Lauri 2010 nro 8 (4 3)

Markku Hernberg on 50-prosenttisesti vantaalainen, sivu 4



..

Hengellistä viisautta sivu 6

Nuori ihme Korsosta sivu 2

Ruotsinkielinen kirkkoherra sivu 15

Kirjoittavat sisarukset sivu 5

Hanna Antila

HILJAISTEN TAPPAJIEN

keskiaukeama

MAA ex-sotilas Buoy ouk auttaa löytämään Kambodžan miinat

..

Seurakuntavaalit ovat nuorille näytön paikka

I

Kuuntelu vai huutelu?

sänpäivänä käytävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu on alkanut. Vaalit ovat näytön paikka erityisesti nuorille, sillä äänestysikäraja on laskettu 16 vuoteen. Tämä luo kysyntää myös nuorille ehdokkaille.

Vantaan seurakuntien vaalilautakunnan puheenjohtajan Jukka Nevalan mukaan ensimmäiset ryhmät kokoavat jo ehdokaslistojaan. Tavoitteena on, että vantaalaiset pääsisivät äänestämään siellä missä he muutenkin liikkuvat, kuten kaupoissa ja oppilaitoksissa.

Allianssin, MTV3:n ja oikeusministeriön IRC-Galleriassa teettämän kyselyn mukaan 16-vuotiaista noin neljännes aikoo äänestää seurakuntavaaleissa. 16–24-vuotiaista seurakuntavaaleissa aikoo äänestää 15,6 prosent-

juMituin ViiMe Viikon keskiviikkona katsomaan televisiosta Voimalaa.

Syynä oli tietenkin se, että aihe kiinnosti — olivathan mukana molemmat arkkipiispaehdokkaat eli Turun piispa Kari Mäkinen ja professori Miikka Ruokanen.

Ohjelman jälkeen tulin kuitenkin miettineeksi muotoa eikä pelkästään sisältöä. Siis harvinaisen hyvän ohjelman muotoa, johon olen aiemminkin kiinnittänyt huomiota. Voimalassa annettiin keskustelijoille tilaa puhua ja kuunnella. Toimittajat eivät yrittäneet provosoida mahdollisimman tyhmiä vastauksia, vaan loivat ilmapiirin, jossa päästiin pintaa syvemmälle. Keskusteluun mukaan otetut vieraat professori Heikki Räisänen ja dosentti Jyri Komulainen toivat mielenkiintoisia lisänäkökulmia, ja kerrankin puhuttiin muustakin kuin homokysymyksestä.

Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen pitää tulosta hyvänä erityisesti siihen nähden, että monet nuoret eivät saman tutkimuksen mukaan pidä äänestämistä kansallisvelvollisuutena.

— Merkittävää on myös se, että 30 prosenttia nuorista ei vielä tiedä, aikooko äänestää.

Potentiaalia siis on, Manninen muistuttaa.

16-vuotiaat voivat äänestää, mutta ehdokkaaksi voivat ryhtyä vain täysi-ikäiset.

Monipuolisia

VaikuttaMisMaHdollisuuksia

Nyt 26-vuotias Eve Rämö valittiin vuoden 2006 vaaleissa Korson seurakuntaneuvoston jäseneksi Korson nuori ihme -ryhmästä.

Rämölle luottamustehtävä on ollut mukava kokemus ja hän aikoo asettua ehdolle uudelleen.

— Vaikuttaminen on monipuolista. Ei siellä käsitellä pelkkiä budjettijuttuja, vaan voi vaikuttaa linjanvetoihin. Viimeksi olemme pohtineet esimerkiksi sitä, pitäisikö ottaa seurakuntana kantaa terveyskeskusten lakkautuksiin Vantaalla.

Toisinaan eteen on tullut myös vaikeita asioita ja byrokratiaa.

— Se ei kuitenkaan ole ollut mikään este, ettei ymmärrä kaikkea. Tässä oppii vähitellen, Rämö toteaa.

Hakunilan seurakuntaneuvoston jäseneksi sosiaalidemokraattien listalta ponnahtanut, pian 22-vuotias Niko Nousiainen on niin ikään tyytyväinen luottamustehtäväänsä. Hän ei kuitenkaan aio enää asettua ehdolle, sillä opinnot ovat vieneet Turkuun.

— Seurakuntaneuvosto on ollut hieno katselupaikka siihen, miten kirkkoa ja seurakuntaa johdetaan. Mielipidettäni on kysytty erityisesti Vaaralan nuorten kirkkoon liittyvissä asioissa.

asiakysyMykset esiin Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen uskoo, että nuoret äänestäjät tavoitetaan tuomalla äänestyspaikat ihmisten keskelle ja nostamalla esiin asiakysymyksiä.

— Kirkolle vaikeistakaan asioista ei kannata vaieta, hän neuvoo.

Vaikka ehdokkaan ikä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä äänestyspäätöstä tehdessä, moni äänestää mielellään omanikäistään tai samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa.

— Tarvitaan nuoria aikuisia antamaan kasvot niille nuorille, jotka ovat vielä sitoutuneita kirkkoon, Manninen tiivistää.

Myös Niko Nousiainen ja Eve Rämö uskovat, että nuoret äänestävät mieluiten toisia nuoria.

— Toisaalta tiedän, että monet vanhemmat ihmiset äänestivät viimeksi nuorta, jotta päätöksentekoon saataisiin uusia kasvoja, Rämö kertoo.

Hanna Antila

●

nepaliin läHtee Vantaalta yli 20 000 euroa, jos Nepalin lukutaidon hyväksi laihduttavat pystyvät kukin pudottamaan edes puolitoista kiloa. Keskimäärin kolmen kilon pudotus nostaisi Nepalin lukutaitoa tukevan summan 0 000:ään. Vantaalla punnittiin helmikuussa muun muassa seurakuntien kirkkoherranvirastoissa, olotiloissa ja työpaikoilla yli 00 laihdutushaluista. Lopullinen Läskillä lukutaitoa -kampanjan kautta Nepaliin lähtevä rahasumma selviää toukokuun loppupunnituksissa.

Yksityishenkilö on luvannut lah-

Mikke Pöyhönen



Vain täysi-ikäisiä eHdokkaita

Eve Rämö, on pitänyt seurakuntaneuvoston jäsenyyttä mielenkiintoisena ja mukavana tehtävänä.

ilMiössä on jotakin puBerteettista: mielipiteet ovat mustavalkoisia, oma ego korostuu ja käytetään rajuja sanoja. Nuorilla kyse on usein vain läpänheitosta, jota ei ole tarkoitus ottaa turhan vakavasti, mutta aikuisten arvokeskusteluissa moinen käyttäytyminen tuntuu tyhmältä. Voimala on virkistävä poikkeus yhä yleisemmäksi tulleesta nolaamisen kulttuurista. Asioista voi olla eri mieltä ja silti kuunnella ja kunnioittaa toista.

Pauli Juusela päätoimittaja

Manninen ei kuitenkaan pidä tätä suurena ongelmana.

— Äänioikeuden antaminen on ensimmäinen askel, vaikka minun puolestani 16vuotiaat voisivat asettua ehdollekin.

Seurakuntavaalit saattavat toimia myös suunnannäyttäjänä sille, miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisätään. Oikeusministeriön työryhmä selvittää parhaillaan, millä edellytyksin 16-vuotiaat voisivat äänestää kunnallisvaaleissa.

Markku Mattila

kokeMus oli aiVan toinen kuin monessa muussa niin sanotussa ajankohtaisohjelmassa, joista toisin ajattelevien ihmisten ymmärtäminen on mahdollisimman kaukana. Eniten minua kiusaa ohjelmatyyppi, jossa studioon raahataan valtava määrä ääripäitä edustavia ihmisiä huutamaan toistensa yli ja toimittajat keskittyvät olemaan jonkinlaisia erotuomareita.

Paljon parempia eivät ole myöskään ohjelmat, joissa toimittaja esittelee omaa näppäryyttään keskeyttämällä haastateltavan puheenvuoroja ja olemalla niin sanotusti kriittinen. Harvoin näissä päästään käsiksi mihinkään todella olennaiseen.

Ehkä nämä ajankohtaisten keskusteluohjelmien tyylit kertovat jotain kulttuuristamme. Tuntuu siltä, että yhä useammin huutelu ja solvaus korvaavat kuuntelun ja toisen asemaan asettumisen, jonka avulla voisi jopa oppia jotakin. Monissa nettikeskusteluissa toistuu sama ilmiö: liikkeellä ollaan valmiilla ennakkoasenteella ja lukkoon lyödyillä totuuksilla, joita höystetään eri mieltä olevien mollaamisella.

tia, mikä on hieman enemmän kuin viime seurakuntavaalien yleinen äänestysprosentti. Tammikuussa tehtyyn kyselyyn osallistui 2254 nuorta.

joittaa 15 euroa jokaisesta laihdutuskilosta nepalilaisten lukutaidon hyväksi, kuitenkin enintään 10 miljoonaa euroa. ●

tarkistettujen Väestötilastojen mukaan vuoden 200 lopussa 7,7 prosenttia suomalaisista eli  266 755 henkilöä kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon liittyneitä oli viime vuonna reilut 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liittyneitä oli 12 15, kun vuotta aiemmin liittyneitä oli 10 763. Kirkosta eronneiden määrä kääntyi jyrkkään laskuun. Kirkosta erosi 3 650 jäsentä, kun vuotta aiemmin eronneiden määrä oli 52 203.

● kirkon

jäseniksi

kastettujen

lasten määrä oli väestötilastojen mukaan viime vuonna  . Kastettujen osuus syntyneistä oli 0,7 prosenttia.

Monen punnitun tavoitteena on pudottaa painoa 3–10 kiloa.

●

Vantaalaisten rokotuksia sikainfluenssaa vastaan järjestetään kouluilla vielä .–5.3. ja .–.3. kel-

lo 1–20. Rokotuspaikkoina ovat Martinlaakson koulu, Tikkurilan lukio, Monitoimikeskus Lumo ja Hakunilanrinteen koulun liikuntarakennus. Maaliskuun rokotuksiin voivat tulla kaikki ne vantaalaiset, jotka eivät ole saaneet rokotusta aiemmin. ●

Iivanainen ja musiikkivastuussa ovat Markku Perttilä ja Leena Koivisto.

kuinka sujuVat kirkkokaHVit netissä? Tätä testataan 1.3., kun televisiossa ensimmäisen kerran lähetettävän popmessun jälkeen avataan verkkokeskustelu osoitteessa www.messukeskustelu.fi.

Popmessu lähetetään sunnuntaina 1.3. YLE TV 1:ssä klo 10. Lähetys uusitaan tiistaina 16.3. klo 13.

Messun liturgina on pastori Henna Hauta-aho. Kirkkoherra Auvo Naukkarinen saarnaa. Laulajavieraana on Johanna

Johanna Iivanainen laulaa television popmessussa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Voihan ripari! reilu kolMannes rippikoulutyöntekijöistä ei ole koskaan kiroillut rippikoulussa. Hieman vajaa puolet kertoo lipsauttaneensa jossain vaiheessa. Reilu kymmenen prosenttia on kyllä kironnut, mutta ei ole aivan varma, onko kukaan kuullut. Tämä käy ilmi huhtikuussa julkaistavassa Fleim-lehden kyselytutkimuksessa.

Itsekin olen syyllistynyt leiriläisten kuullen kiroilemiseen. Ainakin kerran. Se tapahtui ensimmäistä kesää kesäteologina ollessani. Pojat olivat saunavuorossa ja minä mukana.

Hieman sen jälkeen, kun olin jo toista kertaa opastanut poikien vuorolla sisään pyrkineet tytöt ulos, saapuivat neitoset uima-asuissa uhmallaankin poikien suihkutilaan. Siinä vaiheessa muuten niin lauhkea nuori kesäteologi päräytti ukaasinsa kirosanoilla terästettynä niin, että suihkujen vesipisarat jäivät leijailemaan hetkeksi ilmaan. Kantapään kautta opin kerralla, ettei kannata. Nöyrästi oli pyydettävä jälkikäteen anteeksi.

Anneli Nikulaisen kiinnostus käsitöihin vei hänet naisresurssikeskus Pihlajaan.

Pihlajan pelastama

Anneli Nikulainen löysi naiskeskuksesta uuden suunnan.

— Voi kai sanoa, että tämä paikka pelasti minut, Nikulainen toteaa.

N

Naisresurssikeskus Pihlaja on Vantaan Nicehearts-yhdistyksen ylläpitämä paikka, jossa naiset ja tytöt voivat tavata toisiaan ja tehdä käsitöitä tai laittaa ruokaa yhdessä. Vapaamuotoisen toiminnan lisäksi Pihlajassa järjestetään kursseja, myyjäisiä ja retkiä. Suuri osa kävijöistä on maahanmuuttajia. He ovat kotoisin esimerkiksi Vietnamista, Burmasta, Venäjältä, Virosta, Irakista, Iranista, Kongosta ja Sudanista.

Anneli Nikulaisen ensimmäinen työtehtävä Pihlajassa oli ohjata tyttöjen kädentaitokerhoa.

— Ennen tätä paikkaa en tuntenut ketään maahanmuuttajia, kokemus oli avartava ja antoisa. Tytöt olivat noin 10–18-vuotiaita. Olen vieläkin tekemisissä joidenkin tyttöjen kanssa ja olen käynyt katsomassa yhden entisen kerholaisen vauvaakin, Nikulainen kertoo.

Nikulainen on yllättynyt siitä, kuinka paljon uusia ystäviä hän on Pihlajan ja Niceheartsin kautta saanut — hän kun pitää itseään hieman ujona.

elisen vuotta sitten Anneli Nikulaisen elämässä oli kausi, jolloin huonot asiat seurasivat toisiaan. Kirjapainoalalla työskennellyt Nikulainen joutui jäämään sairauslomalle, jonka aikana hän sai kuulla, ettei työnantajalla ole enää tarjota hänelle töitä.

Nikulainen jäi sairaseläkkeelle ja päätti muuttaa entiseen kotikaupunkiinsa Vantaalle ollakseen lähempänä iäkästä äitiään. Muutto toi kuitenkin mukanaan yllätyksen. Nikulainen menetti sairaseläkkeensä byrokratiassa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi ja joutui aloittamaan työnetsinnän uudestaan.

— Olin silloin huonossa kunnossa sekä henkisesti että fyysisesti. Taloudellisestikin olin tiukoilla, Nikulainen muistelee.

Käänne parempaan tapahtui, kun ystävätär ehdotti Nikulaiselle, että he menisivät naisresurssikeskus Pihlajaan Tikkurilaan tekemään käsitöitä. Niinpä he alkoivat käydä keskuksessa säännöllisesti ja tekivät käsitöitä aamuyhdeksästä aina kolmeen asti.

Tästä seurasi iloisten tapahtumien sarja, joka syntyi osittain Pihlajassa luotujen verkostojen avulla. Nikulainen pääsi ensin työnhakukurssille ja sai sitten työharjoittelupaikan Nicehearts-yhdistyksestä, josta seurasi pätkä- ja osa-aikatöitä, paljon uusia ystäviä ja kokemuksia. Eläkeasiakin ratkesi, nyt Nikulainen on osa-aikaeläkkeellä.

ystäVäpiiri laajeni

suoMen kieli tarttuu Pihlajassa käy naisia, jotka ovat lähtöisin monista eri kulttuureista, mutta suurempia kieliongelmia ei ole. Esimerkiksi käsitöitä opeteltaessa esineet, joista puhutaan, ovat usein lähellä ja silloin ei haittaa, jos vaikkapa sana ”sakset” ei olisikaan tuttu.

