Esse 2013 nro 21 (23 5)

21 | 23.5.2013 | www.esse.fi

Tuomiokirkko | Espoonlahti | Leppävaara | Olari | Tapiola | Kauniainen

Sarah ja Benchy saavat uuden koulun KUA auttaa Haitin jälleenrakentamisessa

✚✚10

Mikko Joensivu fongaa fisuja. ✚✚6

Varo salakavalaa velkaloukkua. ✚✚2

Ando Kütismaalla on 250 000 työkaveria. ✚✚9

www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

21 | 23.5.2013 Tuomiokirkko | Espoonlahti | Leppävaara Olari | Tapiola | Kauniainen

Kuka johtaa?

K

irkko valmistelee uutta johtamisja hallintomallia seurakunnille.

Kirkolliskokous, ”kirkon eduskunta”, löi viime viikolla lukkoon uudistuksen päälinjat, joiden pohjalta valmistelua jatketaan. Uuden ajan pitäisi koittaa vuonna 2015.

Keskustelua on herättänyt se, mikä on demokratian ja pappisvallan suhde seurakuntien päätöksenteossa. Nyt suunniteltu malli tulee sekä lisäämään että kaventamaan kansanvallan toteutumista.

2

Toisessa kohtaa hallintoa pappien rooli puolestaan korostuu. Uudessa mallissa seurakuntayhtymän ylimmäksi johtajaksi esitetään niin kutsuttua yhtymärovastia, mihin tehtävään tuomiokapituli nimittäisi yhden seurakuntayhtymän kirkkoherroista.

Yhtymärovasti vastaisi yhtymän hengellisestä johtamisesta, yhteisten työmuotojen johtamisesta ja edustaisi yhtymää ulospäin. Nykyisen käytännön mukaan kirkkovaltuusto valitsee seurakuntayhtymän johtavan viranhaltijan, joten uusi menettely lisäisi tuomiokapitulin valtaa demokratian kustannuksella.

Johti seurakuntaneuvostoa tai seurakuntayhtymää kuka tahansa, päättäjillä ja johdolla on oltava ymmärrys kirkon perustehtävästä: miksi tämä yhteisö on olemassa ja mihin se pyrkii. Kirkkoherrat ovat virkansa ja koulutuksensa puolesta tämän kysymyksen ammattilaisia. Pappeus ei kuitenkaan ole edellytys tähän ymmärrykseen.

PS.

Nyt on keskustelun aika.

Valmistelu jatkuu ja päätöksiä on luvassa vuoden päästä.

Urpu Sarlin päätoimittaja urpu.sarlin@evl.fi

Ylivelkaantunut salaa usein tilanteensa jopa puolisolta. Avun hakeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

A

nnen, 34, velkaantuminen alkoi täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kun hän muutti yhteiseen kotiin poikaystävänsä kanssa.

Nuori pari osti auton, kodinkoneita ja huonekaluja. Alkuun lainan lyhentäminen sujui, kun molemmat opiskelivat ja kävivät töissä. Mutta kun yhdeksän vuoden yhteiselo päättyi, yhteiset lainat jäivät Annelle, jonka nimissä velat oli otettu.

Lopulta koitti päivä, jolloin hänen oli pakko ottaa uutta velkaa entisten maksamiseksi. ”Jäin yksin pienen lapsen kanssa, elin luottokorteilla ja otin pikavippejä”, Anne kertoo.

Aluksi velat ahdistivat, mutta sitten hän turtui niihin. Laskut erääntyivät ja vuokria jäi rästiin. Vasta häätöilmoitus säikäytti Annen toden teolla. ”Tunsin itsesi idiootiksi, olin kieltänyt todellisuuden. Kärsin myös unettomuudesta.”

Anne kävi juttelemassa sosiaalityöntekijän luona. Sosiaalitoimisto ja vanhemmat, joilta Anne oli pitkään salannut tilanteensa, auttoivat vuokrarästeissä. Takuu-Säätiön ta­kaus hylättiin, koska velkaa oli liikaa.

Kulutusluottoja, luottokorttivelkaa, pikavippejä. Takuu-

Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila näkee työssään ylivelkaantuneiden hädän. Moni sinnittelee kierteessä vuosia, ennen kuin uskaltaa hakea apua.

Maksuhäiriömerkinnän voi saada, jos laskujen tai velkojen maksaminen viivästyy yli kuusikymmentä päivää. Merkintä vaikeuttaa esimerkiksi vuokraasunnon tai puhelinliittymän saamista.

Viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin lähes 3 800 yksityishenkilöiden velkajärjestelyanomusta, noin neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. ”Erityisesti pienituloiset joutuvat pulaan pikavippien kanssa, sillä he eivät useinkaan saa muita lainoja. Yhdellä ihmisellä voi olla lainaa kymmeniä tuhansia. Lopulta kaikki rahat hupenevat lyhennyksiin ja on pakko ottaa uutta velkaa. Se on valtavan stressaavaa”, Mattila toteaa. ”Palvelut ovat riittämättömiä. Moni ei esimerkiksi tiedä sosiaalisesta luotosta eikä sitä kaikilla paikkakunnilla myönnetäkään.”

Kesällä tulee voimaan laki, jonka mukaan pienlainoista saa periä korkoa enintään 51 prosenttia. Mattilan mukaan tällä pyritään rajoittamaan pikavippibisnestä ja vahvista-

Päivitys Asiastaan innostuneita miehiä.

Sellaisia olen saanut tavata tämän lehden juttuja varten peräti kaksi. Joillakin ihmisillä on aito intohimo. Se on harrastus, työ tai elämäntapa, johon he uppoavat onnellisesti. He oppivat siitä lisää ja innostuvat yhä uudestaan.

Sellainen palo antaa sivusta seuraajallekin intoa ja ihmetystä elämän hienoja mahdollisuuksia kohtaan.

Elina Raunio | Kalassa keskellä kaupunkia s.6-7 ja Tuhansien pörriäisten pomo s.9

maan sosiaalista luototusta eli sitä, että pienituloiset saisivat kohtuuhintaista lainaa esimerkiksi kodinkoneisiin.

Ylivelkaantumisen torjuminen oli vuoden 2012 Yhteisvastuukeräyksen kotimainen kohde. Vuodenvaihteessa keräystuotoilla käynnistettiin TakuuSäätiön pienluottohanke, jonka tarkoituksena on edistää matalakorkoisen sosiaalisen luoton saamista.

Velkaantumisen sysää liikkeelle yleensä odottamaton elämänmuutos, kuten työttömyys tai avio- tai avoero. Joskus rahankäyttö luisuu käsistä sairastumisen vuoksi. Monia velkaantuneita yhdistää pienituloisuus ja yksin eläminen.

Työssäkäyviä köyhiä on erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen saattaa haukata puolet palkasta. Myös moni pienyrittäjä kitkuttelee köyhyydessä. ”Neljäsosalla velkaantuneista ei kuitenkaan ole mitään tällaista tilannetta”, Mattila sanoo.

Kortilla maksamisen yleistyminen selittää osittain velkaantumisen lisääntymistä. ”Kun rikkoo kaupassa setelin, näkee, mihin raha menee.

Myös kynnys luoton ottamiseen on madaltunut. Ihmiset uskovat, että kyllä minä tästä selviän”, Mattila kertoo.

Moni tulee avaamattomien laskujen kanssa diakoniatyöntekijän luo. Usein samasta laskusta

Kansi

poikki. Kortilla maksamisen yleistyminen selittää osaksi velkaantumisen lisääntymistä.

”

Erityisesti pienituloiset joutuvat pulaan pikavippien kanssa, sillä he eivät useinkaan saa muita lainoja.”

Viestintäpäällikkö Minna Mattila

on tullut useita muistutuksia ja perintäkirjeitä. ”Pieni lasku voi kasvaa suureksi. Vaikea tilanne muuttuu entistä vaikeammaksi”, Espoonlahden seurakunnan diakonissa Teija Moilanen harmittelee.

Seurakunnat voivat myöntää kertaluontoisia 40–50 euron maksusitoumuksia päivittäista-

varakauppaan. ”Jonkin verran voimme maksaa yksittäisiä laskuja, myöntää tukea lukiokirjoihin tai lasten harrastuksiin”, Moilanen kertoo.

Takuu-Säätiö voi myöntää yksityishenkilölle takauksen pankkilainaan, jolla hän maksaa muut velat pois. Takauksen

Kaupunkipolut

voi saada, jos velkaa ei ole yli 34 000 euroa, ja velallinen pystyy lyhentämään velkaa säännöllisesti. Takauksen voi saada yleensä vain kerran, mutta joissakin tapauksissa se on myönnetty toisen kerran.

Poikkeustilanteissa velkaantuneen ihmisen velat voidaan maksaa kirkon diakoniarahastosta. Tällöin edellytyksenä on se, että velkoja antaa osan veloista anteeksi.

Velkaantuminen on tehnyt Annesta kekseliään. Hän etsii vaatteita kirpputorilta ja tekee ruokaa edullisista raaka-aineista kuten perunasta, porkkanas-

ta ja jauhelihasta. Silti se, että palkasta menee iso osa velkoihin, välillä masentaa. ”Joskus mietin, olisiko helpompaa jäädä kotiin, mutta jos en olisi töissä, vatvoisin rahahuolia jatkuvasti.”

Maaliskuussa Anne sai Takuu-Säätiön takauksen ja lyhentää sillä 13 000 euron velkaansa 800–900 eurolla kuukaudessa. Tiukan maksuohjelman vuoksi arki on sentin venyttämistä. Ruokaan jää rahaa vain 200–300 euroa kuussa. Toisinaan Anne ja jääkiekkoa harrastava poika saavat kutsun Annen vanhempien luo syömään.

”Aikanaan pyörin mielelläni vaatekaupoissa ja ostelin, mitä mieleeni juolahti. En oikein edes tiedä, miksi ostin. Nyt harkitsen ostoksia. Tilipäivänä menemme pojan kanssa pitsalle tai herkuttelemme jäätelöllä. Haaveilen siitä päivästä, kun velat on maksettu eikä kaupassa tarvitse laskea jokaista euroa.”

Annen nimi on muutettu.

Teksti Marjo Hentunen Kuva Jukka Granström Takuu-Säätiön neuvontanumero: 0800-9 8009 (arkisin klo 10–14).

Espoon Talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaalisen luototuksen neuvonta ja ajanvaraus: 0800-9 3488 (ma–to klo 10–12).

Sarjassa esitellään Espoon kaupunkipolkuja | myös verkossa www.kaupunkipolut.fi

Soukan Övergård

Haiti. Essen päätoimittaja Urpu Sarlin vieraili Haitissa tutustumassa koulujen jälleenrakentamiseen.

Kuva Anna Kauppila

Kahden talon kylä, Sökö, mainitaan asiakirjoissa jo 1540. Talot yhdistettiin 1600-luvulla, ja eri vaiheiden jälkeen se palasi kruunun omistukseen 1695.

Eric Henricsson lunasti talon 1798 verotilaksi. Hänen jälkeläisensä, Benita Åkerlund, joka asuu tilan päärakennusta, järjesti 1998 suvulle komeat 200-vuotisjuhlat. Åkerlund on Soukan alkuasukkaana nähnyt ympäristön muutokset. Kun sodan jälkeen

asuttiin venäläisten naapurissa, Porkkalan rajan takia Espoonlahdella sai liikkua vain soutuveneellä.

Tilan maat myytiin 1960-luvulla ja Soukka nousi ympärille. Viimeisin muutos oli, kun naapurin, Nedergårdin, arvokas päärakennus paloi. Övergårdin kaunis pihapiiri muistuttaa meitä pitkästä perinteestä.

Teksti ja kuva Mauritz Hellström

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Seurakuntaneuvostoissa edetään demokraattiseen suuntaan, sillä jatkossa puheenjohtajana tulisi toimimaan maallikko eli vaaleilla valittu seurakunnan jäsen. Järjestely tulee poistamaan kirkkoherran päällekkäisiä rooleja: nykykäytännön mukaan hän on esitellyt asiat, toiminut kokouksen puheenjohtajana ja lopulta vastannut päätösten toimeenpanosta.

Kirkolliskokouksessa käydyssä keskustelussa toivottiin, että muutos selkiyttäisi kirkkoherran tehtävää ja mahdollistaisi keskittymisen seurakunnan hengelliseen johtamiseen. Tavoite on hyvä, mutta tulos jää nähtäväksi: käytännössä hallinnollisen työn määrä ei juuri tule vähenemään.

