Page 1

Varsinais-Suomi ympäripyöreästi Toni Koskinen & Markku Heikkilä


Varsinais-Suomi ympäripyöreästi Kuvat: Toni Koskinen Teksti: Markku Heikkilä Ulkoasu ja taitto: Anne-Mari Sironen Paino: Saarijärven Offset Oy Kustantaja: Kirjakaari ISBN: 978-952-5969-62-7


Varsinais-Suomi ympäripyöreästi


Sisällysluettelo

58

Haponkestävää, kivenkovaa

7

Johdanto

66

Maailmanparantajat

8

Suomen synnyinmuistoja

72

Ulos kehdosta kasvanut

18

Tie vie

78

Kauneuden taju

28

Merta päin

88

Tapahtuu!

40

Opin polut ja valtatiet

98

Pitkä päähän ja perään

48

Ruoka-aitta

108

Monellaissi


Varsinais-Suomi


Johdanto

Suomen lounaisella rannikolla sijaitseva Varsinais-Suomen maakunta on Euroopan pohjoisimpia ruuantuotantoalueita. Se on maailmalla tunnetun laivanrakennusteollisuuden ja tietoteknisen tuotekehityksen kotiseutu. Paitsi piilaakso, Varsinais-Suomi on myös biolaakso: tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteisvoima on kasvattanut seudulle kansainvälisestikin merkittävän bio- ja hyvinvointialojen keskittymän. Varsinais-Suomen historia liittyy tiiviisti muun läntisen Euroopan kulttuurin ja elämänmuodon kehitykseen. Tiedon, taidon ja taiteen voimaan uskotaan täällä vahvasti. Sivistyksen lippua pitävät korkealla eri oppilaitosten kymmenet tuhannet opiskelijat. Yksi kirja ei tietenkään riitä kaikenkattavaan kuvaukseen Varsinais-Suomen monipuolisesta toimeliaisuudesta, sen

silmiähivelevän kauniista luonnosta ja alueen niin kovin erilaisten asukkaiden elämän koko kirjosta. Tällä teoksella haluamme kuitenkin väläyttää eteenne yleiskuvan oman kotimaakuntamme tunnelmista sen eri vuodenaikoina ja jakaa perustiedon ohella toivottavasti lukijankin mielestä kiintoisia pienempiä tiedonjyviä. Tämän teemme laajoin vedoin, ympäripyöreästi. Varsinaissuomalaisia pidetään omanarvontuntoisina ja kotiseutuuskollisina. Itsensä kehumista pidetään täällä hyvin sopimattomana eikä tämänkään kirjan tarkoitus siis ole liikaa retostella, uskokaa pois. Toivotamme arvoisan lukijan lämpimästi tervetulleeksi Varsinais-Suomeen! Markku Heikkilä Toni Koskinen

7


Suomen synnyinmuistoja Nimi sen kertoo. Varsinais-Suomi on varsinainen Suomi. Alue tunnettiin Suomena, kun nyky-Suomen muut maakunnat vielä miellettiin jakamattomiksi erämaiksi. Maakunnan kirjoitettu historia ulottuu yli 800 vuoden päähän, mutta järjestäytyneitä yhteisöjä oli toki paljon ennen kuin tietoa ihmiselosta musteella merkittiin. Liedon Vanhalinnassa, missä Aurajoki kaartuu kohti merta, oli kiinteää asutusta jo silloin, kun Ateenan Akropolis rakennettiin. Laitilalaisen ylimyksen haudasta on löydetty roomalaisaikaista lasia. Salon Rikalan rannalla kävivät viikingit vilkasta kauppaa. Kristinusko ja paperille präntätty lainsäädäntö liittivät Varsinais-Suomen läntisen

8

Euroopan kulttuureihin, ensin ruotsin kielellä, mutta jo puolen vuosituhannen ajan myös suomeksi. Maakunnan oppineet saattoivat ponnistaa Martin Lutherin oppilaaksi tai Pariisin yliopiston rehtoriksi. Kustaa Vaasa antoi Varsinais-Suomen herttuakunnaksi Turussa upeaa hovia pitäneelle pojalleen Juhanalle, josta tuli sittemmin Ruotsin kuningas. Herttuakunnan sinikeltainen lippu liehuu yhä Tukholman kuninkaanlinnan yllä ja Varsinais-Suomen vaakunassa. Täällä sai alkunsa myös kansallinen herääminen, tunne yhteisestä suomalaisuudesta. Näin syntyi Varsinais-Suomesta Suomi.


