakuntasisaren sijaisena Alatorniosta.

Syksyllä 2015 yksi Anna Sundellin työn jatkajista on Tikkurilan seurakunnan vastaava dia-

koniatyöntekijä Anita Salonen.

Hän on Anna Sundellin tavoin koulutukseltaan diakonissa eli opiskellut sekä sairaanhoitajaksi että diakoniatyöntekijäksi. Nykydiakonissat eivät selviä opinnoista kahdella vuodella: Anita Salonen opiskeli 4,5 vuotta.

Entisaikaan diakonissojen työ oli pitkälti käytännön sairaanhoitoa. Sisar Annankin tehtäviin kuului sairaiden ja vanhusten hoito. Köyhät saivat hoidon ja lääkkeet ilmaiseksi, varakkaammilta perittiin maksu. Sisar johti myös ompeluseuraa, joka valmisti vaatteita jaettaviksi jouluavustuksina. Siltamäessä järjestettiin kunnalliskodin asukkaille adventtijuhla tarjoiluineen ja Tikkurilan Betaniassa diakonian joulujuhla.

Nykyisin vastuu sairaanhoidosta on kunnilla, eikä seurakuntatyössä ole juuri käyttöä sairaanhoitajan taidoille.

– Verenpainetta mittaan joskus. Ja leireillä ja retkillä on hyötyä siitä, että hallitsee ensiavun.

Samoin on hyvä tietää lääkkeistä edes jotakin, Anita Salonen kertoo.

Hän on huomannut, etteivät kaikki tiedä, mitä diakoniatyöntekijä tekee ja kuinka pitkäjänteistä ja ammatillista työ on. Se

Anita Salonen on työskennellyt Tikkurilassa 19 vuotta.

ei ole pelkkää vanhusten piirien vetämistä ja kotikäyntejä.

Salosen työstä iso osa on suunnittelua ja organisointia.

Asiakkaita hän tapaa diakoniapäivystyksessä ja sovittuina vastaanottoaikoina sekä Kirkon Ruokailussa.

– Taloudelliset ongelmat ovat selvästi yleisin syy hakea apua.

Mutta usein niiden takana saattaa olla esimerkiksi mielenterveysongelmia tai muuta sairautta. Elämä voi tuntua merkityksettömältä. Työtä ei ole kaikille eikä nykyajan työelämä jousta, jos voimat eivät riitä. Se on kaikki tai ei mitään, Salonen sanoo.

Hän on tavannut ihmisiä, jotka ovat niin uupuneita ongelmiensa alle, etteivät jaksa avata laskujaan. Silloin niitä käydään läpi yhdessä.

– Yhdelle kotitaloudelle voimme antaa rahallista apua vain kahdesti vuodessa. Apumme on enemmän neuvontaa, rohkaisemista ja asioiden järjestelyä. Monelle apua on jo sekin, että tulee kuulluksi ja saa siitä voimia hoitaa itse asioitaan.

Oulun Diakonissakodissa sairaanhoitoa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa opettanut tohtori Konrad Relander katsoi, että

11

”Myös nykyisin köyhän on vaikea sairastaa. ”

Diakoniaa Vantaalla 1910-luku • 1915 palkattiin ensimmäinen diakonissa Anna Sundell Tikkurilan alueelle • sisällissodan aikana autettiin sotaorpoja ja -leskiä, vankien perheitä ja invalideja

1920-luku naan jäi ilman kotoa saatuja selviytymisen eväitä. Heidän vanhempansa eivät pysty heitä nyt auttamaan, Salonen kertoo.

Ihmisten hädästä kertoo myös se, että Tikkurilassa järjestettävän ilmaisen ruokailun kävijämäärä on tänä vuonna kasvanut.

Tiistaisin seurakuntien talon nuorisotilaan kokoontuu yhteiselle lounaalle 80–100 henkeä.

kseliäät diakonissan työ vaati lujaa terveyttä, hyviä ruumiinvoimia ja loppumatonta kärsivällisyyttä.

Lähimmäisten palveluun tarvittiin sisäistä kutsumusta ja Kristuksen rakkautta.

Relanderilla oli pitkä lista vaatimuksia tuleville sisarille. Piti olla nöyrä, vaatimaton ja tyyni.

Ja lempeä, hellä, säälivä ja osaaottava. Ja vielä luja, kylmäverinen, päättäväinen, käytännöllinen ja kekseliäs.

Anita Salosen lista on hieman toisenlainen.

– Hyvällä diakoniatyöntekijällä on kyky nähdä toinen sellaisena kuin hän on ja pitää omat rajansa. Luovuudesta ei ole ainakaan haittaa, koska työ on hyvin vaihtelevaa.

– Nöyryyttä ei edellytetä, mutta tietynlainen nöyryys kasvaa työn myötä. Olemme enemmän rinnallakulkijoita kuin esille pyrkijöitä.

Edelleen diakoniatyöllä on vahva hengellinen ulottuvuus.

– Toivottavasti se näkyy siinä, että asiakas kokee tulleensa arvostetuksi ja kohdatuksi – riippumatta siitä, onko hän kirkon jäsen vai ei, Salonen pohtii.

– Aika paljon myös keskustelemme hengellisistä asioista. Perimmäiset kysymykset tulevat esiin talousongelmienkin yhteydessä. Asiakas saattaa ky-

syä, miksi maailma on niin epäoikeudenmukainen. Se on vaikea kysymys ja vetää sanattomaksi.

Ihmisen arvo ei kuitenkaan riipu siitä, miten hänen asiansa ovat.

Anna Sundellin aikoihin nykyisen Vantaan alueella eli Helsingin maalaiskunnan ulommalla vyöhykkeellä asui noin 5000 ihmistä. Sata vuotta myöhemmin pelkästään Tikkurilan seurakunnan alueella asuu noin 63 000 ihmistä. Diakoniatyöntekijöitä seurakunnassa on viisi.

Paljon on sadassa vuodessa muuttunut, mutta Anita Salonen sanoo, että joissakin asioissa Anna Sundellin ajoista ei olla kaukana.

– Myös nykyisin köyhän on vaikea sairastaa. Kun ei ole rahaa, terveyskeskusmaksukin voi olla liikaa.

Salonen aloitti Tikkurilassa vuonna 1996, jolloin edellisen laman koettelemat ihmiset täyttivät diakoniavastaanotot ja -ruokailut. Kun lama helpotti ja nousukausi tuli, kaikki eivät päässeet kiitoon mukaan.

– Köyhiä on ollut koko ajan, mutta tuntuu siltä, että nyt taas köyhyys ponnahtaa enemmän esiin. Lamaa ei missään vaiheessa voitettu kokonaan. 20 vuodessa köyhyys on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle, joka aika-

Alkuaikoina diakonissojen uupuminen oli tavallista. Syynä olivat sekä kohtuuttomat odotukset että raskas työ, jota usein tehtiin yksin. Ongelma oli tiedossa, sillä esimerkiksi Oulun Diakonissakoti oli palkannut erityisen sijaissisaren auttamaan uupuneita ja sairastuneita diakonissoja. Helsingin pitäjän diakoniakomitea oli huolissaan sisar Annan jaksamisesta, ja muistutti seurakuntalaisille, että naapuruston köyhien ja sairaiden luona käyminen on kansalaisvelvollisuus.

Anna Sundell ehti tehdä diakonissan työtä vain noin puolitoista vuotta, kunnes hän joutui ylirasituksen ja heikentyneen yleiskunnon takia pitkälle sairauslomalle. Toivuttuaan hän ei enää palannut Tikkurilaan, vaan siirtyi Raaheen lastenkodin johtajaksi ja avioituikin myöhemmin.

Anita Saloselle raskainta työssä on ollut se, ettei aina pysty auttamaan.

– Jos ei ole huomannut kohtaa, jossa olisi pitänyt tsempata enemmän, ja ihminen pääsee valahtamaan käsistä. Byrokratia kuuluu tähän työhön, mutta asiakkaalle ei saisi sokeutua.

Työ on opettanut Saloselle ainakin sen, kuinka arvaamatonta elämä voi olla.

– On aika pitkälti sattumaa, kuka sairastuu tai joutuu työttömäksi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla oman elämänsä seppiä, siksi yhteiskunnalle kuuluu vastuu heikoimmista.

– Olen oppinut myös sen, ettei toisten elämää voi elää. Joskus täytyy jättää asiat Korkeimman käteen. T Lähteet: Hannu Mustakallio: Palvelun poluilla Pohjois-Suomessa. Oulun Diakonissakoti 1896–1916.

Eeva Ojanen: Helsingin pitäjän seurakunnan historia.

Paavo Virtanen: Seurakunnan palvelutyötä 90 vuotta Vantaalla.

Diakonian tutkimus 2/2005.

• seurakunnalla ei ollut diakoniatyöntekijää • järjestettiin diakoniajuhlia ja pidettiin ompeluseuroja

1930-luku • laman aikana seurakunta avusti hädänalaisia vuosittain 8000 markalla ja keräsi varoja kolehdeilla ja myyjäisillä

1940-luku • sota-aikana tuettiin sotainvalideja ja kaatuneiden omaisia, seurakunnalla oli kaksi sotakummilasta

1950-luku • valtakunnallinen Yhteisvastuukeräys alkoi vuonna 1950 • työn painopiste oli sairaanhoidossa ja kotikäynneissä • aloitettiin vanhusten ja rasittuneiden äitien virkistystoiminta

1960-luku • aloitettiin kansainvälinen diakonia

1970-luku • uusi kansanterveyslaki lopetti diakonissojen sairaanhoidon osana julkista terveydenhuoltoa • sielunhoidollinen diakonia lisääntyi • ryhmätoiminta monipuolistui ja omia ryhmiä perustettiin mm. vammaisille, työttömille ja mielenterveysongelmaisille • päihdehuolto ja vankilatyö aloitettiin • Vantaan seurakuntayhtymään perustettiin yhteinen virka aistivammaistyöhön

1980-luku • perustettiin lisää yhteisiä virkoja mm. kehitysvammatyöhön ja kriminaali- ja päihdetyöhön • aloitettiin asuntojen vuokraaminen diakonisin perustein • kunnallisissa mielenterveyspalveluissa alettiin painottaa avohoitoa, mikä toi mielenterveyskuntoutujia diakoniatyön piiriin

1990-luku • laman aikana järjestettiin ruoka-apua ja velkaneuvontaa ja perustettiin kriisirahasto • aloitettiin maahanmuuttajatyö • seurakuntiin perustettiin Olotila-kahviloita

2000-luku • perustettiin Laurinkoti, jossa on 14 asuntoa tukea tarvitseville lapsiperheille • vapaaehtoistyö organisoitiin Suurella sydämellä -palveluun • yhteistyö kaupungin ja eri järjestöjen kanssa on yhä tärkeämpää

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

20.9.

