Lauri 2011 nro 28 (8 9)

VANTAAN

Mika Tommola on se hauska poika televisiosta ➤ 7



..11

www.vantaanlauri.fi

Nyyti Rahkosen päähän tulee sävelmiä ➤3 Mikael Sundkvist puhuu varhaiskristillisyydestä ➤5 Jukka Relander kannattaa uskontojen suvaitsemista ➤ 8–9

Laulaja

Jani Laukkanen

Yona surffaa aallon harjalla

➤6

Kaikkea mitä näet, on ollut maailmassa aina — Kaisa Raittila ➤ 16

uutiset Jani Laukkanen

Pauli Juusela päätoimittaja

pääkirjoitus ..

Kohtuus ja pörssi YRITYS, JOKA EI TUOTA voittoa, on pian entinen yritys. Sekin on totta, että kilpailu on kovaa ja että sijoittajat kaipaavat tuottoa pääomalleen. Eihän muuten kukaan sijoita. Pörssissä reaktiot ovat erityisen nopeita.

Toisaalta puhutaan kauniisti yritysten yhteiskuntavastuusta ja siitä, että työntekijät ovat niiden tärkein voimavara. Yhteiskuntavastuusta tietysti merkittävä osa toteutuu verotuksen kautta ja pyrkimällä siihen, ettei yritys pilaa omia toimintaedellytyksiään tuhoamalla ympäristöä. Asiaan vaikuttavat myös kuluttajien reaktiot: täysin häikäilemätön yritys kärsii markkinoilla imagotappioita, jotka vaikuttavat tulokseen.

OVATKO TYÖNTEKIJÄT oikeasti yritysten tärkein voimavara ja kenen mielestä? Miksi sitten yhtiöiden pörssikurssit tuppaavat nousemaan heti, kun yritys ilmoittaa saneeraavansa henkilöstöään? Suomessa toimitaan toki yleensä niin, että käydään ensin yt-neuvottelut ja etsitään myös muita vaihtoehtoja irtisanomisille. Maailmanmitassa kasvottomilta tuntuvat markkinavoimat pidetään tarvittaessa tyytyväisinä siirtämällä tuotantoa sinne, missä työtyöehdot ja ympäristövaatimukset eivät ole niin tarkkoja.

Viime aikaiset uutiset Nordean henkilöstövähennyksistä ja UPM:n Myllykosken tehtaan nopeasta alasajosta tuntuvat kohtuuttomilta.

Nordea ilmoitti tehneensä huhti-, touko ja kesäkuussa yhteensä 939 miljoonan euron liikevoiton. UPM taas vasta hiljattain osti Myllykosken ja tavoittelee tehtaan alasajolla kapasiteetin vähentämistä. Kun tehtaita on vähemmän, on myös kilpailua vähemmän ja paperin hintaa voidaan nostaa. Perusteluja toki löytyy, mutta kovimman hinnan maksavat työntekijät, joiden elämä mullistuu.

Media on kirkolle liian nopea K irkko kiinnostaa ihmisiä, mutta jotta tieto kirkon tekemästä työstä leviäisi, vaaditaan ponnistelua ja uusien näkökulmien tarjoamista, uskovat viestintäjohtaja Tuomo Pesonen ja tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki Kirkon tiedotuskeskuksesta.

Pesonen vastaa tiedotuskeskuksen johtamisesta ja viestinnän kehittämisestä, Kivimäki muun muassa kirkon hallintoon liittyvästä tiedottamisesta.

— Media tietysti hakee vastakkainasettelua. Uutinen on uutinen usein vasta kun kyseessä on jokin kriisi tai katastrofi, Kivimäki toteaa.

Tuomo Pesosen mielestä haasteena on myös se, että kirkko tekee paljon hyvää päivittäin. Siksi yksittäiset kannanotot esimerkiksi köyhyyden vähentämiseksi voidaan ottaa itsestäänselvyyksinä, jotka eivät ylitä uutiskynnystä.

Toisaalta median kiinnostus uskontoihin ja hengellisyyteen on jopa kasvanut. Luterilaisen kirkon on nyt vastattava ilmiöön tarjoamalla tuoretta tietoa ja uusia näkökulmia.

Avuntarpeeseen vastataan nopeasti Mediamaailman muutos on ravistellut viime vuosina myös kirkon viestintää. Tieto pitäisi saada eteenpäin yhä nopeammin ja kirkon on näyttävä useissa eri viestimissä.

Erityisesti TV2:n Homoillan jälkeen kirkolta olisi kaivattu ripeyttä, selkeitä kannan-

●

●



ottoja ja kasvoja. Moni oli sitä mieltä, että kirkko reagoi liian hitaasti.

— Median kannalta kirkko on usein liian hidas organisaatio, Iiris Kivimäki myöntää.

Tuomo Pesonen muistuttaa, että vaikka hallinnollisissa ja opillisissa kysymyksissä kirkko tuntuisi reagoivan hitaasti, poikkeustilanteissa se on nopea toimija ja tiedonvälittäjä.

— Kun lähimmäiset tarvitsevat apua, kirkko on nopea. Se huomataan aina kriisitilanteissa.

Viestintä tukee hengellisyydessä Tulevaisuudessa kirkko näkyy internetissä vielä nykyistäkin enemmän. Hengellinen elämä verkossa -hankkeen myötä monet kirkon työntekijät, kuten papit ja nuorisotyöntekijät, ovat saaneet eväitä esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön ja verkkoauttaminen yleistyy.

— Kokemukset sosiaalisen median hyödyntämisestä ovat olleet rohkaisevia, vaikka tiedänkin, että työ on usein uuvuttavaa siitä vastaaville, Tuomo Pesonen kertoo.

Vaikka tekniikkaa muuttuu, jotkut perusasiat säilyvät. Kirkolta odotetaan yhä myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hengellisyyden tukemista.

— Ihmiset pohtivat, mitä on luterilainen hengellisyys, mikä on uskon sanoma tänä päivänä. Tässä viestintä on mukana, Iiris Kivimäki luonnehtii.

Kuka puhuu kirkon suulla?

Kirkon viestinnän ikuisuusongelmana on, kuka sanoo kirkon kannan ja kenen mielipidettä kuunnellaan. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti annettu tilaa monenlaisille mielipiteille ja puhujille. Se on ollut kirkon vahvuus ja heikkous, moni kun toivoisi kirkon olevan yksimielinen.

— Mielipiteille on oltava tilaa, mutta on myös kirkon johdon tekemiä linjauksia, jotka ohjaavat meitä. Esimerkiksi naispappeus on tällainen asia, se on aikanaan hyväksytty kirkolliskokouksessa, Iiris Kivimäki toteaa.

Tuomo Pesosen mielestä mielipiteiden kirjo ei ole niin suuri kuin voisi kuvitella.

— Kun pintaa raaputetaan, kaiken sen nokkapokan keskellä suomalaiset ovat monista uskon perusasioista hyvinkin samaa mieltä.

KORSON SEURAKUNNAN KIRKKOHERRANVAALIN valituskierros jatkuu. Ehdokkaana oleva Someron kirkkoherra Asko Ojakoski on valittanut ehdokasasettelusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aiemmin Ojakosken valitukset on hylätty tuomiokapitulissa ja Helsingin hallintooikeudessa. Ehdokasasettelu tehtiin keväällä 2010. Korson seurakunnan vt. kirkkoherra Kimmo Saareksen arvion mukaan vaali käydään vuoden 2013 alussa.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNNAN neulontakampanja inkeriläisen ystävyysseurakunnan Skuoritsan asukkaiden hyväksi on ollut suurmenestys. Kesän aikana on kudottu tuhat neulevaatetta jaettavaksi Skuoritsan alueen lapsille ja nuorille. Eniten on tehty villasukkia, joita on 500 paria. Lankasponsorina toimi Myyrmäen Huolto Oy.

Kirkollisen viestinnän vahvuutena Pesonen ja Kivimäki näkevät hyvän perustyön.

Suomessa on paljon seurakuntalehtiä ja kirkko näkyy ja kuuluu myös radiossa ja televisiossa. Kirkon tarjoamaan tietoon luotetaan.

Hanna Antila

Kirkon viestintäpäivät järjestetään Vantaalla .–..

Johanna Isaksson

MARKKINOIDEN LOGIIKKA on ahneuden logiikkaa, mutta onko se ainoa reitti tulokseen? Jokunen viikko sitten seurasin tositelevisiosarjaa, jossa amerikkalaiset yritysjohtajat tutustuivat rivityöntekijöiden arkeen. Johtajat oppivat omakohtaisesti, että mitoittamalla työt oikein ja kohtelemalla henkilöstöä hyvin voidaan tehdä parempaa tulosta. Elämä ei ole televisiosarjaa, mutta voisivatko kohtuus ja oikeudenmukaisuus olla hyveitä myös pörssiyhtiöille?

Arkkipiispa Kari Mäkinen (keskellä) on kirkon näkyvämpiä edustajia mediassa. Tuomo Pesonen (vas.) ja Iiris Kivimäki olivat mukana kirkon media-aamiaisella huhtikuussa.

●

Vantaankoskelta lähtee lämmintä Skuoritsaan. ●

VUOSI SITTEN ALOITTANEESTA KOTIMAA24-uutispalvelusta on tullut suosittu. Enimmillään Koti-

maa24.fi-sivustolla on ollut 94 000 kävijää viime kevättalvella 30 päivän mittausjaksolla. Sen uutisia siteerataan myös muussa mediassa. Palvelun taustalla ovat suuret seurakuntayhtymät ja seurakunnat, Kirkon tiedotuskeskus ja Kotimaa-yhtiöt. Myös Vantaan seurakunnat kuuluu Kotimaa24:n tukijoihin.

R ADIOJUMALANPALVELUKSIA on lähetetty 85 vuotta. Juhlalähetys kuullaan YLE Radio 1:ssä 11.9. kello 10. Syksyllä kuullaan kaksi lähetystä myös Vantaalta: Mukulamessu 23.10. Pyhän Annan lastenkirkosta ja tapaninpäivänä 26.12. joululaulumessu Hakunilan kirkosta. Radion ympärille kokoontuvat muodostavat Suomen suurimman jumalanpalvelusyhteisön. Radiojumalanpalveluksella on keskimäärin 203 000 kuulijaa, ja se on YLE Radio 1:n viikon kuunnelluin yksittäinen ohjelma.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Uhraamattomuuspäivä MUISTAAKO JOKU vielä suuren kasvisruokapäiväkeskustelun, joka käytiin pari vuotta sitten Helsingin kaupunginvaltuustossa?

Joku valtuutettu oli ehdottanut, että kaupungin kouluissa syötäisiin kerran viikossa ainoastaan kasvisruokaa, lähinnä ekologisista syistä. Esitystä vastustaneet puheenvuorot olivat todellista typeryyden juhlaa. Jussi Hallaaho esimerkiksi valitti, että jälleen kerran stalinistiset radikaalit ovat rajoittamassa rehtien perusihmisten perusoikeuksia.

Farssi muistui mieleeni, kun äskettäin luin erään kirkollisen uutisen.

SEKÄ BRITANNIASSA että Yhdysvalloissa katoliset piispat olivat ehdottaneet, että vanha katolinen tapa olla syömättä lihaa Kristuksen kuolinpäivänä, niin sanottu perjantaiabstinenssi, tehtäisiin jälleen kirkossa velvoittavaksi.

Paastokäsky nimittäin vesitettiin paavi Paavali VI:n aikana kirkolliskokouksen jälkimainingeissa. Nykyään vain tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai on vietettävä lihatta. Luterilaisessa kirkossa pääsiäispaaston perinnettä on elvytetty samassa hengessä ja sanottu, että paasto on ”jostakin luopumista”, eli tekohurskaus riittää.

Piispojen ehdotus on erinomainen.

Jos miljardi katolilaista viettäisi kasvisruokapäivää joka ainut perjantai, lihateollisuus, eläinten Auschwitz ja massiivinen elonkehän saastuttaja, saisi kunnon kolauksen.

Nyyti Rahkonen (vas.) esittää lauluja myös yhdessä pikkusisko Nuppu Rahkosen kanssa.

Ikonin edessä Nyyti Rahkonen kehottaa kuulijoitaan pysähtymään ja olemaan hiljaa.

P

yhän Annan lastenkirkon Facebook-sivuilta löytyy laulu Hiljaa ikonin edessä. Sen esittää laulun säveltäjä ja sanoittaja Nyyti Rahkonen, 9.

Noin kuukausi sitten taltioitu kappale on löytänyt monen ikäisiä kuuntelijoita, Ruotsia myöten. Siellä on syntynyt kappaleeseen tanssikin. Myös se on tulossa nettiin. Mutta mistä itse laulussa on kyse ja kuinka se on syntynyt?

— Katsoin keväällä mummilla ja ukilla lappusta ovessa. Siinä oli ikonin kuva ja siinä luki Hiljaa ikonin edessä, Nyyti kertoo.

Mummi ja ukki asuvat samassa paritalossa Nyytin perheen kanssa. Mummi oli leikannut talteen ikoninäyttelyn mainoksen Kirkko ja kaupunki -lehdestä. Ikonit ovat mummille rakkaita.

— Ikoni-sanasta tulee aina heti mieleeni kuva ikonista, joka on mummin ja ukin makuuhuoneessa. Se ikoni on Jeesuksen kuva.

— Kun luin tekstiä Hiljaa ikonin edessä, päähäni tuli sävelmä, jota aloin hyräillä. Pian huomasin, etten ennestään tunne kappaletta.

Se on siis oma sävellykseni. Aloin keksiä ja riimitellä sanoja. Siitä tuli neljäsäkeistöinen laulu. Laulu syntyi yhtäkkiä, se oli valmis puolessa tunnissa.

Sävelmä vain tulee

Keväällä syntynyt laulu ei ole tekijänsä ensimmäinen sävellys.

— Ensimmäinen sävelmä syntyi, kun olin kuusivuotias. Siinä ei ole riimittelyä, vaan vain joidenkin sanojen toistoa. Se alkaa näin: Mikki Hiiri käveli metsän polulla.

— En osannut vielä silloin soittaa kannelta. Yksi mummin kansanmuusikko-ystävä teki kappaleeseen soinnut ja viritti kanteleen.

Harjoittelin ja laulelin kotona, ja esitin kappaleen, kun pyrin musiikkiopistoon.

Nyyti aloitti musiikkiopiston samana syksynä kuin koulun. Pianonsoiton opinnoissa alkoi siis tänä syksynä neljäs vuosi. Nuotit ovat tulleet tutuiksi, mutta Nyyti soittaa mielellään myös korvakuulolta. Seuraavaksi syntyi kaksi pianokappaletta.

— Olin toisella luokalla, kun mieleeni tuli sellainen kappale kuin Metsäpeura. Tein siihen soinnut. Biisi tuntui lyhyeltä, ja ajattelin tehdä siihen jotain lisää. Kappaleeseen tulikin välijuttu, ja sitten alku tulee uudestaan.

Nyyti oli kolmannella luokalla, kun ajatteli haluavansa tehdä uuden kappaleen.

— Aallot syntyi melkein kuin käskystä, vaikka en tavallisesti pystykään säveltämään käskystä. Sävelmä vain tulee. Päässä alkaa soida.

Asioita, joista pitää Hiljaa ikonin edessä -laulun sanoihin Nyyti kertoo laittaneensa asioita, joista pitää. Niinpä ikonin edessä oleminen on kuin olisi ”mehiläinen makeassa medessä”.

— En kyllä ihan varmasti tiedä, mitä mehiläinen ajattelee medestä, mutta ainakin minä pidän hunajasta. Se, miksi toisessa säkeis-

tössä ollaan ”uimassa lämpimässä vedessä” tulee siitä, että uiminen on tosi mukavaa. Se on niin kivaa, ettei mieleen tule muita asioita ja huolia.

