Esse 2010 nro 48 (2 12)

Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Espoon seurakuntasanomat

Skeittaava Emmi Aaltonen, 18, pääsi seurakuntaneuvostoon Kauniaisissa. ”Mulla on kova tahto vaikuttaa”, hän sanoo. Takasivu. 

www.esse.fi

48 / 2.12.2010

Itsenäisyyspäivä on täynnä myyttejä Harri Hämäläinen / Vastavalo.fi

Sivu 7.

Tuomiokirkko avasi ovensa peruskorjauksen jälkeen.

Itkuvirret ilmaisevat surun lisäksi iloa ja huolehtimista.

Sivu 3.

Keskiaukeama.

Kehitysvammaiset ­tarvitsevat lisää työpaikkoja. Sivu 18.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse

❘

Espoon seurakuntasanomat

❘

Perustettu 1972

❘

www.esse.fi

❘

Tuomiokirkko

2.12.2010

näisyyspäivää. Vajaan sadan vuoden lyhyen itsenäisen historiansa aikana maamme on kokenut täydellisen muodonmuutoksen.

Köyhästä ja syrjäisestä pohjoisen maasta on kasvanut kaikilla mittareilla mitaten yksi maailman parhaiten selviytyvistä kansoista.

Samalla taloutemme on entistä riippuvaisempi kansainvälisestä kehityksestä. Jos muualla alkaa mennä huonosti, se kouraisee omaakin elintasoamme.

Meidän pitää jatkossakin olla muita innovatiivisempia, osaavampia ja tehokkaampia, jos haluamme säilyttää suhteellisen hyvinvointimme.

Olemme tilanteessa, jossa etsimme aktiivi-

sesti Suomelle tietä. Pienen kansan tulevaisuus ei voi olla vallankäytössä. Pelinappulana olemisesta historiassamme on verisiä ja tuhoavia esimerkkejä.

Osaaminen, sivistys ja ennakkoluuloton yrittäminen ovat vahvuuksia, joille on hyvä rakentaa tulevaisuutta.

Itsenäisen Suomen taivaalla on enemmän hyvän sään merkkejä kuin myrskyvaroituksia. Syrjäinen asema ja kieli suojelevat maamme ­ainutlaatuisuutta. Suomi kansainvälistyy, mutta ei menetä identiteettiään. Suomi tulee entistä monikulttuurisemmaksi, mutta tänne muuttavat ulkomaalaiset mukauttavat omaa kulttuuriaan suomalaiseen elämänmuotoon.

Olemme tarvinneet oman historiamme kehit-

tyäksemme sellaiseksi, mikä olemme. Kun katsomme tätä päivää, meidän on oltava kiitollisia eilispäivän suomalaisille, jotka ovat tehneet meidän todellisuutemme mahdolliseksi.

Näemme historiassamme ihmisiä, jotka sananmukaisesti ovat uhranneet itsensä tule­v ien sukupolvien hyväksi. Meillä on sama vastuu seuraavia sukupolvia kohtaan.

Jotta voi tietää, mihin pitäisi mennä, täytyy tietää, mistä on tullut. Historia opettaa ja sen opetuksia kannattaa kuunnella.

Suomalaiseen historiaan kuuluu myös aat-

teellisuus. Suomi ja suomalaisuus eivät ole vain maantieteellinen alue. Ne ovat myös tapa ajatella, tapa suhtautua maailmaan.

Suomalaista henkistä identiteettiä on muovannut sillanpääasema lännen ja idän välissä. Suomen maaperällä on käyty vuosisatojen ajan läntisen suurvallan itäisen mahtimaan välisiä sotia. Sijainti pohjoisessa on kuitenkin merkinnyt myös sitä, että maamme kamara on välttynyt monilta keskieurooppalaisilta sodilta.

Suomalaisuuteen kuuluu vahva luterilainen enemmistöusko. Luterilaisuus on muovannut identiteettiämme, mutta myös me olemme muovanneet omia kirkkojamme itsemme näköiseksi.

Kirkkoa ei voi poistaa suomalaisesta identiteetistä erottamatta siitä jotain oleellista. Suomi on kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääntyessä edelleen kristillinen luterilainen maa, jossa elää vahva itäisen ortodoksisen kristillisyyden perintö.

Osana suomalaista hengenperintöä on myös suvaitsevaisuus, joka sallii sekä uskonnot että uskonnottomuuden. Sitä vapautta ei kaikissa maailman kulttuureissa ole.

Simo Repo simo.repo@evl.fi

❘

Leppävaara

❘

Olari

❘

Tapiola

❘

Kauniainen

Kolumni

Aika kuluu. Aikaa kulutetaan.

Aikaa käytetään. Aikaa vietetään. Mutta onko aikaa oikeastaan edes olemassa? Eikö meistä jokainen vain elä omaa elämäänsä koko ajan, elämä on yhtä kuin aika. Ajan hukka on samaa kuin hukkaisi elämänsä. Aikaa ei ­pidä tuhlata.

Näihin mietiskelyihini aikuisuuden kynnyksellä oleva tyttäreni on jo täysin kyllästynyt. ­Hänellä on aikaa tai hänellä ei ole aikaa.

5

Kreikkalainen runoilija Konstantinos Kavafis on runossaan

Kynttilät kuvannut aikaa näin: Tulevaisuuden päivät ovat edessämme kuin rivi sytytetty­ jä kynttilöitä – kultaiset, lämpimät ja eloisat vahakynttilät.

Menneet päivät ovat takanapäin surullinen joukko sam­ muneita kynttilöitä, joista lähimmät vielä savuavat, kylmät kynttilät, valuneet, taipuneet.

Elämäni on minun aikani. Elämän ei pidä antaa kulua ­eikä

elämää pidä kuluttaa. Elämää voi viettää eli elämästä voi nauttia ja pitääkin nauttia. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä tarkemmin ajattelen aikani käyttämistä.

Kaikella on aikansa ja aika on elämän pituinen. ­Haluan elää jokaisen hetkeni tässä ajalliseksi ajatellussa ajassa.

Kavafis päättää runonsa seuraavalla tavalla: En halua kääntyä ja nähdä kauhistuen, miten pian ­tumma rivi pitenee, miten nopeasti sammuneet kynttilät ­lisääntyvät.

Toivon tyttärenikin ymmärtävän, että kuluttaessaan

a­ ikaansa hän elää elämänsä hetket, joita hän ei koskaan saa takaisin. Olemme saaneet elämän lahjaksi ja jokaisen elämä on arvokas. Kenenkään aikaa ei saa käyttää väärin, mutta oman ajan voi käyttää omaksi hyväksi.

On alkanut adventin aika, joulun odotuksen aika. Joulun odotukseen liittyy usein kiire, mutta kiire syö aikaa, nakertaa elämää. Adventin ajan tulisi olla rauhan aikaa.

Kun on aikaa, ei ole kiirettä. Iloitaan joulun sanomasta ja joulun odotuksen rauhasta, katsotaan eteenpäin ja ­sytytetään adventtikynttilä, monta kynttilää. Meille luvattu ­iankaikkinen elämä on ajaton. Jumala on ajaton.

”Osana suomalaista hengenperintöä on myös suvaitsevaisuus, joka sallii sekä uskonnot että uskonnottomuuden.”

P u h e e n v u o r o

Espoonlahti

Onko aikaa olemassa?

Kirkko kuuluu suomalaisuuteen Suomi viettää ensi maanantaina jälleen itse-

❘

Outi Nokso-Koivisto Kirjoittaja on Espoon käräjäoikeuden käräjätuomari, joka asuu Tapiolassa. outi.nokso-koivisto@kolumbus.fi

Taide on kuin uskonto

Pekka Hannula pekka.hannula@atelierhannula.fi Espoolainen taidegraafikko ja Espoon seurakuntayhtymän kuvataidetoimikunnan jäsen.

Kristinusko on taantunut. Se on jäänyt nykyihmisen arjen riennoissa ­taka-alalle. Ei pyöri elämä enää kirkon ympärillä niin kuin sata vuotta sitten.

Yksilön tarpeet korostuvat, ja Jumalan tahtoa tärkeämmäksi on tullut se, miten ihminen itse haluaa elämänsä elää.

Aika muuttuu, mutta ihmisen hengellinen kaipaus on sama. Sieluilla on yhä nälkä. Jos hengen ravintoa ei saa kristillisistä lähteistä, sisältöä haetaan jostain muualta, kuten taiteesta.

Sarjassa Espoon ja Kauniais­ ten kulttuurivaikuttajat kir­ joittavat alastaan.

Taiteessa onkin paljon uskontoon vivahtavia sävyjä. Jopa siinä määrin,

että siitä voi joillekin tulla uskonnon korvike tai uususkonto. Olen tavannut useita taiteilijoita tai innokkaita taiteen ystäviä, jotka enemmän tai vähemmän tosissaan kertovat uskonnokseen taiteen.

Taidetta tehdään yleensä hyvin harkiten, ja teoksia syntyy vain pieni rajallinen määrä. Siksi aiheella ja esiin nostettavalla teemalla on väliä. Taiteilijan kannattaa tarttua niihin aiheisiin, joihin hän uskoo, ja sitten julistaa nämä taiten tehdyt oivalluksensa yleisölle.

tain asiasta. Jos totuus välittyy eteenpäin katsojalle ja teos puhuttelee syvemmin, voidaan sanoa, että taiteilija on onnistunut työssään.

Yleensä katsojakin odottaa, että taiteessa on sisältöä ja ajatusta.

Hän haluaa tulla kosketetuksi ja saada uusien näkökulmien kautta sisältöä, suuntaa ja lohtua elämäänsä.

Taide piristää ja auttaa jaksamaan. Katsoja voi jopa kokea, että juuri hän on tärkeä ja taiteelle rakas. Taide parantaa. Taide kutsuu tyhjiä astioita luokseen.

Taiteessa etsitään totuutta uskojen tapaan. Teos on taiteilijan näkemys tai tulkinta – eli taiteilijan totuus jos-

Museoissa on hyvin aistittavissa taiteen henki. Suurissa saleissa on

harras ilmapiiri kuin kirkossa konsanaan, ja teokset on sijoitettu valkeille alttareille taiteenpalvojien iloksi.

Tätä jokainen voi pohtia seuraavalla kerralla näyttelyssä käydessään.

Haluaisin kysyä, mitä taide merkitsee kirkolle tänään. Onko se vanhaan kristilliseen traditioon nojaavaa kirkon koristelua, huonosti hyödynnetty ja tutkittu voimavara, kilpaileva uskonto vai joitain muuta?

Kunnon keskustelu taiteesta saataisi olla kirkossa paikallaan.

2.12.2010

❘

esse

3

Tuomiokirkko pesi kasvonsa hillitysti ”Se oli synnytysajan ­peruskorjaus”, sanoo ­urakoitsijan vastaava ­mestari Josu Schauman.

Espoon tuomio­kirkon ­peruskorjaus kesti ­yhdeksän kuukautta aina adventin kynnykselle asti.

Teksti Sakari Sarkimaa Kuvat Jukka Granström

K

onservaattori Tapio Hiltunen hinkkaa pienellä kumisella sienellä tuomiokirkon seinää.

Tumman harmaa pinta kirkastuu vaaleaksi joka vedolla kuin maalattuna.

Vetoja ja hinkattavaa onkin riittänyt. Hiltunen on yksin putsannut tuomiokirkon seinien ja holvien kalkkimaalipinnat. Työ kesti neljä kuukautta.

Ensimmäinen sisäänkäynnin kohdalla oleva holvi jätettiin puhdistamatta. Sille osalle on määrärahat varattu vasta ensi vuodeksi. ”Kumisieni vastaa entisaikojen ranskanleipää, jolla puhdistettiin konservoitavia pintoja. Kumi kuluu ja puhdistuu samalla itsestään”, Hiltunen selvittää.

Sentti sentiltä puhdasta käsityötä Holvien puhdistaminen on käsityötä sentti sentiltä. Kun kaikki kirkon penkit olivat poissa, henkilönosturi nosti Hiltusen 12 metrin korkeuteen tekemään työtään.

Kirkon holveihin on jätetty neljä pientä palaa puhdistamatonta pintaa. ”Nämä fragmentit jätetään aina konservoinnin yhteydessä vertailukohteeksi”, Hiltunen sanoo. Tummat neliömäiset läiskät näkyvät vain katsetta tarkasti pinnistämällä. ”Tämä työ täytyy tehdä kalkkipinnoille noin 40 vuoden välein”, lukemattomia rakennuksia puhdistanut konservaattori sanoo.

Hän maalasi myös holvien ruoteisiin ja kaariin punaiset juovat, jotta muodot erottuvat taustastaan entistä paremmin.

Turkulaisella mestarilla on lähes 40 vuoden työkoke-

Seurakuntayhtymän rakennuttajainsinööri Anne Kujala ja urakoitsijan vastaava mestari Josu Schauman johtivat tuomiokirkon peruskorjauksen. Urut asennetaan vielä keväällä 2012.

mus. Työt tehdään museoviraston tarkassa ohjauksessa, kuten koko kirkon peruskorjaus.

Oma pieni persoonallinen jälki Hiltusen työstä jää. Hän teki poikkeuksellisen Jeesus-kuvion yhden komeron kalkkiseinään sienellään. Hän risti komeron ­Jeesus-kaapiksi. ”Se oli parin minuutin työ, ja kuvion saa hetkessä pois pyyhkimällä, jos haluaa”.

Valmistuminen varmistui viikko sitten Tuomiokirkon peruskorjaus oli laaja hanke, jonka budjetti on 3,8 miljoonaa euroa. Siitä 800 000 haukkaavat uudet urut, jotka asennetaan paikoilleen puolentoista vuoden kuluttua. Siihen asti musiikki hoidetaan digiuruilla ja pianolla. ”Digikirkkourkujen ääni kuulosti yllättävän vahvalta”

seurakuntayhtymän rakennuttajainsinööri Anne Kujala toteaa. Parvella onkin iso rivi kovanäänisiä antamassa potkua soundiin.

Suuresta peruskorjauksesta päällepäin näkyy silti hyvin vähän. ”Se on tarkoituskin, paras remontti on sellainen, jota ei huomaa, sanoo urakan vastaava mestari Josu Schauman ATL-Rakennushuollosta.

Hän pyöritti yhdessä rakennuttajainsinöörin Anne Kujalan kanssa suurhankkeen läpi. Työmaalla oli enimmillään noin 30 työntekijää yhtä aikaa – osa sivu- ja aliurakoitsijoilta.

Erityisesti viimeisinä öinä ennen adventtia Kujalan yöunet jäivät vähiin. Mielessä pyöri pikkutunneilla ajatus, valmistuuko kaikki ajoissa.

Lopulta 24.11. rakennusvalvonta hyväksyi kirkon käyttöönotettavaksi.

Peruskorjauksen kiitosjuhla pidettiin lauantaina 27.11. ja suomen- ja ruotsinkieliset adventtimessut sunnuntaina. Käyttöönotosta huolimatta sivukohteissa viimeistelytyöt jatkuvat edelleen.

Suuret korjaukset hyvin piilossa

Uusitut kattokruunut voidaan laskea alas kaukosäätimellä huoltoa varten.

Lehtereiden valaisimet ovat mittatilaustyötä. Valotehoa voi säätää portaattomasti.

Peruskorjauksessa kunnostettiin kirkkosalin lisäksi sakasti- ja huoltotilat sekä muita rakennuksia ja kirkkopihaa. Kirkossa kunnostettiin ja maalattiin kaikki penkit, uusittiin sähköt, lämmitys, äänentoisto ja ilmanvaihto.

”Penkkien alle ja parvelle on vedetty satoja metrejä kaapeleita ja putkituksia” Schauman sanoo.

Sakasti myllättiin kokonaan, samoin sosiaalitila. Samaan tiiviiseen kohteeseen remontoitiin morsiamen valmistautumishuone, jota voi käyttää myös kastejuhlissa.

Kirkossa näkyvintä on paitsi urkujen puute myös uusi valaistus. Museoviraston tarkassa ohjauksessa kirkkoon tehtiin mittatilaustyönä uudet kattokruunut ja lehtereiden valaistus. Valaisimet ovat tyylikkäitä ja ajattoman pelkistettyjä.

Valoihin liittyy portaaton himmennys. Kattokruunut voidaan lisäksi laskea alas kaukosäätimellä lamppujen vaihtoa varten. Kruunujen korkeuskin on museoviraston ohjauksen mukainen.

Uutta on myös alttarin taakse rakennettu kuorokorke. ”Peruskorjauksen ratkaisut ovat varmalla pohjalla, kun kaikista yksityiskohdista on saatu museoviraston neuvontaa”, Anne Kujala toteaa.

Keskeisin ohjaaja on ollut yliarkkitehti Martti Jokinen.

Ulkona mittavia korjauksia Kirkkomäellä korjattiin runsaasti muutakin kuin itse kirkkoa. Täydellisen muodonmuutoksen koki toimituskappeli. Pitäjäntuvan keittiö, lämmitys ja ilmastointi uusittiin kokonaan ja samoin kirkon huoltorakennusta parannettiin.

Konservaattori Tapio Hiltunen puhdisti kirkon sisäpinnat pienen ­kumisienen avulla.

Kirkkopiha kivettiin ja siihen tehtiin reunamuureja. Myöhemmin hautaus­ maan korjauksen yhteydessä harkitaan, tehdäänkö kirkkopihaan muistelupaikka.

Kirkon ympäristön ulkovalaistus uusittiin ja sade­ vesiviemärit rakennettiin kokonaan uudelleen. Myös kirkon peltikatto sai uuden

mustan bitumipinnoitteen.

Bitumia siveltiin katolle noin 900 litraa.

Kujalan mapeista löytyy korjausten historiatietoa.

Alun perin kirkko sai peltikaton jo vuonna 1886. Myöhemmin pelti on uusittu. ”Nyt tehdyillä kunnostuksilla mennään monta vuosikymmentä eteenpäin” Anne Kujala lupaa.

4

esse

❘

2.12.2010

Uutiset

LUKIJOILTA

esse.toimitus@kotimaa.fi

Espoolaiskouluissa edessä remonttivuodet Espoossa jonkinasteista korjausta odottaa yhteensä 35 koulurakennusta. ”Tilanne ei kaikesta huolimatta ole erityisen paha”, kertoo Espoon Tilakeskuksen toimitusjohtaja Heikki Laukala.

Tilakeskus on Espoon kaupungin liikelaitos, joka vastaa kaupungin omistamista kiinteistöistä.

Espoon suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen arvioi remonttisuman olevan peruja kiivaan rakentamisen vuosilta. ”Espoo kasvoi kovaa vauhtia 1980-luvulla ja vielä 1990-luvullakin. Täällä jouduttiin rakentamaan paljon uusia kouluja ja vanhojen koulujen peruskorjauksiin ei jäänyt tarpeeksi varoja.”

Espoolaiskoulujen ensim-

mäisessä remonttiaallossa, joka käynnistyi pari vuotta sitten, koulut remontoi NCC Rakennus. Espoo solmi yrityksen kanssa palvelusopi-

Jani Laukkanen

muksen, joka sisältää sekä remontin että 20 vuoden yllä­ pidon. Tuona aikana Espoo maksaa NCC Rakennukselle palvelumaksua rakennusten huollosta ja korjauksista. ”Huollot ja korjaukset on sovittu yksityiskohtaisesti palvelusopimuksessa. Mikäli esimerkiksi luokkahuoneiden olosuhteet eivät vastaa sovittua, Espoo vähentää palvelumaksua”, kertoo Tilakeskuksen rakennuspäällikkö Heikki Sillanpää.

Ensi vuonna suuri remont-

ti on tiedossa muun muassa Tapiolan koulussa ja lukiossa. ”Espoonlahden koulun ja lukion korjaus alkaa kesällä 2012 kestäen puolitoista vuotta. Sen jälkeen jatkuu Mainingin koulun remontti.

Karakallion koulun korjaus alkaa vuoden 2013 alussa”, Sillanpää kertoo.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Espoossa on korjattu 19 koulua. Kai-

Karakallion koulun rehtori Anneli Lehman (vas.) ja vanhempainyhdistyksen Esa Niemi seitsemäsluokkalaisten ympäröiminä. Musiikkiluokkalaiset kanniskelevat soittimia musiikkiluokan ja liikuntasalin välillä tavan takaa, koska viereisessä auditoriossa ei ole tilaa eikä tekniikkaa esiintymiselle.

taan, Kuitinmäen ja Rastaalan koulujen remontit ovat jo valmistuneet. Soukan, Ka-

ramalmin ja Hansakallion remontit valmistuvat kokonaisuudessaan ensi vuonna.

Lintuvaaran ja Päivänkehrän koulujen remontit ovat vasta suunnitteilla.

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

2.12.2010

Karakallion koululla perus-

korjausta on kaipailtu rehtori Anneli Lehmanin mukaan 1990-luvulta lähtien.

Vuonna 1975 rakennetun koulun vioiksi Lehman listaa sähköt, viemärit, putket ja ilmastoinnin. ”Lämmitys ei myöskään toimi sillä teholla kuin pitäisi”, lisää musiikinopettaja Jaana ­Hoving.

Lehman, Hoving ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Esa Niemi esittivät viime viikolla opetuslautakunnalle, että Karakallion remontissa ei säästettäisi auditorion esiintymistekniikan kohentamisesta.

Lautakunta huomioi 25. marraskuuta pidetyssä kokouksessaan koulun esittämän toiveen. Musiikkipainotteisella yläasteella auditorion kunnostaminen on tärkeää.

Iida Ylinen

esse

Hyvät mielipide­kirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1500 merkkiä pitkiä mielipide­kirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.

Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu.

Diakonian retkille on otettu ilmoittautumisjärjestyksessä Liisa Salonen kirjoitti Essessä 47, että diakonian retkille pääsevät aina samat ihmiset.

Espoon diakonian retki­ päivät järjestetään kerran kuukaudessa ja kukin seura­ kunta vastaa retkestä vuorollaan. Espoonlahden diakoniatyön järjestämiä vuoro-

ja on ollut tänä vuonna kaksi, joista toiselle mahtuivat kaikki halukkaat mukaan.