Keskiajalla hengenmiehetkin tarvitsivat kivisten muurien suojaa. N채m채 piispanlinnan rauniot sijaitsevat Kaarinan Kuusistossa.

10


Muinaisen mäkilinnan kallio Liedon Vanhalinnassa on nykyään suosittu näköalapaikka.


Aurajoen rannassa oleva risti osoittaa paikan, jolle piispanistuin siirtyi vuonna 1229. Siit채 laskee Turun kaupunki ik채ns채.


Keskiaikaiset harmaakivikirkot muurattiin usein aivan lähimaastosta kerätyistä paasista. Näitä pyhäkköjä on maakunnassa kolmisenkymmentä.

13


Keskiaika ei ollut Varsinais-Suomessa pimeä, vaan eloisa, ja välillä myrskyisä kausi. Yli 700-vuotias Turun linna muistaa nuo kaupankäynnin, rakentamisen ja valtataistelujen vuodet.

15


Monet korskeat aateliskartanot ovat nykyään menestyviä matkailuyrityksiä. Salon Wiurilassa pelataan golfia ja järjestetään juhlia ja kokouksia.

16


Askaisten Louhisaaressa syntyi suurimmaksi suomalaiseksikin valittu marsalkka Mannerheim.


Tie vie Varsinais-Suomi sijaitsee keskellä kehittyvää Itämeren aluetta, neliössä, jonka muut kulmat ovat Tukholmassa, Tallinnassa ja Pietarissa. Maakunnan otollisen aseman ymmärsivät jo hansakauppiaat luodessaan aikakautensa liike-elämän verkostoa. Nykyään VarsinaisSuomen vesillä lipuvat kivitalon kokoiset alukset Ruotsiin ja takaisin postiautontarkalla aikataululla. Yläkerran ravintoloissa kilisee jää huolettomien risteilyasiakkaiden grogilaseissa, autokansilla odottavat rekat ramppien avautumista vyöryäkseen monitonnisine lasteineen asvalttiväylille. Maakunnan pääkaupungista pyyhkäisee Helsinkiin puolessatoista tunnissa.

18

Vanhan ja nykyisen pääkaupungin yhdistävä nopea reitti on osa Irlannista alkavaa ja Pietariin päättyvää E18-tietä. Turun lentoasemalta Keski-Eurooppaan lehahtava liikemies siemaisee aamukahvinsa Kööpenhaminassa tai Riiassa. Lomailija saattaa löytää itsensä lounaalta Alicantesta tai päivälliseltä Las Palmasista. Lentoasemaa kehitetään jatkuvasti myös rahtiliikenteen tarpeisiin: maakunnan sijainti on otollinen ilmarahdin solmukohtana. Raideliikennekin on vilkasta. Monet rantaradan kulkijat piipahtavat Helsingissä ja ovat jo illalla kotona. Loimaan ja Tampereen kautta on yhteys itään ja pohjoiseen.


Meritietä Ruotsiin kuljetaan iltapuvussa huippuhienolla risteilijällä tai rahtarin ajohaalareissa merten työjuhdalla.

20


Tie vie monin paikoin vettenkin yli. Lossit ja yhteysalukset jyskyttävät reiteillään kesät talvet. Parhaaseen lomailuaikaan pitää jonottaa.

23


Vilkkaimmat ratapihat löytyvät Turun ja Helsingin väliseltä rantaradalta.


Turun lentoaseman kautta kulkee joka vuosi puoli miljoonaa matkustajaa ja tonneittain rahtia.


Sillanrakentajan vaihtelevat tarpeen mukaan. N채in kuljetaan Kaarinasta Paraisille, yli Turun ratapihan ja halki Aurajoen kansallismaiseman.

27


Merta päin Puolet Varsinais-Suomen pinta-alasta on suolaista vettä. Kuudella alueen kahdeksasta kaupungista on merenrantaa. Meriyhteyden tärkeydestä kertovat maakunnan kolme vientisatamaa. Perinteet ovat pitkät. Hansaliiton koggit tunnettiin näillä rannoilla hyvin, ja täkäläinen merenkulkija kartoitti uutta maailmaa kapteeni Cookin legendaarisella Endeavourilla. Kaupalliset ajatukset taitavat kuitenkin olla taka-alalla niiden tuhansien ja tuhansien meren rakastajien mielissä, jotka suuntaavat maailman tiheimpään saaristoon veneillään retkeilemään, kesämökkiensä saunoja lämmittämään tai suomukylkisiä veden asukkaita narraamaan.

