Lauri 2011 nro 41 (8 12)

VANTAAN

Sari Roman-Lagerspetz: ”Tunnen itseni erittäin luterilaiseksi” ➤ 6

1

.1.11

www.vantaanlauri.fi

Kaija Maria Junkkari luottaa rukouksen voimaan ➤ 10–11 Liika jalostaminen tuottaa kärsiviä koiria ➤7 Filosofitkin töppäsivät rakkaudessa ➤ 8–9

Joka mies pipareita leipomaan!

Sini Pennanen

➤ 4–5

Köyhyys tappaa — Pauli Juuselan pääkirjoitus ➤ 2

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 8.12.2011

Köyhyys tappaa LÄÄKÄRILEHTI JULKAISI viime viikolla tutkimuksen, jonka tulokset ovat hätkähdyttäviä. Taloudellinen ja terveydellinen huono-osaisuus kulkevat käsi kädessä: köyhyys siis tappaa. Tai tarkkaan ottaen köyhät elävät epäterveellisemmin, saavat huonompaa terveydenhoitoa ja kuolevat sen vuoksi nuorempina kuin suomalaiset keskimäärin.

Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää keskimäärin 86,2-vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi. Suomalaisten odotettavissa oleva elinaika on kasvanut, mutta selvän poikkeuksen tekee alimpaan tuloviidennekseen kuuluva väestö. Sen odotettavissa olevan elinajan kasvu pysähtyi 1990-luvun lamaan. Kuilu hyvätuloisten ja köyhimmän väestönosan välillä on kasvanut parissa vuosikymmenessä suorastaan järkyttävän paljon, useilla vuosilla. Köyhimpien suomalaisnaisten elinajanodote on nyt 6,9 vuotta ja miesten peräti 12,5 vuotta pienempi kuin hyvätuloisimpien.

JULKISTA TERVEYDENHOITOA ja sosiaalitoimen palveluja tarvitaan köyhimmillä alueilla. Kun rahaa ei ole, bussilipun hinta ja terveyskeskusmaksu voivat olla iso kynnys lähteä lääkäriin.

Vantaan Laurin arvosanat nousivat

V

antaan Laurin lukijat antavat lehdestä parempia arvosanoja kuin vuonna 200, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Päivi Wennerström.

Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan 2 prosenttia tutkimukseen vastanneista katsoo lehden kehittyneen parempaan suuntaan ja vain yksi prosentti huonompaan.

Lukijatutkimus tehtiin 20.10. ilmestyneestä Vantaan Laurista. Tutkimusmetodina oli kirjekysely, jota täydensi mahdollisuus vastata lehden nettisivuilla. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla 2000 vastaajalle. Kyselyn palautti kohtuullisessa ajassa 1 vastaajaa, joista 42 vastasi netissä.

— Vastausprosentti on huonompi kuin viimeksi, 15,5 prosenttia, mutta kyllä tämä tutkimus antaa melko luotettavan kuvan lehden lukemisesta ja lukijoiden palautteesta, selvittää Wennerström.

Lukijat antavat Vantaan Laurille korkeita arvosanoja sekä teknisistä asioista, kuten sivumääristä ja tekstikoosta, että laadullisista asioista. Lehteä pidetään ihmisläheisenä, riittävän hengellisenä ja monipuolisena. Kantaaottavuus on lisääntynyt, mutta lehti on kuitenkin lukijoidensa mielestä poliittisesti sitoutumaton.

Vastakohtaparista ”sisällöltään syvällinen tai pinnallinen”, enemmistö lukijoista valitsee syvällisyyden. Myös ulkoasu ja kuvitus saavat hieman paremman arvosanan kuin viimeksi. Lievää laskua on ainoastaan siinä, pidetäänkö lehteä nykyaikaisena, mutta tässäkin lukijoiden arvio on, että tuo ominaisuus vastaa lehden sisältöä melko hyvin.

Lukijamäärä kasvanut Vantaan Laurin lukijamäärä on tutkimuksen mukaan kasvanut. Lehdellä on nyt

●

●

●

2

HÄMEENKYLÄN JA VANTAANKOSKEN seurakunnista on tullut Reilun kaupan seurakuntia. Arvonimi edellyttää, että seurakunta käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaikissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Myös muita Reilun kaupan tuotteita tulee käyttää säännöllisesti ja jakaa tietoa Reilusta kaupasta esimerkiksi rippikouluissa tai ottamalla tuotteita myyntiin. Aiemmin reiluja seurakuntia Vantaalla ovat olleet Korso, Tikkurila ja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta.

20-9-vuotiaiden vantaalaisten joukossa 10 000 lukijaa enemmän kuin viimeksi eli 86 000. Peittoprosentti on kuitenkin laskenut kolmella prosentilla ja on nyt 59 prosenttia. Lukijamäärän kasvu selittyy siis Vantaan väestökasvulla.

Naisista 90 prosenttia oli selannut ainakin yhtä lehteä, puolet kertoi lukeneensa kaikki kuusi viimeksi ilmestynyttä numeroa. Miesten lukemisaktiivisuus oli edelliseen tutkimukseen verrattuna vähentynyt.

Nyt joka kolmas ei ollut lukenut yhtään kuudesta viime numerosta, joka kolmas puolestaan oli lukenut kaikki numerot.

Prosentuaalisesti eniten lukijoita on ikäryhmässä 64–9-vuotiaat, joista 88 prosenttia lukee lehteä.

Vähiten lukijoita on alle 24-vuotiaissa, mutta heidän keskuudessaan peittoprosentti on kasvanut yli puolella Vuonna 200 luku oli 18 prosenttia, nyt 9. Yllättävän moni nuori lukija kertoo keskustelleensa lehden artikkeleista tuttaviensa kanssa.

Määrällisesti eniten lukijoita Vantaan Laurilla on kuitenkin 25–64-vuotiaissa, kolme neljäsosaa lukijoista.

Lukemiseen vaikuttaa elämäntilanne.

Alle kouluikäisten lasten vanhemmista alle puolet lukee lehteä. Kun lapset kasvavat ja omaa aikaa on enemmän, lukeminen lisääntyy.

Kotiseutu ja oma jaksaminen Kiinnostavin lehden aihepiiri on lukijoiden mielestä oma kotiseutu eli Vantaata koskevat aiheet. Toiseksi kiinnostavimpana lukijat pitävät hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista koskevia aiheita.

Korkealle kiilaavat myös ihmisen elämän käännekohdat, lasten ja nuorten elämä ja kasvatus sekä parisuhde. Vähiten kiinnostaa seurakunnan talous ja hallinto. Se kiinnostaa alle puolta vastaajista.

Tutkimuslehdessä lasten muuttamista omilleen käsitellyt juttu kiinnosti 5–54-vuotiaita, saattohoitoa käsitellyt juttu naislukijoita ja vanhinta ikäluokkaa ja laulaja Emma Salokosken haastattelu opiskelijoita.

Lehti luetaan entistä tarkemmin Osa vastaajista tyytyy lähinnä vilkaisemaan lehden kansikuvaa ja lukee satunnaisesti jonkun kiinnostavan jutun. Ne, jotka lehden lukevat, lukevat sen entistä tarkemmin. Lehden lukemiseen käytetty aika on kasvanut.

— Aktiivisimmat lukijat lukevat lehdestä lähes kaiken, sillä aikaa kuluu lähes puoli

Pauli Juusela

sely. Radio Dei kysyi 750 papilta, oliko Helsingin ja Vantaan seurakuntien tekemä päätös talousarviotuen leikkaamisesta muutamalta lä-

VANTAALLAKIN TOIMIVA LUETAAN YHDESSÄ -verkosto on saanut oikeusministeriön demokratiapalkinnon. Verkosto tukee maahanmuuttajanaisten kotoutumista järjestämällä suomen kielen ja lukemisen opetusta vapaaehtoisvoimin. Vantaalla Luetaan yhdessä -ryhmiä on muun muassa Hakunilassa, Tikkurilassa ja Myyrmäessä.

62 PROSENTTIA PAPEISTA ei lakkauttaisi tukea lähetysjärjestöille, kertoo Radio Dein tekemä ky-

tuntia. Vantaan Lauri on lukijoilleen hieman aiempaa tärkeämpi ja lehteä pidetään entistä kiinnostavampana, kertoo Wennerström.

Lukijoissa on runsaasti myös kirkkoon kuulumattomia, arviolta 15 000. Kirkkoon kuulumattomista vastaajista 60 prosenttia pitää lehteä kiinnostavana ja kolmannes myös melko tärkeänä. Lehti kiinnostaa sellaisiakin ihmisiä, joita kirkon toiminta ja tilaisuudet eivät kiinnosta.

— Tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostusta kirkon eri toimintoja kohtaan. Mediassa vellonut kirkkokriittinen keskustelu näkyy siinä, että lähes kaikkien lueteltujen asioiden kiinnostavuus on vähentynyt. Poikkeuksen tekee hiljaisuus ja rauhoittuminen, joka kiinnostaa joulukirkon jälkeen eniten, kertoo Wennerström.

Kirkon toiminnasta eniten arvostetaan lapsi- ja nuorisotyötä ja diakoniaa ja auttamistoimintaa. Sielunhoidon arvostus oli kasvanut ja korkealle kipusivat myös kehitysyhteistyö ja katastrofiapu.

Jani Laukkanen

LAMA ON TUTKIMUKSEN mukaan vedenjakaja kehityksessä ja yksi suuri selittäjä tutkimustulokselle on työttömyys. Se on pienituloiseksi joutumisen suurin riskitekijä. Kun ihminen jää työttömäksi, hän tipahtaa pois työterveyshuollosta, eikä julkinen terveydenhuolto pysty huolehtimaan työttömien terveydestä yhtä hyvin kuin työterveydenhuolto työssäkäyvistä.

Taloudellinen huono-osaisuus näkyy tilastojen mukaan elämänhallinnassa ja elintavoissa. Alin viidennes käyttää keskimäärin enemmän alkoholia, tupakoi enemmän ja syö huonommin kuin väestö keskimäärin. Alkoholin hintojen lasku onkin tehnyt erityisen tuhoisaa jälkeä köyhien keskuudessa. Tutkimusten mukaan miehillä kolmannes ja naisillakin neljännes elinajan odotteen erojen kasvusta johtuu alkoholiperäisistä kuolinsyistä. Pienempiä, mutta silti merkittäviä, osatekijöitä ovat naisilla syövät ja miehillä sydäntaudit.

Toinen viime aikainen uutinen kertoo lähiöiden välisten tuloerojen kasvusta ja maahanmuuttajien keskittymisestä tietyille alueille. Ilmiö näkyy Vantaallakin ja siihen olisi syytä puuttua kaupunkisuunnittelulla ja palveluja kehittämällä.

Vantaan Laurin aktiivilukijoita ovat keski-ikäiset naiset, mutta lehteä luetaan kaikissa ikäryhmissä.

hetysjärjestöltä oikeutettu. 26 prosenttia vastanneista piti päätöstä oikeana, 12 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Helsingin ja Espoon hiippakuntien papeista 40 prosenttia kannattaa ja 52 prosenttia vastustaa lähetysjärjestöjen tukien leikkaamista ja loput eivät osaa sanoa kantaansa. ●

●

Luetaan yhdessä -verkostossa maahanmuuttajat oppivat lukemaan vapaaehtoisten avulla.

SEURAKUNTANEUVOS MATTI SOLLAMO Vantaalta aloittaa Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuustossa maallikkojäsenenä vuoden alussa. Sollamo siirtyy Sirkku Nyströmin tilalle.

Hiippakuntavaltuusto muun muassa hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman ja perustaa tuomiokapitulin virkoja.

VANTAAN UUSI NUORISOVALTUUSTO on valittu.

Valtuustoon äänestettiin 15 tyttöä ja 15 poikaa, eniten ääniä sai 15-vuotias Mohamed Ahmed Koivukylän koulusta. Äänioikeutetuista vuosina 1993–1998 syntyneistä vantaalaisnuorista äänesti 36,6 prosenttia.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Mikke Pöyhönen

Uutiset

Jani Laukkanen

Kolumni Näin naapurissa OLEN ASUSTELLUT viime kuukauden Ruotsissa. Elämä kuningaskunnassa on melkein kuin kotona. Mutta ei ihan. Tuttuja ja turvallisia asioita on paljon. Metsää riittää silmänkantamattomiin. Havupuita. Illat pimenevät yhtä aikaisin kuin Helsingin niemelläkin ja ostari on ostari täälläkin. Ruokaostosten teko ICA:ssa ei eroa paljon S-marketin tai K-marketin kauppakokemuksista. Samannäköiset hyllyt, samalta näyttävät pakkaukset. Vain kruunut pitää muistaa muuttaa mielessä euroiksi.

Myös televisio, tuo nyky-yhteiskunnan peili, kertoo tuttuja asioita.

Nauramme samoille amerikkalaisille tilannekomedioille ja katsomme samoja mainoksia illat pitkät. Jotain omaakin ruotsalaisilla sentään on.

Täkäläisten kehittämässä ohjelmaformaatissa vihainen puuseppä, viikingin näköinen ja kokoinen mies, pistää talonrakentajien parisuhteet järjestykseen ja kodin kuntoon. (Odotan pohjalaista versiota Suomen televisioon.) Myös visailuja ja kisailuja riittää kanavien täydeltä. Doopidoo, kuten paikalliset sanovat.

— Teen jouluksi sienisalaatin itse, koska äiti on käskenyt, Mysi Lahtinen kertoo pilke silmäkulmassa.

Jouluihminen

Mysi Lahtinen aloittaa jouluvalmistelut hyvissä ajoin.

M

ysi Lahtisen koti sijaitsee Suomenlinnan kirkkoa vastapäätä. Sisällä talossa osa lattioista on ehditty pestä joulukuntoon. Mysi aloittaa jouluun valmistautumisen jo heinäkuun lopulla, kun kotipihan kirsikkasato on valmis poimittavaksi.

— Valmistan kirsikoista virolaisen anoppini reseptin mukaan pullollisen nalifkaa, jota nautitaan lasilliset aattona, Mysi kertoo.

Kynttilänjalka perunasta Keittiön avohyllyillä on kulhoja, juomalaseja ja lautasia. Katon rajassa roikkuu kattiloita, riisilyhde, kuivattuja taateleita ja sipuleita. Nalifkapullo on tekeytymässä keittiön ikkunalla. Ensilumen tultua pullo siirretään pimeään odottamaan aattoa.

— Nalifkan resepti on helppo. Lasipullo laitetaan täyteen kirsikoita, päälle kaadetaan viinaa. Minä laitan eteläpohjalaista Koskenkorvaa, sanoo Seinäjoelta kotoisin oleva Mysi.

Ruokaan, sen historiaan sekä entisaikojen tapoihin perehtynyt tietokirjailija ja toimittaja Mysi Lahtinen on kirjoittanut 2 kirjaa.

Tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Joulu joutuu joutuisasti – Mukavaa tekemistä joulunodotuksen helpottamiseksi (Tammi 2011) Mysi esittelee lapsille suunnattuja jouluisia askarteluohjeita ja herkkureseptejä.

Kirjassa esitellyn perunasta tehdyn kynt-

tilänjalan Mysi oppi tekemään pienenä tyttönä lastentarhassa.

— Muistan, kuinka lastentarhan täti porasi reiän perunaan ja leikkasi pohjasta siivun pois, jotta kynttilänjalka pysyisi tukevasti paikallaan. Minua harmitti, kun en saanut itse leikata perunaa, Mysi kertoo.

tunnelmaa luovat myös kynttilöiden valo ja hyasinttien tuoksu.

— Pakkaan kaikki lahjat itse. Minulla on joka vuosi eri teema. Yhtenä jouluna tein mustavalkoisia paketteja, joiden päälle pujotin koristeeksi rannalta löytämiäni linnunsulkia.

Lahjaostoksia pitkin vuotta

Lapsuudenkodin jouluperinteet ovat Mysille tärkeitä. Äidiltään hän oppi muun muassa sen, että asiat tehdään kauniisti.

— Käytän arkenakin kankaisia lautasliinoja. Joulupöytään taittelemieni lautasliinojen päälle asetan koristeiksi omasta oliivipuusta leikkaamani pienet oksat. Ne toivottavat rauhaa, Mysi kertoo.

Mysin ja hänen puolisonsa kodin ruokapöytään mahtuu syömään neljätoista henkeä.

Juuri niin monta ruokailijaa pöydän ympärille kokoontuu aattona, jos kaikki kolme lasta perheineen saapuvat paikalle.

Ennen päivällistä osa väestä käy Suomenlinnan kirkossa kuulemassa jouluevankeliumin ja laulamassa joululauluja. Sen jälkeen nautitaan joulupöydän antimista.

— Päivällistä syödään ainakin neljä tuntia, Mysi sanoo.

Hänen 4-vuotias lapsenlapsensa odottaa kovasti joulupukin vierailua.

— Meillä on aina käynyt joku tuomassa lahjat, olipa talossa pieniä lapsia tai ei. Aina lahjoja ei ole jakanut joulupukki. Joskus on käynyt intiaanipäällikkö ja kerran lahjat jakoi Chapliniksi pukeutunut veljeni, joka tuli sisään ikkunasta, Mysi kertoo.

Mysi pyrkii saamaan jouluvalmistelut tehtyä Tuomaan päivään eli 21.12. mennessä, kuten ennen vanhaan oli tapana. Joulusta ei tule stressiä, kun aloittaa valmistelut hyvissä ajoin ja tekee niitä vähitellen. Elokuussa hän suuntaa kulkunsa sienimetsään. Saaliista hän valmistaa suolasieniä, joista saadaan jouluksi sienisalaattia.