Päivää on ennen kutsuttu syksyn pääsiäiseksi. Kirkoissa puhutaan silloin toivosta, joka kantaa yli kuoleman.

”Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän.”

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 5:21)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Isä Agathon Isä Agathon eli 300–400-luvulla Egyptissä. Hän lähti erämaahan jo nuorena ja pääsi Niilin ylävirralla sijaitsevassa yhteisössä kuuluisan erämaaisän Poemenin oppilaaksi. Myöhemmin hän liittyi Niilin alajuoksulla sijainneen Sketiksen erämaamunkkien joukkoon.

Siellä hän kuoli 70-vuotiaana.

Agathonia kunnioitettiin erityisesti siitä, että hänen opetuksensa ja elämäntapansa olivat yhtä. Hänellä sanottiin olleen muukalaisen mieli ja laupiaan samarialaisen sydän. Hän oli myös taitava käsistään ja teki itse kaiken, mitä tarvitsi, muun muassa vaatteensa.

Olemme kaikki muukalaisia Kun tunnistaa oman muukalaisuutensa, voi aavistaa, miltä toisesta tuntuu olla vieras.

Pakolaisia ja turvapaikan hakijoita on enemmän kuin koskaan. Miljoonat ovat joutuneet lähtemään kodeistaan sodan, väkivallan ja turvattomuuden takia. Yhä enemmän on ihmisiä, joilla ei ole paikkaa, mihin mennä. Maailma ei ole kaikille kylä.

Syyrian ja Egyptin erämaaisille kodittomuus ja muukalaisuuden tunne oli tuttua.

Agathon oli nuori mies, kun hän 300-luvulla lähti erämaahan. Tarkkaa syytä, miksi hän lähti, ei tiedetä. Lopulta hän etsi sitä, mitä piti ainoana tarpeellisena: miten olla avoimena Jumalalle kaikessa, mitä teki?

Agathon ei jäänyt mihinkään liian pitkäksi aikaa. Hän oli aina valmis lähtemään, kun koki, ettei voinut enää siinä paikassa säilyttää hiljaisuuden ja rukouksen mielentilaa. Sen saavuttaakseen hän oli valmis näkemään vaivaa.

Hänen kerrotaan muun muassa kulkeneen kolme vuotta kivi suussaan oppiakseen olemaan hiljaa. Kerran hän oppilaidensa tyrmistykseksi jätti heidän yhdessä rakentamansa

kammion asuttuaan siellä alle viikon. Hän perusteli sitä vain sanomalla: ”Siunattuja ovat ne, jotka lähtevät Jumalan tähden.”

Agathonin kerrotaan olleen paitsi hengeltään viisas myös käsistään kätevä. Lähtiessään reissuilleen ja vetäytyessään yksinäisyyteen hän otti usein mukaansa vain veitsen, jota tarvitsi korien tekemisessä.

Isä Pietari kysyi kerran Agathonilta, miten hän oppisi elämään sovussa toisten veljien kanssa. Agathon vastasi: ”Pidä kaikki elämäsi päivät sama muukalaisen mielentila, joka sinulla oli niinä päivinä, kun tutustuit heihin.”

Jos sen kokemuksen pystyy palauttamaan mieleensä, tietää, miltä tuntuu olla vieras ja miten suhtautua avoimella mielellä toisiin.

Agathon lisäsi vielä, että kaikkien intohimojen äiti on hallitsematon kieli. Sen hillitsemiseksi pitää nähdä vaivaa.

Muukalaisen mielentila auttoi Agathonia näkemään toisten kärsimyksen. Kun hän meni kerran kaupunkiin myymään käsitöitään, hän näki torilla makaavan sairaan matkalai-

Tervetuloaharjoitus • Palauta mieleesi tilanne, jossa olet mennyt ensimmäisen kerran vieraaseen kotiin tai sinulle uuteen yhteisöön, ryhmään tai työpaikkaan.

• Muistele, miten sinut otettiin vastaan. Mikä sai sinut tuntemaan itsesi hyväksytyksi ja tervetulleeksi? Mikä herätti sinussa vierauden tunteen?

• Mieti, miten sinä otat vieraan vastaan. Miten suhtaudut muukalaiseen?

Mietiskele sitten hetki Jeesuksen lausetta: ”Minä olin outo, ja te otitte minut vastaan.”

sen. Agathon vuokrasi huoneen, johon vei tämän. Sitten hän jäi työskentelemään kaupunkiin voidakseen huolehtia sairaan tarpeista ja maksaakseen tämän vuokran. Niin hän teki neljä kuukautta, kunnes tämä oli terve. Vasta sitten Agathon palasi kammionsa rauhaan.

Aina ei voi tietää, mitä vieraan kaavun alla on. Kerran kun Agathon oli taas matkalla kaupunkiin myymään käsitöitään, hän kohtasi tien poskessa raajarikon, joka pyysi päästä mukaan.

Kaupungissa Agathon myi tavaroita raajarikko seuranaan. Aina kun rahaa tuli, raajarikko aneli, että Agathon hankkisi hänelle jotain, mitä hän tarvitsi.

Kun Agathon lähti paluumatkalla, raajarikko pyysi, että Agathon veisi hänet takaisin tien varteen. Heidän erotessaan raajarikko sanoi: ”Sinä olet siunattu sekä taivaassa että maassa.” Agathon ei nähnyt edessään enää raajarikkoa vaan enkelin, joka oli lähetetty hänen luokseen.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 17.9.–1.10.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507. Hakunilantie 48. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko.

Vahtimestari p. 050 409 0500.

Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Ilta parisuhteelle ke 23.9. on siirtynyt Hakunilan kirkolle.

Muuta

Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuo-

tiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan koululla. Tervetuloa uudet laulajat! Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@ evl.fi.

Liikkarit, sähly- ja perhesporttikset ja nuorten peliryhmät yhteistyössä NMKY:n kanssa. Ilmoittautumiset: www.nmkyvantaa.fi.

Kastettu Tapio Kalevi Karhunen, Sofia Rosa Mariia Laakso.

Hautaan siunattu Betty Kaarina Salo 87 v, Marketta Marjale Helin 79 v, Anja Ester Saarinen 78 v, Matti Vihtori Toivola 78 v, Eero Antero Mäkinen 76 v, Pauli Antero Pennanen 56 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Tiedot perhekerhoista, piireistä ja

muusta jo alkaneesta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja syysesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Nikkarointipäivä perheille la 19.9. klo 13–17 kirkon takapihalla. Nikkaroimme puupalikoista ja laudanpätkistä.

Uskon yö la 19.9. klo 17–22. Taide valtaa Hämeenkylän kirkon. Taiteilija, kuvataidekasvattaja Annukka Mikkolan pitämä taidetyöpaja klo 17. Illan muusikkoesiintyjät pähkinärinteeläinen rock-muusikko Ace Mark klo 18 ja gospel-räppäri Daikini klo 19.30.

Daikinin keikan aikana kerätään kolehti pakolaisten auttamiseksi. Keikkojen tauolla tarjolla iltapalaa. Punaisen veisukirjan iltahartaus noin klo 20.45.

Messu su 20.9. klo 10. Miika Kois-

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Café Pähkinä ke 23.9. klo 15–17. Teemana syyspäiväntasaus. Kahvila on lapsiystävällinen kohtaamispaikka Pähkinärinteen ytimessä. Facebook: Café Pähkinä.

Nettikerho ikäihmisille ke 30.9. klo 14–16. Aiheena tietokoneella kirjoittaminen.

Kirjallisuuspiiri ma 5.10. klo 12. Kirjana Veijo Meren Everstin autonkuljettaja.

Lammaspolku 1:n kerhotila Palvelupiiri HAIK tiistaisin 22.9. alkaen klo 13–14.30. Teemme neuleita myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin 24.9. alkaen klo 16.

Nyyttikerho ma 28.9. klo 13. Kerhossa vierailevat Vantaan perhekoutsit.

Kerho on suunnattu vauvaperheille ja vauvaa odottaville vanhemmille.

Hommissa

Toiminnan kehittäjä Minttu Haapalainen ”Aloitin projektityöntekijän työt Vantaankosken seurakunnassa toukokuun alussa. Työpisteeni on Kivistön kirkolla. Kehitän kirkosta nuorten perheiden toimintakeskusta. Osallistun myös ensi kesänä pidettävien herättäjäjuhlien järjestämiseen.

Koen suunnittelu- ja järjestelytyöt omikseni ehkä siksikin, että olen aikaisemmalta koulutukseltani merkonomi. Irtisanouduin vakituisesta työstäni ja lähdin opiskelemaan teologiaa. Ajattelin, että on hyvä tehdä työkseen sellaista, minkä arvojen takana pystyy olemaan täysillä. Tähän mennessä olen hoitanut pappina erilaisia sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia kehitysvammais- ja aikuistyössä.

Lempiajatuksiani on, että Kivistön kirkko voisi olla auki arkipäivisin ja toimia nuorten perheiden tapaamispaikkana. Keväällä järjestetään kerran kuukaudessa sunnuntaisin brunssi.

Brunssia kokeillaan syyskuun lopulla Kivistön kyläjuhlan yhteydessä. Brunssilla on tarjolla pientä lämmintä syötävää, kuten nakkeja ja lihapullia sekä kasviksia, leikkeleitä, juustoja, jogurttia, mysliä ja mehuja.

Kyläjuhla-brunssin yhteydessä on mahdollista kierrättää lasten tavaroita ja vaatteita.

Se voisi ehkä jatkua tiettyinä aikoina myöhemminkin.”

Ulla-Maija Vilmi

Brunssi su 27.9. klo 11–14 Kivistön kirkolla. Hinta aikuisilta on 5 e, lapsille maksuton vanhempien seurassa.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 KimaraKahvila su 27.9. klo 18. Naiset Jeesuksen todistajina. Alustajana pastori Miika Koistinen.

Kenian lähetyspiiri to 1.10. klo 11.

Vieraan SLEY:n toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Marianna Siitonen

Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p.

09 830 6450. Virasto suljettu 24.9. hameenkylan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p.

09 830 6459.

tinen, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulun syyskausi alkaa.

Messun aikana lasten omassa pyhiksessä kuullaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja askarrellaan.

Säveliä sinulle -konsertti su 20.9. klo 18. Oopperalaulaja Esa Aapro, basso, Niko Kumpuvaara, harmonikka, ja Hannu Lehtikangas, piano. Ohjelma 10 euroa.

Messu su 27.9. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Siionin kannel -lauluseurat su 27.9. klo 18. Puhujina Tuomas Anttila ja Heikki Lehtonen. Kanttorina Kullervo Puumala.

Muksukirkko ke 30.9. klo 9.30. Miksi sinulla on kiire? Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Muksukirkon jälkeen perhekerho ja keittolounas.

Kotikirkon keittolounas ke 30.9. klo 11–12.30. Tarjolla lautasellinen keittoa ja leipää. Vapaaehtoinen maksu.

