Esse 2013 nro 24 (13 6)

24 | 13.6.2013 | www.esse.fi

Tuomiokirkko | Espoonlahti | Leppävaara | Olari | Tapiola | Kauniainen

Älä pelkää vierasta ✚✚4

Ismo Jurvanen rakastui suomenruotsalaiseen. ✚✚9

Keijo Tahkokallio: Ihmistaimi on herkkusuu. ✚✚6

Vauvalle ääni on musiikkia. ✚✚10

www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

24 | 13.6.2013

Ilon ja toivon juhlia

S

uomen kesä on kyläjuhlien aikaa. Joka niemellä, notkolla ja saarelmalla on oma kulttuuritapahtumansa isommalla tai pienemmällä profiililla. Tässä kohtaa voi hyvin sanoa, että näin on myös meidän hengellisessä elä-

mässämme.

Hengellisten kesäjuhlien sesonki on jo alkanut.

Viime viikonloppuna Helsinkiin kokoontui kymmenen tuhatta lähetystyöstä kiinnostunutta Valtakunnallisille Lähetysjuhlille. Ensi viikonloppuna vuorossa ovat esimerkiksi Lähetyksen kesäpäivät Kauniaisissa ja Sanan Suvipäivät Lohjalla.

2

Isoista kävijämääristä huolimatta kesäjuhlat tavoittavat vain pienen osan kirkon jäsenistä. Varsinaista kansankirkon juhlaa ovat kesäiset konfirmaatiot. Viime vuonna konfirmaatiomessuihin osallistui 350 000 ihmistä. Rippilapsia onnittelemaan saapui todennäköisesti moninkertainen joukko, sillä rippikoulun kävi yli viisikymmentätuhatta nuorta.

Rippijuhlissakin tuttu väki saa syyn kokoontua yhteen. Nuoren juhla on vanhemmille tärkeä taitekohta: tämä lapsi pitää kohta päästää lentoon.

Konfirmaatiossa pyydetään hyvän Jumalan varjelusta nuoren elämään ja uskoon. Siunauksen pyytäjä tietää, että maailma ei ole valmis tai staattinen. Iloa, toivoa ja siunausta tarvitaan uskoon ja elämään.

P.S.

Siunattuja kesäkokoontumisia kaikille juhlijoille!

Urpu Sarlin päätoimittaja urpu.sarlin@evl.fi

Uupumustila kehittyy hitaasti ja huomaamatta. Toipumiseen tarvitaan todellisia elämänmuutoksia.

Teksti Sari Savela Kuva Nina Holopainen/ Rodeo

O

lin tehnyt pitkään paljon töitä. Jossain vaiheessa työasiat alkoivat vaivata myös öisin. Heräsin usein kolmen–neljän aikaan ja olin aivan pirteä.

En pystynyt nukkumaan riittävästi ja olin jatkuvasti väsynyt.” Antti, 45 Unihäiriöt voivat olla työuupumuksen oire. Uupumustila kehittyy yleensä vähitellen ja tulee henkilölle itselleen yllätyksenä. Monesti tarvitaan läheinen ihminen tai työkaveri, joka auttaa uupunutta huomaamaan oman tilansa. Tunnolliset ja suorituskeskeiset ihmiset ovat alttiimpia sairastumaan uupumukseen.

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Leena Korhosen mukaan uupumustila syntyy, kun ihminen on pitkään paineisessa tilanteessa, joka on epätyydyttävä ja johon ei voi itse vaikuttaa. Sellainen voi olla esimerkiksi työtilanne, jossa on ristiriitaa tavoitteiden ja niiden saavuttamisen välillä. Uupumus ei kuitenkaan aina liity työelämään.

”Työttömät tai kotiäidit voivat myös kokea psyykkistä uupumusta.”

Työuupumusoireita potee yllättävän moni. Vuonna 2011 lieviä työuupumuksen oireita koki säännöllisesti noin joka neljäs työssäkävijä. Miehistä kaksi ja naisista kolme prosenttia kärsi vakavasta työuupumuksesta. ”Oloni on ollut jo usean viikon ajan väsynyt ja toivoton. En tunne iloa mistään. Yksinkertaisen työtehtävän suorittaminen vie tolkuttomasti energiaa.

Uusiin asioihin ei ole voimaa ryhtyä.” Tuija, 38 Leena Korhosen mukaan Tuijan kokemus viittaa selvään uupumukseen tai masennukseen. Niiden välinen raja on usein kuin veteen piirretty viiva. Tuijan olisikin syytä varata aika työterveyshuollosta.

Jatkuvien uniongelmien lisäksi tyypillisiä uupumusoireita ovat mielen jännittyminen ja kireys, elimistön ylikierrostila ja henkinen ahdistuneisuus.

Hälytyskellojen on aika soida myös silloin, kun mikään ei tunnu miltään, tekemisen motivaatiota on vaikea löytää tai ihminen muuttuu kyyniseksi.

Stressi ja työuupumus eivät oikeuta sairaslomaan, mut-

Päivitys Tarinateatteri tuo jaetun kokemuksen tai tarinan näyttämölle ja etsii sen syvempää mieltä.

Tapahtuu vapauttava liikahdus, jonka jälkeen katsojan on helppo hengittää. Jään miettimään, voisiko kirkon konservatiivien ja liberaalien välisen pattitilanteen purkaa näin: tuomalla tunteet konkreettiselle näyttämölle.

Taneli Kylätasku | Isä, täällä on neekeri! | s. 4

ta kun uupumustilaan liittyy eriasteista masennus- tai ahdistusoireilua, on sairasloma yleensä tarpeen. ”Työuupumus kehittyy hitaasti. Kun ihminen tulee vastaanotolle, hänellä saattaa olla jo pidempään jatkunut uupumuskehitys, joka on tullut päätepisteeseen. Silloin tarvitaan aikalisä”, Korhonen sanoo.

Tarvittavan sairasloman pituus on yksilöllistä. Jos oireet ovat lieviä, 2–4 viikkoa voi riittää. Toisinaan voidaan tarvita usean kuukauden sairasloma.

Pelkkä sairasloma ja lepo eivät välttämättä auta uupunutta toipumaan. Joskus tarvitaan lääkehoitoa korjaamaan unihäiriöitä ja mielialaa. Terapiakeskusteluista on monille hyötyä. Ammattiauttajan avulla on helpompi tunnistaa uupumukseen johtaneita syitä ja tarkistaa omia toimintatapojaan.

Erityisen tärkeää on puuttua työn kuormittavuuteen ja tehdä työn määrään ja sisältöön todellisia muutoksia. Riittävästä levosta on syytä huolehtia. ”Jos mikään ei muutu, uupumus uusiutuu herkästi”, Korhonen varoittaa.

Terveelliset elämäntavat ja liikunta auttavat elimistöä elpymään uupumustilasta. Ylikuormittunut mieli ja keho tarvitsevat myös paljon unta. Unirytmi onkin saatava kuntoon.

Kansi

Saanko tarjota? Antti Sevanto ja Ulla Huhtinen improvisoivat tilanteen, jossa vierastaminen muuttuu jakamiseksi.

Kuva Nina Kaverinen

Ilo hukassa? Hälytyskellojen on aika soida, jos mikään ei tunnu miltään.

”

Kun mieli on kuormittunut, kannattaa rasittaa fysiikkaa. Liikunnasta ei kuitenkaan pidä tehdä pakkoa.

Hyvän yöunen lisäksi päiväunet voivat olla paikallaan.

Kaikki velvollisuudet ja vastuut on syytä karsia toistaiseksi minimiin. Väsyneen kannattaa keskittyä tekemään vain asioita, jotka tuntuvat hyviltä.

Kun mieli on kuormittunut, kannattaa rasittaa fysiikkaa.

Liikunnalla on tunnetusti mielialaa kohottava vaikutus. Esimerkiksi luonnossa kävely voi olla hyvin hoitavaa. Liikunnasta ei kuitenkaan pidä tehdä itselleen pakkoa. ”Läheisten ihmisten tuki on tärkeää. Yksin ei pidä jäädä”, Korhonen lisää.

”Olen ollut vaikean työuupumuksen vuoksi sairaslomalla jo neljä kuukautta. Välillä olen pirteämpi ja siitä innostuneena ohjelmoin päiväni monenlaisella tekemisellä. Sitten olen taas monta päivää tosi väsynyt.

Mietin, palautuvatko voimani.”

Markku, 52 Moni uupunut saattaa kuvitella, että voimat palautuvat ykskaks kokonaan. Korhosen mukaan palautuminen tapahtuu tavallisesti asteittain. Lisäksi uupuneen akku tyhjenee nopeasti. Siksi on tärkeää kuunnella itseään.

Korhonen tähdentää, että väsyneistä päivistä ei kannata

huolestua. Todellisuudessa kukaan ihminen ei tee joka päivä töitä sadan prosentin teholla.

Seitsemänkymmentä prosenttia tai alle voi olla aivan riittävä työteho. ”Olen pitkän urani aikana nähnyt, että valtaosa potilaista toipuu. Tänä päivänä on harvinaista, että joku jäisi loppuun palamisen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.”

Myös seurakunnasta voi hakea apua psyykkiseen uupumukseen. Monilla diakoniatyöntekijöillä on ammatillisia valmiuksia ja kokemusta uupuneen auttamiseen.

Tapiolan seurakunnan diakoni, psykoterapeutti Timo Lounio kohtaa työuupumukseen sairastuneita viikoittain.

Joidenkin asiakkaiden kanssa terapiakeskusteluja käydään säännöllisesti. ”Autamme ihmistä hänen ehdoillaan. Seurakunnan tehtävänä on välittää toivoa, ja sitä työuupumuksesta kärsiväkin tarvitsee. Ihmiset voisivat hakea useamminkin apua seurakunnasta. Sekin etu on, että palvelumme on maksutonta, Lounio sanoo.

Artikkelissa etunimillä esiintyvien nimet on muutettu.

Kesäluonto Sarjassa esitellään Espoon luontokohteita | myös verkossa www.esse.fi sekä www.espoo.fi/kotinurkiltakallioille

Bodominjärvi Meren äärelle pääsy Espoossa on Rantaraitin ansiosta varsin vaivatonta. Toisin on järvien osalta. Bodominjärven rantaan haluava törmää varsin nopeasti yksityisalue-kyltteihin ja puomeihin. Järven eteläpäässä järvelle pääsy kuitenkin onnistuu Oittaan ulkoilualueen kohdalla. Uimarannan leikkipaikan rakennustyöt ovat nyt sulkeneet osan ranta-alueesta pois käytöstä joten tungos uimarannalla on melkoinen.

Rauhallisempiin maisemiin pääsee kun jatkaa polkuja pitkin kohti itää, mistä löytyy upeat järveen laskeutuvat kallioiset niemekkeet. Niiden välissä on pieni hiekkaranta ja nuotiopaikka. Kesäisen idyllin voi rikkoa ainoastaan muisto 53 vuoden takaisista tapahtumista näillä paikoilla.

Teksti ja kuva Jukka Granström

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

Kirkollisten järjestöjen ja herätysliikkeiden kesäjuhlille kokoontuu vuosittain 140 000 henkeä.

Määrä näyttää säilyvän vakiona vuodesta toiseen.

Suurimmat kävijämäärät ovat vanhoillis-lestadiolaisten Suviseuroissa ja körttien Herättäjäjuhlilla.

Kaikki ovat tervetulleita, sanotaan useimpien juhlien nettisivuilla. Varmimmin rientoihin löytävät ne, jotka ovat siellä ennenkin käyneet. Juhlille mennään tapaamaan tuttuja ja kuulemaan sellaista hengellistä puhetta, joka vahvistaa omaa uskoa ja tuntuu omalta – osuu ja uppoaa.

Herätysliikkeillä on oma kielensä, joka saattaa sivummalta kuultuna tuntua oudolta. Juuri siksi kannattaa vierailla myös itselle vieraamman perinteen juhlilla. Parhaimmillaan saattaa huomata, että sieltä löytyy niin jotakin tuttua kuin uutta ja raikasta. Ehkäpä niitä tuttujakin.