— Teen sienisalaatin itse, koska äiti on käskenyt, Mysi sanoo hymyillen.

Mysillä on jouluvalmisteluissa apuna vihreäkantinen vihko, joka kulkee kätevästi mukana ja säilyy tallessa toisin kuin helposti hukkuvat muistilaput.

— Jouluvihko on korvaamaton apu. Siitä näen, mitä pitää vielä tehdä, mitä hankkia ja mitä lahjoja annan kenellekin. Olen säästänyt vanhat vihkot. Niitä selaamalla voin katsoa, mitä olen antanut kullekin joululahjaksi vaikka viisitoista vuotta sitten, Mysi kertoo.

Osan joululahjoista Mysi ostaa, osan hän valmistaa omassa keittiössä. Joululahjaostoksia Mysi tekee pitkin vuotta, aina sopivan lahjan osuessa kohdalle. Lahjojen paketoimiselle Mysi varaa yhden illan, jolloin hän vetäytyy työhuoneeseensa. Silloin uunissa palaa tuli ja

Oliivipuun oksa toivottaa rauhaa

Soili Pohjalainen

Mysi Lahtinen huvittelee la .. paketoimalla joululahjoja.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

EROJAKIN ON. Ainakin tällä Ruotsin sydämessä, kahden tunnin junamatkan päässä Tukholman sykkeestä, voi vielä törmätä sellaiseen asiaan kuin solidaarisuus. Kuulostaako hämärästi tutulta? 2010-luvulla se tarkoittaa täällä edelleen sitä, että kaikkia, jotka tarvitsevat apua, autetaan.

Arjessa solidaarisuus näkyy siten, että ankean lähiökorttelin rumassa kerrostalossa ihmiset tervehtivät toisiaan. Ohuesti, mutta kuitenkin. Työpaikallani yliopistossa juodaan joka aamu- ja iltapäivä kaffeet eli fikataan yhdessä ja keskiviikkoisin eri oppiaineiden väki tuo vuorollaan kunnon särpimet. Tuoretta leipää, leikkeleitä, pullaa ja kakkua. Tarjoilu pelaa talkoilla ja vuorotellen. Tupa täyttyy puheensorinasta. Lounaalla naapuripöydässä kajautetaan raikuvasti syntymäpäiväonnittelulaulu.

Aika edullisia tapoja kohottaa työhyvinvointia, kuten meikäläiset viranomaiset asian ilmaisisivat. Kannattaa ilman muuta harkita, jos konsultit on jo kokeiltu.

HYVÄÄ TARKOITTAVAT naapurit voivat ajoittain äityä hiukan holhoaviksi. ”Aika hyvin hän ymmärtää ruotsia”, totesi kollega toiselle, kun seisoin siinä vieressä. Joskus sitä toivoisi, että historian ja nykypäivän välillä olisi hiukan syvempi kuilu.

Että hyvää tahtoa vaan kaikille!

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Piparkakk

Äidit ja esikoisvauvat kokoontuivat tiistaina 29.11.

Ilolan seurakuntatalolle vauvaolkkariin.

Kukas siellä pötköttelee?

Petrus Kurpan piparkakuissa on Mikael Agricola, Juhana Herttua ja Turun tuomiokirkko.

Markku Mattila

Sari Myllyharju, 

Mikä sai sinut tulemaan vauvaolkkariin?

— On mukava tavata toisia äitejä ja lapsia, sillä olen vasta saanut ensimmäisen lapseni. Matias täyttää joulukuun alkupuolella viisi kuukautta.

— Ennen olkkariin tuloamme tunsin Ilolasta lähinnä vain naapurimme, sillä muutimme tänne maaliskuussa. Huomasin olkkarin Tikkurilan seurakunnan tiedotteesta, joka tuli kotiin.

Mitä kokoontumisessa tapahtui?

— Askartelimme ja juttelimme vauvoista, heidän kasvustaan ja kehityksestään. Lapset ovat yksilöitä, kaikki eivät ala vaikkapa ryömiä samassa iässä. Eikä kaikki luettu välttämättä pidä paikkaansa oman vauvan kohdalla. Matiasta näyttävät nyt kiinnostavan lelut, etenkin helistimet ja peili.

Pisteillä 1–5, miten vauvaolkkari toimi?

— Annan 5 pistettä toisille äideille, vauvoille ja ohjaajille.

Sanna Koski, 

Mikä sai sinut tulemaan vauvaolkkariin?

— Taisin löytää tämän vauvaolkkarin googlettamalla netistä.

Olen käynyt vauvaolkkarissa nyt pari kuukautta. Meitä lähempänä olisi Ristipuron kerhohuoneisto, mutta Ilolan vauvaolkkarin alkamisaika kello 12.0 sopii meille paremmin. Saamme tehdä aamutoimet rauhassa, ja Aaron ehtii usein nukkua päiväunet ennen lähtöä.

Mitä kokoontumisessa tapahtui?

— Kahvittelimme, juttelimme lapsista, naisten jutuista ja arjen asioista. Parasta vauvaolkkarissa on yhdessä oleminen ja jutteleminen, siis se, että toiminta ei ole niin ohjattua kuin jossain muissa harrastuksissa, kuten vauvajumpassa tai -uinnissa.

Pisteillä 1–5, miten vauvaolkkari toimi?

— Annan 5 pistettä. Toivottavasti löydämme yhtä mukavaa tekemistä sen jälkeenkin, kun Aaron kolmen kuukauden kuluttua täyttää vuoden.

Ku i n k a

Hillevi Alm, 

Mikä sai sinut tulemaan vauvaolkkariin?

— Olen tehnyt kohta 5 vuotta lapsityötä Tikkurilan seurakunnassa. Tänä vuonna toivoin Ilolaa työpaikakseni, sillä pääsen tänne kätevästi polkupyörällä kotoani Rekolasta. Pidän työparini kanssa päiväkerhoa, avointa päiväkerhoa ja vauvaolkkaria. Vauvaolkkari on minulle tämän syksyn tuttavuus.

Mitä kokoontumisessa tapahtui?

— Äidit kahvittelivat ja juttelivat. Jotkut vauvoista pötköttelivät lattialla. Askartelimme koristejoulukuusen. Pikku hartauden aiheena oli legenda joulukuusesta ja enkelistä. Vauvaolkkarissa on vähemmän väkeä kuin avoimessa päiväkerhossa. Toisaalta ei Ilolassa ole vauvojakaan niin paljon kuin joillakin muilla alueilla.

Pisteillä 1–5, miten vauvaolkkari toimi?

— Annan 5 pistettä hyvälle tunnelmalle. Äidit osallistuivat aktiivisesti askarteluihin ja keskusteluihin.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Malee Bupun, 36, neuloo mielellään.

 % Thaimaalainen

Lapsuudenkotini sijaitsee vuoristossa, noin viiden tunnin ajomatkan päässä Phuketista. Perille asti ei ole autotietä. Vanhemmillani on yhteensä yhdeksän lasta.

Minä olen nuorimmainen.

Viimeksi kävin Thaimaassa viime tammikuussa.

4

 % Vantaalainen

Vuonna 2000 tapasin suomalaismiehen ja muutin Suomeen. Saimme kaksi lasta.

Avioliitto päätyi eroon. Olin jo tavannut pienempien lasteni isän, kun muutimme minun tahdostani Thaimaahan. Asuttuamme siellä hetken halusin palata Suomeen. Täällä on siistiä, puhdas luonto ja puhdasta vettä. Rakastan lunta.

Olen asunut Havukoskella, Vaaralas-

sa ja viimeiset viisi vuotta Nissaksessa.

Asun 8- ja 4-vuotiaiden poikieni sekä 7ja 3-vuotiaiden tyttärieni kanssa. Vanhempien lasten mummo auttaa paljon lastenhoidossa. Nyt olen työharjoittelussa Tikkurilassa Naisresurssikeskus Pihlajassa, jossa voin tehdä käsitöitä. Kotona neulon ja teen origameja. Toivon, että saisin työpaikan jostain tehtaasta.

P

etrus Kurppa, 2, nostaa taikinalevyn puisen muotin päälle ja alkaa painella sitä sormenpäillään muottiin. Hetken kuluttua muotista irtoaa neliön muotoinen piparkakku, jonka pinnan kohokuviossa on kuva sulkakynää pitelevästä Mikael Agricolasta.

Koristeellisten puisten pikkuleipämuottien käytöllä on pitkät perinteet Keski-Euroopassa. Aikaisemmin makeita leivonnaisia ja artisaanileipiä harrastanut Petrus törmäsi puisiin muotteihin pari vuotta sitten netissä.

Kohotusaineena Hirvensarvisuola Miten piparkakkutaikinan irrottaminen puumuotista onnistuu?

— Ei se aina onnistukaan. Viime jouluna lopputulos oli katastrofaalinen, Petrus kertoo.

— Helpoiten taikina irtoaa silloin, kun se on viileää.

Viime joulun piparkakkukaaoksen Petrus kesytti käyttämällä kaupan valmistaikinaa, joka toimi yllättävän hyvin puisten muottien kanssa.

— Valmistaikinan hyvä puoli on myös se, että sen käyttö säästää aikaa. Sen, minkä häviää piparkakkujen maussa, voittaa ajassa.

Nyt kulhossa odottavan taikinan Petrus on valmistanut itse. Taikinan reseptissä mainitun soodan hän on korvannut pienemmällä

kuja keskiajan malliin määrällä hirvensarvisuolaa. Siten piparkakut kohoavat lempeämmin ja niiden kuvio säilyy paremmin kohoamisen aikana.

— Hirvensarvisuolaa voi ostaa ainakin nettiapteekista, Petrus vinkkaa.

— Mutta täytyy muistaa, että jos käyttää leivonnassa hirvensarvisuolaa, ei saa maistaa raakaa taikinaa. Hirvensarvisuola ai­heut­taa voimakkaita vatsakipuja. Vatsakipujen vaara häviää, kunhan leivonnaiset on paistettu uunissa.

Petrus neuvoo myös unohtamaan kaapin perällä olevat viime jouluna ostetut mausteet ja käyttämään piparkakkujen leivonnassa tuoreita mausteita.

— Parhaimman lopputuloksen saat jauhamalla mausteet itse.

Hunajakakkutaikina on kuin muovailuvahaa Piparkakkukuvioiden onnistumisen kannalta olennaista on myös se, kuinka huolellisesti taikina on paineltu muottiin. Kun painelu on onnistunut hyvin, muotin kuvio toistuu piparkakussa pienimpiä yksityiskohtia myöten.

Petrus kokeilee mielellään entisaikojen reseptejä. Nyt hän on laittanut pöytään maisteltaviksi paitsi piparkakkuja myös puumuoteilla tehtyjä hunajakakkuja, jotka ovat piparkakkujen edeltäjiä.

— Hunajakakkutaikina on kuin muovailuvahaa. Sitä on helppo muokata. Kuumassa uunissa karamellisoituva hunaja antaa kakuille kauniin värin.

— Kuivuttuaan hunajakakut ovat kovia kuin kattotiilet. Silloin niitä voi pehmittää esimerkiksi teehen kastamalla, Petrus kertoo.

Keski-Euroopassa puisia kuviomuotteja käytettiin pikkuleipien leivontaan jo keskiajalla. Petrus haluaisikin tehdä matkoja maihin, joissa kuviomuottien käytöllä on pitkät perinteet.

— Sveitsiin, Saksaan, Puolaan, Tšekkiin, Petrus luettelee.

— Niin ja Belgiaan ja Hollantiin ja sitten vielä Englantiin, hän lisää.

Entisajan ruuanvalmistusvälineet kiinnostavat

Petrusta kiehtovat paitsi vanhanajan ruuanvalmistusvälineet myös entisaikojen elämä.

Siksi hän viihtyy hyvin historiaa henkivässä kotikaupungissaan Turussa. Petrus tietää, että vuonna 1685 Turkuun saapui Saksasta kaksi tynnyrillistä piparkakkuja.

— Sitä en tiedä, olivatko piparkakut tavallisia vai kuviomuoteilla leivottuja. Olen kyllä yrittänyt selvittää asiaa, hän sanoo.

Petrus työskentelee opiskelijoiden lounasravintolassa ja opiskelee samalla oppisopimuksella kokiksi. Hän on suorittanut aiemmin laborantin ja ympäristönhoitajan tutkinnot.

— Ympäristönhoitajaksi opiskellessani teimme retken Loimaan kotiseutumuseoon.

Museon vanhassa pirtissä mietin, miksi minun keittiöni ei voi olla samanlainen.

— Vanhempani kyllä kierrättivät minua lapsena mukanaan museoissa, mutta entisajan elämä alkoi kiehtoa minua vasta aikuisena, kertoo kolmilapsisen perheen nuorimmaisena kasvanut Petrus.

Nyt Petruksen pienen yksiön nurkassa olevan vitriinin hyllyltä voi bongata tuohesta valmistettuja mämmituokkosia. Seinään kiinnitetyllä hyllyllä on kaksi puista juustomuottia, reikäleipien leivonnassa käytetty lehmänsarvi ja isoäidiltä peritty keittokirjasarja.

Reseptivihko netissä Kun Petrus ryhtyi keräämään hyväksi havaitsemiaan reseptejä talteen, hän keksi perustaa blogin. Siellä reseptit ovat helposti saatavilla.

Nykyisin Petruksen blogi on omistettu kokonaan piparkakuille ja muille pikkuleiville.

— Ajattelin, että blogin kautta saattaisin löytää Suomesta muita kuviomuotteja käyttäviä leipojia, mutta ainakaan vielä sellaisia ei ole löytynyt.

Petrus on kasvattanut puisten, käsin kaiverrettujen muottien kokoelmaansa vähitellen. Hänen kokoelmansa edullisin muotti on maksanut 10 euroa, kallein 145 euroa.

— Muotit ovat yleensä melko kalliita, mutta toisaalta on valintakysymys, mihin rahansa käyttää. Sama raha voisi mennä vaikka uusiin farkkuihin tai kuppilassa käyntiin, Petrus miettii.

semänkymppisiä, toinen heistä asuu Yhdysvalloissa, toinen Tšekissä.

Taannoin Petrus tiedusteli tšekkiläiseltä Oldrich Kvapililta, tekeekö hän tilauksesta muotteja, joiden kuvia on nähtävillä Kvapilin nettisivuilla. Kvapil vastasi kieltävästi, mutta ehdotti voivansa kaivertaa Petrukselle Suomi-aiheisia muotteja.

— Olin haaveillut sellaisista pitkään, ja sitten haave tulikin yllättäen todeksi, Petrus kertoo.

Hän halusi tallentaa muotteihin Turun historiaa. Miesten yhteistyönä syntyivät kuviomuotit Mikael Agricolasta, Juhana Hert-

tuasta ja Turun tuomiokirkosta.

— Kuviomuotteihin on usein kaiverrettu aikansa suurmiesten kuvia. Jos Suomessa olisi ollut entisaikoina samanlaisia piparkakkuleipureita kuin esimerkiksi Saksassa, Turun torilla olisi saatettu hyvinkin myydä juuri Juhana Herttuan tai Mikael Agricolan kuvilla varustettuja piparkakkuja, Petrus sanoo.

Petruksen aikomuksena on jatkaa yhteistyötä tšekkiläiskaivertajan kanssa. Piparkakkuharrastajan mielessä on suunnitelma kokonaisesta puisten kuviomuottien Suomi-sarjasta. Sen haaveen hän aikoo toteuttaa, kunhan saa rahaa säästöön.

— Yhdessä muotissa voisi olla kuva Piispa Henrikistä ja Lallista. Kalevalaisena aiheena voisi olla vaikkapa Kullervon sotaanlähtö, Petrus suunnittelee.

Soili Pohjalainen kuvat Sini Pennanen

piparkakut.blogspot.com

Haaveissa muottien Suomi-sarja Petruksen puumuotit on hankittu kahdelta kaivertajalta. Molemmat miehet ovat yli seit-

Leipomisesta innostunut Petrus Kurppa opiskelee kokiksi.

5

Jani Laukkanen

Sari Roman-Lagerspetz tahtoo ottaa kantaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin, mutta on huolissaan siitä, että asiat henkilöityvät liian vahvasti häneen.

Nainen mielipiteiden takana Sari Roman-Lagerspetz tahtoo vaikuttaa, koska kirkko on hänelle tärkeä.

”R

ääväsuututkija”, ”pystykorvakristitty”, ”aivopesijä”.

Tai sitten ”kristitty, joka ottaa uskonsa vakavasti”, ”lämmin ihminen, jonka sydämessä on tilaa kaikille maailman syrjäytetyille ja alistetuille”, ”politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden asiantuntija ja korkeasti koulutettu nainen, joka käyttää parasta osaamistaan luottamushenkilönä”.

Tutkija, valtiotieteen tohtori ja Vantaan seurakuntien luottamushenkilö Sari RomanLagerspetz herättää voimakkaita mielipiteitä, eikä ihme. Hänellä on tapana ottaa kantaa asioihin, jotka vahvimmin jakavat mielipiteitä kirkossa, kuten homojen oikeuksiin tai lähetysjärjestöjen ja herätysliikkeiden asemaan.

Roman-Lagerspetz ei ole kirkon työntekijä, ei teologi eikä kovin pitkäaikainen kirkollinen luottamushenkilökään, mutta hänen mielipiteensä tuntuvat kiinnostavan laajalti. Se on alkanut häiritä häntä itseäänkin.

— On ollut yllätys, että asiat henkilöityvät niin vahvasti minuun. Asioiden ajamisen kannalta olisi ehkä parempi, etteivät ne henkilöityisi niin vahvasti. Saattaa syntyä sellainen mielikuva, että ne ovat vain minun asioitani, Roman-Lagerspetz pohtii.

