Lauri 2012 nro 29 (13 9)

VANTAAN

Pilapiirtäjä Villa Ranta: ”Syrjintää pitää osoitella” ➤ 6

29

13.9.12

www.vantaanlauri.fi

Olohuone keskellä Tikkurilaa ➤➤4–5 Nuoret töihin ➤➤7 Klassikkoveisut ➤➤15

Liisa Tuovinen:

”Puhu puolisosi kanssa” Jani Laukkanen

➤➤8–9

Raamattu esineenä ei ole sen pyhempi kuin Bilteman luettelo — Johanna Korhonen ➤ 3

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 13.9.2012

Sisua ja elämänhalua Neljä elämäntarinaa pysäytti lukemaan koko jutun sunnuntain Helsingin Sanomien urheilusivuilta. Niissä oli sellaista sisua, että on pakko nostaa hattua näille ja tuhansille muille urheilijoille Lontoon paralympialaisissa. Hienoa, että lontoolaiset osasivat arvostaa näitä kisoja ja myös Suomen televisiossa ja lehtien urheilusivuilla niitä seurattiin.

Jaksaisinko itse löytää elämänilon, jos vammautuisin vaikka liikenneonnettomuudessa? Mitä jos sokeutuisin: se olisi kova paikka, sillä rakastan katsella maailmaa ja lukea siitä. Mistä löytäisin voimaa selviytyä arjessa? Joutuisiko uskoni kriisiin? Varmasti joutuisi, olisi epärehellistä väittää muuta. Toisaalta olen ollut elämässäni tilanteessa, jossa voimat ovat olleet lopussa ja usko pirstaleina ja sieltä jostakin on löytynyt toivo.

Läheisten tuella olisi varmasti iso merkitys. Jos heitä ei olisi, tilanne muuttuisi lähes mahdottomaksi. Esimerkiksi sodissa ja luonnonkatastrofeissa vammautunut voi jäädä yksin alkamaan elämänsä alusta. Niistäkin olosuhteista ihmiset kuitenkin selviytyvät, jopa niin, että alkavat auttaa muita.

Vammaisurheilu on urheilua siinä missä muukin urheilu. Vaikka kanssakilpailijoita olisi vähemmän, sitäkin kovempi työ on pitänyt tehdä itsensä voittamisessa. Siitähän urheilussa usein muistutetaan: pahin vastustaja ja suurin voimavara löytyvät oman kehon ja pään sisältä.

Urheilusivulla esiteltiin neljä lannistumatonta: Lontoon pommi-iskussa loukkaantunut istumalentopalloilija, jalkansa haille menettänyt uimari, luodin halvaannuttama pyörätuolimiekkailija ja kilpa-autoilussa ruhjoutunut käsikäyttöisen pyörän kaksinkertainen paralympiavoittaja. Viime mainittua, italialaista Alex Zanardia haastateltiin myös televisiossa. Onnettomuuden jälkeen katolinen pappi oli jo valmis antamaan viimeisen voitelun, mutta nyt kaulassa roikkui kaksi mitalia ja silmissä vilkkui iloinen pilke.

Moni kokee uhkailua eron jälkeen

S

uomessa valmistellaan parhaillaan lakia eron jälkeisen vainoamisen kriminalisoimiseksi. Yhä useampi eronnut tai eroamassa oleva joutuu nykyään vainon kohteeksi, mutta keinot vainon pysäyttämiseksi ovat olleet vähäiset. Esimerkiksi lähestymiskielto ei aina tarjoa riittävästi apua, sillä sen toteutumisen valvonta on vaikeaa ja vastuu lähestymiskiellon rikkomisista kertomisesta on uhrilla.

Lakiesityksen vainoamisen kriminalisoimiseksi on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa ja lakiesitys odottaa parhaillaan lakivaliokunnan käsittelyä. Ensi- ja turvakotien liiton kehitysjohtajan Sari Laaksosen mukaan laki on tarpeen muun muassa siksi, että tekoja voitaisiin tarkastella kokonaisuutena.

— Perhe- ja lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että se toistuu. Yksittäisten tekojen katsominen ei riitä, Laaksonen toteaa.

Facebookin välityksellä. Joskus vainoaja tulee myös uhrin työpaikalle. Vaino voi kohdistua myös sukulaisiin tai lapsiin, lapset ovat usein välikappaleena tai viestinviejänä, Vantaan turvakodin toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen kuvailee.

Kun eron jälkeistä vainoa kokenut henkilö ottaa yhteyttä Vantaan turvakotiin, toimintasuunnitelma laaditaan tilanteen mukaan.

— Ensin mietitään, miten kodin turvallisuutta pystytään lisäämään. Rikosilmoitus laaditaan. Poliisi voi arvioida, onko siihen aihetta. Usein rikosnimikkeenä on kotirauhan rikkominen tai laiton uhkaus, Väänänen kertoo.

Uhrin kanssa mietitään myös sitä, miten toimia jos vaino jatkuu. Äärimmäisissä ta­ pauk­sissa mietitään myös asumisjärjestelyitä uudestaan: joskus ainoa vaihtoehto on muutto ja yhteys- ja osoitetietojen salaaminen.

Lapset välikappaleina

Kaikki eivät halua tai tarvitse turvakotipaikkaa, joten tarjolla on myös henkistä tukea vainoa kokeneille.

— Turvakodin avopalveluiden puolelta on mahdollista saada keskusteluapua. Ohjaamme tarvittaessa myös Rikosuhripäivystykseen, Kristiina Väänänen kertoo.

Vantaan turvakodin asiakkaista noin 11 prosenttia on ottanut yhteyttä entisen avio- tai avopuolison vainoamisen vuoksi. Lähes kaikki uhrit ovat naisia.

— Vainoon kuuluu esimerkiksi kotioven taakse tulemista, häirintää puhelimitse tai

Väkivalta ei pääty eroon

Hanna Antila

Martinlaaksossa kehitetään kouluruokailua

M

artinlaakson koulussa aloitetaan hanke, jonka tavoitteena on tehdä kouluruokailusta houkuttelevampaa. Projektissa kiinnitetään huomiota kouluruoan makuun ja näköön, mutta myös ruokalan viihtyisyyteen ja toimivuuteen.

Tavoitteena on, että yhä useampi koululainen tulisi syömään kouluruoan ja biojäteastiaan menevän ruoan määrä vähenisi. Hanke on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa ja Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hankkeelle 40 000 euroa tukea.

Työhön ryhtyy lokakuussa projektiryhmä, jossa on mukana edustajia kaupungin eri toimialoilta. Mukaan etsitään myös muotoilijoita sekä Martinlaakson koulun oppilaita.

Uudistuksia kouluruokailussa oppilaat voi-

●●

●●

2

Merkit vainosta ovat usein nähtävissä jo ennen päätöstä erosta. Suomen ensi- ja turvakotien liiton mukaan puolet väkivaltaisesti liiton aikana käyttäytyneistä miehistä jatkoi väkivaltaa, häirintää ja uhkailua, vaikka pari asuisi jo eri osoitteissa. Kymmenesosassa parisuhteista väkivalta on alkanut vasta eron jälkeen.

Useassa muussa Euroopan maassa vainoamisen kriminalisoiva laki on jo voimassa. Ruotsissa vainotun on mahdollista saada myös turvapaketti, johon kuuluu muun muassa puhelin ja hälytysjärjestelmä kotiin.

Suomessa Mikkeli on toistaiseksi ainoa kaupunki, joka tarjoaa vainotulle kotiin hälytysjärjestelmän.

Mikäli laki eron jälkeisen vainon kriminalisoinnista hyväksytään, se tulee voimaan ensi vuonna. Oikeusministeriön mietinnössä ehdotetaan, että vainoaminen olisi asianomistajarikos, mutta myös syyttäjä voisi nostaa syytteen, jos vainoamiseen liittyy esimerkiksi puukolla uhkailua. Vainoamisesta voisi seurata joko sakkoja tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.

Ensi- ja turvakotien liiton mielestä kriteerit ovat liian tiukat: vainoamisen tulisi johtaa syytteeseen kaikissa tapauksissa, riippumatta siitä, haluaako uhri nostaa syytteen.

Kolmen suuren uskonnon, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin, juhlat on koottu yhteiseen verkkokalenteriin. Kalenteria voivat hyödyntää esimerkiksi koulut, sairaalat ja vankilat.

Pyhäpäivää klikkaamalla avautuu juhlasta kertova tietolaatikko. Verkkokalenteriin voi tutustua osoitteessa www.uskontokalenteri.fi.

Partion jäsenmäärä on vuosien laskun jälkeen kääntymässä uuteen nousuun. Partiolaisia on enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Jäsenmäärää ovat nostaneet pääkaupunkiseudulle perustetut uudet lippukunnat.

vat nähdä viimeistään maaliskuun lopussa, jolloin hanke päättyy.

— Tavoitteena on luoda konsepti, jota pystyy hyödyntämään myös muissa kouluissa. Toivomme, että tämä saisi miettimään, millaista olisi syödä unelmien ruokalassa, ja että lounaasta voisi tulla koulupäivän kohokohta, markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marjaana Ponkala Vantaan Tilapalvelut Oy:stä sanoo.

Ponkalan mukaan oppilaat pääsevät esittämään toiveita ruokalistan sisällöstä ja ideoimaan esimerkiksi sitä, miten ruokalasta saataisiin viihtyisämmän näköinen ja meluttomampi.

— Kaikki muutokset eivät välttämättä edes vaadi paljon rahaa. Koululaiset voivat vaikkapa tehdä akustiikkalevyjä koulun kuvaamataidontunnilla.

Martinlaakson oppilaat pääsevät pohtimaan ruokalistoja.

Suomen Partiolaiset/Lasse Roiha

Vantaalainen näkövammainen judon mitaliehdokas Jani Kallunki joutui ikävä kyllä luopumaan Lontoon unelmastaan loukkaantumisen takia.

Hän olisi halunnut kilpailla loukkaantuneenakin, mutta joutui tunnustamaan tosiasiat. Terveys on tärkeämpää kuin urheilu, vaikka takana olisi vuosien työ.

Parisuhteen päättymisen jälkeiseen vainoon kuuluu usein esimerkiksi seuraamista ja uhkaavien viestien lähettelyä.

Pääkaupunkiseudun Partiolaisissa on 9000 jäsentä. ●●

Vantaan sosiaali - ja terveyslautakunta on päättänyt säästösyistä lakkauttaa Korson päivätoimintakeskuksen ensi vuoden alusta. Asiakkaiden toivotaan siirtyvän Simonkylän ja Hakunilan päivätoimintakeskuksiin tai avoimen päivätoiminnan piiriin Koivukylään. Päivätoiminta suunnataan jatkossa ensisijaisesti muistisairaille ja omaishoitajille.

Partiotoiminta lisääntyy pääkaupunkiseudulla.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Uutiset

Jani Laukkanen

Kolumni Siunausta pullosta Ruotsissa myytiin koe-erä pullotettua vettä, jonka Pelastusarmeija oli käynyt tehtaalla siunaamassa. Kauppa kävi hyvin, ja Pelastusarmeija sai osansa tuotosta. Myynti lopetettiin, kun järjestön johto ei ollut yksimielinen Pelastusarmeijan logon käytöstä pulloissa.

Mitähän tuosta pitäisi ajatella? Saako siunausta pullosta? Toimiiko siunattu vesi kehossa jotenkin siunauksellisemmin kuin tavallinen puhdas vesi?

Sanoisin, että jos on jano, vesi auttaa, siunattuna tai ilman.

Luterilaiseen uskoomme tuntuu hiipivän yhä uusia, esineisiin ja muuhun roinaan liittyviä uskomuksia. Monelle on epäselvää, uskommeko taikakaluihin vai emme.

Kun kirjailija taannoin heitti televisiolähetyksessä Raamatun olkansa yli lattialle, moni närkästyi mutta myös kauhistui: tekikö kirjailija nyt pahan teon? Seuraako siitä jotain ikävää?

Ei — ellei närkästystä lasketa. Kirjojen viskominen ei liene fiksua käyttäytymistä, mutta Raamattu esineenä, paperina ja musteena, ei ole sen pyhempi kuin vaikka Bilteman luettelo. Raamatun pyhyys elää sen sisällössä, joka taas ei toteudu paperina, vaan tekstin lukijan tai kuulijan sisällä, hänen aivoissaan.

Luterilaiseen uskoon taikaesineet eivät kuulu. Risti on keskeinen symboli, mutta senkin merkitys avautuu vasta ihmisen tajunnassa. Esine itsessään on luterilaisen uskomme mukaan vain esine, aineesta tehty kappale. Yleensä haluamme kohdella symboleja ja muitakin esineitä viisaasti, mutta se on eri asia kuin olettaa, että niissä itsessään on taikavoimia.

Entistä rennompi Pekka Ruuska haluaa kohottaa kuulijansa arjen yläpuolelle.

Työ ja huvi Pekka Ruuska nauttii musiikista töissä ja vapaa-ajalla.

P

ekka Ruuska kuuntelee harvoin suomalaista popmusiikkia, ellei satu olemaan töissä. Sen sijaan hän viihtyy esimerkiksi Bob Dylanin ja Bruce Springsteenin musiikin parissa. Nytkin miehellä on päällään paita, jossa on Dylanin kasvokuva.

Työssään Ruuska on tekemisissä kotimaisen musiikin kanssa sitäkin enemmän. Hän on luotsannut jo seitsemäntoista vuotta suomalaisia muusikoita eteenpäin urallaan ja etsinyt uusia. Ensin hän työskenteli ison kansainvälisen firman, Warner Music Finlandin, leivissä. Viisi vuotta sitten hän perusti oman Kaiku-yhtiön. Sen artisteja ovat muun muassa Juha Tapio, Erin, Samuli Putro ja Johanna Kurkela.

Työ on seikkailua Pekka Ruuska muistetaan 1980-luvun gospelmuusikkona ja 1990-luvun alun popparina, jonka suurin hitti oli Rafaelin enkeli.

