Page 1

med.utu.fi/tutke/kipina

TEEMA TUTKE 10-vuotta

4/2012

l채채ketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti


SISÄLLYS Ann palauteta osallistu ta ja l tekemis ehden Ota yhteeen! toimituk yttä see tästä! n Kansi: Talvinen polku

3 Pääkirjoitus: Muutoksen aikaa 4 Malja TUTKEn 10-vuotiselle taipaleelle! 5 Vuoden oppimateriaalin tuottajapalkinto 8 Vaasan opetuksen iltapäivä 9 Lääkärikoulutuksen juhlasymposium 10 Paloa lääketieteen opetuksen kehittämiseen 13 Onnitteluja ja terveisiä kymmenvuotiaalle TUTKElle 18 Hallintopalveluyksikkö ja sen tiimit esittelyssä 21 Palautetta Kipinän lukijoilta

Kipinä 4/2012 21.12.2012 Julkaisija TUTKE, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Päätoimittaja Pekka Kääpä Toimitus Helena Haapanen, Outi

Kortekangas-Savolainen, Sari Iinattiniemi, Maiju Toivonen, Erika Österholm-Matikainen, Jetro Tuulari, Leena Salminen, Heidi Mattila Kansi Helena Haapanen

Taitto Antti Tarponen Yhteystiedot www.med.utu.fi/tutke/kipina/ facebook.com/tutke/ ISSN 1798-8624


Pääkirjoitus

MUUTOKSEN AIKAA Lääketieteellisessä tiedekunnassa koulutustoiminta on muutosten edessä. Yksi suurimmista on ensi syksynä lisääntyvä uusien lääketieteen opiskelijoiden sisäänotto, opiskelijoita otetaan tuolloin nykyisen 120:n sijasta 153. Noinkin selvä opiskelijamäärän lisäys tarkoittaa uudenlaisia haasteita koulutukselle ja koulutusympäristölle. Toisaalta, muutoksessa on aina uuden mahdollisuus. Tiedekunta onkin yksituumaisena päättänyt säilyttää opetuksen laadukkuuden, mieluummin jopa parantaa sitä. Nyt halutaankin tuoda opetuksen mukaan uusia innovatiivisia avauksia: pienryhmätoimintaa, vertaisohjausta, sähköisiä oppimisympäristöjä, hajautettua koulutusta, ydinasioihin keskittyviä luentoja, lisääntyvää kliinisen ja prekliinisen oppisisällön yhteensaattamista jne. Näitä tukemaan kehitetään edelleen moni-ammatillisia ja monitieteisiä oppimismuotoja ja uusia arviointikäytäntöjä ym. Kaikki vaatii kuitenkin paljon hyvää ja perinpohjaista suunnittelua ja toteutustyötä. Samaan aikaan myös koulutuksen kehitysyksikössä, TUTKEssa, tapahtuu muutoksia. Nykyinen johtaja jää eläkkeelle ja uusi johtaja aloittaa työnsä ensi vuoden alussa. TUTKE tulee kuitenkin jatkamaan toimintaansa. Ensi vuoden alusta yksikössä toimii johtajan lisäksi koulutussuunnittelija ja kaksi opetushoitajaa laajoine vastuualueineen. Lisääntyvää yhteistyötä tullaan tekemään myös tiedekunnan verkkosuunnittelijan kanssa. Muutoksia on siis tulossa, mutta niissä voi olla uuden, laadukkaan opetuksen siemen. Menestystä uudelle vuodelle ja tulevaisuuteen! Pekka Kääpä

TUTKEN AIKAJANA

Seuraavilla sivuilla näet suuntaa antavan aikajanan TUTKEn 10-vuotisesta taipaleesta.

TUTKE perustetaan, Pekka Kääpä ja Olli Vainio

2002 +

Asklepios-opintokokonaisuus, mukana useampi tiedekunta

+

LL-koulutuksen opinto-ohjelman uudistus 2002-2008

+

Muuntokoulutus-projekti alkaa johtajanaan Anna-Liisa Koivisto ja projektisihteerinä Johanna Hoffren, kiinteä yhteistyö TUTKEn kanssa

2003 +

+

Kliinisen opetuksen hajautus Kipinä 4/2012 | 3 aloitetaan


MALJA TUTKEN 10-VUOTISELLE TAIPALEELLE! Teksti Erika Österholm-Matikainen Lääketieteellisen tiedekunnassa vietettiin 18.10.2012 tasavuosijuhlia. Tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKEn perustamisesta tuli tänä vuonna täysi kymppi täyteen ja tuon iltapäivän aikana palattiin niin perustamishetkiin ja toiminnan tausta-ajatuksiin, kuin myös siihen mitä vuosien saatossa yksikkö on saanut aikaan lääketieteellisen koulutuksen saralla. Yksikön johtaja prof. Pekka Kääpä avasi tilaisuuden nostamalla maljan kuluneelle TUTKEn vuosikymmenelle. Tämän jälkeen vuorossa oli neljä TUTKEn syntyä ja toimintaa valottavaa puheenvuoroa. Runsas joukko kuulijoita sai kuulla minkälaisia haasteita, hankkeita ja menestystarinoita mahtui alkuvuosista tähän päivään yksikön toimintaan. Lämminhenkises-

2004 +

Näkökulmia TUTKE:n tulevaisuuteen tarjosi lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Risto Huupponen, jonka viesti loi uskoa, että yksikkö saa jatkaa taivaltaan koulutuksen laadun tuki- ja kehitystyössä jatkossakin. Ehkäpä seuraavia tasavuosia juhlitaan vuonna 2022! Loppupuheenvuoroja käytettiin yleisön joukosta runsaasti. Puheenvuoroista heijastui se, miten merkitykselliseksi yksikön työ on koettu Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle ja laajemminkin yliopiston tasolla. Lämmin kiitos kuluneista vuosista. Tästä on hyvä jatkaa. ■

Mukaan TUTKEen tulevat kliininen opettaja Veli-Matti Leinonen, opetushoitaja Helena Haapanen sekä koordinaattori Heli Vinkka-Puhakka HLL-puolelta

+

Pedagoginen lääkäriopettajien koulutus ja opettajatuutorointi alkaa 4 | Kipinä 4/2012

sä tilaisuudessa puhujina olivat professori emeritus Jouko Suonpää, professori Markku Koulu, erityisasiantuntija Anna-Liisa Koivisto sekä lääketieteen lisensiaatti Ulla Ahlmén-Laiho.