Oopperakerhon kerhoilta ke 30.9. klo 17.30. Asiantuntijavieraana kansallisoopperan pääkorrepetiittori Kurt Kopecky.

Miesten kirjallisuuspiiri to 1.10. klo 18. Kirjana Isaac Bashevis Singerin Isäni seurakuntaa.

Muualla

Korttelipyhäkoulu sunnuntaisin

20.9. alkaen klo 10 Äeskuja 4 N 14:ssä.

Pyhäkoulu sunnuntaisin 27.9. alkaen klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

Kastettu Sisu Johannes Olavi Nisumaa, Nooa Markku Oliver Väliaho, Matias Alexander Tuomela, Olivia Maaret Malén, Elli Kerttu Nyyssönen, Aino Evita Nousiainen, Niilo Arvi Vihtori Oksanen.

Hautaan siunattu Valma Kaarina Marjatta Mäkinen 83 v, Matti Olavi Viitanen 82 v, Olli Petteri Laitala 34 v.

KORSON SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta. fi. Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys klo 10–12 p. 09 830 6560.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Marianna Siitonen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Tule mukaan suunnittelemaan Maailmojen Messua pe 18.9. klo 17.30.

Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenillassa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Lähes kaikki tuotteet 50 snt.

Messu su 20.9. klo 12. Risto Leikola, Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

Risto ja Kirsi Leikolan lähetysjuhla su 20.9. klo 14. Muun muassa lähetysarpajaiset.

Matalan kynnyksen maanantai 21.9. hartaushetki klo 11 ja 28.9. ehtoollishartaus klo 11, joiden jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. Matalan jatkot klo 12.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.15 takkahuoneessa.

Seniorikerho ti 22.9. klo 13–14.30.

Syyslaulelot ja yhteislaulua ti klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat.

Tule mukaan matkalle Raamatun ihmeisiin tiistaisin klo 18. Laulua ja rukousta.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa. Tule siihen kellonaikaan kuin sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulamista, kahvia (1–2 e / perhe) ja leikkiä. Mikro käytössä ruuan lämmitykseen.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia. Langat saa kirkolta.

Ilta parisuhteelle, parisuhteen rikastuttaminen ke 23.9. klo 18–19.30. Sari Liljeström Parisuhdekeskus Katajasta. Lastenhoito leikki-ikäisille.

Rukiista leipää Raamatusta ke 23.9. klo 18.30–20.30. Raamattuluento: ”Kahden herran palveluksessa” ja ke 30.9. ”Kuka voisi olla murehtimatta?”

Teologian tohtori Eero Junkkaala.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 takkahuoneessa.

Puuroaamiainen torstaisin klo 10–13 srk-salissa. Sis. puuro, voileipä, kahvi / tee ym. 2,50 e. Myynnissä myös kahvileipää.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan Kirkon Kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Messu su 27.9. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Hengellisten toivelaulujen konsertti su klo 14–15.30. Riikka Jäntti, Juha Paukkeri.

Lähetyspiiri ma 28.9. klo 18–19.30.

Kirkkoherra Hans Tuominen vierailee.

Päiväraamattupiiri ti 29.9. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Rauhanyhdistyksen seurat ti klo 18.

Arkiretriittiryhmä kokoontuu sunnuntaisin: 6.9., 4.10. ja 1.11. klo 16–18.

Ensimmäisellä kerralla jaetaan raamatuntekstit jokaiseen päivään kahdeksan viikon ajaksi. Toisella ja kolmannella kerralla jaamme löytöjä ja viivymme hiljaisuudessa. Ohjaajina Tiina Palmu ja Marja Tuomisto. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: tiina.palmu@evl.fi tai p. 050 356 5715.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30.

Perhemuskari alle kouluikäiselle vanhemman kanssa perjantaisin klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.30.

Ilmainen puurolounas perjantaisin klo 11–12.

Messu su 20.9. klo 10. Risto Leikola, Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lähetyspiiri to 24.9. klo 18–20. Ritva Pohto Suomen Lepralähetyksestä vierailee.

Pyhäkoulu su 27.9. klo 10–11.

Messu su klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Seniorikerho ti 29.9. klo 13–14.30.

Kirjoita runo Vantaalaisten toivotaan kirjoittavan omia runoja tai ajatelmia asunnottomien yön 17.10. ehtoollishetkeä varten. Aiheena on Asumisen kriisistä voi selvitä – elämä jatkuu.

Kirjoitukset voi jättää 25.9. mennessä Tikkurilan Olotilassa (Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta) Runovoimaa-laatikkoon, lähettää osoitteeseen runovoimaa@gmail.com tai postitse: Vantaan seurakunnat / Olotila, Runovoimaa, PL 56, 01301 Vantaa. Runoja voi myös kirjoittaa Olotilassa. Tekstin pituus on maksimissaan yksi liuska.

Saapuneet tekstit lähetetään piispa Irja Askolalle arvioitaviksi ja hän valitsee niistä kolme merkittävintä. Näiden kirjoittajat saavat Olotilan ehtoollishetkessä pienen huomionosoituksen, joten liitä kirjoitukseen yhteystietosi.

14

Seurakunnissa tapahtuu 17.9.–1.10.

klo 18.30 kappelissa. Lisätietoja antaa Päivikki Telenius p. 044 519 4322.

Vanhemman väen piiri to 17.9., 24.9. ja 1.10. klo 13 seurakuntasalissa. 17.9. Hartauden pitää Mari Mäkelä. Vierailijana Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston Samu Eiro. 24.9.

Hartauden ja ohjelman pitää Tuula Paasivirta. 1.10. Hartauden pitää Vesa Ruokonen. Vierailijana pastori Pia Kähkönen, aiheena Raamatun henkilöt hengellisinä matkakumppaneina.

Miesten saunailta to 17.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Runopiiri ma 21.9. ja 28.9. klo 13 kirkon kokoustilassa. Tervetuloa kaikki runoista pitävät mukaan. Lisätietoja antaa Leea Laaksonen p. 040 756 8838.

English through Bible ma 21.9. ja 28.9. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Naisten saunailta to 24.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 27.9. klo 10. Tuula Paasivirta, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Mukana seurakuntakuoro. Kirkkokahvit.

Villasukka kurssi ti 29.9. klo 10 kirkon kokoustilassa. Opetellaan tekemään villasukat Korson Martoista tulevan Seija Kuisman opastuksella.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marja-Liisa Kari p. 040 564 7879.

Sanan ja rukouksen ilta ke 30.9. klo 18. Risto Auvinen, Tuula Paasivirta, Ursula Hynninen ja Petri Väljä.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 830 6558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vox Mea-Oma ääni to 17.9., 24.9. ja 1.10. klo 18 seurakuntasalissa. Kaikille avoin kuoro harjoittelee viikoittain tunnin ajan. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Lisätietoja antaa Airi Saloniemi p. 050 310 7493.

Korson Seurakuntakuoron harjoitukset to 17.9., 24.9. ja 1.10. klo 18– 20 Kirkkosali ll:ssa. Uudet laulajat tervetulleita. Kuoron ohjelmisto koostuu kolmi- ja neliäänisistä lauluista. Erityisesti stemmalaulutaitoisia miehiä kutsutaan joukkoon.

Tied. kanttori Ursula Hynninen, p.

050 5736368.

Perhekerho pe 18.9. ja 25.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 20.9. klo 10. Merimieskirkkopyhä. Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Saarna Sirpa Tolppanen.

Musiikkiavustajina Rauno Junkkari ja Kirsi Vinkki. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 20.9. ja 27.9. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa.

Perhekerho ma 21.9. ja 28.9. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Naisten raamattupiiri ma 21.9. ja 28.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetys ke 23.9. ja 30.9. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 23.9. ja 30.9. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.9. klo 18 kirkossa. Mari Mäkelä ja Ursula Hynninen. Nuorten aikuisten valmistelema.

Iltarukousryhmä ke 23.9. ja 30.9.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 22.9. ja 29.9. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ti 29.9. klo 13.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 17.9., 24.9. ja 1.10. klo 9–11.30.

Kastettu Markus Juhani Santeri Piirainen, Jooa Aaron Piirainen, Mea Lilja Sofia Mäkinen, Emma Anette Nuutinen, Nelli Marjatta Amanda Mikluha, Jade Sofia Sedergren, Ellen Aino Emilia Salonen, Noel Elia Villiam Rasinpuro, Valtti Lennart Nurminen, Rasmus Valtteri Romppanen.

Avioliittoon kuulutettu Teemu Tuomas Juhani Lamberg ja Sanna Kristiina Kortesniemi, Ilari Eerik Klasila ja Krista Tuulia Kemppainen, Juha Antti Hurskainen ja Nina Maria Laitinen.

Hautaan siunattu Elli Mirjami Lehtinen 83 v, Eino Juhani Stenholm 71 v, Pertti Olavi Nikkanen 69 v, Jouni Juhani Määttä 60 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu. Huom!

Torstaina 24.9. virasto on avoinna klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @rekolansrk.

Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta ti ja to klo 11–14 sekä pe klo 9–12, p. 09 830 6707. Diakoniapäivystykset ti klo 9–11 kirkolla ja to klo 9–11 Asolan seurakuntatalossa.

Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Torstain raamattu- ja keskustelupiiri 17.9. klo 13.

Avoimet ovet perheille perjantaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Hikoile herättäjäjuhlien hyväksi pe 18.9. klo 19. Naisten siioninvirsiveisuut kirkon saunassa. Osallistumismaksu 20 e Vantaan herättäjäjuhlien tukemiseen sisältää saunan ja iltapalan. 20 e maksetaan tilille Herättäjä-Yhdistys ry / Herättäjäjuhlat Vantaa 2016, IBAN FI79 1788 3000 0100 09, viite: Saunaveisuut. Maksun voi maksaa myös käteisellä saunaillassa.

Seurakuntailta Persia eilen ja tänään la 19.9. klo 16. Matkakertomus historiallisesta, Raamatusta tutusta Iranista. Persialaista ruokaa. Vieraana pastori Marko Heusala. Ruokaa laittaa persialaisten naisten ryhmä.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 20.9. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Tule maksuttomalle iltapalalle, saunomaan, laulamaan ja rupattelemaan. Omat saunatarvikkeet mukaan.

Perheiden raamattupiiri – Bible study group for families ma 21.9. klo 18.

Kaksikielinen piiri, lastenhoito järjestetty. Open for both Finnish and English speakers. Childcare.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Isko 1 ti 22.9. klo 18, ensimmäisen vuoden isosille koulutusta kahdessa ryhmässä.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Tenavien nikkarikerho keskiviikkoisin klo 12–15. Ilmoittautumiset Pet-

ri Piiraiselle, p. 050 573 6724. Tarvikemaksu 10 e.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Nettisivuilla enemmän tietoa kuoron toiminnasta.