Retkipäiviin voi osallistua kaikkien seurakuntien alueelta. Mukaan on otettu ilmoittautumisjärjestyksessä. Tätä käytäntöä retkien järjestäjien on varmaan hy-

vä pohtia uudelleen. Retkistä ilmoitetaan Esse-lehdessä ja EMY:n (Espoon mielenterveysyhdistys) tiedotteessa.

Pahoittelen, että ilmoitus 4.11. retkestä oli vielä lehdessä, vaikka retki oli jo täynnä.

Maria Laulaja diakonissa, Espoonlahti

Viimeinen lento niin hieno niin hento Äsken kokemani suuren menetyksen myötä sai kirjoitus ”Haamuiksi pommitetut ” (Esse 45) ihan erilaisen merkityksen kuin mitä se olisi tehnyt vielä viikkoa aiemmin.

Joillain ihmisillä vain on suurempi suojamuuri.

He voivat ottaa suurempia taakkoja kantaakseen.

Mutta ne, joiden suojamuuri on hauras ja joiden siivet ovat pienet ja hauraat, eivät jaksa taistella pahuuksia vastaan. He eivät kykene astumaan toisten muurin taikka siipien suojaan tarpeeksi pitkäksi aikaa saadakseen avun.

Näin valitettavasti kä-

vi rakkaimman ystäväni ja isosiskoni (joksi häntä kutsuin) kohdalla. Iloisen ja avaran sydämensä alla hän oli hauras ja haavoittuvainen. Maanpäällinen enkeli.

Mikään apu ja suojeleminen eivät enää olisi jaksaneet kannattaa häntä eteenpäin.

Niin hauras ja aivan liian lyhyt oli hänen elämänkaarensa. Monta asiaa jäi sanomatta ja kokematta, silti paljon yhdessä ehdittiin ja toistemme salaisuudet tiedettiin.

Vaikka tiedän, että hänen on hyvä olla, suru on suunnaton. Sanat eivät riitä kertomaan tunnemyräkkää, joka sisälläni jyllää.

Minun muurini sai ison

lommon, joka muistuttaa rakkaimmasta ystävästäni.

Tiedän, että ajan kuluessa lommooni avautuu ovi johonkin uuteen. En vaan vielä tiedä, mihin.

Silti vain jaksan miettiä, miten hauras ja haavoittuvainen ihminen onkaan.

Omistan kirjoitukseni kaikille niille, jotka ovat rakkaansa menettäneet. Surutyö vaatii veronsa ja nakertaa sisintä, mutta samalla sisälle kasvaa jotain suurempaa ja vahvempaa. Pienet arkiset itsestäänselvyydet tuntuvat entistä tärkeäm­pinä.

nassa aina. Messun jälkeen siirryimme seurakuntasaliin, jonne oli katettu upeat kahvipöydät.

Erikoisen iloisia olimme saamastamme lahjasta.

Seurakuntanuoret olivat askarrelleet helmistä meille rukous­rannekkeet. Jokaisen helmen kohdalla oli koskettava rukous.

Eräs juhlavieraista pyysi puheenvuoron. Ilahduimme, että joku fiksu halusi kiittää hienosta juhlasta.

Mitä saimmekaan kuulla?

Valituksia ja moitteita. Ei ol-

lut partiopojilla albaa (vaikka aikuisetkin tekstinlukijat ovat aina omissa vaatteissaan). Pojat olivat kuulemma kuiskutelleetkin keskenään – kauhistus (vaikka mekin kuiskailemme, jos on ­tärkeää kommentoitavaa).

Siinäkö kiitos kauniista juhlasta? Korkea ikä ei oikeuta epäkohteliaaseen käytökseen. Puheenvuoron pitäjän puolesta haluamme pyytää anteeksi kauniin juhlan rumaa loppua.

Heidi Kellokoski

Kiitos – ja anteeksi Saimme Olarin seurakunnalta kauniit syntymäpäivän onnittelukortit ja kutsun tulla juhlimaan muiden ikäihmisten kanssa Matinkappeliin 31.10. Ovella meidät toivotti tervetulleiksi neljä kohteliasta partiopoikaa, jotka jakoivat meille virsikirjat. He osallistuivat messuun lukien Raamatun lukukappaleet.

Pappi piti kauniin saarnan anteeksipyytämisestä ja -antamisesta. Kanttori ja laulaja olivat korkeatasoisia, kuten Olarin seurakun-

Kaksi juhlavierasta ­Niittykummusta

Tuomiokirkon kiitosjuhlassa vain vähän vieraita Ilta on jo pimentynyt. Ajelen Kirkkojärventietä, kun taivaalle alkaa paukahdella värikkäitä ilotulituskukkia. Pauke kuuluu sitä kovempana, mitä lähemmäksi Espoon Tuomiokirkkoa tulen.

Näinkö sitä remontin valmistumista juhlitaan?

Ei sentään. Kauppakeskus radan eteläpuolella julistaa omalla tavallaan joulun ostosrauhaa.

On adventin aatto. Huomenna kirkko otetaan uudelleen käyttöön. Nyt on kiitosjuhlan aika.

Kirkko tuoksuu puhtaalta, vähän maalilta ja ehkä vähän pesuaineiltakin. Seinät ovat puhtaat,

kirkonpenkit kolhuttoman vihreät.

Arvokas triumfikrusifiksi on varovasti puhdistettu. Sitä omat poikani pienenä katselivat silmät ymmyrkäisinä, kun Vapahtajalla ei ole jaloista kuin puolet jäljellä. ”Täällä meidän mummi viihtyisi”, he sanoivat, sillä mummiltakin oli toinen jalka amputoitu.

Virsiä veisataan vuoroin suomeksi, vuoroin ruotsiksi. Onhan Tuomiokirkkomme myös ruotsinkielisen seurakunnan kotikirkko.

Mutta sille en mahda mitään, että kun rukous luetaan ääneen yhtaikaa molemmilla kielillä, tulee huvittava kilpajuoksun tuntu.

Uskontunnustuksen ruotsinkieliset häviävät ja tulevat perille kahdella sanalla myöhästyen. He kurovat eron umpeen Isä meidän -rukouk­sessa, joten tilanne on 1–1.

Mutta miksi tähän kauniiseen juhlaan tuli vain keskilaivallinen yleisöä?

Pikkujouluko heidät nielaisi vai olivatko peräti eronneet kirkosta?

No, eivätpä kuulleet seurakuntien kanttoreista muodostetun upean kuoron laulua. Eivätkä saaneet 12 asteen pakkasessa tarjottua glögiä, jossa oli ”roskiakin”, niin kuin meidän pojat pienenä sanoivat.

Marja Mustakallio

Matinkylän vanhukset ja lapset tarvitsevat laboratorion 26.10. luovutettiin Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajalle Johanna Värmälälle adressi, jossa vastustettiin Matinkylän laboratorion lopettamista ja vaadittiin sen siirtämistä takaisin Matinkylään Puolarmetsän sairaalasta, jonne muutto oli tehty vaivihkaa.

Koko lopettamisprosessi alkoi salailulla. Matinkyläläisille annettiin epämääräinen tieto, että palvelut siirretään kauppakeskuksiin lähelle ihmisiä. Ajankohta oli epäselvä. Valtuutetuille selitettiin, että muutokset takaavat paremman palvelun.

Huhumyllyyn lisättiin, että terveyskeskuksessa on ilmastointiongelma. Tämä ei pitänyt paikkaansa. Nyt samoissa tiloissa toimii entinen ns. solutoimisto.

Huhujen mukaan ter­ veys­a seman tontti myydään. Uusi terveysasema rakennetaan laajennettuun Isoon Omenaan. Kukakohan tarvitsee tontin?

Nyt vanhus, joka tarvitsee kerran laboratorion palveluja, ei enää pysty rollaattorinsa kanssa sinne yksin menemään. Kun pienituloisen eläkeläisen on mentävä Puolarmetsään, hän tarvitsee taksikuljetuksen, joka

maksaa 14–16 euroa, tai menee bussilla.

80 % adressin nimistä kerättiin Puolarmetsän laboratoriossa, jossa oli ­aamusta asti jonottaneita, väsyneitä ja vihaisia asiakkaita. Suurin osa oli matinkyläläisiä vanhuksia ja äitejä pienine lapsineen. Torstaina jo puolenpäivän aikaan sairaanhoitaja kertoi potilaita olleen 146. Hoitajia oli 3.

Miksi ei kansalaisen ääntä kuulla? Matinkylän laboratorio on palautettava takaisin ja nyt heti.

Tarja Tallqvist Kansanedustaja, ­kaupunginvaltuutettu

Leppävaaran valopilkun ritarillinen teko Oli ihanaa, että Essessä (46) oli esittely Leppävaaran valopilkusta Kalle Lundstenista. Hyvät teot ja tekijät tulee nostaa kunniaan, palkita edes julkisella kiitoksella, sillä liian harvoin nyky­aikana pitää paikkaansa vanha sananlasku ”Teot puhuvat puolestaan”, vaikka olisi upeakin teko.

Tiesittekö, että tuo Leppävaaran valopilkku on myös mallikelpoinen humanisti? Hän on hyvä esikuva nuorille! Kerron pienen esimerkin 75-vuotiaiden eläkeläisten näkökulmasta viime huhtikuulta.

Olin vaimoni kanssa iltapäivälenkillä Lintulaaksontien tuntumassa, kun vaimoni kompastui ja satutti asfalttiin päänsä, josta alkoi tulla vuolaasti verta. Nyt oli apu tarpeen! Pysäytin ensimmäisen lähestyvän auton. Autosta astui komea mies. Kerroin mitä oli tapahtunut ja kysyin, että voisitteko te auttaa, kun vaimoni pitäisi päästä pikaisesti Leppävaaran terveys­ asemalle.

Empimättä, vaikka oli jo melkein kotiportillaan, hän ryhtyi toimimaan.

Hetken kuluttua oli vai-

moni turvallisesti terveysasemalla.

Kun sitten kiittelin ja kyselin tuolta ”ritarilta” mitä ollaan velkaa, hän vähätteli asiaa, mutta yhteystiedot sentään suostui antamaan.

Palasin asiaan vielä myöhemmin. Mutta, koska edes Kalle Lundstenin lähipiirissä tuskin monikaan on ollut tietoinen tuosta rehdistä ­teosta, on minulla ilo kertoa siitä tässä ja nyt!

Leo Siekkinen Vallikallio

Eikö kukaan hae minua?

Televisiossa näytettiin Porvoon seudulla olevaa heitteille jätettyjen kissojen hoitolaa. Kyllä ihmiset voivat olla julmia, kun ottavat kissoja vain kesäksi ja sitten syksyllä hylkäävät ne luonnon armoille.

Hoitolassa oli suuri joukko ihania kissoja leikkimässä. Yksi jäi erikoisesti mieleeni. Se istui ikkuna­

5

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

TOINEN RUUTU

Mielipide

❘

laudalla ja silloin tällöin naukaisi heleällä äänellään ja välillä vilkaisi ulos ikkunasta. Aivan kuin se olisi ajatellut: ”Eikö kukaan hae minua?”

Tällainen ei voinut jättää vanhan sotaveteraanin silmiä kuiviksi. Niin liikuttavaa se oli.

Monilla ihmisillä on myös ongelmana yksinäi-

syys. Ihminen kaipaa toisen luo. Meillä Suomessa ei ole mitään sellaista menetelmää, jolla raittiit ja ujot suomalaiset, varsinkin iäkkäimmät, tavoittaisivat toisensa. Tehkää rohkeita aloitteita.

Veikko Puhakka Espoo

6

esse

❘

2.12.2010

2.12.2010

Kauniaisten seurakuntavaalien tulokset Kauniaisten suomalainen ­seurakunta Yhteinen kirkkovaltuusto (V) merkitsee valintaa.

Kirkkoväki Peltovirta Margit (V) 97, Mäkelä Raimo (V) 59, Tuohioja Tarja (V) 52, Zitting Heidi (V) 52, Huoponen Kari (V) 47, Ronkainen Timo (V) 45, Meriluoto Saara (V) 37, Rautio Eero (V) 35, Valkonen Rauno (V) 29, Haataja Meriliinu 26, Pirttimäki Raili 24, Bäckman Vera 17, Pesonen Kari 15, Saari ­Kari W. 14, Raulamo Jaakko 13.

Kokoomuslaiset Manninen Juhani (V) 50, Erävuori Marju (V) 42, Kauppila Matti (V) 32, Kivinen Matti 27, Ström Leena 23, Nevanlinna Jaakko 23, Heikkinen Rolf 19, Aro Paula 17, Aro Ville 10.

Grankulla svenska församling Yhteinen kirkkovaltuusto

Ekonomiskt samarbete Ohls Susanna (V) 67, Lindström Göran (V) 57, Ehrström-Tegengren Mona (V) 51, Uhl Agneta (V) 42, Hedlund Turid (V) 36, Bäck Ulla (V) 29, Uusimäki Erkki 29, Ojaluoma Ingrid 17, Nykvist-Tuominen Solveig 16.

Tarja Patrikainen

Kauniaisten yhteinen kirkkovaltuusto, %

Grankulla svenska församling Seurakuntaneuvosto

Ungt hopp

14 Kokoomus

Kirkkoväki Peltovirta Margit (V) 107, Tuohioja Tarja (V) 55, Mäkelä Raimo (V) 50, Zitting Heidi (V) 49, Huoponen Kari (V) 39, Ronkainen Timo (V) 39, Rautio Eero (V) 38, Meriluoto Saara (V) 28, Haataja Meriliinu (V), Pirttimäki

43

14

Kauniaisten suomalainen ­seurakunta Seurakuntaneuvosto

Församlingsaktiva Ohls Susanna (V) 47, Collander Ruth (V) 44, Ehrström-Tegengren Mona (V) 41, Uhl Agneta (V) 29, Sandström Tom (V) 27, Lindström Göran 25, Hedlund Turid 25, Uusimäki Erkki 19, Ojaluoma Ingrid 13, Backman Märta 11, Nykvist-Tuominen Solveig 8.

Kirkkoväki

Ungt hopp Nyberg Daniel (V) 74, Holmberg ­Niklas (V) 47, Nyberg Kjell (V) 46, Aaltonen Emmi 37, Nyberg Theodora 9.

22, Ström Leena 20, Heikkinen Rolf 19, Aro Paula 17, Aro Ville 11.

Framtidstro Nyberg Daniel (V) 38, Nyberg Kjell (V) 26, Aaltonen Emmi (V) 25, Holm­ berg Niklas 24, Ståhl Erik 15, Louhija Oscar 10, Nyberg Elisabeth 8, Nyberg Theodora 5.

29 Ekonomiskt samarbete Raili 27, Valkonen Rauno 22, Lemmetyinen Riitta 19, Bäckman Vera 19, Raulamo Jaakko 18, Pesonen Kari 15, Saari Kari W. 13.

Kokoomuslaiset Manninen Juhani (V) 49, Erävuori Marju (V) 37, Kauppila Matti (V) 29, Kivinen Matti 26, Nevanlinna Jaakko

Med dig Herold Jeannette (V) 79, Karlemo Tom(V) 31, Forsberg Marina 14.

Seurakuntavaalien tuloksia Espoossa Esbo Svenska f­örsamling Espoon kirkkovaltuuston vaali (V) merkitsee valintaa.

För ett levande aktvit svenskt ­församlingsliv Kankkonen Stig (V) 300, Räihä Susanne (V) 179, Björkstén Pehr-Johan (V) 147, Träskbacka Bror (V) 130, Pawli Brita (V) 101, Kujala Tiina (V)

91, Tuomolin Sonja (V) 85, Seger Sven 81, Engblom Magnus 69, Kusenius Thea 60, Rosenberg-­ Wikström Solveig 56, Lindholm Mårten 53, Thilman Ken 49, Ekholm Stefan 37, Blomberg Anders 36, Storås Roger 36, Strandvik Rolf 28, Lavanti Jorma 21.

Svenska socialdermokrater I Esbo Klar Harriet 62.

Esbo Svenska ­församling Seurakuntaneuvoston vaali För ett levande aktivt svenskt ­församlingsliv Kankkonen Stig (V) 231, Räihä Susanne (V) 130, Björkstén Pehr-Johan (V) 91, Bärlund Benita (V) 84, Åkerblom Frans (V) 77, Blom Marianne (V) 70, Rantala Ann-Mari (V) 70,

Seger Sven (V) 70, Aschan Ghita (V) 67, Juslin-Sandin Heidi (V) 66, Kujala Tiina (V) 65, Vuoristo Camilla (V) 64, Nybergh Angela (V) 56, Olsen Nyberg Annika (V) 53, Kusenius Thea 45, Träskbacka Pirkko 39, Thilman Ken 35, Liljestrand Susanne 34, Rosenberg-Wikström Solveig 34, Strömberg Jan-Erik 28, Blomberg Anders 26, Storås Roger 26, Nygård Hannele 25, Nordman Kristina 23,

Holländer Ann-Mari 22, Wagner Kers­ tin 22, Ekholm Stefan 20.

Svenska socialdermokrater I Esbo Klar Harriet 52.

Oikaisu. Viime lehden kirkkovaltuuston grafiikassa mainittiin virheellisesti Svenska folkpartiet, termin piti olla Svenska församling.

KIITOS

saamastani luottamuksesta seurakuntavaaleissa.

Kristiina Mustakallio

JOULUKERÄYS 2010

Joulun sanoma kuuluu kaikille

Lämmin kiitos jokaisesta arvokkaasta äänestä sekä kannustuksesta ja rohkaisusta.

Jatketaan yhdessä työtä upean Espoonlahden seurakunnan ja seurakuntalaisten hyväksi.

Taivaan Isän siunausta jokaiselle.

Elina Jussila

Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään tänä vuonna lasten hyvinvoinnin

Lämmin kiitos

edistämiseen. Osallistu keräykseen ja anna lapselle mahdollisuus parempaan huomiseen.

minua seurakuntavaaleissa äänestäneille.

Jääthän työn tukijaksi rukouksin.

Lahjoita joulukeräykseen!

Tuula Tapanainen

Pankissa

TeksTiviesTillä

sOiTTamalla

inTerneTissä

Tilinumero 800014-161130 Viestiksi J10 IBAN: Fi3880001400161130 BIC: DaBaFiHH

Lähetä viesti JOUlU5 (5 euroa) tai JOUlU10 (10 euroa) numeroon 16160

0600 01515 (15,07 € + pvm)

www.mission.fi /joulukerays

❘

esse

7

Paatoksen päivä Itsenäisyyspäivä on Suomessa synkkä juhla, jolloin sota ­romantisoidaan myytiksi ­kansallisesta yhteishengestä.

Teksti Katariina Harju Kuva Tuomas Kärkkäinen

M

onissa maissa itsenäisyyspäivä on iloinen juhla.

Kansa hurraa, liput liehuvat, musiikki soi.

Mutta ei Suomessa. Suomalaiset painavat katseen alas, sytyttävät kynttilän ja hiljentyvät märehtimään musertavia muistoja.

Itsenäisyyspäivänä sotaa ihannoidaan kritiikittömästi. Ylpeillään voitokkailla taisteluilla – eli sillä, kuinka monta ihmistä tapettiin.

Miksi olemme juuttuneet samaan iänikuiseen tarinaan?

Meillä­hän olisi monta muutakin tapaa juhlia maatamme.

Suomalaisuuden luomisen väline ”Itsenäisyyspäivänä luodaan kansallista yhtenäisyyttä”, kertoo poliittisen historian yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta.

Myytillä ei välttämättä ole yhteyttä historian tapahtumiin. Itsenäisyyspäivänä muistellaan talvisotaa, joka tapahtui parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen. ”Sodat olivat itsenäisyyden koe­ tinkivi. Siksi niitä muistellaan. Suomi on pieni kansallisaatteen läpäisemä maa. Sama ajattelutapa läpäisee valtion, yliopiston ja kirkon.”

Myytti paikkaa arpia ”Talvisota nähdään Daavidin ja Goljatin kamppailuna, joka saa jopa uskonnollisia sävyjä. Pieni kansa puolustautuu isoa vihollista vastaan löytämällä yhteishengen”, Johanna Rainio-Niemi sanoo.

Yhtenäisyyden korostaminen on ymmärrettävää historian kannalta. Suomessa syntyi kansallisaate 1800-luvun lopulla. Itsenäistymisen piti olla aatteen huipentuma.

Mutta sitten sisällissota repikin kansan kahtia.

Sodan arvet olivat syvät. Ne paranivat, kun talvisodassa kansa palasi yhteen. Keksittiin käsite talvisodan hengestä. ”Menneisyyden ristiriitoja, kuten sisällissotaa, voidaan korjata historian muistelulla.”

Rainio-Niemen mukaan kansallisella muistamisella on Suomessa poikkeuksellisen suuri merkitys.

Esimerkiksi Saksassa ollaan paljon varovaisempia.

Kansalaiset vieraantuvat eliitin juhlasta

Merkitys ohenee vuosi vuodelta Muistelossa tehdään vastakkainasettelua. Identiteetti syntyy, kun erotetaan meidät ja muut.

Erottelua voi käyttää väärin. Rasistisissa puheissa viitataan sankareihin, jotka taistelivat suomalaisten puolesta. Ryssävihan tilalle on tullut kauna maahanmuuttajia kohtaan. ”Se, mitä muistetaan historiasta, on läpikotaisin poliittinen asia”, Rainio-Niemi vahvistaa.

Hänen mukaansa sotaan liittyy käsitys, että yksilön sankarillisella uhrautumisella lunastetaan yhteisön selviäminen. Historiasta ja nykypäivästä löytyy esimekkejä, joissa tällaista perusmyyttiä on käytetty lietsomaan väkivaltaa.

Käsitystä käytetään myös lievemmin: talvisodan henki on megamyytti, jota sovelletaan niin Nokiaan kuin globalisaatioonkin. ”Kun viitataan kaikkien tuntemiin kertomuksiin, ei tarvitse selittää monimutkaisia asioita. Silti työttömälle on epäreilua sanoa, että älä valita, sotaveteraanitkin uhrautuivat.”

Kun historia yksinkertaistetaan kaiken kattavaksi kaskuksi, se jää ontoksi.

