K&k 2016 nro 3 (28.1)

www.valomerkki.fi

Numero 3

IidaVilhelmiina Laine soittaa jäähyväisiä yksinäisyydelle » 22 – 23 Torstaina 28. tammikuuta 2016

KLAUS WELP

Luterilainen etiikka johtaa myös yhteiskunnalliseen pohdintaan » 12 – 13

Elisabeth Rehn: Lapsia on varjeltava ennakkoluuloilta » 3 Suurmoskeija Helsinkiin vai ei? Kysyimme kaupunginvaltuutetuilta » 4 – 5

Oikeanlaiset sanat ovat rauhantekoja » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

PASI LEINO

”

Numero 3

Lainasanat

”Usein kuulee sanottavan, että seuraamme kahden regimentin oppia ja sen myötä tiedämme mitä tehdä. Mutta opin perusteella on esitetty valtavan erilaisia, täysin vastakkaisiakin, käsityksiä siitä, miten kirkon ja yhteiskunnan tulisi toimia yhdessä.”

28.1.2016

Varhaiskristillisen ja poliittisen teologian tutkija Patrik Hagman sivuilla 12–13

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

MARJA KUPARINEN

Pääkirjoitus

Sanat ja teot

U

Rukous Annoit elämän, annoit rosoja.

Nyt kun pakkasilla vedin villapaitaa päälle, tajusin, että ne rosot ovat minussa itsessäni.

Ne ovat niin kuin siilin piikit, eikä paita mene ylle.

Tai sitten olen lihonut.

sein toivotaan, että ei vain puhuttaisi vaan myös tehtäisiin jotakin asioiden parantamiseksi. Esimerkiksi poliitikkoja kehotetaan ryhtymään sanoista tekoihin. Nykyistä keskusteluilmapiiriä seuratessa toive on kyllä usein päinvastainen: kunpa sanoista ei siirryttäisi tekoihin. Kunpa sitä vihan ja epäluulon määrää, jota erilaisilla keskustelupalstoilla viljellään, ei edes osittain siirrettäisi käytäntöön.

Ihmiskunnan suurimmat onnettomuudet, sodat ja kansanmurhat, eivät synny tyhjästä.

Niitä edeltää pitkäaikainen viholliskuvien rakentaminen toista kansaa tai jotakin kansanryhmää kohtaan. Vasta sitten, kun ihmiset ovat laajasti ryhtyneet pitämään toisia todellisena uhkana, on voitu ryhtyä järjestelmälliseen välivaltaan. Historia on väärällään esimerkkejä tästä, myös oma historiamme.

Vihapuheelle hyvä vaihtoehto ei ole ongelmista vaikeneminen.

Huonoja kokemuksia on esimerkiksi siitä, että yritettäessä välttää maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja, on haluttu vaieta ongelmista.

Tällainen vain kasvattaa mediaan liittyvää epäluottamusta ja ruokkii mutkan kautta epäluuloja ja vihaa, kun jää tilaa huhuille ja liioitelluille tarinoille.

Herkäksi virittyneessä ilmapiirissä on hankalaa välittää oikeaa tietoa ja keskustella asiallisesti. Jos nostat jonkin ongelman esille, sinut saatetaan leimata rasistiksi, vaikkei tarkoituksesi ole ollut millään tavalla leimata mitään ihmisryhmää. Samaan aikaan toiset voivat kääntää sanomisesi ruokkimaan omaa vihapuhettaan.

Muun muassa islam, maahanmuutto ja seksuaalirikokset kääntyvät ihmisten mielessä ja keskustelupalstoilla sellaiseksi sekametelisopaksi, että jokaista niihin liittyvää kokemusta, kertomusta, uutista tai puheenvuoroa voidaan käyttää ties millaiseen tarkoitukseen. Yksinkertaista totuutta tästä vyyhdestä ei ole. Saduista ja elokuvista olemme oppineet mustavalkoista maailmankuvaa. Niissä hyvä ja paha on usein selvästi erotettavissa. Todellinen maailma ei ole sellainen.

Pahuus ei asu yksissä ihmisissä, se asuu meissä kaikissa. Monimutkaisiin asioihin ei ole helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Niihin pyrittäessä on kuljettava pitkä tie. On puhuttava ongelmista rehellisesti ja oikeilla nimillä, mutta lankeamatta vihan lietsontaan. Oikeanlaiset sanat ovat tekoja rauhan ja veljeyden puolesta.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Viljellen ja varjellen on raamatun sanoma - pala talousmetsää olisi ollut pelastavampi lahja #paavi #metsä #uusiutuva

Libanonin metsät eivät riittäisi uhritulen polttopuiksi eivätkä kaikki sen eläimet Herralle uhriksi.

Suomalainen sananlasku

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvosteli 18.1. Twitterissä piispa Irja Askolan tekemää metsälahjoitusta paaville

Jes. 40:16

3

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Vihan asiantuntija. Elisabeth Rehn puhui Kallion kirkossa vihapuheesta viime viikolla. Poliitikkona ja maailman ensimmäisenä naispuolustusministerinä hän on joutunut itsekin uhkailujen kohteeksi.

Vihapuhe nostaa pahuuden esiin Elisabeth Rehn muistuttaa, että Hitlerin ajan kauheudetkin alkoivat vihapuheella. Ihmisryhmien leimaaminen on vaarallista.

Teksti Sirpa Patronen Kuva Tarmo Ylhävuori

V

ihapuhe on Elisabeth Rehnille tuttua sekä YK-tehtävistä että henkilökohtaisella tasolla. YK-tehtävissään Rehn on nähnyt, millaisia seurauksia vihapuheella voi pahimmillaan olla.

– Sotarikolliset ovat usein kiihottaneet kansaa pahoihin tekoihin sisällissotien repimissä maissa niin Euroopassa kuin Afrikassakin.

Rehnin mukaan erityisesti sisällissodissa siviileihin, naisiin ja lapsiin, kohdistuvalla julmuudella ei tunnu olevan mitään rajoja.

– Tämä on saanut miettimään, miten paha ihminen on.

Meissä jokaisessa on sekä hyvää että pahaa. Parhaassa tapauksessa paha meissä ei tule koskaan pintaan, mutta kun jotain epänormaalia tapahtuu, pahuus voi tulla esiin.

Vihapuheesta tulee Rehnin mukaan erityisen vaarallista silloin, jos ihmisiä aletaan jakaa ja arvottaa tiettyyn ihmisjoukkoon, esimerkiksi etniseen ryhmään tai uskontokuntaan, kuulumisen perusteella.

– Ilman Adolf Hitlerin ja Slobodan Miloševic´in kaltaisten kansanjohtajien voimakasta vihanlietsontaa ja vihapuhetta kaikkea sitä pahuutta ei olisi koskaan tapahtunut, muistuttaa Rehn.

Rehn kertoo, ettei hänen itsensäkään ole aina ollut helppo pidätellä vihantunteitaan neuvotellessaan esimerkiksi sotarikollisiksi tiedettyjen henkilöiden kanssa. Viha ei olisi kuitenkaan auttanut mitään.

”

Jokainen rikos on tutkittava eikä turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia saa hyssytellä.

Siltikään emme saa pitää heitä automaattisesti pahantekijöinä.”

– Elisabeth Rehn

Suomessa ollaan nyt huolestuneita sekä turvapaikan­ hakijoihin kohdistetusta väkivallasta että naisten kohtaamasta seksuaalisesta väkivallasta. Poliisi tutkii useita ahdistelu- ja raiskaustapauksia, joista epäillään turvapaikanhakijoita.

Rehnin mukaan sotatila synnyttää konfliktitrauman, jossa väkivaltaisuus jatkuu vielä kauan sisällissodan päättymisen jälkeenkin.

– Jokainen rikos on tutkittava eikä turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia saa hyssytellä. Siltikään emme saa

pitää heitä automaattisesti pahantekijöinä. Sotatantereilta tulleet fyysisetkin vammat voivat parantua, mutta henkiset vammat eivät.

Rehn ei puolustele tällä turvapaikanhakijoita, mutta toteaa, että Suomi on ollut perinteisestikin väkivaltainen maa.

Erityisesti lasten varjeleminen ennakkoluuloilta ja vihapuheelta on Elisabeth Rehnistä tärkeää. Hän haluaa muistuttaa siitä, kuinka lapsena saadut leimat ja syrjintä varjostavat vielä monen aikuisenkin elämää.

Tällaiseen lapsiin kohdistuvaan vihaan Rehn kertoo reagoineensa voimakkaimmin. Rehn tapasi esimerkiksi Pohjois-Ugandassa naisia, jotka Lord’s Resistance Armyn (LRA) eli Herran vastarinta-armeijan sissit olivat siepanneet lapsena seksiorjikseen.

Myöhemmin nämä naiset vapautettiin, ja he palasivat kotiseuduilleen mukanaan lapset, jotka olivat synnyttäneet sieppauksen aikana. Sissien väkisin siittämiä lapsia syrjittiin yhteisössä, johon he muuttivat äitiensä kanssa. Vihollisen siittämien lasten koulunkäyntiä yritettiin estää eivätkä muut lapset saaneet leikkiä heidän kanssaan.

– Eräs tällainen siepattu ja vankeutensa aikana viidakkoveitsellä pahoin kasvoista silvottu nainen kysyi minulta, miten voimme estää näitä lapsia tulemasta uusiksi terroristeiksi, kun heidän alkunsa on tällainen. Heidät on syrjäytetty jo lapsina.

Rehnistä on hirveää tuhlausta haaskata aikaansa vihantunteelle. Energiansa voi käyttää paremminkin.

– Vihaamme erilaisuutta ja kannamme roskamme Facebookiin ja muuhun sosiaaliseen mediaan. Meidän pitää olla ylpeitä suomalaisuudestamme, mutta emme saa vihata toisten erilaisuutta, Rehn tiivistää.

4

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Maria Ohisalo

Hyvän yhteiskunnan tehtävä

J

oulun alla julkaistun Helsingin Sanomien suuren köyhyyskyselyn keskeinen nosto kuului: iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että omakohtainen tai läheinen kokemus köyhyydestä ja huono-osaisuudesta lisää huono-osaisia kohtaan koettua empatiaa ja solidaarisuutta. Toisaalta, vaikka hyvinvoinnin määrä yhteiskunnassamme lisääntyisi, sosiaalisen etäisyyden ihmisryhmien välillä ei tarvitse eikä pitäisi kasvaa. Solidaarisuuden pitäisi kulkea käsikkäin hyvinvoinnin kanssa.

”

Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika.”

Köyhyyden poistaminen on politiikan, mutta myös laajemmin hyvän yhteiskunnan tärkein tehtävä.

Hyvän yhteiskuntapolitiikan on rakennettava asuinalueita niin, että niissä kohtaavat erilaisista taustoista tulevat ihmiset. Hyvä politiikka mahdollistaa eri tavoin työkykyisille ihmisille pääsyn osallisiksi työstä. Hyvä politiikka myös turvaa meille kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja pitää huolta hyvinvoinnistamme.

Kyse on arvoista, jotka määrittävät politiikkaa. Kyse on siitä, näemmekö, että hyvä elämä kuuluu kaikille, vai rajaammeko toiset sen ulkopuolelle.

Köyhyydestä eroon pääsemisen keinoja on lukuisia. Jokainen meistä voi aloittaa esimerkiksi sosiaalisen etäisyyden kaventamisella. Lähtökohtana on kanssaihmisen näkeminen ihmisenä, ei köyhänä, ei maahanmuuttajana, ei vammaisena tai valkoisena, ei sukupuolensa edustajana tai homona tai heterona.

Arkkipiispa Kari Mäkinen työryhmineen vaati taannoin suomalaiseen yhteiskuntaan heikoimmassa asemassa olevien asemaa parantavia linjauksia. Muutama viikko sitten Mäkinen totesi seuraavasti: kristillisen uskon näkökulmasta ihmisen arvo tai merkitys ei ole sidoksissa kansalliseen taustaan tai siihen, missä hän asuu.

Ihmisen arvoon itsessään uskoo myös moni, joka ei kuulu kirkkoon. Tälle viestille on kysyntää, enkä oikeastaan ihmettele, että juuri tässä ajassa kirkon piiriin on tullut monia uusia ihmisiä.

Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja maria.ohisalo@gmail.com Uusi kolumnisti esitellään sivulla 7.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

10 a

Piispa Irja Askola lahjoitti paavi Franciscukselle kymmenen aaria suomalaista ikimetsää. Paavin nimissä suojeltu metsäosuus sijaitsee Tomteskogin metsässä, Porvoossa Helsingin hiippakunnan alueella. Askola tapasi paavin viime viikolla yksityisvastaanotolla Vatikaanissa.

Tähänkö moskeija? Merellisestä Hanasaaresta on lyhyt matka Helsingin keskustaan.

Suurmoskeijan ra monia kaupungin Moni kyselyyn vastannut valtuutettu ei osaa vielä sanoa, pitäisikö Hanasaaresta varata tontti moskeijalle.

Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

on raportoinut Bahrainin hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.

sean kaupunginvaltuutetun kanta suurmoskeijahankkeeseen on auki.

Kaupunginvaltuusto käsittelee Kaupunginvaltuusto kokouksessaan 2. maaliskuuta Zahra Abdullan ja Sirkku Inger von punavihreän valtuustoryhmän aloitetta, joka koskee Helsinkiin kaavailtua suurmoskeijaa.

Aloitteessa toivotaan, että Helsinki kiirehtisi sopivan tontin esittämistä suurmoskeijalle. Kaupunginhallitus käsittelee aloitetta 15.2.

Suurmoskeijahankkeen vireille panneet Pia Jardi ja Ilari Rantakari ovat todenneet, että paras paikka suurmoskeijalle olisi Hanasaari. Rantakarin mukaan Bahrainin kuningaskunta on luvannut rahoittaa hanketta yli sadalla miljoonalla eurolla. Ulkomainen rahoitus on herättänyt keskustelua, sillä esimerkiksi Human Rights Watch

Kirkko ja kaupunki tiedusteli kaupunginvaltuutetuilta näiden näkemyksiä suurmoskeijasta.

Valtuutetuilta kysyttiin muun muassa, tarvitaanko Helsinkiin uutta moskeijaa, sopiiko moskeija rakennuttaa ulkomaisella rahoituksella ja pitäisikö moskeijalle varata paikka Hanasaaresta. 85 valtuutetusta kyselyyn vastasi 39. Vastanneista viisi ei halunnut kommentoida kysymyksiä.

Kyselyyn vastanneista kaupunginvaltuutetuista 12 vastustaa tontin varaamista Hanasaaresta.

Vastustajat ovat pääasiassa kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien valtuutettuja. Varaamista vastustavat myös SDP:n Tuomo Valokainen ja oman valtuustoryhmänsä valtuutettu René Hursti.

– Hanasaari on merellistä ympäristöä, jota ei kannata tuhlata erilaisten uskonlahkojen palvontapaikkoihin, vastaa perussuomalaisten valtuustoryhmän

U

puheenjohtaja Mika Raatikainen.

Monet vastanneista ovat sitä mieltä, että tontin varaaminen Hanasaaresta riippuu kaupunkisuunnittelun kokonaisuudesta, eikä siihen voi ottaa kantaa puutteellisilla tiedoilla. 17 vastaajaa ei osaa vielä sanoa, pitäisikö tontti varata Hanasaaresta. Vain Sirkku Ingervo, SDP:n Jukka Järvinen ja RKP:n Jan D. Oker-Blom kertoivat olevansa valmiita varaamaan tontin.

Suurmoskeijan ulkomaiseen rahoitukseen suhtautuu kielteisesti tai varauksellisesti 15 vastaajaa. Useissa vastauksissa korostetaan, että rahoituksen on oltava läpinäkyvää.

– Julkisuudessa olleen suurmoskeijahankkeen rahoittajat, taustaryhmät ja heidän motiivinsa rahoittaa hanketta on mielestäni tiedettävä tarkoin ennen kuin hanketta viedään eteenpäin, vastaa SDP:n valtuutettu Ville Jalovaara.

Osa vastanneista epäilee ulkomaisen rahoituksen antavan

5

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Sirpa Päivinen

Tekijät esiin. Jouluradion musiikkipäällikkö Jani Kareinen, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne ja tapahtumatuottaja Kaisu Nevasalmi studiossaan Pasilassa.

Ennätysmäärä kuunteli Jouluradiota Kanavaperhe Jouluradio kasvatti suosiotaan sekä radiossa että verkossa. Kummassakin saavutettiin uusi ennätys.

Finnpanelin Kansallisessa radiotutkimuksessa Jouluradiolla oli viime vuonna 664 000 kuuntelijaa.

– Kasvu kuulijaluvuissa näkyy rohkeassa musiikkilinjauksen viilaamisessa, jossa pyrittiin painottamaan entistä vahvemmin kuulijoiden rakkaimpia joululauluja se-

ahoitus epäilyttää nvaltuutettuja jalansijaa islamilaiselle fundamentalismille.

– En kannata suunniteltua suurmoskeijaa. Sen rahoitus on kyseenalainen ja saattaa mahdollistaa islamistisen fundamentalismin leviämisen maahamme, ­toteaa suurimman valtuustoryhmän kokoomuksen Terhi ­Koulumies.

Selkeän myönteisesti ulkomaiseen rahoitukseen suhtautuu neljä vastaajaa. Valtuustoaloitteen toinen alullepanija Sirkku Ingervo toteaa, ettei Suomen muslimien oma rahoitus riitä.

– Suomesta ei rahoitusta ole tarpeeksi saatavissa, ja tarvitaan myös ulkomaista rahoitusta. Tärkeää on saada mahdollisuus vaikuttaa imaamien valintaan siten, että äärifundamentalistiset suuntaukset eivät pääsisi rahoituksen tai muutakaan kautta vaikuttamaan asiaan, Ingervo selittää.

Moni vastanneista valtuutetuista toteaa, että kysymys uuden moskeijan tarpeellisuudesta on muslimien oma asia, ei kaupunginvaltuuston.

– Se, mihin kaupunginhallitus ja -valtuusto ottavat kantaa, on vain mahdollisen moskeijan tontinvaraus ja kaava. Näihin puolestaan on mielestäni vielä täysin

”

Valtuus­ ton tulee suhtautua tasapuolisesti kaik­ kiin uskontokuntiin ja myös uskonnot­ tomiin.”

– SKP:n kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen

mahdotonta ottaa kantaa, koska tiedossa ei ole tonttia, arkkitehtonista ilmettä eikä kaavasuunnitelmaa, vihreiden Hannu Oskala vastaa.

Kuusi valtuutettua kuitenkin toteaa, että Helsinkiin tarvitaan uusi moskeija. Moni korostaa, että kaikkia uskontoja on kohdeltava tasa-arvoisesti.

– Mielestäni ei ole kaupunginvaltuuston asia määritellä, mitä eri uskontokuntien tiloja Helsinkiin tarvitaan. Sen sijaan valtuuston tulee suhtautua tasapuolisesti kaikkiin uskontokuntiin ja myös uskonnottomiin, toteaa SKP:n ­Yrjö Hakanen.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Ebelingin mielestä muslimien olisi parempi olla harjoittamatta uskontoaan.

– Mielestäni heidän ei ole hyvä harjoittaa uskontoaan. Kunnioitan heidän uskonnonvapauttaan ja he saavat harjoittaa sitä, mutta en näe hyväksi harjoittaa uskontoa, joka ei johda Taivaaseen, ­Ebeling kirjoittaa.

Kokoomuksen, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmien puheenjohtajat kertovat, ettei valtuutetuilta edellytetä suurmoskeija-aloitteessa yhdenmukaista päätöstä, vaan kukin saa äänestää oman näkemyksensä mukaan.

– Emme tiedä, teemmekö tästä ryhmän virallista linjausta. Loppujen lopuksi jokainen valtuutettu toimii miten parhaiten näkee, vastaa kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.

– Meillä ei ole ryhmäkuria.

Pyrimme löytämään asioihin yhteisen kannan, mutta valtuutettu voi aina viime kädessä äänestää oman näkemyksensä mukaan, kertoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso ­K ivekäs.

Perussuomalaisten Mika Raatikainen on samoilla linjoilla.

– Meillä on perinteisesti varsin harvoin tehty niin sanottuja ryhmäpäätöksiä.

kä parhaita joululaulu-uutuuksia, kuvailee musiikkipäällikkö Jani Kareinen.

Kuuntelijoiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Edellisvuonna kuuntelijoita kertyi 533 000 ja sitä edellisenä vuonna 451 000.

Kuuluvuus­alueellaan Jouluradio oli kuudenneksi kuunnelluin.

Jouluradiota tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen mediatoimitus.

Kirkon jäsenmäärän lasku hidastui selvästi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on vuoden 2015 lopussa laskenut hieman alle neljän miljoonan. Kirkkoon kuuluu nyt 72,8 prosenttia suomalaisista.

Kirkon jäsenmäärän lasku hidastui kuitenkin edellisestä vuodesta. Vuonna 2015 jäsenmäärä väheni 34 400 ihmisellä, kun vuonna 2014 laskua oli lähes 67 000.

Kirkkoon liittyi enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin, 17 600. Eronneita oli 45 200. Vuoden 2015 aikana kuoli 44 000 kirkon jä-

sentä ja kastettiin 38 700 vauvaa.

Kirkkohallituksen kanslia­ päällikkö Jukka Keskitalo iloitsee, että kirkon jäsenyyttä arvostetaan.

– Tämä näkyy nyt, kun yhteiskunnassamme ja koko maailmassa on paljon epävarmuutta. Kirkkoon liittymisen kasvu ja kirkosta eronneiden määrän merkittävä pieneneminen kertovat tästä trendistä.

Tarkistetut väkiluvut ja seurakuntakohtaiset tiedot päivittyvät Sakasti-palveluun tällä viikolla.

Paloheinän kirkkoon avattiin hoitokoti Paloheinän vanha kirkko on ensimmäinen Helsingin kirkoista, joka on myyty ja remontoitu uutta käyttötarkoitusta varten. Helmikuussa siinä aloittaa vuokralaisena Hoitokoti Päiväkumpu.

Paloheinän kirkko on ollut käyttämättömänä vuodesta 2010.

Entinen kirkkosali on ristitty monitoimitila Sointulaksi. Siellä aloitetaan ikääntyneiden päivätoiminta. Kerhotiloihin on rakennettu neljä palveluasuntoa ja papin asunnon paikalle hoitokodin asuinhuoneita.

Hoitokodin keskuskeittiö Karpalo valmistaa asukkaiden ateriat entisen autotallin tiloissa. Kirkon yhteyteen on rakennettu myös uu-

disrakennus. Kaikkiaan hoitokodissa on asuintilaa 34 seniorille.