Pitkittäistutkimus ”Lääketieteellisen ajattelun ja oppimisen laadun kehittyminen” (LeMEx) yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa

2005 +

+

Poikkitieteellinen Sosio-emotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä-hanke

+

Opinto-ohjelman uudistus etenee kliiniseen vaiheeseen


VUODEN OPPIMATERIAALIN TUOTTAJAPALKINTO

Toimittanut Laleh Korpimäki

Lääketieteellisen tiedekunnan Oppimateriaalin tuottajapalkinnon saivat tänä vuonna professorit Helena Leino-Kilpi ja Sanna Salanterä tutkimusryhmineen Empowering patient education -opintokokonaisuuden luomisesta sekä professori Markku Koulu Farmakologia ja Toksikologia -kirjan toimittamisesta. Tiedekunnan oppimateriaalin tuottajapalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena oppimateriaalin tuottajalle/tuottajille erityisen ansiokkaasta työstä tiedekunnassa käytettävän oppimateriaalin kehittämisessä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1997. Professori Markku Koulu, dekaani Tapani Rönnemaa ja varadekaani Risto Huupponen Millainen prosessi oppimateriaalin tuottamiseen liittyvä työ on mielestäsi ollut ja liittyykö prosessiin omasta näkökulmastasi jotain erityisiä haasteita/ hyötyä? Markku: Kun puhutaan oppikirjasta ja sen toimittamisesta, ensimmäisenä asiana tulee mieleen työhön liittyvät haasteet. Farmakologian ja toksikologian oppikirjan 8.painoksessa on 78 lukua, 1200 sivua ja viitisenkymmentä kirjoittajaa.

2006

Tietomäärä on valtaisa ja ala nopeasti kehittyvä, mikä tekee hankalaksi hallita prosessia ja valita keskeinen tietoaines. Tärkeää on muistaa, että oppikirjaa tehdään erityisesti opiskelijoita varten, ei niinkään kollegoille. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kirjoittajan pitäisi pystyä valitsemaan kustakin aihepiiristä keskeiset asiat ja jättämään mielenkiintoisiakin ”nippeliasioita” pois. Tämä ei ole tunnetusti helppoa ja antaa miettisen aihetta sekä kirjoittajille että toimittajille.

Mukaan tulevat projektisihteeri Erika ÖsterholmMatikainen, Outi Jääskeläinen sekä graafinen suunnittelija Antti Tarponen

+

+

Tiiviimpi yhteistyö potilasjärjestöjen kokemuskouluttajien kanssa

Opiskelijavalintojen kehittämishanke

+

Aikataulussa pysyminen on näin suuren kirjoittajajoukon kanssa vaikeaa; osa toimittaa lukunsa ajoissa ja joidenkin kirjoittajien lukuja voidaan joutua odottamaan kuukausiakin, mikä viivästyttää uuden painoksen julkaisemista ja johtaa pahimmillaan siihen, että osa ajoissa saadusta materiaalista voisi tarvita jo uutta päivitystä. Farmakologia ja toksikologia-kirjaa käytetään laajasti lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa ja farmaseuttien ja proviisorien koulutuksessa,

Muutto Villa Joukahaiseen

2007 +

+

Kartoitetaan lääketieteen opettajien sekä opetushoitajien kokemuksia lääketieteen Kipinä 4/2012 | 5 opetuksesta (Opeko ja Ohoi).


mutta myös muissa bioalan ohjelmissa, kuten terveyden biotieteiden koulutusohjelmassa. Kullakin alalla on hiukan toisistaan poikkeavia painotuksia ja tarpeita, joita tulisi huomioida. Kirjassa keskitytäänkin lääkeaineiden vaikutusmekanismien, vaikutuksien ja haittojen käsittelyyn sekä esitetään perustietoja lääkeaineiden farmakokineettisistä ominaisuuksista ja mahdollisista lääkeinteraktioista. Yleisfarmakologialla ja –toksikologialla on omat lukunsa. Hakuteoskäyttöä ajatellen sisällysluetteloon ja sen rakenteeseen on kiinnitetty paljon huomiota tiedon löytämisen helpottamiseksi. Vaikeuksista huolimatta oppikirjan toimittaminen on myös erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Se pakottaa tutustumaan laajasti aihepiiriin, puntaroimaan eri vaihtoehtoja ja tietojen tärkeyden suhteellista merkitystä. Mielenkiintoista on myös oppikirjan taittaminen ja sen seuraaminen, kuvamateriaalin miettiminen ja myös kieliasu on tärkeä. Oppikirjan toimittajana tutustuu laajasti alan opettajiin ja tutkijoihin sekä pääsee läheltä seuraamaan heidän laajan ymmärryksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien heijastumista oppikirjan sisällössä. Oppikirjan toimittajina on ollut sen 8.painoksessa lisäkseni emeritusprofessori Jouko Tuomisto Kuopiosta ja professori Eero Mervaala Helsingistä. Toimitustyö on ollut tiivistä yhteistyötä toimistuskunnan ja kirjoittajien kanssa. Professori Tuomisto on farmakologia ja toksikologiakirjan alkuperäinen ”isä”; hän on ollut mukana kirjan 1. painoksesta lähtien (v. 1977) yhdessä jo edesmenneen professori Matti K. Paasosen kanssa. Itse olen ollut mukana kirjan 5. painoksesta lähtien (v. 1996) ja professori Mervaala tuli mukaan kirjan 8.painokseen (v. 2012). Kirjan kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Medicina Oy, joka on kuopiolaisten lääketieteen opiskelijoiden (KuoLo ry) kokonaan omistama yritys. Yhteistyö pienkustantajan kanssa on haasteel-

2008

Professori Helena Leino-Kilpi ja professori Sanna Salanterä

lista, mutta samalla ainutlaatuisen kannustavaa innostuneen ja nuorekkaan ilmapiirin vuoksi. Kaikki on mahdollista, jos niin päätetään!

Markku: Uskoisin, että julkaisufoorumit ja muodot monipuolistuvat. Sähköiset mediat valtaavat epäilemättä alaa. Farmakologia ja toksikologia-kirjan 6. painos (v 2001) laitettiin heti julkaisemisen jälkeen verkkoon kokonaisuudessaan vapaasti luettavaksi (www.medicina.fi), ja se on siellä edelleenkin. Sähköiset lukulaitteet ovat varmasti tulevaisuudessa yksi houkutteleva mahdollisuus oppikirjojen levittämisessä. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin teknisiä seikkoja, jotka hankaloittavat oppikirjojen siirtämistä sähköiseen muotoon. Laitevalmistavat vaativat ymmärtääkseni myös merkittävän osuuden oppikirjan tuotosta itselleen, mikä ei muutenkaan ole suuren suuri Suomen kaltaisissa pienissä maissa.

