Lauri 2013 nro 7 (28 2)

Vantaan Lauri 7 • Armon asialla • 28.2.2013 • www.vantaanlauri.fi

Nikkarointi auttoi selättämään häpeän Vanhat ja erikoiset etunimet ovat suosittuja 6

Anna Kontula:

Hengellinen kokemus avautuu huonosti sanoin

Usko on ratkaisematon mysteeri 8

Ihmekertomukset ovat meille vaikeita – Lauri Maarala

10

5

2 Esko Jämsä

Pääkirjoitus Pauli Juusela

MOT valvoo Ylen MOT teki työtä kirkkoherrojen ja piispojen puolesta eli otti selvää kirkon liepeillä liikkuvasta opetuksesta. Ohjelman mukaan osa karismaattisesta liikkeestä on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan.

Ahdistuin katsoessani Kallion kirkossa kuvattua materiaalia maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran rukousillasta. Ohjelmaan oli otettu pätkiä hänen puheistaan. Niissä vakavat sairaudet selitettiin demoneilla ja kehotettiin jättämään lääkkeet pois, koska niiden kautta paholainen pääsee käsiksi ihmiseen.

Myös maltillisena pidetyn Kansan Raamattuseuran materiaaleissa on näköjään tarkistamisen varaa.

Onneksi Espoon piispa Tapio Luoma puuttui jämäkästi asiaan A-studiossa. Luoman mukaan Jalovaaran puheet eivät sovi kirkkoon. Hän oli osallistunut Jalovaaran tilaisuuteen vuosia sitten, eikä opetus tuolloin ollut sellaista kuin nyt. Itse haastattelin Jalovaaraa joskus 1990-luvun alussa, eikä silloin tullut esiin tällaista menoa.

Piispa Luoman mukaan kirkossa keskitytään Jumalaan eikä pimeyden voimiin. Kirkossa rukoillaan sairaiden puolesta, mutta kirkko ei opeta, että syöpä tai masennus johtuvat demoneista saati että lääkkeet pitäisi jättää pois. Ei ihme, että Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja piti MOT-ohjelmassa kuvattua opetusta vaarallisena.

Kallion uusi kirkkoherra Teemu Laajasalo aikoo tutkia Jalovaaran opetuksen. Hän korostaa, että hengellinen vallankäyttö ja epäterve hengellisyys ovat vahingollisia asioita. Vantaan Rekolan seurakunta on päättänyt perua toukokuulle suunnitellun Jalovaaran tapahtuman. Se on oikein, sillä seurakunta vastaa tilojensa käytöstä.

Kolumni

Kunhan on hoitaja Kun tulee minun aikani saada hoivaa, voin vain toivoa, että on joku, joka hoitaa.

Meitä 65 vuotta täyttäneitä on jo yli miljoona, ja koko ajan tulee lisää. Osa meistä pärjää hyvin ilman apua, ehkä jopa yhdeksänkymppisiksi. Osa tarvitsee hoivapalveluja jo nyt.

En piittaa, vaikka hoitaja puhuisi huonoa suomea. Riittää, jos hän jaksaa olla ystävällinen ja osaa ammattinsa.

Tunnen tummaihoisen sairaanhoidon opiskelijan. Hän sanoo, että joka päivä joku tuntematon nimittelee ikävästi. En ihmettele, että häntä alkaa kyllästyttää. Niinpä hän on alkanut harkita muuttoa muualle. Jonnekin, missä on totuttu erivärisiin ihmisiin. Ehkä Englantiin.

Siinä, että muuttaa maasta toiseen parempien olojen toivossa, ei ole mitään pahaa. Tälläkin hetkellä Ruotsissa asuu, jälkeläiset mukaan lukien, yli puoli miljoonaa Suomesta muuttanutta.

Harmittaa se silti. Suomessa saatu koulutus valuu muualle.

Ja vain siksi, että mukaisänmaalliset eivät ajattele nenäänsä pitemmälle. Hoitajat, jotka lähtevät tästä maasta muualle, eivät ole hoitamassa suomalaisia vanhuksia.

Onneksi sentään tekniikka kehittyy. Meitä odottaa hyljerobotti. Sitä voi toivottavasti silitellä pian muuallakin kuin Koivukylän vanhustentalossa. Ruokahuoltokin toimii nappia painamalla, ja mikä parasta, ilman ihmisiä.

Rohkenen silti pyytää arvoisia maahanmuuttokriittisiä tekemään yhden kysymyksen, ennen kuin käskette ihmisen painumaan jonnekin, mistä hän on tullutkin. Kysykää, onko hän jossakin koulussa tai töissä.

Jos hän vastaa olevansa, toivottakaa menestystä opiskeluun ja kiittäkää kauniisti, että hän tuli Suomeen.

Muuten, hoitoalalla tarvitaan lihaksia. Vanhusten nosteleminen ja käänteleminen on aika raskasta. Tosimiehille olisi käyttöä.

Aila Alarotu eläkeläinen

Vaaralan kirkon tuleva kohtalo jäi vielä avoimeksi.

Vaaralan kirkkoa ei pureta Kirkko asetetaan huonon kunnon vuoksi käyttökieltoon.

Huonokuntoinen Vaaralan kirkko asetetaan käyttökieltoon, mutta sitä ei ainakaan vielä pureta. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti purkamisen sijasta palauttaa kirkon tulevan kohtalon vielä uuteen valmisteluun.

Palautuksesta oltiin yksimielisiä, mutta päätöksen sanamuodosta keskusteltiin pitkään ja myös äänestettiin. Päätökseksi tuli Tapio Virkkalan ehdotus, että seurakunnat ja Vantaan kaupunki selvittäisivät yhdessä, mitä vaihtoehtoja kaavoituksellisesti on kirkon tontin kehittämiseksi. Jukka Hako olisi halunnut selvitystehtävään maininnan, että vähintään kirkkosali säilytettäisiin.

Virkkalan päätös sai selvän enemmistön taakseen. Se jättää kaikki vaihtoehdot kirkon tulevaisuudesta vielä avoimeksi. Kirkkovaltuuston parituntisessa keskustelussa pohdittiin niin kirkon purkamista, osittaista purkamista kuin nykyisen kirkon peruskorjausta. Kirkon purkamisvaihtoehtoihin kytkettiin uudisrakentami-

nen, jossa olisi asuin-, liike- ja seurakuntatiloja.

Kirkkovaltuuston kokousta seuraamassa oli 16 Hakunilan seurakuntanuorta, joille Vaaralan kirkko on tärkeä paikka, kuin koti.

Purkamista ovat Vaaralassa vastustaneet nuoret, alueen äidit ja Vaarala-seura.

– Nyt on hiukan tyhjä olo, koska joudumme ainakin väliaikaisesti luopumaan kirkosta. Mutta hienoa on, että palautuspäätös antaa kirkolle lisäaikaa. Voimme selvittää eri vaihtoehtoja ja jatkaa myös omia suunnitelmiamme rahoituksen hankkimiseksi korjaukseen, tuumi Emma Perälä, yksi seurakuntanuorista.

Vaaralan kirkon purkamista esitettiin viimeksi joulukuussa valtuustolle, mutta tuolloin valtuusto halusi vielä lisäselvityksiä kirkon kunnosta. Nyt kuntotutkimusten tulokset olivat niin selviä, ettei kukaan vastustanut kirkon sulkemista.

Vuonna 1960 valmistuneen kirkon rakenteista ja sisäilmasta ote-

tut näytteet sisälsivät terveydelle haitallisia sädesieniä, bakteereja ja erilaisia homeita. Rakenteissa raja-arvojen ylitykset olivat huomattavia.

Vantaan kaupungin asumisterveysyksikön mukaan rakennuksessa oleskelu aiheuttaa terveysriskin, jonka vuoksi terveydensuojeluviranomaiset voivat kieltää tai rajoittaa rakennuksen käyttöä, mikäli sitä ei korjata. Valtuusto ei jäänyt viranomaistoimia odottamaan, vaan päätti sulkea kirkon.

Hakunilan seurakunta on jo siirtänyt suurimman osan kirkossa olleesta toiminnasta muihin tiloihin. Kirkkoherra Hans Tuomisen mukaan kirkossa oli vielä tiistai-iltana nuorten ilta ja keskiviikkona perhekerho. Sen jälkeen toiminta loppuu. Perhekerholaisia voidaan ottaa Hakunilan ja Länsimäen kirkon kerhoihin, nuorten toiminta järjestyy Hakunilassa ja Länsimäessä. Nuoret otetaan mukaan tiloja suunnittelemaan.

Kirkkovaltuuston kokouksessa oli vahva tahtotila sille, että mitä tahansa Vaaralan kirkolle jatkossa tapahtuu nuorten ääntä kuullaan, kun heille suunnitellaan tiloja.

Pauli Juusela

vantaanlauri.fi uutisia

›› Larsgårdenia ei rakenneta lähivuosina ›› Rekolan seurakunta peruu Jalovaaran illan ›› Aito joulu mukana Vuoden Huiput -kilpailussa ›› Ruoka-avun aloittamista vaaditaan adressilla Kannen kuva sirpa päivinen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Klassinen metallimies Arttu Vauhkonen, 17, pianisti: ”Olen soittanut pianoa 4-vuotiaasta.

Tykkään wieniläisklassismista ja romantiikan ajan musiikista. Suurin suosikkini on Frédéric Chopin. Olen kasvanut musiikkiin Chopinin kanssa.

Soitan Arionissa kosketinsoittimia. Bändimme tekee melodista, sinfonista ja sielukasta metallimusiikkia. Orkesterisoittimet, kuten viulut ja puhaltimet, ovat suuressa roolissa.

Osallistuimme keväällä Uuden musiikin kilpailuun. Se oli neljän kuukauden seikkailu.

Vaikka sitä ei ehkä heti uskoisi, klassinen perinne tukee metallia valtavasti. Erityisesti Arionin tyylisellä metallilla on paljon yhteistä klassisen musiikin kanssa.”

Saila Keskiaho

Pianossa Arttu Vauhkonen to 7.3. klo 18 Hakunilan kirkossa. Konsertti on osa Hakunilan musiikkiviikkoa.

4

Väitellään

Olet runonlaulajien sukua, artisti Pappi!

Pappi ei piiloudu vaan pikemminkin paljastaa itsensä.

Runonlausuntaa ja metallimusiikkia yhdistävä artisti Pappi on julkaissut ensimmäisen levynsä.

Piiloudut kaapuun, koska tahdot salata todellisen minäsi.

– Eihän Pappi piiloudu kaapuun vaan pikemminkin paljastaa itsensä. Munkin kaapu ja risti ovat symboleja, jotka kavaltavat heti, että kyseessä on uskonnollinen ihminen. Pappia ei voi narauttaa hengellisestä maailmankuvasta, koska tämä ulottuvuus on ilmeinen.

Olet noussut ilmiöksi rockpiireissä, koska olet toiminut paremmin kuin muut papit.