– Haluamme tarjota yhteisöllisyyttä ja kuntoutusta myös kotona asuville senioreille, kertoo Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas. Myös alueen asukkailla on mahdollisuus vuokrata entistä kirkkosalia erilaisiin tapahtumiin.

– Keskustelimme eri vaihtoehdoista paloheinäläisten kanssa.

Heille oli tärkeää, että kirkko säilytetään. On hienoa, että kirkkosali palvelee jatkossakin Paloheinän yhteisöä paikkana, jossa voi järjestää juhlia ja kokouksia, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

Oikaisu

­ äisänen (1941–2015) ollut kosR kaan toiminut seurakuntapappina. Vuosina 1965–1966 Räisänen toimi Kanta-Espoon papin apulaisena.

Kirkko ja kaupungissa kerrottiin 14.1. virheellisesti, ettei Heikki

6

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Homoeroottista teologiaa. Pyhät isät ja hurskaat veljet ovat tuottaneet Laulujen laulusta tekstiä, jossa kaikkia maallisia rakastajia ihanampi Jumala rakasti heidän silmiään, olkapäitään, rintojaan, lanteitaan. Vuosisatojen ajan tätä runoelmaa tulkittiin kuvauksena kiintymyksestä Jumalan ja ihmissielun välillä.

Sopiiko kristinusko tosimiehelle?

Arkkipiispan teologinen erityisavustaja Petri Merenlahti näkee Raamatun Jumalan tekevän miehistä naisia ja naisista miehiä.

Teksti Pihla Tiihonen Kuvitus Hans Eiskonen

”

P

oika vilkaisi ruudussa puhuvaa kiharatukkaista hahmoa hajamielisesti ja kysyi: ’Onko tuo mies vai nainen?’ Hetki oli kutkuttava: Väisäsen näkökulmasta juuri papin mieheys on luovuttamatonta, ja nyt hänen oma kykynsä esiintyä tunnistettavasti miehenä kyseenalaistettiin – tahattomasti ja ­vilpittömästi.”

Petri Merenlahti kirjoittaa Luther-säätiön piispaksi vihitystä rovasti Matti Väisäsestä, jolta evankelis-luterilainen kirkko poisti pappisoikeudet, koska Väisänen kieltäytyi hyväksymästä naispappeja. Arkkipiispa Kari Mäkisen teologisena erityisavustajana työskentelevä Merenlahti pitää kristinuskon ja maskuliinisuuden suhdetta jännitteisenä.

Valtaosa maailman kristityistä kuuluu kirkkoihin, jotka hyväksyvät papeikseen vain miehiä. Perinteisesti mieheys on merkinnyt naisen haluamista, joten homomiesten maskuliinisuus on nähty vajaana. Suhtautuminen naisiin ja homoseksuaalisuuteen jakaa kristittyjä ja kirkkoja.

Merenlahti kirjoittaa miestutkimuksen näkökulmista Raamattuun artikkelissaan Jeesus, maskuliinisuus ja queer, joka julkaistiin teoksessa Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä (Tietolipas 2015). Hän kysyy, miksi juuri papin sukupuolta ja kristityn seksuaalista suuntautumista pidetään niin merkityksellisinä.

Merenlahti aloittaa analyysinsä yltiömaskuliinisesta kreikkalais-roomalaisesta kulttuurista, jossa tunnettiin oikeastaan vain yksi sukupuoli. Vapaa jalosyntyinen mies oli ihmisolento täydellisimmillään, kun taas orjien, naisten ja barbaarien ihmisyys kärsi miehuusvajeesta. Mieheksi ei synnytty vaan mieheksi tultiin aktiivisuudella, ­hallitsevuudella, rationaalisuudella, itsevarmuudella ja itsehillinnällä.

Mieheen ei koskaan kajottu, mutta hänellä oli oikeus hallita alempiaan vaikkapa poikaorjaan yhtymällä. Se oli kulttuurisesti hyväksyttyä, kun taas miesten välisessä seksissä tunkeutumisen kohteeksi antautuvia halveksittiin.

Kehon ruhjominen ristiinnaulitsemalla riisti mieskunnian täydellisesti. Kun Jeesus ristiinnaulittiin, hänen seuraajiensa oli kohdattava kysymys, oliko lävistetty Jeesus mies lainkaan.

Passiivisuutta kiduttamisen edessä oli pidetty sopivana vain alemmille ihmisolennoille kuten naisille. Nyt se käännettiin miehekkääksi, aktiiviseksi valinnaksi ja vastarinnaksi. Kristittyjen mukaan miehinen koskemattomuus olikin asenne, joka oli yhtäkkiä kenen vain saavutettavissa: ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua.” (Matt. 10:28) Kosmisen hierarkian huipulla oli ehdottoman maskuliininen Jumala. Muiden tuli omaksua passiivinen ja kuuliainen, feminiininen rooli suhteessa Jumalaan.

Petri Merenlahti luettelee esimerkkejä, jotka näyttävät

”

Maskuliinisuus tuntuu olevan aina kriisissä.”

– Arkkipiispan teologinen erityisavustaja Petri Merenlahti

jumalasuhteen sukupuolittuneisuuden: Israelin kansa kuvataan Jumalan uskottomana nuorikkona. Kristillinen seurakunta on Kristuksen morsian. Ihmisen sielu kaipaa Jumalaa kuin neito rakastajaansa.

Seurakunnan äänivaltaiset edustajat olivat kuitenkin lähes yksinomaan miehiä. Merenlahti näkee miehisessä kiintymyksessä miehiseen jumaluuteen myös homo­ eroottisia sävyjä.

Laulujen laulun tulkintahistoriaan mahtuu teologiaa, jossa ”Pyhät isät ja hurskaat veljet Origeneesta Bernhard Clairvauxlaiseen ja Ristin Johannekseen antautuivat kirjoituksissaan Kristuksen hyväiltäviksi ja suudeltaviksi”.

Raamatun Jumala voi tehdä miehistä naisia ja toisaalta lahjoittaa naisille tosi miehuuden, jota olisi mahdotonta itsekseen saavuttaa. Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetit taipuvat.

Merenlahden mukaan kristinuskoon liittyvä sisäisesti jännitteinen maskuliinisuuden ihanne vaikuttaa homoseksuaalisuuteen ja naispappeuteen liittyviin kirkollisiin kiistoihin. Jos maskuliinisuus tuntuu uhanalaiselta, sitä halutaan puolustaa.

Miksi maskuliinisuus tuntuu sitten olevan kriisissä juuri nyt? Merenlahden mukaan kyseessä on näköharha. ”Tutkittiinpa minkä ajan sukupuolihistoriaa tahansa, maskuliinisuus tuntuu olevan aina kriisissä.”

7

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Köyhien puolustaja Itä-Helsingistä Huono-osaisuus alkaa jo kohdusta, tietää Maria Ohisalo.

Hän haluaa panna sille stopin.

Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

J

os haluaa nähdä muutoksen, on parasta vaikuttaa sisältä käsin. Maria Ohi­ salon, 30, mielestä sama pätee sekä Vihreisiin että luterilaiseen kirkkoon.

Ohisalo on yksi Kirkko ja kaupunki -lehden tämän vuoden kolumnisteista. Hän on Vihreän liiton varapuheenjohtaja, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen sekä köyhyystutkija.

Ohisalolla on paljon sanottavaa, mutta ensin tehdään retki Itä-Helsinkiin.

Vesala, Meri-Rastila, Mellunmäki.

Maria Ohisalon juuret ovat syvällä idässä.

Monen mielikuva Itä-Helsingin lähiöistä on ankea, ja Ohisaloa se ärsyttää.

– Ihmiset näkevät Itä-Helsingin kauhukuvana, vaikka se on valtavan laaja alue, jossa on luonnonkauniita paikkoja, merta ja metsää.

Toki Itä-Helsingissäkin on ongelmansa.

Ohisalo toteaa, ettei kaikilla hänenkään tuntemillaan ihmisillä ole mennyt elämä aivan nappiin.

Ohisalon lapsuudenperhe oli duunareita. Äiti on terveydenhoitaja, ja häneltä tytär kuuli ensimmäisen kerran sosiaalipolitiikasta.

– Opin äidiltäni myös, että terveys ja sosiaalinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

Toinen asia, joka sai Ohisalon kiinnostumaan huono-osaisuudesta, oli isän alkoholismi. Hän ymmärtää, kuinka vaikeaa sairautta vastaan taistelu on.

– Olen miettinyt, kannattaako tällaisista asioista puhua julkisesti, mutta jos minun tarinani auttaa yhtäkin samassa tilanteessa olevaa, se on sen arvoista, Ohisalo kertoo.

Ennen kaikkea perhe on ollut kannustava. Jos tytär jostain innostui, vanhemmat kehottivat, että anna palaa. Tytär antoi, ja on ponnistanut pitkälle.

Suomalaisten suurella enemmistöllä menee paremmin kuin koskaan, mutta osa ihmisistä putoaa silti kelkasta. Sitä Maria Ohisalo ei halua hyväksyä. Hänen perus­ argumenttinsa on näissä piireissä tuttu.

– Jos huono-osaisuuteen puututaan hyvissä ajoin, säästetään rahaa ja ihmishenkiä.

Jos järjestelmä taas rakennetaan niin, että rahat käytetään jo valmiiksi hyvin voivien auttamiseen, se on poissa oikeasti huono-­ osaisilta.

Ohisalon mukaan köyhyys ahdistaa hyväosaisia. Leipäjonoja tai muita köyhyyden hedelmiä ei haluta nähdä.

Maailmalla on myös ihmisiä, jotka elävät jatkuvasti nälkäkuoleman partaalla. Ei kai Suomessa ole sellaista köyhyyttä?

– Ei samanlaista kuin kehitysmaissa, vaikka kyllä Suomessakin on asunnottomuutta ja nähdään nälkää, Ohisalo toteaa.

Hänen mukaan suomalaisen yhteiskunnan reunamilla on ”notkelmia”, joihin

huono-osaisuus tiivistyy. Eriarvoistuminen alkaa jo kohdusta. Ero hyvinvoivan enemmistön ja huono-osaisen vähemmistön välillä myös kasvaa. Tutkimustyöllään Ohisalo haluaa oppia ymmärtämään ja osoittaa, miksi näin on.

– Kun opitaan tuntemaan, mitkä mekanismit johtavat huono-osaisuuteen, sen ehkäisyyn voidaan asettaa paukkuja.

Paukkuja Ohisalo asettaa Vihreissä. Vaikka puoluevalinta oli helppo, Ohisalo toteaa, ettei ole kaikista asioista puolueen virallisen kannan kanssa täysin samoilla linjoilla. Hän veti muutaman vuoden puolueen nuorisoja opiskelijajärjestöä, ja kuten yleensä, nuorisojärjestö on äitipuoluetta piirun verran radikaalimpi.

– Nuorisojärjestöllä ei ole niinkään eri tavoitteita, mutta siellä otetaan vielä yksi askel eteenpäin.

Konkreettisia esimerkkejäkin olisi, mutta puhutaan mieluummin kirkosta.

Vuonna 2010 kirkossa puhuttiin homoista. Ajankohtaisen kakkosen keskusteluilta herätti somessa joukkoraivoa. Vihanpurkaukset kohdistuivat etenkin kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd.), ja kirkosta erottiin porukalla.

– Katselin sitä Facebook-tulvaa ja ajattelin, etten halua olla siinä mukana, Maria Ohisalo kertoo.

Hän alkoi miettiä, voisiko kirkon asioihin vaikuttaa sisäpuolelta. Seurakuntavaalit olivat oven takana, ja kun Ohisaloa kysyttiin ehdolle Kallioon, hän suostui.

– Ymmärrän, että ihmiset ovat kriittisiä uskontoja kohtaan, mutta maailmankatsomukset eivät ole vain aseita vaan myös vuoropuhelun välineitä. Jokainen voi uskoa tai olla uskomatta, eikä se ole keneltäkään poissa.

Ohisalon mielestä luterilainen kirkko on Suomessa edelleen iso arvovaikuttaja. Hän on seurannut innolla piispa Irja Askolan ja arkkipiispa Kari Mäkisen kannanottoja.

– Kirkossa on paljon hyvää, mistä kannattaisi olla kiinnostunut sen sijaan, että sanotaan vain, että uskonnot ovat pahoja tai väärin, Ohisalo toteaa.

Sosiaalitieteilijänä Ohisalo on kiinnostunut etenkin diakoniatyöstä, joka tulee lähelle sosiaalityötä. Hän huomauttaa, että luterilainen kirkko on edelleen Suomen suurin ruoka-avun jakelija.

– Voisin varmaankin toteuttaa lähimmäisenrakkautta kuulumatta mihinkään seurakuntaan, mutta arvostan kirkon pitkäjänteistä työtä huono-osaisuuden torjumisessa ja haluan tukea sitä yhdessä samalla tavalla ajattelevien kanssa.

Maria Ohisalo aikoo rakentaa tulevat kolumninsa pääasiassa kahdesta palikasta.

Joka kolumnissa esitellään yhtäältä jokin sosiaalitieteellinen teema tai teoria ja toisaalta jokin päivittäisen elämän esimerkki, joka herättää teorian henkiin.

– Olen alustavasti miettinyt, että haluan kirjoittaa esimerkiksi sosiaalisesta etäisyydestä, luottamuksesta, häpeästä ja yksinäisyydestä. Yleensä siitä, miten merkityksellistä ihmisten kohtaaminen on.

Kuka olet?

Olen Itä-Helsingin kasvattama maailmankansalainen.

Mitä teet?

Teen tutkimusta huono-osaisuudesta ja politiikkaa huono-osaisuuden poistamiseksi.

Miten asut?

Asun 20. asunnossa vuodesta 1985 lähtien.

Mottosi?

Köyhyyden torjunta on politiikan tärkein tehtävä.

8

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Sanna Wuorio

Jäälinnan rakentaja Viime talvena tämä ei olisi onnistunut, koska kunnon talvea ei tullut. Mutta tämän talven juttu ovat olleet jäälinnat, joita on rakennettu ainakin Haagaan, Kalasatamaan, Maunulaan, Ruoholahteen, Viikkiin ja Arabianrantaan sekä radanvarren kaupunkeihin.

Arabianrannassa asuva Sanna Wuorio alkoi puuhata jäälinnaa omaan kaupunginosaansa heti pakkasten tultua.

– Luin Hesarista jutun Vantaan Leppäkorven jäälinnasta. Heitin idean alueellisiin Facebook-ryhmiin ja kysyin, että eikös mekin tehdä tällainen? Juttelimme siitä, minkä muotoisista ja kokoisista tiilistä linna olisi helppo kasata.

Naapuruston parvekkeet ja pakastimet olivat pian täynnä vedellä täytettyjä tyhjiä maito- ja mehupurkkeja. Osa vesilitroista värjättiin vesi- tai elintarvikevärillä. Wuorion 9- ja 11-vuotiaat lapset innostuivat tiilien teosta, ja hänen äitinsä jäädytti tiiliin amarylliksen kukkia, havuja sekä kanelitankoja.

– Kyselin somessa, paljonko porukka on tuomassa jäätiiliä. Joku oli laskenut, että 600 tiiltä tarvitaan. Selvisi, että ainakin 900 tiiltä oli tulossa, joten ensimmäinen kehä sai olla säteeltään aika iso.

Sen kummempaa suunnittelua linnanrakennus ei vaatinut.

Rakennustalkoot pidettiin sunnuntaina 10.1. ja laastina käytettiin lumisohjoa. Linnaan nousi ”orgaanisesti” kolme huonetta.

– Oli hauskaa, että mukaan tuli kaikenikäisiä ihmisiä, ohikulkijoita ja koirankävelyttäjiä, muitakin kuin lapsiperheitä. Osa innostui pelkästä tiilien jäädyttämisestä, kun sai maitopurkit hyötykäyttöön.

– Sen verran katsoimme, ettei yläreuna nouse liian korkealle.

Samoin katto päätettiin jättää tekemättä turvallisuussyistä.

Lähelle rantaa noussut jäälinna säilyi ehjänä lähes kaksi viikkoa ja oli suosittu leikkipaikka. Sitten pikkupojat rikkoivat sen.

Viljelyä edelleen. Tuomarinkylän kartano on säilynyt hyvin, koska Vantaanjokilaakso on haluttu pitää virkistysalueena ja sinne on vaikea rakentaa.

Sanna Wuorio ei ota asiasta paineita.

– Sehän on vain jäätä! Facebookissa kommentoitiin, että rakentaminen oli kivaa, rikkominen hulvatonta ja korjaamisesta tulee hyvä mieli, hän naurahtaa.

Hän on asunut Arabianrannassa 11 vuotta ja kuuluu asukastalojen hallitukseen.

– Käytän paljon vapaa-aikaani näihin hommiin. Ennen olin tyyppi, joka ei paljon naapureita rapussa moikkaillut. Mutta lasten ollessa pieniä aloin tutustua ihmisiin hiekkalaatikolla. Nyt ei mene kauppareissua ilman, että pysähdyn juttelemaan tuttujen kanssa.

Wuorion mielestä asukastoiminta onnistuu erityisen hyvin uusilla alueilla, kun kaikilla on halu tutustua paikkaan ja ihmisiin.

Vanhalla lähiöalueella yhteisöllisyyden luominen vaatii enemmän työtä.

Jäälinnavillitys saattoi alkaa kanadalaisesta blogista, jonka pitäjä teki ehkä ensimmäisenä sateenkaari-iglun. Idea värjätyistä jäätiilistä levisi somessa.

– Kalasatamassa aloitettiin ennen meitä. Tapaninvainiolla asia oli vireillä jo vuosi sitten. Ja jos en minä olisi kerinnyt ehdottamaan tätä täällä, joku muu olisi sen tehnyt, Sanna Wuorio veikkaa.

Jäälinna korjailtiin viime sunnuntain talkoissa. Siellä voi taas leikkiä vaikkapa Frozen-elokuvan prinsessa Elsaa itse rakennetussa linnassa.

P.S.

Minua ilahduttaa, kun toisilleen tuntemattomat ihmiset tekevät yhdessä hauskoja juttuja, kuten jäälinnoja. Tykkään innostumisesta, ja hauskinta se on muiden ihmisten kanssa.

Vaadin kaupunginosiin kaupallisuudesta vapaita kohtaamispaikkoja, kuten asukastaloja.

Ihmettelen talvisen Helsingin kauneutta päivittäin.

Eira Serkkola

Kartanot kuul Helsingin tiheä ja hyvin säilynyt kartano­ verkosto on Suomessa ainutlaatuinen. Karta­ not ovat tärkeitä luonto- ja virkistysalueita.

Teksti Marjo Hentunen Kuvat Sirpa Päivinen

H

elsingin kiehtova kartanokulttuuri voimistui erityisesti Viaporin rakentamisen aikana. Työt alkoivat 1700luvun puolivälissä. Kaupunkiimme saapui upseereita, säätyläisiä ja virkamiehiä, jotka hankkivat itselleen hulppeita kesähuviloita ja tiluksia.

Monet näistä kartanoista sijaitsivat meren rannalla eikä niissä ollut juurikaan peltoja. Vantaanjokilaakson kartanoihin sen sijaan liittyi laajojakin viljelysalueita.

– Esimerkiksi Tuomarinkylä, jonka kantatila oli alun perin ratsutila, kuuluu näihin Vantaanjokilaakson upseeri­ kartanoihin. Siellä on yhä viljelyssä olevia peltoja ja ratsastuskeskus. Lapset voivat aistia, millaista Helsingin pitäjän maanviljelyskulttuuri on aikoinaan ollut. Helsingin kaupungin omistukseen kartano siirtyi vuonna

”

Sinnikäs suojelu ja suunnittelu ovat pelastaneet kartanoita.”

– Maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki

Ostarilla tavataan 3/10 Kannelmäki

9

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Yksi pienimpiä. Laajasalon Yliskylän kartano on ulospäin vaatimaton talo. Tilan muut rakennukset ovat hävinneet.

luvat Helsinkiin 1917, kertoo maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki Aalto-­ yliopistosta. Äskettäin väitellyt Hautamäki on tutkinut väitöskirjassaan helsinkiläiskartanoiden vaiheita 1800-luvulta nykypäivään. Tutkimuksessa oli mukana 27 kartanoa.

Kartanot ovat omaleimainen osa helsinkiläistä maisemakulttuuria. Yhtä tiheää ja hyvin säilynyttä kartanoverkostoa ei ole muualla. Osa kaupunginosista, kuten Munkkiniemi, Herttoniemi ja Kulosaari, on nimetty kartanoiden mukaan.

Sinnikäs suojelu ja suunnittelu ovat pelastaneet kartanoita. Muutama harmillinenkin esimerkki on. Huopalahden kartano jäi Vihdintien alle, ja Tapaninkylän kartanosta on jäljellä ainoastaan kivijalkoja.

– Dramaattisia aikoja elettiin 1960-luvulla, jolloin purku-uhan alla olivat muun muassa Munkkiniemen ja Puotilan kartanot. Munkkiniemen kartano päätyi onnellisesti Kone Oy:lle ja Puotilan kartanoon tuli ravintolayrittäjä, joka alkoi myös kunnostaa rakennuksia, Ranja Hautamäki sanoo.

Kartanoiden suojelukaavoitus alkoi 1960-luvun lopulla ja laajeni 1990-luvulla puistojen suojeluun. Kartanoympäristöjen hoitamisesta vastaavat tehtävään koulutetut ammattilaiset.

– Kartanot ovat tärkeitä luonto- ja virkistysalueita.

Esimerkiksi Puotilan kartanon mailla on kaupungin vuokraamia viljelyspalstoja. Monen kartanon alueella on lisäksi

arvokkaita jalopuita ja niissä viihtyvää harvinaista eliölajistoa, Hautamäki kertoo.

Helsinki kasvaa kiihtyvää vauhtia. Katse kääntyykin kaupunkirakenteen tiivistymiseen ja kaupungin määrärahojen kutistumiseen. Vaarana on, että rakentamisen huumassa unohdetaan kartanoiden kulttuurihistoriallinen merkitys ja virkistysarvo. Myös kartanokiinteistöjen myymisestä ja niiden muuttamisesta yksityisasunnoiksi puhutaan yhä useammin.

– Kartanoiden suojelussa ovat auttaneet pitkäjänteinen suojelukaavoitus, kunnostus ja viherverkon suunnittelu.

Helsinki on esimerkiksi tehnyt kaavoituksen tueksi ympäristöhistoriallisia selvityksiä, joissa on kiinnitetty huomio kartanoiden maisema-arvoihin. Myös 1990-luvulla perustettu poikkihallinnollinen kartanoryhmä on tukenut tavoitetta, Ranja Hautamäki kertoo.

