K&k 2016 nro 21 (9.6)

www.valomerkki.fi

Kirkko palkkasi Mohamudin auttamaan nuoria » 4–5

Numero 21

Torstaina 9. kesäkuuta 2016

ESKO JÄMSÄ

Oikeustieteen professori: Kirkolla on velvollisuus vihkiä nais- ja miesparit » 3 Katariina Kiilunen ja Tero Massa puhuvat työssään thai-kieltä » 7 Kävelykierros Remote Helsinki alkaa Hietaniemen hautausmaalta » 22–23

Rakas

lemmikki Suursnautseri Kami on Miia Lahden hyvä kaveri. Lemmikki on monelle hyvin läheinen, ja sen menetystä surraan kauan » 12–13

Myös kirkon pitää noudattaa lakia » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

” Numero 21

Lainasanat

”Tykkään uskonnosta, mutta se ei mahtunut lukkariini, koska luen paljon muitakin reaaliaineita. Äiti kuitenkin ehdotti, että kirjoittaisin myös uskonnon, ja minä totesin, että miksei.”

9.6.2016

Helsingin parhaan uskonnon laudaturin kirjoittanut Liina Jukko sivulla 6

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

JUHANI HUTTUNEN

Pääkirjoitus

Kirkon on noudatettava lakia

K

Rukous Kuinka monta voikukkauhria ja muuta luonnon pientä kuolemaa on vielä ennen sydänkesää?

Kesää, joka tulee ehkä vasta, kun lomat on pidetty ja päivä on lyhentynyt?

Sinä et ole latteuksien Jumala, mutta autathan tarttumaan hetkeen nyt.

irkon johto on maalannut itsensä nurkkaan tasa-arvoisen avioliittolain kanssa. Sieltä se ei pääse muuten kuin antamalla papeilleen luvan vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Perustuslain määräys siitä, ettei ihmistä saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella, pätee myös kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Näin päättelee korkea oikeusoppinut lausunnossaan, jonka kirkko on häneltä tilannut.

Jos piispat nyt kieltävät vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja, voi jo sielunsa silmillä nähdä koko violettipaitaisen piispakaartin käräjätuvassa syytettyjen penkillä.

Edes tällaisen ilveilyn mahdollisuuteen ei kirkko voi itseään altistaa. On otettava lusikka kauniiseen käteen ja nieltävä karvas lääke, jonka on itse keittänyt.

Ainoa mahdollisuus kieltäytyä laillista tietä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä olisi ollut viedä asia ajoissa säädöstasolle. Piispojen kannanotot ja julmistelut ovat kevyttä tavaraa lain edessä. Kirkon hidas päätöksentekokoneisto osoittaa nyt voimansa. Säädöksiä ei millään ehditä muuttaa ennen uuden avioliittolain voimaantuloa.

Sinänsä olisi jo kestämätöntä, että kirkko lähtisi moisia muutoksia ajamaan. Niiden sisältö olisi käytännössä se, että kirkolla pitää olla oikeus perustuslakia uhmaten syrjiä ihmisiä uskonnollisista syistä. Semmoinen sopii ehkä jollekin pienelle uskonyhteisölle, muttei julkisoikeudellisesta asemasta nauttivalle kansankirkolle. Julkisyhteisöllä on julkisyhteisön oikeudet, mutta myös velvollisuudet.

Kirkkohallituksessa valmistellaan selvitystä kristillisestä avioliittokäsityksestä sekä tavasta, jolla kirkossa voitaisiin asiasta keskustella. Onnea näille valmistelutöille. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan niiden tuotoksia. Varsinainen juna kyllä meni jo, tulkoot kirkon mietteet resiinalla perässä.

Avioliittokäsitykset ovat aikojen myötä muuttuneet. Uuteen on aina totuttu ja niin totutaan myös tähän. Kerrottakoon pienenä farssina vielä Kirkkohallituksen kompurointi kyseisen lausunnon julkistamisessa. Laillisuudesta vastaava kirkkoneuvos kieltäytyi ensin antamasta sitä lehdellemme, mutta antoi sitten kuitenkin, kun kysyimme, mihin lainkohtaan kieltäytyminen perustuu.

Julkisyhteisön olisi hyvä äpöttelemättä noudattaa myös julkisuuslakia.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa. Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala, ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta.

Virren sanat kirjoitettiin 1600-luvun lopun katovuosien jälkimainingeissa.

Suomessa suuriksi kuolonvuosiksi nimetyt vuodet 1695–1697 veivät hautaan lähes kolmanneksen suomalaisista, kun halla ja sade tuhosivat sadon kahtena vuonna peräkkäin.

Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!

Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

Kotimaa-lehden 2.6. juttu Suvivirren syntytarinasta

Jeesuksen antama elämänohje

Gotlannin piispan Israel Kolmodinin vuonna 1694 sanoittamasta virrestä.

3

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas kirkkohallituksen tilaamassa lausunnossa:

Kirkon täytyy vihkiä nais- ja miesparit Jos pappi kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevaa paria avioliittoon, hän saattaa joutua ongelmiin.

Teksti Topias Haikala Kuva Lehtikuva/Roni Rekomaa

H

elsingin yliopiston siviilioikeuden professorin Urpo Kankaan mukaan kirkolla on velvollisuus vihkiä avioliittoon nais- ja miesparit, kun avioliittolaki maaliskuun alussa muuttuu sukupuolineutraaliksi. Asia käy ilmi kirkkohallituksen Kankaalta tilaamasta asiantuntijalausunnosta, joka koskee avioliittolain muutoksen vaikutusta kirkolliseen vihkimiseen.

Kangas kirjoittaa lausunnossa: ”Kun tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan, kirkon on huolehdittava siitä, että samaa sukupuolta oleville pareille järjestyy vihkiminen.”

Muussa tapauksessa kirkolliskokouksen täytyy Kankaan mukaan nimenomaisesti päättää, että kirkko vihkii vain eri sukupuolta olevia pareja.

Kirkolliskokous kokoontuu ennen lakimuutosta vain kerran, 8.–11. marraskuuta. Kirkolliskokouksen on erittäin vaikeaa tehdä päätöksiä nais- ja miesparien kirkollisesta vihkimisestä, koska sekä vihkimisen kannattajilta että vastustajilta puuttuu riittävä määräenemmistö. Kirkolliskokous on myös aikataulullisesti umpikujassa. Yhdessä kirkolliskokouksen istunnossa ei ehditä tehdä muutosta kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen.

Kirkko ja kaupunki pyysi tätä juttua varten kommenttia kirkkohallituksen kansliapäälliköltä Jukka Keskitalolta, lausunnon tilanneelta kirkkoneuvos Pirjo Pihlajalta ja Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäjohtajalta Tuomo Pesoselta. Kaikki kieltäytyivät kommentoimasta Kankaan lausuntoa.

Luterilaisen kirkon avioliittokäsitys määritellään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Missään niistä ei sanota suoraan, että kirkollinen avioliitto kuuluu vain eri sukupuolta oleville pareille. Kirkkokäsikirjassa puhutaan sulhasesta ja morsiamesta, mutta Urpo Kankaan mukaan Kirkkokäsikirja ei ole juridisesti sitova: ”Kirkkokäsikirjan sisältämät kasuaalitoimituksia koskevat ohjeet eivät ole oikeusnormeja, eikä niillä ole samanlaista oikeudellista velvoittavuutta kuin esimerkiksi kirkkolain tai avioliittolain säädöksillä.”

Kangas toistaa lausunnossaan jo Kirkko ja kaupungille aiemmin kertomansa kannan: jos luterilainen pappi avioliittolain muututtua vihkii samaa sukupuolta olevan parin, avioliitto on juridisesti pätevä.

Kankaan mukaan hiippakuntien tuomiokapituleilla ei ole perusteita rangaista vihkimisen toimittanutta pappia.

Rangaistus olisi mahdollinen vain, jos pappi vihkisi kihlakumppanit avioliittoon tietoisena siitä, että kirkkojärjestyksen asettamat edellytykset eivät täyty. Kirkkojärjestys ei ota kantaa vihittävän parin sukupuoleen. ”Jos kirkolla ei ole selkeää kielteistä kantaa samaa sukupuolta olevien kihlakumppanien vihkimiseen, pappi, joka vihkii tällaisen parin avioliittoon, ei voi syyllistyä mihinkään moitittavaan menettelyyn virkatoimessaan”, Kangas kirjoittaa.

Jos kirkolla ei ole selkeää kielteistä kantaa samaa sukupuolta olevien kihlakumppanien vihkimiseen, pappi, joka vihkii tällaisen parin avioliittoon, ei voi syyllistyä mihinkään moitittavaan menettelyyn virkatoimessaan.”

Sen sijaan on mahdollista, että papit, jotka eivät vihi samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, joutuvat ongelmiin.

Jos maistraatin henkikirjoittaja kieltäytyy vihkimisestä henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi, hän syyllistyy virkavelvollisuuden laiminlyöntiin. Urpo Kankaan mukaan tilannetta voi verrata siihen, että hen-

kikirjoittaja suostuisi vihkimään vain samaa etnistä taustaa olevat parit.

Rikoslain mukaan luterilainen pappi on henkikirjoittajaan verrattava virkamies. Vihkimisestä kieltäytyvän papin tilanne on Kankaan mukaan kuitenkin oikeudellisesti epäselvä.

Lain ääni. Kun avioliittolakia uudistettiin, moni uskonnollinen yhdyskunta pelkäsi, että heitä syytettäisiin vielä syrjinnästä omien vihkimiskäytäntöjensä vuoksi. ”Huoli on osoittautunut varsin aiheelliseksi”, siviilioikeuden professori Urpo Kangas kirjoittaa.

”

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas

Kankaasta olisi parasta, että papin oikeudesta kieltäytyä vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja säädettäisiin lailla. Asiasta päättäisi tällöin eduskunta, ei kirkolliskokous. ”Selvä lainsäätäjän kannanotto hälventäisi epätietoisuutta siitä, syyllistyykö pappi kieltäytyessään vihkimisestä syrjintään seksuaalisen suuntautumisen perusteella”, Kangas toteaa.

Avioliittolain muutosta ajaneessa kansalaisaloitteessa todettiin, että uskonnollisilla yhdyskunnilla olisi jatkossakin oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Monet uskonnolliset yhdyskunnat olivat kuitenkin lain valmistelun aikaan huolissaan siitä, että heitä syytettäisiin syrjinnästä vihkimiskäytäntöjensä vuoksi. ”Uskonnollisten yhdyskuntien esittämä huoli on osoittautunut varsin aiheelliseksi”, Urpo Kangas kirjoittaa.

4

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Pauli Waroma

Hyvä ylioppilas

O

nneksi olkoon. Olet täysi-ikäinen ja käynyt lukion loppuun. Erittäin suuria askeleita nuoren ihmisen elämässä. Kohta siirryt eteenpäin ammatillisempaan oppimiseen, akateemisten haasteiden pariin tai suoraan työelämään. Luulet tietäväsi jo paljon. Olethan lukenut ahkerasti kokeisiin ja isääsikin tunnut välillä opettavan. Lahjana annan sinulle yhden neuvon, ymmärryksen siitä, että et tiedä vielä juuri mitään. Mutta ei hätää, en tiedä minäkään, eivätkä tiedä nuo huoneen vanhimmat.

Kirkko palkkasi auttamaan nuo

”

Lahjana annan sinulle yhden neuvon, ymmärryksen siitä, että et tiedä vielä juuri mitään.”

Kukaan ei tiedä juuri mitään. Otetaan hieman mittakaavaa: Maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha, ja ihminen on ollut täällä siitä ajasta noin 200 000 vuotta. Kotiplaneettamme on kooltaan 510 000 000 neliökilometriä, eikä kukaan tiedä edes suunnilleen, kuinka monta eliölajia kanssamme asuu; kymmeniä vai kenties satoja miljoonia.

Kaiken tämän lisäksi ovat maapallon ulkopuoliset asiat, joista on esitetty lähinnä arvauksia ja teorioita.

Jos luulee tietävänsä paljon, on väärässä. Maailma on vain liian laaja. On liikaa asioita ja ajatuksia, kirjoja ja tapahtumia. Liian pitkä historia. Kukaan ei voi tietää kaikkea, eikä yksi ihminen edes kovin paljoa.

Vaikeinta on se, että täällä asuu yli 7 miljardia ihmistä. Me kaikki olemme erilaisia, ja meillä kaikilla on oma subjektiivinen näkemyksemme oppimastamme, näkemästämme ja kokemastamme. Me tiedämme vain sen, mitä itse haluamme tietää ja teemme kaikki valinnat sen mukaan, miten asiat näemme ja koemme.

Valitse siis oma polkusi ja usko itseesi.

Olet fiksu ja hyvä tyyppi. Mitä ikinä valitsetkaan oppia ja osata, tulet olemaan hyvä siinä. Kaikkea et voi osata, mutta joissakin asioissa voit olla maailman paras. Ainakin kannattaa yrittää, koska pahinta on katkeroituminen.

Sinulla on vain yksi elämä, vain yksi mahdollisuus. Älä ole tyhmä tai epäoikeudenmukainen äläkä törttöile.

Syö terveellisesti ja liiku, mutta älä ota asioita liian vakavasti. Muista nauttia. Mahdollisimman monesta hetkestä.

Kirjoittaja on markkinointitoimisto Sherpan toimitusjohtaja. pauli@sherpa.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Mohamud Ahmed Mohamud tukee maahanmuuttajanuoria, joista suurin osa on muslimeita.

Sekä kristityt että muslimit esittävät hänelle aina saman kysymyksen.

Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

45 000 M Suomessa on noin 45 000 työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevaa 16–29-vuotiasta nuorta. Määrä on pysynyt pitkään samana, mutta maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus syrjäytymisvaarassa olevista on kaksinkertaistunut. Helsingin Diakonissa laitos alkaa ehkäistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä uudella hankkeella.

ohamud Ahmed Mohamud on miettinyt, voisiko hän tehdä työtään, jos ei olisi muslimi.

Tuskin.

– Tähän tarvittiin muslimi, joka puhuu arabiaa ja jolla on pitkä kokemus maahanmuuttotyöstä, hän toteaa.

Mohamud aloitti helmikuussa projektityöntekijänä Helsingin

seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskuksessa Snellussa.

Arabian lisäksi Mohamudin työkieliä ovat somali, englanti ja suomi. Hän työskentelee alle 30-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa.

– He ovat usein sellaisia, jotka ovat pikkuisen ei-missään. He eivät ole suomalaisia, mutta eivät oikein somalialaisia tai muunkaan maalaisia, Mohamud selittää.

Mohamudin työpiste on Snellun tiloissa Kalliossa, mutta hän kiertelee kouluissa, moskeijoissa ja Snellun tiimin kanssa

katupartiossa. Juttelee hän sitten muslimien tai kirkon työntekijöiden kanssa, häneltä kysytään aina sama kysymys: miten muslimi voi olla töissä kirkossa?

– Vaikka olen kirkolla töissä, en tee hengellistä työtä. Kirkossa on töissä tietokoneasentajia, sihteereitä, talonmiehiä ja vaikka keitä.

Minä olen yksi erilainen työntekijä muiden joukossa, Mohamud kertoo.

Mohamudin pyrkimyksenä on napata kiinni sellaisista musliminuorista, jotka ovat liipallaan radikalismiin. Työssä on korvaamattoman tärkeää, että hän tuntee uskontonsa hyvin.

– Minulla on vahva tieto islamista, ja selvitän asiat puhumalla.

Islamissa sanotaan, että se, joka tappaa ihmisen, on hän muslimi tai ei, on tappanut koko ihmiskunnan.

Mohamudilla on hyvät verkostot Helsingin muslimiyhteisöissä.

Hänelle on sanottu, että häntä on helppo lähestyä. Keskustelut

5

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Kirkko lähentyy Helsingin muslimi­ yhteisöjen kanssa

K

irkko Helsingissä on lisännyt yhteistyötään paikallisten muslimiyhteisöjen kanssa. Alkuvuodesta toistakymmentä imaamia ja kirkkoherraa tapasi keskustellakseen uskontodialogiin liittyvistä toiveista ja ­tavoitteista.

Uskontodialogiin perehtyneen oppilaitospapin Heidi Raution­maan mukaan toiminta on seurakuntatasolla vielä vähäistä. Kirkkojen ja moskeijoiden väki on järjestänyt yksittäisiä tapaamisia. Esimerkiksi viime syksynä helsinkiläiset kirkot ja moskeijat järjestivät avointen ovien päiviä. Myös moniuskontoisia hartaus-, musiikki- ja keskustelutilaisuuksia on ­järjestetty.

– Uskontodialogi on vielä pitkälti yksittäisten ihmisten kiinnostuksesta ja innosta riippuvaista, Rautionmaa sanoo.

Hän on itse muun muassa ollut viemässä suomalaista monikatsomuksellista nuorten aikuisten ryhmää Vatikaaniin, jossa järjestettiin uskontodialogivalmennusta. Hän on myös ollut vetämässä Helsingin seurakuntayhtymän uskontodialogin ABC -koulutusta ja järjestänyt nuorille dialogisia digitarinatyöpajoja.

Kirkko Helsingissä pyrkii tulevaisuudessa lisäämään uskontojen välistä vuoropuhelua.

Esko Jämsä

si muslimin oria

Ennätyksellisen moni lauloi Suvivirttä Helsingin seurakuntien Stadin Suvivirsi -tapahtumissa Narinkka­ torilla ja Suvivirren sunnuntain jumalanpalveluksissa veisattiin viime viikolla kesänaloitusvirttä yli 6 300 äänellä.

Kaksi Stadin Suvivirsi -tapahtumaa kokosivat tiistai-iltana yhteensä 2 300 ihmistä. Kauniissa säässä ylitettiin kuudetta kertaa järjestettävän tapahtuman aiemmat kävijäennätykset. Viime vuonna Stadin Suvivirsi veti 1700 laulajaa.

Seurakunnissa vietettiin lisäksi 29. toukokuuta Suvivirren sunnuntain jumalanpalveluksia, jolloin Suvivirsi kajautettiin helsinkiläiskirkoissa noin 4 000 äänen voimin.

Muitakin Suvivirsi-tapahtumia ja jumalanpalveluksia on järjestetty eri puolilla pääkaupunkiseutua ja koko maata. Monet koululaiset lauloivat klassikkovirren koulujen kevätjuhlissa viime viikon­ vaihteessa.

Lähiseudulla pidetään kirkollisia kesäjuhlia Kirkollisten kesäjuhlien kausi alkaa Helsingin ympäristössä Lähetysjuhlilla, jotka pidetään Vihdissä 11.–12.6. Lähetysjuhlat on kirkon kansainvälisen toiminnan laajin vuotuinen kesäjuhla.

Luterilaisen kirkon toiseksi suurin herätysliike kokoaa körttikansaa kesäjuhlille 8.–10.7., jolloin Vantaalla pidetään Herättäjäjuhlat. Juhlien teemana on Kahden

maan kansalainen. Se viittaa sekä Vantaan monikulttuurisuuteen että ihmisen muukalaisuuteen ja taivaan ja maan kansalaisuuteen.

Vantaalle kokoontuu 15.7.–17.7. myös Rauhan Sanan väkeä. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän hengellinen tausta on rauhansanalaisuudessa, joka on osa lestadiolaista herätysliikettä.

Oikaisu

puu Kannelmäen kirkosta vuoden 2017 aikana. Petrus församling on kuitenkin luopumassa kappelista, joka sijaitsee Kannelmäen kirkon yhteydessä olevan seurakuntakeskuksen toisessa kerroksessa.

Kirkko ja kaupungin artikkelissa Katoaako lähikirkkosi tai kerhopaikkasi? kerrottiin 2.6. virheellisesti, että Petrus församling luo-

Koti palvelujen keskellä

Työkentällä. Mohamud Ahmed Mohamudilla on hyvät suhteet Helsingin muslimiyhteisöihin. Hänet kuvattiin Itäkeskuksen moskeijassa.

­ uorten kanssa ovat luottamukn sellisia.

Kaikki nuoret, joiden kanssa Mohamud tekee työtä, eivät ole muslimeita. Joukossa on myös uskonnottomia ja muita.

– Kerron nuorelle, että tämä on hänen elämänsä. Me vain yritämme auttaa häntä pääsemään ylös.

Että me kaikki olemme käyneet tämmöistä läpi, et ole yksin tämän kanssa.

Mohamud itse tuli Suomeen parikymppisenä ja oppi kielen katsomalla Muumeja ja Pikku ­Kakkosta.

– Kävi tuuri, koska lukio oli jo takana. Nykyään Somaliassa harvat käyvät koulua, eikä parikymppisillä pakolaisilla ole välttämättä mitään kouluhistoriaa.

Paremmassa asemassa ovatkin he, jotka tulevat alle kouluikäisinä. Suomalainen koulu ottaa heistä kopin.

Suurin osa Helsingin musliminuorista on lähtöisin Irakista, So-

”

Kirkossa on töissä tietokone­ asentajia, sihteereitä, talonmiehiä ja vaikka keitä. Minä olen yksi erilainen työntekijä muiden joukossa.”

Erityisnuorisotyöntekijä Mohamud Ahmed Mohamud

maliasta tai Afganistanista. Mohamudin mukaan maiden kulttuuri on hyvin pitkälti sama.

