K&k 2016 nro 6 (18.2)

www.valomerkki.fi

Numero 6

Torstaina 18. helmikuuta 2016

Pappi Leena Huovinen kuuntelee irtisanomisten ahdistamia yliopistolaisia. »3

SIRPA PÄIVINEN

Vihan varjelija Vihakouluttaja Jari Koponen uskoo, että pahana pidetty tunne suojaa ihmistä. »7

Kirkon uusi eduskunta aloittaa » 4 – 6 Petri Savola kokkaa sieniruokia Ravintolapäivässä »8 Saku Tuominen kyseenalaistaa uskomukset » 10 – 11

Kirkolliskokouksen jäsenistä lähes puolet on pappeja » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

MATTI KARPPINEN

”

Numero 6

Lainasanat

2000-luvun alussa keskusteltiin siitä, onko erityiselle uskontojournalismille tarvetta. Silloin monen toimittajan mielipide tuntui olevan, että tavallinen journalistikoulutus riittää. En tiedä, kuinka moni päätoimittaja on enää sitä mieltä.”

18.2.2016

Filosofian tohtori, dosentti Johanna Sumiala keskiaukeamalla

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

JUHANI HUTTUNEN

Pääkirjoitus

Koskaan et muuttua saa

K

Rukous Aina luonnon keskellä, keväisen sulan veden äärellä, hengitän Sinua.

Aina luonnon keskellä Sinä olet siellä, sillä luonto on minulle pyhä.

Aina siellä olet Sinä, kun puhelimen akku on loppu, enkä näe otsikoita, karmivia kuvia sodasta, aina siellä olet Sinä, luonnon keskellä.

Kumpi meistä pakenee todellisuutta?

irkon uudistaminen ja muuttaminen on sitkasta. Ainakin virallisen kokonaiskirkon, jonka päätöksentekojärjestelmä on rakennettu palvelemaan jatkuvuutta. Kirkolliskokouksen, kirkon parlamentin, koostumus ja valintatapa takaavat, ettei suuria heilahduksia tapahdu. Isojen asioiden pysyvyys on varmistettu vielä säännöllä muutoksen edellyttämästä suuresta määräenemmistöstä.

Papistolla on kirkolliskokouksessa vankka asema. Valituista edustajista kolmasosa on pappien keskuudestaan valitsemia. Lisäksi piispat ovat virkansa puolesta itseoikeutettuja täysivaltaisia jäseniä. Näin ollen pappeja on kirkolliskokouksessa reilut 40 prosenttia.

Papiston kiintiö kylläkin käytännössä takaa sen, ettei kirkolliskokouksen enemmistö ole pappeja. He nimittäin todennäköisesti olisivat avoimessa vaalissa sellaisia kellokkaita, jotka tulisivat järjestään valituiksi ohi varsinaisten seurakuntalaisten edustajien. Kiintiötä voitaisiin toki pienentää, mutta papisto pystyisi yksinkin torppaamaan tällaisen hankkeen määräenemmistösääntöjen vuoksi.

Aatteellisesti kirkolliskokous ei kylläkään jakaannu linjalla papisto–maallikot. Ennem-

min voidaan puhua maantieteellisistä jakolinjoista tai kuluneita ja ontuvia termejä käyttäen konservatiiveista ja liberaaleista. Tällöin linjat käyvät papiston, maallikoiden ja myös piispojen ryhmien sisällä. Monessa tapauksessa papit ja jopa piispat ovat liberaalimpia tai radikaalimpia kuin maallikot.

Juuri valitun kirkolliskokouksen kokoonpano näyttää siltä, ettei mitään suurta ja uutta ole odotettavissa. Järisyttävää vyöryä aatteellisesti suuntaan tai toiseen ei tapahtunut. Lisäksi vaalitavan epämääräisyyden vuoksi ehdokasasettelussa taktikoimalla ja ääniä keskittämällä esimerkiksi hyvinkin konservatiivisia ehdokkaita saattaa tulla valituksi yleiskirkolliselta tolkun ihmisten listalta.

Kokonaiskirkon paikalleen jämähtäneisyyden rinnalla kulkevat kuitenkin moninaiset raikkaat uudistavat virtaukset ja viritykset. Nykymaailmassa yhdellä piispan some-postauksella voi olla isompi merkitys kuin kirkon virallisilla kannoilla konsanaan. Kirkon rakenteellinen epämääräisyys takaa sen, että sisään mahtuu monenlaista tuulahdusta. Se on elämän merkki ja pitää hengissä toivoa muutoksista.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Se on ihmeellistä, että vaikka minä olen koottu maan tomusta, kuitenkin maailma on minussa ja minä olen tietoinen maailmasta. Koko maailma on sama asia kuin minä.

Se, että toinen ihminen on myös samanlainen, se on jonkinlainen tosiasia siinä. Toiset ihmiset sisältyvät meihin, eli me rakennumme niistä.

Ihmistä ei voi ymmärtää abstraktina kokonaisuutena, koska hän on sellainen kuin on juuri siksi, että hän on syntynyt tietyssä paikassa ja ajassa. Ihmistä ei tulisi repiä irti ympäristöstään, sillä se on usein tappio sekä yhteisölle, josta hän lähtee, että hänelle itselleen.

Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan. Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu.

Kirjailija Antti Hyry Ylen tv-dokumentissa vuonna 1995

Kirjailija Joonas Konstig teoksessa Mitä mieltä Suomessa saa olla

Sananlaskujen kirjasta

3

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Työmaa. Leena Huovinen vastaa noin 35 000 opiskelijan ja lähes 8 000 työtekijän yliopistossa keskustakampuksen papinpalveluista. Kaisa-kirjasto on yksi opiskelijoille tärkeistä kohtaamispaikoista.

Edessä äkkipudotus Oppilaitospappi Leena Huovinen kuuntelee yliopistolla sekä irtisanottavia että irtisanojia. Pelkästään ennalta sovittuja sielunhoitokeskusteluja on parisataa vuodessa.

Teksti Joona Raudaskoski Kuva Esko Jämsä

H

elsingin oppilaitospappien työhuoneista saattaa tulla lähikuukausina entistä kysytympiä kohtaamispaikkoja. Helsingin yliopisto ilmoitti viime kuussa irtisanovansa 570 työntekijäänsä. Kaikkiaan väki vähenee 980 hengellä.

– Joulun jälkeen asia on noussut esiin jokaisessa kohtaamisessa, käytävällä ja ruokalassa, kertoo Helsingin yliopiston oppilaitospappi Leena Huovinen viime vuoden puolella alkaneista yhteistoimintaneuvotteluista.

Varsinaiset irtisanomiset alkoivat yliopistolla helmikuun toisen viikon maanantaina. Ensimmäisenä uutiset kerrottiin koulutus- ja kehittämispalvelujen henkilökunnalle. Osa yksiköistä jännittää tilannettaan pitkälle kevääseen.

Tiistaiaamuna kymmenen aikaan Huovisen työhuoneessa on rauhallista. Yliopiston päärakennus Senaatintorin laidalla vilkastuu yleensä vasta puolenpäivän aikaan.

Parisataa ennalta sovittua sielunhoitokeskustelua vuodessa ja käytäväkohtaamiset päälle. Huovisen kalenteri on tänäänkin täynnä viiteen asti.

Kirkkohallituksesta kerrotaan, että kirkon keskusteluavun tarve on kasvanut oppilaitoksissa lähes viidenneksellä viime vuodesta.

– Kohtaamisiin pitää varata aikaa. Kiireisille asioille on raivattava tilaa, oli kyse sitten opiskelijoista tai opettajista, Huovinen sanoo.

Huovinen johtaa Helsingin seurakuntien seitsemän oppilaitospapin ryhmää. He työskentelevät Helsingin yliopiston lisäksi Aalto-yliopistossa, Taideyliopistossa, HaagaHelia- ja Metropolia-ammattikorkeakouluissa sekä Stadin ammattiopistossa. He ovat seurakuntayhtymän palkkalistoilla, joten irtisanomisuhka ei koske heitä.

Sekä Huovinen että Helsingin Metropolian oppilaitospappi Tiina Komulainen painottavat, etteivät he ole vain opiskelijoita varten.

– Olen myös työpaikkapappi. Toimin ihmisten tukijana yt-neuvotteluissa viime vuonna, Komulainen kertoo.

Helsingissä toimivista korkeakouluista vain HaagaHelia on toistaiseksi välttynyt henkilöstövähennyksiltä.

Aalto-yliopiston neuvottelut päättyivät viime kuussa ilmoitukseen 190 henkilön vähentämisestä. Metropoliassa vähennykset hoidetaan ilman suoria irtisanomisia. Myös monet muut korkeakoulut ympäri Suomea ovat käyneet neuvotteluja henkilöstön karsimisesta.

Huovinen on huomannut, että irtisanomiset voivat aiheuttaa työntekijöissä monenlaisia reaktioita. Osalle uutinen voi olla pitkän odotuksen jälkeen helpotus, toisen maailma romahtaa. Sekä irtisanotuksi tulemiseen että työpaikan säilymiseen liittyy monesti häpeää. Päällimmäisenä voi olla kysymys siitä, miksi juuri minulle kävi niin kuin kävi.

Haastatteluun suostunut irtisanottu ei halua nimeään julki. Hänelle työ on tärkeä osa itseymmärrystä ja elämän mielekkyyden kokemusta. Irtisanotun yliopistolaisen päällimmäinen tunne on epäoikeudenmukaisuus. Miksi irtisanotaan ihminen, joka on hankkinut itse ulkopuolisen rahoituksensa?

– Moni ihminen yliopistolla antaa työlleen pienellä palkalla paljon enemmän kuin mikä olisi vaatimus. Kun siitä palkitaan näin, niin kyllä se tuntuu aika mahdottomalta, irtisanottu kertoo.

Hän uskookin, että papit voisivat auttaa vääryyden kokemuksen käsittelyssä. Mahdollisuuksista ei hänen mielestään ole tiedotettu riittävästi.

”

Moni ihminen yliopistolla antaa työlleen pienellä palkalla paljon enemmän kuin mikä olisi vaatimus. Kun siitä palkitaan näin, niin kyllä se tuntuu aika mahdottomalta.”

Irtisanottu

Tiina Komulainen kertoo tuoneensa esille Metropolian yt-neuvottelujen aikana sitä, ettei työ määritä ihmisen arvoa. Leena Huovinen pitää tärkeänä, ettei pappi asetu irtisanomistilanteissa kenenkään puolelle. Pappi kuuntelee myös irtisanojien näkökulmia ja työhönsä jääviä.

– Me emme ole talouden ammattilaisia emmekä voi ottaa kantaa siihen, millä perusteilla irtisanomisia tehdään. Papin pitää jaksaa kuunnella kaikkia, Huovinen sanoo.

Kirkon työntekijöitä toimii yhteensä 191 korkeakoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa.

4

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sampo Terho

L

”

Yksin pohdiskelevalle saattaa helposti käydä niin, että hän omaksuu vaikutteensa ajan muoti-ilmiöistä.”

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

46 %

Vähemmistö päättäjistä vaihtui kirkolliskokouksessa, jonne valituista noin 46 prosenttia on ensikertalaisia. Edellisissä vaaleissa uusia valittiin enemmän, 61 prosenttia.

Valituista iäkkäin on 72-vuotias ja nuorin 24-vuotias. Useampia alle 30-vuotiaita ei valittu.

Kaikkien 96 edustajan keski-ikä on 56 vuotta.

Edustajilta kysyttiin kahta tärkeintä asiaa, joista kirkolliskokous alkavalla kaudella päättää. Kahdeksan edustajaa mainitsi niin sanotun seurakuntarakenneuudistuksen. Pyrkimyksenä on yksinkertaistaa kirkon rakenteita, tehostaa hallintoa ja säästää rahaa.

– Kyseessä on äärimmäisen tärkeä asia. En osaa sanoa toista yhtä isoa, Arto Antturi vastaa.

Katri Korolainen Korolainen, Jaakko Weuro, Johanna Korhonen Korhonen, Reino Halonen ja Kirsi Hiilamo pitävät kirkon käsitystä avioliitosta yhtenä kauden tärkeimmistä kysymyksistä.

Paula Lehmuskallion mielestä tasa-arvo kirkossa on yksi kauden ydinasioista.

– Että jokainen tuntisi olevansa hyväksytty ja saavansa kirkolta sen, mitä tarvitsee.

Sami Ojala toteaa, että kirkon eläkeasiat ovat pommi, johon täytyy reagoida.

– Kirkolla on 3,5 miljardin euron eläkevelka.

Olemme puilla paljailla. Tämä on kirkon suurin taloudellinen kysymys.

Marjaana Toiviaisen mielestä yksi tärkeimmistä teemoista on globaalina kirkkona toimiminen, Jaana Hallamaan mielestä taas se, miten kirkko vastaa yhteiskunnan turvallisuusrakenteiden murtumiseen.

Kirkolliskokouksessa monia asioita ei ratkaista pelkällä enemmistöllä. Kun asia koskee uskoa ja oppia, kirkollisia kirjoja, kirkkolakia tai kirkkojärjestystä, päätökseen tarvitaan kolme neljäsosaa äänistä. Käytäntöä on kritisoitu siitä, että se hidastaa päätöksentekoa.

Reino Halonen, Arto Antturi ja Jouko Jääskeläinen pitäisivät päätöksenteon nykyisellään.

– Raamattu ja tunnustukset ovat se perusta, jolla kirkko lepää. Niiden muuttaminen enemmistöllä ei ole oikein. Se on muuten aivan tuuliajolla koko homma, Halonen vastaa.

Johanna Korhonen, Paula Lehmuskallio ja Marjaana Toiviainen poistaisivat kolmen neljäsosan vaatimuksen.

– Se on halvauttava systeemi. Meidän on turha istua kirkolliskokouksessa vuodesta toiseen ihmettelemässä päätöksenteon hankaluutta, Korhonen toteaa.

Korhonen liudentaisi vaatimuksen kahteen kolmasosaan. Samoilla linjoilla ovat Jaana Hallamaa, Katri Korolainen, Kirsi Hiilamo ja Sami Ojala. Ojalan, Hiilamon ja Jaakko Weuron mielestä määräenemmistöpäätökset pitäisi myös rajata vain uskoa ja oppia koskeviin kysymyksiin.

– Aika taiten pitää teologisoida, että rakennusten suojelu liittyy uskoon, Ojala kuittaa.

Arto Antturi, Pitäjänmäen kirkkoherra, Kaikkien kirkko

Jaana Hallamaa, professori, Tulkaa kaikki

Kirsi Hiilamo, perheneuvoja, Tulkaa kaikki JUKKA GRANSTRÖM

Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. sampo.terho@eduskunta.fi

iime viikolla valittiin luterilaisen kirkon uusi eduskunta. Kirkolliskokous päättää Suomen luterilaisen kirkon opista ja työstä. Kirkolliskokouksessa on 64 maallikko- ja 32 pappisedustajaa, Helsingin hiippakunnasta kahdeksan maallikkoa ja neljä pappia.

Kirkon uudistajaksi itseään kuvaileva Tulkaa kaikki -liike sai puolet Helsingin hiippakunnan kirkolliskokouspaikoista. Maallikoista eniten ääniä saivat Sami Ojala ja Jouko Jääskeläinen, papeista Arto Antturi ja Jaana Hallamaa.

Kirkko ja kaupunki tiedusteli uusilta edustajilta näkemyksiä kirkosta ja kirkolliskokouksesta. Jarmo Leppiniemeä ei tavoitettu.

EDUSTAJAN KUVA

Ajatteluaan on alalla kuin alalla vaikea kehittää, jollei siitä koskaan keskustele kenenkään kanssa. Väärinkäsitykset, päähänpinttymät ja ennakkoluulot saattavat silloin helposti jäädä omassa mielessä hallitseviksi.

Ihmisellä on luontainen tarve selittää ympäristöään, elämää ja kokemuksiaan, mukaan lukien asioita, joihin järjellinen tieto ja tiede eivät yllä. Uskonnollisuuden puuttuessakin ihminen etsii joka tapauksessa korvaavaa uskomusrakennelmaa, rakentaa maailmankatsomusta ja omaksuu itselleen elämänohjeita. Yksin pohdiskelevalle saattaa helposti käydä niin, että hän omaksuu vaikutteensa ajan muoti-ilmiöistä eikä siis välttämättä keksikään mitään itse.

Tänä päivänäkään ei mielestäni ole pöllömpi ajatus, että ihminen etsii vastauksia kestävistä ja paljon harkituista lähteistä, joita järjestäytyneet uskonnot tarjoavat. Samalla saa uskonyhteisön, jonka parissa voi ajatuksistaan keskustella.

Lukuisat viisaat miehet ja naiset ovat kahden tuhannen vuoden ajan miettineet kristillistä teologiaa. Minun on vaikea kuvitella, että ainakaan itse pystyisin yksin keksimään kaiken sen, mitä tässä pohdiskelussa on jo oivallettu.

V

Teksti Topias Haikala

EDUSTAJAN KUVA

änsimaissa on eletty pitkää maallistumisen aikakautta – ainakin näennäisesti. Vaikka yhteiskunta ja julkinen keskustelu ovat maallistuneet, uskonto on yhä yksilötasolla tärkeä asia arvatenkin ihan yhtä monelle ihmiselle kuin aiemmin.

Ihmisen henkilökohtainen tarve uskoa johonkin ja löytää vastauksia henkisiin kysymyksiin ei ole poistunut eikä poistu. Muutos lienee erityisesti siinä, että nykyään uskonto koetaan hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi, josta ei oikein uskalleta tai edes haluta keskustella.

On tietysti hyvä, että ihmiset ajattelevat asioita itse, mutta silti ei välttämättä kannata ajatella aina yksin. Ilman yhteisöä ja toisten kanssa keskustelua usko voi jäädä heikoksi ja kehittymättömäksi.

Jumalan armo, seurakuntarakenneuudistus ja avioliittolaki. Ne ovat mielessä monella Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajalla.

JANI LAUKKANEN

Uskonnon merkitys pysyy

Evankeliumia ja

Marjaana Toiviainen, Kallion seurakuntapappi, Viinipuu

Ensi vuonna astuu voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki. Näkemykset siitä, mitä kirkon pitäisi silloin tehdä, jakavat edustajien mielipiteitä. Paula Lehmuskallion, Jouko Jääskeläisen, Reino Halosen ja Arto Antturin mielestä kirkon ei tulisi ainakaan vielä vihkiä samaa sukupuolta olevia pariskuntia avioliit-

5

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

a rakenneuudistusta EDUSTAJAN KUVA

EDUSTAJAN KUVA

Arvot piilottelevat nimien takana ■ Tulkaa kaikki on liberaali kirkon uudistajien joukko, joka tunnetaan myös seksuaalivähemmistöjen puolustajana. Motto kuuluu ”Kristuksen kirkko on kaikille”.

Reino Halonen, yrittäjä, Usko ja yhteys

Jouko Jääskeläinen, poliitikko, Usko ja yhteys EDUSTAJAN KUVA

EDUSTAJAN KUVA

Johanna Korhonen, toimittaja, Tulkaa kaikki

Katri Korolainen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri, Tulkaa kaikki LIISA HUIMA

EDUSTAJAN KUVA

Paula Lehmuskallio, poliitikko, Elävä kirkko kaupungissa

Jarmo Leppiniemi, professori, Elävä kirkko kaupungissa

ta, armosta ja pelastuksesta. Kirkon omat erimielisyydet eivät saa hämärtää sanoman ydintä. Valitsijayhdistys on keskitien kulkija, joka haluaa yhdistää eri tavoin ajattelevia kirkon jäseniä.

Kirkolliskokoukseen valittiin Helsingistä ehdokkaita viideltä listalta. Tällaisia ne ovat:

■ Viinipuun ideana on haastaa jäsenensä olemaan kirkko. Viinipuun mielestä kirkon avaimia ja tiloja pitäisi antaa nykyistä enemmän tavallisille seurakuntalaisille luottamuksen hengessä. Radikaalit ja vastakulttuuriset teot ovat kirkon tuntomerkki.

Vastuuta lähimmäisistä ja luodusta maailmasta ei voi ulkoistaa.

■ Elävä kirkko kaupungissa korostaa, että kirkon on puhuttava Jumalas-

”

Kirkollisen median ei pitäisi vääristellä asioita niin, että kaikki on päivittelyä ja kauhistelua.

Se on vastenmielistä ja vahingollista.”

■ Usko ja yhteys korostaa sitoutumista Raamattuun. Valitsijayhdistys haluaa säilyttää miehen ja naisen välisen avioliiton ainoana kirkollisesti siunattavana parisuhteen muotona.

■ Kaikkien kirkko on helsinkiläisten pappien yhteislista, joka lupaa tuoda kirkolliskokoukseen seurakuntatyön tuntemusta, tajua pääkaupunkiseudun arjesta sekä teologista, toiminnallista ja hallinnollista osaamista.

Pihla Tiihonen

Jaana Hallamaata kysymys ärsyttää.

– En pidä tästä kysymyksestä. Se ei ole kirkon opin kysymys eikä keskeinen kysymys.

Kirkollisen median ei pitäisi vääristellä asioita niin, että kaikki on päivittelyä ja kauhistelua. Se on vastenmielistä ja vahingollista.

Kaikkien vastanneiden näkemykset kirkon tärkeimmästä tehtävästä ovat lähellä toisiaan: ilosanoma, evankeliumi, Jumalan armo.

– Tärkein tehtävä on kertoa ilosanomaa Jeesuksesta ihmisille. Hengellisesti sanottuna evankeliumin julistaminen, mutta se on kirkkojargonia, vastaa Sami Ojala.