Esimerkiksi Tuomarinkylää on suojellut se, että Vantaanjokilaakso on haluttu pitää pitkälti virkistysalueena. Osasyynä on se, että sinne on vaikea rakentaa. Kartanon syrjäinen sijaintikin vaikuttanee: rakentamispaineet eivät ole niin suuria. Tulevaisuudessa laajojen peltoalueiden säilyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.

Innokkaat kaupunginosayhdistykset ovat edistäneet kartanoiden säilymistä erityisesti silloin, kun kartanot

ovat olleet uhattuina. Puotilan kartanon tulevaisuus oli vaaka­laudalla kolmisen vuotta sitten, kun kaupunki luopui sen omistuksesta. Tilanne päättyi onnellisesti, kun uusi ravintolayrittäjä osti sen. Samoihin aikoihin perustettiin Puotilan kartanon ystävät, jonka tarkoituksena on vaalia kartanon historiaa ja edistää tapahtumien järjestämistä.

Yliskylän kartano eli Ylistalo on Helsingin kartanoista pienimpiä. Talossa on sali, kolme kamaria ja keittiö. Aikoinaan sen mailla temmelsivät hevoset, lehmät ja siat. Kartanon talouspihassa kasvaa muun muassa haltiamäntynä tunnettu puu.

Ylistalo sijaitsee Laajasalon ostoskeskuksen kupeessa. Se on Laajasalo-seuran tukikohta, jossa järjestetään tapahtumia ja taidenäyttelyitä. Tiloja voi vuokrata myös kokouksiin ja juhliin.

Viime kesänä talossa toimi kahvila, jossa työskenteli alueen nuoria. Tilaan on kuulunut useita rakennuksia, jotka on purettu tai jotka ovat tuhoutuneet.

– Vaikka kartanomaisema on hävinnyt, Ylistalo on silti yhteisöllinen keskus ja tärkeä osa kaupunginosan identiteettiä, tutkija näkee.

Kartanot kaupungissa. Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen. Aalto-yliopisto 2016.

Kaupungilta bongattua Marit Henriksson

Perinteinen mesta

Anu Heikkinen

Kolmelta iltapäivällä Kannelmäen ostarilla on hiljaista. Joku menee Alepaan, toinen apteekkiin. Useita liiketiloja on tyhjillään.

Helsingin vanhimmassa brittipubissa Britanniassa istuu Make, joka siemailee kahvia.

Entinen pankkiautomaattiasentaja odottelee ”freelancerina” eläkepäiviä.

– Käyn ostarilla kun tulee nälkä tai jano, ­koko ikänsä Kannelmäessä asunut kuusikymppinen mies kertoo.

Vuonna 1959 valmistunut ostari elää viimeisiä hetkiään. Jos kaavaehdotus menee läpi, ostarin paikalle rakennetaan asuintaloja.

Katutasoon tulee ruokakauppoja ja muita palveluja. Britannia jatkaa uusissa tiloissa.

– Sääli, että hieno, perinteinen mesta

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

­ uretaan. Pubin paikalla oli 60-luvulla Raken p rautakauppa. Kerättiin tänne jätepaperia ­Alénin Markun ja parin muun kundin kanssa. Markusta tuli rallikuski, Make kertoo.

Maken lapsuudessa Kannelmäki oli maaseutua. Ostarin lähellä oli maatila, jonka pellolla laidunsi kolme hevosta.

– Mutsilla oli ostarilla parturiliike. Mutsi leikkasi tukkaa ja minä pörräsin täällä muuten vain. Ekat sussutkin tavattiin täällä.

Nyt ostarin tunnelma on muuttunut ja väki kansainvälistynyt. Makelle Kannelmäki on Stadin paras paikka.

– Laita lehteen, että asuntoa etsitään, ja naista myös, Make huikkaa perään ja nauraa.

Anu Heikkinen

Arktinen elämys. Marit Henriksson kuvasi Eiranrannan yksinäisen puun.

Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

10

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Pojat huppareissaan

Pudokkaat. Kaisa Rautaheimo kuvaa nuoria miehiä, joiden elämä on enemmän tai vähemmän vaiheessa.

NÄYTTELY Yhteiskunnallisella dokumenttivalokuvauksella on pitkät perinteet. Erilaisia marginaaliyksilöitä ja niitä, joilla ei mene kovin hyvin, on kuvattu paljon.

Ennen kuvattavat ihmiset olivat usein subjektin sijaan tyyppejä, osa ilmiötä.

Nykyään on toisin, ja vaikka kyseessä olisikin ilmiö, on tyyli muuttunut muotokuvamaisemmaksi. Tätä tyyliä edustaa myös Kaisa Rautaheimon näyttely Pojat, joka kuvaa 20–30-vuotiaita nuoria miehiä, niitä, joiden elämä on ”enemmän tai vähemmän vaiheessaan”. Katsojan on näin helpompi samastua. Pojat ovat kanssaihmisiämme eivätkä vain joitain toisia jossain muualla.

Helsingissä elää nykyään noin 10 000 nuorta, joita on tapana kutsua pudokkaiksi. Mainittakoon myös se, että Helsingissä on yksi koulupsykologi tuhatta oppilasta kohden ja että nykyinen hallitus kurjistaa määrätietoisesti juuri koulutusta. Kaisa Rautaheimon näyttelyssä ei siis ole kyse

ulkopuolisista vaan meidän kaikkien sukulaisistamme tai ainakin tuttaviemme sukulaisista. Kyse on meistä kaikista ja yhteiskuntamme tulevaisuudesta.

Outi Alanko-Kahiluoto kirjoitti jo kuusi vuotta sitten: ”On ennustettu, että tulevaisuudessa vain noin kolme prosenttia työpaikoista on sellaisia, ettei niissä tarvitse mitään koulutusta. Köyhyyden vähentäminen ja ­ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen pysäyttäminen edellyttävät, että pystymme nostamaan mahdollisimman monen pudokkaan takaisin koulunpenkille tai saattamaan hänet vaihtoehtoiseen oppimisympäristöön, nuorten työpajalle tai oppisopimuskoulutukseen.”

Etsivässä nuorisotyössä suuri ongelma on kuitenkin se, että etsiminen ei välttämättä ole helppoa. Etsittäviä ei aina löydy eikä aina tunnistetakaan. Osa apua tarvitsevista ei miellä mitään apua tarvitsevansa – osa ei välitä eikä halua edes tulla löydetyksi. Oireellista sekin.

Kaisa Rautaheimo ei kuvaa tilastoja. Hän kuvaa yksilöitä, jotka elävät uudenlaisessa välimaastossa. Heillä kaikilla on oma tarinansa, vaikka yhteisiä nimittäjiäkin on. Näitä tarinoita on näyttelyn yhteyteen kerännyt toimittaja Ann-Mari Huhtanen.

Myöhemmin keväällä projektista on tulossa kirja.

Vaikka näyttelyssä onkin 16 erilaista yksilöä, kuvaa eräs pojista hyvin epäilemättä heille yleistä tunnelmaa: ”Olis kiva herätä aamulla niin, että tietäisi mitä tekisi ja olis innostunut siitä. Haluisin että asiat muuttuis, mutten osaa tehdä mitään sen eteen, kun en oo varma mistään. On mulla visioita, mutta tuntuu, että ne pysyy pään sisällä. Sitä on vaan niin vitun aikaansaamaton.”

Myös Rautaheimo kuvaa tunnelmaa: hänen kuvansa eivät ole yhdenmukaisia muoto­ kuvia. ­Vaikka kuvista on riisuttu ­aikakauden ulkoiset merkit ja muut ihmiset, mukana on kontekstia, erilaisia tunnelmia, yötä ja päivää.

Ongelmana on tietenkin se, että nykyään kuvajournalismi – mitä tämäkin näyttely ihanteellisimmillaan olisi – tapahtuu usein lähinnä taiteen kontekstissa, koska lehdistössämme kuvajournalismi on miltei tapettu. Näin sanoman tavoittavuus on tuomittu jäämään heikommaksi. Veikkaan esimerkiksi, ettei esimerkiksi kovinkaan moni Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen tule näkemään tätä näyttelyä.

Otso Kantokorpi Kaisa Rautaheimon Pojatnäyttely 27.3. saakka Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 G. Avoinna ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu.

Miksi?

Seurakunnat saivat oman someoppaan Seurakuntia varten on ­julkaistu sosiaalisen median opas Somempi seurakunta. Miksi tällainen opas, ­Tekir-yhtiön viestintäkonsultti Ville Kormilainen?

– Opasidean takana ovat sen kaksi muuta tekijää, mediapastori Jan Ahonen ja Kotimaa-lehden uutispäällikkö Johannes Ijäs, jotka ovat olleet lähemmin tekemisissä seurakuntaelämän kanssa. Halusimme antaa seurakuntien käyttöön oman asiantuntemuksemme, sillä seurakunnat tarvitsevat opastusta sosiaalisessa mediassa pärjätäkseen isolla ja vaikealla somekentällä tulevaisuudessa paremmin.

Mitä someopas sisältää?

– Pyrimme tekemään täsmä­ oppaan nimenomaan seurakuntien käyttöön. On nimittäin suuria eroja siinä, miten paljon seurakunnat ovat mukana sosiaalisessa mediassa. Se riippuu

osittain käytettävissä olevista resursseista ja siitä, miten aktiivisia henkilöitä seurakunnasta löytyy.

– Oppaassa ei puututa tekniseen puoleen vaan puhutaan sisällöstä, millaista sisältöä somessa, esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä, on tuotettava ja kenelle se on kohdistettava.

Opastamme siis, miten seurakuntiin rakennetaan avoin ja toimiva sosiaalisen median työtapa. Kirjassa on myös aiheeseen liittyviä puheenvuoroja kirkon, sosiaalisen median ja bisnesmaailman vaikuttajilta.

Millainen somen käyttäjä itse olet?

– Käytän sosiaalista mediaa monipuolisesti sekä työssä että vapaa-ajalla. Voisi ajatella, että olen jopa somen liikakäyttäjä, koska vietän niin paljon aikaa eri kanavissa. Pidän kuitenkin ammatillisesti erittäin tärkeänä, että olen mukana somessa, sillä

Kirjalla o Tieto kirjan kuolemasta on ennenaikainen.

Suomessa julkaistaan toiseksi eniten kirjoja asukasta kohden maailmassa, ja niitä myydään lähes entiseen tahtiin.

Asiantuntijat äänessä. ­Someoppaassa annetaan ohjeita siitä, millaista sisältöä seurakuntien kannattaa tuottaa esimerkiksi ­Facebookissa ja Twitterissä.

Suomi on täynnä somekouluttajia, joka puhuvat enemmän teorian kuin käytännön näkökulmasta. Kun olen antanut koulutusta seurakunnissa, olen halunnut pitää maanläheisen otteen ottamalla esimerkkejä omista tekemisistäni. Sellaiset tuntuvat parhailta, joiden tietää itse toimivan.

Marjo Kytöharju

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Jani Laukkanen

V

uoden 2015 syyskuun lopussa kirjakauppojen kirjamyynti oli viisi prosenttia edellisvuotta jäljessä. Joulumyynnin arveltiin kuitenkin tasoittavan tilannetta, sillä sen osuus on ollut yleensä merkittävä. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola vahvistaa, että juuri näin kävi.

– Kirjoja myytiin jo isänpäivänä hyvin, mutta joulunajan myynti nousi jopa parempiin lukuihin kuin vuonna 2014.

Kaiken kaikkiaan kirjoja myytiin viime vuonna lähes saman verran kuin edellisvuonna.

Suomessa myydään pohjoismaisten dekkareiden ohella paljon kotimaista kaunokirjallisuutta.

11

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Lukijakansaa. Katriina Jaakkolan mukaan suomalaiset ovat vaativia lukijoita, jotka haluavat lukea laadukasta kaunokirjallisuutta.

on vetovoimaa – Suomalaiset ovat vaativia lukijoita. He haluavat lukea laadukasta kirjallisuutta, joka osaa luotsata suomalaista sielunmaisemaa, Jaakkola kertoo.

Huonoin menekki on runokirjoilla ja suppeaan alaan liittyvillä tietokirjoilla. Sen sijaan tietokirjoihin luettavat elämäkerrat ja keittokirjat menevät hyvin kaupaksi.

Sähkökirjojen osuus kirjamyynnistä oli vain noin yksi prosentti. Sähkökirja ei ole lyönyt läpi Suomessa, kuten taas esimerkiksi Isossa Britanniassa sen osuus on yli 10 prosenttia kirjamyynnistä.

– Sähkökirjojen osuus kasvaa tulevaisuudessa erityisesti oppikirjoissa. Kunnat hakevat tällä tavalla säästöä, sanoo Jaakkola.

– Nuoret ovat kuitenkin joissakin asioissa suunnattoman konservatiivisia. Yleensä ne nuoret, jotka harrastavat lukemista, haluavat lukea oikeaa kirjaa.

Katriina Jaakkolan kanssa samoilla linjoilla on Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho. Kirja voi hyvin, mistä kertoo sekin, että Suomessa ja Tanskassa julkaistaan Islannin jälkeen toiseksi eniten kirjoja asukasta kohden maailmassa.

– Suomalaisista noin 77 prosenttia ostaa vähintään yhden kirjan vuodessa, ja kirjastosta lainataan vuodessa keskimäärin yli 20 teosta per capita, Laiho selvittää.

– Kirjojen myynti on kyllä laskenut vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen, mutta se on lasten leikkiä esimerkiksi lehtien myynnin vähenemisen rinnalla.

Jaakkolasta poiketen Laiho arvelee, että sähkökirjan etenemisen estää korkea 24 prosentin arvonlisävero. Hän ­uskoo, että kun tämä epäkohta saadaan korjattua EU:n tasolla kuntoon, lisää se samalla yleistä kirjamyyntiä.

– Verotuksen vuoksi kustantajat eivät juuri mainosta sähkökirjoja. Jo nyt suurimmasta osasta julkaistuista kirjoista tehdään kuitenkin myös sähköinen versio. Sähkökirjoja siis löytyy runsaasti, jos niitä haluaa lukea.

Kirjan kuolemaa on ennustettu siitä lähtien, kun keksittiin ensimmäiset tekniset laitteet. Katriina Jaakkola uskoo, että kirja vetää tulevaisuudessakin, vaikka erityisesti nuorten lukeminen on ollut 2010-luvulla laskussa.

– Näkyvissä on ollut merkkejä siitä, että nuoret ovat jakaantumassa kahteen ryhmään: niihin, jotka lukevat paljon, ja niihin, jotka eivät lue yhtään. Osalla nuorista tietysti voi käydä niin, että lukeminen jää joksikin ajaksi, kunnes kirjat taas löytyvät uudestaan.

”

Ison kustantajan brändiin kuuluu yleensä kaikki kirjallisuus, koska se tekee siitä uskottavan.”

Johtaja Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistyksestä

Lastenkirjallisuus lähti pari vuotta sitten uuteen nousuun, minkä saivat aikaan Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat ja muut uusien tekijöiden lastenkirjat. Jaakkolasta onkin merkillistä, että tutkimuksen mukaan Suomessa luetaan lapsille iltasatuja keskimääräistä vähemmän kuin muualla Euroopassa.

– Vanhempia pitäisi herätellä tässä asiassa, sillä iltalukemisessa on tärkeää läheisyys, ja sen on myös todettu kehittävän lapsen sanavarastoa. Kieli on ajattelun väline, ja hyvä äidinkielen taito on tärkeää kaikille, jotka haluavat pärjätä kansainvälistymisen keskellä.

Kirjan tulevaisuus on Sakari Laihon mielestä paljon kiinni juuri siitä, miten lapset ja nuoret saadaan innostetuksi lukemaan. Se on jatkuva työsarka, jossa koti, koulu ja kirjasto ovat tärkeässä asemassa.

Kustantamot sijoittavat tulevaisuuteen julkaisemalla uusien kykyjen esikoisromaaneja, vaikka ne eivät useinkaan myy hyvin.

– Kirjojen ennakkomyynti kirjakauppoihin sanelee paljolti painosmäärät. Toisaalta se, että teoksesta on otettu viides painos, voi olla täysin tyhjä käsite. Nykyinen painotekniikka nimittäin mahdollistaa pienetkin jatkopainokset, Laiho sanoo.

Erittäin harva kirjailija pääsee bestseller-lukuihin. Parina viime vuotena yli 100 000 kappaleeseen ovat yltäneet vain Matti Remes ja Laila Hirvisaari.

Kustantamot julkaisevat myös jatkuvasti kirjallisuutta, josta aiheutuu niille vain tappiota. Laiho toteaa tämän kertovan kustantamoiden kulttuurihengestä.

– Ison kustantajan brändiin kuuluu yleensä kaikki kirjallisuus, koska se tekee siitä uskottavan. Kyse on oman alan tarkasta hallinnasta. Kustannusalalla ei ole päällimmäisenä tehdä isojen voittojen bisnestä.

– Osa suomalaisista esimerkiksi haluaa lukea runoutta, joten olisi sääli, jos sitä ei julkaistaisi. Sitä paitsi monista runoilijoista on tullut myöhemmin merkittäviä proosa­ kirjailijoita.

12

Kriitikoiden mielestä luterilaisen kirkon käsitys esivallasta on vanhentunut ja sinisilmäinen.

Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Klaus Welp

uterilainen kirkko suunnistaa muuttuvassa yhteiskunnassa ristiriitaisen ja falskin kartan avulla. Tätä mieltä on Åbo Akademin varhaiskristillisen ja poliittisen teologian tutkija Patrik Hagman, jonka suomennettu teos ­Vastarintausko (Kirjapaja) ilmestyy tänä vuonna.

Hagmanin kritiikki osuu niin sanottuun kahden regimentin oppiin, jonka avulla luterilaiset kirkot purjehtivat 1900-luvun poliittisissa tuulissa. Joku vääräleuka saattaisi lohkaista, että kyse on ollut vain teologien pursiseuran merimatkasta. Suurin osa kirkon jäsenistä ei ole kuullutkaan mistään regimenttiopista.

Mutta malta hetki. Vaikka et olisi kuullut kahden regimentin opista, se ei tarkoita, että et eläisi sen vaikutuspiirissä. Harva laivamatkustajakaan on tutustunut ohjaamon laitteisiin, mutta silti kaikki, mitä hän näkee ikkunasta, riippuu kapteenin valinnoista.

Wikipedian mukaan kahden regimentin oppi on uskonpuhdistaja Martti Lutherin muotoilema luterilainen opetus Jumalan kahdesta hallintatavasta. Opin mukaan maailmassa on kaksi sisäkkäistä ”valtakuntaa” eli maallinen ja hengellinen regimentti, joita kumpaakin Jumala hallitsee.

Maallisen regimentin taustalla on nähty ennen muuta apostoli Paavalin kehotus esivallan alaisuuteen suostumisesta, koska esivalta on peräisin Jumalalta (Room. 3:1–7).

Yhteiskunnallisen esivallan ”miekka” eli laki ja kaikkinainen maallinen järjestys ovat luterilaisen näkemyksen mukaan Jumalan vallan välikappaleita, jotka suojaavat rauhallista yhteiselämää ihmisen itsekkyydeltä.

– Maallisen hallintapiirin puolella Jumala käyttää keppiä ja porkkanaa, jotta syntinen ihminen ottaisi lähimmäiset ja luonnon huomioon, Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori Antti Raunio selittää.

Uskon asioissa keppiä ei ole, vaan Jumala toimii uudistamalla ihmistä sisäisesti. Siksi hengellinen regimentti on ”vapaan rakkauden aluetta”, johon ei kuulu minkäänlainen pakko.

– Tällä alueella sana ja sakramentit synnyttävät ihmisessä uskon. Usko lahjoittaa ihmisen sisimpään rakkauden, joka etsii kaikessa sitä, mikä on toiselle ihmiselle hyväksi.

Ajatus kahdesta regimentistä on luonut luterilaisissa maissa suuntaviivat kirkon ja poliittisen vallan eriytymiselle. Kirkossa oppia on käytetty poliittisena kompassina, joka on muistuttanut hengelliseen perustehtävään keskittymisestä yhteiskunnallisen vaikuttamisen sijaan.

Patrik Hagman heittäisi kompassin mereen.

Kahden regimentin oppia ei Hagmanin mukaan löydy Lutherin teksteistä, vaan kyseessä on vasta 1800-luvun lopulla syntynyt ajatuskulku. Varsin usein oppi on palvellut konservatiivisia poliittisia päämääriä.

1930-luvun Saksassa opin puolustajat katsoivat, että kirkon ei pidä asettua vastustamaan nousevaa natsihallintoa.

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

13

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Myöhemmin opilla perusteltiin sitä, että kirkon ei tulisi tuomita ydinaseiden hankkimista Länsi-Saksaan. Myös Kirkkojen maailmanneuvoston rasismin vastaisen lausuman jarruttajat vetosivat regimenttioppiin.

Suomessa talouseliitti älähti vuonna 1999 evankelisluterilaisen kirkon piispoille, jotka olivat julkaisseet kovaa markkinaliberalismia kritisoivan Kohti yhteistä hyvää -kannanoton. Piispojen katsottiin livenneen regimenttiopista ja sekaantuneen talouspolitiikkaan.

– Kahden regimentin oppia käytetään keskustelun lopettamiseen: joku sanoo että ”tämä on näin” ja sitten keskustelu loppuu ennen kuin se on edes alkanut. Mutta juuri keskustelu on se, mitä nyt tarvitsemme, Patrik Hagman sanoo.

Hän lisää panoksia väittämällä, että mitään yhtenäistä kahden regimentin oppia ei ole olemassa.

– Usein kuulee sanottavan, että seuraamme kahden regimentin oppia ja sen myötä tiedämme mitä tehdä. Mutta opin perusteella on esitetty valtavan erilaisia, täysin vastakkaisiakin, käsityksiä siitä, miten kirkon ja yhteiskunnan tulisi toimia yhdessä.

Hagman käsittelee regimenttiopin ristiriitoja vuonna 2013 ilmestyneessä kirjassaan Efter folkkyrkan (Artos ja Fontana media).

Joidenkin mielestä kahden regimentin oppi sanoo, että kirkon ei pidä sekaantua politiikkaan. Toiset sanovat, että kirkon pitää osallistua poliittiseen keskusteluun, mutta ”maallisen regimentin puolella” näkemykset pitää perustella tavalla, jonka jokainen voi ymmärtää.

Kolmannet uskovat, että Jumala vaikuttaa yhteiskunnassa yhtä paljon yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta.

– Regimenttioppi ei tee eroa erilaisten yhteiskuntajärjestelmien välillä, vaan jättää kaikki vaihtoehdot jäljelle, Hagman summaa.