Kun lepo ei auta

Paikan koordinaatit: 60.2426 ja 24.6640

Tuomiokirkko | Espoonlahti | Leppävaara Olari | Tapiola | Kauniainen

3

Paljon tunteita herättänyt Valtakunnallisten Lähetysjuhlien päätösjuhla sujui muutamaa mielenilmausta lukuun ottamatta rauhallisesti. Ensimmäinen rekisteröidyssä parisuhteessa elävä suomalainen pari siunattiin lähetystyöhön.

Kun piispa Irja Askola pyysi papiksi vihittyjä ja lähetystyöhön siunattuja kääntymään seurakuntaan päin, kuulijakunta puhkesi spontaaneihin aplodeihin.

Askola sai sadoittain vihaviestejä sen jälkeen, kun hänen kerrottiin siunaavan lähetystyöhön parisuhteensa rekisteröineen miesparin. Lähes tuhat ihmistä liittyi Facebooktapahtumaan, joka kehotti lähettämään Helsingin piispalle tukiviestin.

Saarnassaan Askola käsitteli Jumalan armoa, joka ”ravistelee meitä järjestyksen ihmisiä”.

Kotimaa24.fi

malaisessa työnhaussa avaudu ilman suhteita. Wali Hashi kertoo valmistuneensa nuorena puusepäksi hyvillä papereilla ja kiertäneensä esittäytymässä 13 työpaikalla. Vain yhdessä todistusta edes katsottiin.

Rasismin syiden ja ratkaisujen pohtiminen kuljettaa keskustelua moneen suuntaan.

”

Paneeli on yksimielinen siitä, että neekeri-sana on solvaava.”

Amerikkalais­ vierailu Espoossa Amerikan evankelisluterilaisen kirkon (ELCA) piispa Dean W. Nelson vierailee Espoossa sunnuntaina 16.6. Hän saarnaa Espoon tuomiokirkon seurakuntakeskuksessa, Kirkkoranta 2, englanninkielisessä messussa klo 16.30. Messun liturgina toimii pääkaupunkiseudun englanninkielisen työn pastori Hans Krause.

Englanninkielinen messu järjestetään viikoittain yhteistyössä International Evangelical Church in Finlandin kanssa.

Oikaisu

4

Vieras pelottaa. Ulla Huhtinen ja Antti Sevanto tuovat kulttuuritörmäyksen näyttämölle.

Isä, täällä on neekeri!

Rasismia pohdittiin Lähetysjuhlilla keskustelun ja teatterin keinoin.

N

ainen törmää voimakkaasti mieheen, yrittää ohi toiselta puolelta ja törmää uudestaan. Kun sama toistuu kolmesti, nainen alkaa hapuilla, töniä ja tunnustella estettä.

”Kuka sä oot”, nainen kysyy lopulta tuskaisena.

Yhteen törmääjät ovat teatteri Kumben näyttelijät Ulla Huhtinen ja Antti Sevanto.

Suomen Lähetysseuran teatteriryhmä vetää helsinkiläisessä Alppilan kirkossa ”Radikaa-

Kolumni | Jouko Kivimetsä

lin vieraanvaraisuuden työpajaa”, jossa etsitään rasismin vastavoimia. Tilaisuudet järjestää Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto.

Hetkeä aikaisemmin samassa salissa käytiin samaan teemaan pureutuva paneelikeskustelu. Turkulaisen freelance-toimittajan Wali Hashin mukaan musta mies törmää rasismiin päivittäin. Kun Hashi toi-

mi marketissa vartijana, kassalle jonottava pikkupoika reagoi häneen huudahtamalla ”Isä, täällä on neekeri!” ”Ei noin saa sanoa!” isä vastasi kiusaantuneena. Mutta poika ei luovuttanut. ”Sinähän sanoit, että ne on neekereitä!”

Neekeriksi nimittely nousee paneelissa esiin myös Anu Myl-

Kirjoittaja on Inno-omnian kehittämispäällikkö. jouko.kivimetsa@gmail.com

Organisaatiokin voi toimia luovasti. Se vasta vaatiikin itsetuntoa! Omnia on toiminut kiistatta yrittäjämäisesti ja luovasti. Se päästi ensimmäisenä Euroopassa yritykset ammattiopiston sisälle esimerkiksi, harjoittelupaikoiksi ja innostukseksi opiskelijoille. Tätä ovat sadat delegaatiot ympäri maailman käy-

neet ihastelemassa.

Omniassa alkaa syksyllä lisäksi uusi polku yrittäjyyteen: pedagoginen osuuskunta.

Jo opintojen aikana voi virittäytyä yrittäjäksi. Luonteva jatko on oman yrityksen perustaminen ja valmennusjakso InnoOmnian yrittäjäyhteisössä, jossa on sekä aloittajia että kokeneita yrittäjiä. Muun valmennuksen ohella yrittäjät antavat toisilleen tukea vertaisvalmentajina. Tässä näkyy yhteisön voima.

InnoOmniassa on syntynyt lyhyessä ajassa menestystarinoita. Yrittäjät kertovat, että ilman tukialustaa heidän yrittäjyytensä ei olisi lähtenyt liikkeelle tai edennyt niin nopeasti. Poimintoina makupaloja: OMG Design -puuartesaaniyritys sai valtakunnallisen Ekodesign-palkinnon 2012 Yöpinna-kierrätyshuonekalulla. Sanna Pelliccionin Oma Perhe -si-

sustusdesign, jonka Paola Suohonen bongasi New Yorkin näyttelyynsä, on Finlaysonin tekstiileissä uutena sarjana. MalvaMein tarinallisille askartelusarjoille luvattiin Leijonankita-ohjelmassa 50 000 euroa sijoitusrahaa.

Yhteisön kokeneempi yrittäjä Timo Karjalainen kehitti Omnian kanssa mainion opetuksellisen työnhakupelin, jota käännetään jo vientiversioiksi.

Teknologiayhteisön lisäksi meillä Espoossa on onneksi myös palveluihin, kädentaitoihin ja hoitoalaan suuntautuneita innovaatioyhteisöjä – myös Laureassa. Yrittäjäitsetunnon ja työpaikkojen ohella ne tuottavat innovaatioita, jotka auttavat arkeamme.

sana oli vanhemman polven nuoruudessa neutraali. Paneeli on kuitenkin yksimielinen siitä, että sana on leimaava ja solvaava, ja asian ymmärtäminen kuuluu vuonna 2013 yleissivistykseen.

Paneelikeskustelijat pohtivat myös rakenteellista syrjintää. Helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Fatbardhe Hetemajn mukaan ovet eivät suo-

Aloitin varhaisnuorisotyönohjaajana Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa elokuussa 2012. Valmistuin diakoniaammattikorkeakoulusta samana keväänä.

Ajauduin Heinolasta Joensuun ja Kauniaisten kautta Espoon Suvelaan vuonna 2009. Maalaispoikaa Espoo vieläkin pelottaa ja ihmetyttää koollaan.

Opiskelun alusta asti halusin tehdä töitä yli 15-vuotiaiden kanssa.

Aiempien töiden kautta tulin 7-14 -vuotiaiden pariin. Aluksi oli uutta ja outoa, mutta tämähän on parasta: lasten kanssa touhuaminen, lasten välittömyyden ja ilon todistaminen päivästä toiseen. Haluan lasten muistavan, että Isä taivaassa pitää huolen ja rakastaa jokaista.

Syksyllä siirryn erityisnuorisotyöhön.

Hallintojohtaja jätti virkansa Espoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Leena Kostiander on purkanut maanantaina 10.6. virkasuhteensa. Kauppatieteiden tohtori Kostiander aloitti tehtävässään helmikuun alussa. Viran koeaika olisi päättynyt heinäkuun lopussa.

Seurakuntayhtymän hallintopäällikkö Sari Anetjärvi toimii vt. hallintojohtajana, kunnes virka täytetään vakinaisesti.

Esse ei tavoittanut Kostianderia ennen lehden painoon

menoa. Hän kommentoi tilannetta julkisella Facebook-sivullaan: ”Kiitän upeita työtovereitani hyvästä yhteistyöstä ja luottamushenkilöitä saamastani tuesta ja luottamuksesta.”

Hallintojohtajan tehtävänä on muun muassa johtaa seurakuntayhtymän strategista toimintaa, johtaa yhtymän hallintoa ja taloutta sekä valvoa päätöksenteon valmistelua ja toimeenpanoa.

Esse

Samaan aikaan verkossa Kotimaa24.fi -uutiset

Luovuus vaatii itsetuntoa Omniasta valmistui juuri lähes 1 000 uutta ammattilaista. Ammattitutkinnon mukana tulee parhaimmillaan myös hyvä ammatillinen itsetunto: ”pystyn ratkaisemaan vastaantulevat ongelmat enkä lamaannu uudessa tilanteessa”.

Yrittäjämäinen toiminta jatkaa tästä: vaaditaan itsetuntoa, että uskaltaa luoda uutta, tehdä toisin. Yleensä markkinoille pääsee vain näin. Luomalla jotain parempaa ja kiinnostavampaa kuin vanha – ilman plagiointia.

lärin ja Maarit Samatehin kertomuksista. Mylläri on SPR:n Hämeen piirin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, joka syntyi Bangladeshissa. Samateh on helsinkiläisen kahden monikulttuurisen lapsen äiti, joka kohtaa lapsiinsa kohdistuvaa huutelua ja nimittelyä.

Yleisöstä nousee esiin neekeri-nimitystä puolustavia puheenvuoroja, joiden mukaan

Sisäsiittoisessa kulttuurissa pitää näyttää samalta ja käyttäytyä kuten muut. Rasistisella huutelijalla on paha olla.

Hän ei ole sinut itsensä kanssa. Suomalaisilla on ylipäätään vaikeuksia keskustella toisten ihmisten kanssa. Kysymys ei ole olosuhteista, vaan siitä, miten suhtaudumme toisiin ihmisiin.

Suomen Lähetysseuran kasvatussihteeri Anneli Hukari arvelee, että ihminen etsii luontaisesti turvaa jakamalla toisia ”meihin ja muihin”.

Kun aiheen käsittely jatkuu tarinateatterin keinoin, Ulla Huhtinen ja Antti Sevanto saavat yleisöltä varsin filosofisia tehtäviä. Teatteriksi kääntyy esimerkiksi tilanne, jossa tutun ja vieraan raja koetaan puhtaan ja likaisen rajaksi.

Huhtinen muuttuu röhkiväksi porsaaksi ja Sevanto puolestaan pakanoiden kohtaamista empiväksi apostoli Pietariksi. ”Mitä sä teet mun unessa?

Mene pois, saastainen eläin”, Sevanto komentaa. Mutta porsas ei katoa, vaan kierähtää Pietarin jalkojen juureen: ”Minä olen puhdas!”

Taneli Kylätasku

Arto Nyman

Kumppanuuskirkoilla ei ole syytä muuttaa käsitystään Lähetysseurasta tai Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta, eikä myöskään arvioida uudelleen yhteistyönsä edellytyksiä kanssamme. Sama koskee myös Lähetysseuran työn tukijoita.

Piispa Matti Repo Kotimaa24.fi -uutiset

Ilmiö (nuorten seksikauppa) on tuttu, todellinen, vakava ja siihen pitää puuttua. Erityisnuorisotyöntekijät ympäri Suomea viestittävät samaa.

Työalasihteeri Mikko Mäkelä Kotimaa24.fi -uutiset

Sota on uskoa rahaan, vihan

epäjumalaan, epäjumalaan, joka johtaa lähimmäisen ja rakkauden tappamiseen.

Paavi Franciscus Kotimaa24.fi -uutiset

Emme ole rekisteröineet parisuhdettamme siksi, kun olemme kirkossa töissä. Taakka on ollut liian suuri. Toisia parisuhteensa rekisteröineitä olen siunannut.

