Lauri 2015 nro 13 (20.8)

Vantaan Lauri 13 • Armon asialla • 20.8.2015 • www.valomerkki.fi Saara Vuorjoki

Musiikki lisää mielenrauhaa

On kivempaa, jos kätkö on vähän vaikea löytää.

5

Juuli Niemi kirjoittaa runoja perhesuhteista

6

Kun nuori muuttaa omaan kotiin 10

Emil Grönholm:

Geokätköily vie uusiin paikkoihin

8

Poikani sotilasvalatilaisuudessa toive rauhasta tuntui entistä tärkeämmältä – Pauli Juusela

2

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Burhan Hamdon ja Hans Tuominen tapasivat Jude ja Aiwine Njilan, jotka ovat asuneet Hakunilassa 12 vuotta.

Pauli Juusela

twitter: @PauliJuusela

Ettei sotaa tulisi Maailmantilanne ei juuri nyt näytä valoisalta. Sodat ja konfliktit vähenivät pitkän aikaa, mutta viime vuonna sotien ja sodissa kuolleiden määrät kääntyivät nousuun. Vuosi oli julmempi kuin yksikään sitten vuoden 2000. Lähi-idässä, Afrikassa ja myös Euroopassa miljoonat ihmiset joutuivat sodan jalkoihin.

Tämä näkyy kasvavina pakolaislauttoina Välimerellä.

Toinen maailmansota päättyi 70 vuotta sitten Hiroshimaan ja Nagasagiin pudotettuihin atomipommeihin. Hirvittävä tuho johti Japanin antautumiseen.

Olemmeko oppineet tuosta ajasta mitään? Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tilastojen mukaan ydinaseita on maailmassa nyt 15 850. Murto-osalla siitä voisimme tehdä planeettamme elinkelvottomaksi. Mielen täyttää syvä huoli siitä, millaisissa käsissä nämä tuomiopäivän aseet ovat.

Alle parikymppisenä nuorukaisena varusmiespalvelus oli minulle yksi elämänvaihe matkalla kohti aikuisuutta. Toki silloinkin tuli mietittyä syntyjä syviä, ei vähiten suurvaltojen kiihkeän varustelukierteen takia. Samalla kun opettelin käyttämään rannikkotykkejä, toivoin, ettei sitä oppia koskaan tarvittaisi.

Pari viikkoa sitten Vekaranjärvellä oman poikani valatilaisuutta seuratessani rauhan toive – tai oikeastaan rukous – nousi mieleen entistä polttavampana. Varsinkin, kun olin ollut valatilaisuudessa toisen nuoremme vuoksi jo edellisenä vuonna.

Katselin yli 1600 maastopukuihin pukeutuneen nuoren miehen ja naisen vakavaa rivistöä, mietin sotilasvalan velvoittavia sanoja ja sitä, miten kauheaa olisi oikeasti hyvästellä rintamalle lähtevä nuori. Muistelin isoisääni, joka haavoittui talvisodassa ja huusi unissaan.

Toisaalta sodat eivät kysy sitä, oletko sotilas vai siviili, lapsi, nuori, äiti tai isä. Kaikki kärsivät, eikä kukaan ole turvassa. On siis syytä tehdä kaikkensa, ettei sotaa tulisi.

Valomerkissä tällä viikolla Maistuisiko Pietarin fisu tai Jesse-burgeri?

Sami Garam neuvoo, kuinka tehdä grilliruokaa raamatullisista raaka-aineista.

Tunnistatko raamatunkertomukset, jos ne kerrotaan emojien avulla? Tee Valomerkin hauska emoji-testi.

Yhdessä tekeminen on Hakunilan vahvuus Vuoden kaupunginosaksi valitussa Hakunilassa seurakunta on aktiivisesti mukana alueen elämässä.

– Yhdessä tekeminen ja yhdessä tukeminen, välittäminen sekä monimuotoisuus, luettelee kirkkoherra Hans Tuominen, kun hän pyytää kuvailemaan seurakuntaansa Hakunilaa.

– Vaikka Hakunilassa on paljon vähävaraisia ja pitkäaikaistyöttömiä, välittämistä ja välittömyyttä näkee joka päivä. Täällä on monia aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa siihen, että tämä on turvallinen ja hyvä paikka asua.

Suomen Kotiseutuliitto valitsi 7.8. Hakunilan Vuoden kaupunginosaksi. Raati kiitteli erityisesti hakunilalaisten yhteisöllisyyttä, joka näkyy erilaisten yhdistysten määrässä ja asukkaiden aktiivisessa osallistumisessa. Tuomisen mukaan seurakunta on alueella tasavertainen toimija muiden joukossa ja osallistuu esimerkiksi monien tapahtumien järjestämiseen.

– Vaikka kirkko on keskellä lähiötä, kaikki eivät tänne tule. Kun olemme mukana tapahtumissa, kohtaamme kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Pienet asiat voivat luoda myönteistä mielikuvaa seurakunnasta ja madaltaa kynnystä. Esimerkiksi Extreme Run -tapahtumassa tulee juostessa keskusteltua hyvin erilaisten ihmisten kanssa kuin kirkolla, Tuominen kertoo.

tään Hakunilan vahvuuksia ovat mukavat ihmiset ja upea luonto.

– Me olemme hirveän yhteisöllistä porukkaa. Ja jos tykkää liikkua luonnossa, tämä on ihan loistava paikka asua: on urheilupuisto, Sipoonkorpi ja Sotunki. Pääsee marjastamaan ja sienestämään.

Niin Mäntynen kuin Tuominenkin ovat huomanneet, että Hakunila on paluumuuttajien suosiossa. Nuoret aikuiset, jotka ovat aikoinaan viettäneet lapsuutensa Hakunilassa, palaavat tuttuihin maisemiin saatuaan itse lapsia. Mäntynen ei sitä ihmettele. Hänen mukaansa luonnonläheisyys houkuttelee ja asuminen on suhteellisen edullista.

– Muutenhan täällä väki alkaa olla aika iäkästä. Monet ovat asuneet täällä vuosikymmeniä, Mäntynen lisää.

Hänen mielestään palvelujen, kuten terveysaseman ja Kelan toimiston, säilyttäminen on vanhenevan väestön vuoksi ehdottoman tärkeää. Niitä asukkaat aikovat puolustaa viimeiseen asti.

Ne sijaitsevat 1980-luvulla rakennetussa ostoskeskuksessa, jonka tulevaisuus on vielä auki.

– Hakunilassa on vain yksi varsinainen kohtaamispaikka ja se on ostari. Ihmiset haluavat käydä siellä ja viihtyvät siellä, Mäntynen sanoo.

Hakunila-seuran puheenjohtaja ja Hakunilan aluetoimikunnan puheenjohtaja Taisto Mäntynen on asunut Hakunilassa jo vuodesta 1973 asti. Hänen mieles-

Monikulttuurisuus on ollut Hakunilassa arkipäivää 1990-luvulta asti. Nykyisin asukkaista on maahanmuuttajataustaisia yli 20 prosenttia. Joillakin koululuo-

killa saattaa yli puolet oppilaista puhua äidinkielenään muuta kuin suomea. Sekä Taisto Mäntynen että Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon arvioivat, että yhdessä on jo opittu elämään eikä suurempia ongelmia ole viime vuosina ollut.

– Haluamme myös suojella meidän aluettamme, ettei täällä enää tapahdu sellaista kuin 1990-luvulla. Olemme vahtikoira. Rasismiin pitää puuttua heti, Hamdon lisää.

Vuonna 1998 perustettu Hakunilan kansainvälinen yhdistys tarjoaa neuvontaa, kursseja ja kerhoja ja järjestää monenlaisia tapahtumia. Kävijöitä on vuosittain noin 10 000.

– Tapahtumien avulla olemme saaneet maahanmuuttajat ja suomalaiset kohtaamaan toisiaan ja tutustumaan toisiinsa. Viime aikoina olemme saaneet mukaan myös eläkeläisiä, Hamdon kertoo.

Kaisa Halonen

Hakunila • Vuonna 2014 Hakunilassa oli 11 238 asukasta. Asukkaiden keskitulo vuonna 2012 oli 25 172 euroa.

• 25 prosenttia Hakunilan asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Yleisimmät äidinkielet suomen jälkeen ovat venäjä, viro, ruotsi ja somali.

• Hakunilan seurakunnan alueella kirkkoon kuuluu 56,4 prosenttia asukkaista. Prosentti on Vantaan alhaisin.

• Hakunilassa toimii noin 100 erilaista yhdistystä.

• Lauantaina 12.9. vietetään Hakunila-päivää jo 20. kerran.

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Luonnon ja elämän rajallisuuden keskellä Eija Kainulainen, kausityöntekijä: ”Tämä on kymmenes kesäni hautausmaalla ja ensimmäinen kesäni Ruskeasannan hautausmaalla. Aikaisemmin olen ollut kausityöntekijänä Helsingissä. Tänä kesänä kukat ovat olleet loistavassa kunnossa, eikä niitä ole tarvinnut kastella.

Meillä on hyvä porukka. Muut kausityöntekijät ovat nuoria, tosi ihania ihmisiä.

Minusta tämä on nuorille hyvä työpaikka: täällä näkee, mikä on jokaisen päätepysäkki ja oppii arvostamaan jokaista päivää.

Olen viihtynyt todella hyvin.

En ole oikeasti puutarhuri, mutta asennehan ratkaisee. Nautin luonnosta ja siitä, että saan olla ulkona. Täällä on oravia ja erilaisia lintuja, kaksi hirveäkin meni aitojen yli. Täällä käyvät ihmiset ovat työn suola. He kehuvat ja kiittävät paikan kauneutta. Varsinkin ne, joilla suru on vielä lähellä, voivat kertoa hyvinkin henkilökohtaisia asioita.

Työni jatkuu lokakuun loppuun. Sitten hoidan taas 22-vuotiasta poikaani. Hän on kehitysvammainen ja autistinen. Tämä työ on minulle terapeuttista ja samalla sosiaalista elämää. En olisi vaihtanut tälle alalle ilman poikaani.”

Hanna Antila

4 Lotta Numminen

– Oli kiva yllätys nähdä seurakunta täällä, kertoo Kristiina Hannulan kanssa jutellut Kirsi Laatikainen.

Kotimaan matkaklubi

Neuvostoajan Tallinna 2 pv (1 yö) 12.9. – 13.9.2015 Tervetuloa aikamatkalle Tallinnaan. Tutustumme Viron ja Tallinnan neuvostoaikakauteen ja käymme ”salaisissa paikoissa”, joissa ei normaalilla turistikierroksella käydä. Matkaisäntänä toimii Viron hyvin tunteva, MTV:stä tuttu toimittaja Ollijuhani Auvinen. Majoitumme Original Sokos Hotel Viruun, jossa tutustumme myös KGB-museoon. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala.

OLANSAAREEN!

AH E L L IPARI

HERÄTTÄJÄN

R

Ahis 2016

Seurakunnan työntekijät tarjosivat parisuhdevinkkejä.

Vantaan asuntomessut keräsivät lähes 140 000 kävijää. Seurakunnat olivat messuilla mukana Marjaverkon kanssa yhteisellä Konttikirkolla. Kontilla oli mahdollisuus levähtää ja keskustella papin kanssa. Kontin viereen vapaaehtoisvoimin rakennettu Leikkimökkikirkko kiinnosti pieniä messukävijöitä.

– Kävijöiltä tuli palautetta, että on mukavaa, kun kirkko on siellä, missä ihmisetkin. Yhteistyö Marjaverkon kanssa sujui hyvin, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Kun lapset leikkivät mökissä, saattoivat vanhemmat istahtaa papin puheille. Keskusteluja käytiin paitsi rakentamisesta myös parisuhteesta ja siitä, miten talon rakentaminen vaikutVolker Gällner

Matkan hintaan sisältyy: • laivamatkat Hki-Tall-Hki Viking XPRS:llä • infotilaisuus laivalla • majoitus Original Sokos Hotel Virussa 2 hh aamiaisella • välipala • lounas • ohjelma kohteineen ja sisäänpääsyineen Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

Leikkimökkikirkko kiinnosti asuntomessuvieraita taa suhteeseen. Kontilla päivystänyt pappi Kristiina Hannula kertoo, että keskustelut saivat kävijöiltä kiitosta.

– Lähestyin ihmisiä kysymällä, joko he ovat tutustuneet messujen tärkeimpään taloon, sanoo Hannula viitaten talon muotoon koottuihin Parisuhteen palikoihin.

Parisuhteen palikat on kirkon perhetyön työkalu, joka auttaa hahmottamaan parisuhdetta.

Messualueen vieressä sijaitseva Kivistön kirkko oli auki tiekirkkona. Vieraskirja täyttyi kommenteista ja terveisistä eri puolilta Suomea, mutta eniten kävijöitä oli Vantaalta.

– Kirkko keräsi päivittäin kävijöitä reilut kymmenen henkeä.

Ajatus on tehdä Kivistön kirkosta lapsiperheiden toimintakeskus. Yksi idea tähän liittyen on brunssikokeilu syksymmällä, mutta se on vielä suunnitteluvaiheessa, kertoo Pöntinen.

Lotta Numminen

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on aikaa enää 40 vuotta.

WWW.NUORIYTY.FI

Elämäntavan on muututtava Teologit ja luonnontieteilijät vaativat toimintaa ilmastonmuutoksen haittojen lieventämiseksi. Kannanotto on syntynyt ryhmässä, joka on kokoontunut kahden vuoden ajan.

– Ongelmien juuret ovat elämäntavassa, joka perustuu siihen, että jatkuvasti halutaan lisää aineellista hyötyä. Elämän mielekkyyttä ja yhteiskunnan menestystä ei enää voida mitata kulutuksen kasvamisella. Tarvitaan todellisuuskäsityksen muutosta, jossa mielekkyys syntyy merkityksellisistä suhteista toi-

Vantaalla on noin 2200 iltapäiväkerholaista.

Hautatoimisto kirkonkylään Vantaan seurakuntien hautatoimisto on muuttanut Tikkurilan Unikkotieltä tilapäisesti Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan toimistoon osoitteeseen Pappilankuja 5. Muuton syynä on seurakuntien talossa Tikkurilassa keväällä sattunut vesivahinko, jonka korjaustyöt ovat yhä kesken. Hautatoimiston puhelinnumero on 09 830 6220. Toimisto on auki arkisin kello 9–15.

Uskonnollinen väkivalta kasvaa

AHOLANSAARI 1 6.-18.6 AHOLANSAARI 2 6.-18.6 AHOLANSAARI 3 20.6.-2.7.

AHOLANSAARI 4 20.6.-2.7.

AHOLANSAARI 5 18.-30.7 AHOLANSAARI 6 18.-30.7

ILMOITTAUDU 14.9. 2015 ALKAEN

Iltapäiväkerhotoimintaan hakeneiden määrä Vantaalla kasvaa tasaisesti. Siitä huolimatta Vantaalla pystyttiin tänä syksynä antamaan kerhopaikka kaikille sitä hakeneille 1.- ja 2.-luokkalaisille. Muutamille jälki-ilmoittautuneillekin pyritään vielä järjestämään paikka.

Iltapäiväkerhoissa on Vantaalla tänä vuonna noin 2200 lasta.

Suurin palvelutuottaja on Vantaan seurakunnat, joiden kerhoissa on noin 400 lasta. Valtakunnallisesti seurakunnat ovat kuntien jälkeen suurin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä. Noin viidennes lapsista on saanut kerhopaikan seurakuntien ryhmissä.

Juha Tuomi / Rodeo

Matkaohjelma: 1. päivä klo 11.30 Viking XPRS lähtee Tallinnaan.

Tervetulotilaisuus laivan kokouskannella, kansi 7. Matkaisäntä kertoo matkan kulusta sekä käydään läpi Viron historian “lyhyt oppimäärä“. klo 14.00 Saapuminen Tallinnaan, paikallisopas ja bussi vastassa satamassa. Matka jatkuu bussilla Viimsiin (n. 30 min) Rannarahva-museoon.

Nautimme snapsit sillileivän ja kahvin kanssa. Vierailu kestää noin tunnin. n. klo 15.30 Lähdemme kohti Koplia. Kierros jatkuu neuvostoajan hengessä, ajamme läpi Kalamajan ja Koplin. Koplissa myöhäinen lounas Bar Derevyaskassa. Juomat maksetaan itse, kortti käy. n. klo 17.30 Lähdemme hotellille, majoitus Original Sokos hotel Viruun.

Ilta vapaata.

2. päivä Aamiainen hotellissa. klo 11.00 Tutustumme opastetusti hotellin 22. kerroksen KGB-museoon (kesto n. 50 min). Huoneen luovutus klo 12. Matkatavarat voi jättää hotellin tavarasäilytykseen. Iltapäivä aikaa ostoksille yms. Omatoiminen siirtyminen satamaan. Liityntäkuljetuksen kotimaassa lunastaneet voivat laittaa laukut satamassa bussiin klo 14.30-15.30. klo 16.30 Viking XPRS lähtee Helsinkiin. Laivassa tulee olla viimeistään 20 min. ennen laivan lähtöä. klo 19.00 Saapuminen Helsinkiin.

Matkan hinta/hlö 179 € + toimitusmaksu 10 €/tilaus Lisämaksusta: • ateriat laivalla • liityntäkuljetukset Helsinkiin • 1 hh +50 €

Iltapäiväkerhoon pääsivät kaikki

siin ihmisiin ja ympäröivään todellisuuteen, Espoon piispa Tapio Luoma toteaa.

Suuntaa on muutettava ripeästi, sillä aikaa on vain 40 vuotta.

– Talouskasvun on tapahduttava ympäristön rajoissa. Energiatehokkuutta on lisättävä ja energian kulutusta vähennettävä. On pyrittävä kohtuuden hyveeseen, akatemiaprofessori ja ilmastotutkija Markku Kulmala korostaa.

Pauli Juusela

Lisätietoja: ilmastokannanotto.fi.

Suomen Lähetysseura on huolestunut juutalaisten ja islamistien ääriryhmien kristittyihin ja kirkkoihin kohdistamasta uhkailusta ja väkivallasta Israelissa ja Palestiinassa. Kesäkuussa Jerusalemissa jaettiin Isis-liikkeen lentolehtisiä, jossa kristittyjä uhattiin tappamisella. Genesaretinjärven rannalla sijaitseva kirkko poltettiin, ja elokuun alussa uutisoitiin äärijuutalaisen liikkeen johtajan lausuma, jonka mukaan kaikki kirkot pitäisi polttaa.

Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan painottaa, että kirkkojen tulee opettaa toisten ihmisten ja uskontojen ymmärtämistä nyt enemmän kuin koskaan. Younanin mukaan ääriliikkeet edustavat vääristynyttä uskontoa.

5

Väitellään

Musiikki purkaa stressiä, Minna Huotilainen!

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan musiikki lisää keskittymiskykyä ja mielenrauhaa.

Musiikki purkaa stressiä.

– Esimerkiksi työstressi voi tosiaankin vähentyä, kun soittaa tai laulaa, ja varsinkin jos tekee sen ryhmässä, yhdessä toisten kanssa.

– Ne, jotka kuuntelevat musiikkia, voivat opiskella musiikin vaikutuksia itseensä ja oppia, millainen musiikki rauhoittaa itseä. Musiikin tempon pitää tietenkin olla rauhallinen, sillä nopeatempoinen musiikki kiihdyttää aivan fysiologisesti. Kuuntelemisen vaikutusta voi tehostaa puuhailemalla jotain rauhallisesti. Voi vaikka venytellä, neuloa tai silittää.

Klassinen musiikki vaikuttaa myönteisesti ihmiseen.

– Taidat tarkoittaa vanhaa Mozart-efektiä? Kun musiikin myönteisistä vaikutuksista raportoitiin ensimmäisen kerran, oli tutkimuksissa käytetty Mozartin musiikkia. Siitä jäi ajatus, että nimenomaan Mozartin musiikissa on jotain erityistä. Niin ei ole.

– Kun musiikki on riittävän nopeatempoista ja sellaista, mistä ihminen pitää, se piristää häntä. Sellaisen musiikin kuunteleminen ennen vaativaa henkistä ponnistelua parantaa keskittymiskykyä ja suoritusta.

Musiikki on muistisairaan aaltopituus.

– Siinäkin vaiheessa, kun muistisairas ei enää ymmärrä puhetta, musiikki voi rohkaista häntä ja vaikuttaa aivojen vahingoittumattomiin osiin, joissa tunneasiat sijaitsevat. Tutut kappaleet ja oikea tyylilaji luovat hyvää tunnelmaa. Sen vallitessa muistisairaan voi esimerkiksi saada helpommin suihkuun tai syömään. Silloinkin, kun dementikko pelkää tai on ahdistunut, voi taitava musiikin käyttö auttaa.

– Suomessa tehdyn uraauurtavan tutkimuksen mukaan musiikin harjoittaminen voi parantaa dementikon muistia ja omaelämäkerrallista muistamista. Siihen tarvitaan vähintään kaksi musiikkihetkeä viikossa. Musiikkihetken jälkeen muistisairas on henkisesti terävimmillään.

Äidin ääni on musiikkia sikiölle.

– Sikiölle tulevat tutuiksi monenlaiset äänet. Selvästi kuuluvia ovat äidin sydämenlyönnit, kopisevat askeleet sekä äidin puhe ja laulu. Myös muu voimakas musiikki kuuluu kohtuun, tosin korkeat äänet vaimenevat.

– Syntymänsä jälkeen vauva tunnistaa äidin äänen. Hän muistaa myös melodioita, joita on kuullut yhä uudestaan sikiöaikanaan.

Ihmisen musiikkimaku muodostuu ennen syntymää.

Musiikki ei kuitenkaan voita puhuttua ja kirjoitettua kieltä.

– Vastasyntyneellä on tutkimuksen mukaan musiikista sama käsitys kuin äidillään, mutta aika nopeasti hänelle tulee oma musiikkimaku. Se syntyy altistumalla. Ihminen alkaa pitää siitä, mitä kuulee. On helpompi ymmärtää sitä, mitä on kuullut paljon.

– Muun kuin lempimusiikin kuunteleminen on kuitenkin hyvää aivojumppaa. Ja jos sitä tekee yhä uudelleen, voi siitäkin musiikista oppia pitämään. Esimerkiksi jonkun omasta mielestä hyvän elokuvan tai tv-sarjan soundtrackin avulla voi laventaa musiikkimakuaan klassisen musiikin suuntaan.

– Ajattelen päinvastoin, että musiikilla voi korjata puhekielen puutteita. Mielestäni musiikki on toinen, vaihtoehtoinen kieli puhutun ja kirjoitetun kielen rinnalla. Musiikilla voi kertoa samaa kuin sanoilla, mutta varsinkin tunteita sillä voi ilmaista usein paljon osuvammin kuin sanoilla.

Ulla-Maija Vilmi

Soittamaan oppii vain, jos aloittaa nuorena.

Jukka Granström

– Tuo on ihan höpö-höpöä. Ihminen voi aloittaa soittamisen tai laulamisen minkä ikäisenä tahansa ja kehittyä siinä. Musiikkiammattilaisuus voi olla vaikeaa, mutta muuten vanhempana aloittanut voi saada musiikista samat hyödyt kuin se, joka aloitti nuorena.

– On hyvä, että musiikkioppilaitoksiin on luotu aikuisille matalan kynnyksen mahdollisuuksia aloittaa soitto-opinnot ilman pääsykoetta. Se, joka haluaa oppia, oppii. Tosin aikuinen tekee sen yleensä toisin kuin nuori. Siinä voi olla vähän haastetta opettajille.

Tunteita voi ilmaista musiikilla usein paljon osuvammin kuin sanoilla.

Kolumni

Täydellä teholla Monilla lomat ovat jo ohi. Toivottavasti vietitte lomapäivät tehokkaasti: kello soi kuudelta aamulla, niin että kesäaamu ehdittiin suorittaa, lapset juoksutettiin huvipuistossa nopeasti laitteelta toiselle. Eväät syötiin lennossa, ettei ruokailuun haaskaudu aikaa, ja sitten kiirehdittiinkin jo taidemuseoon. Lomasuunnitelma oli ajoissa valmis, niin että ajankäyttö saatiin tehostetuksi.

Oma lomani sujui holtittomasti. Heräsin, kun linnut alkoivat laulaa liian lujaa, aamiaispöydässä venyin tuntikausia perheen kanssaan rupatellen ja sen sijaan, että olisin suunnitellut ajankäyttöäni, tein mitä sattui. Kokosin palapeliä, kun siltä tuntui. Haaskasin kolme tuntia kiipeämällä vuorelle, jonka huipulla ei ollut kuin pieni kappeli. Se kun nyt sattui olemaan siinä, ja huvitti kiivetä. Hukkaan menivät nämäkin tunnit.

Kaikesta huolimatta tunnen nyt olevani levännyt ja rentoutunut, valmis palaamaan arkeen. Ajatelkaa, miten paljon virkeämpi olisin, jos olisin ajoissa sisäistänyt tehokkuusajattelun. No, tulee se kesä ensi vuonnakin ja silloin pääsen teholomailemaan.

Onneksi yhteiskuntaamme hoidetaan toisella tavalla.

Siellä tehokkuusajattelua on pitkään edistetty vähentämällä työntekijöiden määrää, niin että ne, joilla vielä työtä on, voivat työpaikoillaan oppia oikean elämänmenon perustan: kiireen ja suorittamisen. Työttömiksi jääneet tosin uhkaavat samalla pudota pois yhteiskunnasta, mut-

”Miksei hyvä ja rento elämäntapa voisi olla osa tulevaisuuttamme?” ta jotainhan täytyy aina uhrata hyvien periaatteiden nimessä. Tarkoitus pyhittää keinot, ja oheistappiot täytyy hyväksyä, koska paluuta vanhaan ei ole.

Joku voi pitää tuota viimeistä lausetta sanahelinänä ja kysyä, miksei hyvä ja rento elämäntapa voisi olla osa tulevaisuuttamme. Tällainen muutosvastarinta tulee tukah-

duttaa jo alkuunsa, emmehän me nyt kivikauteen tahdo palata. Uskokaa nyt, hyvät ihmiset, että tulevaisuus markkinaliberalistisessa yhteiskunnassa on jatkuvaa kiirettä ja suorittamista, muuten eivät sijoittajat rikastu. Lepopäivän pyhittämisen aika on mennyt. professori Jaakko Hämeen-Anttila

6

Nyt tarvitaan

sankareita Oletko sinä yksi heistä?

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SINI PENNANEN

x Kyllä, haluan ryhtyä kummiksi Nepalin lapsille

Tukisumma: 15 €/kk 25 €/kk

30 €/kk 50 €/kk

Yhteystiedot:

Haluan maksaa: suoramaksulla tili-ja viitetiedoilla e-laskulla

Nimi:

 Suomen Lähetysseura maksaa postikulut

SuOMeN LäHeTYSSeurA Kummityö

Katuosoite: Postinumero ja –toimipaikka:

Tunnus 5001637 00003 Vastauslähetys

Puhelinnumero: Sähköposti: Haluan saada lisätietoa Suomen Lähetysseuran työn tuloksista ja kampanjoista: postitse sähköpostitse

Manner-Suomi POL-201410091, voimassa 2015-2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus.

Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa 2015, myönnetty 25.8.2014, Ahvenanmaan maakuntahallitus.

Kiitos avustasi ja tervetuloa kummiksi!

lahetysseura.fi/kummit

Hengelliset syventymispäivät Helsingissä 27.–30.8.2015

Hanki elämä

www.syventymispaivat.fi

Mukana mm. Simo Peura, Jari Sinkkonen, Higher Ground-kuoro, Jukka Norvanto, Heli Karhumäki ja Juha Vähäsarja

Ohjelmaa Temppeliaukion kirkossa to ja pe klo 18–21 ja Johanneksenkirkossa la klo 10–19.30 ja su klo 10–16.

Lisäksi seminaareja, ohjelmaa lapsille ja koululaisille sekä sielunhoitoja esirukouspalvelu. Kirjamyynnistä syksyn kristilliset uutuuskirjat.

Suora lähetys Radio Deissä la klo 10–19.30 ja su klo 10–11.

Järjestäjät: Suomen Raamattuopisto, Töölön seurakunta ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

Sairaanhoitaja hakee asiakkaita

RATKAISUKESKEISEEN PSYKOTERAPIA koulutukseen liittyen Tikkurilaan tai Malmille.

Tiedustelut: Tuula Westerholm, puh 040 3544 631, sähköposti tuula.westerholm@gmail.com

n

ä Hyv

än eläm koverk ia

med

TIKKURILAN TERAPIA

Juuli Niemen runoista löytyy siskoja, mutta myös kadonnut veli ja vanhemmat.

Horsmakuja 8 A, 3 krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

K

esäkuun alussa runoilijaperheeseen syntyi esikoinen.

Juuli Niemen kesä on mennyt siivillä.

– Ajantaju on kadonnut. Käsittämätöntä, kuinka poika muuttuu viikko viikolta.

Lähes yhtä matkaa lapsen odotuksen kanssa Niemi kirjoitti neljättä proosarunokirjaansa.

Tuhat Tytärtä ilmestyi keväällä.

– Kun kerron ihmisille, että olen runoilija, ensimmäinen kommentti on vähän kuin anteeksipyytelevä ”minä en kyllä runoja lue”. Yleensä näissä tilanteissa syntyy mielenkiintoisia keskusteluja siitä, miten runous koetaan.

Joskus, kun Niemi on lukenut tapahtumissa runojaan ääneen, joku yleisöstä on tullut yllättyneenä kertomaan, minkälaisia tunteita Niemen runot ovat saaneet aikaan, vaikka kuulija ei

Kuopustyttö aiemmin ollut lukenut ainoatakaan runoa.

– Runoja ei tarvitsekaan ymmärtää tai tulkita. Runoista voi tulla minkälaisia tunteita tahansa. Kannattaa tarttua rohkeasti runokirjoihin.

7-vuotiaana Juuli Niemi ilmoitti äidilleen, että hänestä tulee kirjailija. Heti kun tyttö osasi kirjoittaa, syntyivät ensimmäiset romaanit ruutuvihkoihin.

– Luin teini-iässä paljon, pääasiassa proosaa.

Runojen maailma aukesi Niemelle parikymppisenä, kun hän aloitti opinnot Oriveden opistossa.

– Menin vähän peloissani Risto Ahdin lyriikkakurssille. Ajattelin, että en minä osaa mitään

runoja kirjoittaa, vaikka Sylvia Plathit ja Edith Södergranit olin lukenut.

Alun perin Niemen tarkoitus oli mennä käsikirjoituspajaan, mutta mieli muuttui.

– Ehkä se oli Ahdin persoona, joka veti. Olin ollut hänen luennollaan.

Oriveden opistolla syntyivät Niemen ensimmäiset runot hänen esikoiskirjaansa Taraan, joka ilmestyi Niemen ollessa 22-vuotias. Oriveden jälkeen hän aloitti kirjallisuustieteen opinnot Helsingin yliopistossa.

Sisaruus on ollut Juuli Niemen kirjoissa toistuva teema.

Tuoreessa Tuhat Tytärtä -kirjassa hän pohtii myös koko perheen suhteita.

7

Juuli Niemi elää vauvaperheen arkea ja viimeistelee romaaniaan silloin, kun ehtii.

ja muita perhesuhteita – Olen miettinyt lapsia vanhempien näkökulmasta ja sitä, miten kukin kokee paikkansa perheessä.

Niemi eli lapsuutensa ydinperheessä. Vanhemmat erosivat, kun Niemi oli jo aikuinen.

– Nykyään on monenmuotoisia perheitä. Olen pohtinut, mikä on se tunne, joka säilyy siellä pohjalla, vaikka kaikki ympärillä muuttuu.

Helsingissä Kumpulan puutaloalueella kasvaneella Niemellä oli yhteisöllinen lapsuus ja läheinen suhde isosiskoon, mutta hän ei viihtynyt lapsen roolissa. Kasvaminen oli hänestä vapauttavaa. Niemi luki aikuisten kirjoja ja halusi väitellä päivänpolttavista aiheista. Hän venähti varhain pitkäksi. Ala-asteella

luokkakaverit kutsuivat häntä äidiksi.

– Olin varhaiskypsä sillä tavalla, että en ole varma, toivoisinko sellaista omalle lapselleni. Olisi ihanaa, jos pystyisi vain olemaan lapsi. On vähän vaikeaa mennä eritahtisesti kuin muut.

Niemi kokee sisaruuden voimavarana. Häntä kiinnostavat ainoat lapset ja ne elämäntilanteet, joihin ihminen sattuu perheessä syntymään.

– Olen miettinyt esikoisen, keskimmäisen ja kuopuksen problematiikkaa. Emme pysty elämässä pakenemaan näitä paikkoja. Ne tulevat sieltä meidän perusperheestämme. Uusperheissä lapsilla voi olla yhtä aikaa monta paikkaa.

Perhekäsitys muuttuu ja laa-

jenee koko ajan.

– Toivoisin, että ihmiset löytäisivät tukea uusiin perhemuotoihin, kun vanhat säännöt eivät välttämättä enää päde. Toisaalta meillä on vielä aika vahvana ydinperheen idea, vaikka tosi monen vanhemmat eroavat.

Vastavuoroisuus on Juuli Niemen mielestä sisaruudessa sisäänrakennettua. Sen tunnistaa siitä, että kehtaa pyytää toiselta apua.

– Silloin kun on heikoimmillaan, tukeutuu kyllä useimmiten perheeseen. Mutta ei sen tarvitse välttämättä olla biologinen perhe. Sisaruuden tunteen voi ehdottomasti saavuttaa ilman yhteistä perimääkin.

Henkinen yhteys kuuluu sisaruuteen, mutta aina ei kanssakäymisen tarvitse olla suuria sanoja ja tunteita. Niemi on varsinkin viime aikoina ymmärtänyt tekojen merkityksen.

– Sisaruus voi olla ihan konkreettista apua, esimerkiksi siskon miehen tuoma kasvispata ja vauvan sylissäpito sillä aikaa, että äiti voi käydä suihkussa.

Niemi ei koe uhkana sitä, että läheisinkin ihminen on aina mysteeri. Edes oman perheen jäseniä ei voi täysin tuntea.

– On hienoa, että toinen ihminen ei voi tyhjentyä, on se sitten äiti tai isä tai kumppani tai sisko tai veli. Suhteisiin tulee aina uusia kulmia, esimerkiksi, kun vanhetaan yhdessä. Suhde on prosessi. T

Kuka?

Filosofian maisteri Juuli Niemi, 34, on helsinkiläinen runoilija-käsikirjoittaja.

Perheeseen kuuluvat aviomies ja kahdeksanviikkoinen poika.

Mitä?

Kirjoittanut proosarunokirjat Tara (2003), Pitkästä ilosta (2005), Yömatkat (2010) ja Tuhat tytärtä (2015) sekä novellikokoelman Tule hyvä (2007). Käsikirjoittanut isänsä Raimo O. Niemen ohjaaman elokuvan Roskisprinssi (2011) ja isosiskonsa Inari Niemen ohjaaman elokuvan Kesäkaverit (2014), josta oli ehdokkaana parhaan käsikirjoituksen Jussin saajaksi (2015).

Motto? ”Aina voi vähän tanssia.”

8

Toisinaan kätkön vuoksi on kiivettävä tai ryömittävä. Emil Grönholmin mielestä on vain hyvä, jos kätkö on vähän vaikea löytää.

Koukuttavat kätköt Geokätköily vie paikkoihin, joita ei muuten olisi huomannutkaan. Kun on löytänyt yhden kätkön, tekee mieli etsiä toinen. teksti Hanna Antila kuvat Saara Vuorjoki

12

kätköä yhdessä päivässä. Se taitaa olla 11-vuotiaan Emil Grönholmin tähänastinen ennätys. Vantaan Koivukylässä asuva Emil alkoi harrastaa geokätköilyä, kun hänen naapurinsa keksi pyytää Emiliä mukaan kätkön etsintään.

– Siitä on aikaa vähän yli vuosi. Olin heti innoissani. Ensimmäinen kätkö löytyi Leinelästä aika helposti, kun osasi vaan katsoa ympärilleen, Emil kertoo.

Geokätköily on ympäri maailmaa levinnyt harrastus, jossa etsitään ja piilotetaan kätköjä satelliittipaikannusta hyödyntäen.

Alkuun pääsee rekisteröitymällä geokätköilysivustolle ja luomalla oman käyttäjätunnuksen.

Emil Grönholm on etsinyt kätköjä naapureiden, kavereiden, Tarja-äidin ja joskus Varjo-koirankin kanssa.