Kolmannessa säkeistössä ikonin edessä olemista verrataan lintuseen omassa pesässä.

Kaikki ei ole aivan täydellistä, sillä ”on emoni nyt niin väsynyt”. Nyytin äiti on miettinyt, mitä merkityksiä sanat oikein kantavatkaan.

— Sanat vain rimmasivat hyvin. Ja olethan sinä äiti joskus vähän väsynyt, lauluntekijä toteaa.

Neljännessä säkeistössä puhutaan lumien sulamisesta siksi, että laulu syntyi keväällä.

— Jumala on luonut kevään ja kesän.

Esiintymisiä ja jalkapalloa Nyytin mummi ja ukki ovat Pyhän Annan lastenkirkon kummeja, ja kirkon toimintaa pyörittävä Liisa Pietilä on koko perheen tuttu. Kerran kun Liisa soitti mummille, mummi pyysi Nyytiä laulamaan Hiljaa ikonin edessä -laulunsa Liisalle puhelimessa. Liisa innostui laulusta, ja siksi sitä kuullaan Pyhän Annan kirkolta netitse, ja joskus livenäkin.

— Esiinnyn mielelläni. Se ei jännitä minua, minä vain olen.

Toisinaan Nyyti esiintyy yhdessä pikkusiskonsa Nupun, 6, kanssa. Yhteiseen ohjelmistoon kuuluu sellaisiakin muualta tuttuja kappaleita kuin Taivaan Isän hommissa ja Pieniä tekoja. Nyyti on myös tanssinut Ilotuli-tanssiryhmässä Espoon helluntaiseurakunnassa, joka on Nyytin perheen kotiseurakunta.

Henkisten ja hengellisten harrastusten ohella Nyytiä kiinnostavat maanläheisemmätkin touhut. Keväällä hän aloitti jalkapalloilun.

Ulla-Maija Vilmi

P yhän Annan lastenkirkon sy ystempaus la .. klo –. Ny yti ja Nuppu laulavat klo .

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

VALITETTAVASTI PIISPAT eivät ajatelleet ihan noin. Uutisen mukaan New Yorkin arkkipiispa oli puhunut muidenkin vanhojen tapojen puolesta sen tähden, että ne vahvistavat ”katolista identiteettiä”.

Minä en sellaisesta piittaa. Ehdotankin nyt ekumeenista, kaikille pakollista kasvisruokaperjantaita seuraavin perustein.

Ennen uskova luopui paastossa jostakin konkreettisesta. Hengittävän olennon tappamista pidettiin kosmisesti tuskallisena tekona, joskaan ei syntinä. Siksi ei paastottu esimerkiksi perunasta. Eikä liioin varastamisesta tai aviorikoksesta.

Koska entisaikaisen lihansyönnin on korvannut kyyninen, ajatukseton lihanahminta, tarvitaan uusi paastokäsky.

On nähtävä jokaisessa siassa pieni Jeesus, jota ollaan viemässä ristille nakkimakkaran, ei pelastuksemme tähden.

Emme tarvitse nakkia. On kieltäydyttävä tyhjästä uhrista. Siten kunnioitamme ainoaa uhria, jolla yhä on sisältö.

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja



pisteitä

ota kantaa

Hämeenkylän seurakunta esitteli syksyn toimintaansa Pähkinärinteen ostoskeskuksessa lauantaina 3.9.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä seurakunta tarjosi ostarilla?

Armo ja kristillisyys

Markku Mattila

Antti Leskelä, 

Tarja Karjalainen,  Satu Enrold, 

Mikä sai poikkeamaan seurakunnan pisteeseen?

— Ihmettelin, että mitähän oikein tapahtuu, kun porukkaa oli kerääntynyt. Joukossa oli tuttuja ihmisiä, naapureita ja puistosta tuttuja perheitä ja lapsia. Aloimme vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan, ja kyllähän siinä samalla maistui seurakunnan tarjoama makkara ja mehukin.

Mitä terveisiä sinulla oli tai on seurakunnalle?

— En jutellut työntekijöiden kanssa. Seurakunta on muuten tuttu ristiäisten sekä kerhoon ja seurakuntavaaleihin osallistumisen kautta. Kaksivuotias esikoisemme saa pian pikkusisaruksen. Tällainen maanläheinen tapahtuma on oikein mukava.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tapahtumalle?

— Annan 4 pistettä sille, että kokoamalla yhteen ihmisiä seurakunta tukee alueen yhteisöllisyyttä.

Mikä sai poikkeamaan seurakunnan pisteeseen?

— Vietän päivää 3,5- ja 6-vuotiaiden lapsenlasteni kanssa. Heidän perheensä on tänään muuttamassa Pähkinärinteeseen. Tulimme kauppaan, ja huomasin, että täällä tapahtuu jotain. Lapset pyörittivät onnenpyörää, ja sieltä tuli namia.

Söimme makkaraa ja mehua.

Mitä terveisiä sinulla oli tai on seurakunnalle?

— Lapsenlasten takia on seurakunnan iltapäiväkerho ja muukin lapsityö ajankohtaista. Olen toiminut pitkään perhepäivähoitajana, ja alkuaikoina, joskus kolmekymmentä vuotta sitten, käytiin hoitolasten kanssa kerhossa. Saimme käyttää seurakunnan kerhotilaa askartelupaikkana. Myös ryhmäperhepäiväkodista olemme käyneet lastenkirkoissa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tapahtumalle?

— Annan 5 pistettä iloiselle yllätykselle.

Ku i n k a

Mitä seurakunta teki ostarilla?

— Ideana oli tulla ihmisten keskelle, tavata ja keskustella sekä jakaa syysesitteitä. Olimme kolmatta kertaa ostarilla syksyn alussa.

Myös joulun alla on tapanamme käydä ostarilla.

— Paikalla oli pappi, lapsi- ja diakoniatyöntekijöitä sekä vapaaehtoisia. Kyläsepot huolehtivat makkaranpaistosta. Olen ollut töissä Hämeenkylässä syksystä 1987. On mielenkiintoista, kuinka monia tuttuja kasvoja näin. Juttusille tuli myös vasta alueelle muuttaneita.

Mistä asioista ihmiset kyselivät lisätietoja?

— Eniten kysyttiin lasten kerhoista ja varhaisnuorten toiminnasta. Kysyjien joukossa oli vanhempien lisäksi myös isovanhempia.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tapahtumalle?

— Annan 5- pistettä hyvälle yhteistyölle ja onnistuneelle tarjoilulle.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Hannu perkinen, 64, toimii taksinkuljettajana ja vapaaehtoisena sovittelijana.

 % Pieksämäkeläinen Olen Pieksämäeltä kotoisin. Isä työskenteli kirvesmiehenä ja äiti sosiaaliviranomaisena. Molemmat olivat mukana kunnallispolitiikassa.

Isoveljestä tuli opettaja ja minä kävin kauppaopiston.



% Rovaniemeläinen

Tulin Helsinkiin ja menin naimisiin 23-vuotiaana. Ennen kuin saimme kodin Vantaan Mikkolanpuistosta, asuin Helsingissä ja vaimoni kanssa appivanhempien luona Nikkilässä. Esikoistytär syntyi Rovaniemellä, jossa asuimme neljä vuotta saatuani sieltä myyntipäällikön paikan.

 % Vantaalainen

Pähkinärinteeseen muutimme vuonna 1979. Toinen tytär syntyi pari vuotta myöhemmin. 1990-luvun laman keskellä perustin edustusliikkeen ja aloin työstää avioeroa. Kaivokselan kupeeseen muutin Kalliosta vuonna 1995. Olen osa-aikaeläkkeellä. Nykyinen vaimoni on yhä työelämässä. Ajan parina päivänä viikossa taksia. Rikos- ja riita-asioiden sovittelijana toivon voivani pysäyttää ihmiset, kun elämä on menossa väärille raiteille.

Kimmo Saares kritisoi kolumnissaan (VL 25.8.) piispa Seppo Häkkisen Sana-lehdessä ollutta kolumnia norjalaisesta massamurhaajasta. Häkkinen kirjoitti Breivikin teoillaan irtisanoutuneen kristillisyydestä. Saares puolestaan kyselee, mikä on se teko, joka irtisanoo ihmisen kristillisyydestä.

Sitten hän hämmentää ajatuskulkuaan nostamalla esille noitaroviot, toisen maailmansodan juutalaisten joukkomurhat ja orjuuden, jotka olivat Saareksen mukaan ”kristittyjen kammottavia ja epäkristillisiä tekoja”. Niinpä kolumninsa lopussa Saares toteaa norjalaisen massamurhaajan teon ”epäkristilliseksi”. Mutta se ei hänen mielestään poista Jumalan armoa, vaan loppujen lopuksi ”suunnitelmalliset tappajat sekä raiskaajat ovat kaikki Jumalan armon lapsia”.

En voi kuin ihmetellä kirjoituksen kapea-alaisuutta! Norjalainen massamurhaaja Breivik on omissa manifesteissaan täysin irtisanoutunut tunnustavasta kristillisyydestä, määritellen olevansa ”kristitty agnostikko” ja ”kristitty ateisti”. Tunnustavaa kristillisyyttä hänelle edustaa henkilökohtainen suhde Jeesukseen, josta hän irtisanoutuu manifestissaan.

Haluankin kysyä Kimmo Saarekselta, miten hän käsittää Jumalan vanhurskauden ja pyhyyden. Näyttää siltä, että Saares jättää tämän näkökulman kokonaan ilman huomiota. Hän kirjoittaa kaiken peittävästä armosta riippumatta siitä, haluaako ihminen sitä vai ei tai edes elää sen mukaan. Ikään kuin Jumalan armo vesittäisi ihmisen vastuun teoistaan Jumalan edessä.

Jumalan armo sisältää myös totuuden ja oikeudenmukaisuuden. Sitä, mitä Saares kutsuu kolumnissaan ”epäkristillisyydeksi”, Raamattu kutsuu synniksi.

Me voimme tahallaan ja tahattomasti valita väärin ja kapinoida Kaikkivaltiasta Jumalaa ja hänen ilmoitustaan vastaan. Raamattuun perehtymällä voimme havaita, että ihminen voi teoillaan ja sanoillaan hylätä Jumalan armon ja jopa kadottaa sielunsa.

Rajanveto näyttääkin kulkevan siinä, mitä kristillisyys itse kullekin meistä edustaa ja on.

Kristinuskon historian alusta asti kristityiksi tunnistettiin ne, jotka uskalsivat tunnustaa sydämenuskonsa Jeesukseen ja elää sen arvojen mukaan. Erottaakseen ja tunnistaakseen kristityt ei-kristityistä kirkko myöhemmin laati vieläkin käytössä olevat uskontunnustukset. Niissä määritellään ne perusteesit, joihin kristitty uskoo ja sitoutuu koko elämällään. Sanoilla ja teoilla on merkitystä.

kittävä lähettäjä helluntaiherätys joka on perustanut oman kirkkonsa. Herätysliikkeiden jäsenet ovat aktiivisia ja taitavia paikallisseurakuntien osallistujia, ikään kuin kirkon urheiluseurapelaajia. Liikkeet ovat olleet hengellinen kehyskertomus myös monelle kirkon työntekijälle.

Lähetystyölle on liikkeissä ollut kannatusta. Lähetysjärjestöjä on perustettu ja sadat lähetit ovat lähteneet tämän itse raivatun uuden tien kautta. Vuosikymmeniä on tehty hyvää työtä. Nyt on tultu kuluttavaan ja vaikeaan tilanteeseen, kun vapaamatkustajat, jotka eivät itse käy kentällä työssä, luulevat voivansa päättää kaikesta lähetystuesta.

Asiat ja selvitysvaatimukset ovat päälaellaan. Sari RomanLagerspetz (VL 18.8.) ja Tulkaa kaikki -liike ovat tulleet laittamaan edellisten sukupolvien hyvässä uskossa leipoman kakun uusjakoon. Sen sijaan, että esitetään korvaavaa työtä itse, pyritään vaikeuttamaan vanhojen toimijoiden vaativaa tehtävää.

Vaikka Lähetysseuraa suosittaisiin enemmän kuin he itse pyytävät ja vaikka sen virallinen linja ja keulakuvat olisivat tinkineet Jumala sanasta rahan ja yhteiskuntakelpoisuuden tähden, sen lähetit eivät onneksi ole sitä vielä Tulkaa kaikki -liikkeen toivomalla tavalla tehneet.

Taitaa olla lähetystyö niin haastavaa, että se ei oikein teoreetikoille ja Pride-kulkueiden boheemiväelle sovi.

Vai voisitko kuvitella itsesi vaikkapa vuoristolääkäriksi Afganistaniin? Entä kun olisit viiden vuoden kuluttua uskaltanut kertoa olevasi kristitty, sanoisitko seuraavaksi, että Jeesuksesta kertomista tärkeämpää minulle kumminkin on lopettaa syrjintä ja kertoa suomalaisen naisen asemasta ja häkellyttävästä ylivertaisuudesta?

Mielestäni myös Raamattua rakastava ja luterilaista tunnustusta kannattava Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ansaitsee oman siivunsa seurakuntien talousarviomäärärahoista ja myös yksityisten ihmisten osallistumista ja suoraa tukea.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Esa Sarvi Suomen Vapaakirkkoon kuuluva pastori Vantaalta

Tuki sinne missä työ tehdään Suomen kesässä sadat tuhannet osallistuivat hengellisille kesäjuhlille. Perinteiset herätysliikkeet ovat olleet pietistisiä ja konservatiivisia, kuten myös mer-

Werner Janhonen Rekolan seurakuntaneuvoston jäsen

Alttarikutsu on kaikille Korson kirkossa vietettiin eräänä elokuisena lauantaina kehitysvammaisten nuorten konfirmaatiotilaisuutta. Rippilapset ja heidän omaisensa polvistuivat alttarille nauttimaan ehtoollista.

Tilaisuudessa esiintyi kehitysvammaisten musiikkiryhmä, jonka jäsenet halusivat myös mennä Herran pöytään. Nämä puolisen tusinaa soittajaa ja laulajaa kuitenkin torjuttiin. He jäivät pianon taakse piiloon. Heille jaettiin ehtoollinen kirkkosalin kuolleessa nurkassa.

Miksi he eivät saaneet polvistua alttarille kuten toiset kirkkovieraat? Kaikkia kutsutaan Herran pöytään. Niin kiire ei voinut olla, etteivät kaikki halukkaat saaneet osallistua tähän pyhään hetkeen alttarilla, varsinkin kun heitä oli vain muutama.

Riitta Eloranta

Hans von Schantz

Isä Mikael Sundkvist aloitti työnsä Vantaalla viime keväänä.

Vanhoilla jäljillä Moniarvoinen maailma oli haaste varhaisille kristityille. Niin se on nykyisillekin, arvioi ortodoksipappi Mikael Sundkvist.

O

rtodoksisella kirkolla on vastassaan samat maallistumisesta ja yhtenäiskulttuurin hajoamisesta johtuvat haasteet kuin luterilaisellakin, sanoo isä Mikael Sundkvist, joka toimii pappina Vantaalla. Sundkvistin mukaan kirkollisesti aktiivisia on vain pieni joukko ortodokseista, eikä kirkon jäsenyys ole kaikille itsestäänselvyys: esimerkiksi television Homoilta näkyi eropiikkinä myös ortodoksisissa seurakunnissa.