28

Merellinen osaaminen ulottuu telakalla syntyvistä ulapoiden mahtavimmista risteilyaluksista jokamiehen luotettavien soutupaattien työstämiseen. Sijaitseepa maakunnassa “maailman kallein pururatakin”, sillä maailman huvivenesatamissa tunnetun pöytyäläisen veneveistämön miljoonajahtien työstämisessä syntyvä teakin ja mahongin sahausjäte kärrätään paikallisen kuntoradan pehmikkeeksi. Huoli Itämeren tilasta on Varsinais-Suomessakin yhteinen. Paljon työtä on jo tehty sen eteen, että maatalous, kalanviljely ja matkailuelinkeinot voisivat elää rinnakkain herkän merellisen luonnon kanssa sitä uhkaamatta. Silti monta kiveä on vielä käännettävä.


Kesälomakuukausina on Saaristomeri Varsinais-Suomen edustalla lempeimmillään. Tuhannet veneilijät etsivät aalloilta vapauden huumaa.

31


Kesäsaariston helmassa on monta pikku paratiisia. Hotel & cafÊ Lanterna, Nauvo.


Osaava matkailuyrittäjä luo nostalgiasta ja romantiikasta elämyksiä. Kuvat Taattisten tilalta Rymättylästä ja Kustavin Lootholmasta.

33


YÜ pikku mÜkissä karulla ulkosaarella on kaikkia aisteja avaava kokemus.


Turun satamasta aukeaa Suomen t채rkein meriyhteys Skandinaviaan.


Saaristoon pääsee monin tavoin: voi pulittaa muutaman kympin höyrylaivalipusta tai hankkia sadalla tuhannella eurolla oman huvipurren.

38


Opin polut ja valtatiet Ensimmäiset opillista sivistystä saaneet suomalaiset olivat varsinaissuomalaisia. Opin polku, joka alkoi Turun tuomiokirkon vallimuurihuoneessa toimineessa katedraalikoulussa, on haarautunut ja laajentunut tiedon valtateiksi. Niillä etenee sukupolvi toisensa jälkeen suurempi ja osaavampi joukko eri-ikäisiä naisia ja miehiä. Maakunnan kahdessa yliopistossa ja vireissä ammattikorkeakouluissa opiskelee yhteensä lähes 40 000 tulevaa ammattilaista ja tutkijaa. Opiskelijoiden määrää kasvattaa peruskoulutus- ja opisto-opiskelijoiden suuri joukko. Yliopistojen tarjoama koulutus on monilla aloilla kansainvälistä huipputasoa.

40

Melkein viidesosa täkäläisistä korkeakouluopiskelijoista suorittaa tutkintonsa ruotsin kielellä. Kaikki opintonsa Varsinais-Suomessa suorittavat eivät jää valmistuttuaan opiskelupaikkakunnalleen. Varsinais-Suomi on kasvattanut sivistyneistöä sekä Suomeen että muualle maailmaan niin kauan kuin korkeaa opetusta on täällä annettu. Toki tiedon valtatien vaeltajat vireyttävät aluetta jo opintojen kestäessä: rajoja rikkovat kulttuuririennot ja hilpeä kampusmeininki kuuluvat asiaan tänään yhtä hyvin kuin silloin, kun suomalaisen kansallisen heräämisen kipinöitä sinkoili maakunnan tulisieluisten ylioppilaiden joukosta.


K채den taitojen arvostus ei ole kadonnut informaatioyhteiskunnan tulvaan. Hauskanpitokin kuuluu opiskeluun.

42


Turun yliopisto rakennettiin ker채ysvaroin kansallisen innostuksen vallassa. Kirjastorakennuksen mahdollisti kullankaivajaveljesten testamentti.

44


Arkkitehtuurin ja tiedon kohtaamisia: Turun uusi p채채kirjasto ja korkeakoulujen yhteinen ICT-talo.

45


Koulutuksen huimimmat näköalat ovat tarjolla avaruustutkimuksessa. Täältä tähytään galaksien äärettömyyksiin ja mustien aukkojen syvyyteen.


