Kirkko ja kaupunki 2017 20 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

20 2.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

A 3 Radio Dei syntyi kutsumuksesta B 1 Patrik Hagman: Kiitollisuus elämästä oli ainoa tapa selviytyä lapsen menetyksestä

B6

Yksi katse voi muuttaa kaiken Ystävät rohkaisivat Nina Honkasen uudelle uralle

KIINALAINEN SANANLASKU

”Rajoite ei ole raakaöljyn saatavuus, vaan se, ettemme voi polttaa sitä kaikkea tai keitämme itsemme elävältä. Rajoitteen on tultava kysyntäpuolelta.”

NESTEEN STRATEGIATYÖN JOHTAJA SAMI JAUHIAINEN KIRJASSA HYVÄN SÄÄN AIKANA – MITÄ SUOMI TEKEE, KUN ILMASTO MUUTTAA KAIKEN (INTO 2017)

Iankaikkisesti

”Ihminen kaivaa omaa hautaansa.”

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Eilen

2A

”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.”

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN

Rukous

Pääkirjoitus

Harvinainen vieras MITÄ KUULUU? Lyhyt, arkinen kysymys. Vähän semmoinen, että välttämättä siihen ei edes odota vastausta, ainakaan kovin perusteellista.

Mitäs tässä. Siinä se menee. Kiitos ihan hyvää.

Minulla on syöpä.

Ystävän sanat putoavat hänen suustaan alakuloisina ja pelokkaina. Ne tulevat suoraan kohti.

Hän laskee loppuelämänsä mittaa nyt kuukausissa.

Ei meistä kukaan tiedä päiviensä lukumäärää. Yksi aivastus auton ratissa liukkaalla moottoritiellä saattaa katkaista monta ihmiselämää aivan kesken kaiken. Varoittamatta ja nopeammin kuin mikään sairaus. Joku menee täysin terveenä illalla nukkumaan eikä enää aamulla herää. Joku sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja joutuu maksamaan siitä hengellään.

”

SUOMALAISTEN ELINIKÄ on pidentynyt kymmenellä vuodella 1970-luvulta tähän päivään. Liikennekuolemat ovat Suomessa vähentyneet alle kolmanSATA VUOTTA nekseen vuodesta 1975. Suomen SITTEN 45-VUOTIAS itsenäisyyden alkaessa sata vuotta OLI JO ELÄMÄNSÄ sitten 45-vuotias oli jo selvästi elämänEHTOOPUOLELLA. sä ehtoopuolella. Lapsikuolleisuus on Suomessa laskenut niin, että nykyään se on pienimpiä maailmassa.

Kuolema tuntuu, onneksi, harvinaiselta vieraalta. Harvinaisemmalta kuin vielä vähän aikaa sitten.

Silti me kaikki kuolemme.

KOHTA VIETETTÄVÄ pyhäinpäivä on Suomessa harras ja melankolinen, tummanharmaa vainajien muistopäivä. Meksikossa se on valoisa ja värikäs fiesta pääkallon muotoisine leivoksineen ja omaisten haudoilla pelattuine korttipeleineen.

Pyhäinpäivä, tummanharmaana tai värikkäänä, ei ole pelkästään vainajien muistopäivä. Se on myös kuoleman muistutuspäivä.

Sellaisena sen ei tarvitse olla synkkä ja elämänkielteinen.

Päin vastoin: kulttuuri, joka kieltää kuoleman todellisuuden ja pyrkii työntämään sen pois mielestä, tulee kieltäneeksi myös elämän.

KUOLEMASTA PUHUTTAESSA sanojen rajat tulevat vastaan, varsinkin puhuttaessa siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

Täytyy siirtyä kuviin.

Raamatussa paljon käytetty vertauskuva on koti. Kuolema on kotiinpaluu. Eikä kotiin tarvitse harhailla yksin: Kristus itse saattaa meidät sinne.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Mietin iltaisin päivän kolme parasta asiaa.

Koetan aloittaa aamuni kiitollisuudella.

Miksi se on minulle niin vaikeaa?

Miksi olen kateellinen niille, jotka lähtevät, kun minä jään?

Herra, auta minua nauttimaan osastani – tai rohkaise tekemään iso irtiotto.

kirkkojakaupunki.fi Someaino testasi pääkaupunkiseudun rumimmat kirkot Vaikka ulkonäkö olisi tympeä, sisällä voi piileskellä helmi! Tämän Someaino oppi, kun hän vieraili viidessä omasta mielestään rumassa kirkossa.

Someaino metsästää kaupunkikulttuuria ja hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Hän on käynyt muun muassa kierrätystreffeillä tuntemattoman luona, vegaaniruokakurssilla kirkolla sekä tietysti bujoilemassa.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 2.11.2017

numero 20

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Uusi video julkaistaan joka toinen perjantaiaamu.

Kaikki Someainon videoseikkailut löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/someaino.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo toimii myös seurakuntien luottamushenkilönä Espoossa.

Toivo, yhteys ja Jeesus Kristillisen radioaseman Radio Dein takana on yksi nainen, Kirsi Rostamo.

Sen missio kiteytyy kolmeen sanaan.

K

un Kirsi Rostamo koki noin 20 vuotta sitten hengellisen herätyksen Tuomasmessussa ja toisaalta burn outin silloisessa työssään, hän alkoi miettiä elämälleen uutta suuntaa. Sellainen löytyi Youth with a Mission -järjestön raamattukoulusta Uudesta Seelannista.

Suomeen palattuaan hän koki saaneensa kutsumuksen. Hänen tuli perustaa kristillinen radioasema. Rostamo lähti opiskelemaan radioalaa, vaikka ei ollut koskaan haaveillut toimittajan työstä. Sitten hän yritti saada seurakuntia, herätysliikkeitä ja järjestöjä pystyttämään yhdessä radion.

– Totesin, että väki on niin eripuraista, ettei sellainen onnistu kuin vasta taivaassa. Yritin myös saada Helsingin seurakuntayhtymää hankkeen taakse, mutta ei se onnistunut. Olin kuitenkin saanut ennakkoperintönä asunnon. Myin sen ja perustin radion, Rostamo kertoo.

Kirsi Rostamo on edelleen Radion Dein pääomistaja. Loput omistaa perheyhtiö, joka tarvittiin siksi, että aseman takana piti taajuuden saamiseksi olla osakeyhtiö. Vuonna 1997 taajuuksista oli pulaa, eikä tilaa ollut eri kirkkojen omille radioille. Yhteiskristillinen asema oli vastaus tähän.

– Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, että Deistä tulee valtakunnallinen, olisin juossut karkuun. Meillä on nyt 24 taajuutta ja kuuluvuusalue, jossa asuu yli neljä miljoonaa ihmistä.

Teksti Pauli Juusela Kuva Sirpa Päivinen

Säännöllisiä viikoittaisia kuuntelijoita Deillä on lähes 200 000. Yhteensä säännöllisiä ja satunnaisia kuuntelijoita on yli 733 000. Aseman ydinkohderyhmä on yli 45-vuotiaat.

Dein liikevaihto on 1,4 miljoonaa euroa. Radioasema saa rahaa mainoksista, tuotemyynnistä ja kuulijoiltaan, sillä kuulijat kustantavat osan ohjelmista Kristityt Yhdessä ry:n kautta. Kaksi kolmasosaa kanavan tuloista tulee kuitenkin seurakunnilta ja kristillisiltä järjestöiltä, jotka ostavat Deiltä ohjelma-aikaa.

Aseman oman toimituksen tekemää ohjelmaa on pääasiassa vain arkisin kello 7–17. Radio Dei soittaa omissa ohjelmissaan gospelia ja muuta linjaansa sopivaa musiikkia. Sunnuntaina Deissä tulee jumalanpalveluksia yhdeksältä eri paikkakunnalta.

Muun ajan ohjelmistoa tuottaa 80 yhteistyökumppania. Ulkopuolisten tuottama ohjelma on usein enemmän julistavaa.

Kohusaarnaaja Leo Mellerin perustama tunnustusten välinen Lähetysjärjestö Patmos oli pitkään Dein suurin asiakas. Nyt Patmoksella on oma radioasema, mutta silti yksi ohjelma myös Deissä.

– Vaihtoehdot ovat, että joko teet radiota, jossa myyt ohjelma-aikaa laajasti tai sitten sen takana pitäisi olla yksi suuri taho, vaikka luterilainen kirkko.

Rostamo on vuosien varrella yrittänyt tarjota Deitä kirkolle, Helsingin seurakunnille ja Kotimaa Oy:lle, mutta tähän ei ole tartuttu. Nyt hän huo-

mauttaa, että on jo 56-vuotias eikä aio jatkaa radioaseman peräsimessä enää montaa vuotta.

– Viiden vuoden kuluttua pitää tapahtua omistusrakenteessa muutoksia. Voi olla, että kiinnostusta on pikemminkin muualla kuin luterilaisessa kirkossa.

”

Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, että Deistä tulee valtakunnallinen, olisin juossut karkuun.

Rostamon mukaan kaupallinen radio on enemmän viihdettä kuin tiukkaa journalismia. Dei välittää myös uutisia, mutta suuntaus on kohti taustoittavaa ajankohtaisuutta. Keskusteluohjelmiin haetaan erilaisia mielipiteitä edustavia ihmisiä. Rostamon tavoite on keskinäinen ymmärrys, eivät ikävät otsikot.

– Meidän missiomme on luoda toivoa, yhteyttä ja kertoa Jeesuksesta. Se on meidän aarteemme ja sitä haluamme vahvistaa, kiteyttää Rostamo. ■ Radio Dein taajuus pääkaupunkiseudulla on 89,0 MHz, kaapelitalouksissa 101,9 MHz.

KAISA kARIRANTA

4 a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo saa uudet liturgiset piispanvaatteet, jotka on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari.

Kuvassa on piispa Irja Askolalle suunniteltu piispanhiippa.

Teemu Laajasalo vihitään piispaksi Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo vihitään virkaansa sunnuntaina 12.11. Vihkimykseen saapuu piispoja yhteistyö- ja sisarkirkoista kolmelta mantereelta. Laajasalon vihkii virkaansa arkkipiispa Kari Mäkinen.

Vihkimyksen jälkeen uusi piispa saa käyttöönsä viran tunnukset: ristin, sauvan sekä tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Laajasalolle suunnitteleman sinisävyisen hiipan ja kaavun.

Vihkimysmessu alkaa Helsingin tuomiokirkossa 12.11. kello 10. YLE TV 1 näyttää messun suorana lähetyksenä. Messuun ovat kaikki tervetulleita. Televisioinnin vuoksi seurakuntalaisia pyydetään saapumaan paikalle viimeistään kello 9.40. Kirkon ovet avataan kello 9.

Vantaalaisia kirjattiin vääriin seurakuntiin Yli 1800 vantaalaista oli kirjattu Tikkurilan seurakunnan jäseneksi, vaikka he todellisuudessa asuivat muiden Vantaan seurakuntien alueella. Väestötietojärjestelmän muutoksesta johtunut virhe huomattiin, kun Kivistön uudelle alueelle muuttaneet saivat Tikkurilasta postia. Samoin kävi Leinelässä. Kivistö kuuluu Vantaankosken ja Leinelä Rekolan seurakuntaan.

Myös muista kolmesta suomenkielisestä seurakunnasta puuttui jäseniä. Väestötietojärjestelmän muutoksesta johtunut virhe on valtakunnallinen ja koskee uusiin rakennuksiin muuttaneita. Virhe on Vantaalla nyt korjattu. Lue lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Mikael Pentikäinen tarkastelee totuutta Totuuden ja median suhde on esillä 15.11 klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Media totuuden torvena -keskusteluillassa alustaa Mikael Pentikäinen.

– Totuutta pitää aina tavoitella, vaikka siihen ei koskaan pääse, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Journalistin näkökulmasta totuus rakentuu kymmenistä näkökulmista ja perustuu myös moniin arvovalintoihin.

Pentikäisen puheenvuoroa kommentoi illassa Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala.

Tikkurila saa maamerkin ja monitoimikirkon Uutta kirkkoa ei rakenneta kuin Espoon metroa. Seurakunta, arkkitehti ja rakentaja pitävät yhdessä huolta kustannuksista.

Teksti Pauli Juusela kuva Arkkitehtitoimisto OOPEAA

T

ikkurilan seurakunta on vihdoin saamassa kauan kaipaamansa kirkon. Nykyinen kirkko on purkukunnossa ja seisonut tyhjillään jo vuosia. Syynä ovat sisäilmaongelmat. Vanhan kirkon korjaamista tai kokonaan uuden rakentamista on suunniteltu noin 15 vuotta.

Kirkon rakentaminen on kilpailutettu jo kerran aiemmin, vuonna 2006.

– Nyt on sellainen tunne, että luvattu maa alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Tätä on odotettu kauan, iloitsee Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast.

Tosin Silvast kehottaa vielä odottamaan kaupungin päätöksiä kirkkokorttelin asemakaavasta. Asia on etenemässä kaupunkisuunnittelulautakuntaan näillä näkymin joulukuussa.

Tikkurilan ytimessä, kaupungintaloa vastapäätä, sijaitsevaa aluetta on suunniteltu hyvässä yhteisymmärryksessä kaupungin kanssa.

Nykyinen kirkko, kellotorni, seurakuntien talo ja Bethania-liikerakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle kirkko ja seurakuntatilat, toimistoja, liiketilaa ja asuntoja. Danske-pankin paikalle tulevan kirkon taakse on jo sovittu HOAS:n asuntoja noin 130 opiskelijalle.

Uuden kirkon arkkitehti ja rakentaja valittiin viime viikolla pidetyssä seurakuntien kiinteistöjohtokunnan kokouksessa. Valitusaika on vielä kesken, mutta mikäli kaikki etenee suunnitelmien mukaan, kirkon suunnittelu alkaa.

Vantaan seurakunnat kilpailutti kirkkohankkeen siten, että se otti loppusuoralle kolme rakentajan ja

arkkitehtitoimiston muodostamaa tarjoajaa. Näiden tarjouksia hiottiin työpajoissa yhdessä seurakuntien ja projektia organisoivan seurakuntien yhteistyökumppanin Boost Brothers Oy:n kanssa.

Tämän jälkeen Vantaan seurakunnat pisteytti lopulliset tarjoukset. Arkkitehdiksi valittiin arkkitehtitoimisto OOPEAA eli Office for Peripheral Architecture ja rakentajaksi Lujatalo Oy. Koko projektilla on viisi tavoitetta. Ne ovat budjetissa pysyminen, hieno kaupunkikuva, laadukas toiminnallinen sisätilaratkaisu, pitkä elinkaari ja aikataulussa pysyminen.

Vantaan seurakunnat, arkkitehti ja rakentajat muodostavat projektiallianssin, jossa päätökset vaativat yksimielisyyttä. Näin jokaisella on yhtäläinen intressi pysyä tavoitteissa.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Lisää Mukavuutta!

Havainnekuva osoittaa, miltä Tikkurilan tuleva kirkko voi näyttää. Taustalla näkyy muuttuva keskusta. Kirkon taakse on tulossa HOAS:n asuntoja noin 130 opiskelijalle.

TYTTI

ROLSER

Koot: 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

169€

Laadukkaat citykärryt Useita malleja

A LV A R

Koot: 39-48 värit: ruskea, musta, vihreä 149€

pelin, Nurmijärven kirkon, Jyväskylän Kuokkalan kirkon ja Kärsämäen Paanukirkon.

– Viimemainitusta alkoi koko suunnittelu-urani, hän kertoo ja vastaa kysymykseen, miltä valinta tuntuu.

– Klassiseen urheilukysymykseen vastaus on, että hyvältä tuntuu. Koko tiimi, jossa valintavaiheessa on ollut kuusi henkilöä ja arkkitehti Iida Hedberg, ovat tästä innoissaan.

Kirkko on aina kiinnostava suunnittelutehtävä, tuumii Lassila.

Lassilan mukaan kirkko ja sitä ympäröivä alue mullistavat koko Tikkurilan keskustan. Yleisilme muuttuu enemmän kaupunkimaiseksi. Kirkon on tarkoitus erottua katukuvasta, mutta hienopiirteisesti, ei ympäristöään alistaen. Siitä tulee maamerkki, joka kytkeytyy saumattomasti osaksi keskustan kokonaisuutta.

TIKKURILAN UUTTA kirkkoa ei rakenneta kuin Espoon metroa, vaan pikemminkin kuin Tampereen keskustatunnelia. Sitä tehtiin allianssimallilla ja tulos oli Silvastin mukaan hyvä.

– Kun rakentaja, arkkitehti ja tilaaja eli Vantaan seurakunnat muodostavat tiiviin, innostuneen ja asiantuntevan ryhmän, jossa kaikilla on sama tavoite, uskon, että tästä tulee hyvä. Kirkko pysyy kustannusarviossa ja aikataulussa, jos se meis-

”

TIKKURILAN KIRKKO PYSYY KUSTANNUSARVIOSSA JA AIKATAULUSSA, JOS SE MEISTÄ RIIPPUU.”