Homoparisuhteessa asuva pappi Kotimaa24.fi -uutiset

Blogit Lähetystyöhön siunaamisessa kirkko ottaa mielestäni isomman askeleen homopa­rien suhteen kuin mitä se tekisi vihkimällä heidät avioliittoon.

Teemu Kakkuri Kotimaa24.fi -blogissa

Henkilöstökertomuksen mukaan (Espoon seurakuntien) lastenhoitajien määrä on pudonnut 15 henkilöllä viimeisen neljän vuoden aikana. Mielestäni tämä on huolestuttava kehityskulku.

Raija Meriläinen espoonseurakunnat.fi -blogissa

Valitettavasti nöyryys ja hiljaisuus eivät ole tätä päivää.

Jos et näy tai kuulu, sinua ei pian ole olemassa.

Iiris Kivimäki suomenkuvalehti.fi -blogissa

Monta asiaa ymmärtää paremmin, kun tietää ihmisen elämänhistoriaa. Ja kun ymmärtää, voi myös kunnioittaa.

Ihminen on jumalakaipuussaan paljas ja hauraskin.

Mari Inka Oisko tulta –blogissa

Kotimaa24 taskussasi!

Lue uutisia ja blogeja K24 -applikaatiosta.

Mukana myös uskontojen kalenteri.

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

Essen 6.6. juttuun ”Kulttuurit kohtaavat” pujahti virhe: Lähetysjuhlilla Maailmojen messussa saarnannut Ramez Ansara on syntyperältään palestiinalainen, ei pakistanilainen luterilainen pappi. Pahoittelemme erehdystä.

Viikon kasvo

Nina Kaverinen

Päätösjuhla sujui rauhallisesti

5

Hinnat alk.

&

Kodinhoitaja kotiin Senioreiden tukipalvelut

17,05 €/h kotitalousvähennyksellä

Lisätietoja:

0400 229 229

www.kodinpalvelut.net

www.vivamonraamattukyla.fi

Raamattukylän kesä 2013 Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

ESITYKSET:

6.-8.6. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 11.-12.6. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 21.6. klo 18.30 Kalastajat • 22.6. klo 16 Salomo • 9.-13.7. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 16.-19.7. klo 11 Salomo, klo14 Kalastajat • 23.-27.7. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 1.-2.8. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat • 3.8. klo 15 Kalastajat • 4.8. klo 14 Kalastajat • 8.-10.8. klo 11 Salomo, klo 14 Kalastajat

Yksi näyt. 12 e, molemmat 18 e.

Myös kahvi- ja lounasmahdollisuus! Ennakkovar. Tilaa esite!

Vivamon Raamattukylä

Vivamontie 2, LOHJA 0207 681 760 vivamo@sana.fi

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa.

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Essestä ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www.laatulehdet.fi/esse-4

6

Välitämme.

Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa aurinkoista ja hyvää kesää.

020 754 2000 / vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

R

Teksti Salla Ranta Kuva Jani Laukkanen

ivitalon olohuoneessa on valoisaa ja rauhallista. Kesän kynnyksellä kodin isännän, psykologi Keijo Tahkokallion luennointi- ja ohjaustyöt vaihtuvat maalaiselämään Savossa. Sunnuntaiset päivällisetkin lasten ja lastenlasten kanssa jäävät tauolle. Kyseessä on ”lähes jokaviikkoinen show”, jonka näyttämönä on pitkä ruokapöytä.

Espoolainen Tahkokallio on kotoisin varsinaissuomalaiselta maatilalta, jossa hän oppi käsistään käteväksi. Lapset osallistuivat talon töihin, kuten heinäntekoon ja sokerijuurikkaiden harventamiseen.

Mutta aina löytyi myös rakonen leikeille.

Rakkautta ja rajoja. Rajojen pitäminen kiukuttelusta huolimatta vaatii oman epämukavuuden kestämistä.”Aikuisen luotettavuus testataan siinä, pitääkö hän rajat”, sanoo Keijo Tahkokallio.

Kasvattaja ja itsehillinnän taito ” Psykologin kädenjälki näkyy siellä täällä, kahvipöydässä ja lastenlasten lelunurkkauksessa. Voileivillä on itse narrattua taimenta ja leikkipaikalta paljastuu ukin nukketeatteri, vanerista valmistettu mininäyttämö hahmoineen.

On kolme pientä porsasta, iso paha susi ja Kardemumman rosvot poliisimestareineen. Kun neli- ja viisivuotiaat pojanpojat ovat kylässä, psykologista sukeutuu hirveä dinosaurus tai alkueläimiä ahmiva kymmenmetrinen panssarihai. ”Minä konttaan tuolla, ja nojatuolit järjestellään silloin eri tavoin. Dinosaurusten maailmaan sijoittuvat tärkeimmät leikit. Olen pahaa aavistamaton kasvissyöjä, ja saalistaja hyökkää väijytyksestä kimppuuni. Taistelemme hurjasti. Yritän kaatua sen päälle, mutta se on ketterämpi ja kaluaa minut”, hän kertoo.

Leikissä lapsi saa voittaa taistelun, mutta Tahkokallion tunnetuin ajatus lienee, että tosielämässä aikuisen on aina voitettava. ”Rajoja ja rakkautta” on ollut hänen ohjeensa vanhemmille jo parin vuosikymmenen ajan. Kolme poikaa ja neljä pojanpoikaa ovat saaneet osallistua isän töihin olemalla havainnoinnin ja mielenkiinnon kohteina. Haastatteluakin värittävät esi-

merkit aivan läheltä.

Kun leikin, ruoan ja jälkiruoan jälkeen pieni poika pyytää vielä puolikasta suklaakeksiä, Tahkokallio sanoo tyynesti ”ei”. Tullaan rajoihin, jotka ovat aikuisen säätämiä ja valvomia arjen rakenteita. ”Aikuisen luotettavuus testataan siinä, pitääkö hän rajat. Kun puhun rakkaudesta ja rajoista, tarkoitan jotakin tämmöistä”, hän sanoo.

Tahkokallion ajatus kasvatuksesta on tiivistettynä se, että ihmislapsi syntyy luontaisesti välitöntä mielihyvää, kuten esimerkiksi herkkuja, hamuavana olentona. Biologinen perustarve on myös nähdyksi tuleminen eli huomion saaminen.

Kasvatuksen tehtävänä on sivistää lapsi eli opettaa hänelle itsesäätelyä. Se tarkoittaa käytöksen ja tunteiden säätelyä, vaivannäön sietämistä toivotun asian eteen, omastaan antamista ja oman vuoron odottamista. Itsesäätelyn synonyymi on hänen mukaansa itsekontrolli tai kuten ennen sanottiin: itsekuri. Se on asia, joka ei voi syntyä itsestään. ”Luennoilla käytän esimerkkinä tavallisia asioita, kuten että totutetaan lapsi nostamaan kenkänsä omalle paikalleen. Tä-

Kuka?

Kaikki alkaa vanhemman omasta epämukavuuden sietämisestä.” mä tulee automaattiseksi vain siten, että aikuinen on säädellyt lapsen toimintaa.

Jos odotetaan, että lapsi ensin ymmärtää säännön, on jo liian myöhäistä, sillä tottumus syntyy varhain, eikä sitä juurikaan voi muuttaa”, hän selittää.

Tahkokallio tunnetaan kasvattajien parissa kolmesta teemasta. Yksi on rajojen ja sääntöjen välttämättömyys. Voi olla hyvinkin epämukavaa kuunnella raivonpuuskia, kiukkua ja hillitä sen ilmaisumuotoja, kuten tavaroiden paiskimista. Mutta kaikki alkaa vanhemman omasta epämukavuuden sietämisestä.

Toinen asia on liian varhainen itsenäisyys. Tahkokallion mukaan on harha kuvitella, että varhain annettu valta lasta itseään koskevissa asioissa tekee hänestä pärjäävän ihmisen. Asia on päinvastoin: Sel-

laisten lasten itsesäätely viivästyy, joiden on pitänyt liian aikaisin päättää ja valita.

Liiasta itsenäisyydestä seuraa vääriä valintoja, esimerkiksi liian lyhyt yöuni. Ja koska jokainen kyllä oppii suurin piirtein tietämään, mikä on oikein ja mikä väärin, väärästä toiminnasta seuraa lopulta syyllisyys. Oikea toiminta on seurausta oikeanlaisesta tottumuksesta. Sen syntyminen on vanhempien vastuulla, ei lapsen.

Kolmas asia ovat terveet elämäntavat.

Hänen mukaansa nykyinen koululaisten sukupolvi on historian ensimmäinen, joka keskimäärin elää lyhyemmän elämän kuin vanhempansa. Osa toki elää pidempään, mutta perusasioiden suhteen tilanne on keskimäärin huonontunut: lapset saavat liikaa huonoa ruokaa, valvomista ja paikallaan istumista. Näidenkin ongel­mien taustalla on Tahkokallion mukaan huono it-

Kuka?

Psykologi Keijo Tahkokallio.

Mistä?

Perttelin Hiiden kylästä, nykyisestä Salosta. Asuu Espoon Tontunmäessä.

Mitä?

Tunnetaan rajojen puolustajana kasvatuskeskustelussa.

Kirjoitti 1990-luvulla kirjan myönteisestä ajattelusta ja 2000-luvulla useita lastenkasvatusoppaita. Suosittu puhuja ja kouluttaja.

Motto: Toivo sitä mitä saat!

sesäätely. Perussäätely on sitä, minne voi mennä, minne ei saa mennä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Esimerkki löytyy jälleen perheestä.

Noin yksivuotias pojanpoika näkee pöydällä kiinnostavan esineen, kurkistaa isän kasvoihin ja kysyy sanattomasti lupaa tarttua siihen. Hän kuuluu ukkinsa mukaan todennäköisesti siihen ihmisryhmään, joka kehittyisi hyvin vaikka vanhempien apu ei olisikaan uutteraa. ”Vaikka omaksuisimme sellaisen ideo­ lo­­gian, että lasta ei pidä kieltää tai rajoittaa, noin 70 prosenttia lapsista pelastuisi. Mutta minua huolestuttaa se loppu kolmannes. Lapset, jotka eivät luontaisesti kysy vanhempiensa hyväksyntää tekemisilleen, eivät selviä ilman määrätietoista aikuista. Huonoon itsesäätelyyn liittyy suuria uhkia, esimerkiksi syrjäytymisen riski.”

Mutta arkisia taisteluita käyville vanhemmille hänellä on hyviä uutisia: sellaista sen juuri kuuluukin olla. Kotityöt, käytöstavat, nukkumaanmenoaika – perusasioista kuuluukin joutua jälkikasvulleen muistuttamaan aina uudelleen ja uudelleen, kunnes oikea tottumus syntyy.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Keijo Tahkokallion mielestä hyvän kasvatuksen perusta on siinä, että sietää lasten pettymyksiä.

7

Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Tapahtumatiedot

Karvasmäellä tapahtuu ✚✚Pe 14.6. klo 10–12 Glimsissä (Glimsintie 1) kehrätään villaa ja kerrotaan villan matkasta lampaasta langaksi. Ryhmille ennakkovaraus välttämätön. ✚✚ Pääsyliput Glimsin museorakennuksiin ja museon tapahtumiin 4/3 e. Päiväkotija koululaisryhmät opettajineen sekä alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Keskiviikkoisin Glimsiin on vapaa pääsy. ✚✚ La 15.6. klo 13–15 Glimsissä (Glimsintie 1) Tilkki-Vihtorin mökki avoinna: tervetuloa tutustumaan entisajan kauppapuotiin. ✚✚La 15.6. ja su 16.6. klo 15, ti 18.6. klo 14 sekä ke 19.6. klo 12 Glimsissä (Glimsintie 1) kerrotaan vanhoista juhannustaioista ja -tavoista. ✚✚Su 16.6. klo 13–15 Glimsissä (Glimsintie 1) tehdään kukkaseppeleitä ja ti 18.6. klo 12–14 saunavihtoja. ✚✚ Ke 19.6. klo 13–15 Glimsin (Glimsintie 1) kädentaitojen keskiviikossa ovat vuorossa puutyöt.