– Tärkeintä on levittää sanaa armollisesta Jumalasta diakonian keinoin. Pelkkä saarnaaminen ei riitä, toteaa Katri Korolainen.

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, kirkolliskokousedustaja Jaana Hallamaa

EDUSTAJAN KUVA

JANI LAUKKANEN

Uutta nähtävää joka päivä - kiertomatkalla!

AMALFIN RANNIKKO JA VÄRIKÄS NAPOLI, 5pv 20.4., 1.6., 5.10.

alk.

KIEHTOVA ISLANTI, 5pv

1179€

AMSTERDAM JA TULPPAANIEN HOLLANTI, 4pv 7.4., 11.4., 15.4., 19.4. ja 23.4.

alk.

1079€

GALWAY-DUBLIN, 5pv 2.5., 26.6., 12.9.

alk.

Sami Ojala, seurakuntaliiketoimintojen johtaja, Tulkaa kaikki

Jaakko Weuro, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies, Tulkaa kaikki

toon. Muiden seitsemän vastaajan eli enemmistön mielestä vihkiminen kannattaisi.

– Kun olen eduskunnassa ollut, niin yleinen henki on ollut, että uusi avioliittolakihan ei sitten kirkkoa koske, Jääskeläinen kertoo.

Toiviainen olisi pitkällä tähtäimellä valmis luopumaan vihkioikeudesta. Kirsi

Hiilamo toteaa, ettei avioliitto ole pelastuskysymys.

– Tavoitteena pitää olla se, että kirkko vihkii avioliittoon samaa sukupuolta olevat. Ensin kirkon pitää kuitenkin päättää, miten kohdata ne, jotka ensi vuonna vihitään siviiliavioliittoon, Jaakko Weuro vastaa.

alk.

1149€

KROATIA-MONTENEGRO, 6pv 22.4., 27.5., 23.9.

alk.

1159€

POHJOIS-ITALIAN JÄRVIMAISEMAT JA SATUMAINEN SVEITSI, 5pv 21.4., 9.6., 25.8., 15.9.

alk.

1149€

TARUJEN SKOTLANTI, 4pv

ELÄMÄNMAKUINEN MADRID, 6pv 20.5., 2.9. ja 30.9.

899€

8.4., 12.5., 25.8.

alk.

899€

28.4, 8.9.

alk.

1099€

Hinnat alk./hlö. Sis. suorat lennot Helsingistä, majoituksen 2hh aamiaisin, lentokenttäkuljetukset, retkiä/yhteisiä ruokailuja ja suomenkielisen paikallisoppaan palvelut.

Katso kaikki matkamme ja varaa matkapojat.fi

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti.

6

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Päivä kirkon töissä osa 1 Nuorisotyönohjaajat numeroina ■ Helsingin seurakuntien nuorisotyössä työskentelee yhteensä 90 henkilöä.

■ Heistä miehiä on 27 ja naisia 63.

■ Nuorisotyöntekijöiden tyypillisin ikä on 25–29 vuotta.

■ Pätevyysvaatimuksena on kolmivuotinen ammattikorkeakoulututkinto.

■ Keskipalkka on noin 2 612 euroa kuukaudessa.

Jukka Leppilammen ja Marzi Nymanin uutta levyä. Olen kenttätyöihminen eikä toimisto ole minua varten. Leiri- ja retkipäiviä on tänä vuonna 48.

Open House. Herttoniemen seurakunnassa työskentelevä Juha Perilä kyselee nuorten kuulumisia Myllypuron kirkolla. Juttelemassa Anna Luukka (vas.), Sara Mörsky, Sini Torasvirta ja Saara Hartikainen.

Parasta on nuortenilta Juha Juuso Perilä on ollut nuorisotyönohjaajana Herttoniemessä kohta 30 vuotta. Hän tiesi jo 15-vuotiaana, mihin ammattiin haluaisi.

Hiippakuntavaltuustoon valittiin jäsenet

Hiippakuntavaltuustoon valittiin jäsenet viime viikolla. Papeista tulivat valituiksi Tulkaa kaikki -listalta Kirsi Hiilamo, Leena Huovinen ja Ulla Kosonen, Viinipuu-listalta Tapio Leskinen ja Marjaana Toiviainen sekä Kaikkien kirkko -listalta Arto Antturi ja Jukka Pakarinen.

Maallikoista valittiin Usko ja yhteys -listalta Reino Halonen, Jaakko Mikkola, Tiina Tuomela ja Pekka Reinikainen, Tulkaa kaikki -listalta Katri Korolainen, Sami Ojala, Jaakko

Teksti Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä

8.40

On tiistai, viikon paras päivä.

Tänään on nuortenilta. Aamu alkaa rauhallisesti.

Loikoilen, mietiskelen ja rukoilen. Aamiaisella luen Hesaria.

10.50 Ajan autolla Herttoniemen kirkolle.

Weuro, Anna Munsterhjelm, Wiking Wuori, Johanna Korhonen ja Tarja Kantola sekä Elävä kirkko kaupungissa -listalta Maritta Laiho, Pekka Salomaa ja Paula Lehmuskallio.

Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan toiminnasta ja taloudesta päättävä hallintoelin.

Lähes joka toinen pappi jätti äänestämättä Viime viikolla valittiin edustajat kirkon ylimpään päättävään eli-

11.00 Työkaverini Santtu lahjoittaa minulle Jaakko Nuutilan Makkarakirjan.

Naurattaa, sillä olen makkarafriikki.

11.20 Selvitän, vieläkö Herttoniemen ja Mikaelin seurakuntien yhteisellä isä-poika -retkellä on vapaita paikkoja. Tilaan bussit hiihtoloman lastenleirille ja huhtikuun perheretkelle. En halua, että nyt käy kuten pari vuotta sitten, kun unohdin varata bussin.

Huh, mikä sirkus se oli!

12.10 Toimistohommien lomassa lepuutan aivoja, pyörin Facebookissa ja kuuntelen

meen, kirkolliskokoukseen. Edustajia saivat äänestää vain papit ja seurakuntiin valitut luottamushenkilöt.

Luottamushenkilöiden äänestysprosentti oli vaalissa 82,7, mutta papeista vain 56,7 halusi käyttää äänioikeuttaan.

Notaari Heikki Hämäläinen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulista sanoo, että pappien äänestysprosentti on kirkolliskokousvaaleissa aina valitettavan matala.

Nyt prosenttia saattoi pudottaa myös se, että äänioikeutta laajennettiin koskemaan esimerkiksi ulkomailla asuvia ja eläkkeellä olevia pappeja.

13.00 Syön lohta lounasravintola 911:ssa työkaverini, vanhan opiskelutoverini Bobbyn kanssa. Päivitämme työ- ja siviiliasiat.

13.50 Päivän tärkein tehtävä on kesän riparien kevätohjelman tekeminen. Riparilaisille on useita tapaamisia. Valmistelen illan palaveria ja suunnittelen riparilaisten tutustumisiltaa, joka pidetään ylihuomenna. Lähetän riparia ja nuorteniltaa koskevia WhatsApp-viestejä.

15.00 Lähden Myllypuron kirkolle. Perillä laitan esille illan tarjoilut: hedelmiä, pientä makeaa ja suolaista syötävää. Kevätrippikoululaisia ja isosia alkaa saapua neljältä.

Vaihdamme kuulumisia.

Välillä sovin Sinikan kanssa brunssista, joka pidetään lauantaina 2.4. Myllypuron kirkolla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Siitä tulee varmasti Helsingin paras. Vähävaraisten ruuanjakelua hoitava Sinikka on taitavin kokki, jonka tiedän.

17.00 Sammatti 4 -riparin kevätjaksoa ja tutustumisiltaa koskevaan palaveriin tulee kahdeksan isosta ja leirimuusikko. Tänä vuonna isosia on ennätysmäärä, noin 90.

18.30 Open House -nuortenilta alkaa.

Juttelen, pelaan Rummikubia ja huolehdin tarjoiluista. Illan aikana kirkolla käy satakunta nuorta.

Kirkkoon tulee myös nuori nainen, joka haluaa päästä irti huumeista. Häntä itkettää. Tarjoan hänelle syötävää. Kollegani juttelee hänen kanssaan pitkään.

20.00 Kollegani Hannele pitää hartauden. Mukana on viitisentoista nuorta.

20.40 Vapaaehtoinen laulu- ja rukoushetki Laguuni rauhoittaa.

21.25 Keittiö on siivottu ja ilta on ohi.

Kotiin mennessä tunnen kuplivaa iloa illan hienoista kohtaamisista. Fyysisesti olen vähän uupunut, mutta henkisesti voimaantunut. Nuoret ovat ihania.

Tuomiokirkon krypta avautuu maaliskuussa

Vesivahingon kärsinyt Helsingin tuomiokirkko alkaa olla kuiva.

Kirkkosali on normaalissa käytössä perjantaista alkaen. Pahiten kastunut krypta pystytään avaamaan yleisölle keskiviikkona 2. maaliskuuta.

Kirkkosalin ja kryptan väliseen lattiaan rakennetaan kuivatusputkisto, jonka avulla lattian onteloihin pumpataan kuivaa, lämmintä ilmaa. Kosteus sitoutuu ilmaan, joka pumpataan toisaalta ulos lattiaonteloista ja rakennuksesta.

Kuivatusjärjestelmä on käytössä

niin kauan kunnes välipohja on kuivunut. Kuivatus ei haittaa kirkon käyttöä.

Vesivahingosta koitui joidenkin satojen tuhansien eurojen kustannukset, jotka vakuutus korvaa.

Tuomiokirkossa tapahtui massiivinen vesivahinko 29. tammikuuta, kun kaakkoistornin sprinkleriputki rikkoutui ja suuri määrä vettä valui kirkkosaliin ja kryptaan sekä pitkin kirkon portaita Senaatintorille asti.

Tuoreet tiedot Tuomiokirkkoseurakunnan tilaisuuksien sijainneista ovat osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

7

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Hajoamisen kautta eheyteen. Jari Koposen tulkinnan mukaan vihainen ihminen näkee toisessa hädän, jota ei ole itsessään pystynyt kohtaamaan ja hyökkää. Koponen puhuukin turvasta, turvallisuudesta. – Ihminen eheytyy myötätuntoisessa yhteydessä, jossa saa ensin hajota.

Viha paljastaa pelon Vihaa vastaan halutaan taistella, mutta ihmisen hyvinvoinnin kannalta se on olennainen tunne. Näin sanoo vihakouluttaja Jari Koponen.

Teksti Anna Taipale Kuva Sirpa Päivinen

K

aksi miestä kävelee ravintolaan. ­Nuorempi haluaa tarjota mentorilleen oluen 18-vuotispäivänsä kunniaksi. Ovimies tuijottaa nuorukaista inhoten ja vääntelee tämän henkilökorttia raivokkaasti. Lopulta hän toteaa, että kaipa kortti on aito ja päästää miehet peremmälle.

Päivänsankari toppuuttelee ovimiehen käytöksestä tuohtunutta ohjaajaansa: Älähän sie, tämä on minulle jokapäiväistä.

Jari Koponen on ammatiltaan vihakouluttaja, ja hänelle tilanne ravintolassa romaninuorukaisen kanssa oli aikoinaan pysäyttävä ensituntuma siihen, kuinka pelkästään erilainen tai tietty ulkonäkö laukaisee monilla primitiivitilan.

– Ihminen tipahtaa kaksivuotiaan tunnetasolle. Hän kokee mielihyvänsä eli turvallisuuden tunteensa olevan uhattuna, Koponen avaa.

Samasta ilmiöstä on kyse vihapuheessa, terrorismissa tai missä tahansa väkivallan ajatuksissa tai teoissa.

– Vihan taustalla on aina pelko, jota yritetään peittää tai paeta.

Jari Koposelle viha merkitsee neutraalia voimaa, elinkeinoa ja palkittua asiantuntijuutta.

– Viha on perustunne, jonka tehtävä on suojella ihmistä. Se ei tarkoita räyhäämistä ja riitelyä, vaan esimerkiksi omien tarpeiden ja rajojen ilmaisemista, Koponen sanoo.

– Viha nähdään helposti pahana asiana, jota vastaan täytyy kamppailla. Taistelemalla eivät taistelut kuitenkaan lopu, vaan olennainen kysymys on, millä pelko rauhoitetaan.

Maahanmuuttovastainen voi kokea, että nuo tulevat tänne ja saavat apua, vaikka minä olen ollut täällä koko ajan enkä ole saanut sitä, mikä minulle kuuluu.

– Ihminen näkee toisessa hädän, jota ei ole itsessään pystynyt kohtaamaan ja hyökkää siksi, Koponen tulkitsee.

Hänen mukaansa suomalaisilla on sotien seurauksena paljon tiedostamatonta ja käsittelemätöntä, sukupolvelta toiselle siirtynyttä surua.

Turva on Koposen puheessa avainsana. Ihminen eheytyy myötätuntoisessa yhteydessä, jossa saa ensin hajota.

– Sotatraumaa sukupolvesta toiseen kokeva kansa kaipaa yhä turvaa kohdata tunteitaan, Koponen sanoo.

”

Suorittaja pitää vauhtia yllä, ettei hänen tarvitse pysähtyä kohtaamaan tunteitaan.”

Vihakouluttaja Jari Koponen

Mutta ei vihakouluttajakaan ole aina osannut vihata. Koulukiusattu nuorukainen löysi karateharrastuksesta pelastuksensa. Nuorisotyössä Keravan kaduilla mies oli tunnettu siitä, ettei milloinkaan menettänyt malttiaan.

– Sunnuntait olivat ainoita päiviä, jolloin en ollut töissä.

Olin ahdistunut iltaan asti, kunnes seuraava työpäivä lähestyi, Jari Koponen kertoo.

Kamppailulajit, työ ja kiltteys olivat hänelle tapa paeta omaa haavaa. Sitten tuli romahdus.

– Pidin vapaata ja matkustin Kiinaan taiji-mestarin oppiin. Palattuani olin päässyt irti työnarkomaniasta. Vanha selviytymiskeinoni ei auttanutkaan pakenemaan, vaan jouduin sisäisesti tyhjän päälle, Koponen kertoo.

Seurasi pohjaton masennus ja halu kuolla.

– Koin maksimaalista kauhua, josta ei ollut ulospääsyä.

Lopulta joku sanoi, että olisi surullista, jos tappaisit itsesi ennen kuin olet kokeillut terapiaa.

Masennus, kiltteys ja ylisuorittaminen kumpuavat Jari Koposen mukaan arvottomuuden kokemuksesta. Ihminen

ei ole saanut ilmaista tunteitaan, jolloin viha kääntyy sisäänpäin, omat tarpeet niellään, eikä rajoja osata asettaa.

– Suorittaja pitää vauhtia yllä, ettei hänen tarvitse pysähtyä kohtaamaan tunteitaan. Kiltti kokee olevansa olemassa toisia varten ja uskoo omien tunteidensa olevan pahoja.

Koponen avaa tunteiden piilottamisen takana olevaa sota­trauman anatomiaa: Turvan tuominen on arkkityyppisesti miehen tehtävä, siksi miehet lähtevät rintamalle. Kotona naiset joutuvat pärjäämään yksin. Sodan päätyttyä mies näkee, että vaimosta on tullut kodin turva. Nainen puolestaan näkee miehessä turvan sijaan hajonneen ihmisen. Miestä kalvaa syyllisyys elossa olemisesta. Nainen, jonka mies on selvinnyt hengissä, tuntee syyllisyyttä siitä, että on saanut pitää miehensä.

– Sodan jälkeen kaikki olivat rikki, mutta kellään ei ollut syliä purkaa tuskaansa, Koponen sanoo.

”

Masennus, kiltteys ja ylisuorittaminen kumpuavat arvottomuuden kokemuksesta.”

Vihakouluttaja Jari Koponen

– Hätää ja syyllisyyttä paettiin jälleenrakentamiseen.

Nykytilanne takaa, että mahdollisuus tutustua itseensä on olemassa. Selviytymisen tilasta ei voi kuitenkaan suoraan hypätä rakkauden tilaan. Eheytyminen tarkoittaa myös surutyötä.

– Tunteitaan tiedostava kykenee tekemään valintoja ja muutoksia, jotka ovat omalle elämälle hyväksi, Koponen kiteyttää vihatyöhön rohkenemisen etuja.

– Terve viha ilmenee kykynä kunnioittaa omaa hyvinvointia.

Lisätietoa saa verkko-­osoitteesta www.duendo.fi.

8

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Jani Laukkanen

Kukkakimpun

Kaupungin kasvo: Petri Salmela

Sieni-ihminen pop‑up-ravintolassa Keskellä talveakin voi syödä tuoreista sienistä valmistettuja ruokia. Petri Salmela ja Sieni-ihmiset ry haluaa tarjota ihmisille yllätyksiä Mush Room Asia -ravintolassa Kalliossa.

– Ravintolapäivä on hieno mahdollisuus perustaa oma yhden päivän ravintola. Haluamme rohkaista ihmisiä kokeilemaan uusia tapoja käyttää sieniä. Esimerkiksi Helsingissä on saatavana tuoreita sieniä etnisistä kaupoista, vihannestukusta ja hyvin varustetuista liikkeistä, yhdistyksen puheenjohtaja Petri Salmela sanoo.

Pop-up-ravintolassa on myös maistiaisia matsutake-sienestä, joka on ollut perinteinen Japanin keisarin huippukallis herkku.

Matsutakea eli tuoksuvalmuskaa kasvaa paitsi Japanissa, myös Pohjois-Suomessa.

Salmelan oman keittiön kohokohta on kaksimetrinen hylly ikkunan yläpuolella. Hyllyllä hohtelee lasipurkkirivistö, johon on säilötty ystävyydessä jaettuja metsäelämyksiä kuivattujen sienten muodossa.

Sieniä on 15 eri lajia. Purkeista kaunein on varattu matsutakelle.

– Käytän kuivattuja sieniä murustettuna täydellistämään monien ruokien makua. Sienten maku, umami eli lihaisa, on viides maku makean, suolaisen, karvaan ja happamen lisäksi, sieni-ihminen kertoo.

Pikkupoikana hän keräsi isänsä kanssa kangasrouskuja; muita sieniä he eivät tunteneet. Koti oli Pohjanmaalla, Vetelissä.

– Isä myös metsästi. Minä olen kasvissyöjä enkä metsästä, mutta sienestämisessä on sama jännitys.

Et koskaan tiedä, mitä metsä antaa.

Salmela muutti 18-vuotiaana Helsinkiin opiskelemaan Taide­ teolliseen korkeakouluun ja valmistui graafiseksi suunnittelijaksi. Samalla hän ystävystyi Saimi Hoyerin kanssa.

– Saimi vei minut kesämökilleen Punkaharjulle, missä on mahtavat sienimaastot. Huoma-

simme, että meillä on samanlainen luontosuhde. Saimi opetti minulle Ilta-Annikki-mummolta saamansa sienitiedon. Punkaharjusta on tullut minulle toinen kotiseutu.

Salmelan mielestä sieniin on vaikea tutustua sienikirjojen kautta. Parhaiten niitä oppii tuntemaan toisen ihmisen kanssa.

Sopiva oppimisvauhti on yksi tai kaksi uutta sientä vuodessa, tuntuman, hajun, värin ja jaetun ilon kanssa.

Sieni on sieniharrastajalle kaunis, mystinen olio, enemmän olio kuin kasvi. Se asuu maan alla ja ponnahtelee sieltä omia aikojaan ilmoille. Sienet voivat pelastaa maailman – tai ainakin ne voivat puhdistaa saastunutta maata, tuottaa ruokaa, tarjota lääkeaineita ja innovaatioita teolliseen käyttöön.

– Ilman sieniä maata peittäisi kuolleen orgaanisen aineen massa, Petri Salmela huomauttaa.

Sienilajeja on Suomessa yli 5 000. Petri Salmelan harrastus on keskittynyt ruokasieniin, joita on lähes 500 lajia. Maut ovat hänelle tärkeitä.

– Haluan aina maistaa uusia makuja. En ole itse erityinen kokki mutta ystävät onneksi ovat.

Hän kirjoitti Saimi Hoyerin kanssa pari vuotta sitten kirjan Sieniä ja ihmisiä. Graafisena suunnittelijana, viestin välittämisen ammattilaisena, hän on voinut yhdistää leipätyönsäkin rakkaaseen harrastukseen ja sienisanoman välittämiseen.

P.S.

Unelmoin siitä, että sienistä tulee normaali osa ravintoloiden tarjontaa.

Pelkään suvaitsemattomuutta.

Uskon, että jokaisessa asuu sieni-ihminen ja samoin jokaisesta löytyy se hyvä ihminen.

Katri Simonen Mush Room Asia Ravintolapäivässä 21.2. klo 12–16, Kalliolanrinne 4, 2, krs. www.sieni-ihmiset.fi

Kuinka valita ekologisesti ja eettisesti kestävä kimppu, jos edes kauppias ei tiedä kukan alkuperää?

Tieto katoaa alihankinta­ketjun syövereihin.

Teksti Sari Saaristo Kuva Sirpa Päivinen

T

ähän aikaan vuodesta suomalaiset ostavat paljon kukkia. Eikä ihme, tuovathan tulppaanit raikkaan lupauksen tulevasta keväästä.

Mutta mistä leikkokukat tulevat ja kuinka ne tuotetaan? Kukkakaupan ruusualtaan vieressä ei useinkaan lue kukan alkuperämaata. Kotimaista kukkaa ei ole ympäri vuoden tarjolla, eikä kukkatuotanto pohjoisen talvessa välttämättä kovin ekologistakaan ole.