KIRKKOHERRA JANNE SILVAST

tä riippuu, sanoo Silvast.

Kirkon kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.

Silvastin mukaan kilpailutuksen kriteereinä ei ollut aiempi kokemus kirkkojen rakentamisesta. Nyt kävi kuitenkin niin hyvin, että valitulla arkkitehdilla ja arkkitehtitoimistolla sitä on paljon.

Arkkitehti Anssi Lassila on suunnitellut Espoon Suvelan kap-

HAVAINNEPIIRROS NÄYTTÄÄ suuntaa, millainen kirkosta tulee, mutta piirros ei ole yksi yhteen sama kuin lopullinen kirkko. Sisätiloista on tarkoitus tulla joustavat ja muunneltavat, kirkkosali mukaan lukien. Rakennuksesta tulee nykyaikainen ja kestävä. Kirkon yhteyteen tulee kokoontumistiloja ja työtiloja. Tavoitteena on tehdä käyttäjien kannalta mahdollisimman hyvä rakennus.

– Kirkko suunnitellaan niin, että ei jää epäselväksi, että se on kirkko.

Oleellista on kuitenkin se, että rakennus on kutsuva ja helposti lähestyttävä. Olisi hienoa, jos kadulta olisi suora näkyvyys kirkon kahvilaan ja kirkossa näkyisi ja tuntuisi elämän syke, toivoo Silvast.

Silvastin mukaan yhteisöllisyys ja yhteisöllinen työote ovat oleellisia seurakunnan toiminnassa. Kirkkoa ideoitaessa sen tulevien käyttäjien mielipiteitä on kuunneltu, tehty palvelumuotoilua ja kysytty koululaisilta ajatuksia. Silvastia naurattaa vieläkin lasten keksimä ”kylpyammesimulaattori”.

– Lapset ovat luovia ja herkkiä.

Kyllä kirkkoon tulee jotain sellaista kiinnostavaa ja mukavaa, mikä heitä innostaa.

– Tästä tulee Tikkurilan keskustaan tärkeä rakennus sukupolvien ajaksi. Sellainen, joka antaa tilaa toiminnalle, joka mahdollistaa syvemmän suhteen syntymisen lähimmäisiin ja Jumalaan. Rakennuksen on tarkoitus valmistua adventtiin 2020 mennessä ja silloin täällä on isot juhlat, sanoo Silvast.

Tulevaa kirkkoa ja sen tiloja käyttävät myös sekä Vantaan ruotsinkielinen seurakunta että Vantaan seurakuntien yhteinen palvelukeskus.

Sievi Shop

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!      

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

A

5

6 a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Juha Hurme puhui epätarkasti Juha Hurmeen haastattelussa (K&k 19.10.) oli pari korjausta vaativaa kohtaa. Hurme toteaa: ”Jeesus ei koskaan kutsunut itseään Jumalan pojaksi”. Jeesus tosiaan käytti itsestään useimmiten ilmaisua ”Ihmisen Poika”, mutta myös ilmaisua ”Jumalan Poika”. Esimerkiksi: ”Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?” ( Joh.10:36) Hurme toteaa myös, ettei Jeesuksella ollut ”seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin siitä syyllistävällä kirkolla”.

Kyllä Jeesuksella oli seksuaalisuuteen liittyvää rajoittavaa sanottavaa, jos kyseessä oli synti. Aviorikoksesta tavatulle naiselle Jeesus sanoi: ”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.” ( Joh. 8:11) Vuorisaarnassa Jeesus jopa terävöittää ja syventää kymmenen käskyn kuudetta käskyä. Jeesuksen omin sanoin: ”Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matt. 5:27–28) Turha tässä Hurmeen on väittää, että kirkko rajoittaa ja syyllistää seksuaalisuudesta, jos se esimerkiksi opettaa aviouskollisuutta. Syytöksen pitäisi kohdistua Vapahtajaamme. Uskallatko Juha Hurme sanoa Jeesusta syyllistäjäksi, kun hän antaa elämänohjeita meille?

Pertti Tiimonen ei-uskaltaja

Älä eroa median perusteella Kuulen usein, että kirkko on unohtanut ”tavalliset enemmistöön kuuluvat ihmiset”. Ymmärrän tämän kokemuksen sivuutetuksi tulemisesta syntyvän, jos suhde kirkkoon perustuu lehtikirjoituksiin.

Mielipide

Uutisten tavoitteena on kuvata uusia asioita. Mediaa kiinnostaa muutos, ei tavallinen arki. Kirkossa keskustellaan avioliiton muutoksesta, ja siksi siitä kirjoitetaan lehdissä. Runsas turvapaikkojen tarve vaatii muutoksia yhteiskunnalta, ja mediaa kiinnostaa kirkon suhtautuminen näihin muutoksiin.

Pohjimmiltaan sekä avioliitto- että turvapaikkakeskustelussa haetaan kirkon vastausta kysymykseen ihmisarvosta: millaisen kohtelun kukin ansaitsee? On ilo, että kirkon vastausta tähän kaikkia koskevaan kysymykseen yhä kaivataan.

Suren sitä, että moni kokee median perusteella tulleensa unohdetuksi kirkossa. Osa jopa eroaa kirkosta näin kokiessaan.

Toivon, että eropäätöstä pohtivat tutustuisivat kirkon toimintaan vaikkapa seurakuntien nettisivujen avulla. Sieltä näkyy kirkon arki. Monet kerhot ja hartaudet osoittavat ”tavallisen ihmisen” olevan yhä kirkon toiminnan keskiössä. Muutosta tapahtuu nyt siinä, ketkä tähän ”tavallisten” joukkoon luetaan. Toivottavasti pian mahdollisimman moni.

Pelko sivuun joutumisesta ei ole uusi ilmiö kristittyjen joukossa. Paavalin kirjeistä näemme, kuinka seurakunnissa riideltiin erilaisten ihmisten asemasta yhteisössä. Missä ihmiset kokoontuvat, siellä on torjumista ja torjutuksi tulemisen pelkoa. Raamatussa meitä kutsutaan ratkomaan tätä ilmiötä, ei pakenemaan sitä.

kemisen kierre vain kasvaa.

Jeesuksen kirjoitetaan sanoneen, että rakastaisimme lähimmäistämme niin kuin itseämme. Mutta entä jos ihminen tekeekin pahaa toiselle juuri siksi, ettei rakasta edes itseään?

Vapaa tahto tekee meistä inhimillisiä, tuntevia, tahtovia, ajattelevia olentoja. Tämä Luojamme suoma vapaa tahto erottaa meidät koneista.

Teknologian kehittymisen myötä kehittyneimmät tietokoneet voivat tehdä ihmisten niihin syöttämän datan avulla tekoja, joita voinemme kutsua ajatteluksi. Mutta vapaata tahtoa, niin kuin itse sen ymmärrän, eivät koneet voi omata.

Vapaa tahto tarkoittaa minulle epäilyksettä myös vastuuta teoistani.

Jumala on onneksi armollinen ja antaa anteeksi pahat tekoni. Mutta minun on itse teoissani hyvitettävä vääryyteni.

Jos se onkin niin, että tämä käsittämätön, elämäksi nimeämämme lahja, on jokaiselle ihmiselle syvimmältä ytimeltään jotain ajan ulkopuolella olevaa?

Ja jos se onkin niin, että elämme tällä pikku Telluksellamme useamman kerran ja vähitellen jokainen meistä kasvaa ihmisinä tehden vain hyvää pahan sijaan? Näin kulkiessamme yhteinen matkamme muuttuisi ilon ja onnen vaellukseksi kohti…

Vain ihmisellä on vapaa tahto

Jos haluat elämältäsi enemmän, keskity hyveisiin. Mitä ikinä kaipaat tai elämältäsi toivot, hyveet ovat nopein ja miellyttävin tie.

Hyveet ovat ilmaisia, mutta tuovat rikkauksia ja toimivat joka kulttuurissa ja maailman kolkassa. Kaikkien toteutuneiden edistysaskelten taustalta löytyvät hyveet. Nyt on sinun aikasi valita, sillä hyveet ovat valinta.

Me elämme yhteisössä, halusim-

Johanna Toivonen pätkäpappi Vantaalta

Ymmärrykseni mukaan ihmiselle on annettu vapaa tahto ja tästä vapaudesta avautuu meille jokaiselle mahdollisuus tehdä hyvää tai pahaa muille ihmisille. Mutta ”mitä kylvät, sitä niität”. Minusta näyttää siltä, että kun ihminen tekee pahaa toiselle, hän tekee pahaa myös itselleen. Näin pahan te-

Erkki Laurila Haagan seurakunta

Saat elämältä enemmän, jos keskityt hyveisiin

me tai emme. Valitsenko nähdä hyvän toisessa ja kohdata hänet kaltaisenani hauraana ja vajavaisena? Annanko pelon ohjata toimintaani, vai olenko rohkeasti avoin?

Toisilta on paljon helpompi vaatia sellaista, mihin ei itsekään pystyisi. Varsinkin jos on nostanut itsensä ylästatukseen suhteessa toiseen. Kova linja on usein sivistymättömyyttä tai käsittelemättömiä traumoja. Jos todella haluat ajatella omaa etuasi, älä rohmua kaikkea itsellesi.

Pysyäksemme oikealla tiellä meidän on ensin hyväksyttävä se, mikä on, ja edettävä siitä käsin.

Meidän on tahdottava sitä mitä toivomme. Tee niitä asioita miksi haluat tulla, sillä me olemme sitä, mitä teemme, ja meistä tulee se, mitä teemme.

Valinta on meidän, vaikkei se aina ole helppoa. Ei pidä pelätä epäonnistumista, sillä se on onnistumisen hinta. Mitä useammin onnistumme valitsemaan hyveen läpi oman väsymyksen ja vajavaisuuden, sitä turvallisempi ja onnellisempi meidän kaikkien on olla ja tuoda sisintämme esiin.

Toni Koivunen Vantaa

Presidentti saisi ojentaa rikkaita Tasavallan presidentti älähti muutamalle julkisuuteen esille nostetulle tapatyöttömälle, jotka eivät menisi tarjottuun työhön.

Presidentti voisi tässä aloittaa omista viiteryhmistään, vaikkapa niistä kansanedustajapudokkaista, jotka saavat kohtuutonta sopeutumiseläkettä lisätienesteineen. Entä onko hänellä kanttia älähtää kaiken maailman verokeidaspuljaajille ja kohtuuttomille johtajapalkkioille? Älähtämiset elämän kipukynnyksillä sinnitteleville ovat valikoivaa arvojohtamista. Kuormasta syöminen on tuomittava tapa, mutta esimerkkiä on näytettävä ylhäältä alas.

Tuomo Paloheinä Helsinki

Kolumni

Elämä alkoi Kätilöopistolla Pari viikkoa sitten aamun lehti kertoi, että synnyttäjiltä ovensa sulkeneella Kätilöopistolla ehti syntyä vuosien 1960–2017 välillä yli 300 000 lasta (HS 20.10.2017). Minä olen yksi heistä. Koska äidilläni on tapana kertoa värikkäitä tarinoita, hänellä on myös värikkäitä synnytystarinoita.

Tapahtui vuonna 1980. Äitini oli ensisynnyttäjä, ja minä olin päättänyt tulla maailmaan takapuoli edellä. Äitiä oli neuvottu soittamaan ambulanssi, kun synnytys alkaisi. Koska isäni on aina ollut Ei tehdä tästä nyt numeroa -miehiä, mitään ambulanssia ei tilattu. Isäni kuskasi. Hän ajoi Ford Transitilla Kätilöopistolle, saattoi äidin sisälle ja häipyi.

Synnytyssalissa piipahti huoltomies, joka tuli fiksaamaan salin lamppua ja joka jutteli kohteliaasti äitini kanssa samalla kun supistuksia tuli ja meni. Voidaan siis sanoa, että äidillä oli mies mukana synnytyksessä: huoltomies. Synnytyssaliin pukkasi sitten enemmänkin väkeä. Oli nukutuslääkäriä ja dosenttia ihmettelemässä.

Synnytyksen jälkeen lääkäri oli kuulemma sanonut, että lapselle kuusi pistettä ja äidille kymmenen. Meni kauan ennen kuin sain tietää, että lapselle annetaan syntymän jälkeen Apgar-pisteitä, eivätkä ne pisteet ole arvosana siitä, kuinka hyvin osasi syntyä.

Kun isä tuli katsomaan minua, hän hätääntyi. Hän epäili, että pääni oli epämuodostunut, ehkä siitä puuttui pala. Piti hakea henkilökunnan edustaja paikalle tarkastamaan asian laita. Tämä totesi hieman tuohtuneena, ettei lapsen päässä ole mitään vikaa.

Veljeni syntyi myöhemmin samassa sairaalassa. Ennen saliin menoa oli supistellut. Äiti oli kiikutellut Kätilöopiston keinutuolilla vauhtia ja katsonut teeveestä Dallasia. Hän oli iloinen, että ehti nähdä J.R:n ja Sue Ellenin toiset häät ennen kuin piti lähteä synnytyssaliin. Veli oli kuulemma niin helppo synnyttää, että äiti luuli käti-

lön ottaneen lapsen pöydän alta.

Olen miettinyt, miten ihmiseen vaikuttaa tarina, jota hänen syntymästään kerrotaan. Ei vaikuta välttämättä kannustavasti.

Soili Pohjalainen Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Patrik Hagmanin poika kuoli syöpään kuusivuotiaana. Muutamaa vuotta myöhemmin hänen vaimonsa menehtyi äkilliseen aivoverenvuotoon.

Hagman joutui kysymään, mikä kestää, kun pahin tapahtuu.

Teksti Taneli Kylätasku Kuvat Pasi Leino

Kiitollisuus kantaa pimeän läpi

H

erra Jeesus Kristus, armahda minua.”

Kirjailija ja teologi Patrik Hagman toisti yhä uudestaan satoja vuosia vanhaa, varhaisen kirkon erämaaisiltä periytyvää rukousta. Rukous piti aisoissa kauhun tunteen. Koossa pysyminen oli välttämätöntä, jotta Hagman pystyi ajamaan autoa.

Vain hetki sitten Hagman oli saanut työpaikkansa kahvihuoneeseen puhelun, joka muutti hänen suurimman pelkonsa todeksi. Hagmanin puoliso Carina Hagman oli saanut sairauskohtauksen työpaikallaan ja oli tiedottomana. Ambulanssi oli paikalla.

Mitään muuta Hagman ei vielä tiennyt.

2 B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

– Se, että Kikalle tapahtuisi jotakin tällaista, oli pahin painajaiseni. Kokemus oli valtavan kummallinen, epätodellinen.

Kika työskenteli päiväkodissa Paraisilla, jossa pariskunta asui. Ajomatka Turusta vei puoli tuntia.

Kun Hagman tuli perille, Kikaa kannettiin paareilla yläkerrasta.

Kun paarit tuotiin ulos, Kikan toinen jalka putosi paarien ulkopuolelle. Patrik tarttui jalkaan ja nosti sen takaisin.

– Se oli ainoa kontakti, jonka sain häneen.

Hagman ajoi ambulanssin perässä takaisin Turkuun. Edessä oli odottamista. Lopulta lääkärit kertoivat, mistä on kyse: Kikan tiedottomuus johtui synnynnäisen valtimopullistuman aiheuttamasta aivo­verenvuodosta.

Tunteet vaihtelivat pelon ja toivon välillä, mutta jollakin tasolla Hagman tiesi, että Kika ei enää palaisi takaisin. Yksi lääkäreistä sanoi, että kaikki riippuu nyt siitä, taisteleeko Kika.

– Minulle se oli kuin salainen viesti, koodisana, joka kertoi, että tämä on loppu. Kika ei haluaisi taistella. Kika sanoi usein, että hän ei enää pelkää kuolemaa, koska tietää, että saa kuoleman jälkeen tavata poikamme Joelin.

Carina Hagman ei palannut enää tajuihinsa vaan kuoli sairaalassa noin viikon kuluttua sairauskohtauksesta. Elettiin kesäkuun alkua 2016. Noin kuukautta myöhemmin hautajaiset järjestelyineen olivat ohi. Hagman siivosi pariskunnan yhteistä kotia ja yritti opetella kutsumaan sitä ”minun talokseni”.

Vain kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin talossa elettiin lapsiperheen arkea. Silloin perheeseen kuului Patrikin ja Kikan lisäksi heidän yhteinen poikansa Joel.

Joel menehtyi syöpään vuoden 2014 uudenvuodenaattona sairastettuaan yli kaksi vuotta. Nyt myös Kika oli poissa. Lyhyessä ajassa kolmesta oli tullut kaksi ja sitten yksi.

– Kika ja minä olimme eläneet kauan yhdessä ja jakaneet niin paljon, että suuri osa identiteettiäni oli sidoksissa häneen. Kun hän oli poissa, ihmettelin, onko enää mitään tai ketään, jonka katse kertoisi minulle, kuka olen, Hagman sanoo.