Liikuntaa monella tapaa

8

on lainaluistimia. Ei ilmoittautumisia. Sateen sattuessa toiminta varioituna paikan päällä. ✚✚ Ti 18.6. klo 19 Tapiolan Amfilla kaupunkitansseissa on vuorossa foksin opettelu.

Kesto 45 minuuttia.

Italialaista taidetta ja kotimaisia kyyttöjä ✚✚ To 13.6. klo 16.30 Sellon kirjastossa (Leppävaarankatu 9) ItaliArts-taidenäyttelyn avajaiset. Klo 18 taidetyöpajat: taidenäyttelyn aikana taitelijat ohjaavat kolmea taidetyöpajaa, joissa lapset, nuoret ja myös aikuiset voivat kokeilla maalaamista eri teemoista. Ti 18.6. klo 17 näyttelyyn liittyvä luento: Poetiikka ja kuvataide Italian Friulissa kolmen italialaisen taiteilijan näkökulmasta, Akseli-salissa, 2. kerros. ✚✚ Ke 19.6. alkaen Villa Elfvikin (Elfvikintie 4) kesänäyttely Kyytöt kesälaitumella. Laajalahden luonnonsuojelualueella on tänäkin kesänä lauma Itä-Suomen karjaa eli kyyttöjä hoitamassa perinnemaisemaa. Näyttelyssä pääset tutustumaan tarkemmin näihin kesäespoolaisiin. Saat myös tietoa perinteisen karjanpidon merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Näyttelyssä on myös karjanpitoon liittyvää esineistöä ja lehmätaidetta. Tervetuloa askartelemaan käpylehmiä näyttelyn minilaitumelle.

Dr. Evl vastaa Suunnittelemme pieniä kirkko­ häitä ja haluaisimme tutun pa­ pin vihkimään meidät. Hän vali­ tettavasti työskentelee eri kau­ pungin seurakunnassa. Voim­ meko pyytää häntä? Jos voim­ me, otammeko me häneen yh­ teyden vai hoituuko asia koti­ seurakuntamme kautta? Mak­ sammeko me hänelle palkkion?

Sirkku ja Markku

Yleisesti ottaen kannattaa olla suoraan tuttuun pappiin yhteydessä – seurakuntien käytännöt nimittäin vaihtelevat tässä hieman.

Jos pappi on esimerkiksi naapuriseurakunnassa töis-

Matti Salminen: Yrjö Kallisen elämä ja totuus.

Like 2011.

Kirja Mystikko, työväenliikkeen omatunto, jyrkkä pasifisti, puolustusministeri, sosialisti ja sosialidemokraatti, teosofi – ja kävelevä paradoksi. Opetusneuvos Yrjö Kallisen (1886–1976) hahmo kantoi aikalaisten silmissä monenlaisia mielikuvia.

Tietokirjailija Matti Salminen löytää mielikuville katetta viimeksi mainittua lukuun ottamatta. Salmisen mukaan Kallinen oli johdonmukainen oman tiensä kulkija, joka koki elämänsä aikana lähihistoriamme dramaattisimmat hetket.

Vuonna 1918 valkoiset tuomitsivat Kallisen neljästi kuolemaan, vaikka hän yritti toimia Oulussa rauhanvälittäjänä sodan osapuolten välillä. Tammisaaren vankileiriltä ei kuitenkaan palannut katkera, vaan elämälle kiitollinen ja meditoimaan oppinut mies.

Vankileirillä Kallinen päätti olla kumartamatta mitään arvovaltaa tai käskijää. Salmisen mukaan elämänote piti loppuun saakka.

Kalliseen liitetty arvoituksellisuus johtuu Salmisen mukaan siitä, että aikaisemmat tutkijat ja kirjoittajat ovat jättäneet hänen teosofisen ajattelunsa liian vähälle huomiolle.

Kallinen löysi teosofian jo vuonna 1905.

Henkisten etsijöiden yhteisö tarjosi nuorelle Kalliselle väylän hindulaisiin ja budd-

halaisiin teksteihin. Myöhemmin myös Carl G. Jungin syvyyspsykologia tuli tärkeäksi, ja 1960-luvun Kallinen teki yhteenvetoaan myös kristillisten tekstien avulla.

Lukemalla, puhumalla ja kirjoittamalla Kallinen käsitteli lapsuudessa avautunutta valaistumiskokemusta ja jalosti sitä syväksi elämänkatsomukseksi.

Yhä uudelleen Kallinen haastoi kuulijaansa ja lukijaansa heräämään tähän hetkeen, itsetuntemukseen ja elämäniloon.

Sanat osuvat yhä maaliinsa, ja niin tekevät myös Kallisen tarkkanäköiset varoitukset massaviihteen ja suuryhtiöiden turmiollisesta yliotteesta.

Päättymättömässä elintasokilpailussa köyhän kodin kasvatti ei nähnyt mieltä: ”Tarpeemme ovat luonnottomuuksiin paisutettuja, sairaalloisia, pöhöttyneitä ja niiden orjuudessa me riehumme ja läähätämme.”

Taneli Kylätasku

Keikkakanttorit kehiin Meni muutama vuosikymmen, ennen kuin totuus iski tajuntaan: Suvivirren syvin merkitys on siinä, että se lauletaan yhdessä. Viis siitä, veisaako joku nuotin vierestä tai jos sanat menevät vähän sinnepäin.

Pääasia on että lauletaan. Kun minulla tauon jälkeen oli tilaisuus päästä laulamaan Suvivirsi koulun lopettajaisissa, olin innoissani. Pettymys oli karvas, kun kävi selväksi, että virsi kuunnellaan mieskvartetin esittämänä eikä edes livenä. Järkytykseltäni en pystynyt laulamaan täysin palkein, kun muu väki tuntui istuvan enimmäkseen vaiti.

Kaino toive: jos oppilaitoksesta ei löydy säestys- ja laulutaitoista ihmistä, kutsuttakoon keikkakanttori hommiin.

Merja Räty

muodostettua siihen ja sen toimintaan kontaktin. Tässä tapauksessa kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan seurakuntaan. Päädyittepä mihinkä vaihtoehtoon tahansa: oikein paljon onnea jo etukäteen ja siunausta yhteisellä tiellä.

Nolo juttu, kun en sukulaisen hautajaisissa osannut edes muutamaa hautajaisvirttä lau­ laa. Nyt sitten heräsin mietti­ mään, miten tai missä voisin harjoitella virsien veisaamis­

Koti kahdella kielellä

K

aksikielisen perheen arkeen liittyy niin haasteita kuin etujakin, kertovat espoolaiset Nina Lejonqvist-Jurvanen ja Ismo Jurvanen.

Ruotsinkielisellä Ninalla ja suomenkielisellä Ismolla on pian 9-vuotias poika, Jens. Kotikielenä perheessä toimii suomi, ja vanhemmat puhuvat pojalle kumpikin omaa kieltään.

Kotikielen valinta ja arjen käytännöt ovat syntyneet kahden vuosikymmenen yhteiselon aikana luonnostaan. Koska ympäristö on vahvasti suomenkielinen, on Jens käynyt ruotsinkielisen päiväkodin ja jatkanut siitä ruotsinkieliseen kouluunkin. ”Olen huomannut, että kaksikielisenä lapsiperheenä meille on tarjolla enemmän aktiviteetteja, kun molemmat kielet ovat käytössä”, Nina Lejonqvist-Jurvanen listaa kaksikielisyyden etuja.

Nina Lejonqvist-Jurvasen ja Ismo Jurvasen mielestä ei ole olemassa erikseen ruotsinkielistä ja suomenkielistä Espoota. Vaikka päiväkodista ja koulusta on

Dr. Evl vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin Lähetä kysymyksesi osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/dr-evl

sä, hän saattaa pystyä toimittamaan vihkimisen omalla työajallaan, jos hänen seurakuntansa siihen suostuu. Jos taas hän tulee pidemmälle vihkimään, voi olla, että seurakunta ei myönnä siihen työaikaa ja papin pitää tulla mahdollisesti omalla kustannuksellaan ja vapaa-ajallaan vihkimään. Pappi ei saa ottaa erillistä palkkiota tekemistään toimituksista.

Tuttua ja hyväksi havaittua pappia on helppo pyytää vihkimään. Joskus kuitenkin oman seurakunnan papin pyytäminen voi olla hyvä vaihtoehto. Näin voi saada tietoa omasta paikallisseurakunnasta ja

Nina Lejonqvist-Jurvanen ja Ismo Jurvanen toivovat, että kaksikielisyyden tuoma rikkaus säilyisi lapsellekin.

Martta

Kätevin tapa tutustua virsiin on osallistua seurakunnan jumalanpalveluksiin, joita järjestetään yleensä sunnuntaisin kello 10 lähtien kirkoissa (ja joskus myös muulloin). Essen Seurakunnissa tapahtuu -osiosta sekä löydät esim. toimintaosiosta tai nyt-osioon kuuluvasta tapahtumahausta tarkempia tietoja jumalanpalve-

✚✚ Dr. Evl ja hänen lemmikkinsä muistuttavat Austin Powers -elokuvista tuttua kollegaa Dr. Eviliä. Kumpaakin hahmoa kiinnostavat pahuuteen liittyvät kysymykset, mutta Dr. Evl kokee olevansa hyvisten puolella. Katso koko vastaukset osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/dr-evl

luksista. Myös seurakuntien kuoroissa ja laulutilaisuuksissa voi harjoitella virsiä. Näistäkin löydät tietoa Espoon seurakuntien sivuilta tai ottamalla yhteyttä suoraan kotiseurakuntasi kanttoriin. Dr. Evl:n käsityksen mukaan on olemassa erilaisia virsikaraokeversioita. Tässä ehkä googlaaminen toimii parhaiten.

Suomenruotsalaisten kulttuuri on perheen mielestä sulautunut suomalaiseen rapujuhlineen, Lucia-neitoineen ja lauluineen. Molempien sukujen perinteiden säilyttäminen ja siirtäminen lapsille on yhtä tärkeää kuin missä tahansa perheessä. ”Totta kai täytyy tehdä työtä sen eteen, että kieli ja kulttuuri säilyvät. Olen miettinyt usein, että miten kaksikielisyys ja suomenruotsalainen identiteetti näkyvät pojassa, kun hän kasvaa”, Lejonqvist-Jurvanen sanoo. ”Eihän sitä tiedä, millaiseksi esimerkiksi kaveripiiri muodostuu, mutta toivoisin että hän säilyttää kaksikielisyyden tuoman rikkauden”, Ismo Jurvanen vahvistaa.

Muutama viikko sitten julkisuuteen nousivat ruotsinkielisten toimittajien ja julkisuuden henkilöiden saamat tappouhkaukset. Nina Lejonqvist-Jurvanen ja Ismo Jurvanen pitävät ilmiötä karmeana.

Toimittajalta

www.esse.fi

ta. Onko esim. virsikaraokea tai vastaavaa?

hyviä kokemuksia, on Lejonqvist-Jurvasen mukaan ruotsinkielistä palvelua kuitenkin vaikea saada.

Lue Esse myös verkossa.

Näköislehti, joka avautuu myös tabletilla. ❑ uutisia ❑ artikkeleita ❑ lehtiarkisto ❑ ja paljon muuta

www.esse.fi

Kumpikaan ei ole huomannut ainakaan Espoossa yleistä asenteiden koventumista ruotsinkielisiä kohtaan. ”En ole koskaan pelännyt puhua ruotsia tai lukea Hufvudstadsbladetia vaikkapa kulkuvälineissä, enkä ole kuullut että ketään muutakaan pelottaisi. Sen tiedän, että jotkut ovat saaneet negatiivista kohtelua tai heidän tarvettaan puhua ruotsia ei ole ymmärretty”, Nina Lejonqvist-Jurvanen kertoo.

Kielteisen asenteen taustalla olevia syitä on vaikea nimetä. ”Ehkä siinä on taustalla jonkinlainen Ruotsi-Suomi maaottelu. Kun ollaan oltu Ruotsin alaisia, niin se nähdään edelleen mörkönä”, Ismo Jurvanen arvelee.