– Pappi on toki huomioitu ilahduttavasti rock-lehdissä. Syykin lienee selvä. Käsitykseni mukaan varsin harvat papit huutavat hard­core-metallia tai lausuvat spoken word -runoutta apokalyptisten pörinöiden päälle.

Pappi ei siis lähesty rock-piirejä pappina vaan artistina ja ennen kaikkea nelimiehisenä bändinä.

Kollegat ovat paheksuneet sinua.

– En tiedä, ovatko papit kuunnelleet Pappia. 1980-luvulla pelkkä afrikkalainen gospelmessu riitti herättämään lööppitason pahennusta, mutta nykyiset kirkonmiehet ovat näemmä sen verran sivistyneitä, etteivät vedä hernettä nenään turhanpäiten.

Laulat Haudan partaalla -kappaleessa ”on Suomi sydämessäni”. Nykyajan meininki huolestuttaa sinua.

– Suomen kieli uskomattomassa rikkaudessaan on minulle rakas. Se taipuu niin runoon kuin rukoukseenkin. Olen myös huolestunut. Väittäisin, että tietynlainen materialistinen maailmankuva on raivannut salakavalasti itsensä viralliseksi totuudeksi.

Jumalalle, sielulle ja muille vastaaville asioille ei ole sijaa sellaisessa maailmankuvassa. Pahim-

ti 12.3. klo 14 la 23.3. klo 14 ke 13.3. klo 19 ti 26.3. klo 14 pe 15.3. klo 19 pe 5.4. klo 19 Ohjaus: Sakari Kirjavainen Rooleissa: Ilkka Heiskanen Dramaturgia: Ilkka Heiskanen ja Sakari Kirjavainen Näytelmät hahmot: Veikko Huovinen Tuottaja: Produmo

TIKKURILAN TERAPIA KALUSTENEUVOS OY KALUSTENEUVOS OY

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja KALUSTENEUVOS OY antiikista nykyaikaan KALUSTENEUVOS OY Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Sisustajan aarreaitta - Huonekaluja antiikista nykyaikaan - 1500 m2 TÄYNNÄ -

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

- www.kalusteneuvos.fi 1500 m2 TÄYNNÄ -

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYPÄIVÄÄN, MYÖS DESIGN JA MERKKIKALUSTEET, RUNSAASTI PIENTAVARAA VERHOILUPALVELUT JA -TARVIKKEET

Tervetuloa paikanpäälle tutustumaan valikoimiimme!

Jarrutie 14, 00770 Helsinki, Puh. 09-350 6201 Avoinna: Ma-Pe 10-18, La 10-15, Su 12-16

www.kalusteneuvos.fi

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Pyhäkoulu kotona

Lasten vanhempien käyttöön joka sunnuntaiksi ilmainen opetusaineisto. Katso:

www.pyhäkoulu.fi

Varaukset: 09 836 1919,

Tikkurilantie 44 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi

Lestadiolainen Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi Jarrutie 14, 00770 Helsinki • puh. (09) 350 6202

www.kalusteneuvos.fi www.vantaanlauri.fi

UUSHERÄYS

Levystä tulee mieleen katolilaisuus. Taidat olla paavin miehiä.

– Olen koulutukseltani teologi ja uskonsuunnaltani luterilainen.

Koen kuitenkin vahvasti vetoa katolilaisuuteen ja ortodoksisuuteen sekä teologisista että esteettisistä syistä. Ne ovat nykymaailmassa luterilaisuutta selvemmin vastakulttuuria. Toki myös luterilaisuudesta löytyy mystiikkaa ja kulttuurista rikkautta. Minulle kristinusko on ennen kaikkea tie, totuus ja elämä, ei vakuutuspaperi jossain kirjahyllyyn survotussa kansiossa.

Lauluissasi pieni ihminen tarpoo äärettömän taivaan alla, rämpii suolla ja kapuaa vaaralle eikä voi olla hämmästelemättä karun luonnon kauneutta, vaikka kengät hiertävät. Olet runonlaulajien sukua.

– Epäilemättä kainuulainen mentaliteetti ja luontokuvasto heijastuvat teksteissäni. Muutenkin vanhempi suomalainen runous, kuten Kaarlo Sarkian ja Aaro Hellaakosken tuotanto, inspiroi.

Janne Könönen

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

YKSILÖ-, PARI- ja PERHETERAPIAA - myös keskusteluhoito, hengelliset asiat ja adoptiotuki Tiedustelut: pari- ja perheterapeutti Tuula Krouvi puh. 044 5107451 / sp: tuula.krouvi@pp.inet.fi Vastaanotto lauantaisin Tikkurilan Terapiassa.

massa tapauksessa seurauksena voi olla koventunut arvomaailma ja kilpailuyhteiskunta.

AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen senioreille, jotka kaipaavat keskusteluryhmä yli kuulijaa aamun yksinäisinä 60-vuotiaille. Ryhmään tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504. osallistuminen on makVERTAISTUKIRYHMÄT sutonta. Soita ja varaa Puhelun hinta operaattorisi aika 045-341 0506. JA HEIDÄN hinnoittelun mukainen.

MUISTISAIRAILLE IHMISILLE

LÄHEISILLE

kokoontuvat omissa ryhmissään samanaikaisesti kerran kuukaudes

VERTAISTUKIRYHMÄT MUISTISAIRAILLE Leppävaaran palvelutalossa ma 1.10 klo 13–15 IHMISILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN Myyrmäen Myyringissä kerran kuukaudessa, Tapiolassa Ejy:n yhteisötuvalla ke 3.10 klo 18–20 seuraava kerta ke 6.3. klo 18–20 (ensisijaisesti työikäisille kohdennettu) (ensisijaisesti työikäisille) Hakunilan päivätoimintakeskuksessa kerran kuukaudessa, kerta ryhmiin: to 7.3. klo 10–12 Muistiluotsi, Lisätietoja jaseuraava ilmoittautumiset Uudenmaan muistiohjaajajaJonna Savolainen p. 040 542 5253 Lisätietoja ilmoittautumiset ryhmiin: muistiohjaaja Eveliina Ruth 040 170 6771

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 3.3. klo 14 Laki ja evankeliumi

Jouko Talonen ja Heikki Junttila

päihdelääkärit.fi

Päihdelääkärin kotikäynnit ja vieroitushoidot luottamuksella info@paihdelaakarit.fi tel: 040 6621144

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Leif Lindbergin mielestä se oma juttu voi löytyä vasta kun kokeilee.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri /Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Tapio Peltohaka kirjoitti erittäin tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta Vantaan Laurissa. Jos ja kun asiakirjat ovat julkisia, se tarkoittaa sitä, että ne ovat helposti löydettävissä netistä, ei ainoastaan sieltä eteisen sivuseinältä virka-aikana. Se on mennyttä maailmaa. Nyt pientä muutosta toimintatapoihin Hämeenkylän seurakuntaan ja pois sieltä jumbo-sijalta. Seurakuntaneuvoston asialistat ja pöytäkirjat on julkaistava taannehtivasti ainakin vuosilta 2011 ja 2012! Lukijoita riittää. Ainoastaan näin katkaistaan huhuilta siivet salailun suhteen. Mitä kauemmin tämän asian kanssa viivytellään, sitä kiusallisemmaksi se menee. Ei se ole vaikea tehtävä, vaan nykyaikaa. ”Seurakuntamme on pitänyt tätä käytäntöä Hämeenkylässä toimivana ja riittävänä” – tuohon voisi vaikka lisätä ”ugh olen puhunut, seurakunta, se olen minä”. Kuka on pitänyt toimivana? Eivät läheskään kaikki seurakuntalaiset.

Kaikkea muuta. Huhuu, seurakuntalaisia on myös täällä muurin ulkopuolella!

Ilon kautta

Selviämiseen luotu käsi Puutöiden tekeminen vei häpeän Leif Lindbergiltä.

Reilu parikymmentä vuotta sitten Leif Lindbergin elämässä oli stressaava vaihe. Hän oli ryhtynyt harrastamaan sijoittamista ja möhlinyt raha-asioissa. Se kadutti ja hävetti. Vaimo ojensi Lindbergille Kotivinkki-lehden, jossa oli ohjeet perinteisten puutarhakalusteiden tekemiseen.

– Olin epäkäytännöllinen ihminen ja olen edelleen, mutta ohjeet olivat niin tarkat, että päätin kokeilla, Lindberg kertoo.

Hän osti tarvikkeet. Kuuden viikon kesäloman päätteeksi puutarhakalusteet olivat valmiit ja paha olo poissa. Lindberg oli aloittanut nikkaroinnin vähän väkisin, tehdäkseen jotain järkevää. Lopputuloksena oli puutarhakalusto, innostus käsin tekemiseen ja hyvä mieli.

Lindberg vertaa ihmisen päässä olevia hyviä ajatuksia kukkiin tai hyötykasveihin, huonoja ajatuksia rikkaruohoihin. Ikävien asioiden ajatteleminen on kuin lannoittaisi rikkaruohoja. Ne kasvavat entisestään ja vievät tilan hyvältä. Hy-

viä ajatuksia ajattelemalla rikkaruohot kuihtuvat ja ikävät ajatukset loppuvat. Tätä ajatusta työterveyslääkärinä työskentelevä Lindberg pyrkii viljelemään kohdatessaan potilaita, joilla on masennusta tai ahdistusta.

Ihmiset usein kuvittelevat tietävänsä, mitä haluavat, mutta todellisuudessa tunnistavat oman juttunsa vasta sen osuessa kohdalle. Heidän pitäisi tehdä paljon enemmän asioita ihan vain tekemisen vuoksi, sellaisiakin, jotka eivät tunnu kiinnostavilta. Siten saattaa kuin vahingossa löytää piilevän lahjakkuutensa, hyvän ihmissuhteen tai mukavan työn.

Koulun veistotunneilla Lindberg ei loistanut. Jakkarasta tuli vino ja kynttilänjalka tuli höylättyä yhdeltä kantilta liian ohueksi.

– Ehkä minulla oli piilevä lahjakkuus puutöiden tekemiseen, joka olisi jäänyt huomaamatta, jollen olisi ryhtynyt tekemään puutarhakalusteita.

Hän tietää, että käsin tekemisessä on taikaa. Huippumuusikot ja -kuvataiteilijat ovat tästä esi-

merkkejä. Käden toiminnoille on varattu ihmisen aivoissa paljon tilaa. Sen voi tulkita niin, että vähäinen käsien käyttö on eräänlaista aivojen vajaakäyttöä.

– Käsi on luotu selviämiseen ja pulmien ratkaisemiseen, Lindberg sanoo.

Puutarhakaluston jälkeen Lindbergin käsissä on syntynyt kaappeja, pöytiä, penkkejä, lipasto, vene, verstas ja varasto. Projekteista on tullut entistä suurempia. Tällä hetkellä Lindbergin vapaa-ajan työmaana on vaimon kotitalo, vanha maalaistalo ja siihen liittyvät rakennukset, joissa riittää kunnostettavaa noin 900 neliön verran.