Hagman ei tiedä, miten hänelle olisi käynyt ilman ystävien ja työtovereiden tukea. Pitkäaikainen ystävä matkusti Pohjanmaalta ja viipyi Hagmanin luona. Oli sittenkin ihmisiä, joille hän oli joku.

Kesän aikana Hagman alkoi kirjoittaa. Se oli tapa käsitellä sitä, mitä hänelle oli tapahtunut. Hagman kertoo perheensä tarinan syyskuussa ilmestyneessä kirjassa Sorgens gåva är en vidgad blick (Fontana media).

Kolmevuotiaana Joel oli rauhallinen poika, joka suhtautui ihmisiin uteliaasti ja oppi uusia asioita hämmästyttävän nopeasti. Kesällä 2011 jokin muuttui nopeasti, ikään kuin hän ei olisi ollut täysin oma itsensä. Aikaisemmin luottavainen ja rohkea poika vaikutti pelokkaalta ja levottomalta ja pysytteli tiiviisti äidin lähellä.

Sitten Joel alkoi voida huonosti ja oksennella.

Alussa vanhemmat arvelivat, että kyseessä oli aivotärähdys, sillä Joel oli pudonnut hieman aikaisemmin sängystä ja lyönyt päänsä.

Tarvittiin useita käyntejä lääkärissä, ennen kuin oireiden todellinen syy selvisi. Joelilla oli isokokoinen aivokasvain.

Edessä oli kiireellinen leikkaus, joka vei kokonaisen päivän. Sen jälkeen alkoi hoito-ohjelma, jo-

ka sisälsi solumyrkkyjä, sädehoitoa ja sen jälkeen lisää solumyrkkyjä.

Hoitojen päätyttyä kaikki vaikutti hyvältä, mutta vain muutaman kuukauden kuluttua löytyi uusia syöpäsoluja.

– Siinä vaiheessa lääkäreillä ei ollut enää hoitosuunnitelmaa. Joel kävi läpi kaiken, mitä heillä oli, muun muassa kaksi kantasoluhoitoa keväällä ja kesällä 2013. Hoidot olivat äärimmäisen rankkoja, mutta Joel selvisi niistä, Hagman sanoo.

Raskaiden hoitojen jälkeen edessä oli pitkä kuntoutusjakso. Joelin piti muun muassa opetella uudestaan kävelemään. Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että hänen kuulonsa oli vahingoittunut hoidoissa. Hoitojen aikana Kika oli hoitanut Joelia, nyt Patrik jäi vuorostaan kotiin.

– Se oli kovaa aikaa, mutta taistelimme. Lopulta Joel pystyi palaamaan päiväkotiin ja tavallinen pikkulapsen arki alkoi näyttää mahdolliselta, ­Hagman sanoo.

Vieläkin hoidoista väsynyt poika söi huonosti.

Lopulta perhe palasi sairaalaan, missä Joel sai lisäravintoa. Uusissa tutkimuksissa kävi ilmi, että syöpä on palannut.

Nyt ei ollut enää tehtävissä mitään muuta kuin odottaa.

Marraskuun puolivälissä 2013 Hagmanin perhe vietti Joelin kuudetta syntymäpäivää Kikan vanhempien luona. Syntymäpäivät keskeytyivät, kun Joel alkoi voida huonosti. Vanhemmat veivät Joelin suoraan sairaalaan, josta Joel ei enää palannut kotiin.

”

Ymmärsin jo kauan sitten, että emme löydä vastauksia miksi-kysymyksiin. Meidän täytyy oppia elämään, ei vastaamaan niihin.

Marraskuun puolivälistä vuoden loppuun perhe käytännössä asui sairaalassa. Tuon jakson alussa lääkärit kertoivat vanhemmille, että Joel kuolee.

Patrik ja Kika eivät olleet yhdessä, kun saivat tiedon, mutta kumpikin reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla: nyt Joelin on saatava kuolla.

– Olimme alitajuisesti ajatelleet asiaa jo ennen kuin tiesimme sen. Elämästä oli tullut Joelille niin pientä, raskasta ja työlästä, että loppu tuntui helpottavalta.

Joel otettiin pois vanhemmiltaan vähän kerrallaan. Ensin leikkiminen ja liikkuminen väheni ja sädehoidot veivät kyvyn oppia uusia asioita. Raskaat hoidot heikensivät kuuloa. Viimeisinä viikkoina puhuminen loppui ja jäljellä oli vain hengitys.

Ennen loppua Kikalla ja Patrikilla oli edessään tehtävä, jollaista kukaan vanhempi ei toivo. Heidän piti kertoa omalle lapselleen, että tämä kuolee pian. Patrik turvautui tilanteessa teologin koulutukseensa.

– Kerroin Joelille, että hänen ei tarvitsisi olla yksin. Ikuisuudessa ei ole aikaa, ja myös minä ja Kika olimme matkalla sinne. Joelin ei tarvitsisi odottaa, vaan hän tapaisi meidät uudelleen välittömästi.

On vaikea arvioida, mitä kaikkea Joel ymmärsi.

Hagmanin mukaan hän kuitenkin reagoi kuin olisi ymmärtänyt asian.

– Keskustelu selvästi lohdutti häntä. Joel oli huomannut meistä, että kätkemme jotakin, ja reagoi siihen. Tuon keskustelun jälkeen Joelin rauhattomuus oli poissa.

Kaikesta raskaasta ja kauheasta huolimatta muistikuviin Joelin viimeisistä viikoista liittyy poikkeuksellista kauneutta. Sairaalassa Patrik ja Kika olivat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin ja ottivat toistensa tarpeet huomioon erityisellä tavalla.

Kaiken keskellä he pystyivät auttamaan ja lohduttamaan läheisiä ja ystäviä, jotka tulivat sairaalaan katsomaan heitä.

Oman lapsen sairastuminen ei vienyt Patrik ­Hagmania kysymään ”miksi Jumala sallii tämän?” tai ”miksi tämä tapahtuu minulle?”.

– Olin jo kauan sitten ymmärtänyt, että miksi-kysymyksiin ei löydy vastausta. Meidän täytyy oppia elämään, ei vastaamaan noihin kysymyksiin, Hagman sanoo.

Kun Hagman oli 21-vuotias, hänen isänsä kuoli syöpään sairastettuaan kahdeksan vuotta. Hagmanin perhe kuului ruotsinkieliseen baptistiseurakuntaan Vaasassa. Isän sairastuttua moni kristitty rukoili hänen puolestaan.

– Moni piti varmana, että isä paranisi. Uskoin siihen itsekin. Olin nuori ja luotin siihen, että aikuiset tietävät, mistä puhuvat.

Isän kuolema olisi voinut johtaa syvään uskonkriisiin, mutta niin ei käynyt. Hagman piti isänsä hautajaisissa puheen, jossa hän sanoi, että parantumista luvanneilla ihmisillä oli ollut väärä käsitys Jumalasta.

Johtopäätös oli mahdollinen, koska Hagman oli elänyt kahden erilaisen kristillisyyden piirissä. ­Karismaattinen kristillisyys korosti selkeitä vas­ tauksia ja Jumalan ihmeellistä toimintaa. Sen rinnalla eli baptistiseurakunnan arjenläheinen kristillisyys.

– Siellä usko oli yhteyttä, jossa ihminen hyväksyttiin. Kun etsin toivoa, minun oli helppo valita näiden kristinuskon muotojen välillä.

Kun Hagman aloitti teologian opiskelun Åbo Akademissa, kokemus isän kuolemasta muodosti kriteerin sille, minkälaisesta teologiasta hän kiinnostui. Hagmanin mielestä teologian piti käsitellä todellista elämää.

Elämänkysymykset veivät hänet tutkimaan varhaiskirkon erämaaisien ja askeettien tekstejä. Niistä löytyi konkreettinen väline, jonka avulla voi selviytyä ylivoimaisilta tuntuvista menetyksistä.

Tuo väline on kiitollisuuden harjoitteleminen.

Hagman toteaa, että kristinuskossa on aina kyse kiitollisuudesta. Jumala on antanut ihmiselle elämän ja Jeesus on pelastanut meidät. Emme voi tehdä mitään ansaitaksemme nämä asiat.

– Emme kuitenkaan aina oivalla, että kiitollisuus on myös tapa elää. Kun ihminen joutuu sellaisiin tilanteisiin, joissa olen ollut, kiitollisuudesta tulee konkreettinen työkalu tai ase, jota voi käyttää.

Erämaaisien mukaan kristityn elämä on harjoitusta, jossa ihminen opettelee näkemään elämän

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 3

– Verho ikuisuuden ja tämän maailman välillä on ohut. Kuolleet eivät ole poissa vaan lähellämme, Patrik Hagman sanoo.

lahjana. Kun Joel sairastui, harjoituksesta tuli vanhemmille hyvin konkreettista.

– Kun kaikki oli vaikeimmillaan, meistä tuli hyviä näkemään kaikki se, mikä oli hyvin. Tästä muodostui perusta sille, että jaksoimme.

Kiitollisuuden aiheeksi riitti se, että sää oli kaunis. Että lääkärit ja sairaanhoitajat olivat ystävällisiä ja välittivät. Että yhteiskunta käytti paljon rahaa Joelin hoitoon. Että perheen ympärille muodostui välittävien ja rukoilevien ihmisten tukiverkko.

Monena iltana Patrik ja Kika ammensivat voimaa siitä, että heidän yhteistä blogiaan luettiin, kommentoitiin ja jaettiin paljon. He saivat kuulla, että Joelin puolesta rukoiltiin australialaisessa luostarissa saakka.

Konkreettisten kiitollisuuden aiheiden rinnalla oli vielä jotakin, mistä on vaikea puhua täsmällisesti. Viimeisten viikkojen aikana Joelin vanhemmat tunsivat saavansa voimaa, joka ei tullut heistä itsestään.

– Kun sanoimme ensimmäisen kerran toisillemme, että emme enää jaksa, se oli sama päivä, jolloin Joel kuoli vain muutamaa tuntia myöhemmin.

” Kun kaikki

oli vaikeimmillaan, meistä tuli hyviä näkemään kaikki se, mikä oli hyvin.

Oli kuin koko prosessi olisi ajoitettu sen mukaisesti, mistä voimme selviytyä.

Kiitollisuus ei suojaa meitä kauheilta asioilta, mutta Hagmanin mukaan se voi valmistaa meitä kohtaamaan niitä. Päivittäinen kiitollisuuden harjoitteleminen on myös avautumista hyville asioille, jotka voivat olla jotakin täysin muuta kuin odotimme.

Jotakin sellaista tapahtui keväällä 2011 Paraisten ruotsinkielisen seurakunnan perhemessussa, joka järjestettiin kirkon remontin vuoksi seurakuntatalon ahtaassa tilassa. Lapsia oli paljon.

Kun tuli aika mennä ehtoolliselle, Joel juoksi omille teilleen ja tungoksessa vanhemmat kadottivat hänet. Sitten he näkivät Joelin, joka otti juuri alttarin luona ehtoollisen vastaan tutulta papilta.

Vanhemmat olivat suunnitelleet odottavansa vielä jonkin aikaa, ennen kuin veisivät Joelin ehtoolliselle, mutta tilanne karkasi heidän käsistään.

– Tämä tapahtui vain muutamaa viikkoa ennen kuin saimme tietää, että Joel sairastaa. Myöhemmin ajattelimme, että se oli ehkä Jumalan tapa valmistaa Joelia tulevaan. Ehtoollisessa hänet otettiin yhteyteen, joka oli suurempi kuin pieni perheemme.

Hagmanin kirja päättyy Joelin ensimmäiseen ehtoolliseen, mutta hänen hiljainen matkansa Joelin ja Kikan kanssa jatkuu. Elämässä on alkanut myös uusi kertomus. Syksyllä Hagman meni naimisiin ­Emma Audaksen kanssa, joka on hänen ja Kikan yhteinen ystävä.

– Elän nyt onnellisessa ja tasapainoisessa tilanteessa, Hagman sanoo. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Selviän hengissä, jos en tee tästä numeroa

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

SEN SIJAAN, ETTÄ OLISIN VIHAINEN KUSKILLE, OLEN VIHAINEN ITSELLENI.

KUN #METOO-SOMEKAMPANJA alkoi täyttää sosiaalisen median syötteitäni, minun ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, milloin olin viimeksi joutunut seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhan kohteeksi.

Se tapahtui lauantaina 7.10. noin puolenyön aikaan. Matkustin taksissa, ja kuski alkoi puhua todella karmivia asiattomuuksia. En halua toistaa niitä, sillä kenenkään ei pitäisi kuulla sellaisia asioita julkisissa tiloissa tai yhtään missään. Jossain vaiheessa matkaa olin varma, että taksikuski lähtee ajamaan muualle kuin mihin piti. Pelkäsin, että hän tekee minulle jotakin todella pahaa.

MITÄ TEIN TILANTEESSA, minä, feministikirjailija ja pienen tytön äiti? Istuin takapenkillä kikattelemassa hänen jutuilleen. Katselin häntä silmiin peruutuspeilistä ja kuuntelin hänen innokkaita lauseitaan.

Maksoin kyydistä, kiitin ja toivotin hyvää yötä.

En tehnyt hänestä raporttia. En tähän päivään mennessä ole löytänyt itsestäni voimia selvittää, mihin minun pitäisi soittaa ja mitä sanoa.

Se mitä tein oli tämä: istuin takapenkillä ajattelemassa, että jos en tee tästä numeroa, selviän hengissä. Minullahan on päällä mustat

housut, harmaa villapaita ja skeittilenkkarit. Ei meikkiä. Olen silminnähden keski-ikää lähestyvä nainen, pullea sellainen. Mietin, miten tämä tapahtuu minulle jälleen. Minulle, joka olen juuri tullut Turun kirjamessuilta, missä olen puhunut kaksi päivää itsemääräämisestä ja rohkeudesta, välillä yksin ja välillä ministeri Elisabeth Rehnin kanssa, esitellyt historiallista feminististä esseekokoelmaani, jollaista ei ole Suomessa aiemmin kirjoitettu.

TIEDÄN TEORIASSA, etten tehnyt mitään väärää eikä vika ollut minussa. Se ei auttanut minua.

Kuski voitti, muutamalla lauseella, katseella, äänensävyllä. Olen se tyhmä nainen, joka suostuu huonoon kohteluun ja jota periaatteet pakenevat tosipaikan tullen. Joka jää ja alistuu.

Sappi nousee kurkkuun. Olen loputtoman vihainen. Monta päivää kuluu katkeruuden tilassa, jota puran kaikkiin vastaantulijoihin. Sen sijaan, että olisin vihainen kuskille, olen vihainen itselleni. Minun olisi pitänyt osata toimia toisin, mutten vieläkään, taaskaan osannut. Ennen kaikkea olen vihainen siksi, että tiedän, ettei tämä ole viimeinen kerta kun näin käy. En tiedä käykö koskaan toisin. Minullekaan.

Miten tehdä testamentti?

Mitä ottaa huomioon?

Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin ja muihin testamenttiaiheisiin kysymyksiin testamentti-iltaan to 16.11. klo 18 Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Osallistujille kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Voit myös tilata kattavan testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

6B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Nähdyksi tuleminen muuttaa elämän Nina Honkasen mukaan nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi tuleminen on ihmisen syvin tarve.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

N

ina Honkanen kirjoittaa parhaillaan kolmatta romaaniaan. Se kertoo kahden ystävän tarinan.

Toinen yrittää päästä hengestään, toinen yrittää pysyä hengissä. Silmät hymyilevät, kun Honkanen kertoo löytäneensä kirjoittamiseensa uudenlaista rohkeutta.

– Olen luvannut itselleni olla enää pelkäämättä mitään tai ketään, hän sanoo.

Samaan aikaan Honkasen ensimmäisestä, vuonna 2002 ilmestyneestä, Gladiaattori-romaanista on tekeillä elokuva. Elokuvateollisuuden arvaamattomuuden tunteva Honkanen pitää kuitenkin jalat tiukasti maassa eikä sano asiasta enempää.

– Satakuntalainen pessimisti ei pety. Uskon leffan todeksi vasta sitten, kun esirippu nousee.

VUOSI SITTEN Nina Honkanen eli yhtä elämänsä raskaimmista vaiheista. Tuoreen avioeron jälkeen pettymys itseen oli kova. Vaikeimpina hetkinä hän itki suihkussa, koska ei halunnut lastensa kuulevan.

– En halua, että minun ongelmistani tulee lasteni ongelmia. Toki lapsiin valuu aina jotain omien vanhempien valinnoista, Honkanen sanoo.

Ennen eroa Honkanen ja hänen puolisonsa kävivät kirkon perheneuvonnassa. Pariskunta halusi selviytyä yhdessä, mutta Honkasen mukaan liiton dynamiikka oli kummallekin vahingollinen.

– Vaikka perheneuvonta ei pelastanut avioliittoamme, se pelasti kuitenkin kaksi ihmistä ja heidän lapsensa.