– Aina en viitsi ottaa koiraa mukaan, koska se hösää liikaa, Emil sanoo.

Kätköt ovat useimmiten purkkeja, joiden sisällä on pieni muovipussi, vihko, kynä ja kosteutta imevää silikageeliä. Joskus kätkössä voi olla jokin pieni esinekin tai tietoa paikasta, johon kätkö on viety. Vihkoon merkitään, kuka kätkön on löytänyt ja milloin. Samat tiedot kirjataan myös nettiin.

Hakiessaan kätköpaikkoja ja koordinaatteja netistä saa myös tiedon siitä, millaisesta kätköstä on kyse ja voiko etsintään lähteä vaikkapa polkupyörällä. Kätköjä on erilaisia: esimerkiksi mysteerikätköön liittyy aina jokin pulma, joka on ensin ratkaistava löytääkseen varsinaisen kätkön.

Kun Emil Grönholm avaa geokätköilysovelluksen iPadilta, ruudulla näkyy paljon hy-

mynaamoja. Ne kertovat löydetyistä kätköistä. Emil ei ole piilottanut vielä yhtään omaa kätköä, mutta on etsinyt toisten piilottamia ympäri Vantaata, Kuusamossa ja mökkireissulla Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla.

Useimmiten hän on ollut liikkeellä jalan, mutta joskus pyörällä.

– Ollaan rämmitty vaikka missä ja joskus on pitänyt kiivetä puuhunkin. On kivempaa, jos kätkö on vähän vaikeampi löytää. Mutta jos sitä ei löydykään, ottaa kyllä päähän.

Harrastus on vienyt Emilin paikkoihin, joissa ei muuten tulisi käytyä. Sellainen oli esimerkiksi pato ja vesiputous Siikajoella.

– Tässä oppii uusia paikkoja ja niiden historiaa ja oppii tuntemaan luontoa, Emil listaa harrastuksen hyviksi puoliksi.

Harrastuksen etuna on myös se, että sitä voi harrastaa milloin vain ja missä vain. Näin aikaa riittää myös muille kiinnostuksenkohteille, capoeiralle, rumpujen ja kitaran soitolle, omalle bändille ja tanssitunneille.

– Tämä on sellainen harrastus, että luulen, että jatkan tätä vie-

”Tässä oppii uusia paikkoja ja tuntemaan luontoa.”

lä muutaman vuoden päästäkin, Emil arvioi.

Laura Maria Latikka, 45, on ammatiltaan pappi, ja työskentelee tällä hetkellä Rekolan seurakunnan kirkkoherrana. Se tarkoittaa epäsäännöllisiä työaikoja ja pitkiä päiviä. Muun muassa siksi geokätköily sopii hänelle oikein hyvin.

– Ei minulla ole oikein muuta harrastusta tällä hetkellä. Vähän yritän kuntoilla välillä, hän sanoo.

Laura Maria Latikka sai tietää harrastuksesta lankonsa kautta.

– Olin tiennyt harrastuksen olemassaolosta jo vuosia, mutta en ollut itse kokeillut. Kerran olimme mieheni kanssa katsomassa, miten kätkön etsiminen tapahtuu. Vuonna 2012 aloin

sitten miettiä, että tarvitsemme jonkun yhteisen harrastuksen mieheni kanssa. Geokätköilystä tuli sellainen.

Aluksi Laura Maria ja miehensä Tero etsivät kätköjä kotinsa läheltä Hyvinkäältä. Sen jälkeen kätköjä on tullut etsittyä siellä sun täällä, myös ulkomaanmatkoilla Virossa, Ruotsissa, Englannissa, Espanjassa ja Ranskassa.

– Jos käyn ulkomailla, on pakko hakea ainakin yksi kätkö, Laura Maria myöntää.

Harrastus on vienyt sellaisiin paikkoihin, joiden olemassaolosta tai historiasta hän ei muuten tietäisi. Esimerkkinä Laura Maria Latikka mainitsee Pelastusarmeijan lepokodin rauniot Rekolassa.

– Geokätköilyssä on kivaa se,

9

että tulee lähdettyä ulos. Se virkistää, kun saa nähdä jonkun uuden paikan tai tietää sen tarinan.

Kätköjä Laura Maria Latikka etsii mielellään kävellen. Toisinaan kulkupelinä on ollut polkupyörä, joskus auto, vaikka jotkut harrastajat ovatkin sitä mieltä, että harrastuksesta ei saisi syntyä päästöjä.

Yleensä Laura Maria ja Tero Latikka ovat etsineet muiden piilottamia kätköjä, mutta he ovat piilottaneet myös viisi omaa kätköä. Piilopaikat ovat sellaisia, jotka merkitsevät heille jotakin, esimerkiksi kirkkoja.

On jännittävää seurata, kuinka ihmiset löytävät ne.

– Jotkut tahtovat olla ensimmäisiä kätkön löytäjiä ja ensimmäinen ilmoitus siitä, että joku on löytänyt kätkön, on saattanut tulla jopa 10 minuutin kuluttua sen piilottamisesta.

Kätköpaikoissa on usein käytetty runsaasti mielikuvitusta. Se voi olla saaressa, jonne pääsee vain veneellä tai uimalla, siltarummussa, tolpassa keskellä kaupunkia, puussa tai vaikka rakennuksessa sisällä. Usein kätkön etsijä joutuu vähän ryömimään, kurottelemaan tai kiipeämään ja likaamaan vaatteensa. Samalla pitäisi kuitenkin toimia huomaamattomasti, kuten lajin etikettiin kuuluu.

Lajia harrastetaan myös talvella.

– Joissakin kätköissä on käytetty heijastimia ja ne voi löytää vain pimeällä, Laura Maria Latikka kertoo.

Latikan perheen 10-, 12- ja 15-vuotiaat lapset eivät ole oikein kätköilystä innostuneet.

Periaatteessa geokätköily sopisi kuitenkin hyvin vaikka koko perheen harrastukseksi.

– Harrastajina on lapsia, nuoria ja aikuisia, erähenkisiä ihmisiä. Geokätköilyharrastajilla on myös omia tapahtumia, mutta me emme ole juurikaan niissä käyneet.

Harrastuksen intensiivisyys on vaihdellut. Aluksi Laura Maria oli tosi innostunut, nyt kätköjä tulee etsittyä vähän harvemmin.

– Tämä on kuitenkin siitä kiva harrastus, että periaatteessa tätä voi harrastaa vaikka vain kerran vuodessa ja taukojakin voi pitää.

Toisaalta laji myös koukuttaa, joten taukoja saattaa olla vaikea pitää.

– Tässähän voi myös tilastoida kaikkea, jos vaan haluaa, Laura Maria Latikka lisää.

Avioparin yhteisenä harrastuksena geokätköily on ollut toimiva.

– Tämän ansiosta tulee vietettyä enemmän yhteistä aikaa, ja se on lähentänyt meitä. 1

Kuinka vantaalainen?

Saara Vuorjoki

”Ulkomailla on pakko hakea ainakin yksi kätkö.”

Sari Busi, 59, valittiin Vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi 25 %

39 %

36 %

Jaalalainen

Espoolainen

Vantaalainen

Olen kotoisin Jaalasta, Uimilan kylästä.

14-vuotiaana muutin piikomaan Espoon Olariin, perheeseen, jolla oli mökki Uimilassa. Kävin Espoossa iltakoulua ja hoidin heidän poikaansa. Minulla on Kymenlaaksossa paljon sukulaisia. Kun menen sinne, kieli vaihtuu paikalliseen murteeseen.

Oltuani kolme vuotta piikana, menin niin sanottuihin oikeisiin töihin. Opiskella aloin vasta myöhemmin. Valmistuin 34-vuotiaana merkonomiksi ja kolme vuotta sitten ylioppilaaksi. Espoossa asuin Olarissa, Latokaskessa ja Kivenlahdessa.

Kun perheeseen oli syntynyt kolme lasta, muutimme Ilolaan.

Avioeron jälkeen muutin joksikin aikaa lasten kanssa Tuusulaan, mutta varsinkaan lapset eivät oikein viihtyneet siellä, joten palasimme Vantaalle.

Nyt asun Simonmetsässä. Vieressä on niitty, jossa voi harrastaa frisbeegolfia. Pyöräilen lähes kaikkialle, uin, käyn kuntosalilla ja olen mukana painiseurassa. On ihanaa, kun tulee hiki ja on ihan poikki.

Hanna Antila

Kysyn vaan

Millaista apua Vantaan perhekoutseilta saa?

Perheneuvoloiden yhteydessä toimivat perhekoutsit ovat aloittaneet työnsä Vantaalla. Miksi tällainen työmuoto päätettiin luoda, Länsi-Vantaan perheneuvolan esimies Reetta Voutilainen?

– Jo useamman vuoden ajan perhepalveluissa on mietitty sitä, että matalan kynnyksen apua pitäisi tarjota enemmän.

Tämänkaltaista työtä on tehty jo aiemmin muissa kunnissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa perhe saa apua, sitä vaikuttavampaa apu on. Avun tarjoaminen varhaisessa vaiheessa kannattaa sekä inhimillisestä että talouden näkökulmasta.

Keitä perhekoutsit ovat?

– Perhekoutsit ovat viiden hengen tiimi, joilla on monipuolinen koulutustausta ja kokemusta muun muassa perhetyöstä, eroauttamispalveluista, toimintaterapiasta ja psyykkisestä tuesta. Se, kuka perhettä lähtee auttamaan, riippuu siitä, millainen asia perheellä on. Jos perhe kaipaa vaikkapa tukea erotilanteessa, voimme miettiä, kuka olisi paras henkilö juuri siihen.

Laura Maria Latikan työ Rekolan seurakunnan kirkkoherrana on epäsäännöllistä. Siksi geokätköily sopii hänen harrastuksekseen hyvin.

Millaisissa tilanteissa perhekoutsin puoleen voi kääntyä?

– Me emme voi sitä tietää, emmekä toi-

saalta halua tarkasti määritellä, sillä kaikki lähtee asiakkaiden tarpeista. Huolen ei tarvitse olla vielä suuri, kun ottaa yhteyttä perhekoutsiin. Toistaiseksi on tullut hyvin monenlaisia yhteydenottoja. Ne ovat liittyneet esimerkiksi perheen pelisääntöihin tai erotilanteeseen. Perhekoutsit tarjoavat ensisijaisesti lyhytkestoista apua. Voimme myös ohjata eteenpäin muihin palveluihin tai auttaa löytämään sopivan palvelun.

Miten perhekoutsin tavoittaa?

– Netin kautta, sähköpostitse tai Facebookissa. Perhekoutseilla on myös oma blogi. Yhteyttä voi ottaa myös soittamalla tai tekstiviestillä. Perhekoutsit myös jalkautuvat. He ovat käyneet esimerkiksi Laurin Elojuhlilla, Asuntomessuilla ja asukaspuistoissa.

Hanna Antila

10 teksti Nina Riutta kuvat Sirpa Päivinen

Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttanut nuori, oppilaitosdiakoni ja kiinteistökuningatar kertovat, mitä kaikkea nuoren kotoa muuttoon liittyy.

Oman elämän a

Oppilaitosdiak

”O

len ollut Vantaalla oppilaitosdiakonina kaksi vuotta. Työskentelen Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa Mercuriassa ja Varian Ojahaan toimipisteessä.

Työni on usein sitä, että hengailen oppilaitoksen käytävillä.

Saatan istua nuoren viereen ja kysyä, miten menee. Juttelemme kaikenlaisista arkipäivän asioista, joskus haasteellisistakin. Kun nuori ottaa esille kotoa poismuuton, minua kiinnostaa, mikä motiivi hänellä on muuttaa pois kotoa.

Suvi Pasanen sai ensimmäisen asuntonsa puolen vuoden odotuksen jälkeen.

Omaan kotiin muuttanut Suvi Pasanen:

”O

piskelen lähihoitajaksi Varian ammattiopiston Ojahaan toimipisteessä. Olen 19-vuotias ja muutin omaan kotiin noin kuukausi sitten. Vuokrasin kerrostalosta kaksion. Äiti asuu aika lähellä.

Muutin lapsuudenkodista pois, kun siellä alkoi olla ahdasta. Äiti valmistui urheiluhierojaksi ja hän tarvitsi huoneen asiakkaille. Jaoimme pikkusiskon kanssa huoneen, mutta olin myös aika paljon poikaystävän luona, kun siellä oli enemmän tilaa. Olisin voinut muuttaa yhteen poikaystäväni kanssa, mutta haluan itsenäistyä kunnolla ja asua ensin yksin.

Olin puhunut äidin kanssa muuttamisestani aika pitkään. Äitikin halusi, että muutan. Hän tsemppasi minua ja kyseli, että onko asuntoja löytynyt ja katseli niitä kanssani netistä.

Laitoin hakemuksia eri vuok-

rafirmoihin ja kävin muutamissa näytöissä. Kun tuli tieto tuosta kaksiosta, enoni ja kaverini lähtivät kanssani katsomaan sitä.

Minulla oli siellä näytössä sellainen olo, että olisihan tämä kämppä kiva, mutta en uskaltanut oikein innostua, kun ei ollut aiemminkaan tärpännyt. Minulla oli asuntohakemus vetämässä puolisen vuotta.

Välittäjä soitti minulle seuraavana päivänä. Hän kysyi, olenko vielä kiinnostunut asunnosta. Vastasin, että joo, ja hän sanoi minun saavan asunnon.

Minä olin, että apua, voi vitsi!

Olin ihan paniikissa, en ollut yhtään valmistautunut siihen.

Välittäjä kysyi, milloin olisin valmis muuttamaan. Sanoin, että minun täytyy ensin soittaa pari puhelua, koska en ollut varma, saanko mitään tukia asumiseen. Sovimme kuitenkin, että muutan heinäkuun puolessa välissä.

Soitin Kelaan, kun hain sitä kautta opintotukea ja -lainaa ja asumislisää. Soitin myös sosiaalitoimistoon ja kysyin, voivatko he auttaa minua vuokranmaksussa, ja sieltä sain lisätietoa.

Halusin yksiön tai kaksion.

Yksiö olisi kyllä riittänyt yhdelle ihmiselle ihan hyvin, mutta sainkin kaksion.

Tässä muutossa kaikkein hankalinta oli tukien selvittäminen ja hakemusten täyttäminen. Sanoinkin äidille, että jos olisin tiennyt, että tämä on näin hankalaa, en olisi ehkä vielä muuttanut Olemme tulleet äidin kanssa paljon läheisemmiksi. Kyselemme kuulumisia ja puhumme puhelimessa päivittäin. Olen käynyt äidin luona kolme tai neljä kertaa viikossa.

Sain asuntooni huonekaluja, mattoja ja verhoja äidiltä, isältä ja mummulta. Sängyn ostin itse

Postissa kesätöissä tienaamillani rahoilla. Tuli aika hyvä fiilis, kun osti omilla rahoilla. Olen tehnyt päässäni laskelmia, mihin rahani riittävät.

Ensimmäisenä iltana uudessa kodissa nukuin sohvalla olkkarissa, kun minulla ei vielä ollut sänkyä. Jätin valon seinälle palamaan. Olin nukahtanut, mutta heräsin parin tunnin päästä ihan virkeänä. Ulkona oli pimeää, eikä uni meinannut enää millään tulla. Pyörin ja kuuntelin ääniä.

Mietin, pitäisikö tarkistaa, onko ulko-ovi kunnolla kiinni. Vähän jännitti. Sitten nukahdin.

Hiukan yksinäistä asunnossa on ollut, kun minulla ei ole vielä televisiotakaan, mutta olen ajatellut ostaa sen, kun nyt tuli viimeinen palkka kesätöistä.

Heti muuton jälkeen mietin, että mitähän paikkaa minä oikein kutsun kodikseni. Mutta nyt fiilis on hyvä, minulla on oma koti!”

Joskus muuttaminen voi olla pelkkä päähänpisto, eikä nuori ole sen kummemmin ajatellut, mitä kaikkea se vaatii. Joskus kotiolot saatavat olla syy siihen, että täytyy miettiä omaan asuntoon lähtemistä. Kun nämä asiat on selvitetty, juttelemme siitä, mitä yksin ja itsenäisesti asuminen tarkoittaa ja minkälaisia velvoitteita siitä seuraa.

Oma asunto on monen nuoren haave, mutta elämän realiteetit pitää ottaa huomioon.

Pekka Napparia kiinnostaa, mikä on nuoren motiivi muuttaa pois kotoa.

11

alkuun

koni Pekka Nappar: Pääkaupunkiseudulla on kova asuntopula ja kohtuuhintaisia vuokra- tai omistusasuntoja on vaikea löytää.

Minulla ei ole taikanappia, jota painamalla voisin järjestää asunnon, mutta yhdessä nuoren kanssa voimme selvittää asioita. Oman asunnon hankkiminen ja sinne muuttaminen vaatii nuorelta paljon itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta.

Ihannetilanteessa vanhemmat ja lapset keskustelevat kotoa muuttamisesta etukäteen, ettei elämänmuutos tule yhtäkkiä.

Nuoren asunnonhankinnassa vanhempien tärkein tehtävä on olla henkisenä tukena. Käytännön asiat nuoren pitää tehdä itse.

Tukeminen on nuoren vierellä elämistä. Vanhemmat voivat kysellä, onko nuori jo katsonut asuntoja, tai miten asuntoasia edistyy.

Vanhemmat eivät voi täyttää lomakkeita ja hakemuksia täysi-ikäisen puolesta. Voi olla, että kun nuori saa kaavakkeen eteensä, hän alkaa miettiä omaa sosiaaliturvatunnustaan tai postinu-

meroa tai että laitetaanko allekirjoitukseen kaikki nimet. Siinä vanhempi voi auttaa.

Nuoren kotoa lähdön jälkeen vanhemmat saattavat alkaa miettiä hänen huoneensa kohtaloa. Laitetaanko sinne viihdekeskus vai kuntosali vai jätetäänkö se entiselleen? Nallet, lennokit ja viirit kannattaa ehkä pitää paikoillaan ainakin jonkin aika merkkinä tietynlaisesta siirtymävaiheesta. Kun huomataan, että nuoren itsekseen asuminen onnistuu, huoneen voi sisustaa uudelleen.

Moni vanhempi saattaa käydä kurkistamassa nuoren huoneeseen huomatakseen, ettei lapsi todellakaan enää ole siellä. Se on asian läpikäymistä.