Ruoka-aitta Moni varsinaissuomalainen saa elantonsa maataloudesta ja siihen liittyvistä elinkeinoista, elintarviketeollisuudesta ja kaupasta. Ruuan tuottamiseen suhtaudutaan maakunnassa vakavasti. Ei ole monta sukupolvea siitä, kun sadon onnistuminen oli kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Lounaisen maakunnan sanottiin ruokkivan koko kansan. “Suomen vilja-aitta” on kuvaava ja siksi kulunut sanonta. Kartasta katsoen Varsinais-Suomi tuottaa epätodennäköisiä aarteita. Vehnä ja ruis menestyvät Grönlannin, Alaskan ja Kamtsatkan kanssa samoilla leveyspiirillä sijaitsevilla kasvumailla hyvin. Keskikesällä kukkivat öljykasvit. Suu saadaan makeaksi oman maakunnan tuottein; sokerijuurikas on yleinen

48

viljelykasvi. Ruokaa kasvaa myös sadoilla karjatiloilla. Maakunnassa on neljä kertaa enemmän kanoja kuin ihmisiä. Puolet maan aamiaispöytiin päätyvistä munista pyöräytetään täällä. Sianlihan tuottajanakin Varsinais-Suomi on vahva. Maakunta on merkittävä elintarviketeollisuuden tuotekehitysalue: esimerkkeinä kolesterolia alentavat kasvirasvat ja maidontuotantoa lisäävä rehu. Puutarhaviljelys on seudulle ominaista. Varhaisperunan valmistuminen on juhlan aihe. Harrastajatarhureitakin riittää. Punaposkista omenasatoa tulee niin paljon, että moneen portinpieleen ilmestyy kukkurainen ämpäri ja viesti: “Ottakaa, olkaa hyvä.”


Chéf osaa loihtia maan ja meren tuoreista antimista paitsi terveellisen, myös trendikkään aterian. Musiikkikahvila Sointu, Turku.

50


Samu-kissa ja sen kanakaverit ovat maalaismaiseman elelijöitä onnellisimmasta päästä.


Varsinaissuomalaisuuden juuret ovat maaseudulla, Suomen viljavimmassa maaper채ss채.

53


Avomaankurkun viljelijä kaipaa yli kaiken kahta kasvun taikasanaa: lämpöä ja vettä.


Lammas voi olla paitsi tuotantoeläin myös lemmikkinä pidetty maisemanhoitaja.

55


Moni puutarhaviljelijä parantaa työnsä kannattavuutta lisäjalostuksella. Varsinaissuomalainen omena päätyy joskus myös viiniksi tai siideriksi.

57


Haponkestävää, kivenkovaa Miten tehdään maailman loistokkain risteilyalus tai toimitetaan 400-tonninen terässäiliörakennelma Siperiaan? Miten suunnitellaan taskuun mahtuva, loputtomasti informaatiota ja rajattomasti kommunikaatiota sisältävä laite, jota ennen kutsuttiin tylsästi puhelimeksi? Entä kuinka kootaan sata tuhatta uudenaikaista Mercedes-Benziä? Näihin ja moniin muihin yhtä huimaavan kokoluokan kysymyksiin on löydetty vastaus varsinaissuomalaisten insinöörien suunnittelupöydillä ja alueen tuotantolaitoksissa. Kun suunnittelijan osaaminen ja ammattitaitoisen tekijän kädentaidot kohtaavat, syntyy tuotantoa ja kysyntää. VarsinaisSuomen vahvuuksiin kuuluu tutkimuksen,

58

koulutuksen ja elinkeinoelämän toimiva yhteys. Tämän kolmikannan voimalla taipuu haponkestävä teräskin. Varsinais-Suomi ei pääse ylpeilemään mittavilla luonnonvaroilla, mutta toki kallioperäänkin pureudutaan. Kalkkikivi osataan jalostaa vaikkapa lautasten raaka-aineeksi tai kananmunan kuorta vahvistamaan. Maakunnalle ominainen punainen graniitti juhlistaa arvorakennusten julkisivuja kaikkialla maailmassa ja kestää lähes loputtomasti keittiötasojen pinnoitteena. Ja kyllä, viimeinen kunnianosoitus monelle varsinaissuomalaiselle on oman maakunnan kivestä veistetty hautapaasi.