Honkanen oli kokenut avioeron kahdesti aikaisemmin, mutta ne eivät olleet niin raskaita kuin tämä. Nuorempana elämä tuntui avaavan yhden oven samalla, kun toinen sulkeutui.

– Viittäkymmentä lähestyessä ihminen tajuaa elämän rajallisuuden. Onneksi oli voimia mennä kohti valoa, vaikka ei ollut helppo päätös aloittaa taas kaikki alusta.

Selviytymisessä on auttanut pitkä psykoterapia, jonka Honkanen kävi 2000-luvun alkuvuosina. Terapiassa Honkanen opetteli katsomaan itseään armollisesti ja näkemään myös elämän tärkeät onnistumiset.

– Minulla on neljä ihanaa poikaa sekä toimiva yhteisvanhemmuus heidän toisen vanhempansa kanssa. Olen myös terve ja työkykyinen. Se on etuoikeutettu ja onnellinen tilanne.

TERAPEUTTI AVASI Honkasen elämäntarinaan uuden näkökulman: kaikkien vastoinkäymisten jälkeen hän oli vielä hengissä ja järjissään. Terapiassa Honkanen ymmärsi, että hänessä on sisäistä joustavuutta ja pelottomuutta, jonka perusta on rakentunut jo varhaislapsuudessa. Se on auttanut selviytymään vaikeista tilanteista.

Lapsuuden perintöä oli myös voimakas vastuuntunto, sisäinen ääni, joka sanoi, että ”sun pitää Nina hoitaa nää jutut”.

Honkanen syntyi yrittäjäperheen esikoiseksi.

Vanhempien vahva työeetos tarttui, ja viisivuotiaana Honkanen osasi jo keittää perunat, pyörittää lihapullat ja huolehtia pikkuveljestä.

– Lapsuuteni oli kuitenkin onnellinen. Perhe piti tiiviisti yhtä, eikä kodissa ollut siinä vaiheessa vielä suurempia virtahepoja.

Idylli särkyi vuonna 1986. Vanhempien perheyritys meni konkurssiin, ja pian sen jälkeen isä kuoli ja äiti sairastui. Kaiken keskellä Honkanen kantoi huolta pienemmistä sisaruksista.

”

ONNEKSI MINULLA OLI VOIMIA MENNÄ KOHTI VALOA, VAIKKA EI OLLUT HELPPO PÄÄTÖS ALOITTAA TAAS ALUSTA.

Pian Honkanen sai maksettavakseen isot takausvelat, sillä 18 vuotta täytettyään hän oli taannut perheyrityksen lainat. Honkanen on maksanut perheyrityksen velkoja 31 vuoden ajan, ja urakka on vihdoin loppusuoralla.

– Nuoren tytön ottaminen takaajaksi oli vastuutonta sekä pankilta että vanhemmiltani. Minulla voisi olla nyt miljoonakämppä Ullanlinnanmäellä, mutta asun vuokralla ja huonekalut ovat ystävien vanhoja tai kirpputorilta. En ole kuitenkaan koskaan kokenut jääväni paitsi.

MARRASKUUSSA 1996 Nina Honkanen jätti silloisen työnsä Yleisradiossa ja muutti Porvooseen. Toimittajan porvoolaistuminen huomattiin paikallisissa taidepiireissä, ja Honkanen sai kutsun taideyhdistyksen pikkujouluun.

Juhlapaikan ovella hän tapasi kirjailija Jussi Kylätaskun ja tämän puolison Liisa Voiman. Tapaaminen kuuluu lasten syntymisen rinnalla Honkasen elämän merkittävimpiin hetkiin.

Pian Kylätasku teki hänelle pysäyttävän kysymyksen: ”Väitätkö, ettet ole kirjoittanut mitään?”

Honkanen änkytti jotakin vastaukseksi ja antoi lopulta tekstejään luettavaksi. Siitä lähtien hänen päivänsä alkoivat kirjailijan aamupuhelulla. ”Onhan kahvinkeitin tippumassa, lapset koulussa ja tietokone auki”, Kylätasku kannusti.

– Jussi ei katsonut minua tyttärenä, äitinä tai naisena, vaan näki, kuka oikeasti olen. Tuo kokemus

– Harva miettii kuolinvuoteellaan uraansa. Ansioluetteloa tärkeämpiä ovat hyvät hetket, jotka olemme saaneet jakaa läheisten kanssa, Nina Honkanen sanoo.

on ollut korvaamaton, enkä olisi tämä ihminen tai kirjailija ilman häntä, Honkanen sanoo.

VIIME VUODEN elokuussa Honkanen uppoutui kirjoittamistyöhön, kuten hän on tehnyt säännöllisesti kahden vuosikymmenen ajan. Työn alla oli ihmisen seksuaalisuutta käsittelevä tietokirja Onnelliseksi – seksuaalisuus läpi elämänkaaren.

Honkanen valmistui vuonna 2015 seksuaalikasvattajaksi suoritettuaan Sexpo-säätiön seksuaalikasvatuksen opinnot. Samaan aikaan hän suoritti myös psykoterapeutin koulutuksen edellyttämät lisäopinnot Helsingin yliopistossa. Tulevaisuuden tavoitteena on pätevöityminen seksuaaliterapeutiksi.

Kipinä uuden ammatin opiskeluun heräsi keskustelussa, jonka Honkanen kävi raumalaisen ystävän pihakeinussa muutama vuosi sitten. Ystävä sanoi yllättäen, että Honkasesta tulisi hyvä seksuaalineuvoja.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Kuka?

Nina Honkanen, 49, on Raumalla kasvanut ja Helsingissä asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja seksuaalikasvattaja. Hän on neljän 7–30-vuotiaan pojan äiti.

Mitä?

Tietokirja Onnelliseksi – seksuaalisuus läpi elämänkaaren (Siltala) ilmestyi keväällä 2017.

Honkanen on kirjoittanut mm. romaanit Gladiaattori – 3450 g elämästä vasemmalla ja Joka kymmenes vuosi (WSOY) sekä dokumenttija fiktiokäsikirjoituksia televisiolle ja radiolle.

Motto?

En ehkä tiedä, mitä elämältä haluan. Mutta olen oppinut kantapään kautta, mitä en halua omaan tai läheisteni elämään. Tärkeintä on antaa hyvän kiertää.

Nuorena pitkät ja vaativat opinnot eivät olleet Honkaselle mahdollisia. Honkanen oli menettänyt luottotietonsa takausvelkojen vuoksi eikä voinut hakea opintolainaa.

Opiskeluala on Honkaselle luonteva valinta, sillä häntä on luonnehdittu romaanikritiikeissä umpirealistiseksi psykologiseksi kirjailijaksi.

– Seksologian ja psykologian opinnot vuotavat suoraan kirjailijan työhöni ja kirjoittaminen opintoihini. Molemmissa on kyse ihmisen havainnoimisesta ja tutkimisesta.

”

On vaikea ymmärtää, miksi jotkut kokevat voivansa määritellä, ketkä saavat rakastaa toisiaan, mennä naimisiin ja saada lapsia.

huutanut poissaolollaan Freudin viettiteoriaa lukuun ottamatta. Onneksi tilanne muuttuu pikku hilSeksuaalikasvattajaopinnot avasivat Nina jaa paremmaksi, Honkanen sanoo.

Onnelliseksi-kirja käsittelee muun muassa halun Honkasen silmät sille, miten iso ja keskeinen osa ihmisyyttä seksuaalisuus on. Samanaikaiset yliopisto-­ anatomiaa, fantasioita, vammaisten seksuaalisuutta opinnot johtivat toiseen havaintoon. ja seksuaalista kaltoin kohtelua. Kirja perustuu sitä – Kysymys ”kenen kanssa, missä ja miten” on varten tehtyihin haastatteluihin ja kuulijakirjeisiin, tatuoitu syvälle meihin jokaiseen. Akateemisessa joita 16–92-vuotiaat suomalaiset lähettivät Honkamaailmassa ihmisen seksuaalisuus on kuitenkin sen toimittamaan ohjelmaan Yle Radio Suomessa.

Seksuaalikasvatus on Honkasen mukaan parhaimmillaan kokonaisvaltaisen seksuaalisuuden sanoittamista, myyttien purkua sekä turhan häpeän ja syyllisyyden poistamista.

– On vaikea ymmärtää, miksi jotkut kokevat voivansa määritellä, ketkä saavat rakastaa toisiaan, mennä naimisiin ja saada lapsia.

Honkanen korostaa, että seksi on vain osa seksuaalisuutta, jonka toteutumiseen kuuluu tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja kosketetuksi. Toive läheisen läsnäolosta jatkuu läpi elämänkaaren, olipa kyseessä pikkulapsi, teini, ruuhkavuosia elävä perheenäiti tai kuusikymppinen poromies.

– Tämä on sitä seksuaalisuutta. Siinä on kyse omien sokeiden VIDEO pisteiden valaisemisesta ja toisen VERKOSSA kohtaamisesta, ei sen kummemmasta. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Karanneet nunnat Vuonna 1523 Katariina von Bora pakeni luostarista.

Pari vuotta myöhemmin hän meni naimisiin entisen munkin Martti Lutherin kanssa. Siitä alkoi uusi papin perheen aika.

M

artti Lutherin ja Katariina von Boran häitä tanssittiin Wittenbergin raatihuoneella 27.6.1525. Nuorikko oli luostaristaan karannut nunna.

Luther oli samoin rikkonut munkinlupauksensa, mutta jäänyt asumaan entiseen luostariinsa, jonka muut munkit olivat hylänneet. Luther kannattajineen oli tuomittu kirkonkiroukseen, eikä heidän tarvinnut enää totella paavin johtaman kirkon sääntöjä.

Luther rikkoi myös sääntöä, jonka mukaan papin tulee elää selibaatissa eli naimattomana.

Teksti Simo Heininen Kuvitus Anssi Rauhala

Hänen aikanaan – ja joskus myöhemminkin – oli tosin tavallista, että kieltoa rikottiin. Monet papit elivät avioliitonomaisissa suhteissa taloudenhoitajiensa kanssa, ja joillakin oli runsas lapsilauma.

Tästä synnistä he saivat maksaa piispalle vuotuiset sakot. Lapset olivat aviottomia ja vailla perintöoikeutta. Papinpojat eivät kelvanneet kirkon virkaan, mutta paavi saattoi antaa tästä erivapauden.

Luther ei löytänyt Raamatusta tukea pappien selibaatille, eikä myöskään nunnien ja munkkien tekemälle naimattomuuslupaukselle. Reformaatio antoi

papeille luvan lailliseen avioliittoon. Aikaisemmasta papin huorasta tuli kunnioitettu pappilan emäntä ja papinlapsista aviolapsia.

Pappien avioliitto merkitsi julkista irtisanoutumista vanhasta järjestyksestä. Se oli paljon näkyvämpi protesti kuin saarnatuolissa ja lentolehtisissä esitetyt uudet ajatukset.

Ensimmäiset pappisavioliitot solmittiin Saksin vaaliruhtinaskunnassa keväällä 1521, ja paria vuotta myöhemmin ensimmäinen suomalainen Lutherin oppilas Pietari Särkilahti seurasi esimerkkiä ja toi Saksasta tuoreen vaimonsa turkulaisten hämmästeltäväksi.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

”

Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia.

Katariina von Bora oli köyhtyneen aatelisperheen tytär, joka oli viisivuotiaana jätetty luostariin kasvatettavaksi. 16-vuotiaana hän oli antanut nunnanlupauksensa.

Sisterssiläisten sääntökuntaan kuulunut Mariethornin luostari Leipzigin lähellä oli varakas, ja sen kirkossa oli huomattava kokoelma pyhäinjäännöksiä, arvokkaimpana piikki Jeesuksen orjantappurakruunusta.

Useimmat luostarin neljästäkymmenestä nunnasta olivat Katariinan tavoin aatelistyttäriä. Taloustöistä huolehtivat palvelijat niin, että nunnat saattoivat keskittyä jumalanpalveluksiin, rukoushetkiin, Raamatun lukemiseen ja kirkkotekstiilien ompelemiseen.

Pääsiäisyönä 1523 Katariina ja yksitoista muuta nunnaa karkasivat luostarista. He pakenivat sinne tavaraa toimittaneissa vankkureissa. Myöhemmin kerrottiin, että he olivat piiloutuneet tyhjiin sillitynnyreihin.

Luther oli järjestänyt kaappauksen, josta laki määräsi kuolemanrangaistuksen. ”Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia”, Luther puolustautui. Hän tunnusti olevansa ryöväri, mut-

ta ”autuas ryöväri, joka oli vapauttanut nämä kurjat sielut tyrannien vankilasta”.

Nunnat tulivat Wittenbergiin, jossa Luther toimi puhemiehenä. Se ei ollut vaikeaa, sillä joukko entisiä munkkeja ja katolisia pappeja oli hyvin kasvatetun vaimon tarpeessa.

Martti ja Katariina löysivät toisensa vasta kahden vuoden kuluttua, kun molempien aikaisemmat romanssit olivat tahoillaan kariutuneet. ”En ole palavasti rakastunut”, reformaattori avautui ystävälleen häiden aattona ja kertoi astuvansa avioon vanhempiensa mieliksi ja paavin ja perkeleen kiusaksi.

Liitosta tuli kuitenkin luja ja lämmin. Lutherin askeettinen poikamieselämä jäi nyt taakse.

Katariina huolehti siitä, että lakanat vaihdettiin säännöllisesti ja vuodetta käytettiin muuhunkin kuin nukkumiseen. Heille syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli ennen vanhempiaan.

Perheen talous jäi kokonaan Katariinan vastuulle, ja hän hoiti sen voimakkaalla kädellä: pani talon oluet, piti karjaa, hankki maapalstoja ja kalalammikon.

Lutherilla ei ollut halua eikä kykyä talouden hoitoon. Hän ei sekaantunut ”rouva tohtorin” töihin, mikä antoi hänelle mahdollisuuden keskittyä uuden kirkkokunnan johtoon, professorinviran hoitoon ja kirjallisiin töihin.

Perheen ja palvelusväen lisäksi kotona majoittui sukulaisia, vieraita ja täysihoidossa olevia ylioppilaita, parhaimmillaan nelisenkymmentä henkeä.

Lutherin ja Katariina von Boran kodista tuli ihannoitu ja jäljitelty malli. Protestanttisten kirkkojen

tavaramerkki oli pappila, jota emäntä piti pystyssä Katariinan tavoin.

Lutherin mielestä sukupuolet olivat tasa-arvoisia Jumalan edessä, mutta maallisessa elämässä oli toisin. Aikalaistensa tavoin hän oli sitä mieltä, että mies oli perheen pää. Naisen paikka oli kotona eikä saarnatuolissa. Uusi naisvirka ei ollut julkinen, mutta monissa pappiloissa päätösvalta oli papin rouvalla.

Joka viides Saksan nunnaluostari suljettiin reformaatiokaudella, ja joistakin sisaret ajettiin ulos väkivalloin. Suurin osa luostareista säilyi kuitenkin joko perinteisinä katolisina tai – pienempi osa – luterilaisina.

Kaikki nunnat eivät suinkaan seuranneet Lutherin kehotusta eivätkä Katariina von Boran esimerkkiä. He pysyivät luostareissaan, jotka tarjosivat aineellisen turvan sekä mahdollisuuden opiskella ja harjoittaa hartautta.

Heidän ei tarvinnut pelätä kuolevansa lapsivuoteeseen, eivätkä miehet – isät, veljet eivätkä puolisot – heitä määräilleet.

Suurten naisluostarien abbedissat johtivat yhteisöjään itsenäisesti, eikä paikallisilla piispoilla ollut suurta halua puuttua heidän hallintoonsa.

Jotkut luterilaisetkin teologit päätyivät siihen, että luostarielämä – tosin ilman sitovia nunnalupauksia – oli mahdollista, jopa eräissä tapauksissa suotavaa. Näin syntyneitä, selvästi Lutherin opetuksen vastaisia, luterilaisia nunnaluostareita on säilynyt nykypäiviin asti Pohjois-Saksassa ja Yhdysvalloissa. ■ Lue myös Simo Heinisen artikkeli ”Naulasiko Martti Luther kuuluisat teesinsä – vai onko se pelkkää legendaa?” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Vielä hitusen huulipunaa!

Annikki on lähdössä kävelylle, mutta ei ilman tavaramerkkiään.

Meillä iloitaan elämästä.

Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Gaius-säätiö ylläpitää Helsingissä kolmea seniori-ikäisten palvelutaloa. Palvelutalot sijaitsevat Munkkiniemessä, Puotilassa sekä Käpylässä. Koteihimme voi tulla asumaan jo silloin, kun siivousapua suurempaa palveluntarvetta ei vielä ole. Meillä voi turvallisesti asua myös palvelutarpeen kasvaessa. Kysy kohtuuhintaisista vuokrakodeista ja palvelupaketeista. Voit tulla asumaan myös lyhytaikaisesti. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559

PUOTILAN PALVELUTALO Sanna Kivimäki, 050 300 3895 Jaana Rankinen, 050 563 7525

MUNKSNÄSHEMMET Maria Bergström, 050 564 0990

B 9

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Adam syytti puolisoaan omista mokistaan Adam sai lapsensa ensirakkautensa Eevan kanssa. Isänä hän joutui selviämään ilman roolimalleja, sillä hän ei ollut koskaan tavannut biologista isäänsä. Ensimmäisen kovan paikan tullen Adam syytti vaikeuksista puolisoaan.