Hänen mukaansa ajatus Jumalan kahdesta hallintavallasta ei kompastu vain sisäisiin ristiriitoihin. Myös poliittinen todellisuus on paljon moniulotteisempaa kuin opin syntyessä.

– Enää ei riitä, että puhumme vain kirkon ja valtion suhteesta, vaan meidän on myös pohdittava, miten kirkko suhtautuu markkinavoimiin ja ylikansallisiin poliittisiin toimijoihin kuten EU ja YK. Tämä on yksi ilmeisimmistä syistä sille, että oppi ei enää toimi.

Kirkon kannattaisi Patrik Hagmanin mukaan huomata valtioiden itseymmärryksessä tapahtunut muutos. Toisen maailmansodan jälkeen koettiin poikkeuksellinen ajanjakso, joka jatkui Pohjolassa 1980-luvulle saakka.

Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä länsimaissa tavoiteltiin yleisesti yhteiskuntaa, joka olisi hyvä kaikille. Tavoite oli hyvin lähellä kirkon ihanneyhteisöä. Mutta sen jälkeen olemme palanneet ”normaaliin tilanteeseen”, jossa valtiot ovat eliitin työkaluja.

– On tärkeää ymmärtää, että emme enää elä valtiossa, joka ajaa kaikkien hyvää. Valtion tehtävä on ylläpitää valtaa ja kontrolloida sitä, että synnytämme taloudellisia voittoja, Hagman sanoo.

Kristillisen yhtenäiskulttuurin murtuminen merkitsee Hagmanin mukaan luterilaiselle kirkolle tarvetta massiiviseen uudelleenajatteluun. On esimerkiksi luovuttava ajatuksesta, jonka mukaan tapamme elää kristittynä on sellainen, johon kaikki voivat kokea kuuluvansa.

Kirkon sanoma velvoittaa kristittyjä näyttämään yhteiskunnalle, että on olemassa toinen tapa elää, Hagman tähdentää.

Kun kirkko puhuu lähimmäisenrakkauden ohjaamasta elämästä, sen on voitava osoittaa, miltä sellainen elämä näyttää käytännössä. Meidän on kyettävä näyttämään, miten kristittynä eläminen eroaa siitä elämäntavasta, johon ”maailman vallat”, kuten valtio ja suuryritykset, yrittävät pakottaa meitä.

Antti Raunio vahvistaa, että kahden regimentin erottelu on huomattavasti Lutheria myöhäisempi ajatuskulku.

Kirjassa Järki, usko ja lähimmäisen hyvä (STKS 2007) Raunio täsmentää, että kysymys ei ole varsinaisesta opista.

– Mitään kahden regimentin oppia ei ole määritelty eikä hyväksytty missään luterilaisessa kirkossa. Kysymys on käsitteellisestä erottelusta, jota on käytetty opin tapaan luterilaisten kirkkojen yhteiskunnallisen ajattelun lähtökohtana, Raunio sanoo.

Hän korostaa, että puhe kahdesta regimentistä ei viittaa kirkkoon ja valtioon, vaan kahteen erilaiseen tapaan, joilla Jumala kirkon käsityksen mukaan toimii.

Regimenttiopin huono kaiku johtuu Raunion mukaan siitä, että ajatus yhdistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa yleiseen käsitykseen, jonka mukaan yhteiskunta ­toimii ja kehittyy välttämättömien lakien mukaan. Tästä seurasi käsitys, jonka mukaan yhteiskuntakritiikki on ­turhaa.

Usko vääjäämättömään kehitykseen näkyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun sodan voittaneet ympärysvallat julistivat Saksan sotasyylliseksi. Saksassa ihmeteltiin, miten vääjäämätön sota voi olla kenenkään syy.

Kahden regimentin erottelusta johdettiin myös esivaltakuuliaisuuden vaatimus: niin kauan kuin maallinen esivalta on saanut valtansa laillisesti, kristityllä ei ole sen toimiin mitään sanomista. Tämä ajatuskulku – tai Raunion sanoin ”joukkosumutus” – johti umpikujaan natsi-­Saksassa.

Pohjoismaissa opetus kahdesta regimentistä ei ole Raunion mukaan johtanut samanlaisiin ongelmiin. Kuitenkin kirkko on ollut myös täällä vallanpitäjille hyödyllinen kontrollin väline.

– Pohjoismaissa valtio on ollut kiinnostunut kirkosta järjestyksen ja kurinalaisuuden synnyttäjänä, mutta se ei ole juurikaan puuttunut julistuksen ja jumalanpalveluksen sisältöön.

Vaikka opetusta kahdesta regimentistä on käytetty väärin, Antti Raunio ei heittäisi ideaa roskakoriin. Sen sijaan hän kysyy, onko maallisen ja hengellisen erottelulle järkevää vaihtoehtoa.

Raunion mukaan historia tuntee uskonnollisia yhteisöjä, jotka ovat yrittäneet elää pelkän evankeliumin varassa. Ne ovat yleensä jääneet lyhytikäisiksi.

– Reformaatioaikana Münsterissä syntyi ”yhden regimentin” yhteisö, joka ei tunnustanut maallisen vallan auktoriteettia. Yhteisö tuhoutui ongelmiinsa parissa vuodessa, mikä johti kaupungin taantumiseen. Toisenlainen yhden regimentin malli on kaikkialle ulottuva maallinen pakkovalta, jossa myös uskon alue on viranomaisen ja lain kontrollissa.

Maallinen yhteiskunta ei luterilaisen käsityksen mukaan muodosta sekulaaria, ”uskonnosta riippumatonta” aluetta, vaan sielläkin on viime kädessä kyse Jumalan hallinnasta ja toiminnasta maailmassa. Siksi luterilainen sosiaalietiikka johtaa Raunion mukaan yhteiskunnalliseen pohdintaan, ja sen pohjalta tulisi ottaa myös kantaa.

– Luterilainen etiikka kysyy, onko yhteiskunta rakennettu niin, että lähimmäisen ja koko luomakunnan hyvä voi toteutua. Entä toimivatko yritykset tavalla, joka ei riistä ihmistä eikä luontoa?

Raunio osallistui teologisena asiantuntijana piispojen Kohti yhteistä hyvää -kannanoton laatimiseen. Hänen mukaansa luterilaista sosiaalietiikkaa on vaikeaa sovittaa yhteen uusliberaalien talousoppien kanssa. Eri poluille joudutaan jo silloin, kun etsitään sitä, mikä on järkevää.

Uusliberalisti uskoo, että yhteiskunta koostuu vapaista yksilöistä, joka ajavat omaa etuaan. Järkevää on sen tavoittelu, mikä on hyödyllistä. Etiikan perusvire on itsekäs.

Luterilaisessa teologiassa järki ei ole pelkkä väline, jolla arvioidaan saavutettavaa hyötyä, vaan järjen käsitteeseen sisältyy aina lähimmäisenrakkauden periaate.

– Luterilaisen käsityksen mukaan järki, joka toimii hyvin, noudattaa rakkauden periaatetta. Silloin jaamme hyvää niin, että kenellekään ei kerry kohtuuttoman paljon, eikä kukaan jää osattomaksi, Antti Raunio sanoo.

Hän vierastaa ajatusta, jonka mukaan kirkon yhteiskunnallisena tehtävänä on olla esimerkki toisenlaisesta elämäntavasta.

– Minkä vuoksi ihmiset välittäisivät siitä, mitä kirkko tekee?, hän kysyy.

– Ajatus mallina olemisesta ei toimisi, jos ihmisissä ei olisi valmiina mitään ideaa siitä, mitä lähimmäisenrakkaus on. Joissakin tilanteissa kultaisen säännön idea toteutuu muualla paremmin kuin kirkossa.

14 Haaga  Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja koului­ käisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1.

Suntio p. 09 2340 3220.

Pe 29.1. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 31.1. klo 12 Messu. Miika Kolari, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio.

Klo 18 Seurakuntailta. ”Maailman sananlaskujen kirjo – direktiiveistä lohdutukseen”, Outi Lauhakangas. Kahvi- ja teetarjoilu klo 17.30.

Ma 1.2. klo 13 Lähetyspiiri.

Ti 2.2. klo 17.30–19.30 Taaperokerho 1–2 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Klo 18 Suomenkielinen keskustelu­ piiri maahanmuuttajille, ilm. kristine. savolainen@gmail.com.

Ke 3.2. klo 18–20 Tiedotuksen suun­ nittelupalaveri. Tervetuloa etsimään yhdessä uusia tapoja seurakunnan tiedotukseen seurakuntalaisten voimin.

To 4.2. klo 13.30–15 Torstaikerho. Yhteisvastuukeräys, Elisabeth Bariskin.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230.

Su 31.1. klo 10 Messu. Marja Heltelä, Mari Järvinen ja Olli Mönttinen.

Ma 1.2. klo 7.30 Laudes eli aamu­ rukous.

Ti 2.2. klo 13 Lähetyspiiri. Mukana ­Mirja Saksa. Klo 18 Toivon tiistai. ”Elämää paossa”, puhujina Teijo Mathlin ja Saara Nissinen. Tilaisuuden jälkeen tarjolla kahvia ja teetä.

Ke 3.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Runebergin virsiä, Olli Mönttinen. Klo 18.30 Miesten piiri. TT Hannu Vapaavuori alustaa aiheesta ”Suomen pyhä sota” Jouni Tillin kirjan pohjalta.

To 4.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Muuta Iltapäiväkerhojen hakuaika lukuvuodelle 2016–2017 alkaa 27.1. Hakulomakkeita saa kerhoista ja opetusviraston sivuilta osoitteesta www.edu.hel.fi/ iltapaivatoiminta. Ne toimitetaan siihen toimipaikkaan, johon haetaan. Tiedustelut: Aila Pihlajavesi, p. 050 382 3550, aila.pihlajavesi@evl.fi.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin­ na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuor­ ten toiminnasta katso www.face­ book.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton

Seurakunnissa tapahtuu 29.1.–4.2. ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puheli­ mitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Hertto­ niemenrannan asiakkaat ajanvara­ us puhelimitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko

ponen, Koivistoinen. Kirkkokahvit. Klo 18 Valoilmiö –konsertti, erityismusiikkiopisto Resonaari Viikkotoiminta: Ti klo 14 Kudon­ takerho, Ke klo 17 Näytelmäkerho alakoululaisille (järj. HNMKY), klo 18 Näytelmäkerho yläasteikäisille (järj.

HNMKY). To klo 9.30 Avoin perheker­ ho (ei 25.2.), Sointula. Klo 13 Torstai­ kahvila.

Kulosaaren kirkkokuorosta tied. Kirsi Lemposelta 09 2340 3370.

 Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 31.1. klo 10 Messu, Rautiainen, SiMyllypuron kirkko moila, Tamminen.

Viikkotoiminta: Ma: klo 11 Saksan­  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Pe 29.1. klo 19 Perjantai-ilta kirkolla, kielen piiri (8.2., 15.2.), klo 11 Naisten ”Kristus valo, elämän valo” Puheenjumppa, klo 13 Naapuruuspiiri.

Ti: klo 15–18 Kirkon kirjat -kahvila vuoroja, musiikkia, yhteislaulua, teetarHerttoniemitalon kirjaston lehtikuljoilu. Mukana Vatka, Laakso, Öhman, Simoila, Eva Kasvio, laulu, Hannu mauksessa, klo 17.30 Kirkkokuoro, Jylö, harmonikka, Matti Vatka, viulu, joht. Lemponen, klo 19 Kamarikuoro Johannes Österlund, kitara. TeeOra, joht. Lemponen, klo 19 Miesten keskustelupiiri, tarjoilu.

(19.1. alkaen, parittomat Su 31.1. klo 12 Messu, Seuraviikot). Ke klo 14 Keski­ Rautiainen, Simoila, kunnat Nieminen, kirkkokahviikkokerho, klo 14.45 Sählykerho. To klo 17 vit. verkossa: www.

Perheliikuntavuoro, Viikkotoiminta: helsinginseura- Ma klo 9.30 Perhe­ klo 17.15 Herttonie­ men Sointu-kuoro, kerho, Sointula, klo kunnat.fi klo 18 Herttoniemen 12 Inkeri-kerho, (8.2 Martat (parilliset viikot), jatkuen parilliset viikot), klo 19 Nuorten aikuisten Pirkko–Liisa Kuikanmäki, sähly. Pe klo 9. Perhekerho, klo klo 18 Raamattu- ja keskuste­ 17 Nuorten sähly. lupiiri, Veikko Sievänen. Ti klo 14 Olo­ neuvokset, (joka toinen vko 2.2.), klo Herttoniemenrannan 18.30 Miesten raamattupiiri, Heikki kappeli Kilpeläinen.

Ke klo 12 Keskiviikkoruokailu , ateria  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 2 e. , klo 14 Lähetyspiiri (2.2, 16.2..), klo 3340 18 Myllypuron kuoron harjoitukset, Su 31.1. klo 18 Yhteyden ilta. Miten joht. Sabine Nieminen . To klo 12 Ku­ yhteyden silta rakentuu erilaisten ihmisten välillä? Puheenvuorot, puh. dontakerho Töppöset, , klo 14 Tors­ joht. Lea Vetri Asukastalo Ankkurista taikerho, Pirkko-Liisa Kuikanmäki. ja kansainvälisen työn toimija Tuulikki Pe klo 13 Seniorisumpit Myllypuron Haddadin. Ehtoollishetki, puhe Leena kirkolla, Ohjelmaa toteutetaan vapaaMärsylä, Tikkanen, kahvit. ehtoisvoimin, kahvitarjoilu. SeurakunTo 4.2. klo 14 Laulun siivin -yhteislau­ nan työntekijä paikalla kuukauden viimeisenä perjantaina. lutilaisuus, kahvit alk. klo 13.30.

Elintarvikejako ma, ke, pe LiikuntaViikkotoiminta: Ma klo 19 Henki­ reikä – miesten ilta (1.2., 15.2., 29.2.) myllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim.

Tikkanen, klo 18 Herttoniemenran­ klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neunan Martat (8.2, 22.2.) www.herttoniemerannanmartat.fi. Ti 9.30–11.30 lapadontie 7 (Myllynsiiven pääty). Kes­ Perhekerho, Sointula. Ke klo 10–13 kiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla Kappelikahvila, vapaaehtoiset, kahvi ke klo 12, ateria 2e. tai tee 0,50e, suolainen tai makea kahvileipä 1e, klo 14–16 Taidepiiri, klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri, Igor Soikonen. To klo 14 Laulun siivin  Virasto: Neljäs linja 18, avoinna -yhteislaulutilaisuus, Tikkanen, kahma, ti, pe klo 9–14, ke klo 12–17, vit alk. klo 13.30. (4.2., 18.2.), klo 18.30 p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Työikäiset – raamattu- ja keskuste­ Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. luilta (4.2., 18.2.) Tikkanen. Pe klo 14–16 Sählykerhot Herttoniemenrannan ala–asteen salissa, Perilä.

Kallio

Kallion kirkko

Kulosaaren kirkko  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 31.1. klo 10 Messu, Keinänen, Rop-

Taivaan tähden

 Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30

aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 28.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Musiikin gravitaatio ja urkujen ih­ meelliset värit. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, johdattelijana toimittaja Sirkku Nyström. Klo 18 Kivimessu.

Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen – viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot.

Pe 29.1. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot.

La 30.1. klo 18 Ekumeenisen Karme­ liittayhteisön kontemplatiivinen messu. Liturgi Outi Lantto. Kirkkoon voi tulla hiljentymään ennen messua, teejatkot.

Su 31.1. klo 10 Kallio II -rippikoulun konfirmaatiomessu. Huovinen, ­Sariola, van Santen, Oksanen, Niskala, avustaja Saimi Kautonen. Kirkkokahvit.

Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa.

Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 19.30 SIBAFEST – Kent Tritlen kuoromestarikurssin päätöskonsertti. Ohj. 5 e.

Ti 2.2. Klo 16 Lähetys- ja rukousryh­ mä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskeli­ jamessu. Teejatkot.

Ke 3.2. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljai­ sen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori.

To 4.2. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Tunneperimän siirtyminen suku­ polvelta toiselle. Terapeutti Anu Lindqvist. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu.

Alppilan kirkko  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi.

Pe 29.1. klo 10–12 Lasten perjantai La 30.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkon­ brunssi@gmail.com, 050 363 9575.

Brunssi tukee KUA:a. Klo 17 Sateen­ kaarimessu. Saarna Pauli Löija, Partti.

Su 31.1. klo 16 Messu. Lindfors, Klemmt, Oksanen. Kirkkokahvit.

Ma 1.2. klo 9 Senioreiden sähly.

Maksuton. Klo 12–14 Päiväkansa 60+.

Iloinen porukka ikäihmisille.

Ti 2.2. Tiistaiolohuone: Venyttely­ jumppa klo 10–11; Diakonialounas 2e klo 11.30–12.30.

Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Muskaria ohjaa Terhi Orpana. Maksuton. Ei ilmoittautu-

mista. Tied. Pauliina Lindfors, pauliina. lindfors@evl.fi tai 050 462 0987.

Ke 3.2 klo 18 Lasten ja perheiden messu Alppilan kirkon kappelissa aiheena Kynttilänpäivä. Lindfors, Karu ja Kaisa Valve.

To 4.2. klo 18 Pentin seurat. Hurmerinta, Jouni Salko, Seppo Kalliokoski, Jyrki Knuutila, Pentti Simojoki. Musiikki sellisti Panu Luosto. Kahvit Seurakuntasalissa.

Alppilan kirkon kahvila ti–to klo 10–18, pe klo 10–14, lounas klo 11. Uuden vuoden iloksi paljon uutta Manuel Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 29.1. klo 18 Kiinankielinen ­raamattupiiri.

Su 31.1. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanaju­ malanpalvelus & lasten pyhäkoulu.

Huang.

Seurakuntakoti  Siltasaarenk. 28 Ma 1.2. Musiikkileikkikoulu. Klo 9.45 1–2 vuotiaat, klo 10.30 1-vuotiaat ja klo 11.15 alle 1-vuotiaat. Ohjaaja Iiris Tarnanen. Hinta 90e/kausi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tytti Friberg, tytti. friberg@evl.fi tai 09 2340 3621.

To 4.2. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Teatteri Kallio  Siltasaarenkatu 28 Ke 3.2. klo 19 Antti & Isotalo -duo. ­Musiikki-ilta eteläpohjalaisen kansanmusiikin ja grungen epätodennäköisessä risteyskohdassa viulun ja ukulelen säestyksellä. Katso lisää: www.anttijaisotalo.com

Varhaisnuorten ja nuorten tila PaKo  Siltasaarenkatu 28 Ma 1.2.–ke 3.2. klo 14–16 Olotila K–9.

Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua.

Muut tapahtumat Ti 2.2. klo 8.30 Aamumessu, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Olli Holmström, Elsa Sihvola.

Ke 3.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri.

Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7–9.

Ke 3.2. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Esko Jämsä

Kynttilöiden kansa Suomen valtiollinen tunnus on jostakin syystä leijona. Oli muuten käytössä jo 1500-luvulla Ruotsin itäisten osien tunnuksena. Mitään loogista yhteyttä leijonan ja ­Suomen välillä on vaikea nähdä.

Jos itse saisin tyhjältä pöydältä piirtää ja suunnitella Suomelle logon, en miettisi hetkeäkään. Kynttilä.

Suomalaiset rakastavat kynttilöitä. Pimeän kauden juhlissa kynttilöillä on jokaista koskettava merkitys.

Voisitko kuvitella joulua ilman kynttilöitä? Tai pyhäinpäivän hautausmaita ilman kynttilämerta? Itsenäisyyspäivää ilman kahta kynttilää ikkunalla?

Pimeä kausi ja joulunaika päättyvät kirkkovuodessa kynttilänpäivään. Kun valo valtaa alaa, kynttilöiden poltta-

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

minen vähenee. Ja alkaa taas syksyllä uudelleen.

Kynttilä on tärkeä kirkollinen merkki. Palava kynttilä kuvaa elämää ja kuolemattomuutta. Se on kuva rukouksesta.

Katolisen kirkon sakramenttikaapissa punainen kynttilä kuvaa Kristuksen läsnäoloa. Jouluna kynttilä julistaa toivoa niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa.

Kastekynttilää sytytettäessä pappi lainaa Jeesuksen omia sanoja: Minä olen maailman valo. Se joka minua seuraa ei kulje pimeydessä.

Ei siis ihme, että kirkolla on kynttilänpäivänsä; se sunnuntai jolloin kaikki vuoden varrella käytettävät kynttilät siunataan.

Olli Valtonen

Kynttilänpäivä Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Siunattu valo. Nämäkin Matteuksenkirkossa palavat kynttilät on siunattu kynttilänpäivänä. Sitä vietetään 31.1.

Väri: Valkoinen Valo: Kuusi alttarikynttilää Tekstit: Ps. 48:11–15; Jes. 52:8–10; 2.Kor. 3:18–4:6; Luuk. 2:22–33.

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Kurssit, ryhmät ja retriitit Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63-v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Asiasta mainittava ilmoittautumisen yhteydessä.

Alppilan kirkon arkiretriittiryhmä ke 10.2.–6.4 klo 18.30–19.30. Tiedustelut ja ilmoittautuminen diakoni Nina Klemmt p.09 23403634. Maksuton.

Rukouslaulun jatkokurssi – Paastonajan laulut, Diakonissalaitoksen kirkko ti 16.2., 23.2., 1.3. ja 8.3. klo 17.30–20. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori.

H. 52e.

Bible journaling -kurssi, Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, ti 16.2., 23.2., 1.3.ja 8.3. klo 18–20. Ohj. kirjailija Leena Hietamies. H. 20e.

Pyhän tanssin kurssi – Askeleet kohti pääsiäistä, Alppilan kirkko to 25.2.– 31.3., klo 17.30–18.30. Askeleet helppoja.

Ohj. TM Tiina Sara-aho. H. 45e.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 31.1. klo 10 Kynttilänpäivän messu.

Enrold, Hämäläinen.

Ti 2.2. klo 9.15 Aamupysäkki. Ehtoollinen kirkossa. Petäjäniemi, Kojo-Gregoriadis, Hämäläinen. Aamiainen (1,50 e) salissa. Klo 18 Lähetyspiiri. Gideonien työstä kertomassa Pertti Tiimonen.

Ke 3.2. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

Malminkartanon kappeli  Vellikellonpolku 8 Su 31.1. klo 18 Messu ja iltatee. Enrold, Myllylä.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9. Diakonian ajanvarauspäivystys ma klo 10–11, p. 09 2340 3853, p. 09 2340 3842, ke klo 10–11, p. 09 2340 3843.