Turvallisuushakuisuus ja sopivan sattuman osuminen kohdalle vaikuttivat siihen, että Ruuska siirtyi musiikin tekijästä sen tuottajaksi. Koska hän on itse kokenut menestyksen vuodet, hän on pystynyt kertomaan suojateilleen, miten esimerkiksi hallita julkisuutta.

Viimeiset kymmenen vuotta levytuotanto on ollut isojen muutosten kourissa. Levymyynti laskee.

— Pärjäämme panostamalla laatuun. Näemme paljon vaivaa lopputuloksen eteen.

Mutta vaikka menestystä kuinka yrittäisi ennakoida, yllätyksiä tulee kumpaankin suuntaan.

Työ on Pekka Ruuskalle seikkailua ja hän on siitä hyvin innostunut. Yksi innostavimmista alueista on artistien valinta.

— Se magia, kenessä on ”se juttu”, on kiehtovaa. Sen aistimisessa olen oppinut luottamaan intuitiooni. Ja pitää nähdä artisti estradilla, jotta tietää, onko hänessä lavasäteilyä vai ei.

Ruuskasta on hienoa saada tehdä työtä luovien ja lahjakkaiden ihmisten kanssa.

— Siinä sivussa saan olla vaikuttamassa prosessiin, joka syntyy, kun vaikkapa Juha Tapion suosittu kappale puhuttele satoja tuhansia suomalaisia, Ruuska toteaa.

Soittaminen henkireikä Jo lapsuuden pihaleikeistä lähtien Pekka Ruuskaa on kiinnostanut erilaisten prosessien johtaminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus niissä. Toisaalta myös luova työ on houkuttanut.

— Näitä molempia minussa olevia piirteitä olen yrittänyt toteuttaa, mutta niiden välillä on ristiriita, jonka olen kohdannut. Työ musiikkibisneksen johdossa on maksanut minulle oman luovan työn. Siihen eivät voimani ja aikani nyt riitä, Ruuska toteaa.

Uusia lauluja Ruuska on tehnyt, mutta ne

eivät hänen mielestään ylitä rimaa niin, että niistä saisi levyn kasaan.

— Olen myös soittanut ja esiintynyt koko ajan, tosin harvakseltaan. Teen ehkä kymmenkunta keikkaa vuodessa. Se on henkireikäni. Rakastan sitä enemmän kuin koskaan, se on ihan fantastista.

Viime vuonna Pekka Ruuska ja Edu Kettunen tekivät yhteisen trubaduurikiertueen, jossa he esittivät omia biisejään vuoronperään siten, että laulut kommentoivat toisiaan.

Miehen pitkäaikainen haave on ollut päästä soittamaan taas rockia bändissä. Sen toteutuminen on näköpiirissä ensi keväänä.

Enemmän vuorovaikutusta Ensi viikolla Pekka Ruuskalla on trubaduurikeikka Olotilassa Tikkurilassa. Luvassa on vanhoja hyviksi havaittuja ja uusia levyttämättömiäkin biisejä.

Kitaranvarressa on entistä rennompi mies.

— Katsotaan fiiliksen ja tilanteen mukaan, mitä esitän. Minulla ei ole vakioshowta, hän sanoo.

— Meininkini on muuttunut. Nykyään olen enemmän vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, pyrin repimään tilanteesta irti jotain ainutkertaista, mitä juuri silloin tapahtuu.

Haluan, että yleisöllä olisi kivaa ja hauskaa.

— Uusi pyhä missioni on, että kuulijat olisivat jotenkin kohotettuja, kun he lähtevät konsertista. Toivon, että tilanne eroaisi heidän arjestaan mahdollisimman paljon. Olisi hienoa, jos he voivat lähtiessään sanoa, että ”olipas hyvä juttu ja samalla vakavaa asiaa”, Pekka Ruuska kuvailee.

Pekka Ruuska esiinty y ke 19.9. klo 19.30 Olotilassa Tikkurilassa

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Tuula Hietamäki

Sisäministeri Päivi Räsänen paheksui taannoin sitä, että Konnunsuon entisestä vankilakirkosta oli poistettu risti. Kirkko oli museoitu, ja risti oli kaiketi siirretty johonkin tilaan, jossa se oli seurakunnallisessa käytössä. Räsäsen mielestä se olisi pitänyt jättää paikoilleen, jotta tilojen käyttäjille olisi voitu levittää evankeliumia.

No, sitä ei pelkkä pöydällä seisova puuesine tee. Jos joku haluaa kertoa toiselle uskostaan, hänen on tehtävä se itse.

Samoin on siunauksen laita. Jokaisella on valtuudet siunauksen eli Jumalan hyvyyden toivottamiseen toiselle. Varmemmin kuin pullosta, siunausta saa toisten ihmisten kautta. Säännöllisesti sitä toivotetaan seurakunnan messuissa ja muissa kokoontumisissa. Maksutta!

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii ‑yhtyeen laulaja

3

Pisteitä

Hyvän

Isokoulu alkoi Hämeenkylän kirkolla keskiviikkona 5.9.

Miten isokoulu alkoi?

Tikkurilassa Vehkapolun kävelykadulla on joka arkipäivä auki Olotila.

Markku Mattila

Lari Enqvist, 16

Jenni Palmu, 17

Tuula Vanhanen, 47

Mikä sai sinut tulemaan isokouluun?

— Kaverit ja oman rippikouluni isoset innostivat mukaan. Tulin isokouluun vuosi sitten. Olen ehtinyt olla jo kahdella rippikoululeirillä isosena. Ensimmäinen niistä oli erinomainen. Pikkusia oli yli 40, ja he olivat innokkaita laulamaan, hyvin ja kovaa. Toinen leiri oli hiljaisempi, mutta loistava sekin.

Mitä ensimmäisessä kokoontumisessa tapahtui?

— Kun alussa laulettiin, soitin kitaraa. Tietääkseni koulutukseen on tulossa useampiakin kitaristeja. Meidän piti myös tehdä ryhmissä esitys, jonka aiheena oli viisihenkisen perheen lomamatka.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kokoontumiselle?

— Annan 4 pistettä. Pisteitä tiputti se, että jotkut mölisivät loppuhartauden aikana.

Mikä sai sinut tulemaan isokouluun?

— Omasta rippikoulustani jäi mieleen hyvä tunnelma ja iltaohjelmat, joita isoset tekivät. Kun kaverit halusivat isokoulutukseen, lähdin mukaan. Aloitan nyt kolmatta syksyä isokoulutuksessa. Olen ollut leireillä kaksi kertaa isosena ja kerran apuohjaajana.

— Täällä saa valmennusta monenlaisiin tilanteisiin, mistä on varmasti hyötyä työelämää ja muuta elämää ajatellen. Samoin siitä, että saa työkokemusta.

Mitä ensimmäisessä kokoontumisessa tapahtui?

— Isokouluun tulee joka vuosi uutta porukkaa, ja osaan heistä tutustuin jonkin verran jo tämän illan aikana.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kokoontumiselle?

— Annan 4 pistettä hyvin menneelle illalle.

Mikä sai sinut tulemaan isokouluun?

— Olen pitänyt isokoulua Hämeenkylässä vuodesta 1988. Täällä on tapana pitää eri ikäluokat samassa ryhmässä. Sen vuoksi koulutuksessa ei voi käyttää samaa ohjelmaa vuodesta toiseen, vaan suunnittelemme sen aina kutakin ryhmää varten.

Mitä ensimmäisessä kokoontumisessa tapahtui?

— Ryhmiin jako toteutettiin eläinääntelyiden avulla. Viidessä minuutissa valmistellut perhenäytelmät sisälsivät paljon riitelyä niin isän ja äidin kuin sisarusten kesken, ja mummo oli myöhässä. Rippikoulukokemuksia käsitellyttä ryhmätyötä jatketaan seuraavalla kerralla.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kokoontumiselle?

— Annan 4+. Työntekijälle uusi isokoulu on aina uusi mahdollisuus päästä kiinni työnsä ydinalueeseen.

Olen utelias näkemään, minkälaisia isosia on ensi vuonna.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

P

ia Talvela aloitti Olotilan ohjaajana viitisen vuotta sitten.

Hän on paikan ainoa palkattu työntekijä.

— Vastaan siitä, että vapaaehtoisten on hyvä tehdä töitä ja toiminta pyörii. Olen vapaaehtoisten työyhteisön vetäjä.

Pian mukaan Olotilassa tapahtuu ihmisten välillä koko ajan. Sitä voisi nimittää vertaistueksi, mutta samalla se on ihan arkipäiväistä olemista. Joku voi vaikkapa päivitellä rikkoutunutta lasiovea ja toinen tietää, mistä kannattaisi kysyä korjaajaa.

Olotilan kaltaisia paikkoja perustettiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa eri puolille Suomea. Seurakunnat halusivat tarjota avoimien ovien tiloja, joihin olisi helppo tulla ja ottaa kontaktia toisiin ihmisiin.

Ensimmäinen niistä oli Tampereella vuonna 1989 aloittanut Mummon kammari. Tikkurilan Olotila perustettiin kolme vuotta myöhemmin.

— Olotila syntyi vastapainona yksipuoliselle yksilön korostamiselle. Kaikki tarvitsevat myös yhteisöä, Pia pohtii.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että Olotilassa on lupa olla yksinkin.

— Ei ole pakko sanoa edes päivää. Mutta meidän vapaaehtoiset kyllä tervehtivät jokaista tulijaa, Pia kertoo nauraen.

Olotilaa pyörittää noin 15 vakituista vapaaehtoista. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan kävijöistä yli 30 prosenttia on miehiä.

— Haluan Olotilan olevan kaupunkilaisten olohuone, johon voi

tulla kuin kotiin. Ja tässä kodissa on aina joku paikalla.

Tehtävänä olla olemassa

Riitta Hakulinen tuli Olotilaan naapurinsa vinkistä kymmenen vuotta sitten.

— Samassa rapussa asunut vanha rouva, jota jeesailin kauppa-asioissa, oli pitkäaikainen Olotilan-kävijä. Kun eläkevuoteni lähestyivät, hän alkoi ehdotella tänne tulemista.

— Kävin täällä muutamalla kauppareissulla ja totesin, että tätä haluan kokeilla.

Siitä lähtien Riitta on ollut vapaaehtoisena vastaamassa Olotilan toiminnasta. Hän tekee 2–3 vuoroa viikossa.

— Aamu alkaa pöydän kattamisella. Kahvit, teet, pullat ja suolaiset laitetaan pöytään. Päivän aikana seurataan, että tarjottavaa riittää.

Olotilan vapaaehtoisten tärkein tehtävä on kuitenkin olla olemassa. Heidän kanssaan kävijä voi rupatella niitä näitä tai suurempia iloja ja huolia.

— Täällä kokoontuu esimerkiksi vanhojen herrojen viisasten kerho, jonka kanssa kysellään Metro-lehden 10 kysymystä. Tänä aamuna saatiin yhdeksän pistettä, joskus on tullut kymppikin.

Hengähdyspaikka

Hanna Korhonen tutustui Olotilaan Tikkurilan lukiossa käymällään vapaaehtoistyön kurssilla. Hän pääsi Olotilaan tekemään vapaaehtoisten tehtäviä: pyörittämään kahviota ja juttelemaan ihmisten kanssa.

— Täällä oli rauhallista ja hyvä

Saara Vuorjoki

Pia Talvela vastaa siitä, että vapaaehtoisten on hyvä tehdä töitä.

Keijo Heinolla, 63, on neljä lastenlasta.

100 % Vantaalainen

Synnyin ja kasvoin Lahdessa. Olin nelilapsisen sisarussarjan toiseksi nuorin. Käsillä tekeminen on kiinnostanut minua pienestä pitäen.

Lapsena oli kiehtovaa saada seurata sepän työskentelyä ja päästä pyörittämään ahjoa. Myöhemmin perheemme muutti Laukaaseen. Minulle se oli ohikulkupaikka.

Armeijan jälkeen muutin Seutu-

4

laan. Tulevan vaimoni tapasin Seutulassa bussipysäkillä. Muutimme alivuokralaismökistä kerrostalokotiin Vantaanpuistoon. Tytär ja poika syntyivät asuessamme siellä. Vuonna 1986 muutimme Ylästöön rakentamaamme omakotitaloon. Työskentelin metallialalla runsaat parikymmentä vuotta, myöhemmin tein töitä rakennusalalla. Nyt olen eläkkeellä.

Toimin Ylästön kotiseutuyhdistyksessä puheenjohtajana. Olin mukana kunnostamassa yhdistyksen kaupungilta vuokraamaa, tulipalossa pahasti vaurioitunutta Tolkinkylän koulua. Kotiseututalona toimivassa vanhassa koulussa järjestetään nykyisin esimerkiksi häitä ja harrastustoimintaa.

Raili Karlssonia viehättävät taidenäyttelyt.

mielen olohuone

Hanna Korhonen nauttii rauhasta.

Riitta Hakulinen on vakituinen vapaaehtoinen. tunnelma. Myöhemmin tulin tänne pari kertaa hyppytunneilla tekemään läksyjä. Monessa paikassa on aina musiikkia taustalla, täällä ei ole. Olotila on lähellä keskustaa, mutta silti rauhallinen. Tästä on tullut minulle hengähdyspaikka.

Hannan mielestä vanhempien ihmisten juttuja on mukava kuunnella ja eri-ikäisten ihmisten kanssa oleminen tuo vaihtelua.

— Aina ei tarvitse itse osallistua. Tärkeintä on, että kuuntelee.

Täällä ihmiset suhtautuvat toisiinsa myönteisesti.

Seuraa isälle ja tyttärelle

Anssi Pöyryn toivat Olotilaan lapset. Yrittäjänä hän on onnistunut järjestämään aikaa olla kotona molempien lastensa kanssa, kun nämä ovat olleet pieniä.

— Kaksi vuotta sitten kuljettiin

Elsan isosiskon kanssa tästä ohi ja kiinnostuttiin. Tällainen seurakunnan toiminnan muoto oli minulle uutta.