Rahavaikeudet selvisivät ajallaan, kuten niillä on tapana.

– Puutarhakalusteiden nikkaroiminen poisti häpeän, joka on paljon hankalampi hoidettava.

Soili Pohjalainen

Leif Lindberg ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoima-sarjaan professori Jukka Kemppistä.

Vantaan Laurissa 21.2. Tapio Peltohaka kirjoitti seurakuntaneuvostojen pöytäkirjojen ja esityslistojen puuttumisesta seurakuntien nettisivuilta. Aihe on tärkeä. Hän mainitsi erityisesti kaksi seurakuntaa.

Toisin kuin Peltohaka totesi, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan asialistat ja pöytäkirjat löytyvät verkosta.

Verkkosivuilta puuttui kuitenkin asiakirjoihin vievä linkki, joka on nyt lisätty. Tarpeellinen havainto siis.

Hämeenkylän seurakuntaneuvosto päätti 14.2., että sen päätöksistä tehdään tiedottava kooste, joka laitetaan nettisivuille samaan paikkaan muiden seurakuntaneuvostojen pöytäkirjojen kanssa. Hämeenkylän päätökset julkaistaan jatkossa siis kirkkoherranviraston ilmoitustaululla ja koosteena nettisivuilla.

Toiminnan ja päätösten avoimuus on parasta hallintoja viestintäkulttuuria. Seurakuntia ohjaa julkisuuslaki, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, ellei ole erityistä syytä määrätä toisin.

Lain edellyttämä minimi on, että seurakuntien luottamuselinten pöytäkirjat on oltava yleisesti nähtävinä, kun ne on tarkastettu. Esityslistat tulevat julkisiksi samaan aikaan. Näin määräävät julkisuuslaki ja kirkkolaki.

Sen sijaan mikään ei estä seurakuntia toimimasta avoimemmin. Lain kirjaimen täyttäminen ei aina toteuta sen henkeä. Vantaalla Rekolan ja Vantaankosken seurakunnat ja ruotsinkielinen seurakunta julkaisevat myös seurakuntaneuvostojen esityslistat. Luottamuselimet voivat päättää erikseen esityslistan julkaisemisesta eli ne voidaan julkaista jo aiemmin kuin pöytäkirjan valmistuttua. Tässä siis luottamushenkilöt voivat olla aktiivisia ja kysyä, miten heidän seurakunnassaan halutaan toimia.

Katriina Harviainen Vantaan seurakuntien tiedotuspäällikkö

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

6

Sofia Buchholz ja Elias Kaila kantavat Suomen suosituimpia etunimiä.

Sofian ja Eliaksen maa Nimitrendit vaihtelevat mutta kestohitit pitävät pintansa. teksti Saila Keskiaho kuvat Jani Laukkanen

E

lli, Aina, Selma, Fanny, Emma. Kyseessä ei ole viiden kärki vuoden 2012 nimitilastoissa. Lista on peräisin Zachris Topeliuksen runosta Ljungblommor, jossa ylistetään nuorten tyttöjen kauneutta ja nostetaan esimerkiksi viisi neitosta. Heidän nimensä olivat aikansa suosituimpia. Topeliuksen runo on vuodelta 1845.

Topeliuksen luettelemat nuorten naisten nimet voisivat olla myös nykyajan vanhempien valintoja. Vanhat nimet nousevat uuteen suosioon noin sadan vuoden välein, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala vahvistaa.

– Kun oman sukupolven ja

omien vanhempien sukupolven nimet tuntuvat kuluneilta, nimiä etsitään isovanhempien sukupolvesta.

Nimi on selkeä ja pysyvä tapa kuvata ihmisen identiteettiä.

– Se tekee lapsesta yhteisön jäsenen, Saarelma-Paukkala toteaa.

Poika nimeltä Rauha Minna Saarelma-Paukkalasta tuli nimitutkija, koska etunimiin kietoutunut historia kiehtoi häntä.

– Nimissämme näkyvät keskiajan katoliset vaikutteet, Ruotsin ja Venäjän vallan ajat ja suomalaisuusaate.

Niistä viimeisin pöyhi nimistön perinpohjaisesti. 1800-luvulla keksimällä keksittiin uusia, isänmaallisia nimiä. Sotien jälkeen nimissä alkoivat näkyä

kansainväliset tuulahdukset ja Mariannen kaltaiset yleiseurooppalaiset nimet tulivat käyttöön.

Populaarikulttuuri on muokannut nimistöä 1950-luvulta alkaen. Moni lapsi on kastettu Tapioksi muusikko-urheilija Tapio Rautavaaran mukaan. Nykyisinkin suosikkilaulajien nimet näkyvät nimissä. Esimerkiksi Veeti nousi pinnalle laulaja Veeti Kallion ansiosta.

Vaikka monet nimistä on helppo luokitella tietyn sukupuolen nimiksi, sukupuolijako on aina ollut horjuva.

– Perinteiset kristilliset nimet ovat selkeästi joko miehen tai naisen nimiä, koska niiden esikuvana oli pyhiä ihmisiä, Saarelma-Paukkala sanoo.

Erityisesti 1800-luvun suomalaisuusbuumin aikana kehitellyt nimet sekoittivat pakkaa. Ensim-

mäiset Sulot olivat tyttövauvoja ja ensimmäiset Rauhat pieniä poikia. Sama häilyvyys näkyy nykynimissäkin: Tuiskua ja Ruskaa annetaan tasaisesti molemmille sukupuolille.

– Kestää aikansa, että uusi nimi kiinnittyy tiettyyn sukupuoleen. Nykyisin on myös vanhempia, jotka haluavat tietoisesti antaa lapselleen sukupuolineutraalin etunimen.

Jumalvasara ei käy Parissa vuosikymmenessä etunimien määrä on kasvanut merkittävästi. 1980-luvun alussa Suomessa oli 32 000 etunimeä, nyt yli 50 000 nimeä.

Vallalla on kaksi vastakkaista trendiä. Yhtäältä etsitään uusvanhoja nimiä menneistä sukupolvista. Toisaalta osa vanhemmista haluaa antaa lapselleen

mahdollisimman yksilöllisen nimen. Vuonna 2010 syntyneistä lapsista 5 prosentilla tytöistä ja 4 prosentilla pojista on etunimi, jota ei ole kenelläkään muulla.

– Yksilölliset arvot ovat vahvistuneet. Ennen oli tärkeää, että nimi teki ihmisestä porukan jäsenen. Siksi annettiin mielellään perinteisiä suomalaisia nimiä. Nyt halutaan antaa nimi, jolla lapsi erottuu joukosta, Minna Saarelma-Paukkala pohtii.

Kansallisromanttinen luontoihanne näkyy yhä nimissä.

Luontokuvastosta ovat peräisin muun muassa uudet nimet Kuura, Oras, Pouta ja Aronia. Yleistä on myös muovata olemassa olevien nimien pohjalta uusia nimiä. Niin on syntynyt esimerkiksi Lumiella.

Keskiajalta 1700-luvulle lapsi sai yleensä vain yhden nimen.

7 Kuinka vantaalainen?

Kahden etunimen käytäntö yleistyi 1800-luvulla, koska samassa kylässä asuvat samannimiset ihmiset menivät liian helposti sekaisin. Viimeisin suuntaus on antaa lapselle kolme etunimeä. Yksinimisyys on nykyisin erittäin harvinaista.

Vaikka nimien määrä lisääntyy, mikä tahansa ei vieläkään kelpaa.

Nimilainsäädäntö on keskeinen rajanvetäjä ja laaduntarkkailija.

Minna Saarelma-Paukkala istuu oikeusministeriön alaisessa nimilautakunnassa, joka käsittelee epäselviä tapauksia. Läheskään kaikki nimet eivät läpäise lautakunnan seulaa. Pettyä saivat nekin vanhemmat, jotka halusivat antaa pienelleen nimeksi Jumalvasara.

Pirjojen paluu Suomessa syntyy yhä enemmän lapsia, joilla on vierasperäinen nimi, vaikka lapsen äidinkieleksi on merkitty suomi. Milloin ensimmäiset vierasperäiset nimet pääsevät almanakan sivuille?

– Jotta nimi pääsisi kalenteriin, sen pitäisi olla 500 Suomessa syntyneellä lapsella ensimmäisenä etunimenä, Minna Saarelma-Paukkala kertoo.

Zahrat ja Mohammedit saanevat vielä odottaa.

Almanakkatoimisto julkaisee uuden nimipäiväkalenterin 2015.

Saarelma-Paukkala näkee tulevaisuuden nimitrendeissä sekä kansainvälisiä että supisuomalaisia painotuksia. Hän uskoo, että suomalaiset nimet pitävät pintansa.

– Joidenkin mielestä lemmikkien nimistä voi ennustaa tulevia nimisuosikkeja. Itse tunnen muun muassa Erkki- ja Reino-nimiset koirat. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, suurten ikäluokkien nimet tulevat uudelleen muotiin.

Ehkä jo vuosikymmenen kuluttua hiekkalaatikkojen reunoilla huudellaan jälleen Pirjoa, Seppoa, Ritvaa tai Kalevia. T Lisätietoa nimistä: • Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.

• Juri Nummelin ja Elina Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä.

• Kustaa Vilkuna: Etunimet.

Toim. Pirjo Makkonen.

Paula Lehmuskallio, 64, on aktiivinen kuusikkolainen Saara Vuorjoki

”Joidenkin mielestä lemmikkien nimistä voi ennustaa tulevia nimisuosikkeja.”

Voima, viisaus ja leijona Vuoden 2011 suosituimpien etunimien juuret ulottuvat pitkälle historiaan.

Viiden kärjessä on viitteitä Raamattuun, Kalevalaan ja muinaisenglannin nimistöön.

Tyttöjen nimet: Sofia • tarkoittaa kreikaksi viisautta • viittaa myös pyhimykseen, jonka kolme lasta surmattiin marttyyreina Venla • sukua nimille Vendela ja Vendla • kantamuoto vendit tarkoittaa vendiläistä naista Aada • Raamatussa Lemekin ja Eesaun vaimojen nimi • viittaa myös 600-luvulla eläneeseen ranskalaiseen nunnaan, pyhään Adaan Emma • samaa juurta kuin Irma – taustalla on suurta ja voimakasta tarkoittava sana ermin • viittaa myös Gemmanimiseen pyhimykseen Aino • sukua Ainalle, Ainille ja Ainikille • suosittu etenkin Kalevalan Ainon ansiosta

Poikien nimet: Elias • taustalla Vanhan testamentin profeetta Elias • Elias Lönnrot on lisännyt suosiota Onni • tunnettu etunimenä vuodesta 1835 • lapsen syntymän herättämää tunnetta kuvaava nimi • kreikankielinen nimi Makarios ja latinan Felix viittaavat myös onnellisuuteen Eetu • mukaelma Edvardista • alkuperä muinaisenglannin sanassa, joka tarkoittaa rikkauden vartijaa Leo • tarkoittaa latinaksi leijonaa • leijonasymboli viittaa Raamatussa sekä Kristukseen että evankelista Luukkaaseen Aleksi • lyhennelmä nimestä Aleksanteri • jo antiikista tunnettu Aleksanteri tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa

100 % kuusikkolainen

100 % kuusikkolainen Lapsena asuin vanhempieni kanssa Töölössä Naistenklinikan naapurissa.