Iltamessu ke 23.9. klo 20. Ben Ahlroos, Sanna Tirkkonen ja nuorisotyöntiimi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 24.9. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Mukana tarinoimassa kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Seurakunnan 30-vuotisjuhlamessu su 27.9. klo 10. Liturgi kirkkoherra Laura Maria Latikka, saarnaaja kirkkoherra emeritus Jukka Yrjölä, Pyhän Andreaan kirkon kuoro, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye sekä Lauri Kiviranta, urut, ja Sirkku-Liisa Niemi, musiikinjohto. Messun jälkeen juhlakahvit sekä muisteluja vuosien varrelta ja musiikkia kanttori Noora Hultinin johdolla.

Miesten raamattupiiri ma 28.9. klo 18.30. Luetaan seuraavan pyhän raamatuntekstejä ja keskustellaan niistä.

Isko 2 -isoskoulutus ti 29.9. klo 18 yhtenä ryhmänä.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Tule maksuttomalle aamupalalle, selailemaan päivän lehtiä ja rupattelemaan.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri torstaisin klo 13. Puhutaan kirjallisuudesta, käsitellään omia tekstejä ja tehdään kulttuuriretkiä. Ohjaajana Tarja Suhonen.

Asolan silmukat -käsityöryhmä tors-

P I I S P O J E N P O LU T Suojelusenkeliheijastin Heijastimena kaikkein tehokkain, aito kotimainen prismaheijastin perinteisellä suojelusenkelikuvalla.

6 00

Siipien suoja-heijastin Jaakko Heinimäki (toim.)

Arkkipiispantalo

Piispanpolku 10

Tapio Koivukari Teemoiltaan ajankohtainen uutuusromaani sijoittuu 1940-luvun loppuun, jolloin ihmisten mieliä askarruttivat niin tuomiopäivän aseet kuin itäisen naapurin uhka.

Uskonnollinen hurmos tuntui vastaukselta tähän epävarmuuteen.

29,70 (33,00) JOHNNY KNIGA

29

70

www.sacrum.fi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kirjoittavat kukin omasta hengellisestä tiestään. Piispat kertovat ihmisistä, tapahtumista, paikoista, kirjoista ja taideteoksista, jotka ovat liittäneet heidät kristinuskon pitkään ketjuun ja tehneet heistä sellaisia ihmisiä, joiksi he ovat tulleet. Kertomuksille yhteistä on luottamus Jumalaan ja siihen, että elämällä on mieli ja merkitys.

Aurajoen rannalla Turussa sijaitseva arkkipiispantalo on kiinnostava sekä arkkitehtuurinsa että yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi. Arkkitehtuurin, sisustuksen ja talon historian ohella teos kertoo talon isännän työstä evankelis-luterilaisen kirkon johdossa ja arkisesta elämästä piispantalossa vierailuineen, kokouksineen ja tapahtumineen.

Teoksen kirjoittaja arkkipiispa emeritus Jukka Paarma asui arkkipiispantalossa vuosina 1998–2009.

24,30 (27,00)

SKS

– Hengellisiä matkakertomuksia

Unissasaarnaaja

Kotimainen heijastin, kestävä kiinnitysmekanismi.

Jukka Paarma

24

30

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

43

00

5 00

Norsuheijastin Suloinen, norsunmallinen pehmoheijastin.

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

5 00

puh. 020 754 2350

15

Seurakunnissa tapahtuu 17.9.–1.10.

Pienen ihmisen painia Lauri Kemppainen eli Daikini räppää olemassaolon suurista kysymyksistä.

Lauri Kemppainen tutkii. Hän myös kirjoittaa ja menee pian studioon tekemään kolmatta albumiaan. Yksi ja sama mies ja ainakin kolme rautaa tulessa.

– Olen teologi, artisti ja kirjoittaja. Viimeistelen väitöskirjaani, teen musiikkijuttuja kahdella eri nimellä ja kirjoitan freelancerina esseitä, kolumneja ynnä muita juttuja.

Kemppaisen kaikki tekemiset linkittyvät oikeastaan toisiinsa. Biiseissä on samoja aihepiirejä, joita hän tutkii ja joista hän kirjoittaa vapaamuotoisempia tekstejä.

– Käsittelen lyriikoissa ja omissa teksteissäni elämän isoja kysymyksiä. Kirjoittamiseni on sellaista kristillis-eksistentiaalista vääntöä.

– Usein, kun rupean kirjoittamaan ja todella inspiroidun, aiheet ovat raskaita: kuolemaa, moraalia, väkivaltaa ja nihilismiä. Mutta uudelle levylle tein kyllä biisejä, jotka keskittyvät elämän iloisempiin puoliin.

Kemppaisen artistiminä on Daikini, nyttemmin myös Pappi. Daikini-nimellä hän esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2002 ja levy julkaistiin vuonna 2004. Toinen levy ilmestyi vuonna 2008. Esiintymisen Kemppainen aloitti metallibändin vokalistina.

– En ole laulaja perinteisessä merkityksessä, sillä räppään ja huudan. Kun aloitin vuonna 1999, biiseissäni oli jo silloin kristillisiä teemoja. Isä sanoi-

taisin klo 17. Käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu n. 10 e.

Seniorikahvila ma 21.9. klo 13. Kahvikupin äärellä keskustellaan elämään liittyvistä asioista.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi maanantaisin 21.9.–12.10. klo 17.30.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Omat eväät mukaan.

Aikuisten ja varhaisnuorten Alfa-kurssille voit vielä tulla ti 22.9. ja 29.9. klo 17–21.30. Kurssilla pureudutaan 10 viikon aikana kristinuskon aakkosiin. Alfa-illat rakentuvat yhteisestä ruokailusta, luennoista

kin, että jos tuo on hengellistä musiikkia, se johtuu siitä, ettei sitä kuuntele pirukaan.

– Se oli brutaalia ja raskasta, mutta minulla on aina ollut vaihtoehtomusiikintekijän lähestymistapa.

Daikini on ollut tauolla seitsemän vuotta, mutta hän on palaamassa pikkuhiljaa taas esiin. Elokuussa julkaistiin sinkku Kaunis Jeesus, joka on osa kirkon ripari.fi-kampanjaa.

– Tauolla teimme Pappi-projektia, josta syntyi Syvyys-levy, ja kirjoitin Rukoileva kädellinen -kirjan.

Vuosien varrella Daikinin musiikki on vaihdellut Suomi-hip-hopista ja vaihtoehtorokista räppimetalliin.

– Musiikkiamme on määritelty myös niin, että siinä on eksistentiaalisia teemoja ja pohjoissuomalaista mielenmaisemaa yhdistettynä mustan rytmimusiikin poljentoon.

Musiikintekijänä Kemppainen haluaa haastaa itseään ja kuulijoita toimimaan paremman maailman puolesta.

– Biiseissäni pieni ihminen painii olemassaolon suurten kysymysten kanssa vaaran laella. Toisaalta taas biiseistä löytyy toivo: ”Jos sisälläs palaa / enää tulta pienoistakaan / älä anna kyteä sen salaa / päästä roihuamaan.”

Daikini esiintyy Hämeenkylän kirkossa. Räppäätkö ja huudatko siellä?

– En huuda, räppään vain. Ja lausun vähän runoja.

Vieraana Marianna Siitonen

Jani Laukkanen

Lauri Kemppainen ei ole mikään klassinen laulaja. Hän räppää.

Eläkeläiskirkkoherra Jukka Yrjölä Miten liityt Rekolan seurakunnan perustamiseen?

– Silloin, kun seurakuntajakoja 1980-luvulla tehtiin, olin kappalaisena Korson seurakunnassa. Niinä aikoina kappalaiset olivat seurakuntaneuvostojen itseoikeutettuja jäseniä. Niinpä olin mukana, kun Korso antoi lausuntojaan seurakunnan perustamisesta ja kirkon rakentamisesta. Rekolan alue erotettiin Tikkurilan seurakunnasta.

Miksi Rekolan seurakunta, eikä Koivukylän seurakunta?

– Vanhin Vantaata koskeva asiakirja on vuodelta 1401. Asiakirjalla lahjoitettiin Rekolan kartanon maita seurakunnalle.

Voisi siis sanoa, että Rekolan seurakunnalla on yli 600-vuotinen historia. Kartanon päärakennus oli kolme vuotta myös itsenäisen Rekolan seurakunnan kirkkona, ennen kuin nykyinen Pyhän Andreaan kirkko valmistui.

Mikä sai sinut kiinnostumaan kirkkoherran työstä?

– Muistan Korsosta tilanteen, jossa meitä oli kolme miestä. Kun vahtimestari Toivo Hätönen totesi, että Rekolaan haetaan kirkkoherraa, hän katsoi merkitsevästi minua. Ihmettelin ensin, mitä hän minua katsoo. Sitten tajusin. Hän ajatteli, että hakisin virkaa. Painin asian kanssa kotona pitkän illan, ja hain.

Joskus yhdellä katseella voi olla suuri vaikutus toisen elämään.

Olet ollut kahdeksan vuotta eläkkeellä, miten päivät täyttyvät?

– Päällimmäisenä on väitöskirjan viimeisteleminen. Tutkin suomalaisten kirkollisia suhteita Viroon maailmansotien välisenä aikana. Välillä aikaa vie paljonkin Vantaan radioamatöörit. Meillä on Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen kanssa sopimus kriisiviestinnästä.

Nina Riutta

Ulla-Maija Vilmi

Uskon yö la 19.9. klo 17–22 Hämeenkylän kirkossa.

Taide valtaa kirkon. Taidetyöpaja, musiikkia ja iltahartaus. Daikini esiintyy klo 19.30. Ks. tarkempi ohjelma www.hameenkylanseurakunta.fi.

Rekolan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Jukka Yrjölä saarnaa 30-vuotisjuhlamessussa su 27.9. klo 10 Pyhän Andreaan kirkossa. Messun jälkeen juhlakahvit.

ja ryhmäkeskusteluista. Aikuisille ja varhaisnuorille (n. 9–13-vuotiaille) oma ohjelma.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Savitöitä taideterapeutti Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita.

Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 23.9. klo 18. Ryhmässä jaetaan luottamuksellisesti kokemuksia narsistin uhrina olemisesta. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Ohjaajana Iida Narsistien uhrien tuki ry:stä.

Kipuryhmä ti 29.9. klo 15.

Ruokakerho ke 30.9. klo 17. Uu-

den sadon suomalaisista tuotteista suomalaista ruokaa. Valmistamme kerhossa eri maiden ruokia lähiraaka-aineista ja tutustumme eri kulttuuritaustoista tuleviin ihmisiin. Maksu 3–5 e / kerta.

Perheiden kirkkomuskari torstaisin 1.10.–26.11. (ei 15.10.) klo 14. Lauletaan, rytmitellään ja lorutellaan raamatun kertomusten äärellä. Maksuton ja avoin kaikille. Ohjaajana Terhi Kiiskinen.