Nina Lejonqvist-Jurvanen sanoo, ettei ruotsinkielisyys tee ihmisestä yhtään vähemmän suomalaista. ”Isänmaallisuuteen kuuluu molemmat kielet. Ruotsinkielelläkin voi olla isänmaallinen.”

Kulturen vid ån 2013 -tapahtumaa vietetään to 13.6. kello 14 alkaen Espoon tuomiokirkon vaiheilla. Lisätietoa: www.kulturenvidan.fi

Noora Wikman kuva: Jukka Granström

Ulla Lötjönen | toimituspäällikkö

Ilolla istutettu Käytän töissä äidinkieltäni suomea. Silti kuulen joka ikinen päivä ruotsia bussissa ja työpaikalla. Etunimenikin on ruotsalaista alkuperää, käännöslaina Saksasta.

Tätä pohdiskelin taannoin työpaikkalounaalla.

Seurana istuivat Jussi, Timo, Pekka ja Pirjo. Ei yhtään supisuomalaista nimeä, totesimme. Niminelikko on lainaa Raamatusta tai kirkon pyhimyskalenterista. Piti kaivella muistia ennen kuin mieleen palautui edes joitain supisuomalaisia nimiä: Ukko, Väinö, Kielo, Vieno, ja uudemmasta päästä Pyry.

Me suomenkieliset olemme ottaneen vastaan nimi- ja sanalainoja vuosisatojen ajan kaikilta lähinaapureiltamme. Ruokakulttuuriamme ovat muokanneet itä, länsi ja etelä. Olemme myös ilolla istuttaneet tuontikasveja, -kukkia ja -puita kaunistamaan puistoja ja puutarhoja.

Mutta entä kun tapaamme maassamme muuta kuin suomea puhuvan kanssaihmisen? Hän käyttää äidinkieltään. Hän saattaa pukeutua kansalliseen asuunsa, hänen kasvonpiirteensä voivat olla erilaiset kuin omamme. Tai ehkä tapaamme johonkin muuhun vähemmistöön kuuluvan kansalaisen.

Ehkä aluksi arastelemme, toisen vieraus voi jopa pelottaa.

Mutta entä jos katsoisin uutta kuin nupulla olevaa kukkaa? En vielä ole nähnyt häntä täydessä kukassa. Ennestään tuiki tuntematon voi olla kaunis köynnös, joka vain odottaa istuttajaansa uuteen maaperään. Kauneus on katsojan silmissä.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

✚✚Pe 14.6. klo 19–20.30 ja la 15.6. klo 14.30–16 Suvelan parkour-kentällä Kirstinkentän vieressä parkour-ohjausta koululaisille ja nuorille. Tule kokeilemaan ja hakemaan vinkkejä vauhdikkaaseen lajiin. Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja pojat@ espoontelinetaiturit.fi, 050 4348 482. ✚✚ Ma 17.6. klo 18–19.30 Barona-areenan parkkipaikalla (Urheilupuistontie 3) rullaluistelun kokeilua nuorille.

Ota omat luistimet ja suojat mukaan ja tule paikalle klo 17.45–18. Jos olet vasta-alkaja, etkä omista rulliksia, tule silti paikalle. Meillä

lähetetään viimeistään kymmenen päivää ennen lehden ilmestymistä osoitteeseen esse.menovinkit@kotimaa.fi.

Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita.

Työväen mystikko

9

Anna lapselle aikaa Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan jo vauvan kanssa voi rupatella ja käydä vuoropuhelua.

Teksti Ulla-Maija Vilmi Piirrokset Joni Heinonen

10

Kirjoittaessaan viime vuonna ilmestynyttä kirjaansa Isäksi ensi kertaa (WSOY 2012) Jari Sinkkonen hämmästyi sitä, millaisia neuvoja isät saattavat yhä saada omilta vanhemmiltaan.

Monet isovanhemmat neuvovat esimerkiksi, ettei vauvan joka inahdukseen pidä vastata, vaan vauvan voi antaa huutaa pitkäänkin. ”Minun mielestäni vauvan huudattaminen on mieletöntä.

Se ei vahvista keuhkoja eikä sille ole mitään kasvatuksellista perustetta. Vauvaa ei kasvateta.” ”Toisaalta on veteen piirretty viiva, minkä mittainen on se hetki, jonka ajan vauvan voi antaa itse hakea omaa rauhoittumistaan, kitistä ja kääntää kylkeään.”

Sinkkonen korostaa, että itkeminen on vauvan viestintää ja tapa saada hahmoa omille tarpeilleen. ”Äidin tai isän tehtävä on pohtia itkun merkitystä. Sitä tehdessään vanhempi on kuin ongella. Hän heittää ilmaan oletuksia ja testaa niitä: Oletko seurankipeä? Vai joko sinun on nälkä?”

Jo pienellä vauvalla on omat toiveet, tarpeet ja pyrkimykset.

Niiden selvittäminen tarkoittaa lapseen tutustumista. ”Vanhemman ei pitäisi etukäteen tietää, mitä lapsella on mielessään, vaikka lapsi olisi vasta kymmenkuinen. Monet vanhemmat, kasvatusalan ammattilaisista puhumatta-

”

Vauva jokeltelee ja odottaa vuorollaan vastausta.” kaan ajattelevat, että heidän tulisi tietää ensi parkaisusta, mikä lasta vaivaa. Niin asia ei kuitenkaan ole.” ”Vauvan kanssa voi käydä vuoropuhelua ja ottaa siten selvää tämän toiveista ja tarpeista.

Se on mielestäni antoisin puoli lapsen kanssa olemisessa. Olen nähnyt videoilta hienoja vuoropuheluita, joissa vauva ääntelee ja jokeltelee ja odottaa vuorollaan vastausta.”

Nykyään lapset kasvavat ja kehittyvät paljolti perheen ulkopuolisten aikuisten kanssa päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa. Jari Sinkkosen mukaan lapset tuntuvat jatkuvasti toivovan enemmän yhteistä aikaa omien vanhempiensa kanssa. Yhdessäolo on tarpeellista vanhemmillekin.

Kun oppii tuntemaan lastaan, voi jo ilmeestä nähdä, kun jokin vaivaa ja siipi on maassa.

Silloin lasta pitää vaatia kertomaan, mikä vaivaa: ”Olen isäsi ja siksi minun täytyy tietää asiasta. Mutta jos nyt vielä et halua puhua, sovitaan, että puhutaan myöhemmin.”

Lapsen kanssa eläminen ei ole vain auvoista yhdessäoloa.

Vastaan tulee raivokohtauksia, omaa tahtoa ja vastustusta.

Vaikka vanhempi ei saa olla lapsen kanssa rupatellessaan kaikkitietävä, Sinkkonen tähdentää, että on tilanteita, joissa vanhemman kuuluu tietää, miten asiat ovat ja ilmaista se. ”On selvää, ettei kiiltonah-

kakengin mennä kuralätäkköön. Kun pakkasta on 15 astetta, lapsi ei voi lähteä juoksentelemaan ulos ilman ulkovaatteita. Eikä suklaata voi syödä niin paljoa, että tulee oksennus. Hampaat pestään ja nukkumaan mennään.”

Jotkut nuoret äidit kieltäytyvät sanomasta lapselleen ei.

Sen sijaan he saattavat käyttää sanaa vaarallista. Jari Sinkkonen ei oikein ymmärrä, miten voi sanoa myönteisesti ei. ”Jatkuva nalkuttaminen, lapsen nujertaminen, tukahduttaminen ja lytistäminen ovat aivan eri asioita kuin selkeä ei johonkin tiettyyn asiaan.” ”En ymmärrä sitäkään, mitä tarkoitetaan nukuttamisella.

Joissakin perheissä siitä kuuluu tulleen suuri operaatio.”

Iltapalan, -pesun ja -pisun jälkeen Sinkkosen mielestä iltarituaaleihin voisi hyvin kuulua laulu, iltarukous tai -satu, mutta päänsilityksen ja hyvän yön toivotuksen jälkeen vanhemman ei pidä jäädä paikalle vahtimaan tai odottelemaan lapsen unen tuloa. ”Lapselle on tärkeää päivän tapahtumien tietty kulku ja ennakoitavuus. Vanhemman tehtävä on pitää kiinni siitä, mihin aikaan iltaruoka on ja miten kotona muutenkin tehdään. Toki 12 vuotta täyttäneen lapsen kanssa voi asioissa jo joustaa.”

Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus muuttuu lapsen kasvaessa demokraattisemmaksi, keskustelevammaksi ja

”

joustavammaksi. Silloinkaan lasta ei saa Jari Sinkkosen mukaan jättää oman onnensa varaan. ”On merkillistä, kuinka varkain ja vähällä keskustelulla tietokoneet ja nettipelit ovat saaneet tunkeutua lasten elämään. Tytöt ovat kiinni sosiaalisessa mediassa, pojat peleissä.”

Sinkkonen muistelee, miten tiukasti pari vuosikymmentä sitten keskusteltiin sotaleikeistä. ”En itse kritisoinut sotaleikkejä. Puolustin lelupyssyjä, jotka ovat mielestäni teatterirekvisiittaa. Mutta lasten poliisi- ja rosvoleikkeihin verrattuna monien nettipelien arvomaailma on mätä. Niissä voidaan esimerkiksi mafioson roolissa ammuskella poliiseja.”

Silti kun 10-vuotias sanoo, että kaikki muut saavat pelata K18-pelejä, voi rajoista kiinni pitäminen olla työlästä. ”Olen tavannut lapsia, joita ei kiinnosta mikään muu kuin tietokone. Se, että lapsi saa raivokohtauksen eikä pysty lopettamaan peliä sovitun ajan jälkeen, kertoo peliriippuvuudesta. Kansainvälisten neurobiologien mukaan se ei ole leikin asia.”

Jari Sinkkonen muistuttaa, että vauvaiässä käynnistynyttä rupattelua kannattaa jatkaa lapsen kasvaessa, läpi lapsuuden ja nuoruuden. ”Lapsen kanssa on hyvä jutella silloin, kun meneillään ei ole mitään kiistaa, vaan ollaan hyväntuulisesti yhdessä – sau-

Kiiltonahkakengin ei mennä kuralätäkköön.”

Jatkuu…

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 |13.6.2013

J

ari Sinkkonen pohtii työkseen lapsen kehitystä ja kasvua. Pelastakaa lapset -järjestön ylilääkärinä ja terapeuttina hän kohtaa myös tilanteita, joissa vanhemmat ovat hämmentyneitä. Aina ei kaikki suju niin kuin toivoisi.

Sinkkonen korostaa vuorovaikutuksen merkitystä vauvaajasta alkaen. Hän muistuttaa, että jo pieni vauva hakee ihmiskontaktia. Vauva on esiviritetty niin, että hän suhtautuu ihmiskasvoihin aivan eri tavalla kuin mihinkään muihin ärsykkeisiin.

Myös monet kansainväliset kouluttajat vakuuttavat, ettei mikään ole vauvasta niin kiinnostavaa kuin äidin tai muun läheisen hoitajan kasvot. ”Silloinkin, kun tyydytetään vauvan fysiologisia tarpeita, oleellisia ovat katse ja ilmeiden muutokset.”

Sinkkonen muistuttaa, että vuorovaikutus saa aikaan sen, että lapsen keskushermosto kehittyy. ”Siihen vauva tarvitsee riittävästi lohdutetuksi tulemisen kokemuksia. Vauvalla voi helposti olla hallitsevana tunteena ahdistus, paniikki tai stressi.

Niinpä hän tarvitsee aikuisen rauhoittamaan itseään.”

Vuorovaikutus vauvan kanssa on paljolti ei-sanallista: kat-

seita ja kosketuksia, silittelyä ja paijaamista, ilmeitä, eleitä ja liikkeitä. ”Vauva kuuntelee puheen sävyjä ja värejä. Ääni on hänelle enemmän musiikkia kuin sanoja. Pohjoismaisessa viestintäajattelussa sanat ovat saaneet kohtuuttoman merkityksen.”