Ensimm채inen suomalainen auto valmistettiin Varsinais-Suomessa 100 vuotta sitten. Alan nykyinen johtot채hti tuikkii Uudessakaupungissa.

61


Rauta sulaa rautaan, merten j채ttil채inen syntyy.


New Yorkin Manhattanilla voi ihailla pilvenpiirt채ji채, joiden pintamateriaalina on Balmoral red, punainen graniitti. Sit채 lohkotaan peruskalliosta Palin Granitin louhimolla Taivassalossa.

64


Maailmanparantajat Parhaina vuosina joka kymmenes Euroopassa myyntiluvan saaneista lääkkeistä on kehitetty Varsinais-Suomessa. Lääketieteellinen tutkimus, tuotekehitys ja lääkkeiden teollinen tuotanto muodostavat täällä positiivisen, kaikkia hyödyntävän liiton. Suomalaisten farmasiatuotteiden vienti on kolminkertaistunut vuosituhannen ensimmäisellä kymmenellä ja kasvusta huomattava osa on saatu aikaan Turun seudulla, missä sijaitsee puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä. Alan taloudellisia kasvulukuja kerratessa ei pidä unohtaa, miten suuria inhimillisiä vaikutuksia tehdyllä työllä on maailman ihmisten elämään. Syntyvyyden

66

säännöstelyyn kehitetyt tuotteet merkitsevät uudenlaista elämänlaatua erityisesti kehittyvien maiden perheille, alkoholismin hoitoon soveltuva lääke voi pelastaa toivottoman tuntuisesta syrjäytymiskierteestä, maan myydyin tulehduskipulääke hoitaa luotetusti jokamiehen arkisia vaivoja ja niin edelleen. Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä on haaste heitetty Alzheimerin taudille ja syövällekin. Sairaanhoito on Varsinais-Suomessa korkealla kansainvälisellä tasolla. Uusimpaan tekniikkaan ja sairaaloiden nykyaikaistamiseen on investoitu erittäin paljon. Unohtaa ei pidä terveysalan vapaaehtoistyötä, joka yhteiskunnan palvelujen rinnalla tarjoaa apua, tietoa ja vertaistukea.


Ehkäisytuotteet ovat Varsinais-Suomen bioalan erikoisosaamista. Siihen luotetaan myÜs laajoissa perhesuunnitteluprojekteissa.

69


Erikoissairaanhoidon uusin sairaalakompleksi Turussa on arkkitehtoninen nähtävyys ja satojen terveysalan huippuammattilaisten työpaikka.

70


Sairaalassa sijaitsevassa valtakunnallisessa PET-keskuksessa vangitaan ihmisruumiin vaivojen aiheuttajat millimetrintarkkoihin kuviin.

71


Ulos kehdosta kasvanut Maakuntalaulun mahtipontisen todistuksen mukaan Varsinais-Suomi on suomalaisen kulttuurin kehto. Laulun sanoittaja viittasi aikanaan siihen, että täällä omaksuttiin ensimmäisenä kansainväliset vaikutteet ja täältä ne alkukasvatuksen jälkeen levisivät muualle maahan. Kehdon laidat ovat ajat sitten murtuneet. Monimuotoinen kulttuuri kaikissa kuviteltavissa olevissa ilmenemismuodoissaan tulvii vastaan kaikkialla maakunnassa. Teatterit, musiikki, kirjallisuustapahtumat ja kuvataide rikastuttavat ihmisten elämää niin harrastajien pienimuotoisina aikaansaannoksina kuin kriitikoiden ylistäminä ammattilaisproduktioinakin.

72

Turun esittäytyminen Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011 oli henkinen ilotulitus, joka jätti paljon pysyviä jälkiä Varsinais-Suomen ennestäänkin vilkkaaseen kulttuurielämään. Tutkijat ovat osoittaneet, että elämässään erityisen onnellisia ovat ihmiset, joilla on paljon sosiaalisia kontakteja ja jotka osallistuvat luovaan työhön, vaikkapa laulamalla, piirtämällä tai näyttelemällä. Tämän perusteella voisi Varsinais-Suomea hyvällä syyllä kutsua onnellisten maakunnaksi. Kuoroja, orkestereita, harrastajateattereita tai kuvataide- ja kirjoittajapiirejä löytää sekä pienimmistä kylistä että vilkkaimmista kaupunkikeskustoista.