– Mutta se, mitä me nyt näemme Irakissa, Afganistanissa tai Somaliassa, ei ole maiden oikeaa kulttuuria, vaan oireilua, hän toteaa.

Somalian sisällissota on kestänyt kohta kolme vuosikymmentä.

Sitä ennen maata hallitsivat korruptoituneet heimopäälliköt, sitä ennen siirtomaavallat.

– Mitä rauhaa Somaliassa on nähty? Ei mitään, ei yhtään mitään. Irakin tilanne on sama, Afganistanissa Talebanin jälkeen vielä pahempi, Mohamud puhisee.

Suomeen saapuva turvapaikanhakija on voinut menettää kotinsa ja kotimaansa lisäksi kaikki läheiset ihmisensä. Monille on jäänyt ainoastaan uskonto.

– Kun joku tulee esittelemään radikaalia tulkintaansa islamista ja sanoo, että näin se menee, kaikki puheet menevät perille, jos nuori ei tiedä muusta, Mohamud Ahmed Mohamud selittää.

Mohamudin näkemys jihadista, pyhästä kamppailusta, on eri kuin itsemurhapommittajien ja väkivaltaisten fanaatikkojen.

– Minun jihadini on sitä, että haluan elää rauhassa, käydä töissä ja tehdä hyvää perheeni kanssa.

– Jokainen käy läpi omaa pyhää sotaa itsensä kanssa. Se on ­oikeaa ja hyvää jihadia – ja kaikista ­vaikeinta.

Ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus ja mahdollisuus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Asukkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtii omahoitaja yhdessä muun henkilöstömme kanssa.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

3

Lämpimästi tervetuloa!

Minna Saranpää / Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi Voimavarojen ylläpitoa & kuntoutusta

Kattavaa palvelua & huolenpitoa

Ohjelmaa & vireää arkea

6

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Uskonnon huiput Helsingissä Kolme uskonnosta laudaturin kirjoittanutta ylioppilasta kertoo uskonnon merkityksestä itselleen. Miska Kulmala pohtii alla julkaistavassa esseessään, tarvitseeko ihminen uskontoa.

Teksti Topias Haikala Kuvat Sirpa Päivinen

P

arhaan arvosanan saaminen uskonnon ylioppilaskokeessa on huippuvaikeaa. Tänä keväänä uskonnon kirjoitti 1 373 lukiolaista.

Heistä laudaturin sai 49, mikä on 3,7 prosenttia kokeeseen ilmoittautuneista.

Kirkko ja kaupunki kysyi kolmelta laudaturin napanneelta kevään ylioppilaalta: 1. Miksi kirjoitit uskonnon?

2. Mitä uskonto sinulle henkilökohtaisesti merkitsee?

3. Mihin tähtäät seuraavaksi?

Liina Jukko

Liina Jukko, Munkkiniemen yhteiskoulun lukio. Helsingin paras uskonnon laudatur 40/42 pisteellä syksyllä 2015.

1. Tykkään uskonnosta, mutta se ei mahtunut lukkariini, koska luen paljon muitakin reaaliaineita. Äiti kuitenkin ehdotti, että kirjoittaisin myös uskonnon, ja minä totesin, että miksei. Luin kesällä itsenäisesti kaksi kurssia riippumatossa ja menin syksyllä kirjoituksiin. Hyvinhän se meni.

2. Uskonto on minulle iso osa elämää. Olen ollut perheeni kanssa lähetystyössä Ranskassa. Uskonto on sekä arjessa että juhlassa monessa paikassa läsnä.

3. Olen lähdössä Lontooseen lukemaan fysiikkaa. Sain aiemmin keväällä paikkatarjouksen, joka varmistui, kun ylioppilastulokset tulivat.

Miska Kulmala

Essi Jurvanen

Miska Kulmala, Ressun lukio. Laudatur 37/42 pisteellä keväällä 2016.

1. Uskonto on kiinnostava aine, ja koen sen itselleni vahvaksi alueeksi. Ajattelen, että uskonnon tuntemus on hyödyllistä kaikilla aloilla.

2. Tämä on vaikea kysymys. Minulla on kyllä läheinen suhde uskontoon, mutta olen avarakatseinen eri uskontoja kohtaan. Olen kiinnostunut uskonnoista ja otan niistä selvää muutenkin kuin uskonnon tunneilla.

3. Olen hakenut teknilliseen korkeakouluun ja lääkikseen.

Jos en pääse, lähden Ruotsiin opiskelemaan.

Essi Jurvanen, Mäkelänrinteen lukio. Laudatur 37/42 ­pisteellä keväällä 2016.

1. Suurin syy oli yleinen kiinnostus maailmanuskontoihin.

2. En koe olevani hirveän uskonnollinen. Koen olevani enemmän kulttuurikristitty kuin henkilökohtaisesti ­uskovainen.

3. Tähtään luokanopettajaksi.

Täysien pisteiden vastaus Ylioppilaskokeessa kysyttiin: ”Sanotaan, että Homo sapiens on homo religiosus eli uskonnollinen ihminen. Pohdi, tarvitseeko ihminen uskontoa ja mihin hän sitä tarvitsee.”

Tästä vastauksesta Miska Kulmala sai 6/6 pistettä.

”S

uurin osa maailman ihmisistä kuuluu johonkin uskontokuntaan ja prosentuaalinen osuus ateisteja ja uskonnottomia vähenee. On tutkittu, että ihmiselle on oikeastaan luonnollista uskoa johonkin pyhään korkeampaan voimaan.

Silti nykyajan modernisoituneessa länsimaisessa yhteiskunnassa ajatellaan uskonnon menettäneen merkityksensä.

Ennen modernisaatiota ja elämänalojen eriytymistä uskonto oli tiiviisti yhteydessä muihin elämänalueisiin, kuten lääketieteeseen, elinkeinoon ja kulttuuriin.

Tällöin esimerkiksi kirkkoa tarvittiin sairaanhoitoon ja kulttuurin ylläpitoon, kun nykyään samaa hoitavat valtio ja museot. Tässä mielessä ihminen ei tarvitse enää uskontoa. Toisaalta uskontojen piirissä harjoitetaan edelleen perinteitä, jotka olisivat muuten kuolleet, esimerkiksi heprean kielen taito juutalaisuudessa ja ikoninmaalaus ortodoksisessa kristinuskossa. Uskonto on siis

tarpeellinen perinteen säilyttäjä, vaikka näitäkin voisi hoitaa esimerkiksi valtio. Kuitenkin on tutkittu uskonnollisten yhteisöjen olevan pitkäikäisempiä kuin maallisten, jolloin perinteetkin säilyvät.

Uskonto on myös nähty perinteisesti yhteisön moraalin ylläpitäjänä. Ensimmäiset ja säilyneimmät lakikokoelmat ovat syntyneet uskontojen piirissä, kuten kymmenen käskyä tai hindulaiset velvollisuudet.

Nykyään kuitenkin tärkeimmät lakikokoelmat ovat maallisia ja ajatellaan yhä useammin, ettei moraalin tarvitse olla sidoksissa yliluonnollisen korkean voiman tahtoon, vaan pelisäännöt voidaan sopimusetiikan mukaisesti sopia yhdessä. Toisaalta uskonnollinen kokemus voi sitouttaa yksilön noudattamaan tarkemmin yhteisön moraalia. Toisaalta taas on tutkittu, että ihmiset, jotka tekevät päätöksiä auktoriteetin pelossa eli esimerkiksi ajatellen tottelevansa Jumalan tahtoa, tekevät

todennäköisemmin rikoksia kuin ne, jotka tekevät moraaliset päätökset oman pohdintansa perusteella. Uskontoa tuskin tarvitaan ylläpitämään moraalia – kuten maailman tapahtumat ovat osoittaneet, on olemassa niin pahaan kykeneviä uskovaisia kuin pahaan kykeneviä ateistejakin –, mutta parhaassa tapauksessa uskonto kannustaa ihmistä toimimaan paremmin.

Elääkseen hyvän tyydyttävän elämän ihmisen ei tarvitse kuulua uskontokuntaan tai uskoa yliluonnolliseen. Tunnen monia onnellisia ateisteja, jotka kokevat, että on hyvä kun ei tarvitse huolehtia tuonpuoleisesta: elämä on tässä ja nyt, ja siitä pitää nauttia. Toisaalta on uskovia, joiden mielestä ilman uskoa heidän elämänsä tuntuu tyhjältä ja merkityksettömältä.

Ajatus rakastavasta Jumalasta tai pääsystä nirvanaan rauhoittaa ihmisiä jokapäiväisen stressin keskellä. Onkin tutkittu, että säännöllisesti kirkossa käyvillä on alempi verenpaine kuin niillä,

joiden kirkossa käynti on epäsäännöllistä. Tarvitaanko uskontoa siis kohentamaan terveyttä ja kannustamaan ihmisiä pitämään huolta itsestään? Ei välttämättä, sillä maailmassa on terveitä uskonnottomiakin. Kuitenkin uskonnollisuuden sitouttava ja kannustava vaikutus voi olla yksilölle hyvinkin tarpeellinen. Voisikin tutkia, onko esimerkiksi Suomen luterilaisesta kirkosta eroamisella vaikutusta kansanterveyteen.

”

On mahdoton vastata tyydyttävästi kysymykseen uskontojen tarpeellisuudesta.

Ylioppilas Miska Kulmala

Erään syyn takia uskontoja ei kuitenkaan edes pitäisi olla: jokaisessa uskontokunnassa esiintyvät ahdistavat uskonnolliset yhteisöt.

Maltillisessa uskovaisuudessa ei ole itsessään mitään väärää, mutta sen siipien varjossa radikaalit yhteisöt saavat tilaa hengittää.

Pahimmillaan näiden yhteisöjen

olemassaolo johtaa joukkomurhiin – kuten Kansan Temppelin tapauksessa 1900-luvulla – ja lievimmillään eristää jäsenensä tavallisesta elämästä uhkailun ja väkivallan avulla. Yksilölle ja hänen läheisilleen tällaiset yhteisöt aiheuttavat stressiä, mikä lisää kuolleisuutta, vaikka terveydestä muuten huolehdittaisiinkin.

Myös muu uskontojen radikalisoituminen aiheuttaa sotia ja kuolemia: Pohjois-Irlannissa katolisten ja protestanttien välillä on ollut aseellista sodankäyntiä ja keskiajan ristiretkillä kristityt tuhosivat ihmiselämien lisäksi välinsä muslimeihin.

On mahdoton vastata tyydyttävästi kysymykseen uskontojen tarpeellisuudesta. Mikäli korkeampaa voimaa ei ole, uskonnot lienevät turhia, mutta mikäli on, ei varmaankaan löydy todellista syytä, miksi kieltää siltojen rakentaminen tämän luo. Ihmiselle on ominaista uskoa yliluonnolliseen, oli se sitten evoluution tai jumaluuden luoma ominaisuus.

Riippuu yksilöstä, tarvitseeko hän uskontoa, sillä jotkut se pelastaa esimerkiksi itsemurhalta, mutta nykyajan yhteiskunta on oppinut elämään ilman – ainakin suurimmilta osin.

Miska Kulmala

7

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Kuningas kävelee eri lailla Katariina Kiilunen ja Tero Massa ovat samalla puolella kuin Thaimaan syrjityt vuoristolaiset. Kaikilla on myös ongelmia kielessä, jolla uskosta puhutaan.

Teksti Katri Simonen Kuva Sirpa Päivinen

K

aksitoista iloista nuorta kitaroineen ovat Thaimaan luterilaisen seminaarin opiskelijoita. He edustavat akha-, lahu-, lua- ja ake-vähemmistökansoja ja opiskelevat kumppanikirkoilta saamiensa stipendien turvin. Nuoret ovat kiertäneet kuukauden ajan seurakuntia ja muuta Suomea yhdessä lähetystyöntekijöiden Tero Massan ja Katariina Kiilusen kanssa.

– On hyvä, että opiskelijat näkevät, mistä heidän taloudellinen tukensa tulee. Se ei tipu taivaasta, pappi Tero ­Massa sanoo.

Massa on kotoisin Munkkiniemestä, peruskristitystä sivistysporvarikodista. Munkkiniemen seurakunta onkin tukenut nimikkolähettiensä Thaimaan-työtä 15 000 eurolla vuodessa. Opiskelijoiden Suomen-matkaa on tuettu tonnilla.

Pastori Katariina Kiilunen tulee pienviljelijäperheestä Lapualta. Thaimaassa hän toimii teologian opettajana ja Massa seurakuntapappina.

– Usein meiltä kysytään, miksi menemme käännyttämään ihmisiä. Kysymyksen taustalla on länsimainen, imperialistinen asenne: ikään kuin ihmiset eivät itse tietäisi, mikä heille on parasta ja merkityksellistä. Kyllä he ovat täysin omia herrojaan. Kääntymiseen kiristämisen ajat ovat takanapäin, Tero Massa sanoo.

Thaimaan vuonna 1994 perustetussa luterilaisessa kirkossa on vain 4 500 jäsentä. Suuri osa heistä on pohjoisessa vuoristossa eläviä köyhiä vähemmistökansalaisia, joista valtaväestö vähät välittää.

”

Koko ajan oli pinnisteltävä kaukana oman mukavuusalueen ulkopuolella.”

Pastori ja lähetystyöntekijä Katariina Kiilunen

Kolme ja puoli vuotta sitten Bangkokin helteeseen saapunut suomalaispari ei arvannut, mitä edestään löytäisi. Tai toki pariskunta tiesi, että ensimmäinen vuosi lähetystyössä olisi totista kielen opiskelua. Thai-kieli on erittäin vaikeaa.

Lisäksi uskonnon kieli on erillinen korkea kielensä, jota paikallistenkin kouluttamattomien ihmisten on hankala tai mahdoton ymmärtää.

– Esimerkiksi kun Jeesus tai kuningas ”kävelee” tai ”syö” tai ”puhuu”, käytetään eri verbiä kuin tavallisen ihmisen tekemisistä. Uskonnollinen kieli heijastaa maan jyrkkää hierarkkisuutta, Katariina Kiilunen selittää.

Myös thai-Raamattu on kirjoitettu korkealla kuninkaankielellä. Tero Massa kertoo pappina lukevansa päivän tekstin Raamatusta mutta saarnaavansa ja selittävänsä sitä tavallisella kielellä.

Alku oli odotettuakin raskaampi kokemus. Ei ole hauskaa olla aivan pihalla, kuutamolla, pallo hukassa ja päälle päätteeksi opettajan tehtävässä. Oli vain pakko kestää omaa osaamattomuutta ja epätietoisuutta.

– Koko ajan oli pinnisteltävä äärirajoilla, kaukana oman mukavuusalueen ulkopuolella! Tuskallista oli se, että kieli on oma työväline. Kuin olisi kirurgi, jonka veitsi on tylsä, Katariina Kiilunen huokaa.

Sitten hän naurahtaa. Lapsena Lapualla pappa, joka oli suntio, lauloi usein virttä: ” tuon tästä päivästä kiitoksen ­sulle häveten, Herrani, tunnustaen: huonosti suoritin tehtävät sen.”

– On pitänyt pienellä paikalla... Eräänlainen kielipuolisuus suhteessa valtakulttuuriin on yhdistävä tekijä meidän ja vuoristolaisten seurakuntalaistemme välillä.

Thaimaan pääuskonto on buddhalaisuus, mutta vuoristokansalaiset ovat animisteja; he palvovat henkiä.

Animismia on sekoittunut paljon myös buddhalaisuuteen.

Munkkivuoren kirkolla. Thaimaassa työskentelevät Katariina Kiilunen ja Tero Massa ovat kuin reippaat rippileiriläisten ohjaajat.

Suomen-matka on monelle heidän opiskelijoistaan ensimmäinen matka ulkomaille.

Henkimaailman todellisuus on ollut suomalaisille hämmentävä kokemus Thaimaassa. Ihmiset ovat riippuvaisia hengistä ja poppamiehistä, jotka tietävät, miten lepyttää niitä.

– Henget vaikuttavat kaikkeen elämään. Kohtaamisista henkien kanssa puhutaan arkisesti kuin televisio-ohjelmista. Kokemukset ovat kertojille täyttä totta. Eivät he ole niitä itse keksineet. Se tekee hiljaiseksi, Katariina Kiilunen sanoo.

– Eräs saksalainen lähetystyöntekijä sanoo, että Saksassa hän ei usko henkiin mutta Thaimaassa uskoo.

Tero Massan mukaan se, että Jeesus ajaa pois pahan hengen, on lähetyskentällä suoraa todellisuutta.

Lähetystyöntekijöillä täytyy olla vahva vakaumus, jotta he ottavat ja lähtevät noin hankaliin oloihin. Mikä on Kiilusen ja Massan pääviesti?

Katariina Kiilunen harkitsee hetken.

– Luomisesta nouseva ihmisarvo, joka tekee jokaisesta samanarvoisen, hän sanoo.

– Pyhänä olemisen vaaliminen itsessä ja toisissa.

Toinen kärkiviesti hänestä on se, että armoa ei tarvitse ansaita eikä meriittejä kerätä.

– Riittää, että on sitä mitä on, koska on Kristus ja hänen rakkautensa.

Entä jos ihminen ei usko luomiskertomukseen? Taas Kiilunen miettii tovin.

– Sanat ja teot ovat rinnakkain. Sanoma tulee näkyväksi teoissa. Vuoristokansalaisia on aina poljettu. Vaikka he eivät kääntyisikään, se, että heitä kohtelee tasa-arvoisena, jättää jäljen.

Ainakin nämä Kiilusen ja Massan 12 opetuslasta vaikuttavat iloisilta.

Lisätietoa: www.facebook.com/Me Kongilaiset #Missionfinland2016

8

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi JANI LAUKKANEN

Kaupungin kasvo: Tanja Jänicke

Stadin rannat yhdessä haltuun Rannat ovat Helsingin sydän. Tänä kesänä niistä nauttimiseen onkin erityinen mahdollisuus, kun Rantakesä 2016 -konsepti starttaa kesäkuun toisella viikolla.

– Meillä on yli 130 kilometriä kaikille avointa rantaviivaa. Näin ei ole missään muualla maailmassa, hehkuttaa Rantakesä 2016 -tapahtuman ideoija, tuottaja Tanja Jänicke Yhteismaa ry:stä.

Viime kesänä Narinkkatorilla oli Helsingin rantaviivaa käsittelevä näyttely. Kun Jänicke sitten tapasi näyttelystä vastanneen Meri Louekarin Rakennustaiteen museosta, yhteistyökuvio oli selvä.

Nyt kuka tahansa voi ketterästi järjestää rannoilla avoimia, maksuttomia tapahtumia, kuten kuutamotansseja, kirpputoreja, kalastusta tai tenniskilpailuja, mutta ei rymyfestareita tai kaupallisia tapahtumia. Lupia ei tarvitse, vain ilmoitus Rantakesään riittää.

Jänicke uskoo, että jos ihmisille annetaan lupa käyttää kaupunkitilaa mielekkäästi, he myös ottavat vastuuta.

– Jos kaikki kielletään, käyttäydytään helposti kuin siat pellossa.

Tarkoitus onkin, että vieraat jättäisivät paikat siistiksi lähtiessään.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana monet telakat, satamat ja joutomaat ovat muuttuneet asuinja virkistysalueiksi. Kun Jänicke oli lapsi, vapaita rantoja oli lähinnä vain Pihlajasaaressa, Hietalahdessa ja Suomenlinnassa.

Helsinki-päivänä 12.6. järjestetään jo perinteeksi muodostunut tapahtuma, Illallinen Helsingin taivaan alla. Silloin Pohjois-Esplanadi suljetaan ja kadulle katetaan pitkä pöytä valkoisine liinoineen tuhannen ihmisen illallispaikaksi.

– Ensimmäiset 800 lippua menivät kolmessa minuutissa. On ihan turha sanoa, että suomalaiset eivät tykkää jutella tuntemattomille tai syödä yhdessä, Tanja Jänicke naurahtaa.

Helsinki-päivä kuluu häneltä pitkälti illallistapahtuman liikennejärjestelyissä ja tavaroiden roudaamisessa.

Jänicken paras rantamuisto on Pihlajasaaresta, jossa hän avioitui elokuussa kaksikymmentä vuotta sitten. Ympärillä olivat vain kuohuva meri ja kalliot. Perheellä on muutenkin läheinen suhde mereen. Kesällä he menevät useaksi viikoksi autiolle saarelle Ahvenanmaalle. Pieneen kalamökkiin ei tule juoksevaa vettä eikä sähköä, ja ruoka laitetaan ulkokeittiössä.

Aika kuluu siellä helposti, muun muassa kalastaen ja kaloja peraten. Jos ylimääräinen tuokio jää, Tanja Jänicke lukee kirjaa.

Pienen kuun aikana säkkipimeää mökkiä valaisevat taskulamput ja öljylamput.

Jos saarelle iskee ukkonen, se tulee rajuna. Kerran, kun Jänicke oli lastensa kanssa kolmisin mökillä, kolme ukkosrintamaa kohtasi. Salamat löivät pystyyn ja poikittain niin, että nainen mietti, onko se edes todellista.

– Salama löi viereeni maahan ja palasi takaisin taivaalle minua pitkin niin, että sain pienen sydänportin repeämän. Hengenlähtö oli lähellä. Toipuminen vei kuukausia. Siitä jäi pieni ukkospelko.