Vantaalla ei ole omaa ortodoksista seurakuntaa, vaan vantaalaisortodoksit ovat Helsingin seurakunnan jäseniä. Toimintaa Vantaalla on ollut jo 25 vuotta ja sitä juhlittiin viime sunnuntaina. Aluksi ortodoksit kokoontuivat omakotitalosta remontoidussa toimintakeskuksessa. Vuonna 1997 valmistui Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko Tikkurilaan.

Vantaalla on oma pappi ja kanttori, mikä tarkoittaa sitä, että Tikkurilassa järjestetään liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus joka sunnuntaiaamu ja vigilia lauantai-iltaisin. Torstai-iltaisin kirkossa on ehtoopalvelus. Niiden lisäksi järjestetään kirkkovuoden juhliin liittyvät muut palvelukset. Kerran kuukaudessa lauantaiaamuna pidetään jumalanpalvelus Myyrmäen luterilaisen kirkon tiloissa Pyhän Martin kappelissa.

Ortodokseja on Vantaalla noin 2600. Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa, joka kattaa koko Uudenmaan alueen, on noin 20 000 jäsentä. Kaikkiaan Suomen ortodoksisessa kirkossa on jäseniä noin 60 000. Jäsen-

määrä on ollut kasvussa viimeiset parikymmentä vuotta.

— Kasvu johtuu aikuisena kirkkoon liittyvistä ja maahanmuuttajista. Ilman heitä jäsenmäärä vähenisi, sillä useimmat ortodoksien avioliitot ovat seka-avioliittoja, eikä ole mitenkään itsestään selvää, että niissä syntyneet lapset kastetaan ortodokseiksi, Sundkvist kertoo.

Yksi ortodoksisen kirkon suurimmista haasteista on Mikael Sundkvistin mukaan se, miten pysyä uskollisena omalle perinteelle eristäytymättä muusta yhteiskunnasta. Suomen ortodoksit ovat hänen mukaansa hyvin suomalaisia identiteetiltään ja haluavat toimia osana suomalaista yhteiskuntaa, mikä on toisinaan johtanut siihen, että vaikutteita on otettu vastaan kritiikittömästi.

— Suomen itsenäistymisen jälkeen kirkko yritti monin tavoin sopeutua muuhun suomalaiseen kulttuuriin. Sellaisia olennaisesti perinteeseemme kuuluvia tapoja kuten pyhien, Jumalanäidin tai reliikkien kunnioitusta tai esimerkiksi ristisaattoja saatettiin jättää vähemmälle huomiolle. Nykyisin tilanne on muuttunut muun muassa ekumeenisen liikkeen ansiosta, kun on huomattu muiden arvostavan meidän perinnettämme.

— Me olemme osa maailmanlaajaa ortodoksista kirkkoa, jolle yhteinen traditio on ensisijaisen tärkeä ja sitova. Jos ajatellaan vaikka erilaisia perhemalleja, nykyistä kehitystä ja arvojen muutosta on vaikea sovittaa yhteen ortodoksisen perinteen kanssa, Sundkvist lisää.

Mikael Sundkvist on paitsi Vantaan ortodoksien pappi, myös teologian tohtori, jonka väitöskirja käsitteli apostoli Paavalin teologiaa.

— Papin työ on niin kiireistä, ettei tutkimuksen tekemiselle ole nykyisin aikaa. Sitä kyllä kaipaisin, Sundkvist huokaa.

Pientä lohtua hänelle ovat tuoneet varhaisia kristittyjä käsittelevän yleistajuisen kirjan kirjoittaminen kustantajan tilauksesta ja tuntiopettajan tehtävät katolisessa jesuiittojen korkeakoulussa Ruotsissa.

Vaikka aikaa on kulunut lähes 2000 vuot-

ta, Sundkvist löysi varhaisten kristittyjen tilanteesta jotain tuttua. Hekin elivät globaalissa kulttuurissa. Rooman valtakunta kattoi suuren osan silloisesta tunnetusta maailmasta. Siellä vallitsi hellenistinen kulttuuri ja kreikan kielellä pärjäsi melkein missä kolkassa tahansa, siinä missä nykyisin englannilla.

— Nykyisin ihmiset ovat individualisteja ja valitsevat itse oman uskonnollisen cocktai-

Nykyisin ihmiset ovat individualisteja ja valitsevat itse oman uskonnollisen cocktailinsa. linsa. Ei se ole uutta. Myös ensimmäiset vuosisadat olivat uskonnollisesti heterogeenista aikaa. Erilaisia uskontoja oli paljon, ja uusia uskonnollisia liikkeitä tuli idästä jatkuvasti.

Vallanpitäjien näkökulmasta kristinuskokin oli aluksi vain jokin outo lahko.

Varhaisten kristittyjen maailmaan ja heitä koskevaan tutkimukseen perehtyessään Mikael Sundkvist hämmästyi siitä, kuinka vähän — vain muutamia tuhansia — kristittyjä ensimmäisinä vuosikymmeninä oli. Miten on sitten mahdollista, että kristinusko, jolla oli aluksi vain kourallinen seuraajia, selvisi erilaisten lahkojen kilpailusta ja kasvoi lopulta maailman suurimmaksi uskonnoksi?

Sundkvist naurahtaa, että pappina hän voisi sanoa, että niin kävi, koska Jumala niin halusi. Tutkijana puhuessaan hän ei voi vedota Jumalan tahtoon, vaan joutuu etsimään inhimillisiä syitä.

Yksi niistä inhimillisistä syistä saattoi Sundkvistin mukaan olla se, että naiset ja lapset kokivat asemansa kristittyjen joukos-

sa turvallisemmaksi, opettivathan kristityt yksiavioisuutta ja uskollisuutta ja vastustivat lasten heitteillejättöä ja abortteja, jotka Rooman valtakunnassa olivat yleisesti hyväksyttyjä.

Toinen menestystekijä saattoi olla yksijumalaisuus, jolle uskonnollisesti kirjavassa ajassa oli tilausta.

— Monet pitivät Rooman pakanajumalia liian inhimillisinä. Juutalaisuutta arvostettiin monoteismin vuoksi, mutta juutalaisten yhteisö oli aika suljettu, eikä syntyperältään eijuutalaisten ollut helppo liittyä siihen. Kristittyjen yhteisö oli avoimempi, eikä kääntyviltä pakanoilta vaadittu ympärileikkausta, Sundkvist sanoo.

Lisäksi kristinuskossa oli hyvin vahva sosiaalinen ulottuvuus. Heikoista pidettiin huolta.

— Mutta eivät ensimmäisetkään kristityt olleet täydellisiä. Se käy selvästi ilmi Uudesta testamentista, joka kertoo heidän erimielisyyksistään.

Kristinusko oli varhaisvaiheessaan kaupunkilaisten uskonto. Seurakuntia perustettiin aluksi Rooman valtakunnan suuriin kaupunkeihin. Tutkijat ovat olettaneet, että uusi uskonto levisi pääasiassa henkilökohtaisten kontaktien kautta.

— Oletusta on perusteltu sillä, että nykytutkimuksissa on todettu massajulistamisen julkisilla paikoilla olevan varsin tehoton tapa levittää uskontoa. Esimerkiksi mormonikirkko kasvaa tehokkaasti ystävyys- ja perhesuhteiden välityksellä. Kristinuskon leviämiselle oli aikoinaan olemassa jo valmis verkosto: Palestiinan ulkopuolella diasporassa elävät juutalaiset, Mikael Sundkvist sanoo.

Siinä vaiheessa, kun keisari Konstantinus 300-luvulla alkoi suosia kristinuskoa, se oli jo levinnyt ympäri Rooman valtakuntaa. Sundkvist arvioi, että luultavasti Konstantinus valitsi kristinuskon siksi, että se näytti elinvoimaiselta. Tuolloin kristinuskosta oli tullut myös aiempaa salonkikelpoisempi: 200-luvun paikkeilla oli alkanut tulla kirjoittajia, jotka nostivat kristillisen teologian samalle älylliselle tasolle filosofian kanssa.

Kaisa Halonen

5

Järkyttävän herkkä Yona valloittaa yleisönsä suvereenilla laulullaan ja läsnäolollaan.

T

aiteiden yössä Esplanadin lavan ympärille kertyneen ihailijajoukon tungos ei syntynyt sattumalta. Yonan eli Johanna Louhivuoren, 27, läpimurto on tapahtunut nopeasti. Helsingin Pop & Jazz Konservatoriosta valmistunut muusikko sai Pilvet liikkuu, minä en ‑esikoisalbumistaan Emma-palkinnon. Hän kilpaili sarjassa Vuoden 2010 tulokas. Yona oli viime vuonna myös Radio Helsingin soitetuin artisti.

Taiteellinen tinkimättömyys Keväällä ilmestynyt kakkoslevy Vaikenen laulaen on kehuttu maasta taivaisiin. Ylistykseen on helppo yhtyä. Moneen suuntaan särmikkäästi ja koskettavasti taipuva tulkitsija yhdistää harvinaisen luontevasti ja uskottavasti jazzin, iskelmän, popin, kansanlaulun ja hengellisen musiikin tyylikeinoja.

Levyn suunnittelu suuren levy-yhtiön kanssa oli jo pitkällä, kun hän hyppäsi pienen Timmionin tuotettavaksi.

— Olen niin järkyttävän herkkä ihminen.

Timmionilla en ole vain yksi tuhannesta artistista, vaan minua kohdellaan hellävaraisesti, jotta pysyn kunnossa.

— Uskon myös, että taiteellisessa tinkimättömyydessä on siunaus. Kun uskaltaa tehdä asiat omalla tavallaan ja intuition perusteella, se kantaa pidemmälle kuin kaupallinen varman päälle pelaaminen, Yona sanoo.

Helluntailainen ja ylpeä siitä Yona esiintyi lapsuutensa ja nuoruutensa koulun ja helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa ja kuorossa. Esikoislevyn päättää kaunis ja reippaasti svengaava gospellaulelma Pieni lintu. Siinä on kaikuja omasta taustasta. ”Mitä itket pieni lintu, valittelet vaivojas, etkö tiennyt on taivaan kaaren tuolla puolen toinen maailma. Siel ei paina kenkä matkamiehen nilkkaa, ei tarvii kuulla enää mielipuolten pilkkaa, siel lennät korkeemmalle kuin ennen ja putoot pehmeelle mättäälle vain. Kultakaupunkiin, sinne Siioniin, sinne missä laulaa kuoro monimuotoisin, siel ei oo enää kuolemaa.”

Yona sanoo olevansa umpihelluntailaisen kodin lapsi. Perhe muutti pastori-isän työn takia Itävallan, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän kautta Helsinkiin. Yona kiittää suurisydämisiä vanhempiaan, jotka ovat antaneet lapsille tilaa elää omalla tavallaan.

— Olin lapsuudessani helluntailainen ja aina ylpeä siitä! Oman tieni etsiminen on ollut ehkä vaativampi prosessi kuin tavallisen perheen lapsilla, mutta koen juureni rikkaudeksi.

instrumentalisti Kalevi vastaa Yonan levyillä sovituksista ja johtaa livenä esiintyvää Liikkuvat pilvet ‑orkesteria.

— Musiikillinen avioliittomme on yhä koossa. Kalevin musiikillinen sielunmaisema on valtava avaruus.

Valmis laulu virtaa Yonalla on keikan jälkeen voipunut olo kuin urheilijalla huippusuorituksen jälkeen.

— Joitakin kertoja on ollut täydellinen blackout keikasta. Sitten herään raikuviin aplodeihin.

Muusikon mieli on alati virittynyt uusille lauluille.

— Jos palataan hengellisiin asioihin, niin minä olen antanut elämäni täysin jonkun Korkeamman käyttöön.

Yona sanoo, ettei hän ole koskaan ollut hyvä kirjoittaja. Hän on yrittänyt usein istua paikalleen ja kirjoittaa laulua, mutta silloin ei tapahdu mitään. Joskus taas biisi tulee itsekseen ilman että hän tekisi mitään sen eteen.

— Futum — yhtäkkiä paperille virtaa tekstiä! Kirjoitan sanat kiireesti ylös siltä istumalta ja melodia tulee samalla valmiina. Toivon ettei puhelin soi tai mikään häiritse. Se on tosi siistiä, kuin surffaisi aallon harjalla.

Näkymätön maailma

Yona pitää aikaamme pimeänä ja vinksahtaneena. Välinpitämättömyys on kaiken pahan alku ja juuri. Musiikillaan hän haluaa ilahduttaa ja tuoda toivoa.

— Sydämelläni ovat romanien lisäksi lapset ja nuoret, joita uhkaa joukkopsykoosi.

Avaa minkä tahansa kanavan, siellä on joku huippumalli haussa. Minullekin olisi voinut käydä kalpaten, ellen olisi ollut hengellisestä kodista.

— Mielikuvitukseni sai lentää aika vapaasti ja aina kun ahdisti, saatoin turvautua näkymättömään maailmaan. Jos lapselta kielletään luontainen kiinnostus näkymättömään todellisuuteen, se on väärin — mielen riistämistä! Yona pohtii.

Janne Villa

Energiavampyyreita pakoon Yona vietti kesää mökillä ja Helsingin edustalla saaressa, talossa, jossa ei ollut sähköä eikä juoksevaa vettä. Hänelle suurin inspiraation lähde ja hengellinen koti on luonto. Siellä hän kokee olevansa levollisin ja lähimpänä jumaluutta, mitä ikinä sillä tarkoitetaankin.

— Koska minä olen artisti, kaikki pyörii aika paljon minun ympärilläni ja jokainen odottaa jotakin. Ihmiset ovat voimia vieviä energiavampyyreitä. Kivet, puut ja kukkaset ovat ystäviäni, ne eivät vaadi mitään.

Kylmäksi kaudeksi on palattava kaupunkiin ja Yona on nyt jo ”shokissa” kerrostaloon palaamisesta. Se ei sovi luonnonlapselle, joka on suuren yleisön haltuun ottamisen taidosta huolimatta vähän erakko.

— Unelmani on päästä skutsiin asumaan. Kuitenkin niin lähelle, että pääsisin pääkaupunkiseudulle keikoille. Ehkä joku voisi vuokrata Vantaan perukoilta vanhan, raihnaisen ja halvan talon, taiteilija vetoaa kainosti lukijoihin.

Joitakin kertoja on ollut täydellinen blackout keikasta.

Ex-mies taustalla

6

— Ei kukko käskien laula, sanotaan, mutta minä kyllä laulan niin kauan kuin saan siitä pari lanttia käteeni. Tämä on unelmahommani, sanoo Yona.

Jani Laukkanen

Usko on edelleen osa Yonan elämää, mutta hän ei ole ”uskovainen” eikä halua tulla lokeroiduksi minkään uskonnon edustajaksi.

— Kunnioitan kaikkien uskoa, kunhan ketään ei satuteta. Ihmiselle on tärkeintä saada aikaiseksi mahdollisimman paljon hyvää.

— Puhun edelleen Jumalalle joka päivä, pöhköistä ja arkisistakin asioista. Minulla on vahvoja todisteita siitä, että kun olen hädässä pyytänyt jotakin Korkeammalta, minua on kuultu.

Yona meni 19-vuotiaana naimisiin muusikko Kalevi Louhivuoren kanssa. Liitto kesti kaksi vuotta. Trumpetisti ja multi-

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Iltojen ilo

M

TV3:n toimittaja Mika Tommola muistaa hyvin tekemänsä jutun, jossa Moskovan sirkus esiintyi Lontoossa Neuvostoliiton aikana. Kesken esityksen klovni loikkasi länteen.

— Oli kiehtovaa, että yhteiskunnalla meni niin huonosti, että klovnikin loikkasi. Silloin tajusin, että kevennyksillä voi kertoa vakavistakin asioista. Komedian keinoin asiat jäävät ihmisten mieliin paremmin. Uutisissa on sotia ja katastrofeja.