Seurakuntalaisille uusi malli on joka tapauksessa mahdollisuus sitoutumiseen ja vastuunkantoon.

Maksukyky katkolla

3

Ilmansaasteet vähentyivät

Viikon kasvo

Espoon ilmanlaatu on kohentunut ja ilmansaasteiden määrä on vähentynyt. Tämä käy ilmi neljän vuoden välein julkaistavasta Espoon ympäristön tila 2013 -raportista.

Kasvihuonekaasupäästöt eivät kuitenkaan ole vähentyneet riittävän nopeasti. Myös arvokkaiden luontokohteiden suojelu on parantunut, mutta kaupungin kasvaessa haasteena on viheralueverkoston pirstoutuminen.

Espoon kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa on peräisin rakennusten lämmityksestä, sähkönkulutuksesta ja liikenteestä.

Irma Murto Aloitin kerhomummina Kauniaisten suomalaisen seurakunnan perhekerhossa neljä vuotta sitten. Aiemmin olen ollut Ystäväpalvelun kautta ystävänä veteraanille. se, että investoidaan seiniin.

Itse ajattelen, että monipuolinen toiminta ja osaava henkilöstö ovat seurakuntien arvokkainta pääomaa. Mielestäni näin suuren hankkeen rakentamispäätöstä kannattaisi kysyä seurakuntalaisilta.”

Puheenjohtajaksi luottamushenkilö Seurakuntaneuvoston puheenjohtajan tulee olla vaaleilla valittu luottamushenkilö.

Tehtävään ei tule valita ketään virka-aseman perusteella.

Asiasta päätti viime viikolla kokoontunut kirkolliskokous, joka hyväksyi Pirjo Ala-Kapeen esityksen äänin 61–43.

Aiemmin puheenjohtaja on ollut kirkkoherra tai tietyin ehdoin neuvoston varapuheenjohtaja. Kirkkoherra toimii edelleen seurakuntaneuvoston jäsenenä ja esittelijänä.

Tältä se näyttäisi. Jos yhteinen kirkkovaltuusto myöntää rahoituksen, Suvelan kappelin rakentaminen voi alkaa kesäkuussa.

Kotimaa24.fi

Tavoitteena rehellinen kuva Kirkollisen viestinnän on tärkeämpää antaa oikea ja rehellinen kuin hyvä kuva. Viestinnän tulisi myös antaa tietoa kristinuskon perusasioista, koska tietämys niistä on vähentynyt. Näin linjasi viime viikolla Turussa kokoontunut kirkolliskokous.

Kirkolliskokous päätti olla laatimatta uutta viestintä­ strategiaa. Sen sijaan tavoitteeksi otettiin viestinnän nouseminen tärkeäksi kirkon kokonaisstrategian osaksi.

4

Suvelan kappelihankkeen paisuva budjetti hiertää.

Y

hteinen kirkkoneuvosto päätti pysyä suunnitelmassa, jonka mukaan Suvelan asuinalueelle Espoon keskukseen nousee uusi kappeli syksyyn 2014 mennessä. Seurakuntayhtymän

Kolumni | Maaret Kallio

kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen esitti rakentamispäätöksen lykkäämistä vuodella, jonka aikana olisi selvitetty hankkeen kustannusvaikutuksia ja etsitty säästöjä.

Viime viikolla pidetyssä kokouksessa esitys rakennus-

hankkeen palauttamisesta uuteen valmisteluun kaatui niukasti puheenjohtajan äänellä.

29. toukokuuta kokoontuvalle kirkkovaltuustolle viedään tuomiokirkkoseurakunnan edustaja Lauri Tunkelon esitys kappelin rakentamisesta.

Mielipiteitä jakaa erityisesti paisuva kustannusarvio, jonka kattamiseksi yhteinen kirkkoneuvosto anoo valtuustol-

ta 1,1 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Tämänhetkisen arvion mukaan rakentamisen hinnaksi tulee 13,3 miljoonaa euroa, josta 600 000 käytetään tontin ostamiseen. Vielä kesäkuussa 2012 kustannusarvio ilman tonttia oli 11,6 miljoonaa, mihin hyväksyttiin enintään kymmenen prosentin lisäys. Hankesuun-

Kirjoittaja on seksuaaliterapeutti. maaret.kallio@vaestoliitto.fi

Maailma oli kaunis, kun nuori piteli ystävänsä hiuksia tämän oksentaessa pusikkoon.

Soitti sitten vanhemmille, vaikka tiesi mikä huuto siitä vielä seuraisi. Horjuvat nuoret kevätyössä ja katuun kaartuvat tutut ajovalot.

Maailma oli kaunis, kun he viimein laskivat kätensä toistensa käsien syliin paritera­piassa.

Pitkän kylmän ja yksinäisen jakson jälkeen he tunsivat jälleen, miten kilomet­rien matka toisen luo kutistui muutamiksi millimetreiksi.

Maailma oli kaunis, kun hän antoi rakkaansa kosketuksen viimeinkin sivellä hä­ peää tuottavia arpia. Hyväksyvä katse silitti rakkautta niihin kipeisiin kohtiin, joihin rakkaus ei ollut aiemmin saapunut.

Maailma oli kaunis, kun hän alkoi uskaltaa hetki hetkeltä riittää itselleen. Ei enää taukoa­

matta vaatinut itseään fiksummaksi, paremmaksi ja enemmäksi. Kun hän alkoi pitää tavallisuuttaan riittävän ihmeellisenä.

Maailma oli kaunis, kun hän nousi kuoron riveihin, sydän surusta syrjällään. Kun kuoronjohtaja nosti lempeät kasvonsa ja kohotti kätensä, ja soluihin saakka syleilevä musiikki alkoi kiipiä pitkin kirkon korkeita seiniä.

Maailma oli kaunis, kun tyyni järvi jaksoi ottaa väsymättä vastaan suutelevia soutajia. Maailma oli kaunis pakkasen piirtäessä pikkutähtiä ikkunanpieliin ja auringon painues­sa punaisin värein kuusimetsän uumeniin.

Maailma on koko ajan myös kaunis. Tee siitä omalla olemisellasi yhä kauniimpi.

tä vuosina 2015–2017, ellemme ota velkaa. Tämä arvio perustuu seurakuntien verotulojen maltilliseen kasvuun”, Kostiander sanoo.

Kostianderin mukaan yhteisellä kirkkovaltuustolla on edessään linjaratkaisu: panostetaanko toimintaan ja henkilöstöön vai uusiin rakennuksiin. ”Nyt linjana näyttää olevan

Samaan aikaan verkossa Kotimaa24.fi

Kaunis maailma Maailma oli kaunis, kun hento vastasyntynyt käsi uppoutui suuren käden hellyyteen.

Kun edessä oli koko elämä ja rivi suojaavia siipiä ympärillä.

Maailma oli kaunis, kun yksikin aikuinen tunnisti pelon kiillon lapsen silmissä. Sulki pullonkorkin ja säästi humalan yksinäisiltä varjoilta. Sulatti pelon hiljaa pois antaen lapsen olla ihan vain lapsi.

Maailma oli kaunis, kun pikkuinen joutui eksyksiin yksin suuressa ostoskeskuksessa.

Kun ystävällinen ventovieras poimi pienen, rauhoitti turvallisuudellaan ja lähti yhdessä etsimään äitiä.

Maailma oli kaunis, kun he ekan kerran uskaltautuivat uudella tavalla ihan liki toisiaan.

Haparoivin käsin harjoittelivat kahden kohtaamista iho ihoa vasten, yhdessä mielihyvää etsien ja lapsuuden taakse jättäen.

nitelmassa rakentamiskuluiksi arvioitiin 10,5 miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymän hallintojohtaja Leena Kostiander arvioi, että Suvelan kappelin rakennuskulut ja vanhojen kiinteistöjen väistämättömät korjauskulut johtavat seurakuntayhtymän talouden jo lähivuosina vakaviin ongelmiin. ”Seurakuntayhtymä joutuisi luopumaan 90 työntekijäs-

Kun jäin eläkkeelle, ilmoittauduin kaikkeen mahdolliseen vapaaehtoistyöhön. Se korvaa toiminnan puutetta, kun työt loppuivat.

Diakoniaruokailun vapaaehtoinen Terttu Kivi Kotimaa24.fi -uutiset

Lähi-idän tilanne vaikuttaa siltä kuin kaksi miestä istuisi pitsalla. Heidän on tarkoitus jakaa keskenään yksi pitsa.

Samalla kun jakamisesta neuvotellaan, toinen miehistä kuitenkin syö pitsaa koko ajan ja sanoo, ettei jakamisesta keskustelemisella ole niin kiire.

Tutkija Timo Stewart Kotimaa24.fi -uutiset

Keskustelu ei koske vain tai

ensi sijassa lainsäädäntöä, ins­ tituutiota, käsitteitä tai tasaarvon periaatteita, vaan aina ihmisiä, Jumalan luomia ja lunastamia ihmisiä, joitten luotuna olemiseen kuuluu tarve tulla rakastetuksi ja vapautua yksinäisyyden taakasta.

Arkkipiispa Kari Mäkinen Kotimaa24.fi -uutiset

Blogit Lapsilla oli mielipiteitä kirkkorakennuksesta, millaiselta kirkon pitäisi näyttää ulkoa ja sisältä. Ihanaa olisi, jos kirkko olisi vaaleanpunainen ja siinä olisi kultainen katto!

Raija Ojell Perheen arjessa -blogissa

Tunnustuskirjojen opetukset avioliitosta ovat edelleen jä­ reää luettavaa eivätkä yliopistoeksegeettien tutkimukset niitä miksikään muuta.

Seppo Särkiniemi espoonseurakunnat.fi -blogissa

Martin Luther King loi hienot tasa-arvon ihanteensa protestantismin perinteistä, mutta samasta lähteestä syntyi myös toinen ääripää, eli oikeistolainen fundamentalismi.

Jyrki Härkönen Kotimaa24.fi -blogissa

Kun hän kysyi joogilta, mistä joogassa sitten on pohjimmiltaan kyse, tämä vastasi: ”Pelastuksesta!”

Jyri Komulainen Suomenkuvalehti.fi -blogissa

Vapaaehtoisena tunnen itseni tarpeelliseksi. Monilla lapsilla oma mummi asuu kaukana tai isovanhempia ei ole. Äitien kanssa on antoisaa vaihtaa ajatuksia ja olla heille tukena.

En halua olla sohvamössö, vaikka olen eläkkeellä. Vapaaehtoisena olen mukana tärkeässä toiminnassa niillä voimilla, mitä minulla on.

Meitä vapaaehtoisia tarvitaan nykyisin yhä enemmän.

Lähetystukipäätöksestä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen on tehty valitus Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston (YKV) lähetysmäärärahapäätöksestä. Kirkollisvalitus koskee 27.3. tehtyä päätöstä olla jakamatta lähetysmäärärahoja kahdelle lähetysjärjestölle: Kansanlähetykselle ja Lähetysyhdistys Kylväjälle.

Valituksen tehneen Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiaisen mu-

kaan YKV:n päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on siten lainvastainen. Valituksen mukaan päätös on myös lähetysjärjestöjen yhdenvertaisuutta loukkaava ja vakaumukseen kohdistuvan syrjintäkiellon vastainen.

Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee valitusta tällä viikolla, ja yhteinen kirkkovaltuusto antaa asiasta lausunnon 29. toukokuuta.

Kotimaan matkaklubi

Päivämatka Tallinnaan kangas- ja käsityöliikkeisiin pe 14.6.2013 – ”Kangas ja Nappi” Lähde kanssamme tutkimaan Tallinnan kangas-, lanka-, ompelutarvike- ja nappitarjontaa. Vielä Tallinnassa nämä tuotteet ovat edullisempia kuin Suomessa. Tule mukaan tekemään hienoja löytöjä. Täällä kannattaa käsitöiden harrastajien täydentää tarvikevarastojaan. Matkalta mukaan saattaa tarttua puikot, koukut, nauhoja, nyörejä, solkia, paljetit, pitsit, brodyyrit, plyymit, kankaita, lankoja, ompelukoneita tai samuri. Siis materiaaleja, tarvikkeita ja työvälineitä joka lähtöön. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Tarja Haapala.

Matkaohjelma: klo 06.45 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa klo 07.00 Aamiainen Buffet ravintolassa klo 07.30 Tallinkin M/S Star lähtee kohti Tallinnaa klo 09.30 Laiva saapuu Tallinnaan. Opas ja bussi ovat satamassa ryhmää vastassa. Lähtö kierrokselle Tallinnan käsityö- ja kangaskauppoihin.