Ryhmätsempillä uudelle uralle Helsinkiläinen Antti-Pekka Koukonen löysi unelmatyöpaikan työhyvinvointia kehittävästä start-upista. Hän sai virtaa uravaihdokseensa korkeakoulutettujen Työnhakuboosteri 2.0 -hankkeen ahkerasta pienryhmästä.

Teksti Tuomo Tarvas Kuva Sirpa Päivinen

A

ntti-Pekka Koukonen on syystäkin tyytyväinen. Hän aloitti huhtikuun lopulla työt espoolaisessa ohjelmistoyrityksessä Nomenal Oy:ssä, jossa hän vastaa uuden verkkopalvelun, Vibemetricsin, myynnistä ja kansainvälistymisestä. Vibemetrics on palvelu, jonka avulla työntekijät voivat muun muassa arvioida omaa työhyvinvointiaan työpäivän aikana.

50-vuotias Koukonen irtisanottiin viime syksynä ICT-alan laitepuolen avainasiakaspäällikön tehtävistä. Koskaan aiemmin hän ei ollut joutunut hakemaan töitä. Aina oli löytynyt jotain uutta etsimättäkin.

Pitkän linjan ICT-ammattilainen hakeutui korkeakoulutetuille työttömille tarkoitetun Työnhakuboosteri 2.0:n pienryhmään. Niin sanotuissa boosteriryhmissä eri-ikäiset ja eri koulutustaustaa edustavat työttömät ”boostaavat” toistensa työnhakua sekä antavat neuvoja esimerkiksi työhakemuksen ja CV:n tekemiseen.

– Ryhmäläiset tukivat toisiaan ihan aidosti. Pidämme toisiimme yhteyttä vapaa-ajalla ryhmän päättymisen jälkeenkin, Koukonen kiittelee.

Ryhmä Äärettömäksi nimetyn porukan rohkaisemana Koukonen uskalsi myös tehdä uramuutoksen. Hän ei enää viihtynyt ICT-alan eli informaatio- ja viestintäteknologian laitepuolella vaan halusi loikata teollisuuden palvelu- ja konsulttihommiin. Haave palkittiin, kun Nomenalista tärppäsi.

Antti-Pekka Koukonen kuuli Nomenalissa auki olevasta paikasta omien verkostojensa kautta. Työpaikasta ei ilmoitettu lehdissä eikä netin rekrytointisivustoilla.

– Piilotyöpaikkojen etsiminen on varsinkin korkeakoulutetuille ehdottomasti parempi tapa työllistyä kuin kaikille avoinna olevien paikkojen hakeminen, Koukonen sanoo.

Koukonen ei vielä saa työstään palkkaa vaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hänet on nimittäin palkattu yritykseen TalentGaten järjestämän F.E.C.-rekrytointikoulutuksen (Further Educated by Companies) kautta.

F.E.C-koulutusten ideana on, että työntekijä kasvaa uuteen tehtäväänsä koulutusjakson aikana, ja sen päätyttyä yritys päättää, haluaako palkata työntekijän palkkatyösuhteeseen.

Koukosen mukaan Nomenalissa halutaan, että hän jatkaa talossa koulutusohjelman jälkeenkin.

– Teen jo nyt täysin sellaisia töitä, joita palkkatyössä olevanakin tekisin, hän sanoo.

Työnhakuboosteri 2.0 on yksi niistä 25 työllisyyshankkeesta, joita Uudenmaan TE-toimisto tänä vuonna tukee. Hankkeita pyörittävät pääkaupunkiseudulla niin kunnat, kansalaisjärjestöt, yhdistykset kuin oppilaitoksetkin.

Hankehakemuksia tuli TE-toimistoon 64.

Palvelujohtaja Pirjo Krokforsin mukaan avustusta myönnettäessä painotettiin hankkeita, joiden kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät, yli 300 päivää työmarkkinatukea saavat, vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleet nuoret ja maahanmuuttajat.

– Tavoitteena oli saada mukaan aiempaa isompia toimijoita ja myös asiakasvolyymil-

Suvena saareen 3: Vartiosaari

P.S.

Asun Eirassa vuokralla vanhassa kerrostalossa, jonka ikkunat avautuvat suoraan merelle.

Nautin merestä, kulttuuritapahtumista ja ystävien tapaamisesta.

Haaveilen minimalistisen kauniin merikylpylän suunnittelemisesta, jossa terassilla voisi talvella sujahtaa untuvamakuupussiin ja juoda kuumaa teetä.

Olen alkuperäiseltä ammatiltani sisustusarkkitehti.

Marjo Hentunen http://rantakesa130km.fi Helsinki-päivä sunnuntaina 12.6.

Piirakantäytettä. Becky Hastings kerää vuohenputkea pop up -kahvilaan.

Hän toimii Vartiosaaren puolesta järjestämällä siellä tapahtumia.

9

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Opetus-, rakennus- ja ohjelmistoala vetävät

U

udellamaalla oli huhtikuun lopussa noin 93 000 työtöntä, mikä on selvästi enemmän kuin vuosi sitten, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut selvästi. Toisaalta Uudenmaan ely-keskuksen mukaan tarjolla oli noin 8 500 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten.

– Työpaikkojen määrä on pääsääntöisesti ollut kasvussa jo kahden vuoden ajan, tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo.

Eniten vapaita työpaikkoja on myyjille ja myyntiedustajille, siivoojille, puhelinmyyjille ja varastotyöntekijöille. Myös asiantuntijoille on tarjolla enemmän töitä kuin pitkään aikaan.

– Asiantuntijatyöpaikkoja on erityisesti opettajille, maa- ja vesirakennusalan asiantuntijoille, ohjelmisto- ja sovelluskehittäjille sekä sovellusohjelmoijille. Myös sosiaalityöntekijän ja myynti- ja markkinointipäällikön tehtäviä on paljon auki, Nupponen sanoo.

Työssä taas. Antti-Pekka Koukonen joutui irtisanotuksi ICT-alalta viime syksynä. Hän ei ollut koskaan aiemmin joutunut etsimään töitä. Nyt hän työskentelee ohjelmistoyrityksessä verkkopalvelun myyntitehtävissä.

tään isompia hankkeita. Korostimme myös hankkeiden vaikuttavuutta eli esimerkiksi sitä, että asiakas työllistyy hankkeen aikana avoimille markkinoille, Krokfors toteaa.

Kolme ja puoli vuotta pyörineellä Työnhakuboosteri 2.0:lla on vankkoja todisteita tehostaan. Boosteriryhmiin on osallistunut kolmen ja puolen vuoden aikana yhteensä 700 uusimaalaista.

– Vuonna 2015 pienryhmissä olleista 61 prosenttia on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Heistä yli kaksi kolmasosaa on löytänyt

”

Työpaikasta ei ilmoitettu lehdissä tai netin rekrytointi­ sivustoilla.”

töitä ja loput ovat päätyneet koulutukseen tai ryhtyneet yrittäjiksi, projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi summaa.

Työnhakuboosteri 2.0:ssa mukana olleita on Risto Säynäväjärven mukaan työllistynyt viime aikoina jonkin verran enemmän kuin viime vuonna. Hän on varovaisen toiveikas, että se olisi merkki korkeakoulutettujen työtilanteen yleisestä paranemisesta.

– Työllistyneitä on ollut kaikilla aloilla. Esimerkiksi HR-tehtäviin on palkattu paljon hen-

kilöitä. Myös ICT-alalle ja erilaisiin kaupallisiin tehtäviin on työllistynyt useita pienryhmissä olleita, Säynäväjärvi sanoo.

Neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistaa näkymien paranemisen koko maassa. Työttömyysluvut ovat vielä rumat, mutta uusia työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän.

– Työllisyystilanne on parantunut etenkin rakennusalalla, liike-elämän palveluissa, terveyspalveluissa ja jonkin verran kuljetusalalla, Tuomaala sanoo.

Kaupungilta bongattua Matti Kykyri

Retkisaari rakennusuhan alla

Jouni Viitala

Vartiosaari on hieno retkikohde aivan Laaja­ salon kupeessa. Se on noussut laajemmin kaupunkilaisten tietoisuuteen vasta nyt, kun saareen suunnitellaan jopa 7 000 asukkaan kaupunginosaa. Osayleiskaavaluonnos etenee paraikaa Helsingin hallinnossa.

Kuljen saaren ympäri luontopolkua pitkin.

Mustikanvarvut levittäytyvät laajoina mattoina joka puolella. Ilma tuntuu raikkaammalta kuin mantereella. Saaren itäpuolen korkeilta kallioilta näkee kauas merelle. Itärannalla kaupungin äänet kuuluvat vain vaimeana kumuna. Kuuleman mukaan sieltä myös näkyy hyvin tähtitaivas, kunhan illat taas hämärtyvät.

Polun varressa on sympaattisia pikku näh-

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

tävyyksiä ja erikoisia luontokohteita kuten kotkansiipilehto, hiidenkirnu ja jatulintarha.

Oma lukunsa ovat saaren vanhat huvilat. Saaresta löytyy myös ulkoilmakappeli. Vanhan liuskekivilouhoksen kylkeen rakennetussa metsäkappelissa on pidetty jumalanpalveluksia ja vihkiäisiäkin.

Vartiosaari sopii retkeilijälle, joka arvostaa luonnonrauhaa. Venematka tekee paikasta hieman vaikeasti saavutettavan, mutta se on hyvä siirtymäriitti kaupunkielämästä leppoisampaan tunnelmaan. Kesäisin Vartiosaaressa pysähtyy neljä kertaa päivässä Suomen saaristokuljetuksen vesibussi.

Jouni Viitala

Ulos pesästä. Matti Kykyri kuvasi räkättirastaan poikasen Kumpulassa.

– Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle.

10

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Työryhmä. Vihtori Rämä ohjaa Kellariteatterin 60-vuotisjuhlanäytelmän, joka kertoo vierauden tunteista Euroopassa.

Kesällä teatterin kirjoa Helsingin suvessa on tarjolla teatteriesityksiä Euroopan kodittomista rempseään RosvoRoopeen.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

H

elsingin kellariteatteri viettää 60-vuotisjuhliaan kesällä David Greigin Eurooppa-näytelmän merkeissä. Viikonvaihteessa ensi-iltansa saava näytelmä käsittelee Euroopan sisäistä pakolaisuutta ja siirtolaisuutta, sitä, miten ihminen yrittää epätoivoisesti vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

Ohjaaja Vihtori Rämän mukaan vuonna 1994 kirjoitetussa teoksessa on yhtymäkohtia tähän aikaan.

– Vaikka se ei kuvaa nykyisiä olosuhteita, se sisältää mekanismeja siitä, mikä vihaa synnyttää ja ylläpitää. Ihmisillä kumpuaa aina jostain muukalaisuuden pelkoa, mutta on

lähes mahdotonta tajuta, millä tavalla se kulkeutuu eri puolille Eurooppaa.

Näytelmän henkilöt yrittävät ratkaista kodittomuuden kokemusta: heillä on tunne siitä, etteivät he pääse kiinni omaan elämäänsä.

– Eurooppa on nimi olosuhteille, joissa he elävät. Kuvaavaa on, että he tuntevat olevansa parhaiten kotona silloin, kun ovat liikkeessä, Rämä kertoo.

Näytelmässä on surumielinen ja lempeän humoristinen sävy.

– Ihmisethän ovat monesti tekemisissään hölmöjä ­idiootteja, minkä sanon kaikella rakkaudella.

Vihtori Rämä palaa Kellariteatteriin 16 vuoden tauon jälkeen. Joensuun kaupunginteatterin johtajan virasta vuosi sitten yllättäen erotettu Rämä on tehnyt tiuhaan tahtiin freelancetöitä. Loppukesästä ovat tulossa ensi-iltaan ­Tuomas Timosen runoihin perustuva näyttämöteos sekä nykytanssiteos, jossa on hän itse esiintyy tanssijana.

Kellariteatteri sai alkunsa vuonna 1956, kun Helsingin kaupunki hankki Liisankatu 27:stä kolme kellarihuonetta nuorten teatteriharrastusta varten. Halkovarastona toimineiden tilojen paksut kiviseinät purettiin, mutta paikalleen jätettiin salin tunnelmalliset holvikaaret. Paikka nimettiin Helsingin Nuorisoteatteriksi. Nuorten toimesta nimeksi kuitenkin vakiintui pian Kellariteatteri eli Klitsu.

– Ajatuksena oli saada nuoret pois kaduilta, kertoo Kellariteatterin hallituksen puheenjohtaja Sandra L ­ amppu.

– Toiminta oli alusta lähtien kunniahimoista, ja täältä on ponnistanut monta nimekästä teatterintekijää. Kaikkien harrastajien työ on silti ollut arvokasta riippumatta siitä, ovatko he tähdänneet alalle vai ei.

Kellariteatteri on yksi Helsingin kolmesta ylioppilasteatterista, ja sen jäsenet valitaan joka syksy pääsykokeilla. Teatterilla ei ole taiteellista johtoa, vaan jäsenistö valitsee siellä esitettävät produktiot ja ohjaajat.

– On ainutlaatuista, että jäsenet voivat vaikuttaa siihen, minkä näköistä teatteria tehdään, Lamppu selvittää.

Kellariteatteri on tehnyt joka vuosi myös kesäteatteria, jota on esitetty Kumpulan metsäteatterissa yhteistyössä Ilves-teatterin kanssa. Lampun mukaan Kumpulaan on tulossa heinäkuun lopulla Siiri Ervastin ohjaama näytelmä Jumalten pyykkivuoro.

– Eurooppa-näytelmä esitetään Kellariteatterin tiloissa, koska juhlistamme näin samalla tilaa ja sen henkeä.

Töölössä on luvassa hieman toisenlaista kesäteatteria.

Siellä avautuu heinäkuussa uusi Taivallahden kesäteatteri, jossa nähdään vauhdikas koko perheen laulunäytelmä, Rosvo-Roope. Roopen roolissa on vuonna 2004 tangokuninkaaksi kruunattu Tommi Soidinmäki.

– Kun ohjaaja Kari Kinnaslampi otti yhteyttä ja tarjosi roolia, minun ei tarvinnut kauaa miettiä vastausta. Yhtenä syynä on se, että Rosvo-Roopena vanhassa kotimaisessa elokuvassa esiintyvä Tauno Palo on suuri esikuvani, ­Soidinmäki kertoo.

11

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Kalle Kervinen

Kesäteatteria Helsingissä ■■ 8.6. Pekka Töpöhäntä, ­Vuosaaren kesäteatteri ■■ 11.6. Saapasjalkakissa, Puotilan kesäteatteri ■■ 11.6. Känkkäränkkä, HIT – Helsinki International Theatre ■■ 15.6. Kesäyön uni, Suomenlinnan kesäteatteri/­ Ryhmäteatteri ■■ 21.6. Aladdin ja taikalamppu, Nukketeatteri Sytkyt ■■ 30.6. Taide – komedia ystävyyden taidosta, Teatteri Helsinki ■■ 30.6. The Land of the Midnight Fun, Helsinki Gayteatteri HGT ■■ 9.7. Lapualaisooppera, Mustikkamaan kesäteatteri ■■ 30.7. Pulcinella, Teatteri Metamorfoosi

Lisätiedot: www.tinfo.fi/kesateatterit

Kellariteatterin hallituksen puheenjohtaja Sandra Lamppu

Näytelmässä meriltä palaava Roope pettyy, koska hänen suuri rakkautensa Helena on menossa naimisiin. Hän lähtee laivallaan takaisin merille ja saa ryöstöpuuhiensa ansiosta lempinimen Rosvo-Roope. Soidinmäki kuitenkin ­muistuttaa, että hän vie rikkailta ja antaa saaliin heikompiosaisille.

– Roolihahmoni on yllättävän monitasoinen, ja hän käy läpi monenlaisia tunneskaaloja. George de Godzinskyn sävellykset taas ovat melodisesti hienoja ja vaativia.

Soidinmäki on esiintynyt laulajan työnsä ohessa musikaaleissa ja revyissä vuodesta 2012 lähtien, jolloin hän oli mukana laajan suosion saaneessa Suuressa tangomusikaalissa.

Rosvo-Roopea esitetään upouudella näyttämöllä lähellä Hietaniemen uimarantaa. Yleisölle on rakennettu 300-paikkainen katettu katsomo.

– Kesäteatteri on huikeassa paikassa, sillä katsomosta näkee suoraan merelle. Rosvo-Roope sopii siis aiheensa puolesta paikkaan kuin nenä päähän, Soidinmäki toteaa.

Lisätiedot: www.kellariteatteri.fi, www.taivallahdenkesäteatteri. com

Oskari Pastila: Spandex Sapiens. Elokuvateattereissa 17.6.

ELOKUVA Lapsesta lähtien näytellyt Jodie Foster on kunnostautunut vuosien varrella myös ohjaajana. Hänen uusin ohjaustyönsä, Money monster, on televisiokanavalla suorassa lähetyksessä tapahtuva panttivankidraama kunnon Hollywood-tyyliin. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Jamie Linden ja Alan DiFiore.

George Clooney esittää Money monsterissa kyynistä ja ylimielistä tv-persoonaa Lee Gatesia, josta on tullut vauhdikkaita show-elkeitä sisältävän talousohjelmansa ansiosta Wall Streetin sijoitusguru. Erään hänen suosittelemansa yrityksen osakkeen kurssi

Huomio

Spandex sapiens. Starbuck ottaa pataan Jessica Lovelta.

kuitenkin romahtaa, minkä vuoksi omaisuutensa menettänyt piensijoittaja kaappaa Gatesin, tuottaja Patty Fennin ja koko kuvausryhmän panttivangeikseen.

Elokuvan tapahtumat etenevät nopeaan tahtiin.

Katsoja saa jännittää, miten räjähdeliiviin puettu Gates ja hänen korvanappiin puhuva tuottajansa (­Julia Roberts) keksivät uusia ratkaisuja selvitäkseen hengissä. Tärkeänä tekijänä on erityisesti Patty Fenn, joka pääsee piinallisten tuntien aikana valheellisen yritystoiminnan jäljille. Suurelliseen tyyliin tehdystä elokuvasta löytyy siis selkeä eettinen näkökulma.

Hollywood-tähdet Clooney ja Roberts tekevät tasaisen varmat roolityöt toisilleen naljailevina työkavereina ja entisinä rakastavaisina. Myös Jack O´Connell on uskottava epätoivoisena ja sekopäisenä kaappaajana.

Jodie Foster: Money monster. Elokuvateattereissa.

Marjo Kytöharju

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Jouko Turkka oli Suomen Lars von Trier Parhaillaan eletään tv-draaman kulta-aikaa. Edellinen huippukausi oli 1990-luvulla, joka alkoi Twin Peaksilla ja jatkui muun muassa Fitzillä.

Toisin kuin 2010-luvulla noina vuosina myös Suomessa oltiin ajan tasalla ja rikottiin rajoja. Neil Hardwick teki Pakanamaan karttansa brittiläisten esikuvien innoittamana, mutta Jouko Turkka ryhtyi tekemään jotain aivan omaa. Vähän samaan tapaan kuin ohjaaja Lars von Trier kotimaassaan Tanskassa.

Ensin Turkka kuvasi Seitsemän veljestä tv-sarjaksi, mutta sen jälkeen syntyi vielä sitäkin hullumpaa. Kiimaiset poliisit oli Turkan sanoin ”rangaistus Suomen kansalle vierasmaalaisten poliisisarjojen palvonnasta”. Sarja valmistui 1993, ja tänä keväänä Yle julkaisi sen viimein dvd:nä.

Antero Tenhunen/Yle kuvapalvelu

”

On ainutlaatuista, että jäsenet voivat vaikuttaa siihen, minkä näköistä teatteria tehdään.”

DOKUMENTTI Oskari Pastilan ohjaama dokumenttielokuva Spandex Sapiens kertoo kahdesta suomalaisesta showpainijasta, Michael Majanlahdesta ja Jessica Lovesta. Amerikassa suuressa suosiossa oleva showpaini on Suomessa vielä pienten piirien harrastus. On siis kiinnostavaa nähdä, millainen laji on kyseessä ja millaiset ihmiset vetävät ylleen spandex-trikoot, joihin elokuvan nimi viittaa.

Majanlahti ja Love ovat ulkomuodoltaan ja persooniltaan toistensa vastakohdat. Majanlahti on suomalaisessa helluntailaisperheessä Kanadassa kasvanut pitkätukkainen atleetti, joka koulukiusattuna lapsena unelmoi supersankaruudesta. Love taas on pitkänhuiskea transgender, jolle showpaini on ollut kanava oman sukupuolisuuden ilmaisemiseen.

Showpainista on muodostunut käsitys, että siinä otellaan tietyn käsikirjoituksen mukaan saamatta oikeasti juuri naarmuakaan. Veriset taistelut eivät kuitenkaan ole pelkkää pelleilyä, vaan painijat saavat välillä vakaviakin vammoja. Varsinkin nelikymppinen Majanlahti, joka käyttää kehässä nimeä Starbuck, joutuu miettimään kehonsa kestävyyttä, kun hänet passitetaan jälleen kerran magneettikuvaukseen.

Dokumentissa keskitytään muutenkin enemmän Majanlahteen. Katsojat voivat seurata, miten perinteisiin arvoihin uskova keski-ikäinen mies etsii vimmatusti elämänkumppania. Kun Majanlahti löytää dokumentin tekoaikana parikin sopivaa ehdokasta ja esittelee heidät uskovaisille vanhemmilleen, kohtaukset ovat melkoisen liikuttavia. Toinen suhde johtaa lopulta papin aameneen.