On hyvä sopia siitä, miten yhteydenpito jatkuu. Kyllä suomalaiseen perinteeseen kuuluu, että vanhemmat ja lapset soittelevat toisilleen ja kertovat, mitä kuuluu ja mitä on tapahtunut. Se on merkki siitä, että välitämme toisistamme ja olemme kiinnostuneita siitä, mitä toiselle kuuluu.”

Kaisa Liskin ensiasunto oli Vantaalla, jossa hän asui 34 vuotta.

Liiketoimintajohtajakiinteistökuningatar Kaisa Liski:

”O

ma ensiasuntoni oli pienkerrostalokaksio Vantaalla. Minulla oli hiukan poikkeuksellinen lapsuus, ja odotin pitkään, että minulla olisi oma tupa ja oma lupa.

Olin hyvin itseoppinut kotitöissä. Kaksiossani oli siistiä. Ei ollut leivänmuruja tai lasin pohjasta tulleita renkaan jälkiä pöydällä, ei pölyä, eivätkä lukemattomat ja luetut lehdet lojuneet missä tahansa, vaan kaikille oli oma paikkansa ja kaikki oli sävy sävyyn.

Minulla oli hyvä tuuri, kun sain viisi Artekin ruokailutuolia.

Maalasin ja hion ne itse – nehän olivat vääränväriset. Ostin ystävältäni 20 markalla keittiönpöydän ja sadalla markalla käytetyn astianpesukoneen. Sain pätkän sohvaa ja päällystin sen. Mummo antoi lahjaksi puhelinliittymän ja minulla oli vaaleanpunainen pöytäpuhelin. Ja minulla oli kaikki! Muistan, kuinka kiva oli mennä töistä omaan kotiin.

Vuokra-asuminen on tuuripeliä, kun ei voi olla varma, minkälaisen vuokranantajan saa.

Kannattaa miettiä, mistä asunnon vuokraa. Jos on turvallisuushakuinen, kannattaa vuok-

rata isosta yrityksestä.

Asunnonostoon voi valmistautua laittamalla rahaa syrjään ja opettelemalla säästämään.

Ensimmäiseksi asunnoksi kannattaa ostaa sellainen, jossa on kaikki valmiina. Alussa rahaa ei löydy remontin tekoon tai uusien kodinkoneiden ostoon. Kun tekee ensimmäisen vuokrasopimuksen tai saa ensimmäisen asuntolainan, yllättäviin menoihin ei voi ottaa pikavippejä, koska niistä ei todennäköisesti selviä ja kaaos on kohta täydellinen.

Omaa rahankäyttöään voi alkaa harjoitella vielä vanhempien luona asuessaan. Kuukausittaiset tulot ja menot voi kirjata Excel-taulukkoon tai ruutuvihkoon. Siitä voi seurata, millä tavalla rahaa käyttää.

Hyvä on myös opetella putsaamaan pöytiä ja panemaan valkoiset pyykit valkoisten ja tummat tummien koriin. Kotitöitä pitää treenata jo ennen kuin muuttaa omaan kotiin: kuinka usein pitääkään imuroida tai pestä wc-pönttö?

Minä osasin aika hyvin valmistautua vanhempien lasteni kotoa lähtöön. Kun poika alkoi seurustella, arvasin, että he muuttavat kohta yhteen.

Tyttären kohdalla oli vaikeampaa. Häntä en olisi päästänyt millään pois. Olin huolissani, että minkä lie rentun hän tapaa, enkä voinut enää kontrolloida hänen elämäänsä.

Olin varmaan tosi ärsyttävä. Vein aina jotain tavaraa tyttäreni kotiin tai hain sieltä jotain pois. Siivosin siellä, ja hankin uudet verhot. Tarkistin, onko vessapaperia, ja katsoin jääkaapin, onko ruokaa.

Kun lapset lähtivät, en ollut surullinen tai kokenut yksinäisyyttä. Enemmän se oli sellaista äidin perushuolta. Toisaalta oli tietyllä lailla helpotuskin, kun sai vähän etäisyyttä.

Olen sitä mieltä, että lapsi voi muuttaa kotoa pois silloin, kun haluaa ja rahkeet riittävät.

Moni muuttaa ensimmäiseen omaan kotiin yhdessä seurustelukumppaninsa kanssa, ja kyllähän se helpottaa sopeutumisessa uuteen.

Jos ei ole tottunut olemaan yksin, voi ajattelemattomuuttaan hakeutua väärään porukkaan vain saadakseen seuraa.

Kämppis tai parisuhde tuo turvaa – asunnossa on sitten kaksi ”pöljää” miettimässä, että miten se kananmuna paistetaankaan.”

12

Taivaspaikka Pyhäpäivä

23.8.

Ensi sunnuntaina kirkoissa puhutaan Jeesuksesta, joka voi antaa näkevät silmät ja kuulevat korvat.

Jeesus vastasi: ”Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.”

(Evankeliumi Johanneksen mukaan 9:5)

Gurun opissa Matti Pikkujämsä

Ohjaajana Bessarion Egyptissä syntyneen ja eläneen isä Bessarionin elämänvaiheista ei tiedetä paljon. Hänen syntymä- ja kuolinvuottaan emme tiedä. Hänen kerrotaan olleen vuonna 356 kuolleen Egyptin kuuluisimman erämaaisän Antonioksen oppilas.

Bessarion joutui lähtemään erämaahan sosiaalisesta pakosta menetettyään kaiken, mitä omisti. Vuosien saatossa hän löysi sieltä kuitenkin syvemmän merkityksen elämälleen. Hänestä tuli vaeltava munkki.

Bessarion vaelsi erämaassa vailla pysyvää asuinpaikkaa kuolemaansa asti.

Opettele pyhää huolettomuutta Munkki Bessarion löysi vapauden ja luottamuksen vaeltaessaan Egyptin erämaissa.

Kesän aikana tein vaellusretkiä Kainuun vanhoissa metsissä itärajan lähellä, harjumailla ja särkillä, soilla ja luonnonniityillä. Sain kulkea hetken ikiaikaisessa rauhassa ja kuunnella luonnonääniä, ihmetellä valtavia muurahaiskekoja, nuuhkia suon tuoksuja ja tutkailla karhun raapimajälkiä ikipetäjän kaarnassa.

300-luvulla Egyptin erämaihin lähtenee munkit etsivät elämää vailla turhaa huolehtimista. He tahtoivat elää todeksi Jeesuksen vuorisaarnan opetuksen, jossa hän kehotti oppilaitaan olemaan murehtimatta huomista ja hakemaan esimerkkiä taivaan linnuista ja kedon kukista ja luottamaan Jumalan huolenpitoon. Nämä munkit vetivät puoleensa toisia etsijöitä, jotka tulivat hakemaan heiltä neuvoa elämänsä murheisiin.

Yksi näistä etsijöistä oli Bessarion. Hän ei lähtenyt erämaahan viettääkseen romanttista reppureissaajan elämää, vaan hän joutui lähtemään sinne pakosta.

Tarinan mukaan Bessarioin saapui eräänä päivänä erämaaluostarin portille. Hän asettui portin ulkopuolelle kuin kuka tahansa köyhä kerjäläinen, joka itki kohtaloaan. Yksi luostarin veljistä sääli häntä ja pyysi tulemaan

sisään ja istumaan toisten seuraan pöytään.

Bessarion sanoi: ”En voi elää katon alla ennen kuin olen saanut takaisin menettämäni talon ja sen rikkaudet.”

Hän kertoi kärsineensä vararikon, menettäneensä kunniansa ja asemansa ja joutuneensa lainasuojattomien joukkoon. Munkki toi hänelle leipää ja lohdutti, että Jumala vielä palauttaa Bessariolle sen, mitä hän oli menettänyt. Bessarion huokasi, että hänen täytyy jatkaa vaeltamista, kunnes pääsee tiensä päähän ja löytää etsimänsä.

Bessarion löysi, mitä etsi: pyhän läsnäolon ja luottamuksen. Hänen oppilaansa todistivat hänestä, että hän oli vapaa kuin taivaan linnut, vesien kalat tai maan päällä liikkuvat eläimet. Hän ei enää halunnut omistaa taloja eikä kirjoja. Hän eli kulkurin lailla auringon paahteessa, sateessa ja kylmässä, aina yhtä kärsivällisenä, luottaen Jumalan huolenpitoon.

Kerran hän kulki oppilaansa Doulaksen kanssa merenrannalla. Doulaksella tuli jano.

Luottamusharjoitus • Varaa puoli tuntia aikaa kävelylle. Kulje rauhassa, hae levollinen kävelyrytmi. Hengitä sisään ja ulos askeltesi rytmissä.

• Joka askeleella, jokaisella hengityksellä, jätät jotakin taaksesi. Päästä tietoisesti irti siitä, mistä huolehdit, mihin takerrut ja mikä puristaa sinua. Opettele luottamaan joka askeleella, jokaisella hengityksellä.

• Joka askeleella lasket jalkasi maahan, joka kantaa sinua. Askeleesi kantavat salaisuutta: ”Jumala on tässä, Jumala on kaikkialla.”

Bessarion rukoili ja kehotti oppilastaan juomaan merivettä. Doulas joi ja havaitsi veden makeaksi. Hän täytti myös nahkaleilinsä vedellä. Bessarion ihmetteli syytä siihen. Doulas vastasi nolostuen: ”Anna minulle anteeksi. Pelkäsin, että tulen myöhemmin janoiseksi.” Bessarion vastasi: ”Jumala on tässä, Jumala on kaikkialla.” Tien päältä kotinsa löytäneen kokemuksella hän luotti siihen, että Jumala pitää tarvitsevasta huolen.

Elämänsä lopussa Bessarion tiivisti erämassa oppimansa yhteen lauseeseen: ”Munkin pitää olla kuin kerubi tai serafi: pelkkää silmää. ”Paratiisikertomuksessa kerubit vartioivat elämän puulle johtavaa tietä. Kerubit ja serafit ovat Jumalan pyhän läsnäolon vartijoita. Munkin piti oppia elämään tietoisena pyhän läsnäolosta kaikessa.

Paratiisin portti avautuu luottamuksen voimasta. Mitä enemmän opimme laskemaan asiamme ja elämämme Jumalan käsiin, sitä enemmän pyhän salaisuus raottuu meille.

Lauri Maarala

13

Seurakunnissa tapahtuu 20.8.–3.9.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Kirkkoherranvirasto suljetaan to 27.8. klo 12, muuten avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p.

09 830 6507. hakunilan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Vahtimestari p. 050 409 0500. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla ti klo 13–15, Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 050 573 6313.

4–6-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16 kirkon pihalla.

Muualla Kuunloiste-lapsikuoro 6–10-vuotiaille ja Aurinkotanssi-lapsikuoro 10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Tiedustelut Riikka Jäntti p. 050 533 0756 tai riikka.jantti@evl.fi. Ilmoittautumiset syyskauden muskareihin osoitteeseen riika. jantti@evl.fi. Tarkemmat tiedot ryhmistä löytyvät osoitteesta www.hakunilanseurakunta.fi/Musiikki Yhteistyökerhot NMKY:n kanssa (liikkarit, sähly- ja perhesporttikset ja nuorten peliryhmät) käynnistyvät syyskuussa. Ilmoittautumiset: www. nmkyvantaa.fi.

Kastettu Emma Helena Kristiina Hangaslammi, Tomi Lauri Oskari Havas, Viola Helmi Adele Havas, Viivi Maria Hirvaskoski, Sissi Annsofi Vilhelmina Janka, Joel Jesper Jokinen, Leo Olavi Kananen, Eetu Augusti Aristarkus Kettunen, Jada Jenny Helena Korhonen, Leo Romeo Koskinen, Samuel Kristian Kärkkäinen, Lilja-Aurora Martta Melody Lampela, Bella Naomi Anabel-Lilyana Mitsui, Elina Johanna Mustonen, Topias Emil Myllymäki, Mikael Johannes Mäkelä, Teemu Olavi Mäkelä, Roope Petteri Pesonen, Viljami Valentin Pousar, Pa-Osman Oscar Robert Rasi, Sini Orvokki Salmi, Eelis Juho Henrik Sokkanen, Elsa Erika Soto, Elias Otto Samuel Takkunen, Netta Ilona Tontti, Markku Antero Tuppurainen, Sahra Katariina Vauhkonen, Veera Helmi Maria Vataja, Myrsky Mio Aleksanteri Vuorinen, Julia Aada Johanna Ylätalo.

Avioliittoon kuulutettu Manuel John Bösch ja Mira Johanna Salonen, Henry Samuel Forsström ja Sini Susanna Tanninen, Niko Olavi Haapanen ja Tia Jessika Eränen, Max Joakim Rainer Henriksson ja Hanne Mari Helena Mikkonen, Teuvo Juhani Hämäläinen ja Merja Kaarina Huttunen, Veli-Pekka Matias Luostarinen ja Jonna Karoliina Turpeinen, Huki Kai Christian Söderholm ja Pooja Singh.

Hautaan siunattu Rauha Marjatta Juvonen 95 v, Iida Maria Makkonen 90 v, Reino Honkanen 84 v, Irma Anelma Uhre 81 v, Matti Pauli Johannes Keijonen 78 v, Raija Marjatta Kuronen 76 v, Jouko Kalevi Halonen 71 v, Risto Aarno Kalervo Haapapuro 68 v, Pirjo Leena Mattila 55 v, Pasi Asser Riuttala 46 v, Petri Antero Nyström 45 v, Heidi Irene Karjalainen 42 v, Kimi Pertti Mikael Helminen 37 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. hameenkylan. seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Minä Olen Ihme, Hämeenkylan Nuoret Aikuiset ja Hämiksen nuoret. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla 30.8. saakka ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p.

09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Perhekerho parillisilla viikoilla ke 19.8. alkaen klo 9.30–11. Perhekerhoissa aikuiset saavat vaihtaa ajatuksia kahvikupposen ääressä ja lapset saavat leikkituokion tai ohjatun askarteluhetken.

lukirkko Lammaslammen rannalla klo 10.

Messu su 30.8. klo 10. Jukka Nevala, Irmeli Hendrell, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Lähetyssihteeri Irmeli Hendrellin eläkkeellelähtöjuhla ja uuden lähetyssihteerin Jarkko Vähäsarjan tulojuhla.

Mahdolliset Irmelin lahjamuistamiset Hämeenkylän seurakunnan lähetystyön hyväksi tilille FI 0915 9630 0003 7749. Viestinkenttään teksti ”Irmeli”.

Miesten kirjallisuuspiiri to 27.8. klo 18. Kirjana Herman Melvillen Valkoinen valas.

Kirkkomaajuhla su 30.8. klo 18. Hiljentymistä ja laulua Hämeenkylän kirkkomaalla ja tutustumista uurnahautausmaahan.

Ripariencore su 30.8. klo 17. Muistelemme yhdessä kesän ripareita. Äksöniä, best of ohjelmaa, kavereita ja kuvia ripareilta. Tarjolla jäätelöä ja muuta hyvää.

Muksukirkko ke 2.9. klo 9.30. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Kun myrsky käy. Kirkon jälkeen perhekerho seurakuntasalissa. Mahdollisuus ruokailuun klo 11.

Kotikirkon keittolounas ke 2.9. klo 11–12.30. Tarjolla on lautasellinen herkullista keittoa ja leipä. Vapaaehtoinen maksu.

Isokoulu keskiviikkoisin 2.9. alkaen klo 19. Nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakuntamme rippikouluissa.

Apostolin kyydissä – Kirkon raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin alkaen 3.9. klo 18–19.30. Tule oppimaan uutta apostolien teoista, keskustelemaan ja kuuntelemaan.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin 1.9. alkaen klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Puhumme, luemme ja kirjoitamme suomea yhdessä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri parillisten viikkojen keskiviikkoisin 2.9. alkaen klo 18.

Kirjallisuuspiiri ma 7.9. klo 12. Kirjana Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät.

Lammaspolku 1:n kerhotila Nyyttikerho parillisten viikkojen maanantaisin 31.8. alkaen klo 13– 14.30.

Lammaspolun olkkari tiistaisin ja torstain alkaen 18.8. klo 9–11. Perheiden olohuoneessa lapset voivat leikkiä, kahvia voi keitellä omaan tahtiin, lueskella lehtiä ja tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia.

Jokaisella kerralla on lyhyt yhteinen hiljentymishetki. Paikalla on lastenohjaaja.

Perhekerho olkkariperiaatteella parittomien viikkojen perjantaisin alkaen 28.8. klo 9.30–11.

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Lauluseurat ja ehtoollinen su 23.8. klo 16. Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Perhekerho parittomien viikkojen tiistaisin 25.8. alkaen klo 9.30–11.

Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin alkaen 27.8. klo 11.30. Yhdessäoloa kahvin äärellä.

Kenian lähetyspiiri parillisten viikkojen torstaisin 3.9. alkaen klo 11.

Piirissä vieraana 3.9. pastori Ari Norro.

Muualla

Luontoperhekerho torstaisin 20.8.

alkaen klo 9.30–11 Pähkinärinteessä Lammaslammen puiston leikkikentällä. Teemme pieniä luontoretkiä ja tutustumme lähiluontoon. Omat eväät mukaan.

Kansanlaulukirkko su 23.8. klo 10 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturin luona. Jukka Nevala, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Musiikkina tuttuja

Hommissa

Oppilaitospappi Kristiina Hannula ”On alkamassa toinen syksy, jolloin olen Laurean ja Metropolian pappina vastaanottamassa uusia opiskelijoita. Työhöni kuuluu muun muassa jäsenyys oppilaitosten opiskeluhyvinvointitiimeissä. Niihin kuuluvat myös kuraattori, erityisopettaja, opintopsykologi ja terveydenhoitaja.

Hyvinvointitiimi järjestää infoja, joissa opiskelijoille esitellään erilaisia tukipalveluja ja -ryhmiä, joissa vertaistuella on merkittävä rooli.

Opintojen aloittaminen on mielenkiintoinen, mutta usein samalla erittäin vaativa vaihe elämässä. Uutta on paljon: oppilaitos, sen kulttuuri, tietojärjestelmät ja opintojen itsenäinen suunnittelu.

Eikä siinä kaikki. Moni joutuu muuttamaan opintojen takia uudelle paikkakunnalle ja miettimään, miten luoda siellä sosiaalisia suhteita, löytää ystäviä ja tuttavia.