Heidän lapsistaan Kain tappoi veljensä Abelin.

Nooa törttöili juovuspäissään Nooa oli hurskas ja Jumalan lupauksiin luottava mies, joka pelasti perheensä rakentamalla arkin, jolle naapurit naureskelivat. Hän ei välittänyt siitä, mitä muut ajattelivat. Viinin kanssa Nooalle kävi nolo vahinko, ja hän häpäisi lapsensa sammumalla ojan pohjalle alastomana.

Abraham oli valmis surmaamaan lapsensa Abraham kärsi pitkään lapsettomuudesta puolisonsa Saaran kanssa. Pariskunta turvautui sijaissynnyttäjään, ja

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

orja Hagar synnytti heille lapsen. Lapsen synnyttyä Saaran ja Hagarin välit kiristyivät. Abraham vetäytyi riidasta, joka lopulta päättyi Hagarin epätoivoiseen pakoon lapsineen. Myöhemmin Saara synnytti Abrahamille toisen lapsen. Hänet Abraham oli valmis surmaamaan, koska kuvitteli Jumalan edellyttävän sitä. Viime hetkellä enkeli tuli hätiin ja esti hirmuteon.

Daavid seikkaili väärissä vuoteissa Daavidilla oli ainakin kahdeksan varsinaista vaimoa ja joukko sivuvaimoja. Jos Daavid halusi jonkun vaimokseen, häntä ei varsinaisesti haitannut, vaikka kyseinen henkilö olisi ollut jo naimisissa jonkun kanssa. Daavidin tytär Tamar joutui velipuolensa Amnonin raiskaamaksi. Tästä kuultuaan Daavid vihastui, mutta ei sanonut poikkipuolista sanaa pojalleen, koska ei tahtonut pahoittaa tämän mieltä. Tästä kuultuaan taas Daavidin toinen poika, Absalom, suuttui niin, että tapatti Amnonin.

Joosef suunniteli jättävänsä raskaana olevan kihlattunsa Jeesuksen kasvatti-isä Joosef suunnitteli jättävänsä kihlattunsa Marian kuultuaan tämän olevan raskaana. Hän tuli toisiin ajatuksiin nähtyään unen, jossa enkeli väänsi hänelle rautalangasta, mistä oikein oli kysymys. Raamatun kertomuksissa Joosefin ammatiksi mainitaan rakennusmies. Todennäköisesti hän opetti ammattinsa myös Jeesukselle, sillä tuolloin ammatit kulkivat isältä pojalle.

JAAKKO HEINIMÄKI Isänpäivää vietetään su 12.11.

EKUMEENINEN KARMELIITTAYHTEISÖ

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

ISTOCK

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Ei mennyt aina hyvin Raamatun isilläkään

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

18. – 27.3.2018 KAHDEKSAN PÄIVÄN IGNATIAANISET HENGELLISET HARJOITUKSET MANRESAN JESUIITTAKESKUKSESSA Manresa on tärkeä historiallinen hengellinen keskus, joka on rakennettu luolan päälle, jossa jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola kirjoitti hengelliset harjoitukset.

Retriitin ohjaajat: Jesuiittaisä Josep Maria Bullich (engl.) Hän on ohjannut useita kolmenkymmenen päivän sekä kahdeksan päivän ignatiaanisia harjoituksia Espanjassa ja Suomessa suomalaisille osallistujille.

Hänen englanninkielensä on selkeää ja helppotajuista.

Rovasti Tuula Sääksi on itse käynyt läpi kolmenkymmenen päivät harjoitukset ja ohjannut sekä Suomessa että Espanjassa vuosien ajan kahdeksan päivän ignatiaanisia retriittejä.

Rovasti Esa Kekki on itse osallistunut Espanjassa Loyolassa kolmenkymmenen päivän hengellisiin harjoituksiin. Hänellä on pitkä tausta ignatiaanisena retriitinohjaajana.

Retriitin hinta on 1450€

23.–30.4.2018 HILJAINEN VALOKUVARETRIITTI SEGOVIAN LUOSTARISSA Oma kamera on hyvä olla, mutta kamerapuhelinkin riittää.

Opettelemme pohtimaan hiljaisuutta ja omia havaintoja siitä valokuvan avulla.

Retriitin ohjaajat: Pekka Punkari, monien selkeiden kuvausoppaiden tekijä ja suosittu kouluttaja, entinen Kamera-lehden päätoimittaja.

Esa Ilmolahti, hiljaisuuden maailmaan perehtynyt toimittaja ja kuvaaja. Hannele Kivinen de Fau, Ekumeenisen Karmeliittayhteisö.

Hinta 1390€

Ilmoittautumiset: sisar Hannele +358 40 579 8771 Matkojen hintaan kuuluvat ohjaus, lennot, bussimatkat, täysihoito, oma huone ja wc+suihku.

Lisätietoja matkoista: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Kätevät isännät Pauli Maarni, 70, on eläkkeellä oleva kone­asentaja.

Vuodesta 2010 hän on toiminut Rekolan seurakunnassa vapaaehtoisena nikkaristina.

Pauli Maarni on huomannut olevansa iässä, jolloin kutsuja tulee useammin hautajaisiin kuin häihin tai ristiäisiin.

Nikkaristit antavat vanhuksille kertaluontoista apua pienissä kodin ja pihan töissä. Apu on maksutonta. Jos tarvitset tällaista apua tai olet kiinnostunut sellaista antamaan, ota yhteyttä diakoni Irma Liljeströmiin, p. 050 553 8459 tai irma.liljestrom@evl.fi.

Myös muissa Vantaan seurakunnissa on vastaavaa toimintaa.

Hetki mukana surussa Pauli Maarni oli mukana saattamassa tuntematonta vainajaa hautaan.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Marianna Siitonen

Ne olivat pienet hautajaiset. Vantaalle Ruskeasannan hautausmaan kappeliin oli kokoontunut kymmenkunta omaista. Vainaja oli Pauli Maarnille tuntematon. Hän tiesi vain sen, että kyseessä oli iäkäs nainen. Kun Rekolan seurakunnasta oli pyydetty, Maarni oli lupautunut paikalle arkunkantajaksi yhdessä vaimonsa Leenan ja toisen vapaaehtoisen kanssa.

Olihan siinä vähän epävarmuutta. Miten toimitaan? Pitäisikö jättää kukkia arkulle niin kuin muukin saattoväki? Entä jos omaiset pyytävät muistotilaisuuteen?

Vaikka vainaja oli vieras, siunaustilaisuus tuntui koskettavalta. Maarni koki, että voi hetken olla mukana omaisten surussa ja huomasi

Pyhäinpäivä

Seitsemänkymppinen Maarni on huomannut olevansa iässä, jolloin kutsuja tulee useammin hautajaisiin kuin häihin tai ristiäisiin. Kuoleman kohtaaminen ei häntä kauhistuta – eikä vainajan näkeminenkään. Se, mikä tuntuu pahalta, on kuoleman lopullisuus. Enää ei enää jutella eikä kahvitella.

Hautajaisissa hän on herännyt punnitsemaan omia arvojaan. Mikä on tärkeää? Ja tu-

liko edesmenneille rakkaille aikoinaan kerrottua, kuinka tärkeitä he ovat? Maarni on huono käymään haudoilla, mieluummin hän käy tapaamassa ja auttaa läheisiään silloin, kun he vielä ovat elossa.

Omaankin kuolemaansa Maarni on jo ehtinyt valmistautua. Hän on hankkinut itselleen ja vaimolleen puiset tuhkauurnat. Kansiossa ovat järjestyksessä ja allekirjoitettuina asiaan liittyvät paperit hoitotestamentista alkaen. Myös hautajaissuunnitelmat on kirjattu. Maarni esimerkiksi toivoo, että hänen hautajaisissaan veisataan virret 555 ja 289.

Pariskunnan lapset kauhistuivat aluksi valmisteluja. Asiaa sulateltuaan he Maarnin mukaan tajusivat, että tähän maailmanjärjestykseen kuuluu se, että sitten aikanaan täältä lähdetään.

Mutta sitä ennen ehtii juhlia elämää. Niin kuin viime kesänä, kun Maarnien pihamaalla juhlittiin Paulin ja Leenan 50-vuotista yhdessäoloa. ■

istock

Taivaan tähden

4.11.

liikuttuvansa itsekin. Kun siunaus oli toimitettu, arkku kannettiin kappelista ulos kärryyn, kuljetettiin haudalle ja laskettiin hautaan.

Arkun kantaminen on ollut mieleenpainuvin tehtävä, johon Maarni on seurakunnan vapaaehtoisena päässyt. Hän on mukana Rekolan seurakunnan nikkaristeissa, jotka tarjoavat vanhuksille apua erilaisissa pienissä askareissa. He ovat koonneet huonekaluja, vaihtaneet lamppuja, ripustaneet tauluja, leikanneet nurmikoita. Ja istuneet kaikessa rauhassa kahvilla, sillä käytännön avun lisäksi moni vanhus kaipaa myös juttuseuraa.

Kuoleman opettelemista Suomessa vietetään pyhäinpäivää – ei vainajien päivää, kuten Espanjassa ja Etelä-Amerikassa.

Se näkyy juhlatapojen erilaisuudessa. Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa kuolleiden päivä on kansallinen biletys- ja vapaapäivä. Meillä taas pyhäinpäivä on rakkaiden läheisten hiljaisen, sisäistyneen muistamisen päivä. Jo sanana pyhäinpäivä suuntaa ajatukset johonkin, mikä on kuolemaa enemmän.

Pyhäinpäivä nostaa esiin jokaisen ihmisen osan: elämän rajallisuuden. Tavallisessa elämänmenossa asiaa ei juuri mietitä. Hautajaisissa ja pyhäinpäivänä teema sen sijaan on läsnä. Elämän pelot-

tavinta asiaa – kuolevaisuutta – käsitellään yhdessä.

Miksi sen käsittely on tärkeää?

Koska, kuten Sigmund Freud kirjoitti, ”jos haluat kestää elämän, valmista itsesi kuolemaan”.

Valmistautuminen kuolemaan ei ole meidän ajassamme luontaista. Kuolema on vaiettu. Siitä ei puhuta, sitä ei nähdä, se on kuin ei olisikaan. Puhumattomuus uhkaa viedä ihmisiltä viimeisetkin sanat ja nimet, joilla kuvata tuonpuoleisuutta.

Kouluissa opetetaan lapsille kaikki munasolun hedelmöittymisestä ja uuden elämän alkamisesta. Se on sinänsä tärkeää, jotta elä-

män suuri salaisuus valottuu. Mutta yhtä tärkeää on opettaa lapsille myös kuolemaa. Samasta syystä.

Elämän salaisuuden takia.

Miten kuolemaa voi opetella? Siten, että alkaa käsitellä si-

tä. Vaikka aihe on kulttuurissamme lähes tabu, kuolemalla on yhä omat väylänsä, joita pitkin se pyrkii esiin. Pyhäinpäivä on yksi sellainen väylä.

Olli Valtonen

12 B Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Gurun opissa Ohjaajana Søren Kierkegaard Søren Kierkegaard on tanskalainen filosofi, joka eli lähes koko elämänsä Kööpenhaminassa.

Hän syntyi vuonna 1813 varakkaan tukkukauppiaan seitsemänneksi lapseksi.

Perimänsä omaisuuden turvin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja filosofiksi. Hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa, ja valmistui yliopistosta vuonna 1841.

Samoihin aikoihin hän meni kihloihin, mutta purki kihlauksensa vuotta myöhemmin. Hän kirjoitti ja julkaisi kiihkeässä tahdissa esseitä, kokeellisia romaaneja sekä filosofisia ja uskonnollisia teoksia. L­ isäksi hän jätti jälkeensä päiväkirjoja ja muita kirjoituksia. Hän kuoli 43-vuotiaana lokakuussa 1855.

Kierkegaard on vaikuttanut erityisesti eksistentiaaliseen filosofiaan ja muun muassa Martin Heideggerin ja Jean-Paul Sartren ajatteluun. Hän on innoittanut myös teologeja, kuten Karl Barthia ja Rudolf Bultmannia. Nykyfilosofit ovat alkaneet kiinnostua myös hänen selvästi kristillisten kirjojensa filosofisesta ­annista.

Rukouksessa sinusta tulee kuuntelija Rukouksesi ei muuta Jumalaa, vaan rukous muuttaa sinua.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Søren Kierkegaardista on kirjoitettu paljon kirjailijana, filosofina ja oman aikansa näkijänä. Sitä kaikkea hän olikin. Sen lisäksi hän oli uskonnollinen etsijä, joka kamppaili sen kanssa, kuka hän oli ja mikä hänen varsinainen kutsumuksensa oli.

Kierkegaard oli intohimoisen kiinnostunut monista asioista. Siksi hänen oli välillä vaikea keskittää tarmonsa. 22-vuotiaana hän kirjoitti päiväkirjaansa yhden kävelyretken jälkeen: ”Se, mikä minulta todella puuttuu, on selvyys siitä, mitä minun todella tulee tehdä, ei niinkään siitä, mitä minun tulee tietää.” Hän halusi löytää sellaisen totuuden, joka olisi totta juuri hänelle ja jonka puolesta hän voisi panna alttiiksi koko elämänsä.

Hän etsi lakkaamatta sitä, mitä oli olla ihminen ja tulla ihmiseksi. Hän oli vakuuttunut siitä, ettei mikään tieto, spekulaatio tai systeemi yksin riitä – ei etiikka eikä hyvä elämä. Syvimmältään ihminen etsii sellaista sisäistä muutosta, jota hän ei voi saavuttaa

omassa varassaan. Siitä syntyy epätoivoa ja ahdistusta, ja siinä voi auttaa vain rukous.

Vaikka Kierkegaard ei kirjoittanut paljon rukouksesta, hänen päiväkirjoistaan näkee, että hän oli rukouksen mies. Hän sanoo, että rukous on ihmisen suurin maanpäällinen onni.

Syitä rukoukseen ei tarvitse kysellä.

Ilman rukousta ihminen kuolee hengellisesti.

Kierkegaard ymmärsi myös rukouksen vaikeudet. Mitä minä olen verrattuna Jumalaan? Pyhän ­Jumalan ja pienen ihmisen välillä on suunnaton ero. Enhän ole mitään hänen edessään, miksi hän minua kuulisi?

Sitten hän vastaa omiin kysymyksiinsä: Jumala on äärettömän kaukana ja samalla yhtä lähellä. Kärsivässä Kristuksessa hän on tullut ihmistä niin lähelle kuin ikinä voi.

Rukouksessa ihminen saa olla Jumalan edessä paljaana, läpinäkyvänä, heikkona, toivottomana ja tyhjänä kaikesta. Rukouksessa ihmisen ei

Anna rukouksen vaikuttaa Rukouksen syvin vaikutus on sisäinen muutos. Sen huomaa jo niistä pienistä asioista, joita kannattaa tehdä ennen rukouksen aloittamista. Istahda alas ja hengähdä muutama kerta rauhallisesti. Voit myös ristiä kätesi. Huomaat heti, miten ulkoinen ja sisäinen olosi muuttuu.

Päiväsi on toisenlainen, kun aloitat sen vartin hiljaisuudella. Päiväsi rauhoittuu lisää, kun muistat aina välillä pysähtyä hengähtämään pariksi minuutiksi ja kuunnella, mitä mielessäsi liikkuu. Kuuntele sisintäsi kuin kuuntelisit hengitystäsi.

Et muuta rukouksellasi Jumalaa.

Hän on aina täynnä armoa ja rakkautta. Mutta sinussa alkaa tapahtua jotain. Ajattele Jeesusta, joka teki näin aamuin illoin. Anna itsellesi sama mahdollisuus.

tarvitse salata, peittää eikä piilotella mitään. Rukouksessa myös kaikki sanat saavat olla kateissa.

Se on yhtä aikaa pelottavaa ja vapauttavaa. ”Minun on miltei pakko olla lausumatta enää yhtään sanaa paitsi tämä: amen”, kirjoitti Kierkegaard omasta kokemuksestaan.

Mitä rukous vaikuttaa? Kierkegaardin mukaan mikään rukous ei muuta Jumalaa, joka on rakkaudessaan ja uskollisuudessaan muuttumaton. Rukous muuttaa rukoilijaa.

Jumalan edessä voit katsella omaa elämääsi kaikessa rauhassa. Hänelle saat kertoa kaiken, mikä mieltäsi painaa, ja se voi avata itseymmärrystäsi ja muuttaa sinua.

Mitä enempi itseäsi ymmärrät, sitä hiljaisemmaksi rukouksesi muuttuu.