Uusi eurooppalainen suomalaisuus Vaikka Suomi on osa Eurooppaa, itsenäisyyspäivänä puhe pysyy maan rajojen sisällä. ”Euroopan Unioni on rauhanprojekti. On jännä huomata, miten suuri osa sodilla on kansallisissa identiteeteissä”, Johanna ­Rainio-Niemi sanoo.

Hän pohtii, tuleeko Euroopan yhdentymisen raja vastaan siinä, että mikään maa ei halua päästää irti oman Tuntemattoman sotilaansa muistosta.

Tutkijan mielestä olisi hyvä pohtia, mitä itsenäisyys merkitsee EU:ssa. Itsenäisyyspäivänä kun ei oikeasti keskustella siitä, mihin Suomi on menossa. Ollaan tyytyväisiä, kun on linnan juhlat ja perusrituaalit.

Onko itsenäisyys liian arka ­aihe? ”Se on EU:n aikana liian monimutkaista. Mitä enemmän on valtioiden välistä kansainvälistä riippuvuutta, sitä enemmään saattaa itsenäisyydestä tulla nostalgisen ihannoinin kohde.”

Johanna Rainio-Niemen mukaan sotaveteraanien kokemuksia korostetaan, koska aikaisemmin se ei ollut mahdollista. Kun Suomi piti suomettumisen aikana Neuvostoliiton kanssa yhtä, ei sotakokemuksia voitu tuoda esiin.

Itsenäisyyspäivä on ollut veteraanien ja heidän lastensa juhla.

Sodan musertavuus voi siis olla syy synkkyyteen. ”Oletan, että itsenäisyyspäivän vietto muuttuu iymmenen vuoden kuluessa. Tulee aika, jolloin päivällä ei ole suurimmalle osalle muuta merkitystä kuin joku paraati. Paatoksellisuus ohenee, kun sodan kokeneet eivät ole mukana juhlimassa.”

Tuleeko itsenäisyyspäivästä vain virallisten tahojen juhla? Jo nyt sillä on yhä vähemmän kosketusta ihmisten elämään. Rooliksemme jää katsoa passiivisesti, kuinka eliitti juhlii linnassa. Ainoa tapa osallistua on kirjoittaa netissä, että onpa tuolla poliitikolla ­ruma puku.

Toisaalta tutkijan mukaan juhlalle voi käydä myös päinvastoin, jos isänmaallisuutta käytetään vastustamaan esimerkiksi globalisaatiota tai monikulttuurisuutta.

Entä milloin sotaa voidaan tarkastella kriittisesti? Milloin voimme keskustella siitä avoimesti ilman tunteiden painolastia? ”Onhan sota järkyttävä tragedia. On epäreilua, että yksi sukupolvi joutui uhraamaan itsensä.

Ehkä näistä voidaan puhua myöhemmin. Puhumattomuus on ollut keino selviytyä.”

”Talvisodan henki on megamyytti.”

Suomen Pipliaseura

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

800018-55783 SAMPO viestiin: INTIA 6749

Avaa joulu

Intiassa

Avaa jouluwww.avaajoulu.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

OKU805A

Naisten vaatteiden Secondhand&Outlet

JOULUMYYJÄISET 9.12.

Avoinna 20.00 asti

Kiitos lahjastasi. Toivotamme rauhallista joulua.

Kampanjan tuotto käytetään vuosina 2011-2012 Lähetysseuran yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian työhön.

Keräyslupa: OKH626A, voimassa 2009-2010 koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla). Myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus.

* Havukransseja, kynttilöitä * Käsitöitä, neuleita,vaatteita * Koruja, ihonhoitotuotteita Tule tekemään edullisia jouluostoksia!

Espoonkeskus, Asemakuja 2 (Aseman puolella, katutasossa)

8

esse

❘

2.12.2010

2.12.2010

❘

esse

Mitä nyt?

Tällä palstalla ihmetellään espoolaisia ilmiöitä ja kaiken maailman asioita. Lähetä meille aiheita ­äimisteltäviksi.

Jouko Siro

Fosfoser VIHERPUHDISTUSKUURI Memory – vahva muistikapseli ● Virkistää muistia kesto 25pv/25e (ovh. 29.10€) ● Torjuu stressiä • Nesteen poistoon ● Lisää vireyttä keskittymiskykyä • ja turvotukseen

• ummetukseen 90 kaps. 39,90 e (ovh. 51 e) • myrkyn poistaja Hinta voimassa 15.12.2010 asti

• suojelee maksaa • rauhoittaa vatsaa Luontaistuote

Green-kapseli

Yrtti-Kippari Yrtti-Kippari

Muutamme joulukuun Merenkulkijankatu 5, 02320 Espoo Merenkulkijankatu 5, 02320alkupäivinä Espoo uusiin tiloihin puh. 802 2233 puh. 802 22 33 Merenkulkijanpolulle (Merenkulkijankatu 3) Ma-pe 10.30-18.00, La 10-15 Avoinna ma-ti ja to-pe 10.30-18.00

ke 11-19, la 10-15 (Lippulaivan takana 2. krs, Solmutorilla)

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

Lastentarha-esitys ei ollut katsomisen väärti.

Vikatikki Espoon kaupunginteatteri on tehnyt viime vuosina nappivalintoja. Kansallinen teatteritapaus Esitystalous oli merkkiteko, eikä tulevakaan ohjelmisto ole vaatimatonta: Anna-Leena Härkösen Ei kiitos -romaanin perustuva näytelmä lienee uskalias ja Eugène Ionescon Kalju laulaja­ tar klassikko. Muutamia mainitakseni.

Ja sitten oli tämä Quo Vadis -ryhmän esittämä Lastentarha.

Sen kerrottiin olevan ”pikimusta farssi eli poliittista runoutta kasvatuksesta ja sen tulevaisuudesta”.

Quo Vadis kokosi esiintymiskurttansa Kulttuuritalon aulaan.

Kyse oli pienestä kotatyyppisestä tilasta, jossa istutaan amfiteatterimaisilla penkeillä. Siis seuraavan rivistön jalat omassa selässä, ilman nojaa.

Istumamukavuudesta ei ehkä tulisi valitettua, mikäli itse esitys ei olisi ollut kehno.

Jokainen teatteridiggari varmasti tietää, kuinka kiusallista on seurata harrastelijamaista näytelmää. Sellaista, jonka kantaaottavuus on pakon sanelemaa, hieman naivia ja ympäripyöreää. Jonka teema jää junnaamaan paikoilleen ja yleisöä pyritään ravistelemaan vuolaalla kirosanojen käytöllä.

Ja kun joka toinen repliikki kailotetaan sadan desibelin voimakkuudella, on tunnelma väistämättä lievästi sanoen tukala.

Esitys järkytti Espoon kaupunginteatterin vannoutunutta fania: hei, olen pitänyt nimeänne laadun takeena!

Lopulta kunnioitukseni kaupunginteatteria kohtaan kuitenkin syveni. Hienoa ja rohkeaa, että suurten produktioiden rinnalla annetaan tilaa myös vähemmän ammattilaisille ryhmille.

Kulttuuriteko sekin, vaikka tällä kertaa vikatikki.

Maria Hakala

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

Juha Vähäsarja

Joka päivä lupaus kantaa Päivittäishartauskirja, joka rohkaisee lukijaansa luottamaan Jumalan lupauksiin ja armoon niissäkin tilanteissa, joissa tulevaisuudenusko horjuu.

Ovh 28 €

Tim Dowley

Suuri Raamattutieto Laaja, värikäs ja luotettava johdatus Raamatun maailmaan. Mukana historiallisia karttoja ja havainnollistavia aikajanoja. Suurteoksen sivuilla avautuu Lähi-idän kirjava elämänmeno ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän.

Ovh 35 €

Anne Gröhn Yusif Mirza (kuvitus)

Nyt Betlehemiin!

Kirja tutusta jouluevankeliumista, jolle Gröhnin oivaltavat kommentit antavat tuoreita näkökulmia. Omaperäinen moderni kuvitus on saanut vaikutteita Kaukasian muinaisesta kalliomaalaustaiteesta.

Ovh 18 €

Eero Junkkaala

Eedenistä Itään: Esseitä Raamatun paikkakunnista Kansantajuisesti kirjoitettu teos Pyhän maan historiallisista paikoista ja niihin liittyvistä tiedemaailman tuoreista löydöistä. Mainio matkakirja Israeliin aikovalle.

Ovh 25 €

Kysy kirjakauppiaaltasi tilauspalvelu@perussanoma.fi puh. (09) 5123 9120 www.perussanoma.fi

Perussanoma - uskon ja tiedon lähteellä

Kulje kristinuskon jalanjäljissä – tee matka pyhille paikoille Israeliin.

Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle Raamatun maahan. Käymme Raamattu matkaoppaanamme Jerusalemissa, Nasaretissa, Galileassa, Genesaretinjärvellä, Vuorisaarnan vuorella, Öljymäellä ja muilla kristinuskon historiaan kuuluvilla myyttisillä paikoilla. Järjestämme ryhmämatkoja, joilla et ainoastaan tutustu Raamatun maahan vaan saat myös tilaisuuden löytää itsesi ja rentoutua Israelin lämmössä ja auringossa.

Lisätietoja löydät osoitteesta www.goisrael.fi Toiviomatkojen suorat tilauslennot Tel Aviviin 13.2. – 8.5.

Tarjous 13.2. lähdössä: viikon kiertomatka 1295 Euro www.toiviomatkat.fi Puh. (09) 5657170 Lomamatkojen suorat tilauslennot Eilatiin 28.10. – 6.1. ja 17.2. – 14.4.

Tarjous joululähdössä 23.12: viikon kiertomatka 1599 Euro. www.lomamatkat.fi Puh. (020) 120 4100

Tai ota yhteyttä matkatoimistoosi!

www.goisrael.fi

9

10

esse

❘

tavataan

2.12.2010

Viikon kasvo

Esse julkaisee tällä palstalla menovinkkejä kaikista espoolaisista tapahtumista sekä musiikkitilaisuuksista kirkoissa. Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen esse. tavataan@kotimaa.fi viimeistään edellisen viikon maanantaina ennen lehden ilmestymistä. Esse ilmestyy torstaisin. Tapahtumatiedot ovat myös netissä osoitteessa www.esse.fi > tavataan.

Tällä palstalla esitellään ­vuoron perään yksi Espoon seurakuntien ­työntekijä.

”Kiva tulla töihin.”

Toini Tissari, Espoonlahden seurakunta

Kirkoissa soi La 4.12. klo 14 Soukan kappelis-

Teen mitä vaan

sa (Soukankuja 3) on Pikkupianis­ tien joulukonsertti. Lisäksi yhteislaulua.

Toini Tissaria voi luonnehtia Espoonlahden seurakunnan monitoiminaiseksi. Hän tuli seurakuntaan töihin vuonna 1995 vahtimestarin tehtäviin. Nykyään hän on ollut jo pidempään keittiöemännän sijaisena. ”Pystyn tekemään mitä tahansa, paitsi kirkollisia toimituksia, naurahtaa Tissari. Hän hoitaa seurakunnan sisäiset tarjoilut niin omalle väelle kuin vieraillekin. ”Joka päivä on kiva tulla töihin. Mukavinta on tavata erilaisia ihmisiä, haastavinta taas toteuttaa tilaukset toiveiden mukaan. Muun ­muassa erikoisruokavalioiden kanssa saa olla tarkkana.” Äskeisten seurakuntavaalien Tissari uskoo tuovan uusia tuulia kirkkoon, etenkin nuorten aktiivisuuden myötä. ”On merkittävää, että nuoret pääsivät äänestämään.”

Tissari asuu Latokaskessa miehensä ja kissan kanssa. Kolme ­aikuista poikaa ovat jo omillaan.

• Lempiharrastus: Martat.

• Lempiruoka: Makaronilaatikko.

• Suosikkipaikka: Koti.

• Lempimusiikki: Klassinen rauhoittaa.

• Ihailemani henkilö: Vahvat naisasianaiset.

Ti 7.12. klo 18 Auroran kappelis-

sa (Heiniemenpolku 1) on Lasten kauneimmat joululaulut.

Joulun sanoma on kuin sydämessä loistava tähden valo, nuoret laulajat pohtivat. Suvi Jaaramaa (vas.), Jaani Saulamaa, Juulia Lahdenperä ja Jussi Laine.

Kuoro luo kuulijalle nyt-hetken Suomessa moni virittäytyy ­jouluun kuoromusiikin avulla.

Adventin kynnyksellä neljä ­Espoon nuorisokuoro ­Candominon laulajaa pysähtyi pohtimaan joululauluperinteen merkitystä.

Teksti Heikki Lukinmaa Kuva Kuva-Ahti

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Jänismäessä on hyvä asua Tarjoamme tehostettua, ympärivuorokautista palveluasumista Hoivakoti Jänismäessä Espoossa.

Kysy vapaita paikkoja meiltä.

010 4088 175 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

00

5

5

Teksti Suvikki Honkkila Kuvat Jukka Granström

J

ussi Laine on pitkän linjan kuorolainen, jolla on takanaan parisataa konserttia ja kvartettikeikkaa, kun taas Juulia Lahdenperälle tämä joulu on kuorossa ensimmäinen.

Suvi Jaaramaa ja Jaani Saulamaa ovat laulaneet kuorossa kolmesta neljään vuotta. Yhteistä heille on se, että laulu näh100 dään hyvänä tapana välittää tunteita.

Nuoret arvostavat ohjelmis95 ton monipuolisuutta, mutta korostavat myös klassikkojen ase75 maa. Kaikkiaan kuorossa on 33 laulajaa.

Iso 100 ihmetys

00 5

Jaani Saulamaan lemppari on Maa on niin kaunis, joka laule95 5 taan konsertin päätteeksi kynttilänvalossa. Lahdenperän suosik75 ki on lapsesta saakka ollut Tuikki­ 0 kaa, oi joulun tähtöset. ”Siinä ihminen ikään kuin seisoo lumihangessa, ja hänen ja tähtien välille syntyy yhteys, vaikka 25 ne ovat niin kaukana toisistaan.

Minulle joulun sanoma on kuin 5 sydämessä loistava tähden valo, se on rauhaa ja isoa ihmetystä.

Joulun ihmettähän ei voi koskaan 0 täysin ymmärtää.”

Jussi Laine säestää ystäväänsä. ”On niin suuri ihme, että Jumalan valtakunta syntyy seimeen.”

Kansallisromanttisia haasteita

Autuaasti ja kovaa

Täksi jouluksi kuoro on tilannut sovituksen Heino Kasken Eino Leinon runoon säveltämästä laulusta Mökit nukkuu lumiset. ”Tämä on voitokas laulu”, pohtii Saulamaa. ”Uskalletaan ylistää kotimaata ja näyttää, että ollaan itsenäinen kansa. Valo, joka tässä välkähtää, on Herran enkeli, joka on lähetetty meille suomalaisille.

Myös Suvi Jaaramaa pitää teosta hyvin suomalaisena. ”Lauletaan kylvöstä ja maastosta. Myös isän ja äidin hahmot ovat vahvasti läsnä.”

Laulu on kuorolle haastava. ”Kun lähdetään tekemään yksinlaulusta kuorolaulua, sorrutaan usein ylitulkintoihin”, Laine pohtii. ”Henkilökohtaisuuden tuntua on ehkä vaikeaa tavoittaa, kun kokemusta välittää yli 30 ihmistä. ”Tässä juuri onkin kuorolaulun suurin haaste”, Juulia Lahdenperä painottaa. ”Kaikki harjoittelu tähtää siihen, että voi syntyä yhteinen kokemus.”

Vilkas keskustelu viriää myös P.J. Hannikaisen Joulun kellot -lau­ lusta. ”Kun taiteellinen johtaja Esko Kallio avaa kädet, tekee mieli vetää täysillä ja täydestä sydämestä”, Jaaramaa innostuu. ”Kuulijalle pitää luoda nyt-hetki – tunne siitä, että autuus tulee juuri nyt!

Voiko autuudesta todella laulaa fortessa, siis kovaa? ”Totta kai”, Laine vastaa. ”Onhan tässä sentään synttärit! Myös Rauhanruhtinas on ihan mahtava. Luterilaisuuteen ei kuulu kulta ja kimallus, mutta siinä biisissä Rauhanruhtinas tulee kaikessa komeudessaan, eikä mitään aasilla ratsastaen.”

Nuorten hartain lahjatoive olisi saada itselleen lisää aikaa, mutta kuorolauluun jaksetaan silti panostaa. ”On hienoa, kun saa tuoda joulun yleisölle lahjana”, kiteyttää Jaaramaa.

Candominon joulukonsertit: Tapiolan kirkko to 9.12. klo 19, Espoon tuomio­ kirkko to 16.12. klo 19 ja Helsingin Vanha kirkko pe 17.12. klo 19. Miikka Lehto­aho, urut. Johtaa Esko Kallio.

25

5

5

5

hesari urpo turpo

esse.tavataan@kotimaa.fi

Ti 7.12. klo 19 Leppävaaran kir-

kossa (Veräjäkallionkatu 2) on ­Juvenalian musiikkiopiston oppi­ laskonsertti.

Ti 7.12. klo 19.30 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Joulu suomalaisin sävelin -konsertissa laulaa Espoon kuoro solistinaan Eeva Manninen.

Salla Karakorpi, piano ja urut.

Ke 8.12. klo 12 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) Häivähdys pyhää -sarjan lounaskonsertissa esiintyvät EMO:n nuoret taiteilijat Ulla Hakulinen, oboe ja Ilmo Peitso, piano.

Ke 8.12. klo 19 Espoonlahden

kirkossa (Kipparinkatu 8) on Kip­ parinkadun kvartetin joulukon­ sertti. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Ke 8.12. klo 19 Tapiolan kirkossa

(Kirkkopolku 6) on De vackraste julsångerna.

To 9.12. klo 19 Tapiolan kirkos-

sa (Kirkkopolku 6) Candominokuoro esittää perinteisiä joululauluja ja vanhaa eurooppalaista joulumusiikkia Mökit nukkuu lumi­ set -joulukonsertissa. Esko Kallio, joht. ja Miikka Lehtoaho, urut. Liput 13/7 e tuntia ennen ovelta.

Musiikkia Su 5.12. klo 15 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) pianisti Paavali Jumppanen jatkaa taivaltaan wieniläismestarien kanssa Paavali ja Mozart II -konsertissaan. Liput 18/12 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Su 5.12. klo 18 Kauniaisten Uudella Paviljongilla (Läntinen koulupolku 3) Annika Cleo ja Mikael Svarvar trio luovat konsertissaan nuottien ja lämmön kimaltelevan kudoksen, joka käärii sinut syliinsä joulukuisessa pimeydessä. Liput 12/8 e (+ 1 e toimitusmaksu) Piletistä, www.piletti.fi ja tuntia ennen ovelta.

Ti 7.12. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) Lauri Sallinen, klarinetti ja Anna Kuvaja, piano esittävät musiikkia Schumannilta. Liput 12/6 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www. lippu.fi.

Esko Kallio johtaa 33 laulajan nuorisokuoro Candominoa.

2.12.2010

Manuel Fernández

Ke 8.12. klo 18 Kulttuurikeskuk-

sen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Espoon musiikkiopiston joulukonsertti.

koululla (Kulloonmäentie 20) 5Aluokan oppilaat esiintyvät Matka Jouluun -konsertissa. Liput 5/2 e ovelta tai ennakkoon matkajouluun@gmail.com. Pääsylipulla saa juoman ja joulutortun klo 17.45–18.30.

Ma 6.12. asti Tapiolan kirkon

aulassa (Kirkkopolku 6) on esillä Taneli ja Aarne Laasosen valokuvanäyttely Tapiolan kirkko 45 vuotta. Avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 8–18.

Su 12.12. asti Kulttuurikeskuk-

sen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) on esillä Sini Purhosen valotaidetta ja installaatiota Muutok­ sia-yksityisnäyttelyssä. Avoinna ma–pe klo 8–21, la 9–18 ja su 9–15.

Torstaina 2.12. ja perjantaina 3.12. Kulttuurikeskuksessa esitetään harvinainen nukketeatteriooppera Mestari Pedron alttarikaappi.

Lapsille Pe 3.12. klo 10 ja la 4.12. klo 14

Teatteri Hevosenkengässä (Juhannusmäki 2) esitetään lastennäytelmä Urpon ja Turpon joulu. Sopii yli 3-vuotiaille. Liput 8 e, www.­ hevosenkenka.fi.

Pe 3.12. klo 10.15 Karakallion

Su 12.12. asti Kulttuurikeskuksen lämpiössä (Kulttuuriaukio 2) on esillä näyttely Espoo rakentaa ja ylläpitää. Avoinna ma–pe klo 8–21, la 9–18 ja su 9–15.

Teatteria

La 4.12. klo 12 suomeksi ja klo

kaupunginteatterissa (Revontulentie 8) esitetään lempeästi laulava nykykomedia, kevyesti sivaltava keittiösatiiri Parasta viiden jäl­ keen. Liput 27/23/15 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

To 2.12. – pe 3.12. klo 19 Kult-

tuurikeskuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) esitetään harvinainen nukketeatteriooppera Mestari Pedron alttarikaap­ pi. Lisäksi kuullaan konserttiesityksenä de Fallan teos Vanhan ajan tuomari ja myllytyttö. Liput 20/15/10 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippu­pisteestä, www. lippu.fi.

To 2.12. – pe 3.12. klo 19 ja la

4.12. klo 15 Kulttuurikeskuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) esitetään kekseliäs huumoriversio Shakespearen runollisesta näytelmästä A Tempestade (Myrsky).

Esityksessä puhutaan hyvin vähän ja sekin helppoa englantia.

Liput 29/25/15 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www. lippu.fi.

La 4.12. – su 5.12. klo 18 Matin-

kylän monitoimitalolla (Matinraitti 17) Teatteri Mustan Aukon näytelmä Pian koittaa aika kertoo haparoivista elämistä holtittomissa suhteissa. Liput 12/8 e, www. teat­terimustaaukko.fi/liput.