Joskus voi olla tarpeen kysellä ja miettiä minuuttaan.

Kuka olen, mistä tulen, missä olen ja minne olen menossa? Mikä minulle on merkityksellistä, arvokasta ja pyhää – ja miten se toteutuu elämässäni?

Joillekin hiljaisuuden retriitti voi toimia tuollaisen pohdinnan paikkana. Opiskelijaretriitti tarjoaa mahdollisuuden hiljaa olemiseen etenkin niille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta retriiteistä.”

Ulla-Maija Vilmi

Opiskelijaretriitti 30.10.–1.11. ja 8.–10.4. Bergvikin toimintakeskuksessa. Hinta 40 e. Ohjaajina oppilaitospastorit Kristiina Hannula (kristiina.hannula@ evl.fi) ja Jukka-Mikko Karjalainen (jukka-mikko.karjalainen@evl.fi), joilta saa lisätietoja. Ilmoittautumiset: retriitit.vantaa@evl.fi.

Saana-koira on Ulla Pohjolan-Pirhosen kaveri.

Lauletaan nainen eläkkeelle Myyrmäen kirkossa järjestetään konsertti Naisten Pankin hyväksi su 30.8. klo 15. Konsertti on samalla Vantaankosken seurakunnan kappalaisen Ulla Pohjolan-Pirhosen eläkkeellelähtöjuhla.

Tilaisuudessa esiintyvät Esa Ruuttunen, Matti ja Paula Rankala, Brevis Nova -kamarikuoro, Sinikka Honkanen ja Marjanpoimijat, Amanda Kauranne, Jukka Pohjolan-Pirhonen, Vaxien bändi, Ritva Holma, Kari Jerkku, Liisa ja Jaakko Kiilunen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Naisten Pankki on vapaaehtoisyhteisö, jonka hankkeet tukevat kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä.

Paula Lehto

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623.

Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekahvila perjantaisin klo 9–11.30. Ei ole pe 28.8.

Messu su 23.8. klo 10. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Maksuttomat kesäkahvit ti 25.8. klo 13–14.30. Kahvia, pullaa ja seuraa rennolla fiiliksellä. Viimeinen kerta.

Torstaimesta to 20.8. ja 27.8. klo 14– 15.30. Kerho 7–12-vuotiaille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua. Ei ennakkoilmoittautumista.

Messu su 30.8. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Peittopiiri tiistaisin 1.9. alkaen klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Seniorikerho ti 1.9. klo 13–14.30.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin 1.9. alkaen klo 18.30–20.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Tähtisäde-kuoromuskariperiodi

Ei messua kirkossa 23.8. Kansanlau-

Juha-Pekka Vanhatalo

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30.

Nuortenilta, jossa kahvittelemme, pelaamme, laulamme ja hengailemme yhdessä.

Messu su 23.8. klo 12. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–14 kirkon yläkerrassa alkaen 26.8. Tule siihen kellonaikaan kuin sinulle sopii. Hartaushetki klo 9.30, askartelua, laulua, kahvia (1–2 e / perhe) ja leikkiä. Mikro käytössä ruuan lämmitykseen.

Perhekahvila to 27.8. klo 9–11 takkahuoneessa.

Messu su 30.8. klo 12. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Matalan kynnyksen maanantai 31.8.

Hartaushetki klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Matalan jatkot klo 12.

Lähetyspiiri ma 31.8. klo 18–19.30.

Harri Nurminen.

Päiväraamattupiiri ti 1.9. klo 12– 13.30. Jari Araneva.

Lepaani-nuortenilta ti 1.9. klo 18.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 2.9. klo 14– 15.30. Tule tekemään sukkia ja lapasia porukassa. Langat saa kirkolta.

Tervetuloa tekemään mukavasti porukalla! Talkooviikolla 8.–13.9. on tarjolla mm. omenahillon keittoa, pullan leipomista, seinien maalausta, muistopihan kunnostusta ja kuorokorokkeen rakentamista. Tai ehdota, mitä voisit tehdä. Ilm. virastoon tai hakunilan.seurakunta@ evl.fi syyskuun alkuun mennessä. Ti 8.9. klo 9 aloitamme yhteisellä aamupuurolla Hakunilan kirkolla ja jaamme tehtävät. Puuhaviikkomme päättyy syyskauden avajaismessuun 13.9. klo 12.

Tämän laulun haluaisin kuulla. Voit jättää laulu- ja musiikkitoiveita 13.9. saakka virastoon tai hakunilan.seurakunta@evl.fi, riikka.jantti@evl. fi, juha.paukkeri@evl.fi tai Hakunilan kirkon aulassa olevaan toivomuslaatikkoon. Saat toivoa musiikkikappaletta ja esittäjää, katsotaan, mitkä toiveet täyttyvät Hengellisen musiikin toivelaulukonsertissa su 27.9. klo 14.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

14

Seurakunnissa tapahtuu 20.8.–3.9.

kansanlauluja. Jumalanpalveluksessa soittaa Helsingin Palokunnan Soittokunta. Kirkkokahvit.

Ehtoollishartaus to 3.9. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Klo 15 hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Senioreiden taideretki to 17.9. klo 15. Tutustumme Taidesäätiö Meritan kokoelmiin Helsingissä, Aleksanterinkatu 36 B. Hinta 25 euroa sisältää tunnin mittaisen esittelyn ja lasillisen kuohuviiniä. Esittelyn jälkeen omakustanteiset kahvit Café Köketissä Kiseleffin talossa. Ei yhteiskuljetusta. Ilmoittaudu 31.8. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Jesse-Miikka Olavi Jokinen, Olga Kurikka ja Juha Matti Tervamäki.

Hautaan siunattu Nooa Juhani Jaakkola, Anni Lovisa Rikkonen 92 v, Paavo Heikki Rämänen 92 v, Jussi Pentti Laukkanen 64 v, Anna Marjatta Vuorentaso 88 v, Timo Juhani Äärilä 51 v, Pirjo Liisa Ilmakunnas 64 v, Marja Tuulikki Nikkilä 69 v, Pertti Raimo Sakari Mörönen 85 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. Korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Instagram ja Twitter: korsonsrk.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10– 14, p. 09 830 6554. Diakonian päivystys elokuussa ti ja to klo 11–12 ja syyskuussa klo 10–12 p.

09 830 6560.

Kastettu Luka Samuel Eiríc Isaksson, Aino-Amanda Kristina Lehtinen, Emma Helmi Amanda Tilander, Leo Oliver Rintala, Eedit Aino Juulia Ahonen, Peetu Samu Severi Kinnari, Aada Annikki Leikas, Ella Lotta Erika Jääskeläinen, Daniel Onni-Emil Teräväinen, Jasper Henrik Aleksanteri Tuomioksa, Livia Vilhelmiina Holopainen, Jonny Kari Olvinen, Kobi William Olvinen, Rasmus Leo Chevrolet.

Lisätietoja säännöllisestä toimin-

nasta löydät nettisivuiltamme.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Iltarukousryhmä keskiviikkoisin klo 18 kappelissa. Lisätietoja antaa Päivikki Telenius p. 044 519 4322. Ei ke 2.9.

Perhekerho pe 21.8. ja 28.8. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 23.8. klo 10. Marja Vainik-

Avioliittoon kuulutettu Milja Selina Seppälä ja Niklas Nikodemus Kippilä, Pia Annika Immonen ja Anssi Matti Heikki Laakkonen, Jenni Lotta Erkintytär Heinonen ja Kimmo Juhani Jääskeläinen, Niina Marika Aikio ja Pauli Antero Jaakkola, Merilin Lazarova Pienimäki ja Pauli Immeri Vartia, Nina Helena Järvinen ja John-Peter Engelbert Lemström, Riikka Johanna Varis ja

ka, Pirkko Yrjölä ja Päivi Tiitu. Kirkkokahvit.

Perhekerho ma 24.8. ja 31.8. klo 12– 15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 30.8. klo 10. Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Airi Saloniemi. Messussa laulaa tenori Jere Martikainen. Kirkkokahvit.

Hengelliset suosikit -konsertti su 30.8. klo 16 kirkkosalissa. Jere Martikainen, tenori, ja Airi Saloniemi, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Katulähetys ke 2.9. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.9. klo 18. Riikka Wikström ja Ursula Hynninen.

Vox Mea – Oma ääni to 3.9. alkaen klo 18 seurakuntasalissa. Kaikille avoin kuoro harjoittelee viikoittain tunnin ajan. Ääniharjoituksia, improvisaatiota, kaanoneita ja stemmalaulun harjoittelemista. Lisätietoja antaa Airi Saloniemi p. 050 310 7493.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 25.8. ja 1.9. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri to 1.9. klo 13.

Leena Lehto.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 20.8., 27.8. ja 3.9. klo 9–11.30.

Muualla

Kiinnostaisiko varhaisnuorten

(7–14-vuotiaiden) kerhon ohjaaminen tänä syksynä? Maksamme ohjaamisesta pientä palkkiota ja annamme tukea ja koulutusta tehtävään.

Ota pikaisesti yhteyttä Terho Kettuseen p. 050 520 8286.

Muskarit yli yksivuotiaille keskiviikkoisin alkavat viikolla 35 Mikkolassa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kirsi Vikmanille p. 040 700 2034 tai kirsi-vikman@musiikkipalveludolce.com.

Seurakuntamatka Berliiniin 30.11.– 5.12. Matkan hinta hotellissa 2 hh:ssa ja laivalla hyttivalinnan mukaan, sisähytti 625 e / hlö, ulkohytti 665– 710 e / hlö, 1 hh + hyttilisä 130 e. Hintaan sisältyy majoitus, bussikuljetus, ruokailut ja ohjelma. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Retki Hvittorpiin keskiviikkona 16.9. Lähtö Korsosta Filmtownin edustalta klo 10, paluu Korsoon n. klo 17.30. Ohjelmassa lounas, päiväkahvit, grillausta, saunomista, uintia, ehtoolliskirkko. Päiväretken hinta 15 e (työttömät 10 e, esitä kortti).

Ilmoittautumiset 10.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Jetta Juli-Janella Kaunisto, Bertta Anna Maria Vähä-Heikkilä, Louna Karelia Vepsäläinen, Jesse Ilmari Honkanen, Netta Aleksandra Orkomies, Luka Aitto Evert Salmi, Hilda Mariia Johnson, Cameron Korkka, Patrick Korkka, Elsa Anja Maria Hirvimäki, Pauli Henrik Juhani Kinnunen, Sara Emma Julia Knuutila,

Lotta Emilia Stenberg, Leo Joosua Kaivonurmi, Iina Helena Isabella Silfver, Ben Emil Sandberg, Alisa Jade Henrietta Uotila, Iiris Aurora Niskanen, Ella Fanni Pauliina Finne, Toivo Aksel Tapani Syreeni, Mira Emilia Alanko, Emma Isabel Kaunislehto, Joa Juhani Kiviniemi, Eelis Olli Nikolas Pelttari, Ilari August Olavi Matero, Oiva Lauri Matias Vesterinen, Mikael Eemil Johannes Astikainen, Kira Elsa Justiina Merelä. Minea Aino Olivia Makkonen, Niilo Ilmari Kouhia, Nella Vilhelmina Ahtiala, Sanni Jessica Saarinen, Aleksi Onni Salenius, Ossi Leo Verneri Kosonen.

Avioliittoon kuulutettu

Alejandro Del Rio Betancort ja Nea Marika Himanen, Mike Ensio Heino ja Niina Kristiina Posti, Pia Kristiina Kantonen ja Sami Petteri Surakka, Mika Sakari Koistinen ja Krista Jennika Kupiainen, Juha Pekka Oksanen ja Anu Kristiina Ihalainen, Hans-Peter Nevanperä ja Birgit Maarit Marianne Sormunen.

Hautaan siunattu

Kerttu Maria Kuhanen 92 v, Amalia Pennonen 91 v, Soili Annikki Kivinen 87 v, Toivo Matias Kuusinen 84 v, Pentti Uolevi Kinnunen 78 v, Matti Taavi Roikonen 72 v, Eero Kalevi Kauppinen 72 v, Pirkko Anneli Kallio 70 v, Annu Tuulikki Torala 69 v, Ari Eemeli Vallius 68 v, Raija Marjatta Mäkinen 64 v, Jukka Pekka Eemil Anttila 64 v, Jouko Allan Pulkkinen 61 v, Margit Hannele Högbacka 60 v, Raija Tuulikki Engman 57 v, Antti Seppo Olavi Heino 43 v.

H U O K A A R U KO U S 4900 Suojelusenkeli-riipus

Israelissa käsin valmistettu, siro hopeoitu riipus, jossa Swarovski-kristallia ja puolijalokiviä. Korun kääntöpuolella on suojelusenkeli-korkokuva. Korut ovat täysin nikkelittömiä. Kivien väreissä vaihtelua. Riipuksen halkaisija 15 mm.

Nüesch Hanspeter Tommi Sarlin

Lauri Maarala – Matti Pikkujämsä (kuv.)

Tommy Hellsten

Huokaa rukous

– Ihmisyyden matkamies Puhutteleva henkilökuva avaa Tommy Hellstenin matkaa nuoresta loviisalaispojasta teologian opiskelijaksi, päihdetyöntekijäksi, terapeutiksi ja suosikkikirjailijaksi.

Vuosiin mahtuu paljon, ja eletyn myötä myös olennainen piirtyy Hellstenin ajattelussa esiin yhä selkeämmin.

29,60 (32,90)

29

60

www.sacrum.fi

Miten rukoilla? Mikä auttaisi hiljentymään ja miten oppia kiitollisuutta ja myötätuntoa? Rukoillessa sisimpään syntyy toisen maailman kaipaus. Maaralan tapa havainnoida ihmiselämää ja Luojan luontoa saa vivahteita kristillisestä mystiikasta, jonka luja perusta on Raamatun sanassa.

17,90 (19,90)

17

90

Billy ja Ruth Grahamin elämä

Maailman kenties tunnetuimman evankelistan ja hänen vaimonsa elämäkerta avaa Billy ja Ruth Grahamin vaiherikasta elämää perheenjäsenten, ystävien ja julkisuuden henkilöiden muistojen ja kertomusten kautta. Kirjassa käydään läpi niin aikaa ennen pariskunnan tutustumista kuin sen jälkeen, Billy Grahamin evankelistan kutsumusta ja palvelutehtävää sekä jälkipolville jättämää perintöä.

35,10 (39,00) PÄIVÄ

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

3510

Petty Pilgrims

Eedeniksi luultiin cd

AP Sarjannon ja Jaakko Heinimäen johdolla toimiva Petty Pilgrims soittaa vanhoja lauluja Irlannista, Skotlannista, Englannista ja Pohjois-Amerikasta – suomen kielellä. Suomennokset ovat yhtyeen omia ja mahdollisimman uskollisia laulujen 00 alkuperäisille tarinoille.

20,00 (21,90)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

20

puh. 020 754 2350

15

Seurakunnissa tapahtuu 20.8.–3.9.

Naimisiin lähellä uutta kotia Annika Evälä ja Vesa-Pekka Suutari halusivat vihkipaikakseen Pyhän Laurin kirkon.

Muutama päivä ennen elokuisia häitään Annika Evälä ja Vesa-Pekka Suutari tapaavat vihkipappinsa Pyhän Laurin kirkossa. Vihkiharjoituksen yhteydessä käydään läpi yhteisiä vaiheita.

Vesa-Pekka kosi ja Annikan myöntävään vastaukseen kuului, että naimisiin menosta sovittiin saman tien. Päätettiin, että se tapahtuisi vuonna 2015, mutta se, milloin ja missä tarkentui myöhemmin.

– Ostimme viime vuonna Ylästöstä asunnon.

Olemme remontoineet sitä pikkuhiljaa töiden ja muiden tekemisten ohella. Muutimme alkukesästä, Vesa-Pekka kertoo.

Häitä mietittiin toki jo ennen muuttoa. Vihkikirkko ja -aika varattiin viime vuoden puolella.

– Pyhä Laurin kirkko on lähialueen ainoa kirkko. Kirkkorakennus on hieno, vanha ja perinteinen. Myös kirkon piha puineen ja koko ympäristö on kaunis, pariskunta perustelee vihkipaikan valintaansa.

Vesa-Pekka on myös käynyt kirkossa konserteissa. Hän asui Vantaalla ennen kuin tapasi Espoossa asuneen Annikan.

– Tapasimme netissä, ja pian sen jälkeen kasvokkain. Puolen vuoden kuluttua muutimme yhteen.

Kaikki eteni nopeasti. Kun ikä lähestyy neljääkymmentä, alkaa tietää, mitä haluaa, Annika tiivistää.

Häiden viettämiseen pariskunnalla oli monia vaihtoehtoja. He päätyivät pieneen perhejuhlaan. Vieraaksi tulee lähisuku: vanhemmat ja sisarukset perheineen. Hääkahvit juodaan hääparin kotona. TarRekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700. Avoinna ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–12 keskiviikkoisin suljettu rekolan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta, Instagram: rekolansrk, Twitter: @ rekolansrk. Tilojen ja toimitusten varaukset päivystävältä papilta.

Päivystävä pappi tavattavissa ti 6.9. asti vain tiistaisin klo 9–11 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E. Diakonian puhelinpäivystys ajanvarauksille ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706.

jolla on itse tehtyä täytekakkua.

– Olen hankkinut morsiuspuvun. Morsiuskimppukin tulee. Haluan viettää prinsessapäiväni, Annika sanoo.

Myös Vesa-Pekka on hankkinut uuden puvun.

Kuvaaja tulee ikuistamaan juhlaa. Kanttorin kanssa on sovittu perinteisistä häämarsseista.

Vihkiharjoituksissa on mukana myös pariskunnan yksivuotias Heidi-tytär.

– Heidi tulee kanssani sakastista rattaissa alttarin luo odottelemaan morsianta. Jos Heidi on levoton, voin ottaa hänet syliini, Vesa-Pekka hahmottelee.

Häämatkalle lähtöä pariskunta ei ole suunnitellut.

– Ehkä menemme Pitkäkoskelle, Vesa-Pekka ehdottaa.

– Meillä on uusi koti, ja viihdymme kotona muutenkin. Me molemmat olemme ehtineet matkustella aikaisemmin, jatkaa Annika.

Ulla-Maija Vilmi

Vihkiajat Pyhän Laurin kirkkoon vuodelle 2016 • Aikoja tammi–huhtikuulle voi tiedustella Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastosta p.