Opiskeluaikoina asuin Tapaninkylässä.

Puolisooni Eeroon tutustuin ystävättäreni häissä. Eero opetti sairaanhoitooppilaitoksessa, jossa minä opiskelin.

Muutimme pieneen rivitalokotiin Hakunilan kartanon kupeeseen. Kun asunto kävi pieneksi, naapuri ehdotti että rakentaisimme yhdessä paritalon. Löysin sopivan tontin Kuusikosta. Talo valmistui vuonna 1978. Meillä on neljä lasta. Äitini muutti meille

jäätyään eläkkeelle. Hän asui luonamme 16 vuotta.

Olen nyt seitsemättä kautta kaupunginvaltuutettuna. Illat kuluvat lukuisten luottamustehtävien parissa. Käymme puolisoni kanssa usein mökillä Lammilla. Mökillä on vanha mylly, jonka yläkertaan olen koonnut pienen vanhojen esineiden museon.

Esillä on esimerkiksi mitta-astioita ja maitokannuja. Valtaosa esineistä on peräisin suvuiltamme. Myllyn yläkerran pitkän pöydän ääressä on vietetty juhlia suvun kesken.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Kuinka nuorisotakuu toteutuu?

Nuorisotakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Toteutuuko tämä, Vantaan osaamisen kehittämisen palvelupäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan TE-toimistosta?

– Kaikille TE-toimiston asiakkaana oleville työttömille nuorille tarjotaan työ-, koulutus- ja työkokeilupaikkoja tai valmennusta palvelutarpeen mukaan. Järjestämme vantaalaisen Petra -projektin kanssa rekrytointitilaisuuksia, joissa on useita työnantajia tarjoamassa töitä.

Työnantaja päättää, palkkaako nuoren vai ei, me järjestämme mahdollisuuksia, jotta nämä kaksi tahoa kohtaavat. Voimme myös tietyin edellytyksin myöntää työnantajalle palkkatukea.

Mitä tapahtuu nuorelle, joka ei halua mennä nuorten työpajalle?

– Nuorelle tulisi aina olla yksilöllinen,

hänelle sopiva ratkaisu. Jos työllistymismahdollisuudet ovat heikot, niin työkokeilusopimuksen voi tehdä työpaikalle tai nuorelle voi tarjota koulutusta. Myös kuntouttava työtoiminta voi olla oikea ratkaisu.

Yhteishaku ammatillisiin perustutkintoihin ja lukioihin on 25.2.-15.3.

Saako TE-toimistosta apua hakemiseen?

– Vantaalla TE-toimiston nuorten osastolla on auttamassa viisi nuorten asiantuntijaa, ammatinvalintapsykologi ja kuusi Petra -projektin palveluohjaajaa. Asiantuntijan luona voi asioida ma–pe klo 9-11.

Tarvittaessa varataan toinen aika tai aika psykologille tai Petran palveluohjaajille.

Kuinka paljon Vantaalla on alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria?

– Tammikuun lopussa työttömiä nuoria asiakkaita oli 1109.

Elisabet Aho

8

Ne

Anna K

”Ihminen ei pysty täydellisyyteen, mutta ei hän voi täydellisesti epäonnistuakaan.”

9

enä Jumalaan päin

Kontulan mielestä hengellisestä kokemuksesta on mahdotonta puhua. Silti hän yrittää.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

räs mies käy silloin tällöin lähikirkon eteisessä kurkistelemassa sisään. Hän ei uskalla avata ovea, eikä ole varma, haluaisiko hän edes peremmälle.

Tältä mieheltä ja muilta hänen kaltaisiltaan sosiologi, kansanedustaja Anna Kontula on saanut postia sen jälkeen, kun hänen uskoa käsittelevä kirjansa Mistä ei voi puhua ilmestyi viime syksynä.

– Minun tulkintani on, että sillä miehellä on jonkinnäköinen kaipaus, joka ei saa muotoa. Kirkko ei osaa ottaa häntä vastaan. Hän jää ovensuuhun.

Väitän, että näitä kirkon porstuassa kurkistelevia keski-ikäisiä miehiä on vaikka kuinka paljon. Suomi on täynnä ihmisiä, joille usko on merkittävä tai problemaattinen asia. Heillä olisi tarve puhua siitä, mutta ei sanoja, Kontula sanoo.

Niitä sanoja Kontula etsii kirjassaan. Hän kavahtaa niin herätysharlekiinien tyyliä kuin teologista siansaksaakin. Hän ei yritä luoda uskolle uutta kieltä, vaan ennemminkin etsiä käytössä kuluneiden käsitteiden alkuperäisiä merkityksiä ja päivittää niitä omaan aikaamme sopiviksi. Siksi jotkut ovat kutsuneet kirjaa hipsterikatekismukseksi.

Mistä ei voi puhua on kirjoitettu kahden eri-ikäisen naisen keskusteluksi. Vanhemmalla heistä, Astalla, on vuosia sitten ollut voimakas mystinen kokemus, joka on muuttanut hänen elämänsä. Saara puolestaan ilmoittaa, ettei ole uskonnollinen, mutta antautuu pitkään ja polveilevaan keskusteluun uskosta. Illan ja yön kuluessa yritetään selittää selittämätöntä.

Mysteeriin suostuminen Viime vuosina uskosta on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Suosittuja ovat olleet vuoropuhelun tai kirjeenvaihdon muotoon tehdyt kirjat, joissa lähtökohtana on usein ollut uskon ja tieteen vastakkainasettelu.

– Minusta ne ovat aika turhanpäiväisiä keskusteluja. Jos toinen osapuoli ei jaa lähtöoletusta Jumalan olemassaolosta, keskustelussa ei päästä kovin syvälle uskonnon näkokulmasta oleellisiin asioihin, Anna Kontula sanoo.

– Hengellinen elämä lähtee siitä, että on olemassa mysteeri, joka on perimmältään ratkaise-

Anna Kontula • 35-vuotias Vasemmistoliiton kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Tampereelta • sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori • tutkinut muun muassa seksityötä ja rakennusalan harmaata taloutta • naimisissa, kolmen lapsen äiti

maton ja siihen pitää suostua. Kaikkea ei voi tietää.

On olemassa selvittämättömiä salaisuuksia. Mutta meidän aikanamme tätä ei kyetä hyväksymään.

Haluamme, että kaikki voidaan selvittää juuriaan myöten – jos ei nyt, niin ainakin tulevaisuudessa, kun tiede kehittyy.

Kontula muistuttaa, että hengellinen kokemus avautuu huonosti sanoin. Siksi luterilainen kirkko, jossa sanoilla on ylivertainen asema muihin ilmaisutapoihin nähden, on ongelmissa.

– Ortodoksisessa perinteessä minua viehättää se, että siinä on huomioitu ihmisten erilaisuus. Niille, jotka aistivat maailmaa tuoksujen kautta, on suitsukkeita. Visuaalisille ihmisille on ikoneita, toiminnallisille kumarruksia ja ristinmerkkejä. Useilla, toisiaan täydentävillä elementeillä pyritään tukemaan ihmisen hengellisyyttä ja Jumala-suhdetta.

Ihmisen ja Jumalan välinen suhde on Kontulan mielestä äärimmäisen intiimi ja kiusallinenkin aihe käsiteltäväksi jopa kirkossa.

– Koska se on niin hankala aihe, kirkossa mieluummin keskitytään muihin puuhiin ja yhdessäoloon, Kontula napauttaa.

Ei pitäisi. Kontulan mielestä kirkko, jolla ei ole Jumalaa, menettää uskottavuutensa. Elämys- tai virkamiespalvelujen tuottaminen ei riitä. Kirkon tulisi kannatella ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta ja auttaa ihmistä hänen etsinnässään ja kilvoittelussaan.

Mittatikkuna synti Aluksi oli vain muistiinpanoja, joita Anna Kontula kirjasi lukiessaan teologista kirjallisuutta. Erityisesti häntä kiinnostivat mystiikka ja ortodoksinen teologia. Vähitellen merkinnöistä alkoi hahmottua kirja.

Yhden suurimmista oivalluksistaan Kontula koki pohtiessaan syntiä.

– Arkikielessä synti rinnastetaan eettisesti väärin tekemiseen. Kirjassa esitän ajatuksen, että synnin käsite on työväline ihmiselle, joka etsii hengellistä suuntaa. Sillä hän mittaa, onko hän lähestymässä Jumalaa vai etääntymässä.

Kun synti käsitetään eräänlaiseksi mittatikuksi, kristitty voi käyttää sitä vain oman elämänsä arviointiin. Toisia sillä ei voi syynätä eikä sen avulla voi laatia listoja siitä, mitkä yksittäiset teot ovat syntiä ja mitkä eivät.

Kontula huomauttaa, että jokaisella ihmisellä uskontoon katsomatta on eettinen vastuu. Aina se, mikä on väärin, ja se, mikä on syntiä, eivät kuitenkaan käy yksiin. Kirkkoon sunnuntaiaamuna kiirehtivä pienten lasten vanhempi saattaa toimia väärin perheettään kohtaan, kun hän omistautuu kilvoittelulle. Ja tehdä syntiä, jos hän jää kotiin pelaamaan lasten kanssa Kimbleä.

– Tai ajatellaan lyhytkestoisia seksisuhteita. Jos molemmat kunnioittavat toisiaan, niissä ei välttämättä ole mitään eettisesti väärää. Sen sijaan Jumalan etsinnän kannalta ne saattavat olla haitallisia. Jos haluaa hiljentyä ja edetä kilvoittelussaan, vilkkaasta seuraelämästä on yleensä haittaa.

Kilvoittelu-sana toistuu Kontulan puheessa usein. Se, kuten syntikin, on hänen mielestään hengellinen käsite, jolla on merkitystä vain hengellisyyden harrastajalle. Selittääkseen, mistä kilvoittelussa on kysymys, Kontula tarttuu kynään ja piirtää. Paperille tulee viiva. Se on elämänpolku, jonka päässä jossakin kaukana on Jumala. Tikkuukko kulkee polulla horjuen ja poukkoillen.

– Kilvoittelu on sitä, että koetetaan pitää nenä Jumalaan päin. Siinä mennään monta kertaa päivässä ja tunnissakin pieleen. Sitten pitää vaan päättäväisesti kääntää uudestaan nenä oikeaan suuntaan.

Etuoikeutetut miehet Anna Kontula on lähtöisin uskonnottomasta kodista, vasemmistolainen ja feministi. Sellaisista taustoista syntyy yleensä tiukkaa uskontokritiikkiä. Miten feministi Kontula suhtautuu siihen, että sana ja valta ovat kirkossa parituhatta vuotta olleet miesten hallussa?