Ti 7.12 klo 19 Kino Tapiolas-

sa (Mäntyviita 2) yksinpuhelussa Elämäni kiitoradat lavalla elämästään kertoo mies, joka useiden virkojen ja vaimojen kautta löytää ja jakaa omat tragikoomiset elämänviisautensa. Liput 12/6 e. Varaukset p. 041 705 0075, nelli@teatterihyokyvuori.com tai www.netticket.fi.

11

teoksiaan ääneen ja kertovat kirjoittamistyöstään.

Pe 3.12. klo 18 Sellon kirjaston

monitoimitalolla (Kotkatie 4) mukaansatempaavassa nukketeatterikonsertissa Joulu tulla jollot­ taa valmistaudutaan joulun tunnelmaan Duppaduulixin, tonttuystävien ja muusikoiden seurassa. Liput 8/6/1 e, toimisto@nukke­ teatterisampo.fi tai p. 09 323 6968.

To 2.12. – pe 3.12. klo 19 Espoon

esse

To 2.12. klo 18–20 Sellon kirjaston Runonurkassa (Leppävaarankatu 9) on opastus Jääkö sukan­ kutominen kantapäähän? Kantapään teossa neuvovat Helsinki– Santahaminan Sotilaskotiyhdistyksestä kolme sotilaskotisisarta.

Neulo sukan varsi valmiiksi.

Ke 8.12. klo 18.30 Karamzinin

Näyttelyt

❘

tai sähköpostitse: verenluovutus@ veripalvelu.fi.

To 2.12. klo 17–21 Kuunkehräs-

sä (Kuunkehrä 2 B) on Joululahja­ valvojaiset. Työpajoissa voi valmistaa mm. joulukoristeita, joulukortteja, koruja ja pieniä puutöitä.

Karaokea jouluisissa tunnelmissa klo 17.30–20.30. Työnäytöksiä ja kahvio. Ilmainen sisäänpääsy, pajoissa materiaalimaksu.

To 2.12. klo 17.45 Kulttuurikes-

kuksen Kuutiossa (Kulttuuriaukio 2) on yleisöluento Manuel de Fallan näyttämömusiikki. Luennoitsijana FT, dosentti Alfonso Padilla.

13 ruotsiksi Kamussa Weegeellä (Ahertajantie 5) on Hyppy ­Ötzin maailmaan -lastenopastus. Opastuksen aikana tutustutaan elämään muinaisajan maailmassa.

Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

To 2.12. klo 18 Ruusutorpan kou-

La 4.12. klo 14–16 Kamussa Wee-

To 2.12. klo 18 Kauniaisten kirjastossa (Thurmaninaukio 6) Kir­ jailija-illassa ovat vieraina kauniaislaiset kirjailijasisarukset Christine ja Åke Grandell. He lukevat

geellä (Ahertajantie 5) Ötzi-näyttelyssä Pienten arkeologien kera­ miikkatyöpajassa arkeologi Krista Vajanto tutustuttaa perheen pienimmät savitöiden saloihin. Materiaalimaksu 2 e. Liput museoalueelle 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.

La 4.12. klo 15 ja 17 Kulttuurikes-

kuksen Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio 2) on Jääkuningattaren lin­ nanjuhlat. Ota mukaan taikasauva, kruunu tai ritarillinen miekkasi, ja tule leikkimään, laulamaan ja nauttimaan juhla- ja Suomitunnelmista! Musiikista vastaa Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri. Liput 5 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.

Ke 8.12. klo 18 Kulttuurikeskuk-

sen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) on nuorten runoesitystapahtuma Slämärit.

Pe 24.12. asti Sellon kirjaston aulassa (Leppävaarankatu 9) voi seurata Videojoulukalenteria. Tarinat käsittelevät jouluisissa tunnelmissa muun muassa yhdessä tekemistä, ystävyyttä ja aineettomia lahjoja.

Muuta To 2.12. klo 15–19 Keski-Espoon

koululla (Kirstintie 11) voi luovuttaa verta. Mukaan on otettava virallinen henkilötodistus. Omaa soveltuvuuttaan verenluovuttajaksi voi tiedustella maksuttomasta puhelinnumerosta 0800 0 5801

lun auditoriossa (Leppävaarankatu 24–26) Leppävaara-seuran kan­ salaismuisti-illassa Erkki Tuomioja kertoo Leppävaarassa jonkin aikaa asuneesta isoäidistään Hella Wuolijoesta.

lavalla (Leppävaarankatu 9) Koh­ taus-sarjassa professori Henrik Meinander pitää Suomen itsenäisyyteen liittyvän historiallisen ­luennon.

Pe 3.12. klo 8.30 Sellon kirjas-

ton aulassa (Leppävaarankatu 9) vietetään Itsenäisyyspäiväjuhlaa.

Juhlajuomana tarjoillaan koivu­ eliksiiriä.

Pe 3.12. klo 19 Karakallion mo-

nitoimitalolla (Kotkatie 4) juhlistetaan elävän legendan Ozzy Osbournen syntymäpäivää Max. Vol.6 – Tribute to Ozzy -tapahtumassa. Asun kruunaa tietenkin musta Black Sabbath t-paita.

La 4.12. klo 19 Sellosalissa (Soit-

toniekanaukio 1 A) esitetään moderni tangoshow Tango Roto. Liput 22/18 e (+ palvelumaksu 1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.­lippu.fi.

Su 5.12. klo 10–14 Villa Rullud-

din (Rullaniementie 15) perintei­ sillä joulumarkkinoilla on käsityöläisiä myymässä himmeleitä, lampaan taljoja, villavaatteita, koruja ja joulukoristeita. Myynnissä on myös leivonnaisia.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. Seurakuntien tapahtumat ovat sivuilla 14–17.

12 esse

❘

2.12.2010

2.12.2010

❘

esse

13

Itkuvirsi karkottaa murheen muille maille Itke ilot, ikävät itke. Näin kuuluu vanha itkuvirsiin liittyvä ­sanonta. Siihen kiteytyy itku­ virren idea. Itkuvirren avulla on ilmaistu tunteita, olivat ne sitten suuria murheita tai pieniä ilon pilkahduksia.

Itkuja yhteisesti ja yksin Rituaali-itkuja laulettiin esimerkiksi silloin, kun vainajia saateltiin tuonilmaisiin tai kun morsian lähti miehelään. Myös sotaan lähtevälle laulettiin suojelusta ja varjelusta.

Tilapääitkut olivat yksityisempiä. Naiset menivät metsään itkemään omia surujaan ja murheitaan.

Samalla he saattoivat marjastaa, sienestää tai tehdä vastoja. Murheet laulettiin metsän puille.

Tuonilmaisiin siirtyminen on ikään kuin sielunvaellus taivaa-

Teksti Iida Ylinen Kuva Esko Jämsä

T

apiolalaiselle Raija Rekolalle itkuvirret ovat olleet tapa käsitellä surua. Hämäläisjuurinen Rekola sai ensikosketuksen itkuvirsiin vuonna 2002. Hänen äitinsä oli hiljattain kuollut ja Rekola – omien sanojensa mukaan jo iällinen nainen itsekin – halusi löytää keinon, jolla käsitellä suruaan. ”Surun möykky piti muuttaa sanoiksi.”

Rekola tutustui itkuvirsiin Ä ­ änellä itkijät ry:n itkuvirsikursseilla. Hän pohdiskeli suhdettaan äitiinsä ja muisteli millainen tämä oli ollut. Tästä alkoi syntyä itku­v irsi. ”Tunnistin itsessäni sellaisen murhemöykyn. Murhetta mietiskellessäni ja oikeita sanoja etsiessäni hioin ja hienonsin sitä möykkyä. Vatvoin sanoja mielessäni ja ilmaisin ne lopulta ääneen”, hän kuvailee.

Itkuvirren juuret ovat idässä Itkuvirsiperinne on ollut erityisen elinvoimaista Itämeren suomalaisilla ja slaaveilla eli karjalaisilla, vepsäläisillä, inkeroisilla, setukaisilla ja vatjalaisilla. Yhteistä heille kaikille on ollut kuuluminen ortodoksisen kirkon piiriin sekä bysanttilaiseen kirkkokulttuuriin. ”Itkut olivat aikoinaan maailmanlaajuinen ilmiö. Monet alkuperäiskansat ovat eläneet lähellä luontoa. Tavat itkeä ja pyytää suojelusta ja varjelusta luonnolta ovat olleet hyvin luontevia, ja ne ovat osittain säilyneet meidänkin päiviimme saakka. Pakana-aikana jumalille oli ihan oma nimistönsä Ukko ylijumalasta lähtien”, kertoo Pirkko Fihlman.

Euroopassa katolisissa maissa kuten Ranskassa, Italiassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa itkuvirsirunous säilyi hyvin pitkään vireänä. Tosin sitä myös yritettiin kitkeä pois. Uskonpuhdistuksen myötä fundamentaalisimmat ja kiihkeimmät uskonnonkiihkoilijat halusivat rajoittaa itkuvirren kaltaisia perinteitä.

Itkukieli välitti tunteita Äänellä itkijät on puheenjohtajansa Pirkko Fihlmanin johdolla elvyttänyt aktiivisesti ja vaalinut miltei unohtunutta itkuvirsiperinnettä. Perinne oli kadota 1990-luvun alussa.

Toisin oli ennen. Jokaisen naisen tuli osata 1800-luvulla itkuvirsiä. ”Se taito tuli äidinmaidossa.

Itku­k ieltä kuuli isovanhemmilta tai äidiltä. Taito piti omaksua ihan yhtä lailla kuin esimerkiksi kankaan kutominen. Itkuvirrellä tulkittiin surut ja murheet, tunteet ylipäänsä”, Fihlman kertoo.

Itkuvirsi hoitaa Rekolalle itkuvirsi on kuulunut vain perhepiiriin. ”Pieni piiri kuulijoita kestää kuulla itkuvirteni”, hän sanoo ja nauraa päälle tarttuvasti.

Vaikka puhumme itkusta ja surusta, on hymy herkässä ja nauru ryöpsähtää ilmoille tuon tuostakin.

Rekola on eläkkeellä lastentarhanopettajan työstä. Hän työskenteli lasten parissa useamman vuosikymmenen Otaniemessä. Nyt hän on muun muassa Äänellä itkijät ry:n hallituksen jäsen.

Yhdistyksen järjestämillä itkuvirsikursseilla luottamuksen syntyminen on tärkeää. ”Itkuvirsikurssien vetäjillä on omat keinonsa luoda luottamuksen tunne kurssilaisten välille. Joskus koko joukossa herää myötätunto toisten suruja kuunnellessa. Moni tulee kurssille oman surunsa kanssa. Itkuvirsi ajatellaan itsehoidoksi surun käsittelyssä”, Rekola kertoo.

Hän on iloinen siitä, että löysi melkein seitsemänkymppisenä tällaisenkin keinon hoitaa itseään.

seen. Itkuvirren laulaja on välittäjä kuolleen ihmisen omaisten ja poisnukkuneiden suvun jäsenten välillä.

Itkijä pyrkii kaitsemaan sielun tietä taivaaseen ja karkottamaan riehkän eli paholaisen häiritsemästä matkaa.

Vanhoja itkuja on ansiokkaasti kerännyt talteen muun muassa ­Elias Lönnrot. Itkuja on tallessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran äänitearkistossa.

Ah, itke, itke hyvä ystäväni, äänen kautta anna padon ­aueta.

Kaikki ahdistukset kaikota, että löytäisit jaksamista ja ­ hyvää oloa.

Pirkko Fihlman on elvyttänyt itkuvirsiä. Hän johtaa Äänellä itkijöiden yhdistystä. ”Itkuvirret välittävät kaikkia tunteita, iloakin”, hän toteaa.

Itkuvirsi kuuluu elämän taitekohtiin

Pirkko Fihlman kertoo, että itkuvirsien laulaminen on ollut naisen tehtävä. ”Syy on se, että naisen on katsottu olevan kaikkein lähimpänä elämää. Nainen synnytti ja oli mukana synnytyksissä, hän pesi vainajan ja saattoi tämän tuonilmaisiin. Elämän siirtymävaiheet olivat läheisimpiä naisille.”

Itkuvirsiharrastajien naisvaltaisuus on luonteva jatke menneille vuosisadoille, vaikka nykyään mukana on myös jokusia miehiä.

Ennen vanhaan itkuvirsiä tavat-

tiin laulaa elämän siirtymävaiheissa: kuoleman kohdatessa, tyttären lähtiessä miehelään, sotilaan hyvästellessä perheensä, mutta myös ilon hetkinä.

Itkuvirressä sanat ja melodia kudotaan yhteen, ja laulun avulla saadaan purettua omat tunteet tai yhteisön tunteet.

Rytmiltään itkuvirsi on erijakoinen, siinä ei haeta tasaista tahtia. Fraasit voivat olla pitkiä ja rytmi vaihteleva. Ajatus, jota itkuvirressä tuodaan esille, saattaa olla mutkikas ja polveileva. Itkuvirressä voi olla taukoja, kun laulaja jää toviksi hengähtämään erityisen

tärkeiden ja merkitsevien sanojen kohdalle.

Laulun ja lausumisen välimaastossa Itkuvirsi kuulostaa harvoin pelkästään itkulta tai virreltä. Monesti se on jonkinlainen lausumisen ja laulamisen välimuoto. ”Itkuvirsi on aika väljä käsite.

Jokainen voi muovata sen tarpeisiinsa sopivaksi, ja aina siitä tulee väistämättä persoonallinen ja omakohtainen”, Raija Rekola kertoo.

Itkuvirsien tekeminen ei vaadi musikaalisuutta. Tärkeintä on saada purettua pois mieltä painava

raskas asia tai tunne. Aluksi se voi tuntua hankalalta. ”Mutta kyllä ne sanat sieltä jollain tapaa tunkevat esille. Mitään loppu- tai alkusointuja tässä ei etsitä”, Rekola muistuttaa.

Myös itkuvirren kuulijan on oltava aidosti läsnä tilanteessa. Hänen täytyy olla valmis vastaanottamaan tunnelma ja tunne, jotka itkuvirrestä välittyvät.

Itkuvirsi soi myös ilon hetkellä ”Itkuvirren avulla voi ilmaista myös iloa, kiitollisuutta, hyvää oloa, huolehtimista. Sen avulla voi

tuoda esille koko tunteiden kirjon”, Pirkko Fihlman muistuttaa innostuneena.

Fihlman on tehnyt itkuja esimerkiksi tuttavan jäädessä eläkkeelle, syntymäpäivän tai muun merkkipäivän kunniaksi, lapsenlapsensa päästessä ripille. Myös ilo voi tuoda muassaan kyyneleet.

Raija Rekolalle itkuvirret ovat olleet nimenomaan keino työstää surua. ”Aiheet voivat olla laveasti mitä vaan; kuitenkin sellaisia, että ne aiheuttavat tunnereaktioita.

Voihan sitä itkeä ilosta ihan niin, että tulee kyyneleet silmiin. Tunnepatouma purkaantuu.”

Rekolalle itkuvirret liittyvät silti nimenomaan kaihoon, kaipaukseen ja suruun.

Antaa tunteiden näkyä ja tuntua Fihlman on sitä mieltä, että nykyyhteiskunnassa on menty eksyksiin suremisen kanssa. Hän suorastaan ihmettelee, miksi ihminen ei voi tuoda tunteitaan vuolaasti esille. ”Erilaisuuden sietäminen on vaikeampaa, samoin tilan antaminen toiselle. Halutaan olla niin standardityyppejä”, Fihlman harmittelee.

Omien tunteiden esiin tuomista hävetään. Korrektiin käyttäytymi-

seen ei tunnu kuuluvan itkeminen muiden nähden. Sellainen tukahdutetaan. ”Kipeiden asioiden esiin tuominen on vaikeaa. Tunteiden ilmaiseminen itkun kautta voidaan kokea vaivaannuttava. Tuntuu siltä, että mitä neutraalimpi ja pintapuolisempi esimerkiksi vainajan siunaustilaisuus on, sitä parempi”, Fihlman pohtii.

Itkuvirret ovat Fihlmanin kokemuksen mukaan paras tapa surra ja iloita yhdessä. Ne helpottavat oloa. ”Itkuvirsi hoitaa syvällä sielussa olevaa pientä ihmistä, joka ikävoi.”

Anon taitoa käsitellä vaikeitakin ­asioita, ettei niitä tarvitse enää mukana kuljetella.

Anon taitoa, että oppisin ­antamaan toisille tilaa, niin ettei se olisi pois ­omastani.

Anon taitoa, että luoja antaisi ­miulle uutta henkeä, et mie oppisin anteeksi ­antamahan.

Jaksaisin paremmin hoitaa ­itseäni, ja kantaa ilolla lähimmäisiäni.

Katkelmia Pirkko Fihlmanin itku­ virrestä Itku pahan mielen karkottami­ seksi vuodelta 2002.

Pirkko Fihlman lauloi itkuvirttä viime kesänä Bomban talolla Nurmeksessa muinaispuvussa.

Ah itke, itke hyvä ystäväni, itke kaikki paineesi pihoille.

Pahat mielesi pihan p ­ erukoille, syvimpään suon s ­ ilmäkkeeseen.

Räp on nuoren pojan itkuvirttä Itkuvirsissä on kyse tunteiden purkamisesta ja itseilmaisusta.

Ne ovat myös hyvin yhteisöllisinä. Itkuvirttä yhdessä kuunnellessa käydään kollektiivisesti läpi niin ilot kuin surutkin. ”Nykypäivän riimittelyllä ja räppäämisellä on jotakin yhteistä itkuvirsirunouden kanssa”, myöntää Pirkko Fihlman.

Mitä sanoo asiaan 15-vuotias espoolainen räpharrastaja Elie Akili muutaman itkuvirren kuultuaan? ”Itkuvirret kuulostavat omituisilta, mutta ne herättävät kyllä tunteita. Tässä on kyse erilaisesta elämänajasta.”

Akili räppää itse rauhasta, ja hänen unelmissaan maailmassa vallitsisi ikuinen rauha. Hän löytää itkuvirsistä yhtymäkohtia räppiin. ”Itkuvirsi yrittää kertoa jotakin, sitä lausutaan. Siinä mielessä se on samaa kuin räp.”

Elie Akilille itseilmaisu on tärkeää silloin, kun haluaa kertoa jotakin merkittävää. ”Joskus itseilmaisu auttaa suruun. Ilosta tekee mieli räpätä aina, koska iloisia juttuja on aika monta maan päällä.”

14 esse

❘

2.12.2010

2.12.2010

2.12.2010

2.12.2010

Tapiolan seurakunta TAPIOLA Taneli Laasonen

a t s a g n i Kun odotellessa

perhemessu su 5.12. klo 10 Tapiolan kirkossa

Pyhäpäivä Tapiolassa Su 5.12. klo 10 Kuningasta odotellessa -perhemessu Tapiolan kirkossa, liturgi Arto Vallivirta, saarna Mimosa Leinonen, kanttori Heli Peitsalo.

Su 5.12. klo 11.30–13 Kroatian kirkkoa rakentamassa -lähetystilaisuus Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Seija Uimonen Radiolähetysjärjestö Sanansaattajista kertoo vuosistaan Kroatiassa.

Laske lähetysjalanjälkesi -teemaillassa su 5.12. klo 18–21 Mankkaan seurakuntakodilla hammaslääkäri Marja Jääskeläinen kertoo Afrikan-vuosistaan. Illan alussa valmistamme ja syömme yhdessä etnoruokaa – siis ilmoita tulostasi lähetyssihteerille iltaa edeltävänä perjantaina, p.

8050 4427.

Ma 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, liturgi ja saarna Arto Vallivirta, kanttori Hannu Jurmu, vaskiyhtye avustaa. Kirkkokahvit.

Viikkomessu Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä ke 8.12. klo 8.

Olarin seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000.

Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15 p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi www.tapiolanseurakunta.fi

tuksen siunaaminen kirkossa. Lisätiedot perhe.tapiola@evl. tai Katja Salmela 041 539 8709.

pelissa (Jämeräntaival 8). Kansainvälisesti tunnettuja joululauluja, Bachin sävellyksiä sekä negrospirituaaleja. Esiintyjinä Tero Halonen, tenori, Matilda Smeds, mezzosopraano ja Outi Rajamäki, piano. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 €, tuotto hyväntekeväisyyteen.

Joulukonsertteja Tapiolan kirkossa Espoon Laulu ti 7.12. klo 19.30, johtaa Eeva Manninen. Vapaa pääsy.

Candomino to 9.12. klo 19, johtaa Esko Kallio. Liput 13/7 €.

Tapiolan koulun musiikkiluokat ma 13.12. klo 18.

Dominante ti 14.12. klo 19, johtaa Seppo Murto.

Häivähdys pyhää TAPIOLA

Puurojuhlat 7. ja 8.12. klo 13 Tapiolan kirkolla

Perinteiset puurojuhlat Puuroa ja monipuolista ohjelmaa ti 7.12. ja ke 8.12. klo 13 Tapiolan kirkolla. Nouda ilmainen puurojuhlalippu vahtimestarilta.

Ke 8.12. klo 12 lounaskonsertissa EMOn nuoret taiteilija Ulla Hakulinen, oboe ja Ilmo Peitso, piano. Vapaa pääsy, ohjelmatulot Yhteisvastuulle.

Tapiolan kirkko 45 vuotta Taneli ja Aarne Laasosen valokuvanäyttely kirkon aulassa 6.12. saakka.

Diakonia – tukea elämään Diakoniatyöntekijään voi ottaa yhteyttä kohdattaessa erilaisia elämän vaikeuksia. Keskustelu voidaan käydä diakoniatoimistossa tai työntekijän voi kutsua kotiin tai laitokseen. Soita p. 8050 4433 tai tule käymään Tapiolan kirkon diakoniatoimistossa päiväsaikaan, niin sinulle annetaan sopiva keskusteluaika.

Itsenäisyys-

Nuoret aikuiset Otaniemen kappeli

päivän

jumalanpalvelus

Tapiolan kirkossa ma 6.12. klo 10

Pieni rukoushetki tarjoaa pysähtymisen arjen keskellä ma–pe klo 12 Tapiolan kirkolla.