— Olen piipahdellut täällä molempien tyttöjeni kanssa. Täällä on aikuista seuraa ja lapsetkin näkevät monenikäisiä ihmisiä.

Anssi ja Elsa käyvät Olotilassa noin joka toinen viikko. Heidän ohjelmaansa kuuluu ensin lounas jossakin Tikkurilan ravintolassa ja sitten kahvit Olotilassa.

— Elsa tykkää hääräillä lasten nurkassa. Usein siellä on joku muukin lapsi leikkimässä. Elsa tietää, että olen lähellä, ja minä tiedän, että lapsi on turvassa.

Jää hyvä mieli

Raili Karlsson on käynyt Olotilassa pitkään.

— Huomasin aikanaan lehdes-

Elsa ja Anssi Pöyry tykkäävät ihmisistä.

Olotilan 20-vuotis­syntymäpäivä Avoimet ovet ke 19.9. klo 10–21 ●●

Klo 10.30 nukketeatterinäytös Suuri sankaritarina.

Nukketeatteri Karoliina/Iloinen lohikäärme.

●●

Klo 12 Vantaan seurakuntayhtymän johtajan Juha Tuohimäen tervehdys.

●●

Klo 14 Olotilan tarinoita improvisoiden.

Tikkurilan Teatterin Improsiskot.

●●

Klo 15 iltapäivän musiikillinen teehetki.

Jussi Makkonen, sello, ja Marja Raukola, piano.

●●

Klo 16 runonlausuntaa. Pirkko Mäkilä ja Marja Sandberg.

●●

Klo 18.30 kamerunilainen tanssiryhmä Majong Dance Group.

●●

Klo 19.30 muusikko Pekka Ruuska.

Olotila avoinna kaikenikäisille ohikulkijoille ma–pe klo 9.30–15, käynti Vehkapolun kävelykadulta

sä ilmoituksen, josta totesin, että tuossa se nyt sitten on, paikka jossa voi vain istuskella ja olla rauhassa.

— Kahviloissa tuntuu, että kun on syönyt ja juonut, pitää antaa paikka toisille. Täällä voi viettää vapaasti aikaa. Voi jutella toisten ihmisten kanssa, tai olla ihan rauhassa itsekseen ja vaikka lukea lehtiä tai kirjoja.

Railia viehättävät myös Olotilan harmoninen sisustus ja seinillä vaihtuvat taidenäyttelyt sekä ystävällinen palvelu.

— Työntekijöillä on hymy herkässä. Jää hyvä mieli, kun täältä lähtee.

Katriina Harviainen kuvat Hans von Schantz

Katso video vapaaehtoisen päivästä Olotilassa www.vantaanseurakunnat.fi.

5

Hans von Schantz

Oivalluksen hetkiä

— Pilapiirros on kerronnallisesti haastava, sillä käytettävissä on vain yksi ruutu, sanoo Ville Ranta.

Ville Ranta käy piirtäen tietämättömyyttä vastaan.

P

Työpäivästä saattaa vierähtää useampikin

tunti ilman, että Ville Ranta ottaa kynää käteensä. Ensin on ajatus.

— Monesti ajattelen piirroksen taakse kokonaisen tarinan. Kun asioita ei sano kovin suoraan, lukija saa oivalluksen hetken.

Mutta aina lukija ei oivalla. Ranta hymähtää, että aika usein se, mitä piirroksen hahmot tekevät tai sanovat, henkilöidään piirtäjän mielipiteiksi.

— Ikään kuin olisin niin tyhmä, että piirtäisin sokkona itsestäni.

6

Politiikka on Ville Rannan mukaan helppo aihe pilapiirtäjälle. Niin on myös syrjintä.

— Syrjintä, ovat sen kohteena sitten maahanmuuttajat, vanhukset tai homot, ilmenee niin selväpiirteisenä, että sitä voi ja täytyykin osoitella.

Rannan syrjittyjen luettelossa on myös kaksi hieman yllättävää ryhmää: kristityt ja miehet. Miten kristittyjä muka syrjitään Suomessa, jossa noin 80 prosenttia väestöstä kuuluu johonkin kirkkokuntaan?

— On paljon ennakkoluuloisia ja tuomitsevia asenteita ja puhdasta tietämättömyyttä.

Kristittyjä pidetään jotenkin tyhminä, Ranta vastaa.

Hän on saanut ennakkoluuloista oman osansa ryhdyttyään seurakuntalehden pilapiirtäjäksi.

— Todella paljon on tullut sellaisia kommentteja, että mitä sinä teet seurakuntalehdessä, oletko joku uskovainen vai. Sekä uskonnonvastaiset kulttuuripiirit että kunnon uskovaiset ovat kertoneet minulle, että olen väärässä lehdessä.

Entä mikä miesten asemassa mahtaa olla pielessä?

— Tasa-arvotaistelu on pettänyt miehet.

On selkeitä tapauksia, joissa miehiä sorretaan sukupuolensa vuoksi. Asevelvollisuus on yksi niistä.

Rannan mukaan miehet ovat joutuneet

myös äitimyytillä alistetuiksi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että avioeroissa isän asema on heikompi.

— Sitä vähätellään ja sille jopa naureskellaan. Pitäisi pystyä näkemään, että ketkä tahansa voivat syrjiä ja joutua syrjityiksi.

Ville Ranta itse on ortodoksi, mutta hän on piirrostyönsä vuoksi seurannut luterilaisen kirkon elämää tavallista tarkemmin. Hänestä se näyttää lähes kaikissa asioissa kulkevan muutamia vuosikymmeniä muun yhteiskunnan jäljessä.

— Mutta se on pientä, kun vertaa ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon, jotka ovat vuosisatoja jäljessä.

— Luterilainen kirkko on hirveän suuri, byrokraattinen instituutio, mutta minusta tuntuu, että se haluaa muuttua yhteisöllisemmäksi. Vaikealta se tosin näyttää.

Ranta muistuttaa, että kirkko ja kristinusko eivät ole sama asia.

— Kristinusko ei ole samalla tavalla jä-

mähtänyt tai byrokraattinen kuin kirkot, vaan monipuolinen ja syvä. Jo tällä kaksinaisuudella leikkiminen elättäisi pilapiirtäjän pitkään — mutta se on liian helppo ja itsestään selvä aihe. Tärkeämpi pilkan kohde minulle ovat ihmiset, jotka eivät tiedä kristinuskosta mitään, mutta silti ovat olevinaan valistuneita ja arvomaailmaltaan oikeassa.

Kun Rannalta tivaa lisää epäkohtia, joita hän kirkon liepeillä on havainnut, häntä naurattaa.

— Te luterilaiset ette koskaan saa tarpeeksi itsenne ruoskimisesta. Minulle siitä jopa maksetaan! Uskontojen piirissä itsekritiikki on aika harvinaista. Ei ortodoksisen kirkon lehdessä tulisi kuuloonkaan julkaista kirkkoa arvostelevia pilapiirroksia.

Kaisa Halonen

Ville Rannan pilapiirroksista koottu Erimielisyyden etiikka -näyttely 23.9. asti Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Piirroksista on julkaistu myös Ville Hännisen toimittama kirja Joku raja (WSOY 2012).

Ville Rannan pilapiirros marraskuulta 2010 on julkaistu kirjassa Joku raja (WSOY 2012).

utin, paavi ja perussuomalaiset. sosiaalitädit, lestadiolaiset, vapaa-ajattelijat. Siinä pieni otos porukoista, joita sarjakuvataiteilija Ville Ranta on ehtinyt sohaista niiden kolmen vuoden aikana, joina hän on tehnyt pilapiirroksia Helsingissä ilmestyvään Kirkko ja kaupunki -lehteen.

Kirkko ja kaupungin lukija on tottunut siihen, että takasivulla, jossa Rannan piirrokset julkaistaan, niitä myös kommentoidaan lukijakirjeissä. Toistaiseksi pahimman metakan sai aikaan viime joulun alla julkaistu piirros, joka poiki myös kantelun Julkisen sanan neuvostoon.

Piirroksessa Timo Soinin näköinen joulupukki ja perussuomalaisten kansanedustajia muistuttava tonttujoukko toivottavat hyvää joulua kaikille suomalaisille heteroseksuaaleille valkoihoisille konservatiiveille — ja paskaa joulua muille.

— Minusta se ei ollut piirroksena poik­ keuksellisen ilkeä tai raju. Mutta koskaan ei tiedä, mikä ihmisiä ärsyttää. Kun loukkaantumisten ketju lähtee liikkeelle, se tuntuu kasvavan eksponentiaalisesti, Ranta sanoo.

Hänen mielestään keskustelu ja arvostelu ovat hyvä merkki. Ne kertovat siitä, että ihmiset ottavat asioita henkilökohtaisesti ja tosissaan.

— On ihan illuusio, että ihmiset olisivat nykyään välinpitämättömiä, saati sitten suvaitsevaisia.

Moraalinen ulottuvuus on Rannalle tärkeä. Se ei tarkoita saarnaamista vaan pikemminkin puutteiden tai virheiden näyttämistä. Herra- tai rosvojahdissa hän ei kuulemma ole.

— En ulkoista maailman ongelmia ja vääryyksiä johonkin tiettyyn porukkaan. Ennemmin haluan osoittaa, kuinka tavallisia pilkkani kohteet ovat.

— Monet konfliktit ovat seurausta siitä, että ihmiset eivät tiedosta omia pyyteitään.

Kaikki haluavat hyvää, mutta silti tapahtuu huonoja asioita. Ihmisillä on epärealistinen käsitys asioista ja he luulevat itsestään liikoja.

En itsekään ole sen yläpuolella.

Ranta ottaa esimerkiksi perussuomalaiset, jotka tuntuvat ajattelevan, että kunhan he lähtevät politiikkaan, asiat varmasti muuttuvat ja vääryydet oikaistaan.

— ”Tehhään ite, niin tullee parempi”. Siinä on kyse naiiviudesta ja tietämättömyydestä, vaikka ilmiö sinänsä on hyvä. Toisaalta tietämättömyys on saanut maailmassa paljon pahaa aikaan. Siksi piiskaan sitä niin paljon.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Saara Vuorjoki

Töitä nuorille

V

ernissan kulmalla Tikkurilassa tuuli tempoo hiuksia, mutta Henriikka Wirtanen, 18, ja Petra Näppi, 17, ovat innoissaan. Nuorten rekrytointimessujen järjestelyt ovat loppusuoralla, ja nyt vähän jännittää.

Messujen suunnittelu alkoi jo keväällä, huhtikuussa. Tapahtuma on vaatinut paljon työtä.

— Paljon enemmän kuin osasimme odottaa, tytöt toteavat.

— Nämä messut on tarkoitettu ilman työtä ja koulutusta oleville nuorille, eli juuri sellaisille, kuin me itsekin olemme, Henriikka ja Petra kertovat.

Alkusysäys messujen järjestämiseen tuli Aikuiskoulutuskoulutuskeskus Edupolissa kouluttajana toimivalta Elina Söderlundilta, johon Henriikka ja Petra tutustuivat työharjoittelupaikassaan Korson setlementtinuorissa. Tytöt tarttuivat ideaan välittömästi.

Yrityksiä piti muistuttaa Aluksi järjestelyissä oli mukana viisi nuorta, mutta muut lopettivat yksi kerrallaan.

Henriikka ja Petra jatkoivat sitkeästi.

Messuille kutsuttiin kymmeniä yrityksiä, joista 21 on ilmoittautunut. Mukaan lähti myös yhteistyökumppaneita, kuten Vantaan Työ- ja elinkeinotoimisto sekä Vantaan kaupungin Petra-projekti ja nuorten neuvontapalvelu Jeesi.

— Yritimme kutsua yrityksiä, jotka työllistävät nuoria, Petra sanoo.

— Ja sellaisia yrityksiä, jotka nuoret tuntevat, kuten Ikea ja Fazer, Henriikka lisää.

Kun ilmoittautumisia ei alkanut kuulua, tyttöjen täytyi vain rohkeasti tarttua puhelimeen ja muistuttaa yrityksiä.

Entä kuinka työttömät nuoret saadaan liikkeelle. Miten he ovat saaneet tietää rekrytointimessuista?

— Facebookin kautta, ja myös esitteitä on jaettu eri paikkoihin, Henriikka ja Petra vastaavat.

Harjoittelua pajoilla Tytöt ovat omakohtaisesti huomanneet, että työpaikan saamiseen vaikuttaa kou-

Henriikka Wirtanen ja Petra Näppi eivät lannistuneet, vaikka eivät saaneet töitä. He päättivät järjestää rekrytointimessut. lutus tai sen puuttuminen. Peruskoulun jälkeen sekä Henriikka että Petra kävivät kumpikin vuoden pituisen ammatti­startin, eli ammatillisiin opintoihin tähtäävän kymppiluokan.

— Sen jälkeen opiskelin vähän aikaa hotelli- ja ravintola-alaa, mutta se ei tuntunut omalta, Henriikka kertoo.

Petra puolestaan oli ammattistartin jälkeen työharjoittelussa nuorten käsityöpajalla.

— Sieltä vaihdoin harjoitteluun kodinkunnostuspajalle, hän kertoo.

Myös Henriikka päätyi samaan aikaan Petran kanssa kodinkunnostuspajalle. Nuorten pajat ovat Vantaan kaupungin nuorille suunnattuja työharjoittelupaikkoja.

Tyttöjä yhdisti toinenkin asia, molemmat suorittivat yläasteella työhön tutustu-

misjaksonsa Korson setlementtinuorissa.

Sen jälkeen he ovat tehneet siellä vapaaehtoistyötä ja suorittaneet siellä työharjoittelunsa.

Opintomatka Islantiin Petra ja Henriikka ovat nuorten vapaaehtoistyön konkareita.