— Pyrimme siihen, että puhumme suo-

mea, jotta kaikki oppisivat. Osa puhuu jo hyvin suomea, osa vasta muutamia sanoja, Nikulainen kertoo.

Vuodet Pihlajassa ovat opettaneet Nikulaiselle, että pohjimmiltaan ihmiset ovat melko samanlaisia kaikkialla maailmassa. Puheenaiheet ovat samoja, olipa pöydän ääressä sitten supisuomalainen porukka tai kansainvälisempi seurue.

-Vuotias äiti yllättyi Pihlajan ovet ovat avoimet kaikille tytöille ja naisille, tosin kantasuomalaisia kävijäjoukossa on varsin vähän. Anneli Nikulainen arvelee, että joillakin kynnyksenä ovat ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan. Toisilla syynä voi olla ujous, suomalainen kun ei helposti mene tutustumaan ainakaan toisesta kulttuurista kotoisin olevaan ihmiseen.

Kun on alkuun päässyt, muurit kuitenkin usein murtuvat.

— Toin tänne 90-vuotiaan äitini, joka aluksi vähän arasteli, että mitäs hän täällä oikein tekee. Lopulta kokemus oli kuitenkin hieno. Äitiini teki vaikutuksen, kuinka rouvat kyselivät hänen vointiaan ja lähettelevät vieläkin terveisiä.

Vaikka Nikulaisen sijaisuus käsitöiden ohjaajana Pihlajassa onkin lopuillaan, hän aikoo jatkaa siellä käymistä. Toiset ihmiset ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi.

— Kun muutin Helsingistä Havukoskelle niin ajattelin, etten välttämättä asu Vantaalla kauan. Nyt olen tullut toisiin ajatuksiin, sillä ei minulla muualla ole tällaista sosiaalista verkostoa, Nikulainen pohtii.

rippikoululaisten kielenkäytölle on asetettava rajoja, jos ei halua marinoida itseään v-sanoilla koko leirin ajan. Eikä kiroilu ole ainut väännönaihe: tupakointi, energiajuomien juominen, nukkumaanmenoajat ja kännykänkäyttö ovat yhtä lailla keskustelujen alla. Niin, ja pukeutuminen. Kolmannes riparilla työskentelevistä on komentanut leiriläisiä vaatettamaan itseään säädyllisemmin.

Viidenneksen olisi vain tehnyt mieli tehdä niin.

Kiroilua rippikoulussa ei pidä tarkastella vain yksittäisenä asiana. Se liittyy yhdessä elämisen pelisääntöihin. Nipotuksella ja huutamisella saa äkkiä välit poikki ja lipsumalla itse säännöistä saa huuhdeltua riparin varsinaisen sisällön pytystä alas.

Säännöistä keskusteleminen ja yhteinen sitoutuminen kääntävät haasteet oppimiskokemuksiksi — sekä nuorille että työntekijöille. ja loppuun vielä tiedote kaikille huolestuneille rippikoululaisten vanhemmille. Seurakuntien työntekijät ovat ihan tavallisia ihmisiä, joilla on oma yksilöllinen ärsyyntymiskynnyksensä. Laittakaa lapsenne hyvillä mielin riparille. Eivät he siellä opi kiroilemaan. Mutta saattavat saada kehotuksen laittaa enemmän vaatetta päälleen.

Hanna Antila

Anneli Nikulainen ohjasi naisia käsitöissä 1.3.



Pyhän Laurin kirkossa saattoi istuskella musiikin ja hiljaisuuden messussa perjantaina 26.2.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mistä löytyi hiljentymishetki perjantai-iltaan?

Tuhansia kiloja ruokaa roskiin

Markku Mattila

Karoliina Junno-Huikari, 35 Leo Tamm, 50

Iina Katila, 43

Kuinka huomasit messun?

Kuinka huomasit messun?

— Luin siitä Vantaan Laurista.

— Muutin Ruskeasantaan kaksi Asun kirkon vieressä. Kun käyn vuotta sitten. Autolla ajaessani huokävelemässä kirkkopuistossa, luen masin Pyhän Laurin kirkon. Olen portin pielessä olevat mainokset. käynyt kuvaamassa kirkkoa ihan Olin ensimmäistä kertaa hiljaisuu- vain itseäni varten. Olen kuvannut den messussa. muitakin kirkkoja lähiseudulla. Yli Mitä messussa tapahtui? kuukausi sitten näin Ruskeasannan — Tarjolla oli kaunista mu- kaupan ilmoitustaululla Bach-konsiikkia. Arjen kiireiden jälkeen se serttien mainoksen. teki hyvää. Teen töitä meluisassa Mitä messussa tapahtui? avokonttorissa ja kotona on pienet — Konsertti oli hyvä, paremlapset. pi kuin kuukausi sitten. Kappa— Tunnelma oli verkkainen ja levalinnat olivat onnistuneita. Ei pysähtynyt, hiljainen ja rauhalli- kuultu ihan niitä Bachin teoksia, nen. Se tarttui. Kirkko on jo ympä- jotka kaikki tietävät. Nuoruudesristönä rauhoittumiselle otollinen. sani soitin fagottia ja kävin paljon Elämän ruuhkavuosia elävälle pien- konserteissa. Saatoin pistäytyä päiten lasten äidille tällaiset hetket väseltään konsertissa Tallinnassa. ovat harvinaisia. Alkamisaika kello Sinne oli kotikaupungistani sadan 21 oli loistava. Tavallinen konsert- kilometrin junamatka. tien alkamisaika kello 19 on kotona Pisteillä 1–5, paljonko annat? kiireisin hetki laittaa lapset — Annan 5 pistettä munukkumaan. siikin ja ehtoollispalvePisteillä 1–5, palMillaisia hiljentymis- luksen kokonaisuudeljonko annat? le. On hienoa, että viitapoja ja -hetkiä olet — Annan 5– pislöytänyt? Kerro löydöis- konlopun alkaessa voi tettä. Miinus tulee vämennä pubin sijasta täsi osoitteessa www. häisestä väkimääräskirkkoon. tä. Toisaalta se takasi vantaanlauri.fi/pisteita. rauhan.

Kuinka musiikin ja hiljaisuuden messu syntyi?

— Se syntyi komitea- ja yhteistyönä Tikkurilan seurakunnan papin Heikki Lepän kanssa, kun olimme toteuttaneet Tikkurilan kirkossa yhden tavallisen viikkomessun samaan tapaan. Kerran kuukaudessa järjestettävä musiikin ja hiljaisuuden messu kestää noin 40 minuuttia. Virret korvataan urkumusiikilla. Sen osuus on noin 25 minuuttia.

Mitä messussa tapahtui?

— Soitin lyhyempiä Bachin teoksia kuin tammikuussa. Ideana on rakentaa vuoropuhelua raamatuntekstien ja musiikin välille.

— Ajatuksena on myös, ettei osallistujan tarvitse välttämättä tehdä mitään. Saa istua penkissä, kuunnella, miettiä tai olla vaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat?

— Annan 4+ pistettä. Messun pappi Jaakko Hyttinen teki hienon käsiohjelman, johon minä unohdin antaa tiedot siitä, mihin nykyvirsikirjan virsiin urkukoraalit liittyivät.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Markku Hernberg, 46, työskentelee Sanomalassa Vantaankoskella.

50 % Vantaalainen

Olen asunut Vantaalla viisi vuotta, ensin Kartanonkoskella sitten Ylästössä.

Perheeseeni kuuluvat vaimo ja 20- ja 17-vuotiaat tyttäret. He muuttivat tänne mielellään. Ennen Vantaalle tuloa asuimme 16 vuotta Varkaudessa. Harrastan liikuntaa jopa kuutena päivänä viikossa.

Hiihdän, juoksen, käyn kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla.

30 % Kuopiolainen

Synnyin ja kasvoin Kuopiossa. Vaimo löytyi opiskelupaikkakunnalta Espoosta. Olen työskennellyt Sanomapainossa 22 vuotta. Viisi vuotta sitten tulin Vantaankosken toimipisteeseen töihin, mutta Savoon on edelleen siteitä. Vanhempani ja sukulaisia asuu Kuopiossa. Opiskelen työni ohella Kuopion yliopistossa.

20 % Helsinkiläinen

Käymme vaimon kanssa usein Helsingissä. Siellä on kivoja kahviloita, terasseja ja merenranta.

Vanhin tytär on jo muuttanut pois kotoa. Kun nuorinkin tytär lähtee kotoa, voisimme vaihtaa omakotitalon kantakaupungin kerrostaloasuntoon.

Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela tarttui tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan kirjoittaessaan eettisestä lihantuotannosta (VL 11.2.).

Olen usein kysynyt Vantaan ateriapalvelujen johdolta, miksi vasta valmistettua ruokaa heitetään tuhansia kiloja roskiin kouluissa ja päiväkodeissa, mutta en ole saanut kunnollista vastausta.

Mitään suunnitelmaa ei tunnu olevan siitä, miten ruokaa voitaisiin valmistaa sopiva määrä.

Olen usein ollut heittämässä isoja määriä päiväkotiruokaa biojätesäiliöön, mitä samassa talossa asuvat vanhukset ovat seuranneet kauhistuneina. Olen myös useasti nähnyt, kuinka keskikokoisessa koulussa heitetään 20 kiloa ruokaa kerralla pois suoraan valmistusastioista.

Vantaan koulu- ja päiväkotiruoka on heikentynyt selvästi parissakymmenessä vuodessa. Ei ole varaa ostaa lähiruokaa, vaan suuri osa lihasta tuodaan ulkomailta. Ateriapalvelujen mukaan kasvisruoka tulee liian kalliiksi, vaikka valtuusto on budjettikirjassa tehnyt linjauksen, jonka mukaan edetään kohti viikoittaista kasvisruokapäivää. Kasvisruokaa lisäämällä päästäisiin helpommin viiden prosentin vuotuiseen päästövähennykseen.

Turhaan tehdyn ruoan hinnalla voitaisiin suosia lähiruokaa, kouluttaa keittiötyöntekijöitä ravitsevan ja maukkaan kasvisruoan valmistamiseen ja suosia eettistä ja ekologista viljelyä. Mikäli suunnitteluun ei pystytä, pitäisi yli jäänyt ruoka tarjota vaikkapa lähellä asuville vanhuksille.

Sini Alén lastentarhanopettaja, kaupunginvaltuutettu

Rippikoulu on kaikkien oikeus Vantaan Laurissa 18.2. oli tekstiviestillä jätetty kysymys erityislapsen rippikoulusta. Kirjoittaja kysyi: ”Eikö kirkko huoli erityislasta rippikouluun?”

Rippikoulu kuuluu kaikille riippumatta siitä, millaisia olemme tai mihin joukkoon kuulumme. Olemme kaikki lähtökohdiltamme erilaisia oppijoita. Tuen tarve on itse kullakin erilainen.

Seurakuntien rippikouluissa on jatkuvasti mukana nuoria, jotka tarvitsevat tukea joko oppimisvaikeuden tai muiden kasvamisen haasteiden vuoksi.

Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni nuori voisi osallistua rippikouluun omassa kotiseurakunnassaan. Aina erityisnuori ei tarvitse erityisrippikoulua, vaan hän voi tuettuna osallistua aivan tavalliseen rippikouluun. Joillekin ilta- tai päi-

värippikoulu on leiriä parempi vaihtoehto, mutta mikään ei estä osallistumasta myöskään leirille, jos tarvittava tuki on olemassa.

Leirimuotoiset rippikoulut ovat usein noin 25 hengen ryhmiä, mikä on suuri haaste sekä nuorille että ohjaajille, mikäli joukossa on useita erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Tämän vuoksi monet seurakunnat tarjoavat eri tyyppisiä pienryhmärippikouluja. Vantaan seurakunnat järjestävät vuosittain erityisrippikouluja muun muassa kehitysvammaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille.

Erilaisten oppijoiden määrä rippikouluissamme on jatkuvasti kasvanut. Työntekijöiden resurssit nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen vaihtelevat.

Yhteistyö nuoren perheen sekä tarvittaessa myös muiden nuorta tukevien tahojen kanssa on keskeinen rippikoulun edellytys.

Rippikoulu koskettaa koko perhettä. Parhaimmillaan rippikoulu voi kutoa yhden tukilangan nuoren ja hänen perheensä turvaverkkoon.

En tiedä, miksi yhteydenottoonne ei ole vastattu. Toivon, että kysymys olisi inhimillisestä virheestä tai unohduksesta. Se ei kuitenkaan poista pettymystänne. Rohkaisen teitä ottamaan vielä uudelleen yhteyttä joko kotiseurakuntanne rippikoulupappiin tai minuun, sari.kokkonen@ evl.fi. Seurakuntien yhteisistä rippikouluista voi tiedustella Hans Tuomiselta, hans.tuominen@evl.fi.

Rippikouluun voi osallistua myös myöhemmin, mikäli paikkaa ei enää tälle vuodelle järjesty.

Rippikoulu on aina mahdollista käydä myös yksityisesti, mikäli sopivaa ryhmää ei ole tarjolla.

Sari Kokkonen rippikoulupastori, Hakunilan seurakunta

En keksinyt, vaan valitsin Korjataan väärinymmärrys (VL 18.2.), ettei se leviä. Esilukiessani haastattelua huomasin, että siinä kerrottiin minun keksineen sanan suurisieluisuus. Sehän ei ole totta, ja pyysin että se korjattaisiin.

Painetussa Vantaan Laurissa lukeekin: ”Suurisieluisuus on Jason Lepojärven käännökseen valitsema uudissana.” Tämä siis erotuksena muun muassa sanalle jalomielisyys, jolla on myös käännetty hyve magnanimitas (engl. magnanimity).

Jason Lepojärvi

Mitä mieltä olet?

Kimmo Torkkeli

Sinikka ja Tiina Nopola käyvät tuon tuostakin Tampereella, jossa heidän äitinsä asuu edelleen.

Samalla sohvalla läppäri sylissä Sinikka ja Tiina Nopolasta ei tullut lapsinäyttelijöitä vaan lastenkirjailijoita.

S

isarukset Heinähattu ja Vilttitossu sekä kaverukset Risto Räppääjä ja Nelli Nuudelipää ovat nykylasten hyvin tuntemia parivaljakoita. Ne ovat syntyneet kolmannen parivaljakon, kirjailijasisarusten Sinikka ja Tiina Nopolan yhteistyön tuloksena. Kirjoittaessaan he istuvat usein vierekkäin samalla sohvalla läppäri sylissä.

Nopoloiden luomat hahmot seikkailevat kymmenissä kirjoissa sekä myös elokuvissa ja teattereissa.

— Nuoruuden unelmamme ovat tavallaan toteutuneet moninkertaisesti.

Haaveilimme lapsina, että olisimme päässeet lapsinäyttelijöiksi Trappin perheeseen, kun sitä esitettiin Tampereen Työväen Teatterissa. Laulunlahjamme eivät ilmeisesti riittäneet, muistelee Sinikka Nopola.

— Mutta emme koskaan osanneet haaveilla, että voisimme tehdä musikaalin samaan teatteriin. Nyt se on toteutunut, jatkaa Tiina Nopola.

Viime syksystä ovat Tampereen Työväen Teatterin isolla näyttämöllä seikkailleet humoristisessa musikaalissa Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti.

Helsingin kaupunginteatterin pienel-

”Inhosin koulunkäyntiä, lukuun ottamatta äidinkieltä, kuvaamataitoa, musiikkia, ruotsia ja ranskaa.”

lä näyttämöllä pyörii puolestaan Risto Räppääjä ja villi kone.

Sinikka ja Tiina Nopola syntyivät

Helsingissä, mutta muuttivat Tampereelle pikkutyttöinä 1950-luvun lopulla isän työpaikan takia.