Love jää harmillisesti taustalle. Olisin halunnut kuulla tarkemmin, mitä hän ajattelee showmeiningistä ja elämästä ylipäätään.

Jan Ahlstedt

Tauno Palon jäljissä. Tommi Soidinmäki nähdään pääroolissa Taivallahden kesäteatterin laulunäytelmässä Rosvo-Roope.

Suomalaista show’ta ja amerikkalaista draamaa

Tunnetta ruudussa. Jouko ­Turkka käytti Kiimaiset poliisit -tv-sarjassa lähes pelkästään lähikuvia. K ­ uvassa toinen päähenkilöistä, jota näyttelee Merja Larivaara.

Kiimaiset poliisit ei tietenkään ole poliisisarja, vaikka päähenkilöinä on kaksi poliisia.

Merja Larivaaran esittämä Marita ja Taisto Reimaluodon Oiva ovat onnettomia omissa liitoissaan ja etsivät toisistaan lohtua aina, kun siihen tarjoutuu pienikin tilaisuus.

Sarjan vitsi on saippuasarja­ maisissa lähikuvissa. Turkka ajatteli niiden olevan tv-draaman ydintä eikä juuri muuta kuvakokoa sitten käyttänytkään.

Tunneilmaukset ovat turkkalaisen totaalisia, joten räkä tuntuu roiskuvan tv-kuvan ulkopuolellekin.

Samoihin aikoihin myös Lars von Trier innostui televisiosta ja ohjasi sekopäisen Valtakunta-­ sarjansa. Turkan kokeilut herättivät osassa yleisöä suurta raivoa, eikä Turkka koskaan tehnyt televisiolle mitään muuta. Mitä, jos hänen olisi annettu jatkaa?

Yksi tekijäsukupolvi pääsi hetkeksi maistamaan tv-ilmaisun äärilaitoja. Jos Turkan seuraajaa Jari Halosta olisi vielä kannustettu samoille linjoille, suomalainen tv-draama saattaisi näyttää nyt vähän toisenlaiselta.

Leena Virtanen

12

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

”

Lemmikin menetys on usein lapselle ensimmäinen kosketus kuolemaan ja sen lopullisuuteen.”

H y v st i e n a ä Tekstit Marjo Hentunen Kuvitus Pouta Tiihonen

L

emmikissä on sanoin kuvaamatonta hellyyttä. Se hyväksyy ihmisen ehdoitta, ei tuomitse eikä arvostele. Eläintä voi paijata ja pitää hyvänä, se käpertyy kylkeen nukkumaan ja rientää kotiin tulijaa vastaan. Eläimeen voikin syntyä syvä kiintymyssuhde, jossa on jotain samankaltaista kuin äidin ja lapsen varhaisessa suhteessa.

– Rakkaan lemmikin menetys tuntuu vaikealta ja raastavalta. Se voi nostaa pintaan myös aikaisempia menetyksiä, jotka ovat ehkä jääneet surematta, kertoo psykologi, traumapsykoterapeutti Ritva Launonen.

­Kaipaus on yhtä suuri, oli menehtynyt pieni marsu tai hiiri tai iso koira. Erityisen traumaattisia omistajille ovat ­odottamattomat menetykset: jos eläin esimerkiksi jää auton alle, jos joku pahoinpitelee sen kuoliaaksi, se putoaa parvekkeelta tai sen vointi romahtaa nopeasti.

– Jos eläimellä on verta vuotava kasvain vatsaontelossa, joudutaan miettimään, lähdetäänkö hoitamaan vai päätetäänkö eläimen kärsimys, kertoo sairaalaeläinlääkäri Jenni Hovi Yliopistollisesta eläinsairaalasta.

– Usein omistaja sanoo, ettei mitään merkkejä ollut, vielä tänään se leikki ja jahtasi palloa, ja sitten menivät jalat alta.

Usein lemmikki yrittääkin piilottaa oireensa, sillä luonnossa kipeä eläin joutuu helposti muiden hampaisiin.

Jotkut sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta, voivat myös edetä todella nopeasti, eikä ennustetta voi tietää diagnoosihetkellä.

a ik

Aluksi lemmikin kuolema tuntuu epätodelliselta. Joskus ihminen saattaa jopa ajatella, että miksi eläin ei voisi tulla takaisin, vaikka tietääkin, ettei se järjen tasolla ole mahdollista.

Myös eläinlääkärille lemmikin eutanasia on koskettava tilanne. Jotta hän pystyy tekemään työtään, hänen täytyy kuitenkin säilyttää ammatillinen asenne. Niin hän voi parhaiten myös tukea surevaa omistajaa ja osoittaa hänelle empatiaa.

”

Eläimen yllättävä kuolema tuo helposti syyllisyyden.”

– Jos lopetettava koira muistuttaa tavalla tai toisella omia koiria, tilanne on vaikeampi, Jenni Hovi myöntää.

Eläimen yllättävä kuolema tuo helposti syyllisyyden. Että jos vain olisin tullut aiemmin kotiin, tätä ei olisi tapahtunut. Joskus omistaja saattaa tunnemyllerryksessään jopa kieltää eläimen lopettamisen.

K

13

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Salakavala sairastuminen

”K

s u a p i a k , e e l o u k i k ik m m e l Kun – ­Rakkaasta ystävästä luopuminen voi olla hyvinkin vaikeaa, vaikka eläimen vointi on ­tuskallinen.

Tunteet tulevat silloin pintaan. Lemmikin huonontuneen terveydentilan hyväksyminen ja eläimen kannalta oikean ratkaisun tekeminen ei ole helppoa. Toiset haluavat tehdä eläimen kanssa viimeisen kävelyn, osa taas haluaa, että eläin lopetetaan heti.

Joskus omistaja pyytää eläintä kotiin vielä muutamaksi päiväksi. Usein se ei onnistu. Yleensä eläinlääkäri joutuu kertomaan omistajille, että se ei helpota luopumista ja että lemmikin terveydentila ei sitä todennäköisesti kestä, vaan se voi hyvinkin menehtyä kotiin.

– Joskus tervekin mutta aggressiivinen eläin joudutaan lopettamaan, sillä ei voida ottaa riskiä, että se purisi esimerkiksi lasta. Jos koira on jo purrut lasta, lopettamismääräys voi tulla myös poliisilta, Hovi kertoo.

Eläimen eutanasia on rauhallinen ja kivuton tapahtuma. Lemmikki saa ensin rauhoitteen, jonka jälkeen se nukutetaan eli lemmikki tavallaan nukkuu pois. Kun sydänääniä ei enää kuulu, eläin todetaan kuolleeksi. Omistaja saa itse päättää, haluaako olla läsnä koko tapahtuman ajan vai vain osan siitä.

– Kaikki eivät siihen pysty, ja se on täysin ymmärrettävää, Jenni Hovi sanoo.

Surutyöhön ei ole yhtä oikeaa kaavaa. Tärkeintä on kuitenkin kohdata ikävän ja kaipauksen tunteet, sillä suru väistyy vain suremalla. Monia helpottaa itkeminen ja puhuminen eläinrakkaiden ihmisten kanssa, valokuvien katselu tai musiikin kuuntelu. Jotkut haluavat olla yksin omien tunteidensa kanssa, tehdä puutarhatöitä tai liikkua siinä metsässä, jossa lemmikin kanssa liikkuivat.

ä v ä k i a j

. a v o on k

– ­Surun etenemiselle on tärkeää eläimen hyvästeleminen, sanoo Ritva Launonen.

– Jos eläin on kuollut tapaturmaisesti, ihminen voi ­tuntea syyllisyyttä tai pohtia, olisiko voinut estää kuoleman. Suruun voi jäädä jumiin. Toisaalta syyllisyydentunteet ovat tietyssä suruvaiheessa luonnollisia.

Lemmikin menetys on usein lapselle ensimmäinen kosketus kuolemaan ja sen lopullisuuteen. Kouluikäinen ymmärtää jo, ettei sieltä enää tulla takaisin.

– Lapsi voi hyvin olla mukana eutanasiahetkellä, jos se tapahtuu esimerkiksi kotona tutussa ympäristössä. Aikuisten antama lohtu, tuki ja rauhallisuus ovat ­tärkeitä.

Pikku hiljaa suru laimenee. Se muuttuu voimavaraksi ja kauniiksi muistoiksi.

”

Pikku hiljaa suru laimenee. Se muuttuu voimavaraksi ja kauniiksi muistoiksi.”

Kennel­l iiton viestintäpäällikkö Miia Lahti arvioi, että Helsingissä asustaa noin 30 000 koiraa. Hännänvispaajien määrän ja yhteiskunnallisen tilanteen välillä vaikuttaa ­olevan selvä yhteys.

– Mitä enemmän ihmisillä on haasteita esimerkiksi työllisyyden kanssa, sitä enemmän turvaudutaan koiraan.

Eläimestä tulee ystävä ja lohduttaja, jolle on helppo kertoa asioita, Lahti kuvailee.

– Vaikka kaupungissa naapuri on käytännössä yhden oven takana, ihminen jää helposti yksin. Koira täyttää sosiaalisen tyhjiön ja tuo merkityksen elämään, se antaa syyn herätä uuteen aamuun, kevääseen ja linnunlauluun Koira myös luo siltojen ihmisten välille. Lenkillä ventovieraatkin saattavat kysyä, saako sitä rapsuttaa ja minkä ikäinen se on. Koira yhdistää niin työttömän, vanhuksen kuin uraohjuksenkin.

– Koira voi tulla ihmisen viereen ja vähän tökkäistä, että mä olen tässä ja kuuntelen sua. Se tekee sen lempeästi.

Ei olekaan ihme, että koiran menetys jättää elämään tyhjän aukon.

esällä 2014 kissallani Hertalla, 12, todettiin munuaisten vajaatoiminta. Se oli niin lievä, ettei ruokavaliohoitoa tarvinnut aloittaa. Kissa oli väsynyt, mutta piristyi taas ja alkoi leikkiä. Se hämäsi. ”Eräänä päivänä tajusin, ettei Hertta ollut kahteen päivään juuri koskenut ruokaansa. Laitoin Hertan kuljetuskoppaan ja lähdimme eläinlääkärille. Jo Hertan alustavasti tutkinut eläinlääkäri sanoi, ettei hyvältä näytä. Verikokeiden tulokset valmistuivat. Kun eläinlääkäri totesi, että munuaisten vajaatoiminta on edennyt loppuvaiheeseen, purskahdin itkuun. Tiesin, ettei mitään ollut tehtävissä enkä halunnut, että Hertta joutuisi kärsimään enempää. ”Rauhoittavan pistoksen jälkeen Hertta ei enää jaksanut nostaa katsettaan, makasi vain tutkimus­ pöydällä. Nukutusainetta meni kanyylin kautta.

Kun sydänääniä ei enää kuulunut, uusi itkuryöppy vavisutti kehoani. Silitin viilenevää turkkia ja toivotin Hertalle hyvää matkaa. Oli pyhäinpäivän aatto. ”Eläinlääkäreiden empaattisuus auttoi paljon.

Hertan kuoleman jälkeisenä päivänä menimme ystäväni kanssa lemmikkieläinten hautausmaalle, missä sytytin kissalleni keltaisen venetsialyhdyn.

Läheisessä kahvilassa oli viulukonsertti, ja puhuimmekin, että Hertta sai muistotilaisuuden. ”Myös syyllisyydentunteet tulivat. Mietin, kuinka pitkään eläin oli peitellyt kipujaan. Hertta valmisteli minua poismenoonsa. Se ei tullut enää viereeni nukkumaan ja vetäytyi muutenkin. Kuolema tuntui epätodelliselta ja surutyö kesti kauan.

Kuuntelin musiikkia, itkin ja juttelin ystävieni kanssa. Nukkumaan mennessä ja herätessä oli vaikea tajuta, ettei Herttaa enää ole. ”Kun Hertan kuolemasta oli kulunut seitsemän kuukautta, löysin netistä Hertan syntymäpäivänä ilmoituksen valko-oranssista kissanpojasta. Uusi pentu tuli kotiin, kun Hertan kuolemasta oli yhdeksän kuukautta. Pennusta huolimatta Hertta säilyy mielessäni aina.”

Marja

Villistä pennusta rauhalliseksi koiraksi

”K

un Patu, bokserin ja saksanpaimenkoiran sekoitus, tuli meille keväällä 2004, se oli kuin pieni karhunpoika. Patu oli niin sanottu vaikea lapsi. Se oli aamusta iltaan täynnä virtaa ja melko aggressiivinenkin. Välillä mietimme, joudummeko luopumaan siitä. Onneksi jaksoimme, sillä Patusta kasvoi sydämellinen ja rauhallinen koira. ”Ensimmäiset merkit siitä, ettei kaikki ole kunnossa, olivat väsymys ja ajoittainen ruokahalun heikentyminen. Välillä koira kuitenkin söi hyvin.

Siksi sitä ei ehkä halunnutkaan uskoa, että mitään vakavaa on. Kun puhuttiin lenkille lähtemisestä, Patu ponkaisi innoissaan ylös. Silloin, kun meillä ei ollut koiraa, emme olisi uskoneet, että jäämme näin paljon suremaan eläintä. Patu opetti meille, miten hyvä koira voi olla. ”Syyskuun 18. päivä 2015 jäi 11,5-vuotiaan Patun elämän viimeiseksi. Röntgenkuvissa näkyi iso kasvain vatsaontelossa. Se oli sokki. Ainoa vaihtoehto oli päästää Patu vihreämmille niityille, missä sillä ei olisi kipuja. Hautasimme Patun takapihallemme. Käymme siellä muistelemassa Patua ja viemme hänelle kukkia ja kynttilöitä. ”Patun kuolema tuntuu välillä vieläkin epätodelliselta. Usein, kun ajamme autolla kotipihaan, mietimme, että kohta Patu ­tulee vastaan, mutta ei se enää koskaan tule. ”Patun valokuvien katseleminen on ollut suuri voimavara. Yksi Patun kuva on kehystettynä keittiömme seinällä.”

Arja ja Pertti

14 Haaga ■■Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200.

Nuorten ja kouluikäisten toiminta mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko ■■Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340

3220.

Su 12.6. klo 12 Messu. Kolari ja Autio.

To 16.6. klo 13 Torstaikerho. Jeesus tieteen valossa -luento. Poliittinen ajankuva. Sami Lahtinen.

Huopalahden kirkko ■■Vespertie 12. Suntio p. 09 2340

3230.

Su 12.6. klo 10 Messu. Ranta-aho ja Autio. Messun jälkeen pieni pyhiinvaellus puutarhapalstalle Lassilassa.

Ke 15.6. klo 12–14 Kesäkahvila. Hartaus ja kahvitarjoilu.

To 16.6. klo 10–11.30 Kesän perhekerho säävarauksella kirkon pihassa.

Mehu- ja kahvitarjoilu.

Muuta Ilmoittaudu syksyn muskareihin sähköisesti alkaen 16.6. klo 10. Ohjeet ja ilmoittautumislinkki: helsinginseurakunnat.fi/haaga. Muskarikauden hinta 50 e/lapsi. Opettajana toimii kanttori ja varhaisiän musiikinopettaja Hanna Autio.

Ilmoittaudu syksyn esikoisvauvakerhoon. Kerho on tarkoitettu äideille ja heidän alle 8 kk ikäisille esikoisvauvoilleen. 1. ryhmä 23.8.–11.10, 2. ryhmä 18.10–29.11. klo 11–12.30 Huopalahden kirkolla. Ilm. Aila Pihlajavesi p. 050 382 3550.

Herttoniemi ■■Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Pe 24.6. Juhannusaaton retki Sammattiin. Kesäistä ohjelmaa, kokko, keittoruoka, kahvit, makkaran paistoa (maksullinen). Mukana Jenni Kallio ja Marika Sointula. Retken hinta 30 e, alle

Seurakunnissa tapahtuu 10. – 16.6.

12 v. 10 e, maks. käteisellä bussissa. Bussikuljetus kaikilta kirkoilta: MP klo 15, HN klo 15.15, HNR klo 15.25 ja KS klo 15.30.

Ilm. 17.6. mennessä p. 09 2340 3300.

Herttoniemen kirkko ■■Hiihtomäentie 23, p. 09 2340

3320 Su 12.6. klo 10 Messu, Kallio, Simoila, Lemponen, kirkkokahvit.

To 16.6. klo 19 Kesäilta kirkolla, Musiikkia, yhteislaulua, hartaus ja tarjoilua

Herttoniemenrannan kappeli ■■Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340

3340

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo ■■Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115

Su 12.6. klo 10 Messu, Huima, Nieminen, kirkkokahvit.

Myllypuron kirkko ■■Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330

Su 12.6. klo 12 Messu, Kallio, Simoila, Lemponen, kirkkokahvit.

Ti 14.6. klo 19 Metrolla musiikkiin konsertti. ”Tunnen ohitse Sun kulkeneesi”. Kirsi Lemponen, sopraano ja Miila Kallinen, piano. Händel, Kuula, Merikanto, Mozart, Schubert. Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e.

Ke 15.6. klo 13 Kesäsumpit.

Elintarvikejako kesä–elokuussa on ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9.

Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Kallio ■■Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko ■■Itäinen papink. 2, p. 09 2340

3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 9.6. klo 18 Viikkomessu. Lindfors, Oksanen. Klo 19 Ackté-klubi: Klaus Mäkelä, sello, Eero Heinonen, piano.

Kesto 1h 45min, väliaika. Liput 15e. Klo 21 Angel music: Kaartin soittokunta -festivaalin avajaiskonsertti. Iltasoitto kirkon tornista klo 20.30.

Su 12.6. klo 10 Messu. Laajasalo, Viljamaa, Pyylampi. Messuavustajat Elmeri Anhava ja Anna Edelmann.

Kirkkokahvit. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen.

Ma 13.6. klo 19 Urkukesän konsertti.

Taivaan tähden

Ghislain Leroy (FR), urut. Vapaa pääsy, Panhuilun ja urkujen juhlaa! Stefan ohjelma 7e.

Stanciu, panhuilu ja Ilpo Laspas, urut.

Ti 14.6. klo 19 Ackté-klubi: MusiikilliVapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin jälkeen kahvit Lapsi- ja nuorisokuoro nen meditaatiohetki. Eero HämeenKannelkellojen toiminnan tukemiseksi. niemi, piano. Kesto 1h 10min, väliaika.

Liput 15e.

Malminkartanon kappeli Ke 15.6. klo 13 Kesäkahvila Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen ■■Vellikellonpolku 8 rukouslaulun messu. Männistö, Ke 15.6. klo 18 Viikkomessu. HeikkiAnima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Klo nen, Härkönen.

19 Ackté -klubi: ”Kesäillan swingit”.

Toimintakeskus Jenny Sami Saari, laulu ja kitara, Tessa Virta, piano ja laulu, Olli Peuhu, kontrabasso.

■■Beckerintie 9 Kesto 1h 10min. Liput 20e.

Kesä–elokuussa keskiviikkoisin To 16.6. klo 12 Urkukesän klo 10–11 Diakonian ajanvapäivämusiikki. Vivika rauspäivystys, 15.6. p. 09 SeuraOksanen, urut. Vapaa 2340 3843. kunnat pääsy. Klo 18 ViikkoKeskiviikkoisin klo 12– 15 Jennyn Olohuone. messu. Viljamaa, verkossa: www.

Avoin kohtaamispaikPyylampi. Klo 19 Ackhelsinginseura- ka. Lounas. té-klubi: Topi Saha ja Valtatie 13. Topi kunnat.fi Muuta Saha, laulu ja kitara, Matias Tyni, koskettimet, To 16.6. klo 12–14 SopTero Hyväluoma, viulu, patykki Sitratorilla. Klo bouzouki, rummut, lyömäsoitti18 Kannelkodin kesäseurat, Vanhaistentie 15. Kahvit jo klo 17.30. met, Tarmo Anttila, kontrabasso. Kesto Raitavuo, Myllylä.

1h. Liput 20e.

La 18.6. klo 12 Sinkkujen retki Haagan Alppilan kirkko Alppiruusupuistoon. Tapaaminen puis■■Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. ton edessä Laajasuontiellä. Mukana Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali Kristina ja Heidi-Maria. Tied. Ulla-Maija auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo Tuura, p. 09 2340 3843.

12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, Tulossa koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi.

Huopalahden rovastikunnan yhteinen Su 12.6. klo 16 Messu. Laajasalo, depressiokoulu 8.9., 15.9., 29.9., 6.10., Pyylampi. Kirkkokahvit.

13.10., 20.10. ja 27.10. klo 18–19.30 ToiAlppilan kirkon kahvila ma–pe klo mintakeskus Jennyssä. Vertaistukea 10–15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon masennuksesta kärsiville ja yhdessä herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, toivon etsimistä. Ilmoittautuminen #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila elokuun loppuun menn. Aili Raitavuo tukee KUA:a. p. 050 380 1258 tai Heli Salo p. 050 380 2352.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla

Pe 10.6. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri.

Su 12.6. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang.

Retket Kesäretkelle Savoon 29.6.–1.7. Enonkosken ja Savonlinnan maisemiin vielä tilaa. Matkajohtajina Pirkko Kaskinen, Veli-Matti Hynninen ja Riitta Männistö.