— Olemme olleet mukana pitämässä nuorteniltoja kaupungin nuorisotilassa. Illoissa oli yhdessäolon ja pelien lisäksi jotakin ohjelmaa, tehtiin yhdessä ruokaa tai järjestettiin vaikka biljarditurnaus, Petra kertoo.

Kesäkuussa Petra ja Henriikka pääsivät viikoksi Islantiin tutustumaan paikalliseen nuorisokulttuuriin. Reykjavikin-matka oli ikimuistoinen ja silmiä avaava. Tyttöjä hämmästyttää, kuinka paljon vähemmän päih-

teitä islantilaiset nuoret käyttävät verrattuna suomalaisiin.

— Ainakin siellä nuorisotaloissa nuoret olivat kunnollisempia kuin meillä, Petra ja Henriikka toteavat vakavina.

Toiveissa kummallakin on työskentely nuorten parissa. Nuorisotyön lisäksi Henriikkaa kiinnostaa kosmetologin ammatti ja Petraa kampaajan työ.

Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin messujen onnistuminen. Tytöt toivovat, että nuorten ja yritysten välille syntyisi oikeita yhteyksiä ja että yritykset tosissaan työllistäisivät nuoria.

Elisabet Aho

Tänään nuoret töihin -rekrytointimessut pe 14.9. klo 10–16 kulttuuritalo Vernissassa, Tikkurilantie 36

”Messut on tarkoitettu ilman työtä ja koulutusta oleville nuorille, eli juuri sellaisille kuin me.”

Vantaan teillä Lotta Numminen

V

Kalmarintie kulkee Riipilässä

antaan Riipilässä sijaitsevan Kalmarintien nimen alkuperä johtaa Keski-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle, joissa on Kalmari-nimisiä paikkoja.

Vantaalla nimi esiintyy ensimmäisen kerran kartoissa 1800-luvulla. Silloin Riipilässä on ollut Kalmarkärr, josta on muotoutunut eksoottiselta kuulostava Kalmarinmäki.

1980-luvulla nimettiin Kalmarintie, ja myöhemmin lähistöllä oleva vanha Riipiläntien mutka on saanut nimekseen Kalmarinkuja.

Juttua varten on haastateltu Vantaan kaupungin aluearkkitehti Timo Kallaluotoa.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä lotta.numminen@evl.fi

7

Pelottavan lähe Mitä tärkeämpi ja henkilökohtaisempi jokin asia on, sitä vaikeampaa siitä on puhua, tietää Liisa Tuovinen.

M

oni tunnistaa järvenpääläisen Liisa Tuovisen papiksi, joka on viime vuosina vaatinut homoseksuaaleille täyttä ihmisarvoa. Siihen kuuluu, että samaa sukupuolta olevia parisuhteensa rekisteröineitä ihmisiä kohdattaisiin ja kohdeltaisiin kirkossa tasa-arvoisesti.

Tunteita nostattavan aiheen taakse on voinut peittyä se, että Tuovinen on pitkän linjan kirkollinen asiantuntija parisuhde- ja perheasioissa. Hän aloitti vuonna 1971 kirkon perhetyön sihteerinä ja toimi tehtävässä 30 vuotta, eläkkeelle jäämiseensä asti.

— Niinä aikoina, kun aloitin perhetyössä, ajattelin, ettei oma parisuhteeni tulisi kestämään. Pidin itseäni huonona äitinä, joka ei olisi ansainnut lapsiaan. Mutta ajattelin myös, että jos löytäisin avun itselleni, työmuoto saattaisi olla avuksi myös muille.

Vaikka näköalat eivät alussa huikaisseet, näyttää apua ja selvyyttä löytyneen. Tuovinen on elämäänsä tyytyväinen isoäiti, joka puurtaa erilaisissa luottamustehtävissä.

Avioliitto arkkitehtipuoliso Pentti Tuovisen kanssa on kestänyt. Oman parisuhteen ja perheen lisäksi puolisoita yhdistää se, että he tekevät yhdessä parisuhdetyötä.

Puhukaa jo ennen viimeistä pisaraa

8

Kirkollinen perheneuvonta sai aikanaan alkunsa reaktiona perhekriiseihin ja avioeroihin. Avioerot olivat yleistyneet Suomessa sodan jälkeen. Suuntauksen saattoi huomata vaikkapa Aamulehteä lukiessa, niin kuin Tampereen Kaupunkilähetyksen pappi Matti Joensuu oli tehnyt.

Juristeilla oli lehdessä ilmoituksia, joissa he lupasivat järjestää avioeron halvalla. Matti Joensuu sai päähänsä laittaa lehteen vastailmoituksen: älkää ottako avioeroa ennen kuin olette puhuneet pastori Joensuun kanssa.

— Kirkon perhetyön lähtökohdaksi tuli uusi radikaali ajatus siitä, että parisuhteesta voi huolehtia ennakoivasti — ennen kuin ollaan kriisissä ja tarvitaan terapiaa. Toisena lähtökohtana oli aivan mahdoton ajatus, että omasta parisuhteesta voisi keskustella ryhmässä, Liisa Tuovinen sanoo.

Tuohon aikaan parisuhteesta puhuminen oli tabu. Omasta parisuhteesta ei pystytty puhumaan edes puolisoiden kesken, saati sitten, että siitä olisi puhuttu toisten kuullen tai vieläpä toisten parien kanssa.

— Puolisot olivat oppineet sinnittelemään ja nielemään suhteensa vaikeuksia. Puhumaan ryhdyttiin vasta sitten, kun varasto täyttyi ja vastassa oli viimeinen pisara. Silloin puoliso saattoi ihmetellä, miksei toinen ollut kertonut ajatuksistaan ja toiveistaan kymmenen vuotta aikaisemmin.

Joskus kriisit ovat valepukuisia ystäviä Vielä 1960-luvulla oli tapana, että yhteen muutettiin vasta vihkimisen jälkeen. Niinpä perusteellisempi toiseen tutustuminen ja arki alkoivat aviopareilla melkein yhtäaikaisesti. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti. Liisa Tuovinen ei muista vihkineensä avioliittoon yhtään paria, jolla ei olisi takanaan avoliittoa ja usein myös lapsia.

Puolisoiden välinen viestintä toimii Tuovisen mukaan yleensä hyvin parisuhteen alkuvaiheessa.

Silloin on paljon keskinäistä jakamista.

— Suhteen alussa kumpikin kertoo toiselle ensimmäistä kertaa itsestään ja elämänsä tärkeistä asioista. Sittemmin arki alkaa häivyttää jakamista.

— Kun työ ja lapset vievät voimat, se, mitä ja mistä voidaan puhua puolison kanssa, vähenee vähenemistään. Yksinäisyydentunne ja tyytymättömyys alkavat saada tilaa. Puolisot etääntyvät toisistaan.

Sen, mitä tapahtuneesta seuraa pitemmän päälle, kertovat tilastot: joka kolmas pari on tyytyväinen suhteeseensa, joka kolmas sinnittelee ja joka kolmas pari eroaa.

— Toisinaan voi käydä niin, että jokin kriisitilanne pakottaa puolisot lähentymään toisiaan ja

puhumaan asioista. Kriisejä voikin sanoa valepukuisiksi ystäviksi.

Selvää on, että jotkut löytävät avoimia viestintäkanavia tukkeutuneiden tilalle uuden rakkauden kautta.

Nostakaa hyvät asiat päällimmäisiksi Omista parisuhteeseen liittyvistä tavoitteista, tarpeista ja toiveista voi olla vaikea puhua puolisolle.

Liisa Tuovisen mukaan se ei ole sattumaa.

— Mitä tärkeämpi ja henkilökohtaisempi jokin asia on, sitä vaikeampaa siitä on puhua. Lisäksi jonkin suhteeseen liittyvän vaikeuden esille ottaminen on kauhea riski. Jospa käy niin, että toinen ei ymmärrä ja syntyy vain riitaa ja syyttelyä.

Silloin käsillä on yhden sijasta kaksi ongelmaa: alkuperäinen, joka ei ratkennut, ja vielä paha mieli riidasta. Jotta tällainen kehityskulku vältettäisiin, tarvitaan Tuovisen mielestä tilanteita, joissa puolisoiden on turvallista avata keskustelu, kertoa itsestään ja katsoa yhdessä suhdettaan.

— Monesti päällimmäisinä ovat tyytymättömyyden aiheet. Oman suhteen hyvät puolet eivät tule mieleen, vaikka juuri ne asiat, jotka ovat hyvin ja joihin voi olla tyytyväinen, auttavat jaksamaan päivästä toiseen. Jos hyvistä puolista ei puhuta ensin, on pelottavaa ottaa esiin huonoja puolia.

Ennakoivassa parisuhdetyössä puolisoita neuvotaan kertomaan toisilleen siitä, mistä pitää, mikä ilahduttaa ja mikä lohduttaa itseä, sekä siitä, mikä on puolisossa ja keskinäisessä suhteessa tärkeää.

— Jos asioita ei sano ääneen, toinen ei tiedä eikä huomaa niitä. Asioiden sanominen ääneen vahvistaa keskinäistä suhdetta. Sen ansiosta on helpompi ottaa puheeksi myös suhteen puutteita ja muutostoiveita. Puhuminen on avain sille, ettei parisuhde suppeudu ja typisty.

Pariviestintää voi opetella Liisa Tuovinen kertoo, että suomalaisen perhetyön tueksi saatiin 1960- ja 70-luvulla kansainvälisiä vaikutteita varsinkin Yhdysvalloista.

Hän mainitsee muun muassa sosiologi ja per-

Jani Laukkanen

— Vaikka rakastuminen ja parin valinta ovat suuri salaisuus, niin sattumaa ne eivät ole, sanovat Pentti ja Liisa Tuovinen.

heinen suhde heterapeutti David Macen, joka alkoi yhdessä vaimonsa Veran kanssa järjestää viikonloppuseminaareja aviopareille. Niiden ohjelma oli varsin vapaamuotoinen, mutta pääsisältönä oli keskustelu omasta parisuhteesta.

— Tärkeäksi osaksi meidänkin parisuhdetyötämme muodostuivat viestintätaidot. Kun parisuhde tai perhe joutuu kohtaamaan kasvukriisejä tai ympäristön muutoksia, vuorovaikutustaidoista riippuu, heikentyykö vai vahvistuuko suhde.

Kirkon perhetyössä käynnistettiin viikonloppuseminaarit ja pariviestinnän kurssit.

— Oleellista on, pystynkö kuulemaan, mitä toinen sanoo ja annanko hänelle tilaa puhua. Tärkeää on myös, mitä puhun ja miten, kun haluan vaikuttaa, ja miten päätökset tehdään yhdessä.

Paljolti samoja taitoja painotti terapeutti Thomas Gordon, joka kehitteli perhekoulun.

Yhdysvalloissa oli 1960-luvulla buumi, että murrosikäiset karkasivat kotoaan ja ryhtyivät hipeiksi halutessaan haastaa vanhempiensa arvomaailman.

— Vanhempien mielestä lapsista, jotka eivät viihdy kotona, oli jotain vikaa. Nuoret puolestaan olivat sitä mieltä, että vanhemmat kaipasivat korjausta. Gordon huomasi, että vanhempia syytettiin monista asioista, mutta kukaan ei auttanut heitä tulemaan toimeen lastensa kanssa.

Gordonin aineistot käännettiin suomeksi, ja niitä on käytetty paljon kirkon perhetyössä ja nuorisotyössä. Liisa Tuovinen kertoo, että perhekoululla on ollut myönteinen vaikutus lasten ja vanhempien väliseen suhteeseen hänen omassa perheessään samoin kuin parisuhdekursseilla parisuhteeseen.

— Parisuhdetyötä on vaikeata tehdä muuten kuin oman elämän läpi. Jos oma parisuhde tai perhe on huonovointinen, voi olla vaikea löytää rohkeus auttaa toisia.

pulla opiskelijatyötä Kristillisessä Opiskelijaliitossa. Hän tutustui nuoriin, joilla oli suuria vaikeuksia seksuaalisen identiteettinsä kanssa.

— Ehkä vieläkin voi kuvitella, kuinka helvetillistä oli silloin jollekin 15-vuotiaalle alkaa aavistella tai huomata olevansa homoseksuaali. Asiasta ei voinut puhua kenenkään kanssa. Myöhemmin kohtasin perhetyössä lapsensa seksuaalisesta suuntautumisesta ahdistuneita vanhempia.

Tuovinen kertoo, miten kirkko on historiansa aikana suhtautunut homoseksuaalisuuteen.

— On kauheaa, että homoseksuaalisuudesta tuli kirkon vaatimuksesta 300-luvulla kuolemanrangaistuksella rangaistava rikos. Suomessa homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista vasta 1970.

— Pitkään ei haluttu nähdä eikä ymmärtää, kuinka monenlaista seksuaalisuus voi olla. Toiset ovat lähempänä homoseksuaalisuutta, toiset heteroseksuaalisuutta, ja jotkut siinä puolivälissä.

Tuovisen lisäksi monet muutkin, kuten raamattuteologi Raija Sollamo sekä terapiasuuntautuneet teologit Martti Lindqvist, Matti Hyrck ja Matti J. Kuronen, pitivät kohtuuttomana, että homoseksuaalien pitäisi itse ajaa oikeuksiaan kirkossa. Sitä varten tarvittiin heteroseksuaalien solidaarisuusliike, ja niin syntyi Yhteys-liike.

— On vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa kirkon päätös, että samaa sukupuolta olevan ja parisuhteensa rekisteröineen parin puolesta voi rukoilla mutta että heitä ei voi siunata. Varmaan kuitenkin voi rukoilla siunausta? Tuovinen tuohtuu.

Homo- ja lesboparien yhteiselämässä ovat vastassa samanlaiset kysymykset kuin muidenkin parien. Liisa ja Pentti Tuovinen pitivät yhdessä ensimmäisen lesbopareille suunnatun Yhteinen elämä -kurssin Kallion seurakunnassa Helsingissä. Tarkoitus on, että seurakunta järjestää uusia kursseja ja Tuoviset jatkavat yhteistyötään Setan kanssa.