Usein tulee olo, että näinkö kaamea paikka tämä maailma on.

Tommola aloitti toimittajanuransa ulkomaantoimituksessa, mutta huomasi jotain puuttuvan.

— Tein juttua Jugoslavian sodasta.

Luet­ telin kyliä, joissa serbit tai kroaatit taistelivat, mutta en tiennyt asiasta mitään, sillä kaikki oli toisen käden tietoa uutistoimistoilta. Koko asia tuntui etäiseltä, ja huomasin kaipaavani ihmisten keskelle.

Tommola siirtyi kotimaan reportteriksi ja löysi tarinan muodon kevennyksistä.

— Opiskelijana ajattelin, että minusta tulee tutkiva toimittaja, joka paljastaa yhteiskunnan epäkohtia — kuinka vähän sitä nuorena miehenä tunteekaan itseään!

Omaperäisiä ideoita Ideoita loppukevennyksiin Mika Tommola saa uutistoimituksesta. Katsojat lähettävät sähköpostia ja soittavat joka päivä.

— Ihmiset lähestyvät minua herkästi kadulla ja kertovat juttuideoita — olenhan se hauska poika televisiosta, Tommola sanoo nauraen.

Kymmenestä tulleesta ehdotuksesta ehkä yksi menee Tommolan mukaan läpi, sillä monet ovat pieniä ja paikallisia eikä esimerkiksi jokin häissä keksitty tempaus toimi valtakunnallisessa mediassa.

— Vaikka suomalaiset ovat innostuneita erilaisista mummon- ja kännykänheittokisoista, se ei riitä. Idean täytyy olla nokkela, omaperäinen ja yllättävä.

Tommola etsii ideoita myös kirkon lehdistä ja iltapäivälehdistä, koska niissä näkyvät suomalaisten arki ja arvot.

— Yritän löytää aiheita, joista puhutaan seuraavana päivänä kahvihuoneissa.

Hyvistä juttuideoista on aina pulaa. Mei-

15

Suomalaisen elämän näyttäminen koomisuudessaan on kevennystoimittaja Mika Tommolan missio.

dän pitäisi vielä enemmän kulkea ihmisten keskellä, sillä aivan tavallisesta elämästä löytyvät ne parhaimmat aiheet.

Flirttiä peliin Televisiojuttua ei synny, ellei toimittaja saa ihmisiä puhumaan. Mika Tommolan tehtävänä on tehdä isosta uhkaavasta kamerasta vähemmän pelottava. Tutut kuvaajat tietävät, että Tommolan keikoilla kamera vain pyörii eikä sen olemassaolosta pidetä meteliä.

— Ruotsalaiset pomppivat kameran eteen ja suomalaiset luikkivat seiniä pitkin.

Olemmehan me vähän ujoja, mutta kuori on ohut. Kun alun paniikkivaiheesta on päästy, suomalainen kertoo mielellään tarinaa.

Hän antaa aidon, hyvän vastauksen ja ker-

too, mitä hän oikeasti asiasta ajattelee.

Ja kun kuvaustilanne on ohi, ihmiset iloitsevat, että sehän meni hyvin. Ihmisten on myös helppo puhua Tommolalle, koska he tietävät, että häneltä ei tule liian vaikeita kysymyksiä.

— Pyrin menemään haastatteluissa ihmisen lähelle. Tässä iässä myös pieni flirtti voi jo toimia, Tommola heittää.

— Sanon usein haastateltaville, että nyt vain jutellaan. Poliitikoiden ympäripyöreillä vastauksilla en tee mitään. Etsin rehellistä tunnetta ja intohimoa.

Hyväntahtoista komiikkaa 1980-luvulla huumori oli asiallisempaa, mutta nykyään erilaisten tositelevisioiden takia huumori on muuttunut räävittömäk-

si. Mika Tommolan mielestä suomalainen huumori on hyvin omintakeista.

— Minua ei innosta sellainen amerikkalaistyyppinen ivaava huumori. Huumorin pitää olla hyväntahtoista. Olen hyvin tarkka siitä, että se pysyy hyvän maun rajoissa eikä ketään loukata. Komiikan saa löytää ihmisten elämästä, mutta sille ei saa koskaan nauraa ylimielisesti. Jos tekisin niin, minulta loppuisi samantien työt.

Esteettisistä asioista ja ihmisistä elämäniloa ammentava Tommola katselee Helsinkiä ja maakuntia komiikkasilmällä.

— Vaimoni sanoo, että ei elämä aina ole niin ruusuista, mutta kyllä se ainakin 70-prosenttisesti on, Tommola kuittaa nauraen.

Salla Ulmanen

” R u o t s a l a i s e t p o m p p i v a t k a m e r a n e t e e n j a s u o m a l a i s e t l u i k k i v a t s e i n i ä p i t k i n .”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Muovisia helmiä myydään askartelutarvikekaupassa Tikkurilassa 15 kappaleen pakkauksissa.

Niistä saa korun, joka näyttää siltä kuin olisi pujottanut punaisia viinimarjoja nauhaan.

7

Jani Laukkanen

8

Filosofisesta läpästä armopuheeseen Jukka Relanderille kristilliseen ajatteluun syventyminen merkitsi omien varhaiskokemusten valaisemista.

J

ukka Relander oli yhden vuoden ja kahden päivän ikäinen, kun äiti työnsi häntä lastenvaunuissa Helsingin rautatieaseman edessä. Auto ajoi päälle. ”Viimeisenä tekonaan hän oli tönäissyt vaunut, joissa olin, pois tieltä, että saisin elää. Ehkä tästä syystä olen joskus ajatellut, ja uskonutkin, että elämä on lahja — sain sen ikään kuin saatekirjeenä äidiltä perinnökseni”, Relander kertoo filosofi Tuomas Nevanlinnan kanssa keväällä julkaisemassaan kirjassa Uskon sanat. Äidin kuoltua poika asui viisivuo­ tiaaksi mummoloissaan, kunnes isä löysi uuden puolison.

— Isovanhempieni maailmassa kaikki uskontoon liittyvä oli positiivisella tavalla itsestään selvää. Äitini oli Taivaan Isän luona, joka näytti vähän samalta kuin oma isäni. Perustava kokemukseni oli lempeä, salliva ja rakastava kristillisyys, jota etenkin pullantuoksuinen äidinäitini eli mummelini edusti.

— Tiedän, että on hyvin ahdistavia kristinuskon tulkintoja, mutten pysty eläytymään ateistien uskontokritiikkiin, joka osuu ohi kohteensa. Minulla ei ollut lapsena yhtään negatiivista kokemusta kristinuskosta, Relander selvittää.

Oppinut ja nokkelan teräväkielinen kaksikko asettuu kiinnostavassa ja ajankohtaisessa keskustelukirjassaan uskonnon sisäpuolisiksi. Koemielessä. He yrittävät hahmottaa ”sekaan heittäytymällä”, mitä myönteistä annettavaa kristinuskolla on nykyajalle ja kuinka tradition voisi tulkita tuoreella tavalla.

Kosmiset perheenjäsenet Jumalanpalveluksessa joka sunnuntai käyneen mummelin usko oli ”hiljaista, elämänmyönteistä ja lempeää, armeliasta arjen kristillisyyttä”. Toimelias nainen oli esimerkiksi kutonut kaikki Kauniaisten seurakunnan pappien stoolat. Mummeli ei sietänyt tekohurskasta uskoa, joka julisti oikeaa oppia ja tuomitsi silloin, kun olisi pitänyt antaa anteeksi.

Toisen isoäidin puoleisen suvun uskonnollisuus oli oppineempaa.

Jukka Relander sai kokemuksen Jumalasta ”kosmisena perheenjäsenenä”, joka on samanaikaisesti läsnä ja tavoittamaton ja jonka luokse äiti katosi.

Tätä nykyä hän ei kuitenkaan pysty jakamaan mummelinsa hiljaista uskolli-

— Olen kurvannut takaisin uskonnollisten kysymysten äärelle osittain filosofian, osittain tuttavapiiriin kuuluvien pappien innostamana, sanoo Jukka Relander.

suutta kirkkoa kohtaan eikä isoäidin uskoa, joka toi varmuutta elämään ja rohkeut­ta viimeisiin vuosiin, jolloin hän odotti pääsevänsä rakkaidensa luo.

— Uusperheessämme usko ei ollut erityisesti läsnä. Pappi kysyi isäni hautajaisia valmisteltaessa, mikä hänen suhteensa uskontoon oli. Vastasin, että isä uskoi kyllä johonkin, muttei ihan niin kuin kirkko opettaa. Pappi näytti vähän järkyttyneeltä, joten lohdutin häntä sanomalla, että noinhan Lutherkin ajatteli, Relander virnistää.

Vasemmiston ja kirkon kohtalonkysymys Jukka Relander aloitti historian opintonsa Helsingin yliopistossa vuonna 1988. Väitöskirjatyö taistolaisuuden psykohistorias­ ta viivästyi, kun monialainen ajattelija imaistiin tv- ja radioesiintyjäksi, kolumnistiksi, luennoitsijaksi ja kirjailijaksi sekä politiikkaan.

Opiskelijat kokivat 1980-luvulla taistelevansa vapauden puolesta vanhaa konservatiivista maailmaa vastaan, jota kirkkokin edusti.

— Pakka meni uusiksi 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto ja markka romahtivat ja nuoriso jäi työttömäksi. Yhtäkkiä ahdistava konservatiivinen kehikko kirkon ympäriltä murtui. Huomattiin, että kirkko olikin yhteiskunnassa ainoa ääni, joka puhuu heikkojen puolesta, historioitsija analysoi.

Viher-vasemmistolaisesti orientoituneet Relander ja Nevanlinna näkevät nyt, että työväenliike ja kirkko tekevät tahoillaan työtä suhteessa samoihin toivoon, veljeyteen ja armoon liittyviin kysymyksiin. Niiden kohtalonkysymyskin on sama:

Kirkko olikin yhteiskunnassa ainoa ääni, joka puhuu heikkojen puolesta.

koon, mutta määrittelee itsensä kristityksi, jos valita pitää.

Hengellisesti vihreät Jukka Relander oli reilu vuosi sitten vetämässä vihreiden poliittista ohjelmaryhmää. Hänen kirjaamansa ajatukset valtion ja kirkon suhteesta olivat suopeita kirkon työn jatkumiselle Suomessa.

— Kannatan uskontojen positiivista suvaitsemista ja veronkanto-oikeutta niin luterilaisille, muslimeille, juutalaisille ja kaikille, jotka pitävät hautausmaita yllä. En kannata kirkon täydellistä erottamista valtiosta.

Puoluekokous jyräsi äänestyksessä Relanderin linjaukset. Jyrkkä kirkonvastai-

En kannata kirkon täydellistä erottamista valtiosta. nen ohjelma oli epäilemättä yksi osasyy vihreiden murskaavaan vaalitappioon. Moni kristitty vihreiden ex-äänestäjä jätti antamatta äänensä kristinuskonvastaiseksi profiloituneelle puolueelle.

Relander purki pettymystään kysymällä, odotetaanko valtion ryhtyvän hoitamaan myös pyhiä toimituksia kuten ehtoollista.

Hän on saanut kuulla paljon kuittailuja vihreiden kannasta kirkkoon. Ateistinen puoli kokousväestä oli Relanderin mielestä paremmin organisoitunut. Siihen kuului runsaasti nuorta väkeä, jolla oli taipumusta jyrkkyyteen ja ehdottomuuteen.

— Puolueemme kirkkokritiikkiin liittyi nuoruuden auktoriteettikapinaa. Vaikka kirkko ei ole enää entiseen tapaan kontrolloiva auktoriteetti, vanhaa asetelmaa yritetään manata esiin.

— Ihmiset tarvitsevat jonkin tahon, jota näpäyttää, ja paremman puutteessa kirkkokin käy. Nuori edistyneistö haluaa kostaa jonkin synnin, jonka kirkko on joskus tehnyt, vaikka ei se minun mielestäni ole mitään erityisen pahaa tehnyt ainakaan viime aikoina.

Relander muistuttaa, ettei vihreiden linjaus edustanut läheskään koko puoluekentän, varsinkaan johtohenkilöiden näkemyksiä. Se meni kiireesti läpi yhtenä 900 ehdotuksesta.

Moderni sovitus tutusta teemasta pystyvätkö ne muotoilemaan uskottavasti viestin, joka herättää aidosti toivoa?

Kirjoittajat haastavat vasemmiston valtavirrassa eläneen ateismin. ”Ateistit! Pois kummallinen varjonyrkkeily etukäteen voitettua ääliömäistä vastustajaa vastaan. Kehään kamppailemaan omaa uskoa, totuusnarsismia ja kristillistä tiedostamatonta vastaan”, Nevanlinna tykittää kirjassa. ”Samaan hengenvetoon voisi asettaa vastaavan haasteen kristityille: on aika luopua hokemista ja hengen velttoudesta. Usko on parhaimmillaan jatkuvaa kysymistä ja kyseenalaistamista”, Relander lisää.

Oma osuus kirjasta tuntuu hänestä nyt hämmentävänkin uskonnolliselta tekstiltä. Suhdettaan Jumalaan Relander ei ole kuitenkaan ratkaissut. Hän ei ole tullut us-

Kesällä Jukka Relanderilla oli jännittävä ja pysäyttävä kokemus. Häntä oli pyydetty puhumaan viulisti Pekka Kuusiston johtamille, klassiseen musiikkiin keskittyville Meidän Festivaaleille Tuusulan kirkkoon.

Puheenvuoro oli sijoitettu Histan veisaajat ‑lauluyhtyeen esityksen väliin. Nuorista muusikoista koostuva espoolainen a cappella ‑yhtye esitti körttivirsiä. Ennen Jukan puhetta he veisasivat vielä norjalaisen virren. Massamurhaaja oli riehunut Norjassa edellisenä päivänä.

— Siionin virret ovat heviä kamaa. Oli äärimmäisen mielenkiintoista, miten tulkitsijat, joista vain yksi tuli körttitaustasta, antoivat uutta virtaa vanhoille virsille moderneilla sovituksillaan. Viattomat nuoret laulajat seisoivat biisiensä takana tukevasti kuin taistolaisten Agit Prop aikanaan.

Musiikki loi kirkkoon niin vahvan tunnelman, että Relanderilta menivät pasmat sekaisin. Hän oli valmistautunut heittämään kevyttä filosofista läppää, mutta huomasikin saarnaavansa ilottomasti ja huumorintajuttomasti vakavista asioista.

— Koko jengi itki kirkossa. Se oli hyvin voimakas yhteinen tunne. Joku voisi nimittää sitä jopa uskonnolliseksi kokemukseksi.

Tunnelman tiheys tavoitti minut puhuessani ja jälkikäteen on vaikeata toistaa, mitä sanoin. Huomasin puhuvani jotakin elämän ainutkertaisuudesta ja anteeksiantamisen mahdollisuudesta. Armosta.

Älykön tulokulma taivaaseen Armon teema puhuttelee Jukka Relanderia eniten kristinuskossa. Hänestä kristinuskon pääpointti on Jumalan armo ja anteeksianto, jota ei voi itse ansaita.

— Armo on jotakin, mitä tapahtuu ihmisten tai ihmisen ja Jumalan välillä. Kuvittelen uskonnollisten kokemusten olevan yksilön ja Jumalan välisten rajojen kumoutumista. Minulla ei ole ollut sellaisia, enkä osaa niitä kaivata, mutta olen avoin ajatukselle, että voisin joskus kokea uskonnollisen kokemuksen.

Intellektuellin tulokulma kristinuskoon on ensisijaisesti älyllinen eikä kokemuksellinen. Relander yhtyy nauraen ystävänsä Tuomas Nevanlinnan vertaukseen.