Minkä merkityksen asetat Vuoden oppimateriaalin tuottajapalkinnon saamiselle? Markku: Tunnustuksen saaminen on aina iloinen yllätys. Se lämmittää mieltä ja kannustaa jatkamaan. Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on tietääkseni harvoja yksiköitä maassamme, jossa huomioidaan oppimateriaa-

+

Opettajatuutoroinnissa siirrytään ePortfolion käyttöön 6 | Kipinä 4/2012

Millaista uskot oppimateriaalin/ oppimateriaalin tuottamisen olevan tulevaisuudessa?

Olemme keränneet ja saaneet runsaasti palautetta, kehittämisehdotuksia ja korjauksia lukijakunnalta. Laaja-alaiseen oppikirjaan putkahtaa aina myös virheitä ja epäselvyyksiä, joita olemme pyrkineet mahdollisuuksien mukaan korjaamaan ja ottamaan huomioon seuraavissa painoksissa. Kiitänkin tässä yhteydessä opiskelijoita ja muita lukijoitamme palautteesta ja avusta kirjan kehittämisessä.

Suunnittelijoiden toimenkuvat luodaan muuntokoulutuksen ja TUTKEn alaisuuteen

+

lin tuottajia. Tiedekunta onkin ollut mielestäni edelläkävijä ja avarakatseinen.

Opettajakahvitilaisuuksia aletaan pitää säännöllisesti

+

Koulutuksen verkkolehti Kipinä alkaa ilmestyä

2009 +

+

Mukaan suunnittelija Miia Mattila sekä taloon kesällä ensimmäiseksi TUTKEn kasvatustieteen harjoittelijaksi tullut tuleva hajautuksen suunnittelija Maiju Toivonen


Millainen prosessi oppimateriaalin tuottamiseen liittyvä työ on mielestäsi ollut ja liittyykö prosessiin omasta näkökulmastasi jotain erityisiä haasteita/ hyötyä? Helena: Materiaali on tehty yhdessä tutkimusryhmän kanssa. Tekemisessä on yhdistetty tutkimustuloksia, ryhmän innostusta ja halua jakaa tuloksiaan tavalla, jota ei ole ennen tehty. On ollut erityisen hienoa todeta, että opetusalue kiinnostaa myös kansainvälisesti. Olemme voineet vahvistaa sekä tutkimusta että opetusta ja meillä on ollut hauskaa. Olemme myös kokeilleet erilaista tietotekniikkaa.

Millainen prosessi oppimateriaalin tuottamiseen liittyvä työ on mielestäsi ollut ja liittyykö prosessiin omasta näkökulmastasi jotain erityisiä haasteita/ hyötyä? Sanna: tuottamisprosessi on vaatinut pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Suunnittelimme opintojaksoa professori Leino-Kilven kanssa ensimmäisen kerran jo vuonna 2008 Turun uudessa kirjastossa, nk. innovaatiohuoneessa. Koko tutkimusryhmämme innostui asiasta ja väitöskirjaansa kirjoittavat tohtoriopiskelijat lähtivät mukaan. Ensimmäinen kerta onnistui jo hyvin, mutta sisälsi tietysti vielä hiottavaa. Nyt kun neljäs kerta on toetutettu tuntuu siltä, että opintojaksosta on saatu rakennettua todella tyylikäs kokonaisuus. Useat tutkijat ovat väitelleet ja valotamme voimavaraistavaa potilasohjausta monista näkö-

+

+

Yhteistyö laajenee Terveyden biotieteiden (Terbio) puolelle

Millaista uskot oppimateriaalin/ oppimateriaalin tuottamisen olevan tulevaisuudessa?

Helena: Palkinto on erittäin merkittävä. Oppimateriaalipalkintoja jaetaan vähän ja ylipäätään opetuksen kehittämistyöhön on käytettävissä niukasti palkintoja. Tällä kertaa palkinnolla on erityisen suuri merkitys, koska palkinto vahvistaa opintokokonaisuuden markkinointia eli aiomme tuoda palkinnon esille opintojakson kotisivulla ja kokonaisuutta markkinoitaessa. Olemme ehdottoman iloisia siitä, että arvostettu Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on meille tämän palkinnon myöntänyt.

Helena: Materiaalin tuotannossa luultavasti sisällön tuottaminen on edelleen asiantuntijoiden/tutkijoiden/opettajien varassa, mutta tapahtunee monitieteellisissä ryhmissä aikaisempaa enemmän. Menetelmien osalta tietotekniikka tulee lisääntymään, mutta esim perinteinen luento-opetus ja kirjallinen materiaali tulee kyllä pitämään pintansa. Hoitotieteen laitoksella työstämme jatkuvasti uutta opetusmateriaalia ja se muodostaa oleellisen osan jokapäiväistä opetustoimintaa.

kulmista. Pääosa luennoitsijoista on oman laitoksemme kasvatteja, mutta mukana on myös lääketieteen, oikeustieteen ja tilastotieteen edustajat. Opetus on monimuotoista, luentoja, keskusteluja, workshoppeja, verkkoluentoja, verkkotyöskentelyä ja kirjallisen työn tekemistä. Haasteellista on aina saada opintojakso rytmitettyä ja sovitettua muuhun laitoksen työskentelyyn. Työtä vaati myös opintojaksomateriaalin yhtenäistäminen. Mm. kalvopohjat on yhtenäiset ja kaikilla luennoilla on tietty struktuuri. Oppimateriaali on pyritty rakentamaan loogiseksi kokonaisuudeksi.

ja kannustaa korkeatasoisen materiaalin tuottamiseen jatkossakin. Laitoksen käytävällä on paikka kunniakirjoille ja tämä laitetaan aikaisempien saavutusten jatkoksi. On mukavaa, että tiedekunta kannustaa palkinnolla. Millaista uskot oppimateriaalin/ oppimateriaalin tuottamisen olevan tulevaisuudessa? Sanna: Tulevaisuuden oppimateriaali tulee entistä enemmän olemaan vuorovaikutteista ja virtuaalista. Perinteiset kirjat väistyvät dynaamisemman materiaalin tieltä. Uskon, että jo ihan lähitulevaisuudessa palkintoa ovat vastaanottamassa myös opiskelijat.

Minkä merkityksen asetat Vuoden oppimateriaalin tuottajapalkinnon saamiselle? Sanna: Oppimateriaalin tuottamispalkinto on erittäin arvokas. Se innostaa

Korkeakoulujen laatuyksikkö-nimitys annetaan lääketieteelliselle tiedekunnalle

2010

Minkä merkityksen asetat Vuoden oppimateriaalin tuottajapalkinnon saamiselle?