Käymme mm. Karnaluxissa, Abakhan Fabrics, ja Kangas ja Nööp liikeissä, sekä aikaa vielä Foorumi kauppakeskuksessa tehdä ostoksia klo 15.00 Lounas Kochi Aidad. Lounaan jälkeen bussi vie ryhmän vielä A- terminaaliin klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä klo 20.30 Laiva saapuu Helsinkiin.

Matkan hinta: 99 euroa / hlö + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus.

Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • opastettu päivä Virossa • sisäänpääsymaksut • aamiainen, lounas • kuljetukset Tallinnassa Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Kotimaa24.fi

Kallis kappeli

Kappelisuunnitelmaa puolustavan Lauri Tunkelon mukaan seurakuntayhtymällä on riittävät resurssit Suvelan kappelin ja muiden välttämättömien kiinteistöhankkeiden toteuttamiseen. Tunkelon mielestä taloudellinen tilanne ei ole muuttunut olennaisesti sen jälkeen, kun kappelin rakentamisesta päätettiin. ”Kappelin kustannusar­vion nousu on valitettava, mutta siedettävä”, Tunkelo sanoo.

Tunkelon mukaan seurakuntayhtymän taloushallinto arvioi kiinteistöjen korjaustarpeen ja lähivuosien investoinnit yläkanttiin. Välttämätön korjaustarve on arvioitu 50–60 miljoonaksi euroksi. Arvioon sisältyvät muun muassa Tapio­lan ja Espoonlahden kirkkojen remontit.

Tapiolan seurakuntaa edustava Pirjo Kemppi-Virtanen pitää taloushallinnon tilannearviota luotettavana. KemppiVirtanen ei kyseenalaista uuden kappelin tarpeellisuutta, mutta varoittaa, että hankkeesta voi tulla yhtymälle ”kallis käenpoika”. ”Suurin ongelma on se, että rakentamista ei ole päätöksenteossa ohjattu sovittuun kustannusraamiin. Hankkeen kustannukset ovat kasvaneet 2,25 miljoonalla eurolla samaan aikaan, kun seurakuntien toiminnassa on noudatettu erityisen tiukkaa taloudenpitoa.”

Taneli Kylätasku

Olen kotoisin Kajaanista, Kauniaisiin muutin perheeni kanssa vuonna 1971. Jo nuorena Kajaanissa kuuluin seurakuntanuoriin ja kiersin papin apuna tupaseuroissa laulamassa.

5

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA SENIORIPALVELUT

Kotihoiva, välittävää huolenpitoa 020 7419970 Iäkkäille asiakkaille Kotihoito-palvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja välittävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan.

Hyödynnäsairauskuluvakuutukset.

Soita Lähilääkärille!

www.lahilaakarit. .tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www

.anotok aotioh ätsiehkotona. äkotona. lsimhI Ihmisläheistä hoitoa www.lahilaakarit. Ihmisläheistä hoitoa

släheistä hoitoa kotona.

Mikko Joensivu kökötti jo pilkkirepun kokoisena isänsä vierellä veneessä onkivapa kädessään.

Ote ei ole kirvonnut aikuisenakaan.

K

Teksti Elina Raunio Kuva Jukka Granström

eväisenä aamuna Mikko Joensivun kalapaatti on jäänyt huilaamaan Soukan venesatamaan. Veneen kippari on hurauttanut tällä kertaa tutuimmilta vesiltään Espoonlahdelta Helsinkiin, kalastamaan keskelle kivikaupunkia.

Saaliin suuruudella tai kalayksilöiden koolla ei nyt ole merkitystä, sillä Joensivu on fongaamassa eli saalistamassa mahdollisimman monia eri kalalajeja. ”Ruoholahden kanava on hyvä paikka, koska tässä on paljon eri lajeja”, kokenut kalamies kertoo.

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden

6

Tervetuloa tutustumaan Pöllöön, Kettuun, Pääskyseen, Leppäkerttuun, Siiliin, Oravaan, Kanaan ja Liitooravaan!

Tervetuloa lentämään Liito-oravan köysiradalle ja vierailemaan Mummolassa ja Muistolaaksossa.

Tervetuloa nukketeatteriin ja työpajoihin.

Kesällä hyvin tilaa erityisesti 4.6., 5,6., 20.6., 16.7., 17.7. ja 18.7.

Lastenkyläpassi kesä-heinäkuussa 10 euroa!

Lastenkylän ohjelmaa myös Sanan suvipäivillä ja Vivamon Juhannuksessa!

Lippuvaraukset: puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi.

Tilaa ilmainen esite.

Huom!

24.–26.7. Lastenkylän leiri perheille Mukana: Anna-Mari Kaskinen, Elina Vaittinen, Ritva Finnbäck sekä Lastenkylän väkeä.

Osanottomaksu aikuisilta 35 e, lapset 25 e (sis. lastenkyläpäivän passin). Täysihoitohinta: 125,50–167,50 e/aikuinen.

Lapsille alennus iän mukaan.

Tarjolla on jännittävää ohjelmaa ja hyvää seuraa Vivamon mainiossa ilmapiirissä!

Vivamo

Vivamontie 2, 08200 Lohja 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo.fi

www.kansanraamattuseura.fi

Kalassa keskellä kaupunkia Aamun tavoite on selvä. Joensivu on tullut kokeilemaan, nouseeko kanavasta mustatokko. Ensimmäisen puolen tunnin aikana hän on saalistanut särjen, ahvenen, pasurin ja salakan. Punaisen ämpärin pohjalla murjottaa myös kaivatun kalan sukulainen, mustatäplätokko. Joensivu esittelee hurjan näköisen merenelävän yksityiskohtia. ”Mustatäplätokolla on melkoiset poskilihakset. Vaikka hampaat ovat mitättömät, se nappaa sormesta tiukan otteen. Mustatokosta sen erottaa heti nimensä mukaisesta, selvästä täplästä selkäevässä.”

Mustatäplätokko on tullut laivojen mukana ja viihtyy vesillämme jo liiankin hyvin. Sitä pidetään häirikkönä, joka valtaa itselleen liikaa alaa ja syö muiden lajien kutua. ”Ruokakalana se on kyllä ihan hyvä.

Baltian maissa se on suosittu kalasäilykkeissä”, Joensivu kertoo.

Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES valottaa nettisivuillaan sitä, kuinka vuodesta 2001 alkaen järjestetty Kalamaraton-kilpailu on lisännyt fon­gauseli lajikalastusharrastuksen suosiota ja auttanut kalalajitutkimusta. Vuonna 2009

Kalamaratonissa saatiin Helsingin vesistä kautta aikain ensimmäinen mustatäplätokko. Lajin räjähdysmäisestä leviämisestä kertoo, että seuraavana vuonna sen sai 49 joukkuetta.

Kalamaraton on Mikko Joensivulle ja muille fongareille kalavuoden kohokohta.

Vuosittaiset kisat käydään samaan aikaan Helsingissä ja Kotkassa, kolmas kisa on kesäkuussa Joensuussa. Joukkueiden tehtävänä on vuorokauden kuluessa pyydystää mahdollisimman monta eri lajia. Joensivu kuuluu järjestävän seuran SKES:in Taimentiimi-joukkueeseen. ”Viime vuonna tulimme kisassa kolmansiksi. Saimme 24 tunnin aikana 27 lajia. Sama määrä oli myös toiseksi tulleella joukkueella, mutta he olivat ehtineet viedä tarkistuspaikalle kymmenen ensin löytynyttä lajia parikymmentä minuuttia aiemmin kuin me.”

Mustatokon etsintä Ruoholahden kanavasta on valmistautumista tämän vuoden Kalamaratoniin. Yksi fongaamisen viehätyksistä on oppia tuntemaan lajien lisäksi alueet, joilla ne asustavat. ”Kisassa käydään hakemassa tietty laji tietystä paikasta ja jatketaan nopeasti

”

”Hauki haisee pahalle.”

Mikko Joensivu

matkaa”, Joensivu tiivistää.

Harrastajat jakavat vinkkejä kalalajeista ja niiden esiintymispaikoista muun muassa Facebookissa. Ennen kisaa keskustelussa pinnalla on kuitenkin kiusoitteleva arvuuttelu ja tarkkojen paikkatietojen panttaaminen. Muille joukkueille ei haluta paljastaa parhaita täkyjä. Ahkerimmat kalastajat tuntuvat tosin tunnistavan jo rantakivien väristä, missä valokuva kustakin kalasta on napattu.

Fongareiden havainnoista on hyötyä muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Se ottaa mielellään vastaan tietoja eri lajien elinpaikoista ja runsaudesta. Mikko Joensivu on ollut mukana myös paikallisessa täsmätutkimuksessa. ”Vantaan kaupunki halusi kartoittaa

kalatilannetta erilaisissa puroissa, ojissa, järvissä ja lammissa. Kaupungin pyynnöstä kolusimme silloisen espoolaisen Kalamaraton-joukkueemme kanssa mitä merkillisimmillä rämeillä onkivavat ojossa”, Joen­sivu virnistää.

Onki onkin fongarin väline. Lajitunnistuksessa lasketaan ne kalat, jotka on pyydystetty pilkillä, vieheellä, mato- tai toukkasyötillä tai ylipäätään muuten kuin massakalastuksella esimerkiksi verkon avulla.

Rajatapaus voi olla, lasketaanko saaliskalan mahasta löytynyt, ateriaksi päätynyt toinen kala lajipisteeksi.

Kuinka usein sekä työssä että vapaaajalla eväkkäiden kanssa puuhaava mies kokkaa kalaruokaa? ”Kyllähän sitä tulee laitettua. Etenkin kun sattuu tulemaan vaikkapa hyvän kokoinen taimen, kuten viime viikolla Espoonlahdelta.”

Utelut siitä, missä päin ovat parhaat paikalliset taimenpaikat, Joensivu kuittaa kalamiesmäiseen tapaan: ”Niitä nyt on siellä miljoonia.”

Vaikka Joensivu ei niin perusta saalistamiensa kalojen koosta, muistista löytyy suurin yksittäinen kala. Se on reilun seit-

Kuka?

Kuka?

Mikko Joensivu, kesäkuussa 39 v, syntyperäinen soukkalainen.

Missä?

Töissä kalatiskin takana soukkalaisessa kaupassa tai kalavesillä fongaamassa eli lajipisteitä keräämässä.

Miten meni?

Viikonlopun Kalamaratonissa Joensivun joukkue jäi tällä kertaa yhdeksänneksi 24 lajilla. Voittajajoukkue AC Delirium saalisti 30 lajia.

semän kilon hauki. Kyseinen laji on lautasella kelpo syötävää, mutta se ei ole Joensivun lempikaloja. Sinnikkään utelun jälkeen syy hauen huonouteen löytyy sen käsiteltävyydestä. ”Hauki haisee pahalle”, mies suostuu lopulta lausumaan. ”Sitä paitsi se haju ei lähde käsistä millään, ja hauen pintakin on limainen.”

Jätämme haukiteeman ja siirrymme kalastusharrastuksen hienoimpiin hetkiin. Ne ovat Joensivun mielestä yökalastuksessa, erityisesti lirkkimisessä pienellä vavalla otsalampun valossa. Joensivu kalastaa yksin tai kavereidensa kanssa, mutta myös lapsuuden kalakaveri on edelleen kuvioissa. ”Isä tietää, että olen päivittäin vesillä, joten hän saattaa kysellä minulta tuoreita tietoja. Viimeksi eilen hän soitti vain tarkistaakseen, onko Pentalan salmessa nyt silakkaa.”

✚✚Lisätietoa kalastuksesta sekä muun muassa hyvät tunnistekuvat Suomen yleisimmistä kalalajeista: www.skes.fi ✚✚Kurkistus fongaamisen maailmaan: www.facebook.com/fongaus

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Uusi Vivamon Lastenkylä on avattu

Suomen tunnetuin. Ahven ei esittelyjä kaipaa. Mikko Joensivu päästi pikkuisen takaisin kasvamaan heti kuvan nappaamisen jälkeen.