Tampereella käydessään Sinikka Nopola kertoo käyvänsä usein lapsuudenkortteleissaan Pyynikillä. Hän myös yrittää eläytyä kouluaikaisiin tapahtumiin.

— Inhosin koulunkäyntiä, lukuun ottamatta äidinkieltä, kuvaamataitoa, musiikkia, ruotsia ja ranskaa. Monen muun tapaan oppimispakko oli minulle vastenmielinen. Moni aine tuntui turhanpäiväiseltä ja liian vaikealta, kuten fysiikka ja kemia.

Kirjailija kauhistelee sitä, että lukio on nykyään vielä paljon vaikeampi kuin se oli hänen omana kouluaikanaan.

— Muistan myös, miten väsynyt ja ilmeisesti kehnossa kunnossa olin lukioaikana, jolloin liikunta ei ollut muotia.

Sinikka Nopolasta on ylipäätänsä

järjetöntä, että lapset ja nuoret joutuvat istumaan ison osan päivästään.

— Kouluun pitäisi lisätä roimasti tanssia, jumppaa, pelejä ja urheilua ja tietenkin taideaineita.

Sinikka kertoo, että sisar ei ottanut koulunkäyntiä yhtä raskaasti, vaikka oli yhtä kapinallinen.

— Tuskin avasin koulukirjoja. Minkähänlaisia numeroita olisin saanut kokeista, jos olisin istunut läksykirjojen ääressä. Sitä en saa koskaan tietää, Tiina Nopola sanoo virnistellen.

Onneksi koulu ei sentään pystynyt kokonaan tuhoamaan luonnollista oppimisenhalua. Sinikka opiskeli yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatiksi ja Tiina valmistui erityislastentarhanopettajaksi.

Sisarukset palasivat 1970-luvulla Helsinkiin töihin, Sinikka toimittajaksi Helsingin Sanomiin ja Tiina erityislastentarhanopettajaksi päiväkotiin. Sinik-

ka ryhtyi free lanceriksi vuonna 1985 ja Tiina vapaaksi kirjailijaksi ja käsikirjoittajaksi kymmenen vuotta myöhemmin.

Monet Nopoloiden kirjoihin las-

tensa kanssa tutustuneet vanhemmat ovat huomanneet, miten hyvin ne ovat ajassa kiinni. Esimerkiksi Heinähatun ja Vilttitossun kanssa käydään läpi vauvan tuloa perheeseen tai turvallisuuskysymyksiä ja Risto Räppääjä tutustuttaa

”Kirjailijan tehtävä on keksiä eikä jäljitellä.” tietokoneen koukuttavaan voimaan.

— En pidä itseäni realistisena kirjailijana, enkä siis varsinaisesti pyydystä aiheita todellisuudesta. Kirjailijan tehtävä on mielestäni keksiä eikä jäljitellä.

Totta kai tunnen lapsia, mutta oma poikani on jo kahdenkymmenen, enkä enää elä lapsiperheen arkea, toteaa Sinikka Nopola.

Usein kirjojen synty on kielellinen: kirjailijat keksivät esimerkiksi kiinnostavalta kuulostavan henkilön, kuten Pakastaja-Elvin, ja tälle etsitään ja keksitään ominaisuuksia. Räppääjien suvun touhutäti Pakastaja-Elvi on keskeinen henkilö myös uudessa Risto Räppääjä ja polkupyörävaras ‑elokuvassa.

— Komiikka pitää kaivaa oman mielen ja minuuden syövereistä. Esimerkiksi Risto Räppääjä ja villi kone ‑näytelmässä on kohta, jossa Riston täti Rauha suree, ettei ole laulanut Ristolle tarpeeksi lastenlauluja ja askarrellut kiikareita vessapaperirullista. Kohtaus on syntynyt omasta ahdistuksestamme: mihin hurahti lasten leikki-ikä? Tiina Nopola sanoo.

Uusin Risto Räppääjä ‑elokuva on komedia, mutta siinä pohditaan, miten vaikeaa on olla epäitsekäs, kun ympäröivä maailma ei kannusta siihen.

— Ei ole kenellekään uutinen, että

elämme kovenevien arvojen yhteiskunnassa, muttei se myöskään ole koko totuus. Tunnen nuoria, jotka kieltäytyvät pistämästä rahojaan kulutushyödykkeisiin. He kierrättävät ja jakavat vähästään, Sinikka Nopola huomauttaa.

Hän muistaa, miten hänen pojalleen suositeltiin yläasteella valinnaisena kaupallisia aineita. Ensimmäisenä syksynä kaikki opettelisivat teoriassa sijoittamaan mahdollisimman tuottavasti kymppitonnin.

— Se on arvokasvatusta: sijoittamisesta tehdään normi. Lapsi saattaa joutua koulussa omituiseen ristiriitaan, kun sekä elämänkatsomustiedon että uskonnon opetuksessa puhutaan epäitsekkyydestä tavoiteltavana asiana.

Haitin tragedia on viime aikoina on

avannut suomalaisten kukkaroita. Sinikka Nopolan mielestä sekin voi viitata jatkuvassa ristiriidassa elämiseen.

— Itse ainakin kuulun niihin, jotka poukkoilevat jatkuvasti itsekkyyden ja toisista välittämisen rajamaastossa.

Tajuan vain välähdyksittäin, että koko maailma on kotimaani.

Nopolat liputtavat vanhanaikaisen tavoitteen, hyväksi ihmiseksi kasvamisen, puolesta. Siihen kuuluu myös, että Risto Räppääjä ja polkupyörävaras ‑elokuvassa matkustetaan junalla ja pyörällä.

— Molemmat kulkuneuvot keksittiin 1800-luvulla ja ne edustavat kestävää kehitystä, Sinikka Nopola toteaa.

— Pakastaja-Elvi tosin hurauttaa tässäkin elokuvassa menneitten vuosikymmenien miniautolla Messerschmittillä, Tiina Nopola muistuttaa.

Helmikuussa ensi-iltansa saaneen Risto Räppääjä ja polkupyörävaras ‑elokuvan on tähän mennessä nähnyt elokuvateattereissa yli 165 000 katsojaa.

Ensimmäisen, vuonna 2008 valmistuneen, Risto Räppääjä ‑elokuvan näki elokuvateattereissa kaikkiaan 110 000 katsojaa. Se oli Suomen katsotuin kotimainen elokuva tuona vuonna.

Ulla-Maija Vilmi

k i r j o j a

Eero Vilmi / Vastavalo

H e n g e l l i s i ä

Keskity, pysähdy Paasto on asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen. Hyvästä kirjasta voi olla siihen apua.

Päästä irti itsestäsi Mestari Eckhart: Sielun syvyys.

Basam Books 2009.

Mestari Eckhart (1260– 1328) oli saksalainen dominikaaniveli, jota pidetään yhtenä kristikunnan suurimmista ja omaperäisimmistä mystikoista — olkoonkin, että katolinen kirkko arvioi 1300-luvulla osan hänen kirjoituksistaan harhaoppisiksi. Suomeksi Eckhartia ei ole aiemmin ollut tarjolla, joten tämän opetuspuheita ja saarnoja sisältävän kirjan kokoaminen on suomentaja Kai Pihlajamaalta ja Basam Books -kustantamolta hieno teko. ”Katso tarkasti sisimpääsi, ja kun löydät itsesi, päästä siitä irti”, kirjoittaa Eckhart. Se, joka ei ota etäisyyttä itseensä, ei löydä rauhaa. Hengellisessä kilvoittelussa olennaista on kuuliaisuus ja luopuminen — itse asiassa kuuliaisuus on myös luopumista, oman tahdon sivuuttamista. Kuuliainen ei tahdo itselleen mitään, joten Jumala tahtoo hänelle. Mikään teko ei ole arvollinen ilman kuuliaisuutta.

Moni suorittaa uskoaan paastoamalla tai muilla ulkonaisilla katumuksen teoilla. Eckhartin mielestä todellisessa katumuksessa on kuitenkin kyse Jumalaa kohti kääntymisestä ja Jumalan kaipaamisesta, Jumalaa kohti kääntyvä kun kääntyy samalla pois synnistä. ”Tekomme eivät sinänsä ole Jumalalle tärkeitä, mutta niiden



taustalla vaikuttava henki ja mieli sitäkin enemmän”, Eckhart kirjoittaa. Tekemisen ja suorittamisen sijasta huomio tulisikin kiinnittää olemiseen: jos olet hyvä, myös tekosi ovat hyviä.

Kilvoittelijan ei pitäisi takertua mihinkään menetelmään, sillä Jumala ei ole missään menetelmässä.

On turha kuvitella, että Jumalan saavuttaa paremmin keskittymällä sisäisyyteensä ja harjoittamalla hartautta kuin arkisissa askareissa. Jumala ei kaipaa temppuja, hän haluaa olla Jumala.

Niin omaan ruumiiseen kuin läheisiin ihmisiin tai maalliseen hyvään tulisi Eckhartin mukaan suhtautua niin kuin ne olisivat lainassa, ja vain Jumalan omistamista tulisi tavoitella. Mitä vähemmän ihminen tavoittelee luotuja asioita, sitä enemmän Jumala tarjoaa hänelle itseään. Vastaavasti se, joka etsii jotain itselleen, ei löydä Jumalaa. Eckhart huomauttaa, että Jumalaa ei voi rakastaa kuin lehmää, hänestä saatavan hyödyn vuoksi, on hyöty sitten ulkoista rikkautta tai sisäistä lohdutusta.

Eckhartilla on myös lohdutuksen sana niille, jotka kokevat Jumalan seuraamisen itselleen vaikeaksi: vaikka itse tuntisi olevansa kaukana Jumalasta, Jumala on kuitenkin lähellä.

Luovu turhasta haluamisesta Patriarkka Bartolomeos: Mysteerin kohtaaminen. Ortodoksinen usko nykymaailmassa. Maahenki 2009.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos etsii ortodoksisesta uskosta ja askeettisesta perinteestä vastauksia nykyajan

maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten ekologisiin uhkiin, köyhyyteen, rasismiin ja uskonnolliseen fanatismiin. Ja myös löytää niitä.

Hengellinen kilvoittelu ei ole mikään yksityisasia tai yksilösuoritus, vaan Jumala-suhteen lisäksi siinä on aina kyse myös suhteesta lähimmäisiin ja koko luomakuntaan. Bartolomeoksen mielestä nykyihmisen suhteista luontoon ja lähimmäisiin puuttuu uhrautumisen ulottuvuus. Kuitenkaan maailma ei muutu, elleivät ihmiset ole valmiita tekemään suuria ja kipeitäkin uhrauksia omasta elämäntyylistään.

Askeesissa on kyse itsehillinnästä ja niukkuuteen tyytymisestä. Se on vapaaehtoista itsensä rajoittamista ja luopumista turhasta haluamisesta. Samalla se myös vapauttaa keskittymään olennaiseen.

Askeesiin kuuluva paastoaminen onkin eräänlainen vapautusliike.

Paastoaja vapautuu haluamisesta ja keskittyy omien tarpeidensa sijasta toisten tarpeisiin. Se pakottaa myös näkemään oman elämäntavan kestämättömyyden ja sen seuraukset. ”Paastoaminen ei merkitse maailman kieltämistä, vaan sen syleilemistä — se merkitsee maailman tarkastelemista toisesta, erilaisesta, mystisestä tai sakramentaalisesta näkökulmasta”, kirjoittaa Bartolomeos.

Rukouskaan ei ole vain oman Jumala-suhteen hoitamista, yksityistä keskustelua. Bartolomeoksen mukaan rukous on ensisijai-

sesti toisista ja koko maailmasta huolehtimista: katsomista ulospäin itseensä keskittymisen sijaan.

Kokeile kymmentä minuuttia Peter Halldorf: Pyhän tuoksu.

Kirjapaja 2009.

Ruotsalainen teologi ja kirjailija Peter Halldorf ammentaa jakamattoman kirkon rikkaasta perinnöstä.

Hän pysähtyy ikonien eteen, idän kirkon luostareihin ja pyhimysten elämäntarinoiden äärelle ja pohtii niiden kautta hengellistä matkaa: Kristuksen seuraamista ja ihmisen kirkastumista Jumalan kuvana.

Askeesi eli hengellinen harjoitus on Halldorfin mukaan harjoitusta rakkauden tarkkaavaisuudessa: sielun vapauttamista ylipainosta ja paatuneen sydämen pehmittämistä. ”Ilman askeesia ihmisestä tulee irvokas pilakuva itsestään.

Synti kutistaa hänet pelkäksi yksilöksi, hän kääntää katseensa itseensä”, Halldorf kirjoittaa.

Itsetuntemus ja Jumalan tuntemus ovat kytköksissä toisiinsa, onhan ihminen Jumalan kuva. Kun kohtaa totuuden omasta itsestään, oman puutteellisuutensa, on tiellä Jumalan kohtaamiseen. Yksi sillä tiellä odottavista löydöistä on tuomitsemattomuuden hyve, Halldorfin mielestä ainoa todellinen kristillinen hyve.

Halldorf pohtii myös sitä, mil-

lainen voisi olla nykykristityn arkipäivänsääntö, rytmi, jossa olisi tilaa myös hengelliselle elämälle.

Hän ehdottaa pientä mittaa, kymmentä minuuttia päivässä, varattavaksi rukoukselle tai hengelliselle lukemiselle. Pienikin on paljon, kun se toistuu joka päivä, vuodesta toiseen.

Käännä kasvosi aurinkoon Johanna ja Juha Tanska: Silitä kissaa. Hengellisiä harjoituksia hengästyneille. Kirjapaja 2010.

Pappispariskunta Johanna ja Juha Tanskan kirja näyttää, ettei hengellisen elämän hoitamisen, rukouksen ja mietiskelyn tarvitse olla vaikeaa, totista ja juhlavaa.

Tilaisuuksia pieniin pysähtymisiin on jokaisen arjessa ja lähiympäristössä yllin kyllin.

Hengellisissä harjoituksissa on kyse siitä, että on avoin maailmalle ja Jumalan läsnäololle. Jumala on kohdattavissa nyt-hetkessä. ”Et voi kohdata Jumalaa missään, missä et itse ole, etkä missään, mitä ei ole olemassakaan. Mutta tässä ja nyt voit”, Tanskat kirjoittavat.

Kiireen ja tehokkuusvaatimusten ahdistamalle kirja on lohdullista luettavaa. Kohtuullisuuden hyve pätee myös hengellisessä elämässä: paidan silitys, virren hyräily, hartioiden rentouttaminen tai kynttilän sytyttäminen riittää.

Kaisa Halonen

Hans von Schantz

Tavataan treeneissä

P

uHu Junioreitten Sisu-joukkue on pelannut koripalloa viisi vuotta.

Pelaaja Nette Tuominen ja valmentaja Outi Vilko ovat olleet touhussa mukana kuta kuinkin alusta asti.

— Kotona huomattiin lehdessä ilmoitus, että joukkue aloittaa, kertoo 15-vuotias Tuominen.

Joukkue on ainutlaatuinen Suomessa.

Se on tarkoitettu kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, ja siihen kuuluu viisitoista 8–20-vuotiasta tyttöä ja poikaa.

— Tämä on ensimmäinen joukkue, jota valmennan, kertoo Vilko.

Isä tai äiti kuljettaa Neten kotoa Vapaalasta harjoituksiin. Niitä pidetään koulujen jumppasaleissa Martinlaaksossa ja Kaivokselassa. Monet joukkuetovereista tulevat takseilla, osa Espoon ja Helsingin puolelta. Valmentajat pitävät huolta pelaajien saapumisista ja lähtemisistä.