Olet vähemmän täynnä omia asioitasi ja suunnitelmiasi. Hellität huolistasi.

Annat Jumalalle tilaa. Et enää keskity siihen, että Jumala kuulee, mitä sinä sanot, vaan sinä kuuntelet. ■

MENOT 2. – 16.11.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule virkkaamaan sinivalkoisia lappuja Suomi 100 -hengessä.

Puurotorstai torstaisin klo 10–13.

Puurolounas 2,50 €.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.30.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23.

Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Kirppis suljettu la 4.11.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 12.

Tiina Palmu, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Tuomas Perkkiö, sello.

Sytytämme kynttilän vuoden aikana poisnukkuneille seurakuntamme jäsenille. Kirkkokahvit.

Messu, nuorten kirkkopyhä su 5.11. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 6.11. hartaus ja 13.11. ehtoollinen klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 7.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Ekumeeninen kirkkokonsertti ti 7.11. klo 18. Lehtikuusen koulun oppilaita, Hans Tuominen.

Raamattuluento ke 8.11. klo 18.30.

Seppo Suokunnas.

Isänpäivän perhetapahtuma yhdessä Vantaan NMKY:n kanssa su 12.11.

Lounas klo 11, messu klo 12, puuhapisteitä klo 13 alkaen. Messun jälkeen kakkukahvit.

Lähetyspiiri ma 13.11. klo 18–19.30.

Seniorikerho ti 14.10. klo 13–14.30.

Siioninvirsiseurat ti 14.11. klo 18.

Hans Tuominen. Tervetuloa veisaamaan yhdessä!

Helsingin Rauhanyhdistyksen seurat ti 14.11. klo 19.

Raamattuluento ke 15.11. klo 18.30.

Samuel Yrjölä.

Paluumuuttajien piiri to 16.11. klo 13.

Sururyhmä omaisensa menettäneille alkaa to 9.11. Kuusi kokoontumista.

Tied.: diakoni Heli Leskinen p. 050 468 6410, heli.leskinen@evl.fi Operaatio Kolme karhua. Tule toteuttamaan kolmen ikäpolven musiikkihetki Hakunilan päivätoimintakeskukseen 17.11. ja 22.11. Suunnittelu Hakunilan kirkolla pe 3.11. ja ke 8.11. klo 13‒14:30. Lisätiedot: kaisa.nuolioja@evl.fi tai 050 420 1541.

Omaishoitajien ja seniorien virkistyspäivä 25.11. klo 10–13. Hoidettavan voi ottaa mukaan. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 21.11. mennessä.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.

Muskarikirkko pe 3.11. klo 11.30.

Tiina Palmu, Riikka Jäntti Messu su 5.11. klo 10. Eveliina Ojala, Juha Paukkeri.

Lähetyspiiri to 9.11. klo 18–20. Kaija Laalo-Lipponen ja Taisto Lipponen.

Ei messua su 12.11. Tervetuloa Isänpäivän viettoon klo 11 alkaen Hakunilan kirkolle.

Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30.

Omaishoitajien ryhmä ma 13.11. klo 10.30–12.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11.

Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa

keskiviikkoisin klo 15–15.45. Tiedustelut riikka.jantti@evl.fi.

Astan Kotipyhäkoulu su 12.11. klo 11–12. os. Hevoshaantie 9.

Retki Turun Kristuspäivään 2.12.

Hinta 15 € sis. sisäänpääsy ja matkat.

Yhdessä Rekolan srk:n ja Kotikirkon kanssa. Ilmoittautuminen virastoon 09 830 6500.

KASTETTU Alma Olivia Hagman, Eemil Paavo Tapio Juvonen, Jasper Elias Koho, Vili Marcus Lindberg, Tobias Benjamin Harald Lindroos, Daniel Jooa Lionel Palosaari.

HAUTAAN SIUNATTU Rainer Kaarle Olavi Lith 85 v, Sirpa Kaarina Järveläinen 69 v, Janica Jasmin Orvokki Wahlsten 31 v, Nikke Teemu Lehtinen 28 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Taiteilijat keskustelevat totuudesta. Reformaation juhlavuoden taidenäyttely avoinna ma–su 23.10.–12.11. ti klo 11–17, ke klo 15–17, to klo 14–18, pe klo 15–19, la ja su klo 15–18. Suljettu to 2.11.

Agricolamessu goes Vantaa to 2.11. klo 19. Koe Helsingin Punavuoresta Vantaalle tuotava uuden sukupolven messu. Henrik Wikström tiimeineen.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Päivi Tiitu. Kirkossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä.

Kirkkokahvit.

Messu ja uskonpuhdistuksen muistopäivä. su 5.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Aimo Hautamäki, Matti Hyry ja Päivi Tiitu. Keittolounas ja kirkkokahvit.

Reformaation juhlavuoden pääluento ja ekumeeniset kommenttipu-

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

heenvuorot su 5.11. klo 12. Teemana on ”Luther ja totuus”. Tilaisuudessa puhuu reformaatiotutkija Olli-Pekka Vainio. Puheenvuoroa kommentoivat Isä Paolo Nguyen katolisesta kirkosta, pastori Lars Ahlbäck ortodoksisesta kirkosta ja pastori Seppo Särkiniemi luterilaisesta kirkosta.

Taideretriitti ja -meditaatio ma 6.11. klo 18–21. Pastori ja retriittiohjaaja Tarja Korpela ja pastori-taidemaalari Katja-Maaria Vilén ohjaavat rauhoittavan taideretriitti-illan.

Retriitti liittyy kirkossa esillä olevaan taidenäyttelyyn. Ilta päättyy hartauteen taidekirkossa. Ilmoittautuminen su 5.11. klo 18 mennessä katja-maaria.vilen@evl.fi tai p.

050 420 1411 Sururyhmä aloittaa ti 7.11. klo 18.

Keskustelua läheisen menettämisen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa. Ilmoittautumiset ja kyselyt anne.puumala@evl. fi tai p. 09 830 6472.

Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 8.11. klo 17–17.45. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas.

Reformaation juhlavuoden keskustelutilaisuus: Totuus kirjallisuudessa to 9.11. klo 18.30. Tilaisuudessa puhuu kirjailija Martti Anhava ja puheenvuoroa kommentoi kirjailija Joel Haahtela.

Talkoo- ja renkaanvaihtopäivä kirkolla la 11.11. klo 9–14. Tule laittamaan yhdessä kirkon piha kuntoon ja vaihdata samalla talvirenkaat autoosi. Tarjolla on myös pihalounasta. Ilmoittaudu lounaaseen ja renkaanvaihtoon p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Isänpäivän messu su 12.11. klo 10.

Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Messussa avustaa Laaksolahden lauluryhmä.

Kirkkokahvit.

Viidakko-Isänpäivätapahtuma. su 12.11. klo 14–16 kirkon alakerrassa (huom. käynti kirkon pääovista).

Askartelua, skabailua, musanurkkaus, viidakkoherkkuja ja paljon muuta.

Muksukirkko su 12.11. klo 16. Perheiden rento kirkkohetki, jossa on myös ehtoollinen. Tilaisuuden kesto n. 30 min. Mukana on lastenohjaajia, nuorisotyönohjaaja Pasi, Jarna-pappi ja muusikkona Laura.

Päiväkahvin aikaan: Terveisiä kirkon hallinnon huipulta ma 13.11. klo 14. Alustajana on TT, piispankokouksen sihteeri Anna-Kaisa Inkala.

Reformaation juhlavuoden keskustelutilaisuus: Media totuuden torvena ke 15.11. klo 19. Tilaisuudes-

A

7

sa puhuu Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja puheenvuoroa kommentoi viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 9.11. klo 11.

Vieraana on pastori Tapio Kiviranta.

Huom! paikka saattaa muuttua.

Tiedustelut Jarkko Vähäsarjalta, p.

044 422 0453.

KASTETTU Minea Emilia Johansson, Aleksis Leo Olavi Mäkinen, Niklas Aleksander Merivirta, Kasper Elias Ahola, Eemi Eino Tomas Elolähde, Elsa Karoliina Savela.

HAUTAAN SIUNATTU Markku Ilmari Gröndahl 63 v, Kaarina Kyllikki Kosonen 77 v, Hannu Kalevi Kainulainen 77 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, ke 15.11. klo 9–13, p. 09 830 6552. korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p.09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376.

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri joka arkiaamu klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vanhemman väen piiri to 2.11. klo 13 seurakuntasalissa. Muistikahvila. To 16.11. piiriläiset osallistuvat Ruusujuhlaan klo 13.

Lapsikuoro to 2.11., 9.11. ja 16.11. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa.

1.–2.-luokkalaiset mukana klo 16.30– 17.15. Joht. kanttori Airi Saloniemi.

Naisten saunailta to 2.11. ja 16.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 2.11. ja 9.11. klo 18 kirkossa, joht. kanttori Jussi Salonen.

Vox Mea – Oma ääni to 2.11. ja 9.11. klo 18.30 seurakuntasalissa, joht. kanttori Airi Saloniemi.

Perhekerho pe 3.11. ja 10.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Pirkko Yrjölä, Minna Ruuttunen, Jussi

Menokasvo

Hyvää kosketusta tietää odottaa Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, mihin lapsi tarvitsee kosketusta?

– Kosketus tuo suoraan intensiivistä mielihyvää. Hyvä kosketus tuntuu hyvältä, ja se on keskeinen osa aivojen kehitystä. Hyvältä tuntuminen kertoo, että nyt voi rennosti leikitellä, jäsentää, oppia uutta ja sulatella vanhaa, eikä ole stressi. Siinä voi käyttää aikaa kypsymiseen, kun taas stressitilassa täytyy keskittyä selviytymiseen.

Hyvä kosketus vahvistaa -kasvatusilta ke 8.11. klo 18 Myyrmäen kirkossa. Puhujana lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Lastenhoito (2 e) järjestetty yli 3-vuotiaille, ilmoittautumiset: vantaanseurakunnat.fi.

ESKO JÄMSÄ

Millaista on oikeanlainen kosketus?

– Hyvä kosketus on riittävän ennakoitavaa, sitä tietää odottaa eikä se yllätä lasta. Hyvään kosketukseen liittyy se, että lapsi tietää toisen olevan turvallinen. Vääränlaisessa kosketuksessa ei huomioida lapsen vastausviestiä siitä, että kosketus ei tunnu hyvältä. Myös kosketus, joka pakottaa toista, on vääränlaista.

Miten koskettaa oikein silloin, kun lapsi saa itkupotkuraivarin?

– On tärkeää, että vanhemmalla on välineitä rauhoittaa oma kiihtymyksensä auttaakseen lasta rauhoittumaan.

Ennen kuin aikuinen siihen pystyy, on parempi, ettei koske, mutta lasta ei saa jättää yksin stressinsä kanssa.

Lapsi ei pysty säätelemään stressivasteita.

– Lapsen raivokohtauksessa vanhemman kannattaa jutella ääneen koko ajan, että kyllä tämä tästä. Puhe itsessään on hirveän hyödyllinen, siinä ikään kuin kertoo itselleen, miten kaikki menee hyvin. Kun tunteet ovat laantuneet, lapsi otetaan syliin ja jutellaan.

NINA RIUTTA

8 a

MENOT 2. – 16.11.

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Salonen.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 18. Jani Vanhala, Mikko Miettinen, Airi Saloniemi ja Elsa Sihvola, sello. Luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen nimet ja sytytetään heille kynttilä. Iltatee.

Uurnalehto auki klo 9–21, lämmintä mehua tarjolla klo 16–17.30.

Messu su 5.11. klo 10. Mikko Miettinen, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen, seurakuntakuoro. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahveilla kinkeriesitys Lutherista.

Perhekerho ma 6.11. ja 13.11. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Naisten raamattupiiri ma 6.11. ja 13.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka ma 6.11. ja 13.11. klo 18 kirkon kappelissa. Raamattupiiri.

English through Bible ma 6.11. ja 13.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Runopiiri ti 7.11. Kotkansiiven kokoustila ja 14.11. klo 17.30 kirkkosali 2.

Isovanhemmuuden ilot ja haasteet ti 7.11. klo 17.30 seurakuntasalissa. Keskusteluilta isovanhemmuuden teemoista, alustajina Sauli Ahopelto ja Kristiina Rauhakallio.

Mukaan kutsutaan isovanhempia, vanhempia ja muita kasvattajia.

Katulähetyksen ruokailu ke 8.11. ja 15.11. alkaa klo 11 hartaudella kirkkosalissa.

Päivälähetyspiiri ke 8.11. ja 15.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Sururyhmä omaisensa menettäneille ke 8.11. klo 16.30 kirkon kokoustilassa. Muut kokoontumiset 15.11., 22.11. ja 29.11. Mukana pastori Mikko Miettinen ja diakonissa Sirkka Väätäinen. Ilm. 4.11. mennessä Mikolle, p. 050 5111 783.

Arki-illan ehtoollinen ke 8.11. klo 18 kirkossa.

Iltaperhekerho ke 8.11. ja 15.11. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen.

Iltapuuro klo 19.30.

Iltarukouspiiri ke 8.11. ja 15.11. klo 18.40 kirkon kappelissa. Heikki Toivonen, p. 050 304 9485.

Miesten saunailta to 9.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 12.11. klo 10. Jani Vanhala, Sanna Heikurinen, Jussi Salonen.

Pyhäkoulu messun yhteydessä.

Kirkkokahvit.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kastesukkia kutomaan! ma 13.11. klo 12. Opetellaan kutomaan vauvansukkia, jotka lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 2.11., 9.11. ja 16.11. klo 9–11.30.

Nupe pe 3.11. ja 10.11. klo 17.30– 20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa tai tulla vain tapaamaan kavereita.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 7.11. ja 14.11. klo 9–11.30.

Mikkolan lähetyspiiri ti 7.11. klo 17.30.

Vanhemman väen piiri ke 8.11. klo 13.

MUUALLA

Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

Lasse Heikkilän Suomalainen messu su 12.11. klo 16 Lumon liikuntahallissa (Urpiaisentie 14). Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €. Yhteistyössä Korson helluntaiseurakunnan kanssa.

KASTETTU Senna Erika Kainulainen, Iida Laina Ilona Minkkinen, Pinja Elisa Alina Pekkanen, Max Eemil Antero Pesonen, Lilia Alexandra Kaartoaho, Elmeri Tomi Kristian Moisio, Oona Liisa Ruokomäki.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Marko Samuel Häkkinen ja Titta Marjatta Huusko.

HAUTAAN SIUNATTU Anneli Elisabet Pellinen 79 v, Päivi Elina Räty 73 v, Toni Marko Mikael Lehto 24 v, Vili Valtteri Väänänen 16 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–14 ja to 10.8. klo 11– 14. 21.8. alk. ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa 17.-24.8. to klo 11–14 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11.

Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovet auki maanantaisin klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan).

Miesten raamattupiiri ma 13.11. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30 Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18–21 Raamattu- ja keskustelupiiri to 2.11. klo 13. Keskustelua ja rukousta.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 2.11. klo 12.

Reformaatioviikon koko perheen rukoushetki pe 3.11. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 15 Vappu Olsbo, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Luetaan vuoden aikana siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Kirkon ovessa on siunattujen nimet. Jos läheisesi nimi ei ole listassa, kerro seurakunnan työntekijälle. Voit tuoda kirkon pihassa olevan ristin juurelle oman kynttiläsi läheisesi muistolle. Tilaisuuden jälkeen kahvit seurakuntasalissa.

Messu su 5.11. klo 10. Arto Nuutinen,

Noora Hultin. Reformaation muistopäivä. J.S.Bach: Ein feste Burg ist unser Gott. Camerata Amoroso, soitinyhtye, solistit, joht. Kimmo Puunenä.

Messun jälkeen myynnissä Aili Maria Mannisen kokoama kirja: Bangladeshin monet kasvot, hinta 20e.

Messu su 12.11. klo 10. Ben Ahlroos, Noora Hultin. Isänpäivän kakkukahvit.

Nikkaristien tapaaminen ma 13.11. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Maalausryhmä maanantaisin klo 10. Ei taitovaatimuksia. Maalausta lähinnä vesivärein. Materiaalimaksu 12e/kausi.

Seniorikahvila ma 6.11. klo 13 Työikäisten Raamattupiiri ma 6.11. klo 18. Lastenhoito.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Kipuryhmä ti 14.11. klo 15. Kroonisesta kivusta kärsivien ryhmä.

Aiheena: Näin autan itseäni.

Puutarhapiiri ti 14.11. klo 18.

Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu 12e/ kausi.

Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 13.

Asolan ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä to 2.11. ja 16.11. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16.

Reformaatioviikon rukoushetki to 2.11. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi Leffailta Luther-elokuva ti 7.11. leffa alkaa klo 18.30, grillimakkaraa tarjolla klo 18.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 9.11. klo 17.30. Lastenhoito.

Narsistien uhrien tukiryhmä torstaisin klo 18 Hiljaisen laulun ja joogan viikonloppu la–su 25.–26.11 klo 10–15.