09 830 6226.

• Perjantai- ja lauantaipäivien aikoja toukokuusta vuoden loppuun voi hakea nettilomakkeella, joka toimii ainoastaan viikon 36 ajan (31.8.–6.9.) osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/tikkurilan-seurakunta/vihkiajat-pyhan-laurin-kirkkoon-vuodelle-2016. Jos käytössä ei ole nettiä, vihkiaikatoiveensa voi jättää viikolla 36 Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

• Hausta jäljelle jääneitä ja muiden viikonpäivien vihkiaikoja voi tiedustella kirkkoherranvirastosta 15.9. alkaen.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Muksukerho torstaisin klo 9–11.

Omat eväät mukaan.

Avoimet ovet perheille pe klo 9–12.

Omat eväät mukaan.

Kerhonohjaajien starttipäivä la 22.8. klo 10–17 nuorisotilassa. Päivä on tarkoitettu kaikille varhaisnuorten kerhojen vetämisestä kiinnostuneille.

Messu su 23.8. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Saarna Seppo Suokunnas. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus, aiheena SLEY:n lähetystyö.

Varhaisnuorten kerhoihin voi il-

moittautua Hanna Postille viikolla 35, p. 050 535 3072. Tietoja kerhoista nettisivuilla 24.8. alkaen. Kerhot alkavat viikolla 36.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18.

Sanan kastetta kesään to 27.8. klo 13, kerhohuone 2. Keskustelu- ja raamattupiiri. Aiheena Luukkaan evankeliumi.

Messu su 30.8. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi.

Vieraana Paula Lehto

Jani Laukkanen

Häissä Heidi-tytär pääsee isä Vesa-Pekka Suutarin kanssa alttarin luo odottamaan äiti Annika Evälää.

Trumpetisti Esko Heikkinen Miten sinusta tuli musiikin ammattilainen?

– Aloin teinipoikana soittaa trumpettia Outokummun soittokunnassa. Kun tuskailin ammatinvalinnan kanssa, äitini löysi mahdollisuuden mennä armeijaan soitto-oppilaaksi. Minusta alkoi tuntua, että se sopisi minulle.

– Sotilassoittokunnan ohella ja jälkeen olen soittanut myös muissa kokoonpanoissa, pitkään esimerkiksi UMOssa. Jätin sen, kun minusta tuli Poliisisoittokunnan kapellimestari 2002.

Tein sitä kymmenen vuotta, ja sinä aikana oma soittaminen jäi vähemmälle. Tätä nykyä olen vapaa taiteilija, ja soitan taas aktiivisesti.

Miten alkoi yhteistyösi Helsingin Palokunnan Soittokunnan kanssa?

– Kaksikymmentä vuotta sitten minulta kysyttiin, kiinnostaisiko minua soittokunnan johtaminen. Olin tehnyt sovituksia puhallinorkestereille, ja orkesterin johtaminen oli alkanut kiinnostaa minua. Yhden orkesterin johtaminen sopi hyvin silloiseen elämäntilanteeseeni.

Millainen orkesteri on?

– Se on yli sata vuotta vanha puhallinorkesteri. Sitä voisi sanoa palokunnan pr-osastoksi. Soitamme palokunnan tilaisuuksissa, ja myös muualla. Helsingin pelastuslaitos maksaa kapellimestarin palkan ja tarjoaa harjoitustilan, vaatteet ja soittimet orkesterille. Orkesterissa on yli 20, iältään 25–70-vuotiasta soittajaa.

Miten kansanlaulut soivat puhaltimilla?

– Hyvin soivat, vakio-ohjelmistossamme on kansanlauluja.

Kun soitamme kansanlaulukirkossa, voimme oravannahkakauppana pitää myöhemmin syksyllä konsertin Hämeenkylän kirkossa. Se onkin kotikirkkoni.

Ulla-Maija Vilmi

Helsingin Palokunnan soittokunta säestää lauluja kansanlaulukirkossa su 23.8. klo 10 Lammaslammen rannalla. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 30.8. klo 10. Pyhäkou-

lu on lasten oma jumalanpalvelus, jossa kuullaan raamatunkertomuksia, rukoillaan ja lauletaan. Pyhäkoulussa saa myös leikkiä ja askarrella.

Aamumessu ke 2.9. klo 9.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset alkavat ke 2.9. klo 18.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Elämysmaalaus maanantaisin klo 11–13. Työskentelyä vesiväreillä eläytyen värien tuomiin tunnelmiin. Ohjaajana taideterapeutti Annika Toivanen. Tarvikemaksu n. 10 e.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo

9–12. Omat eväät mukaan.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12– 14. Savitöitä taideterapeutti Annika Toivasen opastuksella. Aiempaa osaamista ei tarvita.

Kipuryhmä ti 1.9. klo 15.

Kirjallisuus- ja kulttuuripiiri to 3.9. klo 13. Puhutaan kirjallisuudesta, käsitellään omia tekstejä ja tehdään kulttuuriretkiä. Ohjaajana Tarja Suhonen.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to 3.9. klo 17. Käsillä tekemisen lisäksi keskustellaan elämän iloista ja suruista. Ryhmässä opitaan ja opetetaan käsityön taitoja.

16

Seurakunnissa tapahtuu 20.8.–3.9.

Kastettu Mikael Noel Olof Molin, Timi Santeri Tiihonen, Ilona Sofia Uustalo, Mira Jasmin Heinlahti, Juuso Jalmari Hujanen, Aurora Maija Mirella Latvala, Emmi Helmiina Saarelainen , Emilia Alexandra Säteri, Topi Sakari Jasper Heinonen, Seela Eva Ilona Enomaa, Vili Juhani Kuva, Joel-Petteri Evald Vuorinen, Veeti Santeri Kinnunen, Nita Mikaela Kinnunen, Jare Heikki Mikael Martikainen, Jonathan Patrick Vuorinen, Leon Milo Eemeli Korhonen.

Avioliittoon kuulutettu Juha Petri Davidson ja Piia Karoliina Lunden, Henri Valdemar Virén ja Jenna Maria Laamanen, Juha-Matti Vallenius ja Anne Maria Paananen, Joni Juhani Koponen ja Nina Matilda Kervinen, Juho Atte Johannes Karhunen ja Jenni Johanna Paakkari.

Hautaan siunattu Sirkka Liisa Orvokki Salonen 88 v, Anja Sinikka Etelälahti 78 v, Eino Laitinen 76 v, Raymond Lars Villiam Ristimäki 86 v, Lilja Onerva Jatala 92 v, Reino Samuel Ylikoski 90 v, Lahja Aira Ilona Voutilainen 73 v, Ilkka Tapio Vuori 69 v, Riitta Orvokki Kilpijärvi 65 v, Elvi Saarinen 62 v, Usko Henrikki Taskinen 82 v, Raimo Myöhänen 79 v, Uula Kapriel Aikio 75 v, Liisa Irene Rinne 74 v, Elisabeth Lehtosaari 96 v, Tauno Ludvig Terttunen 87 v, Kai Hannu Tapani Saarinen 63 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi. www.tikkurilanseurakunta.fi. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin lapset ja perheet, Tiksin Nuoret Aikuiset, Tiksin srk-nuoret. Instagram: @ tiksinsrk ja Twitter: @Tiksinsrk.

Tilojen ja kirkollisten toimitusten varaukset arkisin klo 9–15, p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin klo 12–15, p.

09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 toistaiseksi kirkkoherranvirastossa päivystävän papin huoneessa (Unikkotie 5 B), p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 23.8. klo 12. Seppo Hartikainen, Heikki Leppä, Julia Tamminen.

Messu su 30.8. klo 12. Heikki Leppä, Satu Huttunen, Iina Katila.

Hääyö pe 18.9. Hääyössä pääsee naimisiin helposti ja juhlavasti ilman ennakkovarausta. Avioliiton esteettömyystodistus on kuitenkin tilattava viimeistään 11.9. Vihkivuorojen jako alkaa kirkolla klo 19.30. www. haayo.fi, Facebook: Hääyö.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 Siioninvirsiseurat su 23.8. klo 16.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 22.8. ja 29.8. klo 15 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Perhekerho ti 25.8. klo 9.30–11.30 nuorisotilalla, Unikkotie 5 C, 2. krs.

Käynti lastenvaunujen kanssa A-rapusta hissillä 2. krs:een. Kerho on tämän jälkeen tauolla, kunnes kerhon oman tilan remontti valmistuu.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.8. ja 1.9. klo 13 Betanian 4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA. Nuorten leskien vertaisryhmä su 30.8. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 1.9. klo 12 nuorisotilalla, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako alkaa ala-aulassa klo 11.30.

Israel-piiri ti 1.9. klo 18.30 Betanian

4. krs:n kokoushuoneessa, Unikkotie 5aA. Naisten saunailta ke 2.9. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5aB, 5. krs.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 3.9. klo 18 kirkkoherranviraston asiakastilassa, Unikkotie 5 A, 1. krs.

Käynti A-rapun kautta.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kahvila avoinna 28.8. saakka ma– pe klo 10–14. 31.8. alkaen arkisin klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila.

Tikkurilan keskusta muutoksessa.

Vantaan kaupunginmuseon valokuvia Tikkurilasta 1920–80-luvuilta esillä 28.8. saakka.

Kysy neuvoa internetin, tabletin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Messu su 23.8. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.8. klo 18. Toni Fagerholm, Terje Kukk.

Nuorten aikuisten startti-ilta ke 26.8. klo 19.

Messu su 30.8. klo 10. Maria Koukkari, Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.9. klo 18.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 20.8. ja 27.8. ja 3.9. klo 17.30–19.30. Lapsille omaa tekemistä. Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Perhepäivä pe 21.8. ja 28.8. klo 9.30– 14.

Kyläpäivä su 23.8. klo 14–16. Ohjelmaa koko perheelle. Piirretään pihaliiduilla ja puhalletaan saippuakuplia. Kasvomaalausta, flamenco-esitys, kylätietoutta ja arpajaiset.

Myynnissä kesäisiä herkkuja. Ilmainen mehutarjoilu. Jamkidsin soittopajassa voi soittaa kanteleita, kitaroita, rumpuja ja rytmisoittimia sekä tietysti laulaa ja vaikka tanssiakin. Lisäksi lelujen vaihtopörssi.

Tuo ehjä ja puhdas lelu vaihtoon, valitse mieluisa mukaasi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 050 367 1495 Perhekerho to 20.8., 27.8. ja 3.9. klo 9.30–11.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 25.8. ja 1.9. klo 9.30– 11.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 21.8. ja 28.8. klo 18.

Perhekerho ma 24.8. ja 31.8. klo 9.30–11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 31.8. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Perhekerho ti 25.8. ja 1.9. klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 25.8. ja 1.9. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 Perhekerho to 20.8., 27.8. ja 3.9. klo 9.30–11.

Ohratien kerhohuoneisto Ohratie 10, p. 050 409 0053 Tila toimii Seurakuntien talon kerhotilan väistötilana.

Perhekerho pe 21.8. ja 28.8. klo 9.30–11.

Muualla

Ilmoittautuminen maksutto-

miin koululaisten kerhoihin 31.8.– 27.9. Kerhotarjonta ja linkki ilmoittautumiseen osoitteessa www.

vantaanseurakunnat.fi/kerhoja-koululaisille1. Lisätiedot: varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p.

050 526 9401.

Miesten saunailta ti 1.9. klo 17.30 Holman kurssikeskuksessa (Holmantie 10, Klaukkala). Kulku omin kyydein. Kimppakyyti Tikkurilan kirkon edestä (Asematie 12) klo 17.

Saunomista, iltapala ja hengellistä ohjelmaa. Iltapala 5 e.

Perheleiri lapsiperheille 18.–20.9.

Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Mukavaa yhdessäoloa koko perheelle, ohjelmaa myös lapsille ja aikuisille erikseen. Leirimaksu 70 e / aikuinen, 30 e / lapsi, 2. lapsi 25 e, 3. lapsi 20 e jne. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Lisätietoa ja ilmoittautuminen 24.8. mennessä diakonia.tikkurila@ evl.fi tai diakoniapäivystyksen aikana puhelimitse p. 050 439 9651. Ensikertalaiset etusijalla.

Avaruusleiri: Kohti ääretöntä ja sen yli! Syyslomaleiri 7–12-vuotiaille 15.–17.10. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ilmoittautuminen 31.8.–27.9. osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurilan-seurakunta/tytot-ja-pojat. Leirin hinta 45 e.

Lisätiedot: varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala p. 050 526 9401.

Kodinhuoltoapua nikkaristeilta.

Vapaaehtoisten ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin, esimerkiksi taulujen seinälle kiinnittämiseen, huonekalujen kokoamiseen, kattolamppujen vaihtamiseen. Apua annetaan maksutta.

Kohderyhmänä esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset. Tiedustelut: vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Pyry Kaarlo Armas Töytäri, Vilja Selina Hannele Töytäri, Niklas Veli Petteri Sirén, Eveliina Mikaela Kuosmanen, Jalo Otto Juhani Lahtinen, Sofi Elise Penttinen, Vili Oskari Salmela, Venessa Jasmine Susan Pylkkänen, Lenni Eero Eliel Luodes, Neve Mikaela Evers, Benjamin Aleksander Teräsvuori, Sara Sofia Väisänen, Miisa Maria Hyvärinen, Oiva Vili Johannes Ahola, Oliver Linus Petteri Raatikainen, Kerttu Eveliina Holopainen, Anton Henrik Oskari Ahonen, Mimmi Sofia Alexandra Tolonen, Vivian Charlotta Viljamaa, Stefani Haimi, Niilo Edward Savenius, Henni Aleksandra Pajunen, Amanda Lyydi Aleksandra Nieminen, Roni Valtteri Slip, Lilian Seela Sofie Pirkkala, Dominic Emilio Ahonen, Irina Joanna Merivirta, Lily Noelle Roivainen, Aleksi Oliver Nordberg, Aava Aurora Horttanainen, Iikka Hermanni Jääskeläinen, Sisu Toivo Sakari Tapio, Olli Antero Vuorinen, Eelis Mikael Suleva, Unna Mimosa Lehtinen, Sofia Eveliina Yvonne Loman, Reino Lauri Mainio Soininen, Emilia Sofia Haapaharju, Roope Valtteri Oinonen, Elmeri Jooa August Pulkkinen, Rasmus Mikael Tirri, Emmi Vivienne Kyläheiko, Neela Amanda Penttinen, Paavo Sakari Tiainen, Kaisla Melina Kasanko, Julius Väinö Emil Väätäinen, Melina Milja Elisa Nieppo, Helmi Ida Matilda Varonen, Mia Natalie Smith, Linda Hilkka Hannele Värränkivi, Mea Minea Emilia Järvenpää, Emilia Paula Helena Sillanpää, Alvar Henrikki Ylikulju, Aava Nelly Eveliina Saartoala, Eevert Viljami Niinikoski, Lemmy Jeremy Suni, Eetu Verneri Fagerlund, Heini Tuulia Karvinen, Aatos Urho Eliel Hintsala, Aleksi Juhani Matias Niemi, Sofie Melinda Christina Pärssinen, Sisu Mikael Hack, Frans Erik Eriksson, Hilla Astrid Elena Sellmer, Rasmus Olakounlé Eusebio, Max Benjamin Wirman, Emilia Charlotta Vainio, Hilda Amalia Hietala, Rasmus Johan Ivar Salovaara, Petra Sofia Mykkänen, Minella Lumi Eveliina Pasanen, Maya Amalia Susanne Saarinen,

Kamu Asser Elias Leppänen, Benjamin Oluwaseun Fatore, Eetu Eemil August Kauppi, Pinja Viola Osipov, Beea Minea Korhonen, Onni Joel Uolevi Kaunismaa, Axel Joonaksenpoika Haila, Laura Annika Pitkänen, Edith Aura Lovisa Pitkänen, Rene Petteri Pitkänen, Iivari Andrew Mikael Hovisalmi, Nuutti Eliel Tuhkanen, Sofi Valentina Känkänen, Lily Olivia Hue Do, Oscar Isaac Timperi, Minttu Maria Helppi, Sohvi Anni Eliisa Räsänen.

Avioliittoon kuulutettu Patrick Kristian Partti ja Juulia Mikaela Salo, Markku Olavi Vaara ja Jaana Kaarina Niemenheimo, Atte Oskari Tahvanainen ja Anna Lahja Margareta Hautaniemi, Petri Tapio Happonen ja Hanna-Leena Kääriäinen, Laurimatti Laine ja Maria Emilia Harju, Antti Tapani Eskelinen ja Laura Johanna Saarikoski, Jyri Paavali Räsänen ja Jonna Maria Sandén, Marko Jouko Tapio Jakonen ja Kati Johanna Kainu, Kimmo Ilmari Taimiola ja Nina Maare Fröjdahl, Juho Henrik Helenius ja Mari Heta Eveliina Piippo, Paul Oscar Peltokangas ja Johanna Maria Pehkonen, Timo Mauno Määttä ja Inga-Riitta Mikkola, Heikki Oskari Kuosmanen ja Oksana Rudik, Vesa Seppo Forsblom ja Tarja Hannele Sintonen, Kimmo Juhani Väisänen ja Inga Maarit Viinanen, Vesa-Pekka Suutari ja Sari Annika Evälä, Matti Sakari Kangas ja Sirpa Liisa Irene Kvist, Bruce Morgan Wilkinson ja Sonja Inkeri Leino, Martti-Veikko Juhani Salo ja Ulriika Milja Kerttu Ojansuu.