– Kristillinen kirkko on edelleenkin aika patriarkaalinen järjestelmä. Menee jokunen sata vuotta, että naispappien ja feministiteologian vaikutus alkaa näkyä traditiossa, Kontula arvioi.

Hänen mukaansa kristinusko ei juuri tarjoa roolimalleja naisille tai edes työväenluokkaisille miehille, joiden elämä kuluu arjen pyörittämisessä. Jeesuksesta alkaen kristillistä traditiota ovat muovanneet selibaatissa elävät tai ainakin ilman vanhemmuuden velvoitteita eläneet miehet.

Monet vanhat pyhimyslegendat kertovat nuorista naisista, jotka halutessaan omistautua Jeesukselle kieltäytyvät avioliitosta. He kärsivät mieluummin marttyyrikuoleman kuin luopuvat neitsyydestään. Vuosia Kontula ihmetteli, miksi neitsyys on hengellisen elämän kannalta niin keskeinen asia.

– Sitten oivalsin, että kysymys on siitä, että neitsyyden menetys tarkoitti entisaikaan useimmiten äidiksi tulemista. Ja se taas tarkoittaa kauheaa hässäkkää pariksikymmeneksi vuodeksi. Hengellinen elämä edellyttää mahdollisuutta hiljentää elämäänsä. Hyvin harvoilla äideillä on ollut tätä etuoikeutta.

Epätäydellisyyden lohtu Ahdistavaa, syyllistävää. Sellainen on monen mielikuva kristinuskosta. Anna Kontula löysi kirjaansa tehdessään kristinuskon armollisen, valoisan puolen.

– Siinä tunnustetaan, että ihminen on epätäydellinen. Mutta ei hätää, niin kuuluukin olla. Epätäydellisyys on mahdollisuus kehittyä. Hyvän elämän kannalta on tärkeää yrittää parhaansa. Ihminen ei pysty täydellisyyteen, mutta ei hän voi täydellisesti epäonnistuakaan.

Ei hätää. Niin Kontula haluaa sanoa sille miehelle kirkon eteisessä ja muille epämääräistä kaipuuta tunteville.

– Ei ole mitään pahaa siinä, että sinun sisälläsi saattaa samaan aikaan olla ihminen, joka haluaa olla uskonnollinen, ja toinen, joka haluaa olla ateisti, ja useita siltä väliltä. Ei ole kiirettä. Eikä hätää ole sittenkään, vaikka kaipaus menisi ohi. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

3.3.

Kirkoissa saarnataan siitä, miten Jeesus taisteli hyvän puolesta ja pahaa vastaan.

”Eläkää valon lapsina! Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.”

(Kirje efesolaisille 5:8–9)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Salaa vai julkisesti?

Rukouksesta ja rakkauden teoista ei kannata metelöidä.

Uskonelämä ei ole näytöstä.

Hengellistä harjoitusta ei tehdä toisten katseita varten eikä oman minän pönkittämiseksi. ”Varokaa siis tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi”, sanoi Jeesus Vuorisaarnassaan.

Köyhiäkään ei pidä auttaa kiitoksen toivossa eikä tehdä siitä mainoslausetta itselleen. Jeesus korosti: ”Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea tekee, jotta hyvä tekosi pysyisi salassa.” Palkintoa sopii toivoa, mutta vasta taivaalliselta Isältä, joka näkee sen, mikä on salassa.

Juutalaisuuden ja alkukristillisyyden kolme hyvettä olivat almujen antaminen, rukous ja paasto. Kaikki ne tuli tehdä ihmisten katseilta piilossa, salassa olevan Isän edessä. Totta kai almun antaja, rukoileva ja paastoava tietää, mitä tekee. Hänen tuleekin olla tietoinen syvimmis-

tä motiiveistaan. Sillä sydämen asenne ratkaisee. ”Missä on aarteesi, siellä on sydämesi,” sanoi Jeesus. ”On parempi vaieta ja olla jotakin kuin puhua kuitenkaan olematta”, opetti 100-luvulla elänyt isä Ignatios. Paasto on niukkuutta eleissä, rakkauden tekoja ja sydämen katumusta. Siellä, missä leipä murretaan nälkäiselle, koditon saa kodin ja alaston vaatetetaan, omatkin haavat paranevat ja rukoukset kuullaan. Niin profeetat ja Jeesus opettivat ja elivät.

Syvin muutos alkaa aina sisältä. Sydämesi on rukouksen erakkomaja. Se on kiusausten, uuteen suuntaan kääntymisen ja kutsumuksen paikka. Sinne Jeesus opasti omiaan. Sieltä hän löytää sinut, sydämesi karusta autiomaasta, joka toisinaan huutaa tyhjyyttään ja toisinaan on täynnä puron solinaa.

Sieltä puuttuvat tienviitat ja

toisten antama turva. Ainoa turvasi on Jumalassa, joka laskeutuu sinne villin linnun lailla – kahlitsemattomana, nimeä vailla, vapaana kuin tuuli. Sinä kuulet haikean kutsun, löydät lähteen ja uudistut.

Lauri Maarala

”Sydämesi on rukouksen erakkomaja.

Sinne Jumala laskeutuu villin linnun lailla.”

Vartin retriitti

Jeesus on ihmeidentekijä, karismaattinen parantaja. Siitä ei pääse mihinkään. Parantamiskertomuksia on vaikea kenenkään Raamatun lukijan ohittaa. Jeesus parantaa sairaita, sokeita, kuuroja, mykkiä, kuumetautisia ja spitaalisia. Hänen kerrotaan myös herättäneen kuolleita.

Hän on Jumalan pyhä mies, joka taistelee demoneita vastaan. Hän ajaa pahat henget riivatuista, eikä anna niiden enää palata. Jeesus ruokkii tuhansia ihmisiä muutamalla leivällä ja kalalla, muuttaa veden viiniksi, kävelee veden päällä ja tyynnyttää järven aallot. Näiden kertomusten äärellä olemme ihmeissämme. Emmehän me nykyisin selitä sairauksia riivaajilla.

Kenenkään ei tulisi astua Jeesukseen tilalle ja alkaa hänen nimissään etsiä riivaajahenkiä muista

ihmisistä. Ei Jeesuskaan niin tehnyt. Hän näki kärsivän ihmisen ja sen elämän todellisuuden, mikä oli omiaan eristämään jotkut toisista ja näkemään heidät riivattuina.

Jokaisella kärsivällä on oikeus odottaa, että hänet nähdään ja huomataan eikä vaienneta ja työnnetä syrjään. Parantamiskertomukset ovat vastalausetta kaikelle hädälle ja kurjuudelle.

Ihmekertomukset ovat meille ehkä vaikeita siksi, että meidän on vaikea nähdä, miten omilla valinnoillamme vieläkin suljemme kärsivät yhteisömme ulkopuolelle. Mutta sinne, missä havahdumme ja lausumme parantavia sanoja ja teemme uutta luovia tekoja, laskeutuu Jumalan todellisuus. Siellä vaiennettu saa äänensä takaisin ja puhuu selkeästi.

Lauri Maarala

Pipsa Matikka/Kuvaario

Anna äänesi vaiennetuille

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Kastettu Oskari Eemil Halonen, Tino Eemeli Helenius.

Avioliittoon kuulutettu Ville Juhani Myllymäki ja Mari Johanna Piiparinen.

Hautaan siunattu Erkki Tapio Ketola 58 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. p. 09 830 6450, hameenkylan. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe 9–13, ke klo 9–12 p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkko

Auratie 3, p. 09 830 6459 ■■ Ilta pikkulasten vanhemmille to

28.2. klo 18–19.30. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Lastenhoito.

Messu su 3.3. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Miesten sauvakävelypiiri su 3.3. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet su 3.3. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Aikuisten jumppa ti 5.3. klo 15–16.

Nuorten avoimet ti 5.3. klo 18–20.30 nuortentilassa.

■■ Muksukirkko ke 6.3. klo 9.30.

■■ Perhekerho ke 6.3. klo 9.30–11.

Nuorten messu ke 6.3. klo 19. Voit tulla valmistelemaan messua yhdessä jo klo 18.

10 käskyä luentosarja to 7.3. klo 18.30. Käskyt 3 ja 4. Matti Hyry.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 4.3. klo 12. Harri Tapperin Näin syntyvät revontulet.

Avoimet ovet ti 5.3. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 6.3. klo 14–16. Nettilehtiä.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 1.3. klo 12–13.30 vauvaperheille ja vauvaa odottaville.

■■■ Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu su 3.3. klo 16–17.

■■ Perhekerho ma 4.3. klo 9.30–11.

Palvelupiiri HAIK ti 5.3. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 6.3. klo 13.30– 15 kahdeksan kuukautta täyttäneille vauvoille ja heidän vanhemmilleen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 11.

■■ Perhekerho ti 5.3. klo 9.30–11.

Kenian lähetyspiiri to 7.3. klo 11.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho ke 6.3. klo 9–11.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset ke 6.3. klo 15. Äijien saunailta ke klo 18–21. Teuvo Puolakka.

■■ Perhekahvila to klo 9–11.15.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 1.3. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 4.3. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Ehtoollishartaus to 7.3. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Jukka Nevala. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 Nuortenilta Lepaani ti klo 18.

Kastettu Kirsti Riitta Johanna Tuomainen, Eelis Akusti Punkka, Ella Erika

Kanninen, Ellen Eleonora Alkio, Casper Myrsky Verneri Kervinen, Santtu Ensio Huhtamäki.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 10–14 p. 09 8306 554, korson. papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 seurakuntakeskuksessa p. 8306 560.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p.

09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 ■■ Vanhemman väen piiri to 28.2. klo 13. Mari Liimatainen. Kalevalan päivän talvilauluja, Ursula Hynninen.

Miesten saunailta to 28.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Aikuisten näytelmäkerho torstaisin klo 19 päiväkerhotilassa.

Paastonajan iltarukoushetki torstaisin klo 20 kappelissa.

■■ Perhekerho pe 1.3. klo 9.

Aikuisrippikoulu pe 1.3. klo 18.15 kirjastossa. Vesa Ruokonen.

Koulutus hartauden pitämisestä la 2.3. klo 12 neuvotteluhuoneessa.

Messu su 3.3. klo 10. Mari Liimatainen, Hanna Paavilainen ja Martti Sirviö. Varia Voce -kuoro, Jarkko Yli-Annala. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 10.

Nuorten Kaino-kahvila su 3.3. klo 17–20 nuorten tilassa.

■■ Perhekerho ma 4.3. klo 12.

Runopiiri ma 4.3. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 4.3. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 4.3. klo 18.30 kokoustilassa.

Pyhän tanssin hetki ti 5.3. klo 13.

Rukousta ilman sanoja, rauhallista liikettä helpoin askelin. Pastori Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen.

Katulähetys ke 6.3. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu. Mari Liimatainen.