Vapaaehtoistoimijoiden iltakaffet to 1.10. klo 18. Jaamme vapaaehtoistoiminnassa eteen tulleita iloja ja haasteita luottamuksella.

Arkiretriitti alkaa to 8.10. klo 18.

Kokoonnumme viisi kertaa. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kaikkiin tapaamisiin. Lisätietoja

ja ilmoittautumiset 2.10. mennessä vappu.olsbo@evl.fi tai p. 050 414 5610.

Muualla Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–

17.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila ja urheiluvarusteet mukaan.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa.

Lähetyksen kotipiiri ke 23.9. klo 17.30 Foiben takkatilassa, Sairaalakatu 7. Kahvit klo 17.30 ja ohjelma klo 18. Uutisia eri puolilta maailmaa.

Tuo tullessais, vie mennessäis -kierrätyspäivä to 24.9. klo 10–13 Havu-

kosken palvelutalolla Teräsvaarisalin edessä, Eteläinen Rastitie 12.

Kastettu Selenia Wilma Vanessa Burgman, Jose Edward Rignell, Julia Mikaela Hirvonen, Arvo Rupert Valkama, Niki Lauri Matias Soikkeli.

Avioliittoon kuulutettu Sami Juhani Aaltonen ja Elsa-Maria Tontchev.

Hautaan siunattu Viola Eedit Karkulehto 88 v, Tuula Orvokki Miettinen 68 v, Raimo Into Åström 78 v, Kalevi Antero Virtanen 80 v, Anitta Irene Heinonen 56 v.

16

Seurakunnissa tapahtuu 17.9.–1.10.

Sakari Manninen

Kari Nenonen aloitti Vantaan kaupunginjohtajana vuonna 2012.

Kaupunginjohtaja tarinoi Kaupunginjohtaja Kari Nenonen vierailee Pirjon ja Pentin tarinatuvassa to 24.9. Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Hän puhuu arvoista työn ja elämän perustana. Tilaisuudessa lauletaan Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen 1990-luvun laman aikana Vantaalle tekemä Anna enkeleitä tähän kaupunkiin -laulu. Tilaisuus alkaa keittolounaalla (5 e) klo 12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla järjestetään seurakuntailta la 19.9. klo 16. Aiheena on Persia eilen ja tänään. Pastori Marko Heusala kertoo ja näyttää kuvia matkastaan Iranissa. Persialainen illallinen 5 e. Tuotto lähetetään Kirkon Ulkomaanavun kautta Syyrian pakolaisille.

Kimmo Uutela

Persia eilen ja tänään

Seurakuntaillassa on tarjol­la persialainen illallinen.

Barbro Wikström

Eka kertaa äidiksi Tikkurilan avoimessa päiväkodissa Ukko-Pekassa alkaa ma 28.9. klo 14–16 äitien ryhmä. Se on tarkoitettu ensimmäisen lapsen saaneille äideille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Ryhmää vetävät pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 20.9. mennessä tuula. lapvetelainen@evl.fi tai p. 050 523 6308.

Äitiys voi herättää ristiriitaisiakin tunteita.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa, p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Huom! Diakoniapäivystystä ei ole to 1.10.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Valoa syksyyn -konsertti to 17.9. klo 19. Lauluyhtye Aikamiehet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hääyö pe 18.9. Ensimmäinen vihkiminen alkaa klo 20. Tule katsomaan parien onnea ja kuulemaan häämusiikkia. www.haayo.fi. Facebook: Hääyö.

Messu su 20.9. klo 12. Päivi Helén, Seppo Hartikainen, Terje Kukk.

Messu su 27.9. klo 12. Satu Huttunen, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, 050 409 0498 Kurkista kuoroon! Pyhän Laurin kuoron harjoitukset ma 21.9. klo 18.

Tule tutustumaan kuoroharjoituksiin.

Latviassa laulamassa -konsertti ke 23.9. klo 19. Vantaan musiikkiopiston Laurus -kamarikuoro. Lauluja Pohjoismaista ja Baltiasta.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223, 050 409 0053 Huom! Tiistain perhekerhoa ei toistaiseksi järjestetä vesivahingosta aiheutuneen remontin vuoksi.

Hanna-piiri to 17.9. ja 1.10. Lähtö lenkille Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, kahvit klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 17.9. ja 24.9. ja 1.10. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs. Käynti A-rapun kautta.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 19.9. ja 26.9. klo 15 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Raamattu teemallisina ja kirjallisina kokonaisuuksina ma 21.9. ja 28.9. klo 18 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 21.9. klo 18.30 kirkkoherranviraston

asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Käynti A-rapun kautta.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 22.9. ja 29.9. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.9. ja 29.9. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Rukouspiiri ti 22.9. ja 29.9. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 23.9. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 23.9. klo 13 Betanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4. krs.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 27.9. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 28.9. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Nuorisotilaan pääsee hissillä A-rapun kautta. Diakonissa Sanna Tuusa vierailee ja soittaa poikkihuilua.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta Kahvila avoinna arkisin klo 9.30– 15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Leila Nuotion juhlanäyttely 25.9. saakka. 28.9.–22.10. esillä Toini Pyyhtiän akryylimaalauksia.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13.

Kankaanpainantaa luonnonmateriaaleilla 21.–23.9. klo 10–14.30. Voit tuunata oman kankaan, pöytäliinan, t-paidan tai koristella kangaskassin.

Talon puolesta värit, luonnonmateriaaleja, kangaskasseja ja opastus.

Materiaalimaksu.

Laulupiiri pe 18.9. klo 15.30. Iina Katila.

Messu su 20.9. klo 10. Veikko Karhumaa, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit.

Paluumuuttajien piiri su 20.9. klo 15.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.9. klo 18. Mirka Härkönen, Iina Katila.

Laulupiiri pe 25.9. klo 15.30. Samppa Laakso.

Messu su 27.9. klo 10. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm, Iina Katila.

Kirkkokahvit.

Omalla äänellä -kuoron harjoitukset ti 29.9. klo 18. Terje Kukk.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.9. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Viikunapuu-ilta ke 30.9. klo 18.30 arki-illan ehtoollisen päätteeksi. Iltateetä ja Raamatun eväitä. Yhdessäoloa ja keskustelua.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus ma 12.10. ja 19.10. ja 26.10. ja 2.11 klo 17.30–20. Ilmoittautuminen 6.10. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 17.9. ja 24.9. ja 1.10. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä pe 18.9. ja 25.9. klo 9.30– 14.

Pyhäkoulu su 20.9. ja 27.9. klo 11–12.

Kerho isille ja lapsille ti 22.9. ja 29.9. klo 17.30–19.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 17.9. ja 24.9. ja 1.10. klo 9.30–11.30.

Pyhäkoulu su 20.9. ja 27.9. klo 11–12.

Kansanlähetyksen raamattu- ja lähetyspiiri to 24.9. klo 18.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Perhekerho pe 18.9. ja 25.9. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 22.9. ja 29.9. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11, A-talo, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 18.9. ja 25.9. klo 18.

Perhekerho ma 21.9. ja 28.9. klo 9.30–11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 28.9. klo 13.30.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 23.9. klo 14. Runoilija, pastori Ritva Niemi-Ronkainen johdattaa kuulijat runojensa äärelle.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 22.9. ja 29.9. klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 22.9. ja 29.9. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 17.9. ja 24.9. ja 1.10. klo 9.30–11.

Arki-illan pyhäkoulu ke 23.9. klo 18–19.

Muualla

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryh-

mä alkaen ma 28.9. klo 14–16 avoimessa päiväkodissa Ukko-Pekassa, Aniskuja 1. Ryhmä on ensimmäisen lapsensa saaneille, joiden vauva on korkeintaan puolivuotias. Vetäjinä pastori Tuula Lapveteläinen ja lastenohjaaja Hillevi Alm. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 20.9. mennessä tuula.lapvetelainen@evl.fi tai p.

050 523 6308.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 21.9. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Kanttori Terje Kukk laulattaa.

Ilmoittautuminen koululaisten kerhoihin 27.9. saakka. Ks. www. vantaanseurakunnat.fi/kerhoja-koululaisille1. Lisätietoja varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p.

050 526 9401.

Runopiiri ti 29.9. klo 18 kokoushuone Voimalassa, Tikkurilan kirjaston 2. krs., Lummetie 4.

Siina & Taikaradion lastenvirsikonsertti ke 30.9. klo 9.15 ja 10.30 Taidetalo Pessissä, Kielotie 12–14. Tule mukaan laulamaan ja leikkimään virsiä. Vapaa pääsy, lippuja konserttiin saa lastenohjaajilta kerhopisteistä.

Iloa isyyteen -ryhmä alkaen ke 21.10. klo 16–18 Kuuselan perhekuntoutuskeskuksessa, Orvokkitie 16. Neuvolaikäisten lasten isille. Ohjaajina pappi Tuula Lapveteläinen ja lastentarhanopettaja Minna Oksa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 12.10. mennessä tuula.lapvetelainen@evl. fi tai p. 050 523 6308.

Kodinhuoltoapua maksutta nikkaristeilta. Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin vanhuksille ja liikuntarajoitteisille. Lisätietoja: paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

Kastettu Ken William Sallankivi, Aada Emma Emilia Granö, My Lia Juni Häiväoja, Eevi Katri Maria Rastas, Aarni Ilmari Koskela, Veeti Lennart Dahl, Minka Melissa Auvinen, Minttu Emilia Viinikainen, Elias Benjami Väinämö, Jessica Isabelle West, Soila Elise Pioni Pulakka, Vilja Katriina Linnola, Asta Vilhelmiina Weide, Niki Eemil Erlin, Elena Alexandra Sjöblom, Benjamin Ilmari Lönnroth, Aada Ilona Valonen, Atso Eemil Ilmari Pitkänen, Olivia Anniina Hautajoki, Aleksi Juhani Schorin, Ester Alina Motrescu, Seidi Naemi Reyes.

Avioliittoon kuulutettu Anssi Olavi Kauppinen ja Elina Merituuli Lehtonen, Vesa Matti Santeri Puukka ja Raija Katriina Lammi, Gábor Juhász ja Anna Kristiina

Väyrynen, Tatu Akseli Lindeman ja Sanna Sinikka Lampinen.

Hautaan siunattu Greta Ragnhild Sivén 90 v, Sakari Kilpeläinen 90 v, Yrjö Kalervo Lehtonen 86 v, Hely Helli Helena Kauranen 76 v, Unto Ilmari Hämäläinen 75 v, Tuula Anneli Vauhkonen 69 v, Seppo Johannes Lehto 68 v, Aila Irene Sintonen 76 v, Pekka Olavi Kröger 49 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–15. Huom. avoinna 30.9. klo 13–15, 1.10 klo 9–12. vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat. fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta.

Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset. vantaankoski@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista http://www. amica.fi/myyrmaenkirkko.

Perheraamis to 17.9. ja 1.10. klo 10– 11.30. Taija Toivola.

Seniorikerho to 17.9. ja 1.10. klo 13– 14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 17.9. klo 18.30–20 takkahuone.

International Family Evening – Kansainvälisten perheiden ilta to 17.9. klo 18–20.30. Vieraana piispa Irja Askola. Tutustumme toisiimme ja alueemme kulttuurien kirjoon. Musiikkiesityksiä, intialaista tanssia, piispan tervehdys ja lasten siunaus.

Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahvimaksu. Lisätietoja: maria.jarviniitty@evl.fi tai p. 050 521 1168.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Pyhäkoulu su 20.9 klo 10 kerhohuone 4.

Piispanmessu su 20.9. kello 10.

Saarna piispa Irja Askola, liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Margit Helin, kanttori Kari Jerkku, urkuri Rirva Holma. Kantaattikuoro, Käsikelloyhtye Sonus ja lasten lauluryhmä Kastehelmi.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Seniorikerho ti 22.9 klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 23.9 klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 23.9. klo 18.30–20 iso srk-sali. Tuomaslauluja. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Körttivirren virtaan – Siionin virret tutuiksi ke 23.9. kello 18.30–20.

Herättäjä-Yhdistyksen musiikkisihteeri Samuli Korkalainen johdattelee Siionin virsien ja körttiläisen seuraliikkeen maailmaan kolmena keskiviikkoiltana.

Nuorten iltakirkko ke 23.9. kello 19.30.

Raamattu-lähetysilta to 24.9. klo 17.30–19 pieni srk-sali. Aiheena Apostolien tekojen luku 19, puhujana Seppo Palonen. Yhteinen esiru-

17

Seurakunnissa tapahtuu 17.9.–1.10.

kous ja lähetysinfo. Musiikkia ja yhteislaulua.

Pyhäkoulu su 27.9. klo 10 kerhohuone 4.

Messu su 27.9. kello 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Pertti Juvonen, Antti Isopahkala, Ritva Holma.

Rauhanyhdistyksen kuoro.

Sibeliuksen laulujen lumoa su 27.9. kello 18.15. Pianisti Jussi Miilunpalo ja laulusolistit esittävät lauluja Suomesta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seniorikerho ti 29.9. klo 13.30–15 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 29.9. klo 18–19.30 takkahuone.

Mongolia-ilta ke 30.9. klo 17.30–19.

Mongoliassa vieraillut pastori Janne Sironen Kylväjästä. Tilaisuus alkaa tarjoilulla.

Nuorten iltakirkko ke 30.9. kello 19.30.

Miesten piiri to 1.10. klo 18.30–20 takkahuone. Jarmo Kiilunen: Mikael Agricola Raamatun suomentajana.

Arkiretriitti torstaisin 24.9.–29.10. klo 18.30. Ohjaajina Maisa Kumpulainen ja Helena Fyhr. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä helena.fyhr@ evl.fi tai p. 050 380 6500.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Rukouspiiri ti 29.9. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 29.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 23.9. klo 12.30–14.

Pappi paikalla kirkolla torstaisin klo 11–13.

Kivistön kyläjuhla su 27.9. kello 11–14. Brunssipöytä notkuu ihanaa syömistä. Hinta 5 e / aikuinen. Lastenvaatteiden ja tarvikkeiden vaihtopiste, leikkinurkkaus, YV-golfrata ja lautapelejä. Lisätietoja: minttu. haapalainen@evl.fi tai p. 050 310 7196.

Gospelmessu su 27.9. kello 18. Pirkko Järvinen ja Minttu Haapalainen.

Muusikkoina Jukka-Pekka Virtanen ja Hanne Rouvali.

Vaatevarasto avoinna to 1.10. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seniorikerho ke 30.9. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 30.9. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Irti ruuhkasta! – päivä naisille la 3.10. kello 10–15. Gospel-lattareita, saunomista ja hoitoja, salaattilounas, kädentaitoja, musiikkia ja rentoutu-

mista. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä auli.kekoni@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 300 7634. Hinta 10 e.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Seniorikerho ti 22.9. klo 12.30–14.

Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9–11.45.

Seniorikerho ti 29.9. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to 17.9. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background.

Toivontuulet – ilta yhdessä su 20.9. klo 17. Puhujana Loimaan kristillisen opiston rehtori Tuomas Lankinen.

Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 21.9. klo 18.30–20.

Mission impossible? -lähetysilta ti 22.9. klo 17.30–19.30. Onko lähetystyöllä tulevaisuutta? Paneelikeskustelussa Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko, Myyrmäen helluntaiseurakunnan pastori Päivi Tyrni, lähetti Aija Katriina Ahlberg, kansainvälisyys- ja lähetystyön sihteeri Maria Järviniitty ja nuorisotyönohjaaja Jere Hämäläinen. Juontajina Juha-Pekka Rissanen ja Matti Palmu. Kahvitarjoilu. Lapsille omaa ohjelmaa.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 23.9. klo 17.30 Olotila. Alaa al-Aswany: Yacoubian-talo Kairossa.

Seniorikerho to 24.9. klo 13–14.30.

Messu su 27.9. kello 12. Antti Isopahkala, Eveliina Pulkkinen.

Seniorikerho to 1.10. klo 13–14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 30.9 klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Raamattupiiri ti 29.9. klo 17.30–19.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30–

11.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kivistön Rubiiniparkin asukastila Rubiinikehä Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d Pyhäkoulu ma 21.9. klo 10.30.

Muualla Piispa Irja Askola vierailee torikahveilla pe 18.9. klo 15.30–16.30 Paalutorilla Myyrmäessä. Vantaan Sanomien päätoimittaja Risto Hietanen haastattelee piispaa. Kahvitarjoilu.

Vierailu Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogaan to 1.10. klo 18.

Ilm. viim. 27.9. auli.kekoni@evl.fi tai p. 050 300 7634.

Kastettu Eino Olavi Arminen, Benjamin Viljo Hamarila, Evelyn Edith Matilda Öhrmark, Bea Amanda Sulin, Eemi Otto Viljami Rajanen, Sara Maria Unelma Roos, Simo Antero Viitanen, Charlotta Sofia Jokisalo, Leo Mikael Kattilamäki, Mauno Kalle Tervo, Benjamin Alexander Poju Tala, Martti Verneri Keskinen, Sohvi Hertta Elisabet Eskola, Ruben Mikael Ahola.

Hautaan siunattu Aira Ilona Näsänen 100 v, Helvi Hellin Härkönen 86 v, Väinö Seppo Tapio Nyyssönen 81 v, Seija Marjatta Rusila 79 v, Per Robert Lindström 77 v, Aila Maija Nousmaa 77 v, Rauni Riitta Johansson 76 v, Reino Olavi Viljanen 72 v, Raimo Juhani Heinonen 72 v, Heimo Juhani Suutari 67 v, Kirsti Marjukka Vesama 65 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Diakonimottagning må och to kl.

10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling. fi. Facebook: Vanda svenska församling.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 20.9. kl 12. A. Paavola och A. Ekberg.

Högmässa sö 27.9. kl 12. K. Andersson och A. Ekberg.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Ungdomskväll onsdagar kl 18.

Höstlovskul 15.–16.10. kl. 8.30–

16.30. För barn i förskolan och i åk 1.–6. Vi leker, spelar, pysslar och äter tillsammans. På fredagen kommer vi att göra en utfärd. Pris 25 e. Anmälningar senast 1.10. till alexandra. blomqvist@evl.fi.

Andra utrymmen Missionsbord vid Vanda Lantbruksmuseums skörde- och museidag 19.9. kl. 11–14. Försäljning av våfflor, sylt och handarbeten. Adress: Nybackagr. 2.

ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12– 14 på Helsinggård, Konungsv. 2.

Sottungsby-Håkansböle diakonioch pensionärskrets samlas to 24.9. kl. 13 i Håkansböle kyrka, Håkansbölevägen 48.

Höstlovsutfärd fre 16.10. för barn och familjer till äventyrsbadet Caribia i Åbo. Start kl. 9 från Helsinge kyrkas parkering, Kyrkovägen 45.

Församlingen står för transporten men inträdesavgiften till Caribia betalar var och en själva. Anmälningar senast 1.10. till alexandra.blomqvist@evl.fi.

Döpta

Saga Sofia Carolina Perhonen, Erika Ida Cecilia Mattila, Benjam Herman Buss, Adrian Lexis Eklund, Olivia Sofia Unelma Mattila.

Döda

Aarre Kalevi Toivanen 71 år.

Perheneuvonta Eroryhmä alkaa 5.10. ja kokoontuu

Tikkurilassa maanantaisin klo 15.30– 17 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11.9. mennessä: Perheasiain neuvottelukeskus, p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi, p.

050 3476441 tai risto.anttila@evl.fi, p. 050 3473812.

Vammaistyö

Viittomakielisille Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 20.9. kl. 10. A. Paavola och A. Ekberg.

Högmässa sö 27.9. kl 10. K. Andersson och A. Ekberg.

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 22.9. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa,Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta. Kahvia tarjolla omakustannushintaan.

Viittomakielinen perhekerho pe

25.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Pyhäkoulu lapsille.

Näkövammaisille Kimppakävelyä Pyhän Laurin kirkon puistossa to 17.9. klo 13–15. Lähtö Pakarituvalta, Kuriiritie 1. Kahvit tai teet Pakarituvalla.

Inkun Ideapajan askartelukerho to 24.9. klo 12.30–14.30 Korson Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. Solmubatiikkia. Tuo oma vaalea t-paitasi, jonka haluat värjätä. Myös pajalta saa paitoja. Ilmoittautuminen kerhoa edeltävänä päivänä p. 09 872 1025.

Käsityökerho ma 28.9. klo 16–18.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kerhoa edeltävänä päivänä Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

Vieraita Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset -yhdistyksestä ke 30.9. klo 17 alkaen Korson Ruusupaviljongissa, Kisatie 21. KOKO!-projektin myötä illan aiheena ovat kosketusnäyttöpuhelimet ja Daisy-soittimet. Ilmoittautumiset viimeistään 28.9. osoitteeseen vantaan. nakovammaiset@kolumbus.fi tai p.

09 873 6368.

Päihdetyö Naistenryhmä ke 23.9. klo 14 dia-

koniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Tarkoitettu päihdekuntoutujille, omaisille ja läheisille. Etsimme voimavaroja arkeen ja jaksamiseen.

Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön diakoni eeva.nurminen@evl.fi tai p.

050 381 8774.

Vankilatyö Omaisten ilta 30.9. klo 17.30 eri-

tyisnuorisotyökeskus Snellussa, Toinen Linja 8. Mahdollisuus tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Paikalla Vankien omaiset ry:n jäseniä, seurakuntien työntekijöitä, Kriminaalihuollon tukisäätiön työntekijöitä ja vankiloiden henkilökuntaa. Lastenhoito järjestetty. Lisätietoja: leena.korhonen@evl.fi tai p.