Ostarilla tavataan 6/10: Laajasalo

9

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

n alkuperän jäljillä Vinkit hyvän omantunnon kukkakimppuun ■ Kotimainen kukka tukee suomalaista työtä. Tuotannon hiilijalanjälkeä pyritään suitsimaan lämmittämällä kasvitarhoja osin bioenergialla. Esimerkiksi kevään tulppaaneja tuotetaan myös kotimaassa.

■ Reilun kaupan sertifikaatin alla myytävien kukkien taustat on selvitetty ja niitä tuottavien farmien toimintaa valvotaan.

■ Täysin luomuvaihtoehto on kerätä kimppu luonnonkukkia lähiympäristöstä. Kesä on lyhyt, mutta koristeluissa voi hyödyntää myös oksia, havuja, varpuja, kiviä ja käpyjä.

■ Kysy kauppiaaltasi kukkien alkuperästä.

lisen ahdistelun armoille. Raskaaksi tulevat voidaan potkia töistä noin vain.

Riistotyön lisäksi farmien ympäristö kärsii. Pahimmillaan kukkalaitos imee ympäristöstään kaiken veden viljelmiensä kasteluun ja jättää jälkeensä kemikaalien tahraamaa maata.

Tulppaanien aika. Pirilän Kukkatalo on perheyritys, jonka kasvihuoneilla Tuusulassa tuotetaan vuodessa yli miljoona ruukku- ja ryhmäkasvia.

Suurin osa maailman kukista tuotetaan Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Suomeen tulevat tuontikukat ovat pääosin Itä-Afrikasta.

– Ekologisesti ajatellen onkin järkevää kasvattaa kukkia siellä, missä riittää valoa ja lämpöä ympäri vuoden. Mutta ongelma on se, että iso osa näistä kukkatuottajista viis veisaa työntekijän oikeuksista tai viljelmien vaikutuksista ympäristöön, kertoo Reilu kauppa ry:n tiedottaja Sanna Räsänen.

Suurilla kukkaviljelmillä työskentelevät pääosin köyhät ja kouluttamattomat naiset mitättömän pienellä palkalla.

– On hyvä ymmärtää, että kukkatuotannossa on kyse todella suuren luokan teollisuudesta. Esimerkiksi Afrikassa kukat

”

Hollantilaisesta kukkahuutokaupasta tilattujen erien taustoja ei välttämättä tiedä edes kukan myyjä.” tuotetaan jättimäisillä farmeilla, joissa on tuhansia työntekijöitä.

Työntekijöiden riistäminen on tiloilla arkipäivää. Työpäivät ovat ylipitkiä ja olosuhteet alkeelliset. Monet joutuvat seksuaa-

Suomeen tulevan kukan matka nuppujaan kasvattavasta pensaasta kuluttajan maljakkoon on pitkä. Alihankintaketjujen monipolvisuus kadottaa helposti kukan alkuperän. Kukkakaupan kansainvälinen keskus on Hollanti, jonka kautta myydään yli puolet kaikista leikkokukista. Hollantilaisesta kukkahuutokaupasta tilattujen erien taustoja ei välttämättä tiedä edes kukan myyjä.

Alkuperää voi olla tosi hankala selvittää.

– Veikkaan, ettei tavallinen asiakas taustoja hirveästi kyselekään. Siitä huolimatta, että yleinen kiinnostus tuotteiden taustojen eettisyyteen koko ajan kasvaakin, Sanna Räsänen miettii.

Kukkatuotannon ongelmat ovat olleet pitkään kansainvälisessä tarkastelussa, ja eettisesti ja ekologisesti kestäviä tuontikukkia on ollut jo Suomessakin useita vuosia tarjolla.

Avainasemassa on aktiivinen kuluttaja.

– Kun asiakkaat ryhtyvät kyselemään kauppiailta kukkien taustoja, alkavat myös

tukut kiinnittää kukkien tuotantoprosesseihin enemmän huomiota. Kukkia ostamalla voi tehdä ison arvovalinnan, Räsänen kannustaa.

Reilun kaupan yhdistyksen sertifioimat kukat ovat varma valinta, jos kimppuun liittyvät eettiset kysymykset alkavat hiertää omaatuntoa.

Reilun kaupan kukilla on tiukat kriteerit: työntekijöiden kohtelun, oikeuksien ja palkan pitää olla mallillaan ja ympäristötekijät tulee ottaa kunnolla huomioon.

Lisäksi Reilun kaupan vaikutukset leviävät yhtä kukkafarmia laajemmalle, koko yhteisön hyväksi.

Reilun kaupan suurtilojen työntekijöistä valitut luottamushenkilöt muodostavat työryhmän, joka päättää tilan ansaitsemien Reilun kaupan lisien käytöstä. Farmien lähelle on näin perustettu kouluja ja päiväkoteja sekä terveysasemia. Työntekijät ovat myös lahjoittaneet puiden taimia ympäristön metsittämiseen.

Suomalaisten tapa ostaa kukkia on muuttunut. Kun kymmenen vuotta sitten kukkia ostettiin lähinnä syntymäpäiväsankarille tai hienoon tilaisuuteen, nykyään on tavallista napata mukaan leikkokimppu omaa arkiviikkoa piristämään.

– Tulppaanisesongin aikaan myymme viikossa tuhansia laatikollisia kotimaisia tulppaaninippuja asiakkaille. Yli puolet kukista ostetaan jo marketeista, kertoo Ruokakeskon ostopäällikkö Liisa Myllylä.

Leikkokukkien kasvaneen suosion yksi selittäjä ovatkin edulliset markettikimput, jotka ilmestyivät ruokakauppoihin kymmenisen vuotta sitten.

Ruokakesko on raivannut tietä Reilun kaupan kimpuille. Myllylä alkoi aikanaan etsiä tulppaanisesongille jatkajaa ruusuista.

– Haimme ensin kotimaista ruusua, mutta hyvin nopeasti tuottajat totesivat, että Suomen olosuhteissa kimpputavararuusun tuottaminen ei ollut kannattavaa, Myllylä kertaa.

Reilulla kaupalla oli Itä-Afrikassa valmis sapluuna tarjolla.

– Ensimmäiset Reilun kaupan ruusut tulivat valikoimiimme jo vuonna 2006. Nyt myymme monia kukkalajeja ja sekakimppuja.

– Meidän oma kriteeristömme vaatii tuotteiden alkuperän tuntemista. Reilun kaupan sertifikaatti toimii turvana ja takuuna meille siitä, että kaikki tekijät on huomioitu oikealla tavalla.

Kaupungilta bongattua

ANU HEIKKINEN

Laajasalon ostoskeskuksen tarjonta ruokakauppoineen ja baareineen noudattaa ostareiden peruskaavaa, mutta R-kioskin vierestä löytyy varsinainen helmi, Saaremme Puoti.

Luomu- ja lähituotteita myyvän kaupan taustalla on paikallisten asukkaiden lähiosuuskunta, joka pyörittää myös ruokapiiriä.

Lisäksi viihtyisästä puodista saa lounasta neljänä päivänä viikossa.

– Saaremme Puoti on parasta ostarilla.

Palvelu on aurinkoista ja lounas tosi hyvä.

Poikkean täällä melkein joka kerta ostarilla käydessäni, sanoo borssikeittoa lusikoiva Maire Hilmola.

Kanavamäessä asuva Hilmola tuli lounaalle kävelylenkin jälkeen. Hän on katsellut laaja-

salolaista elämänmenoa jo 40 vuoden ajan eikä muuttaisi muualle. Tuttuja on kertynyt sekä lasten että lemmikkien kautta.

– Teen ostarilla lähinnä ruokaostokset ja käyn kirpputorilla. Kesällä pyöräilen välillä Herttoniemeen tai Itäkeskukseen.

Laajasalon keskus menee lähivuosina uusiksi. Laajasalontien varteen rakennetaan uusi ostoskeskus, ja vanhan, 1970-luvun alussa valmistuneen ostarin paikalle nousee asuintaloja.

– Vanha ostari on jo ränsistynyt ja muuttunut vähän rauhattomaksi. Toivottavasti palvelut paranevat uuden ostarin myötä. Kaipaisin kunnollista ruokaravintolaa, jossa voisi istua iltaa ystävien kanssa.

Anu Heikkinen

TUULA VILMINKO

Lähiruokaa Laajasalossa

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Jäiden lähtö. Tuula Vilminko kuvasi merinäkymän kynttilänpäivänä Vuosaaressa.

Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle.

10

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Vaikuttavaa neuvostotaidetta

Miksi?

Oppilaitoksen kappeli sai upeat taidevalaisimet SEPPO SIRKKA

Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin Kalasatamassa sijaitsevien uusien tilojen kappelin valaisimiin on maalattu taideteoksia.

Mistä idea tuli, koulun entinen rehtori, erityisasiantuntija Jorma Niemelä?

– Ajatuksen taidetta sisältävistä valaisimista esitti rakennusvaiheessa arkkitehti Stefan Ahlman. Valaisimien maalausten toteuttajaksi valittiin taiteilija Vilmalotta Olivia Schafhauser.

Samalla saimme idean siitä, että kappeliin tulisi vaihtuvia näyttelyitä. Ensimmäisenä on esillä Schafhauserin ihmisyyttä ja ihmisen kasvua kuvaava näyttely.

Millaisia maalauksia kappelin valaisimiin sisältyy?

– Schafhauserin maalauksissa on vahvaa kristillistä symboliikkaa, joka liittyy kirkollisiin väreihin ja symboleihin. Niissä

Kappelissa. Vilmalotta Olivia Schafhauserin maalaamat valaisimet sisältävät kristillistä symboliikkaa.

kuvastuu myös ammattikorkeakoulun ajatusmaailma ja toiminta sekä sijainti veden äärellä Kalasatamassa. Kappelin tekstiilit puolestaan ovat Metropolian tekstiilitaideopiskelijoiden valmistamia.

– Kappelia käytetään sekä opetustilana että kirkollisissa tilaisuuksissa, joten sen akus-

tiikka on mietitty tarkkaan. Tilan pitää toimia siten, että siellä voi yhtä hyvin puhua ja esittää musiikkia.

Miten uusi kampus on otettu vastaan?

– Kampuksen käyttäjiltä ja siellä vierailleilta on tullut todella hyvää palautetta. Ammattikorkeakoulun 1 600 opiskelijan ja 150 työntekijän käytössä on monimuotoisia opiskelu- ja työskentelytiloja sekä kirjasto, ruokala ja kappeli. Hieno asia on myös se, että saimme noin 19,3 miljoonaa euroa maksaneet tilat 4, 2 miljoonaa euroa halvemmalla kuin alun perin arvioitiin.

Marjo Kytöharju Vilmalotta Olivia Schafhauserin taidenäyttely Diakin kappelissa, Kyläsaarenkuja 2, 3.5. saakka ma–to klo 10–19 ja pe klo 10–16. Taiteilija paikalla 16.3. ja 13.4. klo 17–19.

MIHAIL AREFJEVIN YKSITYISKOKOELMA

NÄYTTELY Suurimmalla osalla meistä on käsitys siitä, mitä oli neuvostoliittolaisen taiteen sosialistinen realismi. Useimmille se on halveksittavaa epätaidetta, toisille naurua herättävää camp-huumoria.

Meillä on ylimalkainen käsitys uuden sosialistisen yhteiskunnan työn sankareista, joita taiteen Miehet rannalla. Näyttelyn hienoimpiin teoksiin kuuluu Alexander Deinekan piti ihanteellisesti Good morning. kuvata. Neuvostoliiton kirjailijaliiton Kuvataiteen suhteen aikakausi voima onkin lähinnä siinä, että vuoden 1934 ohjeiden mukaan on ongelmallinen: se ei tuottase murtaa stereotypioita. Suurin ”taiteen tuli heijastaa ja tulkita nut Jevgeni Jevtušenkon tai osa töistä on jonkinlaista sosiaelämää yhteiskunnan perusraAndrei Tarkovskin kaltaisia listista realismia, mutta ei sitä, kenteiden, sosiaalisten suhteiden maailmanluokan taiteilijoita. mitä ennakkoluuloinen katsoja kautta. Taiteen tuli myös tukea Hruštšov itsekin hyökkäsi abstodottaa. Valheellisen herooivaltion pyrkimyksiä sosialistisen raktin taiteen kimppuun vuonna suuden sijaan tarjolla on arkea, yhteiskunnan rakennustyössä.”

1962. Sitten alkoikin muualla maapieniä asioita, elämäniloa, myös Vielä viisi vuotta Josif Staliilmalla tunnetussa neuvostoliittosurua, herkkyyttä ja jopa kepeää nin kuoleman jälkeen Muusiklaisessa kuvataiteessa toisinajatteeroottisuutta – eikä tämä koske kojen liitto sai puolueelta viestin, lijoiden aika. pelkästään niin sanottua miejoka mukaan ”todellisuutta piti Tähän harmaaseen ja rajoilhistä katsetta: on siellä komeita heijastaa liikuttavin, kauniin ja taan epäselvään välikauteen iskee miehiäkin. Tarjolla on paljon poeettisin kuvin, joiden läpi Didrichsenin taidemuseon uusi ”jaloa ihmisyyttä”. Tuli jopa mietunkeutuu optimismi ja jalo ihnäyttely Olipa kerran neuvostoleen, että juuri tällaista sosialismisyys, rakentamisen paatos ja taide. tisen realismin olisi pitänyt olla kollektivismin henki.” ollakseen aitoa taidetta. Se tuli Miksi sosialistinen realismi Olen harrastanut venäläistä vain liian myöhään. epäonnistui? Englantilainen taidetta paljon. Olen ollut avantOlisi helppo lopettaa kliseekriitikko John Berger totesi jo garden lumoissa, ja olen suhtautu- seen, että Didrichsen on tehnyt neuvostoaikana (1969), että sonut huumorimielellä sosialistisen kulttuuriteon, mutta nykykielisialistinen realismi oli realismin realismin kauheimpiin tuotoksiin. sesti ja museon tietyn elitistisen valekaapuun puettua naturalismia Siksi olikin vaikuttava kokemus historian huomioon ottaen totean ja sellaisenakin vain kuvitteellista. nähdä näyttely sellaisilta neuvosmieluummin, että tämä näyttely Naturalismista tuli alibi epäluontotaiteilijoilta, joista vain yhden on kova veto.

Otso Kantokorpi nolliselle ja valheelliselle. tuotanto oli entuudestaan tuttua: Vuonna 1956 Nikita Hruštšov Aleksandr Deineka (1899–1969) Olipa kerran neuvostotaide – teoksia piti kuuluisan puheensa henkilöoli Suomessakin aikoinaan jonArefjevin kokoelmista Didrichsenin kultista ja sen seurauksista. Joskus kinlainen sankari. taidemuseossa, Kuusilahdenkuja 1, 1960-luvulla alkoi taiteessakin Näyttelyltä on turha odottaa 15.5. saakka. Avoinna ti–to 11–18, pe– aikakausi, jota on tapana nimittää unohdettuja ja nyt uudelleen su 11–17, ma suljettu. Liput 12/10 e. suojasääksi. löydettyjä mestariteoksia. Sen

Kyseenalaistaja. Saku Tuomisen mukaan uskomukset hallitsevat melkein kaikkea ajatteluamme ja toimintaamme.

Pääministerikin esittää väittämiä, jotka ovat oikeasti vain uskomuksia.

Juuri näi Saku Tuomisen uudessa kirjassa kehotetaan kyseenalaistamaan uskomuksia ja hyväksymään kaiken epävarmuus.

Teksti Leena Virtanen Kuva Sirpa Päivinen

S

aku Tuomiselta putkahtaa kirjoja tasaiseen tahtiin. Italialaisten keittokirjojen sarja täydentyi viime syksynä Pizze-teoksella, jonka innoittamana monet opettelevat nyt pizzantekoa aitoitalialaisin ohjein.

Uusin kirja on psykologi-psykoterapeutti Annamari Heikkilän kanssa kirjoitettu Uskonko (Otava), jossa pohditaan erilaisia uskomuksia.

Kirjan mukaan uskomukset hallitsevat melkein kaikkea ajatteluamme ja toimintaamme.

Uskonko on ulkoasultaan kaunis pieni kirjanen. Tuominen on seurannut koko uransa ajan digitaalisen median kehitystä, mutta hän uskoo painetun kirjan säilymiseen.

– Nykyään on etu, että voi vielä lukea jotakin, joka ei ole sähköisessä muodossa. Tykkään itsekin lukea kirjani paperilta edelleen, Tuominen sanoo.

11

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

in on hyvä Kirjojen tekeminen on Tuomiselle rakas harrastus ja tapa pakottaa itsensä opiskelemaan uusia asioita.

– Se on myös elämäntapavalinta. Kirjat sopivat siihen, että asun osan vuodesta Italiassa.

Tuomisen nykyinen päätyö on SCOOL-yhtiö, jossa suunnitellaan kouluihin liittyviä hankkeita. Myös yksi vireillä oleva kirjahanke liittyy kouluihin.

Uskonko-kirja muutti Saku Tuomisen mukaan hänen elämänsä, sillä nykyään hän tunnistaa uskomuksia joka paikassa: politiikassa, taloudessa, parisuhteissa, mediassa, lasten kasvatuksessa.

Jätämme tekemättä asioita, koska uskomme, että emme pysty tai osaa. Pääministeri esittää väittämiä, jotka ovat oikeasti vain uskomuksia. Talouden johtavat asiantuntijat kiistelevät, pitääkö leikata vai elvyttää, ja kumpaakin kantaa voidaan perustella. Uskomuksia nekin, väittää Tuominen.

Myös pelot ovat pohjimmiltaan uskomuksia, kirjassa todetaan.

Entä tieto? Mikä sen merkitys on? Tuominen on nykyään, leikillään toki, valmis kyseenalaistamaan vaikka auringonnousun, koska edes siitä ei ole kenelläkään täyttä varmuutta.

– Joo, minusta tulee nykyään helposti rasittava keskustelukumppani, hän naurahtaa.

Uskomuksiin liittyy uskominen ja uskontokin. Kirjassa kysytään, mihin ihminen uskoo, kun hän lausuu uskontunnustuksen. Tai miksi aikuinen saa uskoa Jumalaan mutta ei joulupukkiin. Vastaukset jäävät ilmaan.

Kirja syntyi tiiviissä dialogissa Annamari Heikkilän kanssa. Alussa he ajattelivat jakaa ohjeita lukijoille, mutta

tekoprosessin aikana tavoite alkoi muuttua melkein päinvastaiseksi.

– Nykymaailmassa annetaan koko ajan ihmisille erilaisia neuvoja, mutta me haluamme lopulta sanoa, että kun teet näin, et voi yhtään tietää, mitä siitä seuraa. Kirjan tavoitteena on ohjata lukijoita joustavaan ajatteluun.

Tuomisen yksi suosikkimotoista on peräisin Eeva Kilveltä: ”Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.”

”

Miksi arvostetaan sitä, että tavoitteisiin päästään vaikeuksien kautta, vastavirtaan, sisulla ja hampaat irvessä?”

Juuri hyvään Saku Tuominen uskoo. Se on hänen uskontunnustuksensa.

– Uskon siihen, että kaikki on juuri kuten pitääkin olla.

Ei ole epäonnistumisia. Asiat tapahtuvat minua varten, ja kaikki johtaa lopulta hyvään. Vaikka tulee vastoinkäymisiä, pystyn ajattelemaan, että hyvä kun kävi näin.

Yleensä tämä herättää muissa silkkaa epäuskoa, eikä Tuominen haluakaan esiintyä myönteisen ajattelun apostolina.

– Sitä ei voi pakkosyöttää kellekään, sillä ihmiset ovat erityyppisiä. Yksi ohje ei toimi kaikilla.

Tuominen on miettinyt suomalaista mentaliteettia. Miksi hankala on arvokasta mutta helppo ei? Miksi arvostetaan

sitä, että tavoitteisiin päästään vaikeuksien kautta, vastavirtaan, sisulla ja hampaat irvessä?

– Olen itse opetellut tunnistamaan asioita, jotka tuntuvat pikemminkin helpoilta. Etsin yhä useammin myötävirtaa.

Tällä tavalla virran mukana hän on päätynyt myös nykyisten koulutushankkeiden pariin. Hän on seurannut suomalaista koululaitosta läheltä teini-ikäisen tyttären isänä, ja opettaminen on tullut hänelle itselleen tutuksi uran eri vaiheissa.

– Suomalainen koulu on menossa juuri siihen suuntaan, josta olen ollut kiinnostunut monta vuotta.

Nykyään hän kiertää kouluilla puhumassa ja valamassa nuoriin parempaa itsetuntoa. Uskomuksista on lähdettävä sielläkin.

– Miten lapselle voidaan luoda oikeanlainen, joustava uskomusjärjestelmä? Miten voi käytännössä opettaa hyvää kyseenalaistamisen mallia? Miten nuori pystyy säilyttämään koulussa avoimen mielen?

Tuominen on varma, että maailmakin parantuisi uskomuksia purkamalla.

– Jos edes joku sanoisi, että nälänhädän poistaminen on mahdollista, niin todennäköisesti prosessi nopeutuisi, kun usko kasvaisi. Kysymys on lopulta retoriikasta, ja tätä itse asiassa jo toteutetaan esimerkiksi Bill Gatesin säätiössä.

Koko ajan tapahtuu valtavia harppauksia kohti hyvää.

Miten Tuominen aloittaisi keskustelun turvapaikanhakijoiden kanssa?