Osallistumismaksu 155e. Tied. Riitta Männistö, p. 09 2340 3633.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■■Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe

klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 12.6. klo 10 Messu. Airi Heikkinen, Anne Myllylä. Kirkkokahvit. Klo 18

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■■Myllykallionrinne 1F, p. 09 2340

4300,virasto palvelee: ma, ti, to, pe 9–12, ke 12–18 lauttasaari.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302. (Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.)

Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. HUOM Kirkkoherranvirasto on auki kesäaikana ajalla 1.6.–31.8. Ma 9–12, Ke 12–18, pe 9–12. Päivystävä pappi tavoitettavissa normaalisti puhelimitse arkisin 9–21 numerosta 09 2340 4302.

Diakonian ajanvaraus kesäaikana ajalla 1.6.–31.8. puhelimitse taikka tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11.

Su 12.6. klo 11 Messu. Työrinoja ja Valojärvi.

Ma 13.6. Kesäkahvila klo 13–14.30 Pieni kesäinen konsertti: sellisti Jenni Witick ystävineen, mukana kanttori Marjukka Andersson ja Taina Viherkari.

Klo 14.30 Makkaranpaistoa ja nokipannukahvit kirkon viihtyisällä takapihalla. Makkara 1 e. (Säävaraus).

Ke 15.6. klo 13 Kimppakävely, lähde mukaan pienelle kävelyretkelle lähiympäristöön yhdessä diakonin kanssa, lähtö kirkon sisäpihalta. Lisätietoja: Diakoni Taina Viherkari p. 09 2340 4323.

(Säävarauksella.) klo 14 Päivärukous lyhyt päivärukoushetki kirkkosalissa. klo 19 Viikkomessu. Niemelä ja Valojärvi.

La 18.6. Tahdon! Naimisiin kirkontornissa? Lauantai 18.6. on tornivihkimispäivä, jolloin on mahdollista mennä naimisiin kirkon 55 metriä korkeassa tornissa. Lisätietoja:mimi.kaskinen@ evl.fi p. 09 2340 4312 Su 19.6. klo 11 Messu. Niemelä ja ­Andersson.

Muuta Ti 21.6. Perinteinen virsilaulu- ja saunailta Poliisien majalla. Klo 18–19 toivevirsiä kanttorin johdolla. Sauna­ vuorot: klo 12–15 nuoret, klo 15–18 aikuiset ja perheet, 18–19 virsiä yhdessä, klo 19–20.30 aikuiset ja perheet, klo 20.30–01 nuoret aikuiset.

Mukaan tarvitset: Oman pyyhkeen, uima–asun ja 5 euroa saunamaksua varten (alle 15–vuotiaat ilmaiseksi).

Majalla on myös makkaranpaistomahdollisuus/ omat makkarat mukaan.

Tilaisuus on päihteetön. Lisätietoja lauttasaari.srk@evl.fi p. 09 2340 4300.

(Osoite: Kyyluodontie, seuraa opasteita.)

Ke 22.6. Lasten ja nuorten (7–13 v) kesäretki Svartholman linnoitukseen, Loviisaan. Retkelle lähdetään kirkon pihalta klo 8.30 ja takaisin palataan iltapäivällä noin klo 17.00. Lisätietoja: teijo.junnola@evl.fi, p. 09 2340 4305.

Klo 14 Päivärukous lyhyt päivärukoushetki kirkkosalissa. Klo 19 Viikkomessu. Kuusniemi ja Valojärvi.

Ma 27.6. – 29.6. Telttaleiri lapsille ja nuorille (7–14 v) Siuntion Korpirauhassa. Telttaelämää, leirinuotioita, seikkailuja uusia ystävä ja paljon muuta! Hinta 30e, sisaralennus 10e. Lisätietoja: teijo. junnola@evl.fi, p. 09 2340 4305.

Kirkkokahvila on auki kesällä aikavälillä 27.6.—8.8. ma–pe klo 10–16. Tarjolla kahvilan makeita ja suolaisia pikkuherkkuja. (Ei lounas palvelua)

Malmi ■■Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Jumalan ilo Jeesus kertoi paimenesta, joka jätti 99 lammasta ja lähti etsimään kadonnutta.

Joskus olen miettinyt niitä 99:ää. Olikohan ihan viisasta hylätä ne vain yhden karkulaisen takia?

Mutta ei syytä huoleen. Paimen ei oikeasti hyljännyt katrastaan.

100 lammasta on iso lauma. Paimenet eivät laumoja omistaneet, vaan useimmiten ne olivat kyläläisten yhteistä omaisuutta – sen ajan osuustoimintaa. Useimmiten isoa laumaa paimensi kaksi tai kolme paimenta.

Näin varmaan tässäkin kertomuksessa. Kun päivän päättyessä huomattiin, että yksi otus puuttuu, muut paimenet toivat lauman kotiin, ja yksi lähti etsimään kadonnutta. Koko kylä sitten odotteli portilla toivoen näkevänsä yön pimeydessä paimenen palaavan kantaen harteillaan loukkaantunutta karkulaista.

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Voi sitä iloa!

Jeesuksen kertomus oli suunnattu fariseuksille, jotka olivat tulleet soimaamaan häntä syntisten eli kadotettujen kanssa seurustelusta.

Jutun pointti on tämä: Jumala on syntisiä kohtaan ystävällisempi kuin fariseukset, joiden mielestä kadonneet sielut ansaitsivat kohtalonsa. Hän etsii kadonneita.

Jumala etsii ihmistä. Usein ajattelemme toisin päin, että ihminen etsii Jumalaa. Kadonneita etsivä Jumala poikkesi ratkaisevasti ajan käsityksestä jumalista.

Ydin on Jumalan suuressa ilossa kun yksikin kadonnut löytyy.

Olli Valtonen

4. sunnuntai helluntaista Kadonnut ja jälleen löytynyt Apua! Usein ajatellaan, että ihminen etsii Jumalaa, mutta Jumala etsii myös itse kadonneita lampaitaan.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps.32:1-2, 5-8, Jes.57:15-19 (20-21) 1.Piet.5:5-11, Luuk.15:1-10.

4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Messu su 12.6. klo 10. Anita Olli, Pirkko Poisuo, Outi Aro-Heinilä.

Konsertti ke 15.6. klo 18. Merja Wirkkala, laulu, Outi Aro-Heinilä, urut.

Kesäilta kirkonmäellä ke 15.6. klo 18.30. Hartaus, makkaranpaistoa ja lauluhetki. Anita Olli, Outi Aro-Heinilä.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340

4428 Messu su 12.6. klo 18. Sari Hakuri, Merja Wirkkala.

Grilli–ilta to 16.6. klo 18.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427

Messu su 12.6. klo 16. Sari Hakuri, Terhi Aho, Timo Olli.

Kesäpiiri ke 15.6. klo 12.

Kesäretki Porvooseen ja Gumbostrandiin ke 10.8. klo 9.15–15.30. Hinta 20 e, sis. matkat ja lounaan. Ilm. viim. 3.8. kirkolle p. 09 2340 4427.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Messu su 12.6. klo 10. Esko Laine, Merja Wirkkala.

Iltatulet ke 15.6. klo 18.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422

Messu su 12.6. klo 17. Kimmo Karhi, Markus Kopperoinen, Outi Aro-Heinilä.

Iltatee.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424 Grillihetki to 16.6. klo 13.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Hartaus ke 15.6. klo 12. Minna-Sisko Mäkinen.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429 Messu su 12.6. klo 10. Pirjo Kettu, Timo Olli.

Aikuiset Tähtäimessä pienen budjetin häät! Tule saamaan ja jakamaan ideoita, kuinka järjestää häät mahdollisimman pienellä budjetilla. Kaikille avoin vertaiskeskusteluilta Viikin kirkossa ti 14.6. klo 16.

Matka Ranskaan 23.–28.9. Pariisi ja Lyon. Hinta 1360 e. Tied. Antti Ylinen, p.

050 380 3564. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Diakonia Diakoniatyön ajanvaraus kesä–elokuussa on keskitetysti Tapulin diakoniatoimistossa. os. Maatullinkuja 4.

Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, puh.

09 2340 4486.

Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa to klo 11.30 Malmin kirkolla ja ke klo 12 Jakomäen kirkolla.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 18–20.30.

Veisuvartti ke klo 18.

Nuorten tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko ■ Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720

(suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerho-

15

Seurakunnissa tapahtuu 10. – 16.6.

tilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti, Länsi–Pasila, Pikku–Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4718. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 12.6. klo 11 Messu, Ronimus (l+s), Vuorio (k) Ke 15.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Cafe Tuomas (1.6.–10.8.) Meilahden kirkon patiolla ja sateella Tuomaankirkon kirkkokahvilassa. Hartaus ja yhdessäoloa, klo 19 Avoin rukouspiiri, srk-salin aula

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

09 2340 4780.

To 16.6.klo 18 Lauluja ja lettuja -ilta, mukana Krans ja Vuorio, letut 2e

Ruskeasuon seurakuntakeskus ■ Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

To 9.6. ja 16.6. klo 13–14.30 Kesäkahvila Rasti (2.6.–11.8.) seurakuntakeskuksen pihalla ja sateella ruokasalissa.

Hartaus ja yhdessäoloa

Muuta Muskareiden hakuaika 24.6. asti Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastin muskareiden ja laulumuskarin syyskausi alkaa to 1.9. Muskareita on syyskaudella 15 kertaa. Syyslomalla (vko42) ei pidetä muskaria. Muskarikausi maksaa 65e/lapsi ja 55e/seuraava sisarus. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet kotisivuiltamme.

Lisätiedustelut: varhaisiän musiikkikasvattaja Jenni Paaso p. 050 596 5601 tai jenni.paaso@evl.fi

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesällä ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraukset puhelimitse ti ja to klo 13–14, 09 2340 4818 (ei muuna aikana käytössä) tai käynti Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815

(suntiot) Su 12.6. klo 11 Messu. Iiskola, Faugel, Kankkunen, Makkonen, Honkanen-Punkari. Mukana kesän cityrippikoululaiset.

To 16.6. klo 13 Teematorstai. Nimikkolähettiperhe Keskiset vieraana, mukana kansainvälisen työn sihteeri Sari Viljakainen.

Muuta Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15.

Ultimate-peliä Kurkimäen kentällä ti 14.6. klo18–19. Tule kokeilemaan vauhdikasta frisbeepeliä, juomapullo ja lenkkarit mukaan. Loppurukous. Lisätied. 09 23404846, Tuuli.

Pyöriikö kaapeissasi ylimääräisiä villalankoja? Tuo jämälankasi Mikaelinkirkolle. Käsityökerho ja riparilaiset tekevät niiden avulla hyvää lähellä ja kaukana. Kiitos!

Vantaan Herättäjäjuhlat ”Kahden maan kansalainen” la 9.7. Bussikuljetus Myyrmäen urheilupuiston juhlakentälle ja takaisin. Lähtö klo 9 Matteuksenkirkko (Itäkeskus), klo 9.15 Mikaelinkirkko (Emännänpolku 1, Kontula), klo 09.30 Malmin kirkko (Kunnantie 1, Malmi). Paluu n. klo 20.30.

Vapaaehtoinen maksu Herättäjuhlien hyväksi (kerätään bussissa). Ilm. 30.6. mennessä, Mikaelin seurakunta, 09

2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Tied. Helena Untamala, 045 3213195 ja Arto Virkkunen, 040 5804989.

Munkkiniemi ■ Kirkkoherranvirasto, Raumantie

3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p.

09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo

Tulossa!

Arjen draamaa

Krito-konferenssi 12.–14.8. Vivamo Kaikille avoin tapahtuma sisäisen toipumisen teemoista Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Vesa Mäkelä, Riitta Keskimäki, Satu Eerola, Ulla Halttunen, Leena Lehtinen, Aino Vesti, Mika Lahtinen, Aila Keskinen, Elina Tiiainen.

Musiikki: Minna ja Jussi Pyysalo.

Näytelmä Tuhlaajapojan veli, Mika Lahtinen Konferenssin kurssimaksu: 75 €.

Täysihoitohinta: 133,50–179,50 €/hlö.

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 11.–12.8.

Koulutuspäivien kurssimaksu: 65 €.

Täysihoitohinta: 71–94 €/hlö.

Ilmoittaudu: puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Katso lisää: krito.fi

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

■ Raumantie 3

Kesäkuussa messu su klo 11 Munkkiniemen kirkossa.

To klo 17–19 Kesäkahvila, hartaushetki klo 18, 16.6. Peltohaka.

Kirkkoherranvirasto suljettu ma kesä– elokuussa.

kansanraamattuseura.fi

Munkkiniemen kirkko

Suurennuslaseja suuri valikoima

■ Tiilipolku 6

Su 12.6. klo 11 (Huom! aika) Messu, Hartikainen.

Ke klo 13–15 Kesäkahvila, hartaushetki klo 14, 15.6. Peltohaka.

Helsinki tuttu ja tuntematon – Oleg Tchoumakin taidemyyntinäyttely jatkuu kesäkuun ajan kirkossa ja aulassa.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Ruoholahdenranta 5, Helsinki Raitiovaunut 6 ja 9 Verkkokauppa

www.ettonet.fi

Ostoskärry Pepita, jossa isot pyörät ja thermotasku.

Vain 2,5 kg.

Kirjatuki Reading Rest

■ Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15 sekä tilaisuuksien aikana, ma sulj. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, ma sulj. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318.

Su 12.6. klo 10 Messu. Savik, Heininen, Pesonen–Kareinen.

Ke 15.6. klo 13 Kesäkahvila Kaikki yhteen, juhlahetkeen. Salvadorilaisen kansanmessun lauluja. Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton lauluryhmä. Helenius, Pelkonen, Hapuli. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Seniori- ja hoivasängyt Ergonomiset patjat Vuodesuojat ja liukulakanat

Polkulaite Kusti

Seniorituoleja useita malleja.

Myös nousuapumekanismilla.

Turvajakkara Zorbas – nosta selkänoja nousutueksi

Ja paljon muuta!

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Päivystävä diakoni, p. 09 2340 5318.

Su 12.6. klo 12 Messu. Savik, PesonenKareinen.

Ti 14.6. klo 18 Kesäkahvila Karjalan maill’ kuldakägözet kukkuu. Karjalaisten lauluja sekä Oskar Merikannon lauluja ja yhteislaulua. Musisoimassa alueen musiikin ystäviä. PesonenKareinen, Heininen. Kahvitarjoilu klo 18, ohjelma alkaa klo 18.30. Vapaa pääsy.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 09 2340

5340 Su 12.6. klo 16 Messu. Handolin, Laurila, Mikael Tammilehto, Hanna-Maria Hapuli, City-rippikoulun nuoria ja isosia.

Maunulan uurnalehto ■ Pirkkolantie 22

Ti 14.6. klo 17 Hartaus. Heininen. Sateella huoltorakennuksessa.

Muuta Perheiden piknik ma 13.6. Pikkukoskelle, Pikkukoskentie 23. Tapaaminen klo 9.45 Pikkukoskella. Omat eväät mukaan, seurakunta tarjoaa kahvin, kahvimaidon ja -sokerin, mehun, teen, veden ja kertakäyttöastiat. Ei ilmoittautumista.

Tied. Mirva Keski-Vähälä, p. 09 2340 3845.

Elämänkaari–diakonialeiri kaikenikäisille 12–14.8. Lohirannassa. Hinnat 50/20e, alle 3v. ilmaiseksi. Hinta sis. matkat, täysihoidon, ohjelman ja

TIISTAINA 14.6. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKOSSA Mikä olisikaan parempi tapa vaihtaa kesävaihteelle kuin konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin seurassa!

Menossa mukana myös Klaus Pennanen, laulu, Tuomas Karjalainen, urut, Inna Vintturi, huilu, kesäinen kvartetti sekä Olli Valtonen, Sari Vapaavuori ja Auvo Naukkarinen. Tilaisuus on kaksikielinen.

VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! helsinkimissio.fi

16 tapaturmavakuutuksen. Lähtö pe klo 17 Käpylän postilta, ajo Oulunkylän ja Maunulan kautta. Paluulähtö su klo 15.

Ilmoittaudu 1.6.–30.6. hakemuksella diakoniatyöntekijältä tai kirkkoherranvirastosta. Tied. p. 09 2340 5318.

Paavali ■■Virasto: Sammatintie 5, avoinna

ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl. fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot. paavali@evl.fi

Paavalinkirkko ■■Sammatintie 5, p. 09 2340 5445,

avoinna ma–to klo 11–14.

To 9.6. klo 18 Rukouskävely lähiluonnossa. Mahdollisuus meditaatioon ja esirukoukseen. Järj. Kallion ja Paavalin srk:t, lisät. Tuija Samila p. 09 2340 5419.

Su 12.6. klo 10 Messu. Elina Koivisto, Juha Valkeapää, Jukka Ahokas.

Ma–to klo 11–14 Kesäkahvila kirkon sisäpihalla, vap.eht. maksu Etiopian aids-orpojen hyväksi Ma 13.6. klo 12 Vähän erilainen kirkkoesittely. Tuuli Aitolehti.

Ti 14.6. Paavalin pyöräkemut: Youth behind bars -pyöräpaja pitää klo 9–14 retkipäivän! He tekevät Paavalin kirkon pihalla pyörähuoltoja kilpailukykyiseen hintaan. Huoltovaraus tekstiviestillä tai soittaen etukäteen Minna Kumpukallio p. 0503212322.

Klo 12 Kesäinen hartaushetki. Tuuli Aitolehti.

Ke 15.6 klo 17–18 Puistojumppa kirkon takapihalla leikkipuiston puolella ke:sin klo 17–18, vetäjänä Taina Virtanen.

Säävaraus, sadesäällä sisällä.

Klo 18 Kesäillan ehtoollinen. Kari Kanala, Jukka Ahokas.

Keula ■■Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445

Ke 15.6. klo 18 Tekstejä ja musiikkia eri uskonnoissa. Tark. tiedot Fb:ssa ’Uskontodialogi Paavalin srk’, Tuija Samila. Kahvia ja teetä.

Muuta To 9.6. klo 18 Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, os.

Kalervonkatu 1. Jukka Ahokas, Juha Valkeapää.

To 16.6. Miesten saunailta Mäntyniemessä. Lähtö klo 14.30, paluu n. klo 20.

Hinta 5 e. Ilmoittaudu virastoon viikkoa ennen.

Pe 24.6. klo 16.30–22. Juhannusretki Mäntyniemen kesäkotiin. Lipunnosto, kesäruokaa, kahvit, saunomismahdollisuus, kesäistä ohjelmaa ja kokko sään salliessa. Mukana Kirsti Hietalahti, Seppo Välimäki ja Minna Kumpukallio.

Kokonaishinta 20 e/aik., 5 e/7–16 v., alle 7–v. 0 e., maksu bussissa käteisellä ja mielellään tasarahalla. Lähtö klo 16.30 Paavalinkirkolta. Ilm. virastoon viim. ma 13.6. p. 09 2340 5400.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■■Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552.

Su 12.6. klo 11 Messu. Leo Norja, Marita Toivonen, Ari Häyrinen ja Lilian Rajamets.

Ti 14.6. klo 18 Green Light kesänuortenilta. Grillailua ja chillailua.

To 16.6. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupposen äärellä.

Seurakunnissa tapahtuu 10. – 16.6.

VälKe ■■Välitalontie 71

Ke 15.6. klo 9.30–12 Perheiden kesäkeskiviikko. Kaikille perheille avointa kesätoimintaa, joihin kokoonnutaan olemaan ja leikkimään yhdessä. Kesäkeskiviikkojen ohjelma riippuu kerran vetäjästä ja perheiden toiveista – luvassa mm. askarteluja, leikkejä ja lauluja.

Mahdollisuus myös pieneen aamupalaan ja omien eväiden lämmittämiseen.

Tulossa Perheleiri Lekholmenin leirikeskuksessa pe 9.9.– su 11.9. Yhdessäoloa, perheiden omaa aikaa ohjattua toimintaa sisällä ja ulkona. Täysihoito kaikilta yli 5-vuotiailta 40 e. Alle 5-vuotiaat maksutta. Sitova ilmoittautuminen 8.8.2016 mennessä Pakilan seurakunnan virastoon, p. 09 2340 5500.

Muuta Kirkkoherranviraston aukioloajat muuttuvat 13.6. lähtien: jatkossa olemme avoinna ma–to klo 9–12.

Pitäjänmäki ■■Toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18. P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele–Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko ■■Turkismiehenkuja 4

Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

Ma–pe klo 12–15 Kirkon kesäterassi.

Kesäinen kohtaamispaikka kaikenikäisille. Tule mukaan istahtamaan hetkeksi alas, vaihtamaan ajatuksia, heittämään tikkaa ja juomaan kupillinen kuumaa. Tarjolla pöydän antimia edullisesti. Lapsille leikkipaikka leluineen. Sadesäällä sisätiloissa.

Su 12.6. klo 10 Messu. Vanne, Eero Junkkaala (s), Ahola, Seija Kestilä, laulu.

Kirkkokahvit.

Ke 15.6. klo 18 Hiljainen rukous.

Su 12.6. klo 10 Pihamessu kirkon pihalla. Ek, Nurminen, Filppula. Klo 15 Kirkkomusiikin helmiä -konsertti. Noora Karhuluoma, sopraano, Airi Saloniemi, piano. Säveltäjinä mm. W.A.Mozart, F.Mendelssohn, G.Verdi, O.Merikanto.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Ke 15.6. klo 18 Iltamessu.

To 16.6. klo 18 Laulamme yhdessä.