Hautaan siunattu Elsa Elisabet Sorjonen 88 v, Saara Vilhelmina Räihä 85 v, Seija Sinikka Niemi 65 v, Marjaana Soili Katariina Hakala 63 v, Pekka Tapio Siniketo 57 v, Hilja Ilona Virtanen 81 v, Sylvi Elsa Lahtinen 100 v, Aarne Johannes Hyvärinen 84 v, Tarmo Reino Valdemar Nummela 84 v, Charles Elis Ekholm 76 v, Lauri Olavi Lantz 61 v, Linda Maria Nylén 25 v, Jarmo Juhani Niemi 64 v, Maija Marjatta Latipää 84 v, Eino Viljam Antero Leino 81 v, Liisa Valpuri Immonen 67 v, Tuula Mielikki Keskinen 60 v, Asta Irene Harmanen 82 v, Lilja Marjatta Pitkäniemi 70 v, Irja Annikki Kaukamo 84 v, Alf Johan Schmidt 81 v, Manne Ilmari Piispa 87 v, Viljo Einari Seppänen 75 v, Martti Tauno Einari Jokela 58 v, Linnea Lindberg 86 v, Kaija Anna-Liisa Huovila 86 v, Kauko Aleksanteri Pallonen 84 v, Kirsti Ilona Selin 78 v, Seppo Olavi Manninen 71 v, Mauri Juhani Laukkanen 70 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi ke 26.8. avoinna klo 13–15, ti 1.9. suljettu. vantaankosken.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys: ma klo 10–12 ja to klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa (31.8. alk.), ma klo 10–12 Kivistön kirkossa, ti ja pe klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Perhemuskari 20.8. alk. torstaisin

klo 9.30–11.30. 0–5-vuotiaille huoltajineen (myös perhepäivähoitajille). 60 e / kausi, perhepäivähoitajat ilmaiseksi. Ilm. paikan päällä tai ritva-leena.tuuli@evl.fi.

Perheraamis to 20.8. klo 10–11.30.

Ohjaajana Taija Toivola, taija.toivola@hotmail.com.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Messu su 23.8. klo 10. Antti Isopahkala, Margit Helin, Sinikka Honkanen.

Fantasioita ja hetken tunnelmia su 23.8. klo 18.15. Pianotaiteilija Marko Mustonen soittaa Schumannin, Schubertin, Lisztin ja Henseltin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto uuden lastensairaalan hyväksi.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Raamattu ja kädentaidot -ryhmä la 29.8. klo 13–16 nuorisotila. Tutustutaan Raamattuun kuvallisen tekemisen kautta. Kuvataideryhmä ottaa mukaansa nyt myös korttien ja käsitöiden tekijät sekä askartelijat.

Messu su 30.8. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Margit Helin, Ritva Holma.

Lauletaan nainen ammattiin ja toinen eläkkeelle su 30.8. klo 15. Konsertti Naisten pankin hyväksi on myös kappalainen Ulla Pohjolan-Pirhosen eläkkeellelähtöjuhla. Esiintymässä Esa Ruuttunen, Paula ja Matti Rankala, Brevis Nova -kamarikuoro, Sinikka Honkanen ja Marianpoimijat, Amanda Kauranne, Jukka Pohjolan-Pirhonen, Vaxien bändi, Ritva Holma, Kari Jerkku, Liisa ja Jaakko Kiilunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tuotto Naisten pankille.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 31.8. klo 17.30–19.

Kahvila Olotila 31.8. alk. keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuone.

Isostartti ke 2.9. klo 18–20 nuorisotila.

Miesten piiri to 3.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Alfa-kurssi maanantaisin 7.9.–9.11. klo 18.30–20.30 Myyrmäen kirkolla sekä la 17.10.2015 Kivistön kirkolla.

Kurssi kristinuskon perusasioista.

Tied. ja ilm. Erkki Halme, puh. 050 573 8532, erkki.halme@elisanet.fi.

International Family Evening – Kansainvälisten perheiden ilta to 17.9. klo 18–20.30. Erityisvieraana piispa Irja Askola. Tule mukaan toteuttamaan iltaa. Tuo mukanasi omasta kulttuuristasi musiikkia, esine, askartelu, leikki, tai jotain muuta. Ruokatarjoilu, vapaaehtoinen ruokamaksu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ohjelmaa toteuttamaan tuleville 3.9. mennessä. Kerro samalla, mitä ohjelmaa tuot: maria. jarviniitty@evl.fi / p. 050 521 1168.

Arkiretriitti to 24.9.–29.10. klo 18.30. Ohjaajina Maisa Kumpulainen ja Helena Fyhr. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä helena.fyhr@evl. fi tai p. 050 380 6500.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

Vauvakerho tiistaisin klo 13–15.

Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15.

Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Rukouspiiri ti 1.9. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 1.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Vaatevarasto avoinna to 3.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaattei-

17

Seurakunnissa tapahtuu 20.8.–3.9.

ta otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Psalmiretriitti su 6.9. klo 14–17.30.

Tekstejä Psalmien 5. kirjasta, musiikkia, hiljaisuutta. Päivä päättyy iltamessuun klo 18. Mukana Sinikka Honkanen, Tuovi Lehtinen, Terttu Hynynen. Iltapäivään sis. keitto ja kahvi. Vapaaehtoinen maksu. Ilm. 3.9. menn. pirkko.jarvinen@evl.fi tai tekstiviestillä p. 050 438 7858 (mainitse mahd. erikoisruokavaliot).

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 Perhekahvila keskiviikkoisin klo 9–11.45.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17–20.

Messu su 23.8. klo 12. Maari Santala, Ritva Holma.

Familycafé on Sundays 3–4.45 pm.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivon tuulten kesämaanantai ma 24.8. klo 18.30. Aarne Nurmio.

Perhemuskari 18.8. alk. tiistaisin klo 9.30–11.30 0–5-vuotiaille huoltajineen (myös perhepäivähoitajille). 60 e / kausi, perhepäivähoitajat ilmaiseksi. Kausi alkaa viikolla 34.

Ilmoittautuminen paikan päällä tai ritva-leena.tuuli@evl.fi.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 26.8. klo 17.30. Donna Tartt: Tikli.

Mission impossible? -lähetysilta to 27.8. klo 17.30–19.30. Yhteisten lähetysiltojen sarja alkaa. Aiheena Israel. Tule näkemään ja kokemaan lehtimajan tunnelmaa koko perheen voimin. Mukana Risto Huvilan Uusi laulu -ryhmä. Kahvitarjoilu. Lapsille omaa ohjelmaa.

Kahvila Olotila avoinna 31.8. alk. maanantaisin ja tiistaisin klo 11– 13.30.

Toivon tuulten kesämaanantai ma 31.8. klo 18.30. Hannu Grönroos.

Raamattu ja kynä -piiri ke 2.9. klo 18–20.

Luetaan yhdessä -ryhmä 3.9. alk. torstaisin klo 10–12. Suomen akateemisten naisten liiton lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Ylistyslaulu- ja rukousilta 3.9. alk. torstaisin klo 18.30–20.30.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa. Kokoontumiset su 20.9., 27.9., 11.10., 18.10., 25.10. klo 14 ja 1.11. klo 11. Ilm. Reija Vienola, p. 050 310 7385, reija.vienola@evl.fi.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 2.9. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Raamattupiiri ti 1.9. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila 31.8. alk. tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi 31.8. alk. ti ja to klo 11–13.

Kivistön Rubiiniparkin asukastila Rubiinikehä Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Muualla Innostu ja osallistu Vantaalla -va-

paaehtoistoiminnan kurssi. Kaikille uusille seurakunnan tai kaupungin vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille tarkoitettu kurssi. Maksuton, suorituksesta saa todistuksen. Kurssi-illat seitsemänä tiistaina 29.9.– 10.11. klo 16.45–18.30. Ilm. 19.8. alk. pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen nettisivuilla: ilmonet.fi Kastettu Miska Vilho Pikkarainen, Lotta Anna Edith Ojankoski, Lilja Kristiina Lahtinen, Torkke Antero Aalto, Siiri Helmiina Hillo, Edvin Vilho-Petteri Vannesluoma, Anton Oiva Mikael Lucenius, Henri Aaron Halttunen, Inga Greta Estrid Jardner, Tomas Timo Pentti Hellgren, Oliver Matti Ensio Satama, Sofia Amanda Celeste Räisänen, Anneli Marjut Tontti, Usva Orvokki Villanen, Mila Elizabeth Lusenius, Austin Ilmari Reinikainen, Isabella Helmi Johanna Suomela, Aleksis Ikhlas Räty, Enni Amalia Siljander, Seela Aurora Ketola, Rasmus Valtteri Turunen, Alex Cristian Laakso, Lenni Oliver Hurmerinta, Anselmi Olavi Karhemo, Aada Aurora Honkanen, Aidana Disa Maria Forsström, Elias Mikael Rosenberg, Totti Anton Turunen, Jenna Katriina Yrjälä, Hugo Sebastian Wiljami Lönnqvist, Lilja Susanna Rautio, Kasper Urho Ilmari Toukoniitty, Elna Saranne Sylvia Seppälä, Martti Johan Lyra, Ella Aurora Pylväläinen, Leon Casimir Martin Sirviö, Aku Oskari Turunen, Joel Armas Antero Kärnä, Enni-Olivia Kaarina Jokiniemi, Vilja

Elviira Halenius, Joona Juhani Wilhelm Pekkanen, Milo Kristian Kettunen, Liisa Ninni Randell.

Avioliittoon kuulutettu Petri Olavi Lindstedt ja Heli Johanna Sihvonen, Jukka Antero Nisula ja Sari Heidi Vilina Auranen, Eemeli Antti Lindén ja Kati Iina Maria Forsblom, Jaakko Sakari Ypyä ja Isa Christina Ekholm, Tatu Veikko Tainola ja Jenni Suvi Tuulia Luoto, Jesse Miika Wirkkala ja Laura-Maria Kyllikki Hirvelä, Tom Mikael Takakarhu ja Hanna-Leena Inkeri Olkkonen, Tuomas Paavali Kainulainen ja Erika Helena Siponen, Jani Juhani Berg ja Laura Kirsi Maria Hintsanen, Teemu Juhani Lehtinen ja Ella Amanda Nokela, Jari Juhani Lahtinen ja Jenni Marjut Soini, Esa Matti Peltola ja Nina Birgitta Pannula, Timo Antero Pudas ja Mariella Kristiina Gargano, Jyri Markus Harakka ja Pirve Maaria Lapiolahti, Pepe Juhani Ojala ja Tiia Päivikki Tikkanen, Petri Juho Henrik Heinäheimo ja Maija Susanna Savolainen, Petri Ilmari Haapanen ja Pia Johanna Kääriäinen, Tuomas Olavi Aukio ja Kia Marjaana Salminen, Paavo Kalervo Tiusanen ja Anna-Liisa Seppälä, Antti Juho Elias Sirkkala ja Riikka Leena Hannele Kylmälä, Matthias Mors ja Mirjam Camilla Veronica Söderholm, Tapio Oskari Salonen ja Anni Elisa Pippuri, Vesa-Pekka Suutari ja Sari Annika Evälä, Olli Jaakko Henrikki Salmela ja Anni-Elina Nissinen, Hannu Kristian Villanen ja Tytti Annika Usmi.

Hautaan siunattu Rakel Sylvia Ekholm 96 v, Sirkka Inkeri Seppälä 95 v, Saara Marjatta Niinivaara 92 v, Osmo Aleksanteri Rosenström 92 v, Hellin Kyllikki Alén 91 v, Vieno Kyllikki Härmälä 91 v, Risto Olavi Laaksonen 91 v, Leevi Niilo Alaraappana 90 v, Arvo Eemil Mäkinen 89 v, Irja Helena Borg 88 v, Saimi Sofia Inkeri Romppanen 88 v, Esko Allan Lehtinen 87 v, Maija Lintula 87 v, Vuokko Anelma Anttila 86 v, Terttu Inkeri Annikki Korkeamäki 86 v, Terttu Liisa Mäki 86 v, Sanni Maria Haapala 83 v, Mauri Elis Heikura 81 v, Elisabet Kupila 81 v, Viljo Muona 81 v, Simo Juhani Leppämäki 80 v, Alli Lahja Lätti 79 v, Eira Elisabet Hara 78 v, Ari Sulevi Väärikkälä 75 v, Marja Kaarina Toivonen 69 v, Erkki Tapio Huuskonen 68 v, Martti Olavi Varis 65 v, Kauko Olavi Piironen 62 v, Heidi-Maria Rantanen 50 v, Miro Olavi Kristian Massinen 5 v, Reino Ilmari Anttila.

Vanda svenska församling Pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. Under sommarmånaderna är kansliet öppet ti–fre kl. 9–13, måndagar stängt.

Dejourerande präst anträffbar under sommaren ons–fre och diakonimottagning endast på torsdagar kl. 10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 16.8. kl. 10. K. Andersson och A. Ekberg.

Högmässa sö 23.8. kl. 10. A. Paavola och A. Ekberg.

Högmässa sö 30.8. kl. 10. A. Paavola och A. Ekberg. Konfirmanderna medverkar.

Kvällsmässa on 2.9. kl. 18. K. Andersson och A. Ekberg. Konfirmanderna medverkar.

Högmässa sö 13.9. kl. 10 med välsignelse av frivilliga och välsignelse till tjänst för ny medarbetare. Kyrkkaffe i Bagarstugan. Övriga utrymmen ViAnda-kören inleder höstens körövningar ons 26.8. kl. 12 på Helsinggård i Dickursby.

Veckomässa on 2.9. kl. 8.30 i Vanda svenska församlings diakoniutrymme, Vallmov. 5 A, 2. vån.

Barnens kyrkostund to 3.9. kl. 9.30 i församlingens dagklubb i Brännmalmen, Kornv.10.

Döpta Felix Alexander Olavi Korkeaoja, Amelia Helena Leiren Grönholm, Felix Robert Lorenz Kainulainen, Amos Edvard Ollberg.

Döda Aino Elisabet Rosenstedt 92 år, Ralf

Edvard Lindholm 68 år, Georg Bertel Edgar Kaspersson 84 år, SvenOlof Arthur Wikström 81 år, Etel Maria Sandholm 95 år, Henrik Harald Silfverberg 63 år, Björn Fredrick Christian Lindborg, 87 år.

Perheneuvonta Tunnekeskeisen parisuhdekurssi ti

8.9. klo 16.30–19.30, la 19.9. klo 10– 16, ti 6.10. klo 16.30–18.30, la 24.10. klo 10–16 ja ti 10.11. klo 16.30–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa, Unikkotie 5aA. Kurssi on tarkoitettu vantaalaisille pariskunnille. Kurssi on ennaltaehkäisevä eikä sovellu pareille, joilla on akuutti kriisi. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 25.8. mennessä p. 09 830 6330 tai riitta. tapionsalo@evl.fi.

Vammaistyö

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 25.8. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 aA, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Viittomakielinen perhekerho pe 28.8. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito. Vapaata keskustelua.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Vartin retriitti

Syyllisten etsiminen on meille ihmisille tyypillistä. Johanneksen evankeliumin 9. luvussa etsitään syytä miehen sokeuteen. Välillä etsintä on käsittämätöntä, kun sokeana syntyneen epäillään aiheuttaneen sokeuden omalla synnillään. Välillä etsintä näyttää järkevältä, kuten taloudellisten ongelmien kohdalla ja kunnollisessa onnettomuustutkinnassa.

Usein syyllisen etsintään liittyy hyvin itsekkäitä motiiveja: ”Me emme ole syyllisiä Kreikan talouden ongelmiin, joten hoitakoot omat asiansa!” ”Julkisen terveydenhuollon ei pitäisi täysimääräisesti korvata elintapasairauksien hoidon kustannuksia. ”Tai: ”Ympäristöongelman aiheuttaja korjatkoon vahingon.” Siis: ”Minulle ei saa tulla kuluja!”

Ainoan syyllisen löytäminen ei ole yksiselittei-

nen asia. Useimmiten soppaa on ollut keittämässä kovin moni taho. Eikä vuosikymmeniä sitten lopetettu kaivosyhtiö ole enää maksamassa jälkien puhdistamista. Vastuullisetkin ovat jo kuolleet.

Sukua tällaiselle syyllisten etsimiselle on myös yhteiskunnan muutosten leimaaminen syntiinlankeemuksen seuraukseksi. Näin tehtiin, kun poistettiin orjuus. Samoja kaikuja kuului, kun toteutettiin naisten ja miesten tasa-arvo, ja kuuluu, kun puhutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelusta.

Jeesus kutsuu meitä rakastamaan lähimmäisiämme. Merkittävin osa tästä rakkaudesta toteutuu arkisessa yhteisen maailman rakentamisessa.

Siksi kristityn, kuten kenen tahansa ihmisen, oikea kysymys ei ole, kuka on syyllinen, vaan miten tästä eteenpäin.

Heikki Leppä

Lotta Numminen

Yhteinen maailmamme

18 Kotimaan matkaklubi

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa et jää yksin

Täyden palvelun toimisto

Krakova 23.–27.10. 2015 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Krakovan vanhaan kaupunkiin, mm. Marian kirkkoon ja juutalaiskortteleihin. Käymme

Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueella sekä paavi Johannes Paavali II kotikaupungissa Wadowicessa. Vierailemme myös Remuh-synagogassa Kazimierzissa. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala.

1. päivä pe 23.10. Finnairin lento Helsinki - Krakova klo 20.45 – 21.45.

Suomenkielinen paikallisopas Kata Kivinen on vastassa, bussikuljetus keskustahotelli Ibis Centrum *** ja majoittuminen. Kevyt keittoillallinen hotellin ravintolassa n. klo 22.30.

2. päivä la 24.10. Vanha kaupunki, Marian kirkko, juutalaiskorttelit ja Schindlerin tehdas. Buffetaamiainen. Lähtö Krakovan vanhan kaupungin opastetulle kävelykierrokselle (n. 2,5 h, sis. Marian kirkon sisäänpääsymaksu). Ulkoapäin tutustutaan mm. Wawelin linnaan, Jagellonian yliopistoon sekä vanhaan Verkahalliin keskiaikaisella torilla.

Lounaan jälkeen opastettu kävelykierros jatkuu Kazimierzin juutalaiskortteleihin sekä sieltä bussilla Schindlerin tehtaalle, joka toimii nykyisin museona. Bussikuljetus takaisin hotelliin myöhään iltapäivällä ja loppupäivä omatoimisesti. Päiväretken kesto noin klo 9-16.

3. päivä su 25.10. Auschwitz-Birkenau, paavi Johannes Paavali II kotikaupunki Wadowice. Buffetaamiainen. Lähtö koko päivän kestävälle retkelle Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueelle, jossa suomenkielisen oppaan johdolla tehdään museokierrokset ( n. 3.5 h kävelyä ) ja iltapäivällä ajomatka läheiseen Wadowicen kaupunkiin, jossa nautitaan myöhäislounas kartanoravintolassa ja sen jälkeen tutustutaan paavi Johannes Paavali II kotikirkkoon ja sen yhteydessä sijaitsevaan pieneen kotimuseoon. Paluu Krakovaan illan suussa. Retken kesto noin klo 9-18.