Ensimmäinen Turun Opetuksen iltapäivä-koulutustilaisuus näkee päivänvalonsa ja Vuoden opetushoitaja sekä opettajatuutori valitaan. +

+

Kliinisen vaiheen hajautus laajenee Vaasaan

Kliinisten taitojen oppimiskeskus Portin toiminta laajentuu, jonne saadaan oma opetushoitaja Minna Paasioksa

+

TUTKE johtajan Pekka Käävän palkitseminen Duodecimpalkinnolla

+

+

Opiskelijapalautejärjestelmän uudistaminen ja siitä Medisiinariliiton Kipinä 4/2012 |7 Vuoden Opetustekopalkinto


Vaasan opetuksen iltapäivä

TUTKE on järjestänyt jo kahtena vuonna perinteeksi muodostuneen Satakunnan opetuksen iltapäivän paikalliselle opetus- ja hallintohenkilöstölle. Tilaisuus on ollut hyvin suosittu ja saanut hyvää palautetta. Nyt järjestimmekin ensimmäistä kertaa vastaavan tilaisuuden 25.10.2012 myös Vaasan väelle pedagogiikan, toisiinsa tutustumisen ja kulttuurin puitteissa. Vaasassa vierailimme ensin Tikanojan taidekodilla, jossa oli käynnissä Martta Wendelin –näyttely. Illalla syvennyttiin itse asiaan eli opetusyhteistyöhön. Tilaisuudessa keskusteltiin varadekaani Risto Huupposen johdolla muun muassa laajennetun sisäänoton vaikutuksista lääkärikoulutuksen hajautustoimintaan tulevina vuosina. Suuremmat kurssikoot tulevat jatkossa yhä vahvistamaan hajautetun opetuksen merkitystä tiedekunnan opetuksessa. Vaasan opetus onkin saanut valtavan hyvää opiskelijapalautetta, joten opetusyhteistyötä on ilo jatkaa. Vaasan sisätautien professori Juhani Koistinen, ortopedian kliininen opettaja Erno Lehtonen-Smeds ja johtava ylihammaslääkäri Katri Palo kertoivat tilaisuudessa, miten opetusta on Vaasassa järjestetty. Tutkija ja pedagogi Johanna Björkell Åbo Akademista antoi puolestaan osallistujille pedagogisia virikkeitä motivoivaan opiskelijoiden ohjaukseen.

Teksti ja kuvat Maiju Toivonen

Tilaisuudessa oli leppoisa tunnelma ja keskustelua käytiin vilkkaasti. Erityisesti pedagoginen alustus herätti keskustelua ja pohdintoja hyvästä opettajuudesta ja opiskelijoiden aktivoinnista opetuksessa. Suurin osa Vaasan opetushenkilökunnasta pääsi mukaan tilaisuuteen tutustumaan toisiinsa ja virkistäytymään pedagogisen annin parissa. Tilaisuus oli oikein onnistunut, ja tarkoituksena onkin luoda Vaasan opetuksen iltapäivästä vuosittainen perinne. ■

2011 +

Pedagogiikan perusteetverkkokurssi

+ Academic English in Seilikurssi – järjestetään.

8 | Kipinä 4/2012

+

TUTKE goes facebook

Satakunnan Opetuksen iltapäivä ja Hajautetun koulutuksen laatuhanke aloitetaan

+

+

Muuntokoulutusprojekti päättyy

+

Aivot-moniammatillinen valinnainen pyörähtää käyntiin

2012 +

Muuntokoulutuksen loppuraportti luovutetaan opetusministerille


Toimittanut Erika Österholm-Matikainen Kuvat Antti Tarponen

LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN JUHLASYMPOSIUM Lääkärikoulutuksen juhlasymposium järjestettiin 14.12.2012. Tilaisuuden avasi dekaani Tapani Rönnemaa, jonka jälkeen vararehtori Riitta Pyykkö luennoi aiheesta Yliopisto ja lääkärikoulutus. Professori Pekka Kääpä on siirtymässä ansioikkaan uran jälkeen eläkkeelle vuoden vaihteessa ja hän piti jäähväisluennon aiheesta Lääkärikoulutus ja opetuskulttuuri. Professorit Markku Koulu ja Pekka Kääpä ovat kesästä asti toimittaneet Uuden ajan lääkäri -juhlakirjaa, joka julkistettiin tilaisuuden lopuksi. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa muisti tiedekunnan puolesta Pekka Kääpää Suomen majakoista kertovalla kirjalla.

Luentotilaisuuden jälkeen siirryttiin kuohuviini- ja kahvitarjoilulle, jonka aikana monet halusivat muistaa Pekkaa hänen eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Muuntokoulutuksen loppuraportti luovutetaan opetusministerille

+

Kahvitilaisuudessa lääkärikoulutuksesta kiinnostuneet saivat oman kappaleensa uudesta ”Uuden ajan lääkäri Näkökulmia lääkärikoulutukseen” -kirjasta.

”Uuden ajan lääkäri” -kirja ilmestyy Pekka Käävän ja Markku Koulun toimittamana

TUTKE täyttää 10 vuotta ja Kipinä-lehti 3 vuotta

+

Opettajatuutorointiin tulevat mukaan Kohti Klinikkaa- ja Kohti Työelämääopiskelijavetoiset tilaisuudet

+

+

+

Vaasan Opetuksen iltapäivä aloitetaan, samoin hajautuksen laatuhanke saa jatkoa ammatti-identeetti-näkökulmasta

2013

+

TUTKEn johtaja professori Pekka Kääpä jää eläkkeelle

Vuosien varrella osa henkilöistä on siirtynyt muihin työtehtäviin ja vuoden 2013 alusta TUTKEssa työskentelee TUTKEn johtaja Outi Kortekangas-Savolainen, suunnittelija Erika Österholm-Matikainen sekä opetushoitajat Helena Haapanen ja Minna Paasioksa

Kipinä 4/2012 | 9


PALOA LÄÄKETIETEEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEEN

Toim. Henna Palviainen, Maiju Toivonen, Erika Österholm-Matikainen

Pekka Kääpä on toiminut TUTKEn johtajana aina yksikön perustamisesta alkaen ja lisäksi hän on opettanut lääketieteen opiskelijoita lastentautien professorina. Käävän panos sekä opetukseen että tiedekunnan opetuksen kehittämiseen on ollut merkittävää, ja ensi vuoden alussa koittavat ansaitut eläkepäivät.

Kansanperinteessä kääpä on tunnettu iho-oireita ja särkyjä hoitavana sienenä ja hyvien palo-ominaisuuksien vuoksi tulen sytyttäjänä (lähde: Wikipedia). Työkavereiden näkökulmasta nämä mielikuvat sopivat hyvin myös rauhalliseen lastenlääkäriin ja innostavaan tulenkantajaan, jolta löytyy loputtomasti kipinää uusiin hankkeisiin. Mutta miten lastentautien professori ja tiedekunnan koulutuksen kehittäjä Pekka Kääpä muistelee itse työvuosiaan lääketieteellisessä tiedekunnassa ja erityisesti tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKEssa?