050 383 9419.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Muistatko sen raamatunkertomuksen, jossa Jeesus muuttaa veden viiniksi? Jeesus on kotiväkensä ja ystäviensä kanssa Galilean Kaanassa, jossa vietetään sukulaistytön hääjuhlaa. Kesken illan taivaalle ilmestyy kuitenkin musta pilvi: viini alkaa olla lopussa.

Jeesus ei murehdi iloliemen hupenemisesta, mutta äiti Maria on tarkempi. Hän ymmärtää, että juhlista loppuu veto, jos viini ehtyy. Poikansa kyvyt tuntien hän nykii Jeesusta tanssilattialta ja sanoo: ”Viini on lopussa, tarttis tehdä jotain.”

Jeesus ei ollenkaan innostu äitimuorinsa huomautteluista. Hän huikkaa vain vastaukseksi: ”Anna mun olla. Mun aika ei ole vielä tullut.” Äiti lopettaa härnäämisen ja sanoo häiden pitopalvelun väelle: ”Mitä ikinä tuo mun poikani sanookin, tehkää se.”

Kun Hava Nagila (suomeksi muuten Riemuitkaamme!) soi jo kolmatta kertaa, Jeesuskin ta-

juaa viinin loppuneen. Hän muistaa viisaan äitinsä sanat ja pyytää pitopalvelua täyttämään kuusi kivistä vesiastiaa vedellä. Kun astiat ovat täynnä, hän pyytää bestmania maistamaan juomaa.

Bestman ihmettelee viinin hyvää laatua ja huikkaa sulhaselle: ”Miksi sä vasta tähän aikaa yöstä tarjoat parasta viiniä.” Sulhanen ei ymmärrä, mistä bestman puhuu.

Kaanan häiden ihme oli Jeesuksen ihmeteoista ensimmäinen. Vaikka Jeesuksella oli Jumalan pojan voima, hän tarvitsi äitinsä rohkaisua elämäntehtävänsä aloittamiseen.

Kuinka usein me elämän pelkoon käpertyneenä jätämme tarttumatta tärkeisiin haasteisiimme?

Koska maailman Vapahtajakin tarvitsi tehtäväänsä rohkaisua, niin tarvitsemme mekin. Rohkaiskaamme siis toisiamme! Sillä kieltäytyessämme elämästä meistä tulee kuoleman palvelijoita.

Mikko Salmi

Merja Lönnroth

Elämän pelko on kuoleman alku

18

Aikamerkki Laura Malmivaara

Palveluja tarjotaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175.

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenAmmattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

KIVITUOTE OY Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200 www.kivituote.com

www.aratto.fi Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT To 17.9. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kirkossa.

Saarna Urpo Karjalainen.

Pe 18.9. klo 19 Naisten siioninvirsiveisuut Rekolan kirkon saunassa. Osallist. 20 € Vantaan Herättäjäjuhlien tukemiseen, sis. sauna & iltapala.

Su 20.9. klo 15 Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa.

Su 20.9. klo 15 Siioninvirsiseurat Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

Su 20.9. klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Su 20.9. klo 18 Järvenpään kirkon nuorten tila.

Su 20.9. klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskus.

Ti 22.9. klo 12.30 Lähetyspiiri, Seuratupa, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi) Ke 23.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

Pe 25.9. klo 18 Pukinmäen srkkoti, Säterinporti 3.

La 26.9. klo 18 Mikaelin kirkolla, Emännänp.1.

Su 27.9. klo 10 Kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot. 5 a, käynti Vehkapolun kautta.

Su 27.9. klo 10 kirkkopyhä Herttoniemen kko, Hiihtomäent. 23.

Su 27.9. klo 16 Seuratupa, Salomonk.17 D (Autotalo, Kamppi).

Pe 2.10. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 20.9. klo 13.30 Jumala saattaa työnsä päätökseen Johdanto Markku Sivonen Fil. 1:6 Tinja Halunen Herätys on nyt Elli Rantanen

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Kuukauden 2. ja 3. tiistai (ei heinä-elokuu)

Aki Ollikaisen romaanissa mies seuloo identiteettikriisiään Tattarisuolla.

Suo kätkee salaisuuden Aki Ollikainen: Musta satu. Siltala 2015.

Helsingin Tattarisuolta 1930-luvulla löytyneet ruumiinosat herättivät aikanaan valtaisan kohun. Niiden löytöpaikasta tuli tuoreeltaan lähde erilaisille intohimoille ja spekulaatioille. Aki Ollikainen kietoo tuoreessa romaanissaan tuon mysteerin ympärille useamman polven ihmiskohtaloita.

Mustan sadun nykytasolla keski-ikäinen mieskirjailija muistelee lapsuuttaan ja seuloo identiteettikriisiään lähinnä isäsuhteensa kautta. Hän ajautuu kartoittamaan menneisyyttään Tattarisuolle, joka liittyy hänen sukunsa tarinaan. Paikka oli aikanaan myös pirtun kätköpaikka, ja yksi teoksen aikatasoista kie-

toutuukin trokari Heinon ympärille. Samaan aikaan mystinen lahko suorittaa alueella pelottavia rituaalejaan. Etenkin miesten elämä on usein kuoleman kauppaa.

Ollikaisen 1860-luvulle sijoittunut esikoisromaani Nälkävuosi oli äärimmäisen tiukka ja vaikuttava lukukokemus. Tämä uusi kirja on omalla tavallaan hieno, mutta myös vaativampi, koska lukijalla on työtä liimata rakenteeltaan kunnianhimoisen teoksen aikatasoja ja henkilöitä yhteen.

Niin nykyisyydessä kuin menneisyydessäkin suvun miesten elämä näyttäytyy melkoisen lohduttomana vanhojen tekojen kertautumisena. Kirjan lukijalle jää suru heidän huonojen valintojensa takia.

Hannu Kylkisalo

Lohtua sydänikävään Tapio Koivukari: Unissasaarnaaja. Johnny Kniga 2015.

”Niin ihana ja herkullinen on tieto siitä, että meillä on suoraan uunista jaettuna sisäpiirin tietoa, jota ei kaikelle kansalle ole vielä jaettu”, tuumii Kopran Jaakko ja polkee Nihtamon kylälle kuulemaan 13-vuotiasta unissasaarnaajaa Tuulikki Heinosta.

Sodan päättymisestä on kulunut vasta muutama vuosi. Monia kaihertaa syyllisyys – kenellä sodassa henkiin jäämisestä, kenellä siitä että sai tyytyä paikkaan vain kotijoukoissa. Nuoren saarnaajan puhe ahtaasta portista ja sen jälkeen tulevasta vapaudesta uppoaa kuulijoihin. Jospa lohdutus on varattu niillekin, jot-

ka ovat kaiken menettäneet?

Tapio Koivukarin romaani Unissasaarnaaja on kiinnostava kuvaus niin murrosikäänsä lähestyvän tytön mielen lennosta kuin 1940-luvun lopun ihmisistä laajemminkin. Nuoren saarnaajan näyt tuntuvat ratkaisulta elämän moneen ahdistukseen.

Koivukari kuvaa hyvin hengellistä vallankäyttöä. Saarnatoimintaa opastamaan kutsutun saarnaaja Sihvosen tyyli on tuttua myöhemmiltäkin ajoilta.

Kirjan teksti on myötätuntoisen myhäilevää. Surkuhupaisaksi veijaritarinaksi kertomus kääntyy, kun Tuulikki johdattaa seurueen saarnamatkalle Lapin perukoille asti.

Marja Kuparinen

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Anni Juusela

10 käskyä kuusikymppiselle Kun ikää on runsaat 60 vuotta, on hyvä aika peilata omaa nykyisyyttään menneeseen ja miettiä, miten aikoo loppuelämänsä elää.

1. Pysähdy siihen, missä olet.

Tämä on useimmiten helppo käsky, sillä työn loppuminen, mahdolliset sairaudet ja oma iltaisin hiipivä väsymys tarjoavat monia mahdollisuuksia pysähtymiseen. Kuuntele halukkaasti hiljaisuutta, hengitystäsi, jäsentesi kolotuksia ja mielesi liikkeitä. Puhuttele itseäsi lempeästi: enää ei ole kiire mihinkään. Jos sinun tekee yhä mieli juosta karkuun omaa elämääsi, lopeta heti. Jos sinä et itse suostu näkemään, mistä elämäsi koostuu, niin kuka sen koskaan tekee?

2. Tutki todellisuutta.

Katso kaikkea sitä, mistä elämäsi koostuu. Katso pettymyksiä, loppuja, kesken jääneitä alkuja. Katso ihmisiä ympärilläsi. Katso sitä, mikä on totta, ja sitä, minkä aavistat ehkä olevan totta. Ole konkreettinen ja suora. Enää ei tarvitse peittää eikä kieltää mitään, ei sivuuttaa yhtään toivetta tai tunnetta. On lupa myöntää kaikki se, minkä tavoitat ja näet. Jumala lähestyy sinua sinun oman todellisuutesi kautta.

3. Katso pitkälle menneeseen.

Kun vuosia on paljon, on hyvä katsella taaksepäin. Tämä päivä on syntynyt menneen kautta, mutta ei läheskään aina tietoisten ja harkittujen valintojen

seurauksena. Ole siksi armollinen itsellesi. Teit ratkaisusi yrittäen parhaasi senhetkisen ymmärryksesi varassa.

Ehkä et edes huomannut valinnan hetkiä. Ehkä syyt tapahtuneeseen nousivat vuosista, jolloin et itse vielä valinnut mitään vaan toiset valitsivat puolestasi ja muovasivat tulevaa elämääsi. Ole heillekin armollinen ja muista, että hekin tekivät vain sen, mihin heidän omat voimansa ja ymmärryksensä riittivät.

4. Älä valita menetystä.

Kun katsoo taaksepäin, on usein suuri houkutus ryhtyä jossittelemaan. Jos en olisi tehnyt niin, jos olisin älynnyt valita toisin, jos olisin elänyt nykyisen itsetuntemukseni ja nykyisten mahdollisuuksieni varassa, moni asia olisi varmasti toisin. Älä mene tähän halpaan.

Kipeitä asioita tapahtuu sinusta riippumatta, sinun tekemistesi seurauksena tai ihan ilman syytä.

5. Tunnusta itsesi.

Kun katsot peiliin, kenet näet? Elämästä kyllikseen saaneen katkeran ihmisen vai sen varovaisen kiltin ihmisen, aina sivuun jättäytyvän, joka sanoi liian usein kyllä? Vai katsooko sieltä utelias ihminen, joka ei vieläkään ole päässyt elämässään kyllin syvälle ja kyllin laajalle?