Lähetyspiiri ke 6.3. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 6.3. klo 17– 20 nuorten tilassa.

Nuorten messu ke 6.3. klo 20. Hanna Paavilainen, Anna-Riina Aromaa ja Tero Fleminch.

Rukousryhmä ke 6.3. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 7.3. klo 13.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 7.3. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 7.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Lastentarvikekirppis la 9.3. klo 9.30–12. Varaa myyntipöytä Lea Heikkilältä p. 050 3365 865.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Runomummot pe 1.3. klo 13.

Nuorten aikuisten raamis su 3.3. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 1.3. klo 18–21.

Hommissa

Asolan ankkurin vapaaehtoinen Birgit Leino ”Asolan ankkuri on Rekolan seurakunnan kahvila, joka toimii torstaiaamuisin. Tänään meillä on muun muassa neljän viljan puuroa, voileipiä, makkaraa, kurkkua ja keksejä. Aamupala on ilmainen, mutta kahvi maksaa 50 senttiä.

Kahvila on tarkoitettu vähävaraisille ihmisille, mutta ei tarvitse olla köyhä tullakseen Asolan ankkuriin. Täällä saa olla kaikessa rauhassa oma itsensä.

Työntekijöiden lisäksi meitä on pari vakituista vapaaehtoista. Jos mielessä on asia, jonka haluat jakaa toisen kanssa, voit keskustella työntekijöiden tai meidän vapaaehtoisten kanssa.

Olen ollut aikaisemmin vapaaehtoisena kaupungin Tuulikontissa, jossa myös tarjotaan ruokaa vähävaraisille. Ihmisten yksinäisyys on vapaaehtoistyössä kaikkein riipaisevinta. Me saamme olla hetken aikaa rinnalla kulkijoina.”

Saila Keskiaho

Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30–10.30 Asolan seurakuntatalossa.

Jani Laukkanen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 1.3. klo 11.

■■ Musiikkimessu su 3.3. klo 10.

Harri Nurminen ja Juha Paukkeri.

Klassista musiikkia: Jaakko Hietikko, laulu, Sahrami ja Kuutti Huhtala, sello.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 5.3. klo 11–13.

Seniorikerho ti 5.3. klo 13–14.30.

Diakoni Saara Huhanantti vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

Kahvila kaikille ke klo 9–11.

■■ Virsi-ilta ke 6.3. klo 18. Simo Korpelan virsiä yhteislauluna. Seppo ja Inkeri Suokunnas, lauluryhmä Tuikut, Juha Paukkeri.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30.

Lähetyspiiri to 7.3. klo 18.30.

■■ Perhekerho ke 27.2. klo 9–11.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä pe 1.3. klo 18 kappelissa.

Kirppis la klo 10–13 alakerrassa.

Konfirmaatiomessu la 2.3. klo 11, Rautalampi 1 -rippileiri. Auli Hynninen, Margit Hakamäki ja Juha Paukkeri.

■■■ Laula ja leiki uusi lastenvirsi la 2.3. klo 15. Pikku Kakkosen Siina Hirvonen, Kuunloiste-lapsikuoro, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu ja Riikka Jäntti, piano. Vapaa pääsy.

Konfirmaatiomessu su 3.3. klo 12, Rautalampi 2 -rippileiri. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen ja Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai 4.3. klo 11.

Lähetyspiiri ma 4.3. klo 18.30.

■■ Konsertti Matkalla – Unterwegs ma 4.3. klo 19. Aarne Pelkonen, baritoni ja Juho Alakärppä, piano. Vapaa pääsy.

■■ Perhekerho ti 5.3. klo 9–11.

Raamattupiiri ti 5.3. klo 12–13.30.

Raamatturyhmä ti klo 18—20.

Päivärukoushetki ke klo 12.30 kappelissa.

Kirppis ke klo 17–19 alakerrassa.

Peruutus: Kultaisen Iän Laulajien hengellistä lauluiltaa ei ole 6.3. vaan vasta 12.3. klo 18.30.

■■ Konsertti Pianossa Arttu Vauhkonen to 7.3. klo 18. Vapaa pääsy.

Bilisilta nuorille to klo 18.30 alakerrassa.

11

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.-7.3.

Rytmikäs pyhäkoulu Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu alkaa su 3.3. Lammaspolku 1:n kerhotilassa Pähkinärinteessä. Pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin 3.–24.3. klo 16–17.

Nimensä mukaisesti Soita ja laula -pyhäkoulussa musisoidaan. Lisäksi rukoillaan ja luetaan Raamattua. Koko perhe on tervetullut.

12

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.-7.3.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 5.3. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 5.3. klo 13. Leena Lehto ja Kari Pekka Kinnunen.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Muualla ■■ Retki Vivamon Raamattukylän pääsiäisnäytelmään la 30.3. Ilmoittaudu 11.3. mennessä p. 09 8306550.

Lähtö Kirkon kulman edestä klo 12 ja paluu n. klo 18.30. Aikuiset 28 e, 3–12-vuotiaat 27 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi.

Talvisodan päättymisen muistotilaisuus ti 12.3.2013 klo 12 Korson kirkon seurakuntasalissa. Kari Pekka Kinnunen, vt. kirkkoherra Juha Ropponen. Ilmoittaudu 8.3. mennessä Irma Jääskeläiselle p. 09 8721 456.

Paavalin jalanjäljillä Ateenassa 3.– 6.10. Hinta 735 e. Sitovat ilmoittautumiset 15.4. mennessä p. 09 8306 550. Lisätiedot Mari Liimatainen, p.

050 5111 783.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

Iltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 13.

Kastettu Fiona Eva Serafina Mehto, Eemeli Veikko Yrjö Akujärvi, Reeti Ilmari Saastamoinen, Jooa Oliver Koksu.

Hautaan siunattu Maire Sanelma Suni 86 v, Helena Viena Hannele Kuusinen 58 v, Ari Kalevi Hoffrén 56 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. Suljettu 7.3. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12, p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group on Thu 9.30 am in English and in Finnish.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30 suomeksi ja englanniksi.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Torstaipiiri 28.2. klo 13. Ikäihmisten raamattupiiri.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu su 3.3. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

■■ Sellokonsertti Seeli ja sello su 3.3. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 10/ 5e.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 4.3. klo 18.30.

Isko 1 -ryhmän isoskoulutus ti 5.3.

A-ryhmä klo 17.30 ja B-ryhmä klo 19.

Ylistyksen ilta ti 5.3. klo 19.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18–21.

Lähetyspiiri ke 6.3. klo 18.

■■ Koulujen yhteisvastuukonsertti ”Elokuvamusiikkia” to 7.3. klo 18.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30, aamukahvila aikuisille. Ilmainen aamupala, kahvi 0,5 e.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

■■ Perheraamis ma 4.3. klo 18.15.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Muualla Kirkon kerho ma 4.3. klo 13 Koivutorin palvelutalossa, Hakopolku 4.

Vanhemman väen kerho ti 5.3. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2.

Ulkoiluiltapäivä palvelukeskus Foiben asukkaiden kanssa ti 5.3. klo 14, Sairaalakatu 5 A. Ilmoittaudu viim. päivää ennen tapahtumaa Heidi Salminiitylle p. 050 553 8459 Kastettu Emil Gabriel Joa Ask, Elina Kupiainen, Juhani Wiljami Pirskanen.

Hautaan siunattu Seppo Franz Juhani Toivonen 69 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Nikkaristit auttavat maksutta kodin pienissä askareissa diakonisin perustein. Lisätiedot Päivi Mäkinen 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Konfirmaatiomessu su 3.3. klo 12.

Sonja Turunen, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Ilosanomapiiri torstaisin klo 16.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri torstaisin klo 18. Ryhmähuone.

Miesten raamattupiiri torstaisin klo 18. Neuvotteluhuone.

Laulupiiri pe 1.3. klo 13. Kahvio.

■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 10.

Messu su 3.3. klo 10. Heikki Leppä, Marja Ruuska, Jari Parviainen.

OMG-messu su 3.3. klo 18.

Naiset sanan äärellä ma 4.3. klo 10.

Takkahuone..

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 4.3. klo 13. Kahvio.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 5.3. klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.3. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 6.3. klo 7. Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.3. klo 18.

Jari Parviainen.

Tikkurilan Hannat to 7.3. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä.

Israel-piiri to 7.3. klo 18.30. Aikuisten kerhohuone.

Seurakuntien talo Unikkotie 5

Walkers-nuortenkahvila keski-

viikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22.

■■ Torstaitupa klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. B-rappu, 2.krs.

■■ Avoin perhekerho pe 1.3. klo 9.30.

B-rappu, 2krs.

■■ Lapsiparkki pe 1.3. klo 12–15. Il-

moittautuminen viimeistään edellisenä päivänä, ohjeet löytyvät nettisivuilta.

Winkut eli työikäiset lesket su 3.3. klo 16. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3krs.

Keskustelusarja Mitä on luterilainen usko? Ma 4.3. klo 18.00. Heikki Leppä. Betanian kokoushuone, aA -rappu, 4krs.

■■ Perhekerho ti 5.3. klo 9.30. Brappu, 2krs.

Miesten saunailta Betaniassa ti 5.3. klo 17.30. aB-rappu, 5krs.

Naisten saunailta Betaniassa ke 6.3. klo 17.30, aB-rappu, 5krs.

Näppärin sormin to 7.3. klo 18. Kansainvälisen diakonian käsityöryhmä. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4krs.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 11.

■■ Perheolkkari ti 5.3. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 5.3. klo 13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 1.3. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 11.

Kartanokosken raamattu- ja rukouspiiri ke 6.3. klo 18.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 5.3. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 5.3. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11a, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 1.3. klo 18.

■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 11.

Ristipuron miesten raamattupiiri ma 4.3. klo 13.30.

■■ Avoin perhekerho ti 5.3. klo 9.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri torstaisin klo 17.45.

■■ Avoin perhekerho ma 4.3. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 10.

Muualla

Nettiwalkers Facebookissa torstai-

sin klo 19–21 osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 2.3. klo 16. Olotila.

Kylväjän piiri ke 6.3. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2krs.

Kastettu Mimosa Taika Kuisma, Vanessa Huong Lan Tran, Minea Amelie Järvinen, Isabella Maria Kaukua, Axel Karl Mikael Björkroth, Martta Minea Juusela, Ben Oscar Chandi, Miro Antero Määttä.

Avioliittoon kuulutettu Juha-Matti Valtonen ja Pirita Katariina Hiltunen, Jani Markus Holopainen ja Marjo Erika Virtanen.

Hautaan siunattu Irma Mai-Leena Salonen 91 v, Ellen Marianne Rauvala 88 v, Erkki Olavi Alfred Mälkiä 87 v, Helvi Heleena Helenius 85 v, Nils Johan Hjalmar Savander 81 v, Liisa Inkeri Saari 81 v, Kaarina Halttunen 80 v, Ella Anneli Rosenlund 79 v, Yrjö Voitto Salsoila 75 v, Sisko Inkeri Wickholm 68 v, Ilkka Antero Riissanen 42 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440, vantaankosken. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Nikkaristit auttavat maksutta pienissä kodin huolto- ja kunnostustöissä. Tilaa ti ja pe klo 9–11 p.