11

Seurakunnissa tapahtuu Espoon tuomiokirkkoseurakunta (09) 8050 3800 arkisin klo 9–15 etunimi.sukunimi@evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

…jatkuu

12

arvaamattomia pelkoja. ”Esimerkiksi kun perheeseen odotetaan toista lasta, voi lapsi kokea, että hänessä on jokin vika tai hänet on käytetty loppuun. Tilalle on tulossa toinen, parempi. Lapsi on ymmällään, kiukkuinen ja pettynyt, kun hän ei riittänyt.” ”Se, että lasta kuunnellaan ja otetaan selvää hänen ajatuksistaan eikä niille naureta, on erittäin tärkeää. Se on sitä samaa mitä psykoterapeutit tekevät.”

Vaikka Jari Sinkkonen suosittaa runsasta vuoropuhelua las-

ten ja vanhempien välille, hän rajaa keskusteluaiheiden ulkopuolelle henkilökohtaisen intiimin alueen. ”Vanhempien ei pidä kertoa lapsilleen omasta seksuaalielämästään. Makuuhuone on heidän omaa aluettaan. Heidän ei myöskään tarvitse udella, miten lapsi toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan, onko 12-vuotias ehkä pitänyt kädestä tai pussannut luokkatoveriaan, onko ollut kielareita tai masturboiko hän.”

Linjauksensa mukaisesti lastenpsykiatri kieltäisi yökyläilyt

”

Kun perheeseen odotetaan toista lasta, vanhempi lapsi voi kokea, että hänessä on jokin vika.” tyttö- tai poikaystävän luona. ”Olen vanha konservatiivi, kun olen sitä mieltä, ettei lapsia pidä kannustaa varhaisiin seksikokeiluihin. Antaisin mieluummin lisäaikaa ihastuksille, tunteille ja oman identiteetin rakentamiselle – luontevalle ke-

hitykselle ja myös aivojen kypsymiselle.” ”Aivotutkijoiden mukaan aivojen otsalohko – ja siis järki – kehittyy lopullisesti vasta yli 20-vuotiaana. Totta kai jotkut voivat olla järkeviä ja vastuullisia jo 15-vuotiaana.”

LÄHDE TEEMAMATKALLE! JOUTSENLAMPI

MUSTALAISRUHTINATAR

-OPERETTIMATKA

lähdöt 21.9., 4.10. ja 17.10.2013

lähdöt 2.10., 16.10., 27.10., 6.11. ja 29.11.

lähdöt 13.9., 18.10., 15.11. ja 13.12.2013

99,- alk/hlö

99,- alk/hlö

LA TRAVIATA -OOPPERA

RIGOLETTO-OOPPERAMATKA

SUOMI-RUOTSI -MAAOTTELUMATKA

99,- alk/hlö

lähdöt 28.9., 10.10. ja 5.12.2013

CARMEN-OOPPERAMATKA lähdöt 5.10. ja 24.10.2013

99,- alk/hlö

lähtö 26.9.2013

99,- alk/hlö

99,- alk/hlö h: VARAA 24 t.fi ja o p a matk aksu 0€ -palvelum

KANGAS JA NAPPI -OSTOSMATKA TALLINNAAN

-BALETTIMATKA

TUHKIMO-BALETTIMATKA lähdöt 19.9. ja 23.10.2013

99,- alk/hlö

FINNKAMPEN TUKHOLMASSA lähdöt 6.9. ja 7.9.2013, 2 yötä laivassa

99,- alk/hlö

KAUNEUSMATKA TALLINNAAN lähdöt 6.9., 15.11. ja 13.12.2013

179,- alk/hlö sis. käsi- ja jalkahoidon

Hinnat alk/hlö sis. risteilyn Tukholmaan/laivamatkat, 1 yön majoituksen Tallinnassa 2hh aamiaisin ja tapahtumalipun/ohjelman. matkapojat.fi/teemamatkat

Katso kaikki matkamme ja varaa netistä matkapojat.fi

Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min /matkapuhelimesta 19,2 snt/min.

Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö • Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16 sulj. klo 11.30–12 p. (09) 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

nassa, iltapalalla tai ulkoilemassa.”

Lapsen kanssa rupatellessaan vanhemman – tai yhtä hyvin mummin tai kummin – kuuluu Sinkkosen mielestä olla täydellisen tasavertainen ja yhtä vilpitön kuin hyvän ystävän kanssa. Sellaiseen hetkeen eivät kuulu tausta-ajatukset, eikä yläviistosta opettaminen.

Kiireettömässä yhdessäolossa voi paljastua mitä erilaisimpia lapsen rajalliseen kokemusmaailmaan liittyviä luuloja, kuvitelmia, hassunkurisia mielleyhtymiä tai aikuisen kannalta

13

Seurakunnissa tapahtuu Leppävaaran seurakunta p. (09) 8050 5000, arkisin klo 9–15 leppavaaranseurakunta@evl.fi, etunimi.sukunimi@evl.fi Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, 02650 www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

OPEN

p. (09) 8050 6000 arkisin klo 9–15 espoonlahdenseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, 02320 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Olarin seurakunta

14

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

p. (09) 8050 7000 etunimi.sukunimi@evl.fi Olarin kirkko, Olarinluoma 4, 02200 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Tapiolan seurakunta p. (09) 8050 4000 arkisin klo 9–15 tapiolanseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Jatkuu…

15

…jatkuu

Radio & TV Yle Radio 1

Itä-Afrikan hautavajoama

TORSTAI 13.6.

18.50 Iltahartaus. Khra Matti Hirvilammi, Oulainen.

Matka tuhansia kilometrejä pitkällä Itä-Afrikan hautavajoamalla alkaa Etiopiasta Afarin syvängön tuliperäiseltä alueelta. Suolakenttien armottomasta maisemasta taivalletaan ylängölle gorillojen luo. Kuvassa Ol Doinyo Lengain vieläkin aktiivinen tulivuori (”Jumalan vuori”) Tansaniassa.

PERJANTAI 14.6.

06.15 Aamuhartaus. Past. Anu Morikawa, Rovaniemi.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Uskontokasvatussiht. Pekka Y. Hiltunen, Helsinki.

Tsotsi Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin saanut draama nuoresta tappajasta Johannesburgin slummissa. Ryöstön yhteydessä vahingossa siepattu vauva mullistaa pojan maailman. Kuvassa Presley Chweneyagae. ✚✚ Kino Yle Teema ke 19.6. klo 21.45.

Grankulla svenska

LAUANTAI 15.6.

06.15 Aamuhartaus. Khra Iivo Suvanto, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Uusinta klo 7.50.

18.01 Iltahartaus. Khra Toivo Loikkanen, Kerimäki.

SUNNUNTAI 16.6.

10.00 Medialähetyspäivien jumalanpalvelus Hyvinkään seurakunnasta. Saarnaajana ja liturgina piispa Tapio Luoma. Virret: 130; 312:1-3; 270; 228a; 429.

11.00 Ortodoksinen liturgia

tfn (09) 8050 3000 esbosvenskaforsamling@ evl.fi, fornamn. efternamn@evl.fi Esbo domkyrka, Kyrkparken 5, www.esboforsamlingar.fi

Koalasairaala

Australian itärannikolla sijaitsee Port Macquarien koalasairaala, joka hoitaa loukkaantuneita ja sairaita koaloja. Tavoitteena on kuntouttaa koalat niin hyvin, että ne voidaan palauttaa takaisin luontoon. Tehtävä käy kuitenkin koko ajan yhä vaikeammaksi, sillä asutuksen kasvaessa koalojen kotimetsät pienenevät ja ravinto vähenee.

HAUTAUSPALVELUJA

Surun kohdatessa et jää yksin

KESKIVIIKKO 19.6.

06.15 Aamuhartaus. Past. Mari Leppänen, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Khra Jouni Sirviö, Kokkola.

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

VUOKRATA HALUTAAN

4

Saako maanpaossa elävä tiibetiläinen lama Italiassa syntyneen poikansa jatkamaan omaa hengellistä tietään ja kulttuuriaan? Jennifer Fox seurasi yli 20 vuoden ajan perhettä, jota velvoittaa perinne − ja jälleensyntyminen. Kuvassa Chögyal Namkhai Norbu soittaa huilua poikansa Yeshi kanssa.

✚✚Dokumenttiprojekti TV1 ma 17.6. klo 21.30.

TERVEYDENHOITOA Fysioterapeutti Eeva Palva-Reponen Amm.taitoista kuntoutusta kotona, lääkärin lähetteellä tai ilman.

Lähetteellä KELA-korvaus.

Yhteydenotot 044 300 0270

HERÄNNÄISSEURAT

Koti-ikkunoiden pesua alk. 10e/ikkuna + alv. 24% ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi

Espoon Rauhanyhdistys ry

Rakennustyöt, laatta-, maalaus- ja sokkelityöt.

P. 040 514 7563.

Su 16.6.

Su 22.6.

Su 7.7.

Tietokonehuolia?

Opastus, ongelmanratkaisu kotonasi 21e / ½h. P. 045 865 2492 / Mikko

OSTETAAN

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

040 377 5159 *ONNI*

Sivut Sivut sujuvasti sujuvasti nettiin nettiin

www.sujuu.fi www.sujuu.fi kumppanina

HAMMASHOITOA kumppanina

Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen

040 8260623

Soukankuja 8 A 9

MAANANTAI 17.6.

18.30 Unelmista totta 5/6.

Entinen ravintoloitsija Hariton Tuukkanen toteutti unelmansa ja perusti Kirkkonummelle oman luostarin. Uusinta 18.6. klo 9.30.

Mänkimiehentie 5, 02780 Espoo www.espoonrauhanyhdistys.fi klo 16 seurat klo 18 seurat klo 18 seurat

Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.

KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Pe 14.6. klo 18 Kotiseurat Pirkko ja Paavo Kilven torpalla, Juhalantie 3, Loppi.

Ke 26.6. klo 18 Kotiseurat Enonkosken Rovastilassa Camilla ja Veli-Matti Hynnisellä, Vuorikoskentie 554. Retki Helsingistä Enonkosken Rovastilaan 26.-28.6. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Kallion srk/ Kirsi Matilainen p. (09) 23403611.

Su 30.6. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18.

Ke 3.7. klo 19 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1.

Pe-Su 5.-7.7. Herättäjäjuhlat Haapajärvellä.

La 3.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa, Brandensteininkatu 22.

Ke 7.8. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1.

La-su 10.-11.8. Meriveisuut Hangossa. La klo 17 Alkuseurat Lappohjan kirkossa, Hietaniementie 14. Klo 19 Meriveisuut Sjömansrossa, Satamatie 38-40.

Su klo 10 Messu Hangon kirkossa, Kirkkomäki 1.

Ruokailu ja päätösseurat.

Ke 14.8. klo 18.30 Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiset kesäveisuut Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65.

Esse| |Espoon Espoonseurakuntasanomat seurakuntasanomat| |24|13.6.2013 X | x.x.2013 Esse

Täyden palvelun toimisto

sanan kuuloon. Kirkollisten kesäjuhlien sesongin aloittivat viime viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa järjestetyt Lähetysjuhlat.

TIISTAI 18.6.

06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen, Kuopio. Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Lähetyssiht.

Aino Nenola, Ortodoksinen kirkko, Helsinki.

Yle TV1

Mestari ja poika

PALVELUJA TARJOTAAN

Matti Karppinen

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

Kirkollisia kesäjuhlia juhlitaan pitkin kesää

16

MAANANTAI 17.6.

06.15 Aamuhartaus. Past. Markus Asunta, Nurmijärvi.

18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia.

18.50 Iltahartaus. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

TORSTAI 20.6.

06.15 Aamuhartaus. Tutkimusprof. Heikki Hiilamo, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Nuorisotyönohj. Laura Suomela, Tampere.

✚✚Luontodokumentti MTV3 pe 14 .6. klo 15.50.

ti juhlaväkeä keräävät myös 5.–7.7. Haapajärvellä järjestettävät Herättäjäjuhlat.