7

Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Tapahtumatiedot

Tietoa ✚✚To 23.5. klo 18 Tapiolassa, EJY:n Yhteisötuvan salissa (Kauppamiehentie 6, toinen kerros) Espoon kuuloyhdistys ry järjestää yleisötilaisuuden. Aiheena on ”Ikäkuulo, kuulon kuntoutus ja kuulolaitteiden käyttö” ja siitä on puhumassa Kuuloliiton entinen ylilääkäri Elina Rytsölä. ✚✚ To 23.5. klo 18 Entressen kirjastossa (Siltakatu 11) historioitsija-tietokirjailija Mikko Laakso kertoo tuotannostaan otsikolla Historia, muisti, narraatio. Mati­ nean järjestää Espoon kirjailijat ry. ✚✚ Ke 29.5. klo 17.30 Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1 A) on tarjolla ilta vain miehille: isille, isoisille ja isiksi aikoville. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen luennolla pohditaan isänä olemisen iloja ja haasteita. Tilaisuuden avaa perusturvajohtaja Juha Metso.

Taidetta

8

lä Papanamaan kartta – näyttely liito-oravista. Näyttelyssä kerrotaan havainnollisesti liito-oravan elintavoista ja sopeutumisesta kaupunkiin. Esillä on tietoa myös Espoon liito-oravista sekä Roopen, Murun ja muiden tutkimusoravien liikkeiden seurantaa kartalla. Ma–pe klo 9–16 ja la–su klo 10–16. ✚✚Su 16.6. saakka Galleria Aarnissa (Ahertajantie 5) on esillä Mollu Heinon näyttely Syvä. Ti, to, pe 11–18, ke 11– 20, la–su 11–17.

Liikettä ✚✚ La 25.5. klo 10–16 Oittaan kartanon puistossa (Kunnarlantie 33-39) on nähtävissä vähän erikoisempaa urheilua puukiipeilyn SMkilpailussa, jossa puidenhoitajien kiipeilytaitoa testataan viidessä eri tehtävässä. ✚✚ La 25.5. klo 11–14 Leppävaaran urheilupuistossa (Veräjäpellonkatu 17) liikuntarie­ hassa voi seurata lajinäytöksiä ja kokeilla itse soveltuvan liikunnan lajeja, ekoaseammuntaa, sauvakävelyä, asahia ja zumbaa. Lapsille on myös metsämörripolku ja pomppulinna. Espoon kaupungin ja vammaisjärjestöjen tarjoamassa riehassa on myös Tuomarilan Marttojen kahvio. ✚✚ Ti 28.5. klo 19 Espoon kulttuurikeskuksen ulkoilmanäyttämö Amfilla (Kulttuuriaukio 2) alkavat perinteiset kaupunkitanssit. Mukaan voi lähteä ilman tanssitaitoa, paria tai ilmoittautumista. Opetettavat tanssit: ovat 28.5. humppa, 4.6. tango, 11.6. valssi ja 18.6. fok­si.

Dr. Evl vastaa Onko Jeesus Jumala? Essen haastattelussa Antti Nylén väitti, että Jeesus on Jumala.

Uskontunnustuksessa sanotaan, että uskon Jumalaan ja Jeesuksen Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Hyvä Dr. Evl, mitä sanot tähän?

Pirkko ihan pihalla

Pirkko ei ole suinkaan ”ihan pihalla”, vaan esitti erittäin hyvän kysymyksen, jota teologitkin ovat paljon vuosituhan­sien saatossa pohtineet.

Tosiaan joskus kirkollisessa kielenkäytössä termit helposti sekoittuvat keskenään. Jos-

Raija Kivimetsä ja Jouko Kivimetsä: Hulluna hortaan. Hyvinvointia ja herkkuja villivihanneksista. Mividata 2013.

Kirja Hienonnan purkkiin nokkosen ensisatoa.

Jahka ensi talvena ripottelen ruokaan viheriää rautaisannosta, otaksun, että ateriaan siirtyy onnen tunne: mustarastas lurittelee, on toukokuisen sunnuntain leppeä ilta, ja kesä on vasta aluillaan. Saksin talteen meren rantamilla pörhistynyttä ja puhdasta nokkosta.

Nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, poimulehti ja voikukka. Suomessa kasvaa villinä useita vihanneksia, jotka ovat herkullisia ja terveellisiä. Niiden käyttö vain on harmittavan vähäistä.

Espoolaiset Raija ja Jouko Kivimetsä ovat alan pioneereja Suomessa. Raija, aiemmalta nimeltään Kivinen, kirjoitti vuonna 2005 kirjan Villiinny villivihanneksiin.

Loppuunmyydyn kirjan kustansi Lasten

Keskus. Tuore kirja Hulluna hortaan laajentaa ja päivittää aiempaa tietopakettia.

Horta on kreikkaa, ja tarkoittaa villinä kasvavaa vihreää. Sanasta juontuu myös hortoilu eli luonnossa liikkuminen, kas­vien keruu ja niiden käsittely.

Kirja neuvoo sanoin ja kuvin, mitä lajeja kannattaa kerätä ja mistä. Teoksessa on myös ruuanvalmistus- ja säilöntäohjeita. Kirjan esipuheessa pariskunta kirjoittaa näin: ”Opetamme miten villivihanneksia on helppo tunnistaa, poimia, säilöä ja miten innostavaa niistä on valmistaa ruokaa.”

Mikä saa Kivimetsän pariskunnan puhumaan hortan puolesta?

Horta jos mikä on lähiruokaa. Sen hiilijalanjälki on useimmiten puhdas nolla, mutta ravintoarvot täyteläisiä. Horta kylpee antioksidanteissa, vitamiineissa ja kivennäisaineissa. Tiesitkö, että esimerkiksi voikukan lehdissä on enemmän vitamiineja ja vähemmän nitraattia kuin viljellyissä salaateissa tai että nokkosessa on viisi kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa?

Hortoiluun ihan hurahtaneena toivon, että leppoisan hortoilun tietous leviää uuden teoksen myötä.

Ulla Lötjönen

Miehistä ja naisista Mikael Saarinen & Marja Kokkonen: Tunne mies, tunne nainen, Ymmärrä tunneelämän erilaisuutta. Kirjapaja 2013.

Kirja Suosittelen naisten ja miesten tunne-elämästä ja kommunikoinnista kertovia kirjoja kaikille parisuhteessa eläville. On helpottavaa huomata, ettei toinen on ole tahallaan ”tuollainen” ja että kyse voi olla vain sukupuoleen perustuvista eroavaisuuksista. Ihmissuhteita helpottaa se, että oppii tulkitsemaan toisten tunneviestejä. Myös omiin tunteisiin tutustuminen on elinikäinen tehtävä.

Tunne mies, tunne nainen popularisoi tiedettä helppolukuisella, mutta melko suoraviivaisella tavalla. Naisilla on laajempi tunnesanasto. Naisten aivot reagoivat miehiä voimakkaammin kielteisiin tunneärsykkeisiin, esimerkiksi puuttuvaan emotionaaliseen läheisyyteen parisuhteessa. Miehet näyttävät määrittelevän asioita pikemminkin niiden sujuvuuden ja hyöty-

näkökohtien perusteella.

Myös tunteiden säätelyn taidot ovat erilaisia. Naisilla lohtusyöminen, shoppailu, sosiaaliseen tukeen turvautuminen ja tunnetilojen märehtiminen on yleisempää.

Miesten elämässä tunteita kontrolloidaan liikunnalla, alkoholilla ja seksillä. Mielipahaa, ahdistusta ja häpeää tukahdutetaan kaikin keinoin. Voisiko ikävät tunteet kesyttää uskaltamalla ottaa ne vastaan?

Myös vetäytyminen on tapa väistää tunneperäisiä ongelmia. Oppivatko pienet pojat edelleen, että tunteista on vain harmia?

Laten ja Lissun esimerkkipari kuvailee hieman karrikoiden arkielämän tilanteita ja antaa rakentavia malleja siitä, miten toisen tunteet voisi huomioida niin että arjen kommunikointi sujuu paremmin. Kirjan mukaan parisuhteen onnellisuus riippuu läheisyyden kokemuksesta. Ratkaisevaa on myös se, pystyvätkö nainen ja mies kunnioittamaan toistensa erilaisuutta ja tulemaan toisiaan vastaan, vaikka tarpeet olisivatkin erilaisia.

Myönteisiä kokemuksia on oltava viisi kertaa enemmän kuin kielteisiä, jotta negatiivisuus neutralisoituu. Tämä on hyvä neuvo kaikissa ihmissuhteissa!

Henna Salmela

Dr. Evl vastaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin Lähetä kysymyksesi osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/dr-evl

kus Jumala-termillä saatetaan viitata kolmiyhteisen Jumalan ensimmäiseen persoonaan eli Isään, kuten esimerkiksi apostolisessa uskontunnustuksessa tehdään. Kyseessä ei ole kuitenkaan teoreettinen määrittely, vaan sen voi ymmärtää esimerkiksi erityisenä kunnioituksenosoituksena Isää kohtaan.

Vanhan kirkon opettaja kirkkoisä Tertullianus määritteli kolmiyhteisen Jumalan siten, että on olemassa kolme persoonaa (Isä, Poika ja Pyhä Henki), mutta vain yhdessä Jumalassa (tai jumalallisessa olemuksessa). Siten kolmiyhteisen Jumalan voi ymmärtää siten,

Kilttejä kavereita. Ando Kütismaa tietää, että mehiläiset eivät kovin helposti pistä: ”Ei niitä ihminen kiinnosta, vaan kukkanen!”

että Jumalalla on ikään kuin kolme eri roolia. Hän on Isä ja maailman Luoja; Hän on Poika ja meidän Pelastaja; Hän on myös Pyhä Henki eli Puolustaja sekä Totuuden Henki ja ihmisten Pyhittäjä. Hieman samalla tavoinhan meilläkin on elämässä useita rooleja.

Yksi ja sama ihminen voi olla esimerkiksi omien lastensa Isä, jonkun poika ja toisaalta hänellä voi olla omanlaisensa rooli esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa. Ihmisten eri rooleista huolimatta ky-

seessä on kuitenkin yksi ja sama ihminen; samoin kuin Jumala on kolmesta roolistaan tai persoonastaan huolimatta yksi Jumala.

Tarkempaa tietoa kolmiyhteisestä Jumalasta, uskontunnustuksista ja myös luterilaisesta opista löydät verkosta osoitteesta www.evl.fi/tunnustuskirjat/ On myös hyvä muistaa, että oppi kolmiyhteisestä Jumalasta on ikään kuin rakennettu Raamatun tekstien pohjalta.

Raamattu kuitenkin on anta-

✚✚ Dr. Evl ja hänen lemmikkinsä muistuttavat Austin Powers -elokuvista tuttua kollegaa Dr. Eviliä. Kumpaakin hahmoa kiinnostavat pahuuteen liittyvät kysymykset, mutta Dr. Evl kokee olevansa hyvisten puolella. Katso koko vastaukset osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/dr-evl

Tuhansien pörriäisten pomo

H

vittorpin kurssikeskuksen kiinteistönhoitaja Ando Kütismaa on yli neljännesmiljoonan ympäristötyöntekijän esimies. Mehiläisiä on neljä pesällistä, kussakin keskimäärin 60 000 lentävää. Niiden tärkein työ on edistää luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta pesiään ympäröivällä alueella. ”Lopullisen sysäyksen mehiläisten hankkimiseen sain Espoon seurakuntayhtymän ympäristödiplomista. Mehiläisten merkitys kaikille kasveille on ratkaisevan tärkeä”, Kütismaa sanoo.

Hvittorpissa on mahtavat mustikkamättäät ja suuri kirjo sekä luonnonvaraisia että istutettuja kasveja. Niiden pölyttäminen on mehiläisten päätehtävä, hunajaa tulee mukavana sivutuotteena.

Toukokuussa mehiläispesissä alkaa kuhina. Pääosin krainilaista rotua edustavat siivekkäät ovat heräilleet talvihorroksestaan, jota ne ovat viettäneet tiiviinä pallona toisiaan lämmittäen. Pesän kevätsiivouksessa ne saivat apua Kütismaalta.

Tärkein ja suurin joukko on nektarinnoutajien armeija. Mettä pesään hakevat mehiläiset pölyttävät samalla kasveja. Monet luonnonvaraiset kasvit ovat kokonaan riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Ando Kütismaa muistuttaa, että mehiläisistä on hyötyä myös kotipuutarhureille. ”Omenoista tulee paljon laadukkaampia, kun ne on kunnolla pölytetty. Mansikoista mehiläiset saavat

Toimittajalta

www.esse.fi

nut hyvät eväät kolmiyhteisen Jumalan määrittelyyn ja niistä voi päätellä, että yhdellä Jumalalla on kolme eri roolia tai persoonaa. Yksi tällainen merkittävä kohta löytyy Johanneksen evankeliumista, (14:9–10).