Ke 3.2. klo 12–15 Jennyn Olohuone.

Avoin kohtaamispaikka joka ke. Soppalounas. Mukana vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijöitä.

Pe 29.1. klo 10.30–13 Toivontupa. Yksinäisille kotona asuville yli 65-v. joka pe.

Tehdään yhdessä ruokaa ja saadaan tukea arkeen. Tied. Kojo-Gregoriadis, p. 09 2340 3841.

Muuta Tulisitko Yhteisvastuun lipaskerääjäksi tunnin tai parin ajaksi Kaareen viikolla 6? Keräysajat ovat ma–pe klo 10–13 ja 16–19 ja la klo 11–17. Ilm. UllaMaija Tuuralle, p. 09 2340 3843.

Haku Kannelmäen seurakunnan koululaisten iltapäiväkerhoon lukuvuodeksi 2016–2017 on 27.1.–29.4.

Kerho on ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Kerho toimii Kannelmäen kirkolla lapsi- ja nuorisotila Nurkassa ma–pe klo 12–16. Ohjaajina seurakunnan lastenohjaajat.

Hinta 80 e/kk, sis. välipala ja tapaturmavakuutus. Hakukaavakkeita virastosta, kouluilta ja opetusviraston nettisivuilta edu.hel.fi. Hakukaavake toimitetaan täytettynä virastoon 29.4. menn. Tieto kerhoon pääsystä lähetetään heinäkuun alkuun mennessä opetusviraston kautta. Tied. Marjo Visa, p. 09 2340 3803.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1F. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340

15

Seurakunnissa tapahtuu 29.1.–4.2.

4302. ( Tila– ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

To 28.1. klo 12 Torstai-piiri, aiheena nypläys.

Pe 29.1. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille.

Su 31.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhän messu liturgina Juha Rintamäki, saarna Jukka Hautala, Marjukka Andersson. Messun jälkeen lihakeittolounas ja kirkkokahvit seurakuntasalissa.Klo 13 Seurat, puhujina Kristiina Elenius, Simo Juntunen, ja Juha Rintamäki. klo 13 Lauttasaaren ympärikävely. klo 18 Luuttukonsertti kirkossa, Olli Hyyrynen. vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ma 1.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10–11. klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta. klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.

Ti 2.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, klo 19 Raamatturinkeli Tervetuloa noin 20–35-vuotias. Tarjolla teetä ja pikkupurtavaa, tutustutaan Raamattuun, rukoillaan yhdessä ja nauretaan paljon. Kotiin lähdetään virkeällä ja kevyellä mielellä.

Ke 3.2. klo 11 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 18–20 Tähdellinen iltapala. Kaupan ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan. Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@evl.fi. Klo 18.30 Avoin sururyhmä, vetäjänä diakoni Taina Viherkari. klo 19 Viikkomessu, Heusala, Valojärvi.

To 4.2. klo 12 Torstai-piiri, aiheena talvilaulut, klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. B-porras toinen kerros.

Pe 5.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille Su 7.2.klo 11 Lauttasaaren seurakunnan perinteinen laskiaisrieha kirkonmäellä klo 12–15 ohjelmassa: Poniratsastusta, pomppulinna, partiolaisten teltta jossa makkaranpaistoa.

Lauttasaaren Liikuntakeskus liikuttaa lapsia liikuntasalissa.

Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin 10–17, keskiviikkoisin klo 10–21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3–12-vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 31.1. klo 10. Antti Ylinen, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen, Petteri Ranta, urut. Konsertti su 31.1. klo 18.

Santeri Siimes, urut.

Malmin rastit la 30.1. klo 10–14. Musiikkia, yhteislaulua.

Virsi-ilta ma 1.2. klo 17. Laulamme Viisikielinen-laulukirjasta.

Eläkeläisten iltapäivä ke 3.2. klo 13.

Mehiläisvahakynttilöiden valmistusta, materiaalimaksu 1,5–3 e. Äitiraamis – raamattu- ja keskustelupiiri äideille to 4.2. klo 17.30. Mehu ja tee. Lastenhoito järjestetty.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Perhemessu su 31.1. klo 16 (huom. aika). Annaelina Tähtinen, Seija Saarinen, Outi Aro-Heinilä. Tarjoilua.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Monikulttuurinen messu su 31.1. klo 16. Paula Närhi, Helena Pietinen, Timo Olli. Kansainväliset ryhmät Siloé, IFCH ja Bethel. Kirkkokahvit.

Eläkeläisten iltapäivä ke 27.1. klo 12. Kavangon terveiset, Eeva-Maria Muurman.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 31.1.klo 10. Torsti Paijola, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Valon messu su 31.1. klo 17. Lapsikuoro Laulupuu. Pyhäkoulu ja puuhapaikka.

Rukouspalvelu. Iltapala. Laulupuun kahvila.

Lähetyspiiri ma 1.2. klo 18.30.

Eläkeläisten iltapäivä to 4.2. klo 13.

Seniorimusiikkia.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 31.1. klo 12. Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki.

Israel-ilta ti 2.2 klo 17.30 Portissa. Äiti–tytär-koruilta to 11.2. klo 18. Ilm. Niina Penttinen, p. 09 2340 4549.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Lähetysmessu su 31.1. klo 12. Sari Lehtelä, Suomen Lähetysseura, Pirjo Kettu, Martta Paijola, Outi Aro-Heinilä.

Soitinyhtye Mahdotonta. Lähetyskahvila.

Hengellisten laulujen ilta ma 1.2. klo 19. Olga Mäkinen.

Eläkeläisten iltapäivä to 4.2. klo 13.

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Harmonikkakonsertti su 31.1. klo 18.

Palkeen käännöksiä, Janne Valkeajoki ystävineen. Bach, Franck, Rameau.

Eläkeläisten iltapäivä ke 3.2. klo 12.

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Puuro ma 1.2. klo 11.15.

Eläkeläisten iltapäivä to 4.2. klo 13.

Lucernarium, valon rukous. Siunattujen kynttilöiden jako.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 31.1. klo 10. Petri Jukanen, Outi Lantto, Marjasisko Varha, Karoliina Kopsa, laulu. Messuun kutsutaan kummeja kummilapsineen.

Konsertti su 31.1. klo 18. Color-kvintetti.

Ohjelma 7 e.

Ugandalainen ilta ti 2.2. klo 18. Yhteisvastuukeräys kongolaisten pakolaisnuorten ammattikoulutukseen Ugandassa. Ohjelmakoordinaattori Stephen Ssenkima Kampalasta. Ugandalainen ateria 10 e/hlö. Ilm. Outi Lantto, outi.lantto@evl.fi, p. 050 380 3602.

Lasten Raamattuseikkailu ke 3.2. klo 9.30.

Viikkomessu to 4.2. klo 17.30.

Piplia – Toivoa tähän päivään ja uskoa tulevaisuuteen.

Hyvä testamentti jää elämään Testamentti tekee mahdolliseksi arvojesi mukaisen työn sukupolvesta toiseen.

Tukemalla Pipliaseurojen työtä voit antaa toivon näkökulman yhdelle ihmiselle tai jopa kokonaiselle kansalle.

PIPLIASEURAN TESTAMENTTI-ILTA torstaina 11.2.2016 klo 17–19 Sokos Hotel Pasilassa (Maistraatinportti 3, Helsinki).

Tilaisuudessa varatuomari Piia Jeremejeff Legistum Oy:stä kertoo testamentin tekemisestä ja vastaa kysymyksiin.

11.2.2016 klo 17–19

Kahvitarjoilu. Tervetuloa! ` t ™

Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi

Stadin sävelet

Su 31.1. klo 18 Helsingin Vanha kirkko Musiikki Duo Poika & Maria Pekka Simojoki

Pappi Hanna Vettenniemi

Juonto Leena Broman Vapaa pääsy!

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA

SENIORIPYSÄKKI®

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Tytöttelystä tylytykseen?

6 . Kohtuus kaikessa -seminaari

La 13.2.2016 klo 14-17 Alppilan kirkko Kotkankatu 2, Helsinki

Naisen asemasta & yhdenvertaisuudesta luennoi presidentti TARJA HALONEN

Keskustelua Kakkukahvit

Raamattu- ja rukoushetki

- Musiikkia, yksin- ja yhteislaulua Ilmoittautuminen välttämätön, viim. 10.2. hkty@hekty.fi tai p. 050 402 0037. Ilmoita nimi, puh.nro ja dieetti. Tilaisuus on maksuton.

Hgin Krist. Työväenyhd., Kallion srk, Kristillisen Työväen Liitto

16

Seurakunnissa tapahtuu 29.1.–4.2.

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Kansanmusiikki-instituutin arkisto

Aikuiset Aikuisrippikoulu Viikin kirkolla la 9.4. klo 13–17, su 10.4. klo 10–15 ja la 16.4. klo 13–19. Konfirmaatio Viikin kirkossa su 8.5. klo 14. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400. Kristillisen toipumisen ryhmä, askeleita pelosta toipumiseen Tapanilan kirkolla ti–iltaisin 6 kertaa 16.2. alk. Materiaalikirja 10 e. Ilm. ja puh.haastattelu ti 2.2. klo 16–17.30, p. 09 2340 4483/Koskelin.

 facebook.com/ malminseurakunta

Varhaisnuoret

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30.

Nuorten messu ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti

Pre-Sibafest: Hovitanssista hoppatahtiin Siba Folk Big Band ja Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen ja kansanmusiikin aineryhmien opiskelijoita ystävineen konsertoivat perjantaina 29.1. kello 19.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Konsertin teemana on Hovitanssista hoppatahtiin.

Tanssien ohjauksesta vastaavat Maria Hostikka ja Jarkko Peltola, musiikin ohjauksesta Minna Kangas, Mauno Järvelä, Eeva-Leena Pokela ja Soili Perkiö. Ohjelmassa perinteinen

Kaustislainen purppuri, sekä Lullyn ja Couperinin musiikkia.

Ludvig XIV:n aikana syntyneet tanssit ovat perustana suomalaisen talonpoikaiskulttuurin tärkeimmälle hääjuhlaseremonialle. Konsertti havainnollistaa aurinkokuninkaan hovin tanssiperinteen ja suomalaisen purppuritanssin yhteyksiä. Liput 17,50 / 11,50 e Lippupalvelusta, 15 / 10 e ovelta.

Lisätietoa verkossa: http://sibafest.fi

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios.

Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 31.1 klo 11 Messu, rippikoulu­ sunnuntai, Krans (l+s), Pakkanen (k), Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen, Joonatan Rautio, piano, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Juho Kivivuori, basso.

Ti 2.2. klo 9.45–11.15 Perhekerho, kerhotila, klo 15–17 Naisten Forum, aiheena Kirkon kansainvälinen työ, vs. kansainvälisen työn sihteeri, pastori Heidi Rautionmaa.

Ke 3.2. klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli, Jalavatie 6b.

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780.

Su 31.1. klo 11 Pyhäkoulu, pyhäkouluun ovat tervetulleita 4-vuotiaat lapset yksin ja sitä nuoremmat yhdessä aikuisen kanssa. Pyhäkoulussa kuullaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja askarrellaan.

Ma 1.2. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, klo 18 Hanna-piiri, kymmenet tuhannet tavalliset naiset ympäri maailman rukoilevat, joka päivä ainakin yhden rukouksen maailman naisten puolesta.

Ti 2.2. klo 8 Rukousaamiainen ja ­ehtoollinen, aamupala 4/2e.

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Pe 29.1. klo 10–11.30 Perhekerho, klo 11.30–13 Lounas, hinta 3/1 e.

 Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 Ti 2.2. klo 17.30 Perheraamis.

Östersundomin kirkko  Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 Ti 2.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Päiväkoti Sakarinmäessä (Knutersintie 924).

Muuta

Malmin seurakunta facebookissa

Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat mestat.fi Malmin seurakunta Tytöt ja pojat Talvileiri 4–6-luokkalaisille Siikaniemessä 22.–24.2. Hinta 35 e, sisaralennus 10 e. Tied. Aapo Koskela p. 09 2340 4547, aapo.koskela@evl.fi.

Toimintapäivät 1–6-luokkalaisille 25.– 26.2. klo 9–14 Malmin seurakuntatalolla, Pekanraitti 16. Hinta 10 e, sis. retken Superparkiin Tammistoon 26.2. Tied.

Asko Lintumäki, p. 040 720 0747, asko. lintumaki@evl.fi. Ilm. mestat.fi/malmi > Tytöt ja pojat > Retket ja leirit.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo

Su 31.1. klo 15 Kahvikonsertti, Suomen Kamarimusiikkiseura – klassisen musiikin helmiä. Kahvitarjoilu. Järj.

Meilahden seurakunta yhteistyössä Ruskeasuo-seuran kanssa Ma 1.2. klo 13 Äiti Teresa-piiri Ke 3.2. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olo­ huone.

To 4.2. klo 13 Keskusteluryhmä KUJE (uusi ryhmä) Lämminhenkistä ja positiivista yhdessäoloa iltapäiväkahvien merkeissä. Kaikille avoin keskusteluryhmä, jossa saa jutella ajankohtaisista aiheista, vaihtaa mielipiteitä ja olla oma itsensä.

Klo 18–19.30 Raamattukahvila, aihe: rakkauteen ja vapauteen luotu, yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa, mukana pastori Ilkka Rytilahti, kirkkoherra Hannu Ronimus.

Tulossa Su 7.2. klo 11 Yhteisvastuukeräyksen avausmessu, messun jälkeen ohjelmalliset kirkkokahvit, jossa YV-keräyksen esittelyä ja Seurakuntalounas, hinta 5/2 e, klo 16 Kahvia ja musiikkia -konsertti, Länsi-Pasilan kappeli, Arhina-Ateena, kreikkalaista musiikia, Duo Zorbas, Kahvitarj. klo 15.30 lähtien.

Vapaa pääsy, ohj. 5e, klo 18 Helsingin Saksofoniorkesterin konsertti, Meilahden kirkko, ohj. 10e YV:n hyväksi.

Isä Ruben

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

Huom! Virasto suljettu to 4.2. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844. Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842. Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fall­ pakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843. Ajanvaraukset Mikaelinkirkolla, Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Pyhän Jysäyksen srk-talolla ti klo 12.30 –13.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p.09 2340 4815 (suntiot) Pe 29.1. klo 10 Rukouspiiri.

Su 31.1. klo 11 Messu. Ikävalko, Lankinen, Videll, Arja Sihvonen, Lamminen, lauluryhmä Melisma, joht. Honkanen-­ Punkari. Kirkkokahveilla Jumalanpalveluksen teemapäivä. Klo 11 Pyhis.

Ma 1.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 14.30 Kaarikerho.

To 4.2. Kirkko suljettu klo 17 asti. Klo 18 Mikaelin foorumi teemana Seurakunta – elävä osa Mellunkylää ja Östersundomia. Avoin keskustelutilaisuus kaupunkirakenteiden haasteista ja toimintaympäristön muutoksesta ihmisen arjen muokkaajana, alustus Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja Timo Cantell. Mukana ovat myös Helsingin piispa Irja Askola, Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan pj.

Risto Rautava, Helsingin kaupungin Östersundomin aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Ari Karjalainen, Helsingin kaupungin Östersundom-projekti projektipäällikkö Ilkka Laine. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tilaisuus on osa Helsingin Mikaelin seurakunnassa suoritettavaa piispatarkastusta. Klo 19.30 Hiljainen iltamessu Taizé-laulujen äärellä. Ikävalko, Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma.

Mellunmäen seurakuntakeskus  Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821 Ti 2.2. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

To 4.2. klo 10.30 Tuolijumppaa. Ohjattua liikuntaa kaiken ikäisille.

Mikaelin kahvila avoinna ma–ke, pe klo 9–15. Keskiviikkoisin klo 10–14 paikalla vapaaehtoisia seurakuntalaisia sinua varten.

Aikuisten leiriviikonloppu Lohirannassa 19.–21.2. Ota aikaa itsellesi ja lähde rentoutumaan, rauhoittumaan ja nauttimaan leppoisasta leiritunnelmasta yhdessä! Ohjelmassa mm. miniretriitti, ulkoilua, saunomista ja rentoa yhdessäoloa. Hinta 45e. Tied. ja ilm. nettisivuillamme 7.2. mennessä.

Käsityökerho ottaa vastaan villalankaa sukkien neulomiseen diakoniatyön hyväksi. Kiitos lahjoituksesta!

Tied. Arja Heikkinen, 09 2340 4847.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 Pe 29.1. klo 13 90-vuotiaitten keskusteluryhmä, Leena Leppilahti. Jos tarvitset kuljetusta, soita p. 09 2340 5138.

Su 31.1. klo 11 Messu, Rinne, Sidoroff.

Kirkkokahvit.

Ma klo 10 Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan. Tied. fys.ter. Minna Pirinen p. 044 9867850. Hinta 20 e kevätkausi. Ilm. ja maksu virastoon.

Klo 18 Askarteluryhmä, vetäjänä ­Marie Turunen. Tule mukaan ideoimaan ja tekemään.

Ti 1.3. klo 18.30 Tule Alfakurssille – kuulemaan ja keskustelemaan kristinuskosta. Illoissa ruokaillaan, kuunnellaan lyhyt opetus ja keskustellaan pienryhmissä. Voit tuoda omat kysymyksesi ja ajatuksesi. Ilmainen kurssi järjestetään Munkkiniemen seurakunnan ja Kotiryhmäverkoston yhteistyönä ti 1.3.–10.5. klo 18.30–20.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Ilm. leena.leppilahti@ evl.fi tai p. 09 2340 5138.

Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. klo 9.30 Tarinakirkko, Etäniemi, Mannermaa, Valtonen. Klo 13 Keskiviikkokahvila.

Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 La 30.1. klo 18 Levollisuuden messu, Wirta, Sidoroff, Salmio. Voit tulla laulamaan illan kuoroon, Taizé-laulujen harjoitukset klo 17.

Su 31.1. klo 13 Messu, saarna Juhani Ormio, Sidoroff. Kirkkokahvit.

Ma klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Tule hiljentymään, rukoilemaankin. Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti.

Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä. Klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville vanhemmille. Klo 16.30 Lapsi­ kuoron harjoitukset, tied. kaisa.sidoroff@evl.fi.

Ke 3.2. klo 18 Taidemyyntinäyttelyn avajaiset (Filantropia). Joensuun piispa Arseni avaa näyttelyn Taidemaalauksia ja tapahtumia Sovinnosta 3.2.–30.3.2016. järj. Filantropia yhdessä Munkiniemen seurakunnan kanssa.

Filantropia ry on Suomen ortodoksisen

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

kirkon kansainvälisestä diakonia- ja lähetystyöstä vastaava järjestö. Se toimii sekä Suomessa että laajasti ulkomailla.

Näyttelyssä on esillä Filantropian lahjoituksina saamiaan tauluja. Piispa Arseni puhuu ja kertoo tauluista. Tuotto Filantropian työlle.

To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

Klo 15 Avoin päiväkerho.

Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tied. kaisa.sidoroff@evl.fi.

Pe klo 18 Rukouspiiri.

Lehtisaaren kappeli  Papinpöydänkuja 4 Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ke klo 10.15 Raamattupiiri.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

Muuta Näyttely To Whom It May Concern – Drawings by Hodhayfa Salih 21.2. asti

 Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Su 31.1. klo 12 Messu. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit.

Su klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille.

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe 29.1. klo 9–10.30 Keulan aamu Su klo 17–18.30 Majakkakerho 4–8-vuotiaille

Muuta Anteeksiantamisen ilo ja kipu – kirjallisuusterapeuttinen päivä la 6.2. klo 9–16. Tekstejä anteeksiantamuksesta, hiljentymistä ja kirjoittamista pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirran johdolla. Salaattilounas ja kahvit 10 e. Ilmoittautuminen virastoon 3.2. mennessä p. 09 23405400. Lisätietoja T. Paasivirta 040 556 9079 tai ext–tuula.paasivirta@evl.fi Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ti 9.2–26.4. klo 18–20.30. Luetaan ja kirjoitetaan tekstejä sekä runoja.

Keskustelua ja omaa prosessointia, ei edellytä aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ryhmään otetaan 6–8 henkilöä.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 4.2. mennessä: ext–tuula.paasivirta@evl.fi.

Sururyhmä läheisensä menettäneille. Kokoontumiset viitenä torstaina klo 17.30–19.00 kirkolla: 11.2., 25.2., 3.3., 10.3. ja 17.3. Ryhmä on luonteeltaan vertaistukiryhmä ja se perustuu luottamuksellisuuteen. Vetäjinä pastori Jouni Pirttijärvi ja diakoni Raakel Laaksonen.

Ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut virastoon pe 5.2. mennessä, puh. 09 2340 5500.

Goal Mapping. Järjestämme Hyvän Paimenen kirkolla keskiviikkona 17.2. klo 18–20 koulutuksen, jonka aikana pääset pohtimaan elämäsi tavoitteita ja luomaan toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi. Koulutuksen vetää sertifioitu Goal Mapping -valmentaja Liselotte Labbas. Hinta 30e / henkilö.

Ilmoittaudu virastoon 10.2.2016 mennessä, puh. 09 2340 5500 tai pakila.srk@evl.fi.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl. fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

Tiistaisin klo 12–15 Leivänjako.

Pe 29.1. klo 17 Jeesuksen Kristuksen toinen tuleminen – Sielun parantuminen ja pelastus. Evankelistat Tehseen Gul Khan ja Shakaina Khan.

Järj. Urdu-Hindi Worship Service.

Su 31.1. klo 10 Riparisunnuntain messu. Vanne, Palm, ripariopet, apparit, isosten lauluryhmä, Arttu Heinilä, trumpetti, Diego Salvador, cajonrummut, Arto Antturi, basso, Jukka Vanne, kitara, Heli Kantola, piano.

Ke 3.2. klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

Pajamäen srk-koti

Pakila

 Pajamäent. 14 Pe 29.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas 5e.

Ma 1.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 3.2. klo 14 Lähetyspiiri. Helena Mustakallio. Pirkko ja Raimo Jokela.

Hyvän Paimenen kirkko

Konalan srk-talo

 Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 31.1. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Pippa-Riina Tuhkalainen.

Ti 2.2. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Pippa-Riina Tuhkalainen ja Anna-Kaisa Jussila. Laulun jälkeen kahvit.

Ke 3.2. klo 18.30 Kynttiläilta. Valmistamme kynttilöitä myytäväksi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ota mukaan kotoa kaikki kynttilänpätkäsi.

Maanantaisin klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset.