Hinta 40e. sisältää keiton ja kahvin.

Ilm. on käynnissä osoitteessa: www. vantaanseurakunnat.fi/rekolan-seurakunta/musiikki-ja-kuorot/hiljaisen-laulun-illat.

MUUALLA Hanna-rukouspiiri ma 6.11. klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4:n kerhohuone.

Hautaan siunattu Aino Johanna Lindberg 94 v, Veijo Leo Leino 61 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,​avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333.

Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.)

p. 09 830 6202 To 9.11. ja ke 15.11. klo 9 – 12.

Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 12, Sari Rajala, Maria Koukkari, Iina Katila.

Lämmintä mehua pyhäinpäivänä la 4.11. klo 16–19 hautausmaalla.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 4.11. klo 18.30, Mirka Härkönen, Meiju Riihelä, Terje Kukk, solisti sopr. Jenni Lätti.

Messu su 5.11. klo 12, Päivi Helén, Sari Rajala, Terja Kukk, mukana Omalla äänellä -lauluryhmä.

Huomisesta kiitän. Duo Kristiina Olanto, laulu & Iro Haarla, piano pe 10.11. klo 18. Vapaa pääsy.

Messu su 12.11. klo 12, Maria Koukkari, Terhi Viljanen, Terje Kukk.

Mukana Pyhän Laurin kuoro.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Pyhäinpäivän perhehartaus la 4.11. klo 14, Johanna Jakonen, Terje Kukk, Hanne Pekanpalo, Päivi Romula, Katja Toivanen.

Muistojen äärellä, pyhäinpäivän tapahtuma la 4.11. klo 15–18. Voit hiljentyä, askarrella muiston muistojen verkkoon tai keskustella työntekijän kanssa. Kitaramusiikkia klo 15.15, 16.15. ja 17.15.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Hanna-piiri to 2.11. ja to 16.11. Lenkille kirkon edestä klo 9.30.

Pop up –ravintola Middle Feast pe 3.11. klo 11.30 – 14 Nuorisotila (Unikkotie 5 C). 10 e.

Naisten rukouspiiri pe 3.11. ja pe 10.11. klo 18 Emmauksen kokoushuone, 3. krs.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 6.11. klo 13 Nuorisotila (A-rapun kautta hissillä).

Ilkka Rytilahden raamattuluento ma 6.11. klo 18.30, auditorio 1 krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.11. ja ti 14.1. klo 13. 7.11. Inka Salo kertoo Shalhevetjah-keskuksen työstä.

Nuorten aikuisten ilta ti 7.11. Ruokaa ja hengailua klo 18, Nuorisotila.

Avoin rukouspiiri ti 7.11. ja ti 14.11. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone.

Miesten saunailta ti 7.11. klo 17.30 Bethaniassa, iltapala 5e, omat pyyhkeet mukaan.

Kirkon ruokailu - lämmin lounas vähävaraisille ja seuraa kaipaaville ke 8.11. ja ke 15.11. Nuorisotilassa.

Vuoronumerot ala-aulasta klo 11.30.

Ruokailu alkaa klo 12 hartaudella, päättyy klo 13.15.

Tukea vapaaehtoistyöhön! Työnohjausryhmä ke 8.11. klo 13–14, Bethanian 4. krs kokoushuone. Sopii esim. ryhmänohjaajille ja kotikäyntejä tekeville. Ei tarvitse ilmoittautua.

Pop up -ravintola Alexi´s Kitchenin buffet-lounas pe 10.11. klo 11.30 – 14, Nuorisotila (Unikkotie 5 C). 10 e.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 11.11. klo 15, Bethania 4. krs kokoushuone.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 13.11. klo 13, Bethania 4. krs kokoushuone.

Aamurukouspiiri ke 15.11. klo 8, Emmaus sielunhoitohuone.

PIENTEN PAIKKA

Unikkotie 5 a (Sisään Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 3.11. ja pe 10.11. klo 9–15.

Iltaperhekerho ma 6.11. ja ma 13.11. klo 17–18.30.

Perhekerho ti 7.11.ja ti 14.11, perhemuskari kerhon alussa.

Olotila Unikkotie 5 a, sisään Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10 - 15. Pe 10.11. suljettu.

Taidetta esillä: Arja Leinosen akryylimaalauksia ”Kuvista ja mielikuvista”.

Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13 + ajanvarauksella. Aikoja kassalta tai p. 09 8306 302.

Sukankudontaa ti 14.11. Neulomme Sukkelat sukankutojat -ryhmässä diakoniatyön asiakkaille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Talo tarjoaa langat ja opastusta. Otamme vastaan sukkalahjoituksia..

Latausvartti to 2.11, to 9.11. ja to 16.11. klo 16.15. Hetki sinulle itsellesi.

Nautimme hiljaisuudesta, jota muutama sana raamittaa.

Laulupiiri pe 3.11. klo 15.30, Samppa Laakso.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10, Jaakko Hyttinen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

Messu/Kylväjän lähetyspyhä+kirkkokahvit, su 5.11. klo 10, Jyrki Kaukanen, Mari Chaulagai, Iina Katila.

Kahveilla kerrotaan lähetysyhdistys Kylväjän raamattutyöstä.

Israel-piiri ma 6.11. klo 18.30.

Pop Up -korttientekopäivät ti 7.11.–to 9.11 klo 10–14. Tarvikkeet (alk. 20s.), ohjaaja paikalla.

Mittauta verenpaineesi ti 7.11. klo 10–12, terveydestä juttelee terveydenhoitajaopiskelija.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 7.11. klo 17.30, Terje Kukk.

Veisumessu ke 8.11. klo 18, Terhi Viljanen, Iina Katila, Reetta Parikka, Enni Korhonen, Messu, kansanlaulukirkko+kirkkokahvit su 12.11. klo 10, Veikko Karhumaa, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

Laulupiiri pe 10.11. klo 15.30, Samppa Laakso.

Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 10.11. Vieraana ihmissuhdetaitokouluttaja Martti Ilvesmäki. Vinkit ensivaikutelmaan ja flirttailuun. Klo 17–18.30 sinkkuilta yli 60-vuotiaille ja klo 19–20.30 sinkkuilta yli 40-vuotiaille. Vapaa pääsy.

Smoothie guy –pop up –ravintolan brunssi la 11.11. klo 9.30 alkaen aamupäivällä. 10 e.

Yhteysilta ti 14.11. klo 18.30, vierailija Kalevi Marin.

KansalaisInfo ke 15.11. klo 13. Tietoa hoitotahdon teosta ja edunvalvontavaltuutuksesta. Luennoitsijalle voi lähettää kysymyksen etukäteenkin info@oljami.fi.

Kirjallisuuspiiri ke 15.11. klo 18.

Vapaavalintainen vuoden kristillinen kirja.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 3.11. ja pe 10.11. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 5.11. klo 11.

Gospel-lattarit ma 6.11. klo 18.30– 19.30. Hinta 5 e Tasaus-keräyksen hyväksi. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo.

Isä - lapsikerho ti 7.11. ja ti 14.11. klo 17.30–19. Pieni iltapala maksua

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 2. – 16.11.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 9

Kikka Nyrén

3× Kristiina Uusitalo

taide

Taidenäyttely Hämeenkylän kirkon taidenäyttelyssä 20 taiteilijaa keskustelee teoksillaan totuudesta. Pääosa teoksista on maalauksia, mutta mukana on myös veistoksia, tekstiilitöitä ja yksi ääniteos. Näyttely on osa reformaation merkkivuotta. Taiteilijat keskustelevat totuudesta -taidenäyttely 12.11. asti Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Näyttely avoinna ti klo 11–17, ke klo 15–17, to klo 14– 18 (suljettu to 2.11.), pe klo 15–19 sekä la ja su klo 15–18.

Lapsen kanssa voi sytyttää kynttilän vainajan muistoksi kotona tai viedä sen haudalle.

V

anhempien tehtävä on kertoa omaisen kuolemasta lapsille. Oman surun keskellä se ei ole helppoa. Aikuiselle voi tulla halu suojella lasta kertomalla asiasta pehmeämmillä sanoilla.

– Lapselle pitää puhua kuolemasta rehellisesti oikeilla sanoilla. Lasta hämmentää, jos hän huomaa, että aikuisia pelottaa puhua kuolemasta. Silloin asia karkaa yhä isommaksi möykyksi, sanoo pastori Kristiina Kartano.

– Lapselle kerrotaan, kuka on kuollut ja mitä on tapahtunut. Kuolemasta puhuessa ei kannata käyttää kiertoilmaisuja, kuten ’nukkunut pois’. Nukkumaan meno voi alkaa pelottaa lasta: mitä jos hänkään ei enää aamulla herää?

leikeissään tai piirustuksissaan. Voi sytyttää kynttilän vainajan muistoksi kotona tai viedä kynttilän haudalle.

– Lasta ei saisi jättää ilman toivoa. Kristilliseen perinteeseen kuuluvat taivas ja taivastoivo. Se on myös lohdutusta, kun sanotaan ääneen, että meillä on toivo nähdä jälleen, Kristiina Kartano sanoo.

Vanhemmat voivat surra ja itkeä lapsen nähden.

Aikuinen antaa mallin siitä, että elämässä on surua, mutta siitä selviää ja mennään eteenpäin.

– Kukaan ei jaksa surra 24 tuntia vuorokaudessa, ei aikuinen eikä lapsi. Lasta auttaa tässä se, että hän elää hetkessä. Mutta isommalle lapselle voi olla tarpeen sanoa, ettei koko ajan tarvitse surra. Lapsella on oikeus myös löytää syyllistymättä valoisia ja kevyitä hetkiä surun keskellä.

On hyvä, että tieto kuolemasta tulee lapselle turvalliselta aikuiselta. Lapsi vastaanottaa suru-uutisesta Kristiina Kartano on itse lapsena joutunut käysen, mitä hän pystyy omassa kehitysvaiheessaan kä- mään surun läpi. Isä kuoli, kun hän oli 11-vuotias. sittelemään.

Tyttö löysi kotoa äidin lisäksi kuuntelijan, joka jak– Hyvin pienikin lapsi ymmärtää yllättävän pal- soi olla läsnä. jon. Hänen puolestaan ei kannata – Minä itkin suruani perheemme ison paimenkoiran kaulaan. Minulla etukäteen päättää, ettei hän mitään ymmärrä. Poissuljetuksi tuleminen oli lemmikki, joka osasi kuunnella ja on vahingollista. Lapsi on herkkä ottaa vastaan erilaisia tunnetiloja. Mosille, jos häntä ei oteta tosissaan tai net itkut itkin koiran turkkia vasten, huomioida, Kartano toteaa.

Kartano kertoo.

Vanhempien ei pidä arastella ottaa Miten kertoa lapselle terroritekoKristilliseen jen kuolonuhreista? Pieniä lapsia pilasta hautajaisiin mukaan. Hautajaisistää suojella uutiskuvilta, mutta isom- perinteeseen kuuluvat sa lapsi näkee, miten surua kohdataan mat kuulevat ja näkevät ne puhelija käsitellään. taivas ja taivastoivo.

– Lapsen läsnäolo hautajaisissa tuo mestaan.

– Yleensä poikkeuksista uutisoimyös iloa ja valoa. Hän jakaa siellä hydaan. Terroriteoista huolimatta oletusarvo on, et- myjä ja elää hetkessä. Se on ilosanomaa surevalle tä voimme luottaa toisiimme ja tämä on turvallinen saattojoukolle, että elämä jatkuu. Lapsi muistuttaa maailma. Terrorismin kuolonuhreja on lupa surra. siitä konkreettisesti.

Lapselta voi kysyä, haluaako hän puhua asiasta, KarNina Riutta tano miettii.

Pyhäinpäivän toiminnallinen hartaus perheille la 4.11. klo 14

”

Lasta pitää lohduttaa surussa ja perheen kannattaa viettää aikaa yhdessä. Vainajaa voi muistella valokuvia katselemalla ja lapsi voi käsitellä kuolemaa

Pyhän Laurin kappelissa. Koristelemme hautakynttilöitä, jotka viedään muistelupaikalle. Kahvi- ja mehutarjoilu Pakarituvassa.

Katso muut pyhäinpäivän tilaisuudet sivuilta 7–10 tai vantaanseurakunnat.fi.

Oopperakonsertti Kolme kirjettä Laestadiukselle -kirkko-oopperassa Lars Levi Laestadius saa hetki ennen kuolemaansa kirjeet kolmelta naiselta, jotka ovat joutuneet vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kulttuurisen, hengellisen ja seksuaalisen väkivallan uhriksi. Oopperassa kysytään, mikä kantaa ihmistä hänen kohdatessaan elämän kuorman. Teoksen on säveltänyt Jyrki Linjama. Rooleissa laulavat Esa Ruuttunen ja Laura Mäkitalo.

Kolme kirjettä Laestadiukselle -kirkko-oopperan visualisoitu konserttiversio la 11.11. klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ohjelma 20 e.

Irmeli Jung

Lapselle kuuluu kertoa kuolemasta rehellisesti.

Maria Toskala

Kun suru tulee kotiin

Kirjallisuusluento Mitä on totuus kirjallisuudessa? Monitasoiseen aiheeseen uppoutuu luentotilaisuudessa kirjailija, kääntäjä Martti Anhava (kuvassa). Häntä kommentoi kirjailija Joel Haahtela. Luento on osa reformaation merkkivuotta. Totuus kirjallisuudessa to 9.11. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Katriina Harviainen

MENOT 2. – 16.11.

10 a Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

vastaan. Leikkiä, askartelua, musi­ sointia. Lisät. outi.myllyla@evl.fi puh. 050 327 1634.

Yhteysilta ke 8.11. ja ke 15.11. Rukousja kasvupiiri klo 17, klo 18 välipala ja klo 18.30 Kasvuryhmä.

Naisten lenkkisauna to 9.11. klo 18.

Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 2.11, to 9.11. ja to 16.11. klo 9.30–11.

Pyhäkoulu su 5.11. klo 11.

Kartanonkosken piiri to 9.11. klo 18.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti/onTuesday 7.11. ja/ and 14.11. klo 9–11/at 9–11 Am. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast. More informa­ tion: toomas.takala@evl.fi +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 6.11. ja ma 13.11.klo 9.30–11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 13.11. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Avoin raamattupiiri ke 8.11. ja ke 15.11. klo 17.30.

Arki-illan pyhäkoulu raamattupiirin yhteydessä ke 8.11. klo 17.30.

Perhekerho ti 7.11. ja ti 14.11. klo 9.30–11.30, perhemuskari lopussa

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 2.11, to 9.11. ja to 16.11. klo 9.30–11.

Muualla Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Ruskeasannan kappelissa la 4.11. klo 16, Terhi Viljanen, Päivi Helén, Iina Katila.

Malminiityn kerho ma 6.11. klo 13.30, Meiju Riihelä, Malminiityntie 16 B. Kylväjän raamattupiiri ma 6.11. klo 14 (Tikkuraitti 11).

Perheretki Seurasaaren joulupolulle su 10.12. Bussikuljetus Tikkurilasta klo 12, lähtö takaisin klo 16. Lapsille maksuton riisipuuro Antin kaffeliite­ rissä niin kauan, kuin puuroa riittää.

Ota mukaan lautanen ja lusikka.

Retkimaksu 5e/1 vanhemman perhe, 10e/2 vanhemman perhe. Ilm. viim.

24.11. maaret.hirvensalo@evl.fi p.

050 572 2811.

Kastettu Aleksi Markus Olavi Pääkkönen, Matias Toivo Oskari Anttila, Väinö Olavi Tuliainen, Benjamin Matti Mikael Runninmäki, Olivia Lina Ester Finne, Siru Elsi Sinikka Lahtinen, Niki Hjalmar Vainio, Veeti Heikki Auvinen, Vilho Antero Auvinen, Miko Petteri Hyvärinen, Veeti Viljami Huttunen, Emil Johannes Forsström, Sasu Petteri Toivonen, Elias Alexan­ der Olavi Eronen, Julius Noel Nikki­ nen, Nea Pilvi Pettersson, Teresa Fiona Kristina Paasonen, Nicklas Christian Samuel von Troil, Eero Mikael Keränen, Milja Ester Johanna Mattila, Luukas Tapio Rainio, Ella Leena Emilie Lassila.

hautaan siunattu Mailis Elisabet Strömsten 93 v, Pirkko

Annikki Laitinen 90 v, Esa Sakari Mäkinen 74 v, Tuula Kristina Kokko­ nen 71 v, Jukka Kalevi Kaukiainen 50 v, Elvi Marjatta Karjalainen 88 v, Juhani Tapio Raiskio 69 v, Raili Annikki Nieminen 86 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kirkon lounas tiistaisin, keskiviikkoi­ sin ja torstaisin klo 11–13. 9,50 e.

Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Liturgi Oili Karinen, avustava pappi Maari Santala, kanttori Anne Vilja­ maa.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18. Tilaisuudessa muistetaan seura­ kunnassa vuoden aikana siunattuja vainajia.