Monipuolista harjoittelua Pelaajat tulevat harjoituksiin isojen kassien­sa kanssa. Mukana on koripalloharrastajalle välttämätön varustus: oma pallo, sortsit, pelipaita, kengät ja juomapullo.

Sitä mukaa kuin pelaajia ilmestyy pukuhuoneista kentälle, alkaa pallojen pompottelu. Kun kaikki ovat paikalla, valmentaja vetää lämmittelyn.

— Lämmittely ja yhtä lailla venyttely on tärkeä osa treenejä. Liikuntaharrastuksen alusta asti on hyvä huolehtia siitä, ettei tule revähdyksiä ja että pysyy vetreänä, Outi Vilko selostaa.

Ensimmäisessä harjoitteessa jakaudutaan kahteen joukkueeseen, toisille tulee keltaiset ja toisille punaiset liivit. Ko­rien sijasta yritetäänkin tällä kertaa tehdä maaleja. Pallon saa vain syöttää toiselle, sitä ei saa kuljettaa eikä tietenkään juosta pallo kädessä.

Puolustusta ja hyökkäystä harjoitellaan kolmen hengen pienryhmissä. Yksilöharjoituksissa voidaan oppia vaikkapa pallon käsittelyä. Valmentajan mukaan treenisuunnittelussa kiinnitetään huomiota harjoittelun monipuolisuuteen.

— Vuosien mittaan joukkue on kehittynyt valtavasti. Yhteistyö toimii pelaajien

Outi Vilko on valmentanut viitisen vuotta Sisu-joukkueessa pelaavaa Nette Tuomista. kesken ja valmentajan kanssa. Harjoitukset sujuvat pelaajilta keskittyneesti, mutta tekeminen on hauskaa ja onnistumisen kokemuksista iloitaan.

Turnausmatka Ruotsiin Toteamus, että joukkue osaa pelata, ei ole vain oman valmentajan kannustavaa puhetta. Asiasta on muunkinlaista näyttöä. Viime marraskuussa Sisu-joukkue teki ensimmäisen turnausmatkansa ulkomaille, Sundsvalliin Ruotsiin.

— Menimme laivalla ja autoilla vanhempien ja valmentajien kanssa, kertoo Nette Tuominen.

— Ja vanhempien kustannuksella, jatkaa Outi Vilko.

Turnaukseen osallistui kolme Ruotsin seitsemästä erityisjoukkueesta.

— Vastustajajoukkueissa oli isoja, aikui-

sia pelaajia. Vaikka ottelut hävittiin, Sisujoukkuelaiset olivat hurjia tsemppaamaan.

Näki, että säännöt on opittu ja niistä pidetään kiinni. Pelillisestikin ollaan pitkällä, valmentaja kertoo.

Sisu-joukkue on osallistunut useampiin kotimaisiin junioriturnauksiin vuoroin tyttöjen ja vuoroin poikien sarjassa. Yksittäisinä otteluina on käyty myös niin sanottuja unified-pelejä. Unified-sekajoukkueissa on sekä vammattomia että kehitysvammaisia nuoria. Unified-toimintaa on myös muun muassa jalkapallossa.

Tanssia ja ratsastusta Jokirannan koulun 8. luokkaa käyvä Nette Tuominen käy ahkerasti joukkueensa harjoituksissa. Heinäkuun taukoa lukuun ottamatta kesälläkin treenataan kerran viikossa.

Tuomisen mielestä mukavinta on ehkä harjoitella korien tekemistä. Sitä hän voi tehdä myös muulloin kuin joukkueen yhteisharjoituksissa. Kori löytyy näet niin kotoa kuin mökiltä.

Koripallo ei ole Tuomisen ainoa liikunnallinen harrastus.

— Torstaisin käyn tanssimassa ja sunnuntaisin Kirkkonummella ratsastamassa.

Sisu-joukkueen kanssa on tehty muutakin kuin harjoiteltu tai pelattu koripalloa.

— Olemme käyneet muun muassa Särkänniemen huvipuistossa ja keilaamassa, miettivät pelaaja ja valmentaja yhteisiä tekemisiään, ennen kuin puhe kiertyy takaisin koripalloon.

— Olemme tietenkin myös katsoneet toisten pelejä.

Ulla-Maija Vilmi

” Va s t u s t a j a j o u k k u e i s s a o l i i s o j a , a i k u i s i a p e l a a j i a .”

Sotilas tottelee

Matti Pikkujämsä

S

adanpäällikkö tuli Jeesuksen luo ja pyysi apua. Hänen palvelijansa oli sairaana kotonaan. Jeesus lupasi lähteä palvelijan luo. Sadanpäällikkö vastasi, ettei tarvitse. Sotilaalle riittää pelkkä Jeesuksen sana, sillä armeijassakin toimitaan käskystä. (Matteuksen evankeliumi 7:5–13) Kapteeni Pekka Siikala Kaartin jääkärirykmentistä, olisiko käytännöllistä, jos varusmiesten sairaslistaa voisi lyhentää parantumiskäskyllä?

— No, mukavaahan se olisi, mutta ainakin organisaatio menisi uusiksi. Ei tarvittaisi terveydenhuoltoa, eikä sitten varmastikaan kaatuneiden huoltoa. Onhan tässä myös tuo toimivaltakysymys: miten alhaalla parantumiskäskyn antaja voisi olla organisaatiossa. Ja jos armeijassa pystytään antamaan parantamiskäskyjä, olisi varmasti siviiliterveydenhuoltokin kiinnostunut siitä. Varusmiespalvelus olisi kyllä tehokasta, kun kaikki olisivat jatkuvasti rivissä.

Miksi armeijassa toiminta perustuu käskyihin eikä neuvotteluihin?

— Onneksi ei neuvotella kovin paljon. Saattaisi käydä aika hassusti, jos esimerkiksi kesken taistelukentän neuvottelujen vihollinen hyökkää ja on äänestys kesken siitä, ketkä menevät seuraavaksi vartioon.

Pitääkö sotilaan toimia käskyn mukaan, vaikka käsky olisi tyhmä tai väärä?

— Kyllä sotilaan tulee toimia käskyn mukaan. Joskus tietysti sotilaasta käskyt saattavat tuntua tyhmiltä tai vääriltä, mutta useimmiten käskyn antajalla on laajemmat tiedot asiasta tai tapahtumasta, johon käsky liittyy. En kyllä usko, että armeijassa annetaan kovinkaan paljon tyhmiä tai vääriä käskyjä. Varusmieskoulutus on varsin asiallista tänä päivänä.

Pauli Juusela

Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Hidasta ja kallista työtä ●

●

●

●

●



Kambodžassa työskentelee Kirkon Ulkomaanavun rahoituksella noin 0 Mines Advisory Groupin (MAG) miinanraivaajaa.

Teknisen laitteiston ja miinakoirien avulla 0 MAG:n työntekijää raivaa vuodessa noin 50 hehtaaria.

Yksi raivaaja raivaa päivässä noin 15 neliömetriä.

Suurin osa löydöistä on metallinkappaleita.

Esimerkiksi vuonna 2006 löytyi 13 jalkaväkimiinaa,  telamiinaa, 113 räjähtämätöntä ampumatarviketta ja noin 30 000 metallinkappaletta.

Yhden maamiinan on arvioitu maksavan 3–10 dollaria, sellaisen poistaminen maasta maksaa 300–1000 dollaria.

Suuria tekoja

pienin askelin Miljoonat miinat rajoittavat elämää, mutta myös työllistävät Kambodžassa.

Buoy Ouk oli taitava miinojen asettaja, joka lopulta astui sellaiseen itse.

uonna 1974 kambodžalainen Buoy Ouk oli 11-vuotias ja teki kuten monet muutkin köyhät maalaispojat: liittyi lapsisotilaaksi punakhmerien armeijaan.

— Siis ennen kuin Pol Pot nousi johtoon, Ouk tarkentaa kuin peläten syytöksiä sittemmin hirmuhallitsijaksi osoittautuneen kommunistijohtajan joukkoihin liittymisestä.

Punakhmerit taistelivat vaihtuvia vihollisia vastaan. Heitä olivat amerikkalaiset, vietnamilaiset ja kenraali Lon Nol, joka syrjäytti kuninkaan vallasta. Lopulta vihollisia olivat myös omat maanmiehet, tavalliset ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta sopineet Pol Potin kommunistiseen utopiaan.

Ouk kertoo uskoneensa, että kyse oli taistelusta kapitalismia vastaan. Sotilasvuosista kysyttäessä hän katsoo hetken kaukaisuuteen ja tiivistää sitten kahden vuosikymmenen tapahtumat pariin kommenttiin.

— Aina ei ollut edes riisiä mitä syödä, mutta piti vaan taistella. Johtajien käskyjä oli toteltava, ei meillä ollut vaihtoehtoja.

Ankarista olosuhteista huolimatta Ouk pärjäsi sotilaana ja kunnostautui erityisesti miinojen asettajana. Niitä hän kylvi Kambodžan ja Thaimaan rajalle sekä Kambodžan länsiosiin lukuisia — kunnes itse astui sellaiseen.

Muutakin kuin miinoja Thaimaan ja Vietnamin välissä sijaitseva Kambodža on maailman miinoitetumpia maita, sillä maan historia aina toisesta maailmansodasta vuoteen 1993 asti on ollut verinen. ”Miinoitettu” on tosin terminä harhaanjohtava, sillä maassa on paljon muutakin kuin miinoja, esimerkiksi rypäleaseiden tytärpommeja ja kranaatteja. Asiantuntijat puhuvatkin ”maamiinoista ja sodan räjähtämättömistä jäänteistä”.

Ennen vuotta 1992 Kambodžan maaperään pantiin arviolta noin 4–6 miljoonaa miinaa, joista on tähän mennessä tuhottu noin 800 000. Suurin osa niistä on Buoy Oukin kotiseudulla Battambangissa, joka vuoteen 1998 asti oli osittain punakhmerien hallussa. Räjähteitä ovat kylväneet menneiden konfliktien eri osapuolet, punakhmerit, vietnamilaiset, yhdysvaltalaiset ja maan hallituksen joukot.

Maahan asetetuista räjähteistä ei sotien aikana pidetty tarkkaa kirjaa, konfliktien jälkeisestä ajasta puhumattakaan. Punakhmerien johtaja Pol Pot kutsui miinoja ”hiljaisiksi kuoleman vartiomiehiksi” ja ”ikuisiksi sotilaikseen” ja laitatutti niitä maahan myös siksi, etteivät ihmiset pääsisi pakenemaan Thaimaahan.

Vammautuminen vaikuttaa työntekoon

Samnang Nith ryhtyi miinanraivaajaksi pari vuotta sitten perheensä vastustelusta huolimatta.

Siitä hetkestä kun Buoy Ouk vuonna 1989 astui miinaan, hän ei muista mitään.

— Minulle on kerrottu, että olin tiedottomassa tilassa kolme, neljä päivää ja menetin paljon verta.

Sotilaana sain hoitoa ja minulle tehtiin verensiirtoja.

Kun selvisin ne päivät, lääkäri päätti amputoida jalkani, hän kertoo.

Hoidosta huolimatta Oukin oikean jalan tynkään jäänyt haava ei heti parantunut kunnolla, vaan oli kipeä ja märki. Nyt haava näyttää siistiltä, eikä kipuja enää juuri ole. Käveleminen onnistuu proteesin avulla. Sen Ouk sai niitä valmistavassa yrityksessä

Kun metallinpaljastin piippaa, useimmiten kyse on vain metallinsirpaleesta.

”Halusin miinanraivaajaksi, koska saan tästä työstä hyvää palkkaa ja voin auttaa maatani kehittymään.” työskentelevältä veljenpojaltaan.

— Jos kävelen paljon, jalkaa alkaa särkeä. Vammautuminen on vaikuttanut työmahdollisuuksiini ja työntekoon.

Nyt 47-vuotias Ouk on naimisissa ja neljän lapsen isä. Lapsista nuorin on 9-vuotias ja vanhin 22. Isä asuu vuoroin kahdessa eri kylässä, toisessa on koti ja perhe, toisessa työtä. Järjestely on hankala, mutta jalkapuolella, sittemmin vielä bambunkeruussa näön toisesta silmästään menettäneellä miehellä ei ole vaihtoehtoja.

— Itse omistan vain vähän maata. Tällä tilalla, jossa olen töissä on kanoja, paljon maissipeltoa ja hedelmäpuita.

Viime vuosina entinen sotilas Ouk on löytänyt uuden tavan olla hyödyksi.

— Sotilaana osallistuin jonkin verran myös miinojen poistoon, mutta se loppui siihen, kun vammauduin. Nyt autan miinanraivaustyötä tekeviä järjestöjä. He ovat kyselleet minulta, mistä miinoja kannattaa etsiä.

Hyvä palkka houkuttaa Länsi-Kambodžan Battambangissa miinanraivaustyötä tekevä Mines Advisory Group (MAG) on brittiläinen, eri puolilla maailmaa toimiva järjestö, jonka kanssa Kirkon Ulkomaanapu tekee yhteistyötä. MAG tekee humanitaarista miinanraivaustyötä, johon kuuluvat myös valistustyö ja ihmisten uudelleenasuttamisen niille seuduille, joilta asukkaat kerran joutuivat lähtemään.

Tärkeimpiä raivauskohteita ovat tiet ja kaivojen ja koulujen lähialueet, mutta myös viljelysmaalla on suuri arvo sillä noin 80 prosenttia kambodžalaisista asuu yhä maaseudulla. Järjestö pyrkii tukemaan maata kehityksessä myös henkilöstöpolitiikallaan, sillä noin kymmenen prosenttia MAG:n työntekijöistä on amputoituja ja kolmasosa naisia, joiden työnsaanti muutoin on vaikeaa.

35-vuotias Samnang Nith on yksi naisista, jotka tekevät Kambodžasta turvallisempaa askel kerrallaan. Hän on naimaton, kahdeksanhenkisen maalaisperheen tytär, joka aikaisemmin elätti itsensä vihannesten myynnillä. MAG:n palveluksessa hän on ollut parisen vuotta. Miinanraivaajat ansaitsevat enemmän kuin monet korkeammin koulutetut, esimerkiksi opettajat.

— Halusin miinanraivaajaksi, koska saan tästä työstä hyvää palkkaa ja voin auttaa maatani kehittymään, Nith perustelee.

— Aluksi perheeni ei suostunut valintaani ja pelkäsi. Minun oli vakuuteltava, että MAG antaa tarvittavan koulutuksen, eikä tämä ole niin vaarallista. Nyt he ovat enemmän kuin tyytyväisiä.

Monen kotipiha päättyy varoituskylttiin.

Nith tahtoo jatkaa miinanraivaajana niin kauan kuin töitä vain riittää.

— Säästän rahaa talon korjaamiseen. Haaveilen myös oman kaupan perustamisesta, hän kertoo.

Äärimmäistä keskittymistä Tiimissä, jossa Samnang Nith työskentelee, on 15 jäsentä, joista 12 on varsinaisia miinanraivaajia. Työntekijät asuvat viikot heille järjestetyssä yhteismajoituksessa, viikonloppuisin he voivat vierailla perheittensä luona. Työpäivät alkavat seitsemältä ja jatkuvat kolmeen. Keskellä päivää on ruokatunti, ja muutenkin taukoa on pidettävä 45 minuutin välein, sillä työ on raskasta eikä keskittyminen saa herpaantua.

— Maa on paikoitellen hyvin kovaa ja kuumuus tekee työstä raskasta. Mielestäni ei kuitenkaan ole merkitystä, tekeekö tätä työtä mies vai nainen, Nith arvioi.

Nithin työasuna on vihreä univormu, sininen suojaliivi ja kypärä. Tarkastettava alue on aidattu narulla ja puukepeillä ja merkitty punaisin pääkallokyltein.