– Ensimmäisissä palavereissa kysyisin vain kysymyksiä ja kuuntelisin. Meillä on niin paljon uskomuksia siitä, mitä heidän elämänsä on, millaista se on ollut tai mitä he ajattelevat suomalaisista.

12

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Minkälaista kuvaa suomalainen journalismi rakentaa uskonnoista?

Media piirtää uskontoja

Teksti Topias Haikala Kuvitus Pauli Salmi

J

os Hamza Peltolalta kysytään, islamia käsitellään mediassa eri tavalla kuin muita uskontoja. Jos muslimi esimerkiksi tekee terrori-iskun, teko liitetään aina islamiin, mutta jos tekijä ei ole muslimi, häntä pidetään vain mielenvikaisena.

Kirkko ja kaupunki pyysi eri uskontojen edustajia kertomaan, miten suomalainen media heidän mielestään puhuu uskonnoista.

Hamza Peltola on muslimiksi kääntynyt entinen luterilainen. Nykyään hän toimii Helsingin Muslimit -yhdistyksen puheenjohtajana. Peltolan mukaan islamista kirjoittavilla toimittajilla on tapana hakemalla hakea konflikteja.

Kun Suomen Kuvalehti pyysi Peltolaa kertomaan shiiojen ja sunnien eroista, hän kieltäytyi, koska koki jutun lisäävän vastakkainasettelua.

– Kun islamista kirjoitetaan, pinnalle nousevat usein negatiiviset asiat, vaikka ne eivät edes olisi islamin mukaisia. Ei mediassa juuri puhuta Myanmarin buddhalaisterroristeista, vaikka siellä on menossa kansanmurha, Peltola kertoo.

Jos Peltola saisi päättää, suomalainen media kirjoittaisi vähemmän terroristeista ja enemmän siitä, että muslimit uskovat yhteen Jumalaan, paastoavat ja tekevät pyhiinvaelluksia.

Objektiivista journalismia ei ole olemassa. Dosentti ja filosofian tohtori Johanna Sumiala on tutkinut, miten suomalaiset sanomalehdet käsittelevät eri uskontoja. Kun tiedotusvälineet uutisoivat uskonnoista, ne rakentavat uskonnollista maisemaa.

– Sanomalehdet jakavat maailmaa oman logiikkansa mukaan. Tärkeät asiat laitetaan etusivulle ja niin edelleen, Sumiala selittää.

Valtakunnan medioissa on eroja. Helsingin Sanomat esimerkiksi kirjoitti vuosina 2007–2011 enemmän islamista kuin kristinuskosta. Maakuntalehdissä asia oli toisin päin.

Puhuttaessa islamista Sumiala tunnistaa saman ilmiön kuin Hamza Peltola: islam liitetään usein sotaan ja konflikteihin. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoinen. Saman lehden sivuilla voidaan rakentaa rinnakkaisia maailmoja.

– Kun kirjoitetaan islamista Suomessa, se on liittynyt useimmiten monikulttuurisuuskysymyksiin. Terrorismi ja sota taas on yhdistetty islamiin ulkomailla.

Kotimaista ja ulkomaista islamia käsittelevien juttujen välillä on Sumialan mielestä vain vähän kytköksiä. Hän kaipaisi medialta enemmän kokonaiskuvia.

– Toisaalta nyt tilanne on muuttunut. Kun uutisoidaan turvapaikanhakijoista ja Isisistä, uhkaava ja sotaisa kuva on tullut osaksi myös suomalaista todellisuutta.

Hamza Peltola lukee säännöllisesti Ylen ja Helsingin Sanomien uutisia ja satunnaisesti Suomen Kuvalehteä. Radiosta hän kuuntelee Yle Puhetta.

Varsinaisia asiavirheitä islamia koskevissa uutisissa Peltolan ei ole helppo osoittaa. Hän mainitsee Helsingin Sanomien tammikuussa julkaiseman suurmoskeija-artik-

kelin. Peltolan mukaan toimittaja kirjoitti wahhabismista, salafismista ja jihadista avaamatta sanojen merkityksen laajuutta. Kyse on Peltolan mukaan tarkoitushakuisesta kirjoittamisesta.

– Käytetään islamilaisia termejä, mutta annetaan niille vain rajattu merkitys. Näin leimataan islam äärimmäiseksi ja sotaisaksi uskonnoksi.

Peltolan mukaan toimittajilla tuntuu usein olevan valmis agenda, johon ei voi vaikuttaa. Hän nostaa toiseksi esimerkiksi Ylen viime lokakuussa tekemän jutun, joka käsitteli pääkaupunkiseudun moskeijoita. Ylen toimittaja kävi myös Peltolan omalla moskeijalla Roihuvuoressa.

– Jutun aiheena oli meidän toimintamme, mutta pääasiaksi nousi se, että joissakin moskeijoissa käteltiin naistoimittajaa ja joissakin ei, joissain sai kuvata ja joissakin ei.

Peltolan mukaan moskeijassa oli rukoushetki alkamassa, eivätkä kaikki rukoilijat halunneet näkyä kuvissa. Hän oli pyytänyt kuvaajaa kuvaamaan takaapäin, mutta kuvaaja meni rukoushuoneen etuosaan.

– Jotkut sitten ärsyyntyivät, ja minä jouduin rauhoittelemaan. Vaikka he saivat lopulta kuvattua ja haastateltua, tämäkin tuli siihen juttuun. Minulle tuli olo, että jutun tarkoitus oli vain osoittaa, miten huonosti naisia kohdellaan.

”

Tutkijana minua ensisijaisesti huolestuttaa se, kuinka huonosti ihmiset tuntevat niitä oman ajattelunsa lähtökohtia, joiden perusteella he tekevät tulkintoja.”

Filosofian tohtori, dosentti Johanna Sumiala

Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Riikka ­ enäläinen pahoittelee, että Hamza Peltola on kokenut V moskeijajutun tekemisen epämieluisaksi. Hän kuitenkin puolustaa juttua. Tunnelman kuvailu on normaali tapa rakentaa juttua, ja kättelystä kertominen oli perusteltua.

– Suhtautuminen kättelyyn vaihteli eri moskeijoissa.

Joissakin moskeijoissa naisilla on samat oikeudet kuin miehillä ja lupa rukoilla samoissa tiloissa, toisissa toivotaan heidän käyttävän koko vartalon peittävää mustaa kaapua ja pysyttelevän omissa tiloissaan. Näiden asioiden kertominen on kiinnostavaa, eikä faktojen kertominen ole kannanotto, Venäläinen sanoo.

Yle pyrkii uutisoimaan uskonnoista tasapuolisesti ja monipuolisesti. Muuta agendaa ei Venäläisen mukaan ole.

– Journalismin lähtökohta on kriittisyys, ja tasapuolisuus tarkoittaa myös sitä, että kaikkia aiheita pyritään lähestymään tasapuolisen kriittisesti. Sama juttu voidaan yleisössä kokea hyvinkin eri tavoin.

Venäläisen mukaan uskonnot ovat viime aikoina nousseet enemmän pintaan. Hän arvioi suomalaisen median raportoivan eniten luterilaisesta kirkosta, mutta uskoo journalistien seuraavan muita uskontoja yhä enemmän.

13

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Uskonto ei kuitenkaan ole Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien keskiössä. Ylellä työskentelee toimittajina ja tuottajina useita teologeja, mutta erityisiä uskontotoimittajia ei ole.

– On tosin hyvä kysymys, pitäisikö maailman muuttumisen ja uskontojen korostumisen myötä joidenkin toimittajien erikoistua syvällisemmin uskonnollisiin asioihin. Tämä on myös resurssikysymys.

2000-luvun alussa mediassa käytiin keskustelua siitä, onko erityiselle uskontojournalismille tarvetta.

– Silloin monen toimittajan mielipide tuntui olevan, että tavallinen journalistikoulutus riittää. En tiedä, kuinka moni päätoimittaja on enää sitä mieltä, pohtii Johanna Sumiala.

Hänen mielestään laadukas uskontojournalismi edellyttää kentän, käsitteiden ja historian tuntemista. Häntä on lähiaikoina mietityttänyt muun muassa uskonnon ja kulttuurin erotteleminen toisistaan.

– Sanotaan, että tämä on kulttuuria, jolla ei ole mitään ­tekemistä uskonnon kanssa. Mielestäni kuitenkin esimerkiksi uskonto ja sukupuolikysymykset kytkeytyvät aina toisiinsa.

Idea uskonnosta ja kulttuurista erillisinä liittyy Sumialan mukaan yhteiskunnan modernisoitumiseen. Kuitenkin esimerkiksi Suomessa luterilaiset ideat vaikuttavat ajatteluun edelleen.

– Tutkijana minua ei ensisijaisesti huolestuta se, kuinka huonosti muita uskontoja tunnetaan, vaan se, kuinka huonosti ihmiset tuntevat niitä oman ajattelunsa lähtökohtia, joiden perusteella he tekevät tulkintoja.

Sumialan on vaikea sanoa, millainen uutisointi olisi uskontoja kohtaan reilua. Journalismia ei voi tehdä vain sen mukaan, miten yhteisöt haluavat nähdä itsensä. Uutisointi voi kuitenkin myös vahingoittaa viattomia.

– Kun esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö nousi julkisuuteen, jotkut lestadiolaiset kokivat, että se leimasi heitä kaikkia. On journalistin yhteiskuntavastuuta pohtia, miten näistä pitäisi kertoa.

”

Journalismin lähtökohta on kriittisyys, ja tasapuolisuus tarkoittaa myös sitä, että kaikkia aiheita pyritään lähestymään tasapuolisen kriittisesti.”

Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikkö Riikka Venäläinen

Matti Hintikka on vanhoillislestadiolaisen Helsingin rauhanyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hänen mielestään Suomen media ymmärtää uskontoja hyvin.

– Meillä on valtavan korkeatasoinen media, se on maailmanlaajuisesti fakta, Hintikka sanoo.

Hintikka lukee säännöllisesti Helsingin Sanomia, Kotimaata, Suomen Kuvalehteä ja oman liikkeensä lehteä Päivämiestä. Netissä silmiin osuu muidenkin uutisia.

Vanhoillislestadiolaisuutta koskeva uutisointi on Hintikan mukaan perinteisesti ollut neutraalia. On tällainen liike, ja näillä on isoja perheitä. 2000-luvulla tiedotusvälineet alkoivat kiinnostua vanhoillislestadiolaisten naisten asemasta ja ehkäisykysymyksistä. Sitten uutisiin rävähtivät pedofiliapaljastukset.

– Pedofilia tuli shokkina. Suurimmalla osalla vanhoillislestadiolaisista ei ollut mitään käsitystä tällaisesta.

Pedofiliatapaustenkaan uutisoinnista Hintikka ei juuri löydä valitettavaa. Hänestä oli tärkeää, että asia tuli julki, ja media toimi pääasiassa ammattitaitoisesti.

– Oli yksittäisiä asiavirheitä ja joitakin juttuja, joista aistin, että niissä haettiin henkilöihin käyvää kritiikkiä. Henkilökohtaisesti en kokenut sitä ajojahtina, mutta joillekuille se on varmaan ollut sellainen kokemus, Hintikka sanoo.

Matti Hintikan mielestä vanhoillislestadiolaisuudesta ei yleensä kirjoiteta sen kriittisemmin kuin muista uskonnollisista liikkeistä.

– Kyllä meillä on uskonnollisia yhteisöjä, joista kirjoitetaan tiukemminkin, esimerkiksi Koivuniemen lahko tai Jehovan todistajat.

Toisinaan media kuitenkin Hintikan mielestä rakentaa vanhoillislestadiolaisuudesta stereotyyppistä kuvaa. Hän ottaa esimerkiksi marraskuisen Kotimaa-lehden 110-vuotis­ numeron. Lehti esitteli suomalaista kristillisyyttä, ja yhdessä jutussa käytiin vanhoillislestadiolaisten kotiseuroissa.

– Juttu oli hyvä ja siitä välittyi aito tunnelma, mutta koko lehden luettuani totesin, että kaikki muut liikkeet oli käsitelty yksilöinä, mutta vanhoillislestadiolaiset yhteisönä.

Hintikan mielestä jutusta saattoi saada sellaisen kuvan, että vanhoillislestadiolaisuus on liike, jossa puheenjohtaja on äänessä ja usko on yhteisön, ei yksilön asia.

– Omakohtaisen uskon korostaminen on vanhoillislestadiolaisuudessa kuitenkin keskeistä, hän toteaa.

Tällaiset ovat Hintikan mukaan vain kauneusvirheitä.

14 Haaga  Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja koului­ käisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1.

Suntio p. 09 2340 3220.

Pe 19.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 21.2. klo 12 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio.

Ma 22.2. klo 13–15 Tapaamistupa.

Klo 19 Miesten piiri.

Ti 23.2. klo 17.30–19 Taaperokerho 1–2 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee.

Klo 18 Suomen kielen keskustelu­ piiri maahanmuuttajille, ilm. kristine. savolainen@gmail.com. Klo 19.45–21 Rentouttavaa venyttelyä jumppasalissa. Oma jumppapatja mukaan.

To 25.2. klo 13.30 Torstaikerho.

Kirjallisuuskerho, Pertti Louhimies.

Klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230.

Pe 19.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Pienen pojan eväät.

Su 21.2. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta-­aho, Seppo Lappalainen ja ­Hanna Autio.

Ma 22.2. klo 7.30 Laudes eli aamu­ rukous.

Ti 23.2. klo 13 Lähetyspiiri. ”...Joka olet taivaissa” – mikä taivas on ja missä se on? Juhani Forsberg.

Ke 24.2. klo 12 Keskiviikkokerho. ­Kotikaupunkipolku, Elli Oila.

To 25.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin­ na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuor­ ten toiminnasta katso www.face­ book.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puheli­ mitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttonie­ menrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Hiljaisuuden päivä la 5.3. klo 11–20 Herttoniemenrannan kappelilla. Lepoa, hiljaisuutta ja rukoushetkiä yhdessä ja omassa rauhassa. Keittolounas, hedelmävälipala ja iltatee. Klo 18 Hiljaisuuden messu. Ohjaajina pastori Stina

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.2.

Huima ja retriitinohjaaja Helena Hallenberg. Tied. ja sitovat ilm. 21.2. mennessä stina.huima@evl.fi tai p. 050 380 3033. Päivän hinta 10e.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 21.2. klo 10 Lähetyspyhän messu ja kirkkokahvitilaisuus, nimikkolähetit Juha ja Anu Väliaho (Viro) Suomen Lähetysseurasta, marilainen laulajatar Anna Mishina, Tikkanen, Hanna Rämö.

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 21.2. klo 18 Ystäväjuhla yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hauskaa ohjelmaa, musiikkia mm. kirkkokuoro, arpajaiset ym. Puhe Valtakunnallisen vammaisneuvoston puh.joht. Jukka Sariola. Yhteisvastuukeräyksen esittely, Hoikkala. Kahvitarjoilu alk. klo 17.30, Herttoniemenrannan Martat.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 21.2. klo 10 Messu, Ropponen, Rautiainen, Sointula, kirkkokahvit.

Ti 23.2. klo 12.30 Tiistaitupa (ent. Perheenemännät), Jerkku.

To 25.2. klo 17.30 Isä meidän -keskus­ teluilta, Jerkku.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Pe 19.2. klo 19 Perjantai-ilta kirkolla, ”Rukous ja usko” Puheenvuoroja, musiikkia, yhteislaulua, teetarjoilu. Mukana Vatka, Laakso, Öhman, Rautiainen, Matti Vatka, viulu, Raimo Savolainen, Johannes Österlund, kitara. Teetarjoilu.

Su 21.2. klo 12 Messu, Jerkku, teol. harj.

Susanna Monni, kant. Hanna Rämö, kirkkokahvit ja keskustelu Raamatun tekstien pohjalta, Heikki Kilpeläinen.

Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty). Kes­ kiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Kallio  Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko  Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18

Taivaan tähden

ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Ti 23.2. Tiistaiolohuone: Venyttely­ Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. jumppa klo 10–11; Diakonialounas 2e To 18.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: klo 11.30–12.30.

Ollaan ihmisiksi. Juice Leskisen lauMuskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. luista kirjan kirjoittanut teol.tri Lasse Alppilan kirkon kahvila ti–to klo Halme kertoo Juicen laulujen unelmis10–18, pe klo 10–14, lounas klo 11. Uuta ja todellisuudesta. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimes­ den vuoden iloksi paljon uutta Manuel ­Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, su. Huovinen, Niskala. Avoimet kuoleivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. ro- ja bänditreenit klo 17 alkaen – viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan!

Kansainvälinen toiminta Teejatkot.

Alppilan kirkolla Pe 19.2. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Pe 19.2. klo 18 Kiinankielinen Hynnisen johdolla. Teejatkot. ­raamattupiiri.

Su 21.2. klo 10 Messu. Lindfors, HuoSu 21.2. klo 11 Vironkielinen messu.

Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. vinen, Helin, Oksanen, avustaja Ulla Klo 13 Kiinankielinen sanajumalan­ Savonen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhä­ koulu kirkon Kappelissa. Kokoontumipalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Ke 24.2. klo 16 Viron itsenäisyys­ nen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo päivän sanajumalanpalvelus.

18 Tarujen teillä – musiikkia Henry Klo 18 ­Viron itsenäisyyspäivän juh­ Purcellin oopperoista. lakonsertti. Vapaa pääsy, Vokaaliyhtye Incanto ja ohjelma 3e.

Seurakamariorkesteri RefuSeurakuntakoti gium musicum. Joht. kunnat Jukka Jokitalo. Liput  Siltasaarenk. 28 verkossa: www.

20/15/10e.

To 25.2. klo 10 Per­ Ti 23.2. klo 16 Lä­ hekerho ja klo 12 helsinginseuraEsikoisvauvakerho. hetys- ja rukous­ kunnat.fi Kahvittelua, keskusryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukutelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja hetken jälkeen kirkossa, josvanhempien kanssa. Ei enta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu Kappelisalissa, nakkoilmoittautumista.

Laura Mäntylä. Teejatkot.

Teatteri Kallio Ke 24.2. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen  Siltasaarenkatu 28 hiljaisen rukouslaulun messu. HurTo 18.2. klo 19 Kallion kävelyfestivaa­ merinta, Anima mea joht. Hilkka-Liisa lin keskustelu- ja luentoilta: Helsin­ Vuori. gin nimistön historiaa. Nimistö on To 25.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: merkkijärjestelmä, joka opastaa, luo Pakolaiskriisi Euroopan ja maail­ paikalle identiteettiä ja jonka avulla hahmotamme ympäristöämme ja paiman haasteena. Kansanedustaja Erkki Tuomioja. Päivärukous ja kahvila klo kallistamme kohteita. Helsingin kau12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Hurmepungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen. rinta, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänSu 21.2. klo 18 Tarinaklubi Shaibalai­ ditreenit klo 17 alkaen – viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot. ba – Story Café. Nurkan takana odottaa tarina. Tule kuulemaan tarinoita ja Alppilan kirkko tule kertomaan oma tarinasi. Kahvila auki koko illan.  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali Muut tapahtumat auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, Ke 24.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri. koripalloa ja sisäfutista: katso Lounasravintola Tornitupa Haapanie­alppilankirkko.fi. menk. 7–9.

Pe 19.2. klo 10–12 Lasten perjantai: Ke 24.2. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n Savipaja. tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari La 20.2. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja Kurka.

13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruoKurssit, ryhmät ja retriitit kavaliot pe mennessä alppilankirkon­ brunssi@gmail.com, 050 363 9575.

Kurssi-ilmoittautumiset ja lisätieto­ Brunssi tukee KUA:a. ja helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied.

Su 21.2. klo 16 Messu. Lindfors, saarna ja ilm. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611.

Olli Laine, van Santen, Oksanen. KirkPyhät tanssit – Askeleet kohti pää­ kokahvit. siäistä Alppilan kko to 25.2., 3.3., 10.3., Ma 22.2. klo 9 Senioreiden sähly.

17.3. ja 24.3. klo 17.30–18.30. Pyhä tanssi Maksuton. Klo 12–14 Päiväkansa 60+. on kehorukousta, jossa ollaan läsnä Iloinen porukka ikäihmisille. helppojen toistuvien askelten avulla.

Ohj. Tiina Sara-aho. H. 45e.

Vierellä kulkijana -sielunhoitokurs­ si. Polkuja sielunhoidon maailmaan, Kallion kirkko ke 2.3.–6.4. (ei 23.3.). klo 18–20.30. Kouluttajana Kansan raamattuseuran pastori Virpi Nyman ja pastori Eeva-Liisa Hurmerinta. Kurssin hinta 25e sis. materiaalin, opetuksen ja kahvitarjoilun.

Seurakuntamatka Krakovaan 22.–25.9.2016. Eläväinen Krakova on kiinnostava sekoitus historiaa ja monitasoista kulttuuria ja se viettelee kokeneenkin matkaajan. Lennämme Helsingistä Finnairilla Varsovaan ja paluulento on Krakovasta Helsinkiin.