BERNIN YLIOPISTOSTA MUTKIEN KAUTTA TURKUUN Olen valmistunut lääkäriksi 1975 Bernin yliopistosta, Sveitsistä. Sinne lähtemiseni perustui Suomen ja Sveitsin valtioiden väliseen sopimukseen, sillä

10 | Kipinä 4/2012

Suomessa koettiin tuolloinkin valmistuvan liian vähän lääkäreitä. Opiskeluaika oli melkoinen kieli- ja kulttuurikylpy, onhan Sveitsi tunnetusti eri puolelta maailmaa sinne opiskelemaan ja työhön saapuvien ihmisten tavoitemaa. Opiskellessa oppi myös saksan kielen erinomaisesti ja paikallista murrettakin auttavasti. Täytyy myöntää, että ensimmäiset pari viikkoa istuin ummikkona luennolla, saamatta asioista kovinkaan syvällisesti selvää, mutta sitkeällä harjoittelulla ja opettelulla kielikin alkoi sujua. Nyt vaan harmittaa kun saksan kieltä pääsee niin harvoin käytännössä puhumaan, kaikki kun lääketieteessäkin on niin englanti-painotteista. Ensimmäiset pari vuotta valmistumisen jälkeen toimin terveyskeskuksessa ja sitten lastentaudit imaisikin mukaansa. Erikoistuin Oulun lastenklinikalla opettajani prof. Kauko Kou-

valaisen ohjauksessa. Aika oli kiireistä: erikoistuin lastentauteihin ja perään neonatologiaan, tein väitöskirjaa ja lapset olivat pieniä. Puuhaa siis riitti. Pian sain myös dosentuurin ja jatkoin uraani Pohjois-Karjalan keskussairaalassa neonatologina, ensimmäisenä sellaisena yliopistosairaalan ulkopuolella. Sain hoidettavakseni oman osaston ja erittäin pätevän henkilökunnan. Tuo aika oli palkitsevaa, mutta tutkimus vaan veti puoleensa. Niinpä lähdimme 1988 Kaliforniaan, enkelten kaupunkiin Los Angelesiin, jossa keskityin kokeelliseen vastasyntyneiden keuhkotoiminnan tutkimukseen. Runsaan vuoden jälkeen palasimme ja siirryimme Turkuun: minä työskentelemään lastenklinikassa dos. Pentti Keron kanssa ja vaimoni opetushoitajaksi yleislääketieteelle. Seuraava hyppäys olikin sitten siirtyminen yliopiston puolelle Sydäntutki-


Tulenkantaja

on oivallettu, ” TUTKEssa ettei paikoilleen voi jäädä, vaan koko ajan on pyrittävä päämäärätietoisesti eteenpäin

Kipinä 4/2012 | 11


muskeskukseen jälleen tekemään tutkimustyötä ja nyt myös opettamaan. Sieltä matka jatkui 6-7 v. kuluttua vastaperustettuun TUTKEeen.

KIPINÄ LÄÄKETIETEEN OPETUKSEEN Jo Oulun aikoinani, kliinisenä opettajana, olin mukana opettamassa lääketieteen kandidaatteja. Varmaan tuolta ajalta pulppuaa kiinnostukseni opetustyöhön, Oulun lastenklinikkahan on edelleen hyvin opetusmyönteinen ja opetusta kehittävä paikka. Sittemmin Sydäntutkimuskeskuksessa vastuulleni tuli verenkierron ja hengityksen jakson organisointi ja toteuttaminen lääketieteen opiskelijoille. Otin jaksolla käyttöön OLO-opetusmenetelmän, jota pidettiin erinomaisena ja käänteentekevänä ratkaisuna opetuksessa. Kokemukset olivat kuitenkin vaihtelevia, hyvin eri syistä johtuen, ja siitä syystä menetelmästä luovuttiin noin 10 vuoden jälkeen. Sittemmin siirryttiin erittäinkin motivoivaan case-based-toimintaan, joka edelleen jatkuu. Olin mukana perustamassa valinnaisopintopolkuja noin v. 2000 ja tuolloin tapasin opetusdekaaniksi juuri nimetyn prof. Markku Koulun ja yhdessä lähdimme kehittämään opetusta. Mukana oli myös prof. Olli Vainio, joka muutoin nykyisin toimii opetusdekaanina Oulussa. Silloisen dekaanin, prof. Jouko Suonpään johdolla teimme tuolloin aloitteen opintouudistuksesta, joka toteutettiinkin vuosina 2001-2008. Vuonna 2002 perustettiin TUTKE, jonka johdossa olimme aluksi Olli Vainion kanssa kahdestaan, Kun sittemmin Olli lähti Ouluun, olen itse toiminut yksikön johtajana. Lisäksi olen (kokeellisen) lastentautien professori.

TUTKEN ROOLI TIEDEKUNNASSA JA YLIOPISTOSSA TUTKEn rooli tiedekunnassa ja Turun yliopistossa on ollut hitaan muutoksen aikaa. Alun lähes tuntematto-

12 | Kipinä 4/2012

muuden ja useinkin esitettyjen tarkoituksenmukaisuusepäilyjen jälkeen yksikön rooli on hiljalleen, sitkeällä työllä, saatu kohotettua siihen mikä se tänä päivänä on. Nyt voi viimeinkin sanoa, että yksikön merkitys on tunnustettu paitsi tiedekunnassa myös yliopiston hallinnon tasolla, ainakin opetuksen kanssa kiinteästi toimivien parissa. Toisaalta aseman vakiinnuttaminen on vaatinut erittäin hyvää yhteistyötä ja –näkemystä dekanaatin kanssa, toisaalta monitieteisen yksikön innostusta ja uutta etsivää näkemystä. Näiden lisäksi tulevat tärkeät yhteistyöhenkilöt yliopiston hallinnon tasolla ja muissa yliopistoissa. Erityisen hyvät ja toimivat suhteet on ollutkin Oulun yliopistoon. Paljon on saatu aikaan ja yliopiston sisällä lääketieteellinen tiedekunta onkin opetuksen alalla useissa asioissa tiennäyttäjä, esim. palautejärjestelmissä ja opettajatuutoroinnissa sekä pedagogisessa koulutuksessa. Uskon, että suuntaus jatkuu. Varsinkin kun TUTKEssa on oivallettu, ettei paikoilleen voi jäädä, vaan koko ajan on pyrittävä päämäärätietoisesti eteenpäin.