Eikö muuten olekin kiehtovaa, että Jumala on näin moniulotteinen ja maailmassa konkreettisesti vaikuttava Jumala?

Jokaisessa pesässä on kuningatar, jonka elämäntehtävä on lisääntyminen. Sadat kuhnurit lentävät sen kanssa pariutumislennolle. Sillä aikaa kun kuningatar munii pari tuhatta munaa vuorokaudessa, kuhnurit huilailevat toimettomina pesässä. Sadat tuhannet työläismehiläiset tekevät samaan aikaan pätkätöitä. Tehtäviä on paljon, mutta niitä vaihdetaan välillä. ”Pesässä on vartijoita, jotka tappavat vieraan yhdyskunnan mehiläiset. Siellä on myös siivoojia, vedenkantajia ja ruokkijoita, jotka passaavat sekä toukkia että kuhnureita. Kuningattarella on ihan oma kokki”, Kütismaa kuvailee.

Lue Esse myös verkossa.

Näköislehti, joka avautuu myös tabletilla. ❑ uutisia ❑ artikkeleita ❑ lehtiarkisto ❑ ja paljon muuta

www.esse.fi

käynneillään siivottua myös homeen pois. Ne kuljettavat mukanaan luonnon antibiootteja, samaa ainetta jolla ne putsaavat myös oman pesänsä.”

Niille, jotka pelkäävät pörriäisiä, Kütismaa antaa ohjeen yksinkertaisesti pysytellä poissa niiden lentoreiteiltä varsinkin pesän lähellä. ”Mehiläiset pistävät vain, kun niitä todella uhkaa jokin. Ei niitä ihminen kiinnosta, vaan kukkanen!”

Kütismaa harmittelee sitä, miten vähän mehiläisten roolista tiedetään. ”Maanviljelijätkin saattavat myrkyttää tuhohyönteisiä, eivätkä tule ajatelleeksi että samalla he tappavat myös satonsa pölyttäjät.”

Kütismaan synnyinmaassa Virossa mehiläistar­ hauksella on vankka sija. Ammatti on niin arvostettu, että alan koulutukseen on vaikea päästä. ”Setäni oli tarhaaja, ja myös isälläni oli lukuisia mehiläispesiä. Tämä on ollut minulle tuttua puuhaa pikkupojasta lähtien, ja valtavan kivaa ja kiinnostavaa.”

Teksti Elina Raunio Kuva Jukka Granström

Taneli Kylätasku | toimittaja

Kasvurauhan häiritsijät Kesä alkoi oudolla uutisella, joka kiersi sanomalehtiä ja uutispalveluita parin viikon ajan. Sen mukaan rippikouluissa jaetaan Tosi rakkaus odottaa -kampanjavihkoa, jossa itsetyydytys tuomitaan synniksi.

Kaiken lisäksi ”outo seksiopas” (Turun Sanomat 11.5.) vaikenee kokonaan seksuaalivähemmistöistä.

Kirkkohallituksen työalasihteeri Jarmo Kokkonen korosti Turun Sanomille, että vihkonen ei ole kirkon linjan mukainen. Samassa uutisessa Kansanlähetyksen aluekoordinaattori Mika Falk kertoi kuitenkin, että viime vuonna otettu 10 000 kappaleen painos on levinnyt muun muassa seurakuntiin ja kouluihin, ja luvassa on uusi painos.

Vihkosten painatuksesta vastaa Nuotta-nuortenmedia, jonka takana ovat Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja OPKO. Nämä kolme ovat kirkon hyväksymiä rippikoulujärjestöjä,

samoin kuin ”osallistuvien tahojen” luettelosta löytyvät NMKY, Suomen Raamattuopisto ja Kansan Raamattuseura. Tietojeni mukaan Kansan Raamattuseura olisi tosin jättäytynyt pois kampanjasta.

On vaikeaa välttyä vaikutelmalta, jonka mukaan kirkon nuorisotyössä pelataan kaksilla korteilla. Virallisesti kaikki on kunnossa, mutta järjestöjen toimintaa ymmärretään parhain päin, kunnes uutiskäry käy.

Tosi rakkaus odottaa -vihkonen on matka henkiseen umpioon, jossa hyvää tarkoittavat tumpelot häiritsevät nuorten kasvurauhaa ylimääräisillä ahdistuksilla ja huonoilla neuvoilla.

Taneli Kylätasku

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

✚✚Pe 31.5. saakka Kivenlahden Merikartanon palvelutalossa (Tyrskyvuori 6) on päivittäin kello 9–16 nähtävillä Helena Rantasen taidenäyttely. Taiteilija on paikalla sunnuntaisin klo 13–16. ✚✚ Su 2.6. saakka saakka Galleria Espoonsillassa (Virastopiha 3) on esillä Mirja Marschin sekatekniikalla tehtyjä maalauksia teemalla Pearls of the Decade. Ti– pe 11–16, la–su 12–15. ✚✚ Su 2.6. saakka Espoon kulttuurikeskuksen ala-aulassa on nähtävillä valokuvaaja Igor Väisäsen otoksia vuoden 2013 April Jazz –festivaalista. ✚✚ Su 16.6. saakka Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) on esil-

lähetetään viimeistään kymmenen päivää ennen lehden ilmestymistä osoitteeseen esse.menovinkit@kotimaa.fi.

Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita.

Hullaannuin hortaan

9

kouluasu. Tyttöjen aamu alkaa paitsi kotitöillä, myös hiusten kampaamisella. Koulupukuun kuuluvat siihen sopivat hiuskoristeet.

pressukoulu. Ensimmäiset koulut rakennettiin pressujen alle. Tässäkin luokassa työskentelee kolme ryhmää rinnakkain.

Haitissa koulutus on ykkösasia

10

T

Teksti Urpu Sarlin Kuvat Anna Kauppila

ienviittoja ei näy, mutta kuljettaja tuntee reitin ja kääntää epäröimättä kuoppaiselta tieltä toiselle. Rehevän metsän katveessa on pieniä taloja vieri vieressä. Jossakin rakennusten murtuneita seiniä voi käyttää enää pyykin kuivaamiseen, mutta viereen rakennetaan uutta asumusta.

Kun auto kurvaa portista avaralle pihamaalle, varjoisuus jää taakse. Korkean verkkoaidan sisällä on kaksi uudenkarheaa, vaaleaksi rapattua rakennusta. Paahteisella pihalla käy kuhina, kun kaikki koulun lapset tuntuvat olevan ulkona. ”Meillä on tänään siivouspäivä. Ainoastaan esikoululaiset ovat luokissaan”, kertoo Aspamin yhteisökoulun rehtori Ginette Louis-Jeans.

Koulu sijaitsee Léogânessa, kolmen vuoden takaisen maanjäristyksen keskipisteen tuntumassa. 47 sekuntia kestäneessä järistyksessä entinen koulutalo hajosi maan tasalle, kuten lähes 90 prosenttia alueen rakennuksista. Kirkon Ulkomaanavun rakennuttama uusi koulu valmistui viime vuonna. Suvivirsi-kampanjalla tuetaan koulujen rakentamista Haitiin.

Uusi koulurakennus on oppilaiden, opettajien ja vanhempien ylpeyden aihe. Maanjäristyksen jälkeen pressuista rakennettu koulu oli jo tiensä päässä. Erityisesti sateella oli vaikea opettaa ja opiskella.

Rehtori iloitsee siitä, että vanhemmat ovat aktiivi-

unelma. Kahdeksanvuotias Florestane Michelle haluaa isona lääkäriksi. Aspamissa koulun ja vanhempien yhteistyö toimii hyvin, sanovat rehtori Ginette Louis-Jeans ja Florestanen äiti Rose Michelle. sesti mukana koulun elämässä. Opettajat saavat heiltä apua monissa käytännön asioissa.

Kahdeksanvuotiaan Florestanen äiti Rose Michelle osallistuu joka torstai vanhempainneuvoston ko­ koukseen. Hän kertoo, että vanhemmat pitävät huolta myös siitä, että lapset kunnioittavat opettajiaan.

Rehtorin ja vanhempien yhteinen suunnitelma on saada kouluun ensi syksynä yläaste. Sen käyminen mahdollistaa opintojen jatkamisen peruskoulun jälkeen. ”Opettajia on helppo saada, koska koulumme on alueen paras, mutta palkan maksaminen on haaste”,

rehtori Louis-Jeans sanoo.

Osa lapsista on orpoja, ja he saavat opiskella ilmaiseksi, eikä kaikilla vanhemmilla ole töitä.

Tilojen siivous vaihtuu leikkiin, ja kalpeanaamaiset vieraat saavat osakseen ylenpalttista huomiota. Koulun kasvimaa esitellään tarkkaan. Siemenet kylvettiin tammikuun alussa, ja jo nyt on saatu runsaasti papuja ja porkkanoita.

Myrdudin koulu toimii Léogânen kaupungin laitamilla. Siellä puitteet ovat vielä toiset. Aaltopellistä kasatun aidan takaa avautuu pieni, aarin kokoinen piha.

Portin vieressä on kaksi naista, jotka tervehtivät iloi-

sesti haitinkreoliksi, joka kuulostaa vähän ranskan kieleltä. Naisten pitämästä kioskista lapset voivat ostaa lounaaksi pientä evästä, jos eivät ole tuoneet mitään mukanaan. Kaikilla lapsilla ei välttämättä ole varaa syödä lounasta.

Neljän luokkahuoneen vanerikouluun on sijoittunut yhdeksän luokkaa sekä esikoululaiset, yhteensä 153 oppilasta. Koulua kolmetoista vuotta luotsannut rehtori on silti tyytyväinen. Ensi lukukauden alussa oppilaat ja opettajat muuttavat uuteen, pysyvään kouluun, jota rakennetaan muutaman kilometrin päähän vanhan koulun paikalle.

Ahtaudesta huolimatta väliaikainen koulu on ollut merkittävä asia lapsille ja koko kylälle. Rehtori kertoo, että opetus päästiin aloittamaan jo kaksi kuukautta maanjäristyksen jälkeen. Kaaoksen keskellä oli tärkeää, että lasten elämässä oli jotakin ihan tavallista ja tuttua. Väliaikaiskoulun pystyttämisestä tuli koko kylän asia, ja yhdessä tekeminen tarjosi tukea myös vanhemmille.

Tilanne Haitissa ✚✚ Maanjäristyksessä 12. tammikuuta 2010 kuoli yli 200 000 ihmistä ja 2 miljoonaa jäi kodittomiksi.

350 000 haitilaista elää yhä järistyksen jälkeen perustetuissa telttaleireissä. ✚✚ Läntisen pallonpuoliskon köyhin maa: väestöstä yli puolet elää yhdellä dollarilla päivässä. Yli puolet kärsii ruuan ja ravinnon puutteesta ja elää ilman puhdasta vettä. ✚✚ Kuuluu niin kutsuttuihin hauraisiin maihin, joissa valtio ei pysty huolehtimaan kansalaistensa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. ✚✚ Itsenäistyi 1804, minkä jälkeen maassa on ollut 32 vallankumousta. ✚✚ Sijaitsee Karibianmerellä Hispaniolan saarella Dominikaanisen tasavallan vieressä.

13-vuotias Sarah Michel on onnellinen, että saa olla jälleen koulussa. Hän joutui pitämään opiskelusta kahden vuoden tauon sairauden vuoksi. Tyttö pitää erityisesti matematiikasta ja kreolista, vaikka kielioppi tuntuu välillä vaikealta. Hän haluaa aikuisena sairaanhoitajaksi, koska haluaa pitää huolta muista ihmisistä. Haaveena on päästä New Yorkiin.

Michelin päivät kuluvat koulussa ja kotiaskareissa. Koulu alkaa kahdeksalta, mutta hän nousee jo viiden aikaan. ”Ensin peseydyn ja kampaan hiukset. Sitten teen kotitöitä, siivoan ja pesen astiat. Puoli kahdeksan aikaan lähden kouluun”, hän kertoo. Iltapäivällä koulun jälkeen on läksyjen ja kotitöiden aika.

Lääkäriksi aikova koulutoveri Benchy Senatus ei joudu tiskaamaan astioita, koska se ei ole Haitissa poikien työtä. Sen sijaan veden noutaminen on hänen tehtävänsä. Jalkapallon pelaamiseenkin jää onneksi aikaa.

Hymyilevä Sarah Michel muuttuu vakavaksi, kun puhe kääntyy maajäristykseen. Hän kertoo pelkäävänsä uutta järistystä. ”Mutta kun olen koulussa, niin unohdan pelkoni”, hän sanoo.