Kankaanpäässä puolestaan järjestetään samana viikonloppuna Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät.

Suurimmat kesäjuhlat, Suviseurat ja Herättäjäjuhlat, työllistävät ison joukon talkoolaisia. Tekijöitä tarvitaan muun muassa rakennustöihin, ensiapuun, kolehdinkantoon, ravintolaan ja keittiöön. Herättäjäjuhlille on esimerkiksi tavoitteena saada 1 500 talkoolaista.

Heinäkuun puolessavälissä 12.–14.7. vuorossa ovat Länsi-Suomen Herännäisjuhlat Uudenkaupungin Kalannissa ja Rauhan Sanan Suvijuhlat Kempeleessä.

Heinäkuun lopulla järjestetään muun muassa vielä Rukoilevaisten kesäseurat, Kirkastusjuhlat ja Uusherätyksen kesäjuhlat.

Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkosta Tampereelta.

Palveluksen toimittaa isä Heikki Honkamäki.

18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Esbo svenska

Kansliet, Kavallvägen 3, 20.6–8.8.2013 må–fre kl. 9–14, stängt 11.30–12. tfn (09) 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Viime viikonloppuna järjestettyjä Lähetysjuhlia seuraa oikea juhlien suma: viikonloppuna 14.–16.6. järjestetään Hyvinkäällä Medialähetys Sanansaattajien Medialähetyspäivät, Kauniaisissa Lähetyksen kesäpäivät, jotka järjestää Kylväjä, sekä Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäivät Vivamossa Lohjalla.

Samaan viikonloppuun sijoittuvat päivää lyhempinä Evankeliset kesäjuhlat, jotka järjestetään Kouvolassa 15.–16.6.

Juhannusviikonloppuna on juhlatauko, mutta sitten tahti tiivistyy entisestään. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna 28.–30.6. Lohtajalla Kokkolassa järjestetään Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat ja 28.6.–1.7. Pudasjärvellä Suviseurat, jotka keräävät parhaimmillaan 80 000 kävijää. Runsaas-

✚✚Avara luonto TV1 la 15.6. klo 18.45.

17

Pikku Diktaattori määrää

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Kastettu: Alek Urpo Matthias Aalto, Hilda Elina Allonen, Axl Joakim Appelroth, Aada Hilla Matilda Kuusisto, Frans Kaarlo Liikkanen, Edith Aino Olivia Lämsä, Alina Sofia Paasikallio, Emily Norah Tuulia Paisley, Tylli Kaarina Pellinen, Rafael Jaakko Roivainen, Noa Julius Uusitalo, Oona Emilia Vuori.

Avioliittoon aikovat: Turo Tapio Järvinen ja Laura Karoliina Räsänen, Mark-

Avioliittoon aikovat: Tuomo Tapio Seppä ja Sanna Elina Saloheimo, Anton Zvonkov ja Heidi Tuulia Haapakangas.

Hautaan siunattu: Maili Mirjam Sarjamo 100 v, Simo Tapio Vainio 62 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Tapiolan seurakunta

Kastettu: Iris Laura Linnea Paananen.

Avioliittoon vihitty: Ari Petri Elis Aholainen ja Inga Marika Jäderholm.

Kastettu: Ilari Johannes Haaparanta, Oiva Ilmari Huhtanen, Iida Juulia Katariina Kainulainen, Alvar Eino Akseli Mertanen, Lauri Samuli Pajukka, Lenee Michelle Pakkasjärvi, Christel Emilia Salo, Maisa Matilda Tuomikoski.

Avioliittoon aikovat: Rasmus Johannes Borg Esbo sv. församling ja Jenni Kristiina Asikainen, Timo Mikael Merikallio ja Miia Katariina Ahola, Timo Erkki Kaarlo Mäkelä ja Susanna Maria Norrbacka.

Hautaan siunattu: Maija-Liisa Laaksonen 88 v, Veikko Ilmari Nurminen 81 v, Jouko Juhani Ritakari 56 v.

Leppävaaran seurakunta Kastettu: Helmi Iiris Amanda Heikkinen, Veikko Tapani Koskimäki, Oona Aurora Pätynen, Benjamin Alexander Sundström, Akseli Toivo Tarnanen, Mila Aurora Tikkinen, Venla Kukka Maria Tirkkonen, Eino Viktor Virmajoki.

Avioliittoon aikovat: Panu-Petri Julius Liira ja Katri Elina Korpisaari, Mikko Tapio Niskanen ja Outi Aino Kaarina Korhonen, Pekka Tapio Tukiainen ja Heidi Elina Lehtonen.

Hautaan siunattu: Rakel Pousár 95 v, Vieno Anneli Nevalainen 73 v.

Olarin seurakunta Kastettu: Noel Osvald Emil Kasslin, Ellen Kristiina Ketola, Siiri Helvi Siviä Koski, Lumi Linnea Liimatainen, Helmi Maria Rajala, Niilo Antero Suni, Aatos Viljami Ärölä.

Esbo svenska församling

Ulf Stark ja Linda Bondestam: Diktaattori. Teos & Schildts & Söderströms 2012.

Yksilö on tärkein

Kirja Kun tiukkailmeinen Diktaattori määrää, kuu ja tähdetkin asettuvat iltataivaalle. ”Ylös sieltä!” hän huutaa auringolle aamulla herättyään, ”Nopeammin!” avovaunujensa yksityiskuljettajalle.

Ulf Starkin Diktaattori kuulostaa tutulta kenestä tahansa pienten lasten vanhemmasta. Diktaattorin ikää ei kerrota, mutta hän voisi olla kolmevuotias oman minän loisteessa pullistelija. Hän on yhtä aikaa kiukkuinen pomo ja maailman suloisin omia rajojaan etsivä testaaja.

Stark on tiivistänyt uhmaikäisen olemuksen oivalliseen pakettiin, joka huvittaa aikuista ja tarjoaa lapselle mahdollisuuden samastua. Diktaat-

torin tunteet ailahtelevat kaikkivoipaisuudesta surumieliseen mietteliäisyyteen – silloin isä saa halata, jos tahtoo.

Linda Bondestamin railakas kuvitus ei söpöile eikä makeile.

Aikuislukija tunnistaa viittauksen neuvostonostalgiaan, lapselle värikkäillä ja vauhdikkailla aukeamilla on paljon yksityiskohtia löydettäväksi.

Piia Latvala

Kirkoissa soi

Kastettu: Alexander Matheo Haapaniemi, Ada Else Daniela Lappeteläinen, Enna Alexandra Oldenburg, Oskar Kurt Rösch.

Avioliittoon aikovat: Rasmus Johannes Borg ja Jenni Kristiina Asikainen Tapiolan srk.

Hautaan siunattu: Christina Elisabet Keinänen 82 v, Fredrik Kullervo Burmeister 74 v.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

www.esse.fi

Hvittorp I 28.4.

Eedit Oedewald, Jami Berghem, Markus Haapasaari, Olli Juvonen, Saara Jylhä-Ollila, Nea Kuusisto, Niklas Kuusisto, Teemu Laaksonen, Mikael Lindfors, Nina Linho, Kim Lundell, Max Mentu, Juho Moilanen, Anton Ordén, Olli Ratilainen, Katariina Roth, Riku Sairanen, Elina

Tuunanen, Janina Ullstedt, Henry Wasenius

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Espoon seurakuntasanomat Toimitus Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Lukijaposti esse.mielipide@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520, urpu.sarlin@evl.fi, Espoon seurakuntayhtymä Toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Toimitussihteeri Paula Huhtala, p.

020 754 2325 Alue: Leppävaara, Tapiola Toimittajat Taneli Kylätasku, p.

020 754 2221 Alue: Espoonlahti, Olari

Merja Räty, p. 020 754 2330 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2600, essetilaukset.espoo@ evl.fi | Osoitemuutokset päivittyvät väes­tötietojärjestelmästä.

Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p.

020 754 2309, Pirjo Teva p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri, Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275,

Kanadan ylioppilaiden kristillinen yhdistys. Kokoa kansasi − kristikunnan rukouksia. Kirjaneliö 1977.

Espoonlahden seurakunta Särkisaari hiihtoloma, konfirmoitu 19.5. Espoonlahden kirkossa: Jasmiina Färm, Henri Jurva, Claudia Kaiser, Tony Koskinen, Vili Laamanen, Ville Lahti, Jenna Lampinen, Noora Lindqvist, Henriikka Mälkönen, Mika Männistö, Daniela Nurkki, Miro Paatela, Juho Parviainen, Viljo Pöntinen, Matias Rautiainen, Henri Reiskanen, Ona Rönnqvist, Satte Sivula, Emma Suotula, Sulo Syväoja, Nikita Tikhomirov, Julius Vuorio, Aatu Yli-Hemminki.

faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 24 %.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä, viestinta.espoo@evl.fi, p. (09) 8050 2327.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa ISSN 1455-2310 | Painos 81 300 kpl | 42. vuosikerta | Jakelu Itella Posti Oy

Rukous

✚✚ To 13.6. klo 22 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja aarian konsertissa Valon yö Musiikkitalon kuoron konsertissa soivat laulut renessanssin Espanjasta aikamme Suomeen. Johtaa Tapani Länsiö, urut Olli Pyylampi. Bruckner, Kuula, Tšaikovski, Victoria, Länsiö.

Liput 13–22 e Lippupisteestä ja ovelta tuntia ennen konserttia. Taiteilijat tavattavissa klo 21 Pitäjäntuvassa. ✚✚ Su 16.6. klo 19 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Suvisunnuntain iltamusiikki. Improvisoituja äänimaisemia, lauluja eri mantereilta negrospirituaaleista suomalaisiin sävelmiin.

Sarastus-yhtye: Kristiina Olanto, laulu; Jorma Tapio, saksofoni, huilu ja bassoklarinetti; Harri Taittonen, piano.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ✚✚ Ti 18.6. klo 12 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Mu-

siikkia puolenpäivän aikaan -konsertti. Tuomas Laatu, laulu, Stephen Evans, urut. Mendelssohn-Bartholdi, Fauré, Gounod, Whitlock Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavun hyväksi. ✚✚ Ti 18.6. klo 19 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) Tapiola Ensemblen kesäillan konsertissa soivat Mozartin ja Tšaikovskin sävelet. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 e ohjataan Kirkon ulkomaanavulle. ✚✚ Ke 19.6. klo 19 Olarin kirkon sisäpihalla (sateen sattuessa sisällä kirkossa) Olarinluoma 4. Kauneimmat kesälaulut -yhteislauluiltojen sarja jatkuu läpi kesän keskiviikkoisin. Illan päätteeksi hartaus. ✚✚ To 20.6. klo 22 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) Urkuyö ja aaria ja Juhannusiltamat. Kesäistä ohjelmaa ja yhteislaulua sisällä ja ulkona. Vapaa pääsy.

Kadonnut ja jälleen löytynyt

4. sunnuntai helluntaista | Luukkaan evankeliumi 15:1–10 | Lue myös Psalmi 32:1–2, 5–8; Jesajan kirja 57:15–21; Pietarin ensimmäinen kirje 5:5–11.

Mä en leiki sun kanssa

I

hmiset ovat rakentaneet välilleen erilaisia erotteluja ainakin niin kauan, kuin historiaa on kirjoitettu. Todennäköisesti pidempäänkin. Erottelut ovat perustuneet ihonväriin, sukupuoleen, omaisuuteen, uskontoon, yhteiskunnalliseen asemaan, seksuaalisuuteen sekä siihen, kenellä on hiekkalaatikon siisteimmät lelut. Äärimmilleen vietynä erottelut ovat johtaneet kiusaamiseen, syrjintään sekä rasismiin. Erottelujen ytimessä on usein ihmisten tarve erottautua toisista. Kun erottautuminen ei onnistu positiivisilla tavoilla, se on täytynyt tehdä negatiivisesti heikentämällä toisten asemaa tai ulkoistamalla omat ongelmat toisten syyksi.