Kirjallisuuden palvojia riitt채채 Turun uljaan kirjaston pihalla ja maakunnan suuren pojan Volter Kilven kotoisilla nimikkop채ivill채 Kustavis

74


ssa.

Jussi Fredriksson Trio jammailee yhdess채 vuoden monista jazztapahtumista, Flame Jazzissa.


Jesus Christ Superstar, Ă…bo Svenska Teaterin musikaalihitti.


Konserttielämyksiä voi hankkia niin sisätiloissa kuin ulkoilmassakin. Yllä kulttuurikeskus Logomo; alla kesäyön huumaa Ruisrockissa.

77


Kauneuden taju Varsinaissuomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin aakkoset pitää aloittaa A:sta, nimestä Aalto, Alvar. Ison Alvarin muisto ja kädenjälki näkyy yhä monella tavalla maakunnassa, vaikka suomalaisen arkkitehtile-

kauneuden taju ja tilojen toimivuus kulkevat käsi kädessä, tänäänkin. Varsinaissuomalainen design elää vahvaa kautta. Käsi- ja taideteollisuuden ammattilaisia koulutetaan useassa oppilaitoksessa,


Alvar Aallon muotokieli on kest채nyt aikaa viile채n tyylikk채채sti, olipa kyse Artek-jakkarasta tai Paimioon 1930-luvulla rakennetun parantolan puhtaista linjoista.

80


Achim K端hnin Harmonia Aurajoessa tuo mieleen valaanpyyntiajat.


Turun Hirvensalon ekumeenisen taidekappelin arkkitehti on Matti Sanaksenaho.


Yli 1000-asteinen lasimassa taipuu taitavan puhaltajan k채sittelyss채 uniikeiksi koriste-esineiksi Salon Muurlassa.

85


Nuoret muotoilijat Saana ja Olli uskovat paikallisuuteen ja inhimillisyyteen. Logomon kuvatapettikin (vas.) on heid채n ideoimansa.

87


Tapahtuu! Suomen vanhin ja näyttävin rockfestivaali Ruisrock kokoaa 180 000 asukkaan Turkuun kymmeniä tuhansia bilettäjiä joka kesä. Vaan prosentuaalisesti ihan eri luokkaa ovat vaikkapa Kustavin lohimarkkinat ja Askaisten kurkkurieha, jotka moninkertaistavat tapahtumapaikkakuntiensa ihmismäärän muutaman tunnin ajaksi iloisen kaupankäynnin ja rennon kylätunnelman merkeissä. Varsinais-Suomen kesässä on vaikea löytää paikkaa, jossa ei olisi meneillään jokin tapahtuma tai rieha. Tarjontaa on Tall Ships’ Racen tapaisista kansainvälisistä megatapahtumista pikkukylän pihajuhliin, joissa villitsevin ohjelmanumero on pussijuoksuviesti.

88

Oma lukunsa ovat kesäiset toritapahtumat, joiden sympaattinen tungos kutsuu tuhatmäärin ihmisiä viikosta viikkoon esimerkiksi Salossa ja Somerniemellä. Suurimmat tapahtumat keskittyvät maakunnan pääkaupunkiin Turkuun, mutta osataan muuallakin tempaista. Lions Club Oripää polkaisi tyhjästä yhden maan suurimmista maatalousnäyttelyistä. Kävijämäärä on ollut sattumoisin aika lailla sama kuin Ruisrockissa. Talvellakaan ei vaivuta hiljaiseloon. Jouluviikkoina riittää vilinää myyjäishuoneistoissa ja konserttipaikoissa, laskiaisena ja muina sydäntalven viikonloppuina hankitaan punaisia poskia erilaisissa ulkoilmatapahtumissa.


Kes채isin muuttuu moni tori tai hein채pelto kulttuuriareenaksi ja jokamiehen kauppapaikaksi.

91


Elokuun yössä räiskyvät muinaistulet. Ne muistuttavat Itämeren ranta-asukkaiden yhteydestä.


Salon iltatori on maakunnan kuulu. Salonjoen sillat täyttyvät kesätorstaisin tuhansista markkinoille menijöistä.

93


Joulun aikaan kokoonnutaan erityisen suurella hartaudella Suomen hengellisen el채m채n keskukseen, Turun tuomiokirkkoon.