— Tuomas kuvasi, kuinka hän näkee kuoltuaan kaksi kylttiä. Toisessa lukee ”Taivaaseen” ja toisessa ”Luentoja taivaasta”. Hän lähtee luonnollisesti jälkimmäiseen suuntaan.

Ystävysten yhteinen yritys ottaa haltuun kristillinen ajattelu osui erilaisiin elämäntilanteisiin.

— Tuomas kertoi innostuneena uusista ajatuksistaan ja kirjoista, joita oli lukenut.

Samaan aikaan minulla oli nyrkit savessa himassa, missä alle vuoden vanha tytär oli kotihoidossa. Yritin puristaa itsestäni paperille viimeisetkin pisarat siitä, mitä olin aiemmin tullut ajatelleeksi kristinuskosta.

— En päässyt uppoutumaan kuin väläyksittäin samanlaisiin sfääreihin kuin Tuomas, joka meni aika syviin ulottuvuuksiin. Tämä prosessi muovasi enemmän hänen uskonnollista ajatteluaan.

Kansanedustajaehdokkaan elämä oli keväällä hullunmyllyä. Intensiivisestä kirjoitusprosessista juuri selvinnyt isyyslomalainen teki vaalityötä öisin. Sitten seurasivat hallitusneuvottelut. Kesällä hän sai onneksi hengähdettyä.

Rukouksen itu elää Relanderin lapset on kastettu. Perheessä pohditaan, tulisiko lapsille antaa myös uskonnollista kasvatusta. Isä miettii, pitäisikö hänen opettaa lapsille iltarukous.

— Pojastani saattaa tulla uskonnollisempi kuin minusta. Hänellä oli 4-vuotiaana voimakas hengellinen kokemus, kun kävimme Pietarinkirkossa Roomassa ja hän näki Pietà-veistoksen, jossa kuollut Jeesus makaa Marian sylissä.

Relanderin tyttären iltarituaaleihin kuuluu rukouksen itu. Hän lausuu puolitoistavuotiaan haparoivalla äänellä kaik­ kien läheisten ihmisten nimet ennen nukkumaanmenoa.

— Tapa on lähtenyt tyttärestä itsestään, mutta se on oikeastaan ihan sama muoto, jonka isoäitini opetti minulle, kun iltaisin pyysimme siunausta kaikille läheisille.

Mummelien usko on tainnut sittenkin kantaa sukupolvien yli.

Janne Villa

9

Kahden maailman välissä Tule laulamaan suurkuoron kanssa Anna-Maija Raittilan sanoittamia virsiä ja Taizé-lauluja!

Su 11.9.2011 klo 18

Kirja

Saarna: Kaisa Raittila Liturgia: Mikko Malkavaara Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Helsinki

Paratiisin tuoksu Musiikillinen ilta Anna-Maija Raittilan ajatuksen matkassa Lauluja, virsiä, runoja ja muistikuvia Suomenlinnan kirkossa Pe 16.9.2011 kello 18 Anna-Maija-suurkuoro ja soitinyhtye johtajinaan Juha ja Inna Vintturi Mikko Malkavaara, Kaisa Raittila, Olli Valtonen Illan järjestää Tuomasyhteisö. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Lautta Kauppatorin rannasta klo 17.20.

Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry – POLLI

on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö.

Toimimme Helsingissä ja Vantaalla.

(09) 7562 690 tai 040 533 2710 www.polli.fi

Pasilan puistotie 8 (melkein 7A ja 7B pysäkillä) 00240 Helsinki (Länsi-Pasila)

tuomasmessu.fi

Tietoa omaishoidosta!

Irlantilaisen Colm Tóibínin romaanissa seurataan työn perässä Amerikkaan muuttaneen irlantilaisen Eilisin elämää 1950-luvulla. Kotoa on lähdettävä, sillä töitä ei Irlannissa riitä. Isosisko ja äiti hiljaisesti kannustavat Eilisia matkalle, vaikka koville se ottaa.

Nuoren naisen odysseia on mittelöä omien tunteiden kanssa ja yksinäistä kasvua vieraassa kulttuurissa.

Kirjasta huokuu vanhanajan tyttökirjatunnelma: on tärkeää vaalia huolellisuutta ja kunnioittaa siveyssääntöjä. Poikien kanssa ollaan pidättyneesti eikä omaa ääntä juuri uskalla aikuisten ihmisten kanssa ilmoille päästää. Ajankuva piirtyy juuri tapakulttuurissa, moraalisäännöissä ja naisen tien kapeudessa, jossa Eilis oppii luovimaan omalla tavallaan.

Irlantilaisuus, siirtolaisuus, 1950-luvun New York tai muut isommat aiheet on häivytetty taustalle. Ne kyllä tulevat ilmi esimerkiksi Eilisin tavaratalotyön ja illanviettojen kuvausten yhteydessä, mutta vailla yhteiskunnallisia syväluotauksia tai irlantilaisstereotypioita.

Parasta antia on Eilisin sisäisen kehityksen kuvaus. Eilisin kohtaamiset vieraan kulttuurin, ihmisten ja omien uusien tunteiden, kuten koti-ikävän kanssa kuvataan myötäeläen. Ensin on suru yksinäisyydestä kaiken uuden keskellä, kouristava kaipuu kotimaahan ja sitten vähitellen siivet kasvavat.

Kun yllättävästi lainehtiva ikävöinti lievittyy, Amerikka tarjoaa uutta vapautta. Kun taas Eilis palaa kotiin traagisen tapahtuman vuoksi, häipyy Amerikka unenomaisek-

Tammi

Colm Tóibín: Brooklyn. Tammi 2011.

Irlantilainen Colm Tóibín (s. 1955) on kirjoittanut, romaaneja, novelleja, esseitä, näytelmiä ja lehtiartikkeleita. Hänen teoksiaan on käännetty 30 kielelle. si. Kummalle maailmalle pitäisi olla uskollinen?

Tässä kahden maan — maailman — välillä kulkemisessa ja paikkansa hakemisessa on jotain yleispätevää nuoren kasvusta. Eriytyminen omaksi itseksi tapahtuu aina jollain tapaa välitilassa, oli se sitten ulkoisen ja sisäisen tai kahden maanosan välillä. Tästä välistä pitää löytää oikeus omaan maailmaan.

Tóibínin kieli on eleetöntä. Tari-

nan ja kielen tasolla pysytellään yksityisellä ja arkisella pinnalla, vaikka Eilisin maailmaan mahtuu myös rakastumisia, kuolemakin. Tóibínin taitavuus on siinä, miten hän yksinkertaisesta tyylistä ja klassisesta aiheesta huolimatta säilyttää kerronnan tuoreuden ja lämpimän otteen aikuistuvaan Eilisiin. Tavassa on jotain nostalgista. Kuin joku turvallinen aikuinen sanoisi vieressä: kyllä se siitä.

Kristina Svensson

POLLIsta saat tietoa omaishoidosta sekä ohjausta ja neuvontaa omaan tilanteeseesi. Järjestämme jäseniltoja, luentoja, ryhmätoimintaa, retkiä ja virkistystä. Kerran kuukaudessa tarjoamme edullista keittoa. Tämän lisäksi meillä toimii virkeä joukko vapaaehtoisia, jotka toivottavat Sinutkin tervetulleeksi mukaan!

Tapahtumia järjestetään POLLIn viihtyisässä olohuoneessa Länsi-Pasilassa sekä syksystä 2011 alkaen Vantaalla eri toimipaikoissa.

Omaishoitaja, Ota meihin yhteyttä, olemme Sinua varten!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

VANTAAN

www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri. taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, Timo Salminen p. 020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.



Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Markku Mattila

HERÄNNÄISSEURAT Su 11.9. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Saarnaa Veli-Matti Hynninen. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 15 Syntymäpäiväseurat Piiloloilla, Jussilankatu 1 B 11, Hyvinkää.

Klo 15 Kotiseurat Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius ja Kauko Puranen.

Ke 14.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 15.9. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Klo 19 Histan veisaajat: Siionin virsiä (sov. Säde Bartling) Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, Hki.

Rakas puoliso, isä, ukki

Teodor Toivo

KAUPPINEN s. 13.6.1943 Liminka k. 4.8.2011 Vantaa Hiljeni sydän kultainen, lähtösi vaikea kestää on.

Surumme suuri ja sanaton.

Syvästi kaivaten Meeri Vesa perheineen Tuija, Tuula ja Jukka perh. sisko ja veljet perh.

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyville Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille.

Kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarjosi Rekolan seurakunnan soppaa Koivukylän Vallattomassa yössä perjantaina 2.9.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden

Kanttori ja kuoronjohtaja Sirkku-Liisa Niemi lupaa kirkkokuoropaikan ilman koelaulua.

K

uoro on kanttorin paras kaveri ja työtoveri, kertoo Rekolan seurakunnan kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Hän sanoo uskovansa, että kaikki kanttorit ajattelevat niin. Silti kuoron ja sen johtajan läheisessä ja usein pitkäkestoisessa yhteistyössä on varmaan vaiheita jos toisiakin.

— Tällä hetkellä ei kai meillä Rekolan kirkkokuoron kanssa ole juuri muita ongelmia kuin mistä saada lisää mieslaulajia. Kuoro ja sen naiset kaipaavat miehiä, Niemi markkinoi.

Muissakin kirkkokuoroissa mietitään parhaillaan, missä laulamisesta kiinnostuneet miehet oikein piileskelevät. Kukaan ei oikein ota uskoakseen, ettei heitä olisi olemassa.

— Onhan siinä tietysti sekin, että jos kuoroon tulee, niin harjoituksissa pitäisi käydä säännöllisesti joka viikko. Vuoden mittaan on joitakin kuoroleirejä. Kuoro esiintyy jumalanpalveluksessa noin kerran kuukaudessa, joten kuoroharrastus ei missään tapauksessa vie kaikkia viikonloppuja.

Kanttori lupaa, että kirkkokuoroon pääsee ilman koelaulua.

— Koko elämäänsä ei kenenkään kannata pysytellä vain tuttujen asioiden parissa, vaan voi tutustua itselleen aikaisemmin tuntemattomiin asioihin. Vain niin voi löytää kokonaan uusia, hienoja maailmoja. Kirkkokuorossa on niitäkin,

jotka eivät ole lapsesta asti laulaneet virsiä.

Kuoronjohtajan toiveissa on, että kuoroon tulisi uusia työikäisiä laulajia. Se, joka haluaa, oppii kuulemma kuorossa lukemaan nuotteja.

— Nuottien lukeminenhan on nyt vain sitä, että huomaa, että nyt mennään vähän ylöspäin ja sitten vähän alaspäin. On johtajan vika, jos kuorossa ei opi laulamaan.

Jumalanpalvelukset mieluisinta työtä Kuoronjohtaja Sirkku-Liisa Niemi puhuu tuttavallisesti Rekolan kirkkokuorosta, mutta kuoron varsinainen nimi on juhlallisempi Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Se viittaa Rekolan kirkon nimeen. Kirkkokuorossa kirkko ja seurakunta eivät ole vain sponsori tai sivuseikka.

— Kirkkokuoron harjoitukset tähtäävät jumalanpalvelukseen.

Olemme vastuussa jumalanpalvelusmusiikista. Jumalanpalvelukset ovatkin minulle kanttorina mieluisinta työtä.

Tarkoitus on, että kaikki palaset, joista jumalanpalvelus koostuu — raamatuntekstit, saarna, lauletut liturgiset osat, rukoukset, virret ja muu musiikki — liittyisivät toisiinsa. Jumalanpalveluksen pitäisi olla johdonmukainen kokonaisuus.

— Jokaisella sunnuntailla on oma aiheensa ja sen mukainen tunnelma: iloinen, surullinen, mietiskelevä, tarkkaileva, rohkea. Niinpä kaikki hengellinen musiikki ei käy mihin tahansa messuun, Niemi painottaa.

— Rekolan kuoron omaksi ja rakkaaksi lauluksi on tullut virsi Jeesus matkakumppani, johon olen tehnyt kuorosovituksen. Se on mukava laulu, mutta emme me sitä aina laula. Kuoro on hyvä laulamaan

psalmeja, psalmilaulu innostaa minua itseänikin.

Urkuihin rakastuminen kirkkokeikalla

rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

Kuorossa laulamisella on SirkkuLiisa Niemen omassakin elämässä ollut käänteentekevä merkitys.

— Olen soittanut pienestä pitäen. Pianonsoiton harjoitteleminen on yksinäistä puuhaa. Niinpä kun pikkusiskoni meni konservatorion nuorisokuoroon, minunkin alkoi tehdä mieli. Pääsin sinne koelaulun kautta.

Niin alkoi yhteismusisoinnin ja kesäisten laululeirien aika. Nuorisokuorossa laulettiin uudempaa musiikkia, muun muassa vantaalaisen säveltäjän Herman Rechbergerin kappaleita.

— Niissä oli vekkuleita juttuja, erilaista sihinää ja suhinaa. Oikeastaan juuri kuorolaulu teki minusta ammattimuusikon. Niin kävi puolelle kuorokavereistani. Kuoron kirkkokeikoilla tutustuin ja rakastuin myös urkuihin.

Kanttoriopintojen aikana Niemeä kiinnostikin ensin eniten urkujen soitto. Myöhemmin hän innostui kuoronjohtamisesta.

Vaikka kirkkokuorosta on tullut kanttorin paras kaveri, se ei ole ainoa. Sirkku-Liisa Niemi johtaa Rekolan seurakunnassa myös projektiluonteisesti toimivaa vokaaliyhtyettä ja kesän aikana aivan nollasta aloittanutta naisten kanteleryhmää.

Ulla-Maija Vilmi

Kuoroleiri la .. klo –. Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua leiriin sitoumuksetta. Ilmoittatumiset sirkku-liisa.niemi@evl.fi.

Muita seurakuntien kuoroja www.vantaanseurakunnat.fi.

Lupa auttaa.

Keräyslupa OKU 975A

Tule kerääjäksi tai lahjoita.

Soita 0600-122 20 (20 euroa + pvm) FI0622191800068000 nälkäpäivä.fi



Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

Palveluja tarjotaan ...ARKI ALKAA...KESÄ ON OHI...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Ikkunoiden pesut Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

Suomalaiset siivoojat ...........

gsm.

0400 997 116

✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

Olet sen ansainnut.

REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Keittiökalusteet, asennukset ja korjaukset ym.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

www.rothmarc.fi

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa

Marja-Sisko Aaltoon voi tutustua dokumenttielokuvan välityksellä.

Omin sanoin Dokumenttielokuvat kertovat kaksi erilaista tarinaa uskosta.

Elo–syyskuu on elo-

elokuva kuvan ystävälle kii-

reistä aikaa. Isojen festivaalien lomassa kannattaa vilkaista myös pienempien yrittäjien tarjontaa. Tulevana viikonloppuna toista kertaa Helsingin Arabiassa järjestettävä Artova Film Festival esittelee yli 40 lyhytelokuvaa kilpailu- ja näytössarjoissa. Mukana on sekä fi ktiota että dokumentteja.

Festivaalin dokumenttisarjassa tutustutaan muun muassa kahden hyvin erilaisen henkilön maailmaan. Reetta Aallon elokuva Marja-Sisko kertoo Marja-Sisko Aallosta, joka syntyi ohjaajan isän pikkuveljeksi, eli reilut 50 vuotta Olli Aaltona ja työskenteli muun muassa Imatran kirkkoherrana.