Filppula.

Laajasalon kirkko

Muuta La 11.6. Retki Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlille Vihtiin.

Ohjelmaa koko perheelle, kuulumisia kaikesta maailmasta, musiikkia, hartautta, yhteistä hauskaa, ­www.­lahetysjuhlat.­fi. Lähtö klo 7.30 Matteuksen kirkolta tai klo 7.40 Herttoniemen metroasemalta, paluulähtö klo 20.15, perillä Matteuksen kirkolla klo 21.30. Retken hinta 15 e kattaa bussimatkan, muut kulut kukin hoitaa itse.

Ilmoittautumiset (kerro lähtöpaikkasi) Anja Nurmiselle p. 050 409 3036 tai ­anja.­nurminen@evl.fi.

Tuomiokirkko ■■Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi. helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Pitäjänmäen kamarikuoro aloittaa syyskauden to 1.9. klo 18. Harjoitukset Pitäjänmäen kirkon srk-salissa. Otamme mukaan uusia työikäisiä laulajia.

Olemme myös Facebookissa: facebook.com/pitskunkuoro

■■Unionink. 29, p. 09 2340 6120,

■■Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke

klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www. laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■■Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ti puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Roihutupakahvio tiistaisin klo ­12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30

■■Suomenlinna C 43, p. 09 2340

6126, avoinna ma–su 12–16 Pe 10.6. klo 18 Konsertti: Gran Partita & Holberg Suite. Kaartin soittokunta, joht. Ville Paakkunainen ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan jousiorkesteri, joht. Tommi Suutarinen.

Vapaa pääsy.

Ma 13.6. klo 12 Keskipäivän musiikki.

Ingerö, laulu ja kitara, Kari Makkonen, kontrabasso.

Vanha kirkko 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Aulakahvio ■■Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma–pe klo 10–14. Kesäkuun avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 näyttely ”Akvarelleja Vantaanjoen Su 12.6. klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja rannoilta”, Marjatta Tolonen ja messujatkot.

Ritva Tuomisto.

Ti 14.6. klo 12 Päivämusiikki.

Su 12.6. klo 12 Messu. Ek, Dag-Ulrik Almqvist, urut.

SeuraFilppula.

Ke 15.6. klo 8 Aamumessu. Klo 19 Urkukesän kunnat Tammisalon konsertti. Keijo Silverkossa: www. kirkko ventoinen, oboe, Niels Burgmann, urut.

■■Väylänrinne 1, helsinginseuraTo 16.6. klo 18–20 Kirkp. 09 2340 5715 kunnat.fi Ke 15.6. klo 13 Kesä­ ko auki hiljentymistä piiri. Laaksonen. ja rukousta varten.

Helsingin tuomiokirkko

Seurakuntatoimisto

Suomenlinnan kirkko

■■Reposalmentie 13, p. 09 2340

Muuta

Roihuvuori

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

avoinna ma–su 9–24. Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18. Pappi tavattavissa kesä–elokuussa ti ja to klo 15–17, rippihuone.

Pe 10.6. klo 12 Urkuvartti. Murto.

La 11.6. klo 18 Iltakirkko.

Su 12.6. Klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Klo 20 Urkukesän konsertti. Sabine Nieminen, urut.

Ma 13.6. klo 12 Päivärukous.

Ti 14.6. klo 11 Prayer During the Day and a Short Presentation of the Cathedral. Klo 12 Päivärukous.

Ke 15.6. klo 12 Urkuvartti. Liisa Ahlberg.

To 16.6. klo 12 Viikkomessu. Klo 12.30 Omakustanteiset kesäkahvit. Krypta.

Ruoholahden kappeli ■■Selkämerenkuja 1,

p. 09 2340 6125 Ke 15.6. klo 18 Kesäillan kerho. Hengellisiä vaikuttajia tällä ja viime vuosisadalla: Bono. Varkki.

Annankulma ■■Annankatu 14 D Avoin olohuone avoinna to 11–15, pe 9–12 Pe 10.6. klo 9–10 Aamupuuro.

Agricolaliike ■■Mikael Agricolan kirkko, agrico-

laliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings Su 12.6. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kirkkokahvit.

Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu.

vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. Facebook.com/toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko ■■Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320

Pe 10.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

Su 12.6. klo 10 Messu. Naukkarinen, Leinonen, Karjalainen. Kirkkokahvit.

Ma 13.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

Ti 14.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

To 16.6. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

Töölön kirkko ■■Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340

6321 Pe 10.6. klo 17 Raamattua kuunnellen.

Ti 14.6. klo 18.30 Hanna-ryhmä. Kevätjuhla.

Ke 15.6. klo 18 Ehtoollishetki. Hakkarainen, Tiitu.

Muuta Su 12.6. klo 18 Virsilauluilta. Soutustadion.

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila on auki 1.6.–31.8. ma–la klo 9–17.

Töölön kirkon kesäkahvila on avoinna tiistaisin 7.6.–23.8. klo 11–14.

Pappi ja diakoniatyöntekijä tavattavissa Töölön torilla pe 3.6.–26.8. klo 10–11.30.

Tiistaikävelijät. Tunnin lenkillä yhdessä liikkumisen iloa, tiistaisin 7.6.–23.8.

Töölön kirkon edestä Topeliuksenk. puolelta klo 10. Tied. Minna Valkiainen p. 09 2340 6371.

Päivystävä pappi

To 16.6. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Muuta

Diakoniapäivystys

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Cathedral Shop Tapuli ma–pe 10–17, la 10–15, su 11–15. Kristillisiä lahjatavaroita ja matkamuistoja Helsingistä, kahvia, virvoitusjuomia ja jäätelöä.

Kahvia ja taidetta Café kryptassa ma–la 11–17, su 12–17. Näyttely: Olli Joki: Myötätuulessa 23.6. asti. Vapaa pääsy.

Kahvilavuorossa: SPR–Keski Helsingin osasto 12.6. asti ja Ystävyysseurakuntatyö 19.6. asti.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. urkukesa.fi ja facebook.com/helsinginurkukesa.

Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki torstaisin klo 18.30 Mustasaaren kappelissa. Taizé-lauluja, raamatuntekstejä ja hiljaisuutta. Lautta Taivallahden laiturista klo 18.

Kesällä 2.6.–9.9. ajanvaraus vastaanotolle p. 09 2340 6318. Vastaanotto to klo 10–12.30 kirkkoherranvirastossa, Runebergink. 39 A 7.

Studium Catholicum ■■Ritarikatu 3 A

Töölö ■■Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30,

Vartiokylä ■■Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■■Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420

Su 12.6. klo 10 Kansanmusiikkimessu.

Vidgrén, Alava, Vanhamäki, Kuittinen ja Laaksonen. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ke 15.6. klo 12–14 Kesäkahvit.

Puotilan kappeli ■■Puotilantie 5, p. 09 2340 6421,

puotilan.kappeli@evl.fi To 9.6. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Vanhamäki.

To 16.6. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Vanhamäki.

Vartiokylän kirkko ■■Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422

Isä Ruben

Su 12.6. klo 11 Venäjänkielinen messu.

Tulossa Senioripysäkki alkaa syyskuussa Matteuksenkirkolla. Keskusteluryhmä on tarkoitettu yli 60–vuotiaille ja se kokoontuu viikoittain, yhteensä 15 kertaa.

Osallistujat haastatellaan. Lisätietoja Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414.

Vuosaari ■■Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päi-

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

vystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14– 18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi. Virasto on kiinni kesäperjantaisin ajalla 24.6.–12.8.

Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Su 12.6. klo 11 Messu. Liturgia Samuel Paananen, saarna Jussi Mäkelä ja kanttorina Eeva Jurmu.

Ke 15.6. klo 10.30–12 Kesäaamu kirkolla. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 e.

haluat osallistua arvontaan. Kiitos osallistumisestasi!

Tulossa Mielenterveystyön leiri Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa 23.– 25.8.2016. Leirin hinta 55 euroa sisältäen bussimatkat ja täysihoidon. Leirille haetaan 15.6. mennessä hakulomakkeella, jonka saat diakoniatyöntekijä Heidi Viita-Virtaselta, puh. 09 2340 6544.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, toimisto p. 09

2340 2538

Katukappeli

Kampin kappeli

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018,

45, p. 2340 6575.

To 16.6. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen.

kampinkappeli@evl.fi Pe 10.6. klo 18 Iltahartaus. Nektorius-kuoro.

Ke 15.6. klo 18 Kansanmusiikkikonsertti. Sami Kukka, laulu ja kitara, Maija Loukola, bansuri, laulu ja vihellys ja Ulf Krokfors, kontrabasso. Vapaa pääsy.

Muuta Keskiviikkoisin 18.5.–29.6. ulkoilua kauniissa Vuosaaressa yhdessä diakoniatyöntekijän ja muiden osallistujien kanssa. Lähtö klo 15 Albatrossin srk.-tilan ulko-ovien edestä. Lisätiedot: Heidi Viita-Virtanen, puh. 09 2340 6544.

Merihiekka-muistot Vuosaaren srk kerää vuosaarelaisten rakkaimpia muistoja Merihiekasta. Muistoja esitellään esimerkiksi Merihiekan juhannusjuhlien ohjelmassa. Voit osallistua kirjoittamalla oman muistosi paperille ja toimittamalla sen kirkkoherranvirastoon 19.6. mennessä (merkitse kuoreen ”Merihiekka-muistot”) tai sähköpostiosoitteeseen heidi.viita-virtanen@evl.fi. Osallistuneiden kesken arvomme hengellisen kirjapalkinnon.

Muistathan jättää yhteystietosi, mikäli

17

Seurakunnissa tapahtuu 10. – 16.6.

Kehitysvammaistyö Su 11.9. klo 8-16.30 Kirkkopäiväretki Orimattilaan. Ohjelmassa jumalanpalvelus, rastityöskentelyä ja juhla. 40 e/ hlö, sis. ruokailun. Lisätietoja ja ilm. pe 10.6. menn., Marja Herala/ KV 57: marja. herala@kvtuki57.fi, p. 040 521 0240.

Mustasaaren toimintakeskus ■ p. 09 2340 2590, www.mustasaa-

rentoimintakeskus.fi Saari avoinna ti, pe–su klo 9–18 ja ke– to klo 9–21, ma suljettu.

Lautat Taivallahdesta tasatunnein, saaresta 20 min vaille tasan. Maksu

4 e, alle 10 v. ilmaiseksi. Lastenleirien vuoksi 9.–10.6. ja 14.–17.6. tulolautat klo 9, 10 ja 11 ja paluulautat klo 14.40 ja 15.50 ovat ruuhkaisia. Paluulautta 15.40 ajetaan poikkeuksellisesti 15.50.

Kahvila avataan klo 10.30 ja suljetaan 40 min ennen saaren sulkeutumista.

Lounas klo 12–14.

Arkisin hartaus ja sunnuntaisin messu klo 14.

Torstaisin klo 18.30 Luottamuksen rukoushetki.

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

Näkövammaistyö ■ p. 09 2340 2549

Ti 14.6. klo 13–15 Kesäkävely. Vuosaari, Sokeritori.

Yhteiskunnallinen työ Ti 14.6. klo 10–13 Between jobs? Pätkätyö päättynyt? Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Työnhaku on kuin pitkänmatkan juoksu. Tule varikolle tankkaamaan. Tehdään yhdessä smootheja ja etsitään työnhakupareja.

Ilm. kati.helin@evl.fi, p. 050 380 3254.

Tied. raija.korhonen@evl.fi, p. 050 301 9616.

ESIKOISLESTADIOLAISTEN LAPINLÄHETYSSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

perjantaina 10.6. klo 12 ja 18 lauantaina 11.6. klo 12 ja 18 sunnuntaina 12.6. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 74, 74N, 76A ja 76B

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa!

”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00 Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service.

Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations!

Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs.

For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

Hoivakoti Varpula uudistui!

Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström.

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

Helsingin Sydänsairaalassa syyskuusta lähtien: • sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset • pallolaajennushoidot • rytminsiirrot

Pääset tutkimuksiin ja hoitoihin julkisen palvelun hinnoilla.

Jonottamatta.

TEE NÄIN: Pyydä lääkäriltä lähete, jossa ilmoitat käyttäväsi vapaata hoitopaikan valintaa.

Lähete osoitetaan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan / Helsingin Sydänsairaala

Voit varata ajan myös erikoislääkärin yksityisvastaanotollemme Helsingissä numerosta 050 573 6875 (klo 8-18) tai www.helsinginsydansairaala.fi Saat yksilöllisen hoitosuunnitelman yhdellä vastaanottokäynnillä.

Helsingin Sydänsairaala Oy Saukonpaadenranta 2, 3. krs, B-siipi

www.helsinginsydansairaala.fi Sairaanhoitajan puhelinpalvelu 050 400 8469

18

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Kopan kanssa ulos luontoon

Mennään metsäretkelle

Suomen kesäistä luontoa voi katsella monella tavoin. Neljä kauniisti kuvitettua tietokirjaa kertoo, miten luonnosta voi saada kauneus­aistimuksia ja terveys­vaikutuksia

Uusi opas esittelee luonto­kohteita pää­kaupunkiseudulta itään.

Nisäkäskirja kertoo, että villi­ eläimetkin ottavat aurinkoa.

TIETOKIRJA ”Katajassa on runsaasti erilaisia fenoleja, jotka parantavat kehon antioksidantti­ puolustusta.” ”Maahumalaa voi käyttää eri tulehdussairauksiin, sillä se parantaa makrofagien toi­ mintaa.”

Sinikka Piipon Villivihannekset esittelee Suomen 50 terveellisin­ tä villivihannesta kasvitieteen professorin arvioimina. Paitsi käyttövinkkejä kirja sisältää myös kasvien nimet latinaksi ja neljällä muulla kielellä, varoituksia käytön sivuvaikutuksista sekä tieteellisen tarkan luettelon kasvien aineo­ sista. Sivuilta löytyy myös villivi­ hannesten ruoka- ja rohtokäytön historiaa. Kirjan lopussa ovat villi­ vihannesten aineosataulukot sekä tieteellisten termien selitykset.

Sinikka Piippo: Villivihannekset.

Terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä.

Minerva 2016. 256 sivua.

TIETOKIRJA ”Kun olen pati­ koinut pitkän päivän, on ihana upottaa jalat siankärsämöjalkakyl­ pyyn.” ”Tee uuden ajan munavoita peltokanankaalin nuorista lehdis­ tä, munista ja majoneesista. Mais­ tuu niin karjalanpiirakan päällä kuin uuniperunan täytteenä.”

Tässäpä vinkkejä horsman, voikukan ja muiden pihoilta ja pientareilta tuttujen villikasvien, ilmaisen superruuan, käyttöön sekä bonuksena runsaahko resep­ tikimara. Kokeilisiko vaikka nok­ kossämpylöitä? Raija Kivimetsän teksti julistaa luonnon ja hortalii­ kunnan elvyttävyyttä vaihteluksi digilaitteiden äärellä eläville.

Raija Kivimetsä: Villiinny villivihanneksiin. Elinvoimaa ja energiaa luonnosta.

Kirjapaja 2016. 128 sivua.

TIETOKIRJA ”Kurpitsa sopii erittäin hyvin muuhunkin käyt­ töön kuin lyhdyksi ulkoportaille.

Siitä voi keittää ja soseuttaa mauk­ kaan ja värikkään keiton tai leikata palasia ja paistaa ne uunissa. Kur­

pitsasta voi tehdä myös chutney­ ta, marmeladia ja säilykkeitä.”

Vastapoimittua opastaa käyt­ täjänsä erilaisiin säilöntämene­ telmiin ilmakuivatuksesta hapat­ tamiseen ja etikkasäilöntään. Se sisältää runsaasti reseptejä man­ sikkahunajasta pihlajanmarjame­ huun, sienisuolasta balsamoitui­ hin valkosipulinkynsiin. Selkeät, yksinkertaiset ohjeet haastavat kokeilemaan.

Vastapoimittua. Ota talteen marjat, hedelmät, sienet ja vihannekset.

Toimittaneet Ulla Karlström ja Cecilia Lundin. Suomentanut Jutta Jarvansalo.

Minerva 2016. 232 sivua.

Asumaan Senioritaloon?

Info- ja keskustelutilaisuus lauantaina 18.6.2016 klo 14.00 Kulttuurikeskus Sofiaan Vuosaareen meren rannalle on avattu uudentyyppinen asumismahdollisuus. Sopii luterilaisille ja ortodokseille. Infotilaisuudessa Sofiaa esittelee isä Ambrosius.

Kysy lisää: Virpi Viitala, p. 0400–503 562, virpi.viitala@sofia.fi Kallvikinniementie 35 (ent. Kallvikintie 28) 00980 Helsinki www.sofia.fi

TIETOKIRJA ”Perinteisen koristepensaan sijaan voi vähän­ liikennöidyn tien varteen istuttaa aidan syötävämarjaisista lajeista, jos kunnan rakennusmääräykset sen sallivat. Marjakasviaidan voi istuttaa myös pihan sisäpuolelle tilanjakajaksi.”

Parvekkeet, patiot, laatikot, kasvimaat ja kasvihuoneet. Moni­ aita ovat paikat, joissa voi upottaa sormensa multaan, kylvää, kas­ tella ja korjata satoa. Iso puutarha tarjoaa puineen, nurmikoineen, vesiaiheineen ja kiveyksineen monenlaisia vaihtoehtoja – ja haluttaessa kovasti vaivaa, mutta myös pikkupihan tai pation help­ pohoitoisesta ruukkupuutarhasta saa näyttävän. Ja jos istuttaa kuk­ kakasveja ja yrttejä rinnakkain, saa itselleen pienen monitoimi­ puutarhan. Paula Ritanen-Närhen Nykyaikainen kaupunkipuutarha on täynnä ideoita ja mahdolli­ suuksia.

Paula Ritanen-Närhi: Nykyaikainen kaupunkipuutarha. Minerva 2016.

160 sivua.

Pälvi Ahoinpelto

RETKEILYOPAS ”Vanhan a­ sutuksen merkkinä tietä reu­ nustaa kauniisti sammaloitunut kiviaita. Tien päässä on Humlan ­ulkoilumaja, jonka pihalla voi pitää taukoa ja tulistella grilli­ paikalla.”

Vaellusopas Raija Hentman piirsi karttaan ympyrän, jonka säde ulottui 110 kilometrin päähän Helsingin Senaatintorilta. Sitten hän alkoi tutkia ympyrän sisäpuo­ lelle jääviä retkeilyalueita.

Työn tuloksena syntyi ensin Pääkaupunkiseudun retkeilyopas (2010), sitten Helsingin länsipuo­ lista aluetta käsittelevä Etelä-Suo­ men retkeilyopas (2014). Tuoreessa kirjassa Etelä-Suomen retkeilyo­ pas 2 (2016) seikkaillaan Helsingin itäpuolella, esimerkiksi Sipoossa, Porvoossa ja Lahdessa.

Joka retkikohteesta kerrotaan reitin vaativuus ja pituus tai alueen koko. Lisäksi Hentman on selvittänyt mitä palveluita alueella on, kuinka hyvin reitti on merkit­ ty maastoon ja miten sen tavoit­ taa autolla. Julkisen liikenteen käyttäjien on selviydyttävä omin neuvoin.

Oppaan avulla pääsee uusiin paikkoihin patikoimaan, mutta jos etsinnässä on tietyn mittainen polku päiväretkikohteeksi, ei auta kuin selata 95 kohdetta sisältävää

Rauhan Sanan SUVIJUHLAT 2016 “Herra on lähellä”

15.–17.7.16 Vantaan Energia Areena Rajatorpantie 23, Myyrmäki www.suvijuhlat.fi Radio Suvijuhlien aikana; www.lyrs.fi/seuraradio

opasta, joka esittelee sekaisin niin 100 metrin kuin 200 kilometrinkin reittejä.

Hakemistosta näkee suoraan parhaat pyöräilyreitit sekä melon­ ta- ja soutukohteet, joissa aloitte­ lijakin pärjää ja joihin vuokrataan välineitä. Myös laavut ja nuotio­ paikat sekä geologiset kohteet on koottu selkeästi yhteen.

Pihla Tiihonen Raija Hentman: Etelä-Suomen retkeilyopas 2. Luontokohteita pääkaupunkiseudulta itään. Minerva 2016.

TIETOKIRJA ”Ottavatko eläi­ met aurinkoa? Kyllä ottavat! Moni eläin nauttii auringon lämmöstä ja paistattelee päivää. Varsinkin keväisin ja alkukesästä nisäkkäät ottavat aurinkoa, kun talviturkki vaihtuu kesäkarvaksi.”

1000 ilmiötä Suomen luon­ nosta -luontokirjasarjassa on vuorossa Juha Laaksosen ja Riku Lumiaron Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Kirjan tekijät tuovat esille Suomen nisäkäslajiston, jo­ hon kuuluu noin 75 lajia. He ovat tarkkailleet nisäkkäitä Hangon, Kuhmon ja Kilpisjärven välissä.

Kirjassa on rennon ihmettelevä ote, ja mukana on myös ripaus huumoria. Nisäkkäiden ominai­ suuksista ja käytöksestä luonnos­ sa kerrotaan pienien tarinoiden muodossa. Otsikot ovat houkutte­ levia: Miksi karhulla on niin lyhyt häntä? Mitä hyötyä on suurista viiksistä? Metsäjänis Kauppatoril­ la. Huulia nuoleva kettu. Käyvätkö nisäkkäät uimassa helteellä?