Perheiden adventtiaskarteluilta Tapiolan kirkolla to 2.12 klo 18–19. Askarteluosuus klo 18– 18.45. Illan päättää joulunodo-

Messu Su 5.12. klo 12 Matinkappeli, II adventtisunnuntain messu, liturgia ja saarna Markus Asunta, avustaa Laura Pentti, kanttorina Päivi Hakomäki. Maksuton kirkkokuljetus tarvitseville. Kuljetuksen tilaus viimeistään messua edeltävänä perjantaina klo 12 Matinkappelin vahtimestarilta 040 533 8722.

Su 5.12. klo 12 Haukikappeli, Perhemessu, liturgia ja saarna Mia Wrang, avustaa Juha Virta, kanttorina Sanna Franssila.

Mukana varhaisnuorten leiriläisiä sekä Mikael Westman ja Milla Kristola.

Su 5.12. klo 18 Matinkappeli, Matinmessu, liturgia Juha Virta, saarna Elina Hellqvist, juontaa Virve Soini, musiikki Inna Vintturi.

Ma 6.12. klo 12 Matinkappeli, Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus (ei ehtoollista), liturgia ja saarna Laura Pentti, avustaa Jarmo Jussila, kanttorina Sanna Franssila.

Ke 1.12. klo 19 Matinkappeli, Hiljainen messu, Antti Kruus.

To 2.12. klo 18 Olarin kappeli, iltamessuna Taizé-messu, liturgia Markus Asunta, kanttorina Sanna Franssila. Musiikkina kauniita Taizé-lauluja. Saarnan tilalla hiljaisuus. Taizé-messu on peräisin Taizén ekumeenisesta yhteisöstä Ranskasta. Messu rakennetaan niin, että siinä on tilaa pienellekin ihmisessä olevalle kaipaukselle – ja kaipauksen vahvistumiselle luottamukseksi.

Ennen messua on mahdollisuus ripittäytyä messun papille klo 17– 17.45 kappelin rippihuoneessa.

To 9.12. klo 18 Olarin kappeli, iltamessu, liturgia ja saarna SallaMaria Viitapohja, kanttorina Päivi Hakomäki.

Pyhäkoulut

TAPIOLA

Päivärukous

Olarin kirkko on suljettu peruskorjauksen takia. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Matinkappelissa.

EMOn nuorten taiteilijoiden viuluilta Joanna Hyrskyn oppilaat soittavat pe 3.12. klo 18–20 Tapiolan kirkossa Häivähdys pyhää -konserttisarjassa.

Gioia di Natale – joulun iloa Otakappelissa Ihanaa joulutunnelmaa hehkuva konsertti la 4.12. klo 15 Otakap-

Jämeräntaival 8 Joulukonsertti, Matilda Smeds, la 4.12. klo 15.

Messu su 5.12. klo 11.

Saarna ja liturgia Jaani Vilkkilä, musiikki Riikka Jäntti.

Kirkkokahvit.

Ristin killan opiskelijoiden kappeli-ilta ke 8.12. klo 18.30. Matti Kankaanniemi: Vuorisaarnan tulkinta. Katso www.ristinkilta..

Leppävaara

www.cafekismus./ leppavaaran-nakut nakut.leppavaara@gmail.com Facebook: Leppävaaran seurakunnan nakut Ilta Parkilla su 5.12. klo 18 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21. Pastori Kirsti Koskelan johdolla keskustellaan jumalanpalveluksessa läsnä olevasta pyhästä.

Matinkappeli su 5.12. klo 12.

Olarin kappeli, päiväkerhon puolella, su 5.12. klo 11.

2.12.2010

OLARI LARI

Messuun!

li Su 5.12. klo 12 Matinkappe Perhemessu Su 5.12. klo 12 Haukikappeli, li, Matinmessu Su 5.12. klo 18 Matinkappe li, Ma 6.12. klo 12 Matinkappe palvelus lan ma aju san Itsenäisyyspäivän li, Ke 1.12. klo 19 Matinkappe Hiljainen messu li, To 2.12. klo 18 Olarin kappe iltamessuna Taizé-messu li, iltamessu To 9.12. klo 18 Olarin kappe

Rukous- ja hartaushetkiä Hiljaisuuden kappelissa, kauppakeskus Isossa Omenassa hartaus joka arkipäivä (ei la) klo 12.15–12.30. Hiljaisuuden kappeli on vauvamuskarin joulujuhlan takia poikkeuksellisesti suljettuna klo 12–14. To 9.12. Päivähartautta klo 12.15 ei pidetä. Kappeli on auki hiljentymistä varten klo 14–18. Ti klo 18 Hiljaisuuden kappelissa puolituntinen evankeliumin ääressä.

Haukikappelissa, Ukkohauentie 1, Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12, Kesto n.

25 min. Kaamoksen pimeydestä Jumalan syliin ja läsnäoloon. Hiljaisen rukouksen tunti joka keskiviikko Haukikappelissa Ukkohauentie 1, klo 12–13. Lisätietoja hetken ohjaajalta Marja Ervanteelta 050 558 8916.

Olars kyrka Niittykummussa, Olarinluoma 4: Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki, to klo 12. Kesto n. 25 min.

Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, Päivän Sana-rukoushetki ti klo 12.30.

Matinkappelissa hartaushetki to klo 12.30.

Myyjäisiä Lähetysmyyjäiset Matinkappelilla su 12.12. messun jälkeen klo 13 Adventtimyyjäiset Haukikappelilla la 18.12. klo 15.30–17 ja myynti jatkuu Kauneimpien joululaulujen jälkeen n. klo 18.30–19.

Lisätietoa yllä.

Nukkenäytelmä Isoisän joululahja Nukkenäytelmässä Eelis-ukki koristelee kissansa kanssa kuusta ja muistelee lapsuutensa joulua ti 14.12. klo 18 Olarin kappelilla. Esityksen aikana lauletaan yhdessä yleisön kanssa Joulupuu on rakennettu ja Jukka Salmisen laulua Piparin tuoksua, tonttujen juoksua. Sopii kaiken ikäisille. Kesto n. 30 min. Nukketeatteri Sananjalka.

Sanansaattajien lähetyspiiri

OLARI

Tule mukaan tekemään yhdessä Matinkappelin lähetysmyyjäisiä talkoisiin!

mäisenä maanantaina kaikki vaatteet 1 €/pussi. Tarjous ei koske muita tuotteita. Kirppikseltä löytyy muovipussit. Nähdään kirppiksellä, tule tekemään löytöjä.

Myyjäisiä Lähetysmyyjäisten talkoot. Tule mukaan tekemään yhdessä Matinkappelin lähetysmyyjäisiä. Ota yhteyttä lähetyspiirin ohjaajaan Anja Yli-Isotaloon 050 406 7678.

Lähetysmyyjäiset Matinkappelilla su 12.12. messun jälkeen klo 13, suositut lähetyspiirin lähetysmyyjäiset Matinkappelilla. Tule ostamaan jouluruokaa, leivonnaisia, käsitöitä, arpoja ja kirpputorin tuotteita Olarin seurakunnan lähetyskohteiden hyväksi. Mahdollisuus ruokailuun ja Lähetysrengas -lehteen tutustumiseen.

Adventtimyyjäiset Haukikappelilla la 18.12. klo 15.30–17 ja myynti jatkuu Kauneimpien joululaulujen jälkeen n. klo 18.30– 19. Myytävänä mm. leivonnaisia, sukkia ja muita käsitöitä, Yhteisvastuun ja Kirkon Ulkomaanavun etnisiä tuotteita, myös toisenlaisia lahjoja. Lisäksi arpajaiset ja glögikoju. Tuotto Mauritanian tyttöjen koulutukseen.

Joulutunnelmissa retki Porvooseen to 9.12. Päivän aikana tutustumme Porvoon Tuomiokirkkoon, vierailemme Brunbergin suklaatehtaalla sekä teemme jouluisen, opastetun kävelykierroksen vanhaan Porvooseen. Omavastuu 10 €. Kysy peruutuspaikkoja. Diakoni Anu Kuokkanen 040 509 7762.

Joulusaunaretki 13.12.

Velskolassa Tule mukaan olemaan yhdessä ja nauttimaan joulupäivällisestä. Sauna on lämpöisenä. Ilmoittautuminen ja lounaslipun ostaminen retkelle tapahtuu Olarin kappelin diakonialounaalla sekä Matinkappelin diakonialounaalla.

Hinta 2 €. Kyytiin pääsee Olarin kappelilta kello 8.50 ja Matinkappelin läheltä Liisankujan kääntöpaikalta 9. Paluu noin klo 18. Mukaan lähtevät diakonit Anu, Kristiina ja Sonja.

Matinkappelin Minikirppis Auki ma klo 9–12. Kuun ensim-

Omenan Olohuoneessa Kauppakeskus Kauppakeskus Ison Omenan palvelutasolla ti 7.12. klo 12.30. Aloitamme hartaudella Hiljaisuuden kappelissa klo 12.15. Piiri on avoin. Lähetyspiiri tukee Sanansaattajien Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa. Lisätietoja ryhmän ohjaajalta Leila Sipeläiseltä ja Markus Silvolalta 040 531 1017.

Joulunajan ikoninäyttely Hiljaisuuden kappelissa 26.11.– 30.12. Esillä ikonimaalari Harri Pitkäsen töitä. Näyttely avoinna arkisin klo 12–18 sekä la klo 12–15.

Lukupiiri Matinkappelin lukupiirissä to 16.12. klo 18–20. Runoilta, aiheena Claes Andersson ja Saima Harmaja.

Eläkeläiskerho Matinkappelilla (Liisankuja 3) ke klo 13–14.30. Vuoden viimeinen kerho 8.12.

Ilta yksin eläville Olarin seurakunnan sinkkupiiri la 4.12. Matinkappelilla klo 17–20. Jouluisia lauluja kanttorin johdolla.

English Bible study in English at Leppävaara. Bible study every second Wednesday at 18.30 at Leppävaara Church, Veräjäkallionkatu 2. Next meeting 8th Dec. We’ll study Gospel of Luke, studymaterials provided.

Child care available. For more information, please contact espoobible@gmail. com.

Messut Nuorten messu la 4.12. klo 17 Sodessa, mukana pastori Jukka Knuutti ja kanttori Helena YliJaskari.

Messu su 5.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, saarna teol. yo Anne Pettersson, liturgia Annamari Simpanen, avustava pappi Tuula Olli, kanttori Heli Hagmark, urkuri Helena Yli-Jaskari. Äiti Teresa -piiri kutsuu kirkkokahveille.

Mukulamessussa su 5.12. klo 16 Espoonlahden kirkossa mukana pastori Mira Kohijoki ja kanttori Timo Lonka – ja kirkkokaverit.

Tuomasmessu su 5.12. klo 17 Soukan kappelissa, saarna ja liturgia Anne Blomqvist, musiikki gospelryhmä Nardus. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10 Espoonlahden kirkossa, lipunnosto klo 9.45. Saarna ja liturgia Jukka Knuutti, avustava pappi Annamari Simpanen, kanttori Anna Pulli, Esmila-kuoroa johtaa Helge Kõrvits.

Diakoniaruokailu Syksyn viimeiset lounaspöydät on katettu Espoonlahden kirkolla to 2.12. ja to 9.12. klo 12, lipunmyynti klo 11.30–12.30, hinta 2 €/aikuiset, 1 €/3–13-v. Ruokailut alkavat tauon jälkeen ma 10.1.2011.

Torstaitori Aarreaitasta löydät hyviä, hyödyllisiä ja halpoja tavaroita ja vaatteita pukinkonttiin. Suunnista to 2., 9. ja 16.12. klo 14–18 kansainvälisen diakonian kirpputorillemme osoitteeseen Kastevuorenkuja 3.

Tule seimen luo Espoonlahden kirkon aulassa on adventtiaikaan esillä Kaskikappelin seimikerholaisten huovutustöitä ma–to 8–21, pe 8–17, la 9–17 ja su 9–18. Pääoven viereisessä ulkoikkunassa on valaistu palestiinalainen kylä.

Kaskimiehet Tule viettämään iltaa miesten porukassa to 2.12. klo 19.30 Kaskikappeliin, Kaskipiha 3. Pastori Antti Kruus Espoon ekumeenisesta toimikunnasta alustaa keskustelua aiheesta ”Luterilainen näkökulma roomalaiskatolisuuteen ja ortodoksisuuteen”. Tarjolla pientä iltapalaa. Tied. Reijo Chydenius 050 379 8000 tai Veijo Westerholm 0400 302 691.

Kotiseurat Pe 3.12. klo 19 Sisko ja Christian Danielilla, Ristiniementie 28 G 31. Veisataan Siionin virsiä, ”Saavu nyt armosta, Jeesuksemme ” (SV 6: 1).

Rukousyö Rukousta läpi yön Espoonlahden kirkossa pe 3.12. klo 21 – la 4.12. klo 2. Tasatunnein rukoushetki. Mahdollisuus esiruko-

esse

15

2.12.2010

Espoonlahden seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa Kuunkehrä 6, 02210 Espoo ma–pe klo 8–15 p. 8050 7000, faksi 420 8160. etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

❘

Kirkko ja kirkkoherranvirasto: Kipparinkatu 8, 02320 Espoo.

Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000 päivystävä pappi (toimitusvaraukset) ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

ukseen rukouspalvelijan kanssa.

Tarjolla iltateetä. Tule hiljentymään yksin tai yhdessä. Kirkon ovi on auki Sinua varten.

Hei me askarrellaan Tule askartelemaan joulukoristeita ja -kortteja yhdessä lapsesi kanssa la 4.12. klo 12–15 Espoonlahden kirkolle ja la 11.12. klo 12–15 Kaskikappelille. Materiaalimaksu aikuiset 4 €, koululaiset 2 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Kahvi- ja mehutarjoilu.

Soukka-seuran itsenäisyyspäiväjuhla Itsenäisyyttä juhlistetaan ma 6.12. klo 15 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Juhlapuheen lisäksi musiikki- ja lausuntaesityksiä.

Kahvitarjoilu. Juhlassa mukana kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Laulukerho Laulu päivän kirkastaa! Kanttori laulattaa Espoonlahden kirkon musiikkisalissa ti klo 13 7.12. ja 21.12. Lauluhetken jälkeen nautitaan yhdessä pullakahvit (1 €).

Meren ja taivaan välillä Keskusteluryhmä to 9.12. klo 14 Meriemy, Merenkäynti 3. Mukana diakoniapastori Annamari Simpanen ja diakonissa Maria Laulaja.

Miesten sauna- ja raamattupiiri Hilan leirikeskuksessa to 9.12.

Kimppakyydit Espoonlahden kirkolta klo 18. Sauna- ja iltapalamaksu 7 €. Tied. Erik Uimonen 050 573 5994 tai Mikko Tervonen 040 588 5411.

Sanasta suunta -evankeliumi-ilta ”Joulujuhla: Ensimmäinen joulu”. Illan vieraana Juhana Pulli to 9.12. klo 19 Iivisniemen seurakuntakodissa. Järj. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys SLEY ja Espoonlahden seurakunta.

Joulukonsertteja Pikkupianistien joulukonsertti la 4.12. klo 14 Soukan kappelissa, mukana pianonsoiton opettaja Marja Turu. Jouluista musiikkia, yhteislaulua, Hilkka Niirasen runonlausuntaa ja kahvitarjoilu.

Kipparinkadun kvartetin konsertti Yhteisvastuun hyväksi ke 8.12. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Ohjelma 5 €, glögi ja pulla 2 €.

Kuului laulu enkelten: Tomi Metsäkedon ja Laura Voutilaisen joulukonsertti Espoonlahden kirkossa pe 10.12. klo 19. Liput 33 € Lippupalvelusta.

Espoon laulun joulukonsertti ke 15.12. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Vapaa pääsy.

Esbo Kammarkör konsertoi la 18.12. klo 19 Soukan kappelissa. Kuoroa johtaa Timo-Juhani Kyllönen, Henri Ripatti, piano, Ylva Öhman, huilu, solisteina Juha

Kotilainen, baritoni ja Aurora Kyllönen, sopraano ja sello. Säveltäjäniminä S. Rachmaninov, P. Tshaikovski, T-J. Kyllönen, A. Öhrwall, E. Köhler, F. Gruber.

Kuninkaantien muusikot: Barokkiorkesteri ja kuoro su 19.12. klo 18 Espoonlahden kirkossa, kapellimestarina Markus Yli-Jokipii, solistina Margriet Buchberger, sopraano. Georg Friedrich Händel: Dixit Dominus HWV 232, Laudate pueri Dominum HWV 237, Salve Regina HWV 241. Liput 18/14 € ovelta tuntia ennen konserttia.

Mainingin koulun musiikkiluokkien konsertti ma 20.12. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Ohjelma 5/3 €.

Espoonlahden koulun ja lukion kuoron konsertti ma 20.12. klo 19 Soukan kappelissa.

Tuomaanpäivän konsertti: J.S. Bachin jouluoratorio ti 21.12. klo 21 Espoonlahden kirkossa, kamarikuoro Navichorus, Espoonlahden barokkiorkesteri, solisteina Helena Yli-Jaskari; sopraano, Johanna Talasniemi, altto; Heikki Rainio, tenori; Elja Puukko, basso; Seppo Murto, musiikin johto.

Vapaa pääsy.

Kauneimmat joululaulut Su 12.12. klo 15 Soukan kappelissa lisäksi hartaus, mukana Vox Edeni, joht.

Anna Pulli klo 15 Mäntykappelissa perheille, Eestinmetsän Marttojen joulutorttutarjoilu klo 17 Mäntykappelissa, Eestinmetsän Marttojen joulutorttutarjoilu klo 17 Espoonlahden kirkossa perheille, mukana jousiyhtye, joht. Elja Puukko ja Tiernapojat klo 18 Sodessa nuorisolle klo 19 Espoonlahden kirkossa, mukana jousiyhtye, joht. Elja Puukko ja Tiernapojat.

To 16.12. klo 20 Espoonlahden kirkossa mukana nuorten aikuisten kuoro Okra, joht. Anna Pulli.

Su 19.12. klo 15 Iivisniemen seurakuntakodissa klo 15 Kaskikappelissa perheille, Latokasken Marttojen joulutorttutarjoilu klo 17 Kaskikappelissa perheille, Latokasken Marttojen joulutorttutarjoilu To 6.1. klo 18 Espoonlahden kirkossa – kauneimmat vielä kerran.

Kolehti oman seurakunnan läheteille ja SLS:n joulukeräykseen.

Leiri yksinhuoltajaperheille Yksinhuoltajien talvinen perheleiri. Tule virkistymään lastesi kanssa. Luvassa omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille sekä yhteistä puuhaa. Velskolan väentuvassa 28.–30.1.2011 (pe klo 18 – su klo 15). Hinta 30 €/aik. 15 € 3–14-v, alle 3-v ilmaiseksi. Tied. ja ilm. 10.1. menn. p. 050 511 0504 tai johanna.korpela@evl..

Nuoret www.sodesode.

Esbo svenska

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770 Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000, 040 586 0056, fax 8050 3265. Esbo domkyrka, Kyrkparken 5 www.esbosvenskaforsamling.fi

Aftonbön i adventstid lö 4.12 kl. 18 på prästgården, Rönnberg. Glöggservering.

Högmässor sö 5.12.

Esbo domkyrka kl. 12.15, Sandell, Malmgren.

Olars kyrka kl. 10.30, von Martens, Bengts. Kaffe 9.30–12.

Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa, Sandell, Koski, Bengts.

Söndagsskola. Servering

Esbo domkyrka kl. 10 (obs tiden!) tvåspr. högm. Emriikka Salonen, Rönnberg, Alarik Corander, Marja-Liisa Talja, Bengts. Uppvaktning vid de stupades gravar efter högm. Kyrkkaffe i förs.gården.

De vackraste julsångerna i Hagalunds kyrka on 8.12 kl.

19 Ahlbeck, Bengts, Malmgren, Kronlund, Kråksången och EsVoces.

Hosianna, dem Sohne Davids!

Festmusik för det nya kyrkoåret från 1600-talet i Esbo domkyrka sö 5.12 kl. 19. Barokkiyhtye Opus X & Espoon Tuomiokirkon Vokaaliyhtye, dir. Markus Malmgren.

Grankulla svenska

Må 6.12. Självständighetsdagen

Fynda julklappar hos Symamsellerna i Vita huset, Prästgårdsgr.1. Öppet hus med café ti 7.12 .kl. 15–18.

Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16 tfn 512 3722. fornamn.efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi

Konsert To 2.12 kl 18 Grankulla musikinstituts kammarstråkar och ensemblen Via Regale.

Högmässa Sö 5.12 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Barbro Smeds. Aulakaffe.

Söndagsskola Sö 5.12 kl 12 i övre brasrummet.

Självständighetsdagen Må 6.12 kl 10 tvåspråkig gudstjänst, Hanna Vanonen, Ola Byfält, Barbro Smeds. Manskören GSP-klang. Efteråt uppvaktning vid hjältegravarna.

Jultablå uppförd av pensionärer Ti 7.12 och on 8.12 kl 9 och kl 10 i Grankulla kyrka. I publiken nns barn från daghemmen i Grankulla. Du, som vill uppleva stämningen, är välkommen med.

ESPOONLAHTI

Joulun ajan musiikkia Pikkupianistit la 4.12.

Kipparinkadun kvartetti ke 8.12.

Kuului laulu enkelten: Tomi Metsäketo ja Laura Voutilainen pe 10.12.

Espoon laulu ke 15.12.

Esbo Kammarkör la 18.12.

Kuninkaantien muusikot su 19.12.

Mainingin koulun musiikkiluokat ma 20.12.

Espoonlahden koulun ja lukion kuoro ma 20.12.

Tuomaanpäivän konsertti: J.S. Bachin jouluoratorio ti 21.12.

2.12.2010

2.12.2010

2.12.2010

Yhteiset tapahtumat

Espoon tuomiokirkkoseurakunta TUOMIOKIRKKO

Tule messuun 2. adventtisunnuntaina 5.12.

Eija Harju

klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran kappeli, Leena Ravantin lähtösaarna klo 12 Kauklahden kappeli klo 12 Nupurin kappeli klo 13.30 Rinnekappeli, jumalanpalvelus

Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 10 Espoon tuomiokirkko

Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Messu su 5.12. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustava pastori Reetta Ikonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori AnnaLiisa Haunio. Kirkkokahvit Pitäjäntuvassa.