Majoittuminen Krakovassa hotelli Wielopolessa aivan vanhan kaupungin kupeessa. Matkaohjelmaan sisältyy mm. kävelykierros vanhassa kaupungissa sekä Chopin-konsertti, vierailut mm. Wieliczkan suolakaivoksessa, joka on Unescon maailmanperintökohde, Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä sekä Miepolomicen linnassa.Matkan hinta n. 965 e /hlö/kahden hengen huone, 1055e hlö/yhden hengen huone, sisältää hotelliyöpymiset ja -aamiaiset, bussikuljetukset, opastetut kaupunkikävelyt ja sisäänpääsymaksut sekä yhden aterian joka päivä. Matkanjohtajina Jukka Soisalon-Soininen ja seurakunnasta Riitta Männistö. Vastuullinen matkanjärjestäjä OK-Matkat/ Nordic Ferry Center Oy. Lähemmät tiedot www.helsinginseurakunnat.fi/ kallio tai 09 2340 3633 ja varaukset 09 2510 2050, myynti@okmatkat.fi tai www.okmatkat.fi.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannel­ maki.srk@evl.fi Su 21.2. klo 10 Messu. Korhonen, ­Hämäläinen. Kirkkokahvit.

Ti 23.2. klo 15–19 Työtupa. Avoin käsityö– ja askarteluhuone.

Ke 24.2. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Härkönen.

To 25.2. klo 10 Lauletaan yhdessä.

Avoin yhteislaulutilaisuus. Myllylä.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9. Diakonian ajan­ varauspäivystys ma klo 10–11, p. 09 2340 3853, p. 09 2340 3842, ke klo 10–11, p. 09 2340 3843.

Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olo­ huone. Avoin kohtaamispaikka. Lounas. Jaossa lahjoitusleipää.

Perjantaisin klo 10.30–13 Toivontupa.

Yksinäisille kotona asuville yli 65-v.

Tehdään yhdessä ruokaa ja saadaan tukea arkeen. Tied. Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Minä en rukoile Koulun biologianluokassa pidettiin ruokatunnilla rukouspiiriä. Täytetty mäyrä seurasi vierestä, miten käteni hikosivat. Kohta olisi minun vuoroni rukoilla jotakin ääneen. Opin pian aloitukseen ja lopetukseen sopivat fraasit.

Mutta miten saada uskottavaa sisältöä rukouksen keskikohtaan?

Monilla oli asiana pyytää menestymistä kokeessa tai ystävän löytymistä. (Sellainen oli siihen aikaan seurustelukumppanin nimi.) Minä muistelin kuvaraamatun Herra Sebaotia enkä uskonut hänen olevan kiinnostunut kummastakaan.

Sellainen ei niin kiinnostanut minua itseänikään. Mieltä rasitti paljon enemmän ajatus luottamuksesta. Silloisessa mielessäni oli nimittäin vahva epäilys, että vain uskovan kannattaa rukoilla. Rukousvastauksista kertoivat ne, joille oli käynyt hyvin.

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Minä olin ulkopuolinen. Epäilin. Ei ollut sanoja. Tunsin itseni vieraaksi siellä, missä Jumalasta piirrettiin tarkkarajainen kuva. Elämä alkoi pyyhkiä taulua puhtaaksi. Lopulta ei jäänyt käteen kuin märkä sieni ja liituinen jauho.

Olin syvällä metsässä. Lakkasin rukoilemasta. Itsekään en huomannut, mutta rukous jatkoi. Se kääri minut rauhaansa ja rauhattomuuteensa aina kun mieleni oli tyhjä tai täysi. Rukous piti minut liikkeessä ja käänsi pääni juuri kun luulin tietäväni, mitä mistäkin ajattelen.

Oliko se unta? Tavoitinko olevaisen ääriviivat?

Rukous on ovi, jonka avaan. Ei. Minä olen ovi. Rukous avaa minut.

Kaisa Raittila

2. paastonajan sunnuntai Rukous ja usko

Odotushuone. Minä olen ovi, jonka rukous avaa.

Väri: violetti tai sininen Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 25:1–10; 2. Aik. 20:1–9; 1. Tess. 4:1–8; Matt. 15:21–28.

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Muuta Soppatykki Sitratorilla to 25.2. klo 12–14.

Kevätretki Turkuun to 26.5. Lähtö Kannelmäen kirkolta klo 9. Aamukahvit Muurlan Lasissa, osallistuminen keskipäivän ehtoolliseen Turun Tuomiokirkossa, lounas Meri-Karinassa, Pyhän kosketus P. Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, opastettu kiertoajelu kaupungissa ja kahvit Café Artissa. Paluu Kannelmäkeen n. klo 19.

Retken hinta 46 e. Peruutus veloituksetta 7 pv ennen retkeä. Myöhemmin tehdystä peruutuksesta veloitetaan 50 % maksusta. Peruuttamaton varaus veloitetaan kokonaan. Mukana Aili Raitavuo, p. 09 2340 3821 ja Tuula Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841. Ilm. 15.5. menn. virastoon p. 09 2340 3800.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

(Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

To 18.2. klo 12 Torstai-piiri, terveiset lähetyskentiltä, Marko Heusala, klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. B-porras toinen kerros.

Pe 19.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille.

Klo 16 Junnusähly alakouluikäisille.

Su 21.2. klo 11 Messu, Niemelä, Andersson Ma 22.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10–11. klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta. 17.30. Elekroniikkakerho klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.

Ti 23.2. klo 11 Seniorilaulut, laulattajana Helka Silventoinen. klo 13 Käsityöpiiri kirkkokahvilassa, kudotaan, neulotaan ja ommellaan yhdessä hyväntekeväisyyteen. Rupatellaan ja nauretaan yhdessä. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivä, klo 13 Kryptaklubi, klo 17 Kokkikurssi ja klo 17 koripallokerho. Lisätietoja teijo.junnola@evl.fi. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen.

Ke 24.2. klo 11 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, 17.30. Larun Olohuone, seurustelua ja mukavaa yhdessäoloa rupatellen ja askarrellen kirkkokahvilassa. Matkataan yhdessä kohti kevättä ja mietitään miten ilahdutamme ystävää tai lähimmäistä. Olisiko sinulla idea mitä yhteisessä olohuoneessa voitaisiin tehdä? Tule mukaan, ideoidaan yhdessä!

Tarjolla kahvia, teetä ja pientä iltapalaa. klo 18–20 Tähdellinen iltapala. Kaupan ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi. Klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Andersson To 25.2. klo 12 Torstai-piiri, Taina Viherkari kertoo Yhteisvastuu keräyksestä.

Pe 26.2.klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 16 Junnusähly alakouluikäisille.

Su 28.2. Klo 11 Messu, Kuusniemi, Andersson. Klo 18 Kirkkokonsertti, Urut soikoon! Heikki Poutanen. Vapaa pääsy, ohjelma 5e

Muuta Koululaisille: Hiihtolomaviikolla

15

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.2.

Talvi-Wipinät 22.2 – 24.2.,Lisätietoja: teijo.junnola@evl.fi Kirkkokahvila on auki arkisin 10–17, keskiviikkoisin klo 10–21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3–12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 21.2. klo 10. Anita Olli, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen.

Kansainvälinen Taizé-messu su 21.2. klo 18. Anita Olli, Heikki Poutanen, Malmin kantaattikuoro ja Missiokuoro.

Eläkeläisten iltapäivä ke 24.2. klo 13.

Soppakirkko to 25.2. klo 13. Hartaus ja maksuton ateria.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 21.2. klo 12. Markku Arola, Outi Lantto, Timo Olli. Kirkkokahvit, saarnajatkot.

Eläkeläisten iltapäivä to 25.2. klo 13.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 21.2. klo 16. Pekka Y. Hiltunen, Paula Närhi, Timo Olli. Lohikeitto 5 e lähetyksen hyväksi.

Eläkeläisten iltapäivä ke 24.2. klo 12.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 21.2.klo 10. Sofia Tuomenvirta, Heidi Tikka, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 25.2. klo 13.

Runon mahti, Veijo Hettula.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 21.2. klo 12. Paula Närhi, Heidi Tikka, Marjasisko Varha. Kahvihetki.

Porttikahvila ke 24.2. klo 12. Mehiläisvahasta kynttilöitä, materiaali 3 e.

Eläkeläisten iltapäivä to 25.2. klo 13.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 21.2. klo 12. Anita Olli, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Lähetyskahvila.

Lauluilta ti 23.2. klo 18. Laulamme Simojoen ja Kaskisen lähetyslauluja.

Eläkeläisten iltapäivä to 25.2. klo 13.

Syntymäpäiväjuhla.

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 21.2. klo 12. Herättäjän kirkkopyhä. Hannu Vapaavuori, Jukka Suonoja, Merja Wirkkala. Kamarikuoro.

Kirkkokahvit ja seurat.

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Soppakirkko ma 22.2. klo 11.15.

Eläkeläisten iltapäivä to 25.2. klo 13. Ulla Welin.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 21.2. klo 10. Markku Arola, Outi Lantto, Marjasisko Varha. Karoliina Kopsa, laulu.

Soppapaanu to 25.2. klo 12. Lounas ja hartaus. Vapaaeht. maksu.

Viikkomessu to 25.2. klo 17.30.

Messuavustajakoulutus to 25.2. klo 18.

Aikuiset Matka Ranskaan 23.–28.9. Pariisi ja Lyon. Hinta 1360 e. Tied. Antti Ylinen, p. 050 380 3564. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Sururyhmä läheisensä menettäneille ti 1.3. alk. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Keskustelut luottamuksellisia.

Tied. pastori Sari Hakuri, p. 09 2340 4455, sari.hakuri@evl.fi ja pastori Annaelina Tähtinen, p. 09 2340 4463, annaelina.tahtinen@evl.fi. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Malmin seurakunta facebookissa  facebook.com/malminseurakunta

Varhaisnuoret Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat

Nuoret

Testamenttiasiain info-tilaisuus Maanantaina 29.2.2016 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista.

Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.

TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

TUNTUUKO ARKI TYHJÄLTÄ JA YKSINÄISELTÄ?

Haluatko iloa, toimintaa, lisää hyvinvointia ja ystäviä elämään?

Asutko Kampissa, Ruoholahdessa tai Etu-­‐Töölössä?

Olet lämpimästi tervetullut mukaan Ystäväpiiri-­‐ryhmään!

Ryhmän tavoitteena on osallistujien yksinäisyyden tunteen lievittäminen sekä uusien ystävien löytäminen.

Vanhusten Turva ry:ssä, Ruoholahdenranta 1 D (vastapäätä raitiovaunu 6 päätepysäkkiä) aloitetaan Ystäväpiiri-­‐ryhmä 24 ke 1 7.2. 2016 klo 13-­‐15.

Soita rohkeasti numeroon 010 3232 620 tai 010 3232 621.

Koulutetut Ystäväpiiri-­‐ohjaajat Anneli Aitola ja Sinikka Syrjäkari odottavat soittoasi. Lisätietoja: www.vtkl.fi/ystavapiiri

 Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30.

Nuorten messu ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 21.2. klo 11 Messu, Emmi Gong (l), Riepponen (s), Kopsa (k).

Ma 22.2. klo 13 Miesten maanantaiseura: Kansakoulu 150 vuotta, kamarineuvos Kari Rahiala, klo 17.30–19 Raamattupiiri (joka toinen viikko), kerhotila. Ryhmä sopii kaikille aikuisille, joita Raamattu kiinnostaa. Mukaan voi tulla joka kerta tai silloin kun itselle sopii. Vetäjä Anu Vuola 045 121 4137 Ti 23.2. klo 9.45–11.15 Perhekerho, kerhotila, klo 15 Naisten Forum, Kohtuutalous ja kiertotalous – mistä puhutaan kun näistä puhutaan. Alustaja Suomen luonnonsuojeluliitosta KTM Anna Latva-Pukkila. Tilaisuus avoin kaikille kiinnostuneille!, klo 16 Lähetyspiiri, lähetyksen ystävät kokoontuvat käsitöiden teon, kahvin ja keskustelun merkeissä.

Ke 24.2. klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli To 25.2. klo 18 Nuorten aikuisten olkkari, kirkon alakerta, Jalavat.6b, rentoa yhdessä oloa jutustelun, pelailun ja kahvittelun merkeissä, Vetäjä Arto Vuori, aevuori@googlemail.com

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780.

Kallion seurakunnan matka Krakovaan 22.-25.9.2016 Eläväinen Krakova on kiinnostava sekoitus historiaa ja monitasoista kulttuuria ja se viettelee kokeneenkin matkaajan.

Lennämme Helsingistä Finnairilla Varsovaan ja paluulento on Krakovasta Helsinkiin. Majoittuminen Krakovassa hotelli Wielopolessa aivan vanhan kaupungin kupeessa. Matkaohjelmaan sisältyy mm. kävelykierros vanhassa kaupungissa sekä Chopin-konsertti, vierailut mm. Wieliczkan suolakaivoksessa, joka on Unescon maailmanperintökohde, Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä sekä Miepolomicen linnassa.

Matkan hinta n. 965 € /hlö/kahden hengen huone, 1055€ hlö/yhden hengen huone, sisältää hotelliyöpymiset ja -aamiaiset, bussikuljetukset, opastetut kaupunkikävelyt ja sisäänpääsymaksut sekä yhden aterian joka päivä.

Matkanjohtajina Jukka Soisalon-Soininen ja seurakunnasta Riitta Männistö.

Vastuullinen matkanjärjestäjä OK-Matkat/Nordic Ferry Center Oy. Lähemmät tiedot www.helsinginseurakunnat.fi/kallio tai 09 2340 3633 ja varaukset 09 2510 2050, myynti@okmatkat.fi tai www.okmatkat.fi.

16

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Pe 19.2. klo 10–11.30 Perhekerho, klo 11.30–13 Lounas, hinta 3/1 e.

Ma 22.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri Ke 24.2. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuone.

To 25.2. klo 13 Keskusteluryhmä ­KUJE (uusi ryhmä) Kaikille avoin keskusteluryhmä, jossa saa jutella ajankohtaisista aiheista, vaihtaa mielipiteitä ja olla oma itsensä

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä–Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844.

Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842.

Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Ajanvaraukset Mikaelinkirkolla, Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Pyhän Jysäyksen srk-talolla ti klo 12.30–13.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Pe 19.2. klo 10 Rukouspiiri.

La 20.2. klo 15 Avoin raamatturyhmä.

Su 21.2. klo 11 Messu. Kahenvirta, Lindström, Päivi Turkki, Armi Määttä, Honkanen. Klo 11 Pyhis.

Ma 22.2. klo 9.30 Käsityökerho. Klo 13 Mielenterveysryhmä.

Ke 24.2. klo 18 Kontula – mieleni maisema, muistelmakirjoituspiiri.

To 25.2. klo 13 Torstain päiväkahvit.

Tämän päivän paastoaminen, pastori Marja Lehtinen. Klo 14 Arkiehtoollinen.

Muuta Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15. Keskiviikkoisin klo 10–14 paikalla vapaaehtoisia seurakuntalaisia sinua varten.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 Ma klo 10 Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan.

Ma 22.2. klo 14 Merimieskirkkopiiri.

Klo 18 Askarteluryhmä, vetäjänä Marie Turunen.

Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. Klo 13 Keskiviikkokahvila. 24.2. kahvilassa keittolounas, Rinne, Valtonen.

Su 21.2. klo 11 Messu, Hartikainen, Wirta, Valtonen. Kirkkokahvit.

Klo 17 ­Messu, verkosto.net.

Pe 26.2. klo 13 90-vuotiaiden keskusteluryhmä. Jos tarvitset kuljetusta, soita p. 09 2340 5138.

Ida Stenros

Su 21.2. klo 11 Pyhäkoulu Ma 22.2. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila Ti 23.2. klo 8 Rukousaamiainen, ­aamupala 4/2e.

To 25.2. klo 18 Keskusteluilta uskon keskeisistä asioista

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.2.

Pop-messut palaavat Töölön kirkkoon

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Su 21.2. klo 10 Messu. Elo, Savik, Mäkiö, Helenius, Kajos. 70- ja 75-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla.

Ke 24.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 Ma 22.2. klo 18 Raamattupiiri.

Vasta remontoidussa Töölön kirkossa aletaan jälleen viettää pop-messuja kerran kuussa.

Ensimmäinen pop-messu ­pidetään sunnuntaina 21.2. kello 17.

Artistivieraana on Tiisu, joka edustaa yhtyeineen ­uudemman sukupolven suomirock-­ osastoa. Liturgina toimii Riikka Wikström, ­saarnaajana Mikko Saari, messuisäntänä Tuomas Meurman, bändin kapellimestarina Make Perttilä ja esilaulajana Mirkka ­Paajanen.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimiston päivystys päättynyt, tapaamiset diakoniatyöntekijän kanssa ajanvarauksella, p. 09 2340 5318.

Pe 19.2. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v., klo 10.30–11 0–1 v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Mäkinen.

Su 21.2. klo 12 Messu. Handolin, Helenius. Klo 17–20 Ravintolapäivä: Baba Mazharin turkkilaiset herkut.

Lammaspata / kasvispapukastike, riisi, salaatti, hummus, tsatsiki, kahvi ja pulla. Hinta 5 / 1 e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

Ma 22.2. klo 17 Käpylän lähetyspiiri.

Ke 24.2. klo 13 Päiväpiiri. Ida Kuusinen.

Klo 17 Keittotalkoot. Kokkaa keittoa ja syö itsekin. Tied. Tarja Albekoglu, p. 09 2340 4219. Klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko Lasten kerhoja ei hiihtolomaviikolla 8.

Ti 1.3. klo 18.30 Tule Alfakurssille – kuulemaan ja keskustelemaan kristinuskosta. Ruokailu, lyhyt opetus ja keskustelu pienryhmissä. Ilmainen kurssi ti 1.3.–10.5. klo 18.30–20.30 yhteistyössä srk ja Verkosto. Tied. alfa@verkosto. net tai leena.leppilahti@evl.fi Pe 8.4. klo 17–18.30 Uusi sururyhmä läheisensä menettäneille. 8.4. Tutustuminen ja odotukset, 22.4. Mistä suruni syntyi?, 6.5. Surun aallokossa, 13.5. Suurten kysymysten äärellä, 20.5. Toivo ja tulevaisuus. Tervetuloa keskustelemaan muiden surevien kanssa surustasi ja elämän muutoksesta. Ota rohkeasti yhteyttä ryhmän ohjaajiin 1.4. menn. pastori Elise Rinne p. 09 2340 5162 tai lehtori Leena Pankakoski p. 050 560 8279.

Sovinnon merkityksestä rauhan aikaansaamiseksi, professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Ti 8.3. klo 19 Konsertti kansainvälisenä naistenpäivänä. Kirkkomusiikkia idästä ja lännestä, laulaen ja soittaen – naisten voimin. Varvara Merras-Häyrynen, Kaisa Sidoroff ja Senni Valtonen La 19.3. klo 10–14 Virpomisvitsapaja – virpomisvitsojen siunaaminen; ekumeeninen perhetapahtuma.

Su 21.2. klo 13 Messu, Hartikainen, ­Wirta, Valtonen. Kirkkokahvit.

Ke 24.2. klo 19 Elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu, puhujana pastori Petri Kauhanen Hengen uudistus kirkossamme ry:stä; Heli Erkkilä, Leena Leppilahti.

Lasten kerhoja eikä kuoroa hiihto­ lomaviikolla 8.

Munkkiniemen kirkko

Lehtisaaren kappeli

 Tiilipolku 6 Ma klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Tule hiljentymään, rukoilemaankin. Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti.

Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä. Klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville vanhemmille.

Klo 16.30 Lapsikuoron harjoitukset, tied. ­kaisa.­sidoroff@­evl.fi To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

Klo 15 Avoin päiväkerho. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, (ei 25.2.)

Ke 17.2. klo 18 Runoilta – karjalaisia runoja. Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo lukee kirjoittamiaan runoja suomeksi ja karjalaksi, Senni Valtonen, kantele. Taidemyyntinäyttely. Taidemaalauksia ja tapahtumia sovinnosta 3.2.–30.3. Muut sarjan illat: Ke 2.3. klo 18

 Papinpöydänkuja 4 Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ei hiihtolomaviikolla 8.

Ti klo 10–11.30 Lehtitupa yhteistyössä Munkkiniemen palvelukeskuksen kanssa. Tule tutustumaan alueen ikäihmisiin ja lapsiperheisiin rennosti kahvittelun merkeissä.

Ke klo 10.15 Raamattupiiri.

Isä Ruben

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke 13–16 Päivystävä pappi p. 09 2340 5302.

Diakonia­päivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

 Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 21.2. klo 16 Messu. Elo, Helenius.

Ma 22.2. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ti 23.2. klo 18 Arkimessu. Elo. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ma 22.2. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho.

Ti 23.2. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Ke 24.2. klo 12 Diakonian avoimet ovet. Keittoa ja kahvia, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

Pukkilantie 2 -kerhohuone Ke 24.2. klo 17 Lähimmäiset.

Muuta Kinkerit ti 23.2 klo 13.30 Kustaankartanon palvelukeskuksessa, Oltermannintie 32. Heli Harjunpää, Savik, Helenius.

Koko perheen talvitapahtuma ”Ystävyyden solmu” 25.2. klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Muskarihetket klo 10 ja klo 11.

Kello 10.30–13 myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia, hinta 5/4 euroa (keitto 3/2 e, kahvi ja pulla 2/1 e). Myynnissä myös Yhteisvastuu-tuotteita ja lasten tekemiä Ystävyyden solmu -huiveja.

Hevosajelua 2 e. Järj. Leikkipuisto Maunula, seurakunta ja vapaaehtoiset.

Tuotto Yhteisvastuulle.

Talvilomaviikolla 8 osa viikkotoiminnasta tauolla.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, ­paavali.­srk@­evl.­fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ paavali. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402.

Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 To 18.2. klo 18 Rakkauden musiikki ja musiikin rakkaus. Neue Quartet esittää häämusiikin klassikoita Pachelbellista Aerosmithiin. Ohjelma 5e.