— Minua mietitytti, että miten ihmeessä ihminen, joka on jo lapsesta asti tiennyt olevansa transsukupuolinen, on hakeutunut juuri papin ammattiin, kirkko kun on minulle edustanut aika konservatiivista maailmaa. Sitten Marja-Sisko kertoi rippikoulukokemuksestaan. Pappi oli kertonut riparilaisille, että koska Jeesus oli itse monella tavoin kiusattu, hän pystyy aut-

tamaan kiusattuja. Pappi oli sanonut myös, että kenenkään ei tarvitse pelätä, ettei tulisi hyväksytyksi taivaassa, Reetta Aalto kertoo.

— Minusta oli todella kaunista, että hän silloin löysi jotakin näin lohdullista. Teini-ikä on monelle transsukupuoliselle varmasti yksi raskaimmista elämänvaiheista, kun vartalo alkaa muuttua ja muistuttaa yhä enemmän ”väärästä” sukupuolesta.

Sen jälkeen ammatinvalinta ei enää ihmetyttänyt. Samalla Reetta Aallolle tuli yhä selkeämmäksi, että tekeillä oleva elokuva tulisi käsittelemään armoa, anteeksiantoa ja hyväksyntää.

— Ne kaikki ovat varsin kristillisiä ja hienolta kuulostavia käsitteitä, mutta niin konkreettisesti läsnä Marja-Siskon elämässä, Aalto lisää.

Juuso Laitisen elokuvassa Ju-

malan palveluksessa tavataan 22-vuotias Mikael Elmolhoda.

Hän erosi kirkosta 20-vuotiaana ja sanoo nykyisin noudattavansa vain ja ainoastaan Raamattua. Elmolhoda on mukana Luther-säätiön ja helluntailaisen Saalem-seurakunnan toiminnassa ja tekee omaa ohjelmaa TV7:lle ja juttuja Nuottalehteen.

Agnostikkona itseään pitävä ohjaaja Laitinen kertoo aina olleensa kiinnostunut uskonnoista ja miet-

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Vuokrata halutaan

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo



Marja-Sisko ja Jumalan palveluksessa -dokumentit esitetään kilpailunäytöksessä  la .. klo  Arcadassa, Jan-Magnus Janssonin aukio , Helsinki Artova Film Festivalin koko ohjelma osoitteessa http://artova.fi

✆ 836 25220, 836 25225,

Sirkka-Liisa Helenius

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Kaisa Halonen

(Seurakunnan talo)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

tineensä usein, millaista on olla uskossa ja miltä maailma näyttää uskovaisen näkökulmasta.

— Kun kuulin yhteiseltä tuttavaltamme Mikaelista, olin heti kiinnostunut tapaamaan hänet.

Ymmärsin, että Mikael on hyvin vahva uskossaan, puhuu mielellään uskon asioista ja että hänellä on hieman yllättävä tausta, eli muslimi-isä.

— Me halusimme toisen käsikirjoittajan, Timo Launosen, kanssa lähteä siitä, että annetaan kerrankin ihmisen puhua uskostaan vapaasti. Näin katsojalle syntyy toivottavasti keskustelu Mikaelin kanssa ja hän voi käsitellä omaa suhdettaan uskoon, Laitinen sanoo.

Hänen mukaansa Mikael Elmolhodan maailma on mielenkiintoinen, koska usko tuo hänelle turvaa ja rauhaa, mutta toisaalta taas pahuus on konkreettisesti olemassa esimerkiksi riivaajien muodossa.

Myös täydellistä antautumista Jumalan tahdolle joka asiassa on vaikea ymmärtää.

www.vantaanlauri.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vantaan seurakunnat ..–15.. kaipaus ti 13.9. klo 18–20. Mukana Eero Voutilainen, Stina Huima, Liisa Pietilä ja Tarja Korpela.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen ke 7.9. alkaen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 euroa, lapsilta 1,50 euroa.

Viikkomessua ja ehtoollista vietetään torstaisin klo 18. Messu kestää noin 40–45 min.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 19. Uudet laulajat tervetulleita. Tied. Juha Paukkeri p.

050 537 1464.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Tervetuloa ostoksille.

Messu su 11.9. klo 12. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä. Saarna Arvo Sointtu, Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Kohtaamispaikka su klo 17. Jari Araneva, Harri Nurminen, Vihdin mieskööri. Tarjolla tilaa ja aikaa kohdata toinen ihminen ja Elävä Jumala.

Matalan kynnyksen maanantai maanantaisin klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 13.9. klo 13– 14.30. Hartaushetki, kahvi ja mukavaa yhdessä oloa senioreille.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18– 20.

Puolipäivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Sukkapiiri joka toinen keskiviikko klo 18–20. Neulomme sukkia Vantaan vankilan vangeille joululahjaksi. Omat puikot mukaan. Tied. Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Marjatan taidepiiri tiistaisin klo 18–20.30 Hakunilan kirkolla: a)13.9. ja 20.9., b) 4.10., 18.10., 25.10. sekä c) 10.1.2012, 17.1. ja 24.1. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää materiaalin ja opetuksen. Ilm. virastoon, p. 830 6500.

Aikuisrippikoulu alkaa 22.9. klo 17.30. Tied. ja ilm. Harri Nurminen p. 050 354 7648 tai virastoon p. 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Lähetyspiiri to 8.9. klo 18.30–20.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Messu su 11.9. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Anne Viljamaa. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Syystempaus perheille la 10.9. klo 10–13. Lastentarvikkeiden, -vaatteiden ja lelujen kirpputori.

Myyntipöytä 5 e, pöytävaraus ja maksu 8.9. mennessä virastoon.

Kierrätyspöytään vastaanotetaan hyviä lasten tarvikkeita ja leluja. Kahvila. Nyytin ja Nupun lauluesitys kirkossa klo 11. Tied.

Liisa Pietilä, p. 050 337 7312.

Oma elämäntieni ja pyhän

Nuorille Nuorten syyskauden avajaiset pe 9.9. klo 18 Hakunilan kirkolla. Avajaisissa ilmoittaudutaan myös isoskoulutukseen.

Jengi-ilta perjantaisin Hakunilan kirkolla klo 20.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18 Vaaralan kirkossa.

Lentopalloa tiistaisin klo 20 Hakunilan koulun isossa salissa.

Nuorten messu ke 14.9. klo 18.

Tuomo Kahenvirta.

Bilisilta torstaisin klo 18 Hakunilan kirkolla. Biliksen jälkeen voit siirtyä Sotungin koululle klo 20 alkavaan liikuntakerhoon.

Varhaisnuorille Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kokkikerho maanantaisin klo 17 Hakunilan kirkolla 7–9-vuotiaille.

Lennokkikerho tiistaisin klo 17.30 Hakunilan kirkolla.

Sekakerho tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17 Hakunilan kirkolla ja tiistaisin sekä torstaisin Länsimäen kirkolla.

Puuhakerho tytöille ja pojille 7–10-vuotiaille maanantaisin 17 Länsimäen kirkolla ja tiistaisin klo 17.30 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Tyttökerho maanantaisin klo 17 Vaaralan kirkolla ja perjantaisin Pyhän Annan lasten kirkolla.

Pyhäkoulu 11.9. klo 10 ja jatkossa aina kuukauden toisena sunnuntaina Länsimäen kirkolla.

Kotipyhäkoulu sunnuntaisin parillisilla viikoilla, alkaen 11.9. klo 11–12 Hakunilassa, Asta Enqvistin luona, os. Hevoshaantie 9 D. Perhepyhäkoulu keskiviikkoisin parittomilla viikoilla, alkaen 14.9. klo18–19 Itä-Hakkilassa, os. Riekkomäentie 8.

Pyhäkoulu su 25.9., 23.10. ja 20.11. klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla .

Pyhäkoulu keskiviikkoisin parittomilla viikoilla alkaen 14.9. klo 18 Hakunilan kirkolla.

Tarkemmat tiedot netistä tai pyhäkoulusihteeri Sari Paanaselta sari.paananen@evl.fi

Lapsille ja perheille Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15 . Pyhän Annan lastenkirkolla Perhekerhot tiistaisin Pyhän Annan lasten kirkolla ja Hakunilan kirkolla klo 9–11. Länsimäen kirkolla keskiviikkoisin ja Vaaralan kirkolla torstaisin klo 9–11.

Vantaan NMKY:n harrastekerhotoiminta: lisätietoja mm. liikuntaleikkikouluista, Sportis-kerhoista, sählyistä, isä–lapsi-peleistä ja aikuisten liikunnasta sekä nuortenilloista saat www.nmkyvantaa.fi tai Juhalta p. 0400 481877

Kastettu Luca Sakari Manu Matikka, Kaapo Artturi Tiainen, Julius Anttoni Martikainen, Leo Ilari Räisänen, Iida Sofia Regina Saajola, Tinja Milli Mononen, Saara Aster Maria Niemi.

Hautaan siunattu Hille Johannes Voutilainen 77 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Kasva vanhempana

Hämeenkylän kirkko

H

Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 11.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarnaaja rovasti Veli-Matti Hynninen ja liturgi kirkkoherra Jukka Nevala. Musiikista vastaavat kanttori Hannu Lehtikangas ja Hanna Kangas, sopraano. Messun jälkeen kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Puhujina Juhani Elenius, Jaakko Simojoki, Jukka Nevala ja Anna-Kaisa Inkala.

Hämeenkylä-messu su 11.9. klo 18. Saarnaaja Eila Järvinen, liturgi Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Aikuisten jumppa tiistaisin klo 15 seurakuntasalissa.

Päiväkahvin aikaan -keskustelusarja alkaa ma 12.9. klo 13 rovasti Kersti Rantasalon johdolla isossa seurakuntasalissa. Keskustelua vaihtuvista aiheista kahvikupin ja Sanan äärellä kerran kuussa.

Rukouspiiri ti 13.9. klo 17.30 takkahuoneessa. Mukana lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Muistatko vuodet isosena, leirityöntekijänä tai kerhonohjaajana? Tervetuloa epäviralliseen reunioniin su 11.9 klo 15 nuortentilaan! Tarjolla naposteltavaa. Voit ottaa mukaan myös omia eväitä yhteiseen nyyttäripöytään. Ota mukaan omia leirikuvia vuosien varrelta. Fiilistelemme riparitunnelmia musiikin ja kuvien äärellä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri aloittaa ke 14.9. klo 18. Kokoontumiset parittomien viikkojen keskiviikkoisin. Mukana Riitta Ahonen.

Nettikerho kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoisin 21.9. alkaen klo 14–16. Syksyn aiheina ovat turvallisesti verkossa, julkiset palvelut ja viranomaispalvelut netissä, tiedonhakukoneet, portaalit, terveystieto netissä, kotisivut ja verkkolehdet sekä sosiaalinen media ja blogit. Kerhoa ohjaa informaatikko Riitta Sivenius. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon ke 14.9. mennessä.

Lammaspolku 1 Palvelupiiri HAIK tiistaisin 13.9. alkaen klo 13. Lisätietoja Marjatta Tammisalolta, p. 050 3460 012.

Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin 15.9.– 8.12. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian lähetyspiiri aloittaa to 8.9. klo 12. Mukana Riitta Ahonen.

Kohtaamispaikka to 15.8. klo 11. Huom! Aika on muuttunut tulevillekin kerroille.

Nuorille Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18 Hämeenkylän kirkon nuortentilassa.

Kitarakerho yli 14-vuotiaille. Kokoontumiset sovitaan osallistujien kesken. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Tuula Vanhaselle, p.

041 535 0264.

Nuorten leiri Enä-Sepässä 30.9.–2.10. Hinta 37€. Ilmoittautuminen viimeistään 14.9. Tiina Huhtalalle, p. 050 557 2128 tai Tuula Vanhaselle, p. 041 535 0264.

Lapsille Pyhäkoulut alkavat su 11.9. Pyhäkoulupaikat: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, su klo 10. Hämeenkylä, Sahratie 1:n kerhotila, su klo 11. Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, su klo 11. Askisto, Uudentuvantie 6:n kerhotila, ma klo 18. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrelliltä, p. 040 837 9875.

Muuta t Kahvikammari joka toinen ke 14.9. alkaen klo 13.30

uolestuttaako? Väsyttääkö? Palaako pinna, loppuvatko konstit?

Vanhemmuus ei aina ole pelkkää iloa. Lisäeväitä ja uusia voimia perheen pyörittämiseen voi hakea Valoa vanhemmuuteen -ryhmästä, joka on tarkoitettu 4–10-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Ryhmän tavoitteena on vahvistaa ja tukea lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta ja miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja kasvatustilanteisiin. Kokoontumiskertojen aiheina ovat muun muassa vanhemmuuden voimavarat, hyvän huomioiminen lapsessa ja rajoittamistilanteet. Opittua harjoitellaan kotona.

Valoa vanhemmuuteen -ryhmään mahtuu 6–8 vanhempaa. Ryhmä kokoontuu kahdeksana tiistaina alkaen 4.10. kello 18–19.30 Tikkurilassa perheasiain neuvottelukeskuksessa. Ohjaajina toimivat perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen, p. 050 347 6846, ja Leena Jokinen, p. 050 347 2917. Ryhmään ilmoittaudutaan 26.9. mennessä ohjaajille tai Asta Lustigille, p.

09 830 6330. Tulijat haastatellaan.

Valoa vanhemmuuteen ti .. klo –. perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie  aA, . krs Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Mukana seurakunnan vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijä.

Retki Espooseen vapaaehtoistyössä toimiville ti 27.9. Bussi lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 9 kulkien reittiä Pähkinärinne– Rajatorppa. Ohjelmassa Lagstadin koulumuseo ja Glimsin talomuseo. Lounas Kaisankodissa. Iltapäivällä ohjelmaa ja hengellistä ohjausta. Mukana pastori Marja Mäkilä ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen. Retki on ilmainen tehtävissä toimiville. Ilmoittautumiset ma 19.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Lauri Toivo Olavi Vuokko, Noora Emilia Abraham.

Hautaan siunattu Kalevi Oskar Taskinen 70 v, Kari Jalmari Pajala 56 v.

Korso Kirkkoherranvirasto

Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Vapaaehtoiset siunataan tehtävään. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Runopiiri ma 12.9. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 12.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti .13.9. klo 11–13.

Kahvia, teetä ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Rukousryhmä ti 13.9. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen tilaisuus ke 14.9. klo 11. Alkuhartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 14.9. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.9. klo 18, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 14.9., Mari Liimatainen. Varaventtiili-ilta on aikuisten yhteisö. Ilta alkaa messulla klo 18, jonka jälkeen mahdollisuus rukouspalveluun ja sielunhoitoon. Teetarjoilu. Klo 18.45 keskustelua aiheesta Mitä kristinusko merkitsee aikuiselle tänä päivänä. Ilta päättyy iltarukoukseen klo 20. Lastenhoito järjestetty.

Vanhemman väen piiri to 15.9. klo 13, Sanna Heikurinen.

Naisten saunailta to 15.9. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 15.9. klo 18.

maksu kahdessa erässä (syyskuussa 200 e ja marraskuussa 370 e). Matkanjohtajina Kimmo Saares ja Sirkka Väätäinen. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon. Tiedustelut Sirkka Väätäinen p. 040 580 6331.

Kastettu Onni Urho Antero Akujärvi, Jessica Maria Lemmetyinen, Sara Emilia Takala, Romeo Ricardo Lahdensuo.

Kuulutettu Kari Tapio Tammenkoski ja Sirpa Maj-Lis Alatalo, Kai Juhani Suikki ja Tuula Elisabet Pyykkö.

Hautaan siunattu Veikko Mikael Salonen 87 v, Bo Erland Jernmark 58 v, Jari Juhani Grönman 51 v, Maaret Karin Kristiina Huttunen 49 v.

rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Nuorten kahvilat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot).