Lahdesta kotoisin olevasta Sari RomanLagerspetzista tuli aktiivinen seurakuntalainen rippikouluiässä. Hän viihtyi nuortenilloissa ja isosena, mutta täysi-ikäisyyden kynnyksellä jotkut asiat kirkossa alkoivat vaivata häntä.

— Minua ärsytti kirkon kuivakkuus, mutta eniten hengen puute.

— Toki mietin myös naisen asemaa, silloinhan naispappeutta ei ollut vielä sallittu.

Roman-Lagerspetz erosi kirkosta ja liittyi helluntaiseurakuntaan. Siellä oli henkeä, mutta pian hän huomasi, ettei sekään ollut

6

häntä varten. Siellä ei ollut tilaa kysymyksille eikä keskustelulle. Ylistää sai, mutta vastoinkäymiset ja epäilykset tulkittiin epäonnistumiseksi kristittynä. Roman-Lagerspetz jätti helluntailaisuuden jo vuoden jälkeen.

— Nyt tunnen itseni erittäin luterilaiseksi. Enää hengen puute ei häiritse niin paljon, vaikka voisi sitä olla enemmänkin. Eikä minulla ole pahaa sanottavaa helluntailaisuudesta. Suon sellaisen hengellisyyden heille, jotka sellaisesta tykkäävät.

Helluntaiseurakunnan jättämisen

jälkeen kului vuosia, ettei Sari Roman-Lagerspetz kuulunut kirkkoon. Hän opiskeli englantilaista filologiaa, valtio-oppia, puheviestintää, naistutkimusta ja väitteli tohtoriksi.

Avioitui, sai kaksi lasta, erosi ja avioitui uudestaan.

Uskonto ei kadonnut hänen elämästään.

Ystäväpiirissä oli paljon kristittyjä eri suunnista, ja välillä Roman-Lagerspetz veti raamattupiiriäkin. Naistutkijapiireissä hän joutui joskus selittelemään vakaumustaan, onhan kristinusko ollut hyvin patriarkaalinen.

— En pääse irti uskonnollisuudestani, mutta uskonnollisuuteni ei ole koskaan ollut yhteisöön sidottua. Monen uskonnollisuutta tuntuu kannattelevan nimenomaan yhteisö.

— Mieheltäni joskus kysyin, miten se näkyy minussa, että olen kristitty. Hän totesi lakonisesti, että ainakin siten, että jaksat tapella toisten uskovaisten kanssa, Roman-Lagerspetz kertoo ja nauraa.

”Tappeluistaan” Sari Roman-Lager-

spetzin moni nykyään tosiaan muistaa. Ensimmäinen kirkollinen asia, jonka hän tahtoi nostaa julkiseen keskusteluun, olivat NMKY:n Tikkurilan seurakunnassa pitämät avioliittokoulut. Häntä tyrmistyttävät erityisesti NMKY:n käyttämät kirjat, joissa nainen esitettiin miehen alamaisena. Prosessi päättyi siihen, että kirjat vaihdettiin ja NMKY:n ja seurakunnan yhteistyö parisuhdekurssien järjestämisessä päättyi.

Vuonna 2008 samaan aikaan kun RomanLagerspetz nosti NMKY:n opetukset esiin, hän liittyi takaisin kirkkoon ja alkoi tutustua ihmisiin, jotka nyt toimivat Tulkaa kaikki ‑liikkeessä Vantaalla.

— Ajattelin, että kyse on niin tärkeistä asi-

oista, että haluan olla mukana. Kaikki, mikä kirkossa tulee eteen, ei ole tietenkään kivaa, mutta se kuuluu asiaan. Kaikki, mikä on tärkeää, on usein myös kipeää.

Asetuttuaan ehdolle seurakuntavaaleissa Sari Roman-Lagerspetz pääsi jäseneksi Tikkurilan seurakuntaneuvostoon ja Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkoneuvostoon. Yksi näkyvämmistä asioista, joihin hän on ollut osaltaan vaikuttamassa, oli marraskuussa tehty päätös, joka lakkauttaa asteittain Vantaan tuen muutamille lähetysjärjestöille.

Päätöstä on luonnehdittu kovaksi monestakin syystä. On vedottu siihen, että päätöksen vuoksi kärsimään joutuvat lähinnä lähe-

”

En pääse irti uskonnollisuudesta, mutta uskonnollisuuteni ei ole koskaan ollut yhteisöön sidottua.”

tyskohteiden köyhät, ja ihmetelty, voiko lähetysjärjestöiltä vaatia samanmielisyyttä, kun herätysliikkeet saavat kuitenkin toimia kirkon sisällä.

On myös perusteltua kysyä, voiko lähetysjärjestöiltä vaatia suvaitsevaista linjaa, kun avioliitto on niin Suomen laissa kuin kirkossakin yhä vain miehen ja naisen välinen. Se, että asia meni kirkkaasti läpi, yllätti Sari Roman-Lagerspetzin. Hän pitää päätöstä kuitenkin perusteltuna.

— Monessa lähetyskohteessa syrjintä uppoaa helposti kulttuuriin, ja niissä maissa naisen tai seksuaalivähemmistöjen syrjintä voi oikeasti olla vaaranpaikka.

— Kirkon ei pitäisi osallistua siihen, että minkäänlaista syrjintää jatketaan. Syrjintä ei voi kuulua kirkon moniäänisyyteen.

Luottamustoimiensa lisäksi Sari Roman-Lagerspetz on vaikuttanut kirjoittamalla. Hän on ahkera verkkokeskustelija ja saanut mielipidekirjoituksilleen tilaa useista lehdistä. Hän uskoo, että kirkon muuttuminen vaatii myös ulkoista painetta.

— Kirjoitan työkseni, joten kai olen tehnyt sitten hyviä mielipidekirjoituksia. Myös se varmasti vaikuttaa, että aiheet ovat olleet puhuttelevia ja sanon suoraan, enkä vetoa raamatunlauseisiin, hän arvioi syiksi saamansa huomion määrään.

Kirjoitusten perusteella syntyy kuva, että kirkossa syrjintä on arkipäivää ja muitakin ongelmia on paljon. Negatiiviset asiat nousevat helpommin esiin ja saavat enemmän julkisuutta, mutta Roman-Lagerspetz näkee kirkossa paljon hyvääkin.

— Luottamushenkilönä olen tajunnut sen entistä paremmin. Erityisesti lapsi- ja nuorisotyö on todella hyvää. Toivoisin, että minulla olisi enemmän aikaa paneutua kirkon työhön ja voisin osallistua toimintaan enemmän, vaikka seurakunnan raamattupiiriin.

Luterilaisen kirkon parhaaksi puoleksi Roman-Lagerspetz nostaa kuitenkin asian, joka monelle muulle on itsestäänselvyys.

— Eri mieltä oleminen ja julkinen kiistely on mahdotonta varmaan 90 prosentissa maailman uskontokunnissa. Muihin uskontokuntiin vaikutetaan lähinnä lähtemällä niistä pois, mutta luterilainen kirkko ei ole mikään muuttumaton möhkäle, jonka kanssa ei voi olla eri mieltä.

Demokratian ihanteesta Sari RomanLagerspetz on valmis pitämään kiinni niissäkin tilanteissa, joissa hän itse kuuluu vähemmistöön.

— Joistakin asioista minun on vaikeampi tehdä kompromisseja, ja itselleni tärkeistä asioista en haluaisi tehdä niitä ollenkaan. Sellaisia ovat naisen ja seksuaalivähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset.

Silloin kun kompromisseja on vaikea niellä, hän yrittää olla demonisoimatta eri mieltä olevia.

— Helposti sitä typistää ihmisen yhteen mielipiteeseen eikä näe ihmistä mielipiteen takana. Se on ollut monen väkivaltaisuuden ja sodankin polttoaineitta.

Hanna Antila

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Sini Pennanen

Koirien asialla

K

oirien ulkonäköjalostuksen epäkohtia esille tuonut eläinlääketieteen professori emerita Marjatta Snellman palkittiin tänä syksynä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Vuoden eläinsuojeluteko ‑palkinnolla.

Kun Snellman sai puhelimessa kuulla palkinnosta, hän oli pitkään hiljaa.

— Palkinnon saaminen tuntui uskomattomalta. Nyt koirien asia nostettiin kunnolla esiin. Aiemmin eläinsuojelutyössä on kiinnitetty paljon huomiota hyötyeläimiin, mikä sekin on toki tärkeää, hän sanoo.

Miksi keisarin koira ei kelpaa?

Koiran hankkimista suunnittelevaa Snellman kehottaa valitsemaan rodun, jonka on ”helppo olla nahassansa”. Hän kertoo esimerkkejä haitallisista rotupiirteistä. Esimerkiksi bulldoggi-tyyppisten koirien korkkiruuvihäntä voi aiheuttaa koiralle ulostamisvaikeuksia. Cavalier kingcharlesinspanielin kallo taas on jalostettu niin pieneksi, että koiran pikkuaivot saattavat tursuta niskaan.

Tiettyjen rotujen pieni leuka, äärimmäisen lyhyt kuono, suuret silmät, pyöreä kallo ja korkea otsa saavat koiran muistuttamaan vauvaa. Hellyttävän ulkomuodon takana voi kuitenkin piillä merkittäviä terveysongelmia. Äärimmäisen lyhytkuonoisten koirien kuten mopsin tai kiinanpalatsikoiran tuhina kertoo jatkuvista hengitysvaikeuksista.

— Kiinanpalatsikoiran kuono ei alun perin ole ollut niin lyhyt kuin se nyt on.

Jos hieman pitkäkuonoisempi koira kelpasi aikanaan Kiinan keisarille, miksi sellainen ei kelpaa tavalliselle nykyihmiselle, Snellman kysyy.

Hänen mukaan Suomessa koirien jalostuksessa ollaan kuitenkin tekemässä käännöstä parempaan suuntaan.

— Suomen Kennelliitto on tehnyt paljon hyvää työtä asian eteen. Ihmiset ovat myös aiempaa tietoisempia ulkonäköjalostuksen haitoista.

Työtä perinnöllisten sairauksien vähentämiseksi Rohkeasti koirien puolesta puhuneen Snellmanin toiminta ei kaikkia miellytä.

15

Marjatta Snellman on tehnyt pitkään työtä Opaskoirakoulun hyväksi. Siellä hän ulkoilutti labradorinnoutaja Poutaa.

— Kiusaan itseäni hyvin harvoin käymällä netin keskustelupalstoilla lukemassa, mitä minusta kirjoitetaan. Mielestäni on kuitenkin terveellistä välillä tehdä niin. On hämmästyttävää, kuinka toisin asiat voidaan nähdä.

Snellman on tehnyt merkittävän elämäntyön koirien diagnostisen kuvantamisen parissa. Lisäksi hän on tehnyt ja tekee yhä tutkimustyötä koirien perinnöllisten sairauksien vähentämiseksi. Snellman on myös ollut mukana perustamassa Suomen Kennelliiton jalostustieteellistä toimikuntaa.

Hän haluaa auttaa koiria sen tiedon ja kokemuksen pohjalta, mikä hänelle on kertynyt.

— Omasta kokemuksesta tiedän, että koiran sairastaminen on perheelle henkisesti raskasta.

Snellman sai 12-vuotiaana koiran. Hän

oli toivonut sitä hartaasti kuusi vuotta. Hienoista sukulinjoista peräisin ollut skotlanninpaimenkoira osoittautui lähes sokeaksi.

Koira sairasti todennäköisesti perinnöllistä silmäanomaliaa, jota ei vielä tuolloin osattu diagnosoida.

— Itkin iltaisin pelätessäni, että koira sokeutuisi kokonaan emmekä voisi enää harrastaa palveluskoiratoimintaa, Snellman kertoo.

Koirilla on tärkeä tehtävä Vuosi sitten virastaan eläkkeelle jäänyt Marjatta Snellman ei ole lopettanut työntekoa. Yliopistolla työskentelyn lisäksi Snellman luennoi, kouluttaa, toimii Suomen Kennelliitossa Luusto- ja nivelsairauksien työryhmän puheenjohtajana ja on mukana Näkövammaisten Keskusliiton Opaskoiratoimikunnassa.

Emännäntaitoja parantaakseen Snellman on liittynyt äskettäin Rekolan Marttoihin yhdessä miehensä kanssa. Koiraa perheessä ei ole ollut moneen vuoteen. Monessa kodissa koiralla kuitenkin on tärkeä tehtävä ihmisen kumppanina.

— Esimerkiksi yksinäisille vanhuksille koira voi olla tärkeä ystävä ja turva. Kun nuorella on vaikeat vuodet eikä kukaan muu tunnu ymmärtävän häntä, koira ymmärtää.

Olin itse lapsena arka ja hiljainen. Koiran kanssa ujokin saa kontaktin toisiin ihmisiin, Snellman sanoo.

Hänen mukaansa tarvitsemme erilaisia koiria erilaisiin tehtäviin.

— Siksi toivon, että mitään rotua ei pilattaisi niin, että se häviää kokonaan.

Soili Pohjalainen

— Omasta kokemuksesta tiedän, että koiran sairastaminen on perheelle henkisesti raskasta.

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Vantaankosken rata on 15 kilometriä pitkä.

Se alkaa Helsingin päärautatieasemalta ja päättyy Vantaankoskelle.

7

Suhteellisia Tuoreet parisuhdeoppaat kehottavat

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea.

Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää. Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista. Siitä se elämä kirkastuu.

Kirja

Juba: Viivin ja Wagnerin suhdekiemuroita.

Käytännöllinen opas parillisille ja parittomille.

Otava 2011.

Lähtötilanne ja sen ratkaisu

Parisuhteen lainalaisuuksia havainnoidaan seuraamalla sarjakuvapariskuntaa, jossa nainen on oivaltanut elävänsä sian kanssa eikä sika aina jaksa siivoushullua naistaan.

Viivin ja Wagnerin elämää kommentoiva parisuhdeterapeutti Teuvo Tulijo käy läpi parisuhteen vaiheita ja osoittaa, että rakastumisvaiheen jälkeen on ihan normaalia miettiä, miksi minun pitäisi tyytyä vain yhteen ja onko kumppani kanssani säälistä vai armosta.

Tulijo näyttää myös kriisin paikat, kuten kotitöiden jakamisen, rahan, ajankäytön ja puolisoiden erilaiset tarpeet. Ongelmien ratkaisemiseksi Tulijo suosittelee puhumista ja kuuntelemista. Hyvä on muistaa myös hauskanpito, hellyys ja seksi.

Totuus miehistä/naisista Älä tee näin Mieti tätä

Sika makaa sohvalla ja kittaa kaljaa, nainen siivoaa ja nalkuttaa. Nainen haluaa sormuksen sormeensa, sika ei. Älä pakene, äläkä mökötä! ”Rakkaus on vain henkinen ilmavaiva.”

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800

Filosofiaa haavoihin

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Viides herätysliike vaikuttajan silmin.

R

Katso kattava palvelutarjontamme www.vantaanlaakarikeskus.fi AJANVARAUS

(09) 5041 0122

Jönsaksentie 6, Myyrmäki, Vantaa, puh. (09) 504 1011

€

Olemme suomalainen palveleva perheyritys, huippuammattilaisemme ovat pitäneet huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa!

27

MA–PE 8–20 LA 9–14 SU 10–14

Ov h

.

Lämpöä ja laatua

herätyksen muistoja

Lohduttaisiko parisuhdeongelmia murehtivaa tieto siitä, että suuret ajattelijatkin ovat epäonnistuneet rakkaudessa?

Kysy kirjakaupastasi tai: Kustannus Oy Uusi Tie p. (019) 7792307 tilauspalvelu@uusitie.com Kirjaa myy myös nettikirjakauppa.com

anskalaiset toimittajat Aude Lancelin ja Marie Lemonnier kartoittavat kirjassaan Filosofit ja rakkaus (Otava 2011) kepeään sävyyn paitsi sitä, mitä fi losofit ovat kirjoittaneet rakkaudesta ja avioliitosta, myös sitä, millaista heidän oma rakkauselämänsä oli.

Rakkaus on ollut fi losofian miesvoittoisessa historiassa melkoisen väheksytty aihe, eikä se näytä olleen filosofien hallussa aina käytännössäkään. Kirjan esittelemät filosofit jakaantuvat kahteen ryhmään.

Ensinnäkin on elostelijoiden joukko. Heistä kuuluisin lienee Jean-Paul Sartre,, joka eli kollegansa Simone de Beauvoirin kanssa avoimessa suhteessa. Sopimus, jonka piti kai suojata rakkauden tuskilta ja mustasukkaisuudelta, oli todellisuudessa julma, varsinkin kolmansille ja neljänsille osapuolille.

Friedrich Nietzsche uskoi ystävyyteen avioliiton perustana.

8

Toiseen ryhmään kuuluvat joko tahtoen tai tahtomattaan poikamiehiksi jääneet. Ääriesimerkki on Immanuel Kant, jolla ei tiedetä koskaan olleen minkäänlaista rakkaussuhdetta. Häntä voi onnitella johdonmukaisuudesta — olihan hän itse sitä mieltä, että avioliiton kautta nainen saavuttaa vapauden, mies puolestaan menettää sen.

Mutta toimisivatko viisaiden opit tavallisten taapertajien ihmissuhteissa? Filosofien lohdutusta sydänsuruihin voi hakea aina antiikista asti. Jo reilut parituhatta vuotta sitten roomalainen Lucretius neuvoi parantamaan vanhat haavat uusilla ja käyttämään uutta rakkautta vanhan

a totuuksia

tunnistamaan tunteita ja tekemään rakastavia tekoja.