Keskiviikkoisin klo 16 Juniorpirtti ja klo18 Nuorten ilta Pirtillä

 Kyntäjänt. 4 Ma 1.2. klo 18.30 Varjosta valoon, naisten ryhmä.

Ke 3.2. klo 18 Rukouspiiri.

To 4.2. klo 10 Perhekerho.

läsnäoloa!

Ympärivuorokautinen läsnäolo

Omaishoidon lomitus

Turvapuhelin Ravitsemus Vaatehuolto

Yhdessäolo Hygienia

Asiointi

Ulkoilu

Yhdessä lääkäriin - palvelu

Kotisairaanhoito

Henkilökohtainen apu

Tarkistussoitot

Kodin puhtauspalvelut Kotipalvelu

Jalkahoito

Yhteistyö kotihoito- ja kotisairaalatoimijoiden kanssa

Kuntoutus

Lapsiperheiden tuki

Kysy palveluistamme lisää puh. 09 3508 6070 tai

puh. 09 3508 6070

Hoivakoti Atzalea www.

Hoivakodin yhteydessä on 4 erillistä palveluasuntoa. Huoneiston pinta-ala on 39 m2 yhdessä tasossa ja oma terassi.

Vapaana on palveluasunto Yhteydenotot: Tuija Uusitalo P. 050-5634086 Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa (Kaivoksela)

TUNTUUKO ARKI TYHJÄLTÄ JA YKSINÄISELTÄ?

Haluatko iloa, toimintaa, lisää hyvinvointia ja ystäviä elämään?

Asutko Kampissa, Ruoholahdessa tai Etu-­‐Töölössä?

Olet lämpimästi tervetullut mukaan Ystäväpiiri-­‐ryhmään!

Ryhmän tavoitteena on osallistujien yksinäisyyden tunteen lievittäminen sekä uusien ystävien löytäminen.

Vanhusten Turva ry:ssä, Ruoholahdenranta 1 D (vastapäätä raitiovaunu 6 päätepysäkkiä) aloitetaan Ystäväpiiri-­‐ryhmä ke 17.2. 2016 klo 13-­‐15.

Soita rohkeasti numeroon 010 3232 620 tai 010 3232 621.

Koulutetut Ystäväpiiri-­‐ohjaajat Anneli Aitola ja Sinikka Syrjäkari odottavat soittoasi. Lisätietoja: www.vtkl.fi/ystavapiiri

Riukutie 3:n kerhohuone Aamurukous arkiaamuisin klo 6.30.

Ti 26.1. klo 18.30 Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä. Mark. 10.

Ke 3.2. klo 19 Rukouspiiri.

Muuta Lätkämatka Hämeenlinnaan la 20.2.

HPK–IFK. Hinta 70e sis. huoltajan ja yhden lapsen liput otteluun, ruokailun, kuljetukset, opastuskäynnin Hämeen linnaan. Lähtö klo 10 Pitäjänmäen kirkolta. Paluu n. klo 21. Ilm. srk-toimistoon. Tied. Haka Kekäläinen, 040 582 9891, Tuula Nurminen, 040 549 7077.

puh. 09 3508 6070

Ke 3.2. klo 12 Diakonian avoimet ovet. Keittoa ja kahvia, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri. Klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone. Yhdessäoloa, kädentaitoja, iltapalaa. Tied. Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

Itä-Pasila

Tulossa

VTKL -kotipalvelut on Vanhustyön keskusliiton omistama kotihoitoyritys.

Tarjoamme apua joulun pyhinä. Kysy myös ympärivuorokautista Toimimme pääkaupunkiseudulla.

puh. 09 3508 6070

Voudintie 4 b -kerhohuone

 Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 To 28.1. klo 17–18 Hyvää oloa naisille, lempeää liikuntaa kaiken ikäisille naisille, maksuton. Liikunnanohjaaja ja hierontaterapeutti Taina Virtanen Su 31.1. klo 10 Messu. Juha Valkeapää, Petri Flinck, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Su 31.1. klo 16 Vauvakirkko. Elina Koivisto, Sanna-Maarit Hakkarainen, Mona Juntunen.

Ti 2.2. klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa.

Viron, Venäjän ja Lappalaisten työn puolesta.

Ke 3.2. klo 18 Snadi Paavalimessu.

Tuuli Aitolehti, Sanna-Maarit Hakkarainen.

 Välitalontie 71 Keskiviiikkoisin klo 19 Kutomakerho.

Torstaisin klo 9.30 Perhekerho.

Klo 17.30 Iltaperhekerho.

VTKL -kotipalvelut on Vanhustyön keskusliiton omistama kotimainen kotihoitoyritys. Toimimme pääkaupunkiseudulla.

puh. 09 3508 6070

 Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 31.1. klo 16 Valon messu. Albekoglu, Pesonen-Kareinen, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, soitinyhtye. Valoaiheisia lauluja ja tekstejä. Keittoa ja kahvia 3 e Yhteisvastuun hyväksi.

Klo 16 Pyhäkoulu.

Ma 1.2. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ti 2.2. klo 16.30–17.45 Isien ja lasten kerho. Uusi toiminnallinen kerho isille ja lapsille. Mäkinen, Duma Avenido.

Klo 18 Arkimessu. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Ke 3.2. klo 13 Keskiviikkokerho. Elo, Hapuli.

To 4.2. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Pesonen– Kareinen, Keski-Vähälä.

Paavalinkirkko

VälKe

Työmme lähtee sydämestä.

Apua kotona elämisen edellytyksiin.

puh. 09 3508 6070

Maunulan kirkko

 Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ paavali. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402.

Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

 Käräjätuvantie 3 Maanantaisin klo 13 Eläkeikäisten kerho. Klo 17.30–19.30 Iltaperhekerho.

puh. 09 3508 6070

 Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto avoinna perjantaisin klo 9–11 pe 12.2. asti.

Pe 29.1. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v., klo 10.30–11 0–1 v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Mäkinen.

Su 31.1. klo 12 Valon messu. Albekoglu, Pesonen-Kareinen, Elsa Sihvola, sello, Adoramus-lauluyhtye, soitinyhtye.

Valoaiheisia lauluja, tekstejä ja alttareita. Keittoa ja kahvia 3 e Yhteisvastuun hyväksi. Klo 16 Talvibarokki. Kaisa Porra-Hänninen, barokkiviulu, Maija Lampela, viola da gamba, Matti Takala, luuttu. Mm. Marais, Castello, Couperin.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ma 1.2. klo 17 Käpylän lähetyspiiri.

Pelkonen.

Ke 3.2. klo 12.30 Keskiviikon ehtoollinen. Savik, Helenius. Kahvi ja päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Paavali

Torpparinmäen korttelitalo

puh. 09 3508 6070

Käpylän kirkko

Galleria-kahvila Aulassa Oulunkylän kirkolla kirkon aukioloaikoina. Vapaa pääsy.

puh. 09 3508 6070

 Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke 13–16 Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Su 31.1. klo 10 Messu. Handolin, Elo, Mäkiö, barokkiorkesteri Amore Barocco. Klo 10 Pyhäkoulu. Klo 18 Siioninvirsiseurat. Kahvi ja Herättäjä-Yhdistyksen Pohjois-Helsingin paikallisosaston vuosikokous.

Ma 1.2. klo 9.45 Perhekerho.

Ke 3.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Viljamaa. Klo 18 Avoin sururyhmä.

17

Seurakunnissa tapahtuu 29.1.–4.2.

Hoivakoti Varpula uudistui!

Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström.

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

18

Seurakunnissa tapahtuu 29.1.–4.2.

HEIKKI TUULI

Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: www.mestat.fi/pitajanmaki

Roihuvuori

 Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystystä ei ma 1.2.. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12.

Su 31.1. klo 12 Kynttilänpäivän perhemessu. Vilkkilä, Laaksonen, Niva–Vilkko, päiväkerholaisia pikkusuntioina.

Ma 1.2. klo 13 Eläkeläisten kerho.

Nanna Pohjalainen.

Tulossa: Sururyhmä kokoontuu 5 kertaa Laajasalon kirkolla klo 18.30, joka toinen keskiviikko alkaen 2.3. Jos olet menettänyt hiljattain läheisesi ja kaipaat paikkaa jakaa ajatuksiasi ja tuntemuksiasi muiden surevien kanssa, sururyhmästä voi olla sinulle apua. Ryhmä voi olla tuki, jonka avulla pääset arjessa eteenpäin. Ohjaajina diakoniatyöntekijä Anni Mero-Hiltunen ja pastori Kari Laaksonen. Ilmoittautuminen 19.2.2016 mennessä Anni Mero-Hiltuselle p. 09 2340 5748. Vapaaehtoisena voit olla lievittämässä yksinäisyyttä – lähimmäispalvelun kurssi Matteuksen kirkolla 4.–5.3. Se antaa valmiuksia toimia lähimmäispalvelun vapaaehtoisena seurakunnassa.

Kurssilla perehdytään toiminnan eri ulottuvuuksiin: hengellisyyteen, vapaaehtoisten velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä lähimmäispalvelun periaatteisiin. Kurssi on tarkoitettu uusille ja jo mukana oleville vapaaehtoisille. Kurssi on maksuton. Kaikkien ilmoittautuneiden kanssa käydään etukäteen keskustelu toimintaan soveltumisesta. Ilmoittautumiset viimeistään pe 19.2. Anni Mero-Hiltunen p. 09 2340 5748, anni.mero-hiltunen@ evl.fi tai netissä osoitteessa http://va-

Ruoholahden kappeli

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 31.1. klo 10 Messu. Vanhankirkon kuoro. Kirkkokahvit ja messujatkot.

Klo 18 Stadin sävelet. Duo Poika & Maria, Pekka Simojoki, Vettenniemi, Leena Broman, juonto.

Ti 2.2. klo 12 Päivämusiikki. Pulli, urut.

Klo 17.30-20 Toinen toista: Vapaaehtoisten ilta. Tule kehittämään ja ideoimaan vapaaehtoistyötä Vanhan kirkon alueella. Iltapala, keskustelua ja arki-illan ehtoollinen.

Ke 3.2. klo 8 Aamumessu.

To 4.2. klo 18 Autiomaan kutsu: Anna anteeks. Meditatiivinen iltahetki. Pulli, urut, Kuoppala, sana.

Roihuvuoren kirkko

Laajasalon kirkko

La 30.1. klo 18 Ehtoomessu.

 Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 La 30.1. klo 10–12 Lauantaiolkkari yksin- ja yhteishuoltajille.

Su 31.1. klo 12 Messu. Vanhankirkon Laulupiiri.

Ti 2.2. klo 14–16 Kappelikahvila.

 Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

 Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonianpäivystyksiä ei 2.2. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11.

Roihutupakahvio tiistaisin klo 12– 14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30.

Su 31.1. klo 10 Messu. Kaskinen, Laaksonen, Filppula, Cantiamo Ti 2.2. klo 14.30 Englannin ryhmä tiistaisin kerhosiivessä. Mukaan kynä, paperia ja sanakirja. tied. Eeva Silvennoinen 09 323 4511.

Ke 3.2. klo 18 Arkkikirkko.

To 4.2. klo 18 Toivon ilta. Mervi ja Tapani koski. Klo 18 Evästä elämään -raamatturyhmä Roihuvuoren kirkolla. Kokoontumiset pääsääntöisesti torstaisin kahden viikon välein. Ryhmän perusajatuksena on keskustella ennalta luetuista raamatunteksteistä luottamuksellisessa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavassa hengessä sekä tukea ja rohkaista jäseniään erilaisissa elämäntilanteissa. Mukanaolo edellyttää uusilta jäseniltä ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut Lauri Kopponen, p. 045 678 1357, s-posti lauri.kopponen@gmail.com Tulossa: Partiomessu su 7.2. klo 12. Roihuvuoren kirkolla. Partiomessu-bändin säestämänä ja pihatapahtuma lapsille, nuorille ja aikuisille.

Partioteltat ja nuotiomakkaraa ja vaahtokarkkeja, partiolaisten toimintarata.

Sisätiloissa partioiminaan esittelyä ja kahvio. Järj. Roihuvuoren seurakunta, Tammisalon Metsänkävijät, Helsingin Siniset, Meritähdet ja Saharan sissit.

Partiomessu avaa Yhteisvastuukeräyksen, jonka kotimaan kohde vuonna 2016 on partiotoiminta.

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Annankulma  Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30–14.30, to 11–15, pe 9–12.

Pe 29.1. klo 10–12 Diakoni Raija Laajasen lähtökahvit.

Ke 3.2. klo 13 Lähetysiltapäivä: Ruokaturva kehitysmaissa. Marjatta Tolvanen-Ojutkangas.

Agricolaliike

Kohti valoa kynttilänpäivän konsertissa Sunnuntaina 31.1. kello 17 on Pyhän Lazaruksen ritarikunnan perinteinen kynttilänpäivän konsertti Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Konsertin teema on Kohti valoa, ja siinä esiintyvät sopraano Johanna Rusanen ja pianisti Pami Karvonen.

Konsertissa kuullaan taivaallista laulumusiikkia mm. säveltäjiltä J.S. Bach, Joseph Haydn, Franz Schubert Cesar Franck. Arvo Pärtin teoksen Spiegel Im Spiegel soittaa pianolla Pami Karvonen.

Konsertti päättyy Oskar Merikannon laulusikermään, jossa kuullaan muun muassa Miksi laulan, Pai pai paitaressu, Suvi-illan vieno tuuli ja Ma elän.

Liput 25 euroa ovelta tuntia ennen. Tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen.

paaehtoistyo.fi/helsinki. Muista mainita erityisruokavaliosta ilmoittautumisen yhteydessä.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Tarkemmat tapahtumatiedot: helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta-tapahtumakalenteri.

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18.

Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18.

Pappi tavattavissa arkisin 15–17, rippihuone.

Pe 29.1. klo 12 Päivärukous.

La 30.1. klo 18 Iltakirkko.

Su 31.1. klo 10 Kynttilänpäivän messu.

Viva Vox, joht. Murto. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 1.2. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 2.2. klo 12 Päivärukous. Klo 19 Wieniläisen kamarimusiikin konsertti. Toivotaan ennakkoilm.: maria-anna.repo@bmeia.gv.at.

Järj. Itävallan suurlähetystö. Krypta.

Ke 3.2. klo 12 Valtiopäivien ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen, kappalainen Suvi-Päivi Koski, kappalainen Fred Lindström, piispa Arseni, piispa Teemu Sippo, piirikunnanjohtaja Pasi Runonen, kappalainen Mark Saba, urkuri Harri Viitanen, kanttori Inka Kinnunen, huilisti Jenny Metsälä, Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto.

Seurakuntalaisille ilman kutsukorttia paikkoja lehtereiltä, käynti klo 11.10– 11.30 etelä– ja pohjoisovista. Klo 18 Kirjallisuusilta. Olli Jalonen: Poikakirja.

Marjatta Jokinen, alustus. Teetarjoilu klo 17.30. Krypta.

To 4.2. klo 12 Viikkomessu.

Johanneksenkirkko  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15

 Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings.

Su 31.1. klo 10 Anglican Eucharist.

Klo 10 Sunday School for Children.

Krypta. Klo 12 Messu (vanha kaava).

Kirkkokahvit. Klo 18 Tuomasmessu.

Ti 2.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta.

Ke 3.2. klo 13 SenioriFoorum. Romanikulttuuri tänään. Tuula Blomerus. Klo 19 Agricolamessu. agricolamessu.fi.

To 4.2. klo 13.30 Torstaipiiri.

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 4.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 29.1. klo 10 Avoin perhekerho, Takkahuone. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 14 Raamattua löyhäpipoisesti, Takkahuone. Klo 17 Raamattua kuunnellen, Takkahuone.

Su 31.1. klo 10 Sibafest juhlamessu.

Tuomas Meurman, Matilda Hakkarainen. Kent Tritle ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin Helsingin ja Kuopion kuoronjohtoluokat. Kirkkokahvit.

Ma 1.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri. Klo 17 Kitarakurssit, Takkahuone.

Ti 2.2. klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, keskustelua, kahvit. Hgin Raamattukoulu. Klo 17 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille, Takkahuone.

Ke 3.2. klo 10–12 Parents and Toddlers, kirkon kerhotilat. Kv. srk:n (IEC) äiti–lapsi-piiri. Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Jari Leinonen, Leena Tiitu.

To 4.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer.

Seurakuntakoti  Runeberginkatu 39 Ti 2.2. klo 13.15 Lähetyspiiri. Muutoksia ilmassa, Kika Paukkunen.

Ke 3.2. klo 16 Kokkikerho 1–4-luokkalaisille. Markus Lehtimäki p. 050 359 3559

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 29.1. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 1.2. klo 13–20 Posliinipiiri. Soveltuu myös aloittelijoille. Tuula Setälä p. 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 3.2. klo 18 Nuortenilta.

Olaus Petri  Minervankatu 6 Ti 2.2. klo 10 Avoin perhekerho.

Muuta

 Tähtitorninkatu 18 Su 31.1. klo 14 Messu.

Parisuhdeillat teemalla Seniorit ja parisuhteen voima to–iltaisin 11.2.; 25.2. ja 10.3. klo 18–19.30 Temppeliaukion kirkolla. Kataja Parisuhdekeskus.

Muuta

Tulevaa

Kynttiläpajat kouluikäisille kolmena keskiviikkona klo 14.30–16.

Paja 1: ke 3.2. Bulevardin kerhohuone.

Paja 2: ke 10.2. Tuomiokirkon kappelin alasali. Paja 3: ke 17.2. Agricolan nuortentilat. Tehdään ja koristellaan kynttilöitä. Mukana nuorisotyönohjaajat Susan ja Nana. Ilm. susan.louhema@ evl.fi ja kerro nimesi, ikäsi ja pajan numero.

Liikuntaryhmät: Tuolijumppa: ke klo 9.30 Tuomiokirkon krypta (ke 3.2.

Ruoholahden kappeli). Seniorinaisten jumppa: ma klo 9.30 ja 10.40 Meritullin seurakuntakoti. Naisten lentopallo: ti klo 18 Meritullin seurakuntakoti.

Soppasunnuntait su klo 15.30 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Tehdään ja syödään yhdessä herkullisia, ravitsevia ja ekologisia kasviskeittoja. Järj. Tuomasyhteisö.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölön kirkon avajaisjuhla su 14.2.2016.

Aamurukous – Morning Prayer la 6.2. klo 9, Arkadia International Bookshop, Nervanderink. 11.

Hoitava rukous -kurssi 3.3.–14.4.

Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 530 0707.

Lähetyskirkko

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450. To 4.2. ei poikkeuksellisesti ole puhelinaikaa, mutta jätä soittopyyntö vastaajaan.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 To 28.1. klo 14.30–16. Levosta käsin –

ryhmä masennuksesta toipuville.

Pe 29.1. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Su 31.1. klo 10 Messu. Pakarinen, Eija Kallinen (saarna), Vidgrén, Kakkonen ja Juha Raitio. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ma 1.2. klo 11–13 Keskeneräisten töi­ den neulekerho. Kaiva kaapeista keskeneräiset neuleet ja tule neulomaan ne valmiiksi mukavassa seurassa!

Klo 18 Keskustelutilaisuus: Maahan­ muuttajat ja turvapaikanhakijat keskuudessamme – Askeleita maahanmuuttajien kohtaamiseen.

Vetäjinä maahanmuuttajatyön asiantuntijat Juhani Pörsti ja Kirsti Kosonen.

Tule mukaan keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta! Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 2.2. klo 17 Raamattupiiri.

Ke 3.2. klo 12.45 Laulut soikoon! Klo 14 Arkimessu. Kontio, Mustonen ja Tuunela. Klo 16–17.30 Kyselijöiden keskustelupiiri. Täällä on tilaa hengellisille etsijöille ja kyselijöille! Lisätietoja uudesta ryhmästä diakonissa Arja ­Tuunelalta p. 09 2340 6451.

To 4.2. poikkeuksellisesti ei Levosta käsin -ryhmää!

19

Seurakunnissa tapahtuu

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Su 31.1. klo 11 Kynttilänpäivän perhe­messu. Lauri ja Samuel papit, ­Eeva‑kanttori, Siina, Angelika, Evelin, Päivi, Salme ja Leila varhaiskasvaTulossa: tuksesta. Messun jälkeen keittotarSenioripysäkki alkaa helmikuussa joilu, vapaa­ehtoinen ruokamaksu, Matteuksenkirkolla. Keskusteluryhmä ja toiminta­pisteitä perheille. Klo 13 on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja se Lähetyspiiri. Kevätkauden kaavailua. kokoontuu 15 kertaa kerran viikossa.

Tiina Ahonen.

Osallistujat haastatellaan.

Ma 1.2. klo 12 Iltapäiväpiiri. NäytteliIhmisenä ihmiselle – vapaa­ jäntyö ja teatteriesityksen synty. ehtoistoiminnan kurssi 4.–5.3.

Ti 2.2. klo 18 Miestenpiiri.

Matteuksenkirkolla. Kurssi Ke 3.2. klo 18 Kantaattikuoro. antaa valmiuksia toimia läTo 4.2. klo 11–12 Kriisiryh­ himmäispalvelun vapaamän diakonialounas.

SeuraKlo 13 Merimieskirk­ ehtoisena seurakunkunnat nassa. Tervetulleita kopiiri. Klo 15.30 verkossa: www. ovat sekä uudet että Vuosaari-kuoro. Klo jo toiminnassa olevat 18 Avoin keskuste­ helsinginseuravapaaehtoiset. Kurssi lu- ja raamattupiiri. kunnat.fi on maksuton. MuKatukappeli kaan haluavien kanssa käydään etukäteen kes Kauppakeskus ­Columbus, Vuotie 45, kustelu toimintaan soveltup. 2340 6575. misesta. Ilmoittaudu viimeistään 19.2.

Ti 2.2. klo 13 Rukouspiiri.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoni To 4.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Outi Hämeenkorvalta p. 09 2340 6414 Iltakirkko. Marketta Antola ja Hanna / outi.hameenkorva@evl.fi Virtanen.

Kristallit. Lasten kynttilämessussa voi sytyttää kynttilän valon, lämmön ja rakkauden merkiksi.

Puotilan kappeli

Vuosaari

 Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 28.1. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Kakkonen.

Ti 2.2. klo 13–16 Puotilan olohuone.

Klo 14 Kirjailija Harri Nykänen: Paha faktassa ja fiktiossa.

To 4.2. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen.

 Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pap­ pi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pap­ pi 09 2340 6502, fax 2340 6501, ­vuosaari.srk@evl.fi.

Vartiokylän kirkko

Vuosaaren kirkko

 Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Pe 29.1. klo 20 Iltamessu. Vidgrén ja Jalava.