Su 21.2. klo 10 Messu. Marjut Lounelan tulojuhla. Juha Valkeapää, Petri Flinck, Seppo Välimäki. M. Lounela on palannut Senegalista kehitysyhteistyöstä ja kertoo kuvin työvuosistaan 2012–2015.

Ti 23.2. klo 13–14.30 Aulakahvila Ke 24.2. klo 18 Snadi Paavalimessu.

Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamu­ pala 1 e.

Muuta Paavalin seurakunnan uuden kirkkoherran Kari Kanalan virkaan asettaminen Paavalinkirkossa sunnuntaina 6.3. klo 10. Mukana piispa Irja Askola.

Messun jälkeen tervetulojuhla kirkossa n klo 13. Paavalinkirkko 85-vuotta!

Juhlakonsertti Paavalinkirkossa sunnuntaina 6.3. klo 18. Kilven Kuoro ja Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes, soitinyhtye, Seppo Välimäki, urut, Sanna-Maarit Hakkarainen, laulu. Vapaa pääsy.

Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 2.3.2016 klo 17.30 Paavalinkirkon keskusteluhuone 2. krs.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl. fi. P ­ äivystävä pappi: ma, ti, to, pe ­10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 21.2. klo 11 Messu. Leo Norja, Tiia Tuovinen ja Pippa-Riina Tuhkalainen.

Ma 22.2. klo 13 Peittopiiri.

Ti 23.2. klo 18 Pakilan Martat. Vuosikokous.

Maanantaisin klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset.

Keskiviikkoisin klo 16 Juniorpirtti, klo 17 Kuviskerho 7–14-vuotiaille Kirkonkellarissa ja klo18 Nuorten ilta Pirtillä

Torpparinmäen korttelitalo  Käräjätuvantie 3 Su 21.2. klo 16 Israel-ilta. Puhujana valtiotieteen tohtori Jouko Jääskeläinen: Israelin juhlien sanoma ajallemme. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.

Maanantaisin klo 13 Eläkeikäisten kerho. Klo 17.30–19.30 Iltaperhe­kerho.

VälKe  Välitalontie 71 Keskiviiikkoisin klo 19 Kutomakerho.

Torstaisin klo 9.30 Perhekerho. Klo 17.30 Iltaperhekerho.

Toiminta muualla Haltialan kotieläintilalla jaetaan kaakaota viluisille ja janoisille ulkoilijoille ma–su 22.–28.2. klo 10–12 ja 17–19.

Tulossa Su 6.3. klo 17 Pakilan Tormaystävät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Hyvän Paimenen kirkossa.

Kokouksen aluksi TM Oona Huttunen kertoo Tormaystävien historiikista,

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

ystävyysseurakuntien työstä ja opiskelustaan Tarton yliopistossa. Historiikkia on saatavana kokouksesta 20 euron hintaan. Tervetuloa ystävyysseurakuntatyöstä kiinnostuneet!

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: www.mestat. fi/pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

Tiistaisin klo 12–15 Lahjoitusleipää niin kauan kuin riittää.

Su 21.2. klo 10 Messu. Kekäläinen, Palm, Nurminen, Heinilä, Ahola, Vuorilauluyhtye. Kirkkokahvit.

Ke 24.2. klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent. 14 Pe 19.2. klo 12–13.30 Kammari.

Lounas 5e.

Ke 24.2. klo 14 Päiväpiiri. Kekäläinen.

jossa majoitumme hotelliin. Pe–la tutustumme Pietarin nähtävyyksiin mm. verikirkko, Pietarhovi, kanavaristeily. Su vierailemme Tyrössä ja osallistumme srk:n uudelleen perustamisen 25-vuotisjuhliin. Matkaohjelma ja hotelli tarkentuvat maaliskuussa.

Matkan hinta n. 370 e/henk. sisältäen bussikuljetuksen, viisumin, viisumin rekisteröintimaksun, hotelliyöpymiset aamiaisineen 2 hh, oppaan palvelut ja kiertoajelut Pietarissa. Lisäksi tulee muutama maksu museoihin/nähtävyyksiin sekä lounas- ja päivälliskuluja.

1 hh lisä n. 30 e/yö. Matkanjohtajana Kari Laaksonen, mukana myös Timo Pekka Kaskinen. Ilm. Ritva Pykäläniemi ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi. Tied.

Kari Laaksonen p. 09 2340 5716 ja Ritva Pykäläniemi p.050–5468804.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Tarkemmat tapahtumatiedot: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta–tapahtumakalenteri.

Helsingin tuomiokirkko

 Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18 Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Konalan srk-talo Tuomiokirkon korjaustöistä johtuen tietoihin voi tulla muutoksia. Uusin  Kyntäjänt. 4 tieto netissä. Pappi tavatMa 22.2. klo 18 Raamattutavissa arkisin 15–17, piiri.

Seurarippihuone.

Ke 24.2. klo 18 RukousPe 19.2. klo 12 Päiväpiiri. kunnat rukous.

Riukutie 3:n verkossa: www.

La 20.2. klo 18 Iltakerhohuone helsinginseura- kirkko.

Su 21.2. klo 10 Messu.

Aamurukous arkiaakunnat.fi Akateeminen Laulu, muisin klo 6.30. joht. Ruut Kiiski. SaarnaKe 24.2. klo 19 Rukousjatkot. piiri.

Ma 22.2. klo 12 Päivärukous.

Muuta Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Kappeli.

Vkolla 8 (22.2. ja 25.2.) ei perheTi 23.2. klo 12 Päivärukous. kerhoja.

Ke 24.2. klo 12 Urkuvartti. Pasi Nieminen.

To 25.2. klo 12 Viikkomessu.  Seurakuntatoimisto, TulisuonJohanneksenkirkko tie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700,  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavarauk7730, avoinna ma–pe 10–15 set p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varLa 20.2. klo 18 Ehtoomessu. haisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuori

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus paikan päällä ti klo 9–10 ja puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30 Su 21.2. klo 10 Messu. Vilkkilä, Laaksonen, Kirsi Honkanen-Punkari ja Meriuimarit.

Ke 24.2. klo 18 Iltamessu.

Ruoholahden kappeli

 Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Su 21.2. klo 12 Messu.

Ti 23.2. klo 14–16 Kappelikahvila.

Vatsatanssiesitys. Tanssitaan myös yhdessä.

Suomenlinnan kirkko  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ma–su 12–16 Ke 24.2. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Vanha kirkko

 Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12.

Su 21.2. klo 12 Messu. Vilkkilä, Laaksonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Tom ja Marietta Schulman, pitkään Turkissa ja Irakissa työskennelleet antropologi ja fyysikko. Mukana Vilkkilä sekä ylistyskuoro johtajanaan Arja Suorsa-Rannanmäki.

 Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 La 20.2. klo 13 Vauvakirkko. Musisointia, siunaus alttarilla. Musiikkiterap.

Petriina Auramo, Kanerva, Pulli, Yli-Korpela.

Su 21.2. klo 10 Messu. Grex Musicus -kuoro. Kirkkokahvit ja messujatkot.

Ti 23.2. klo 12 Päivämusiikki. Maria Tuokko, urut.

Ke 24.2. klo 8 Aamumessu.

To 25.2. klo 17 Raamattupiiri. Krypta.

Klo 18 Autiomaan kutsu. Yhteinen ihmisyys ja sen jakaminen. TT Pauli Annala.

Tulossa

Annankulma

Seurakuntamatka Pietariin ja Tyröön 19–22.5. Matkustamme Viipurin ja Terijoen kautta Pietariin,

 Annankatu 14 D Avoin olohuone avoinna ke 12.30– 14.30, to 11–15, pe 9–12.

Laajasalon kirkko

17

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.2.

Ke 24.2. klo 13 Lauletaan yhdessä virsiä. Kahvia klo 12.30.

Suurennuslaseja suuri valikoima

Bulevardin kerhohuone  Bulevardi 16 Ma 22.2. klo 14 Raamattupiiri.

Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings.

Su 21.2. klo 10 Anglican Eucharist.

Klo 12 Messu (vanha kaava). Kirkkokahvit. Klo 15.30 Soppasunnuntai.

Klo 18 Tuomasmessu.

Ti 23.2. klo 12 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Krypta.

Ke 24.2. klo 13 SenioriFoorum. Mistä kannattaa luopua ja mitä säilyttää?

Antiikkiasiantunt. Wenzel Hagelstam.

Klo 19 Agricolamessu. agricolamessu.fi.

To 25.2. klo 13.30 Torstaipiiri.

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Ruoholahdenranta 5, Helsinki Raitiovaunut 6 ja 9 Verkkokauppa

www.ettonet.fi

Ostoskärry Pepita, jossa isot pyörät ja thermotasku.

Vain 2,5 kg.

Liukuestekalossi Santa

Polkulaite Kusti

Seniorituoleja useita malleja.

Myös nousuapumekanismilla.

Turvajakkara Zorbas – nosta selkänoja nousutueksi

Seniori- ja hoivasängyt Ergonomiset patjat Vuodesuojat ja liukulakanat

Ja paljon muuta!

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 25.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko  Tähtitorninkatu 18 Su 21.2. klo 14 Messu.

Krista-koti  Kristianinkatu 19 Ma 22.2. klo 15 Raamattupiiri.

Muuta Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Anna lahja kaikille.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Anna nyt lahja, jolla on merkitystä sen saajalle kuin kaikille hänen läheisilleen. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut.

Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 19.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Raamattua kuunnellen, Takkahuone.

Su 21.2. klo 10 Messu. Markus Lehtimäki, Auvo Naukkarinen, Leena Tiitu, Henri Hersta. Valkotakit-kamariorkesteri. Kahvit.

Ma 22.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakurssit, Takkahuone.

Ti 23.2. klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, keskustelua, kahvit. Hgin Raamattukoulu. Klo 19 Kulttuuriklubi.

Mitä sosiaali- ja terveyspalveluille kuuluu? Dosentti Seija Muurinen. Iltatee.

Ke 24.2. klo 10–12 Parents and Toddlers, Kerhohuone.

To 25.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 18 Parisuhdeilta, Seniorit ja parisuhteen voima. Missä toivomme muutosta, Liisa ja Pentti Tuovinen, Kataja Parisuhdekeskus.

Töölön kirkko  Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 19.2. klo 10 Avoin perhekerho.

Klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri. Klo 14 Raamattua löyhäpipoisesti, Pärinäpirtti.

Su 21.2. klo 17 Pop-messu. Riikka Wikström, Tuomas Meurman, Mikko Saari, Tilda Tiljander. Artistivieraana Tiisu. Jatkot messun jälkeen, lastenhoito järjestetty.

Ti 23.2. klo 12 Diakoniaruokailu.

Itä-Helsingin lähimmäistyö HELY

VANHUSTEN PALVELUASUNTOJA Kontulan Helykodilla os. Porttikuja 8, 00940 Hki VAPAANA: -Palveluasunto 53,5m2, tupakeittiö, makuuhuone, kylpyhuone/Wc, asunto sopii itsenäisempään asumiseen -Ryhmäkoti Annin kammarissa paikka joka sopii ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle muistisairaalle henkilölle.

Palveluasumiseen ja ryhmäkodissa asumiseen voi hakea palveluseteliä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: www.helyry.com, toimisto 09-3424700 tai hoitotyön esimies puh 050-5875051

18

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.2.

Klo 13.15 Lähetyspiiri.

Klo 18 Hanna-ryhmä.

Ke 242. klo 11–14 Aulakahvila.

Klo 16 Miestenpiiri, Pärinäpirtti.

Klo 17.15 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Markus Lehtimäki, Jari Leinonen, Henri Hersta.

To 25.2. klo 11–14 Aulakahvila.

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 19.2. klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café.

Ma 22.2. klo 13–20 Posliinipiiri. Myös aloittelijoille. Tuula Setälä p. 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 24.2. klo 18 Nuortenilta.

Muuta Yhteisvastuukeräyksen Töölön srk:n viite 308605.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p.

09 2340 6450.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 To 18.2. klo 14.30–16. Levosta käsin – ryhmä masennuksesta toipuville.

Pe 19.2. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Su 21.2. klo 10 Messu. Alava, Vidgrén, Kakkonen, Merja Totro ja Martta Rantanen. Veli-Matti Helle, sello ja Juha Hurskainen, piano. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ma 22.2. klo 11–13 Keskeneräisten töiden neulekerho. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 23.2. klo 17 Raamattupiiri.

Ke 24.2. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Eläkeläisten päiväkerho. Klo 16– 17.30 Kyselijöiden keskustelupiiri.

To 25.2. klo 14.30–16. Levosta käsin – ryhmä masennuksesta toipuville.

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 18.2. klo 18 Kappelimessu. Alava ja Kakkonen.

Ti 23.2. klo 13–16 Puotilan olohuone.

Klo 14 Kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen: Eurojäsenyyskö nykyisten talousongelmiemme syy?

To 25.2. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Sabine Nieminen.

Vartiokylän kirkko  Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Pe 19.2. klo 20 Iltamessu. Vidgrén ja Jalava.

Lasten ja nuorten viikkotoiminta on talvitauolla hiihtolomaviikolla 8.

Mukavia talvipäiviä!

Muuta Maanantain neulekerho vastaanottaa sukkalankalahjoituksia! Villasukkia neulotaan diakoniatyön kautta lahjoitettavaksi. Voit tuoda lankoja Matteuksenkirkolle.

Senioripysäkkiryhmässä on tilaa!

Keskusteluryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja se kokoontuu 15 kertaa Matteuksenkirkossa. Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414.

Alakouluikäisten kerhoissa on vapaita paikkoja. Ota yhteyttä Johannes Joenpeltoon johannes.joenpelto@evl.fi tai 09 2340 6460.

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13.

Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Su 21.2. klo 11 Messu. Liturgia Johanna Joronen, saarna Tommi Vanhanen, Vuosaari-kuoro ja kanttorina Eeva Jurmu. Klo 12.45 Raamattu avautuu Kiinan kirkossa -luento. Marketta Antola.

Ma 22.2. klo 12 Iltapäiväpiiri. Elämän loiste ja hurjuus, kertomuksia entisaikojen Helsingistä ja Viaporista, kirjailija Vesa Linna ja Anja Hinkkanen.

Ti 23.2. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 24.2. klo 18 Kantaattikuoro.

Klo 18 Neulekerho.

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

To 25.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

8.3. klo18. Avoin ryhmä, johon voi osallistua kerran tai useammin.

Ilm. leena.korhonen@evl.fi tai 050 383 9419.

Katukappeli

Kampin kappeli

 Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ti 23.2. klo 13 Rukouspiiri.

To 25.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 17 Psalmilaulukurssi. Hanna Virtanen ja Lauri Holma. Klo 18 Iltakirkko. Lauri Holma ja Hanna Virtanen.

 Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 19.2. klo 18 Iltahartaus. Meri-Sofia Lakopoulos, laulu.

Lari Järnefeltin valokuvanäyttely Taistelutarinat – Perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan su 21.2. asti kappelin aulassa.

Merirasti-kappeli  Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Su 21.2. klo 17 Rukoushetki ja iltatee.

Ke 24.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 25.2. klo 18 Katekismus-lukupiiri.

Näkemyksiä ja kokemuksia uskosta ja elämästä. Maaliskuun kokoontumiset to 3.3., 17.3. ja 31.3.

Kuurojentyö  Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Pe 19.2. klo 12 Päiväpiiri Matteuksenkirkossa.

Kuurojen lähetyksen vuosijuhla ja -kokous 9.–10.4. Tampereella. Lisätiedot ja ilm. Päiville to 25.2. mennessä.

Albatross

Näkövammaistyö

 Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 19.2. klo 12.15–14 Cafe Outolintu.

Ma 22.2. klo 13 Iltarusko raamattupiiri.

Ti 23.2. klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 24.2. klo 13 Laulupiiri.

 P. 09 2340 2549 Su 21.2. klo 16 Siioninvirsiseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Erityisnuorisotyö Snellu  Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, snellu.info Vertaistukiryhmä sukupuoleltaan moninaisille ja sukupuoltaan pohtiville nuorille. Seuraava kokoontuminen ti

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00 Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service.

Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations!

Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs.

For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

Saa toivoa.

Tilaa uudistunut askel 12 kuukautta vain 50 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti

√ Kyllä kiitos!

Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 12 kk hintaan 50 € (norm. 89 €).

ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

TILAAJA/MAKSAJA

Kirkko ja me 23.8.2015 kk 6/16

SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous

Sähköposti

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 30.6.2016 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

19

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Katoaako vanhemmuus someen?

Lasten ruutuajasta ja somessa vietetyistä tunneista ollaan huolissaan, mutta aikuisetkaan eivät aina osaa rajoittaa somessa roikkumista.

myös miettimään, minkälaisen mallin mediankäytöstä antaa lapselleen. Entä miten mediankäyttö vaikuttaa perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lähettänyt kaikkiin Suomen neuvoloihin oppaan Neuvola lapsiperheen mediakasvatuksen tukena, jossa edellisiä kysymyksiä pohditaan.

Teksti Outi Ikonen Kuva Thinkstock

Moni suomalainen on jatkuvasti kiinni älypuhelimessaan.

Osalla on vaikeuksia pitää näppinsä erossa kännykästä jopa auton ratissa. Niin – kun juuri tuli Whatsapp-viesti ja jotakin on varmasti tapahtunut Facebookissakin.

Dingle Oy:n toimitusjohtaja Juho Jokinen tietää kokemuksesta, että some ja nopeasti kulutettava verkkosisältö saattavat viedä huomaamatta yllättävän paljon aikaa.

Jokisen johtama Dingle on Pohjoismaiden suurimpia sosiaalisen liiketoiminnan asiantuntijayrityksiä. Työnsä puolesta Jokinen on itse jatkuvasti puhelin kädessä.

– Töissä käyvänä isänä perheaikani rajoittuu pieneen pätkään

Perheaikaa. Neuvoloissa on huolestuttu vanhempien intensiivisestä sometuksesta.

aamulla ja vähän pidempään illalla. Iltaisin kun tulen töistä, jätän puhelimen pöydälle ja keskityn perheeseen. Puhelimen otan taskuun vasta iltapesu- ja nukutushommiin, Jokinen kertoo.

Jokinen on siis läsnä lapsilleen koko iltahetken leikkiaikoineen ja iltapaloineen.

– Kahdesta kolmeen tuntiin kestävä puhelinlakko ei aiheuta minkäänlaisia oireita itselleni, mutta uskon, että lapsille sillä on merkitystä. Suosittelen samaa muille.

Paljonko puhelimen käyttöön ja verkossa surffailuun sitten kuluu päivässä aikaa?

Monen kohdalla vastaus on: liikaa. Neuvoloissa on alettu huolestua vanhempien turhan intensiivisestä sometuksesta. Se aika on usein pois lapsilta, ja seurauksena voi olla jopa lapsen puhumaan oppimisen viivästyminen.

Viime viikolla vietetty mediataitoviikko herätteli vanhempia

Puhelimen käyttöaikaa voi testata erilaisilla sovelluksilla. iPhonen omistavat voivat seurata puhelimensa käyttöä esimerkiksi Moment-sovelluksella, Android-käyttäjät Aptraxilla.

Myös Juho Jokisen mielestä omaa ajankäyttöään voi tarkkailla.

– Käyttöaikasovellukset ovat oikein hyviä, mutta pyrkisin välttämään vastakkainasettelua: en voi koska lapset. Aikuisella pitää ja saa olla omaa aikaa, ja sitä saa viettää myös somessa matkapuhelimella, hän toteaa.

– Lapset tietenkin haluavat, että kohdistamme heihin mahdollisimman paljon huomiota.

Jokainen sekunti, jonka aikuinen viettää lapsen kanssa samassa huoneessa puhelimen kanssa on samalla tavalla pois lapsen saamasta huomiosta kuin vaikkapa tiskikoneen täyttäminen. Molempia saa kuitenkin tehdä.

Siivekkäät pullasorsasta metsoon esittäytyvät Oppaita luonnon solistien tunnistamiseen äänillä ja ilman.

TIETOKIRJA ”Sinisorsa on luonnossa arin sorsamme, mutta kaupungissa kesy.

Koiras ja naaras elävät yhdessä syksystä kevääseen. Sorsilla vain naaras huolehtii poikasista.”

Talitiainen siirtyy talveksi kaupunkiin, koska metsästä ei löydy tarpeeksi ruokaa.

Ravinto on monelle muullekin siivekkäälle tärkeä syy elää lähellä ihmistä. Harmaalokki on kelpuuttanut pesimäpaikoikseen luonnonkallioiden lisäksi rakennusten katot.

Tervapääsky ja naakka taas hakevat mielellään kodikseen talojen koloja ja onkaloita, kun taas kyhmyjoutsen uskaltaa rakentaa ison pesäkekonsa lähelle venesatamia.

Lintututkija, tietokirjailija Pertti Koskimiehen pahvilehtinen kirja Linnut kaupungissa esittelee satakunta ihmisasutuksen tienoilla viihtyvää lintua kuvin ja parin lauseen mittaisin tekstein. 30 lintua antaa kirjassa myös ääninäytteen, joka usein riittää tunnistukseen, mutta valitettavasti esimerkiksi satakielen kohdalla on liian lyhyt, jotta laulusta saisi käsityksen.

Kirja on mukava matalan kynnyksen opas koko perheen lintuharrastuksen aloittamiseen. Pienikin lapsi pitää nappien painamisesta linnunäänien kuuntelemiseksi.

Pälvi Ahoinpelto Pertti Koskimies: Linnut kaupungissa.

