__MAIN_TEXT__

Page 14

14

Kirkko&kaupunki 26. marraskuuta 2014 Numero 45

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

Matka Nepaliin tuotti tulosta Juho Leppäsen unelma auttaa nepalilaista naisten turvakotia kantoi elokuvaksi asti. Teksti Marjo Kytöharju

K

Tekijän muotokuva

Timo Lassy soittaa saksofonia kirkossa Jazzmuusikko Timo Lassy tekee uuden aluevaltauksen esiintymällä Paavalinkirkossa Higher Ground -gospelkuoron kanssa. Konsertti on We Jazz 2014 -festivaalin ennakkotapahtuma. Saksofonia soittava Lassy ei halunnut tehdä bändinsä kanssa perinteistä kirkkokonserttia. Niinpä hän alkoi etsiä yhteistyökumppaniksi kuoroa ja päätyi Higher Groundiin, jolla tuntui olevan tekemisessään hyvä meininki. – Kuoroa johtava Hanna-Maria Helenius innostui ajatuksesta, ja yhteinen näkemys konsertin ohjelmistosta syntyi melko helposti. Yhdistelimme minun ja kuoron musiikkia, jazzia ja gospelia, jotka ovat alun perin lähtöisin samasta afroamerikkalaisesta perinteestä. Lassyn mielestä yhteiskonsertin musiikissa on syvää groovea ja spirituaalisuutta. Hänen lisäkseen konsertissa soittavat pianisti Henri Mäntylä ja perkussionisti Zarkus Poussa. Lassy kuuluu toista kertaa järjestettävän We Jazz -festivaalin taustavoimiin. Hän toteaa, että uudentyyppiselle tapahtumalle on löytynyt loistava ajankohta. – Festivaali on valonpilkahdus loppuvuoden kiireiden keskellä. Kokeilemme jälleen erilaisia esiintymispaikkoja ympäri kaupunkia. Tämä vuosi näyttää, mihin suuntaan sitä kehitetään. Suomalaisessa jazzissa on Lassyn mukaan tapahtunut uudistumista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Jazzin kentälle on ilmaantunut uutta sukupolvea edustavia tekijöitä ja yleisöä. – Yleisössä on nykyään mukana sekä vanhempaa että nuorempaa väkeä. Helsingissä on myös tarjolla niin paljon jazzia, että ihmettelen, miten jengiä riittää joka paikkaan. Musa kuitenkin on musaa, ja hyvä sisältö menee aina läpi. Lassy itse kiinnostui jazzista lukioaikoina. Hän kävi Vantaan-

joen musiikkipainotteista lukiota, jossa oli innostavia opettajia ja kavereita sekä koulun oma big band. – Olin sitä ennen soittanut pianoa ja saksofonia, mutta soittaminen oli alkanut tuntua pakkopullalta. Koulu antoi uutta motivaatiota. Muusikko päätyi lukion jälkeen opiskelemaan Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolle. Hän kertoo tehneensä 20–30-vuotiaana ammatillisen pohjatyön. Siihen aikaan hän soitti paljon muutakin kuin jazzia. – Oma soundi löytyi oman musiikin tekemisen kautta. On ylipäätään tunnettava valtavaa intohimoa, että jaksaa tehdä tätä työtä. Kyseessä on pitkä matka: vaikka täytän kohta 40 vuotta, koen olevani vasta urani alussa. Piano on Timo Lassylle edelleen tärkeä sävellystyökaluna. Omaksi instrumentiksi on valikoitunut tenorisaksofoni. – Pyrin saamaan yhdestä torvesta persoonallisen soundin. Haluan esittää soulahtavaa ja svengaavaa jazzmusiikkia, jonka sävelkieli kumpuaa perinteisestä jazzista. Lassy on iloinen siitä, että on löytänyt bändiinsä hyvät ja osaavat tyypit. Siinä ovat mukana rumpali Teppo Mäkynen, basisti Antti Lötjönen, perkussionisti Abdissa Asefa ja pianisti Georgios Kontrafouris. Parhaillaan bändi viimeistelee viidettä levyään. Bändin ohella Lassylla on erilaisia projekteja. Hän on säveltänyt musiikkia esimerkiksi Tavarataivas-dokumenttiin, Ei kiitos -elokuvaan ja Muumit Rivieralla -animaatioelokuvaan. Marjo Kytöharju Timo Lassy ja Higher Ground -kuoro Paavalinkirkossa ma 1.2. klo 19. Liput 25,50 / 15 e, ennakot Tiketti. Lisätiedot: www.wejazz.fi

uusi vuotta sitten tamperelainen sivari Juho Leppänen kuvasi Fida International -järjestön avustusprojektia varten nepalilaisia kastittomia, joilla ei ole Nepalissa minkäänlaista ihmisarvoa. Nuori mies ei tiennyt omien sanojensa mukaan elämästä silloin juuri mitään, ja hän järkyttyi melkoisesti kokemastaan. – Otin valokuvan esimerkiksi yhdestä nälkiintyneestä pojasta, joka on nyt jo menehtynyt. Tein kuvasta itselleni tulosteen, joka saattaa olla ainoa konkreettinen todiste hänen olemassaolostaan. Mietin, millä oikeudella joku voi pitää itseään toista korkeammassa arvossa. Se ei minusta kuulu kristilliseen tasaarvoiseen maailmankuvaan. Leppänen ryhtyi sivarivuoden jälkeen nettiyrittäjäksi, mutta kokemukset Nepalissa ei-