Irene Kristeri: Tule lähelle, mene pois.

Rakkaus ja riippuvuus parisuhteessa.

Uudistettu laitos. Kirjapaja 2011.

Arto Pietikäinen: Joustava mieli parisuhteessa. Duodecim 2011.

Eva Rusz: Suhdekoodit. 6 avainta parempaan parisuhteeseen ja seksielämään.

Minerva 2011.

Suvi Tirkkonen: Himoitse, leiki ja rakasta.

Avioliiton pelastustarina. Gummerus 2011.

Lapsena riittävää turvaa vaille jääneistä kasvaa aikuisia lapsia, jotka usein rimpuilevat toimimattomissa parisuhteissa, toistavat samoja kuvioita ja pitävät riippuvuutta rakkautena. Aikuiset lapset ovat oppineet selviytymään, mutta he ovat harvoin tietoisia tunteistaan ja tarpeistaan. Monelta puuttuvat terveet rajat.

Kouluttaja, psykoterapeutti Irene Kriste‑ ri opastaa aikuisia lapsia ja näiden kanssa parisuhteessa eläviä tunnistamaan tunnelukkoja eli toistuvia, haitallisia selviytymismekanismeja. Hän osoittaa myös, kuinka aikuiset lapset saattavat omissa parisuhteissaan toistaa tiettyä lapsuudenperheessään omaksumaansa toimintamallia: on huolehtijoita, ongelmalapsia, unohdettuja lapsia ja lemmikkejä.

Kristerin mukaan aikuinen lapsikin voi kasvaa oikeasti aikuiseksi, omaksi erilliseksi ja itsenäiseksi persoonakseen, vaikka se raskasta ja hidasta onkin.

Ei auta, vaikka kuinka opettelisi vuorovaikutusta ja rakentavaa riitelyä ja penkoisi lapsuuden traumoja. Kumppani ei muutu eikä suhde kohene. Kiukkua pukkaa ja hampaankoloon on kertynyt vaikka mitä. Pitäisikö erota?

Ei välttämättä, vastaa psykologi ja terapeutti Arto Pietikäinen. Hänen mukaansa tunteita ei voi kontrolloida ja ajatukset ovat usein liioittelua, tulkintoja ja yleistyksiä — eivät tosiasioita. Siksi suhteessa kannattaa tunteiden sijasta keskittyä arvojensa mukaisiin, rakastaviin tekoihin.

Pietikäinen opastaa kohtaamaan, tunnistamaan ja hyväksymään tunteet ja ottamaan etäisyyttä kielteisiin ajatuksiin, joita kumppani tai suhde herättää. Niin sanottujen tietoisuustaitojen avulla omaa käyttäytymistä on mahdollista säädellä silloinkin, kun on kiukkuinen tai hermostunut.

Ihanan alun jälkeen parisuhde on alkanut tuntua ankealta ja viileältä. Enää ei viihdytä yhdessä, on alettu riidellä ja mieli tekee jättää koko juttu sikseen.

Ruotsalainen psykologi ja terapeutti Eva Rusz nimeää kirjassaan kuusi asiaa, joista parisuhteessa on pidettävä huolta: uteliaisuus, sitoutuminen, seksi, viestintä, leikkisyys ja viehätysvoima.

Rusz muistuttaa, että pitkässä parisuhteessa eletään läpi monenlaisia vaiheita ja tilanteita. Osapuolten tarpeet ja roolit voivat muuttua ajan myötä. Onnellisissa parisuhteissa molemmat ovat valmiita joustamaan ja tekemään yhteistyötä. Kadonnutta hehkua kaipaavia Rusz kehottaa kiinnostumaan uudelleen toisesta: hänen tunteistaan, ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Ja ulkonäköönsä, painoonsa, pukeutumiseensa ja siisteyteensä kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka eläisikin vakiintuneessa suhteessa.

Parikymmentä vuotta yhdessä eläneen parin elämä on jo vuosia ollut kolkkoa kituuttamista: mies uppoutuu työhönsä 24/7, nainen hoitaa lapset ja huushollin oman työpäivänsä päälle.

Puhuminen ei muuta mitään, eikä ammattilaisten apukaan auta.

Suvi Tirkkonen oivaltaa, että koska hän ei tarvitse mieheltä elatusta, turvaa eikä asemaa, hänen pitäisi olla naimisissa ainoastaan huvin vuoksi. Hän päättää uhrautumisen sijaan alkaa tehdä vain sellaisia asioita, joita haluaa tehdä.

Elämä muuttuu kevyemmäksi ja mieskin alkaa pikkuhiljaa nähdä vaimonsa ja perheensä.

Tirkkosen mukaan monissa liitoissa hoidetaan— tuloksetta — parisuhdetta, vaikka pitäisi keskittyä sen ytimessä olevan rakkaussuhteen vaalimiseen. Hän on myös sitä mieltä, että puhumisen sijasta pitäisi keskittyä tekoihin, kosketukseen.

Äiti tuo kotiin rakkauden, isä turvallisuuden.

Miehet ja naiset ovat pohjimmiltaan tunnetasolla hyvin samanlaisia.

Naiset riitelevät mielellään, miehet välttelevät konfliktia.

Mies on parhaimmillaan kuin hevonen: valpas, läsnä ja palvelunhaluinen.

Älä suostu mihin tahansa rakkauden ja hyväksynnän toivossa.

Älä luule, että todellinen kumppanisi on yhtä kuin mielesi maalaama kuva hänestä.

Älä uhkaa suhteen lopettamisella.

Älä unohda omia tarpeitasi.

”Olemme ehkä hakeneet lohdutusta tyhjään kohtaan itsessämme ymmärtävästä, lämpimästä sylistä. Saatamme olla korviamme myöten rakastuneita ja kuvitella tulleemme ’kotiin’, taas kerran. Ja näin kierre jatkuu.”

”Parisuhteen ongelmia on kahdenlaisia: ratkaistavia ja sellaisia, joihin ei ole ratkaisuja. Se, miten käsittelet pahaa oloa, jota jälkimmäiset ongelmat tuottavat, on tärkeää. Voitko kaikesta huolimatta toteuttaa sellaista elämää, jonka haluat valita?”

”Tutkimusten mukaan parit, joilla on korkea verenpaine, saavat verenpaineensa laskemaan, kun he tekevät yhdessä jotakin kivaa. Mutta huonossa parisuhteessa elävien verenpaine sen sijaan nousee kumppanin ollessa paikalla.”

”Kun kehotetaan tekemään työtä parisuhteen eteen, mielessäni yhdistyvät kaksi toisilleen ristiriitaista mielikuvaa. Ihanaa, kevyttä, vapaaehtoista rakkautta kynnetään vaivalloisesti kuin kivistä peltoa.”

Juba Tuomola

nautinnon karkottamiseen.

Toistuva ohje näyttää olevan rakkauden ja avioliiton pitäminen erillään. Sitä mieltä oli esimerkiksi Michel de Montaigne. Hänen mukaansa rakkaus perustuu nautintoon, avioliitto hyödyllisyyteen.

Näiden kahden yhdistäminen oli Montaignen mielestä kuin ”paskantaisi koriin pannakseen sen sitten päähänsä”. Avioliitto voi toimia, mikäli kummankaan puolison vapautta ei rajoiteta. Hyvässä avioliitossa vaimo on sokea ja mies kuuro.

Jean-Jacques Rousseau koetti ratkaista ahdistavaksi mutta väistämättömäksi kokemansa rakkauden pulmat melko erikoisella mallilla: kannattaa elää naisen kanssa, jota ei rakasta, ja rakastaa naisia, joiden kanssa ei voisi edes ajatella elävänsä.

Friedrich Nietzscheä toivoisi joskus siteerattavan nykyajan parisuhdeoppaissa. Hän suhtautui kriittisesti perinteiseen avioliittoon, koska rakkautta ei voi eristää johonkin instituutioon ja säilyttää siellä koko elinikää. Nietzsche oli sitä mieltä, että rakastunutta olisi kiellettävä tekemästä päätöstä, joka sitoo koko loppuelämäksi. Rakkauden haihduttua seuraa vain kriisejä ja vihaa, ja osansa kärsimyksestä saavat myös lapset.

Hyvät avioliitot perustuvat Nietzschen mukaan rakastumisen sijasta ystävyydelle. Hän kehottikin avioliittoa harkitsevaa kysymään itseltään: ”Uskotko pystyväsi keskustelemaan tämän naisen kanssa aina vanhoille päivillesi saakka?”

Kaisa Halonen

9

Jani Laukkanen

Kuunn Itsensä

10

nellen löytäminen vaatii hiljaisuutta.

J

ouluun valmistautumisen voisi aloittaa hiljentämällä vauhtia: kävellä rauhallisesti, istua hiljaa muutaman kerran viikossa, jättää tuoreimman lööpin klikkaamatta, ehdottaa perheneuvoja, pastori Kaija Maria Junkkari.

Joulua edeltävä adventti on paastonaikaa, jolloin on tarkoitus keskittyä olennaiseen. Junkkarin mielestä se olisi otollinen mahdollisuus tarkkailla vaikkapa omaa netin käyttöä ja television katselua.

— Usein katsotaan televisiota — ei ohjelmaa. Olen huolissani siitä, että esimerkiksi nettiin suhtaudutaan niin kritiikittömästi. Tunnistan itsessänikin sen, kuinka helposti se vie mukanaan. Myös lapset ovat entistä enemmän kuormitettuja, vaikka lapsi tarvitsisi rauhallista elämää. Minusta olisi tärkeämpää opettaa lapsia mietiskelemään vaikka viisi minuuttia päivässä kuin antaa mahdollisimman paljon virikkeitä, Junkkari sanoo.

— Ennen esimerkiksi junamatkat olivat rauhallisia hetkiä, sai tuijotella ikkunasta ja lukea. Nykyisin ihmiset puhuvat kännyköihin tai pelaavat jotakin. Rauhattomuus ja levottomuus on lisääntynyt.

Ihminen, joka ei malta hiljentyä, on vaarassa kadottaa yhteyden itseensä ja Jumalaan. Kaija Maria Junkkari sanoo, että hiljaisuus on portti sieluun ja sielu on portti Jumalaan.

— Sielu on tietoisuus, meidän syvin minuutemme. Se on kuolematon ja jollakin tavalla jumalallinen, koska meidät on luotu Jumalan kuviksi.

Junkkari itse oivalsi hiljaisuuden hengellisen merkityksen asuessaan 1980-luvulla Kanadassa. Siellä hän tutustui katolisiin sisariin ja heidän kauttaan ignatiaanisiin hengellisiin harjoituksiin.

Ignatiaaniset harjoitukset ovat Ignatius Loyolan 1500-luvulla kehittämä menetelmä itsetuntemuksen lisäämiseksi ja hengellisen elämän syventämiseksi. Ohjaajansa, katolisen sisaren kanssa Junkkari kävi läpi harjoitukset yhdeksän kuukauden aikana.

— Olin silloin vähän yli kolmekymppinen. Minulle oli ihan uutta, että minulla voi olla hengellinen äiti ja hengellinen tieni, jota kulkea. Usein usko on kuin kulho, joka on täynnä hyvää ruokaa, mutta ottimet puuttuvat. Ignatiaanisista harjoituksista ja hiljaisuudesta tuli minulle ottimet.

Tutustuminen katoliseen hengellisyyteen oli Junkkarille niin vaikuttava kokemus, että jos hän ei olisi ollut luterilaisuuteen sitoutunut pappi, hän olisi saattanut liittyä katoliseen kirkkoon.

— Katolisissa luostareissa ja sääntökunnissa eletään syvää rukouselämää.

Luther teki suuren virheen, kun hän lakkautti luostarit. Mutta nyt on nähty, että alkukirkosta ja hiljaisuudesta ammentava kristillisyys on noussut esiin myös luterilaisuudessa. Onneksi.

Junkkarin selitys hiljaisuuden viljelyn suosiolle on lyhyt ja napakka: sielun kaipuu.

”

Moni oivaltaa asioiden tärkeysjärjestyksen vasta sairastuttuaan vakavasti.”

— Ihminen kaipaa kokemusta siitä, minkä varassa elää ja kuolee. Hyvin rationaalinen, dogmeihin keskittynyt uskonnollisuus ei ravitse riittävästi sielua.

Teologia ei riitä. Itämaisten uskontojen suosio länsimaissa perustuu mielestäni siihen, että on meditaatioharjoituksia ja viisaita guruja, jotka ohjaavat tiellä. Monelle on yllätys, että kristinuskossakin on pitkä hiljaisuuden traditio.

Ignatiaanisissa harjoituksissa

on Kaija Maria Junkkarin mielestä paljon sellaista, mitä voi soveltaa. Niiden taustalla on ajatus, että Jumala kutsuu jokaista yksilöllisellä ja henkilökohtaisella tavalla. Kutsumus, se mihin Jumala johdattaa, antaa elämälle mielen ja toteuttaa ihmisen syvimmät tarpeet ja unelmat.

Kutsumus johtaa aina myös olemaan jotenkin avuksi muille. Harjoitukset ohjaavat tuon kutsumuksen löytämiseen.

— Jonkinlainen polku avautuu, ja siihen liittyy iloa ja innostusta. Kutsumuksessa on kysymys enemmän siitä, kuka olen, kuin siitä, mitä teen, Junkkari kuvailee.

Kutsumustaan kyseleviä Junkkari rohkaisee huomaamaan ja ottamaan tosissaan ne asiat, jotka antavat iloa.

— On tärkeää, että kokee elävänsä ja että elämä jotenkin kuplii.

Itsensä ja Jumalan kuuntelemisen voi aloittaa vaikka tekemällä iltaisin inventaarion kuluneesta päivästä. Hiljentymisen jälkeen käydään läpi, millaisia tuntemuksia päivään liittyi: mistä tuntee iloa ja kiitollisuutta, mikä aiheutti mielipahaa, mitä katuu. Kannattaa myös miettiä

Jonkinlainen

hengellisyyden

kaipuu elää kaikissa ihmisissä, uskoo Kaija Maria Junkkari.

— Voi olla hengellinen ilman, että uskoo Jumalaan. Hengellisyyttä on sekin, että tajuaa elämän olevan suuri, hallitsematon mysteeri. Että suhtautuu elämään nöyrästi.

On myös elämänvaiheita, jolloin hengelliset kysymykset nousevat helposti pintaan.

— Yksi tällainen vaihe on rippikouluiässä, kun nuori on kasvamassa aikuiseksi ja miettii, minkä varassa elää. Toinen herkkä kohta on vanhemmaksi tuleminen. Moni alkaa lapsen saatuaan pohtia, onko tässä elämässä jotakin enemmän.

Varmasti yksi syy, miksi lapsi kastetaan, on se, ettei olisi itse yksin vastuussa lapsesta vaan lapsi olisi osa jotakin suurempaa, Junkkari sanoo.

— Kuuluisa psykiatri Carl-Gustav Jung on todennut, ettei hän ole tavannut terapiatyössään ketään yli 40-vuotiasta asiakasta, jonka kysymykset eivät pohjimmiltaan olisi olleet hengellisiä, elämän mieleen liittyviä.

Junkkari on huomannut, että uskonnollisuus lisääntyy vanhetessa. Moni turha asia karsiutuu pois, ja pohdiskelulle on aikaa. Hengellisyyden vaaliminen kuuluukin hänen mielestään mielekkääseen tapaan vanheta.

Itse hän on elänyt koko ikänsä sen perusluottamuksen varassa, että on olemassa näkymätön maailma, jotakin enemmän.

— Jumalassa me olemme ja elämme ja liikumme, Junkkari kiteyttää.

Kaija Maria Junkkari kertoo rukoi-

Kimmo Torkkeli

Osa rauhattomuudesta on Kaija Maria Junkkarin mielestä ihan itse tehtyä. Hän suositteleekin itsekuria. Voi päättää, ettei mene kaikkeen mukaan ja on vaikkapa silloin tällöin päivän aikana viisi minuuttia niin, ettei tee muuta kuin hengittää.

Itsekuri ja rajojen asettaminen saattaa kuulostaa vanhanaikaiselta ja tylsältä, mutta Junkkarin mielestä niitä tarvitaan puolustamaan sielun rauhaa ja kirkastamaan sitä, mikä elämässä on olennaista. Hän lupaa, että jos malttaa hiljentyä edes muutaman kerran viikossa, alkaa nähdä, mitkä asiat elämässä ovat luovuttamattomia ja mikä taas on vähemmän tärkeää.

— Moni oivaltaa asioiden tärkeysjärjestyksen vasta sairastuttuaan vakavasti. Tietoisuus omasta kuolevaisuudesta on hyvä muistuttaja. Mutta voi näitä asioita muutenkin miettiä, Junkkari sanoo.

Hän huomauttaa, että kiireeseen on turha vedota. Jos laiminlyö esimerkiksi perhettään tai hengellisen elämänsä hoitamista, kyse on yleensä omasta levottomuudesta, ei ajan puutteesta.

— Ihminen valitsee, mihin hän keskittyy. Kyse ei ole ajasta vaan tavasta elää.

Esimerkiksi pariskunta saattaa valittaa, ettei yhteistä aikaa ole. En usko sitä, koska kohtaaminen ei ole vain ajasta kiinni.

Voi riittää, että katsoo toista lämpimästi, koskettaa, on läsnä — vaikka vain viisi tai kymmenen minuuttia kerrallaan.

Keskittyneempi, hitaampi elämä on Junkkarin mielestä tyynempää elämää.

— Ei ole koko ajan ähinä päällä ja läähättävä olo. Eikä silloinkaan, kun tapahtuu jotakin yllättävää, ole ensimmäisenä reagoimassa. On tilaa miettiä, mitä tämä tilanne minulta edellyttää.