AZ Books, kids.fi. 2015.

Maamme parhaaksi laulajaksi valitun mustarastaan huiluääntä alkaa jo kuulua ulkona. Ja pian, maaliskuun puolivälissä, alkaa luonnon paras konserttikausi.

Pihla Tiihonen Riku Cajander, äänitteet Lauri Hallikainen: Lintu ja ääni – Kotoiset lintumme solisteina. Moreeni 2016.

THINKSTOCK

TIETOKIRJA ”On vankkoja viitteitä siitä, että linnuilla on ollut suuri merkitys musiikin alkuvaiheisiin ja kehitykseen.”

Kun mustarastaskoiras viheltelee huilumaisesti lehtometsän kuulaassa

kevätillassa, se pullistelee linnunkielellä lajitovereilleen ja houkuttelee naaraita luokseen.

Laulu on lintujen kommunikointia, jolla on lukuisia tarkoituksia kuten ihmisten puheellakin. Linnut esimerkiksi kiinnittävät toistensa huomion vaaraan, pitävät parven kasassa lentäessään ja pyytävät ruokaa vanhemmiltaan tai puolisoltaan.

Toisaalta kaikki linnut eivät juuri laula.

Tikat puolustavat reviiriään rummuttamalla puuta tai muuta kovaa, kaikuvaa materiaalia.

Lauluopinnot alkavat varhain. Lintu ja ääni -kirjassa kerrotaan, että uusien tutkimustietojen mukaan lintuemot voivat jutella tuleville poikasilleen jo munia hautoessaan. Linnunsikiöt oppivat muonien suojissa emon yhteys-, kutsu- ja lauluääniä.

Kirja esittelee yli 70 suomalaista lintulajia kuvin, sanoin ja äänin. Mukaan on valittu erityisesti parhaat laulajat, jotka antavat 30–90 sekunnin mittaiset ääninäytteet mukaan kuuluvalla cd-levyllä.

Linnunlaulua on rentouttavaa kuunnella silloinkin, kun ei opettele lajeja.

TIETOKIRJA ”Metsäkanan ydin on nöyryys, vaatimattomuus, tyytyminen vähään, toista ääripäätä kuin ihmisen ahneus. Kun ei kodillaan koreile eikä ruoasta nirsoile, pärjää köyhässä pohjoisessa.”

Suomessa elää viisi kaunista ja taitavaa metsäkanalintua. Teeri, metso ja pyy asuttavat lähes koko maata, riekko ja kiiruna lähinnä pohjoista. Kaunis ja taitavasti koottu on myös Markku Varesvuon ja Pertti Koskimiehen suku teos Metson suku.

Kirja käy läpi suomalaisten kanalintujen historiaa, rakennetta ja tapoja. Metsäkanalintujen kintuissa, höyhenissä ja ruoansulatusjärjestelmässä riittää ihmettelemistä. Kiirunoiden ja riekkojen sydän sykkii lähes sata astetta lämpimämpänä kuin pohjoisen kovimmat pakkaset, ja eristyksenä on vain muutama milli nahkaa ja höyheniä. ”Mutta ne höyhenet ovatkin sitten eri maata kuin etelänlintujen.”

Koskimiehen teksti on runollista ja velmuilevaa, ja Varessuon kuvat upeita. Kirjaa lukee kuin taideteosta. Toisaalta teoksen maalaileva ja ote voi hankaloittaa tiedonsaantia ja olla tietokirjalle myös puute.

Topias Haikala Markku Varesvuo ja Pertti Koskimies: Metson suku – Suomen kanalinnut. Docendo 2015.

Urbaani lintu. Sini- eli heinäsorsa viihtyy Helsingissä.

20

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

neniälittereK Maaseudun tulevaisuus

K

irkolliskokouksen vaalit on toimitettu. Harvat maallikot ja koko papisto saivat valita ehdokkaansa reilun 700 ehdokkaan joukosta.

Kirkon viestinnässä työskentelee enemmän väkeä kuin suuren kansainvälisen konsernin vastaavissa hommissa. Silti vaalitulosten esiin kaivaminen venyy tolkuttomasti. Esimerkiksi perinteikäs Espoon hiippakunta käytti nopeudesta päätellen etanoita tai kilpikonnia vaalitulosten kiidättämiseen.

Kirkon päätöksenteon pysähtyneisyyden umpioon valitut kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa Turkuun.

Paikallinen kristillinen opisto tarjoaa kirkon parlamentille kivat puitteet juoda kahvia, jutustella ja käydä loputtomia keskusteluja tuloksetta. Ajantasaiset päätökset ovat yleisen penseyden ja määräenemmistöperiaatteen panttivankeina.

Stadilaisesta näkökulmasta kirkolliskokouksessa levitetään täällä kerättyjä veroja maaseudulle kuin lantaa pellolle. Voimme kaikki rukoilla, että lannoitus antaa hyvän kasvun edes sinne böndelle.

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229 Tommi Sarlin, työvapaalla

Koulutusta

Seurat

Rukoustanssin ohjaamisen I 4.

6.3.2016 ohjaamisenkurssi kurssi I -4.–6.3.

Kurssilla käydään läpi tanssin raamatullisia perusteita sekä kehon Kurssilla käydään läpi tanssin raamatullisia perusteita sekä merkitystä Jumalan luomistyössä.

Koulutuksessa tutustutaan erilaikehon merkitystä Jumalan luomistyössä.

Koulutuksessa siin rukoustanssin mahdollisuuksiin pohditaan ohjaamiseen tutustutaan erilaisiin rukoustanssinsekä mahdollisuuksiin sekä liittyviä kysymyksiä.

Kurssiliittyviä sisältääkysymyksiä. teoriaa, käytännössä oppimista, pohditaan ohjaamiseen Kurssi sisältää omaa prosessia sekä yhteistä jakamista. teoriaa, käytännössä oppimista, omaa prosessia sekä yhteistä Kurssi on tarkoitettu niille, jotka haluavat tutustua rukoustanssin jakamista. maailmaan ja miettivät rukoustanssiryhmän perustamista. Myös jo Kurssi on tarkoitettu toimivat niille, jotka haluavat tutustua rukoustanssin rukoustanssiohjaajana ovat tervetulleita. maailmaan ja miettivät rukoustanssiryhmän Kouluttajat: Pastori Hannele Tenhu ja psykologiperustamista.

Titta Hassila.

Myös jo rukoustanssiohjaajana toimivat ovat tervetulleita.

I osan kurssimaksu: 100 €.

Kouluttajat: Pastori Hannele Tenhu ja psykologi Titta Hassila.

Täysihoitohinta: 158–178 €/hlö/viikonloppu.

Tulossa osa 30.9.–2.10.2016.

I osanIIkurssimaksu: 100 €.

Täysihoitohinta:24.2.

158-178 €/hlö/viikonloppu.

Ilmoittautumiset mennessä.

Vivamontie24.2.

2, 08200 Lohja Tulossa II osa 30.9.-2.10. 2015. Ilmoittautumiset mennessä.

puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi, vivamo.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, kansanraamattuseura.fi vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

SIUNTIOSSA 4.–5.3.2016 YLLÄKSELLÄ 18.–20.3.2016

HERÄNNÄISSEURAT To 18.2. klo 18 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi), mukana Vantaankosken ryhmä tutustumassa herännäisyyteen. Klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappeli, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit kerhopuolella klo 18 alkaen.

Su 21.2. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kirkossa, Iso Kylätie 1. Saarna Juhani Elenius. Mukana Herännäisnuorten kuoro. Tarjoilu ja seurat. Klo 12 kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6.

Saarnaa Hannu Vapaavuori. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, Jakob Forsellin k. 18, Loviisa. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.

17 D (Autotalo, Kamppi), mukaan kutsutaan näkövammaisia (käytössä ”piste-Siionit”); Heli Ojalehto, Elenius; mus. Jouko Hälinen, mukana Helsingin kehitysvammaisia ja Terhi Suonsivu.

Klo 18 Kirkonkulman nuortentilassa, Kirkkok. 6, Järvenpää.

Ke 24.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs.

RETKI Aholansaareen 27.-29.5. Tied. ja ilm. aluesihteeri p. 0400 882 251.

Ilmoittaudu TALKOISIIN Vantaan herättäjäjuhlille 8.-10.7., myös rakennus ja purku 4.-11.7.: www.herattajajuhlat.fi/ talkoot tai talkoosihteeri p. 044 422 0343.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Myrskyläntie 22, p. 728 2162

www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Su 21.2. klo 16 ja klo 18 Seurat

21.–26.3.2016

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

w w w. PA h k i n A n s A r k i j At. f i

Hautauspalveluja

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoittaja! www.HAUTAUSPALVELU.COM

Ota yhteyyttä ilmoitusmyyntiin:

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Pirjo Teva

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

pirjo.teva@kotimaa.fi

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

020 754 2284, 040 680 4057,

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin p. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

21

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Palveluja tarjotaan

Lakiasioita ASIAKIRJAVIIKOT ASIANAJOTOIMISTO MARITTA HEISKASELLA ITÄKESKUKSESSA

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Testamenteista, perukirjoista, edunvalvontavaltuutuksista, kauppakirjoista ja lahjakirjoista 20 %:n alennus kun varaat ajan helmikuun 2016 loppuun mennessä.

Ajan voi varata puh. 09 343 2636.

Lisätietoja www.marittaheiskanen.fi

HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028 Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

Hetipalvelut ®

· 15 kpl Huoltoautoa · Pesukoneen kytkennät · Hanan vaihdot · Viemärin avaukset · Suunnitteluapua · Ilm. arviointi isommille töille · Kaukolämpötyöt · Linjasaneeraukset · 24 h päivystys

Töölön Putkiliike Oy v. 1952

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

020 7411820 yhteys@lvis.fi

Vuokralle tarjotaan Kalustettu kaksio Vantaan Myyrmäessä lähellä juna-asemaa naishenkilölle. Vuokra 750 € + sähkö. Tied. 044 484 2436.

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

J. Vähäkangas

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

PAKETTIAUTON VUOKRAUS 10 €/H, muutot ja muut kuljetukset, asennukset ja loppusiivoukset edullisesti!

PUH 044 9218038 WWW.HELPMUUTTO.FI

PIANISTI PERHEJUHLIIN ammattitaitoinen, 25 v. kokemus puh. 044 2022 787 (iltaisin)

p. 040-411 4370

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

050 926 6203

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175.

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

Kotiapua ja ravitsemusneuvontaa ikääntyneille luotettavasti. p. 040 546 6326/ palvelusroos.fi

Pienet puutyöt, maustehylly, hylly, ym.

Vesa Karhu, Proveka Oy, puh. 050 323 4772, sales@proveka.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Rakennusala

Kaikki huoneistoremontit, remontti-, suunnittelu- ja arviointityöt.

Rehellinen. Työlle takuu.

Puh. 0400 812 682, Joheke ky

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Tarj. suihkuun silikonit uusiksi 199 €.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Tapetti, sisämaalaukset, ulkomaalaukset, lauta-, laminaattityöt.

Ilmainen arvio ja kotitalousvähennys. www.maalausva.fi 0400-996 647.

Tarjoamme hammastarkastuksen

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys.

Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

MAALAUSLIIKE www.arjaulmanen.com p. 041 506 6577 MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739 REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Kiva yksiö Meilahdessa 21m2 1h+kk+kph.

Hyvät kulkuyhteydet. 650 eur/kk sis. vesimaksun. Heti vapaa. 050-5385145 / Mia

hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Vuokrata halutaan

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v. 1989 lähtien · maalaus · tapetointi ·keittiöt · kylpyhuoneet · saunat · lattiat · ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä P. 0400 819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Hammashoitoa

Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä koteihin, palvelutaloihin sekä sairaaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Parturi Kaija puh. 046 660 4393

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Ilmoitusaineistot osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

044 9339 242

www.stickdent.com

Terveydenhoitoa Jalkahoidot kotikäynteinä Etelä-Hki, jalkah.lähih. Eilan Kotipalvelut p. 044 253 7290

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Eläkeläiset HUOM! Jalkahoito 50 €.

Kauneushoitola Profile. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397.

Kaustisen jäsenkorjausta, 20 v. kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

Vapaita ryhmäpsykoterapiapaikkoja Tied. Sylva Hallama p. 050 301 7735 Helinä Joenperä p. 044 078 8809

Siivouspalveluja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

KOTISIIVOUKSIA Luotettavasti ja ahkerasti Seniorisiivous -24% puh. 045 638 5774. Mirja

Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244. www.merjankotipalvelut.fi

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

P. 046 562 0203

Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

Edullista, luotettavaa kotisiivousta.

loppusiivouksineen

Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805 Kirjoja, käteismaksu.

Noudetaan.

P. 041 518 8024 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

• ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Ostetaan

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

4 Pankissa työsk. 27 v. nainen haluaa vuokrata alk.1.3. väh. 28 m2 ja max 800 € hyväkuntoisen yksiö/kaksio kantakaupungista, luottot. ok, ei lemmik. ei tupak. Marika 045 112 9277.

Psykologian opiskelija etsii asuntoa. + 14 m2, vuokra alle 400 €.

Hyvien liikenneyhteyksien päässä Koskelasta. 040 76 03 450 Luotettava, vak. työssä & rauhalliset elämäntavat omaava etsii yksiötä kantakaupungista. 0408269006/Marianne Työssäkäyvä valt. tiet. maist. etsii kotia Etelä-Helsingin alueelta.

Noora/ 040 357 7304.

Työssäkäyvä pian valmistuva KTM etsii edullista yksiötä Hkistä. Olen siisti, luotettava ja savuton. 0400940888 Niklas Lähetysseuralla työskentelevä pariskunta etsii kaksiota Kalliosta 1.4. alk.

044 331 2526 Timo.

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi Thinkstock

Viikon vinkki

Kaakaota, please!

Pakilan seurakunta jakaa lämmintä juotavaa Haltialan kotieläintilalla talvilomaviikolla 22.–28.2.

Nyt tarvitaan vapaaehtoisia kaatamaan kaakaota ulkoilijoille päivittäin kahdessa vuorossa eli kello 10–12 ja 17–19.

Ilmoittautumiset juomanlaski­ jaksi: moona.seppa@evl.fi tai p. 050 436 4425 tai www.vapaaehtoistyo.fi/helsinki

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 21.2. klo 10 Jumalanpalvelus Turun Katariinan seurakunnasta.

Virret: 277:1-3, 361b:1-2,4, 440. Klo 11 Pelastusarmeijan jumalanpalvelus Turusta. Klo 12.15 Horisontti.

Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 19.2. Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta. Pastori Albert Halonen.

La 20.2. Lehtori Jorma Pollari (Pelastusarmeija). Kappalainen Erkki Laine.

Ma 22.2. Vt. kirkkoherra Petri Laitinen. Raamatunlukua.

Ti 23.2. Taidegraafikko Eliisa Isoniemi. Pastori Jori Brander (Metodistikirkko).

Ke 24.2. Piispa emeritus Voitto Huotari. Teol. tohtori Pauliina Kainulainen.

To 25.2. Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. Vankilapastori Timo Simppula.

Pe 26.2. Vankilapastori Marko Meijer. Tiedottaja Timo Hormio.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 21.2. klo 18 Tuomasmessu ­Agricolan kirkosta.

TV1 La 20.2. klo 15.10 Pisara. Tampereella toimii ICCK, kansainvälinen seurakunta, joka tarjoaa kohtaamistakuun. Emmanuel Eneh ja Ville Aalo, (Joh. 15:4-5, 7). Uusinta ma 22.2. klo 11.05.

Su 21.2. klo 10 Jumalanpalvelus.

Nojatuolikirkossa puhutaan rukouksesta ja uskosta. Artistivieraana Juha Tapio. Uusinta ma 22.2. klo 11.10.

Entistä ehompi. Töölön kirkon remontissa on kunnostettu ja restauroitu kaikki pinnat. Sähkö- ja ilmastointijärjestelmä on uusittu ja lattianaluset kuivatettu.

Herran temppeli italialaisittain Alkuperäisvärityksen saaneessa Töölön kirkossa on terassi, jolla voidaan paistaa makkaraa. Kirkon avajaisia vietettiin viime pyhänä.

Teksti Juhani Huttunen Kuvat Sirpa Päivinen ja Esko Jämsä

V

asara on pieni, mutta pauke kaikuu kovaa.

Töölön kirkon alttarikaiteella on iso hapsureunainen musta kangas. Kirkkotekstiilit kiinnitetään huomaamattomilla neppareilla, joiden vastakappaleita tekstiilikonservaattori Heidi Wirilander lyö alttarikaiteeseen.

Hän on konservoinut Töölön kirkon kirkkotekstiilejä. Kirkko valmistui 1930, mutta Wirilander epäilee, että vanhimmat kankaat ovat 1950-luvulta, osa ehkä vasta 1970-luvulta.

– Kirkkotekstiilien konservoinnissa pitää huomioida, että tekstiilien täytyy kestää myös kulutusta. Museota varten entisöitäessä ei ole samanlaisia vaatimuksia, Wirilander sanoo.

Kirkko remontoitiin Museoviraston valvonnassa. Yksi olennainen muutos sallittiin. Nykyluterilaisessa messussa halutaan, ettei papin tarvitse kertaakaan kääntyä selin seurakuntaan niin kuin vielä 1990-luvulla.

– Niinpä remontin yhteydessä alttaripöytä irrotettiin takaseinästä nykyisen liturgisen käytännön mukaisesti. Alttaritilan keskelle tehtiin uusi pienempi alttaripöytä, kertoo remontin pääsuunnittelija, arkkitehti Käpy Paavilainen.

Samalla uusittiin tärkeimmät kirkkotekstiilit, jotka suunnitteli taiteilija Heli Tuori-Luutonen

ja valmisti Suomen Käsityön ­Ystävät.

Remontti alkoi syyskuussa 2014. Hintaa hankkeelle tuli vajaat yhdeksän miljoonaa euroa. Urakka työllisti toista sataa ammattilaista.

Kirkko sijaitsee kalliotontilla.

Vuosikymmenten kuluessa rakennuksen alle oli päässyt kosteutta, josta olisi voinut kehittyä vakava homevaurio. Osa lattioista piti repiä auki.

– Remontissa säilytettiin vanhat patterit, mutta muuten koko sähkö- ja ilmastointijärjestelmä uusittiin, kertoo työpäällikkö Martti Rissanen seurakuntayhtymästä.

Myös ensimmäisen kerroksen seiniä siirreltiin, sillä Töölön seurakunnan työntekijöitä on vaivannut tilanahtaus. Kirkkovieraan kannalta keskeinen osa remonttia oli kaikkien pintojen kunnostus ja restaurointi. Kirkon penkit ovat nyt alkuperäisväreissä, ja kirkkosalin apostoleja esittävät seinäreliefit vangitsevat katseen.

– Valtava osa kirkon remontista oli puhdasta käsityötä. Tehtävät

edellyttivät kunkin alan huippuammattilaisia. Muun muassa seinäpinnat ovat sellaisia, etteivät tavalliset lateksinlevittäjät voi niihin koskea, Rissanen sanoo.

Kirkkosalin käyttöön saatiin monipuolisuutta vähentämällä kiinteiden penkkirivien määrää.

Samalla seiniin ja kattoon piilotettiin runsaasti nykyaikaista valaistus- ja äänentoistotekniikkaa.

– Valaisinjärjestelmällä saadaan nyt hyvin monipuolisia tunnelmia, ja palkin takana salin etuosassa on piilossa valkokangas videotykkiä varten, Rissanen luettelee.

Töölön kirkon suunnitellut arkkitehti Hilding Ekelund (1893–1984) oli elinaikanaan tunnettu Italian harrastuksestaan.

– 1920-luvulla Ekelund matkusti Alpeilta Sisiliaan koko Italian läpi ja imi paljon italialaisia vaikutteita, sanoo remontin toinen suunnittelija, arkkitehti ja professori Simo Paavilainen.

Matkan tuloksena Arkkitehti-lehti julkaisi Ekelundin kirjoittaman ja omilla piirustuksillaan

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

Talvipöhinää hiihtolomalaisille Koko perheen talvitapahtuma Ystävyyden solmu kutsuu ulkoilemaan torstaina 25.2. kello 10–16 Maunulan leikkipuistoon, Metsäpurontie 14–16.

Isoja ja pieniä hiihtolomalaisia viihdyttävät muskarihetket kello 10 ja 11, ulkoleikit ja hevosajelu hintaan 2 euroa.

Lounasaikaan eli kello 10–13 myydään hernekeittoa ja laskiaispullia. Myynnissä on myös yhteisvastuutuotteita ja puiston iltapäiväkerholaisten tekemiä Ystävyyden solmu -huiveja.

Herättäjäjuhlien etkoputki Heinäkuussa Vantaalla järjestettävien herättäjäjuhlien tunnelmiin pääsee virittäytymään jo helmikuun useissa körttiseuroissa.  Ensimmäiset etkot alkavat torstaina 18.2. kello 18 Salomonkatu 17 D:n seuratuvalla. Tarjolla on tietoa körttiläisyydestä, Herättäjä-Yhdistyksestä ja herättäjäjuhlista.  Lisää seuroja seuraa heti sunnuntaina 21.2.: kello 12 Siionin virsien messu Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Helsinki. Tarjoilua ja körttiseurat eli virrenveisuuta ja pieniä puheita.