Jeesus teki jotain muuta. Evankeliumissa Jeesusta syytetään siitä, että hän veljeilee syntisten kanssa – Jeesus ei siis suostukaan rajoittumaan toisten tekemiin rajoihin ihmisten välillä. Sen sijaan, että Jeesus tyytyisi vain puolustamaan itseään syytöstä vastaan, hän meneekin vielä pidem-

Tapiolan seurakunta

Tapiolan seurakunta

mälle ja kertoo vertauksen kadotetusta lampaasta.

Vertaus ei vain pura raja-aitoja erottelujen välillä vaan menee pidemmälle: juuri ihmisten syrjimien ja hylkäämien luona hänen pitääkin olla.

Jeesus hyväksyi ihmiset radikaaliuteen asti menevällä tavalla. Hän kysyi tahtoa lähteä seuraamaan häntä, mutta ei asettanut muita kriteerejä.

Jeesus ei kysynyt lähtijöiltä heidän uskoaan tai mitään muutakaan. Hän vain pyysi mukaansa.

En voi kuin ihmetellä, kuinka kaukana Jeesuksen toimintatapa on yhteiskunnasta, jossa luokat rajaavat ihmisten mahdollisuuksia. Jeesuksen malli on kaukana myös kirkosta, jonka kynnys on monille liian korkea ja ihmisistä, jotka tahtovat olla tärkeämpiä kuin toiset.

Vilppu Huomo vilppu.huomo@evl.fi Kirjoittaja on seurakuntapastori Olarin seurakunnassa.

Leppävaaran seurakunta

nd Xaris Finla

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24|13.6.2013

18

Konfirmoitu Espoon tuomiokirkossa: Hvittorp II, 6.4.

Miro Eloranta, Alex Friman, Veeti Hauturi, Ville Haverinen, Nelma Hede, Kati Hukkinen, Nico Hämäläinen, Juuso Hänninen, Mikael Kaskivalli, Juuso Kauppi, Kuura Komulainen, Jesse Kurhinen, Jenni Laakkonen, Samu Laitinen, Gitta Lindqvist, Oskar Malmipohja, Joel Manninen, Joonas Mikkonen, Verneri Peltola, Niko Rauhanen, Janina Strandberg, Nina Suomi, Paula Tabell, Emma-Liisa Tanninen Joutenlampi, laskettelu 13.4.

Emmaleena Ahonen, Iisa Antola, Emma Björkqvist, Erik Enbuska,

Aino Heikkinen, Amanda Huuki, Veera Hållfast, Viljami Isotalo, Essi Kemppainen, Petri Kinnunen, Arttu Leino, Matias Mattila, Iita Mäki, Kimmo Pitkänen, Anmari Porkka, Jeremias Rautavalta, Teemu Severinkangas, Linda Tanskanen, Ville Temisevä, Laura Tenhunen, Ida Uotila, Marco Valtonen, Valtteri Virtanen, Niilo Väisänen

Evankeliumi Luukkaan mukaan 15:4–7

Vapauta meidät kaikesta ylpeydestä ja kaikista ennakkoluuloista. Tee meidät etsinnässämme vilpittömiksi, rehellisiksi itsellemme ja valmiiksi omaksumaan uusi totuus, ja hylkäämään sen tieltä vanha, jonka huomaamme erehdykseksi.

Konfirmoidut Espoon tuomiokirkkoseurakunta

”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin.”

Satu Eronen / satuhelsinki.wordpress.com

Kastettu: Andjela Akili Meea Erin Aleksandra Gornischeff, Samuel Aatto Akseli Huopaniemi, Matias Nestor Olavi Laine, Anna Lumi Olivia Lehti, Aleksander Cesar Liubarsky, Elma Matilda Mäenpää, Aron Wilhelm Nordenswan, Jonas Samuel Orädd, Saana Lydia Peltonen, Tiitus Väinö Samuel Pohjonen, Vella Laura Anniina Viitasaari, Alvar Elliot Östman Avioliittoon aikovat: Pekka Juhani Heikkinen ja Inga Maarit Kallio, Reino Petteri Polttokallio ja Tuula Riitta Irmeli Pihlajaniemi, Timo Lauri Walden ja Maija-Liisa Antintytär Puntila.

Hautaan siunattu: Erkki Eino Mantere 95 v, Aino Zubkova 90 v, Otto Vilhelm Lyytinen 80 v, Saima Sinikka Hätönen 79 v, Helvi Maria Tuulikki Piisilä 75 v, Tom Olof Lillqvist 55 v, Harri Jaakko Samuel Hautamäki 36 v.

ku Kimmo Uolevi Salo ja Päivi Elina Lahti.

Hautaan siunattu: Poku Herkko Sakari Muraja 82 v, Irma Kaarina Maunuksela 76 v, Raija Annikki Nieminen 73 v, Lasse Hyvärinen 71 v, Veli Juhani Rask 65 v.

Taivasikkuna

Mikko Löfroos

Elämänkaari

19

Mielipide

Esse, PL 279, 00181 Helsinki | esse.mielipide@kotimaa.fi

Hyvät mielipide­kirjoittajat!

Essen Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipide­kirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Isi tuli!

Isä ei ollut läsnä eikä kiinnostunut. Isä ylitti rajoja ja oli kärsimätön, väkivaltainenkin.

Tällaisia ovat usein muistot, joita Lyömättömään Linjaan asiakkaiksi tulleilla miehillä on omista isistään. Monille miehille oma isä on vain muistomerkki siitä, miten he itse isänä eivät halua olla. Havahtuminen siihen, että on toistanut isänsä virheitä, voi olla miehelle ristiriitaisia tunteita herättävä kokemus. Parhaimmillaan se pysäyttää.

Mies voi tehdä itse valinnan siitä, miten hän jatkaa sukupolvien ketjua isänä ja puolisona. Yksin ja ilman tukea tämä valinta on usein vaikea, varsinkin kun käsitys isyydestä on muuttunut viime vuosikymmeninä.

Olemme huomanneet, että isänä olemisesta halutaan puhua. Eikä ainoastaan onnenhetkistä, vaan myös arjen pulmatilanteista. Tämän vuoksi olemme vuoden verran järjestäneet perustyömme rinnalla isiä tukevaa, väkivaltaa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa.

Isäryhmässä miehet vaihtavat kokemuksia ja jakavat isyyden mukanaan tuomia tunteita.

Olimme kuuntelemassa

Kehu tai moiti

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 24 | 13.6.2013

Autoilijat käyttävät Espoon Tuomiokirkon edustalla kulkevaa tietä läpikulkutienä Kirkkotielle. Tiellä on selkeät liikennemerkit ”Moottoriajoneuvolla ajo kielletty”, mutta meinasin jäädä tiellä kovaa vauhtia ajavan musta Audin alle. Voisiko asialle tehdä jotain? Betoniesteet tai poliisi valvomaan yhdeksi päiväksi?

Tuohtunut

20

Sello-salissa järjestetyssä Voi hyvin -yleisöluennossa professori Jari Sinkkosen mietteitä isyydestä. Sali oli täynnä miehiä: isiä, isoisiä ja isäksi aikovia. Oman isyyden pohtiminen näyttää olevan tärkeä teema tämän päivän miehille. Jaammekin Kalervo Salon (Esse 19/2013) toiveen siitä, että isyydestä käydään myös jatkossa entistä enemmän keskustelua. Haluamme rohkaista isiä myös puhumaan keskenään: nauttikaa isyydestänne ja antakaa sen näkyä ja kuulua!

Mika Värränkivi Volker Wallmeroth väkivaltatyön asiantuntijat Lyömätön Linja Espoossa ry

Suvelan kappeli parantaa seurakuntien palvelua Meistä jokainen seurakuntalainen hahmottaa seurakuntansa sen työntekijöiden ja tilojen kautta: valoisuus ja kauneus luovat kokemuksia, jotka usein unohtuvat. Terveet ja toimivat sakraalitilat ovat perusta, jolle seurakuntien toiminta rakentuu nyt ja tulevaisuudessa.

Espoon srk-yhtymän vuo-

www.esse.fi/palaute Kiitos viestistäsi. Olemme seurakuntayhtymässä hyvin tietoisia ongelmasta, ja siitä on meillekin runsaasti haittaa. Kyseinen tieosuus on Espoon kaupungin hallinnassa. Kaupungin asiakaspalvelu palvelee p. (09) 8162 5000 ja netissä https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/ Sami Jokinen Kiinteistöpuutarhuri Espoon seurakuntayhtymä

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoon tuomiokirkos sa ja llä äe m on rk ki io om tu

juhannusaattona pe 21.6.

Toinen ruutu

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

den 2012 tilinpäätös oli 0,6 milj. euroa ylijäämäinen. Siinä taseen rahoitusvarallisuus oli per jäsen 220 euroa (v. 2008 183). Rahastojen ja ylijäämäisten tilinpäätösten hyödyntäminen on siis viisasta tulevaisuuden rakentamista. Espoon seurakuntayhtymä pystyy huolehtimaan työntekijöistään ja rakennus- ja kor­ jaustarpeistaan ilman lainanottamista tai irtisanomisia.

Rakennuskannan uusiminen ja peruskorjaus ovat osa vastuullista tulevaisuutta, mistä seurakuntien tulee vuorollaan päästä osalliseksi. Tilojen tulee olla ajantasaiset ja toimivat ja jokaisella yhtymän seurakunnista on siihen tasavertainen oikeus.

Suvelan kappelin rakentamista voi hyvin verrata Iisakin kirkkoon, sillä tahtotila rakentamiseen ja sen suunnitteluun löytyi runsaan kymmenen vuoden takaa. Hankkeesta on virallisia päätöksiä vuodelta 2007 ja sen suunnitteluunkin on käytetty yli 0,5 miljoonaa euroa. Näin lama-Suomessa julkisyhteisöjen vastuullinen yh-

teiskuntapolitiikka edellyttää rakentamista ja positiivista tulevaisuuden hahmottamista.

Meidän valtuutettujen ja YKN:n jäsenten yhteinen tahtotila on, että Suvela saa kappelinsa sekä Espoonlahti ja Tapiola odottamansa ja tarvitsemansa kirkkojensa peruskorjauksen. Tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan roh­ keutta ja realismia, ei uhkakuvien ja pelkojen lietsomista.

Raija Meriläinen, Leo Hiltunen ja Kaarina Järvenpää Olari Marjo Matikka ja Lauri Tunkelo Espoon tuomiokirkko­ seurakunta

Termit ovat päiväperhosia Olen usein yrittänyt puolustaa selkokieltä, normaalia arkikieltä, eri alojen jargoneita vastaan. Psykologian ja sosiologian termit kuulostavat hienoilta, vaikka kyse on ihan tavallisista asioista. Opettajani Arvi Korhonen sanoi, että his-

toria kirjoitetaan tavallisella käyttökielellä, termit ovat päiväperhosia. Matemaatikoille ja fyysikoille on kai jätettävä kaavansa, eihän niitä kukaan kuitenkaan ymmärrä. Taloustieteilijät saisivat puhua suomea, olisi vaikeampi hämätä.

Uskonnon kieli on sitten oma lukunsa. Että elämme Kristuksen veren ja lunastuksen varassa tarkoittaa, että olemme vajaita ja ymmärtämyksen ja anteeksiantamuksen tarpeessa koko ajan. Erityisesti niiden, jotka todella kilvoittelevat, yrittävät toimia ja ajatella oikein, on se tär­keää muistaa.

Sanoin joskus psykoterapeuttiyhteisössä, että välillä minusta tuntuu kuin ylittäisimme itsepetoksessa ja tekopyhyydessä kristillisetkin piirit, ja se on paljon. Kaikki eivät ehkä pitäneet siitä. ”Valossa vaeltaminen” ja ”kilvoittelu” tarkoittaa itsetiedostusta, yritystä ymmärtää, nöyryyttä, ei mitään ihmeellistä.

Tässä meillä kaikilla on opettelun paikka.

Anna-Liisa Rekola

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Leppävaaran seurakunta

KOKO PE R

HEEN

Juhannusjuhla Perkkaalla