”

On tärkeää, että kokee elävänsä ja että elämä jotenkin kuplii.”

sitä, mitä mielialat voisivat kertoa omista valinnoista.

— Ja perustava hengellisen elämän kysymys on: missä tässä kaikessa koen Jumalan olevan läsnä? Junkkari lisää.

— Jos rukoushiljaisuus on koko elämän pohja, se luo sopivaa etäisyyttä tämän maailman elämään. Silloin ei ole ihan samalla tavalla vietävissä. Joutuu kysymään, miten omaa elämäänsä elää ja mitä omalta osaltaan tekee. Ja ehkä siinä tulee enemmän tietoiseksi myös elämän rajallisuudesta, ihan hyvässä mielessä.

Kaija Maria Junkkari kannustaa rauhoittumaan ja rukoilemaan.

levansa paljon ja myös odottavansa vastauksia rukouksiinsa. Hän ei myöskään arkaile puhua omista kokemuksistaan, sellaisistakin, joista ei suhteellisen liberaalina pidetyn, pitkälle koulutetun teologin odottaisi puhuvan.

— Kerran ignatiaanisten harjoitusten aikana minä ja ohjaajani koimme, että huoneeseen astuu joku, joka on iloa, rakkautta ja rauhaa. Se oli meille molemmille kokemus Kristuksen läsnäolosta.

Tavallisempaa on ollut se, että hän on kokenut tulleensa johdatetuksi ja saaneensa vastauksia pyyntöihinsä ja kysymyksiinsä. Johdatuksena Junkkari pitää esimerkiksi sitä, että hän kohtasi elämänsä miehen jo rippileirillä, jonne oli lähtenyt lähinnä selvitäkseen vähemmillä kirkossakäynneillä. Nuoret ystävystyivät ja kirjoittelivat toisilleen kirjeitä.

— Tapasimme uudestaan, kun aloitimme opinnot Helsingissä. Ensitapaamisella Lari kosi minua.

Intuitio sai hänet suostumaan, ja nyt pariskunta on ollut naimisissa yli 40 vuotta.

— Perheneuvojana en kyllä suosittele ketään tekemään samalla tavalla.

Junkkari lisää kokeneensa hengellisessä elämässään myös ahdistuksia ja sielun pimeää yötä — tilaa, jossa Jumalan kirkkaus ja läsnäolo koetaan pimeytenä ja poissaolona. Joskus Jumalan kanssa on täytynyt mitellä voimia.

Junkkari kertoo, kuinka hän viiden keskenmenon jälkeen ja taas uuden uhatessa kävi rukoustaistelun Jumalan kanssa. Verenvuoto loppui ja perheen tytär syntyi sitten myöhemmin täysiaikaisena.

Epäilyttääkö? Kaija Maria Junkkarilla on ehdotus: rukoile. Hän on vakuuttunut siitä, että rukoillakseen ei tarvitse ensin uskoa Jumalaan. Voi alkaa rukoilla ja katsoa, mitä tapahtuu.

Kaisa Halonen Kaija Maria Junkkari: Sielukas nainen.

Kirjapaja 2011.

11

Advent och jul i Vanda svenska församling

Högmässa III advent

sö 11.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars och kl. 12 i S:t Martins kapell

De vackraste julsångerna

sö 11.12 kl. 18 i S:t Lars kapell, ViAndakören

Ungdomarnas vackraste julsånger to 15.12 kl 18 i Bagarstugan

Högmässa IV advent

sö 18.12 kl. 10 i Helsinge kyrka St:Lars och kl. 12 i S:t Martins kapell

UUsi senioritalo saga HelapUisto

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki (ala-Malmilla) lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500

Ungdomarnas Dib-kväll

ti 20.12 kl. 15-18.30 i Bagarstugan. Glögg och pepparkaka

De vackraste julsångerna ti 20.12 kl. 18 på Folkhälsan

Har du visor min vän?

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

on 21.12 kl. 14 på Folkhälsan, allsång

Julkyrka

fre 23.12 kl. 14 på Folkhälsan

Julböner på julafton lö 24.12 kl. 13 i Rödsands kapell kl.15 i Myrbacka kyrka kl. 17 i Helsinge kyrka S:t Lars

uutuus

ATTU RAAM STIIN RA N II RIST

Piplialahjat RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle.

Julotta på juldagen

sö 25.12 kl. 8 i Helsinge kyrka S:t Lars

De vackraste julsångerna

PIPLIA LAPSILLE

må 26.12 kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana.

VÄLKOMMEN!

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä.

Suomen Pipliaseura

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

Anna jouluna apua läheisellesi Tarjoamme arjen kevennykseksi kotiin siivousapua sekä hoivaa ja huolenpitoa.

Muita palvelujamme ovat kotisairaanhoito ja fysioterapia.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Fredrikinkatu 61 B Seurat 11.12. klo 14 Tehkää tie kuninkaalle Anna-Leena Heikkilä ja Matti Latvala

J. S. Bach:

JOULUORATORIO BWV 248, kantaatit 1-3

la 17.12. klo 15.00

Helsingin Konservatorion konserttisali Ruoholahdentori 6 (Selkämerenk. 3)

Palveluohjaajamme neuvoo numerossa 09 7750 5980. Voit hakea kotitalousvähennystä kotihoidon palvelumaksusta.

Saatavana myös lahjakortteja.

www.hoiva.fi

Helsinki Concordia Kamarikuoro Audite Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat Niina Laitinen, sopraano Terhen Heikkilä, mezzosopraano Emma Suszko, mezzosopraano Matias Haakana, tenori Robert Näse, baritoni Jarno Lehtola, evankelista

Jani Sivén, kapellimestari Liput 10/5 € konservatorio@konservatorio.fi ja tuntia ennen ovelta, www.konservatorio.fi

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

12

HERÄNNÄISSEURAT La 10.12. klo 17 Levynjulkistamiskonsertti Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hki. Tellu ja Suden aika: Suojaavat siipes. Uusia sovituksia Siionin virsistä.

Su 11.12. klo 15 Loviisan srk-kodissa, Itäinen Tullikatu 6.

Ma 12.12. klo 19 Herännäisnuorten kuoron joulukonsertti Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Hki. Ti 13.12. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 14.12. klo 19 Puuroseurat Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

on nyt myös facebookissa

Musiikkia Vantaan kirkoissa 8.–22.12.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ●●

●●

●●

●●

Maa on niin kaunis — Hanna Ekolan joulukonsertti to 8.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti la 10.12. klo 18. Mieskuoro Isän ääni ja sekakuoro Laulun ystävät. Hannu Ihalainen, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Janne Maarala ‑trion levynjulkis‑ tamiskonsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Christmas Carols — kansainvälisiä joululauluja eri kielillä ke 21.12. klo 19. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri ja Hakunilan Kirkon Kuoro. Vapaa pääsy.

Länsimäen kirkko

●●

●●

Korson kirkko ja seu‑ rakuntakeskus

Kupliva ilo ja Cecilia ‑lauluyhtyei‑ den joulukonsertti ke 14.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hannu Holman lauluoppilaiden jou‑ lukonsertti to 22.12. klo 19. Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pyhän Annan lastenkirkko

●●

●●

Ilo täytti maailman! HowManyMot‑ hers-lauluyhtyeen joulukonsertti ma 12.12. klo 19. Johtajana Anne Viljamaa, Tommi Varis, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

●●

●●

●●

Auratie 3

Sydämeni joulu — neljän kanttorin joulukonsertti ma 12.12 klo 19. Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu

Hyvinkään kamarikuoron joulukon‑ sertti ke 14.12. klo 19. Solistina Ursula Hynninen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Korson mieslaulajien joulukonsert‑ ti su 18.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joululauluilta ma 19.12. klo 19. Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan Musiikkiopistosta. Vapaa pääsy.

●●

●●

●●

●●

●●

Sibeliuksen yksinlauluja to 8.12. klo 19. Noora Hultin, sopraano, Kari Tikkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

Mikkolan koulun musiikkiluokki‑ en joulukonsertti pe 9.12. klo 18. Vapaa pääsy.

Zambian Vocal Collection su 18.12. klo 16. Lauluyhtyeen joulutervehdys Afrikasta. Liput 5/10 e sisältäen ohjelman ja glögin/piparin. Tuotot malariaja orpokotiprojekteihin Sambiassa.

Tikkurilan mieskuoron joulukon‑ sertti ti 20.12. klo 19. Liput 15 e.

●●

●●

●●

●●

●●

Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus AS 21 41/11.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Sähköposti Sähköposti

Puhelin Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka

Osoite Osoite

Nimi

puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta 8,21snt/puhelu + 14,9snt/min)  Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot sähköpostilla osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi

Saaja (jos eri kuin maksaja) Tilaaja/Maksaja

Nimi

Askel maksaa postimaksun

Voit tehdä tilauksen myös

 020 754 2333 (lankaverkosta 8,21snt/

●●

Tikkurilan laulajien joulukonsertti pe 9.12 klo 19. Pekka Laakso, laulu, Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti la 10.12. klo 18. Anna Suurmäki-Lesonen, sopraano, Hannu Leminen, tenori, vanhanmusiikin yhtye Scholares Aeternae ja Rekolan Sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin tuotto hyväntekeväisyyteen.

Nuorisokuoro Lauruksen joulukon‑ sertti ma 12.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sydämeeni joulun teen — Finnair Singers ja Finnair Senior Singers ke 14.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joulun odotuksessa pe 16.12. klo 18.

Mirja Aittamo, Simo Laakso, Teija Sotikoff ja Pekka Laakso, laulu, Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

A White Christmas with HBK — Jul‑ konsert med Helsingebygdens kör lö 17.12. klo 18. Håkan Wikman, dirigent. Biljetter vid förköp 10 e, vid dörren 15 e.

Rakkaimmat joululaulumme su 18.12. klo 20. Helsingin laulu. Solistina

●●

●●

●●

Margit Tuokko, sopraano. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Corvus Laurencij ‑kuoron ja Pekka Leimu Swingtetin joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Me käymme joulun viettohon — Re‑ kolan sekakuoron joulukonsertti ke 21.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tikkurilan mieskuoron joulukon‑ sertti to 22.12. klo 18 ja 20. Solistina Pekka Itkonen. Juha Paukkeri, piano ja urut. Marvet-lauluyhtyeen esityksiä ja yhteislaulua. Liput 15/10 e. Ennakkoon Tikkurilan kirjakaupasta ja kuorolaisilta sekä 45 minuuttia ennen konserttia ovelta.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●● ●● ●●

●● ●● ●● ●●

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●●

Joululauluja vuosisatojen varrel‑ ta su 11.12. klo 18. Sanni Orasmaa, laulu, Anna Orasmaa, cembalo. Liput 10 e.

Ennakkovaraukset info@sanni.fi.

Kivistön kirkko

●●

●●

Laavatie 2 ●● ●●

Vantaankosken koulun joulukon‑ sertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Matka seimelle pe 16.12. klo 19. Naiskuoro Silmu. Vapaa pääsy.

●●

Martinlaakson koulun joulukon‑ sertti to 8.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Arkihuolesi kaiQQi heitä pe 9.12. klo 19. Qoro Quando ‑kuoro. Vapaa pääsy.

Julkonsert med Luciaspel la 10.12. klo 18.30. Vanda musikinstitut — svenska enheten.

Kellojen joulu su 11.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy.

Vantaan musiikkiopiston joulukon‑ sertti ke 14.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Vaskivuoren lukion kuorojen joulu‑ konsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Vantaan Naislaulajien joulukon‑ sertti la 17.12. klo 18.15. Mukana VanDaamit ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.

Matka Beetlehemiin su 18.12. klo 18.15. Musiikillinen joulukuvaelma.

Laulu- ja soitinyhtye Brevis Nova. Vapaa pääsy.

Mieskuorojen joulukonsertti 19.12 klo 19. Vantaan Laulu ja Vantaan Laulun Oltermannit. Vapaa pääsy.

Joulun kajo ti 20.12. klo 19. Vantaan kamarikuoro. Vapaa pääsy.

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 VASTAUSLÄHETYS

Qoro Quando ‑kuoro esiintyy Myyrmäen ja Tikkurilan kirkoissa.

Tilaan Askellehden 6 kk vain 22€ (norm. 41€).

(Rastita haluamasi vaihtoehto) Lahjaksi Itselle Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua.

Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla.

Petri Laaksosen Joulun tähti ‑konsertti on Tikkurilan kirkossa.

Kirkkotie 45

●●

Kyllä kiitos!

Arkihuolesi kaiQQi heitä, Qo‑ ro Quando ‑kuoron joulukonsert‑ ti ti 13.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Joulun tähti — Petri Laaksosen jou‑ lukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Peltolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti pe 16.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hiljaa, hiljaa — Tikkurilan laulajien joulukonsertti su 18.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vantaan musiikkiopiston joulukon‑ sertti ma 19.12. klo 19. Pienimmät orkesterilaiset ja kuorolaiset esiintyvät.

Vapaa pääsy.

Ave Maria — Aventur-kuoron joulu‑ konsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kirkko

Kustaantie 22

Hämeenkylän kirkko ●●

Asematie 12 ●●

●●

Rekolan Pyhän Andre‑ aan kirkko

Koulutie 11 ●●

Tikkurilan kirkko

Merikotkantie 4

●●

Kerokuja 9 ●●

●●

Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Valon Kaiun 10-vuotisjuhlajoulu‑ konsertti su 18.12. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Soi kunniaksi Luojan — pianisti Janne Maaralan joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Uskoa, toivoa ja rakkautta.

Elämänmakuista luettavaa.

Askel-lehti huokuu toisesta välittämistä, lämpöä ja läheisyyttä. Sen vahvuus on kestävissä arvoissa ja artikkeleissa, jotka käsittelevät arkojakin aiheita pintaa syvemmältä.

Koskettavien juttujen ohella Askel antaa aihetta myös nauruun ja iloon.

Askel 6 kk vain

22,norm. 41,-

Hyvän lehden seuraan on mukava uppoutua ja ottaa hetki aikaa ihan vain itselle.

Tilaa ajatuksia herättävä Askel-lehti.

13

Syrjäytyminen on jo perinnölliStä.

Syrjäytyminen etenee sukupolvien ketjussa. Sen hyytävin muoto on yksinäisyys.

Syrjään joutuneet tarvitsevat kipeästi aikaa ja apua. Laitokset eivät voi korvata myötätuntoa ja lähimmäisenrakkautta. Ihminen voi. HelsinkiMission Aikakaupasta voit ostaa lahjaksi aikaa ja yhdessäoloa yksinäiselle nuorelle tai vanhukselle.

Auta lähimmäistä ja tutustu Aikakauppaan www.helsinkimissio.fi tai soita 0600-12021 (9,93 € + pvm)

syrjäytymisen vastaisessa taistelussa mukana:

14

Lastenkirjoja Jussi Kaakinen

”Etsin kunnes löydän sun” Päivi Alasalmi ja Riikka Jäntti: Sinnikäs meripoika. Gummerus 2011.

Päivi Alasalmen Sinnikäs meripoika sisältää vähän pidempiä tarinoita H. C. Andersenin ja Anni Swanin hengessä. Hyvään satuun tarvitaan mielikuvituksellinen tarina, yllätyksellisyyttä ja psykologista viisautta.

Alasalmen tarinat ovat puhdaspiirteisiä satuja, joissa voittavat rakkaus, uskollisuus, sinnikkyys ja muut hyveet. Huonot piirteet kuten ahneus tai mustasukkaisuus johtavat puolestaan harhaan.

Sinnikäs meripoika -sadussa pikkupoika lähtee pienellä veneellä etsimään isäänsä Ruotsista. Pienessä tarinassa on tavoitettu se kipeä kaipaus, joka lapsella voi olla poissa olevaa vanhempaa kohtaan.

Huikeaa mielikuvitusta ja jännitystä tarjoilee puolestaan Vuorenpeikon luolassa -satu, jossa Sonjatytön ja Sulo-pojan isä joutuu muiden huopatossutehtaan työntekijöiden ohella Vuorenpeikon vangiksi.

Nauru on peikon valtakunnan pahin vihollinen, ja sitäkös lapset käyttävät häikäilemättömästi hyväksi.

On vaikeaa ennustaa, onko Alasalmen saduissa sitä imua, millä jäädään elämään lastenhuoneiden lukuhetkiin. Alasalmen tarinoissa on pikemminkin suoraa koskettavuutta kuin sellaista vertauskuvallisuutta, josta klassikkosatuja poikkeuksetta kiitellään.

”Jotkut tytöt ovat suurempia kuin toiset” Hannele Huovi ja Kristiina Louhi: Jättityttö ja Pirhonen. Tammi 2011.

Hannele Huovin ja Kristiina Lou‑ hen Jättityttö ja Pirhonen ei jätä lukijaansa kylmäksi. Tarinan päähenkilö Tyyne Heikkilä on syntynyt jättiläiseksi tavallisenkokoisten ihmisten maailmaan. Hyväntahtoisen Tyynen jalat ovat niin suuret, että hän tahtomattaankin kaataa askelillaan puita ja litistää mäkiä. Ei ole helppoa olla maailman ainoa jättiläinen ja ilman ystävää.

Onneksi Tyyne törmää Pertti Pirhoseen, tavalliseen nuoreen mieheen. Vastakohdat täydentävät toisiaan, koska Pirhonen on aina ihaillut suurnaisia ja Tyynen mielestä kaikki pienikokoinen on kaunista.