Kursseja homo- ja lesbopareille

Rakkauteen liittyy myös luopuminen

Ennen perhetyön sihteerin tointaan Liisa Tuovinen teki 1960-luvun alussa nuorisotyötä Johanneksen seurakunnassa Helsingissä ja vuosikymmen lo-

Varsin uusi asia parisuhdetyössä ovat senioreille suunnatut parisuhdeseminaarit ja -luennot.

— Jos parisuhde on säilynyt pitkään, 60- ja

Tilastot kertovat: ●●Joka kolmas pari on tyytyväinen suhteeseensa. ●●Joka kolmas pari sinnittelee. ●●Joka kolmas pari eroaa.

70-vuotiaiden kannattaa hoitaa ja huoltaa sitä niin, että puolisot jaksavat vielä vanhuuden vaivoissakin tukea toisiaan. Tosin eläkkeelle jäädessään moni taitaa päätyä ihmettelemään, kuka on tuo vieras ihminen, jonka kanssa asun, Liisa Tuovinen pohtii.

Sanotaan, että vaikka puoliso tuntuisi etäiseltä, hänen kanssaan voi ystävystyä uudelleen. Mutta miten se on mahdollista?

— Jos suhteessa on pakastettuja traumoja, ne on tarpeen käsitellä alta pois. Puolison kanssa voi puhua siitä, mitä odottaa jäljellä olevalta ajalta sekä suunnitella ja jakaa tehtäviä, Tuovinen sanoo.

— Vaikka rakastuminen ja parin valinta ovat suuri salaisuus, niin sattuma ne eivät ole. Jokaisella on tarve löytää kumppani, joka kanssa voi kokea vastavuoroisuutta, antaa ja saada sekä kasvaa ja toipua lapsuuden ja nuoruuden aikana syntyneistä traumoista.

Tuovinen näkee niin parisuhteen kuin ikääntymiseen liittyvän luopumisen valtaisina kasvuprosesseina.

— Luopumisprosessi vaatii omat taitonsa, mutta niitäkin voi harjoitella läpi elämän. Huomasin vasta, miten lapsenlapseni opettelevat luopumista joka kertaa, kun joutuvat lopettamaan leikkinsä mennäkseen nukkumaan. Jopa silloin, kun ihminen menettää jonkin kyvyn, kuten esimerkiksi silloin kun kuulo heikkenee tai liikuntakyky menee, hän voi löytää uuden tavan elää elämäänsä.

Vaikka kirkon parisuhde- ja perhetyöhön on vuosikymmenten mittaan syntynyt monenlaista uutta toimintaa ja oivallusta, Tuovista harmittaa se, että työ ei seurakunnissa kuulu oikein kenellekään.

— Kaiken mihin liittyy sana perhe, ajatellaan kuuluvan lapsityöhön, mutta parisuhdeasiat eivät kuulu oikein minnekään. Vaikka esimerkiksi Parisuhdekeskus Kataja kouluttaa vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä, toimintaa ei synny, jos ryhmille ei löydy tiloja ja tukea seurakunnasta, Tuovinen huolehtii.

Ulla-Maija Vilmi

9

”Sota-aikaa ei saa unohtaa”

P

aula Havasteen uusimman kirjan kannesta katsoo kaunis vaaleatukkainen nainen, jonka käsi lepää lappilaisen maiseman yllä. Alempana pörhistelee kaksi suokukkourosta.

— Eikö ole ihana kansi! Aivan täydellinen! Havaste puhkuu innostusta.

Kirjoittaminen on hänestä niin kivaa, että sille on vaikeaa panna pistettä.

— Nautin kirjoittamisesta. Kirjoittaminen ei ole minulle tuskaa eikä ahdistusta. Haluaisin kirjoittaa kymmentä kirjaa yhtä aikaa.

Oikeasti jokainen aloitettu kirja on myös saatava loppuun, eikä korjailuvaihe ole kaikkein hauskin.

Toisaalta siitäkin voi oppia.

— Olen etuoikeutettu, koska kustantaja on antanut käyttööni hyvän kustannustoimittajan. Ajatella, että joku — tässä tapauksessa Salla Pulli — saa palkkaa siitä, että hän auttaa minua kehittymään kirjoittajana, Havaste kiittelee.

Pois Rovaniemeltä

PORKKANAMARKKINAT Lauantaina 15.9. klo 10-14 Helsingin Tuomiokirkon edustalla Alkuhartaus portailta klo 10. Myytävänä mm. maan tuotteita, mehuja, hilloja, käsitöitä, porkkanakeittoa, kahvia, makkaraa. Vanhaliina-kirpputori. Tasaus-kampanja.

Suomen Lähetysseura

Helsingin ja Espoon Ev.lut. seurakunnat

Yhden toivon tie (Gummerus 2012) kertoo kahdesta naisesta, sisaruksista, joiden elämä on 1940-luvun Suomessa, toisen maailmansodan aikana, hyvinkin erilaista.

Maisterintutkintoaan lopetteleva, lasta odottava Anna yrittää selviytyä opiskelusta ja lastenhoidosta, kun mies Voitto on sodassa.

Iloluontoinen Oili on hoitajana saksalaisessa silmäsairaalassa Kemissä. Hänellä on suhde saksalaiseen moottoripyörälähettiin Horstiin, joka lupailee avioliittoa. Alussa on jo helppo arvata, etteivät nämä haaveet täyty. Mutta monenlaista ehtii Oili kokea ennen, kun kirja päättyy.

Paula Havaste on ”pois Rovaniemeltä”, kuten pohjoisen ihmisten on tapana ilmaista kotipaikkakuntansa. Rovaniemen menneisyyteen kuuluneet poltetut rauniot ovat olleet ja ovat yhä osa hänen kotipaikkansa identiteettiä ja sitä kautta myös osa hänen omaa elämäänsä.

— Sota-aika oli ikäisteni ihmisten vanhempien ja isovanhempien arkea. Sitä ei saisi unohtaa. Joissakin historiankirjoissa sanotaan, että sota päättyi syyskuussa 1944, mutta silloin Lapin sota vasta alkoi.

Toivo kantoi Paula Havaste on innostunut paitsi kirjoittamisesta myös taustojen tutkimisesta. Hän on töissä ohjelmapäällikkönä tiedekeskus Heurekassa, joten hän ei osaa eikä voi jättäytyä tieteen ulkopuolelle kirjoittaessaankaan.

Hänen tavoitteensa on, että pienimmätkin yksityiskohdat olisivat oikein.

— Siihen saattaa mennä liikaakin aikaa, koska aina on vielä joku vanha sanomalehti, joka olisi hauska lukea, tai joku ihminen, joka ha-

Koulutusta Vapaaehtoistehtävät kutsuvat Vantaan seurakunnissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi uusille vapaaehtoisille Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a / Vehkapolun kävelykatu, ke-iltaisin 3.10.-31.10. klo 17.30-20.

Ei hätää, jos sinä autat.

Kurssit ovat maksuttomia. Kurssi-illoissa kahvi- ja teetarjoilu. http://vantaa.suurellasydamella.fi Ilm. 20.9. mennessä elina.piippo@evl.fi, p. 050 321 3282.

Keräyslupa 2020/2012/2631

TEKSTARITUPU

Tule kerääjäksi tai lahjoita 15 € lähettämällä tekstiviesti SPR numeroon 16499. nälkäpäivä.fi

HERÄNNÄISSEURAT Pe 14.9. klo 18 Vehkojan srkkeskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

Su 16.9. klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2.

Saarnaa Anni Vilhunen. Kahvit ja seurat srk-talolla. Klo 12 Kirkkopyhä Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi. Klo 15 Kotiseurat Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 18.9. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 16.9. klo 14 Kristus, kirkon pää Juho Vuorela ja Paavo Räsänen

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

/ VANTAA

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

VANTAAN

Paula Havaste on kirjoittanut romaanin 1940-luvun sitkeistä selviytyjänaisista.

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022.

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi.

AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p.

020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaayhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi. ryyti@kotimaa.fi

Vantaan Lauri on myös Facebookissa ja Twitterissä 10

Milka Alanen

Viiden perheen kohtaloita

Vantaan Laurin lukupiiri luaa kertoa tarinansa ja jonka haluaisin kuulla.

— Monet kirjailijaystävät sanovat käyttävänsä kirjoissaan niin omia kuin läheistensäkin kokemuksia. Minä en tee niin. Tai joitakin esimerkiksi lapsuuden kokemuksia voin käyttää, mutta niin pienin ottein ja muuttaen, ettei kukaan tunnista syvintä alkuperää.

— Paitsi yksi. Minun sisareni, joka vielä sattuu olemaan psykoanalyytikko, kertoo Havaste nauraen.

Yhden toivon tie kertoo sitkeistä sota-ajan selviytyjistä. Välillä näyttää siltä, että ihmisten kaikki voimat ovat menneet ja kovat kokemukset vievät mielenterveydenkin.

Silti vastoinkäymiset voitetaan.

Jokainen lukija kokee kuitenkin lukemansa omien kokemustensa pohjalta.

— Teksti toimii kuin kipinä.

Lukija itse päättää, mihin se iskee ja miten sen antaa vaikuttaa.

— Haluan kertoa siitä, että toivo kantoi sota-aikana. Niin se tekee tänäkin päivänä, sanoo Paula Havaste.

Aila Alarotu

Keskustele kirjasta Vantaan Laurin lukupiirissä www.vantaanlauri.fi.

Ken Follett: Kun suuret sortuvat.

Vuosisata -trilogian 1. osa.

WSOY 2012.

Kirjailija Ken Follettin tie on kulkenut vakoilujännäreistä keskiajan kuvausten kautta 1900-luvun historiaan.

Neulansilmä oli hänen kansainvälinen läpimurtoteoksensa, toiseen maailmansotaan sijoittuva jännäri. Keskiaikaan sijoittuvat Taivaan pilarit ja Maailma vailla loppua ovat yhdistelmä jännitystä ja perehtymistä keskiajan Englannin historiaan. Taivaan Pilareista tulikin varsinainen bestseller tvsarjoineen.

Kun suuret sortuvat on kolmiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa. Se alkaa ajasta ennen ensimmäistä maailmansotaa ja päättyy 1920-luvulle.

Kirjassa seurataan viiden perheen kohtaloita eri puolilla rintamalinjoja. Perheiden elämään sisältyy luokkataistelua ja sosiaalista nousua, vallankumouksen tekoa ja sen vastustamista. Luokkarajojen ja sukupuolten epätasa-arvon kuvaus kulkee taitavasti tarinan ihmissuhdekohtaloiden mukana.

Follett on kotoisin Walesista, joten on luontevaa, että tarina alkaa hiilenmustasta walesilaisesta kaivoskaupungista. Kaupunki on samalla kuva yhteiskunnan murroksesta. Yläluokka elää elämäänsä kartanossa, jonne paikallisen am-

Kirja

mattiyhdistyspomon tytär pääsee taloudenhoitajaksi.

Samaan aikaan Venäjällä vuosisatainen sorto antaa käyttövoimaa uusille aatteille ja suurvaltojen nokittelusta alkaa kyteä ensimmäinen maailmansota. Follettin kirja lisää lukijansa ymmärrystä muun muassa siitä, miten arkkiherttuan murhasta käynnistyi maailmanpalo.

Kirja ei ole aivan yhtä koukuttava kuin edellä mainitut keskiaikaan sijoittuvat romaanit. Veikkaan, että sarjan kakkososa näyttää, mistä puusta tarina todella on veistetty.

Pauli Juusela

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

Paula Havaste on innostunut historiallisten romaaniensa taustojen tutkimisesta.

www.suurellasydamella.fi

Tilauskortti Kotimaa maksaa postimaksun.

REILUSTI KRISTITTY

”Vastaisku humpuukille...”

Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Kyllä kiitos!

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 8 kk puoleen hintaan vain 44 € (norm. 88 €).

Tilaajaetuna saan veloituksetta Hannu-Pekka Björkmanin Valkoista valoa -pokkarin, arvo 10 €. olen automaattisesti mukana 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa!

Nimi

Vantaan Lauri 29/12

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %.

Arvonnan säännöt: 2 000 euron matkalahjakortin arvontaan osallistuvat 15.12.2012 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaayhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

Mari Teinilä, päätoimittaja:

Tilaajalahjaksi

Tilaa Kotimaa 8 kk

-50% Yht. 44 € (norm. 88 €)

Voit tilata lehden myös: Soittamalla 020 754 2333

Sähköpostilla:

Verkosta

• Lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. tilauspalvelut@kotimaa.fi www.kotimaa.fi/elotarjous • Matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min. Muista kertoa tilaustunnus VL 21 29/12

11

Palveluja tarjotaan

Vertaistukea väkivaltaa kokeneille naisille

Mitoin kuin mitoin

A

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

solan seurakuntatalolla kokoontuu kahdesti kuussa torstai-iltaisin klo 17 keskusteluryhmä vantaalaisille naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa perheessä. Yhteisen keskustelun lisäksi ryhmässä saa tietoa väkivallasta ja sen seurauksista.

Ryhmän osallistujat jakavat omia kokemuksiaan ja pohtivat myös, kuinka tilanteesta voi selviytyä. Vertaistukiryhmä on luottamuksellinen.

Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Voit osallistua ryhmään yhden tai useamman kerran oman elämäntilanteesi mukaan.

Seuraavat tapaamiset ovat 13.9., 27.9, 11.10, 25.10, 15.11, 29.11. ja 13.12.

Vertaistukiryhmän järjestävät Vantaan turvakoti ja Rekolan seurakunta.

Lisätietoja antavat Katja Rastas p. 040 715 6295, katja.rastas@ vantaanturvakoti.fi ja Siru Rantanen p. 050 342 6155, siru.rantanen@ evl.fi.

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU tuntivel. 33 e + alv. p. 0400 811 941 mm. pihatyöt (bob-cat), ikkunanpesut, remontit, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 13.9. klo 17 Asolan seurakuntatalolla

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Myydään hautakiviä Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Vuokrata halutaan

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää.