AJATUKSIA JA MUISTOJA TYÖVUOSILTA TUTKESSA Näin eläköitymisen kynnyksellä voi kyllä rehellisesti myöntääkin, että TUTKE yksikkönä, työympäristönä ja toimintamallina on ollut ihanteellinen, aivan toivepaikka itselleni. Erityisesti yksikön monitieteisyys on tuonut pohdintoihin ja tekemiseen uudenlaista virikettä ja verkostoitumista. Onhan vastoinkäymisiä toki ollut, eniten juuri on ollut tekemistä yksikön tunnettavuuden ja sitä kautta merkityksen kanssa. Aina ei ole ollut helppoa huomata, että vaikka itse olemme tehneet rutkasti kehitystyötä ja saaneet tuloksia aikaiseksi, ei asiaa kuitenkaan ole yleisemmin huomattu, ehkä vasta sitten kun se osuu omalle kohdalle. Toisaalta tuolloin opetusasioita seuraavien ja niistä kiinnostuneiden ihmisten positiivinen palaute on aina ilahduttanut. Erityisen iloinen olen opiskelijoiden aktiivisuudesta ja

erinomaisesta yhteistyöstä TUTKEn kanssa, siitä kiitos. Onhan toki miellyttäviä, ikimuistoisiakin, asioita tapahtunut. Ehkä ensimmäiseksi nousee tiedekunnan saama yliopistokoulutuksen laatuyksikköstatus vuosille 2010-12, jonka hakuprosessissa olimme erittäin aktiivisesti mukana. Voi kai näin hieman syrjään siirtyessä todeta, että ilman TUTKEa tuon laatuyksikköstatuksen saaminen olisi ollut huomattavan paljon hankalampaa. Toinen mieleen jäänyt tilanne oli Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin allekirjoittaneelle vuonna 2010 myöntämä vuoden lääketieteen opettajapalkinto. Palkinnon arvoa nostaa se, että kysymyksessä oli vasta kolmas palkinto ja se jaetaan vain 3 vuoden välein. Palkintojahan yksikölle on tullut muitakin, mutta kyllä esiin nostaisin kaikki ne yhteiset opetuksenkehittämishetket, useimmiten kampuksen ulkopuolella järjestetyt, joissa eri kokoonpanoissa olemme vapaasti suunnitelleet koulutuksen kehittämistä ja mahdollisuuksiamme näihin. Nämä tilanteet ovat olleet kultaakin arvokkaampia, ei vain TUTKElle, vaan erityisesti tiedekunnalle ja ehkäpä myös yliopistolle. Näitä kyllä jään kaipaamaan. Halusimme kuulla Pekalta hänen henkilökohtaisista suunnitelmistaan tuleville eläkepäiville. Missä päin hänen Reino-tohvelinsa vaikuttavat tammikuussa 2013? Mitä asioita Pekka aikoo tuoda esiin omassa tulevaisuuden Facebook-profiilissaan? Suunnitelmia on monenlaisia ja voi jo ennustella, että kiirettä pitää. Erilaisia opetukseen ja tutkimustyöhön liittyviä projekteja on kesken, ne tarvitsevat huomiota. Sukututkimus ja filatelia saavat nyt lisähuomiota. Facebookissa en vieläkään ole, se jää nähtäväksi. Tammikuussa suunnistan, toisin kuin muut eläköityvät, jotka tuntuvat suuntaavaan Karibialle, Itä-Suomeen, metsien ja lumen keskelle, nauttimaan hiljaisuudesta ja rauhasta. Kas kun ei ole mitään dead-lineä sovittu…. ■

1


10 Toimittanut Maiju Toivonen ja Henna Palviainen

ONNITTELUJA JA TERVEISIÄ KYMMENVUOTIAALLE TUTKELLE TUTKE perustettiin vuonna 2002 tukemaan ja koordinoimaan opetuksen kehitystyötä tiedekunnassa. Vuosien varrella yksikön toimintakenttä on laajentunut ja tällä hetkellä yksikkö koordinoi koulutuksen laadunhallintaa, opettajatuutorointia sekä opettajien pedagogista koulutusta, muiden tehtävien ohella.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKE täytti kuluvana vuonna pyöreät 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi päätimme kysyä muutamilta yhteistyökumppaneiltamme ajatuksia ja näkemyksiä liittyen TUTKEen. Pyysimme vastaajia kertomaan millainen on heidän oma toiminta-alueensa ja yhteytensä lääketieteellisen tiedekunnan koulutukseen ja TUTKEn toimintaan. Lisäksi tiedustelimme millaisena yhteistyökumppanimme näkevät/kokevat koulutusyhteistyön lääketieteellisen tiedekunnan ja TUTKEn välillä. Yhteistyökumppaneilla oli myös mahdollisuus välittää terveisiä ja toiveita tiedekunnalle ja TUTKElle. Lue terveiset seuraavilta sivuilta

Kipinä 4/2012 | 13


Ilkka Koskivuo, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Nykyisin toimin kliinisessä työssä erikoislääkärinä, mutta vuosina 2006-2011 toimin myös osa-aikaisena kirurgian kliinisenä opettajana, josta osan aikaa C12-lukukausijohtajana. Tuolloin yhteistyö tiedekuntaan ja TUTKEen tuli tutuksi. TUTKEn kanssa olen ollut tekemisissä pedagogisen koulutuksen tiimoilta sekä opettajatuutoroinnin ja siihen liittyvän koulutuksen kautta. Opettajatuutorina toimin edelleenkin. Koulutusyhteistyöstä kertoo jotain se, että opettaja-aikanani sain hankittua itselleni lääkärikouluttajan erityispätevyyden. Koulutuksen kautta sain ennen kaikkea tiedekunnan ja TUTKEn taholta tukea omalle opettajan työlleni, uusia näkökulmia opettamiseen ja oikeastaan lääkäriopettajan ammatti-identiteetin. Verkostoituminen muiden opettajien kanssa auttoi myös paljon käytännön opetustyössä. Toivotan paljon onnea syntymäpäiväsankarille! Jatkakaa samaan malliin!

Tapio Reponen, vararehtori, Turun yliopisto Toimin Turun yliopiston yhteiskuntasuhteiden, kansainvälisyyden ja koulutusviennin kehittämisestä vastaavana vararehtorina. Olen TUTKEn neuvottelukunnassa mukana, mutta mitään konkreettista koulutusyhteistyötä minulla ei ole oikeastaan ollut. TUTKE on selvästi kehittänyt tiedekunnan koulutusta sekä sisältöjä että menetelmiä. Tärkein tavoite jatkossa on huolehtia hajautetun koulutuksen laadusta ja oppimisympäristöjen kehittämisestä. Mielestäni TUTKEn tulisi jatkaa verkkopohjaisen opettamisen kehittämistä.