Kirjan tekstejä ryydittävät mainiot valokuvat ja piirrokset.

Suomen luonnossa elävä nisäkäs­ lajisto näyttäytyy niissä elävänä ja monimuotoisena.

Marjo Kytöharju Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro: Utelias kettu ja muita nisäkkäitä.

Tammi 2016.

19

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

ILMOITUS

ILMOITUS

Venäjän Raamattukeräys tuotti tulosta Moskovalaiset seurakunnat saivat yllättäen viranomaisilta vihreän valon kampanjaan, jossa kehotetaan kansaa lukemaan Raamattua.

Suurkaupunkien mainostaulut ja muut mediat olisivat kampanjan käytössä.

IRR-TV:n puoleen käännyttiin, koska sillä on mittava kokemus mediamissiotyöstä Venäjällä. IRR-TV:tä on pyydetty luomaan sisältö ja mediasuunnitelma sekä Moskovaan että Pietariin.

IRR-TV on aiemmin toimittanut 100 000 koko Raamattua ja 1 000 000 Johanneksen evankeliumia Venäjän seurakuntien käyttöön. Kirjallisuus apuvälineenä seurakunnat ovat perustaneet yli 1 200 uutta seurakuntaa kautta Venäjän.

Raamattuvuoden tapahtumiin tarvitaan edelleen 300 000 uutta testamenttia. Yksi kirja maksaa 70 senttiä. Voit tehdä lahjoituksen Raamattujen ja Uusien testamenttien painattamiseen. Käy nettisivuillamme irrtv.fi.

Evankelisen uskon kristittyjen piispa Eduard Grabovenko:

IRR-TV:n Venäjän-työn edustaja Juri Ananiev:

Maassamme on edelleen 100 000 paikkakuntaa, kaupunkia ja kylää, joissa on erittäin suuri puute Jumalan Sanasta.

Tässä vaiheessa me olemme ehtineet vierailla yli 19 000 kylässä ja asutuskeskuksessa ja kaikkialla meillä on ollut mahdollisuus kertoa evankeliumin hyvä sanoma Jeesuksesta Kristuksesta.

Koemme, että nyt on elonkorjuun aika. Vielä on paljon paikkakuntia, joissa evankeliumia ei ole saarnattu.

Raamatut ja Uudet testamentit, jotka te olette meille antaneet, ovat koituneet suureksi siunaukseksi seurakunnillemme. Ne ovat saaneet vastakaiun ihmisten sydämissä. Tahdon kiittää jokaista IRR-TV:n ystävää, joka on tullut mukaan tukemaan tätä työtä.

Te olette mukana tekemässä mahdolliseksi sen, että Jumalan Sana tavoittaa ihmiset meidän maassamme.

Raamattujuhlan kautta voimme kertoa sadoille tuhansille ihmisille evankeliumia.

Me olemme pieniä ihmisiä ja voimavaramme ovat pieniä. Tarvitsemme suuren Jumalan armoa ja voimaa. Seurakuntamme on kuin Daavid suuren Goljatin edessä.

Uusilla testamenteilla ja Raamatuilla on suuri tarve Venäjällä. Maassa on valtava joukko ihmisiä, jotka eivät ole koskaan lukeneet Raamattua. Moni Moskovan asukas ei ole koskaan kuullut Raamattua. Siksi tämä kampanja on niin tärkeä. Uskomme, että kampanja tulee synnyttämään janoa Jumalan Sanan puoleen. Mitään vastaavaa ei ole tapahtunut Moskovassa sitten vuoden 1991, jolloin Neuvostoliitto romahti.

Venäjän Raamatun 140-vuotisjuhlan isäntä Vitali Vlasenko:

Kirkko ja kaupunki -lehden maaliskuun numerossa kerroimme, että Venäjän seurakunnat tarvitsevat Suomen kristittyjen apua. Kerroimme 500 000 Uuden testamentin tarpeesta 140-vuotiaan venäjänkielisen Raamatun nykykäännöksen juhlistamista varten. Keräys kännistyi saman tien. Medialähetysjärjestö IRR-TV:ltä tilattiin 500 000 Uutta testamenttia, joista on nyt toimitettu 200 000.

Raamattujuhlan tarkoitus on näyttää kansallemme, että on olemassa ihmisiä, jotka kannattavat ja haluavat pitää esillä raamatullisia arvoja ja Raamatun sanomaa.

Olemme aivan varmoja siitä, että kun ihminen lukee Raamattua, niin se uudestisynnyttää ihmistä sisältäpäin, eli tapahtuu selkeä, positiivinen muutos sekä ihmisessä itsessään että hänen perheessään ja lopulta koko kansakunnassa. Minulla on suuri kaipuu nähdä, että kansamme muuttuu. Olen vakuuttunut siitä, että Jumala on antanut meille tämän mahdollisuuden.

Näin laaja kampanja vaatii paljon varoja, joita Venäjän seurakunnilla ei ole koossa.

Venäjällä on kriisi ja ruplan kurssi on romahtanut.

Siksi Venäjän seurakunnat tarvitsevat apua viedessään Jumalan Sanaa Venäjän kansan keskuuteen.

Lahjoita: Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 • Nordea FI85 1063 3000 2104 23 • Viite 8484 Voit lahjoittaa myös internetsivujen kautta: irrtv.fi. • Kiitos lahjastasi!

IRR-TV.fi

20

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

neniälittereK Kilpailukyvyn ehdoilla

T

ällä hetkellä näyttää siltä, että kirkko on pitkän ähkimisen jälkeen mukana kilpailukykysopimuksessa. Ratkaisevaksi ongelmaksi oli noussut kysymys pappien työajasta. (R)Ajattomaan työaikaan on ilmeisen paha ahtaa reilulla tavalla lisää tehokasta työtä. Tunnelmat sopijapuolten välillä kiristyivät ja puheet lakkoaseen käytöstä alkoivat.

Millaisen hengen ahdistuksen saisikaan kantakuntamme tuottavuus jos papit jäisivät siunailemaan kotioloihin? Valtakunnan turvatasoa tulisi välittömästi nostaa, jos sotilaspapit kasarmien sijaan torjuisivat piruja kotisohvalla. Urhomme olisivat tällöin poikkeuksellisen alttiita pirullisille hyökkäyksille.

Asiantuntijoiden mukaan lakko oli pakko välttää, koska pappien jäänti pois töistään romahduttaisi kotimaisen täyte- ja voileipäkakkuteollisuuden. Tämä olisi saatanallinen suonenisku kansakuntamme jumalaista kilpailukykyä vastaan. Sopimus siunattiin siis pappien osalta kaikessa hiljaisuudessa.

Seurat

Hammashoitoa

To 9.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”.

Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa; mukana Histan veisaajat.

La 11.6. klo 16.30 siioninvirsiseurat Lähetysjuhlilla Vihdin Kirkonkylässä.

Puhujina A. Hirsto, J. Löytty ja M. Salmikangas, Veisuuveljet. Lähetysjuhlien ajan Vihdin Kirkonkylässä H-Y:n ja herättäjäjuhlien esittelypiste.

Su 12.6. klo 15 Paavolan seurakuntakoti, Aittatie 1, Hyvinkää.

To 16.6. klo 18 ”Halleluja, iloisin äänin”. Veisuuilta Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa; mukana Herännäisnuorten kuorolaisia.

TALKOOT herättäjäjuhlilla 8.-10.7. www.vapaaehtoistyo.fi/herattajajuhlat tai p. 044 422 0343; myös rakentaminen 4.-7.7. ja purku 10.-11.7.

La 9.7. Bussikuljetus juhlakentälle ja takaisin. Lähtö klo 9 Matteuksenkirkko (Itäk.), klo 9.15 Mikaelinkirkko (Emännänpolku 1, Kontula), klo 9.30 Malmin kirkko (Kunnantie 1, Malmi).

Paluu n. klo 20.30. Vap.eht. maksu Herättäjäjuhlien hyväksi (bussissa).

Ilm. 30.6. mennessä, Mikaelin seurakunta, 09 2340 4800, helsinginmikael. srk@evl.fi. Tied. Helena Untamala, 045 3213195 ja Arto Virkkunen, 040 5804989.

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

k Tarvittaessa 3k a ka ai su ak m korotonta

Teemme myös kotikäyntejä!

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ERIKOISHAMMASTEKNIKOT: Joutsjoki Sini, Koivistoinen Juri

• Hammasproteesien valmistus, korjaukset, pohjaukset ym.

• KOTIKÄYNNIT • Ajanvaraus

puh. 044 345 4347 Useita vastaanottoja pääkaupunkiseudulla

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 10.6. klo 13-17.

Tilaisuuksia Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

JUMALA PARANTAA

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 12.6. klo 17.00 Kallion kirkko

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

73. vuosikerta

PROTEESITYÖT

HERÄNNÄISSEURAT

Puhuu aiheesta: Terveen karismaattisuuden tunnusmerkkejä Musiikissa: Heidi Tuikkanen Hillel Tokazier Tuomo Ahjokannas

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanenttipak. 65 €, väripaketti 65 €, leikkaus 18-22 €.

Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

TURVAA LÄHEISESI

Vuokrata halutaan

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi 4 Luotettava, savuton ja rauhallinen työssäkäyvä pariskunta etsii pitkäaikaista kaksiota Etelä-Helsingistä.

Puh. 050 3051 435.

Asianajajia Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

27 v. lähihoitaja nainen etsii 1h Kallion alueelta. Luottotiedot ok! En tupakoi. p. 045 1795 607.

Juhannuksen tuplanumero ilmestyy 23.6.

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot 15.6. mennessä.

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Klassinen hieroja.

Teen kotikäyntejä p. 046 551 8528, soita!

Lakiasioita

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Ilmoitusmyynti

Terveydenhoitoa

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Vuokralle tarjotaan Hgin Konala tyhjä kaksio ainakin 1.7.-30.11. 700 e, vesi 16 e, 2 kk tak.

Ilt. 050 5405 848 piin@luukku.com

21

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Kodinapu helmi

HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com

Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

J. Vähäkangas

VÄLITTÄJÄKSI KOKENUT

Anneli Vainioranta ky (A) LKV 43 v kok.

Palkkio

1,75% mh:sta

Soita 0400 506 079 YKSITYINEN HELSINKILÄINEN anneli.vainioranta@welho.com

Mattojen käsinpesua 10 €/m .

Puhtaana ja kuivana takaisin.

Kuljetus 10 €/Helsingin alueelle.

Matti Koiviston pesula puh. 0500 871 148.

PS. Olin ennen Hakaniemessä.

2

p. 040-411 4370

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Kylpyhuoneet, sauna, terassit ym. remontit. p. 0400 465 963 Baujap.fi

Talojen sisä- ja ulkomaalaukset ym. remontit, ammattitaidolla.

P. 050 933 1220.

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Hautauspalveluja

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivous, pihatyöt sekä muut kotityöt 24 €/t sis. alv. Kotitalousvähennys mahdollisuus. P. 0440 348 268.

Ostetaan

Kuolinpesät ja irtaimistot, kirjat, astiat, valaisimet, työkalut, äänilevyt ym. vanhaa tavaraa. P. 040 777 2222.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Kevääseen kestopuuterassit ja -aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Laadukasta digitointia! Ääni-ja kuvatallenteet, myös kaitafilmit DVD:ksi www.filmaattinen.fi 050 4055 495

Kuolinpesiä, ym. kodin kodin irtainta tavaraa, isot ja pienet erät. Nouto, käteismaksu puh. 050 3007 788

Saneeraus Pe-Ry Tmi 0400 819 757

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Pienet ja isommat remonttikohteet.

Maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetit, kirvesmiestyöt ym.

Kesähintaan! Ilmainen arviointi.

Kotitalousvähennys. Tarvikeale!

Huoneistoremontit isot ja pienet.

Kotitalousvähennys. Omakotitalotyöt lattiasta kattoon/ulkomaalaus/katto/ teranssit. Ilmainen arvio. remonttivahur13@gmail.com, p. 040 1544 050.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

050 926 6203

Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

WWW.0502205.FI

Ikkunanpesua REILU, RAITIS, AMMATTIMIES. Erkki Kraft p. 050 338 4754

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

10 0 % suomalainen

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti

Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Puh. 050 2205 Kesäremontin tarvitsijat

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 www.kivituote.com

Meiltä voitte noutaa maksuttoman vihkosen hautajaisten ennakkosuunnittelua varten.

WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi Thinkstock

Viikon vinkki

Sparrausta työnhakuun Between jobs? Pätkätyö päättynyt?

Työnhaku on kuin pitkänmatkanjuoksu. Tule siis tiistaina 14.6. kello 10−13 tankkauspisteelle Teatteri Kallioon, Siltasaarenkatu 28. Tehdään yhdessä smootheja ja etsitään työnhakupareja.

Ilmoittautumiset kati.helin@evl.fi tai p. 050 380 3254.

Tiedustelut ­raija.­korhonen@evl.fi tai p. 050 301 9616.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 12.6. klo 10 Jumalanpalvelus Mikael Agricolan kirkosta Helsingistä. Pastori Olli Valtonen saarnaa. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Joensuusta. Klo 12.15 Horisontti.

Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 10.6. Opettaja Anna Karhumaa. Pastori Karoliina Haapakoski.

La 11.6. Pastori Mikko Ylinen (Ortodoksinen kirkko). Kouluttaja Marjaana Kanerva.

Ma 13.6. Pastori Matti Kristola ja lapsityönohjaaja Marjatta Nuutinen-Koittola. Raamatunlukua.

Ti 14.6. Rovasti Kai Vahtola.

Pastori Timo Virtanen (Metodistikirkko).

Ke 15.6. Kirjailija Maija Paavilainen. Pastori Hannele Juutinen.

To 16.6. Pastori Outi Lantto. Pastori Anne Koivunen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 12.6. klo 19 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 11.6. klo 15.15 Pisara. Uskonnon ja väkivallan suhde. Pappi Árpád Kovács (Luuk. 9:52-56). Uusinta ma 13.6. klo 11.05. Su 12.6. klo 10 Jumalanpalvelus. Nojatuolikirkon aiheena on kadonnut ja löytynyt.

Ohjelman isäntänä on Ville Talola, pastorina Pekka Puukko, ja musiikista vastaa Pekka Nyman.

Uusinta ma 13.6. klo 11.10.

Ääni, joka meitä ohja Remote Helsinki vie teatterin kaupungin kaduille. Oppaana toimii tekoäly ja näyttelijöinä kaupunkilaiset.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä

K

esän aikana Helsingin kaduilla voi nähdä viidenkymmenen ihmisen joukon, joka kulkee kuulokkeet päässä ja tekee erilaisia asioita samanaikaisesti.

Nykyteatterin suurimpiin nimiin lukeutuva saksalainen Rimini Protokoll -ryhmä tuo tänä kesänä Helsinkiin Remote X -projektinsa, joka on esitetty jo lähes 30 kaupungissa eri puolilla maailmaa. Ensiesitys on Helsinki-päivänä 12.6. Kaikkiaan esityksiä on sata.

– Remote Helsinki tuo teatterin julkiseen tilaan. Kaupunki toimii esityksen lavasteina ja osallistujat näyttelijöinä, kertoo tuottaja Alexander Weinstein.

Esityksessä yhdistyvät per-

formanssi, opastettu kaupunkikierros, ääni-installaatio ja tietokonepeli. Opasta ei ole, vaan kuulokkeista kuuluva keinotekoinen, lempeä ääni ohjaa osallistujia kaupungin kaduilla ja kertoo, mitä heidän tulee tehdä ja minne seuraavaksi tulee mennä.

– Esitys pohtii sitä, miten sähköinen maailma ohjaa meitä ja kuinka paljon olemme sidoksissa johonkin elottomaan. Siksi oppaana on tekoälyn ääni, joka ei kuulu kenellekään oikealle ihmiselle, Weinstein sanoo.

Remote sai alkunsa kolme vuotta sitten Berliinissä. Konseptin kehittäjä, Rimini Protokollin jäsen Stefan Kaegi kiinnostui siitä, kuinka keinotekoinen sähköinen maailma vaikuttaa ihmisten elämään esimerkiksi erilaisten mobiilisovellusten kautta.

– Sadan minuutin aikana osallistuja luo suhteen kuulemaansa ääneen, joka alkaa vaikuttaa hä-

neen. Esitys keskittyy myös siihen kokemukseen, millaista on kävellä yhdessä viidenkymmenen hengen joukossa, ohjaaja Jörg Karrenbauer sanoo.

Reipas kävelykierros alkaa Hietaniemen hautausmaalta, kulkee tarkoin valittua reittiä kaupungin halki kaduilla ja metrossa ja päättyy korkealle paikalle Helsingin kattojen ylle.

Kierokseen sisältyy myös käynti yhdessä keskustan kirkoista.

Osittain syy on käytännöllinen: tarvitaan paikka, jossa 50 ihmistä voi istua rauhassa. Ympäristö virittää osallistujien mielet äänen esittämiin kysymyksiin.

– Alusta lähtien punaisena lankana on, mitä meille, muistoillemme ja tiedollemme tapahtuu kuoleman jälkeen, kun ruumista ei enää ole. Etsimme vastausta siihen, katoaako kaikki vai säilyykö jokin osa meistä esimerkiksi niiden tietojen myötä, joita meistä jatkuvasti tallentuu, Karrenbauer kertoo.

Helsinkiin Remote X tulee tuottaja Alexander Weinsteinin mukana. Esitys on osa Korjaamon Stage-festivaalia. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Helsinki-päivä, Kampin keskus,

HSL, Visit Helsinki ja Kirkko Helsingissä.

Weinstein tutustui Remoteen ensimmäisen kerran Pietarissa kaksi vuotta sitten. Interaktiivinen ja paikkasidonnainen lähestymistapa teatteriin vetosi heti esittävään nykytaiteeseen keskittyvän Skorohod-näyttämön perustajaan.

– Remotessa kotikaupunkini näyttäytyi aivan uudessa valossa.

Toivon voivani avata myös helsinkiläisille uudenlaisen näkymän kaupunkiin, jossa monet ovat asuneet vuosia tai vuosikymmeniä, hän sanoo.

Kun Weinstein muutti perheineen Helsinkiin viime helmikuussa, hän päätti tuoda esityksen uuteen kotikaupunkiinsa. Hänen mukaansa Helsinki sopii erittäin hyvin Remoten näyttämöksi, sillä välimatkat ovat keskustassa lyhyitä, mutta tunnelmat vaihtelevat nopeasti.

– Remote on ollut hieno mahdollisuus tutustua Helsinkiin.

Tämä on hyvin avoin kaupunki, ja kaikella on inhimilliset kasvot.

Täällä ymmärretään nykyteatterin arvo.

Remote X ei ole eri esityspaikoissa koskaan samanlainen, vaan se luodaan jokaiseen kaupunkiin

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Yksityinen äänimaisema.

Remote Helsinki vie osallistujansa hautausmaalta kaupungin sykkeeseen. Esityksen tuottaa Alexander Weinstein (vas.).

Taustalla äänen editoija Ilona Marti, tuotantoassistentti Maria Kukkamäki, äänisuunnittelija Nikolas Neecke ja ohjaaja Jörg Karrenbauer.

Joogaa Mustasaaressa Vietä rentouttava kesälauantai 11.6. joogan parissa Mustasaaressa. Kurssin hinta 40 euroa sisältää lauttamatkat Taivallahden laiturilta, joogatunnit kello 10 ja 14 sekä lounaan ja välipalan.

Ohjaajana toimii jooga- ja meditaatioohjaaja Rita Saari.

Lisätietoa: hiljainentila.fi.

Juhannuksena retkelle Juhannusaaton 24.6. retkillä nautitaan ohjelmasta ja tarjoiluista.  Herttoniemen seurakunta järjestää retken Sammattiin. Retken hinta on aikuisilta 30 euroa ja alle 12-vuotiailta 10 euroa käteismaksuna bussissa. Bussikuljetus: Myllypuron kirkko kello 15 − Herttoniemen kirkko 15.15 − Herttoniemenrannan kappeli 15.25 − Kulosaaren kirkko 15.30.

Ilmoittautuminen 17.6. mennessä p. 09 2340 3300.  Paavalin seurakunta suuntaa Mäntyniemeen. Lähtö Paavalinkirkolta on kello 16.30 ja paluu samaan paikkaan noin kello 22.15. Retken hinta on 20 euroa, lapset (7–16-vuotiaat) 5 euroa. Ilmoittautuminen 13.6. mennessä p. 09 2340 5400.

Urkukesä saa kirkot soimaan

aa

Remote Helsinki alkaen su 12.6. koko kesän ajan. Liput 30 euroa.

Lisätietoja: www.remotehelsinki.fi, www.facebook.com/remotehelsinki.

Kesäkonsertteja Itä-Helsingissä Metrolla musiikkiin -sarjan konserttien teemana on tänä kesänä kosketus. Teemansa kautta konserttisarja

Musiikkia kirkoissa

lähestyy erityisesti näkövammaisia, joille kosketus on aistina erityinen.

Konsertit järjestetään tiistaisin kello 19 Itä-Helsingin kirkoissa 30.8. saakka.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Ohjelmia myydään 7 euron hintaan. Lisätietoa: metrollamusiikkiin.fi.

Perjantai 10.6.

Musiikkia vierailijoille klo 9.30–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa.