Ostamme huoneistoja Nopea käteiskauppa www.ostetaan-asuntoja.fi

Soita heti 040 845 1000 info@ostetaan-asuntoja.fi

Vuokralle tarjotaan

Leikin asia.

Hankasalmella Revontuli-golfin läh. rantamökki mukavuuksilla.

P. 040 593 6180.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

12

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea.

Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista.

Siitä se elämä kirkastuu.

TIEDUSTELUT JA AJANVARAUS 09 7750 8160 Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Vantaan seurakunnat 13.9.–20.9.

Michal Bednarek/Rodeo

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan ke 19.9. klo 12.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaina Länsimäen kirkolla klo 9–11, ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio on avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 16.9. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki. Lyhyt alkuhartaus.

Lähetyspiiri ma 17.9. klo 18.30– 20.

Päiväraamattupiiri ti 18.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18.

Puuroaamiainen alkaen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13.

Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Runon ja laulunilta ke 19.9. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat. Vapaa pääsy. Äitien iltakerho to klo 17.15.

Pieni hartaus ja keskustelua ajankohtaisista aiheista teekupin ja pienen purtavan äärellä. Lapsille on omaa ohjelmaa. Kokoontumiset 4.10., 18.10., 1.11., 15.11. ja 29.11.

Viikkomessu to 20.9. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45–20.45.

Aikuisrippikoulu alkaa ma 24.9. klo 17.30–20. Tiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p. 050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 16.9. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Peittopiiri tiistaisin alkaen 4.9. kello 11–13. Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville. Voisitko lahjoittaa lankaa?

Lankojen tulisi sisältää vähintään 50% villaa, jotta peitoista tulee lämpimiä. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla. Lisätietoja p.

050 560 5693.

Seniorikerho ti 18.9. klo 13– 14.30. Levyraati.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11. Pikkurahalla kahvia, mehua ja syötävää. Lehtiä luettavaksi ja lapsille leluja leikittäväksi.

Viikkomessu ke 19.9. klo 18.

Lähetyspiiri to 20.9. klo 18.30– 20.

Miestenpiiri ke 19.9. klo 18–21.

Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

Hiljaisuuden ilta, kaipauksen ja luottamuksen ilta to 27.9. klo 18–20. Anna-Maija Raittilan tekstejä, Taizé-lauluja, iltaehtoollinen, iltatee.

Lapsille ja perheille Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, keskiviikkoisin klo 9–11 Vaaralan kirkolla, keskiviikkoisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Koululaisten raamattukerho kuukauden toisen torstaina alkaen 13.9. klo 18–19, Hyvärisillä, Riekkomäentie 8.

Pyhäkoulu su 16.9. klo 10, kuukauden kolmantena sunnuntaina Länsimäen kirkossa.

Syksyn liikuntaleikkikoulut ja pelikerhot. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi

Kastettu Teemu Niklas Kirssi.

Avioliittoon kuulutettu Timo Johannes Parviainen ja Noora Susanna Salo, Jyrki Tapani Väisänen ja Ana Silvana AbreuVäisänen.

Hautaan siunattu Raili Annikki Gottleben 79 v, Ari Jorma Antero Kottila 63 v, Rauli Johannes Vuorenpää 60 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu ja maanpuolustusväen kirkkopyhä su 16.9. klo 10. Saarnaaja sotilaspastori Timo Waris, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Jari Parviainen. Kirkkokahvit.

Vantaan Maanpuolustusnaiset, Länsi-Vantaan Reserviupseerit ja Reservinaliupseerit esittelevät toimintaansa.

Miesten sauvakävelypiiri parittomien viikkojen sunnuntaina alkaen 16.9. Lähtö kirkolta klo 18. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

Kaikkien aikojen ripariveisut ke 19.9. klo 18. Muistatko Tilkkutäkin ja Saviruukun? Tervetuloa laulamaan ja nostalgisoimaan! Muusikko Pekka Laukkarinen laulattaa ripariveisuja eri aikakausilta. Lauluilta on osa Hämeenkylän kirkon 20-vuotisjuhlaohjelmaa.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14. Ensimmäinen kokoontuminen 13.9. Mukana diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

Nettikerho ikäihmisille parillisten viikkojen keskiviikkoisin alkaen 19.9. klo 14–16. Ensimmäi-

Syvemmin oman elämän kysymyksiin

V

antaankosken seurakunnassa alkaa tiistaina 18.9. uusi hengellisen matkakumppanuuden ryhmä.

— Ryhmässä rohkaisemme toinen toisiamme, ohjaaja Matleena Pinola kertoo.

— Tarvitsemme kanssakulkijoita niin ilossa kuin surussa.

Hän suosittelee ryhmää kaikille, jotka haluavat pohtia syvemmin oman

sellä kerralla aiheena sähköposti ja liitetiedostot. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius. Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, p. 050 518 5912.

Kirjallisuuspiiri ma 1.10. klo 12.

Kirjoina Karin Ehrnroothin Vinoon varttunut ja Peter Franzénin Tumman veden päällä.

Lammaspolku 1:n kerhotila

elämänsä kysymyksiä. Ryhmässä voi myös kokea hetken lepoa jokapäiväisen elämän keskellä.

Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Jokainen ilta alkaa yhteisellä hiljentymisellä, jonka jälkeen keskustellaan päivän teemoista, muun muassa omasta hengellisestä matkasta, Raamatun matkakumppaneista, elämän synkistä ajoista ja selviytymiskeinoista. Keskustelut nousevat osallistujien

klo 8.30 Fiskarsiin ja Länsi-Uudellemaalle. Hinta 45 e, sis. matkat, ruokailun ja kahvin. Ilmoittautumiset ma–pe 9–14 kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

Lisätietoja: Irmeli Hendrell, irmeli.hendrell@evl.fi tai p. 040 837 9875.

Kastettu

Palvelupiiri HAIK kokoontuu tiistaisin alkaen 18.9.2012 klo 13.

Alvari Okko Eliel Kiviranta, Erin Johanna Eriksson, Erika Mariia Geselle, Christian Antero Lybäck, Alisa Eveliina Syrjälä.

Vapaalan seurakuntatalo

Avioliittoon kuulutettu

Vanha Hämeenkyläntie 9

Eeva-Liisa Alanen ja Mikko Väinämö Korpela.

Kenian lähetyspiiri to 20.9. klo 11. Vieraana pastori, piirivastaava Ari Norro.

Lapsille ja perheille Lasten lähetysnäyttely avoinna kaikille ke 19.9. klo 18. Tapaa Afrikan eläimet ja tutustu eri maiden tapoihin, soittimiin ja peleihin! Suomen Lähetysseuran lapsille ja alaluokkalaisille tarkoitettu kiertävä näyttely.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Hämeenkylän kirkossa klo 10 sekä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1 ja Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9, klo 11. Maanantaisin klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa.

Nuorille Nuorten leiri pe–su 5.–7.10. Ilmoittautuminen viimeistään 19.9. Tiinalle, tiina.huhtala@evl.fi, p. 050 557 2128 tai Tuulalle, tuula.vanhanen@evl.fi, p. 041 535 0264.

Nuorille aikuisille Nuorten aikuisten leiri pe–su 5.–7.10. Ilmoittautuminen viimeistään 19.9. Tuulalle, tuula.vanhanen@evl.fi, p. 041 535 0264.

Muuta toimintaa Aikuistyön syysretki ke 10.10.

Hautaan siunattu Veikko Antero Asikainen 82v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 20.9. klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 13.9. klo 13 seurakuntasalissa, Raakel Laaksonen ja Sanna Heikurinen.

Mukana esittelijä Home Instead -seniorihoivasta.

Miesten saunailta to 13.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 13.9. klo 19, päiväkerhotilas-

elämänkokemuksista.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä voi auttaa löytämään paikan seurakunnan toiminnassa.

Ilmoittautumiset Matleena Pinolalle p. 050 364 0517, matleena.pinola@evl.fi.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä alkaen ti 18.9. klo 18–20 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa.

sa teatteri-ilmaisunohjaaja Petri Winckelin johdolla.

Tasauspyhän messu su 16.9. klo 10, Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Vieraana Mark Lever Tansaniasta tulkkinaan Elias Suikkanen. Kolehti Lähetysseuran Tasauskeräykselle. Voit tuoda myös esimerkiksi syksyn satoa, leivonnaisia tai käsitöitä, jotka huutokaupataan messun jälkeen. Kirkkokahvit tansanialaiseen tapaan. Mark Lever kertoo Tasauskeräyksen kohteesta.

Runopiiri ma 17.9. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 17.9. klo 18, Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 17.9. klo 18.30.

Katulähetys ke 19.9. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 19.9. klo 13 kokoustilassa, Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.9. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Etsijä-illat – viisi kohtaamista uskosta ja epäuskosta ke 19.9. klo 18.30, Petri Merenlahti: ”Raamattu, oikeudenmukaisuus ja maailman köyhät”.

Rukousryhmä ke 19.9. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 20.9. klo 13 seurakuntasalissa, Raakel Laaksonen.

Naisten saunailta to 20.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Tytöille ja pojille Varhaisnuorten kerhot alkavat viikolla 37. Tarkemmat tiedot www.vantaanseurakunnat.fi/ korso/tytotjapojat

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 16.9. klo 10, Eeva Suonpää.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1, ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstaisin klo 13–17. Opetus tapahtuu Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1, Marja Kyllösen johdolla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Arkiaamujen rukoushetki joka ma–pe klo 7–8.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 13.9. ja 20.9. klo 17. Opettajana toimii Maiju Tykkyläinen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon puhelimitse, p. 09 830 6550.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 14.9. klo 15–17, Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Tule ideoimaan nuorten aikuisten toimintaa ti 18.9. klo 18.

Laulamme riparilauluja ja ideoimme iltapalan ääressä, mitä haluamme jatkossa tehdä yhdessä. Tiedustelut Nonna LemolaPalm p. 050-5111783

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Mikkolapäivä la 15.9. klo 9–14.

Avoimet ovet seurakuntakoti Mikaelissa.

Vanhemman väen piiri ti 18.9. klo 13, Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

13

Vantaan seurakunnat 13.9.–20.9.

Muuta Maalaismarkkinat 16.9. Seurakunnan koju kirkon edustalla. Tule äänestämään kauneinta enkeliä tai hakemaan kasvomaalaus!

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kastettu Sofia Jasmina Olander, Monika Hanna Adalmiina Laurell, Lucas Kristian Aalto, Ria Oona Aurora Kotakoski, Aku Kristian Hakkarainen, Oliver Sebastian Lind, Tobias Toivo Johannes Viik, Jimi Eemeli Anteroinen, Aino Kristiina Heimo.

Avioliittoon kuulutettu Ilari Veikko Jarsma Korso ja Kaisa Annika Kataja.

Hautaan siunattu Aapo Aunola 80 v, Erik Olavi Wiss 78 v, Otso Artturi Kotiranta 22 v.

musiikkiklubi to klo 18.30–20.

Aikuisten avoin musiikkiworkshop, jossa ideoidaan ja toteutetaan musiikkia elävöittämään jumalanpalvelusta. In English 27.9, 4.10, 11.10. ja 18.10. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita!

Aikuisrippikoulu alkaa ma 24.9. klo 19. Ensimmäisessä tapaamisessa sovitaan jatkotyöskentelystä. Lisätiedot: Vappu Olsbo, p.

050 414 5610, vappu.olsbo@evl.fi

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 13.9. klo 17, vertaistukiryhmä.

Rukouspäivä la 15.9. klo 11–17.

Syksyn aloitus rukoillen. Mahdollisuus viipyä pidempään tai pistäytyä hetkeksi. Päivään sisältyy kaksi yhteistä hartaushetkeä klo 11 ja 14, päiväkahvit sekä ehtoollinen klo 16.30.

Kipuryhmä ma 17.9. klo 15–17, vertaistukiryhmä.

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 €.

Rautkalliontien kerhohuone Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

Nuorille

Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 19.9 klo 12–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E-rappu, p. 09 830 6706

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, Asolan seurakuntatalossa ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30–20.

Aamurukoushetki su klo 9–10.

Messu su 16.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

Kohtaamisia Sanan äärellä -raamattuilta su klo 17.30. Laulua, rukousta, raamattuopetusta ja iltatee. Puhujana pastori Vappu Olsbo. Lapsille omaa ohjelmaa.

Aamurukous ma klo 9.

Miesten raamattupiiri ma 17.9. klo 18.30.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Saunomista, iltapalaa, laulua ja seurustelua. Eväitä saa mukaan.

Aamumessu ke 19.9. klo 9, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, ehtoollinen.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Käsillä tekemistä lähimmäisen hyväksi.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.

Torstaipiiri 20.9. klo 13–15.

Ikäihmisten raamattupiiri.

Kansainvälinen kristillinen

Open doors ke klo 18 kirkon nuorisotilassa.

Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Isoskoulutettavien ja kerhonohjaajien yhteinen starttipäivä la 15.9. klo 10–16. Rekolan kirkossa.

Varhaisnuorille Syksyn kerhot alkavat tällä viikolla. Kerhoihin ilmoittautumiset: Mari Vuorisalmi, p. 050 53 53 072/ mari.vuorisalmi@evl.fi. Kerhoon mahtuu 15 lasta, ellei kerhon kohdalla toisin ilmoiteta.

Kerhot ovat maksuttomia.

Rekolan kirkolla ti klo 16.30–18 Pikku-leipurit max. 10 lasta, ke klo 16–17 musiikkikerho, to klo 17–18.30 toimintakerho.

Asolan seurakuntatalossa ma klo 18–19.30 minikokit, ti klo 18– 19.30 kaiken kattava kerho.

Päiväkummun seurakuntatalossa ma klo 17.30–19 kaiken kattava kerho, max. 12 lasta, ke klo 17.30–19 tyttöjen oma kerho 4.–7.-luokkalaisille.

Kytöpuiston koululla, Peltoniemenkuja 1, ti klo 16–17 poikien sählykerho.