Riitta Pyykkö, vararehtori, Turun yliopisto Toimin nykyisin Turun yliopiston vararehtorina, ja vastuualueittani ovat sekä koulutus- että laatutyö. Olen edelleen myös Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja, joten koulutuksen laadun arviointi ja kehittäminen on minulle tärkeää. Lääketieteellinen tiedekunta on koulutuksen laatuyksikkönä siten monella tavalla läheinen ja kiinnostava. Tunnen tiedekunnan aktiivisena koulutuksen kehittäjä jo monien vuosien ajalta. Olemme tehneet yhteistyötä opintoasianneuvostossa ja sen edeltäjien aikana. Olen myös ollut mukana perustamassa monitieteistä Asklepios-ohjelmaa. Avoimuus tarkastella omaa alaa myös muiden tieteenalojen näkökulmasta, ihmistä kokonaisuutena, on minusta aina leimannut tiedekunnassa teh-

14 | Kipinä 4/2012

tävää kehitystyötä. Myös valmius kriittiseen oman työn tarkasteluun ja esimerkiksi palautetiedon hyödyntäminen on ollut monia muita tiedekuntia aktiivisempaa. Lääketieteellinen tiedekunta ja TUTKE ovat olleet monella tavalla esimerkillisiä koulutuksen kehittäjiä. Kun laatuyksikkökausi on nyt päättymässä, on vaarana että kehitystyö supistuu. Toivon ja toivotan tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunnalle intoa jatkaa tätä tärkeää työtä.

Olli Vainio, kliinisen mikrobiologian professori, Oulun yliopisto Toimin nykyään kliinisen mikrobiologian ja immunologian professorina Oulun yliopistossa ja samalla toimin seitsemättä vuotta koulutuksesta vastaavana dekaanina lääketieteellisessä tiedekunnassa. Yhteistyössä Tutken kanssa teemme koulutuksen liittyvää tutkimusta. Suurin tutkimushakkeemme on ns. Lemex-projekti (Learning Medical Excellence). Lemex-projekti on pitkän aikavälin prospektiivinen seurantatutkimus, jossa olemme erilaisilla mittareilla ja validoiduilla tiedonkeruu kyselyillä seuranneet vuonna 2006 Turun ja Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa opintonsa aloittaneita lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita. Heitä on tarkoitus seurata vielä perusopintojen jälkeisessä työelämä vaiheessa ainakin kahden vuoden ajan. Yhteistyö Tutken kanssa on toiminut erinomaisesti. Olemme Oulussa myös saaneet nauttia Tutken kokemuksesta koulutuksen kehittäjänä esimerkiksi opettajatuutoroinnin pystyttämisessä. Toivotan Tutkelle onnea ja menetystä seuraaville vuosikymmenille. Tutke on ollut tien raivaaja koko Suomessa lääketieteen koulutuksen kehittämisessä tutkimuksen pohjautuen ja toivoisin että voimme pystyttää samankaltaista toimintamallia myös Ouluun ja mielellään näkisin vastaavaa myös muissa tiedekunnissa.

Ulla Ahlmen-Laiho, anestesiologian erikoistuva lääkäri, Loimaan aluesairaala Toimin anestesiologiaan erikoistuvana lääkärinä, Loimaan aluesairaalassa. Olen myös mukana opettajatuutoritoiminnassa. Mielestäni TUTKE on keskustelufoorumi, punaisen langan etsijä, kansainvälisten koulutusvaikutteiden tiedekuntaan tuoja, opettajien vertaistuen lähde sekä osa opetuksen laadunvarmistamisjärjestelmää.


Verstas

TUTKE toimi alkuksi Verstaan tiloissa ja muutti Villa Joukahaisen vuonna 2005. Laadukasta, opiskelijoita osallistavaa ja innovatiivista työtänne tiedekunnan opetuksen hyväksi arvostetaan, jatkakaa samaan malliin!

Katariina Korkeila, johtava ylilääkäri (ja vt. sosiaali- ja terveysjohtaja), Raision sosiaali- ja terveyskeskus

ovat olleet taidoiltaan oikein hyviä, joskin työkentän arki voi joskus pelästyttää eivätkä kaikki osaa erottaa oleellista vähemmän oleellisesta potilaiden kohdalla heti alkuun. Eri asia tietysti on se, miten hyvin tuota taitoa ylipäätään olisi mahdollista opetuksen keinoin parantaa.

Seija Grénman, professori, ylilääkäri Naistenklinikka

Toimin aiemmin yleislääketieteen apulaisopettajana useiden vuosien ajan, joten yhteys tiedekuntaan on pitkältä ajalta. Aiemmin opetusurani aikana oli paljonkin yhteistyötä Tutken kanssa ja nykyisin toimin Tutken neuvottelukunnan jäsenenä.

Toimin naistenklinikan ylilääkärinä ja professorina. Olen aiemmin toiminut useita vuosia kliinisenä opettajana. Olen tämän vuoksi osallistunut aktiivisesti opetukseen sekä luentojen että pienryhmien puitteissa. Lisäksi olen ollut jäsenenä TUTKE:n neuvottelukunnassa.

Koen yhteistyön olleen hyödyllistä molempiin suuntiin. Yhteistyön kautta terveyskeskuksiin saadaan opiskelijoita ja opiskelijat saavat harjoittelumahdollisuuksia kentällä. Suoraa koulutusyhteistyötä Tutken kanssa on nykyorganisaatiossa vähemmän, mutta välillisesti toki paljonkin.

Koulutusyhteistyö on mielestäni hyvää. Päällekkäin ja rinnakkain kulkevien kliinisten kurssien ohjelmien suunnittelu on ajoittain melko hankalaa, mutta siinä erityisesti opetushoitajat ovat tehneet erinomaista työtä. TUTKE on tuottanut erinomaisia apuvälineitä opetuksen tueksi mm. palautejärjestelmä ja tutor-toiminta.

Jatkakaa samaan malliin, sillä kehittäminen on ollut kaikin puolin hedelmällistä. Vastavalmistuneet lääkärit

TUTKEN järjestämä pedagoginen koulutus edistää opetuksen ja opetustaitojen kehittämistä. Myös lääkärit,

Kipinä 4/2012 | 15


jotka eivät varsinaisesti kuulu opetushenkilökuntaan ovat kokeneet pedagogiset kurssit hyödyllisiksi. On erinomaista, että tiedekunnalla on koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. On tärkeää panostaa sekä perinteiseen kliiniseen opetukseen että uuden teknologian mahdollistamaan sähköiseen opetukseen ja evaluaatioon.