Itsenäisyyspäivän messu ma 6.12. klo 10, kaksikielinen. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen ja Roger Rönnberg, avustava pastori Alarik Corander, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Pia Bengts. Messun jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla. Kirkkokahvit ja päiväjuhla seurakuntatalossa, puhuu kanslianeuvos, rovasti Arto Laitinen. Musiikkia. ”Hoosianna, Daavidin Poika!”

Uuden kirkkovuoden juhlamusiikkia 1600-luvulta su 5.12. klo 19. Barokkiyhtye Opus X, Espoon Tuomiokirkon Vokaaliyhtye, johtaa Markus Malmgren. Vapaa pääsy. ”Viron joulut” -konsertti pe 10.12. klo 19. Esiintyjät Triinu Taul, laulu ja kitara, ja Tiinamai Keskpaik, laulu ja kannel. Laaja valikoima jouluaiheisia lauluja, joista osa on viron eri murteilla.

Vapaa pääsy.

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Pyhäkoulu su 5.12. klo 12.

Perhekerho tiistaisin klo 9.30– 11.

Järjestö- ja harrasterippikouluihin ilmoittautuvien infotilaisuus la 11.12. klo 18. Sami Marte, Tuija Filppula.

Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu su 5.12. klo 12. Liturgia ja saarna Leena Ravantti, kanttori Lea Waaraniemi. Leena Ravantin lähtösaarna ennen eläkkeelle jäämistä. Ulla Joki, yksinlaulu.

Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 5.12. klo 12. Äitien raamattupiiri ”Mammaraamis” torstaisin klo 9.30– 11.30. Kappelilounas ja hartaus to 2.12. klo 12. Hinta 4 €. Joululounas to 9.12.

Lasten kauneimmat joululaulut

ti 7.12. klo 18. Yhteislaulutilaisuus. Äidit kappelilla ti 7.12. klo 18.

Naistenpiiri ti 7.12. klo 18.30.

Ota aikaa itsellesi. Tule mukaan keskustelemaan, ihmettelemään ja jakamaan arjen menoa. Vetäjänä Mirja Grönfors.

Rukouspiiri ke 8.12. klo 18.

Perhekerho; ryhmät pe 3.12. klo 10–11.30; ma 13.12. klo 10– 11.30.

Vauvaperhekerho ti 7.12. klo 10– 11.30.

Nuoret: Ti 7.12.: Isoskoulutus klo 17.45–19.15; Isoskoulutuksen jatkot klo 19.15–20.30. Torstaisin 9.12. asti: Isoskoulutus klo 17.30–19; Isoskoulutuksen jatkot klo 19.15–20.30. Perjantaisin 10.12. asti: Luja Kallio -raamis klo 18–19, Luja Kallio -kahvila klo 19–23.

Cafe Aurora ja Sansa-soppi ma– pe klo 10–14. Suljettu ma 6.12.

Paikalla vapaaehtoinen kahvilaemäntä. Tapaamispaikka, lehtiä, internet. Sansa Sopin tuotteita ostaen tuet Kiinan radiolähetystyötä. Talkootorilta apua ja pikkuhommia.

Lue lisää toiminnastamme www. espoontuomiokirkkoseurakunta.  > Seurakunta-alueet > Aurora.

Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Sanan ja rukouksen ilta pe 3.12. klo 19. ”Älä pelkää”, oikeust. toht.

Kalevi Laaksonen Verkostosta.

Juontaja Kirsi Muurimäki. Kahvitarjoilu klo 18.30.

Pyhäkoulu su 5.12. klo 12.

Eläkeläisten kerho ke 8.12. klo 12.30.

Ylistys-, raamattu- ja rukousilta pe 10.12. klo 19.

Vauvaperhekerho perjantaisin klo 9.20–11.30.

Perhekerhopäivä ma 13.12. klo 10–13.

Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi Pakkanen 040 531 1042.

Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Kyläkirkko su 5.12. klo 12. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, kanttori Sheldon Ylioja.

Puuhapaja pe 3.12. klo 9.30– 12.30. Tule tekemään kädentöi-

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15, virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–15, toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

tä lähetyksen hyväksi mukavassa seurassa.

Kauklahden perhekerhon ja alueen eläkeläisten yhteinen jouluhartaus ja joulupuuro ti 7.12. klo 10. Toivotamme tervetulleeksi erityisesti kaikki Kauklahden kappelin perhekerholaiset ja kappelilla eläkeläisten keittoruokailuun osallistuneet sekä kappelin eläkekerholaiset.

Raamattualustus ke 7.12. klo 18.30.

Lasten kauneimmat joululaulut ke 8.12. klo 18. Yhteislaulutilaisuus.

Perhekerho seuraavan kerran ti 14.12. klo 10–11.30.

Kauklahden lapsikuoro Kielot torstaisin klo 15–16. Tied. Sheldon Ylioja 040 590 0730.

Musiikkiopisto Avonian oppilaiden joulukonsertti la 11.12. klo 16. ”Kappelipalloilijat” Lentopalloa ti 7.12. klo 17–18.30 Mikkelän koululla, Lanttikatu 7. Seuraavan kerran 11.1.

Pappi tavattavissa keskustelua ja rukousta varten torstaisin klo 11–12.30.

Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Eläkeläiskerho to 2.12. klo 13.

Lasten kauneimmat joululaulut to 2.12. klo 18. Tule koko perheen voimin laulamaan. Mehu- ja pullatarjoilu.

Pyhäkoulun joulujuhla su 5.12. klo 12.

Laulun ja sanan ilta su 5.12. klo 18, aluksi teetarjoilu. Lausuja Lahjamarjatta Korhonen. Vuodenvaihteen jälkeen Laulun ja Sanan illat siirtyvät Viherlaakson kappeliin.

Avoin kahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30 Peräkammarissa.

Kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 19. Yhteislaulutilaisuus. Parkkipaikkatilaa on vähän, joten paikalle kannattaa saapua mahdollisuuksien mukaan kimppakyydein, julkisilla kulkuvälineillä, kävellen

TUOMIOKIRKKO

mmat i e n u Ka t laulu u l u o J e

rheill

pe Lapsi

18 2. klo peli to 2.1 hden kap ola Laaks 18 2. klo eli ti 7.1 pp a k n a Auror lo 18 12. k kappeli .

8 e k n e d lah Kauk

lle

Kaiki

16 2. klo su 5.1 kappeli n Suvela 19 2. klo to 9.1 hden ola Laaks li kappe

tai jättää auto vähän kauemmaksi kappelilta ja kävellä loppumatka.

Rukouspiiri kodeissa maanantaisin klo 18.30. Tied. p. 541 3209.

Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30.

Nuorisotila Nestori Asemakuja 2 Nuorten aikuisten X-ryhmä sunnuntaisin klo 16.

Paluumuuttajapiiri Kanerva to 2.12. klo 13. Sisään Nordean viereisestä ovesta.

Niipperi Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su 5.12. klo 12.

Nupurin kappeli Brobackantie 1-3 Messu su 5.12. klo 12. Liturgia ja saarna Martti Rae, kanttori AnnaLiisa Haunio. Musiikki Säde Bartling, Sampo Haapaniemi ja AnnaLiisa Haunio. Messun jälkeen joulupuuro, myyjäiset ja arpajaiset.

Tuotto kummilapsikohteemme hyväksi Nepaliin. Myyjäiset ja arpajaiset järjestää alueen vapaaehtoiset ja eläkeläiskerhot.

Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 5.12. klo 13.30.

Vironkielinen keskustelupiiri ti 7.12. klo 18, Tuuli Raamat.

Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Torstaipiiri to 2.12. klo 15–16.

Vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille. Tied. Maarit van Santen 050 438 0189.

Kauneimmat joululaulut su 5.12. klo 16. Yhteislaulutilaisuus. Kahvitarjoilu.

Joulumyyjäiset su 5.12. klo 17– 18.

Käsityö- ja askartelukerho ti 7.12. klo 10–14. Valmistetaan tuotteita lähetystyön ja yhteisvastuun hyväksi.

Diakoniaruokailu ti 7.12. klo 12.15–13.15. Hinta 2 €.

Iltaperhekerho ke 8.12 klo 17.30–19.30. Tule viettämään perheen iloista yhdessäoloaikaa arjen keskelle. Mummit, vaarit, kummit ja naapurit myös tervetuloa. Tiedustelut 050 511 0165.

Raamattupiiri to 9.12. klo 12–14 Espoon kaupungin asukastilassa, Kirstintie 11 (entinen kirjasto).

Eläkeläiskerho to 9.12. klo 13.

Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

International Family Music Group on Fridays at 11– 11.30 a.m. More information www.espoontuomiokirkkosrk. >musiikki>muskarit or sannakaisa.ojala@evl..

Tuomarilan asema Tuomarilantie 4 Pyhäkoulu su 5.12. klo 12.

Yksinhuoltajaperhekahvila su 5.12. klo 14–16.30. Askartelukerta, huom. aika. Mukavaa jutustelua arjen askarruttavista ai-

heista kahvin kera. Lapsille omaa ohjelmaa.

Luodaan yhdessä -askarteluryhmä ti 7.12. klo 13.

Vauvaperhekerho keskiviikkoisin klo 13–15.

Perhekerho perjantaisin klo 10– 11.30.

Viherlaakson kappeli Viherkalliontie 2 Kappelilounas ti 7.12. klo 12–13.

Hinta 4 €. Aluksi hartaus. Lounas on tarkoitettu kaikille. Joulupuurolla mukana myös Viherlaakson lähetyspiiri.

Vietaminkielisten keskustelukerho to 2.12. klo 13.

Perhekerho torstaisin klo 10– 11.30.

Haluatko tehdä jotain hyvää?

Sotahistoriallinen matka miehille Lähde omatoimimatkalle PohjoisPuolaan 8.–12.4. Vain miehille.

Tutustumiskohteita mm. Stutthof, luostareita, Sudenpesä, asemuseo. Alustava hinta 595 €, sis. matkat, majoituksen, pääsyliput ja 1 ateria/pvä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Hannu Mäenpää 040 513 0861, hannu.maenpaa@ evl..

Unelmakammari Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan kohtaamispaikka, Kaivomestarinkatu 8. Avoinna maanantaisin klo 10–12, hartaus 11.30 ja torstaisin 10–15. Tied. 040 736 9315. Peittopajassa maanantaisin klo 12–14 kudotaan Äiti Teresa -peittoja. Tied. 040 531 1037.

Espoon tuomiokirkon peruskorjaus on valmistunut ja tarvitsemme messuavustajia kirkkoon. Tule jakamaan virsikirjoja, lukemaan tekstejä, jakamaan ehtoollista.

Koulutus kirkossa ke 15.12. klo 18. Ilmoittautuminen ja lisätiedot pastori Kirsi Muurimäki 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl..

Perheiden puhelinpäivystys

Muskarit jatkuvat kevätkaudella

Diakonian ajanvaraus

viikolla 2 eli 10.1. alkavalla viikolla. Vanhat muskarilaiset ilmoittavat jatkamisestaan opettajalle, uusia otetaan vapautuville paikoille ja varasijoille ilmoittautumisjärjestyksessä. Paikat, ajat ja ilmoittautuminen netissä www.espoontuomiokirkkosrk. >musiikki>muskarit. Lukujärjestys vahvistuu vuoden vaihteeseen mennessä, ja jos muutoksia on, niistä tiedotetaan ensisijaisesti sähköpostilla osallistujille.

Parisuhteen rikastuttamisviikonloppu Hvittorpin linnassa 21.– 23.1.2011. Ohjaajina Kirsi ja Jari Kanerva. Hinta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville 150 €/pari ja muille 180 €/ pari, sisältää täysihoidon. Ilmoittautumiset 17.12. mennessä ja tiedustelut Kirsi Kanerva 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl..

Äitilomanen Ohjelmassa lepoa, liikuntaa, ulkoilua, keskustelua, hartautta, yhdessäoloa ja hyvää ruokaa Velskolassa 29.–30.1.2011. Leirin hinta 30 € omilla liinavaatteilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Outi Wenell p. 8050 3584.

Erosta eteenpäin pienryhmä Kalajärven kappelilla keskiviikkoisin klo 18–20. Ryhmä kokoontuu 7 kertaa ajalla 12.1.–2.3.2011 Kurssin hinta 25 € sis. kurssimateriaalin ja iltapalan kokoontumiskerroilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 5.1.2011 mennessä Outi Wenell p. 8050 3584, 040 547 4146 tai outi.wenell@evl..

tiistaisin klo 10–12. Keskusteluapua ajanvarauksella perheen, parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä. P. 8050 3583 ja 8050 3584.

Espoon keskus 040 513 0862 ja 040 736 9315 Suvela 040 531 1037 ja 050 438 0189 Kalajärven alue 040 531 1042 Auroran alue 040 763 6599 Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 Viherlaakso 040 572 5344.

Ajankohtaisimmat tapahtumatiedot Espoon tuomiokirkkoseurakunnan toiminnasta löytyvät Espoon seurakuntien verkkosivuilla olevasta tapahtumakalenterista osoitteessa www.espoonseurakunnat. > Tuomiokirkko > Kalenteri. Tuomiokirkkoseurakunnan etusivulta pääsee katsomaan myös Ajankohtaista-sivuja, jonne päivitetään tuoreimmat tapahtumatiedot.

Näkövammaiset

Näkövammaisten ja oppaiden joulujuhla la 18.12. klo 13–16.45 Hvittorpin leirikeskuksessa Masalassa Kirkkonummella (Hvittorpintie 245).

Kuljetus omin kyydein tai bussilla. Bussireitti: klo 11.50 Tapiola Gardenhotellinturistipysäkki, klo 12.05 Leppävaara Läkkitorin P-alue (Läkkisepänkuja 2) klo 12.20 Kirkonkulma, Espoon keskus, Kirkkokatu 1. Paluulähtö klo 16.45. Juhlan järjestää Espoon seurakuntien Näkövammaistyö ja Espoonseudun näkövammaisyhdistys. Ilmoitt. ruokavalioineen ja matkustustapoineen to 2.12. mennessä Tarja Huttuselle 040 734 7714, tarja. huttunen@evl. tai Näkövammaisten yhdistykseen p. 803 0368.

Tule kävelemään kimpassa joka ma klo 10 Leppävaaran Raitin Pysäkkillä, Konstaapelinkatu 1, viimeinen krt ennen joulua 13.12. Lenkin jälkeen n. klo 11 kahvit. Opasystävät ovat paikalla odottamassa lenkkeilijöitä.

Yhteyshenkilönä Markku Riekki.

Matalan kynnyksen lukupiiri näkövammaisille ja oppaille, uusille piiriläisille tilaa. Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa tiistaisin, seuraava krt. 7.12. klo 13–15 Kirkonkulmassa, Kirkkokatu 1. Emäntänä Sari Talja.

Onko sinulla läheisenä henkilö, jolla on päihdeongelma? Tule näkövammaisille ja heidän oppailleen kahden viikonlopun Läheiskurssille 11.–13.2.

Hvittorpissa ja 4.–6.3.

Velskolassa. Hinta 50 €/ viikonloppu, yht. 100 €.

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, viim. 17.1. menn.. Lisätiedot Tarja Huttuselta. Järj.

Espoon ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyö sekä Kalliolan Kuntoutusklinikka.

Näkövammaisten toiminnasta lisätietoja diakonissa Tarja Huttunen 040 734 7715 tai tarja. huttunen@evl..

Ikä-ihmisten joulukirkko ja -juhla ma 13.12 klo 12 Espoon tuomiokirkossa. Maksuton bussikuljetus (Lehtimäen Liikenne).

Pohjoinen ajoreitti: 10.45 Niipperin koulun pysäkki, Niipperin tiellä; 10.55 Kalajärven kappeli, Niipperintien pysäkki; 11.00 Odilammen tienhaaran pysäkki; 11.20 Laaksolahti M-kaupan pysäkki Laaksolahden tiellä; 11.25 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2; 11.30 Auroran kappeli, Pekan Pikapainon pysäkki; Espoon tuomiokirkko Eteläinen ajoreitti: 11.00 Siikajärven kerhotalo, Heinästie 58; 11.15 Nupurin kappeli, Brobackantien pysäkki; 11.30 Kauklahden kappeli, Kauppamäen tiellä; 11.40 Suvela, Satulinnan pysäkki Kirsitie 5; Espoon tuomiokirkko Paluukuljetukset seurakuntatalolta, Kirkkoranta 2, klo 14.45, samat reitit.

2.12.2010

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Perkkaan kappeli Upseerinkatu 5, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B 3. krs, Leppäsiipi Alberganesplanadi 1.

Messut ja hartaudet Hiljainen aamurukous ja ehtoollinen pe 3.12. klo 7.45–8.45 KilonRistissä. Ehtoollinen klo 8.30.

Juha-Pekka Rissanen.

Taaperokirkko pe 3.12. klo 10 Lasten kappeli Arkissa. Kirsti Koskela ja Seija Hatakka.

Toisen adventin perhemessu ”Pian kuningas saapuu” su 5.12. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgi Kirsti Koskela, avustava pappi Inkeri Juvela, kanttori Kullervo Latvanen.

Messussa esiintyy Matilda Joenpelto soittaen kannelta. Messun jälkeen keittolounas, jonka vapaaehtoinen maksu menee yhteisvastuulle.

Messu ja kirkkokahvit su 5.12. klo 12 Karakappelissa. Timo Salo ja Kullervo Latvanen.

Lepuskimessu su 5.12. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Kari Springfelt. Messussa lauletaan punaista laulukirjaa ja joskus myös virsiä.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ja partiolaisten lupauksenanto ma 6.12. klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Kari Springfelt, kanttori Elo Jaanivald. Jumalanpalveluksessa avustavat partiolippukunnat Leppävaaran Korvenkävijät ja Vaaran Vaeltajat. Ei ehtoollista.

Aamumessu ke 8.12. klo 8 Lasten kappeli Arkissa, Terhi MuiluTeinonen.

Arkin paja La 4.12. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Hartaus n. klo 11.30. Sytytämme jo kaksi adventinkynttilää. Teemme lisää adventin askareita. Tarjolla myös kahvia ja mehua.

”Ensimmäinen joulu”

103,1 MHz

LEPPÄVAARA

n u l u o J a j o n e m

ia artauks h a j a j ja Messu vaariin a t s a v vau uillekin m e l l i kaik ja

5 rukous n aamu 7.45–8.4 Hiljaine n pe 3.12. klo ine ehtooll tissä. is . klo 10 KilonR pe 3.12 o k k r i k Taapero peli Arkissa. ap k su ja n e Last rhemes e p n i t adven . klo 10 Toisen su 5.12 s a n u keittolo an kirkossa. ar 5.12.

Leppäva hvit su a k o k k r ki Messu ja akappelissa. r a K . klo 17 klo 12 su 5.12 u s s e im sa.

Lepusk n kirkos a r alvea a v ä malanp Lepp ju n ä nto v i yyspä uksena Itsenäis iolaisten lupa n art ara lus ja p Leppäva 0 1 lo k . ma 6.12 .

8 a s s o .12. klo kirk su ke 8 s e m . u a Aam rkiss appeli A Lasten k

Acapella-joululauluja

Arjen adventtimessu

Nuorten lauluryhmä Lejja pe 10.12. klo 19 Leppävaaran kirkossa.

Ti 14.12. klo 11.30 Leppävaaran kirkossa. Pastori Timo Salo, kanttori Kullervo Latvanen ja diakoniatyöntekijöitä.

Vapaaehtoisten joulujuhla

”Tämän oven tahtoisin avata”

Sydänääniä-ilta

Ti 7.12. klo 18.30 Perkkaan kappelissa.

Japani-Kenia -lähetyspiiri Ke 8.12. klo 14 Leppävaaran kirkossa. Vieraana Teemu Haataja SLEY:stä.

kirkko, mukana Kamariorkesteri Juvenalia su 19.12. klo 19 Leppävaaran kirkko, mukana Kamariorkesteri Juvenalia

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron joulukonsertti To 16.12. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kuoroa johtaa Kullervo Latvanen. Sari Anetjärvi laulusoolo ja Pauliina Hyry urut.

Pappi päivystää Sellossa Pappi on tavattavissa keskusteluja varten pe klo 15–17 Sellon kauppakeskuksessa. Päivystyspiste 2. kerroksessa hissien lähellä.

Diakonia Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 8050 5539 ja 8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

Diakonialounas ti klo 11.30– 12.30 Leppävaaran kirkolla. Aterian hinta 2 €.

Hyvä olo – avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille ti klo 14.30–15.30 Leppävaaran kirkon Olotilassa.

Yksinhuoltajien Olohuone ti 14.12. klo 17.30–19 Arkissa.

Keskustelukahvila yhden vanhemman perheille. Rento kohtaamispaikka kahvikupin äärellä.

Lopuksi lyhyt iltahartaus.

Raitin pysäkki

Joulujuhla Leppävaaran seurakunnassa vapaaehtoisina toimiville henkilöille su 12.12. klo 15.30 Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa.

Siionin virsi -seurat

17

Kauniaisten seurakunta

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo, avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590.

Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575.

Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562. etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

Santeri Marjokorpi puhuu aiheesta Sanasta suunta -iltojen joulupiirissä to 2.12. klo 19 KilonRistissä. Isäntänä Hannu Keskitalo.

Joulukahvit.

Naistenilta, jossa pohditaan elämän valintoja toiminnallisin menetelmin, ohjaajana Kirsi Stickler. Ti 7.12. klo 18 Leppävaaran kirkon rippikoulusalissa.

esse

2.12.2010

Leppävaaran seurakunta Toimipisteet

❘

Joulun sydänäänissä kuullaan ja koetaan joulun rytmejä Leppävaaran kirkossa su 12.12. klo 17. Sydänääniä on keskustelun ja kohtaamisen foorumi. www.sydanaania..

Olotilan kirpputori Leppävaaran kirkolla Tule tekemään löytöjä ja nauttimaan kuppi kuumaa glögiä piparin kera. Kirpputorimme on avoinna 16.12. asti ti ja to klo 11–14.