Hän on onnellinen myös silloin, kun koko perhe on koolla ja tehdään jotain yhdessä. Erityisen kevyeltä elämä tuntuu, kun pääsee rannalle ja saa juoda viileää kookosmaitoa suoraan pähkinästä.

Monien koululaisten vanhemmat ovat muutaman kilometrin päässä. Sokeriruokopuristamon vieressä on aidattu työmaa, jonne on asiaa vain suojakypärä päässä. Banaanipuiden keskelle on nousemassa uusi, maanjäristyksen ja hurrikaanin kestävä koulu.

Malli on sama kuin Aspamissa. Seinät valetaan betonista, mutta katto rakennetaan kevyeksi. Nurkkia ja kantavia seiniä vahvistetaan tavallista enemmän niin, että rakennus kestää paremmin maanjäristyksistä johtuvan liikkumisen. Pohjat on jo tehty ja vuorossa on seinien raudoittaminen ennen valua.

Aspamin uusi koulu. Se on rakennettu kestämään maanjäristyksiä ja hurrikaaneja.

Koulunkäynti Haitissa ✚✚Perustuslain mukaan kaikilla lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Koulunkäynti on pakollista. Käytännössä valtio ei pysty takaamaan opetusta kaikille lapsille. ✚✚Koulujen toiminnasta vastaavat valtion lisäksi kunnat, paikalliset kirkot ja monet kansalaisjärjestöt. ✚✚Maanjäristyksessä tuhoutui 4 000 koulua.

Rakennustyötä tehdään sekä ammattilaisten että vanhempien voimin. Urakasta vastaa rakennusliike, mutta kaikki mahdollinen hoidetaan vanhempien panoksella. Samalla koulun rakentaminen tarjoaa perheille kipeästi kaivattua työtä. Kahden viikon jaksosta maksetaan hieman minimipalkkaa korkeampi korvaus. ”Tärkeintä on se, että lapset pääsevät kouluun”, sanoo rakennustyössä mukana oleva äiti Noel Maria Marthe, joka on tänään kantanut työmaalla tiiliä ja vettä. Hänen 4-vuotias lapsensa on jo aloittanut esikoulussa.

Jatkuu…

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Maanjäristyksen kokeneessa Haitissa vanhemmatkin osallistuvat uusien koulujen rakentamiseen. Kirkon Ulkomaanapu kerää varoja Haitiin Suvivirsi-kampanjalla.

11

Seurakunnissa tapahtuu

…jatkuu

KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA ● SENIORIPALVELUT

Vain soitto ja lääkäri tulee kotiisi 020 7419970 Tarjoamme ihmisläheistä hoitoa koko perheelle pääkaupunkiseudulla.

Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja kotiisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset. Soita Lähilääkärille!

Kyllä. Matematiikka, ranska ja kreoli ovat koululaisten lempiaineita. Yhteisökouluissa on myös vapaaoppilaspaikkoja orvoille lapsille.

Kahden lapsen isä William Barony on ensimmäistä jaksoaan koulutyömaalla. ”Haluan, että lapsillani on enemmän mahdollisuuksia kuin minulla on ollut. Siksi olen töissä täällä ja kannustan lapsiani opiskelemaan”, sanoo Barony. Hän itse on käynyt koulua vain muutaman vuoden, eikä koskaan oppinut kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan.

Elantonsa mies hankkii niin kuin yli puolet haitilaisista: pitämällä eläimiä ja viljelemällä maata. Pienimuotoinen kotitarveviljely on 60 prosentille haitilaisista elintärkeää, sillä palkkatöitä ei riitä kaikille.

.anotok aotioh ätsiehkotona. älsimhI Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Ihmisläheistä hoitoa

Suvivirren sunnuntaita vietetään 26. toukokuuta eli ensi pyhänä. Silloin kaikissa Suomen kirkoissa kerätään kolehti Haitin koulujen jälleenrakentamiseen. Keräystä toteuttava Kirkon Ulkomaanapu on Espoon seurakuntien pääkumppaneita kansainvälisessä avustustoiminnassa.

Suvivirttä pääsee laulamaan 26.5. ainakin täällä: Espoonlahden seurakunta ✚✚klo 10 Espoonlahden kirkossa ✚✚klo 17 Soukan kappelissa, Tuomasmessu Espoon tuomiokirkkoseurakunta ✚✚klo 12 Kalajärven ja Viherlaakson kappeleissa ✚✚klo 16 Suvelan kappelissa Leppävaaran seurakunta ✚✚klo 10 Leppävaaran kirkossa ✚✚klo 12 Perkkaan kappelissa ✚✚klo 18 Leppävaaran kirkossa, Kamarikuoron kevätsointuja -konsertti Olarin seurakunta ✚✚klo 10 Olarin kirkossa Tapiolan seurakunta ✚✚klo 10 Tapiolan kirkossa ✚✚klo 11 Otaniemen kappelissa Kauniaisten seurakunta ✚✚klo 10 Kauniaisten kirkossa Lisäksi lauletaan ke 29.5. klo 17 Tapiolan kirkossa, Kaikille avoin koulujen kevätkirkko. Taltiointi televisiossa su 2.6. klo 10.

EsseenMainos.indd 1

17.5.2013 12:37:33

WWW.BLOSIUS.FI

Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

2h+kk, 55 m2, 1 348 €/kk

Ei välityspalkkiota. Vuokravakuus vain 250 €.

Vesimaksu sisältyy vuokraan.

Sovi aika esittelylle, puh. 0201 34 4305 OMISTUSASUNNOT TAPIOLA Kaupinkalliontie 5

2h+kk, 53,5m2 mh. 119 915 €, vh. 335 000 € Sovi aika esittelylle, puh. 0201 34 4306 SATO Vuokraus ja myynti Mikonkatu 7, 00100 Helsinki

Tulos sa!

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

Mukana: Jorma Kalajoki, Anja Laurila, Annikka Poussu-Pyykkönen, Mirja Sinkkonen, Anja Komulainen, Eeva Mutanen, Aino Partanen, Mika Lahtinen, Ulla Halttunen.

Teemoja: Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin; Hyvä, hirveä sisko; Tunnista tunnelukkosi; Pyhä Henki, ihmisen rohkaisija ja lohduttaja; Elämän käsikirjoitus, miten se syntyy ja miten sitä voi muuttaa; Kuka minä olen? Syvempään itsetuntemukseen elämänmuutosten jälkeen; Miltä minusta nyt tuntuu? Tunne-elämän kerroksellisuus.

Musiikki: Jukka Salminen, Markku Perttilä, Minna ja Jussi Pyysalo La 10.8. klo 20 Jukka Salmisen Purppuraa-levyn julkistamiskonsertti Konferenssin kurssimaksu: 75 e.

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 8.–9.8.2013 Koulutuspäivien kurssimaksu: 65 e.

Vivamon täysihoitohinta: 57–82 e/hlö/vrk.

Katso ohjelma: www.krito.fi Ilmoittautumiset: Vivamo, Lohja puh. 0207 681760, vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Kansan Raamattuseura www.kansanraamattuseura.fi

Espoon seurakuntien palvelukeskus

Yhteiset tapahtumat

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Hyödynnä kampanja, kysy lisää!

www.laatulehdet.fi/esse-4

Tapiola, Kaupinkalliontie 5

2h+k+s, 62,5 m2, 974 €/kk 3h+k, 60,5 m2, 954 €/kk

Krito-konferenssi Vivamossa 9.–11.8.2013

Kylpyhuoneremontit lähes 20 –vuoden kokemuksella!

Kerro mielipiteesi Essestä ja osallistu kilpailuun! Vastaa

VUOKRA-ASUNNOT ESPOO Soukka, Soukankuja 4

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden

www.kesapaivat.blogspot.fi

Piditkö lukemastasi?

SATO SenioriKoti®

Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

14.-16.6. Kauniaisissa, Helsingintie 10

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

.tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www www.lahilaakarit.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lähetyksen kesäpäivät

12

(09) 8050 3800 arkisin klo 9–15 etunimi.sukunimi@evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Jo joutui armas aika

”Vanhemmat panostavat Haitissa lasten koulunkäyntiin, koska he ymmärtävät sen merkityksen”, sanoo kouluprojektin haitilainen koordinaattori Jean-Eric Duval.

Innostavan opettajan otteet omaava Duval toimi ennen maanjäristystä Portau-Princen amerikkalaisen koulun liikunnanopettajana. Vaikka koulu on houkutellut pidettyä opettajaa takaisin, hän ei ole lähtenyt. ”Koulutus on haitilaisten lasten avain parempaan elämään. Tässä työssä minusta on enemmän hyötyä maalleni”, hän sanoo.

Duval kertoo, että projektissa on sadan väliaikaisen koulun lisäksi valmistunut jo viisi pysyvää koulua. Myrdudin koulun lisäksi rakenteilla on parhaillaan kolme, ja tämän vuoden aikana aloitetaan neljä uutta työmaata.

Espoo – Lommila Fallåker 1, 02740 Espoo (09) 466 900

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

13

Seurakunnissa tapahtuu Leppävaaran seurakunta p. (09) 8050 5000, arkisin klo 9–15 leppavaaranseurakunta@evl.fi, etunimi.sukunimi@evl.fi Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, 02650 www.espoonseurakunnat.fi

o sinä k t o k s U

Espoonlahden seurakunta

Olarin seurakunta

p. (09) 8050 6000 arkisin klo 9–15 espoonlahdenseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, 02320 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

14

su 26.5. klo 10 kirkossa Espoon kristillisen koulun kuoro

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

p. (09) 8050 7000 etunimi.sukunimi@evl.fi Olarin kirkko, Olarinluoma 4, 02200 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

15

Radio & TV

Tapiolan seurakunta

Yle Radio 1

p. (09) 8050 4000 arkisin klo 9–15 tapiolanseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo www.espoonseurakunnat.fi

TORSTAI 23.5.

06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Johanna Korhonen, Vantaa.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Past. Riitta Kuparinen, Suolahti.

PERJANTAI 24.5.

06.15 Aamuhartaus. Hiippakuntasiht. Kati Jansa, Kuopio.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Past. Leena Heinonen, Helsinki.

LAUANTAI 25.5.

06.15 Aamuhartaus. Past. Mikko Sidoroff, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Uusinta klo 7.50.

18.00 Ehtookelloina Sievin kirkon kellot.

18.01 Iltahartaus. Past. Matti Mikkola, Kuru.

SUNNUNTAI 26.5.

10.00 Jumalanpalvelus Tornion kirkosta. Saarnaajana vt. khra Raimo Kittilä. Litur-

gina past. Tero Saapunki.

Virret: 135; 126; 180; 134; 230; 130:1,3,4.

11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

18.00 Adventtikirkon jumalanpalvelus Lahdesta. Saarnaajana past. Arja Rytkönen.

MAANANTAI 27.5.

06.15 Aamuhartaus. Past. Tom Sjöblom, Hanko. Uusinta klo 7.50.

18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia.

18.50 Iltahartaus. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

TIISTAI 28.5.

06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Kaisa Kariranta, Kerava.

Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Past. Aulis Jalonen, Suomen ev.lut. seurakuntaliitto, Nokia.

KOKOUKSIA

KESKIVIIKKO 29.5.

06.15 Aamuhartaus. Khra Olavi Virtanen, Konnevesi.

Uusinta klo 7.50..

18.50 Iltahartaus. Kurssihartaus.

TORSTAI 30.5.

06.15 Aamuhartaus. Tutkimusprof. Heikki Hiilamo, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

18.50 Iltahartaus. Past. Riitta Kuparinen, Suolahti.

Yle TV1 TORSTAI 23.5.

09.30 Pimeän puolella: Kadotuksen uhka. Entinen opettaja Alma Kartano keräsi 1920-luvulla ympärilleen joukon jumalaapelkääviä suomalaisia, jotka uskoivat maailmanlopun olevan ovella.

Suklaan raaka-aineen hinta on romahtanut. Yhä useammin kaakaopapuja poimivat lapset. Dokumentti näyttää, mitä orjuus on nyt ja miten tunnettuja merkkituotteita valmistetaan. Kuvassa nuori norsunluurannikkolainen poika haravoimassa kaakaopapuja. ✚✚ Ulkolinja TV1 ti 28.5. klo 22.00.

SEURAT

HERÄNNÄISSEURAT

KOKOUSKUTSU

Kauniaisten suom. seurakunta

Grankulla svenska

HAMMASHOITOA

To 23.5. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Windqvistinkatu 2.

