12 esse
❘
30.7.2009
”Tarvittaisiin taas pienimuotoinen uskonpuhdistus”
Pietarin kalastusvene oli leveäperäinen ja suippokärkinen. Tämä minun samankokoinen veneeni käyttäytyy siistimmin suuressa myötäaallokossa, koska perä ei ole niin kantava, Lauri Thurén kertoo.
”Pietarilla oli luultavasti suunnilleen samanlainen alus kuin tämä minun kalastajaveneeni”, professori Lauri Thurén kertoo. Hän aikoo lomailla pitkästä aikaa ja veneillä perheineen Espoon Suvisaaristossa. Teksti Sari Tikkanen Kuva Markku Mattila
E
ksegetiikan professori Lauri Thurénin nauvolainen kalastajavene kelluu laiturin päässä Helsingin Laajasalossa. Hän esittelee ylpeänä kaunotarta, jonka tummanruskea mahonkinen puupinta kiiltää keskipäivän auringossa. ”Sain tämän veneen samalla tavalla kuin kiinnostukseni eksegetiikkaan: perintönä isältä.” Åbo Akademin eksegetiikan professori Jukka Thurén antoi veneensä aikoinaan teini-ikäiselle pojalleen, koska tämä jaksaisi huoltaa sitä isää paremmin. Ja sen poika on tehnyt. Lauri Thurén esittelee ylpeänä 47-vuotiasta Perkins-moottoria. ”Teen itse kaikki huoltotyöt. Jos jotain menee rikki, opiskelen miten se korjataan.” Työasiat unohtuvat venettä laittaessa. ”Kunnostustyöt ovat veneilyssä kivaa, perheen yhteiset retket ja äijäkeikat, jolloin lähdemme reissuun kavereiden kanssa syyssateella iltapimeän aikaan. Se on tosi
hauskaa.” Kesäsuunnitelmat ovat selvät: sateella suunnataan kesämökille ja poudalla merelle. Ja kokka käännetään sinne, missä on kaunista. Thurénin perhe on lähdössä veneilemään Espoon edustalle haastattelun jälkeisenä päivänä. ”Suvisaaristossa on kivoja grillauspaikkoja”, hän vinkkaa. ”Heinäkuussa muut veneilijät suuntaavat pääkaupunkiseudulta Turun saaristoon ja ihmettelevät, kun me jäämme näille nurkille. Veneilin nuoruuteni Turun edustalla, joten siellä on kaikki nähty. Me tutustumme nyt Suomenlahden merialueeseen.”
Uutta yliopistoa luomassa Thurénin loma tuli tarpeeseen, koska muutamat viime vuodet ovat olleet kiireisiä. Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani on ollut valmistelemassa uutta ItäSuomen yliopistoa, jossa yhdiste-
tään Joensuun ja Kuopion yliopistot. Hallinnollista työtä on riittänyt, opetusta on ehtinyt tehdä vain nimeksi, ja tutkijan työt ovat jääneet omalle ajalle. Itä-Suomen yliopisto aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Thurén jättää dekaanin työt. ”Minusta tulee perusproffa, ja ajatus tuntuu oikein mukavalta.” Parina viime kesänä Lauri Thurén on tehnyt tutkimusta muun perheen lomaillessa. ”Raamatun tutkiminen on hauskaa, ja jos saisin lottovoiton, en muuta tekisikään”, hän nauraa. Thurén toivoisi, että muutkin löytäisivät pyhän kirjan tutkimisen ilon. Siksi hän kirjoitti letkeän Raamatun käyttöohje -kirjan (Karas-Sana Oy, 2009). ”Raamatun suhteen on nykyään vähän sama juttu kuin auton korjaamisen kanssa. Ei tavallinen ihminen uskalla edes konepeltiä nostaa. Auto viedään korjaamoon asiantuntijalle, joka tökkää piuhan moottoriin ja korjaa ongelman.” ”Luullaan, että Raamattu on vaikea kirja, ja sen selittäminen jätetään asiantuntijoille. Keskiajalla oli sama juttu, kun papeilla oli sen tulkitsemisen monopoli. Tässä mielessä tarvittaisiin pienimuotoista uskonpuhdistusta. Haluan rohkaista lukemaan Raamattua, koska
tekstiä ymmärtää kuka tahansa.”
Sisälukutaito riittää Lukijan ei tarvitse pelätä ymmärtävänsä väärin Raamatun tekstejä. ”Lukija ei ole diktaattori, joka itsevaltaisesti päättää, mitä tekstissä lukee. Semiotiikan professori ja kirjailija Umberto Eco sanoi, että kirjoittajalla on joku viesti, joka käy ilmi tekstissä. Raamatun ymmärtämiseen riittää sisälukutaito.” Lauri Thurénin mielestä tapahtuu enemmän väärinymmärryksiä, kun muistellaan, mitä joku toinen on Raamatun tekstistä sanonut. Kannattaa itse tarkistaa, miten tarina menikään. Teokseen on syytä tarttua avoimin mielin. ”Kaikkein pahinta on omaksua ennakolta joku raamattunäkemys ja lukea kirjaa sen valossa. Parasta olisi antaa tekstin itsensä puhutella.” ”Raamattu ei aukea loputtomalla teologisoinnilla. Kontekstin merkitystäkin on ylikorostettu.”
Rosoinen Raamattu Lauri Thurén kertoo, että Raamatun tekstit on tehty aikoinaan kuunneltavaksi, ei luettavaksi. Suurta osaa
Uuden testamentin teksteistä kutsutaan kirjeiksi, vaikka oikeastaan ne ovat kirjallisia puheita. Kerralla kuultavaksi tarkoitettu puhe ei voi olla monimutkaista ja sisältää rutkasti kätkettyjä merkityksiä. Tekstin äärellä kannattaa kysyä muutama peruskysymys: Kuka on kertoja? Kenelle kertomus on tarkoitettu? Missä tilanteessa se kerrotaan? Mikä on kertomuksen tarkoitus? Raamatun ristiriitaisuudet voivat hämätä lukijaa. Miten niihin pitäisi suhtautua? ”Jos kirkolle olisi ollut tärkeää vain yksi ehdoton totuus, se olisi valinnut vain yhden evankeliumin, eikä neljää toisistaan eroavaa. Raamattu on tietoisesti jätetty rosoiseksi.” Vaikka Lauri Thurén rohkaisee jokaista löytämään itsestään sisäisen raamatuntutkijan, on Raamatun tieteellisellä tutkimuksella oma tärkeä tehtävänsä. Ilman tiedettä ei olisi koko Raamattua eikä raamatunkäännöksiä, ja moni asia jäisi arvoitukseksi. Tarvitaan sekä tieteellistä että hengellistä tulkintaa. ”Ilman uskoa Raamattu olisi vain hieno vanha dokumentti vailla todellista käyttöä, eikä eksegeettejäkään tarvittaisi. Raamattu on ikkuna toiseen todellisuuteen, ja sieltä löytää aina jotain uutta.” J