Joulun jälkeen avaamme jälleen ti 11.1.

Äiti Teresa -piiri Vuoden viimeinen kokoontuminen to 16.12. klo 11–13 Karakappelissa. Rauhaisaa joulunaikaa ja kiitokset kaikille mukana olleille arvokkaasta työstä. Jatkamme to 13.1.

Varttuneen väen messu ja joulupuuro To 16.12. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Timo Salo, Kullervo Latvanen, Taina Rönnholm.

Kauneimmat joululaulut to 9.12. klo 13 mukana Leppävaaran seurakunnan päiväkuoro, johtaa Kullervo Latvanen.

Joulumyyjäiset la 11.12. klo 11– 15, järjestäjinä Itä-Karjalan Työ, SPR:n Kehä-Espoon osasto ja Raitin pysäkki. Konstaapelinkatu 1, Leppävaara p. 510 2792.

Nuoret PePa pe 3.12. klo 18.30−22 Nooan Parkissa, Lintuvaarantie 21.

Messu Su 5.12. klo 10 kirkossa, saarna Mauri Vihko, liturgia AnnaKaisa Tuomi ja kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit

Martat ja Mariat To 2.12. klo 12 kansainvälisen työn tukiryhmä yläsalissa.

Konsertti Kauniaisten musiikkiopiston kamarijouset ja Via Regale yhtye esiintyvät to 2.12. klo 18 kirkossa.

Puurojuhla Pe 3.12. perhekerhon, muskarin ja avoimen perhetoiminnan puurojuhla. Yhteislähtö klo 9.30 lyhtykulkueena Sebastokselta (Kauniaistentie 11) Villa Junghansiin.

International Family Club On Sundays 4 pm–6 pm at Sebastos.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Ma 6.12. klo 10 kirkossa kaksikielinen jumalanpalvelus, Hanna Vanonen ja Ola Blyfält, kanttorina Barbro Smeds, eläkeläiskuoro Manskören GSP-klang avustaa. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeltenlasku sankarihaudoilla.

Ompeluseura äideille ja naisille Ke 8.12. klo 18.30 Sebastoksessa. Syyskauden viimeinen kokoontuminen.

Konsertti Kauniaisten musiikkiopiston laulajien ja kuorojen jouluinen konsertti ke 8.12. klo 19 kirkossa.

Nuoret Isoskoulutuksen retki to 9.12.

Lähetysmuseoon Helsinkiin.

Lähtö klo 16.15 Kauniaisten asemalta.

LEPPÄVAARA K u v a: S u v i S i ev i l ä

❘

Kauneimmat joululaulut ma 13.12. klo 19 KilonRisti ti 14.12. klo 19 Uuttu ke 15.12. klo 19 Karakappeli ke 15.12. klo 22 Leppävaaran kirkko ”Yön kauneimmat” to 16.12. klo 19 Perkkaan kappeli su 19.12. klo 15 Leppävaaran kirkko ”Lasten kauneimmat” su 19.12. klo 17 Leppävaaran

www.sydanaania.fi

16 esse

Joulun sydänäänissä kuullaan ja koetaan joulun rytmejä

Leppävaaran kirkossa su 12.12. klo 17

18 esse

❘

Kotiapu

2.12.2010

2.12.2010

16

esse

❘

Unelmatöissä Henrik Särkkä toivoo, että ­työnantajat ottaisivat kehitys­ vammaisia rohkeasti töihin.

Teksti Anita Järvisalo Kuva Esko Jämsä

H

eti haastattelun alussa Henrik Särkkä ojentaa ylpeänä käyntikorttinsa. Nimen alle on painettu hänen nykyinen tittelinsä: kirkkoväärti. Hän nyökkää monta kertaa innostuneena: ”Kyllä, kyllä, tästä työstä minä tykkään!”

Henrik Särkkä on kutsunut haastatteluun mukaan myös lähimmät työkaverinsa, vahtimestarit Tommi Hartikaisen ja Leila Kivelän sekä vapaaehtoistyön pastori Kirsi Muurimäen. He lupaavat auttaa, jos keskustelua tarvitsee tulkata.

Henrik Särkällä on dysfasia, ja siksi puheen tuottaminen on ­vaikeaa. Dysfasialla tarkoitetaan kielen kehityksen häiriötä. Kehitysvammastaan huolimatta hän osaa jonkin verran lukea ja kirjoittaa. Tukiviittomien lisäksi Särkkä käyttää näitä taitoja tarvittaessa hyväkseen, kun hän antaa vastauksiaan kysymyksiin.

Työnantajille rohkeutta!

Arkisin Särkän aamupäivät kuluvat tuetussa palkkatyössä laitos­ huoltajana Samarian terveysasemalla Espoon keskuksessa. Hän osoittaa painokkaasti sormellaan pöydällä olevaa esitettä tuetuista työpaikoista: tällaisia pitäisi olla enemmän!

Nykyään Särkkä toimii sunnuntaisin myös suntion avustajana Laaksolahden kappelissa. Työpäivä alkaa yleensä palaverilla vahtimestarin kanssa. Työtehtäviin kuuluvat liputus, postin haku ja tilojen järjestely.

 Palveluja tarjotaan

terveydenhoi

Marko Kokko 0400 628763

terveydenhoitaja, Kotiapu • Hoitopalvelut mielenterveyshoitaja

Innokas karaokeisäntä

 Koulutusta

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Kevätkausi alkaa 12.1.2011. Ilmoittaudu!

Ryhmissä vielä tilaa!

SAGAN KUVIS

sairaanhoitaja Espoon Rauhanyhdistys ry Mänkimiehentie 5 02780 Espoo niina.holopainen@kotiapu.fi Niina Holopainen 044 303 1306 www.espoonrauhanyhdistys.fi terveydenhoitaja, sairaanhoitaja niina.holopainen@kotiapu.fi Maksuton kartoituskäynti Koti- jaensimmäinen hoivapalvelut Kotisairaanhoito Su 5.12. klo 16 seurat niina.holopainen@kotiapu.fi Ma 6.12. klo 16 itsenäisyysjuhla Mahdollisuus kotitalousvähennykseen Koti- ja hoivapalvelut KotijaKotisairaanhoito hoivapalvelut Kotisairaanhoito Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkilöpalv Su 12.12. klo 16 seurat Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkilöpalvelu La 18.12. klo 18 puuro- ja joululauluilta Mielenterveyskuntoutujien kotiapu Tukihenkilöpalv Kotiapu ja ainen

niina.holop Kotiapu ja ä ilm ja KotiapuKotija Pyydho Hoitopalvelut Ppyaylvdeäluilkm Hoitopalvelut palveluk Niina Mielenterv Niina

Kotisairaanhoito yydä ilm Hoitopalvelut Ppalvelukartoitus ! ja kotipalvelut Niina

w w w. k o t i a p u . f i

Tiedustelut kuvataideopettaja Saga Suonio 045 679 5040 tai saga@desaga.fi • www.desaga.fi

 Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Henrik Särkkä nauttii vahtimestarin tehtävistä Laaksolahden kappelissa. Hän on myös innokas Yhteisvastuu-kerääjä.

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

www.kotimaa24.fi

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Karpalolla

tulehduksia vastaan!

Raitaniemen karpalojauhe

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle. Karpalon on todettu tehokkaasti ehkäisevän virtsatieinfektioiden syntyä ja kohottavan yleiskuntoa.

 Terveydenhoitoa Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

terveeks. www.ruohonjuuri.fi Tuoreeks,

Lä ä k ä ri k e s ku s GRAN I M E D Yleis- ja erikoislääkärit, puheterapeutti Laboratorio- ja ultraäänipalvelut

Tervetuloa!

Karpalojauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja.

Karpalojauhe sisältää jauhettuna myös karpalon siemenet, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

Joululaulujen ilta su 5.12. klo 17.00 Piia Peltolan luona, Haltiantie 3, opetus Esko Haapalainen, musiikki Kullervo Puumala. Järjestää Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Tervetuloa!

Niina Holopainen 044 303 1306 sairaanhoitaja Niina Holopainen 044 303 1306 terveydenhoitaja, sairaanhoitaja

Rohkeasti työhakuun Kun Särkkä kolmisen vuotta sitten näki Essessä ilmoituksen vapaaehtoisen kirkkoväärtin paikasta, hän innostui heti. Koska äiti on pappi, seurakunta oli tullut hänelle rakkaaksi jo lapsena.

Henrik Särkkä ajatteli rohkeasti, ettei kehitysvammaisuus ole este, ja näytti työpaikkahaastattelussa kirjoittamaansa lappua: ”En osaa puhua”. Sen jälkeen hän otti esiin CVkansionsa, johon oli siististi järjestänyt kaikki todistuksensa.

Yksitoista vuotta kestäneen peruskoulun käytyään hän on suorittanut muun muassa kolmivuotisen laitoshuoltajatutkinnon Bovalliuksen ammattiopistossa ­Pieksänmäellä, Intti tutuksi -kurssin ja Omnian siivoustyön peruskurssin.

Arvosteluissa todetaan, että Särkkä on ahkera, vastuuntuntoinen, aina kohtelias ja iloinen.

Henrik Särkkä tekee seurakunnalle vapaaehtoistyötä noin kuusitoista tuntia kuukaudessa kirkkoväärtinä viikonloppuisin. ”Oli helppo päättää, että Särkkä sopii tähän työhön. Olemme saaneet huomata, että hän on aina sydämellinen ja äärettömän ahkera”, Muurimäki toteaa yhdessä Hartikaisen ja Kivelän kanssa.

19

Kotiapu •Elegia Hoitopalvelut Hoivapalvelu Oy Kotiapu • Hoitopalvelut Liisa Kokko 0400 628743

Ennen jumalanpalvelusta Särkkä huolehtii, että virsikirjat ja messuohjelmat ovat saatavilla. Hän kiinnittää myös virsitauluun laulettavat virret ja järjestää ehtoollisvälineet alttarille sekä auttaa messun aikana ehtoollisen ­jaossa.

Henrik Särkkä on asunut jo viitisen vuotta Autismisäätiön ryhmäkodissa Hirvisuolla Gumbölessä.

Illat kuluvat tietokoneen äärellä.

Facebookissakin on oma profiili. Intoa riittää myös kehitysvammaisten Me Itse ry:n tiedotus­ työhön.

Erityisen mieluista Särkälle on karaoke-laulaminen. Hän pitää huolta Espoon kehitysvammaiset ry:n karaokelaitteista ja toimii karaokeisäntänä yhteisissä tapahtumissa. Kun Henrik viime kuussa täytti kaksikymmentäkahdeksan vuotta, sitä juhlittiin Laaksolahden kappelilla – komeasti karaoken tahdittamana, totta kai!

esse

Niina Ho

27.11.2008

 Hautauspalveluja

❘

Allmän- och specialläkare, talterapi Laboratorio- och ultraljud

K&K Tällä kupongilla 2.-5.12.

Kauppakeskus Grani, Kauniaistentie 7 Köpcentrum Grani, Grankullavägen 7

Raitaniemen marjatila:

Karpalojauhe, 100 g

5,95

____________________________________________________________________________________ _____

tel. 09-4131 7400

WWW.GRANIMED.FI

/pss (7,62)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

 Virkoja avoinna Tavaralahjan sijasta voit antaa tänäkin vuonna Toisenlaisen Lahjan. www.toisenlainenlahja.fi Puh. 020 787 1201.

Kauniaisten seurakuntayhtymässä on haettavana

SUNTION VIRKA

Perinteiset myyjäiset Itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 klo 9.30-15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki käsitöitä • tauluja • ruokaa • leivonnaisia • arpoja vanhoja kortteja • Ompeluseuran ”Vanhasta uutta” -mallisto ensi kertaa myynnissä

KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ GRANKULLA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET

Viran vastuualueisiin kuuluvat mm. kirkonpalvelijan tehtävät kirkollisissa toimituksissa, asiakaspalvelu sekä siivoustyö.

Viran kelpoisuusehdoista, tehtävistä sekä palkkauksesta tarkemmin http://yhtyma.kauniaistenseurakunta.fi/ Hakuaika päättyy 17.12.2010 klo 14.

Lähetyskirkossa

Olarin seurakunnassa on haettavana

klo 9.30 Alkuhartaus klo 12 Konsertoi Cumina-yhtye

III KAPPALAISEN VIRKA

Juhlavuoden kunniaksi kirkontäydeltä musiikkia, tanssia ja iloa afrikkalaisen ja suomalaisen hengellisen musiikkin tahdissa.

Basaari ja vanhaintavarainkauppa Vanhaliina sekä Lähetysravintola Teranga ovat avoinna.

Lounas klo 11-14

sekä

DIAKONIAN 50 % VIRKASUHDE 1.1.-31.8.2011 väliselle ajalle.

Lisätiedot, katso www.olarinseurakunta.fi

 Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Mietitkö asunnon myyntiä?

Koulutettu, kokenut ja ammattitaitoinen välittäjä takaa oikean hintatason ja turvallisen asuntokaupan.

Luotettavaa ja laadukasta kiinteistönvälityspalvelua kohtuuhintaan.

Sovi kanssamme asuntosi arvioinnista veloituksetta!

Anna na Kärkkäinen

Anna Toppinen

Myyntineuvottelija Myynt Myy nti RE/MAX RE/MA MA ® asunnonvälittäjä

Oik. kand. LKV RE/MAX® asunnonvälittäjä

anna.karkkainen@remax.fi anna.k

anna.toppinen@remax.fi

0400 656 414

050 551 4115

Su 26.12. klo 18 Tapaninpäiväseurat Su 2.1. klo 16 seurat

HERÄNNÄISSEURAT

Pe 3.12. klo 19 Kotiseurat Sisko ja Christian Danielilla, Ristiniementie 28 G 31.

Su 5.12. klo 10 Kirkkopyhä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki. Saarnaa Jaro Julkunen, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta.

Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, Vantaa.

Klo 16 Hannu Pöntisen 50-vuotissyntymäpäiväseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Puhujina Ari Muttonen, Mari Pöntinen, Jouko Kuusinen, Jaakko Simojoki ja Paavo Rinkineva. Ei lahjoja. Muistamiset Helsingin Seuratupayhdistyksen tilille 572054-510142. Tiedonantoihin merkintä ”Hannu 50”. Tilille tulleet lahjoitukset ja seurojen runsas kolehti ohjataan Heränneen kansan lähetysrahaston kautta Botswanan kirkon työlle, Gabanen seurakunnan kirkon kellon hankintaan sekä orpokodin työn tukemiseksi.

Ti 7.12. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5. Kahvit ennen seuroja.

Ke 8.12. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 9.12. klo 18 Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää.

Klo 19 Herännäisnuorten kuoron ja veisuuveljien joulukonsertti Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki.

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki • Palkkio 4,27% velattomasta hinnasta sis. alv.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Koti- ja toimistosiivoukset luotettavasti suom. naisyrittäjän toimesta.

Myös ikkunoiden pesut. p. 040 8396912 Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen Luotettavaa kotisiivousta.

Saunan ja kylppärin tehopesut.

Puh. 045 638 5774.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

 Ilmoitukset netissä näköislehdessä www.esse.fi

 Siivouspalveluja Naslog Oy kOti- ja yrityspalvelut

• Siivoukset • Ikkunoiden pesut • Huonekalujen kokoamiset • Muuttopalvelut • Kellareiden ja vinttien tyhjennykset • Pihojen kunnossapito Työn hinta 25e /työtunti + ALV 23% Kauttamme kotitalousvähennys.

Puhelin: 044 9651926 Email: sales@naslog.fi

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

 Kauneudenhoitoa Alban hiussalonki parturi-kampaamon palveluita kotiin.

Puh. 0400 854625.

 Hammashoitoa Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9

 Ostetaan asuntoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

 Vuokrata halutaan

www.kotimaa-yhtiot.fi

 Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

20 esse

❘

2.12.2010

2.12.2010

Radio-ohjelmaa YLE Radio 1 TORSTAI 2.12.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Tietokirjailija Eeva Hurskainen, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Piispa Juha Pihkala, Tampere.

PERJANTAI 3.12.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Seppo Ruotsala, Kauhava. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Kaisa Tanttu ja Ville Ta-

Verikännykät Miten puhelinvalmistajat voivat taata, että heidän tuotteissaan ei ole mineraaleja, joiden myynnillä rahoitetaan veristä sisällissotaa?

YLE TV1 8.12. klo 22.

lola lukevat päivän raamatuntekstit.

LAUANTAI 4.12.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Pentti Kuismanen, Vapaakirkko, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.00 Ehtookelloina Anttolan kirkon kellot.

18.01 Iltahartaus. Past. Terhi Muilu-Teinonen, Espoo.

SUNNUNTAI 5.12.

09.55 Jyväskylän Keltinmäen kirkon kellot kutsuvat.

10.00 Jyväskylän seurakunnan jumalanpalvelus Keltinmäen kirkosta.

Saarnaajana ja liturgina aluekappalainen Eivor Pitkänen. Nuorten aikuisten Lähde!-kuoron joht. kanttori Heli Nieminen. Virret: 11; 160; 8:1-5; 5:1-3,6.

11.00 Ortodoksinen liturgia Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkosta Joensuusta. Palveluksen toimittavat rov. Rauno Pietarinen ja past. Vlad Toader.

18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

MAANANTAI 6.12.

10.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden katedraalista Oulusta. Palveluksen toimittaa khra Bogdan Grosu.

11.55 Helsingin tuomiokirkon kellot kutsuvat.

12.00 Itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta.

Saarnaajana Tampereen piispa Matti Repo. Liturgeina past. Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja kappalainen Tomas Ray. Avustajat: arkkipiispa Leo (Ortodoksinen kirkko), piispa Teemu Sippo SCJ (Katolinen

kirkko) sekä piirikunnanjoht. Timo R. A. Virtanen (Metodistikirkko). Tekstinlukijana ministeri Stefan Wallin. Urkurina dir. mus. Harri Viitanen. Kantt. sekä tenorisolistina dir. cant. Markku Turunen.

Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa, joht. kapellimestari Hannu Norjanen. Harpisti: Lily-Marlene Puusepp. Poikasopraano: Akseli Ferrand. Virret: 580:1,4,6,7; 408:2,4 (vuorovirtenä); 577:1-; 339:1,4.

TIISTAI 7.12.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Khra Ilpo Rannankari, Kuopio. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Erikoislääkäri Päivi Laitinen, Adventtikirkko, Hämeenlinna.

KESKIVIIKKO 8.12.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Ilkka Raittila, Joensuu. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

11.40 Kuka on kukin runossa. Neitsyt Maaria. Kantelettaren Neitsyt Maarian virrestä keskustelevat erikoistutkija Senni Timonen ja toimittaja Nina Naakka. Uusinta klo 18.05.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Kirjailija Torsti Lehtinen, Helsinki.

TORSTAI 9.12.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Tietokirjailija Eeva Hurskainen, Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Piispa Juha Pihkala, Tampere.

Kansaendustajien arvot Ilkka Kantolan (sdp) kanssa (kuvassa) Olli Nepponen (kok), Kari Kärkkäinen (kd) sekä Päivi Lipponen (sdp) puhuvat lapsuutensa maisemista, elämänsä eväistä sekä arvoistaan. Onko uskontojen moninaisuus uhka suomalaisuudelle?

SuomiTV su 5.12. klo 11.00.

TV-ohjelmaa YLE TV1 LAUANTAI 4.12.

11.05 Pisara. Ajatus uskosta. uusinta 6.12. klo 13.40.

MAANANTAI 6.12.

11.55 Ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa.

Saarna piispa Matti Repo. Liturgit Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja Tomas Ray. Cantores Minores -poika-

❘

esse

21

kuoro. Urk. Harri Viitanen ja kantt.

Markku Turunen. Uusinta 7.12. klo 13.00.

YLE TV2 MAANANTAI 6.12.

23.05 Temppeliherrain salaisuus. Keitä olivat salaperäiset temppeliherrat ja kuinka alun perin vaatimattomasta munkkikunnasta kasvoi keskiajan mahtavin, pelottavin ja rikkain ritarikunta? Osa 2/2.

SuomiTV SUNNUNTAI 5.12.

08.30 Quo Vadis. Osa 13. Rooman imperiumin rappeutuessa kristinuskon sanansaattajat kiersivät ympäri länsimaita. Suomeksi puhuttu piirrosanimaatio.

10.30 Ermot, lapsille.

11.00 Pulssi. Ajankohtainen keskusteluohjelma, juontaa Hannu Nyman.

12.00 Sunnuntaikatsaus. Viikoittainen ajankohtaislähetys.

12.30 Dokumentti: Raamatun synty. Osa 1. Vanha testamentti. Dokumentissa seurataan, miten Vanha testamentti kirjoitettiin ja miten sitä jäljennettiin myös jälkipolvien luettavaksi.

Muut kanavat TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon ohjelmat.

Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei. fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30– 18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Kirjoja Pureudu pahaan Mauri Männistö (toim.): Pahuuden ongel­ ma. BTJ Kustannus 2010. 161 s.

Kirja pohjautuu Jyväskylän kaupunginkirjaston vuonna 2009 Studia generalia -luentosarjaan Paha. Kuusi luennoitsijaa eri tieteenaloilta on kirjoittanut esseen oman luentonsa pohjalta.

Esseet ovat erilaisia, niin kuin varmasti luennotkin ovat olleet.

Joidenkin luentojen aikana olisin saattanut nukahtaa. Kaipaan entistä enemmän luentojen ja korkealentoisten kirjoitusten tilalle rentoa innostuneisuutta kertoa asioista, joista luennoitsija/kirjoittaja on it-

se innostunut ja joista kertominen on hänelle tärkeää.

Tämä esseekokoelma ei kuitenkaan nukuta liikaa.

Pahan määritteleminen yksiselitteisellä tavalla on vaikeaa. Esseet valaisevat aihetta monipuolisesti: luonnon, psykologian, uskonnon, politiikan ja filosofian näkökulmasta.

Joiltain osin tematiikat menevät hieman päällekkäin, mutta se ei haittaa. Tekstien välille syntyy dialogi, ja jokainen teksti haastaa myös lukijan mukaan tähän vuoro­ puheluun. Paha on aihe, josta on paha kirjoittaa ja puhua vain myötäkarvaan silitellen.