4. päivä ma 26.10. Lisämaksullisia retkiä valinnan mukaan (Wieliczka ja Juutalainen ilta). Buffetaamiainen.

Retki Wieliczkan suolakaivosmuseoon n. klo 8.30-12.30. Hinta 40 €/hlö .

Omatoiminen lounas. Myöhään iltapäivällä opastettu kävelyretki Remuhsynagogaan Kazimierzissa, jonka jälkeen opas saattaa illan lisämaksulliseen retkeen ilmoittautuneet ravintola Klezmer Hoisiin (muut takaisin hotelliin). Klo 19.30 illallinen klezmermusiikin kera (3 lajin illallinen, kahvi/ tee, vesi). Paluu takaisin hotelliin omatoimisesti.

5. päivä ti 27.10. lähtöpäivä. Buffetaamiainen. Klo 10.30 bussikuljetus Krakovan lentokentälle suomenkielisen oppaan johdolla. Paluulento lähtee klo 12.45. Saapuminen Helsinkiin klo 15.40.

HELSINKI

VANTAA

FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Kaikki kivialan työt

ESPOO

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

KIVITUOTE OY

KERAVA p. 010 76 66550

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

PÄIVYSTYS 24h:

050 347 1555

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Porttipuisto, Vantaa

p. (09) 756 8200

www.kivituote.com

hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Hammashoitoa

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Korsontie 6, 01450 Vantaa, katutaso Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Vuokrata halutaan

Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

KOTIKÄYNNIT Ajanvaraus 044 345 4347

4

Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla esim. Tilkankuja 6, 00300 Helsinki

Matkan hinta: 820 € /hlö + toimitusmaksu 10 €/tilaus

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Matkan hintaan sisältyy: • lennot Helsinki – Krakova - Helsinki • 4 vrk majoitus kahden hengen huoneessa • lentokenttäkuljetukset suomea puhuvan oppaan johdolla • buffet aamiaiset hotellissa • ohjelmassa mainitut retket ( paitsi suolakaivosmuseo) ja sisäänpääsyt ja opastukset • 2 x lounas • 1 x iltapala • 1 x illallinen

Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

hinta sisältää kaiken

Lisämaksusta: yhden hengen huone: 190 €

(09) 753 11 56

Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti • www.jyrkisaarimaa.fi

Hyvän elämän verkkomedia

Seurat

HERÄNNÄISSEURAT 12.8.klo 18.30 Östersundomin kappelissa, osoite: Kappelitie 65.

19.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kirkossa. 21.8. klo 18 Siioninvirsiseurat, Puolimatkan kappeli, Aholankatu 20, Hyvinkää.

23.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Pyhän Laurin kappelissa Pappilankuja 3, Vantaa.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Asolantie 8, Vantaa www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Radioseurat 100,3 MHz tiistaisin klo 20-21 Kuukauden 2. ja 3. tiistai (ei heinä-elokuu)

ISSN 1799-9022. www.valomerkki.fi, www.facebook.com/valomerkki, Twitter: @ValomerkkiFi JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 70 000, 22 numeroa vuodessa. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, vantaan. lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO Sanomapaino, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,60 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Hako (pj) ja Thorleif Johansson (vpj), Sini Alén, Kai Etelämäki, Matti Hilli, Anna-Liisa Karhula, Leena Kaseva ja Hanne Laakkonen. JAKELU Posti. Vantaan Lauri jaetaan osoitteellisena vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa asuu seurakunnan jäsen. Lehti on myös noudettavissa kirkoista ja jakelupisteistä. Tilausten muutokset ja peruutukset p. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi, maksullinen tilaus 30 e/vuosi.

19

Aikamerkki

Neuvostoliitto, Venäjä ja Ukraina – mitä oikein tapahtuu?

Mihail Gorbatšov: Näin sen muistan. Minerva 2015.

Timo Vihavainen: Vanhan Venäjän paluu. Otava 2015.

Johannes Remy: Ukrainan historia. Gaudeamus 2015.

Mihail Gorbatšovin muistelmateos kertoo hänen nousustaan kommunistisen puolueen pikkuvirkamiehestä Neuvostoliiton presidentiksi.

Glasnostilla, avoimuuspolitiikalla, oli suuri merkitys, sillä se räjäytti vuosikymmeniä padotun sisäisen keskustelun. Uudispolitiikka ei onnistunut yhtä hyvin.

Eliitti jarrurri sitä liikaa.

Neuvostoliitolla ei ollut varaa siihen, mitä se yritti. Siksi onkin käsittämätöntä, että Vladimir Putin on toistamassa Neuvostoliiton virheitä ylittämällä maan voimavarat asevarustelulla ja sodilla.

Gorbatšovin muistelmateos on kiinnostava, sillä se kertoo miehestä, joka oli sekä aito demokraatti että uskollinen aatteelleen. Hän olisi halunnut tehdä Neuvostoliitosta liittotasavallan, mutta hanke kaatui kansojen vapaudenkaipuuseen ja Boris Jeltsinin myyräntyöhön.

Gorbatšov kastettiin lapsena salaa ortodoksisen kirkon jäseneksi. Hän arvostaa kirkkoa, joka joutui vuosikymmenien ajan vainon kohteeksi. Hän nosti avoimesti esille myös Stalinin ja Brežnevin kausien hirmuteot, joita Putinin Venäjällä lakaistaan uuden isänmaallisuuden sumuverhon taakse.

Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen on kirjoittanut erinomaisen kirjan Venäjän arvomaailmasta ja sen vaikutuksesta maan politiikkaan. Ainoa, mikä häiritsee, on teoksen pirstaleisuus, sillä se on koottu esseistä.

Vihavaisen mukaan Venäjä on kääntynyt ihannoimaan 1800-lukua ja 1900-luvun alkua, joita se pitää suuruudenaikoinaan. Siellä on tehty jopa arvotutkimusta, jonka mukaan Venäjän arvot ovat amerikkalaisten ”antiarvojen” vastakohtia. Tosin Vihavainen piikittelee, että Venäjän sanat eivät oikein vastaa tekoja.

Putinin mielestä pyrkimys itsenäisyyteen on osa Venäjän kansallista erityislaatua. Venäjän idea on monikansallinen valtio, jota ylläpitävät venäläinen kansa, kieli, kulttuuri, ortodoksinen uskonto ja muut Venäjän perinteiset uskonnot.

Venäjä yrittää palauttaa suuruudenaikaansa. Siinä keskeinen projekti oli Euraasian unionin synnyttäminen vastineeksi EU:lle. Suunnitelman kulmakivi oli Ukraina, joten hallinnon vaihtuminen siellä oli Putinille katastrofi ja Krimin liittäminen Venäjään katkerankarvas voitto.

Ukraina on monien venäläisten mielestä osa Venäjää, sillä Kiova on Venäjän kirjallisen kulttuurin ja ortodoksisen kirkon syntypaikka ja maiden kielet ovat myös lähellä toisiaan.

Ukrainan historia on sotien, jakojen, kapinoiden ja miehitysten historiaa. Maa on ollut näyttämönä järkyttäville etnisille vainoille, joiden kohteeksi ovat joutuneet juutalaiset ja Stalinin aikana tataarit.

Ukrainalainen kansallinen identiteetti syntyi vähitellen 1800-luvun aikana. Maa pyrki eroon Venäjästä keisarivallan kukistuttua, mutta bolševikkivalta kukisti kapinat.

Ukrainalaiset maksoivat itsenäisyyshalustaan kovan hinnan. Monet ukrainalaiset pitävät 1930-luvun nälänhätää Stalinin hallinnon tahallisesti aiheuttamana ja holokaustiin verrattavana kansanmurhana.

Siinä kuoli 2–3 miljoonaa ihmistä.

Johannes Remyn kirja pyrkii selittämään myös viime aikojen tapahtumia. Nykyinen sota on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta Itä-Ukrainan väestön tyytymättömyys Maidanin vallankumoukseen on paikallista.

Pauli Juusela

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Apteekin Terveyspiste palvelee Asema Apteekissa Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä, mm.

• terveysmittaukset (kolesteroli, hemoglobiini ym.)

• haavanhoito • korvahuuhtelu • rokotukset • muistitestaus • lääkityksen onnistumisen varmistavat lääkehoidon arviointi- ja annosjakelupalvelu.

Tiedustelut: sairaanhoitaja puh. (09) 4282 7878

Kauppakeskus Tikkuri, puh. (09) 8603 6501 www.asemaapteekki.fi WWW.FACEBOOK.COM/CANTORESMINORES • WWW.CANTORESMINORES.FI

Pääsykokeet TI 25.8. KLO 19–20.30 • LA 29.8. KLO 12–13.30 MERITULLIN SRK-TALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS. Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11-v. poikia. Pääsykokeessa on musikaalisuustestin lisäksi esitettävä omavalintainen laulu.

Ilmoittautumiset internetissä: WWW.CANTORESMINORES.FI / PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 4–6-VUOTIAILLE POJILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii kuudessa paikassa pk-seudulla: Pakila (ma), Pihlajamäki (ma), Itäkeskus (ti), Tikkurila (ke), Sello (to) ja Meritulli (to).

Ilmoita poikasi mukaan muskariin internetissä: WWW.CANTORESMINORES.FI / MUSKARI LISÄTIEDOT: TOIMISTO@CANTORESMINORES.FI • P. (09) 687 7720

Palveluja tarjotaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

p. 040 411 4370

KOTISIIVOUSTA, IKKUNANPESUT

-kotitalousvähennys Siivoustyötilaukset: 040-8098707/Laura

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Keskusteluapua Tikkurilassa pari-ja yksilöterapiaa, uusperhekysymyksiä, työnohjausta psykoterapeutti Pirjo Kettu 0400 285 863 Ammattimetsuri suorittaa pihapuiden kaatoja. Vakuutukset kunnossa. P. 044 306 3497

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset p. 040 7646 933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä tai ongelmissa pk-seudulla. Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! 0400 858551 -Kodinelektroniikan Käyttöapu ValtonenTapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175.

www.aratto.fi Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan huollot ja korjaukset Vantaalla.

Esim. HD eli teräväpiirtoasennukset yms. Ota yhteyttä ja kysy edullisia hintoja. www.antenniasennusrajamaki.fi info@antenniasennusrajamaki.fi p. 040 637 8899 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja ilmastointipuhdistukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Adresseja

Lähetä surunvalittelusi.

Adressien tekstauspalvelu punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211

20

Aikamerkki

Huokaus riittää rukoukseksi kouksen maailmaa käytännönläheisesti: miten rukoilla, mikä auttaisi hiljentymään, miten oppia kiitollisuutta ja myötätuntoa?

– Olen pyrkinyt kirjoittamaan rukouksesta niin, että se olisi jokaisen ihmisen ymmärrettävissä. Olen kirjoittanut niille, jotka tietävät, että tästä elämästä ei selviä yksin, ja toivovat, että on olemassa joku, jonka käteen elämänsä saa laskea, Maarala sanoo.

Minkälaiset käyttöohjeet kirjailija antaa teksteilleen?

– Varaa itsellesi 20 minuuttia aikaa olla rauhassa ja tutustu yhteen kirjoitukseen kerrallaan. Kuuntele, minkälainen rukous sinussa syntyy. Rukous luo hengitystilaa elämääsi ja tuo sii-

hen uuden näkökulman.

Teos pohjautuu Vantaan Laurissa vuosina 2013–2014 julkaistuihin kirjoituksiin ja kuviin.

Niistä tuli niin paljon lukijapalautetta erilaisilta ja eri elämäntilanteissa olleilta ihmisiltä, että tekstit päätettiin julkaista kirjana. Huokaa rukous ilmestyi siis lukijoiden pyynnöstä.

Onko kirja henkilökohtaisen ajattelusi summa?

– Toivottavasti se ei ole vielä summa. Kirjoitan edelleen. Nyt teen yhdessä Pikkujämsän kanssa Vantaan Lauriin, Espoon seurakuntalehteen Esseen ja nettilehti Valomerkkiin Gurun opissa -sarjaa. Siinä käydään läpi varhaisia hengellisiä opettajia.

Lotta Numminen

Näin tärkeää rukous on: ”Rukous on kuin ilma, jota hengität.

Joskus koko olemuksesi tuntuu huutavan lisää happea.”

Kun mies on häilyväinen Lena Andersson: Vailla henkilökohtaista vastuuta. Siltala 2015.

symys, milloin heistä tulee pari. Seuraa rakkaudentunnustuksia, pidetäänkö matalaa profiilia -lauseita, tapaamispyyntöjä, odotusta ja hylkäämisiä.

Anderssonin kirja on viiltävää analyysia Esterin ajatusten ja tunteiden lainehdinnasta. Mutta onko niin, että Ester itse on pakkomielteisen riippuvainen Ulla Montan

Lena Anderssonin edellisen romaanin päähenkilöä, toimittaja Ester Nilssonia vaivaa tuttu tunne: mahdoton rakkaus häilyväiseen mieheen. Nyt Ester on kolmas pyörä, sillä näyttelijä Olof on naimisissa.

Esterillä on kokemusta rakkaussuhteesta epäluotettavan ihmisen kanssa. Niinpä hän haluaa ehdottomasti välttää sen.

Hän kertoo Olofille, ettei halua varattua miestä. Mutta Olof vinkkaa, että ystävyys Esterin kanssa on upeaa. Ester suostuu tapaamisiin, ja siinä sitä ollaan.

Hellyyden ja himon sanattomia osoituksia Olofilta ei puutu. Niinpä Ester alkaa hakea merkkejä tilanteen muuttumisesta. Olofin avioliitto on murenemassa, Ester tuumii. Hän alkaa uskoa, että on vain ajan ky-

Kaisa Halonen

Sirpa Päivinen

Testaa, kuinka mummo olet!

– Rukouksessa ovat läsnä ihmisen ruumis, sielu ja henki, Lauri Maarala sanoo.

”On ihme, että voi rukoilla ja että joku kuulee. Rukous ei paljon vaadi. Huokaus riittää. Nostat katseesi ylös, kumarrat pääsi, seisahdat hetkeksi tai istut alas. Olet keskellä rukousta. Joku huokaa jo sinussa, kun herkistät korvasi.

Voit rukoilla missä tahansa ja koska tahansa. Kaikki äänensävyt ja tavat käyvät. Saat rukoilla niin kuin osaat, mitä yksinkertaisemmin, sitä parempi.

Yksi sinulta vaaditaan – että aloitat.”

Näin Lauri Maarala kuvaa rukousta kesällä ilmestyneessä kirjassaan Huokaa rukous (Kirjapaja 2015), jonka on kuvittanut Matti Pikkujämsä.

Kirjan teksteissä avataan ru-

Mummo­ viisautta seinällä.

vai aiheuttaako sen juuri Olofin epäluotettavuus? Vai onko yksittäisiin sanoihin, lausahduksiin ja tekstiviesteihin takertuminen Esterin suurin ongelma?

Olofhan ilmaisee itseään kovin epäjohdonmukaisesti.

Romaani kuvaa osuvasti epäonnisen rakkaussuhteen tunteiden kehityskaaren: vastustelusta heittäytymiseen ja auvoon, jota seuraa loputon odottaminen, sitten raivo, kyllästyminen ja tunteiden jäätyminen. Ehkä Ester oppii jotakin: oman mahdottoman unelmointinsa tai ainakin toisen sikamaisen käytöksen hinnan.

Kristina Svensson

Lena Andersson kirjoittaa viiltävän analyyttisesti rakkaussuhteesta epäluotettavan ihmisen kanssa.

Tunnetko olevasi jotenkin vanhanaikainen, ehkä suorastaan mummo? Kaivapa lipaston laatikosta keltainen lyijykynä ja rastita jokainen asia, joka kohdallasi pitää paikkansa.

Kotonasi on räsymattoja keinutuoli virkattuja pöytäliinoja Ikkunalaudallasi kukkii pelargonia verenpisara annansilmä Iltaisin huvittelet täyttämällä sanaristikoita tekemällä käsitöitä radiota kuunnellen Vaatevarastoosi kuuluu esiliina alushame villahousut Osaat neuloa sukan kantapään keittää marjoista mehua tehdä saunavastan

Tarjoat vieraillesi kaneliässiä pannukahvia ruskeaa kastiketta Onneksi olkoon! Mitä enemmän rasteja sait, sitä mummompi olet – ikään, sukupuoleen tai mahdollisiin lapsenlapsiin katsomatta. Mummous on viisautta, ympäristöystävällisyyttä, säästäväisyyttä, kohtuullisuutta ja huolenpitoa.

Lisää perehdytystä henkisen mummouden salaisuuksiin löytyy Henna-Kaisa Sivosen kirjasta Mummoillen (Gummerus 2015). Siinä mennään jo niinkin syvällisiin mummotaitoihin kuin tahranpoistoon ja luonnonlääkintään. Höysteenä on koskettavia tositarinoita oikeista mummoista.

Kaisa Halonen

Mummotestin voit tehdä myös valomerkki.fi:ssä.

3 x outo uskonto Iglesia Maradoniana (Maradonan kirkko) Peliurallaan jalkapalloilija Diego Maradonaa nimitettiin Jumalan kädeksi. Mestarin syntymäpäivänä 30.10.1998 hänen kunniakseen perustettiin oma uskonto. Nykyään Maradonan kirkkoon kuuluu 80 000–120 000 jäsentä. Sen symboli on D10S, jossa yhdistyvät mestarin pelipaidan numero ja sana Dios, Jumala espanjaksi.

Church of the Flying Spaghetti Monster (Lentävän spagettihirviön kirkko) Olen löytänyt totuuden, ja se on tehty spagetista. Bobby Hendersonin vuonna 2005 perustamalla uskontokunnalla on vain yksi oppi: se, ettei oppeja ole. Yksi liikkeen innokkaimmista kannattajista, pastafareista, löytyy Saksasta. Eläkeläinen Rüdiger Weida järjestää perjantaiaamuisin nuudelimessun, jossa ehtoollisella nautitaan spagettia.

United Church of Bacon (Yhdistynyt pekonikirkko) Vuonna 2010 eräänlaisen uskontokunnan perustanut pekoniprofeetta John Whiteside uskoo hyväntekeväisyyteen ja skeptisyyteen. Liikkeen symboli on aamupalalta tuttu siansiivu ja jäseninä yli 11 000 lihansyöjäateistia. Pekonikäskyjä on kymmenen sijaan yhdeksän, sillä viimeinen ei mahtunut tauluun.

Krista Susi