vät jättäneet häntä rauhaan. Hän laittoi vuonna 2012 alulle Autolla Nepaliin -projektin, jonka tavoitteena oli auttaa katmandulaisen turvakodin naisia hakemalla Suomeen myytäväksi heidän tekemiään korujaan. Leppänen sai puhuttua projektiin mukaan ystävänsä, ja he lähtivät ajamaan pakettiautolla kohti Nepalia. Rohkea tempaus sai valtavan media- ja somenäkyvyyden ansiosta noin kahden miljoonan ihmisen huomion. Automatka Nepaliin kulki Venäjän, Kazakstanin, Pakistanin ja Intian kautta, mutta Juho Leppänen ja kumppanit eivät olleet ymmärtäneet, millainen seikkailu 20 000 kilometrin pituisesta matkasta voisi kehkeytyä. Matkalaisia koettelivat muun muassa uhkailevat miliisit, vuoristoreitillä tehdyt terroristi-iskut, autokolari ja sairastumiset. – Ajattelin lähtiessä, että matkan aikana voi puhjeta autosta rengas tai tullissa olla jumia. En ollut varautunut esimerkiksi siihen, että pakistanilainen valtatie oli muuttunut 27 kilometrin pituiseksi järveksi. Matkalle osui ylipäätään paljon enemmän vaikeuksia kuin elokuvassa nähdään. Miehet tallensivat matkanteon moninaiset vaiheet videolle blogia varten, ja materiaalia oli koossa lopulta 75 tuntia. Porukka sai ajatuksen, että seikkailuntäyteisestä autoreissusta voisi koostaa elokuvan.

Innostus korvaa elokuvan puutteet ELOKUVA Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva aiheuttaa etukäteen ristiriitaisia mietteitä. Millainen voi olla leffa, joka on koostettu päälle parikymppisten nuorten miesten kuvaamasta videomateriaalista? Elokuvan käsikirjoittaneella ja ohjanneella Timo Peltokankaalla on ollut työläs urakka, mutta leffan puutteet korvaa matkalaisista välittyvä innostus hyvän tekemiseen. Jos uskoo unelmaansa, voi se kantaa pitkälle, kuten Juho Leppänen ja elokuvan tuottaja Mikael Hautala osoittavat. Autolla Nepaliin kertoo kronologisesti sen, miten Juho Leppänen haluaa auttaa nepalilaisen turvakodin naisia, miten hän ystävineen lähtee matkaan käytetyllä pakettiautolla ja millaisia vastoinkäymisiä naiivein odotuksin lähteneet kaverukset kokevat. Elokuvassa näytetään, miten laajalti tempaus-

ta seurataan mediassa ja somessa. Hanketta myös kommentoivat tunnetut mediapersoonat kuten Riku Rantala, Arman Alizad ja Saku Tuominen. Hyväntekeväisyystiimillä on helluntailainen tausta, mutta jostain syystä sitä ei ole tuotu esiin elokuvassa. Muutamasta lauseesta silti selviää, että miehillä on kristillinen vakaumus. Autolla Nepaliin -elokuvaa olisi voinut monelta osin lyhentää. Erityisen pitkitetty on loppukohtaus, jossa Juho Leppänen ja Mikael Hautala palaavat Nepaliin katsomaan uusia koulurakennuksia. On sinänsä hyvä, että näytetään, mitä hyvää on saatu aikaan, mutta sen olisi voinut tehdä vähemmälläkin hehkutuksella. Autolla Nepaliin – Unelmien elokuvan ensi-ilta pe 28.11.

Joulumusiikki valaisee LEVY Lähestyvän juhlan odotukseen kuuluu tunnelmallinen joulumusiikki. Se lapsuuden perinteinen, turvallinen ja muistoja herättävä. Ruskolainen Luminos on 13 hengen lauluyhtye, joka todistaa, että pienelläkin paikkakunnalla voidaan tehdä korkeatasoista laulutaidetta. Kunnia lankeaa paitsi laulajille myös yhtyeen johtajalle Sauli Hannukselalle. Tähden valossa -levyllä (Fuga-9379) soi parisenkymmentä tuttua joululaulua Hannukselan varsin taidokkaina ja tuoreina sovituksina. Monissa lauluissa

on mukana soittajia Aboa Nova Ensemblesta ja baritonisolisti Juha Kotilainen. Perinteisen ohjelmiston sovituksissa on vaaransa, sillä joskus koko homma lipsahtaa pelkäksi kikkailuksi, joka lopulta vain ärsyttää kuuntelijaa. Sauli Hannukselan sovitukset eivät tähän sorru, sillä hän käsittelee varsin hellävaroin tuttuja sävelmiä. Luminoksen laulu on puhdasta, ja naisääniin painottuva sointi on kirkas kuin tähtien hohde talvi-iltana. Levyn sointikuvaa täydentää mukavasti Juha Kotilaisen lämminsävyinen baritoni.

LEVY Soinniltaan tuhdimpaa tavaraa tarjoaa Suomen Kansallisoopperan uusi joululevy Nyt tähtitarhoihin laulu soi (Ondine ODE 1272). Mukana on tusinan verran talon solisteja, oopperan orkesteri, kuoro ja lapsikuoro. Ohjelmistossa ovat kaikkein tutuimmat joululaulut Jussi Lehmuksen ja Ilkka Kuusiston monipuolisina sovituksina. Lauluja kuullaan joko yhden solistin esittäminä tai useamman solistin ensemblenumeroina. Eivätkä oopperan väen esittämät joululaulut olisi mitään, elleivät ne kuulostaisi oopperan palkeilta: jotkin laulut, kuten Tuo ar-

Profile for Kirkko ja kaupunki

K&k 2014 nro 45  

K&k 2014 nro 45