Ti 28.5. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D.

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu keskiviikkona 29. päivänä toukokuuta 2013 klo 18 Espoon kaupungin valtuustotalossa, Espoonkatu 5.

Käsiteltävät asiat

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl. 9–14, to kl. 9–16 stängt 11.30–12, tfn (09) 512 3722. fornamn.efternamn@ evl.fi www.grankullasvenska-forsamling.fi

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14 ja to klo 9–16 sulj. klo 11.30–12 p. (09) 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Tilinpäätökset vuodelta 2012 Henkilöstökertomus vuodelta 2012 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön uudistaminen Niipperin tonttiin 81072-24 liitettävän lisäalueen vuokraus Suvelan uusi kappeli Lausunnon antaminen valituksesta hallinto-oikeudelle

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

HAUTAKIVET

Kaikki kivialan työt

p. 465 650 www.kivituote.com

Matti Finskas yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Vantaalla palvelemme: Salpakuja 7, Porttipuisto p. 756 8200

KOULUTUSTA OSTETAAN

TÄYSILLÄ TEOLOGISEEN !

Opiskele teologiaa HEOssa keskellä Helsinkiä!

LUKUVUOTEEN SISÄLTYVÄT: Itä-Suomen yliopiston opetussuunnitelman mukaiset Teologian perusopinnot 25 op Yliopistollinen Raamatun kreikka 10 op Valmennuskurssi teologiseen tiedekuntaan Hartauksia ja jumalanpalveluksia Eläkeläisille 50 % alennus lukukausimaksusta W W W.HEO.FI Kirstinkatu 1 00530 Helsinki (09) 7742 420

PALVELUJA TARJOTAAN Koti-ikkunoiden pesua alk. 10e/ikkuna + alv. 24% ALBERTI CLEAN p. 512 2791. www.alberticlean.fi Tietokonehuolia?

Opastus, ongelmanratkaisu kotonasi 21e / ½h. P. 045 865 2492 / Mikko Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

MYYDÄÄN HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa.

Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi Asuntovaunu KNAUS ROYALE 580 vm. -06. Oma paino 1340 kg, makuutilat 5+2, ALDE-lämmitys, hyvät varusteet, vähän käytetty (n. 5000 km). Edullisesti, ota yhteyttä 040 841 0500.

VUOKRATA HALUTAAN

Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.

040 377 5159 *ONNI* KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan.

Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

VUOKRALLE TARJOTAAN

Rakennustyöt, laatta-, maalaus- ja sokkelityöt.

P. 040 514 7563.

Ilmoitusmarkkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin.

4

Kunnostettu mummonmökki tupa+2 mh+kylmä vintti (rv. -36) Lapuan Kauhajärvellä. Mielellään pidemmäksi aikaa, kesällä myös viikkovuokraus mahdollinen.

Tied. 040 5439198/Kirsi Ojala.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | X| |23.5.2013 x.x.2013 Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21

16

Suoraan kiviveistämöltä

Espoonaukio 7, Espoo

Esbo svenska

International

MYYDÄN HAUTAKIVIÄ

KIVITUOTE OY Espoo 14.5.2013

tfn (09) 8050 3000 esbosvenskaforsamling@ evl.fi, fornamn. efternamn@evl.fi Esbo domkyrka, Kyrkparken 5, www.esboforsamlingar.fi

LAUANTAI 25.5.

11.05 Pisara. Orkesterin intendentti Charlotta Kivistö: ”Mieluummin köyhä laulaja kuin rikkauksien keräilijä.”

Uusinta 27.5. klo 14.55.

Kitkerä totuus suklaasta

KUULUTUKSIA

Tervetuloa Vanha ihminen ry:n perustamiskokoukseen, joka pidetään 27.5.2013 klo 14–16 Iiris-keskuksen luentosalissa (Marjaniementie 74, 00930 Helsinki). Perustamisen syy on vanhojen ihmisten kokema kaltoinkohtelu sosiaali- ja terveydenhuollon taholta (SOTE). Me vanhat lähdemme ensi kertaa barrikadeille. Tulkaa joukolla ajamaan asioitanne.

Kokoonkutsuja Ester Rautakoura, 81-vuotias eläkeläinen.

10.50 Ensyklopedia: Livingstone.

Elämäkertakuvauksia vuosisatojemme mahtihahmoista.

17

Elämänkaari

Kastettu: Nooa William Alen, Pihla Maria Halkilahti, Eetu Sakari Hyvärinen, ila Cecilia Jauho, Anni Helvi Kankaanpää, Elsi Maija Palola, Elmer Viljami Suomala.

Avioliittoon aikovat: Olli-Pekka Richard Kuosa Tampereen Kalevan srk. ja Rosamarie Klasila, Teemu Valtteri Linnamaa ja Merja Helena Saukko, Pyry Juhana Murto ja Niina Marjaana Ryynälä.

Hautaan siunattu: Samuli Jauhiainen 77 v, Martta Inkeri Vihanta 75 v.

Avioliittoon aikovat: Tero Juhani Sakala ja Heidi Pia-Maaria Palojärvi, Hannu Kullervo Valmula ja Johanna Elina Hosike Kallion srk.

Hautaan siunattu: Anni Darja Horstia 20 v.

Olarin seurakunta Kastettu: Hilla Helena Aurora Hanhirova, Pyry Ensio Rafael Luoma, Saara Pirkko Lahja Mäkelä, Saara Annika Salonen.

Avioliittoon aikovat: Jussi Mikko Samuli Vanhanen ja Anni Johanna Honkinen.

Hautaan siunattu: Kerttu Inkeri Riihimäki 93 v.

Tapiolan seurakunta

Kastettu: Jesper Hannu Tapio Hyyhö, Lukas Benjamin Korhonen, Vilho Oskari Nuutinen, Joona Juhani Piiparinen, Jasper Lauri Juhani Siltaniemi, Milo Eino Johannes Vanninen, Méa Lahja Maria Virtanen.

Hautaan siunattu: Ida Sanelma Karkia 82 v, Esa Olavi Vilponiemi 60 v, Päivi Kristiina Aaltonen 46 v.

Kastettu: Lukas Ensio Juhani Elo, Ada Aurora Hämäläinen, Mona Mariia Lehtinen, Sanni Loviisa Toppala, Senja Kaarina Tyvand.

Leppävaaran seurakunta

Esbo svenska församling

Kastettu: Isla Aava Inkeri Erkkilä, Samuel Jalo Grims, Saya Vette Johanna Järvinen, Leo Juhani Särkkä, Pihla Olivia Toivonen.

Hautaan siunattu: Carl Otto Wegelius 92 v, Tom Nils-Christer Dannbäck 62 v, Olof Gustav Immanuel Bäck 59 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Hautaan siunattu: Eila Pirkko Sigrid Kurittu 88 v.

Konfirmoidut

kossa (Kirkkopolku 6) kajahtaa Beethovenin kynästä.

Joonas Pohjonen, piano ja Maaret Repo-Pohjonen, viulu. Ohjelmassa ovat Beethovenin Viulusonaatit II, IV ja VII sekä Romanssi G-duuri.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. ✚✚ Ti 28.5. klo 19 Espoonlahden kirkossa (Kipparinkatu 8) Navichoruksen kevätkonsertin säveltäjäniminä ovat Kuula, Madetoja ja Sibelius. ✚✚ Ti 28.5. klo 19 Soukan kappelissa (Soukankuja 3) on kamarimusiikkikonsertti, jossa Laslo Süle, piano ja Zoltan Takaćs, viulu esittävät kolme J. Bachin sonaattia viululle ja pianolle. Konsertin sarjan toinen osa on 30.5. ✚✚ To 30.5. klo 19 Laaksolahden kappelissa (Ylänkötie 16) Laulaja taivaan portilla

-konsertissa on tarjolla kevätunelmia Mozartista Merikantoon. Sopraano Laura Avonius, pianisti Juho Keränen. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu käytetään ystävyysseurakunnan hyväksi. ✚✚ T0 30.5. klo 19 Soukan kappelissa (Soukankuja 3) on vuorossa toinen osa kamarimusiikkikonsertista, jossa Laslo Süle, piano ja Zoltan Takaćs, viulu esittävät kolme J.Bachin sonaattia viululle ja pianolle. ✚✚ To 30.5. klo 20 Espoon tuomiokirkossa (Kirkkopuisto 5) on tarjolla Kesäisiä unelmia Espoon tuomiokirkon kamarikuoron konsertissa.

Sanna Mansikkaniemi, kuoron johtaja ja mezzosopraano, Ilpo Laspas, urut ja harmooni, Päivi Vesalainen, piano. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kirje roomalaisille 11:33–36

Rukous

Matti Karppinen

Velskolan Väentupa 1, Konfirmoitu 14.4.Olarin kirkossa: Airaksinen Iiris Ursula, Alén Arttu Emil, Danson August Benjamin, Hämäläinen Katja

Marika, Joutsiniemi Otto Valtteri, Karppinen Arttu Iivari, Liias Julius Eliel, Liljeström Henri Kristian, Pasanen Simo Arttu-Pekka, Rantanen Niki Sebastian, Savander Henri Sakari, Susi Mila Kia Nicola, Virta Rasmus Joonas.

Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa!

Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä!

Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä?

Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin?

Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänen on kunnia ikuisesti. Aamen.

Kesäisiä unelmia. Espoon tuomiokirkon kamarikuoron konsertissa kuullaan Mendelssohnin Häämarssin lisäksi muitakin mestarin sävellyksiä to 30.5. klo 20 Espoon tuomiokirkossa. ✚✚ Pe 24.5. klo 19 Soukan kappelissa (Soukankuja 3) on Otaniemen Kappelikuoron kevätkonsertti. ✚✚ Pe 24.5. klo 19 Kauklahden kappelissa (Kauppamäki 1) Agnes Goerken urkukonsertissa kuullaan muun muassa J.S. Bachin, J.G. Waltherin, John Irelandin ja L.Boellmannin sävellyksiä.

Ohjelmamaksu on vapaaehtoinen. ✚✚ Su 26.5. klo 18 Leppävaaran kirkossa (Veräjäkallionkatu 2) kuullaan Leppävaaran kirkon kamarikuoron perinteinen kevätilon kajautus Kullervo Latvasen johdolla teemalla Kamarikuoron kevätsointuja. ✚✚ Ma 27.5. klo 18.30 Tapiolan kirkossa (Kirkkopolku 6) on vuorossa Nuorten bändin kevätkonsertti. ✚✚ Ti 28.5. klo 18 Tapiolan kir-

Essen voit lukea myös näköislehtenä verkossa

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Toimitus Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Lukijaposti esse.mielipide@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520, urpu.sarlin@evl.fi, Espoon seurakuntayhtymä Toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Toimitussihteeri Paula Huhtala, p.

020 754 2325 Alue: Leppävaara, Tapiola Toimittajat Taneli Kylätasku, p.

020 754 2221 Alue: Espoonlahti, Olari Elina Raunio, p. 020 754 2346 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Toimitusharjoittelija Maaret Väkinen, p. 020 754 2255 Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2600, essetilaukset.espoo@ evl.fi | Osoitemuutokset päivittyvät väes­tötietojärjestelmästä.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä

Uusia tuulia. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion opiskelijoiden säveltämä ja sovittama kokonaisuus etsi uutta kirkkokonsertin muotoa ja tunnelmaa Kuopion tuomiokirkossa lauantaina.

kustantaja KustannusOsakeyhtiö Kotimaa Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva p.

020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri, Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e / pmm + alv 24 %.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä, viestinta.espoo@evl.fi, p.

(09) 8050 2327.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa ISSN 1455-2310 | Painos 81 300 kpl | 42. vuosikerta | Jakelu Itella Posti Oy

Salattu Jumala

Kuurupiiloa

J

umala on salattu. Sillä yritetään sanoa sitä, että Jumalaa ei voi havaita silmillä, Hubble-teleskoopilla tai edes Cernin hiukkaskiihdyttimellä. Kuitenkin ihmisillä on kokemuksia Jumalasta. Kokemukset ovat usein hyvin henkilökohtaisia. Ne koskettavat syvälle.

Ilman noita kokemuksia tuskin kukaan uskoisi Jumalaan. Usko ei synny käsin koskettamalla tai rationaalisen päättelyn avulla. Usko on vastausta siihen kokemukseen, kun ihminen kohtaa pyhän.