Kirjan upeat värit ja kokojen kontrastit takaavat, että lukija on koukussa ja haluaa tietää, mihin suuntaan edetään. Tarina on tarpeeksi yksinkertainen ja kuitenkin tarpeeksi ajatuksia herättävä, niin että sitä voi lukea sellaisenaan tai vertauskuvana erilaisuuden suvaitsemisesta.

”Tuulelta vastauksen saan” Kaarina Helakisa ja Nina Haiko: Tuuliin tähystäjä.

Lasten Keskus 2011.

Kuvittaja Nina Haiko on tarttunut jälleen Kaari‑ na Helakisan klassikkosatuun. Tarina tuuliin tuijottajasta on julkaistu alun pitäen vuonna 1964 Kaarina Helakisan satukirjassa.

Taro ja taivaan vallat -kirjan kuvituksessa on liikettä ja pyörrettä.

Lennetään avaruuteen Aina ei riitä ystävän pelastaminen.

Joskus on taattava myös planeettojen välinen rauha ja järjestys.

A

ino Havukainen ja Sami Toivonen ovat saaneet upotettua Tatu ja Patu -kirjaansa jälleen mahtavan määrän riemastuttavia yksityiskohtia. Tällä kertaa Tatu ja Patu käyvät katsomassa uutuuselokuvan Tähtikapina, ja kaverusten mielikuvitus kiihottuu rakentamaan omaa avaruusalusta. Tatu on karttapallokypärä päässään tähtipilotti A. T. Lantti, ja kun Patu valmistaa kylmälaukusta itselleen kypärän, hänestä tulee ilmetty Styrox Box. Kirjassa vuorottelevat sulassa sovussa tekstiviestit, strategiakartat, varusteluettelot ja teokseen upotetut satukirjat. Tärkeintä on tietenkin hersyvä ja mielikuvituksellinen juoni.

Jokin suunnattoman suuri olio uhkaa planeettojen välistä tasapainoa. Kuinka ollakaan, kyseessä on ylisuuri avaruuskeikari, joka napsii pieniä planeettoja kuin kuusenpalloja koristeikseen. Nyt tarvitaan Tatua ja Patua asentamaan hahmolle linssi, että se näkisi omat tekonsa ja tajuaisi, minkälaista vahinkoa itsekkyys ja omaan pussiin pelaaminen voivat aiheuttaa.

Avaruusseikkailu lastenhuoneessa Urpo ja Turpo avaruudessa on tekijöidensä kuudes leikkikarhuista kertova lastenromaani.

Suosituista kirjoista on jo ehditty tehdä lyhytHarmaan hiiren ja kesyn lepakon kanssa asustava totinen tutkija on kaikkien kyläläisten tuttu. Kun sata vuotta tulee täyteen, tuuliin tähystäjälle on karttunut tietoa ja taitoa niin paljon, että hän alkaa luoda ihan omia puhureitaan.

Näistä puhureista kaikki menee sekaisin, esimerkiksi laskukirjaan ilmestyy aivan omituisia lauseita. Tilannetta ei helpota se, että opettaja naukuu kuin kissa ja opettajan kissa opettaa lapsia viisaammin kuin opettaja milloinkaan.

Jäyhää järjestystä ravistellaan oikein olan takaa ja lopulta koko kaupunki pitää lystiä. Itse tuuliin tähystäjäkin taitaa löytää lopulta oman tuulensa.

Mielikuvituksellisessa ja vähän anarkistisessakin tarinassa on jotain samaa kuin Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -teoksessa.

Tarvitaan jotain, joka ravistelee totista ja itsestään selvänä pidettyä elämänjärjestystä. Erilaisilla tekniikoilla ja vaihtelevilla värimaailmoilla toteutettu kuvitus täydentää hyvin omalakisesti rullaavaa tarinaa.

elokuvia, nukkeanimaatio ja teatteriesityksiä.

Aikaisemmin kirjoissa on muun muassa vietetty joulua ja käyty villissä lännessä. Nyt löytöretkeilijät ottavat askeleen korkeammalle, tosin tässä scifissä lastenhuoneen seinät ovat leikkiavaruuden rajat.

Kaverukset selailevat avaruutta käsittelevää kirjaa, ja kuinka ollakaan, pian heidän omassa aluksessaan on hymykenno, suukkoakut ja laulumoottori. Avaruuteen pyritään muiden lastenkamarilaisten ihmetellessä valmisteluja kuin Toy Story -elokuvissa ikään. Barbikin haluaisi kyytiin, ja ennen lähtöä koetaan hulvaton mustasukkaisuusdraama, kun poikaystävä Ken pyyhältää paikalle avoautollaan.

Kymmeniä lastenkirjoja kirjoittanut Hannele Huovi kuljettaa karhujen avaruusseikkailua vauhdikkaasti eteenpäin unohtamatta upottaa juoneen faktatietoa avaruuden ihmeistä. Kirjan opetus on, että tärkeintä ovat hyvät ystävät ja erilaisuuden hyväksyminen. Lastenkamariin mahtuvat niin Barbi kuin vähän nukkavieru Mollakin, ja pitää olla yhteisiä projekteja kuten avaruuden valloitus.

tovissa kirjoissa päähenkilön paras ystävä on karhu.

Nyt Taro päättää eräänä tähtikirkkaana yönä esitellä kotiparvekkeelta ystävälleen Ison Karhun tähtikuvion. Kaverukset pohtivat, onko avaruusolioita olemassa, ja kuinka ollakaan, yön aikana ilmestyy Jussi Kaakisen hienosti kuvittamaan kaupunkimiljööseen ihan oikea avaruusalus. Kun karhuystävä katoaa samoihin aikoihin, on lähdettävä pelastamaan tätä yläilmoista.

Vauhdikkaan tarinan kuvituksessa yhdistyvät mukavalla tavalla moderni ote ja menneiden vuosikymmenten vähän vanhanaikainen avaruuskuvasto. Liikettä ja pyörrettä riittää, kun sangen pienelle avaruusasemalle ahdettua karhua siirretään Taron pelastusalukselle. Jotkin kirjan siirtymät etenevät vähän turhan nopeasti, mutta aukoista huolimatta kokonaisuus toimii. Taro ja taivaan vallat on itsenäinen jatko-osa kirjalle Taro maan ytimessä.

Kaveri pitää pelastaa

Hannele Huovi ja Jukka Lemmetty: Urpo ja Turpo avaruudessa. Tammi 2011.

Timo Parvela on tunnettu muun muassa Ella-kirjoista ja nuorille suunnatusta Sammon vartijat -sarjasta. Lapsille suunnatuissa Taro-pojasta ker-

”Sua lemmin, kuin järjetön mä oisin” Hannu Hirvonen ja Pia Sakki: Rakastunut krokotiili. Tammi 2011.

Hannu Hirvosen ja Pia Sakin lastenromaanissa vieraillaan murisevassa metsässä. Krokotiili Krristian on korviaan myöten rakastunut oopperatähti Krrillaan.

Salainen mielitietty on kirvoittanut krokotiili Krristianilta jo 600 rakkausrunoa, ja näyttää että lisää on luvassa. Kirja luo jännitettä jo ensilehdiltään, sillä kyllähän jokainen haluaa tietää, saako sankaripari toisensa.

Hirvosen otteessa on roppakaupalla huumoria, sillä Krristian sanoo riutuvansa rakkaudessaan, vaikka ruokahalu on mitä mainioin, ainakin mitä tulee vispipuuroon. Hiirten häät tuovat metsän arkeen juuri sitä tarvittavaa taikaa, joka saattaa yhyttää myös

Hannu Kylkisalo Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun avaruusseikkailu.

Otava 2011.

Timo Parvela ja Jussi Kaakinen: Taro ja taivaan vallat. WSOY 2011.

krokotiilit toistensa syliin. Onneksi kaikenlaisissa juhlissa viihtyvä krokotiili Krrilla on vähän rohkeampi kuin runoileva ihailijansa.

Harvoin yltiörakastunutta on kuvattu yhtä herkullisen tarkkanäköisesti. Sakin sympaattinen kuvitus tukee mainiosti hyvän mielen tarinaa.

”Jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa” Zacharias Topelius ja Aleksander Lindberg: Muurahainen, joka lähti lääkäriin. WSOY 2011.

muurahaisesta, jonka äiti yrittää etsiä tälle lääkäriä.

Avuksi löytyy etsintöjen jälkeen hyvä tohtori. Tämä ei halua äitimuurahaiselta edes rahaa korvaukseksi, vaan pyytää ainoastaan antamaan kulkurille ruokaa, kun sellainen tulee ensi kerralla muurahaispesään. Vastapalveluksen aika tuleekin, mutta ei siitä sen enempää.

1960-luvulta peräisin olevassa Aleksander Lindbergin kuvituksessa on hienoa perspektiivien vaihtelua ja jännitteistä liikettä. Voisi sanoa, että satu nousee kuvituksen ansiosta siivilleen. Jos joku miettii ajatonta ja kulutusta kestävää lahjaa lapselle, Muurahainen joka lähti lääkäriin voisi olla hyvinkin sellainen.

Hannu Kylkisalo

Vanha voi olla tyylikästä myös lasten kuvakirjoissa. Sitä edustaa Zacharias Topeliuksen 1800-luvulla kirjoittama koskettava satu jalkansa satuttaneesta pikku

15

Hautauspalveluja

Paristot kuulokojeisiin edullisesti ja nopeasti!

VAIN 3,95 € / KIEKKO! Tilaa: puh. (09) 739 739 tai verkkokaupasta www.kuulotarvike.fi

Unikkotie 5, Vantaa

VUOH

I

Palveluja tarjotaan

Untitled-1 1

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA !

• kaikki kodin siivoukset • ikkunanpesut • viikkosiivoukset • muuttosiivoukset • remonttisiivoukset kodinhoidon veroväh. 60%

ANNA TÄNÄ JOULUNA LAHJA, JOKA AUTTAA KEHITYSMAISSA ASTI!

Tip Top Siivous www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808

Tee lahjatilauksesi verkossa www.toisenlainenlahja.fi tai puhelimitse 020 787 12 01

Ihmeellinen Ilo

Liput 10 e, joulupuuro- ja kahvimahd.

Ryhmäale. Ennakkovaraus!

Esitykset: la 10.12. klo 13, 16 ja 19 • su 11.12 klo 13, 16 ja 19 • ma 12.12. ei esityksiä • ti 13.12. klo 10, 14 ja 18 • ke 14.12. klo 10, 14 ja 18 • to 15.12. klo 10, 14 ja 18 • pe 16.12. klo 18 ja 20 • la 17.12. klo 13, 16 ja 19 • su 18.12. klo 13 ja 16

Vivamont. 2, Lohja Vivamon p. 0207 681 760 Raamattukylä vivamo@sana.fi

www.vivamonraamattukyla.fi

REMONTIT SOPUHINTAAN

Vivamon perinteinen jouluvaellus

(Seurakunnan talo)

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

✆ 836 25220, 836 25225,

14.9.2011 12.26

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Tarvitsetko kotisiivousta, muuttosiivousta, ikkunanpesua?

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Soita Raija´n Siivouspalvelut

Vuokrata halutaan

Ostetaan huoneistoja

p. 045 347 4026

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostetaan kuolinpesiä.

P. 040 578 3003.

ASUNTO RAHAKSI!

Myydään

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina!

Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Joulu avaa mielen ilosanomalle!

Tervetuloa Kotimaakaupan joulumarkkinoille 14.12.

Osallistu

Joulun kirjalahjat, seimet ja enkelit edullisesti.

Lahjoita paketti Osta jouluvuohi Neulo sukat Anna ammattitaito

Hietalahdenrannan myymälässä kaikista normaalihintaisista kirjoista ja äänitteistä -10% alennus Kotimaakauppa on avoinna 14.12. klo 9–18 Tarjolla glögiä ja pipareita. Tervetuloa!

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki | ma-pe 9–17, la 10-14 | p. 020 754 2350 | www.kotimaakauppa.fi

16

ja auta!

Tilaa nyt Mukana leikeissä: Lastenmaa joka kuukausi.

Soita p. 020 754 2333 Sähköpostilla tilauspalvelut@kotimaa.fi Verkossa www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

r a k e n n a j o u l u p u u . fi

Vantaan seurakunnat .1.–15.1.

Anna Äystö

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Suljetaan to 15.12. klo 12.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14, paitsi pe 9.12. suljettu.

Joulukonsertti la 10.12. klo 18.

Mieskuoro Isän ääni, johtajana Jukka Ihalainen ja sekakuoro Laulun ystävät, johtajana Lasse Väisänen, Hannu Ihalainen, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

3. adventin perhemessu su 11.12. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Anne Viljamaa, Juha Paukkeri, Nina Pajunen.

Puurotarjoilu ennen messua klo 11. Messun jälkeen siirrymme aasin perässä kulkueena Kartanon jouluun.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

SPR‑verenluovutustilaisuus ma 12.12. klo 14–19.

Päiväraamattupiiri ti 13.12. klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Päivärukous ke 14.12. klo 12.30.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Puuro, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia 2,50 e ja lapsilta 1,50 e.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Marttojen joulumyyjäiset la 10.12. klo 10–13. Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, pakastettavia joululaatikoita ja arpajaiset.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18. Service in English.

Peittopiiri ti 13.12. klo 11–13.

Kauden viimeinen kokoontuminen. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Senioreiden kauneimmat jou‑ lulaulut ja pikkujoulu ti klo 13–14.30.

Kupliva ilo ja Cecilia ‑laulu‑ yhtyeiden joulukonsertti ke 14.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Vietetään joulua yhdessä la 24.12. klo 16. Aattojuhla tarjoiluineen. Ilmoittautuminen viimeistään 19.12. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Ilmoita myös ruoka-aineallergiat.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sanaa ja saunaa. Teuvo Puolakka.

Annan päivän ilta pe 9.12. klo 18. Nukketeatteri Sampo esittää Yllätyslahja ystävälle. Joulupuuro ja joulukorttiaskartelua sekä mahdollisuus vaeltaa Jouluvaelluksen kerrontapaikoilla.

Ilo täytti maailman! HowManyMothers-lauluyhtyeen joulukonsertti ma 12.12. klo 19. Anne Viljamaa. Glögi- ja piparitarjoilu.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 19.

Joulun ajan periodipyhäkoulu su 1.12. klo 15–16. Alle 4-vuotiaat voivat tulla vanhemman seurassa. Lisätiedot pyhäkoulusihteeri sari.paananen@evl.fi.

Nuorten joulumessu su 11.12. klo 18. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Nina Pajunen, Margit Hakamäki.

Lepaani ti 13.12. klo 18.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 19.

Kastettu Emilia Lilja Jessica Pesonen, Emilia Ella Camilla Hartikka, Sisu Sakari Kettunen.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. To 15.12. virasto avoinna klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Avioliittoon kuulutettu

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Huom! Virastopäivystystä ei ole to 15.12. vaan pe 16.12. klo 10–12.

Tommi Pekka Olavi Väre ja Sanna Maarit Suutari.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Hautaan siunattu Veli Gabriel Valkonen 72 v, Arja Hellevi Luohio 64 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

3. adventin messu su 11.12. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Marja Mäkilä ja kanttori Hannu Lehtikangas. Mukana Hämeenkylän kamarikuoro.

Mielenterveyskuntoutuji‑ en joulukirkko to 8.12. klo 13.

Huom! Aika. Jaakko Kara, Anne Puumala ja Satu Enrold. Kirkkohetken jälkeen kahvitilaisuus, jossa kirkon päiväkerholaiset esiintyvät.

Nuorten aikuisten glögit su 11.12. klo 16 nuortentilassa.

Neljän kanttorin joulukonsert‑ ti ma 12.12. klo 19. Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas.

Sotaveteraanien joulujuhla ti 13.12. klo 14.

Kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 19. Marja Mäkilä ja Janne Peltokorpi.

Kotikirkon joulujuhla to 15.12. klo 18.30.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kauneimmat joululaulut ti 13.12 klo 13. Matti Hyry, Riitta Ahonen ja Hannu Lehtikangas.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kohtaamispaikka to 8.12. klo 11. Vierailijana pastori Marja Mäkilä. Joulujuhla ja syyskauden päätös.

Kauneimmat joululaulut ma 12.12. klo 19. Riitta Ahonen ja Janne Peltokorpi.

Lapsille ja perheille Lasten joulukirkot ti 13.12. klo 9.15 ja 10.15, ke 14.12. klo 9.15 ja 10.15 ja to 15.12. klo 9.15. Hämeenkylän kirkossa.

Varhaisnuorten kerhojen jou‑ lujuhla ti 13.12. klo 18 Hämeenkylän kirkolla.

Kastettu Nella Josefiina Jokitulppo, Viliam Oskar Siltanen, Leo Niklas Suojanen.

Hautaan siunattu Georg Olof Westerlund 62 v.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 8.12. klo 13, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Miesten raamattupiiri to 8.12. klo 18.

Seurakuntakuoron harjoituk‑ set to 8.12. klo 18.

Naisten saunailta to 8.12. klo 18 Kotkansiivessä.

SPR:n verenluovutus pe 9.12. klo 14–19.

3. adventin messu su 11.12. klo 10, Hanna Vaittinen, Vesa Ruokonen, Martti Sirviö.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18, Kimmo Saares, Martti Sirviö ja Korson soittokunta.

Kauneimmat joululaulut ma 12.12. klo 18. Viitotun puheen tulkkaus, laulut sekä pisteillä että isotekstisinä. Huonokuuloisia varten on käytössä induktio.

Joulukahvit.

Naisten raamattupiiri ma 12.12. klo 18 Kotkansiivessä.

Iltarukoushetki ma 12.12. klo 19 seimen äärellä kappelissa, Henri Järvinen. Joulun sanomaa, kynttilänvaloa ja rauhaa.