09 830 6426 ja 050 347 3423.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

■■■ Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Messu su 3.3. klo 10. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 3.3. klo 14.

Maanantaipiiri ma 4.3. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.3. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

■■ Perhekerho ti 5.3. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 5.3. klo 13–14.30 iso srk-sali. Raimo Lampinen: Kun tie on tukossa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 6.3. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Jari Araneva.

■■ Laulupaja ke 6.3. klo 18–19.30 St. Martinin kappeli. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Miesten piiri to 7.3. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Miten haluamme kuolla.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma klo 9.30–11.

■■ Kivistön seurakuntakuoro harjoitukset maanantaisin 18.30–20. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

■■■ Lapsikuoron harjoitukset ti klo 17–18. Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Rukouspiiri ti 5.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 5.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 6.3. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 6.3. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 7.3. klo 10–

12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 1.3. klo 9.30–11.

Messu su 3.3. klo 12. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Seniorikerho ti 5.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10–12. Lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille.

Seniorikerho to 28.2. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 28.2. klo 18.30–20.30.

Sanan ja rukouksen ilta su 3.3. klo 18. Ehtoollinen. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Kylmänen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille tiistaisin klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 5.3. klo 18.30–20 srksali.

■■ Taaperokerho ke 6.3. klo 14.30– 16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho ke 6.3. klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 6.3. klo 17–19 Olotila.

Seniorikerho to 7.3. klo 13–14.30.

Raimo Lampinen: Kun tie on tukossa.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 7.3. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 6.3. klo 13–14.30.

Raimo Lampinen: Kun tie on tukossa.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 6.3. klo 19–21.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 1.3. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 6.3. klo 17.30–19.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ma 4.3. klo 18–19.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 3.3. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Isä–lapsi-ilta su 3.3. klo 16.30–18.

Kädet – aikuisten askarteluryhmä su 3.3. klo 17–19. Käsitöiden tekoa.

Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie–Uomakuja 12 ■■ Pyhäkoulu ma 4.3. klo 10.30.

Muualla

Sururyhmä läheisensä menettä-

neille. Kokoontumiset Myyrmäessä 29.4., 6.5., 13.5., 20.5., 27.5. klo 17.30–19. Ilm. päivystävä pappi, p.

09 830 6419.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 28.2.-7.3.

Lapsille

Kylässä Ville Paul Paasimaa

Markku Mattila

Aarne Pelkonen voitti vuoden alussa Lappeenrannan laulukilpailun.

Sellisti Seeli Toivio

Laulu kaartuu valoa kohti Aarne Pelkonen heittäytyy hengellisiin liedeihin.

Vuoden ensimmäinen viikko oli kenties hektisin baritoni Aarne Pelkosen tähänastisessa elämässä.

Hän osallistui arvostettuun Lappeenrannan laulukilpailuun ja jännitti, kestääkö pää viisipäiväisen ponnistuksen.

Kesti yli odotusten. Pelkonen voitti kilpailun miestensarjan.

Pelkosesta tuli muusikko isän musiikki-innostuksen ansiosta. Isä rakensi kotiin pilliurut, joihin Pelkonen jäi lapsena koukkuun.

– Urut ovat kuin valtava lelu.

Pianotunnit Pelkonen aloitti jo pienenä, mutta laulu löytyi vasta 17-vuotiaana. Nyt hän toteuttaa lapsuutensa haavetta kanttorin urasta ja valmistuu keväällä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta.

Ensi maanantaina Aarne Pelkonen esittää pianisti Juho Alakärpän kanssa hengellisiä liedejä Hakunilan kirkossa. Pianon ja laulun saumaton yhteiselo on Pelkosen mielestä liedin juju.

– Lied on taidemuoto, jossa ei ole laulajaa ja säes-

Kastettu Reea Johanna Dolk, Matilda Elliina Flink, Maria Sofia Barbara Grabovskaia, Rasmus Juhani Hauhia, Meri Tuuli Helena Leutonen, Tuisku Armas Antero Manninen, Karolina Nea Lucia Selenius, Elmo Aatos Aukusti Särkiniemi, Sebastian Rasmus Alexander Mattila.

Avioliittoon kuulutettu Joonas Lauri Kristian Nyman ja Jenna Marianna Hirvilammi, JarkkoPekka Kalevi Friström ja Heli Johanna Ahvanainen.

Hautaan siunattu Pertti Juhani Sulin 66 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294. E- post: vandasvenska@ evl.fi. Öppet: månd-fred kl. 9-13 .

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9-12 Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa med konfirmation sö 3.3.

täjää vaan tasaveroinen duo.

Konsertin ohjelmistossa on muun muassa harvemmin kokonaisuutena kuultu Oskar Merikannon Haudoilta-sarja ja Johannes Brahmsin Neljä vakavaa laulua. Brahms sävelsi lauluihinsa Korinttolaiskirjeen, Saarnaajan ja Jeesus Siirakin kirjan tekstejä.

– Laulusarja heijastaa Brahmsin elämän käänteitä: ystävän kuolemaa ja sitä, että hänellä itselläänkin olivat voimat lopussa.

Sarja on Brahmsin viimeisiä sävellyksiä.

– Aluksi laulut ovat synkkiä, lohduttomiakin. Niissä ei ole vihaa tai surua, vaan ennen kaikkea niistä huokuu kylmyys. Lopussa sarja kääntyy kuitenkin valoa kohti.

Saila Keskiaho

Matkalla – Unterwegs ma 4.3. klo 19 Hakunilan kirkossa. Aarne Pelkonen, laulu, Juho Alakärppä, piano. Hakunilan musiikkiviikko 2.–10.3. Katso kaikki konsertit Hakunilan seurakunnan ilmoituksista.

kl. 9.30. Sjömansrolägret. Anu Paavola, liturg, Kaj Andersson, predikant och konfirmator, kantor Iina Katila, ungdomsledare Daniela Hildén, projektteolog Jona Granlund.

Döpta Aaron Viktor Mikael Bruins Slot.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ ViAnda-kören övar ti 5.3. kl. 13.15.

■■ Familjecafé to 7.3. kl. 9–12 i bakre delen av kyrkosalen. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tel 050 566 8266.

27.3. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 16 ja Myyrmäen kirkolta klo 16.20. Retken hinta 15 e. Ilmoittaudu 15.3. mennessä Tiina Gröhnille p. 09 8306264 ja 050 5538486, tiina. grohn@evl.fi.

Dickursby kapell Stationsvägen 12B Veckomässa ons 6.3.kl 8.30. Anu Paavola.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2, tfn 050 404 9109 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 4.3. kl. 9–12 i eftisrummet. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Andra utrymmen Veckomässa fre 1.3. kl. 14. Anu Paavola. Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Vammaistyö Retki Vivamon pääsiäisvaellukseen

Huonokuuloisille Ruskamatka Enontekiön Hettaan 24.–31.8. Ilmoittaudu 31.5. mennessä lomakkeella, jonka saat Mariela Salmiselta p. 050 5282056 tai Lea Karhiselta p. 050 3818757.

Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 1.3. klo 18–19.30 Tikkurilan Olotilassa, Vehkapolku 5 a, Vehkapolun kävelykatu. Kysy lisää Ari Heikkilältä p. 050 433 4232.

Musiikkikerho la 2.3. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Kysy lisää Ari Heikkilältä.

Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillinen yhdistys ry:n hartaustilaisuus su 3.3.

Esiinnyt Rekolan kirkossa sunnuntaina 3.3. Miten sinusta tuli sellisti?

– Itse asiassa soitin kolmivuotiaana viulua, koska olin nähnyt sellaisen telkkarissa. Kun viulu meni rikki, se vietiin soitinkorjaajalle, joka sanoi, ettei tämä tyttö ole viulisti lainkaan, vaan sellisti. Siitä se lähti. Lapsena olen aina kysellyt vanhemmiltani, milloin pääsen lavalle soittamaan.

Mikä sellossa kiehtoo?

– En voisi kuvitella tekeväni muuta. Soittimen historia on kiehtova, tein siitä muutama vuosi sitten väitöskirjan. On jännittävää seurata, miten soittotekniikka on kehittynyt vuosisatojen aikana tähän pisteeseen.

Millaista selloa itse soitat?

– Selloni on valmistettu Italiassa vuonna 1810. Sen on tehnyt ranskalainen Nicolas L’ainé. Se on todella hyvä soitin. Pitää kuitenkin muistaa, että soittaja tekee 95 prosenttia äänestä.

Soitat Rekolassa Johann Sebastian Bachin soolosellosarjoja. Miksi juuri niitä?

– Levytin ne vähän aikaa sitten ja tarkoitukseni on työstää niistä tuplalevy. Nyt kun olen tulossa aikuisen ikään, voin alkaa soittaa soolosellosarjoja. Ne vaativat valtavasti soitto- ja elämänkokemusta. Kyllä se vain on niin, että vanhempana tietää enemmän.

Saila Keskiaho

Seeli ja sello -konsertti su 3.3. klo 15 Rekolan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e.

klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Miesten ilta ma 4.3. klo 18–21, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5.krs. Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Myyrmäen kerho ti 5.3. kello 13– 15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Heli Ojalehto: Elämän leipä. Leena Siekkinen.

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.3. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Viva-vapaaehtoinen Tuula Ikonen.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 5.3. klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Bibliodraamaohjaaja Irma Obele-Luomaa.

Olotilan Reilun kaupan viikko 25.2–

1.3.

Huuda taulu Yhteisvastuun hyväksi 1.3 klo 12 saakka.

Matkatoverit. Harrastajataiteilija Raili Takolanderin maalauksia 4.– 28.3.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan. Kysy lisää: p. 09 8306 302 (klo 9–15) tai olotila@evl.fi.

Yksinhuoltajille

■■ Retki Kuusijärvelle la 16.3. klo 10– 15. Ulkoilualue on Vanhan Lahdentien varrella, Kuusijärventie 3. Hinta 10 e/perhe. Kuljetus kimppakyydeillä klo 10 Unikkotie 5:n parkkipaikalta.

Ilmoittaudu pe 8.3. mennessä p. 0503386212, seija.einola@evl.fi.

Olotila

Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila www.tiksinolotila.fi www.facebook.com/olotila Avoinna ma-pe klo 9.30-15. Avoin olohuone kaikenikäisille.

Kysy neuvoa Internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13.

Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi

HERÄNNÄISSEURAT

Tilauskortti

Kotimaa maksaa postimaksun.

Tilaa Kotimaa Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Kyllä kiitos!

Tilaan Kotimaa-lehden etuhintaan: 4 kuukaudeksi vain 29 € (norm. 44 €) Tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua.

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja maksetaan yhdessä erässä.