Aloittaessaan alueen tarkastuksen raivaajat tekevät kepeistä ja langasta noin metrin levyisen ”radan”, jota pitkin he kulkevat metallinpaljastin kädessään.

— Aluksi minua jännitti ja pelotti. Nyt en enää pelkää, eikä työhön keskittyminen ole vaikeaa, Nith sanoo.

Kun laite piippaa, miinanraivaajat polvistuvat ja asettavat kohdan päälle kolmionmallisen kyltin, valkoinen puoli ylöspäin. Sen ympäriltä he raaputtavat maata varovasti, kerros kerrokselta. Kun räjähde on paikannettu, kyltti käännetään ja punainen puoli jää näkyviin. Sitten vihelletään pilliin ja paikalle kutsutaan räjähteiden tuhoamiseen erikoistunut työntekijä. Yleensä kyseessä on niin sanottu väärä hälytys ja maasta löytyy vain metallinsirpaleita.

Miinojen poistaminen on hidasta ja kallista.

Kambodžassa työstä tekee vaikeaa touko–kesäkuusta lokakuuhun kestävä sadekausi, joka liikuttaa maata ja räjähteitä paikasta toiseen.

”Olen onnekas, ehdottomasti” Vaikka kambodžalaiset tietävät miinojen vaarat, köyhyys ajaa heidät ottamaan riskejä. Battambang on paitsi miinoitetuinta, myös parhaiten riisinviljelyyn soveltuvaa aluetta. Kiusaus raivata uusia peltoja on suuri.

Onnettomuudet ovat käymässä harvinaisemmiksi, mutta vuodesta 1979 alkaen noin 160 000 kambodžalaista on loukkaantunut miinan tai muun räjähteen vuoksi. Yleensä uhreilta puuttuu jalka, mutta on heitäkin, jotka ovat menettäneet näkönsä tai joilta puuttuu käsi, sillä moni lapsi on uteliaisuuttaan tarttunut kranaattiin ja moni maanviljelijä päättänyt siirtää löytämänsä räjähteen itse. Miinanraivaajille tapahtuvat onnettomuudet ovat kuitenkin harvinaisia, MAG:n työntekijöille niitä on tapahtunut vain kaksi.

Jalkansa menettänyt Buoy Ouk kertoo yhä pelkäävänsä uutta onnettomuutta ja varoo ottamasta turhia riskejä, sillä toinen onnettomuus olisi liikaa.

Peloistaan huolimatta hän ei ole katkera.

— Olen onnekas, ehdottomasti! Jos olisinkin kuollut, en olisi tässä antamassa tätä haastattelua enkä olisi nähnyt maailmaa, hän sanoo. teksti ja kuvat Hanna Antila

Jeesus, Pahan vallan voittaja � Kansanlähetyspyhä � su 7.3. Tikkurilan kirkossa Klo 10 messu, saarna Pekka Jokiranta, lit. Pudi Kettunen.

Klo 11.30 kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa, rovasti Pekka Jokiranta, raamatunkääntäjä Paula Vuorinen, Sakari Jokiranta Houseband, Sipe Jalokinos. Tervetuloa!

HERÄNNÄISSEURAT Pe 5.3. klo 19 Kotiseurat Tarja ja Simo Lipastilla, Vanha Puistolantie 10, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 7.3. klo 10 Kirkkopyhä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen. Klo 10 Kirkkopyhä Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, Hki. Saarnaa Matti Malmivaara. Klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2.

Saarnaa Juhani Elenius. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo. Klo 18 Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6, Nurmijärvi.

Ti 9.3. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. To 11.3. klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Maistraatintori 3, Hki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Talviseurat 6.-7.3.2010

”Pysykää rohkeina; minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33) Seurat pidetään rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B, Helsinki

Lauantai 6.3.

KaRpalolla

12.00 Aloitusseurat ”Osallinen voitostansa uskossa jo olla saan.” (SML 89:5) Matti Latvala, Martti Peräaho, Mikko Hautala 13.00 Ruokailu 13.45 Raamattutunti ”Kenen puolella” Arto Lehtineva 14.30 Kahvi 15.00 Päiväseurat ”Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina.” (Room. 14:8) Johannes Hyytinen, Pirkkoleena Räsänen, Kalevi Silvola

TulehduKsia vasTaan!

RaiTanieMen KaRpaloJauhe

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle. Karpalon on todettu tehokkaasti ehkäisevän virtsatieinfektioiden syntyä ja kohottavan yleiskuntoa.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Karpalojauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YhTÄ desiliTRaa tuoreita marjoja.

Karpalojauhe sisältää jauhettuna myös karpalon siemenet, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

Tuoreeks,

Tällä kupongilla 4.-6.3

Raitaniemen marjatila:

Karpalojauhe, 100 g

Sunnuntai 7.3.

5,50

/pss

(7,55) /55,-kg (75,50)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

10.00 Messu Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6 liturgia Seppo Kosonen, saarna Kalevi Silvola 11.30 Ruokailu ja kahvi 12.30 Lähetysseurat ”Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina; minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33) Paavo Räsänen, Seppo Kosonen, Risto Lauriala piano, Kerttu Nygren

Madonna ja lapset Raphaello Sanzion mukaan.

Renessanssitunnelmaa Korsossa

K

orson kirkolla pääsee katsomaan, miltä näyttää meidän aikanamme tehty renessanssihenkinen taide.

Värikylläiset maalaukset on tehnyt taiteilija Éva Luostarinen, joka on syntyjään unkarilainen, mutta asunut Suomessa 1970-luvun alusta alkaen. Korsoon kootun näyttelyn tauluissa kuva-aiheet ovat samoja kuin renessanssin aikaan, eli madonnahahmoja ja muita naisfiguureita, kukkia ja hedelmiä.

Ekonomiksi opiskelleen Luostarisen taiteilijaura alkoi sattumalta, kun hän osti Budapestin kirpputorilta taulun, josta puhdistuksen aikana lähtivät pois lähes kaikki värit.

Taulu joutui pitkäksi aikaa kellariin,

Anna lahja jolla on merkitys!

Kaisa Raittila, Esko Jämsä

Hiljaisuuden Helsinki – Quiet Nooks and Corners

27,90 norm. 34,90

Sisäisen rauhan maisemia. Kaisa Raittilan hitaista kaupunkikävelyistä syntyi oivaltavien tekstien kokoelma, jossa tehdään pieniä havaintoja ympäristöstä, mutta katsellaan myös sisäänpäin.

Esko Jämsän valokuvat luovat lukijan katseelle levollisia suvantopaikkoja.

Mary Joslin, Angelo Ruta

Maija Paavilainen

Kultainen rukouskirja

Eläkeiloa

Yli 150 rukousta, jotka nousevat kristinuskon pohjalta. Monet vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja opettajat haluavat opettaa lapsia rukoilemaan.

Kultainen rukouskirja on niin lasta kuin aikuistakin ilahduttava opas rukouksen maailmaan.

Kirja on jokaisen lastenkamarin aarre, josta voi tulla kumppani aikuisuuteen asti.

Hersyviä elämäniloa pulppuavia piirrosaforismeja eläkkeelle jäävälle. Eläkkeellä on vapaa tekemään kaiken sen, mitä ei koskaan ole ehtinyt, mutta aina on tehnyt mieli. Poimi siis mehukkaimmat puolet vapaaherrattaren elämästä ja toteuta unelma - pieni tai suuri, johon sinulla ei koskaan ole ollut aikaa!

8,90

norm. 28,90

Ripaus renessanssia — Éva luostarisen maalauksia .. asti Korson kirkolla. Avoinna ma–pe klo – ja tilaisuuksien aikana.

Uutuuslevy, jossa on sanomaa!

Exit

Armo tuli kylään CD Exitin levyjä on myyty yhteensä jo yli 80 000 kappaletta ja bändin kappaleet ovat vuodesta toiseen hittejä rippikouluissa.

Ilmestyy 10.3.

19,50 norm. 22,90

13,50 norm. 16,90

Yhteisvastuu

Arkienkeli t-paita Taivaansininen naisten paita.

100 % puuvilla. Koot S–XL.

Hietalahdenranta 13, Helsinki | puh. 020 754 2350 | ma-pe 9-17

Tarjoukset voimassa 31.3.2010 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.



kunnes Luostarinen vuonna 2000 alkoi maalata tauluun uusia värejä ja löysi maalaamisen riemun. Éva Luostarinen on opiskellut maalausta muun muassa Vantaan aikuisopistossa. Aluksi tauluissa oli lähinnä hänen entisen kotimaansa Unkarin maisemia, unikkopeltoja, viinitarhoja ja värikkäitä kyliä. Sen jälkeen Luostarinen maalasi suomalaisia järvimaisemia, kunnes lopulta löysi öljyvärit, vanhojen mestareiden maalaustekniikat ja renessanssin aiheet.

20,00

Kirjat

tunteet jäässä Juhani Mattila: Uupunut nainen.

Teos 2009.

Psykiatri ja psykoanalyytikko Juhani Mattila on kirjoittanut kirjan psykoterapiasuhteesta.

Potilaan ja terapeutin suhde on hyvin luottamuksellinen, mutta toispuoleisesti. Perinteisesti vain potilas paljastaa mielensä, ja terapeutti pysyy vaiti. Potilaan silmissä terapeutista voi kasvaa miltei mystinen hahmo. Mattilan kirja avaa terapeutin näkökulman psykoterapeuttiseen kasvuprosessiin.

Siinä joutuvat koetukselle niin potilas kuin terapeuttikin.

Pääroolissa on Elisa, keski-ikäinen nainen, jonka aikuinen poika kärsii mielenterveysongelmista.

Töissä Elisa suostuu ottamaan vastuuta yli omien tehtäviensä ja potee työuupumusta. ”Mitä minulta odotetaan” ja ”aina minulta vaaditaan”, hän hokee terapeutin huoneessa. Omia tunteita ja tarpeita on vaikea hahmottaa.

Terapiassa Elisaa kuoritaan kuin loputonta sipulia. Prosessi kestää ja kestää, eikä mitään tunnu tapahtuvan. Elisa puhuu itsestään ja elämästään kovin ulkokohtaisesti. Terapeutti myöntää väsähtävänsä ja haluaisi luovuttaa, mutta aina joku pieni nytkähdys antaa vauhtia. Elisan panssari on niin paksu, että välillä terapeutti miettii, onko sisällä yhtään mitään.

Mattilan kynän jäljiltä Elisasta kasvaa kiinnostava kuin romaanihenkilöstä. Kirjoittaja liittää tekstiin omia hypoteesejaan ja maustaa tarinaa teoreettisilla huomioilla, miettii hoidon suuntaa. Jossain vaiheessa hän toteaa: ”Unohdin psykiatriset diagnoosit ja ajattelin Elisan kärsivän sielullisesta vilustumisesta.” Terapeutti alkaa paljastaa elämäänsä ja omia tunteitaan Elisalle yli tuttujen, itse

www.lkvtuijahurme.fi

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi

Juhani Mattilan kirja kertoo terapiasuhteesta tunnekylmään Elisaan. asettamiensa rajojen. Kontaktista tulee elävämpi, Elisa vapautuu ja avautuu.

Pitkä terapia onnistuu lopulta.

Kun jarrut puuttuvat

taista kokemusta mielialahäiriöstä lapsuudestaan. Hänen isänsä sairasti Irene Kristeri: Manian varjossa. sitä aikoiKirjapaja 2009. naan. KakManian varjossa on maanlähei- sisuuntaisen nen kirja kaksisuuntaisesta mieli- mielialahäirialahäiriöstä. Se on suunnattu sekä öön kuuluvat siitä kärsiville että heidän lähiym- niin maaniset päristölleen selviytymisoppaaksi. tai hypomaaniset jaksot kuin maSe voi kiinnostaa myös, jos muut sennuskaudet. Maniavaiheessa psyykkiset sairaudet tai riippu- sairaudentuntoa ei ole, on vain vuusongelmat yleensä ovat lähellä.mainontaan vauhdin tuntua, Lisävirtaa ! unettomuutta Samalla lailla toivutaan niistäkin tai voimakasta ärtyneisyyttä.

Ota jayhteys: — häpeää, vihaa, masennusta Masennusvaiheessa kaikki sitten surua potien. romahtaa. Moni saattaa hoitaa Irene Kristerillä on omakohmasennustaan alkoholilla.

Ilmoitusmarkkinointi

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Eikä onnistumisen mittarina ole onnellisuus, vaan tunnemaailman elpyminen.

Kristina Svensson

Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki.fi

Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva.fi

Kristeri lomittaa tekstiin taSenioriFoorum – retkiä kaikille pauskertomuksia niin omaisten kuin sairastuneiden kannalta, onLähde! virkistymään!

Lisävirtaa mainontaan pa mukana esimerkki maanisesta 30.3. Bussiretki keväiseen Lohjan Vivamoon pomostakin.

Otanäemme yhteys: jossa vaikuttavana näytelmäesityksenä Hiljaisen viikon keskeiset Häiriötä ei voida lopullisesti tapahtumat. Lähtö tiistaina 30.3. klo 9.30 ja paluu n. klo 16 mennessä. parantaa, mutta sen hoitoon on Retken hinta lounaineen ja kahveineen 48 e. Paikkoja rajoitetusti.

Ilmoitusmarkkinointi olemassa hyviä keinoja, lääkitys17.6. Bussiretki Heinolan kesäteatteriin tä ja erilaisia terapiamuotoja. Ei Broadwayllä”- esitykseen, jossa esiintyjinä mm. MARIA LUND, 020”Enkeleitä 754 2000/vaihde PUNTTI VALTONEN, JUSSI LAMPI, SARI HAVAS JA EERO SAARINEN. ole helppoa hyväksyä mielen saiRetken hinta lounaineen 89 e. Lähtö to 17.6. klo 10 ja paluu klo 20 mennessä. www.kotimaa-yhtiot.fi rautta, mutta Kristeri haluaa valaa 6.-7.7. Bussiretki Savonlinnan oopperajuhlille toivoa. Identiteettiään voi työstää.

Tosca – oopperan esitykseen. Menomatkalla tutustumme Taidemuseo Tämä vaatii vuosia, kun usein jo Salmelaan ja paluumatkalla Punkaharjun Retrettiin. Majoitus hotelli pelkkä diagnoosin saaminenkin Totissa 2h/h. Retkenhintaan 394/404 e sis. 2 lounasta ja aamupalan kestää pitkään. Sairauttaan voi silsekä tarvittavat pääsyliput. Paluu H:kiin 7.7. n. klo 21-22. Paikkoja rajoitetusti. ti oppia hoitamaan, ja siten alkaa 6.8. Bussiretki020 Hamina Ilmoitusmarkkinointi 754Tattooseen, 2000/vaihde kantaa vastuuta sekä itsestään että jossa osallistumme perinteiseen Puistokonserttiin klo 11 ja Tattoo-marssishow-esitykseen klo 14 Hamina Bastiljissa. Retkihinta (120 e) sis. liput, lähipiiristään. lounaan ja väliaikatarjoilun. Paluu H:kiin n. klo 19.30. Paikkoja rajoitetusti.

2.9. Bussiretki Mannerheimin metsästysmajalle Uusimme tämän upean retken, koska viime syksyiselle retkelle kaikki ilmoitusmyynti@kotimaa.fi eivät mahtuneet mukaan. Suomalaista historiaa Mannerheimin pöytä perinteineen! Hintaan (82 e) sisältyy matkojen ja esittelyjen lisäksi lounas ”Marskin seurassa”.

Matkat järjestää ja niiden ohjelmasta vastaa Kansan Raamattuseura/past. Ensio Klemi.