Vai kukaties se intohimoinen olento, joka lopultakin on kyllin vanha ollakseen pelkäämättä? Nyt on totisesti korkea ai-

ka katsoa todellisuutta silmiin ympärillään ja sisällään.

6. Myönnä toiveesi.

Kun kokemusta on riittävästi, uskaltaa jo viimeinkin myöntää toiveensa. Ihan siitä riippumatta, voivatko ne koskaan toteutua. Katso tutkivasti toiveitasi ja myönnä ne. Tee kaikkesi niiden toteuttamiseksi, sillä ei niistä kukaan muukaan huolehdi. Jos et tiedä, miten toiveesi voisivat toteutua, myönnä ne kuitenkin ja pysy hereillä. Elämä saattaa heittää eteen yllättäviä mahdollisuuksia, ihmisiä ja tapahtumia, joissa voi olla kätkössä sinun toiveittesi alku.

7. Älä kitsastele elämää.

Kun työhön kuluva aika on vähentynyt, viikossa on äkkiä hirmuinen määrä vapaita tunteja. Nyt kannattaa viimeinkin antautua elämään, tarkoitti se sitten intohimoista puurtamista puutarhassa, uutta työtä tai harrastusta, lastenlasten pieniä käsiä poskilla, kulttuurielämyksiä tai tilan tekemistä uusille ihmisille. Älä siis varo, kitsastele ja pelkää. Elämä on runsas antaja niin hyvässä kuin pahassakin. Ota vastaan, mitä on tullakseen ja mitä toivot tulevan.

8. Ole rohkeasti avoin. ”Ei enää minulle” voi olla vaarallinen asenne vanhalle. Et kai sinä pane lappua

luukulle, kun elämä vielä jatkuu? Uudet asiat ovat voivat vanhoille helpompiakin, sillä monella on jo malttia tutkia niitä, olla mestaroimatta ja määräilemättä. Kun ei tarvitse kantaa vastuuta esimerkiksi lasten tekemisistä, voi kaikessa rauhassa todeta: mielenkiintoista.

9. Älä takerru.

Kun toivoo jotain, on hyvä muistuttaa itseään takertumattomuudesta. Elämä antaa ja elämä ottaa. Älä siis takerru häneen, joka lähti. Älä takerru vihaasi ja pettymykseesi. Jos takerrut ja luulet toisten takaavan onnesi, voit jäädä yksin. Moni näet kavahtaa liian suurta tarvetta ja peittelemätöntä kaipausta. Älä pelkää menetyksiä. Niitä tulee ja niistä selviää.

10. Muista juhlia elämääsi.

Ole hyvä itsellesi. Katsele hyväksyvin silmin ihmistä, joka sinusta on tullut.

Arvosta elämääsi ja vapauttasi, sillä jos et nyt uskalla olla vapaa, et ole koskaan vapaa. Jos et nyt uskalla liittyä toisiin ihmisiin, et uskalla sitä ikinä. Rakasta tätä käsittämätöntä elämän salaisuutta, joka on kutsunut sinut olemattomuudesta olemaan, asettanut eteesi kaikki mahdollisuutesi, suuret ja pienet, antanut kaikki kokemuksesi, muovannut sinut. Toista sinua ei ole.

Marja Kuparinen

20

Severi Haapala

Metsälintu Pahkin on tanssikomedian stressaan­ tunut suojelusenkeli.

Pixar

Aikamerkki

Energinen Ilo oppii antamaan tilaa hitaammalle Surulle.

Surun vuoro toimia

Enkelit sivustakatsojina Tanssiteoksen suojelusenkeli ei jaksaisi lähteä töihin.

Tanssitaiteilija Metsälintu Pahkin ei ole koskaan ymmärtänyt suojelusenkeleitä. Niinpä hän päätti ottaa enkeleistä selvää tanssin keinoin.

– Tanssi on minulle yksi ajattelun muoto. Siellä, missä sanat loppuvat tai muuttuvat merkityksettömiksi, ajatteluaan voi jatkaa tanssien, hän kertoo.

Pahkin keräsi ihmisiltä enkelitarinoita. Niiden pohjalta syntyi tanssikomedia Tositarinoita enkeleistä, jota esitetään Keski-Uudenmaan teatterissa.

Monissa kertomuksissa toistui kokemus siitä, että enkelit auttavat juuri silloin, kun sitä ei odota.

– Useilla oli kokemus siitä, että enkelit eivät vastaa, mutta myöhemmin he olivat tajunneet, että vastaus on tullut sellaisessa muodossa, ettei sitä voinut siinä tilanteessa ymmärtää.

Metsälintu Pahkin itsekin on saanut enkeliltä vastauksen.

Hän oli hiljentymässä rukousja meditaatiokeskuksessa Brasiliassa, ja oli ennen matkaa kir-

joittanut muistiin sellaisia elämän arvoituksia, joihin kaipasi vastausta. Yksi kysymyksistä oli se, miltä tuntuu olla suojelusenkeli.

– Vastaus, jonka sain valtavan naurun saattelemana, kuului, että se tuntuu siltä kuin katsoisi kauhuelokuvaa.

– Ihmisellä on vapaa tahto, joka kuljettaa häntä kuin pässiä narussa. Suojelusenkeli on sivustakatsoja. Ruudun takaa hän katselee ihmisen toikkarointia ja toivoo tämän valitsevan oikein.

Mutta kuten kauhuelokuvissa, ihminen menee yksin ja suojattomana juuri sinne, missä ne pahimmat möröt ovat.

Tositarinoita enkeleistä -teoksen suojelusenkeli on lähes burnoutissa asiakkaidensa toilailuja seuratessaan. Hän kokee olevansa paskahommien tekijä, rupusakkia arkkienkeleihin verrattuna. ”Jos tyhmyydeltä voisi suojella, olisin mieluusti suojelusenkeli”, hän marmattaa ja on sitä mieltä, että ihmiset valittavat turhasta.

Ehkä suojelusenkelin kyllästyminen ei välity maan päälle, sillä enkelitarinoissaan ihmiset kertoivat Pahkinille voimakkaista rakastettuna olemisen kokemuksista. Yksi hänen haastateltavistaan kuvasi sitä näin: ”Olo

oli lämmin, täysin kivuton, kuin olisi täyttynyt puhtaalla valolla.”

Pahkinille kerrottiin myös kuolemanrajakokemuksista ja edesmenneiden läheisten ilmestymisestä enkeleinä.

– Uskon, että enkeleissä ihmisiä kiehtoo henkisyys ja turvallisuus. Useimmilla enkelit liittyivät lapsuuden uskoon, Pahkin kertoo.

– Mutta kaikki enkelit eivät ole näkymättömiä henkimaailman edustajia. Myös me voimme olla enkeleitä toisillemme.

Pahkinin toinen oma enkelikokemus on sairaalasta, jossa hän oli hoidettavana. Hän halusi auttaa levotonta vanhusta naapurisängyssä, mutta ajatteli, ettei ole sellaisessa kunnossa, että pystyisi siihen.

– Siinä samassa kuulin pääni sisällä äänen, joka tuntui enkelin puheelta: ”Jos me auttaisimme toisiamme vain silloin, kun omat asiat ovat kunnossa, kukaan ei koskaan auttaisi ketään.”

– Nousin vuoteeltani, rullasin tippatelineen kanssa vanhuksen viereen ja silitin häntä jalasta.

Hän rauhoittui.

Kaisa Halonen

Tositarinoita enkeleistä 25.– 27.9. Kerava-salissa. Lisätiedot www.kut.fi.

Näin Metsälintu Pahkin muuntautuu enkeliksi: ”Kunpa osaisinkin liikkua kuin enkeli, mutta joudun työskentelemään maan vetovoiman kanssa.”

Jos tunteet olisivat ihmishahmoja, minkälaisia ne olisivat? Pixarin uusi menestysanimaatio Inside Out – mielen sopukoissa sukeltaa 11-vuotiaan Riley-tytön mielen sisuksiin ja esittää hänen tunteensa värikkäinä veijareina, jotka mielen komentokeskuksesta käsin ohjailevat kaikkea tytön toimintaa.

Nämä tyypit ovat ylipositiivinen hypettäjä Ilo, äreää bussikuskia muistuttava Kiukku, laskelmoiva virkamies Pelko, pissismäinen Inho ja alakuloisuudessa vellova Suru. Jokainen hahmo edustaa hulvattoman överillä tavalla omaa tunnettaan ja parodioi armottomasti nykyajan ihmistyyppejä.

Elokuvan tärkeimmäksi teemaksi nousee kuitenkin se, miten kaikille tunteille täytyy antaa tilaa. Rileyn onnellista

lapsuutta on hallinnut Ilo, joka on pitänyt tytön positiivisena ja energisenä. Tilanne muuttuu, kun perhe muuttaa Minnesotan maalaismaisemista San Franciscon kuhinaan. Riley hämmentyy niin, että osa hänen tunteistaan lentää pois komentokeskuksesta ja loput alkavat toimia hallitsemattomasti. Lisäksi hänen ydinmuistonsa alkavat putoilla unohduksen rotkoon.

Inside Out havainnollistaa hienosti sen, miten ihmiset tekevät koko ajan havaintoja toistensa tunteista. Se myös opettaa tunnistamaan omia tunteita ja osoittaa, että selfhelpmäisesti toimiva Ilo ei aina auta, vaan menetysten hyväksymiseen ja uuden rakentamiseen tarvitaan myös eheyttävää Surua.

Heikki Kylkisalo

3 x hämmentävät häät Jeesus sulhasena Sulhanen oli kaikille tuttu, kun 38-vuotias uskonnonopettaja Jessica Hayes asteli alttarille. Jeesuksen morsiamena hän vannoi pysyvänsä naimattomana ja koskemattomana lopun ikäänsä. Hääseremoniaan kuului perinteisistä häistä tuttuja elementtejä: hääpuku, huntu ja sormus.

Tapahtumaa todisti kirkollinen kiinnostuneita. Pyhitettyjä neitsyitä arvellaan olevan 3500 koko maailmassa.

Puu morsiamena Perulainen taiteilija ja ympäristöaktivisti Richard Torres meni naimisiin jo toista kertaa – puun kanssa. Jäykähkö kolumbialainen morsian oli kietoutunut valkoiseen huntuun. Sulhanen halusi teollaan innostaa ihmisiä kiinnittämään huomiota ympäristökysymyksiin.

Alpakka todistajana Japanilaisilla on jännittäviä häätapoja – kuten alpakka alttarilla. Hotelli Epinard Nasu tarjoaa asiakkailleen hääpakettia, johon on mahdollista liittää valkoinen, pörröinen ja ehkä myös vähän arvaamaton todistaja naapurissa sijaitsevasta eläintarhasta. Alpakka häävieraana on osoittautunut menestykseksi maassa, jossa perinteiset häätavat ovat murtumassa.

Krista Susi