Lisäksi osallistun automaattisesti 1 500 euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan!

Nimi

__________________________________________________ Osoite

__________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka

__________________________________________________ Puhelin

__________________________________________________ Sähköposti

__________________________________________________ Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tarjous on voimassa 31.5.2013 saakka ja koskee vain uusia tilauksia.

Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Arvonnan säännöt: 1 500 euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat 31.12.2013 mennessä saapuneet tilaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

Tilaa lehti, josta saat voimaa ja uskoa tulevaisuuteen.

Kotimaa on lämminhenkinen lehti tavalliselle arjen kristillisyyttä elävälle suomalaiselle. Haastatteluissa heikommat ja vahvemmat, julkkikset ja tavalliset ihmiset ovat samassa asemassa: omaa ainutkertaista tarinaansa jakamassa. Kotimaan arvoihin kuuluvat myötätunto ja elämänilo. Tilaa Kotimaa arkesi iloksia ja arvomaailmasi tueksi.

4 kk

Tilaa Kotimaa

29

€

Vain

(norm. 44 €)

Voita matka!

Voita unelmiesi matka! Tilaa Kotimaa-lehti ja olet mukana 1 500 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa.

Pe 1.3. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 3.3. klo 8.45 Aamuveisuut Hyvinkään kirkon yläsalissa, Hämeenkatu 16. Klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Saarnaa Veli-Matti Hynninen. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2.

Saarnaa Minna Ruuttunen.

Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Saarnaa Jaakko Heinimäki. Mukana Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34.

Saarnaa Raisa Jarkkola. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 4.3. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Leppävaara.

Ti 5.3. klo 12.30 Lähetyspiiri.

Mukana Kirsti Kosonen Suomen Lähetysseurasta.

Ke 6.3. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Mm. Pirjo Työrinoja, Minna Ruuttunen.

Voit tilata myös puhelimitse: 020 754 2333* tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi.

Muista kertoa tilaustunnus Lauri 7/13 Tai tilaa verkosta www.kotimaa.fi/kansi (Puhelun hinta lankaverkosta: 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.)

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Tuomasmessu 3.3.2013 klo 18

Kevään ylioppilaskokeisiin valmistautuvat nuoret perheineen!

Tervetuloa rukoilemaan siunausta ja voimia.

Va n t a a n

seurakuntien

vapaaehtoistoiminta

Kuva Jani Laukkanen

tuomasmessu.fi

vantaa .suurel las ydamel la .fi

Saarnaa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa Liturgina Antti Siukonen › Juontaa Timo Turja Esirukousjohtajana pastori Aila Mäkinen Musiikissa Tuomas Hautala ja orkesteri Yhteistyössä Espoon, Tuomaskuoroa johtaa Inna Vintturi Helsingin ja Vantaan

seurakuntien oppilaitostyön kanssa.

TUOMAS

Yhteisvastuuta Suurin Sydämin!

M ESSU

Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23,

Helsinki › Ratikka 3B, bussit 14 ja 18

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Vantaan Lauri Facebookissa!

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 www.debora.fi

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo) Vuokrata halutaan

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

4

Sirkka-Liisa Helenius

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita.

Korjaamme sekä mittaamme uutta. Arkisin ja lauantaisin.

040-411 4370 KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

16

Aikamerkki Minna Kurjenluoma

Hyvän mielen sarja lämpimästi ja kunnioittavasti sarjan tähdet suhtautuvat toistensa erilaisuuteen, vaikka välillä kaverin käytöstä olisikin vaikea ymmärtää.

Hanna Antila

Toisenlaiset frendit TV1:ssä la klo 18.15.

YLE

Tosi-tv muka ilkeämielistä, kilpailuhenkistä ja nolaavaa?

TV1:ssä taas uusin jaksoin alkanut Toisenlaiset frendit on kaikkea muuta. Kehitysvammaisten ystävysten arjesta kertova sarja koukuttaa, tuottaa hyvää mieltä ja ravistelee sopivasti ennakkoluuloja.

Viimeistään tämän sarjan myötä käy selväksi, että kehitysvammaisuus ei ole este itsenäiselle elämälle, parisuhteelle, järjestötoiminnalle, työssäkäynnille, hyville bileille tai edes olympiaurheilulle. Erityisen vaikuttavaa on se, kuinka

Frendien huumori uppoaa.

Kun elämä järkkyy Keskellä tavallista päivää, rautatieasemalla, puhelin soi.

Soittajalla on suruviesti: läheinen on kuollut. Elämä järkkyy, eikä mikään ole kuin ennen.

Emilia Pöyhösen käsikirjoittamassa ja Saana Lavasteen ohjaamassa Kuka tahansa meistä ‑näytelmässä käsitellään surua. Esityspaikkana on rautatieasema, paikka, jossa kuka tahansa voi saada suruviestin.

Esityksen valmistamisen rinnalla on toteutettu projek-

Huojuvan talon Lea on oppinut kestämään.

Huojuva talo 8.5. asti teatteri Avoimissa ovissa, Erottajankatu 5.

Maria Jotunin vuonna 1963 ilmestynyt romaani Huojuva talo on tarina vallankäytöstä ja vaikenemisen taidosta. Heini Tolan dramatisoimana ja ohjaamana se ei ole vain perheväkivallan kuvaus. Näyttämöllä taustoitetaan myös Lean ja Eeron lapsuutta.

Lean roolin täytyy olla Ella Pyhällölle raskas. Niin syvälle konkreettinen ja sanallinen hylkääminen esityksessä poraavat.

Hyvin pitkälle Lea jaksaa toivoa, että kunhan Eeroa ei suututeta, joskus vielä ollaan oikea perhe.

Lea on oppinut kestämisen jo

kotoa. Äiti nollasi juoppoa isää.

Tytär päätti toimia toisin: hoitaa muita ja pysyä pystyssä vaikka kuinka kävisi.

Jukka Pitkäsen Eero on velmu viettelijä, hiipivä peto ja vähitellen elämänsä hallinnan menettävä heikko mies. Katsojalle selviää, että Eeron kotona isä löi äitiä, eikä tämä tehnyt mitään.

Syntyikö siitä Eeron mieleen häpeä, se samaa, josta hänen oma poikansa puhuu: ”Minä olen tuntenut olevani toverieni seurassa huonompi kuin muut. Kuin varas, joka tunkeutuu oikeiden ihmisten sekaan.”

Jos näin tuntee, on huono kestämään minkäänlaista kritiik-

kiä. Oma persoona kun on tyhjän päällä.

Miika Laakso näyttelee Pojua koruttomasti ja sydämeen käyvästi. Hänessä henkilöityy monien onnettomien perheiden lasten osa.

Paavo Kerosuon Aulis on sympaattinen, hyvä lääkäri. Lea ja hän ymmärtävät toisiaan. Hanna Seppä Lean Toini-sisarena edustaa hiljaiselle kärsimykselle vastakkaista selviytymiskeinoa. Toini näkee, mikä Eero on ja pitää huolen itsestään.

Päällimmäiseksi komeasta Huojuvasta talosta jää Lean ajatus: ”Liian hyvä sydän on tyhmä sydän.”

Marja Kuparinen

Näin lapsi sen kokee: ”Minun ihoani kylmettää, kun ajattelen, miten sinun poskesi on vielä mustelmilla.”

Kalevala palasina

Sakari Majantie

Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia. SKS 2013.

Kalevalan sisältö on enemmän tai vähemmän sattumaa. Elias Lönnrot olisi mielestään voinut koota seitsemän erilaista Kalevalaa keräämänsä aineiston pohjalta.

Tämä selviää Itämerensuomalaisten mytologiasta. Sen 536 sivuun Helsingin yliopiston entinen folkloristiikan professori Anna-Leena Siikala on summannut elämäntyönsä. Loistelias teos esittelee hengästyttävällä tahdilla runonlaulun ja shamanismin käytäntöjä, Kalevalan syntyhistoriaa ja myyttien monia versioita.

Anna-Leena Siikala paketoi elämäntyönsä.

Siikala ravistelee Kalevalan myötä lukkiutuneita käsityksiä Itämeren rannan kansojen uskonnollisuudesta. Hän muistuttaa, ettei Kalevalan tausta-aineisto ole suomalaiskansallista, vaan se kuuluu niin karjalaisille kuin eestiläisillekin. Myös yhteydet pohjoismaisiin ja slaavilaisiin perinteisiin ovat tiiviit.

Muinaisuskon muinaisuuden voi kirjan myötä unohtaa: haltiat ja tietäjät vaikuttivat vielä 1900-luvun alun Suomessa. Rajantakaisessa Karjalassa mytologia elää yhä limittyneenä ortodoksiseen maailmankuvaan.

Jonni Pantzar

Vaikenevassa talossa

ti läheisensä menettäneiden kanssa. Siinä ovat olleet mukana teatteri-ilmaisun ohjaaja Kati Sirén ja Vantaankosken seurakunnassa työskentelevä pappi ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Uusitalo.

– Työskentelyn lähtökohtana olivat osallistujien surukokemukset ja dialogi taiteen keinoin. Projektin tuloksena muodostui Kajo-ryhmä, jonka huhtikuussa ensi-iltansa saava esitys Hiljaisuus ei vastaa käsittelee samaa teemaa kuin Kuka tahansa meistä. Surua voi jakaa ja käsitellä taiteen keinoin, Uusitalo toteaa.

Hanna Antila

Näytelmää esitetään Helsingin rautatieasemalla.

Kuka tahansa meistä ensi-ilta to 28.2. klo 19.30 Helsingin päärautatieaseman Vestibyyli-aulassa. Esityksiä 11.4. asti.

3 x Hannu Väisänen Romaani Omaelämäkerrallisen Taivaanvartijat ‑romaanin päähenkilö on taiteilija Antero, joka maalaa romaanin kuluessa kaksikin alttaritaulua. Hän puolustaa näkemyksiään taivaanvartijoiksi kutsumansa seurakuntaväen edessä ja pohtii uskonnollista taidetta ja sen symboliikkaa. Väisäsen kerronta on yllätyksellistä.

Alttaritaulu Helsingin Kontulassa sijaitsevaan Mikaelinkirkkoon valmistui vuonna 1988 alttaritaulu Helluntain ihme – fragmentteja uskosta. Se on toinen niistä teoksista, joiden maalaamisesta Väisänen romaanissaan kertoo. Siihen on kuvattu muun muassa pesuvati, tyhjä hauta ja viisi punaista ruusua. Eniten paheksuntaa herätti kuitenkin Abloy-avain.

Näyttely Galerie Forsblomilla Helsingissä on 10.3. asti esillä Väisäsen maalauksia. Teoksissa on kiinnostavia värikokeiluja, omintakeisia muotoja ja selkeitä viitteitä Aasiaan. Uusissa maalauksissa tutkaillaan rauskuja. Irrallaan elinympäristöstään ne ovat kuin näytteitä mikroskoopissa tai leijoja taivaalla.

Kaisa Halonen

Saila Keskiaho