Kirkon kahvila ti 13.12. klo 11– 13.

Katulähetyksen jouluinen puurojuhla ke 14.12. klo 11. Juhla alkaa kirkossa hartaudella, jonka jälkeen ruokailu seurakuntasalissa. Kutsukortin voi noutaa kirkkoherranvirastosta tai diakoniatoimistosta.

Arki‑illan ehtoollinen ke 14.12. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö.

Varaventtiili‑illan joulujuh‑ la ke 14.12. ”Jeesus, minun valoni”. Iltakirkko klo 18, juhlaglögit ja yhdessäoloa klo 18.30 ja mahdollisuus osallistua joulukonserttiin klo 19. Lastenhoito järjestetty.

Joulukonsertti ke 14.12. klo 19.

Hyvinkään kamarikuoroa johtaa Erkki Hannonen, solistina Ursula Hynninen. Ohjelma 5 euroa.

Rukousryhmä ke 14.12. klo 20.

Joulujuhla vanhemmalle väel‑ le to 15.12. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Jouluaterian hinta 10 euroa, joka maksetaan juhlassa.

Seurakuntakuoron harjoituk‑ set to 15.12. klo 18.

Miesten saunailta to 15.12. klo 18 Kotkansiivessä, Terho Kettunen.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan tuttuja.

Kirkon kulman toimitilan siu‑ naus to 8.12. klo 12, Kimmo Saares.

Nikinmäen seurakuntakoti

Pinjalla pukkaa keikkaa.

Perheille joulutunnelmaa

P

inja-aasilla pitää joulun aikaan kiirettä. Ensi viikonlopuksikin sille on buukattu kaksi keikkaa: Martinlaaksoon ja Hakunilaan.

Martinlaaksossa tehdään lauantaina seimiretkiä, jotka lähtevät Martinkeskuksen ala-aulasta klo 15, 15.0, 16, 16.0, 1 ja 1.0. Matkan varrella on askartelua, puuroa ja seimi, jonka luona tapaa Marian, Jeesus-lapsen, Joosefin ja Pinja-aasin. Puuroa varten tarvitaan oma lautanen ja lusikka mukaan.

Hakunilassa vietetään sunnuntaina Kartanon joulua. Hakunilan kirkolta lähdetään klo 12 alkavan perhemessun jälkeen Håkansbölen kartanolle. Pinja-aasi johdattaa kulkuetta. Ennen messua kirkolla on puurotarjoilu klo 11–12.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piirin jou‑ lujuhla ti 13.12. klo 13, Leena Lehto.

●

●

Seimiretki la .. klo – Martinkeskuksessa Kartanon joulu su .. klo – Håkansbölen kartanolla

Lapsille ja perheille

Diakoniatoimisto

Asolan seurakuntatalo

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Perhekerhoa ei ole pe 16.12.

Pyhäkoulu su 11.12. klo 10, Noora Jortikka.

Päivystys joulukuussa ti ja to klo 10–12 vain kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Asolantie 6

Muuta Joulupolku Ankkapuistossa su 11.12. klo 15–18. Tule seimen äärelle sytyttämään rukouskynttilä. Joulukuvaelma klo 15.30, 16.30 ja 17.30, tiernapojat klo 16 ja 17.

Jouluisin ikkuna ‑kisa 18.12. saakka. Äänestä Korson liikkeiden jouluisinta ikkunaa. Äänestyslippuja saa liikkeistä ja ne palautetaan Lumoon. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Ikkunakisan tulokset julkistetaan ke 21.12.

Kastettu Aava Mimosa Pennanen, Noel Oliver Holman, Mimmi Rakel Kännö, Otso Eemeli Ruokonen, Inari Elviira Oikarinen, Elle Lumia Emilia Mulo, Leo Mikael Hopia, Mira Elisa Anttila, Meiju Irene Jokimäki.

Rekola

Surviaisenkuja 1

Kauneimmat joululaulut ma 12.12. klo 18. Nikinmäen naiskuoroa johtaa Kirsi Vikman.

Joulumarkkinat Håkansbölen kartanolla alkavat klo 11 ja Lucia-kulkue saapuu sinne noin klo 11.45.

Joulukulkue kirkolta saapuu paikalle noin klo 1.45 ja tiernapapit esiintyvät noin klo 14.0. Lähdöt lasten joulupolulle ovat klo 11, 11.0, 12 ja 12.0.

Kartanon joulusta löytyy myös venäläinen teehuone, jouluseimi ja kaupunginmuseon joulupuoti. Puistossa on poniratsastusta klo 1–15. Tallipihalla tapaa VPK:laisia ja lähipoliisin.

Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 14.12. klo 12–15, pe suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 8.12. klo 13.

Vanhemman väen joulujuhla to 8.12. klo 13.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Sibeliuksen yksinlauluja ja pianomusiikkia to 8.12. klo 19.

Noora Hultin, sopraano, Kari Tikkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

Mikkolan koulun musiikki‑ luokkien joulukonsertti pe 9.12. klo 18. Vapaa pääsy.

Aamurukoushetki su klo 9.

3. adventin messu su 11.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Lasten kauneimmat joululau‑ lut su 11.12. klo 14.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 17.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 12.12. klo 18.30.

Aamumessu ke 14.12. klo 9.30, Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Joululahjaverkko on kirkkosalissa. Voit antaa nimettömänä lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle lapselle. Lahjaksi voit antaa uutta tai itsetehtyä tavaraa ja vaatetta enintään 50 euron arvosta. Ota verkosta lapsen lappu itsellesi ja tuo paketoidut ja lapsen lapulla varustetut paketit kirkkoherranvirastoon. Voit ostaa lahjan myös miehelle tai naiselle annettavaksi kirkolla jouluaattoaan viettäville. Tuo kaikki lahjat 15.12. mennessä kirkkoherranvirastoon, josta voit kysellä tarvittaessa myös lisätietoja.

Asolan ankkuri – aamukahvi‑ la aikuisille to 8.12. klo 8.30–11.

Hartaus klo 8.30, ilmainen puuro, kahvi 50 snt. Puuroa klo 10.30 asti.

Yksinhuoltajien pikkujoulu to 8.12. klo 17.

Raamattupiiri to 8.12. klo 18.

Kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 19.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to 8.12. klo 16.30 Rekolanmäen koululla, urheiluvarusteet ja sisäpelikengät mukaan.

Nuorten torppa to 8.12. klo 18– 20 kirkolla.

Open doors ke 14.12. klo 18–21 kirkolla.

Nuorten joulujuhla to 15.12. klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Perhekerho to 8.12. klo 9.30–11 kirkolla.

Pyhäkoululaisten ja heidän perheidensä yhteinen juhla su 11.12. klo 10 kirkolla.

Lasten kauneimmat joululau‑ lut su 11.12. klo 14 kirkossa. Mukana Siina Hirvonen, lapsikuoro Vivido sekä pikku-urkurit.

Lasten joulukirkot kaikille alle kouluikäisille hoitajineen ja perheineen ma 12.12. ja ti 13.12. klo 9 ja klo 10 kirkossa, ke 14.12. ja to 15.12. klo 9 ja klo 10 Asolan srktalossa sekä pe 16.12. klo 9 Päiväkummun srk-talossa.

Muuta Vanhemman väen kauneim‑ mat joululaulut to 15.12. klo 13 Havukosken palvelutalossa.

Kauneimmat joululaulut ja

17

Vantaan seurakunnat .1.–15.1. hartaus to 15.12. klo 14 Koivukylän vanhusten keskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu Reemus Ari Elmeri Karppanen, Miro Sora Mikael Lehmus, Artturi Ilmari Matinlassi, Oskari Ilmari Matinlassi, Helmi Liisa Selina Niemiaho, Rasmus Juhani Palosaari, Venla Matilda Maarit Syrjä, Valo Elias Viljanen.

Avioliittoon kuulutettu Juha Petri Kokko ja Assi Pauliina Heikkilä, Raimo Olavi Kinnunen ja Ninamari Tiikkaja.

Kuoroa johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Mielenterveyskuntoutujien joulukirkko ke 14.12. klo 13, alkoholiton ehtoollinen. Kirkkokahvit Pakarituvalla tilaisuuden jälkeen.

Sydämeeni joulun teen ke 14.12. klo 19. Finnair Singers ja Finnair Senior Singers. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Kauneimmat joululaulut lap‑ sille to 15.12. klo 9.30.

Kauneimmat joululaulut lap‑ sille to 15.12. klo 11.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastos‑ sa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko pientä apua kotii‑ si? Esimerkiksi pihatöihin, jouluvalojen ripustamiseen tai vaikkapa taulun kiinnittämiseen seinälle. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Tikkurilan laulajien joulukon‑ sertti pe 9.12. klo 19. Kuoroa johtaa Sanna-Maarit Hakkarainen, Pekka Laakso, laulu, Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Joulukonsertti la 10.12. klo 18.

Anna Suurmäki-Lesonen sopraano, Hannu Leminen tenori, vanhan musiikin yhtye Scholares Aeternae ja Rekolan Sekakuoro Jori Männistön johdolla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Konsertin tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen.

Messu su 11.12. klo 12. Toni Fagerholm, Pirjo Kettu, Iina Katila.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16, mukana Quo Vadis -kuoro.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18, mukana Quo Vadis -kuoro.

Joulukonsertti ma 12.12. klo 19.

Nuorisokuoro Laurus esittää tuttuja ja tuntemattomiakin joulusävelmiä meiltä ja muualta.

Ilosanomapiiri to 8.12. klo 16 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskus‑ telupiiri to 8.12. klo 18 kirkon takaosassa.

Joulunäytelmä Tallissa odo‑ tetaan joulua pe 9.12 klo 9.15 ja 10.15 sekä la 10.12. klo 11.30 ja 14. Kaisa Kanaemo, Heka Heppa ja Lassi Lammas löytävät joulun sanoman, jota muistellaan yhdessä laulellen. Kesto n. 25 min.

Laulupiiri pe 9.12. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Adventtihartaus la 10.12. klo 10.45, Päivi Helén.

Myyjäiset la 10.12. klo 11–14 tarjolla lohisoppaa, kahvia, glögiä, torttuja ja pipareita. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, lahjatavaraa, lisäksi arpajaisia ja kirppari.

Tuotto lähetystyölle.

Kauneimmat joululaulut kai‑ kenikäisille la 10.12. klo 13.

Lauantain rukouspiiri la 10.12. klo 15 toimituskappelissa.

Yhteiskristillinen rukous‑ ja lauluhetki la 10.12. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 11.12. klo 10. Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Outi Noponen.

Arabiankielinen raamattupii‑ ri su 11.12. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järjestetty.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 11.12. klo 15, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Tied.

Hanna Raunu.

Nuorten aikuisten ilta ma 12.12. klo 18 nuorisotilassa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol‑ messa vuodessa ma 12.12. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Kirkon ruokailun jouluateria vähävaraisille ja yksinäisille klo 12. Aluksi ehtoollishartaus ja kauneimpia joululauluja kirkossa, ruokailu kirkon kahviossa. Liput jouluaterialle etukäteen diakoniapäivystyksestä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 13.12. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä nuotin vierestä ‑kuoron harjoitus ti 13.12. klo 18.30 nuorisotilassa.

Arkihuolesi kaiQQi heitä — Qoro Quandon joulukonsert‑ ti ti 13.12.klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 €.

Arki‑illan ehtoollinen ke 14.12. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Terje Saard.

Tikkurilan Hannat to 15.12. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo

Leipää ja viiniä ➤

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 8.12. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Kauneimmat joululaulut per‑ heille la 10.12. klo 16.

Kauneimmat joululaulut lap‑ sille ti 13.12. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 9.12. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers nuortenkahvila pe 9.12. klo 19–22 nuorisotilassa.

Kauneimmat joululaulut nuo‑ rille su 11.12. klo 18 Wintissä.

Iso 1 B ti 13.12. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila ke 14.12. klo 18–20 nuorisotilassa.

pysähdymme myös hiljentymään. Hinta 45e/lapsi. Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi/ tikkurila tai Enni Korhonen p. 050 526 9401 tai Matti Mäenpää p.

050 538 4814.

Lapsille ja perheille Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittatumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Maksu on 2 €/perhe. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p.

050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kastettu Sofia Milena Baharev, Aatos Olli Antero Juopperi, Oiva Arvo Antero Kovalainen, Veeti Antti Sirtamo, Onni Oskari Kupila, Liina Kaarina Savolainen, Siiri Ilona Kyllönen, Hugo Lauri Muona, Hugo Matias Klemola, Jere Mikael Hento, Frida Loviisa Luotola, Ruut Eleonoora Mankki, Leo Erik Laisola, Onni Elmeri Korkealaakso, Penny Pernilla Nirkko.

Avioliittoon kuulutettu Ilkka Markus Rautio ja Tytti Caroliina Simolin.

Hautaan siunattu Helli Heleena Honkanen 90 v, Kaino Kettunen 75 v, Markus Väinö Willman 66 v, Sirkka Anneli Kristiina Pirinen 64 v.

Varhaisnuorille Puuhakerho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja 1.

Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti 18–19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ke 17.30–19 Ylästö, Lehtikummuntie 2. Ilmoittautumiset Ylästöön p. 050 526 9401.

Koululaisten hiihtolomalei‑ ri 18.–20.2. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Lähde mukaan touhuamaan talvisessa luonnossa sekä pelaamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä muiden kanssa. Ohjelman lomassa

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Lou‑ hela ja Kaivoksela Myyrmäen

kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 8.12. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 8.12. klo 17.30 kerhohuone 4.

Martinlaakson koulun joulu‑ konsertti to 8.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma.

Arkihuolesi kaiQQi heitä ‑jou‑ lukonsertti pe 9.12. klo 19. Qoro Quando -kuoro johtajana Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Julkonsert med Luciaspel la 10.12. klo 18.30. Vanda Musikinstitut – svenska enheten. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Messu su 11.12. klo 10. Saarna Maari Santala, liturgia Reija Vienola, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 11.12. klo 10 kerhohuone 4.

Kellojen joulu su 11.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonuksen joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Raamattu‑rukouspiiri ma 12.12. klo 13–15 takkahuone.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 12.12. klo 17.30–18.45 takkahuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Mammaraamis ke 14.12. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Vantaan musiikkiopiston jou‑ lukonsertti ke 14.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 15.12. klo 19.

Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Rauhanyhdistyksen järjestä‑ mät seurat pe 9.12. klo 19.

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Mukana Kivistön kirkon lapsikuoro, johtajanaan Hanna Perkola-Musikka.

Aamurukous ti 13.12. klo 9–10.

Raamattu‑rukouspiiri ti 13.12. klo 18.30–20 srk-sali.

Lapsikuoron harjoitukset ke 14.12. klo 17–18.

Vantaankosken koulun jou‑ lukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 8.12. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous‑ ja

ylistysilta to 8.12. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Seimiretki la 10.12. klo 15–18.

Matkan varrella askartelua, puuroa ja seimi, jonka luona Joosef, Maria, Jeesus-lapsi ja aasi.

Lähdöt Martinkeskuksen kauppakeskuksen ala-aulasta klo 15, 15.30, 16, 16.30, 17 ja 17.30. Mukaan oma lautanen ja lusikka puuroa varten.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 18.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Olotila‑kahvila ti 13.12. klo 11– 13.30. Puurotarjoilu ja joululauluja klo 12.

Nuorille Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18 erityisnuorisotyön toimisto, Uomatie 13. Luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan teetä.

Pikku Taivas nuorten viikon‑ loppuolohuone la klo 16–22 ja su klo 12–18 osoitteessa Uomatie 13. Tarkemmat aukioloajat ilmoitetaan torstaihin mennessä Facebookissa www.facebook.com/ AlfredNorsu. Kuukauden toisena lauantaina on K18Taivas, jolloin tila on avoinna vain täysi-ikäisille ja apparitoiminnassa mukana oleville nuorille.

Varhaisnuorille Junnu‑Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 13.30–15, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11. Srk:n syysesitteessä on ollut virheellinen maininta Martinristin perhekerhosta torstaisin klo 9.30–11, mutta silloin ei ole kerhoa.

Kastettu Tiia Olivia Joutsenkunnas, Aksel Onni Emil Korpela, Mimosa Alexandra Ruiz, Daniel Sebastian Ruiz, Jami Aukusti Tapani Konttinen.

Hautaan siunattu Ester Emilia Kukkonen 90 v, Lauri Juhana Luukkonen 87 v, Lea

Ensi sunnuntai on 3. adventtisunnuntai. Sen aihe on Tehkää tie Kuninkaalle.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 85:9–14, 5. Moos. 18:15–19, Room. 16:25–27 ja Joh. 1:19–27 tai Joh. 3:26–30.

Adventin juhannus Johannes vastasi: ”Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: ’Tasoittakaa Herralle tie!’”

Joh. 1:23

18

10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 13.

Ilosanomapiiri to 15.12. klo 16 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu‑ ja keskus‑ telupiiri to 15.12. klo 18 neuvotteluhuoneessa.

Joulun tähti. Petri Laaksosen joulukonsertti to 15.12. klo 19.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 €.

Tule viettämään jouluaat‑ toa yhdessä toisten kanssa la 24.12. klo 14.30–18. Juhla sinulle, joka kaipaat jouluaattona ihmistä vierellesi. Aattohartaus, yhdessäoloa, pienimuotoista ohjelmaa, joululauluja ja pientä jouluista tarjoilua. Ilmoittautumiset 19.12 mennessä vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

M

itä yhteistä on juhannuksella ja kolmannella adventtisunnuntailla? Eipä juuri mitään: juhannus on keskikesän ja yöttömän yön juhla ja adventtia vietetään keskellä pimeintä talvea.