Roomalaiskirjeessä Paavali ihmettelee Jumalan suuruutta. Jos kokemusmaailma Jumalasta taipuu enemmän epäilyyn ja kyselemiseen, Paavalin sanat tuntuvat helposti vierailta. Salattu Jumala jää pikemminkin salaiseksi Jumalaksi: onko Jumalaa edes olemassa? Mistä uskossa on kyse?

Kysymyksiin tarjotaan helposti vastaukseksi oppeja: ”kirkossa ajatellaan näin”, kun todella tyydyttävä vastaus voi lopulta nousta vain kokemuksesta. Esimerkiksi siitä, et-

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Olarin seurakunta

Kirkkopäivillä kävijämenestys Kirkkopäiväviikonloppu Kuopiossa keräsi 31 420 tilaisuuskävijää. Määrä ylitti järjestäjien tavoitteen. Tapahtumia oli viikonlopun aikana yli 70.

Monet niistä täyttyivät ääriään myöten.

Luterilaisen kirkon suurtapahtuma näkyi Kuopion kaupunkikuvassa monin tavoin. Tapahtumat levittäytyivät laajalle alueelle Piispanpuistosta Väinölänniemelle, torilta ja Musiikkikeskuksesta jalkapalloareenalle.

Vilkkain päivä oli lauantai, jolloin eri tapahtumiin osallistui lähes 19 000 tilaisuuskävijää.

Erityisen suosittu oli koko perheen Riemu-festari, jossa kannustettiin lapsiperheitä tavalliseen tekemiseen.

Rollaattorimarssilla ikäihmiset osoittivat

mieltään ihmisarvoisen vanhuuden puolesta.

Kuopiossa nähtiin myös muun muassa suomalaisten gospel-tähtien juhlakavalkadi, kun Musiikkikeskuksen lavalle nousi muusikko toisensa jälkeen. Kyseessä oli entisten seurakuntanuorten toivekonsertti, jota tähdittivät muun muassa Jukka Leppilampi, Nina Åström ja Jaakko Löytty.

Tapahtuman järjestää Kirkkopalvelut, paikalliset seurakunnat, järjestöt ja evankelisluterilainen kirkko. Tapahtumassa yhdistyvät hengenelämä, kulttuuri ja yhteiskunnallinen keskustelu. Seuraavat Kirkkopäivät järjestetään Kouvolassa 2015.

Kotimaa24.fi/Esse

Espoon tuomiokirkon kamarikuoron kevätkonsertti

to 30.5. klo 20 Espoon tuomiokirkko Mendelssohnin, Merikannon ja Rossinin romanttisia säveliä.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5

Pyhän kolminaisuuden päivä | Kirje roomalaisille 11:33–36. | Lue myös Johanneksen evankeliumi 3:1–15; Psalmi 95:1–2, 6–7; Jesajan kirja 6:1–8 (9–10).

aikuisille a Ilt sinkuille Kävelyretki Luukissa 25.5. klo 14–16

Kokoontuminen klo 14 Luukin kartanon parkkipaikalla Luukintie 33.

tä kokee Jumalan rakastavana.

Mutta entä silloin, kun Jumalaa ei koe? Entä silloin, kun ei tavoita samanlaista ylitsevuotavaa kokemusta Jumalan rakkaudesta ja suuruudesta kuin Paavali? Entä kun Jumala leikkii kuurupiiloa ja on kateissa?

Ajattelen, että sama Jumala, joka antaa Paavalille kokemuksen itsestään suurimpana mahdollisena viisautena, antaa toisille kokemuksen itsestään salatumpana. Kokemus poissaolevasta Jumalasta tai epätietoisuus Jumalan olemassaolosta on kokemuksena yhtä tärkeä kuin kokemus rakastavasta Jumalasta.

Toinen voi ihmetellä Jumalan rakkautta ja toinen miettiä onko Jumalaa, mutta kumpikin voi ehkä toisen avulla löytää jotain sellaista, mikä muuten jäisi havaitsematta.

Vilppu Huomo vilppu.huomo@evl.fi Kirjoittaja on seurakuntapastori Olarin seurakunnassa.

Olarin seurakunta

S

uvivirren sunnuntai

su 26.5. klo 10 Olarin kirkko Messun yhteydessä siunataan tehtäviinsä Espoon seurakuntayhtymän ja Olarin seurakunnan uudet työntekijät.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

18

Espoon seurakuntasanomat

Oi Herra, laajenna näkökykyämme, auta meitä näkemään kirkkaasti, avaa silmämme huomaamaan syvällä todellisuudessa sinun armosi, sinun hyvyytesi, sinun kunniasi.

Auta meitä näkemään, että asumme sinussa, että sinä olet meissä, että sinä olet aina meidän kanssamme.

Täällä sinä tarjoat meille valtakuntasi.

David Adam: Arjen sydänääniä.

Kelttiläisiä rukouksia. Kirjapaja 2003.

www.esse.fi www.esse.fi

Kuka pystyy neuvomaan häntä?

Satu Eronen / satuhelsinki.wordpress.com

Espoonlahden seurakunta

Olarin seurakunta

Taivasikkuna Kalle Mansikkaniemi

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kirkoissa soi

19

Mielipide

Esse, PL 279, 00181 Helsinki | esse.mielipide@kotimaa.fi

Hyvät mielipide­kirjoittajat!

Essen Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipide­kirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Eurooppa rakentuu historialle Tänä vuonna tulee kuluneeksi 1150 vuotta siitä, kun Konstantinos (Kyrillos) ja Metodios lähetettiin nykyisen Tšekin tasavallan ja Slovakian alueelle lähetystyöhön. Matka on vaikuttanut koko itäisen Euroopan identiteetin muodostumiseen.

Kun prinssi Rastislav, SuurMäärin eli nykyisen Tšekin tasavallan ja Slovakian alueen hallitsija, pyysi noin vuonna 863 Itä-Rooman eli Bysantin keisari Mikael III:lta lähetyssaarnaajia opettamaan ihmisille kristinuskoa heidän omalla kielellään, lähetettiin matkaan Metodios ja hänen veljensä Kyrillos.

He puhuivat äidinkielenään kreikkaa ja paikallista slaavin kieltä ja loivat glagoliittisen kirjaimiston, josta myöhemmin kehittyivät kyrilliset aakkoset. Heidän työnsä teki mahdolliseksi Raama-

Kehu tai moiti Espoon Tuomiokirkkoseurakunta ansaitsee isot kiitokset syntymäpäiväjuhlista Viherlaakson kappelilla 16.5. Saimme nauttia hengen ravintoa ja kuulla kauniita lauluja. Tarjolla oli herkulliset piirakat ja kakkua hyvän kahvin kera. Kiitos kaikille, jotka teitte meille hienon juhlan.

Pirkko Schaaf

20

Toinen ruutu Eurokolikot ovat mitä kekseliäin keino kertoa Euroopan identiteetistä ja historiasta.

Tarkista siis taskusi – josko siellä jo olisi pala eurooppalaista historiaa.

Mitro Repo Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä

www.esse.fi/palaute nalliselle terveysasemalle.

Oikein hyvä että kansanedustaja nyt tietää, millaista espoolaisen rivi-ihmisen elämä saattaa olla.

Kyseinen kansanedustaja on ymmärtääkseni käynyt useammat vaalit toisenlaisin argumentein ja ollut myös pidempään vaikuttamassa yhteisiin asioihimme.

Sekin masentaa, että uudistunut Esse lähti näin avoimesti liputtamaan yhden puolueen ja yhden kansanedustajan populistisen mielen­ilmauksen puolesta.

Sairastanut

Tapiolan seurakunta

Nuorten bändinsertti

Kiitos palautteesta. Jutussa haastateltiin päättäjiä, sillä aiheena oli terveyskeskusjonoihin liittyvä poliittinen päätöksentekoprosessi.

Juttu ei liputtanut yhden kansanedustajan tai puolueen puolesta. Pia Kauman (kok.) lisäksi haastateltiin myös sosiaali- ja terveyslautakunnan nykyistä puheenjohtajaa Johanna Värmälää (sd.). Jutussa tuotiin esille sosiaalide­ mokraattien aloite sekä eri valtuustoryhmien väliset linjaerot yksityisten lääkäriase­ mien käytöstä.

Toimitus

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

Perustulo purkaisi kannustinloukkuja Jouni J. Särkijärvi kirjoitti perustulon heikentävän pienituloisten asemaa ja jakavan tukia epäoikeudenmukaisella tavalla (Esse 20/16.5.). Kirjoitus perustuu osittain perustuloidean väärintulkintaan.

Perustulomalleissa ideana on, että niiltä jotka eivät perustuloa tarvitse, sen tuoma tulonlisäys peritään takaisin tuloverotuksessa.

Tavallisen keskituloisen palkansaajan käteen jäävät tulot eivät nykyisestä juurikaan muuttuisi, eikä hän käytännössä edes huomaisi perustulon olemassaoloa.

Hyötyjiä olisivat pienyrittäjät ja itsensä työllistäjät, erilaisia silpputöitä tekevät sekä ne, jotka perustulo nostaisi riippuvuudesta toimeentulotukeen.

Suomen perustuloverkosto ei tavoittele sellaista perustuloa, jossa pienituloisten asema heikkenisi perustulomallin

Leppävaaran seurakunta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

t e o l o g i n e n

n k evätkoutti ja jammaa

opi nt opi i r i

ti 28.5. klo 19 Auroran kappeli

a Kuuntele, n

Alustajana Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja, TT, YTT Hanna Salomäki

Kuultavana laaja kirjo erilaisia Nuorten bändin sovittamia hengellisiä kappaleita punaisesta laulukirjasta ja muusta hengellisestä tuotannosta ma 27.5. klo 18.30 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa.

Kolehti seurakunnan nuorten bänditoiminnalle.

käyttöönoton myötä. Asumistuki, toimeentulotuki ja ansio­ sidonnaiset etuudet säilyisivät edelleen perustuloa täydentävinä tukimuotoina.

Tosin asumistukea olisi perustulon käyttöönoton yhteydessä ehkä tarpeen myös uudistaa.

Mikrosimulaatiomallinnosten perusteella noin 600 euron suuruinen perustulo alentaisi köyhyysastetta ja siirtäisi merkittävän määrän ihmisiä pois tarveharkintaisen toimeentulotuen piiristä. Tämä jo itsessään lisäisi kannusteita työn vastaanottamiseen.

Koska yhteiskunta, työelämä ja ihmisten elämäntilanteet ovat monimutkaisempia kuin 60–70-luvuilla hyvinvointivaltiota rakennettaessa, nykyisenlainen sosiaaliturva tuottaa väistämättä väliinputoajia, tuloloukkuja ja absurdeja tilanteita.

Siksi tarvitaan perustuloa.

Johanna Perkiö, vpj.

BIEN Finland – Suomen perustuloverkosto ry

Teologiassa nyt

ILTASOITTO Vapaa pääsy.

Esse | Espoon seurakuntasanomat | 21 | 23.5.2013

Esse 17/25.4. tarjosi masentavalla tavalla meille ”tavallisille” sairaille tiedon kansanedustajan vaikeudesta saada lapselleen aikaa kun-

tun kääntämisen slaavilaisille kielille.

Veljesten tehtävällä oli myös poliittinen ulottuvuus, kristinuskoa kun käytettiin vielä silloin − ja joskus nykyäänkin − yhtenä politiikan välineenä.

Kun hallitsija halusi laajentaa valtakuntaansa, hän lähetti ensin lähetyssaarnaajia, jotka valmistivat maata poliittista väliintuloa tai sotilaallista liittämistä varten.

Veljekset olivat myös tiedemiehiä, jotka halusivat jakaa tietoa ja kääntää Raamattua. He tekivät omalla kielellä lukemisen ja kirjoittamisen mahdolliseksi − ajatus, joka hyväksyttiin Länsi- ja PohjoisEuroopassa vasta 1500-luvulla.

Tänä vuonna Slovakiassa juhlitaan sen 1150-vuotispäivää, kun pyhät veljekset lähetettiin nykyisen Unionimme alueelle.

Slovakia on laskemassa liikkeelle kahden euron juhlakolikon, joka juhlistaa tätä merkkipäivää.

Kamarikuoron kevätsointuja

su 26.5. klo 18 Leppävaaran kirkossa Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron perinteinen kevätilon kajautus Kullervo Latvasen johdolla.

”Haastettu kirkko - suomalaisten uskonnollisuus ja osallistuminen”

Taustamateriaali Auroran alueen verkkosivuilta.

Kahvitarjoilu klo 18.30 Auroran kappeli Heiniemenpolku 1