Su 31.1. klo 16 Perhemessu. Kontio, Virtanen, Kakkonen sekä lapsikuoro

 Satamasaarentie 7 Pe 29.1. klo 18 Kuninkaan ilta. Ari Puonti, Hannele Ahtinen ja Hadassa.

Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä

Merirasti-kappeli  Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Su 31.1. klo 17 Kynttilänpäivän virsi­ ehtoo ja iltatee. Toivevirsiä ja hengellisiä lauluja. Tiina Ahonen.

Ke 3.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 4.2. klo 10 Perhekerho.

Klo 18 Katekismustuuletus-luku­ piiri. Kaikille avoimessa lukupiirissä puidaan ja pohditaan näkemyksiä ja kokemuksia uskosta ja elämästä. Piirin yhteydessä on mahdollisuus myös aikuisrippikoulun käymiseen. Kokoontumiset to 4.–25.2. sekä 3.3., 17.3. ja 31.3. Lisätiedot: tiina.ahonen@evl.fi, 050 467 1238.

Albatross  Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 29.1. klo 12.15–14 Cafe Outolintu.

Ma 1.2. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Ilta­ rusko raamattupiiri.

Ti 2.2. klo 10 Elämänkysymyksiä ­Raamatun äärellä naisille.

Klo 14 ­Askeleita Suomeen.

Helsingin keskustassa ja lähiöissä.

Koulutus alkaa ke 3.2.2016. Ilm. hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 2355.

Tarinateatteri-ryhmä alle 29-v. perjantaisin 12.2. alkaen klo 14–16. Ilm. sirpa.zotow@evl.fi, p. 09 2340 2351 tai taina.repo-holten@evl.fi, p. 09 2340 2354.

Myrskylintu

Kampin kappeli

 Solvikinkatu 11 Ti 2.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 3.2. klo klo 18 Medialähetyspiiri Näppärät.

To 4.2. klo 18 Miesten keskustelu­ piiri.

 Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 29.1. klo 18 Iltahartaus. Lauluyhtye Res Mira.

Tulossa: Su 7.2. Laskiaismyyjäiset Vuosaaren kirkossa messun jälkeen n. 12.15–14.30 Seurakunnan ryhmien varainkeruutapahtuma. Osa tuotosta yhteisvastuulle.

Mukana myös Martat.

Su 7.2. klo 18 Yhteisvastuukonsertti Vuosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa, tuotto yhteisvastuulle.

Suomen Kodály -kuoro johtajanaan Julia Lainema, Helsingin lauluveljet johtajanaan Teppo Lampela sekä Naiskuoro Discantus johtajanaan Nina Melasalmi.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Erityisnuorisotyö Snellu  Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, www.snellu.info Vapaaehtoiseksi nuorten parissa tapahtuvaan SAAPAS-toimintaan?

Saapasryhmä liikkuu perjantai-iltaisin

Näkövammaistyö  P. 09 2340 2549 Ma 1.2. klo 18–21 Miesten saunailta Kuntokalliossa, Kuntokalliontie 6.

Vammaistyö Su 31.1. klo 18 Saavu-Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Messussa on viittomakielinen tulkkaus, tekstitulkkaus ja avustajat sekä laulut isotekstisenä ja pistemateriaalina.

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00. Roihuvuori church, ­Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service.

Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations!

Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs.

For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

SACRUMIN KIRJA-ALE 13.1.– 6.2.2016

8 00 Nick Vujicic

Pysäyttämätön

– uskossa on käsittämätöntä voimaa 8,00 (29,00)

12 90 Hannu Mäkelä (toim.)

Raamatun runous ja viisaus

Pentti Lempiäinen

Muistakaa menneitä päivä 12,00 (60,10)

www.sacrum.fi

6 90 Matti Mikkola

Ikämiessarja 6,90 (18,50)

Owe Wikström

Kaipauksen puolustus 6,90 (30,40)

12,90 (38,00)

12 00

6 90

15 90 Hintsala, Kinnunen (toim.)

Tuoreet oksat viinipuussa

– vanhoillislestadiolaisuus peilissä 15,90 (32,20)

15 90 Kaisa Kariranta

Jeesus ja elämisen taito 15,90 (23,90)

9 90 Maaria Leinonen

Huomisen ovella 9,90 (25,90)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

5 00

6 90 Piper, Falk

Raamatun aarteita perheen pienimmille

Ei pilven pilveä taivaalla 5,00 (15,00)

10 00 Joka päivä lupaus kantaa – Päivähartauskirja 10,00 (28,00)

Anne Graham Lotz

Haavoilla Jumalan perheessä

7 90 Jaakko Heinimäki

Kafekismus 7,90 (14,90)

7,00 (28,00)

6,90 (12,90)

Juha Vähäsarja

7 00

6 50

10 00

Janosch

Kaski, Nevalainen

6,50 (16,00)

– elämisen jalo taito 10,00 (32,90)

Olet niin ihana

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Oy Ihminen ab

puh. 020 754 2350

4 00 Tommy Hellsten

Saat sen mistä luovut – pokkari 4,00 (10,00)

20

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

neniälittereK Johdonmukaista

L

uterilaisella kirkolla on moneen muuhun kirkkokuntaan nähden säästeliäästi sakramentteja. Nyt eräs kirkollinen herätysliike on ilmeisesti ottamassa molemmat sekä kasteen että ehtoollisen maallikoiden omiin käsiin. Tämä on herättänyt piispoissamme närää. Eräskin heistä tokaisi, ettei omavaltaisesti vedellä valeltu ole automaattisesti seurakunnan jäsen.

Samaan aikaan toisaalla suomalainen piispallinen seurue sai Vatikaanin matkalla nauttia katolisen ehtoollisen. Tämän ei pitäisi olla mahdollista reformaatiossa syntyneen välirikon vuoksi. Tapausta on yritetty myöhemmin selitellä muun muassa eräänlaisena työtapaturmana tai väärin viestittynä kertomuksena, mutta käytännön ehtoollisyhteys näyttää silti tarkoituksellisesti kerrankin toteutuneen. Piispallisen seurueen keskuudessa tästä tilanteesta on oltu suorastaan onnellisia ja tyytyväisiä.

Maallikot ovat väärässä ja uppiniskaisia. Piispat taasen tekevät keskenään historiaa. Johdonmukaisuus on hyve.

Hautauspalveluja

Seurat HERÄNNÄISSEURAT

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229 Tommi Sarlin, työvapaalla

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

Myrskyläntie 22, p. 728 2162

www.helsinginrauhanyhdistys.fi

La 30.1. klo 18 Seurat Su 31.1. klo 16 ja klo 18 Seurat Ke 3.2. klo 19 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

www.HAUTAUSPALVELU.COM

TURVAA LÄHEISESI

www.valomerkki.fi

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

SEUROJA

Lakiasioita

73. vuosikerta

Pe 29.1. klo 18 Hikoile Herättäjäjuhlien hyväksi: Naisten saunailta Rekolan kirkolla, Kustaantie 22, Vantaa. Sauna, iltapala ja Siionin virsiä. Saunaraha.

Su 31.1. klo 11 Kirkkopyhä Lauttasaa­ ren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Saar­ na Jukka Hautala, MUKANA HERÄN­ NÄISNUORTEN KUORO, ruokailu ja seurat.ruokailu ja seurat.

Klo 18 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10.

Ma 1.2. klo 19 Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo.

Tarjoilu klo 18:30.

Ti 2.2. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratu­ valla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi) ”RETKI Aholansaaren Ystäväpäiville 25.­27.5. Tied. ja alust. ilm. 29.1. menn. aluesihteeri leena.vayrynen­si@h­y.fi .”

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

ASIAKIRJAVIIKOT ASIANAJOTOIMISTO MARITTA HEISKASELLA ITÄKESKUKSESSA

Terveydenhoitoa

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 31.1. klo 13.30 Maan suola Matt. 5:13-16, Suolana ja valona, Antti Lemmetyinen Matt. 5:17-20 Jeesuksen opetus laista, Raimo Vanninen

Tilaisuuksia HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3, puh. 09 491 667 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi Raamatun alkukertomusten merkitys 19.2. klo 15-19 ja 20.2. klo 10-17 · opettajana rovasti Pekka Eskelinen · kurssimaksu 40 €/pv, sis. tarjoilut · ilm. Raamattukoululle 5.2. menn.

Helmikuun viikko-ohjelma · ti klo 13 Temppeliaukion kirkon srk-sali, Jeesuksen opetukset, Jari A. Jolkkonen, Hannu Äimänen, Soili Maisila

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

Helsingin Raamattukoululla: · to klo 12 Päivärukoushetki, Tuulikki Hildén · to klo 13 Johanneksen evankeliumi, raamattupiirinä, Akseli Valkonen

Kaustisen jäsenkorjausta, 20 v. kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264

Israelin kuninkaiden maailmasta ma 1.2. klo 17.30 Juho Sankamo

Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja. Nouto ja käteismaksu. Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Tarkemmin ohjelmasta ja kursseista: www.helsinginraamattukoulu.fi

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Myydään huoneistoja

Testamenteista, perukirjoista, edunvalvontavaltuutuksista, kauppakirjoista ja lahjakirjoista 20 %:n alennus kun varaat ajan helmikuun 2016 loppuun mennessä.

Ajan voi varata puh. 09 343 2636.

Lisätietoja www.marittaheiskanen.fi

Ostetaan

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Kirjoja, käteismaksu.

Noudetaan.

P. 041 518 8024

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

MYYDÄÄN: 3h+kk senioritalossa Laajasalossa. 59,5 m2 + iso, lasitettu parveke. Valoisa, hyväpohjainen 4/4 krs asunto. Palvelut lähellä.

Rak. 2003. Hp 234500 €. Hitas.

Kuvernöörintie 20 A 13. Esittely sop. muk: puh: 041 5078408.

Henkilökohtaista Oletteko n. 70-v. reipas tyttö, jolla on optimistinen asenne elämään? Olen savuton, reipas ukki, talous ok. 3 v. ollut yksin.

Olemmeko valmiit yhdistämään harrastuksia? Kirjoittele. Nimim. Face to face

Sekalaista Kerro enkelikokemuksestasi. Tarinat kerätään kirjaksi. Tarinan jättäneiden kesken arvotaan keväällä 2016 palkintoja. Osoite: enkelinapu@gmail.com

Lauantain sana la 13.2. klo 14 Oletko armollinen itsellesi?”, Hannu Äimänen

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 2.2. klo 19

Pekka Reinikainen, Lassus, Ahlberg.

Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Seuraava esirukousilta 16.2.2016.

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

HELSINGIN KRISTILLISET ELÄKELÄISET Pe 29.01. klo 12.30 Fredrikinkatu 61 B: tohtori Liisa Berghäll.

Ma 8.2. klo 12.30 Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu 2 (käynti kirkon pääovesta): rov. Paavo Pinomaa.

Tilaisuuksien alussa kahvia/teetä.

Kaikille avoin pääsy.

Toivotaan uusia jäseniä.

21

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

p. 726 2266 Miksi t HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, p. 146 1460 mliikakaasa?isi

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Michael Münte

ERIKOISHINTAMME:

Kelakorvaus sisältyy hintoihin

Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus ................ 59 e Hampaan värinen paikkaus ............... 59 e Kivuton hampaan poisto ................... 59 e Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk...

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

T A K U U T Y Ö

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ................. 350 e YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI .................. 690 e YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa.

Proteesien ilmainen tarkistus.

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50 e. Muut palvelut: kirurgiset, implantit, viisaudenhampaanpoistot, hammaskorut, hampaiden valkaisu.

Asianajajia

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA

TALLINNASSA Hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA

09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

99 e

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040 707 7617)

ASIANAJOTOIMISTO EVT

asianajaja Elvi Varis Melkonkatu 28 D, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. (09) 454 4099 elvi.varis@evt.fi testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

OLEMME NYT MY HAAGASSA KAUP ÖS ETELÄPA 00320 HELSINK LANTIE 4, I (katutaso)

Syysetuna tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151 YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hetipalvelut ®

· 15 kpl Huoltoautoa · Pesukoneen kytkennät · Hanan vaihdot · Viemärin avaukset · Suunnitteluapua · Ilm. arviointi isommille töille · Kaukolämpötyöt · Linjasaneeraukset · 24 h päivystys

Töölön Putkiliike Oy v. 1952

020 7411820 yhteys@lvis.fi KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

KAIKENLAISTA APUA P. 044 966 0626

Myydään hautakiviä

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728 Kotiapua ja ravitsemusneuvontaa ikääntyneille luotettavasti. p. 040 546 6326/ palvelusroos.fi Pienet puutyöt, maustehylly, hylly, ym.

Vesa Karhu, Proveka Oy, puh. 050 323 4772, sales@proveka.fi

Rakennusala

Siisti,luotettava ja savuton vuokralainen etsii asuntoa 1.3. alk. Etelä-Hki, max.700 e/kk. 050 351 8504 / Johanna

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Loistoyksiö 30 m Kampissa.

Max. 2 hlöä. H. 100 €/vrk.

P. 050 346 3595 / Sirpa 4

Kodin korjaus/remonttityöt huom, pienetkin työt kelpaa, asennuspalvelua.

Soita 050 341 4227.

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Siivouspalveluja IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

KOTISIIVOUSTA

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Tarj. suihkuun silikonit uusiksi 199 €.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

MAALAUSLIIKE www.arjaulmanen.com p. 041 506 6577 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875 Rakennustyöt: Kylpyhuone/sauna ym. remontit.

0400 465 963 www.baujap.fi

2

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KOTISIIVOUKSIA Luotettavasti ja ahkerasti Seniorisiivous -24% puh. 045 638 5774. Mirja

Vuokrata halutaan

Pieni yksiö/kaksio Hgin alueelta eläkeläisrouvalle. Helppojen liikenneyht. varrelta. P. 050 341 4711

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

www.stickdent.com

Nuori yliopisto-opiskelija etsii yksiötä Etelä-Helsingistä. Vuokra max 550 €.

050 3617 140 Roosa.

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET

044 9339 242

Vuokralle tarjotaan

Lauttas. kesk. hyvä 26 m2, 5. krs.

Iso las. etelä-parv. Vap. 1.4. V. 650 + vesi 12 €. P. 0400 416 213.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Eläkeläisten permanenttipak. 60 €, väripaketti 60 €, leikkaus 18-20 €.

Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

kaiverrukset ym. alan työt

p. 040-411 4370

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536

BREMERIN KIVI

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

J. Vähäkangas

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

HAUTAKIVET Soita ja varaa maksuton tarkastusaika - Teemme myös kotikäyntejä

Kaihdintohtor�

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739 MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v. 1989 lähtien · maalaus · tapetointi ·keittiöt · kylpyhuoneet · saunat · lattiat · ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä P. 0400 819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 % Edullista, luotettavaa kotisiivousta.

P. 046 562 0203 Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244. www.merjankotipalvelut.fi Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi THINKSTOCK

Viikon vinkki

Taas saa soppaa sunnuntaina Tuomasmessun Soppasunnuntait, nuo yhdessä tekemisen ja syömisen juhlat, alkavat taas ensi pyhänä 31.1. Tuomasmessun järjestämässä Soppasunnuntaissa kokoonnutaan Agricolan kirkon kryptaan, Tehtaankatu 23, kello 15.30 valmistelemaan kaikkien kiinnostuneiden voimin yhdessä kasviskeittoa.

Ruoka nostetaan tarjolle viiden maissa, jolloin syömään pääsevät kaikki halukkaat. Syyskaudella sopan ääreen kokoontui säännöllisesti satakunta ihmistä. Paitsi vanhat ja tutut myös uudet ja oudot ovat tervetulleita mukaan uudelle kaudelle.

Soppasunnuntaita vietetään säännöllisesti joka pyhä.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 31.1. klo 10 Jumalanpalvelus Lapua tuomiokirkosta. Virret: 48:15; 447; 49; 186:1,4-6; 543:1,5. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Oulusta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 29.1. Vankilapastori Marko Meijer. Pastori Minna Jaakkola.

La 30.1. Seurakunnanjohtaja Sami Lind (Metodistikirkko). Seurakuntapastori Isto Peltomäki.

Ma 1.2. Arkkipiispa emeritus John Vikström. Raamatunlukua.

Ti 2.2. Kuvataideopettaja Mirka Seppälä. Pastori Orvo Miettinen (Adventtikirkko).

Ke 3.2. Piispa emeritus Voitto Huotari. Kansanedustaja Jani Toivola.

To 4.2. Hiippakuntasihteeri Juha Antikainen. Lastenohjaaja Pia Jylhä.

Pe 5.2. Pastori Jari Laulainen. Pastori Mikko Salmi.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 31.1. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 31.1. klo 15.10 Pisara. Kuinka saada seurakuntalaisten piilevät kyvyt käyttöön? Kajaanin seurakunnan kappalainen Aila Kemppainen. (Kol. 3:15-17) Uusinta ma 1.2. klo 11.05.

”

Radioitava konsertti tarjoaa harvinaisen tilaisuuden kuulla läpileikkaus Einojuhani Rautavaaran konserttotuotannosta eri vuosikymmeniltä.”

Rautavaaraa sellolla. Sellotaiteilija Iida-Vilhelmiina Laine antaa loppututkintonäytteensä konsertissa, jonka tuotto menee yksinäisyyden vastaiseen työhön.

Kristiina Backberg kannustaa.

Konsertoilla yksinäisyyttä va Helsinki Mission hyväntekeväisyyskonsertissa kuullaan Einojuhani Rautavaaran konserttojen kavalkadi.

Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

T

emppeliaukion kirkossa soitetaan lauantaina kunnianhimoinen hyväntekeväisyyskonsertti. Musiikin maisteriksi valmistuva sellotaiteilija IidaVilhelmiina Laine on laajentanut loppututkintonäytteensä koko illan konsertiksi, jossa soitetaan peräti viisi Einojuhani Rautavaaran konserttoa – sellolle, viululle, pianolle, klarinetille, ja harpulle.

Solisteina esiintyvät Laineen lisäksi Jaakko Kuusisto, Taavi Oramo, Marko Hilpo ja Lily-Marlene Puusepp, ja kapellimestareina Sakari Oramo ja Erkki Lasonpalo. Juontamassa on hauskoista puheistaan tunnettu musiikkitoimittaja Minna

Lindgren. He sekä pääkaupunkiseudun muusikoista koostuva orkesteri esiintyvät ilman palkkiota, ja lipputulot lahjoitetaan Helsinki Mission yksinäisyyden vastaiseen työhön.

– Nykyisin Sibelius-Akatemiassa kannustetaan siihen, että tutkintokonserteista tehdään muusikon itsensä näköisiä tilaisuuksia.

Tässä konsertissa yhdistyy kaksi haavettani: päästä soittamaan Rautavaaran toinen sellokonsertto ja tehdä jotakin hyvää, Iida-Vilhelmiina Laine kertoo.

Radioitava konsertti tarjoaa harvinaisen tilaisuuden kuulla laaja läpileikkaus Einojuhani Rautavaaran konserttotuotannosta eri vuosikymmeniltä. Esitettävät konsertot on valittu säveltäjän omien sekä solisteina soittavien muusikkojen toiveiden yhdistelmänä.

Rautavaaran tunteisiin vetoava, värikylläinen musiikki on nuoren suomalaisen muusikkopolven

keskuudessa edelleen hyvin suosittua, ja hänen musiikkiaan soitetaan ja levytetään myös maailmalla paljon. Korkeaan ikään ehtinyttä maestroa itseään odotetaan myös saapuvaksi tilaisuuteen.

Helsinki Missiossa ollaan innostuneita tilaisuudesta, jonka idea tuli Iida-Vilhelmiina Laineelta.

– Varainkeruukonsertteja on kyllä järjestetty kautta aikojen, mutta ne ovat olleet kevyen musiikin puolella. Minusta on erityisen hienoa, että Helsinki Missio voi olla mukana tällaisessa korkeatasoisessa nykymusiikkikonsertissa, viestintäpäällikkö Kristiina Backberg hehkuttaa.

Erityisen iloisia konsertin järjestäjät on siitä, että eturivin muusikot lähtivät innolla mukaan – eikä heidän houkuttelemisensa ollut vaikeaakaan.

– Minusta on mukavaa soittaa hyvää musiikkia hyvään tarkoitukseen. Rautavaaran viulukonsertto on sitä paitsi ollut urallani isossa roolissa, ja on hienoa palata siihen, toteaa viulusolisti Jaakko Kuusisto. Kapellimestari Sakari Oramo on samoilla linjoilla.

– Minut sai lähtemään mukaan hyvä idea, Rautavaaran kiin-

nostava musiikki yhdistettynä aitoon hyväntekeväisyyteen.

Ja tietenkin mahtavat solistit!

Toivon että yleisö löytää paikalle sankoin joukoin, sanoo Oramo, joka sattui onnekkaasti olemaan vapaana ja Helsingissä konsertin aikaan.

Iida-Vilhelmiina Laine muistuttaa, etteivät aikaansa ja osaamistaan lahjoittavat muusikot ole pelkästään antamassa vaan myös saavat hyväntekeväisyyskonsertista itsekin paljon.

– Muusikon työ on rankkaa ja vaativaa, ja siinä saattaa ajoittain kadota sekä ilo että ymmärrys siitä, miksi musiikkia loppujen lopuksi soitetaan. Tässä ollaan perusasian äärellä: tuomassa iloa toisille, koskettamassa ja kokemassa jotakin hyvää yhdessä, Laine sanoo.

– Miten hienoa onkaan soittaa tutkinto tällaisessa muodossa – ihmisten iloksi ja hyväksi eikä pelkästään tutkintolautakunnan kuultavaksi!

Musiikilla on vahva vaikutus ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja myös yksinäisyyden kokemukseen. Elävä konsertti on mielen maisemia avaavaa läsnäoloa, jossa muusikot ja yleisö kohtaavat. Se

Kynttilänpäivän valoisat messut Kynttilänpäivän 31.1. messuja vietetään valoisissa tunnelmissa Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 kello 12 ja Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15 kello 16.

Valo-aiheiset laulut ja tekstit läpäisevät messuja ja Valon alttareille voi sujauttaa esirukousaiheita sekä sytyttää tuohuksia.

Messuja toteuttavat Käpylässä Elsa Sihvola, sello ja Adoramus-lauluyhtye, ja Maunulassa Maunulan kirkon musiikkiryhmä sekä soitinyhtye, pastori Tarja Albekoglu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja vapaaehtoisia.

Kasviskeittoa tarjotaan messun jälkeen.