Rekolan koululla, Rekolantie 67, ke klo 16–17 liikuntaseikkailu tytöille.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–11 Päiväkummun seurakuntatalossa, Tuovintie 39.

Perhekerho englanniksi ja suomeksi to klo 9.30 Rekolan kirkon päiväkerhotilassa.

Family group in English and in Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Vauvakerho pe klo 9–11 Rekolan kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki.

Perhekerhot ti klo 9.30–11 Aso-

Leipää ja viiniä ➤

Alfa-kurssi keskiviikkoisin 26.9.– 28.11. Ruoka-apuyhdistyksen tilassa, Hakopolku 4. Kurssijuhla 5.12, alfaviikonloppu 2.–4.11.

Kurssilla käsitellään kristinuskon peruskysymyksiä suomeksi ja englanniksi. Tulkkaus järjestetään tarvittaessa. Ilmoittautuminen viimeistään 24.9: Päivi Peittolalle: p. 050 4103832, paivi. peittola@evl.fi.

Kastettu Nici Milena Suhonen ja Janella Bea Niittyvuopio.

Hautaan siunattu Raimo Olavi Solonen 70 v ja Tuija Marianne Raatikainen 52 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko kotiisi pientä apua? Seurakuntamme vapaaehtoisten nikkaristi-ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 16.9. klo 12. Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 15.9. klo 15. Olotila.

Messu su 16.9. klo 10. Toni Fagerholm, Tuula Lapveteläinen, Simo Santaranta.

Inkeripiiri su 16.9. klo 15. Mukana pastori Tiina Komulainen Seurakahvit su 16.9. klo 14.30.

Neuvotteluhuone.

Siionin Kannel -seurat su 16.9. klo 15. Puhujat: Päivi Erkkilä, Markku Arola ja Sipe Jalokinos.

Winkut su 16.9. klo 16. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä.

Neuvotteluhuone.

Naiset sanan äärellä vapaaehtoisryhmä ma 17.9. klo 10 takkahuone. Lastenhoito järjestetty.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 17.9. kello 13–14.30. Vetäjä Raili Ahlblad, kahvio.

Kirkon ruokailun hartaus ti

18.9. klo 12. Emilia Helavuo, Hanna Raunu, Samppa Laakso.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 18.9. klo 12. Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 18.9. klo 13 neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 19.9. klo 7.

Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.9. klo 18. Emilia Helavuo, Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat to 20.9. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30.

Klo 10.30 kahvit sanan äärellä neuvotteluhuoneessa, keskustelua ja rukousta. Avoin piiri.

Näppärin sormin to 20.9. klo 18. kansainvälisen diakonian käsityöryhmä. Neuvotteluhuone.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.9. klo 18. Takkahuone.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Raamattu ja kirkko to 20.9. klo 18. Heikki Leppä.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2.krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut su 16.9. klo 10–11 Ylästö, Tikkurila. Klo 11–12 Kartanonkoski, Ristopuro, Ilola.

Ilolan seurakuntatalo

Muuta toimintaa

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Impropoo Nuorten aikuisten improvisaatioryhmä joka toinen maanantai klo 18–21 Olotilassa Tikkurilassa. Tule tutustumaan improvisaation perusteisiin. Ryhmä kokoontuu ma 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11. sekä 3.12.

Ryhmää ohjaavat Vantaan seurakuntien työntekijät. Ryhmä on maksuton. Lisätiedot: Toomas Takala puh.050 511 1674 toomas. takala@evl.fi.

Usko tai älä -ryhmä kokoontuu Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa joka toinen keskiviikko alkaen 3.10. klo 18.30–20.

Toiminnan perustana ovat ryhmäläisiä askarruttavat kysymykset, joihin haetaan yhdessä vastauksia luottamuksellisessa, toisia kunnioittavassa ja erilaiset mielipiteet sallivassa hengessä.

Ilmoittautumiset 26.9. mennessä diakoni Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Hääyötä Vantaa Pyhän Laurin kirkossa pe 21.9. vietetään neljännen kerran. Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on sekä kirkkoon kuuluminen että rippikoulun käynti. Ennen avioliittoon vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Todistuksen saaminen kestää seitsemän päivää. Tied. pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382 tai heikki.leppa@evl.fi.

Sanan ja rukouksen ilta su 16.9. klo 18. Musiikissa mukana Iina Katila ja Quo Vadis -kuoro.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri to 20.9. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 14.9. klo 18.

Raamattu- ja rukouspiiri ma 17.9. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 20.9. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Lapsille ja perheille Vekkulikerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 9–11.

Tammisto ti ja pe klo 9–11. Ristipuro pe 9–11. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Päiväkerhot Ilola, Tikkurila ja Kartanokoski ma ja to klo 12.30– 15.30. Ristipuro ja Tammisto ti ja pe klo 12.30–15.30. Ylästö ti ja pe klo 9–12. Tied. Päivi Romula p.

050 410 3863.

Avoimet perhekerhot Tammiston kerhohuone ma klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Tikkurilan päiväkerhotilat Unikkotie 5B 2.krs pe klo 9.30 ja Kartanokosken kerhohuoneisto pe klo 13.30.

Vauvaolkkarit tiistaisin Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Mukavaa yhdessäoloa, askartelua, leikkiä, laulua, tarjoilua (maksua vastaan) ja hartaushetki. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs ja Ylästössä to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Ilolan seurakuntatalolla ja Pakkalan kerhohuoneistolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Nuorille Walkers nuortenkahvila pe 14.9. klo 18.

NettiWalkers torstaisin klo 19–21 päivystää Facebookissa:TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Iso 2 -koulutus ke 19.9. klo 16.30. Nuorisotila.

Walkers nuortenkahvila ke 19.9. klo 18–20.

Nuorten aikuisten leiriviikonloppu Holmassa 27.–28.10. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.9. mennessä Sonja Turunen, p.050559 4782, sonja.turunen@evl.fi

Kastettu Aino Marita Alina Mäki, Matias Joonatan Karjalainen, Eemeli Daniel Burgman, Isla Heleena Laurén, Kasper Juhani Berg, Emmi Mimosa Anonen, Luukas Veikko Samulinpoika Hannula, Jose Milton Pitkänen, Eevi Karoliina Virtanen, Konsta Sebastian Jakobsson.

Avioliittoon kuulutettu David James Jackson ja Riikka Marjatta Selin, Mikael Toivo Victor Haapala ja Virve Margit Dagmar Aurala, Joni Christian Murtomäki ja Jarna Marianna Hytönen.

Hautaan siunattu Pentti Kalervo Lahtinen 85 v, Erik Aksel Zetterström 84 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi ke 19.9. klo 12–15.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Siivellä – Siipien hipaisuja kameralla Heli Kolhon enkeliaiheinen valokuvanäyttely 1.9.–30.9. takkahuoneessa ja seurakuntasaleissa.

Eläkeläiskerho to 13.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 13.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Messu su 16.9. klo 10. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 16.9. klo 10 kerhohuone 4.

Vapaaehtoistoiminnan esittelyä su 16.9 klo 12. Esittelemme seurakunnan vapaaehtoistyötä ja koulutuksia. Konsertissa esiintyvät Susanna Haavisto ja AnnaMari Kähärä.

Beethovenin sinfoniat pianolla VII su 16.9. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Ludwig van Beethovenin sinfoniat Franz Lizstin tekeminä pianosovituksina.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Maanantaipiiri ma 17.9. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 17.9. klo 15– 16.30 pieni srk-sali. Erkki ja Kaisa Halme kertovat Raamatun kääntämisestä.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 17.9. klo 17.30–19 iso srk-sali.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 18.9. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ti 18.9. klo 18– 20 takkahuone. Uusi ryhmä kahdeksana tiistaina. Pysäkit tarjoavat hetken lepoa ja hiljaisuutta arjen keskellä, elämän kysymysten jakamista yhdessä toisten kanssa, tukea ja rohkaisua hengelliseen matkantekoon. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ohjaaja Matleena Pinola puh. 050 364 0517.

Ensi sunnuntai on 16. sunnuntai helluntaista. Sen aiheena on Jumalan huolenpito.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 86: 1, 3–7, 2.Moos. 16: 11–19, 31, 35, Ap.t. 20: 32–35 tai 1.Tim. 6: 17–19, Matt. 6: 19–24.

Jeesuksen silmin Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä.

Matt. 6:22-23

14

Muuta

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Rautkalliontie 4

Rekola

lan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

K

atso ikkunasta. Mitä näet? Näetkö lakastuvan luonnon vai luomakunnan rikkauden? Katso peiliin. Näetkö tekemättömistä töistä syyttävät silmät vai Luojan ihmeen? Katso toista ihmistä. Näetkö ajattelemattomat teot vai hyvän tahdon?

Vaikka me valitsisimme, että näemme hyvän, se ei tarkoita, että ummistaisimme silmämme vääryydeltä ja epäoikeudenmukaisuudelta. Kärsimystä on, sitä ei sivuuttamalla kadoteta. Se olisikin niin helppoa. Näkemällä tilanteen tai ihmisen valoisat puolet me kuitenkin lisäämme niin tarpeellista hyvää ympärillemme. Pahuudella on jälleen aavistuksen pie-

nempi paikka meissä ja maailmassa. Jos näet toisen ihmisen hädän, ethän ajattele: miksei kukaan auta? Ajattelethan sen sijaan: miten minä voisin auttaa?

Me vähennämme omaa katkeruuttamme, kun katsomme elämää Jeesuksen silmin — armollisesti. Kun katsomme elämää ristin kautta, Kristuksen kirkkaus heijastuu meihin ja meistä. Tuo kirkkaus valaiskoon syksysi.

Sonja Turunen Tikkurilan seurakunnan pappi

Epävarmuus sallittu Nuoren seurakunnan veisukirja on kulunut nuorten käsissä 1970-luvulta asti.

Krista Lampi teki kirjasta gradunsa.

G

ospel myy harvoin platinaa tai päätyy Suomen viralliselle listalle.

Niin kuitenkin kävi Tilkkutäkkilevylle ja kahdelle sen jatko-osalle, jotka julkaistiin 2000-luvun puo-

livälissä.

Levyillä nykymusiikin kovimmat nimet versioivat punakantisen Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluja. Niitä, joita on jo nelisenkymmentä vuotta kitaroitu leirinuotiolla, laulettu arasti konfirmaatiossa ja selailtu seurakuntatalon tiiliseinään nojaten.

Punaisen kirjan lauluja pääsee laulamaan 19.9. Hämeenkylän kirkossa Kaikkien aikojen ripariveisut -tapahtumassa. Laulujen aikajänne ulottuu 1970-luvulta nykypäivään.

Heikkoa kaipuuta

Matti Pikkujämsä

Toisille veisukirja on laulua varten, mutta Krista Lammelle se on myös tutkimuskohde. Hän teki viime vuonna Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa gradunsa. ”Tunnen suurta Jumalaa vain vähän”, lauletaan Krista Lammelle rakkaimmassa veisussa Tänään Häneen uskon. Se on kirjan klassikko-osastoa. Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen kappale oli aikoinaan Krista Lammen konfirmaatiolaulu.

Laulun avaukseen tiivistyy se, mikä on Nuoren seurakunnan veisukirjassa Lammen tutkimuksen mukaan tärkeintä: Jumalan suuruus ja ihmisen pienuus.

— Ihminen kaipaa, Jumala vastaa kaipaukseen, Lampi kuvaa kirjan perusmystiikkaa.

— Usko on Jumalan lahja, jonka suhteen ihminen ei voi tehdä ratkaisuja. Usko on veisuissa pikemminkin pieni ja heikko kuin vahva ja

Mammaraamis ke 19.9. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Seurakuntailta ke 19.9. klo 18.30. Parantava anteeksiantamus: Katkeruus elämän ja kasvun esteenä. Kirjailija, teologi Anna-Liisa Valtavaara.

Eläkeläiskerho to 20.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 20.9. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Perhemessu su 16.9. klo 10.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Sinikka Honkanen.

Raamattu-rukouspiiri ti 18.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 19.9. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ti 18.9. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 19.9. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 18.9. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 13.9. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 13.9. klo 18.30–20.30.

Toivon tuulet su 16.9. klo 17. Puhujana kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Lähetyspiiri ti 18.9. klo 18.30– 20 srk-sali.

Eläkeläiskerho to 20.9. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 20.9. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 19.9. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri ke 19.9. klo 19–21.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1

Miehet lauteilla ke 19.9. klo 19.30–21. Keskustelua ja saunomista. Uusi ryhmä! Tied. Matti Nevalainen, p. 040 857 6753.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Tietokoneen käyttöön koulutusta to 13.9. ja 11.10. klo 13– 16 sekä ti 16.10. klo 9–12. Kolme kertaa kokoontuvaan ryhmään mahtuu 12 ensin ilmoittautunutta. Opettajina Laurean opiskelijoita. Ilm. Kanniston Olotilassa tiistaisin klo 11–13.30 tai Kirsti Savolainen, p. 050 588 3355.

Pyhäkoulu su 16.9. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo

17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Varhaisnuorille Koululaisten syyslomaleiri Holmassa Nurmijärvellä 17.– 19.10. alakoululaisille. Leirille lähtö keskiviikkoiltana 17.10. Ulkoilua, askartelua ja yhteistä hiljentymistä. Leirin hinta 55 e. Ilmoittautumiset www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu Tied. Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

Lapsille ja perheille Muskari Martinristissä. Muskari 3–5-v. lapsille tiistaisin klo 9–9.45. Perhemuskarit tiistaisin ja perjantaisin klo 10–10.45. Hinnat 40 e/syyskausi. Hakukaavakkeita saa srk:n kotisivulta, kerhopisteistä ja kirkkoherranvirastosta. Tied. lapsityönohjaaja Johanna Jansik, p. 050 527 6961.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot alkavat 20.8.

Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Vantaan seurakuntien lähetysopintomatka Israeliin 3.– 10.3.2013. Matkakohteet: Tiberias, Kinneret, Kapernaum, Kuollut meri ja Qumran, Jerusalem, Betlehem ja Ramallahin luterilainen kirkko. Matkanjohtajat: lähetyssihteerit Sirpa Jalokinos, Tikkurilan srk, puh. 050 414 7234, Kai-

sa Aalto, Vantaankosken srk, p.

050 512 1168 ja Päivi Peittola, Rekolan srk, p. 050 410 3832. Hinta 1545 e sis. majoituksen, puolihoidon ja koko viikon ohjelman.

Vastaava matkanjärjestäjä Toiviomatkat. Ilm. Toiviomatkat p. 09 5657 170 tai toiviomatkat@toiviomatkat.fi

Kastettu Ronja Ella Aleksandra Kaivosoja, Roni Juha Valtteri Vuorinen, Veeti Petteri Juhani Hietanen, Sara Kristiina Hämäläinen, Aukusti Onni Taneli Keränen, Vanessa Helmi Elisabeth Koivisto, Eemil Lauri Petteri Karttunen, Niilo Erland Vähämäki.

Hautaan siunattu Toivo Räihä 95 v, Jarmo Ilari Manninen 59 v, Jarmo Antero Seppälä.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 16.9. kl.10. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

voimakas. Puhuja ei silti halua hylätä Jumalaa, Lampi luonnehtii veisujen viestiä.

Krista Lammen tutkimissa veisuissa kritisoidaan nykyajan itsekeskeisyyttä ja kovia arvoja. Veisujen usko ei pysähdy yksilöön, vaan laajenee koko maailmaan. Ihmisen kutsumukseksi kirkastuu toivon levittäminen.

Yksi veisukirjasta vielä puuttuu.

— Olin yllättynyt siitä, ettei aineistoni veisuissa puhuttu kasteesta kuin yhden lyhyen maininnan verran. Kaste ja kasteopetus ovat kuitenkin rippikoulun pohja.

Etsiminen ei lakkaa Entä jos koko rippikoulun opetus rakennettaisiin veisukirjan varaan? Ajatusleikin heitti eräs pappi, jonka kanssa Krista Lampi työskenteli samalla riparilla. Kysymys laulukirjan käyttämisestä rippikoulussa jäi kaivelemaan, ja lopulta siitä tuli osa Lammen gradua.

— Olin itsekin isoskoulutuksessa huomannut, että veisukirja on monille nuorille paljon läheisempi kuin virsikirja tai jopa Raamattu.

Nuoren seurakunnan veisukirjaa on uudistettu tasaisin väliajoin 1970-luvulta alkaen. Laulukavalkadiin on tullut jatkuvasti uusia lauluja, tuoreimmat muun muassa Juha Tapiolta. Kestosuosikit ovat sinnitelleet kokoelmassa alusta asti.

Vaikka laulut vaihtuvat, yksi teema on ja pysyy.

— Veisuissa näkyy epävarmuus ja etsiminen, joka monesti kuuluu nuoruuteen, Krista Lampi toteaa.

Siinä saattaa piillä myös Tilkkutäkki-levyjen suosion salaisuus: laulut vievät laulajansa nostalgiatripille, menneiden ja nykyisten epävarmuuksien äärelle.

Akateeminen tutkimus ja pitkä paneutuminen eivät ole saaneet Lampea heittämään veisukirjaa roskiin.

— Olen laulanut veisuja niin paljon, että olen tainnut ohittaa kyllästymispisteen.

Saila Keskiaho

Kaikkien aikojen ripariveisut ke 19.9. klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Säestyksestä vastaa Pekka Laukkarinen.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Högmässa sö 16.9. kl.12. Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

S:t Martins diakoni-och pensionärskrets ti 18.9. kl. 13.

Branschsekreterare Lucas Snellman deltar. Kaffeservering.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48. Tfn 050 409 0500(vaktmästaren).

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 20.9. kl. 13. Kaffeservering.

Folkhälsanhuset Vallmovägen 28

Dickursby pensionärskrets ons 19.9. kl. 14. Konstnär Anna-Bella Wargh läser egna dikter och sjunger egna sånger. Kaffeservering.

Döpta Mark Kristian Manninen.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 14.9. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli Arkissa, Sellon kauppakeskuksessa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo, 3.kerros. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 20.9. klo 14.00–16.00 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 A, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta. Kahvia tarjolla klo 14–15 omakustannushintaan.

Paikalla Viva-vapaaehtoinen Tapio Laine.

Yksinhuoltajaperheiden retki Heurekaan la 29.9. Tapaaminen klo 10 tiedekeskus Heurekassa.

Lounas klo 12 Cafe Einsteinissa.

Retken kesto klo 10–13. Retken hinta 15 e/perhe. Ilmoittautumiset Seija Einolalle pe 21.9. mennessä, 050-3386212 tai seija.einola@evl.fi.

Näkövammaistyö Yhteislauluilta ma 17.9. klo 17.30–19.30 Martinristin seurakuntasalissa, Laajaniityntie 2, 2.krs. Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

Olotila Unikkotie 5 A, p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy neuvoa kännykän ja Internetin käytössä maanantaisin klo 12–13.

Avoimet ovet Olotilan syntymäpäivänä 19.9. Poikkeuksellinen aukioloaika klo 10–21. Ohjelmassa muun muassa kamerunilaisia tansseja klo 18.30 ja Pekka Ruuskan konsertti klo 19.30.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi uusille vapaaehtoisille keskiviikkoiltaisin 3.10.–31.10. klo 17.30–20. Kurssi on maksuton. Kurssille otetaan 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä: elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaaseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

15

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr.

Kumpi voittaa tuijotuskilpailun?

Irja Askola on päässyt tähtijoukkoon, Liisa Tuovinen, Terho Pursiainen, Olli Valtonen ja Jaakko Löytty eivät.

Kuka puuttuu?

Nyt ne on listattu. Suomalaisen kirkollisen elämän 140 tärkeää henkilöä on koottu yksiin kansiin. Kirkkohistorian professori Hannu Mustakallion toimittama yli 600-sivuinen järkäle on nimeltään Kirkollisia vaikuttajia Pyhästä Henrikistä nykypäivään (SKS 2012).

Tärkeistä kirkollisista henkilöistä 115 on miehiä ja 25 naisia. Suurin yksittäinen ammattikunta ovat piispat, joita kirjassa esitellään viitisenkymmentä. Heistä virkaiältään nuorin ja ainoa nainen on Helsingin piispa Irja Askola.

Kirkollisten vaikuttajien joukkoon on nostettu muun muassa horrossaarnaaja Anna Rogel, helluntailiikkeen karismaattinen hahmo Niilo Yli-Vainio, eksegetiikan professorit Heikki Räisänen ja Rai-

ja Sollamo, arkkitehti Juha Leiviskä ja köyhien auttaja Veikko Hursti. Itseoikeutetusti kirjassa esitellään myös juuri kuollut suomalaisen hiljaisuuden liikkeen keulakuva, virsirunoilija Anna-Maija Raittila.

Erityisen kiinnostavaa on kuitenkin se, keitä kirjasta puuttuu. Tekijöiden on täytynyt laittaa raja johonkin. Mutta mihin? Nyt sitä eivät ylittäneet esimerkiksi kirkon yhteiskunnallisen työn uranuurtaja Toivo

Palo, retriittitoiminnan edelläkävijä Paavo Rissanen, filosofi-pastori Terho Pursiainen eikä Kirkon Ulkomaanavun johtaja ja rauhanneuvottelija Antti Pentikäinen.

2012 jKr. -palstan listalle kuuluisivat ehdottomasti myös kirkon perhe- ja parisuhdetyön uranuurtaja Liisa Tuovinen, Tuomasmessun perustajiin ja kehittäjiin kuuluva Olli Valtonen sekä laulaja-lauluntekijä Jaakko Löytty.

”Saituus sairastuttaa avioliitot, hetki, jona alkaa laskea toisen orgasmeja, nukuttuja tunteja,

Vahva vastustaja Yhdysvaltain presidentinvaalitaistossa alkaa loppukiri, ja tuttuun tapaan uskonto on vedetty vahvasti mukaan myös Mitt Romneyn ja Barack Obaman väliseen kisaan. Erikoisinta osastoa tällä saralla edustanee nettisivu jesushatesobama.com (Jeesus vihaa Obamaa). Sivusto on ollut auki jo pitkään, ja vielä alkuvuodesta sieltä pystyi tilaamaan anti-Obamatuotteita, kuten t-paitoja ja mukeja.

Sivuston ylläpitäjä Richard Belfry on selittänyt, että koko sivusto on tarkoitettu hauskaksi vitsiksi. Jokin aika sitten etusivulla olikin vielä teksti: ”Uskommeko todella, että Jeesus vihaa Obamaa? Emme tietenkään!

Mutta me uskomme vapauteen… siihen että voimme vapaasti pilkata Obaman hallintoa.”

Hauskaksi hupailuksi tarkoitettu

hanke sai alkuvuodesta aimo annoksen ilmaista julkisuutta, kun kerrottiin, että tv-kanava Fox ei hyväksynyt Jeesus ja Obama -aiheista mainosta amerikkalaisen jalkapallon jokavuotisen loppuottelun Super Bowlin mainoskatkolle. Mainoksessa nyökkykaulaiset Jeesus- ja Obama-nuket käyvät tuimakatseista tuijotuskilpailua, jonka tietysti Jeesus voittaa.

Obama putoaa häviäjänä kultakalamaljaan.

Mainostauolle pääsy tähän yhteen maailman seuratuimpaan urheilutapahtumaan ei ole halpaa lystiä. Kampanjan hinta on yli 2 miljoonaa dollaria. Tosin sillä saa kunnioitettavat 100 miljoonaa katsoja ympäri maailman. YouTube-video Jeesuksesta ja Obamasta näyttää keränneen 540 000 katsojaa.

huvituksiin käytettyjä rahoja.”

Heli Slunga runokokoelmassaan Orjan kirja (WSOY 2012)

Pistelty kirkko K anavatyössä komeilee tuttu Pyhän Laurin kirkko. Tuttu se oli työn tekijällekin, lähes 90-vuotiaaksi eläneelle Dagny Bäckströmille. Pyhän Laurin kirkko oli nimittäin Dagnyn rippikirkko. Tallella on vielä 1930-luvulta peräisin oleva valokuva, jossa rippilapset poseeraavat yhdessä kirkon seinustalla.

Dagny asui koko ikänsä Simonkylässä, Kylmäojan rannalla. Viljelijänä ja torikauppiaana työskennellyt Dagny ehti myös käsitöiden pariin. Hänen nimeään kantavan säätiön kokoelmassa on yli 200 käsintehtyä kodin käyttö- ja koristetekstiiliä. Mukana on muun muassa mummoloista tuttuja kirjottuja pyyhkeitä, vuodevaatteita ja pöytäliinoja. Ihan kaikki työt eivät ole Dagnyn itsensä tekemiä, kokoelmassa näkyy myös hänen äitinsä ja siskojensa kädenjälki.

Pyhän Laurin kirkkoa kuvaava kanavatyö oli aikoinaan Dagnyn kodin seinällä. On arvoitus, millä vuosikymmenellä Dagny on valmiille kuvapohjalle kanavatyönsä pistellyt. Se tiedetään, että Dagnyn mielestä hänen rippikirkkoaan esittävä kuvapohja oli puutteellinen. Niinpä Dagny vähän paranteli työtä, lisäsi siihen pieniä yksityiskohtia, kuten julkisivun koristekuviot, jotta kuvan kirkosta tuli aidon esikuvansa näköinen.

Dagny Bäckströmin käsitöiden näyttely to 13.9. alkaen Hiekkaharjun käsityökeskuksessa, Leinikkitie 22 B

13.9. Onnea, Orvo!

Huomaa seinän koristekuviot. ●● ●● ●●

Orvo on supisuomalainen 1800–1900-luvun vaihteen miehennimi.

Elias Lönnrotin sanakirjassa orvo on sama kuin orpo.

Nimeä annettiin jonkin verran 1940-luvulle asti, mutta sen jälkeen sen käyttö on hiipunut.

2000-luvulla on 15 poikaa saanut yhdeksi nimekseen Orvo.

N

Tyynen tarpeessa

yt on juuri sellainen hetki, että elämän aineet ovat väärässä järjestyksessä. Se tuntuu puristuksena kurkussa. Yön hiljaisina tunteina valvon ja tuijotan kattoon.

Siinä tulee minulle mieleen vanha rukous. Olisi tyylikästä, jos olisin oppinut sen kelteiltä tai fransiskaaneilta, jesuiitoilta tai Hildegard Bingeniläiseltä, mutta ei, olen oppinut sen AA-kerholta.

Se rukous pyytää tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Minulle se kuulostaa yön pimeänä hetkenä ihan mahdottomalta, mutta sanon rukouksen silti mielessäni monta kertaa.

Sitten alan miettiä, mitä asioita en voi muuttaa.

Ne kasaantuvat vuoreksi keskelle kulkureittiä. Olen

16

väärään järjestykseen menneen elämäni vanki.

Melkein vielä vaikeampi minun on myöntää itselleni se, mihin oikeasti voin vaikuttaa. Mieluummin luikkisin näyttämöltä kuin tarttuisin rekvisiittaan.

Lopulta huomaan toistelevani rukouksen kolmea tärkeää sanaa. Etsiskelen unta hengittämällä rauhallisesti. Hevoskastanja ojentelee oksiaan ikkunan takana, kun vedän sisään tyyneyttä, rohkeutta ja viisautta.

Tämähän on minun vanha hyvä hengitysmeditaationi, huomaan. Sisään hyvyyttä, kauneutta, rauhaa, ulos sekasortoa ja levottomuutta.

Minua alkaa itkettää. Kaikki se, mille en mitään voi, kelluu tyynen pinnan päällä siinä yön pimeässä.

Ei hätää, sanoo rohkeus ja ottaa jo askelta.

Kaisa Raittila

Hans von Schantz

Vartin retriitti