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto

Varhaisnuorille

Diakoniatoimisto

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Kerhot 7–14-vuotiaille alkavat ma 12.9. Kokkausta ja tanssia, näyttelemisen riemua, vauhdikasta sählyä ja kalastuksen iloa.

Kerhot ovat ilmaisia eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kerhojen ajankohdat ja paikat nettisivuilla vantaanseurakunnat.fi/korso/seurakunnantoiminta/varhaisnuoret

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 8.9. klo 13, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Miesten saunailta to 8.9. klo 18 Kotkansiivessä. Saunomista ja keskustelua. Ota oma pyyhe mukaan.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 8.9. klo 18.

SPR:n verenluovutus pe 9.9. klo 14–16. Ota mukaan henkilötodistus.

Kävelyretki Korkinmäkeen la 10.9. klo 13–16. Lähtö kirkolta, matkaa yhteensä noin 7 km. Säähän sopivat varusteet. Päätteeksi hartaus kirkkopihalla. Järjestää ympäristötyöryhmä.

Syyskauden avausmessu ja vapaaehtoisten kirkkopyhä su 11.9. klo 10, Kimmo Saares,

Nuorille

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Muuta Hiihdä ja hiljenny 1.–5.12. Tule mukaan Lapin kaamokseen Muotkan majalle. Matkat Saariselälle lentäen. Lähtö Korson kirkolta torstaina klo 9.30 ja paluu maanantaina noin klo 16.15.

Hinta täysihoidolla 570 euroa,

Päivystys ti ja to klo 10–12, päivystys peruttu to 8.9.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Selkomessu su 11.9. klo 10, liturgi Vappu Olsbo, saarnaaja Lea Karhinen, kanttori Noora Hultin.

Viitotun puheen tulkkaus, virret isotekstisenä ja pisteillä, huonokuuloisia varten on käytössä induktio. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro aloittaa ke 14.9. klo 18.30.

Uudet laulajat ovat tervetulleita, erityisesti miesääniin kaivataan vahvistusta. Kuorossa lauletaan perinteistä ja uudempaa



Vantaan seurakunnat ..–15.. kirkkolaulua. Esiinnymme pääasiassa Rekolan kirkossa n. kerran kuukaudessa. Kuorossa opitaan nuotinlukua ja äänenmuodostusta. Voit tulla suoraan harjoituksiin tai tiedustella lisää kuoroa johtavalta kanttori Sirkku-Liisa Niemeltä, p. 050 336 6798.

Torstaipiiri 15.9. klo 13.

Laulu- ja soitinryhmä Ilonpilarit to 15.9. klo 18.30. Laulamme mm. Tuomas-, Taize- ja ylistyslauluja, kevyttä hengellistä musiikkia, kansanmusiikkia sekä kuorolaisten omia sävellyksiä.

Kuoro esiintyy mm. gospelpainotteisissa jumalanpalveluksissa sekä Sanan ja rukouksen illoissa. Ryhmää vetää kanttori Noora Hultin, puh. 050 433 3329.

Aikuisrippikoulu alkaa 19.9. klo 19 kh 1:ssä. Ei ilmoittautumista vaan kokoontumisessa sovitaan jatkotapaamisista. Rippikouluun kuuluu yhteistapaamisia, yksilötyöskentelyä sekä osallistumisia seurakunnan tilaisuuksiin.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

työikäisille aikuisille. Yhtye harjoittelee periodeittain. Sovi koelaulusta johtajan, Sirkku-Liisa Niemen kanssa puh 050 3366 798.

Kastettu Ilmari Kalle Johannes Kärkkäinen, Matias Urpo Viljami Laukkanen, Aleksi Toivo Matias Lummepuro, Anni Johanna Ollanketo, Neea Johanna Vuorinen.

Avioliittoon kuulutettu Hans Kristian Lindqvist ja Anne Kristiina Salmi, Kari Tapio Tammenkoski ja Sirpa Maj-Lis Alatalo.

Hautaan siunattu Sylvi Annikki Puha 88 v, Teodor Toivo Kauppinen 68 v, Sirpa Mirjami Hätönen 57 v, Tomas Karl Henrik Sandström 29 v.

Tikkurila

Yksinhuoltajailta to 8.9. klo 17.

Raamattupiiri to 15.9. klo 18.

Kirkkoherranvirasto

Rautkallion kerhohuone

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe 9.9. klo 19.

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Nuorten musiikkiryhmä ”Children of Rekola” eli CORE kokoontuu torstaisin klo 17–18 alkaen 15.9. Rekolan kirkolla. Mukaan kaikki yli 14-vuotiaat! Soitto- tai lauluharrastus ennestään ei ole välttämätön, kaikki oppivat uutta yhdessä musisoimalla eri soittimilla ja laulaen. Core ja toimii n. kerran kuussa iltamessun housebändinä. Ilmoittaudu kanttori Noora Hultinille, puh.

050 433 3329.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10.

Koululaisten raamatturyhmä su 11.9. klo 10. Nuori Samuel — tutustumme Samueliin, hänen perheeseensä ja elämäänsä Raamatun ajan maailmassa luovasti ja toiminnallisesti. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Vivido-lapsikuoro ke klo 16.15– 17 kirkolla.

Soitinryhmä Vivi-music ke klo 17–17.30 kirkolla.

Muuta Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Tikkurilan Olotilassa keskiviikkoisin 5.10.–2.11. klo 17.30– 20. Ilmoittautumiset 15.9. mennessä elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye on kuoro vankan laulukokemuksen omaaville,

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Koulutetut vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Tied. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Meditatiivinen rukoushetki to 8.9. klo 18. Hiljennytään psalmilaulun ja keskiaikaisen kirkkomusiikin hengessä. Musiikista vastaavat lauluyhtyeet Vox Silentii ja Corvus Laurencij.

Messu su 11.9. klo 12. Jaakko Hyttinen, Tiina Komulainen ja kanttori Iina Katila.

Sanan ja rukouksen ilta su 11.9. klo 18–20. Vieraana Laura ja Hannu Haukka medialähetysjärjestö IRR TV:stä. Mukana Quo Vadis -kuoro, kanttori Iina Katila ja pastori Jarkko Korhonen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 8.9. klo 9.30–12 neuvotteluhuoneessa.

Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen.

Ilosanomapiiri to 8.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 8.9. klo 18 takkahuoneessa.

Leipää ja viiniä ➤

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 8.9. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Quo Vadis -kuoron harjoitukset to 8.9. ja 15.9. klo 18.30–20.

Tied. Iina Katila p.050 4097 817.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 12.9. klo 18–20. Tied. Terje Saard p. 050 4343 043.

Corvus Laurencij -kuoron harjoitus ti 13.9. klo 18–20. Tied.

Samppa Laakso p.050 330 1582.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 9.9. klo 18.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri ke 14.9. klo 18. Sanaa teekupin ääressä ja lasten ohjelmaa.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 14.9. klo 17.30–19.30.

Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 14.9. klo 12.

Helkan kerho.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila pe 9.9. klo 19–22 nuorisotilassa.

Iso 1 B -koulutus ti 13.9. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Iso 1 C -koulutus ke 14.9. Klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Walkers nuortenkahvila ke 14.9. klo 18–20 nuorisotilassa.

Walkers-infoilta uusille vapareille to 15.9. klo 18–19 nuorisotilassa.

Varhaisnuorille Iltakerhot ovat tarkoitettu alakouluikäisille. Tied. Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Kokkikerhot maanantaisin ja tiistaisin klo 17.30–19 Tikkurila, Unikkotie 5 B 2.krs.

Kokataan leikiten tiistaisin klo 18.30–20 ja puuhakerho keskiviikkoisin klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja1.

Laulavat kokit 3.–5.-lk. maanantaisin klo 17.30–19, puuhakerho 1.–6.-lk. keskiviikkoisin klo 17–18.30, näytelmäkerho 2.–7.-lk. keskiviikkoisin klo 18.30–20 ja kokkaus- ja puuhakerho torstaisin klo 18–19.30 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Kokkikerho 3.–6.-lk. maanantaisin klo 17.30–19 Pakkala, Käräjäkuja 1 B. Askartelukerho 3.–5.-lk. maanantaisin klo 17.30–19 Viertolan koulu, Liljatie 2.

Ilmailukerho maanantaisin klo 18–20 ja ulkoilu- ja puuhakerho tiistaisin 18–19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863.

Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittaumista klo 9.30–11.

Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe. Tied. perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen.

Maksu on 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut aloittavat su 11.9. klo 10–11 Ylästön kerhotilassa ja Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken ja Ilolan seurakuntataloilla. Ristipurossa su 18.9. alkaen. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Muuta Perhekirkko su 11.9. klo 16 Pakkalan nuorisotilassa Wintillä. Mukana pastori Jarkko Korhonen, musiikista vastaa Pekka Kuvaja soitinryhmineen. Tilaisuus toteutetaan muuten paikallisin voimin.

Eläkeläiskerho ma 12.9. klo 13.30, Aulikin kerho Malminiityssä.

Luentosarja Toisin silmin to 15.9. klo 18. Professori emeritus Heikki Räisänen: Jeesus Koraanissa. Yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa Opistotalolla, Lummetie 5.

Seurakuntaretki Lahteen Inkerin kirkon 400 -vuotisjuhlaan su 25.9. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkolta ja klo 8.15 Hakunilan kirkolta. Messu klo 10 Joutjärven kirkossa, saarna Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Messun jälkeen lounas ja juhla. Hinta 10 €.

Ilmoittautumiset ti 20.9. mennessä Tikkurilan Kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 717.

Retki naistenpäiville Vivamoon la 1.10. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkon edestä, paluu noin klo 18.30. Lohjan Vivamossa osallistumme Ihanien naisten päiviin.

Retkellä mukana pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo ja perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen. Ilm. 18.9. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811. Linja-autossa maksettava retkimaksu 35 € sis. bussikuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan, päiväkahvin sekä hedelmän/juoman.

Sururyhmä omaisensa menettäneille aloittaa Tikkurilan seurakunnassa pyhäinpäivän jälkeen. Omaisen kuolemasta tulee olla aikaa puoli vuotta ennen ryhmään tuloa. Ilm. diakonissa Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Kastettu Joa Kasper Kainulainen, Pipsa Gitta Julia Karstén, Alina Verna Aurora Ruponen, Peetu Pyry Yrjänä Partanen, Isla Emilia Lilian Eskola, Neea Eerika Eklund, Vilma Lyydia Salmi, Olivia Sanni Sofia Marttunen, Matheo Emil Loock, Joakim Noa Mikael Hietala, Mico Kristian Oliver Saranpää, Anni Maija Hankomäki, Vanessa Alicia Nyman, Ava Maria Salonius, Leila Jamile Khoury, Tinja Eveliina Hyvönen, Alex Samuel

Raekoski ja Kerttu Olivia Ilmatar Mars.

Hautaan siunattu Kauko Olavi Kotiranta 91v ja Aili Siviä Hakala 91v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 8.9. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Messu su 11.9. klo 10. Saarna Pasi Kilpeläinen, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 11.9. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Beethovenin sinfoniat pianolla III su 11.9. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa sarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin pianosovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lähetyspiiri ma 12.9. klo 17– 18.30 pienessä srk-salissa.

Eläkeläiskerho ti 13.9. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Israelpiiri ti 13.9. klo 18–19.30.

Raamattupiiri ke 14.9. klo 14–15 St. Martinin kappelissa.

Seurakuntailta ke 14.9. klo 18.30. Uusi testamentti suurennuslasin alla: Miten luotettavasti evankeliumit ovat meille tallentuneet? Teologian tohtori Jarmo Kiilunen. Uuteen testamenttiin keskittyvän sarjan ensimmäinen osa.

Eläkeläiskerho to 15.9. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 15.9. klo 17.30.

Miesten piiri to 15.9. klo 18.30– 20 takkahuoneessa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Eläkeläiskerho ke 14.9. klo 12.30–14.

Kivistön kirkon lapsikuoron harjoitukset ke 14.9. klo 17–18.

Messu su 11.9. klo 12. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Kari Jerkku. Kirkkokahvit, joiden

Ensi sunnuntai on 13. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Jeesus, parantajamme.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 30:3–6, 12–13 tai Ps. 146:5–10, Sananl. 18:4–8, 21, Jaak. 3:2–12 ja Matt. 12:33–37.

Oma valinta Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä.

Jaak. 3:9–11



Kantapään kautta -sukkakoulu to 8.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 8.9. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Laulupiiri pe 9.9. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 10.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 11.9. klo 10. Pirkko Yrjölä, Pirjo Kettu ja kanttori Terje Saard.

Siionin kannel -seurat su 11.9. klo 15. kirkossa. Markku Arola, Sipe Jalokinos ja Simo Santaranta. Kahvit klo 14.30 neuvotteluhuoneessa.

Arabiankielinen raamattupiiri su 11.9. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järjestetty.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 12.9. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 13.9. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 13.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ti 13.9. klo 18 kirkolla, toimituskappelissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 14.9. klo 18. Maria Koukkari ja Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 15.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 15.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 15.9. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

K

uluneen kesän rippileirillä nuoret antoivat jälleen ajattelemisen aihetta. Oppitunnilla keskustelimme, miksi me ihmiset sorrumme toisinaan pahan puhumiseen, juoruiluun ja totuuden peittelyyn. Teemme niin, vaikka lähtökohtaisesti arvostamme sekä itsessämme että toisissa ihmisissä rehellisyyttä, lojaaliutta ja ystävällisyyttä.

Välillä joutuu katsomaan peiliin ja nöyrtymään.

Sanat ja teot ovat saattaneet mennä ristiin, siitäkin huolimatta, että olisi halunnut toimia toisin. Tämän tunnustaminen, etenkin itselle, voi tehdä kipeää.

Ihmisinä emme ole täydellisiä, meillä on heikkoutemme, olemme vajavaisia ja epäonnistumme toisinaan. Ihmiset luovat itse itselleen ja toinen toisilleen paineita täydellisyydentavoittelullaan. Ju-

mala ei kuitenkaan vaadi meiltä mitään, hänelle me olemme täydellisiä juuri sellaisina kuin olemme, kukin omalla paikallamme.

Virheiltä kukaan ei voi välttyä, mutta onneksi aina voi oppia, kun on valmis myöntämään virheensä ja tarvittaessa pyytämään ja antamaan anteeksi. Jumala on antanut meille kädet, joilla auttaa, korvat, joilla kuunnella, ja suun, jolla puhua, sekä vapauden valita.

Kuuluuko suustamme kiitos vai kirous, on omalla vastuullamme.

Mari Vuorisalmi Rekolan seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijä

Hans von Schantz

jälkeen Kivistö–Seutulan messuavustajien palaveri.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 13.9. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 8.9. klo 13– 14.30.

Perhemessu su 11.9. klo 11. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Naisten raamattupiiri ma 12.9. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Eläkeläiskerho to 15.9. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 15.9. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 14.9. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 14.9. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 11.9. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 13.9. klo 11– 13.30. Uuden kahvilan avajaiset.

Kakku- ja kahvitarjoilu.

Stina Huiman mielestä Morbackan hiljaisuuden yhteisö on hengellinen tulisija.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan.

Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Perhe- ja päiväkerhot eivät kokoonnu to 15.9. työntekijöiden koulutuspäivän vuoksi.

Huom. Srk:n syysesitteessä oli virheellinen maininta Martinristin perhekerhosta torstaisin klo 9.30–11, mutta silloin ei ole kerhoa.

Yksinhuoltajien perhekerho kokoontuu pe 18.9. poikkeuksellisesti Seutulan kappelissa klo 17–20.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja 15.9. alk. torstaisin klo 17.30. Viherpuiston asukaspuistossa ma 12.9. klo 10.30. Kanniston koulun asukastilassa su klo 11–12.