Lapset avustajina Skidikirkossa Sunnuntaina 7.2. kello 16 on Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, kevään ensimmäinen Skidikirkko. Koko perheen yhteisessä ehtoolliskirkossa on tilaa lasten äänille, vuorovaikutukselle ja ilolle. Lapset voivat osallistua messun toteutukseen muun muassa esilaulajina, ehtoollisavustajina ja tekstinlukijoina. Kirkkoon kannattaa mennä lasten kanssa jo kello 15.30. Skidikirkon jälkeen on lasten mehuhetki ja kirkkokahvit.

Mitä tiedät Ugandasta?

Ugandalaisessa illassa syödään ugandalaisittain ja kuullaan tuosta tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisesta kohteesta tiistaina 2.2. kello 18 Viikin kirkolla, Agronominkatu 5.

Ugandassa tuetaan kongolaisten pakolaisnuorten ammattikoulutusta.

Kirkon Ulkomaanavun työstä Ugandassa kertoo ohjelmakoordinaattori Stephen Ssenkima, joka tulee Kampalasta jakamaan kuulumisia pakolaisasutuksessa juuri avatusta ammattikoulusta. Aterian hinta on 10 euroa, ja tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle.

Ilmoittautumiset pastori Outi Lantolle, outi.lantto@evl.fi, p. 050 380 3602

vastaan

Älä jätä ihmistä yksin – Einojuhani Rautavaara x 5 -konsertti Temppeliaukion kirkossa lauantaina 30.1. kello 17. Liput Lippupalvelusta ja ovelta 22,50 tai 37,50. Lipputulot käytetään Helsinki Mission työhön yksinäisyyttä vastaan. YLE radioi konsertin, joten paikalle on syytä tulla hyvissä ajoin.

Kynttilöiden valaminen porukalla on hauskaa puuhaa. Joulukynttilän jämistä ja rikkoontuneista kynttilöistä syntyy uutta. Kouluikäisten kynttiläpajoissa keskustan alueella opit teke-

mään ja koristelemaan kynttilöitä eri tekniikoilla.

Pajat pidetään kolmena peräkkäisenä keskiviikkona kello 14.30–16. Ykköspaja kokoontuu 3.2. Bulevardin kerhohuoneessa, Bulevardi 16 B, kakkospaja 10.2. Tuomiokirkon kappelin alasalissa, Hallituskatu 7, ja kolmospaja 17.2. Agricolan nuortentiloissa, Tehtaankatu 23.

Paja on osallistujille maksuton.

Mukana askartelemassa ovat nuorisotyönohjaajat Susan Louhema ja Nana Honkasalo. Ilmoittautumiset sähköpostitse: susan.louhema@evl.fi.

Kerro nimesi, ikäsi ja se, mihin pajaan osallistut.

Punnittua puhetta, painavaa asiaa Kallion seurakunnan Torstaina iltapäivällä -keskustelusarjan kevätkausi on pyörähtänyt käyntiin. Kevään vieraslista on kunnioitettava. Äänessä ovat muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja, arkkipiispa Kari Mäkinen, näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, emeritusprofessori Esko Valtaoja, myötätunto-tutkimushanketta vetävä professori Anne Birgitta Pessi ja Juice Leskisen lauluista kirjan kirjoittanut teologian tohtori Lasse Halme sekä monia muita oman alansa huippuasiantuntijaa.

Ensi torstaina 28.1. kello 13 toimittaja Sirkku Nyström johdattelee kuulijoita urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen musiikilliseen maailmaan. Torstaina 4.2. kello 13 taas terapeutti Anu Lindqvist puhuu tunneperimän siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Tilaisuudet pidetään Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kahvila on avoinna kello 12:sta lähtien. Kevään koko ohjelma löytyy netistä: helsinginseurakunnat. fi/kallio.

Keskipäivän rukouksia Pitäjänmäellä Hengähdä keskellä päivää noin vartiksi kello 12 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Rukoushetket kirkossa pidetään maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin. Tilaisuuden jälkeen voit jäädä myös syömään eväitä kirkon tiloihin. Hieman pitempään pysähtymiseen sopii Viikkomessu.

Ehtoollisen lisäksi lauletaan muutama yhteislaulu, rukoillaan ja mietiskellään Raamatun tekstejä. Viikkomessut pidetään joka kuukauden toisena keskiviikkona kello 18 Pitäjänmäen kirkossa.

Menokasvo: Juhani Pörsti

Askelsarja ymmärrykseen Teologian maisteri Juhani Pörsti, ensi viikko on uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikko. Alustat Matteuksenkirkolla keskustelun Askeleita maahanmuuttajien kohtaamiseen. Missä olet perehtynyt kulttuurikontakteihin?

– Olen paneutunut niihin sekä osana omaa arkielämääni että teoreettisesti. Tyäskentelin 1980- ja 1990-luvuilla Ranskan Marseillessa sinne saapuvien siirtolaisten keskuudessa. Työskentelin sen jälkeen Suomen kirkkohallituksessa, jossa työhöni kuuluivat uskontoihin ja kulttuureihin kuuluvat asiat. Kiinnostus ja työ jatkuvat yhä.

Ainsi, est-ce que vous parlez français?

– Oui, je parle français, c’est une langue que j’aime beaucoup!* Mistä lähtee toisenlaisen ymmärtäminen?

– Meissä on normaalisti tarve osoittaa vieraanvaraisuutta myös niille, joita emme tunne. Olemme uteliaita ja haluamme tietää, millaisia tapoja ja uskomuksia keskuuteemme asettuneilla vierasmaalaisilla on.

– Jo Viidennessä Mooseksen kirjassa, luvussa 10, on kehotus: ”Hän (Jumala) huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista...” Tämä näkemys on ohjannut meitä myös kirkkona jo kauan. Se auttaa meitä ottamaan askelia siihen suuntaan, että voitamme meissä olevat pelot ja vihan tunteet. * – Puhut siis ranskaa? – Toki, se on kieli, jota rakastan.

Pälvi Ahoinpelto Turvapaikanhakijat keskuudessamme – Askeleita maahanmuuttajien kohtaamiseen. Keskustelu Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, maanantaina 1.2. kello 18. Järjestäjänä Vartiokylän seurakunta.

Musiikkia kirkoissa Perjantai 29.1.

Perheiden tanssituokiot klo 9.30–11 Käpylän kirkossa. Klo 9.30 3–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Lauluyhtye Res Mira.

Ilo pitkästä murheesta klo 18 Kulttuurikeskus Stoassa, Turunlinnantie 1. Maailman itkuvirsiä. Rajamailla Company: Suvi Tuominen ja Johannes Purovaara, tanssi, Emmi Kuittinen, ääni, tarinat ja kosketinsoittimet, Marouf Majidi, ääni, tarinat, tar ja tanbour, Amanda Kauranne, ääni ja lyömäsoittimet, Esko Grundström, basso, harmonikka, kantele ja live-elektroniikka. Liput 15 / 10 e Lippupalvelusta.

Löylyä & Siionin virsiä klo 18 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22, Vantaa.

Naisten saunaillassa lauletaan Siionin virsiä. Saunaraha.

Perjantai-ilta kirkolla klo 19 Myllypuron kirkossa. Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Matti Vatka, viulu, Johannes Österlund, kitara.

Yhteislaulua.

Hovitanssista hoppatahtiin klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa. Siba Folk Big Band, Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen ja kansanmusiikin opiskelijoita ystävineen, Maria Hostikka ja Jarkko Peltola, tanssien ohjaus, Minna Kangas, Mauno Järvelä, Eeva-Leena Pokela ja Soili Perkiö, musiikin ohjaus.

Kaustislainen purppuri, trad., Lully, Couperin. Liput 17,50 / 11,50 e Lippupalvelusta, 15 / 10 e ovelta.

Lauantai 30.1.

Musiikkia klo 10–14 Malmin kirkossa. Myös yhteislaulua. Osa Malmin rastit -tapahtumaa.

Einojuhani Rautavaara x 5 klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Ks. menovihje.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Markku Heikinheimo, urut.

Sunnuntai 31.1.

Sibafest: Juhlajumalanpalvelus klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin kuoronjohtoluokat, johtajana ja urkurina Kent Tritle. Kuoro sekä avustavat soittajat ja laulajat kirkkomusiikin opiskelijoita. Mm. MacMillan, Oldham, Hailstork, Hogan.

Körttiseurat klo 13 Lauttasaaren kirkossa. Herännäisnuorten kuoro.

Lauletaan yhdessä Siionin virsiä.

Kahvikonsertti klo 15 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Suomen Kamarimusiikkiseura – klassisen musiikin helmiä.

Talvibarokki klo 16 Käpylän kirkossa.

Kaisa Porra-Hänninen, barokkiviulu, Maija Lampela, viola da gamba, Matti Takala, luuttu. Mm. Marais, Castello, Couperin. Ohj. 5 e.

Kynttilänpäivän virsiehtoo klo 17 Merirasti-kappelissa. Tiina Ahonen laulattaa toivevirsiä ja hengellisiä lauluja.

Kohti valoa klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Johanna Rusanen, sopraano, Pami Karvonen, piano. J.S. Bach, Caccini, Haydn, Schubert, Luzzi, Franck, Pärt, O. Merikanto. Järj. Pyhän Lazaruksen ritarikunta. Liput 25 e ovelta, tuotto hyväntekeväisyyteen.

Valoilmiö klo 18 Kulosaaren kirkossa. Erityismusiikkiopisto ESKO JÄMSÄ

koskettaa jopa syvästi muistisairaita ihmisiä, joiden kanssa on muutoin vaikea päästä vuorovaikutukseen.

– Harvoin olen vanhainkotikeikalta palannut ilman, että on tippa ollut linssissä. Hoitajat ovat kertoneet, että vaikka vanhukset eivät tunnin kuluttua muistaisi olleensa konsertissa, he nukkuvat paremmin, tarvitsevat vähemmän lääkkeitä ja ottavat enemmän kontaktia, Iida-Vilhelmiina Laine kertoo.

Helsinki Missio taistelee yksinäisyyttä vastaan muun muassa kulttuurisen sosiaalityön keinoin, joten konsertin järjestäminen sopii sen linjaan hyvin.

– Katsomme mielenkiinnolla, miten konsertti toimii ja millaisen vastaanoton se saa. Jos vaikka tässä olisi uudenlaisen toimintamuodon siemen, Kristiina Backberg aprikoi.

Kynttiläpajoja kouluikäisille

23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Resonaarin muusikot vierailevien taiteilijoiden kanssa.

Luuttukonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Olli Hyyrynen. Ohj. 5 e.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Santeri Siimes, urut.

Siioninvirsiseurat klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Harmonikkakonsertti klo 18 Tapanilan kirkossa. Palkeen käännöksiä, Janne Valkeajoki ystävineen. Bach, Franck, Rameau.

Stadin sävelet klo 18 Vanhassakirkossa. Duo Poika & Maria, Pekka Simojoki. Juontaa Leena Broman.

Järj. Kansan Raamattuseura ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Konsertti klo 18 Viikin kirkossa.

Color-kvintetti. Ohj. 7 e.

Tritlen kuoromestarikurssin konsertti klo 19.30 Kallion kirkossa.

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin kuoronjohtoluokat, Chorus pro capella ja Barokkiyhtye Galantina, johtaa Kent Tritle. Orkesteri: kirkkomusiikin ja vanhan musiikin opiskelijoita ja avustajia. Telemann, Fasch, Fauré, MacMillan, Oldham, Hailstork, Hogan. Sibafest. Ohj. 5 e.

Maanantai 1.2.

Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission kerhosalissa, Kinaporink. 11 A. Iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Virsi-ilta klo 17 Malmin kirkossa.

Laulamme Viisikielinen-laulukirjasta.

Hengellisten laulujen ilta klo 19 Siltamäen seurakuntakodissa. Laulattamassa Olga Mäkinen.

Tiistai 2.2.

Muskarit klo 10 ja 10.30 Alppilan kirkossa. Ohjaajana Terhi Orpana.

Maksuton. Ei ilmoittautumista.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Anna Pulli, urut.

Siionin virsiä klo 12.30 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. Veisataan ja vaihdetaan ajatuksia.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laulattamassa Pippa-Riina Tuhkalainen ja Anna-Kaisa Jussila.

Laula kanssamme klo 14 HelsinkiMission tiloissa, Albertink. 33. Iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Wieniläisen kamarimusiikin konsertti klo 19 Tuomiokirkon kryptassa. Järj. Itävallan suurlähetystö.

Ilmoittautuminen osoitteeseen maria-anna.repo@bmeia.gv.at.

Keskiviikko 3.2.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Yhteislaulua Kirsi-Maria Mustosen johdolla.

Antti & Isotalo -duo klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. Kansanmusiikkia viulun ja ukulelen säestyksellä.

Torstai 4.2.

Lasten musiikkiryhmät klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua.

Autiomaan kutsu: Anna anteeks klo 18 Vanhassakirkossa. Meditatiivinen iltahetki. Anna Pulli, urut, Maija Kuoppala, sana.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Kirkko&kaupunki 28. tammikuuta 2016 Numero 3

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Palestiinalaishallinnon alaisuudessa muun muassa vangitaan ja kidutetaan toimittajia sekä väärinkäytetään kansainvälisiä avustusrahoja. Olisiko tässä aihe seuraavaan Rauhanfoorumiin?

Elina Ahvenus

Lehden kannet ovat ihan kamalia

Kaikki lehden kansikuvat ovat mustia, hirveitä, ahdistavia puistattavia, luotaantyöntäviä ja kuvottavia kuvia. Jos pieni koululainen tulee kotiin ja näkee eteisen lattialla kyseisen lehden, on se taatusti jopa pelottava.

Vaihtakaa nopeasti julkisivu myönteiseksi ja lohduttavaksi, tai jopa rauhoittavaksi, tai miksei iloiseksikin. Äkkiä katsoen se nykyisellään on kuin vankilan sisäinen julkaisu.

Satu Friman

Unohdettujen mestareiden juhlavuosi

Ville Ranta

Pääsisivätkö kristityt palvelemaan Jumalaa moskeijoihin?

Israel-kritiikki on yksipuolista

Syksy Räsänen ja Miika Malinen kirjoittivat Israel–Palestiina-kysymyksestä (Kirkko ja Helsingin luterilaisten ja ortodoksien piiskaupunki 14.1.). Ihmettelen, miten Israelin pojen näkemys, johon arkkipiispammekin valtion uudelleen syntymisen 1948 halutaan näytti yhtyvän, toivoi, että kirkollisia tilonäyttävän ulkopuolisen vallan sotaretkeltä. jamme voitaisiin osoittaa islaminuskoisille Tällä alueella hallitsivat juutalaiskuninkaat muun muassa heidän hartaudenharjoittajo noin 1200 eKr. Israelin kuningaskunta oli mistaan varten. Näin media uutisoi. Mutta itsenäinen valtio 1022–722 eKr. ja Juudan kysytäänpä toisinpäin: Saisivatko kristityt kuningaskunta 920–597 eKr. tilaisuuden järjestää jumalanpalveluksia Roomalaiset karkottivat juutalaiset moskeijoissa tai muissa islaminuskoisten alueelta vuonna 70 ja vuonna 135 jKr. Mokokoontumistiloissa? Vastaus on varmasti nien vaiheiden jälkeen alueesta tuli Britkielteinen. Vastavuoroisuus ei toteudu. tien mandaatti 1920. Kansainliitto ja YK Mutta mikä uhkaa toteutua? halusivat perustaa alueelle sekä Helsingissä kirkkoon kuuluu palestiinalaisvaltion että IsraeJatka enää 50 prosenttia väestöstä, lin. Syntyivät Jordania ja Israel keskustelua muut ovat monista eri syistä sekä sittemmin niin sanotut menneet. Nyt sitten varmaan palestiinalaisalueet. Historia verkossa tuetaan ajatusta: menkööt loon tärkeä tuntea mielipiteitä www. putkin. Meissä ”vanhoillisismuodostettaessa. valomerkki.fi sa” on paljon niitä, jotka piisMihin perustuu väite kanpojen näkemystä hämmästelevät salaisten eriarvoisesta kohtelusja kysyvät, tähänkö on jo tultu. ta Israelissa? Tiedämme Israelin Ekumenia on kristillisten kirkkojen olevan alueen ainut demokratia, jossa välistä – ei kaikkien uskontojen. on sananvapaus ja mahdollisuus valtaapiHerätettäköön siis ajatustenvaihtoa, tävien arvosteluun. Juutalaiset, jotka ovat järjestettäköön seminaareja, mutta pidettäsyyllistyneet rikoksiin palestiinalaisia kohköön huolta siitä, että meidän kirkkomme taan, on yhteiskunnan taholta tuomittu ja tilat ovat kristittyjä varten. Ei kai meidän asetettu vastuuseen. Ei Israelin valtion eikä tehtävämme ole edistää sitä, mitä islam juutalaisyhteisön tavoite ole ”tappaa kaikki pitää velvollisuutenaan: islaminuskon palestiinalaiset”! levittämistä ainoaksi oikeaksi maailman Palestiinalaisten ihmisoikeuksista pitää uskonnoksi! puhua. Suosittelen tutustumaan aiheeseen Raimo Ilaskivi Jerusalem Insistute of Justice -organisaation valtiotieteitten tohtori sivuilla jij.org/palestinian-human-rights/.

Leena Eerola on tehnyt oivaltavan huomion vuoden 2015 merkkihenkilöiden vuosipäivien juhlallisuuksista (Kirkko ja kaupunki 14.1.). Hän kiinnitti huomiota Armas Maasaloon, jonka syntymästä tuli kuluneeksi 130 vuotta vuonna 2015. Maasaloa ja hänen musiikkiaan olisi voinut nostaa juhlavuonna enemmän esille, etenkin Helsingissä, jossa Maasalo teki mittavan uran.

Helsingin seurakuntiin olisikin mahtunut enemmän Maasalon musiikkiin keskittyviä konsertteja ja tilaisuuksia: Onhan hän säveltänyt monia kuorolauluja, tunnetuimpana niistä Tuhansin kielin, joka kuulunee lähes jokaisen suomalaisen kirkkokuoron vakio-ohjelmistoon. Armas Maasalon kynästä on peräisin myös jokunen virsi, joista eniten laulettu on varmaankin Tule kanssani, Herra Jeesus.

Onneksi sentään muutama tilaisuus Helsingin kirkoissa viime vuonna omistettiin myös Maasalon musiikille: Kallion kirkossa esitettiin Adventtivesper Kallion kantaattikuoron voimin. Johanneksen kirkossa, jossa Maasalo toimi urkurina, oli Armas Maasalon musiikin konsertti lokakuun 18. päivänä. Sen järjestivät Cantor- ja Organum-seurat yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes församlingin kanssa.

Viime vuonna olisi ollut hyvä muistaa myös muita merkittäviä säveltäjiä omin konsertein. Merkkivuosia viettivät Bernhard Henrik Crusell, Heino Kaski, Taneli Kuusisto, Einari Marvia (100 vuotta), Erkki Melartin ja ulkomaalaisista esimerkiksi Richard Faltin ja Carl Nielsen (150 vuotta).

Vuonna 2016 on ainakin seuraavien suomalaisten säveltäjien syntymästä kulunut pyöreitä vuosia: Einar Englund (100 vuotta), Robert Kajanus, Heikki Klemetti ja Ernst Linko. Toivottavasti saamme kuulla heidän musiikkiaan ainakin ensi vuonna Helsingin seurakunnissa ja konserttisaleissa, ehkä televisiossa ja radiossakin.

Cantor- ja Organum-seurat järjestävät maaliskuun alussa yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa konsertin keskittyen saksalaisen, paljon kirkkomusiikkia säveltäneen Max Regerin musiikkiin.

Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 100 vuotta. Tervetuloa sinne!

Jussi Hirvonen Pakilan seurakunnan kanttori, Cantor-seuran puheenjohtaja

Kaksi huonoa kokemusta saarnoista

Kävin joulukuussa kaksi kertaa kirkossa: ensimmäisenä adventtina sunnuntaiaamun messussa ja jouluaattona yöhartaudessa.

Adventin saarnassa pappi esitteli seurakunnan joulukuun tilaisuuksia ja kertoi, minkälaisia uusia nukkeja on saatu seimiasetelmaan. Ei mitään päivän aiheesta, joka oli Jeesuksen tulo Hoosiannan saattelemana.

Jouluyön hartaudessa puhuneen papin saarnan sisältö oli, että tiedän kyllä, että te ette halua, että tällaisissa tilaisuuksissa puhutaan pitkään, enkä siis puhu pitkään.

Hän pyöritteli tuota hetken, eikä paljon muuta. Saarnan aihe olisi ollut, että on jouluyö kaikkine sen yön elementteineen.

Siitähän olisi voinut kehittää esimerkiksi pohdinnan, mitä se on meille tänään.

Käyn messussa harvoin, ehkä viitisen kertaa vuodessa. Tuollaiset saarnat eivät houkuttele lisäämään käyntikertoja, sillä kun tulen kirkkoon, haluaisin sieltä mukaani ajatuksia ja näkökulmia. Lehdessänne ehdotettu saarnojen arviointi on hyvä ajatus, jos se saa saarnavuorossa olevan papin viitsimään vähän enemmän kuin nämä minun viimeisimmät kokemukseni.

Satunnainen kirkossa kävijä

Huonoa käytöstä kirjastossa

Ollessani Pasilan kirjastossa 20.1. noin kello 17.45 ja odottelin vuoroani tietokoneelle numero 24. Siinä oli minua vanhempi mies, joka kuunteli jotain kuulokkeillaan. Pyydettyäni ensin kohteliaasti anteeksi tiedotin hänelle, että kyseinen kone oli minulle varattu kello 18 eteenpäin. Mies ryhtyi venkoilemaan ja sanoi: ”Kaksi sekuntia vielä.”

Katsoin häntä kuitenkin tiukasti, jolloin hän alkoi syyttämään minua ilmeisesti pitkän talvipartani takia.

Ensin ajattelin, että annan asian olla, mutta nukkuessani näin unta: Kuinka hän moittii minua kaikkialla eikä nähnyt mitään vikaa itsessään? Niinpä päätin kirjoittaa tämän jutun, että muutkin saavat tietää kumpi on syyllinen: siloleuka vai partaukko?

Nähdäkseni kirjasto on tarkoitettu kaikille, olipa sitten tällainen ryysyläis-kerjäläinen, joksi hän minua moitti, tai hänen kaltaisensa hienohelma.

Valomerkissä pinnalla

Testaa, oletko kummitietäjä!

Testaa, tunnetko kummina olemisen salat.

Oletko kummitietäjä vai onko kummius sinulle kummajainen?

Tee testi osoitteessa www.valomerkki.fi/aiheet/usko/

i on rkk me sen ja o l s Va n, E nen ngi yhtei dia u p au rin me &K Lau erkko kko ntaan v r i K Va

Lassi Tiittanen