Samana päivänä kello 16 körttiseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Seuroihin kutsutaan myös näkövammaisia mukaan. Käytössä Siionin virret pistekirjoituksella.  Keskiviikkona 24.2. kello 19 körttiseurat pidetään ylioppilaskodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs. Luvassa hiljaisuutta, Siionin virsiä ja pieniä puheita.  Lauantaina 27.2. vuorossa ovat körttiseurat Kontulassa kello 18 alkaen Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1: Siionin virsien yhteisveisuuta ilman säestystä, pieniä puheita ja hiljaisuutta.

Onnea Viro!

Viron itsenäisyyspäivää vietetään keskiviikkona 24. helmikuuta Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Juhlinta alkaa kello 16 sanajumalanpalveluksella ja jatkuu kello 18 itsenäisyyspäivän konsertilla, jossa esiintyvät virolainen laulaja ja näyttelijä Hanna-Liina Võsa sekä säestäjänsä, jazzkitaristi Marek Talts. Konsertissa kuullaan rakastettujen virolaissäveltäjien kauneimpia lauluja.

Sissepääs kontserdile on tasuta, kava 3 e eli konserttiin on ilmainen si-

kuvittaman laajan artikkelin otsikolla Italia la Bella. Ekelundin töissä loistavat Italian värit, ja Paavilaisen mukaan tämä tekee myös Töölön kirkosta ainutlaatuisen.

– Kirkon ulkoasun pääväri on sienna, jota alun perin sai ainoastaan Toscanassa olevan Sienan savesta. Sisäpuolen värinä taas on Napolin lähistöltä Pozzuolin maaperästä saatava punainen.

Remontissa kirkon alkuperäisväritys kaivettiin esiin Museoviraston valvonnassa, ja työhön osallistuivat Suomen parhaat väritutkijat.

– Omassa lajissaan kirkko on ainutlaatuinen. Värikkyydessään se vie 1920-luvun klassismin huippuunsa.

säänpääsy ja ohjelma maksaa 3 euroa.

Alppila on vironkielisen seurakuntatyön kotikirkko.

Turkkilaisittain Käpylässä Ravintolapäivänä kirkkoon? Käpylän kirkko, Metsolantie 14, muuttuu turkkilaiseksi ravintolaksi sunnuntaina 21.2. kello 17–20. Veden kielelle herauttavat baba Mazharin lammaspata ja kasvis-papukastike. Lisukkeina tarjoillaan riisiä, salaattia, hummusta ja tsatsikia sekä jälkkäriksi kahvia ja pullaa. Aterian minimihinta on lapsilta 1 euro ja aikuisilta 5 euroa. Tuotto tilitetään Yhteisvastuukeräykselle.

Ystävyyttä ja yhteisvastuuta Valtakunnallisen vammaisneuvoston puheenjohtaja Jukka Sariola käsittelee tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen teemaa sunnuntaina 21.2. kello 18, kun Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, vietetään ystäväjuhlaa. Ohjelmassa musiikkia ja arpajaisia. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30. Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys. Tänä vuonna Yhteisvastuu torjuu nuorten syrjäytymistä Suomessa ja kehitysmaissa.

Kulttuuria Kalliossa Suomalainen Oopperayhdistys ry:n taiteilijavieras, ohjaaja Ville Saukkonen, viihdyttää kuulijoitaan perjantaina 19.2. kello 18.30–20 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Yhdistys järjestää silloin Kurkistus kulissien taa -illan.

Jos tämä lehti kolahti postiluukustasi torstaina 18.2. aamupäivällä, vielä ehdit Kallion kirkkoon kello 13, Itäinen papinkatu 2. Juice Leskisen lauluista kirjan kirjoittanut teologian tohtori Lasse Halme kertoo Juicen laulujen unelmista ja todellisuudesta teemalla Ollaan ihmisiksi. Päivärukous ja kahvila jo kello 12 alkaen.

Alfakurssi alkaa Munkkivuoressa Munkkivuoressa alkaa 1.3. maksuton Alfakurssi, jossa pääsee kuulemaan ja keskustelemaan kristinuskosta tiistai-iltaisin kello 18.30–20.30

Menokasvo: Minna Heini

Helsingin seurakuntayhtymässä, Kolmas linja 22, alkaa yli 50-vuotiaiden eroryhmä. Mikä on alkavan eroryhmän tavoite, Eläkeliiton suunnittelija Minna Heini?

– Se tarjoaa vertaistukea vanhemmalla iällä eronneille. Monelle ihmiselle on tärkeää tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Uutta on se, että nyt eroryhmää ohjaavat itsekin eron kokenut vertaisohjaaja sekä psykoterapeutti, kirkon perheneuvoja Iiro Leino.

Miksi eläkeikäiset eroavat?

– Oikeastaan ihmiset iästä riippumatta eroavat hyvin samanlaisista syistä. Taustalla voi olla toimimaton parisuhde, väkivaltaa, päihdeongelma tai pettäminen. Joissain tapauksissa rakkaus vain on hiipunut.

Onko eläkeikäisten eroissa sitten mitään erityispiirteitä?

– Usein vanhemman ikäluokan ihmiset ovat pohtineet eroa kauan. Eropäätös ei ole helppo, kun on oltu vuosikymmeniä yhdessä. Joskus puoliso jättää täysin varoittamatta, ja tällöin pitkän avioliiton jälkeen jätetyn tuntema kolaus on kova. Varsinkin pitkän avioliiton jälkeen eroon liittyy usein myös häpeää.

Juhani Huttunen Eroryhmä yli 50-vuotiaille seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa, Kolmas linja 22, alkaa keskiviikkona 9.3. kello 10–11.30. Ilmoittautuminen 24.2. mennessä: Minna Heini, puh. 040 7257 561 tai erostaeheaksi@elakeliitto.fi

Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3.

Viimeinen kokoontuminen on 10.5.

Illoissa ruokaillaan, kuunnellaan alustuksena lyhyt opetus ja keskustellaan pienryhmissä. Järjestelyvastuussa ovat Munkkiniemen seurakunta ja Kotiryhmäverkosto. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net, leena. leppilahti@evl.fi tai p. 09 2340 5138.

Lähetyslaulujen ilta Siltamäessä Pekka Simojoen säveltämät ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamat nostalgiset lähetysaiheiset laulut kaikuvat tiistaina 23.2. kello 18–19 Siltamäen seurakuntakodissa, Jousimiehentie 5.

Kerran kuussa järjestettävässä lähe-

tysillassa laulattajina ovat tällä kertaa Timo Olli ja Martta Paijola.

Isä meidän -illat Kulosaaressa Kulosaaren Isä meidän -illoissa sukelletaan syvemmälle tuttuun rukoukseen Raamattua ja katekismusta tutkien, yhdessä keskustellen ja rukoillen. Tule mukaan pohtimaan Jumalaa ja maailman menoa toisten kristittyjen kanssa. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Iltoja ohjaa Jenni Jerkku. Torstaina 25.2. kello 17.30 aiheena on Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Kulosaaren kirkko sijaitsee osoitteessa Kulosaarentie 40.

Musiikkia kirkoissa Perjantai 19.2.

Perheiden tanssituokiot klo 9.30–11 ikäryhmittäin Käpylän kirkossa. Klo 9.30 3–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat.

Perhekahvio.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Meri-Sofia Lakopoulos, laulu.

Perjantai-ilta kirkolla klo 19 Myllypuron kirkossa. Puheenvuoroja, musiikkia, yhteislaulua, teetarjoilu.

Mukana mm. Matti Vatka, viulu, Raimo Savolainen, Johannes Österlund, kitara.

Sunnuntai 21.2.

Siionin virsien messu klo 12 Tapanilan kirkossa. Ks. menovihje.

Siionin virsiä klo 16 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Ks. menovihje.

Israel-ilta klo 16 Torpparinmäen korttelitalolla, Käräjätuvantie 3. Valtiotieteen tohtori Jouko Jääskeläinen puhuu aiheesta Israelin juhlien sanoma ajallemme. Ilon lähde -lauluryhmä laulattaa.

Pop-messu klo 17 Töölön kirkossa.

Ks. menovihje.

Ystäväjuhla klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Ks. menovihje.

Tarujen teillä klo 18 Kallion kirkossa. Musiikkia Henry Purcellin oopperoista. Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum, johtaa Jukka Jokitalo. Liput 20 / 15 / 10 e.

Maanantai 22.2.

Eläkeläinenkin selviää erosta!

MATTI KARPPINEN

Ensi sunnuntaista 21.2. lähtien Töölön seurakunnan oma innovaatio, pop-messu, palaa takaisin Töölön kirkkoon. Messu alkaa kello 17. Saarnan pitää Mikko Saari, ja liturgina on Riikka Wikström. Messuisäntänä on Tuomas Meurman, bändin kapellimestarina Make Perttilä ja esilaulajana Mirkka Paajanen. Artistivieraana on Tiisu. Pop-messua vietetään kerran kuukaudessa.

23

Menovihjeet

Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission Kinaporin kerhosalissa, Kinaporinkatu 11 A. Lauletaan yhdessä erilaisia lauluja iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin esilaulajien ja säestäjien johdolla. Laulattajana Inna Vintturi.

Make The Movement -tukikonsertti klo 18.30 Tavastia-klubilla, Urho Kekkosen katu 4–6. Showtime alkaa klo 19.30. Esiintymässä mm. Kasmir, Janna, Adi L Hasla, Paleface Official, TCT, Vilma Alina, Gasellit, Ruma, Elias Gould, Younghearted, imitaattorinäyttelijä Jarkko Tamminen, Pete Parkkonen Official, Roope Salminen, Osmo Ikonen sekä Lyömättömät. Lisäksi lavalla nähdään Jook Joint Movementin omia nuoria Mc Hugo ja TBR. Tapahtuman juontavat YouTube-

sensaatio Mariieveronica sekä Axl Smith. Järj. voittoa tavoittelematon nuorisoverkosto Jook Joint Movement ry. Liput 20 e Tiketistä.

Lisätietoa: www.jookjointmovement.com.

Tiistai 23.2.

Seniorilaulut klo 11 Lauttasaaren kirkolla. Laulattajana Helka Silventoinen.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Maria Tuokko, urut.

Laula kanssamme klo 14 HelsinkiMission tiloissa, Albertinkatu 33.

Lauletaan yhdessä erilaisia lauluja iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin esilaulajien ja säestäjien johdolla.

Laulattamassa Martti Ahlström ja Inna Vintturi.

Lähetyslauluja klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Ks. menovihje.

Keskiviikko 24.2.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Pasi Nieminen.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Yhteislaulua Kirsi-Maria Mustosen johdolla.

Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Kahvia klo 12.30.

Viron itsenäisyyspäivän juhlakonsertti klo 18 Alppilan kirkossa.

Ks. menovihje.

Siionin virsiä klo 19 Herättäjä-Yhdistyksen Ylioppilaskodilla. Ks. menovihje.

Torstai 25.2.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkolla. Laulattamassa Anne Myllylä.

Muskarihetket klo 10 ja 11 Maunulan leikkipuistossa. Osa koko perheen talvitapahtumaa. Ks. menovihje.

Sibeliuksen säveliä klo 12.30 Temppeliaukion kirkossa. Sibelius-Akatemia.

Psalmilaulukurssi klo 17 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus.

Opettelemme ryhmässä psalmilaulua vielä kahtena torstaina (25.2. ja 3.3.). Opetellut psalmit lauletaan iltakirkossa, joka alkaa heti perään klo 18. Voit tulla vain yhdeksikin kerraksi. Mukana kanttori Hanna Virtanen ja pastori Lauri Holma.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 18. helmikuuta 2016 Numero 6

”Pikkuhiljaa. Ei ilmastonmuutos silti kuin seinään pysähtyisi, sillä hiilidioksidi kiertää ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä satoja vuosia.”

Tästä saa käsityksen, että hiilidioksidi katoaisi satojen vuosien kuluessa kokonaan.

Lukijat, jotka eivät tunne ilmiötä fotosynteesi eli kasvien yhteyttäminen, käsittävät hiilidioksidin yksinomaan myrkkynä, koska sitä pidetään ilmaston lämpenemisen pääsyynä. Mutta fotosynteesi onkin välttämätön kaikelle elämälle maapallolla. Vihreät kasvit yhteyttävät valon avulla hiilidioksidista ja vedestä hiilihydraatteja. Nämä ovat kaikkien organismien ravinnonlähde.

Ilman hiilidioksidia kasvit kuolisivat pois, eikä silloin olisi myöskään enää eläimiä eikä ihmisiä.

Hiilidioksidia pidetään ilmastonmuutoksen aiheuttajana olosuhteissa, jossa sitä on liikaa. Mutta muuten se ei suinkaan ole mikään myrkky, vaan päinvastoin, korvaamaton hiilestä oksidoitunut kaasu. Se ei siis ole vain kasvihuonekaasu, jona sitä yleensä melkein kaikissa yhteyksissä käsitellään, vaan ehdottoman tärkeä elementti elämän jatkumiseksi maapallolla. Professori Laaksonen ei varmaankaan tarkoittanut muuta, mutta selityksen sanamuoto antaa väärän käsityksen.

Harry Blässar

Myös konservatiiveja syrjitään

Ville Ranta

Virheellistä tietoa arabimaiden hyökkäämättömyydestä

Hamasin kanssa. Hamas julistaa peruskirjassaan, että ”islamin lippu pitää kohottaa koko Palestiinan ylle” ja että ”tuomiopäivä ei tule, ennen kuin muslimit taistelevat juutalaisia vastaan, juutalaiset piiloutuvat ICAHD Finlandin väite (Kirkko ja kaupunki kivien ja puiden taakse, jotka huutavat: ’Oi 4.2.), etteivät arabimaat ole koskaan hyömuslimi, takanani on juutalainen, tule ja känneet Israeliin, osoittaa tietämättömyyttapa hänet!’” tä. Arabiliitto uhkasi marraskuussa 1947 Yhden demokraattisen valtion perustajuutalaisia ”tuhoamissodalla, josta tullaan minen alueelle kuulostaa hienolta, mutta puhumaan kuin ristiretkeläisten tai mongoperustuu Lähi-idän reaalitilanteen täylien joukkomurhista”. delliseen virhearvioon. Tuloksena olisi 23.

Toukokuussa 1948 arabit hyökkäsivät islamilainen arabivaltio, jossa juutalaiset Israelin kimppuun. olisivat vähemmistö. Tähän kuviteltuun Yritys toistui 1967, jolloin Kairon radio valtioon asettuvaa arabiväestöä on kahden julisti: ”Akaban lahden sulkemisen vuosikymmenen ajan opetettu pimyötä Israelilla on edessään tämään juutalaisen murhaamisJatka kaksi vaihtoehtoa, jotka johta ihannoituna tekona. keskustelua tavat sen tuhoon: Se joko Israelia ympäröi yhä sekuristuu kuoliaaksi arabien kasortoisempi islamilainen verkossa sotilaalliseen ja taloudelliseen maailma, jossa Israelin häwww. boikottiin tai tuhoutuu piiritvittäminen on uskonnollinen valomerkki.fi ihanne. Kansainvälisen yhteitävien arabijoukkojen tuleen.”

Lokakuussa 1973 Egypti ja Syyria sön on huolehdittava Israelin yllättivät Israelin hyökkäyssodaloikeudesta turvallisiin rajoihin la suurena sovituspäivänä. ja rauhaan.

Kari O. Niemi Vuoden 2000 rauhanneuvotteluissa toiminnanjohtaja, ICEJ:n Suomen osasto Israel tarjosi 94 prosenttia palestiinalaisten Varpu Haavisto aluevaatimuksista. Sen ainoa vaatimus oli, erityisavustaja, ICEJ:n Suomen osasto että solmitaan todellinen rauha. Arafat torjui sopimuksen ja aloitti toisen intifadan, jonka aikana tehtiin yli 20 000 terrori-iskua Hiilidioksidi tai sen yritystä israelilaisia vastaan. ei ole myrkky Palestiinalaishallinto on yhä asettanut Professori Ari Laaksoselle esitettiin (Kirkko rauhanneuvotteluille kansainvälisen oija kaupunki 4.2.) kysymys: ”Jos pääsisimme keuden vastaisia ennakkoehtoja. Israel on eroon fossiilisista polttoaineista, ilmastarjonnut neuvotteluja kevääseen 2014 saaktonmuutos pysähtyisi”. Laaksonen vastaa: ka, jolloin Fatah solmi yhteishallituksen

Onko kolmen vantaalaisen luottamushenkilön joukko (Kirkko ja kaupunki 4.2) jatkuvasti oikeassa syrjinnästä? Miksi vantaalaiset vievät tämän lehden vähäisen tilan? Meitä syrjitään ja vainotaan kristittyinä.

Oliko syrjintää, kun 150–200 aktiiviseurakuntalaisen joukko hyllytettiin joitakin vuosia sitten käyttämästä evankelisluterilaisen kirkon kakkostiloja Mellunmäen seurakuntakeskuksessa? Olin itse aktiivi ja koin syrjinnän. Moni ystäväni koki samoin.

Seurakuntakeskus jäi vajaatoimintaan ilmeisesti?

Iso kiitos Raimo Ilaskivelle (Kirkko ja kaupunki 28.1.) aktiivisuudesta puuttua ehdotukseen, että nyt kirkollisia tiloja voitaisiin osoittaa islaminuskoisille. Raamatun lukijana vakuutan, että tämän kaltainen sotii Jumalan Sanaa vastaan. Näinkö täytetään siis islaminuskoisilla kirkon tilat, kun Raamattua lukevat uskovat ajetaan pois?

Alussa mainitsemani kolmen joukko puuttuu myös homoihin. Lukekaan Roomalaiskirjeen jakeet 1:20–32. Syrjiikö Jumalamme? Mitä Hän raamatullisesti siinä sanoo?

Uskokaa lukemaanne sanaa.

Vainottujen uhrien muistopäivänä 27.1. kuuntelin Huopalahden kirkon keskiviikkokerhossa lähetystyöntekijä Aki Miettistä,

joka tekee muslimilähetystyötä. Kristittyjä vainotaan eniten Koraania lukevissa maissa.

Maailmassa on Miettisen mukaan 300 miljoonaa vainottua kristittyä.

Entisen rajavartioupseerin, julistaja Miettisen, kehotus suomalaisille oli tätä myllertävää aikaa varten: Tehkää parannus.

Pauli Virvonen syrjittyjen joukosta

Johanna Korhonen ja kumppanit jatkavat saman levyn pyöritystä kuukaudesta toiseen (Kirkko ja kaupunki 4.2.). Heillä saa olla mielipiteensä, mutta toimittajalta odottaisi asiallista käytöstä. Monet ovat naispappeudesta ja homoista eri mieltä kuin asianomaiset. Heillä on ”oikeus” olla eri mieltä. Heillä ei ole oikeutta harjoittaa syrjintää, sen laki kieltää. Olen samaa mieltä Korhosen kanssa siitä, että syrjintää ei tule sietää, ei myöskään liberaalien taholta. Jos syrjintää tapahtuu, on sen harjoittajat saatettava lailliseen edesvastuuseen.

Pekka Karvanen

Vetoomus Herttoniemenrannan kappelin säilyttämiseksi Herttoniemenranta on yhdeksän tuhannen asukkaan asuma-alue. Kappeli on viidentoista toimintavuoden aikana muodostunut kasvavan, uuden asuinalueen asukkaiden yhteisölliseksi kokoontumispaikaksi. Se on kuin kirkko keskellä kylää.

Sunnuntai-iltojen messut, kirkollisten pyhien hartaudet ja muut juhlat, muun muassa joulujuhla, ystäväjuhla, kevätjuhla ja adventtikynttilän sytytys, keräävät paljon osallistujia. Kappelilla kokoontuu viikoittain tai joka toinen viikko säännöllisesti kahdeksan erilaista toimintaryhmää, joiden toteuttamisessa vapaaehtoisilla on tärkeä tehtävä. Kappeli tarjoaa myös tilat arabianja venäjänkielisille ryhmille.

Kappeli on seurakunnan säästöpaineiden vuoksi lopetusuhan alla. Kappelista luopumisen myötä Herttoniemenrannan asukkaat menettäisivät alueen ainoan kaikille avoimen kokoontumistilan. Tilat ovat toimivat, modernit ja kauniit. Myös diakonian erityistarpeet on huomioitu. Toiminta on iltapainotteista, ja se on mahdollistanut myös työikäisten osallistumisen.

Epävarmassa maailmantilanteessa kirkon pitäisi luoda turvaa eikä vetäytyä yhä kauemmas jäsenistään. Kappelista luopuminen aiheuttaisi eriarvoisuutta seurakunnan jäsenten kesken. Vetoamme kappelin ja sen toiminnan jatkamisen puolesta.

Pirjo Toivola-Kauppinen puheenjohtaja Helena Helminen varapuheenjohtaja Herttoniemenrannan alueneuvosto

Valomerkissä pinnalla

Sosiaalisissa medioissa lämmin marttahenki erottuu Positiivisuus on Marttojen salainen ase sosiaalisissa medioissa. Sillä on hankittu järjestöön tuhansia uusia jäseniä.

Teksti Tarmo Ylhävuori Kuva Antti Vettenranta

et utis u / i f . i rkk me n alo .v ki o w erk ja ww

sa om en Val n, Ess nen ees i oitt g s tei n o a pu rin yh ttu edi u u a j ko & K n Lau rkkom o o k k e a k v etenkin ta Lue Kir Van

Suuri yleisö pitää Marttoja taitavina, aktiivisina ja iloisina, mutta jossain määrin konservatiivisina. Tieto selviää Marttaliiton kaksi vuotta sitten Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Marttoja ja heidän neuvontatoimintaansa arvostetaan, mutta ongelmina ovat sisäänpäin lämpiävyys ja