Ilmoittautumiset: Eva Korkiala-Blomqvist puh. 0207681720 tai 0400 724646 maanant., ti ja to020 klo 15-18 Ilmoitusmarkkinointi 754 2000/vaihde tai sähköpostitse: eva.korkiala-blomqvist@kolumbus.fi

Kristina Svensson

www.askellehti .fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde Tarjoilee musiikin mustana ilmoitusmyynti@kotimaa.fi radiohigherground.fi Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki, mitä tarvitset.

Kaikki, mitä tarvitset.

Vanta an Lauri Pitenevien päivien lukuhetkiä

SIELUNHOIDOLLINEN ILTAPÄIVÄ la 13.3. klo 12-17 Pyhän Sydämen kappeli Helsingin Ev. Op., Kirstinkatu 1 Mukana Petri Välimäki (opetus), Teemu Haataja (ehtoollinen), Martti Poukka sekä Petra ja Antti Velin (musiikki) Kahvitarjoilu.

Ks. ohjelma www.sley.fi



Hammashoitoa

Mieskuoro laulaa Haitin hyväksi

Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Kokouksia Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto

Tikkurilan mieskuoron konsertti su 7.3. klo 18. Pekka Itkonen, musiikin johto ja yksinlaulu, Juha Paukkeri, säestykset ja urkusoolot. TiXingers, Marvet-kvartetti. Ohjelma 10/5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Urkukonsertti ti 9.3. klo 18. Heli Peitsalo, urut. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Kitarakonsertti to 11.3. klo 18. Osmo Palmu, kitara. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Musiikkimessu su 14.3. klo 11. Hakunilan kirkon kuoro, Juha Paukkeri, Sari Kokkonen ja Anna-Kaisa Tenhunen.

Hengellisen musiikin konsertti- ja virsi-ilta su 14.3. klo 18. Oopperalaulaja Hannu Niemelä, yksinlaulu, kanttori Juha

Matti Lehtonen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hautauspalveluja VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

K&P HAUTAKIVET

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i



Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kerokuja 9

Hannu Holman lauluoppilaiden konsertti pe 12.3. klo 18.

Anni Holma, säestys. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

pyHän annan lastenkirkko Koulutie 11

Musiikkiviikon perhemessu su 7.3. klo 15. Lapsikuorot Aurinkotanssi ja Kuunloiste sekä Heli Peitsalo, Tiina Palmu ja Marika Pulkkinen.

ILMAINEN NEUVO OY:n

Ostetaan huoneistoja

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

Palveluja tarjotaan ... KEVÄT KEIKKUEN TULEVI ...

TilaaHyödynnä Espoo: Timo Röyskö kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %) ilmainen JA ANNA KEVÄTAURINGON PAISTAA KOTIISI gsm 0400-718473

•kylpyhuoneKaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset •kartoitus Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut nyt! timo.roysko@blosius.fi • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Ota yhteyttä myös iltaisin. ...........

Ostetaan METSÄTILA

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Syntisen asialla

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Lakiasioita

p. 504 2245, fax. 504 3490

VANTAAN LAURI

tikkurilan mieskuoron konsertti su .. klo  Hakunilan kirkossa

länsiMäen kirkko

Ostetaan

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

(Seurakunnan talo)

tyminen kuorolla on huhtikuussa Madetoja-kilpailussa Espoossa.

Paukkeri, urut ja piano, ja pastori Seppo Suokunnas, juonto.

Kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Hakunilantie 48

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 1.3.2010 alkaen.

Unikkotie 5, Vantaa

urkuesityksistä vastaa seurakunnan kanttori Juha Paukkeri.

Tarjolla on hengellistä ja suomalaista musiikkia, muun muassa Leevi Madetojan lauluja. Hakunilan konserttia seuraava esiin-

Hakunilan kirkko

Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Helsinki.

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Tikkurilan mieskuoro on perustettu vuonna 1973.

Hakunilan musiikkiviikko

kokoontuu tiistaina 9.3.2010 klo 18.00

www.hautaus.fi

Vesa Matikainen

H

akunilan seurakunnan musiikkiviikolla on mahdollisuus nauttia musiikista ja tukea apua tarvitsevia niin kotona kuin kaukomailla. Yksi musiikkiviikon esiintyjistä on Tikkurilan mieskuoro, joka konsertoi musiikkiviikon avauspäivänä sunnuntaina Hakunilan kirkossa.

— Konsertin tuotto ohjataan lyhentämättömänä Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseen.

Tilaisuuden juontaa Kirkon Ulkomaanavun kampanjapäällikkö Petri Merenlahti, kertoo kuoron hallituksen puheenjohtaja Vesa Matikainen.

Koko 35–40 laulajan mieskuoron lisäksi Hakunilassa kuullaan kuoron lauluyhtyettä eli TiXingersiä ja Marvet-kvartettia. Kuoron taiteellinen johtaja Pekka Itkonen esittää yksinlaulua. Säestyksestä ja

gsm. 0400 997 116 Olet sen ansainnut. ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

p. 040 762 8210

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vuokrata halutaan

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys kylpyhuone-tehdystä työstä. www.ergadesign.fi nyt!0500 503 357. kartoitus ERKKI KAUPPINEN

Tilaa ilmainen

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Helsinki: Petri Takkula alk.

25€/h. (kotital.väh.

60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 0 30 627, faksi 0 230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toiMituksen siHteeri Arja Vasara, ☎ 0 30 627, arja.vasara@evl.fi. päätoiMittaja Pauli Juusela, ☎ 0 30 627, pauli.juusela@evl.fi. toiMituspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 0 30 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittajat Hanna Antila, ☎ 050 20 315, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 0 30 631, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 0 30 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 0 30 627, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 75 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 75 227, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 75 230, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 75 2361. ilMoitusHinta mv 1,50 €, neliväri 1,0 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilMoitusten Vastaanotto ja ValMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 27 (Hietalahdenranta 13), 0011 Hki, ☎ 020 75 2275, faksi 020 75 233, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toiMitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut leHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

4.3.–11.3.

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoHerranVirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio on suljettu pe 5.3.

Muuten avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoiMisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Konfirmaatiomessu la 6.3. klo 12. Rautalampi 1. Juhana Tarvainen, Margit Hakamäki, Heli Peitsalo.

Tule mukaan la 6.3. klo 13.30.

Haluatko tulla avustajaksi mukaan seurakuntamme jumalanpalveluksiin tai oletko muuten vain kiinnostunut saamaan lisää tietoa messusta ja sen toimittamisesta?

Messu su 7.3. klo 11. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Tikkurilan Mieskuoron kirkkokonsertti su klo 18. Johtaa Pekka Itkonen, piano ja urut Juha Paukkeri, juontaa Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta. Ohjelma aikuiset 10 euroa, eläkeläiset ja lapset 5 euroa. Ennakkomyynti Hakunilan kirkkoherranvirasto ja Tikkurilan Kirjakauppa. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle.

Matalan kynnyksen maanantai ma 8.3. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 8.3. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 9.3. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Urkukonsertti ti 9.3. klo 18. Heli Peitsalo,urut. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Päivärukous ke 10.3.klo 12.30.

Viikkomessua ja Hakunilan kirkon kuoroa ei ole torstaina.

Aikuisrippikoulu alkaa to 11.3. klo 18 ja päättyy konfirmaatioon 23.5. Ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500 tai sari.kokkonen@evl.fi p. 050 574 4469.

Kitarakonsertti to 11.3. klo 18.

Osmo Palmu. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

länsiMäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11–12 maksuton aamiainen.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13.

Messu su 7.3. klo 10. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, Vivacekuoron Teinit Tommi Variksen johdolla, rippikoululaisia.

Senioriklubi ma 8.3. klo 13. Diakoni Ulla-Maija Järviö kertoo yhteisvastuusta myös YV-tuotteita myynnissä.

Hannu Holman lauluoppilaiden konsertti pe 12.3. klo 18.

Säestys Anni Holma. Ohjelma 5 euroa, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

pyHän annan lastenkirkko Koulutie 11

Musiikkiviikon perhemessu su 7.3. klo 15. Lapsikuorot Aurinkotanssi ja Kuunloiste, Heli Peitsalo, Tiina Palmu, Marika Pulkkinen.

Naistenpäivän ilta ma 8.3. Tarjoilua, vapaata seurustelua, kohtaamisia klo 18. Illan teemat käynnistyvät klo 18.30. Illassa mukana

mm. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Naisten Hemmottelupäivä su 14.3. klo 14–17 Ohjelmassa tuote-esittelyjä sekä pientä maksua vastaan käsi- ja jalkahoitoja, hierontaa, ripsien ja kulmien värjäystä, kasvohoitoja, päähierontaa ja tarjoilua. Sitovat ilmoittautumiset iltaisin viimeistään 10.3. Saaralle p. 050 343 2220 tai Hannalle p.

040 560 8939. Järjestää MLL ItäHakkilan paikallisyhdistys.

lapsille Pyhäkoulut sunnuntaisin Länsimäen kirkolla klo 10 ja Hakunilan kirkolla klo 11.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylän kerhohuoneen edessä, Pallotie 17, josta lähdetään luontoon seikkailemaan.

Kotipyhäkoulut Asta Enqvistin kotona klo 11 seuraavasti 14.3., 28.3., 11.4 ja 25.4. os. Hevoshaantie 9 D. Hyväristen luona 10.3., 24.3., 7.4 ja 21.4. keskiviikkoisin klo 18 os. Riekkomäentie 8.

Soita ja laula – musiikkipainotteinen pyhäkoulu tiistaisin klo 18–19. Hakunilan kirkolla.

Pääsiäisen salaisuus pyhäkoulu sunnuntaisin 7.–28.3. klo 11–12.

Vaaralan kirkolla

VarHaisnuorille Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuksen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman. Tiedustelut Päiväleirit Justus Kivimäki, p. 040 726 0162.

Lastenleiri Marja-Riitta Typpi, p.

040 588 6242. Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www. vantaanmky.net.

nuorille Lepaani ja Nuortenmessu ti 9.3. klo 18. Tuomo ja Joksi. Vaaralan kirkko.

Muuta Lankoja Äiti Teresa -peittoihin. Lojuuko nurkissasi lankoja, joilla ei ole käyttöä? Länsimäen kirkon Olohuoneessa tiistaisin klo 11–13 Äiti Teresa -peittopiiri, jossa neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville. Lankoja voi tuoda Hakunilan kirkolle sekä Länsimäen kirkon Olohuoneeseen tai vahtimestareille. Lankoja voi myös postittaa os. Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 01280 Vantaa.

Lisätietoja piiristä saat diakoniatyöntekijöiltä Laura Alho p. 050 560 5693 tai Ulla-Maija Järviö 050 593 5503.

k astettu Jiisa Jade Joanna Koljonen, Stefan Martti Tapio Kovero, Onni Hermanni Lempinen, Kaapo Emil Antero Teeriö, Axel Oliver Johannes Annajian.

aVioliittoon kuulutettu Tero Matti Kalevi Saarinen ja Saila Maarit Tuokko.

Hautaan siunattu Hannes Ruotsalainen 88 v, Aino Ristiina Ojalainen 87 v.

Hämeenkylä kirkkoHerranVirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten

varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

HäMeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 7.3. klo 10. Varhaisnuorten kirkkopyhä.

Saarna Jaakko Kara, liturgia Jukka Nevala ja kanttori Hanna PerkolaMusikka.

Iltamessu su 7.3. klo 18. AnnaKaisa Inkala ja Lauri Lehtikangas.

Naisten päivä la 6.3. klo 14–18.

Teemana naisen salaiset kansiot.

Maija Nyman Kansan Raamattuseurasta alustaa aiheesta. Vuorovaikutteisen päivän aikana on tarjolla maukasta suuhunpantavaa, kirjallisuutta ja musiikkia.

Illan lopuksi on mahdollisuus kahdenkeskiselle keskustelulle.

Nykytystä ja tykytystä -jumppa tiistaisin klo 15–16 seurakuntasalissa jatkuu aina 6.4. saakka.

Roomalaiskirjeen 5. luku to 4.3. klo 18.30. Pastori Matti Hyry alustaa. Illassa on runsaasti tilaa kysymyksille ja keskustelulle.

Teemana varkkarit to 11.3. klo 18.30 seurakuntailta seurakuntasalissa.

laMMaskuja 2 B kerHotila

Naisten raamattupiiri ma 8.3. klo 18. Naiset käyvät keskenään Raamattua läpi luku luvulta Helena Lemettisen johdolla.

laMMaspolku 1 kerHotila

Aikuisten raamattupiiri to 4.3. klo 16. Huom. muuttunut kellonaika. Piiri kokoontuu joka toinen viikko teologin johdolla.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kohtaamispaikka to 4.3. klo 12.

Mukana pastori Matti Hyry.

KimaraKahvila su 7.3. klo 18.

Keskustellaan aiheesta toivo. Iltapalaa tarjolla.

Kenian piiri to 11.3. klo 12. Vieraana Kullervo Puumala.

lapsille ja perHeille Soita ja laula -periodipyhäkoulu alkaa su 7.3. klo 16 neljänä peräkkäisenä sunnuntaina.

Naisten juhlaa

N

yt kaikki naiset juhlimaan! Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3., mutta Hämeenkylän kirkolla voi ottaa juhlintaan varaslähdön jo lauantaina 6.3. Entä mitä juhlimisen aihetta naisissa ja naiseudessa on?

— Nainen on monessa mielessä elämän ytimessä.

Hän kantaa yhä kehitysmaissa veden kylään ja tuo sinne elämän edellytykset. Jos nainen jaksaa, elämä pyörii meilläkin. Siksi on syytä kunnioittaa ja juhlia itsessä olevaa naista, olipa sitten yksineläjä tai yksinhuoltaja, suurperheen äiti tai lapseton, mummo tai murkku, sanoo kirjailija Maija Nyman, joka vierailee tilaisuudessa.

Nymanin aiheena on ”Naisen salaiset kansiot”.

— Jotta voisi arvostaa itseään, on kasvettava sinuksi oman tarinansa ja menneisyyden salaisten kansioiden kanssa. Naistenpäivässä voidaan katsoa totuutta ja löytää uutta elämäniloa myös äitisuhteeseen, Jumala-suhteeseen ja rakkauteen, hän valaisee salaisten kansioiden salaisuutta.

Pyhän Annan lastenkirkolla vietetään naistenpäivän iltaa 8.3. Ohjelmassa on sekä vapaata seurustelua että puheenvuoroja eri teemoista.

— Naiset usein kannattelevat perheitä, tekevät kahta työtä, hoitavat lapset ja hoivaavat vanhukset. Suomessa on raatajanaisten perinne. Monet meistä on kasvattanut juuri tämä raatajasukupolvi. Voi olla, että osa meistä kantaa sisällään heidänkin elämätöntä elämäänsä. Kun naisille on niin paljon pintaa ja vaatimuksia tarjolla, haluaisimme olla tarjoamassa henkistä hyvää, perustelee Hakunilan seurakunnan lapsityönohjaaja Liisa Pietilä naistenpäivän viettämistä.

Naistenpäivä la .. klo – Hämeenkylän kirkolla Naistenpäivän ilta ma .. klo –. Pyhän Annan lastenkirkolla

k astettu Leevi Hermanni Melvasalo, Silja Johanna Sevanto, Riku Joonas Tolppola, Matilda Thea Miettinen, Otso Lumi Artturi Hiilinen, Jere Markus Juhani Karhulahti.

Hautaan siunattu Jenny Astrid Mäkinen 84 v.

Korso kirkkoHerranVirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ti 9.3.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoiMisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Ripaus renessanssia – Eva Luostarisen taidenäyttely avoinna seurakunnan tapahtumien ja kirkkoherranviraston aukioloaikoina 21.3. saakka.