Messu su 5.11. klo 10. Kylväjän kirkko­ pyhä, uskonpuhdistuksen muistopäi­ vä. Liturgi Mark Saba, saarnaaja Pekka Mäkipää Kylväjästä, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaat­ tikuoro.

Lähetysjuhla messun jälkeen.

Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11.

Siioninvirsiseurat su 5.11. klo 14.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää.

Hanna-ryhmä ma 6.11. klo 13–14.30.

Mariakodin ystävien vaatekeräys Mariakotiin ja Skuoritsan ystävyys­ seurakuntaan ma 6.11. ja to 16.11. klo 17–19 vastaanotetaan ehjää, puhdas­ ta ja lämmintä vaatetta ja jalkineita sekä lapsille että aikuisille.

Miesten piiri ma 6.11. klo 18.30–20.

Kari Häkkinen: II maailmansodan jäljet.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistai­ sin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila.

Vanhemmuuden trilogia: Hyvä kosketus vahvistaa ke 8.11. klo 18. lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Vapaa pääsy. Lastenhoito 3 v täyttäneille, sis. pieni välipala. Lastenhoitomaksu 2 e/perhe. Lastenhoitoon ilm. 3.11. menn. vantaanseurakunnat.fi.

Keskiviikkoillan rukoushetki keski­ viikkoisin klo 18.30 St. Martinin kappelissa.

Raamattupiiri ke 8.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 9.11. klo 18.30–20.30.

Kirkkoravintola pe 10.11. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Kirkko-ooppera ”Kolme kirjettä Laestadiukselle”, visualisoitu konserttiversio la 11.11. klo 19. Säv.

Jyrki Linjama. Rooleissa Esa Ruuttu­ nen, baritoni ja Laura Mäkitalo, mezzosopraano. Kamariorkesteri Soli Deo Gloria. Joht. Juhani Lam­ minmäki. Kesto 2 t 15 min, väliaika.

Ohjelma 20 e.

Isänpäivän kansainvälinen messu su 12.11. klo 10. Liturgi Mark Saba, avustajina Taina Karvonen, Ramez Ansara ja Virpi Paulanto. Kanttori Anne Viljamaa. Messun jälkeen arabiankielisen seurakunnan valmis­ tama arabialainen keitto ja kakku­ kahvit. 10 e/perhe, 5 e/hlö, 2 e/lapsi.

Tuotto ohjataan SAT7-järjestön kautta pakolaisleirien lapsille suun­ natun opetusohjelman kustannuk­ siin. Janetta Vettenranta Suomen Lähetysseurasta kertoo SAT7-toimin­ nasta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idäs­ sä ja My School -opetusohjelmas­ ta. Tuulikki Haddadinin taidenäytte­ lyn ”Lähi-idän käsityötaidon aartei­ ta” avajaiset.

Suomalainen ilta su 12.11. klo 19.

Puhallinorkesteri Louhi, kapellimes­ tari Okko Kivikataja, Simo Mäkinen tenori, Timo Pétas piccolotrumpetti, Kari Jerkku urut. Vapaa pääsy, ohjel­ ma 15 e.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 13.11. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 14.11. klo 18–19.30 takka­ huone.

Naisten raamattupiiri ke 15.11. klo 18.30–19.45.

Raamattu-lähetysilta ke 15.11. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia.

Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.

Laulupaja ke 15.11. klo 18.30–20.

Reformaatiovirsiä.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196.

Pikku Norsun muskarikirkko to 2.11. klo 9.30. Musiikin keinoin toteu­ tettu pienten lasten kirkkohetki.

Vaatevarasto avoinna to 2.11. klo 9.30–12. Hartaus klo 10.30. Kahvitar­ joilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Kivistö-messu su 5.11. klo 16. Liturgi Minttu Haapalainen, kanttori Evelii­ na Pulkkinen, Ville Nisunen laulu ja kitara.

Brunssi la 11.11. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset.

Lastenkirkko la 11.11. klo 12–13.

Miniretriitti su 12.11. klo 16–17.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luok­ kalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennak­ koilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 14.11. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 14.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 15.11. klo 18.30–21.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

MLL:n perhekahvila ti 7.11. klo

17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Syyskausi 60 e.

Familycafé on Sundays 4–6 pm. For children and families with multicul­ tural background.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 15.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjan­ taisin klo 17.30–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukas­ tila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 1–13.30.

Muualla Lastenkirkko Viherpuiston asukas­ puistossa, Vihertie 56d ma 13.11. klo 10–10.30.

Kastettu Hilda Elisabet Holm, Jonatan Kalle Johannes Laukkanen, Lucas William Heikkilä, Amanda Darya Sinikka Leisiö, Oula Mikael Piiroinen, Asher Mateo Anthony.

Avioliittoon kuulutettu Saku Juhani Jokisalo ja Tiina Karolii­ na Vesa.

Hautaan siunattu Vappu Katriina Sirkiä 99 v, Pentti Eino Kalevi Nurminen 84 v, Eeva Liisa Kyllikki Salminen 80 v, Anna Liisa Kaarina Peura 73 v, Pentti Johan Lähteinen 72 v, Seppo Lasse Anders Savander 70 v, Pekka Tapani Vehkamaa 68 v, Jari Pekka Liinkan­ gas 53 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Parentationsandakt 4.11 kl.16.

Stilla musik fr.o.m. kl. 15.

Högmässa 5.11 kl.10 Konfirmationsmässa 12.11 kl. 9.30

S:T LARS KAPELL Tystnadens kväll 8.11 kl. 18.15

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Barnens kyrkostund 3.11 kl. 9.30 Mässa i Taziéanda 5.11 kl. 12 S:t Martins diakoni- och pensionär­ skrets 14.11 kl. 12.30 Sångstund för barn 16.11 kl. 9.30

MYRBACKA KYRKAS KAFÉ ”Svensk träff” för daglediga 6.11 kl.12.30. Allsång och musik N. Fogel­ berg. L. Wikström berättar om den svenska invandringen längs Kungsvägen. Språkbadsklass deltar.

Kaffeservering, fritt inträde. Arr. Vanda västra diakoniförening i samarbete med Vanda svenska församling.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 ;7.11, 14.11, 15,11; kl. 13-17 Pysselcafé 8.11 inhiberat p.g.a utbild­ ningsdag.

Familjecafé i samarbete med Folk­ hälsan 8.11, 15.11; kl. 9.30 -12

BAGARSTUGAN Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21

FOLKHÄLSANHUSET Allhelgona, musikbetonad vecko­ mässa 3.11 kl. 14 De Vackraste Andliga Sångerna-DVS 8.11 kl. 14.15 Dickursbykretsen 15.11 kl. 14

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Sällskaps- och brädspelskvällar ons, i regel jämna veckor kl.18

DÖDA Ole Henrik Aaltio 91 år, Pekka Kaarlo Juhani Hahtovirta 67 år.

Apua ja tukea Peloista tarpeisiin – yhteyden vaaliminen -parisuhdeilta 8.11. klo 17.30–20. Perheneuvojat Riitta Tapionsalo, Juhani Koskelin. Diako­ niakeskuksen kokoushuone, Unikko­ tie 5 aA, 3. krs Kuuntelen kehoani – hiljaisuutta ja rukousta kappelissa 2.11. klo 17–19 Pyhän Laurin kappeli, joogaohj. Heli Harjunpää ja past. Tarja Korpela.

10.–12.11. Kotoisasti kaamoksessa – Vantaan kaupungin henkilöstöret­ riitti, Vihdin Riuttaranta. Ohj. Tarja Korpela, Tapio Koivu. Hinta 160 e. retriitit.vantaa@evl.fi Yhdessä – Together! Esteitä ylittävä ja liikuttava tapahtuma 20.11. klo 11–20 Vantaan Superparkissa, Tam­ miston kauppatie 13. Teemana lasten oikeudet ja uusien ystä­ vien kohtaaminen. Lippu SuperPar­ kiin tapahtumapäivänä 9 e (norm.

19 e). Avustajat ja alle 4-vuotiaat maksutta. Osallistuminen edellyttää itsenäisen toiminnan taitoa tai omaa avustajaa.

Viittomakielisille Viittomakielinen messu 4.11. klo 13 Tikkurilan Olotila, Unikkotie 5 a A, sisäänkäynti Vehkapolulta. Kirkko­ kahvien jälkeen Ansan ja Tuulan mat­ katerveiset Tansaniasta.

Viittomakielinen kohtaamispaikka 7.11. Myyrinki, Liesitori 1. Lounasmah­ dollisuus Cafe Popolo. Viva-vapaaeh­ toinen paikalla.

Viittomakielinen perhekerho 10.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo.

Viittomakielinen raamattu- ja keskustelupiiri 14.11. klo 15–17 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana rov. Markku Yli-Mäyry.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5B, 09 830 6345. www. vantaanseurakunnat/keskusrekiste­ ri ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuulu­ minen.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan

A

11

Tilaisuuksia

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Hammashoitoa

Myyjäiset Lauantaina 11.11. klo 11-14 Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla Tikkurilassa Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tokmannin yläpuolella) Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.11 klo 18.30 Soukan kapp.

Soukankj.3. la 4.11 klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkko.Kirkkopl.6. Mukana Herännäisnuorten kuoro. Kahvit ja seurat. su 5.11 klo 10 Kirkkopyhä Roihuvuoren kirkko Tulisuont.2. Saarnaa K.Laaksonen. Kahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko. Uomat.1. klo 16 Seuratuvalla. Pistekirjoitus-Siionit.

Autotalo. ma 6.11 klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella. Veräjäkallionk.2.

Kahvit 18.30. ke 8.11 klo 19 Körttikodilla. Ratakatu 1aA3. su 12.11 klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksen kirkossa, Korkeavuorenk. 12. Saarnaa Suvi Korhonen.

Kahvit ja seurat. klo 10 Hyvinkään kirkon pyhä. Hämeenk.12. Saarnaa S.Juntunen. Kahvit ja seurat. ti 12.30 klo 12.30 Seuratuvalla Lähetyspiiri. Autotalo. klo 18 Hakunilan kirkon kapp. Hakunilant.48.

Psykoterapiaa ryhmässä

2 nais- ja 1 miespaikka ITSETUNTO – TUNNE ITSESI PAREMMIN psykoterapiaryhmässä Hki:n keskustassa. www.mattikupila.com

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 5.11. klo 19.00 Alppilan kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Miten Pyhä Henki parantaa Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Hautauspalveluja

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti

Lähetä surunvalittelusi.

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

www.jyrkisaarimaa.fi

TIESITKÖ...?

• • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

SOITA JA VARAA AIKA

EHT Ossi Vallemaa

010 2715 100

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lakipalveluja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

myös iltaisin ja vkl.

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

P. 0401895682

Kaikki hautakivialan työt

Kiviveistämö Levander Oy

Rakennusala

• Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.loimaankivi.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

Luottokelpoinen Bisnode 2017

©

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

BREMERIN KIVI

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

12 A Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Citytaimenia pidetään lemmikkeinä eikä kalasteta Uhanalaisten vaelluskalojen kutupuuhia seurataan Vantaanjoen sivupurolla porukalla.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PETTERI HAUTAMAA JA SIRPA PÄIVINEN

Y

hteinen lemmikkipiha. Näin Juha Salonen kuvailee Longinojan yli kaartuvaa kevyenliikenteensiltaa Helsingin Savelan koirapuiston vieressä.

– Moni käy sillalla syöttämässä taimenia vaalealla leivällä ja pullanmuruilla.

Loka–marraskuussa kutevien taimenten lisääntymispuuhia vahdataan porukalla. Kun uusi taimensukupolvi kuoriutui keväällä mätimunista, Salonen nappasi haavilla nollikkaan hetkeksi käteensä valokuvattavaksi.

– Annoin sille lempinimen Plup Plup, 7-vuotias tytär Olivia Salonen kertoo.

Kun ruskeaa Vantaanjokea seuraa Vanhankaupunginlahdelta yläjuoksulle, Longinoja haarautuu oikealle Savelan kohdalla. Se on ensimmäinen sivupuro.

Jokaisella sadan metrin puronpätkällä polskii nykyään keskimäärin yli 300 taimenta. Vuoden 2017 vesistökunnostajaksi valittu Juha Salonen istutti isänsä Matti Salosen kanssa ensimmäiset vastakuoriutuneet taime-

nenpoikaset kaupunkipuroon vuonna 1998. Ankeassa kaupunkiojassa ei ollut silloin taimenia ensinkään.

– Nyt poikasia on kauheasti. Määrä on lisääntynyt joka vuosi, kun yhä enemmän emokaloja palaa kutemaan syntymäpuroon, iloitsee 71-vuotias puroisäntä Matti Salonen.

NAARASTAIMEN on jättänyt nuorena Vantaanjoelta haarautuvan kotipuronsa ja seikkaillut muutaman vuoden merellä. Se on saattanut käydä Viron edustalla asti napsimassa pikkukaloja.

Noin nelivuotiaana sukukypsäksi varttunut taimen on valioyksilö, jollaisen tuottaa vain noin yksi mätimuna sadasta. Merellä vaeltavat taimenet ovat äärimmäisen uhanalaisia.

Naaras on väistänyt kalastajat ja hauet, se on löytänyt takaisin Vantaanjokeen ja vieläpä sen itäiseen, vapaana virtaavaa haaraan.

Nyt lokakuussa pilkullinen naaras etenee kutupurossa, jossa voi olla matalimmillaan niin vähän vettä, että selkäevä huiskii ilmassa. Iso naaras purskauttaa ulos jopa kaksi litraa mätiä, Vuoden 2017 vesistökunnostajaksi valittu Juha Salonen kutsuu itseään puroyliaktiiviksi.

jossa on parikymmentätuhatta mätimunaa.

Kumppaniksi kelpaa vaikka nuori ja hintelä taimenkoiras, joka ei ole pistänyt eväänsäkään kotipuron ulkopuolelle.

– Taimenkoiraat voivat tulla jo vuoden vanhoina sukukypsiksi, osallistua innokkaasti kututapahtumaan ja päästä hedelmöittämään isoja, merestä nousseita naaraita, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura.

Koska puroissa on tarjolla vähemmän ruokaa kuin meressä, siellä pysyttelevät jäävät pieniksi. Kotipuronpoikia on selvästi enemmän kuin -tyttöjä.

VANTAANJOKI on nykyään Suomenlahden tärkein taimenjoki. Se kiemurtelee Hausjärven, Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan ja Helsingin kautta, kunnes laskee Vanhankaupunginlahteen.

Aiemmin joki tunnettiin avoviemärinä. Sen soveltuminen harvinaisen lohikalan lisääntymiseen oli pelkkä vitsi vielä 1980-luvulla, jolloin Ari Saura teki opinnäytetyönsä aiheesta.

– Vantaanjoki on ollut oikea menestystarina, Saura sanoo.

Taimenten määrä on saatu Suomessa kasvuun, vaikka vaelluskala on yhä äärimmäisen uhanalainen. Professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta haluaisi vähentää kalastusta rannikolla, jolla taimenet viihtyvät ennen syntymäjokiinsa ja -puroihinsa nousemista.

– Taimen ehtii jäädä verkkoihin jo ennen kuin se tulee vuoden tai parin ikäisenä sukukypsäksi. Tässä on sen elinkierron tärkein pullonkaula.

Myös rauhoitusaikaa rikkovat salakalastajat uhkaavat taimenta.

– Ison kalan perässä meneminen on vanhanaikaista metsästäjäkulttuuria. Salakalastusta riittää niin kauan, kun siitä saa poliisilta vain sormen heristyksen ja pienet sakot, Saura sanoo.

Hän huomauttaa, että taimen ei edes maistu hyvältä kutuvaelluksen loppuvaiheessa. Naaraskalat ovat käyttäneet kaiken vararasvansa mädin tuottamiseen.

– Jos haluaa korkealaatuista lohikalaa, kannattaa mieluummin ostaa kaupasta kirjolohta kuin tappaa kututaimenta, jonka liha on vetistä.

”

SALAKALASTUSTA RIITTÄÄ NIIN KAUAN, KUN SIITÄ SAA POLIISILTA VAIN SORMEN HERISTYKSEN. LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA ARI SAURA

LONGINOJAA MUOKATAAN vuosi vuodelta paremmaksi taimenille. Lokakuun ensimmäisenä päivänä satakunta talkoolaista syvensi uomaa matalista kohdista ja muutti savipohjan kuohkeaksi kutusorakoksi. Puroon upotettiin 60 000 kiloa kiveä.

– Täällä on kolmenkymmenen puroaktiivin porukka, joka seuraa yötä päivää, kun taimenet alkavat nousta puroon ja kaivaa kutukuoppaa. Tämä porukka ei syö taimenta silloinkaan, kun se olisi luvallista, kertoo vanha puroisäntä Matti Salonen.

Hänen poikansa myötäilee: – Kun taimenia on hoitanut, niin pää ei anna myöten koukuttaa niitä.