Kuitenkin juhannusta ja kolmatta adventtia yhdistää kirkollinen sanoma. Juhannus on Johannes Kastajan juhlapäivä, ja hänestä on runsaasti puhetta myös kolmannen adventtisunnuntain evankeliumiteksteissä.

Johannes Kastaja oli Vapahtajan edelläkävijä ja tien valmistaja. Johannes ja Jeesus olivat kovin erilaisia persoonia. Jeesusta hänen aikalaisensa sanoivat ”syömäriksi ja juomariksi, publikaanien ja muiden syntisten ystäväksi”. Johannes taas eli niin askeettista erakkoelämää, että monet pitivät häntä riivattuna ja sekapäisenä.

Johannes valmisti tietä Jeesukselle saarnaamalla

parannusta ja kutsumalla kuulijoitaan parannuksen kasteelle. Kristillinen kaste tämä ei vielä ollut, sillä sen Kristus asetti vasta ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen. Johanneksen kaste oli kutsu katumukseen ja parannuksen tekoon. Kristillinen kaste liittää kastettavan Jeesuksen opetuslapseksi ja hänen armonsa vaikutuspiiriin sekä kristillisen seurakunnan jäseneksi.

Kolmantena adventtina kuuluu Johannes Kastajan huutava ääni autiomaasta, joka kehottaa meitä tasoittamaan Jeesukselle Kristukselle tietä sisimpäämme ja sydämeemme. Sujukoot jouluvalmistelumme tässä hengessä.

Vesa Ruokonen Korson seurakunnan pappi

Jani Laukkanen

Timo Uljas työskentelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla asiakaspalvelutehtävissä.

Työpaikan kuorossa Timo Uljaan ääni on syvä, taipuisa ja lämmin.

P

ikkujouluissa 14 vuotta sitten Timo Uljas tarttui mikrofoniin ja lauloi antaumuksellisesti karaokea.

Juhlissa oli firman kuoron laulajia ja he panivat merkille komeaäänisen, parikymppisen laulajan.

— Kuorolaiset sanoivat minulle, että tiistaina tulet kuoron harjoituksiin.

Tiistai koitti ja Timo oli työpaikallaan heittelemässä hiki päässä laukkuja hihnalle.

Kesken kaiken hänen esimiehensä tuli sanomaan, että hänelle oli puhelu.

— Ihmettelin, kuka minulle soittaa ja mistähän on kysymys. Puhelu tuli kuorolaisilta ja he pyysivät, että menisin heti harjoituksiin.

Esimies antoi Timolle luvan lähteä lauluharjoituksiin siltä seisomalta. Onneksi niin, sillä Timo Uljas pääsi silloin Finnair Singers -kuoroon ja lauluharrastus jatkuu. Harjoitukset ovat edelleen tiistaisin.

Finnairille Timo Uljas meni ensin kesä-

töihin vuonna 1996. Hän valmistui lukion

Salme Sinikka Salminen 82 v, Yrjö Olavi Kivelä 81 v, Jalo Vesa Hedgren 78 v, Martta Helena Virtanen 76 v, Unto Kullervo Heikkinen 65 v, Nina Anneka Visuri 35 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Julpyssel och barnens vack‑ raste julsånger lö 10.11 kl. 10– 13 i Bagarstugan.

jälkeen kauppaoppilaitoksesta ja seuraavana kesänä hän löysi itsensä taas laukkuja heittelemästä — ja jäi sille tielleen. Nykyisin hän on asiakaspalvelija.

— Olen vähän sellainen yleismies, teen kaikenlaista. Minut voi tavata lentoasemalla monissa asiakaspalvelutilanteissa, esimerkiksi lähtöselvityksessä tai -portilla.

Pianotunnit ja musiikkiluokka olivat osa Timon lapsuutta, mutta kuorolaulua hän ei ole harrastanut ennen kuin Finnair Singerseissä. Kuoron koelaulusta hänellä ei ole tarkkoja mielikuvia.

— En muista yhtään, minkä laulun lauloin. Mutta tavallisesti siinä saa laulaa jonkun itsevalitsemansa laulun ja paikalla on kuoronjohtaja ja ehkä pari kuoron jäsentä.

Koelaulussa määritellään laulajan ääniala.

Timo Uljaan ääniala on baritoni. Hänen äänensä on syvä, taipuisa ja lämmin. Silloin kun Timo liittyi kuoroon, siihen kuului hänen lisäkseen muutama nuori laulaja. Nykyisin kuorossa on 25 laulajaa ja kuorolaisten ikäjakauma on kolmevitosista noin viisikymppisiin. Kuoroon kaivataan uutta verta, eikä sukupuolijakaumakaan ole ihan balanssissa: naisia on 20 ja aktiivisia laulajamiehiä neljä.

Högmässa sö 11.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Maltela.

Högmässa sö 11.12 kl. 12 i S:t Martins kapell, Paavola, Maltela.

De Vackraste Julsångerna sö 11.12 kl. 18 i S:t Lars kapell. ViAndakören är värd.

Barnens julkyrka må 12.12 kl.

9.30 i S:t Martins kapell, Paavola, Fogelberg.

Barnens julkyrka to 15.12 kl.

9.30 och 10.15 i Dickursby kyrka, Paavola Fogelberg.

Ungdomarnas Vackraste Jul‑ sånger to 15.12 kl. 18 i Bagarstugan, sjung med Kaj och Nina.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti 13.12. klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p.

050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 9.12. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamis‑ paikka ti 13.12. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Kehitysvammaistyö Kehitysvammaistyön joulu‑ kirkko ti 13.12. klo 10.30–11.15

— Kuorolaulu ei ole seksikäs harrastus, vaikka Kuorosota tuokin hypeä siihen. Nuoria on vaikea saada sitoutumaan.

Finnair Singersin laulajat ovat talon eri ammattikunnista: on lentoemäntiä, toimistovirkailijoita, mekaanikkoja ja cateringpuolen työntekijöitä. Laulavia lentokapteenejakin on kuorossa ollut, mutta tällä hetkellä heitä ei ole ainuttakaan. Talossa on kuoro myös seniori-ikäisille: Finnair Senior Singers.

Timon kuoron ohjelmistoon kuuluvat perinteiset kuorolaulut, mutta nykyisin he laulavat lauluja laidasta laitaan. Isänmaallisten ja hengellisten laulujen lisäksi he esittävät esimerkiksi musikaalisävelmiä ja Juice Leskisen lauluja.

Kuorossa laulamisessa Timoa kiehtoo se, että saa laulaa ja pitää lystiä samanhenkisten ihmisten kanssa.

— Kyllä kuorokaverit ovat iso syy tähän harrastukseen. Ja kuoromatkat ovat mukavia.

Finnair Singers käy esiintymässä ympäri Suomea ja niin kuin lentoyhtiön kuoron olettaakin, se tekee myös ulkomaanmatkoja. Viimeisin reissu oli syyskuussa Kööpenhaminaan, jossa kuoro osallistui lentoyhtiöiden kuorojen väliseen kilpailuun.

Pyhän Laurin kirkossa. Lea Karhinen, Minna Kovalainen ja Samppa Laakso. Lucia-kulkue ja tarjolla piparkakkuja. Tiedustelut ja erityistoiveet minna.kovalainen@evl.fi tai p. 050 433 4232.

Näkövammaistyö Myyrmäen kerho ti 13.12. klo 13–15 Myyrmäen kirkossa. Leena Siekkinen. Jouluista ohjelmaa Inkeri Simola-Isakssonin johdolla.

Puurotarjoilu.

Naisten ilta ti 13.12. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 12.12. klo 17– 19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Joulu on lähellä. Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön

Kuoron perinteinen ulkomaanmatka tehdään Pohjois-Amerikkaan. Siellä kuoro esiintyy amerikansuomalaisille.

— On upea tunne laulaa ja nähdä, kuinka suomalainen musiikki koskettaa 80-vuotiasta mummoa, joka on kuullut suomen kieltä aikoja sitten jossain Kuopion torilla. On hyvin palkitsevaa huomata, miten kuorolaululla pystyy koskettamaan ihmisiä.

Pyhän Laurin kirkko on Finnair Singerseille tuttu paikka. Siellä kuullaan heidän joulukonserttinsa tänäkin vuonna. Harvinaisempaa on, että Singersit ja Seniorit yhdistävät voimansa ja esiintyvät yhteiskonsertissa. Luvassa on perinteisiä joululauluja.

— Pyhän Laurin kirkko on ihana paikka. Se ei ole kuoroesiintymisellemme liian iso eikä liian pieni. Yleensä olemme saaneet kirkon täyteen väkeä, olemmehan vantaalainen kuoro.

Joulunaikaan myös lentoaseman terminaaleissa tai lähtöporteilla voi törmätä elävään kuorolauluun. Esiintymässä ovat tietenkin talon omat laulajat.

Nina Riutta

Sydämeeni joulun teen — Finnair Singers ja Finnair Senior Singers ke .. klo . Vapaa pääsy, ohjelma  e.

diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vammaistyö

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Kauneimmat joululaulut ti 12.12. klo 18 Korson kirkossa.

Viitotun puheen tulkkaus, laulut sekä pisteillä että isotekstisenä.

Huonokuuloisia varten käytössä induktio. Joulukahvit.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Harrastelijataiteilija Aino Suo‑ misen teoksia 10.1. saakka.

Maalauksissa hyödynnetty isoäidin käsitöitä.

Onko sinulla ylimääräistä

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Suljettu 22.12.–8.1.

19

koonnut Heli Kulmavuori

Made in Vantaa MITÄ JOS SUJAUTTAISIT tänä vuonna pukinkonttiin jotain lähellä tehtyä? Vantaalaista osaamista edustavat esimerkiksi vanhoista villapaidoista ommellut lapaset. Ne ovat myös eettisesti ja ekologisesti kestävä lahjavalinta. Mikä parasta, lapasiin on kiinnitetty tuotteen alkuperästä kertova merkki: Made in Vantaa.

Näitä lapasia ja monia muita Korsossa käsityönä valmistettuja tuotteita voi ostaa Vantaan Valon joulumyyjäisissä. Vantaan Valon pitkäaikaistyöttömien työpajoissa otetaan askel kohti työelämää.

— Tiedän henkilöitä, jotka ovat lähteneet täältä työelämään yli kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen, Vantaan Valossa projektipäällikkönä työskentelevä Sabine Keturi‑Philipp kertoo.

Myyjäisistä löytyy ainakin huiveja, rintakoruja, leivonnaisia ja joulukukka-asetelmia. Saattaapa kävijän matkaan tarttua myös nuken keinu tai keppihe-

vonen. Kuntouttavan työtoiminnan pajassa on valmistettu myyjäisiin joulukortteja, värikkäitä kaulakoruja ja katajaisia voiveitsiä.

Lucian-päivän myyjäisissä tekijät itse ovat esittelemässä tuotteitaan. Myyjäisten tulot ohjataan Vantaan Valon toimintaan.

Joulumyyjäiset ti .. klo – Vantaan Valossa, Minkkitie .

”Jeesus opetti, ettei pidä rukoilla kovin näyttävästi.

Niin tekevät vain tekopyhät. Hurskas menee yksin kotiin ja panee oven kiinni.

Ja mieluusti myös suun.

Herra kyllä tietää, mitä rukoilija tarvitsee ennen kuin tämä mitään ehtii pyytääkään.”

Kukka hattuun!

Kirjailija ja suomentaja Antti Nylén Image-lehdessä 11/2011

Ninni Luhtasaari

PUHUITPA SITTEN monikulttuurisuuden, asiallisten käytöstapojen, luonnon tai lähikirjaston puolesta, saatat kuulla olevasi kukkahattutäti.

Kukkahattutädittelystä on tullut lyömäase, jolla etenkin internetin keskustelupalstoilla tarkoitetaan, ettei nimittelyn kohdetta tarvitse ottaa vakavasti.

Kukkahattutädittelystä suivaantuneet kuvataiteen opiskelijat Jaana Ristola ja Pintandwefall-yhtyeen laulaja-kitaristinakin tunnettu Ninni Luhtasaari päättivät, että asialle on tehtävä jotakin. He loivat Kukkahattutäti. com-sivuston, jonka tarkoituksena on kääntää sanan merkitys positiiviseksi ja näyttää, ettei kukkahattutätiys ole kiinni iästä tai sukupuolesta.

Kukkahattutätiytensä voi osoittaa lähettämällä kuvan itsestään kukkahatussa. Sivustolle on vuoden aikana tullut jo yli 500 kuvaa kaikenlaisilta ihmisiltä, joista yksi on entinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors.

Hän, jos joku, on saanut kuulla kukkahattutädittelyä.

— Mieleemme ei edes juolahtanut, että voisimme pyytää Thorsia mukaan. Hän lähetti meille kuvansa ihan oma-aloitteisesti ja ehdotti itseään sivuston suojelijaksi, mihin suostuimme ilomielin, Ninni Luhtasaari kertoo.

Luhtasaaren mielestä kukkahattutätejä ei pidä halveksua, sillä he ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta.

— Kukkahattutätejä tarvitaan, sillä he valvovat ihmisoikeuksien toteutumista ja suojelevat maapalloa.

Kukkahattutätiys ei ole sukupuolesta kiinni.

.. Onnea, Kyllikki!

● ● ●

Vantaalaista osaamista.

Halleluja, mikä dieetti!

R AAMATTU KÄTEEN ja keittiöön! Hallelujah Diet eli Halleluja-dieetti pohjautuu Herran sanaan.

Genesiksessä Jumala opastaa vastaluotuja ihmisiä: ”Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. (1. Moos. 1:29) Ja siementä tulee Halleluja-dieettiä noudattavan syödä. Dieetti sisältää 85 prosenttia raakaruokaa ja 15 prosenttia kypsennettyjä raaka-aineita. Raamatulliset edellytykset täyttäviä ruoka-aineita ovat muun muassa pavut, pähkinät, hedelmät, leipä, pasta ja riisi. Kieltolistalla ovat kahvi, maitotuotteet, liha ja kananmunat.

Dieetti sai alkunsa Yhdysvalloissa vuonna 1976, kun baptistipastori George Malkmus sairastui paksusuolensyöpään. Pastori selätti syövän raakaravinnolla ja porkkanamehulla ja kirjoitti ensimmäisen kirjansa Why Christians Get Sick? (Miksi kristityt sairastuvat?).

Kirjan luki myös Rhonda Jean, joka pudotti pastorin opeilla painoaan lähes 40 kiloa. Painonpudottajasta ja pastorista tuli pari vuonna 1992.

Sen jälkeen Malkmus on kirjoittanut toisen kirjansa God’s Way to Ultimate Health (Jumalan tie äärimmäiseen terveyteen) ja perustanut

20

Halleluja-voi tehdään öljyistä ja pähkinöistä.

Kuvien kaataja Johannes Kastajan ja Jeesuksen elämä eivät leikkaa toisiaan vain syntymäkertomuksissa. Kumpikin valmistautuu tehtäväänsä erämaassa. Jeesus oli kenties jonkun aikaa myös serkkunsa oppilaana. Johannes myös kastoi Jeesuksen ennen kuin tämä astui julkisuuteen.

Johannes menetti päänsä, Jeesus naulittiin ristille.

Profeetoille, niille jotka kaatavat väärät kuvitelmat ja jumalat, käy usein huonosti. Se, joka arvostelee syvimpiä uskomuksiamme, on helppo nähdä syypääksi omaan pahaan oloon. Se, joka paljastaa yhteisön valheen, on paras vaientaa.

Johanneksen nimi sanoo ”Jumala on armollinen.”

Siinä on paradoksi. Se, joka opettaa ja näyttää elämällään, että Jumalan anteeksianto on yhtä vapaa ja virvoittava kuin joen vesi, johon kastaudumme, voi menettää henkensä.

Lauri Maarala

Timo Saarinen

K

laihdutuskeskuksen entisen raamattukoulun tiloihin. Keskuksessa toimii pikaruokapaikka Hallelujah Acres Cafe, jonka ruokalistalta löytyvät muun muassa Halleluja-voimasalaatti ja taivaallinen hummus.

Kyllikki on Suomen kansallisromanttisen kauden kalevalaisia nimiä. Sen pohjana on runsautta merkitsevä sana kyllin.

Kalevalassa Kyllikki on Lemminkäisen puoliso. Varsinaiseen suosioon nimen nosti vuonna 1905 ilmestynyt Johannes Linnankosken romaani Laulu tulipunaisesta kukasta, jonka keskeinen naishahmo on lujatahtoinen mutta lempeästi rakastava Moision Kyllikki.

Viime vuonna Kyllikiksi nimettiin 26 tyttöä.

Vartin retriitti

eskelle adventtia tulee riitasointu Johannes Kastajan hahmossa. Hän ei ole mikään lauhkea pyhimys vaan kuvien kaataja ja oman perinteensä ankara kriitikko.

Hän ei turvannut instituutioihin eikä pitänyt arvossa perittyjä pyhiä arvoja. Hänen elämäntapansa ja pukeutumisensa oli jo protesti. Papinpoika pukeutui kamelinkarvoihin ja nahkavyöhön ja söi heinäsirkkoja ja villihunajaa.

Hän ei pelännyt asettua papistoa ja temppelilaitosta vastaan eikä kaihtanut vallanpitäjien arvostelua. Häneltä leikattiin pää pois, kun hän uskalsi ruotia hallitsijahuoneen avioliittojuonia. Hän jatkoi siitä, mihin Vanhan testamentin profeetat lopettivat ja vaati, että kääntymyksen ja synnintunnustuksen piti näkyä tekoina, koko elämäntavassa.

11 jKr.