Vanhemman väen piiri to 4.3. klo 13, myynnissä keväisiä kortteja lähetystyön hyväksi.

Miesten saunailta to 4.3. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa, Kari Pekka Kinnunen.

Perhemessu su 7.3. klo 10, San-

na Heikurinen ja Martti Sirviö.

Alkoholiton ehtoollinen. Messun jäljeen tarjolla nakkisoppaa.

Kirkkokonsertti Tuonne, tuonne kaipaan su 7.3. klo 18. Helena Tenhusen lauluoppalaat esittävät suomalaisia hengellisiä lauluja ja Johann Sebastian Bachin aarioita.

Hanni Tamminen, piano, Martti Sirviö, urut. Ohjelma 5 euroa.

Runopiiri ma 8.3. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 8.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 8.3. klo 18.30.

Hengellisten laulujen ilta ma 8.3. klo 18.30, teemana rauhan laulut.

Kirkon kahvila suljettu 9.3.

Katulähetyksen ruokailu ke 10.3. klo 11.

Lähetyspiiri ke 10.3. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.3. klo 18. Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 10.3. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Vanhemman väen piiri to 11.3. klo 13, virsirunoilija Pekka Kivekäs kertoo miten virsi syntyy. Isäntänä kanttori Martti Sirviö.

Naisten saunailta to 11.3. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa.

Mikkolan seurakuntakoti Mikael

lapsille ja perHeille Perhekerho seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 sekä ma klo 12–15, Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) pe klo 9–11.30, seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30.

Pyhäkoululaiset osallistuvat perhemessuun su 7.3. klo 10.

nuorille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

Muuta Pääsiäisaskartelua ti 16.3. klo 10-13. Valmistamme Vuokko Tammen opastuksella pääsiäistipun paperimassasta. Tarvikemaksu 10 euroa. Ilmoittautuminen MarjaLiisa Kari p. 040 564 7879.

Sydämellinen kiitos kaikille ruokaa lahjoittaneille. Lahjanne valaisi monen tarvitsevan korsolaisen hiihtoloman.

k astettu Maiju Tuulikki Vauhkonen, Josefiina-Maria Hope Onwutuebe.

Rekola

Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 9.3. klo 13.

kirkkoHerranVirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

diakoniatoiMisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ma ja to klo 10–12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Perhetyön päivystys ti klo 10–12.

rekolan pyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Seniori-iltapäivä to 4.3. klo 13, ”Valoja ja varjoja”, vieraana Kauko Puranen.

Runoryhmän harjoitukset to 4.3. klo 18–20.

Rukouspiiri to 4.3. klo 18.30.

Aamurukouspiiri su 7.3. klo 9.

Messu su 7.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 8.3. 12–13, lähtö kirkon sisäpihalta.

Yläovi auki aikuisille ma 8.3. klo 18–20.30.

Ilosanomapiiri ma 8.3. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 8.3. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti 9.3. klo 9–10.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 9.3. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähetysilta ke 10.3. klo 18.30.

Bangladesh-aiheinen ilta, tervei-



Vantaan seurakunnat asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to 4.3. klo 18.

Nuorten aikuisten ja perheiden raamattupiiri ti 9.3. klo 18.

Yksinhuoltajailta ke 10.3. klo 17.30.

rautkallion kerHoHuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe 5.3. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 8.3. klo 13.

nuorille Nuorten sähly pe 5.3. klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat klo 19.30–21 kirkolla.

Isko 2 ti 9.3. klo 18, ”What’s the point?” Kirkolla.

Open doors ke klo 18–21 kirkolla.

lapsille ja perHeille Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” -koululaisten raamatturyhmä su 7.3. klo 10. Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa.

Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Muuta Jumalan kohtaamisen ilta pe 5.3. klo 18.30 Koivukylän kirjaston salissa, Hakopolku 2. Puhujina Aulikki Hartikainen ja Markku Saikkonen. Lastenhoito järjestetty.

Vanhemman väen iltapäivä ti 9.3. klo 12 Havunneulassa.

k astettu Tony Joonas Tapani Hattula, Iida Anni Helena Paasonen, Emily Alice Walker.

tikkurila

diakoniatoiMisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

pyHän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Konfirmaatiomessu su 7.3. klo 12 Heikki Leppä, Sirpa Rosenberg, Reetta Leppänen, Samppa Laakso.

Konfirmaatiomessu su 7.3. klo 15 Tuula Lapveteläinen, Heli Varstala, Terje Saard.

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläisten laulupiiri pe 5.3. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta.

Messu su 7.3. klo 10, Pudi Kettunen, rovasti Pekka Jokiranta, Iina Katila.

Kirkkokahvit ja lähetysjuhla su 7.3. klo 11.15, puhujat rovasti Pekka Jokiranta ja raamatunkääntäjä Paula Vuorinen Kansanlähetyksestä, Sakari Jokiranta Houseband.

Arabiankielinen raamattupiiri su 7.3. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 7.3. klo 16, neuvotteluhuoneessa, Hanna Raunu.

Eläkeläiskerho ma 8.3. klo 13 kahviossa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 8.3. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Tarkoitus on lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa. Mukaan voi liittyä matkan varrella.

Kirkon ruokailu ti 9.3. alkaa kello 12 hartaudella, jonka jälkeen vuoronumeroiden jako kirkolla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 9.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Rukous- ja yhteysilta ti 9.3. klo 18.30 kahviossa.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.3. klo 18 Pudi Kettunen, Samppa Laakso.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 11.3. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 11.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 11.3. klo 18 takkahuoneessa.

kirkkoHerranVirasto

ilolan seurakuntatalo

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15, p. 830 6226. Varauspuhelin on poikkeuksellisesti suljettu keskiviikkona 10.3.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15, p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Kikka Nyrén

siä tuo Tapio Karvonen. Kahvitarjoilu klo 18.

Torstaipiiri 11.3. klo 13.

4.3.–11.3.

Naisten lenkkisauna to 11.3. klo 18. Keskustelemme Apostolien tekojen pohjalta iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa. Joka kuukauden toinen torstai.

k artanonkosken

kiVistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Tyhjän syLin rukousheTki on tarkoitettu niille, jotka elävät lapsettomuuden tai lapsen menettämisen surun ja kivun kanssa. Rukoushetkeä vietetään sunnuntaina 7.3. kello 1 Seutulan kappelissa. Sen jälkeen iltakahveilla osanottajilla on mahdollisuus keskustella keskenään tai papin tai diakonin kanssa.

ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa. Heli Hiipakka-Eshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 11.3. klo 18.

ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 5.3. klo 18.

ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 10.3. klo 12.

lapsille ja perHeille Avoimet päiväkerhot kokoontuvat Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

seurakuntakoti

nuorille

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Kansanlähetyspiiri ke 10.3. klo 18.30, Aiheena valintojen arvojärjestys, Johanna Sandberg.

Keskustelua ja rukousta teekupin

Armahda minua Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle.

Luuk. 11:17

18.15. Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Lähetyspiiri ma 8.3. klo 15–16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 8.3. klo 17.30–18.45 morsiushuoneessa. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

5 varttia ti 9.3. klo 12.30–13.45 takkahuonessa. Ryhmä on sinulle mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä.

Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen.

Keskiviikon sana – lähetysaiheinen ilta ke 10.3. klo 18.30–20.

Raamatunkäännöstyö Siperiassa asuvien kielisukulaistemme hantien ja mansien keskuudessa.

Vierailija Raamatunkäännösinstituutista.

Walkers pe 5.3. klo 19–22.

VIP -koulutus la 6.3. klo 13-16.

Nuorten tanssiryhmä ma 8.3. klo 17–18.

N

Iso 2 -koulutus ti 9.3. klo 17– 18.30.

MeSe-päivystys ti 9.3. klo 19– 21.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 10.3. klo 18–20.

Nuorten avoimet ovet to 11.3. klo 18–20.30 Ylästössä.

Vantaankoski

Muuta

kirkkoHerranVirasto

Eläkeläiskerho ti 9.3. klo 13.30, Malminniityntie 16 B.

Uomatie 1, p. 830 6440

k astettu Pihla Helmiina Apunen, Peppiina Lia Lindström, Eetu Matti Oskari Hellevuo, Anni Sofia Mäkinen, Nella Eveliina Raninen, Henni Hurmeranta, Jasmin Katariina Karppinen, Emilia Matilda McDonald, Arttu Tuomas Petteri Pyykkönen, Vili Otto Johannes Koski, Taika Emilia Johanna Nousiainen, Joel Joakim Korhonen, Sandra Karoliina Siren, Elmeri Kustaa Lehtovirta, Iia Sofia Tossavainen, Ella Ilona Kämäräinen, Ella Edith Olivia Herrainsilta, Justus Altti Eemeli Salminen, Nelli Ellen Marianne Heikkinen, Fanni Yanpiao Veckman, Olivia Katariina Laplace.

aVioliittoon kuulutettu Tony Peter Metsäranta ja EevaMaija Laaksonen, Arto Juhani Elo ja Tuulikki Elisabet Kortet, Petri Juhani Kärppä ja Marja Johanna Kemppainen.

Hautaan siunattu Toimi Armas Karvonen 86 v, Lauri Kullervo Mäki 81 v, Raili Elina Uhlenius 79 v, Esko Armas Rossilahti 77 v, Helvi Maria Jääskeläinen 77 v, Kaarlo Valtteri Hjelm 71 v, Aaro Mauno Juhani Heikkinen 54 v.

ämä ikivihreät sanat Jeesus lausuu ihmisille, jotka syyttävät häntä Belsebulin teoista.

Syytös on väärä.

Monta ihmisten tekemää valtakuntaa on jakautunut ja tuhoutunut keskinäiseen taisteluun, mutta Jeesuksen julistama Jumalan valtakunta ei ole koskaan luhistunut, eikä tule luhistumaan. Miksi? Koska se on Jumalan rakentama, Pyhän Hengen luomus, joka yhdistää ihmiset. Saatanan tehtävä on kiusata ja hajottaa.

Henkivallat ovat näkymättömiä, mutta niiden vaikutukset voi nähdä joka päivä tässä maailmassa. Niin hyvät kuin pahat asiat tulevat meidän ihmisten kautta tähän maailmaan.

Hengellisessä työssä törmää usein asioihin, joita ei voi valis-

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

MyyrMäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 4.3. klo 18.30–20 takkahuoneessa.

Pälkäneen rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 7.3. klo 10. Nele Borchardt, Päivi NiemiImpola, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 7.3. klo 10 kerhohuone 4:ssä.

Siioninvirsiseurat su 7.3. klo 14.

Joel Hallikaisen gospelkonsertti Sanaton ikävä su 7.3. klo

Vaatevarasto on avoin to 4.3. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

Raamattu-rukouspiiri ti 9.3. klo 18.30–20 srk-salissa.

Miesten saunailta ke 10.3. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Tyhjän sylin rukoushetki su 7.3. klo 18. Rukoushetki on tarkoitettu monista eri syistä lapsettomuuden tai lapsen menettämisen surun ja kivun kanssa eläville.

Näitä syitä voivat olla lapsettomuus, keskenmeno, raskauden keskeytys, lapsen syntyminen kuolleena tai lapsen kuolema. Rukoushetken jälkeisillä iltakahveilla osallistujilla on mahdollisuus keskustella keskenään tai papin tai diakonin kanssa. Mukana ovat pastori Tuuli Aitolehti, diakoni Kirsti Savolainen sekä kanttori Ritva Holma.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Laulupiiri to 4.3. klo 18.30–20.30 srk-salissa.

Perhemessu ja karibialainen lounas su 7.3. klo 11. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku, laulu Amanda Kauranne. Messun jälkeen n. klo 12 karibialainen ateria Naistenpankin hyväksi. Lounaslippuja voi ostaa ennakkoon kirkkoherranvirastosta ark. klo 9–15 ja Martinrististä. Lounaan hinta: aikuiset 10 e, lapset 5 e, perhelippu 25 e (2 aikuista ja 2 lasta).

Sanan ja rukouksen ilta su 7.3. klo 17.

Lähetyspiiri ti 9.3. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Lukupiiri ke 10.3. klo 18. Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri.

Rukouspiiri ke 10.3. klo 18.30–20 Kahvila Olotilassa. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico

tuneella järjellä selittää tai ratkaista. Silloin tarvitaan rukousta, Jumalan sanan tutkiskelua ja ehkä paastoakin, jotta osaisi auttaa ihmistä tai torjua oman kiusauksen.

Kiusattuna ollessa voi rukoilla vanhaa rukousta: ”Herra Jeesus Kristus, armahda minua syntistä” tai Isä meidän -rukousta. Niissä on ilmaistu olennaisin. Vain Jeesus Kristus, pahan vallan voittaja, voi meitä kiusattuja auttaa.

Vaikka voitto on jo saatu, niin rippi, ehtoollinen ja tarvittaessa sielunhoito on annettu meille vielä matkalla oleville aseiksi näkymätöntä vihollista vastaan.

Jarkko Korhonen Tikkurilan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 3. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Jeesus, pahan vallan voittaja. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän saarnatekstit ovat Ps. 25:11–20, Sak. 3:1–5, Ef. 5:1–11 ja Luuk. 11:14–26.



Hans von Schantz

Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta.

Rukouspiiri to 11.3. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneella.

nuorille aikuisille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 11.3. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Oloiluilta: alussa raamatunlukua. Sitten juttelua, yhdessäoloa, iltapalaa, lauluja.

Yhteiset diakonia

Öppet må–fre kl. 9–13.

Viittomakielinen messu su 7.3. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Kuurojenpappi Elina Jokipaltio ja Päivi Korhonen.

Näkövammaisten kristillisen yhdistyksen hengellinen tilaisuus su 7.3. klo 14–16 Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Näkövammaisten käsityökerho ma 8.3. klo 15–17 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Teemme pääsiäiskortteja. Ilmoittautuminen ohjaaja Sirpa Sokalle p. 040 562 5416.

Huonokuuloistyön kansainvälinen naistenpäivä ma 8.3. klo 16 palvelukeskus Foibessa, Sairaalakatu 7. Yhteislauluja, musiikkiesityksiä ja kakkukahvit.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 9.3. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Näkövammaisten naistenilta ti 9.3. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomista ja uimista. Rauha Malkki.

Viittomakielinen perhekerho to 11.3. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki.

Aiheena vauvahieronta.

Näkövammaisten Myyrmäen kerho to 11.3 klo 13–15 Myyrmäen kirkossa. Ajankohtaista sosiaaliturvasta, aluesihteeri Minna Ågrén Näkövammaisten keskusliitosta. Ohjaajina Leena Siekkinen ja Sirpa Sokka. Kahvitarjoilu.

Huonokuuloisten retki su 21.3.

Hämeenlinnaan. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 8.30 ja Myyrmäen kirkolta klo 8.45. Messu Hämeenlinnan kirkossa, lounas, vierailu ortodoksisessa kirkossa ja opastettu kierros taidemuseossa. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä diakoni Mariela Salmiselle p. 050 528 2056 tai 09 830 6275.

Näkövammaisten pääsiäisvaellus ti 30.3. Vivamossa Lohjalla. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 9.30 ja Myyrmäen kirkolta klo 9.45. Vaellus on ulkona ja kestää puolisentoista tuntia. Hinta 15 €.

Lounas ja päiväkahvit. Ilmoittautumiset 18.3. mennessä leena. nurminen@evl.fi tai 09 830 6264.

VerksaMHet

olotila – oloHuone

lapsille ja perHeille Perhekerhot Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, yksinhuoltajille, pe klo 15.30–17.30.

Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16.30–17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

Muuta Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata, on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

k astettu Niila Johannes Matikainen, Kristo Totti Otava Fyhr, Ea Julia Paajanen, Neo Toivo Valtteri Leskinen, Enni Carolina Janette Joutkoski, Oliver Eino Christian Bask.

aVioliittoon kuulutettu Mikko Juhani Mod ja Anu-Elina Singh, Jari Sippola ja Sabina Omarova.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Kiviharju-Pitkänen 77 v, Vuokko Mirjam Laamanen 77 v, Urpo Emil Nieminen 71 v.

Vanda svenska pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Veckomässa fre 5.3. kl. 14, Folkhälsans hus, Vallmovägen 28.

Högmässa sö 7.3. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars.

Högmässa sö 7.3. kl. 12 i S:t Martins kapell.

Mamma–barngrupp må 8.3. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Kyrkobröderna må 8.3. kl. 13 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Larskören övar må 8.3. kl. 18 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Vandas psalmtopp 2010 on 10.3. kl. 14, semifinal II, Folkhälsans hus, Vallmovägen 28.

Ungdomsmässa on 10.3. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars.

Mamma–barngrupp to 11.3. kl.

9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

Välkommen med på mammornas vilodag den 20.3. kl. 11–19 i Sibbo, Nilsas lägergård.

Anmäl dig senast 6.3. till Maikki tfn 0505668112 eller per e-post maikki. vaananen@evl.fi.

kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Tule juttelemaan diakonin kanssa pe 12.3. klo 13–14. Vieraana asuntotyön diakoni Ritva Aarnio.

Olotilan atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä joka keskiviikko klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

döda Iris Linnea Holmström 96 år, Dorrit Ingegärd Pauline Lundqvist 76 år, Hans Werner Baumgartner 64 år.

döpta Fanny Sofia Sjöholm, Emilia Saga Linnéa Korvenoja.

Lisäntaan tietoja Va tien seurakun ta ja palve s a n in im o t w.vantaan luista ww nat.fi seurakun

Martin Fagerudd iloitsee siitä, että on saanut työskennellä upeissa vanhoissa kirkoissa: ensin Inkoossa, sitten Porvoon tuomiokirkossa ja tulevaisuudessa Pyhän Laurin kirkossa.

eroon turhasta jäykkyydestä Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan uusi kirkkoherra toivoo, että jumalanpalveluksissa olisi kotoisa tunnelma.

M

aaliskuun alussa Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana aloittanut Martin Fagerudd sanoo, että hänet oli helppo houkutella hakemaan uutta työpaikkaa. Hänestä oli alkanut tuntua siltä, että elämässä olisi uuden aika.

Vantaa sattui vielä olemaan sopivan matkan päässä Porvoosta, jossa Fagerudd vaimoineen asuu. Tikkurilaan ajaa puolessa tunnissa. Muutto ei siis ole suunnitelmissa.

— Ei! Olemme vasta kolme vuotta asuneet tässä asunnossa, ja muuttaminen on aina kamalaa, Fagerudd huudahtaa.

Hän kertoo lapsuudessaan ja nuoruudessaan muuttaneensa paljon ja kokeneensa itsensä juurettomaksi. Sen vuoksi on tuntunut hyvältä kotiutua Porvooseen. Fagerudd ehti työskennellä Porvoon tuomiokirkkoseurakunnassa lähes 20 vuotta.

— 19 vuotta, yhden kuukauden ja kaksi viikkoa, hän tarkentaa.

Porvoossa Fageruddilla oli kappalaisen virka, mutta välillä hän työskenteli myös kirkkoherran sijaisena.

Vantaalle siirtyessään hän siirtyy selvästi pienempään työyhteisöön.

— Vantaalla on 13 työntekijää, Porvoossa yli 30, joten johtamisessa on varmaan eroa. Vantaalla kaikki työn-

tekijät ovat onneksi samassa talossa.

Koska seurakunta on pieni, myös kirkkoherralla on enemmän normaaleja papintöitä, Fagerudd arvioi.

sielun täytyy eHtiä Mukaan Martin Fageruddin mukaan hyvä kirkkoherra ottaa työnsä, työkaverinsa ja seurakuntalaisensa vakavasti.

— Kirkkoherra on sekä johtaja että päällikkö. Johtaja luo koko organisaation hengen sekä hyvässä että pahassa. Päällikkö on työnjohtaja, joka osaa tarvittaessa myös käskeä.

Itseään hän pitää keskustelevana ja helposti innostuvana johtajana, joka johtaa mieluummin neuvottelemalla kuin käskemällä.

— Haluan saada työt valmiiksi nopeasti, mutta yritän opetella kärsivällisyyttä. Ihmisen sielun tulee ehtiä mukaan. Liian nopeat muutokset aiheuttavat usein tyytymättömyyttä.

Fagerudd arvioi saavansa Vantaalla johdettavakseen pätevän henkilökunnan, joka on olosuhteista huolimatta pitänyt seurakunnan pinnalla ja jaksanut huolehtia sen työstä.

— Lähden täyttämään tyhjiötä, joka on syntynyt, kun seurakunnassa ei ole moneen vuoteen ollut vakinaista

”Kirkon kieli on käsittämätöntä nuorille. Eivät he ymmärrä, mitä vaikkapa armo tai pelastus merkitsee.”

kirkkoherraa. Ensiksi on tartuttava ihan perusasioihin, kuten työn järjestelyyn. Uskon, että tuloksia tulee näkyviin suhteellisen nopeasti, ja myös seurakuntalaiset huomaavat eron.

sanoMa nykykielelle Niin, ne seurakuntalaiset. Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa on viitisentuhatta jäsentä. Jumalanpalveluksiin Pyhän Laurin kirkossa ja Myyrmäen kirkon Pyhän Martin kappelissa osallistuu viikoittain yhteensä kolmisenkymmentä seurakuntalaista.

— Kirkon pitäisi tehdä paljon työtä jumalanpalvelusten kanssa, jotta seurakuntalaiset tuntisivat olonsa kotoisaksi. Turhasta jäykkyydestä pitäisi päästä eroon, vaikka se on ollut aina ikään kuin luterilaisen jumalanpalveluksen tunnusmerkki, Martin Fagerudd huokaa.

Hän haluaisi muutosta myös siihen, millaista kieltä kirkossa käytetään.

— Kirkon kieli on käsittämätöntä nuorille. Eivät he ymmärrä, mitä vaikkapa armo tai pelastus merkitsee. Itse olen esimerkiksi rippikoulussa yrittänyt kuvata kristinuskon keskeisiä opetuksia ajankohtaisilla sanoilla, jotka ovat helpommin ymmärrettäviä.

Yksi suuri haaste tulevaisuuden kirkolle on Fageruddin arvion mukaan diakoniatyö. Kirkko joutunee kohdistamaan siihen entistä enemmän sekä rahaa että työntekijäresursseja.

— Niin kuin Raamatussa sanotaan, köyhät meillä on aina keskuudessamme.

Kaisa Halonen

Martin Fagerudd saarnaa su .. klo  Pyhän laurin kirkossa ja klo  Myyrmäen kirkon Pyhän Martin kappelissa.



Synnit haittana MyöHäiskeskiajalla vuosina 150–1525 noin 200 000 ihmistä kääntyi paavillisen katumusoikeusistuimen eli penitentiariaatin puoleen ja anoi synninpäästöä erityisen raskaista synneistä. Tässä joukossa oli 127 suomalaista, joista 15 oli pappeja.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 2009 olevassa artikkelissa tutkija Kirsi Salonen käy läpi pappien armonanomusten syitä. Päällimmäisin motiivi oli pappisviran säilyttäminen tai uralla eteneminen, jota omat tai vanhempien synnit haittasivat.

Myös ruumiillinen poikkeavuus, esimerkiksi puuttuva peukalo, oli yhden

anomuksen taustalla. Tuomiorovasti Paavali Scheel sai jatkaa kirkon palveluksessa vammastaan huolimatta.

Pappien piti elää selibaatissa, mutta ainakaan yksi anojista ei ollut pystynyt lupaustaan pitämään. Hän anoi pojalleen erivapautta toimia pappina tämän aviottomasta syntyperästä huolimatta.

Muutama pappi joutui anomaan avioliiton laillistamista omille vanhemmilleen voidakseen itse toimia pappina.

Väkivallantekojakin joukosta löytyy, dokumenttien mukaan itsepuolustusta.

Toisessa tapauksessa vastapuoli vammautui, toisessa menehtyi. Mielenkiintoinen perustelu anojalla oli se, että hän käytti puolustautuessaan miekkaa, jota ”sattui kantamaan mukanaan”.

Miekka mukana?

”Suorittaminen on mennyt jo niin pitkälle, että pelkään sen kohta koskevan myös ihmissuhdetta. – – en lainkaan ihmettelisi, jos tulevaisuudessa vihkikaavaankin tulisi muutos. Pappi kysyisi vihittävältä parilta: ”tahdotko suorittaa tämän avioliiton NN:n kanssa”, ja lopuksi julistaisi heidät suorituspariksi.”

Heikki Sarmanto sävelsi sielunmessun.

j

K r .

Pääkaupunkiseudulla riittää ihastuksen kohteita.

Barbro Wikström

   

koonnut Nina Riut ta

Kirjailija Tommy Tabermann Me-lehdessä 3/2010

Pojat ovat ihkuja! jos kotonasi asuu teini-ikäinen tyttö, joka ei tunnu kuulevan, mitä hänelle sanotaan, hymyilee oudosti, unohtelee kotiaskareitaan ja puhuu maratonpuheluja — yritä ymmärtää. Hän saattaa vain olla ihastunut.

Demi-lehti teetätti tammikuussa kyselyn, jossa 230 tytöltä kysyttiin heidän ajatuksiaan seurustelusta, ihastumisesta, rakastumisesta ja seksistä. 12–1-vuotiaista vastaajista jopa 60 prosenttia sanoi olevansa tällä hetkellä ihastunut, 20 prosenttia ei ollut ihan varmoja asiasta ja vain 20 prosenttia vastasi, ettei ole ihastunut keneenkään.

Ihastuksen kohteiden kirjosta päätellen vanhemmat voivat odottaa monenlaisia vävykokelaita, sillä

vastaukset vaihtelivat aina ”eräästä kivasta miehestä” Euroviisu-voittaja Alexander Rybakiin ja ”yhteen tyyppiin, jonka nimeä en tiedä, mutta näin Alepan edustalla”.

Kyselyssä pääkaupunkiseudun ja maaseudun tyttöjen väliltä löytyi yllättävä yhtäläisyys. Toisin kuin voisi kuvitella, pääkaupunkiseudulla ja maalla asuvat tytöt aloittavat seurustelun vanhempina kuin esimerkiksi pikkukaupunkien tytöt. Pääkaupunkiseudun tytöissä oli vähiten myös sellaisia, jotka ovat olleet joskus rakastuneita. Kenties tarjonnan suuri määrä on sekoittanut vantaalaistyttöjenkin päät niin, etteivät he ole vielä ehtineet rakastumiseen saakka, kun ihastuksissakin on tarpeeksi miettimistä.

Pala kurkussa

Sirpa Päivinen

.. onnea, Ari!

● ● ●

Kirkko soikoon -festivaali .–.. Helsingin kirkoissa. Requiem-liput – euroa.

Ari oli muotinimi 150-luvulta alkaen. Vielä vuonna 1 se oli 0–15-vuotiaiden poikien nimistä 15:nneksi suosituin, mutta ei kuulu enää tämän vuosituhannen nimimuotiin.

Adrianin puhuttelunimeksi muotoutui Ari. Kantanimi on Hadrianus, joka merkitsee Adrianmeren kaupungista kotoisin olevaa.

Vuosina 160–7 Ari-nimen sai 1 65 henkilöä, joista yksi on jostain syystä nainen. Vuosina 2000–0 nimettiin 37 poikaa Ariksi.

Rakkaus pakkasella?

oikkeuksellisen silmitön talvi on riepotellut suomalaisia alkuvuonna. Autojen elämä on muuttunut tukalaksi ahtailla Vantaan kaduilla ja kankeudesta ovat kärsineet muutkin kuin VR:n vaihteistot. Luontoäiti on tänä talvena muistuttanut, että ihminen on vain ihminen, ei Jumala. Siinä mielessä talvella on oma tehtävänsä.

Talvi kertoo siitä, että me tarvitsemme toisiamme. Kovana pakkasaamuna avun tarvitsijoiden määrä kymmenkertaistuu lämpimään kesäiltaan verrattuna.

Halkomotin saa hakattua tumpelo kaupunkilainenkin, mutta auton pelastamiseen ojasta tarvitaan auttava käsi ja vetoköysi.

Viikonloppuna takkatulen loimussa juttelimme ystäväperheen kanssa siitä, miten todellinen rakkaus ilmenee pakkasella. Tuttavaperheen miehen mukaan



10.3. kello 1 ja Sarmannon Talvisota-requiem Temppeliaukion kirkossa 13.3. kello 20.

Sielunmessujen kavalkadin aloittaa Kallion kirkossa .3. kello 1 Heinrich Ignaz Franz Biberin vuonna 167 säveltämä Requiem, jossa päästään barokkimusiikin tunnelmaan.

Requiemit voivat olla järisyttäviä elämyksiä. Kuulijalle on tullut penkissä istuessa pala kurkkuun, kun kuoro on laulanut vaikkapa Dies iraen: ”Vihan päivä kauhistava! Vuosisata hajoaa tomuksi. Todistakoot David ja Sibylla, kuinka suunnaton pelko on saapuva, kun Tuomari tulee — kuinka hirveä hajaannus!”

Mitä muuta kuin sielunmessuja, kurkkaapa www. kirkkosoikoon.fi.

suurinta rakkautta pakkasella on se, kun auton hyydyttyä tienposkeen avulias autoilija ottaa jäätyneen matkalaisen kyytiin, tilaa paikalle hinausauton ja majoittaa matkalaisen korjauksen ajaksi.

Hänen vaimonsa kiteytti vieläkin osuvammin: ”Kun työpäivän jälkeen raahautuu pakkasen rääkkäämien sormien kanssa kotiin, oma rakas nostaa paitansa helman ylös ja sanoo: Lämmitä sun kädet mun mahassa.” Rouva jatkoi vielä, että on ihanaa upottaa lähes tunnottomiksi paleltuneet kädet pehmeään vatsaan.

Kerrankin kaljalla kasvatetusta kuvusta on hyötyä.

Vierailun jälkeen mietin, että onkohan Jumala luonut pakkasen juuri sen takia, että oivaltaisimme jotain rakkaudesta. Ilman kylmyyttä ja epätoivoa ei rakkauden kaikkia värejä opittaisi koskaan näkemään.

Mikko Salmi

Tero Sivula/Rodeo

P

kirkko soikoon -FestiVaalilla Helsingin kirkoissa soivat tänä vuonna sielunmessut eli requiemit. Alun perin requiem on ollut kaavaltaan roomalaiskatolisen kirkon messu, mutta taisi sillä saada myös helpotusta kiirastulessa kärsivälle.

Kuuluisia requiemeja ovat säveltäneet muun muassa W. A. Mozart, Gabriel Fauré, Giuseppe Verdi ja Benjamin Britten. Eivätkä sielunmessujen säveltämiset ole jääneet vain historiaan, sillä nykyäänkin osataan.

Kirkko soikoon -festivaalilla kuullaan Andrew Lloyd Webberin ja Heikki Sarmannon säveltämät sielunmessut. Odotettavissa lienee hyvinkin erilaiset elämykset, sillä ensiksi mainittu on kunnostautunut musikaalien saralla ja toinen on tunnettu jazzherra.

Webberin Requiem kuullaan Johanneksen kirkossa