95


Vuoden vaihtuminen on Varsinais-Suomessa aika vähäeleinen karnevaali. Ilotulitteiden räiskyessä ajatukset kääntyvät jo kohti kevättä.


Pitkä päähän ja perään Pallo on pyöreä. Paitsi amerikkalainen jalkapallo, joka on soikea. Varsinais-Suomi on monessa mielessä urheilun ja liikunnan mekka. Pitkien perinteiden ansiosta monissa eri lajeissa ollaan Suomen huipulla sekä harrastajamäärillä että kilpailumenestyksellä mitattuna. Paavo Suuren eli Paavo Nurmen gloria ei himmene, mutta suurimmat fanijoukot seuraavat nykyään palloilulajeja. Ensimmäinen suomalainen jalkapallo-ottelu pelattiin Turussa vuonna 1890, ja yhä nykyään ovat turkulaiset varmoja siitä, että Turku on Suomen jalkapallopääkaupunki. Siitä ollaan katkerasti eri mieltä, onko parhaalla joukkueella yllään mustavalkoiset vai sinimustat paidat. Jääkiekko on kiistaton

98

ykköslaji: turkulaisjoukkueiden peleihin vaelletaan kaikkialta maakunnasta. Turkulainen urheilukansa odottaa jättipottia, samana vuonna Suomen mestaruutta sekä jalkapallossa että jääkiekossa. Jättipotti on mahdollinen myös Varsinais-Suomen maaseudun pääkaupungissa Loimaalla, joka pesäpallon huippuvuosien jälkeen on esitellyt Suomen parhaimmistoon kuuluvat joukkueet sekä kori- että lentopallossa. Varsinais-Suomen parhaaksi urheilijaksi on vuosia valittu hieman pienemmän pallon taituri, Maskun tennisässä Jarkko Nieminen. Ja kyllä: amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigan voittajiin kuuluu turkulainen Trojans.


Suomi kuuluu nykyään maailman parhaimmistoon sisäpalloilulajeissa. Maan parhaat joukkueet löytyvät Varsinais-Suomesta sekä lentopallossa...

100


...että koripallossa, jossa Loimaan Biisonit ovat omalta osaltaan pönkittäneet kotikaupunkinsa mainetta Suomen Texasina.

101


Kumi ulvoo ja korkeaoktaaninen polttoaine tuoksuu Alastaron moottoriurheilukeskuksessa. Kilpailujen lis채ksi rataa k채ytet채채n usein testiajoihin, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta.

102


Omaksi ilokseen liikkuvalle riittää temmellyskenttiä kesällä mäkiautoradaksi muuntuvasta laskettelurinteestä ulkotekojäärataan ja maauimalaan.

104


Kuuma- ja kylmäveriset raviuran kiertäjät ottavat toisistaan mittaa Turun Metsämäessä.

106


Turun Palloseuraa pitk채채n edustanut Dennis Okaru on yksi maakunnan vahvan jalkapallomaineen rakentajista.

107


Monellaissi Varsinais-Suomessa on käyty kauppaa ja viljelty kulttuuria maailman sivu muun muassa latinaksi, saksaksi, venäjäksi, ruotsiksi ja tietysti suomea paikallisella lyhyttavuisella aksentilla tykittäen. Kielten, kansallisuuksien ja erilaisten etnisten ryhmien rinnakkainelo on aina lopulta ymmärretty rikkaudeksi, vaikka tietty toisenlaisuuden vierastaminen ainakin kohtaamisen aluksi kai kuuluu ihmisluontoon. Tätä nykyä Varsinais-Suomessa puhutaan äidinkielenä yli sataa kieltä. Kahden kotimaisen ja lähinaapurien kielten rinnalla kuullaan arabiaa, kurdia, albaniaa ja somalia sekä monta paljon eksoottisempaakin puheenpartta. Monet uudet tulijat ovat solahtaneet taidolla ja sinnikkyydellä arvostetuksi osaksi

108

yhteisöä. Esimerkiksi Kaukoidän poliittisten myllerrysten seurauksena 1970-luvulta alkaen Suomeen rantautuneet maahanmuuttajat ovat saaneet mainesanoja yritteliäisyytensä ja ahkeruutensa ansiosta. Monessa kiinalaisessa ravintolassa tai etnisessä kaupassa saa nykyään palvelua sujuvalla lounaismurteella. Ennakkoluuloja ja väestöryhmien keskinäisiä kahnauksia esiintyy toki, sitä ei käy kieltäminen ja sitä on sietäminen. Lounaisrannikolla on kuitenkin pitkä kokemus siitä, että kyräilyn sijasta kannattaa kokeilla uteliaisuutta, ottaa vaikka vaikutteita ja kerätä kaikki saatavissa oleva ilo ja hyöty siitä, että meitä on vuosikymmen vuosikymmeneltä yhä “monellaissemppi”.