Lasten lauluryhmä su 11.9. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Muuta Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Kastettu Niko Elias Mettälä, Fiona Elle Olivia Uotila, Oliver Viljami Moilanen, Jonni Niilo Hermanni Karhulahti, Linnea Ina Amanda Salomaa, Lily Evelia Neiglick, Sandra Liisa Kristiina Mäkinen.

Avioliittoon kuulutettu Joni Henri Anteroinen ja Sanna Maarit Kuparinen, Tomi Petteri Turunen ja Mari Kristiina Peltoniemi.

Hautaan siunattu Rosa Margareta Virtanen 90 v, Mauno Päiviö Keinänen 74 v, Vuokko Lahja Piipponen 71 v, Jouko Anton Henrik Turunen 58 v, Ari-Pekka Jaakkola 43 v, Laura Elina Helén 29 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Hiljaa kuulolla Syvää hengellisyyttä ei löydä lukemalla, vaan itse tekemällä.

S

tina Huima on kaksivuotiaan ja esikouluikäisen kanssa kotona. Hän on hoitovapaalla papin työstä. Lapsiperheen vilske ja kiire lomittuvat sopivissa aikataskuissa kontemplatiiviseen eli mietiskelevään rukouselämään, joka on retriittien hiljaisuudesta tuttua.

— Hiljentymiseen ja rauhaan kuuluu, että ollaan tekemisissä elämän syvien pohjavirtojen kanssa. Ollaan tässä hetkessä ja ymmärretään sen arvo Jumalan antamana elämänä. Lapset ja arki eivät sitä suinkaan poissulje, päinvastoin.

Lapsethan ovat mystikkoja ihan luonnostaan, sanoo Huima.

Stina Huima on ensi tiistaina Pyhän Annan lastenkirkossa mukana tilaisuudessa, jossa puhutaan hiljaisuudesta, hengellisyydestä ja rukouksesta.

— Illan aikana on tarkoitus avata perinnettä, joka kristillisellä kirkolla on tarjota meditaation, hiljentymisen ja hengellisen kokemuksen tueksi.

Meidän luterilaisessa, sanaa painottavassa kirkossamme mietiskelevä rukous on jäänyt niin taka-alalle, että ihmiset eivät osaa hakea seurakunnasta siihen oppia ja välineitä. Pikemminkin katsotaan idän uskontojen suuntaan, Huima toteaa.

Mistä kontemplatiivisessa rukouksessa on kyse?

Verksamhet Veckomässa fre 9.9 kl. 14 på Folkhälsanhuset, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 11.9 kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Maija Maltela.

Högmässa sö 11.9 kl. 12 kl. I S:t Martins kapell, Martin Fagerudd, Maija Maltela.

Larskören övar må 12.9 kl. 18 i S:t Lars kapell.

ViAndakören övar ti 13.9 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

DVAS — de vackraste andliga sångerna on 14.9 kl. 14 på Folkhälsanhuset i Dickursby, Vallmovägen 28.

— Se on rukousta, jossa minä itse en puhu, vaan olen läsnä. Se on levollista, sydämessä tapahtuvaa katselua. Ihminen ei esitä siinä asioitaan Jumalalle, vaan kuuntelee, olisiko Jumalalla jotain asiaa hänelle.

Tärkeimpiä välineitä ovat hiljaisuus ja kärsivällisyys. Vaatii paljon pitkämielisyyttä olla hiljaa ja kuulolla parinkymmenen minuutin ajan.

— Pitää olla hiukan sitkeyttä asettuakseen uudelleen ja uudelleen hiljentymään, vaikka ajatukset vilistävät mielessä ja mitään ei tunnu tapahtuvan. Se kannattaa, sillä lopulta jokin kohtaaminen saattaa syntyä. Jumalan läsnäolo alkaa vetää ihmistä puoleensa. Syntyy kaipuu saada lisää.

Jeesus kehotti menemään rukousta varten

omaan rauhaan ja sulkemaan oven takanaan.

Kirkon luostarit syntyivät hiljaisuuteen, yksinkertaisuuteen ja rukoukseen keskittyneen elämäntavan ympärille.

Nykyajassa mietiskelevän rukouselämän voi limittää jokapäiväiseen elämään.

— Siis vaikka lapsiperheen arkeen, Huima naurahtaa.

— Rukouselämä ohjaa sitä, miten ihminen koko elämänsä hahmottaa. Minussa hiljaisuus ja rukous ovat vahvistaneet kykyä nauttia tästä hetkestä. Elämä ei jakaudu hengelliseen ja maalliseen sfääriin, vaan jokainen hetki on Jumalan lahja.

Käsillä olevan hetken arvoon havahtuminen on lohdullinen kokemus.

— Elämän pettymykset ja taipuminen omissa

Yhteiset Aikuistyö Oma elämäntieni ja pyhän kaipaus ti 13.9. klo 18–20 Pyhän Annan lastenkirkossa. Hiljaisuutta, rukousta ja ehtoollinen. Eero Voutilainen, Stina Huima, Liisa Pietiä ja Tarja Korpela.

Selkomessu Selkomessu su 11.9. klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Vappu Olsbo, Lea Karhinen ja Noora Hultin. Viitotun puheen tulkkaus, virret isotekstisenä ja pisteillä. Huonokuuloisia varten on käytössä induktio. Kirkkokahvit.

Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika

tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p. 050 346 8358. Asuntotyön diakoni Jari Hirvonen paikalla Korson kirkolla katulähetyksen ruokailussa ke 14.9. klo 11 alkaen.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 9.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 13.9. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a. Tapio Laine.

Vantaan kuurot -yhdistyksen ilta ke 14.9 klo 17.30 Pakarituvalla, Kirkkotie 45. Luento klo 18, aiheena turvallisuus, Vantaan kaupungin turvallisuusasiantuntija Timo Varpula. Viittomakielinen tulkkaus.

odotuksissa ovat epämiellyttäviä. Mutta niidenkin kautta on löytynyt minun oma, hyvä ja oikea tieni. Saan kokea, että tässä hetkessä on tarjolla paras mahdollinen ravinto, jonka Jumala juuri nyt minulle antaa.

Mietiskelevän rukouksen pitää Stina Huiman mielestä kytkeytyä yhteisöön, seurakuntaan. Kristillinen meditaatio on meditaatiota kristillisen Jumalan edessä.

— Tarkoitus ei ole, että ihminen muodostaa kontemplaatiosta ympärilleen oman kuplan omille kokemuksilleen. Siksi jokainen tarvitsee ohjausta ja hengellistä matkakumppanuutta, toisia, jotka ovat ehtineet samalla matkalla jo pidemmälle, Huima sanoo.

Tässä suhteessa kristillinen mystikkojen ja opettajien perinne on ainutlaatuisen rikas.

— Tarvittaisiin myös ”hengellisiä tulisijoja”, joiden ääreen voisi mennä lepäämään ja opettelemaan hengellisyyttä. Minulle itselleni sellainen paikka on ollut Sinapinsiemen-yhdistyksen Morbacka, Huima kertoo.

— Seurakuntien pitäisi tarjota mahdollisuuksia tällaiseen. Mutta se merkitsee, että seurakuntien pitää samalla uskaltautua muutokseen. Hengellinen matkakumppanuus ei istu valta-auktoriteettiin ja työntekijävetoiseen toimintamalliin. Kirkon pitää tehdä tilaa tasa-arvoiselle hengellisyydelle.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Oma elämäntieni ja pyhän kaipaus -ilta ti .. klo – Pyhän Annan lastenkirkossa

Perheneuvonta Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ti 4.10. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on perheessä 4–10-vuotiaita lapsia. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä Asta Lustig p. 09 830 6330, Leena Jokinen p. 050 347 2917 tai Hellevi Hilska-Salonen p. 050 347 6846.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 12.9. klo 12–13.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

5

koonnut Nina Riutta

Nauska

11 jKr.

Paha vaanii veisukirjassa TUU MUN VAIMOKSEIN, Lapsuuden usko, Sateenkaariunet. Nämä laulut odottaa löytävänsä Nuoren seurakunnan veisukirjan tuoreimmasta versiosta, mutta kirjan 12. laulu yllättää. Se on Paha vaanii. Kappale on Marko Haavisto & Poutahaukat -yhtyeen hitti, joka tunnetaan myös elokuvasta Mies vailla menneisyyttä.

Kappaleessa paholainen vaanii joka kulman takana, olutlasin pohjalla ja vieraan tytön huulilla. Kertosäkeessä pyydetään Jumalaa apuun: ”Luoja, auta, pidä kurissa, kaidalla tiellä poissa kiusauksista. / Luoja auta, vaikka tukista. Pidä mieli kirkkaana ja paita puhtaana.”

Nuoren seurakunnan veisukirjan toimittaneen Make Perttilän mukaan Paha vaanii -kappale pääsi veisukirjaan ennen kaikkea siksi, että se on niin hyvä laulu ja

vieläpä aiheesta, josta harva gospelkappale puhuu.

— Siinä on hyvä teksti ja siinä sanoitetaan hienosti Isä meidän -rukouksessakin oleva ajatus: äläkä saata meitä kiusaukseen, Perttilä kertoo.

Perttilä ei pidä kummallisena sitä, että rautalankaiskelmä on päätynyt gospelklassikoiden sekaan.

— En oikein osaa tehdä eroa hengellisen ja muun musiikin välillä. Lähinnä pitää miettiä sitä, että monien muitten laulujen sanat ja nuotit löytyvät kyllä vaikkapa toivelaulukirjoista, joten veisukirjan resursseja ei kannata käyttää siihen.

Pidä mieli kirkkaana ja paita puhtaana, laulavat Poutahaukat.

Niko Paulanne

”Suurelta osaltaan elämän tarkoitus toteutuu päämääriin pyrkimällä toisten ihmisten kanssa toimien. Kannattaa kysyä, kenen unelmaa toteutan. Onko se omani vai toisen?”

Työnohjaaja Leena Pystynen Fikkari-lehdessä 3/2011

Surunauhan solmintaa.

Surunauhat näkyviksi ENNEN VANHAAN Suomessakin oli tapana kantaa erityistä surunauhaa lähiomaisen kuoleman jälkeen.

Se kertoi ympärillä oleville ihmisille ensisilmäyksellä surun läsnäolon.

Nyky-yhteiskunnassa surunauhat ovat näkymättömissä ja menetys näkyy vain harvoin päällepäin.

Surunauha-yhdistys järjestää kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. klo 11–14 Surunauhat näkyviksi! -tapahtuman Helsingin rautatientorilla. Tapahtumaa vietetään nyt seitsemättä kertaa.

Tilaisuudella yhdistys haluaa kiin-

nittää huomiota suureen itsemurhien määrään maassamme, itsemurhien läheisille aiheuttamaan suruun ja tuskaan sekä itsemurhan tehneiden läheisten peräti nelinkertaiseksi kohonneeseen itsemurhariskiin.

Tilaisuudessa solmitaan surunauha jokaisen vuonna 2010 itsemurhaan kuolleen muistoksi.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuuluu maihin, joissa tehdään paljon itsemurhia. Erityisesti nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on korkea. Miehet tekevät

.. Onnea, Taimi!

● ● ●

Suomessa itsemurhista miltei neljä viidesosaa ja naiset viidesosan.

Alle 30-vuotiaista naisten osuus oli vuonna 2009 kuitenkin jo kolmannes. Vuosittain itsemurhia tehdään maassamme noin 1000. Ne järkyttävät noin 10 000 läheisen elämää.

Surunauha on vuonna 1997 perustettu yhdistys, joka tarjoaa vertaistukea itsemurhan kautta läheisensä menettäneille. Neljäntoista vuoden ajan yhdistys on taistellut häpeää, syyllisyyttä ja ennakkoluuloja vastaan.

Historian lehti

kaa.

Nälkä ja kylläisyys eivät ole jakaantuneet täällä tasan, eivätkä rakkaus ja viha. Maailman kainalon alta pursuaa kuollutta kudosta, vaikka sen suusta valuu elämisen äänekäs virta.

Luulitko, sydänpolo, että vasta nyt pitää oikeasti pelätä? Että ennen kaikki oli toisin?

Katso tarkemmin. Kaikkea, mitä näet, on ollut maailmassa aina. Yhtäkkiä ja arvaamatta ovat kokonaisten kansojen kohtalot kääntyneet, lapset ovat etsineet it-

6

KIRKKOHALLITUS ON hyväksynyt kirkolle uuden graafisen ilmeen, jonka on tarkoitus olla tunnistettava ja helppokäyttöinen. Harkitulta yksityiskohdalta vaikuttaa ainakin käytetyn fontin nimi, koska se on puhdasoppisen luterilaisesti Martti.

Uudistuksen tarpeellisuudesta on kuulemma kerätty laajalti palautetta ja 95 prosenttia vastaajista on ollut sitä mieltä, että se on tarpeellinen. Melkein neuvostoliittolaisen korkean prosentin mykistäminä keräsimme hieman lisää palautetta uudistetusta ilmeestä ihan tavallisilta kirkon jäseniltä. Olkaapa hyvät!

— Onko Suomeen tullut joku uusi kirkko?

— Risti on vähän sivuseikka, kun se on tuolla nurkassa.

— Tosi ruman näköinen.

— Hautakivi.

— Tulee mieleen Sley (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys), virasto ja hautausmaa.

— Voisi olla jonkun herätysliikkeen laulukirjan kannessa.

— Se on varmaan retroa. Olisiko 1930-lukua?

— Ei ehkä ole yllätys, että kirkon logossa on risti.

Kirkkohallitus suosittelee, että uusi ilme otettaisiin käyttöön ensi keväänä myös seurakunnissa. Päätoimittajaviestintäjohtaja Pauli Juusela Vantaan seurakunnista ei vielä halua kommentoida, tehdäänkö niin myös Vantaalla.

— Vantaan seurakunnillahan on jo oma visuaalinen ilme, Juusela sanoo.

kien äitejään, isät lähettäneet pala kurkussa poikansa elämän erämaihin, ylempi astunut alempansa lakoon ja ase puhunut. Päivissä mitattu elämä on ollut alennusmyynnissä jo tuhannet vuodet, ja luonto on kahmaissut kyselemättä kourallaan sieltä täältä.

Sen seitsemää sovintoa on tässä maailmassa edeltänyt sen seitsemän riitaa. Jos et usko, kysy maailman toreilta, mitä ovat omin kivin todistaneet.

Järeinkin aate murenee. Tuhoisat pedot hiipivät lopulta rotkoihinsa. Uhkakuvat, jotka pimensivät koko taivaan, ovat eräänä päivänä pilvenhattaroita.

En minä ole ensimmäinen, jonka pitää valita, kumpaa ruokin, hyvää vai pahaa. Mutta minun on tehtävä se valinta taas tänään.

Kaisa Raittila

Iofoto / Rodeo

K

Ei kovin iloinen ilme

Taimi on nimi, jonka yleistymistä saattoi edistää vuoden 1886 virsikirjaan otettu J. L. Runebergin lastenvirsi Mä silmät luon ylös taivaaseen.

Tämän virren neljäs säkeistö alkaa nimittäin ”Mä taimi olen sun tarhassas”.

1-luvun alussa almanakkaan otettiin Taimin lisäksi muitakin nimiä, joiden aiheet saatiin luonnosta.

Tänä vuonna Taimia on tarhassa 29, viime vuonna 60.

Vartin retriitti

uuntele, historia havisee. Vuosisadat läpättävät lehtiössä, sodat ja rauhat poimuilevat maanjäristysten ja hyökyaaltojen lomassa, kun mittaan vuosia, muutoksen kantomat-

Fontin nimi on Martti.