Kanteleen tai flyygelin soittoa.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Seppo Murto.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Nektorius-kuoro.

Gran Partita & Holberg Suite klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Kaartin soittokunta. Mozart: Serenadi nro 10.

Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan jousiorkesteri. Grieg: Holberg Suite.

Soutustadionilla kaikuu virsilaulu Soutustadionilla, Merikannontie 4, on laulettu virsiä yhdessä jo yli 60 vuotta.

Esilaulajina ovat Töölön seurakunnan kanttorit, ja yleisö saa tuttuun tapaan ehdottaa laulettavat virret. Soutustadionin virsilaulut kajahtavat kesäsunnuntaisin kello 18 elokuun loppuun saakka lukuun ottamatta juhannussunnuntaita 26.6.

Lauantai 11.6.

Improvisaatiokonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Nina Fogelberg, laulu, Dag-Ulrik Almqvist, urut.

Pala paratiisia Mustasaaressa Seurasaarenselän länsiosassa sijaitseva suosittu kesäretkikohde Mustasaaren ulkoilupuisto ja seurakuntien toimintakeskus on avoinna yleisölle ti, pe−su kello 9–18 sekä ke−to kello 9–21.

Saaren kahvila on avoinna kello 10.30 alkaen, ja lounasta on tarjolla kello 12–14. Saaren kappelissa pidetään arkisin hartaus ja sunnuntaisin messu kello 14. Torstaisin kello 18.30 voit osallistua Taizé-henkiseen Luottamuksen rukoushetkeen. Lisätietoa: p. 09 2340 2590, mustasaarentoimintakeskus.fi.

Lautat lähtevät Taivallahdesta tasatunnein ja saaresta 20 minuuttia vaille tasan. Lauttamatkan hinta on aikuisille 4 euroa ja alle 10-vuotiaille ilmainen.

Varaudu ruuhkaisiin lauttamatkoihin lastenleirien vuoksi 7.−10.6. ja 14.–17.6. kello 9, 10 ja 11 saareen menevillä lautoilla ja paluulautoilla kello 14.40 ja 15.50.

Sunnuntai 12.6.

Kirkkomusiikin helmiä klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Noora Karhuluoma, sopraano, Airi Saloniemi, urut ja piano. Mozart, Mendelssohn, Verdi, O. Merikanto. Ohj. 15 e.

Panhuilun ja urkujen juhlaa! klo 18 Kannelmäen kirkossa. Stefan Stanciu, panhuilu, Ilpo Laspas, urut.

Ohj. 10 e.

Virsilauluilta klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie. Tuomas Karjalainen laulattaa toivevirsiä.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Sabine Nieminen, urut.

Ohj. 7 e.

Maanantai 13.6.

Rullaava hyvän mielen kahvikärry

Musiikkia vierailijoille klo 9.30–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa.

Kanteleen tai flyygelin soittoa.

Keskipäivän musiikki klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Pentti Ingerö, laulu ja kitara, Kari Makkonen, kontrabasso.

Pieni kesäinen konsertti klo 13 Lauttasaaren kirkossa. Sellisti Jenni Witick ystävineen.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Ghislain Leroy, Ranska, urut. Ohj. 7 e.

Bongaa Paavalin seurakunnan työntekijä Pave-kärryineen tänä kesänä esimerkiksi Paavalinkirkon edustalla olevasta puistosta, Itä-Pasilasta tai Arabianrannasta. Nykäise kärryn työntäjää hihasta, rupattele ja kahvittele.

Kärryllä ei ole varsinaista aikataulua, joten tartu hetkeen kärryn osuessa kohdalle.

Menokasvo: Kalle Kuusniemi

Häät tornissa Lauttasaaren kirkon tornissa voi päästä naimisiin lauantaina 18.6., mutta miten se käytännössä tapahtuu, pastori Kalle Kuusniemi?

– Torni on 55 metriä korkea, ja sinne kiivetään rappusia pitkin. Tornista on näkymät joka puolelle Lauttasaarta. Ylätasanteelle mahtuvat pappi ja vihkipari, ja todistajat ovat alemmalla tasanteella. Tilaisuus on helppo ja intiimi eikä vaadi etukäteisvalmisteluita. Vihkimisen jälkeen on tarjolla kakkukahvit.

Juridisesti avioliitto on maallinen instituutio.

Mitä lisää avioliittoon tuo se, että naimisiin mennään kirkossa?

– Ei se lain edessä tuokaan mitään lisää verrattuna siviilivihkimiseen. Laissa ei kuitenkaan voi säätää rakkaudesta, johon liitto perustuu, ja siksi kirkkohäät tuovat avioliittoon syvyyttä.

Vuoden päästä voi olla se tilanne, että kirkon avioliittokäsitys ei natsaa yhteiskunnallisen lainsäädännön kanssa. Mitä tapahtuisi, jos kirkko luopuisi vihkioikeudesta?

– Ei kai se katastrofi olisi. Vuoden 2020 kirkkolain uudistuksessa kirkon tunnustus siirretään eduskunnan hyväksymästä kirkkolaista kirkkojärjestykseen, ja se lisää kirkon itsenäisyyttä. Tässä on monenlaista liikkumavaraa.

Juhani Huttunen Vihkiminen Lauttasaaren kirkon tornissa, Myllykallionrinne 1, lauantaina 18.6. kello 13 alkaen tunnin välein.

Ilmoittautuminen vihkimiseen maanantaihin 13.6. kello 12 mennessä osoitteessa lauttasaari.srk@evl.fi.

ESKO JÄMSÄ

uudelleen. Vain aihepiirit ja muutamat paikkaan liittyvät elementit toistuvat.

Ohjaaja Jörg Karrenbauer korostaa, että esityksen tarkoituksena ei ole esitellä kaupunkia, sen arkkitehtuuria tai historiaa vaan tutkia ihmisen käyttäytymistä.

Nykypäivän sähköisen maailman taustalla jyllää big data, räjähdysmäisesti kasvava datan määrä ja teknologia, jonka avulla datasta pyritän jalostamaan arvokasta tietoa.

– Leikittelemme ennakoitavuuden ajatuksella. Teknologia, joka auttaa meitä jokapäiväisessä elämässämme, pohjautuu ihmisten ennalta arvattavuuteen, Karrenbauer sanoo.

Kaupungeissa ennakoitavuus korostuu, sillä ne rakentuvat hyvin pitkälti sen varaan, miten ihmiset yleensä toimivat.

– Kaupunki on näyttämö ja se on täynnä näyttelijöitä. Se vaihtelee, kuka näyttelee ja kenelle ja kuka katsoo.

Lopussa kysymys kuuluu, kuka saa aplodit.

Pääasiassa urku- ja muuhun klassiseen musiikkiin keskittyvällä musiikkifestivaalilla kuullaan sekä koti- että ulkomaisten taiteilijoiden konsertteja elokuun loppuun saakka. Konsertit järjestetään sunnuntaisin kello 20 Tuomiokirkossa, maanantaisin kello 19 Kallion kirkossa, ja keskiviikkoisin kello 19 keskustan muissa kirkoissa.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Ohjelma iltakonsertteihin maksaa 7 euroa; 40 euroa maksavalla ohjelmapassilla saa käsiohjelman kaikkiin Urkukesän konsertteihin. Festivaalin koko ohjelma: www.urkukesa.fi.

23

Menovihjeet

Tiistai 14.6.

Musiikkia vierailijoille klo 9.30–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa.

Kanteleen tai flyygelin soittoa.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut.

Musiikillinen kesäkahvila klo 18 Käpylän kirkossa. Karjalan maill´ kuldakägözet kukkuu.

Karjalaisia ja O. Merikannon lauluja sekä yhteislaulua.

Musisoimassa alueen musiikin ystäviä sekä Maija Pesonen-Kareinen. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30.

Vapaaeht. kahvi-/ohj.maksu.

Laula kanssamme -kesäkonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin seurassa. Mukana Klaus Pennanen, laulu, Tuomas Karjalainen, urut, Inna Vintturi, huilu, kesäinen kvartetti sekä Olli Valtonen, Sari Vapaavuori ja Auvo Naukkarinen.

Kaksikielinen.

Musiikillinen meditaatiohetki klo 19 Ackté-klubilla, Kallion kirkon eteläpääty. Eero Hämeenniemi, piano. Tuokio improvisoidun musiikin äärellä. Lepäile patjoilla tai tuoleissa. Aino Acktén kamarifestivaali.

Liput 15 e.

Metrolla musiikkiin klo 19 Myllypuron kirkossa. Tunnen ohitse Sun

kulkeneesi. Kirsi Lemponen, sopraano, Miila Kallinen, piano. Händel, Kuula, Merikanto, Mozart, Schubert.

Ohj. 7 e.

Keskiviikko 15.6.

Musiikkia vierailijoille klo 9.30–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa.

Kanteleen tai flyygelin soittoa.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Liisa Ahlberg.

Lounasmusiikki klo 12 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Anders Forsman, urut.

Musiikillinen kesäkahvila klo 13 Oulunkylän kirkossa. Kaikki yhteen, juhlahetkeen. Salvadorilaisen kansanmessun lauluja. Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton lauluryhmä ja Mikko Helenius. Vapaaeht. kahvi-/ ohj.maksu.

Kansanmusiikkikonsertti klo 18 Kampin kappelissa. Sami Kukka, laulu ja kitara, Maija Loukola, bansuri, laulu ja vihellys, Ulf Krokfors, kontrabasso.

Tekstejä ja musiikkia eri uskonnoissa klo 18 Keulassa, Flooranaukio 1. Eri uskonnot esittävät akustisena omaa musiikkiaan tai resitoivat tekstejään. Voit tuoda myös oman musiikkisi mukanasi, eli voit itse esittää, soittaa sen äänentoistolaitteella tai muuten. Mukana kanttori Jukka Ahokas. Kahvia ja teetä.

Iltamusiikki klo 18 Malmin kirkossa.

Merja Wirkkala, laulu, Outi Aro-Heinilä, urut.

Kesäilta kirkonmäellä klo 18.30 Malmin kirkolla. Makkaranpaistoa ja lauluhetki, mukana Anita Olli ja Outi Aro-Heinilä.

Kesäillan Swingit klo 19 Ackté-klubilla, Kallion kirkon eteläpääty. Sami Saari, laulu ja kitara, Tessa Virta, piano ja laulu, Kepa Kettunen, lyömäsoittimet, Olli Peuhu, kontrabasso.

Mm. Nat King Colen ja Ray Charlesin jazz-klassikoita. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa. Keijo Silventoinen, oboe, Niels Burgmann, urut. Ohj. 7 e.

Torstai 16.6.

Musiikkia vierailijoille klo 9.30–12 ja 13–15 Temppeliaukion kirkossa.

Kanteleen tai flyygelin soittoa.

Urkukesän päivämusiikki klo 12 Kallion kirkossa. Vivika Oksanen, urut.

Laurin päiväkonsertti klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Nina Fogelberg, sopraano, Iina Katila, urut. Soittajina ja laulajina luostareissa ja hoveissa.

Lauluja ja lettuja klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla. Letut 2 e.

Laulamme yhdessä klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Laulattamassa Hannele Filppula.

Topi Saha & Valtatie 13 klo 19 Acktéklubilla, Kallion kirkon eteläpääty.

Topi Saha, laulu ja kitara, Matias Tyni, koskettimet, Tero Hyväluoma, viulu, bouzouki, rummut ja lyömäsoittimet, Tarmo Anttila, kontrabasso. Nykyaika-albumin musiikkia. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e.

Kesäilta kirkolla klo 19 Herttoniemen kirkossa. Musiikkia, yhteislaulua ja tarjoilua.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi. Kesän musiikkikalentereita on saatavilla kirkoista ja kaupungin matkailuneuvonnasta.

24

Kirkko&kaupunki 9. kesäkuuta 2016 Numero 21

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

toimimaan ja ajattelemaan kuten teemme.

Eino Leinolta lainattu otsikkoni on totta.

Kirkon mukaan ihminen pelastuu vain, jos hän ei vastusta Jumalan kutsua ja Pyhän Hengen työtä hänessä. Koska vapaata tahtoa ei ole, tämä opetus ei voi olla oikea. En usko, että ihmiset olisivat Jumalalle kuin koe-eläimiä laboratoriossa.

Kristityllä on parempi syy uskoa, että kaikilla on iankaikkinen elämä taivaassa ja että Kristus tallentaa kaiken maailmassa koetun rakkauden ja hyvyyden taivaaseen.

Kadotus ei kohtaisi tietoisuutta vaan ainoastaan luonnonlakien kykyä tuottaa kärsimystä ja syntiä tietoisuudelle.

Tätä Jeesus tarkoittaa elämän ja tuomion ylösnousemuksella ja Paavali sanoessaan Kristuksen muuttavan ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi taivaassa.

työtovereiden ohella on ollut yhteistyö Pitäjänmäen koulun ja kirkon kanssa.

Koulun opettajat ovat hyvin motivoituneita, iloisia ja aktiivisia yhteistyökumppaneita. Eskarimme ovat tutustuneet heihin riittävästi tietääkseen, että kouluun on kivaa ja turvallista mennä. Kaikki haluavat oppia lukemaan, laskemaan ja liikkumaan eri lajeissa.

Pitäjänmäen seurakunnasta lapset ovat saaneet myös hienoja kokemuksia. Jukka-pappi ja lastenohjaajat ovat tulleet tutuiksi. He ovat vierailleet päiväkodissa usein ja on ollut aivan liikuttavaa nähdä, kuinka kauniisti, hauskasti ja syvällisesti lapsille on puhuttu ja heidän kanssaan laulettu. Kevätkirkko oli täynnä päiväkotien lapsia ja kuitenkin siellä oli rauhallista; kaikki tuntuivat kuuntelevan tarkkaan. Ja kaikki tunsivat itsensä siunatuiksi. Kaunis kiitos teille!

Jukka Heikkinen fyysikko, dosentti

Sini Alén lastentarhanopettaja

Jeesus vetää puoleensa

Ville Ranta

Lopetetaanko ehtoollinenkin säästösyistä?

väli oli 40 minuuttia lauantaisin ja sunnuntaisin, isossa kappelissa ja pienessä kappelissa. Vuorollaan kummastakin kappelista lähti väki saattamaan vainajaa hautaan, ja seuraava siunaus laitettiin alkamaan. Lisäksi ruumishuoneen vieressä oli pienempi kappeli. Sielläkin oli siunauksia.

Muutama vainajia siunattiin haudalla.

Kyllä hautausmaalla oli elämää, saattoväki vaihtui vähän väliä. Pappeja tuli ja meni.

Kanttorit olivat vuorollaan koko päivän kappelissa. Tilaisuuksien valmisteluun ei jäänyt paljon aikaa.

Kirkko ja kaupungissa 2.6. oli luettelo lakkautusuhan alaisista kirkoista. Oulunkylän seurakunnan kaikki kirkot ovat siinä luettelossa. Onko mentävä Pakilaan tai Malmille, missä on lähimmät kirkot, jotta löydetään jumalanpalvelus? Tai ehkäpä olisi suotavaa, että kaikki kuuntelisivat radiosta, kun Nojatuolikirkonkin paikka on uhattuna.

Heikki Laukkanen Tällä tavallako uskotaan kirkon tulevan eläkkeellä lähemmäksi kaupunkilaisia? Vai alkaako esimerkiksi Oulunkylässä vain kodeissa kokoontuva jumalanEi paha ole Jatka palvelus? Ei tarvita kirkonkenkään keskustelua palveluskuntaakaan, kun isäntäväki hoitaa kaiken. Siis verkossa ihminen vanhanaikaiset kotiseurat www.

Nimimerkki Rukoilemijuhlallisemmassa muodossa. valomerkki.fi seen taipuvainen mummo Löytyy varmaan jonkinlaista (Kirkko ja kaupunki 19.5.), tiede muumimukia ehtoollista varten. on muuttanut kirkkoa, mutta Vai pitäisikö isäntäväen huolehhitaasti, kuten Galilein ja Darwinin tia pikareiden lainaamisesta? Jollei tapaukset osoittavat. Erityisen ongelmalsäästösyistä lopeteta ehtoollistakin. lista on ollut kristinuskolle luopua ihmisen Ruvetaan keräämään jumalanpalvelusvapaan tahdon käsitteestä. kolehdit ja yhteisvastuukeräykset vanhojen Vapaata tahtoa perusteltiin aikoinaan tilojen säilyttämiseksi. Ja vetoomus: ”Eivät aineesta ja luonnonlaeista itsenäisellä mietässä lesken rovot riitä.”

Iäkäs seurakuntalainen lellä, joka määräisi tekojemme moraalisista valinnoista. Moderni fysiikka ja tieteen havainnot kuitenkin osoittavat, ettei vapaata Kiireellä hautaan tahtoa luonnossa ole olemassa.

Opiskellessani 60-luvun lopulla olin myös Emme siten voi olla aidosti vastuussa vahtimestarin töissä Honkanummella. teoistamme. Emme edes siitä, välitämmekö Silloin oli vauhtia hautajaisissa. Siunausten Jumalasta. Luonnonlait pakottavat meidät

Kaikki ei maailmassa tapahdu Jumalan tahdosta, koska maailmassa vaikuttavat hyvän ja pahan henkivallat. Mutta Jumala on valmistanut pelastuksen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Jokainen, olkoon millainen varas, ahne tai jopa murhamies, pääsee taivaaseen, jos katuu ja tunnustaa syntinsä.

On vain yksi synti, jota ei anneta anteeksi, ei tässä ajassa eikä tulevassa, ja se on Pyhän Hengen pilkka (Mk. 3:28–29). ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.”

(Snl. 28:13) Olemme perisynnin alaisia, kiitos Aatamin. Ainoa tie taivaaseen on Jeesus.

Jeesus on tie, totuus ja elämä. Joten: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.” (Ap.t. 16:31) Jeesus vetää myös pientä rukoilevaa mummelia (Kirkko ja kaupunki 19.5.) puoleensa, sen todistaa hänen rukouksensa. Myönnä Jeesuksen edessä, että olet syntinen, ja tunnusta hänelle syntisi. Ota vastaan syntien anteeksi saaminen ja usko Jeesukseen. Kerran perillä, niin uskon, meille luetaan synniksi se, että pidimme halpana Jumalan Pojan uhrikuolemaa ja hänen kallista uhriverta, joka vuoti meidän syntiemme ja sairauksiemme puolesta, emmekä ottaneet vastaan hänen tarjoamaa pelastusta armosta.

Syntien anteeksi pyytäminen on tarpeellista, ja kun teemme näin mahdollisimman usein Jeesuksen edessä, pysyy ”tiliväli” lyhyenä.

Avatkoon Jeesuksen Pyhä Henki sydämemme vastaanottamaan hänet, joka on iankaikkinen elämä.

Sirkka-Liisa

Seurakuntien lapsityö on onnistunutta

Olen ollut vuoden työssä päiväkodissa Pitäjänmäellä. Parasta työssäni ihanien lasten ja

Valomerkissä pinnalla

Kuinka selvitä kiusaamisesta, laulaja Saara Aalto?

Teksti, kuvat ja video Sari Saaristo

Saara Aalto tietää, kuinka syvälle koulukiusaamisen jäljet painuvat. Mutta olemalla sinnikkäästi ja aidosti oma itsensä, pääsee toteuttamaan unelmiaan, Aalto rohkaisee.

Lue koko juttu ja katso video osoitteessa www.valomerkki.fi/ aiheet/elämä

Papin mutinasta ei ottanut selvää

Vuosaaren kirkon jumalanpalveluksessa 22.5. miespappi mumisi itsekseen alttarin edessä. Kymmenen metrin päässä ei kuullut mitään, ja siihen mutinaan menivät syntymiset ja kuolemiset; mistään ei saanut selvää. Onko tarkoitus, että pappi puhuu vain kollegoilleen, jotka istuvat etupenkissä? No eipähän tarvitse enää mennä kirkkoon, kun voi kuunnella radiojumalanpalveluksen.

Siitä ainakin saa selvän.

Tyytymätön

Uni ja todellisuus sekoittuvat Ilmestyskirjassa Matti Räsänen kirjoitti (Kirkko ja kaupunki 19.5.) Ilmestyskirjasta todeten osuvasti, ettei ”se ole oikein avautunut kenellekään”. Kirjan kirjoittanut Johannes oli karkotettu saarelle villien ennustustensa vuoksi. Monikohan Raamattua lukeva muistaa ja tietää, että kirjan Johannes on eri kuin Johanneksen evankeliumin tai kirjeet kirjoittanut Johannes?

Välittyykin, että Ilmestyskirjan Johannes purkaa henkilökohtaisia tuntojaan ilmestyksessään. Ensin kyytiä saavat seurakunnat ja lopuksi koko luomakunta. Ilmestyskirjasta löytyy koko Uuden testamentin negatiivisin sisältö. Kuinka moni tunnistaa evankeliumien Kristuksen Johanneksen enkeleitä sättivästä hahmosta? Sopii kysyä, miksi Kristus kommunikoisi henkiolennoille maallisen Johanneksen kautta. Tekstistä löytyy myös kauppalistamainen katkelma: ”Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa. Öljyyn ja viiniin älä koske.” (Ilm. 6:6) Yksin saarella erakkona eläessä uni ja todellisuus saattavat helposti sekoittua.

Moni meistä muistaa unensa, mutta kuinka monen meidän uniamme muistellaan toista tuhatta vuotta?

Peter Matekovits