Diakonissa Mertsi Ärling tuntee romaniheimon. Työkseen hän auttaa köyhiä ja kärsiviä.


Lootuksen syd채men buddhalaistemppeli Turun Maariassa ja Turun islamilaisen yhdyskunnan moskeija ovat uusia hartauden harjoittamispaikkoja.

111


Turun kauppahallista voi hankkia tykรถtarpeet vaikkapa afrikkalaiseen ateriaan.


Juutalaisen seurakunnan synagogassa voi kellon tarkistaa hepreaksikin.

113


Näkemiin, tervetuloa! Meren ja maan kyntäjiä. Kulttuurin ja viljan viljelijöitä. Teräksen ja molekyylien leikkaajia. Historian muistajia, tulevaisuuden rakentajia. Tätä kaikkea ja paljon muuta ovat varsinaissuomalaiset. Toivottavasti kirja pystyi antamaan pyöreän yleiskuvan maakunnan ihmisten elämästä, yritysten pyrkimyksistä ja yhteiskunnan toimivuudesta. Luonto on Varsinais-Suomessa aina lähellä. Hienoa, jos kuvat saivat aikaan halun itse kokea tämän omaleimaisen seudun tuoksuja ja tuulia.

Tervetuloa Varsinais-Suomeen käymään tai oikein olemaan!

114


Kuvat

TONI KOSKINEN

Sisällysluettelo Toni Koskinen ja Fotolia.com s. 58 HandmadePictures – Fotolia.com s. 60–61 Valmet Automotive s. 66 kurapy – Fotolia.com s. 67, 69 (vas. ja ylh. oik.) Bayer s. 68, 69 (alh. oik.) Orion s. 72 shutswis – Fotolia.com s. 102–103 Pertti Kangasniemi s. 108 Popova Olga – Fotolia.com

Kiitokset Varsinais-Suomen Liitto / Jessica Ålgars-Åkerholm ja Lauri Palmunen Achim und Helgard Kühn Alastaro Circuit / Resykli Oy Annika Baarman-Sundblom Artek oy ab Bayer Oy Felly Nzoko-Mungala Flame Jazz ry HC TPS Turku Oy ja FC TPS Turku Oy Hotelli Lanterna Huonekalutehdas Korhonen Oy Höyrylaivaosakeyhtiö S/S Ukkopekka Jasmin Rauha Kalaliike S. Wallin seur. Oy Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli Oy Klas Mattsson Koulutuskeskus Salpaus Kustavin kirjallisuusyhdistys ry Kustavin Matkailu Oy Liedon Vanhalinna Live Nation Suomi Livonsaaren kyläyhdistys Logomo Oy

116

Lokoko Bisons ry Louhisaaren kartanolinna Matti Sanaksenaho MCC Action Oy Mertsi Ärling Minna Hokka Musiikkikahvila Sointu Muurla Design Marketing Oy Orion Oyj Palin Granit Oy Pertti Kangasniemi Port of Turku Raision Loimu ry Saana ja Olli Stefan Wallin STX Finland Oy Suomen kansallismuseo Suomen Lauttaliikenne Oy Suomen vietnamilaisten buddhalaisten yhdyskunta Taattisten tila Tallink Silja Oy Tammiluodon Viinitila Oy Turku Game Lab Turku Science Park Ltd Turun filharmoninen orkesteri Turun islamilainen yhdyskunta Turun juutalainen seurakunta Turun kaupunginkirjasto Turun lentoasema ja Finavia Oyj Turun museokeskus Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja PET-keskus Valmet Automotive Vantaan Festivaalit Oy Vietnam Food Ky Viking Line Abp Wiurilan kartanoravintola Åbo Svenska Teater


Varsinais-Suomi ympäripyöreästi  
Varsinais-Suomi ympäripyöreästi  
Advertisement