Viimeisenä oleva Tarmo Kunnaksen essee kokoaa mielenkiintoisesti muiden pohdintoja yhteen ja syventää vuoropuhelua entisestään. Kirja saattaisikin toimia hyvin opintopiirityyppisessä käytössä, jolloin olisi mahdollista pohtia ja pureutua teemoihin entistä syvemmin.

Menovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2327 essetilaukset.espoo@evl.fi Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä.

Lehti jaetaan koteihin perheen vanhimman seurakunnan jäsenen nimellä.

Toimitus Kirkkokatu 1, 02770 Espoo PL 200, 02771 Espoo p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285 esse.toimitus@kotimaa.fi

Lukijaposti esse.lukijoilta@kotimaa.fi Toimituspäällikkö Sakari Sarkimaa, p. 020 754 2249 sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Alue: Tapiola, Seurakuntayhtymä Toimitussihteeri Paula Huhtala, p. 020 754 2325 paula.huhtala@kotimaa.fi Alue: Leppävaara Toimittajat (Ulla Lötjönen, virkavapaalla) Katariina Harju, p. 020 754 2225 katariina.harju@kotimaa.fi Alue: Espoonlahti, Olari

Kirjaa voi suositella jokaiselle, jota pahan ongelma kiinnostaa. Vähintään yhtä paljon tämän kirjan soisi löytyvän niiden käsiin, joita kiinnostaa hyvä.

Aija Pöyri

Lottien omat ­kertomukset Hilma Aitovieri, Salama Hirvonen (toim.): Lotta Kuosmasen sota. 233 s. Tammi 2010.

Eila Tiuri, Martti Tiuri (toimi.): Lottana sota­vankisairaalassa. 148 s. Ajatus Kir­ jat 2010.

Merja Räty, p. 020 754 2346 merja.raty@kotimaa.fi Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Päätoimittaja Simo Repo, p. 8050 2349 simo.repo@evl.fi Espoon seurakuntayhtymä Taitto ja kuvankäsittely Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270 Paula Kaijanto, p. 020 754 2247 Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309 Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Äskettäin on ilmestynyt kaksi lotta-­ aiheista kirjaa, joissa sotien aikana lottina työskennelleet naiset kertovat itse kokemuksistaan.

Hilma Aitovieri voitti päiväkirjamerkintöihin pohjautuvalla kirjoituksellaan vuonna 1985 järjestetyn Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjoituskilpailun. Lot­ ta Kuosmasen sota pohjautuu tähän käsikirjoitukseen ja kertoo dokumentin tarkkuudella kirjoittajan kokemuksista muonituslottana rintamalla.

Tapahtumat etenevät komennuksesta toiseen Aitovieren päiväkirjamerkintöjen ja Salama Hirvosen toimittaman aineiston avulla.

Tehtävien muuttuessa vaativammiksi kasvaa rivilotasta ryhmäpäällikkö ja taitava suurten joukkojen ruokailujen järjestäjä, jonka kyvyille on kysyntää armeijan palveluksessa myös sotien päätyttyä.

Niille lukijoille, joille sotien vaiheet vuosina 1939–1949 eivät ole tarkoin muistissa, saattaa tarinan seuraaminen olla jonkin verran hankalaa.

Lottana sotavankisairaalassa kertoo sotavankisairaassa työs-

Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Teksti-ilmoitusten tilavaraus julkaisupäivää edeltävän viikon tiistaina klo 16.

Ilmoitushinnat Mv 1,50 e / pmm + alv 22 %, 4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 % .

Aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona kello 16.

Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä viestinta.espoo@evl.fi p. 8050 2327

kennelleestä nuoresta lotasta.

Salainen tehtävä sotavankila-­ sairaalassa saattaa ­lotan paitsi hoitamaan haavoittuneita myös vaikean kysymyksen eteen: kuinka suhtautua potilaisiin, vangittuihin vihollisiin?

Kertojan ääni on eloisa ja innostunut, heleä kuin nuoren naisen. Läpi kertomuksen välittyy halu uhrautua maansa puolesta, ikävä ennen sotaa alkaneita opintoja ja niukkuudenkin keskeltä kupliva elämänilo. Kirjan kuvituksena on valokuvien lisäksi kirjoittajan omia hiilipiirroksia ja akvarelleja.

Toimitusneuvosto Anssi Siukosaari, pj.,Leppävaara. anssi.siukosaari@pp.inet.fi Jan Ahonen, Olari.

Jorma Back, Espoonlahti.

Antti Kujanpää, Tuomiokirkkoseurakunta.

Anja-Maija Leppänen, Olari.

Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta.

Tiro Rohkimainen, Kauniainen.

Simo Repo, julkaisija.

Sari Savela, Tapiola.

Mikko Hormio, kustantaja.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Viestintäpalvelut, johtaja Mikko Hormio

Hanna Salisbury

p. 020 754 2000 ISSN 1455-2310 Kirjapaino Sanomapaino Oy Vantaa 2010 Painos 81 300 kpl 39. vuosikerta Jakelu Itella Oy

22 esse

❘

ELÄMÄNKAARI

2.12.2010

Lehtikirkko

ikkunapaikka

esse.toimitus@kotimaa.fi

❘

esse

23

Jukka Granström

ELÄMÄNKAARI

5.12.2010

2.12.2010

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastettu:

2. adventtisunnuntai Pyhän aihe on Kuninkaasi tulee kunniassa.

Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi alttarikynttilää.

Pyhän tekstit ovat Psalmi 80:15–20 Jesajan kirja 35:3–6 Kirje heprealaisille 10:35–39 Luukkaan evankeliumi 12:35–40

Rukous

Herramme Jeesus Kristus.

Sytytä sydämiimme ilo siitä, että tulet pian kirkkaudessasi.

Anna tämän tietoisuuden rohkaista meitä silloinkin, kun kaikki on pimeää emmekä löydä tietä.

Tule pimeyteemme ja tuo sinne paluusi kirkkauden häikäisevä valo.

Sinun on kunnia, valta ja voima ikuisesti.

Milloin Jeesus tulee?

Isäntäänsä odottava palvelija

Kirkon adventtikalenterissa on neljä luuk-

Jeesus sanoo: ”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa.

Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa.

Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä.

Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen!

Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

kua, joista yksi on jo avattu hoosiannan sävelin. Toinen luukku antaa näkymän aikojen ­lopulla palaavaan Kristukseen, kolmas näyttää tienraivaaja Johanneksen ja neljäs esikoistaan odottavan nuoren Marian.

Adventti sanana merkitsee saapumista ja

t­ ulemista. Rippikoulussa opetetaan, että kirkon vinkkelistä adventin aikaan liittyy Jeesuksen kolmenlaista tulemista: Jeesuksen syntymä – siis tuleminen maailmaan, aikuisen Jeesuksen saapuminen Jerusalemiin kärsimään ja kuolemaan sekä Herramme paluu aikojen ­lopulla.

Kristityt ovat oikeastaan Jeesuksen taivaaseen astumisesta lähtien odottaneet Hänen ­paluutaan. Uuden testamentin kirjeitä lukiessa tämä ”Herran päivän” odotus näkyy oikein kirkkaasti. Näkyy kyllä sekin, että jotkut kristityt ovat vuosikymmenien odotuksen jälkeen jo perin väsähtäneitä odotukseen ja tarvitsevat kovasti rohkaisua ja kannustusta.

Monessa evankeliumin vertauksessa – kuten tässä – Kristuksen paluuta ver-

rataan myöhästyneiden hääjuhlien alkuun. Häätalon väen on syytä pysytellä valmiina juhlia varten, kun sulhanen aamuyön tunteina tuo nuorikkonsa ­kotiin ja ilonpito alkaa.

Valmiina oleminen tarkoittaa kristitylle ensimmäisen käskyn pitämistä, luottamista ja turvautumista vain Jumalan armoon ja Kristuksen sovitustyöhön. Jos turvamme on muualla, emme ole vertauksen tarkoittamassa mielessä hereillä.

Myös toinen lyhyt vertaus tähtää valmiina olemiseen: Varkaat pyrkivät ­murtautumaan taloon yllättäen, mutta jos isäntä on hereillä, häntä ei yllätetä.

Hengellinen kioskikirjallisuus, joka ”ajan merkkejä” tarkkaillen ennustaa Jee-

suksen paluulle tarkan ajankohdan, on arvotonta hömppää ja harhaa. Jeesus vakuuttaa kaikille kyselijöille, ettei paluun päivä ole kenellekään ennalta tiedossa, vaan se on yllätys kaikille.

Kristitty elää jokaisen päivänsä niin kuin se olisi viimeinen. Kuolemamme hetkellä tai Paluun päivänä ei meillä ole muuta turvaa kuin Kristus. Häneen meidät on pyhässä kasteessa liitetty.

Siksi kolmen historiallisen ”tulemisen” lisäksi adventtiin kuuluu neljäskin taso: Kristuksen tuleminen minulle, sisimpääni, sydämeni valtiaaksi.

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain evankeliumitekstiin.

Antti Kujanpää antti.kujanpaa@evl.fi Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra.

Hän asuu Kauklahdessa.

Elsa Ester Heikka, Helmi Iiris Elisabet Hyvärinen, Topias Martti Ilmari Hänninen, Kalle Toivo Veikka Jukola, Bea Olivia Livson, Tinja Linnea Lybeck, Isabella Elli Eleanora Manssila, Mikael Juhani Määttänen, Vilja Aurora Palosaari, Damien Pekka Pollarikoski, Outi Helena Rantanen, Elias Voima Juhani Salminen, Eevi Helena Svanström.

Avioliittoon aikovat: Saara Maria Helander ja Sami Jaakko Jylhä.

Hautaan siunattu: Pentti Antero Hyytiäinen 78 v, Pentti Olavi Lindgren 65 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu: Rauni Fanny Tellervo Kinnunen 92 v, Sylvi Sanelma Hiltunen 87 v, Hannu Juhani Lithén 77 v, Pirkko Sanni Helena Laine 73 v, Taimi Marjatta Heiskanen 68 v, Ebba Maj-Britt Alice Majaniemi 65 v, Paavo Antero Saikkonen 64 v, Mia Kristina Lemström 38 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu: Sissi Neena Eliina Savonen, Martta Eveliina Juppi, Peppi Miona Viveca Kotilainen, Unna Mimi Catinca Ahonen, Irene Anna Kaarina Piispa, Lenni Viljami Kilpiäinen, Eemil Aleksanteri Puttonen, Lenni Jesper Joeli Levomäki, Henri Alexander Alarik Inermo.

Avioliittoon aikovat: Henry Mikael Laine ja Reija Anniina Erkkilä, Seppo Olavi Kadenius ja MariAnnika Kaarina Kallionpää.

Evankeliumi Luukkaan mukaan 12:35–40

Hautaan siunattu:

Älkää pelätkö

Kastettu:

Kauko Valto Mäki 79 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Voimistakaa uupuneet kädet, vahvistakaa horjuvat polvet, sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät: ”Olkaa lujat, älkää pelätkö.

Tässä on teidän Jumalanne! Kosto lähestyy, tilinteon hetki. Jumala itse tulee ja pelastaa teidät.”

Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan.

Lähteitä puhkeaa autiomaahan, vuolaina virtaavat purot arolla.

Jesajan kirja 35:3–6

Aaro Juho Eerik Vainikainen, Alvar Johannes Bergman, Elsi Katariina Muikku, Emilia Susanna Plathan, Justus Oliver Partanen, Leo Gabriel Karikoski, Miisa Tuulia Mimosa Ranne, Salli Aava Aline Isotalo, Stella Eeva-Maria Siekkinen.

Hautaan siunattu: Marja Liisa Uvanto 92 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu: Alex Johannes Iljamo, Anni Lumi Marjatta Immonen, Samuel Julius Henrik Iloheimo, Minea Anni Soa Martti, Stella Edith Ilana Koistinen.

Avioliittoon aikovat: Leena Mirjami Kujansuu ja Matias Asser Pohjola.

Hautaan siunattu: Lasse Keijo Väinö Pirskanen 86 v, Raine Tuulikki Välilä 79 v, Seppo Ilmari Rikkilä 82 v, Helena Kekäläinen 88 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastettu: Ines Alina Jeanne Johansson, Daniel Björn Blom, Mio Sebastian Mesimäki.

Hautaan siunattu: Linnea Maj-Lis Rönnblad 88 v, Ruth Tora Trog 85 v, Etel Svea Margareta Rindell 84 v, Hans Birger Wollsten 81 v, Airi Helena Forsman 85 v.

Rukous Jeesus Kristus, Herramme ja Vapahtajamme, läpi pimeyden kaikuu viesti sinun tulostasi.

Anna meille rohkeutta ja kestävyyttä elää luottaen sinuun ja siihen todellisuuteen, mikä ei vielä näy.

Auta meitä pysymään valveilla ja rukoilemaan, niin että olemme valmiina, kun tulet kirkkaudessasi.

Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Maan uumenista Villiintyneen pihapiirin ryteikössä vaanii jätelauta.

Astun lautaan, ja rautanaula uppoaa kumikengän pohjan läpi päkiään. Paksun nahkan läpi tihkuu pikkuisen verta.

Siunailen ja kauhistelen pihapiirin romukätköjä.

Eihän tässä ole mitään järkeä. Tännekö suku on haudannut romunsa?

Saunan takaa löydän ehjien ja rikkonaisten lääkepullojen joukkohaudan. Navetan raunioiden takana makaavat auton roiskeläpät ja maitopussien riekaleet.

Kuusiaidan alla köllöttää pitkä rivi pulloja. Kivi­ aitaan piilotettu rautalankakieppi on ponnahtanut osittain esille.

Siitä ei ole niin pitkä aika, kun kaikki joutavat tava-

rat ja romut kätkettiin maahan. Ennen ei voinut kantaa tavaraa kierrätyspisteisiin. Siksi maan alta paljastuu kaikenlaista.

Me jälkipolvet olemme uteliaita. Haluamme kaivaa kaiken esille. Meidän on saatava tietää. Miksi teitte näin? Miksi ette tehneet näin?

Kauheita kokeneiden pitäisi kertoa meille kaikki.

Vaikenemista ei suvaita.

Suullinen selittäminen on nostettu korokkeelle.

Vaan ei kaikista ole puhujiksi.

Eiköhän ole niin, että tärkeimmistä asioista vaietaan. Ne kannetaan sydämessä. Mietitään yön hämäryydessä, kun muut nukkuvat.

Päivällä puristetaan käsivarret omia kupeita vasten, vaikka tekisi mieli halata ja sanoa jotain kaunista.

Paljon tärkeää jää aina sanomatta.

Mitä me tiedämme tuskantäyteisistä öistä, jolloin

vaitonaiset esi-isämme valvoivat ja miettivät haavojaan. Oliko kipu silloin kovimmillaan? Uskalsiko suu silloin muotoilla salatut ajatukset sanoiksi?

Eräs sukupolvi selvisi murheen mustista päivistä kovasti työtä tekemällä. Sen avulla he pystyivät koossa ja järjissään. Hankkivat myös leivän pöytään.

Heitä muistellen sytytän itsenäisyyspäivänä kynttilät ikkunalle.

Marja-Liisa Hyvärinen lierinkangas@wippies.fi

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämäs­ tä ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse. toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkais­ taan mieluiten omalla nimellä.

24 esse

❘

2.12.2010

Emmi Aaltonen rentoutuu vauhdissa: joko energisillä tanssitunneilla tai skeittaillen.

Vauhtia ja vakautta Emmi Aaltonen tahtoo saada äänensä kuuluviin, eikä pelkää kolhuja.

Teksti Maria Hakala Kuva Jukka Granström

18-vuotias Emmi Aaltonen on monenkirjava: tunnollinen lukiolainen ja rämäpäinen skeittari, ujohko naapurintyttö ja sanavalmis nuori nainen.

Hän menestyy luonnontieteissä, hiljenee hartauksissa ja fiilistelee hiphop-tanssitunneilla. ”Mä oon vaan ihan perustyyppi”, kuittaa Aaltonen. Epäilemättä hän tulee kuitenkin erottumaan joukosta uudessa luottamuspestissään Kauniaisten ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntaneuvostossa.

Rohkeasti konkareiden joukkoon Aaltonen puhuu alati hymyillen.

Kun suomenkieliset sanat pääsevät välillä unohtumaan, turvautuu hän reippaasti nauraen elekieleen.

On vaikea uskoa, kun tyttö väittää olleensa vielä muutama vuosi sitten todella ujo. Vasta siirtyminen ­lukioon Helsinkiin sai Aaltosen tulemaan ulos kuorestaan. ”Aikaisemmin olin hiljainen.

Nyt mä haluan sanoa sanottavani!”

Itsevarmuutta tarvitaankin, jotta uskaltaa avata suunsa seura-

kuntaneuvoston konkareiden keskellä. Hän kuitenkin uskoo pärjäävänsä, vaikka tuleva työ tietenkin jännittää. ”Varmaan siinä menee hetki, että ymmärtää miten homma toimii”, Aaltonen pohtii. ”Mutta mulla on kova tahto vaikuttaa varsinkin lasten ja nuorten asioihin.”

Nuoresta iästään huolimatta Aaltonen on vakuuttava. Hänen olemuksessaan yhdistyy energia ja tasapaino. Myös tausta hiljaisena tyttönä kääntyy Aaltosen vahvuudeksi: hän osaa keskittyä keskustelukumppaniinsa ja pohtii kuulemaansa ennen vastaamista. Juuri sitä kirkko nyt tarvitsee: riviseurakuntalaisen kuulijaa.

Nuoret eivät kaipaa kaavamaisuutta ”Kai mä oon perinteinen seurakuntanuori. Seurakunta tuo turvaa ja ne ihmiset siellä on tosi tärkeitä”, kuvailee Aaltonen suhdettaan kirkkoon. Hän on ehtinyt olla jo muutamia vuosia isostoiminnassa mukana.

Aaltonen tahtoo, että seurakunnassa järjestettäisiin enemmän tapahtumia, joihin nuorten olisi luonteva tulla. ”Esimerkiksi messu tuntuu itsestänikin vähän jäykältä, ei yhtään houkuttelevalta. Rennot tapahtumat ja musiikki vetoavat nuoriin.”

Pelkkää menoa ja meininkiä ei hänenkään unelmakirkkonsa ole, hengellisyys vain löytyy muualta kuin perinteisestä jumalanpalveluksesta. Esimerkiksi rippileirien hartaushetket ovat hänelle tärkeitä. ”Sellaista rauhaa ei vain saa muualta.”

Aaltonen pohti ja punnitsi uskon suuria kysymyksiä. Lopulta usko vaikuttaa tulevan hänelle sisältä käsin.

“Jotenkin sitä luonnostaan esimerkiksi rukoilee, kun ei tiedä kenen muun puoleen kääntyisi.”

Kovia tieteitä geeneissä

Kun Aaltonen tahtoo rentoutua, hän ottaa skeittilaudan alleen ja lähtee huristelemaan. Temppuja hän ei tee, mutta vauhti ja ohi vilahtelevat maisemat ovat mieleen.

“Joskus mä saatan mennä pitkiäkin matkoja ja tulla sitten bussilla takaisin kotiin. On äärimmäisen vapauttavaa, kun voi vain kuunnella hyvää musaa ja rullata eteenpäin.”

Jokainen rullalautailija saa varautua kolhuihin ja kaatumisiin, siihen on yksinkertaisesti totuttava. Aaltonen esitteli hymyillen viimeisintä kuhmuaan polvessa.

“Tämä on edelleen vähän turvonnut ja kipeä. Mutta mustelmat kuuluvat asiaan: jos kaatuu, pitää vain nousta ylös ja jatkaa.”

Tulevana keväänä Aaltosen aikaa vievät seurakuntaneuvoston lisäksi ylioppilaskirjoitukset. Edessä on iso urakka: tavoitteena on nimittäin päästä lääketieteelliseen.

“Kyllä mä sinne sisään pääsen”, Aaltonen lupaa virnistäen. “En välttämättä ihan ekalla kerralla, mutta sitten pitää vain harjoitella lisää.”

Fysiikka, biologia, kemia ja matematiikka sujuvat onneksi luonnostaan.

“Mun on aika helppoa oppia luonnontieteitä, se on mulla geeneissä”, Aaltonen nauraa viitaten lääkärivanhempiinsa.

“Lääketiede tuntuu omalta jutulta. Se on kovaa tiedettä, jota kuitenkin tehdään käsillä. Ja totta kai pitää olla aito halu auttaa.”

Tieteen ja uskonnon välillä hän ei näe kitkaa. Enää.

“Usko ei todellakaan ole aina ollut itsestäänselvyys! Eiköhän kaikki viimeistään riparilla kyseenalaista koko Raamatun.”

Vapautta vauhdissa

”Nyt mä haluan sanoa sanottavani!”

Vaivatta vaikuttamaan Kun vaalituloksia taannoin laskettiin, oli Emmi Aaltonen nuortenleirillä, eikä muistanut edes jännittää tilannetta. Paikka seurakuntaneuvostossa valkeni vasta, kun koulukaveri tuli seuraavana päivänä onnittelemaan. ”Olin ihan, että mitä, ihanko totta! Kyllä mä sitä toivoin, mutta läpi pääsy tuli yllätyksenä.”

Aaltonen lähti vaaleihin oman seurakuntansa nuorisoohjaajan kannustamana. Hän kävi täyttämässä vaalikoneen, mutta ei mainostanut itseään muutoin. Hän epäilee, että äiti saattoi hoitaa vähän vaalityötä tyttärensä puolesta. ”Meidän seurakunnassa ei tarvinnut hirveän monta ääntä, että pääsee läpi. Eli ihan hyvä tilaisuus päästä vaikuttamaan asioihin.”

Vaikka päätös lähteä ehdokkaaksi oli spontaani, hän ottaa pestin tosissaan: nuorten äänen on kuuluttava seurakunnassa. ”Moni eroaa kirkosta heti 18-vuotta täytettyään, sillä se tuntuu liian konservatiiviselta.

No niin munkin mielestä paikoittain, mutta siksihän mä ehdolle asetuinkin!”