Jouko Suonpää, korva-, nenä- ja kurkkutautien emeritusprofessori Olen eläkeläinen, mutta edelleen kiinnostunut lääkäriopetuksesta. Olen Turun lääketieteen kandidaattiseuran vanhin, ja siten omalla tavallani mukana myös opiskelijoiden sisäpiirissä. Olen toiminut vuodesta 2010 opettajatuutorina ja kuulun myös TUTKEn ydintuutoriryhmään ja TUTKEn neuvottelukuntaan. Mielestäni yhteistyö on toimivaa ja olen ymmärtänyt että tiedekunnan johto arvostaa TUTKEn toimintaa. Muutoinkin oppiaineissa TUTKEn arvostus on vuosien mittaan ollut selvässä nousussa, kun toimintaan on tutustuttu ja ideat ovat selkeytyneet. Toiminta vaatii sekä taloudelliset että henkiset resurssit ja tiedekunnan johdon varauksettoman tuen. Lääketieteen opetus kehittyy ja tiedekunnan kokoavan organisaation avulla voidaan olla kehityksessä mukana, ja jopa ohjata sitä.

Heli Vinkka-Puhakka, erikoishammaslääketieteen lehtori Olen tällä hetkellä eläkkeellä. Toimin opettajatuutorina 1.9.2003−31.7.2011. Toimin hammaslääketieteen peruskoulutuksen uudelleen käynnistämisen koordinaattorina. Hammaslääketieteen peruskoulutuksen uudelleen käynnistäminen tapahtui alusta asti luontevana osana TUTKEn toimintaa. Bolognan prosessi eteni hammaslääketieteessä Euroopan tasolla lääketieteen vastaavaa kehitystä nopeammin. TUTKE mahdollisti hammaslääketieteen koulutusta Bolognan prosessiin sopeuttavissa projekteissa kehitettyjen työkalujen hyödyntämisen sekä lääketieteen opintouudistuksessa että hammaslääketieteen opetusohjelman käynnistämisessä. TUTKE ansaitsee erityisen kiitoksen kaikkien tiedekunnan opetusohjelmien välisenä avoimena keskustelu- ja suunnittelufoorumina. Pidän ensiarvoisen tärkeänä opiskelijoiden ohjaukseen satsaamista ja kasvatustieteilijöiden ottamista mukaan koulutuksen kehittämiseen. TUTKE tarjoaa koulutusohjelmia yhdistävänä foorumina lääketieteelliselle tiedekunnalle Suomen ja Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää

16 | Kipinä 4/2012

yhteistoimintaan kykeneviä, avarakatseisia terveysalan osaamisen ammattilaisia. Yhteistyö kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa palvelee lääketieteellistä tiedekuntaa erityisen hyvin. Toivon TUTKElle menestystä tulevaisuuden hankkeissa.

Paula Vainiomäki, LT, Kliininen opettaja, lääkärikouluttaja TUTKE perustettiin sellaisena ajankohtana, jolloin itse olin virkavapaana yliopistosta. Yksikön myöhempinä vuosina opin tuntemaan TUTKEN opetuksen kehittäjänä ja puolestapuhujana, kulkevan samalla linjalla kuin monet yleislääketieteen oppiaineen edustajat. Yleislääketieteen opettajat kokevatkin saaneensa TUTKESTA läheisen yhteistyökumppanin. Olemme tehneet yhdessä TUTKEN kanssa monenlaista ja mieliinpainuvin muisto nousee lähes tyhjästä ponkaistusta kongressista Onko arvioinnilla väliä? Kaksi kliinistä opettajaa, Jaana Franck ja minä olimme onnistuneet osallistumaan kansainväliselle arviointikurssille. Siellä olimme oppineet, että arvioinnin tärkein tehtävä on tukea ja suunnata oppimista, ei suinkaan arvostelu ja paremmuusjärjestykseen asettaminen. Tätä ”ilosanomaa” halusimme viedä kaikin tavoin eteenpäin ja ajatus kongressista kypsyi. TUTKESTA löytyi sopiva yhteistyökumppani. Kongressisuunnitelma oli pitkään vain jonkinlainen haave, mutta kun onnistuimme saamaan alkupääoman apurahana, oli ryhdyttävä toimeen. Kongressimme toteutui loistavasti lokakuussa 2009. Kokosimme noin sata kouluttajaa eri puolilta maata pohtimaan arviointia ryhmätöissä ja luennoilla. Pääpuhujamme oli jatkokoulutusdekaani Roger Price Britanniasta, jonka hyvät esitykset loivat tilaisuudelle upean hengen. Yhä vieläkin jotkut kouluttajat muistuttavat satunnaisesti tavatessamme, että oli mukavaa olla osallistumassa korkeatasoiseen arviointikongressiin ja siellä sai tavata koulutuksen ja arvioinnin ”guruja”. Tilaisuudelle luvattiin muiden yliopistojen toimesta jatkoa, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Onneksi TUTKE ja Lääketieteen koulutuksen yhdistys ovat valmistelemassa keväälle 2013 lääketieteen koulutuksen tutkimuksen päivää – jälleen kerran Turkuun. On ollut ilo huomata, että TUTKE on noussut valtakunnallisestikin merkittäväksi yksiköksi. Näin voi päätellä TUTKEN ja sitä edustavien henkilöiden saamista useista palkinnoista ja apurahoista. Esimerkiksi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on tukenut TUTKEN hankkeita useampaan otteeseen. Siitä on syytä olla iloinen.


Leena Salminen, hoitotieteen lehtori, Turun yliopisto Toimin hoitotieteen lehtorina hoitotieteen laitoksella ja vastaan terveystieteiden opettajankoulutuksesta. Olen osa lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökuntaa ja toimin myös laitokseni edustajana TUTKEssa. TUTKE:n kautta olen tutustunut lääketieteellisen tiedekunnan väkeen paremmin. Yhteistyö on ihmisten välistä toimintaa ja toiminta on helpompaa ja yksinkertaisempaa, kun tuntee kollegoita paremmin. Tutken myötä on saatu yhteisiä opintojaksoja niin hoitotieteen kuin lääketieteen opiskelijoille. TUTKE:n kautta on myös kehitetty moniammatillisen yhteistyön opetusta ja oppimista. Yhteistyö on voimaa ja yhteistyötä tulee jatkaa ja tehostaa. TUTKE voisi ottaa vielä painokkaamman roolin yhteistyön rakentajana.

Matti Lappalainen, opetuksen kehittämispäällikkö, Turun yliopisto Toimin yliopiston opetuksenkehittämispäällikkönä. Vuonna 1996 käynnistimme yliopiston yliopistopedagogiikkakoulutuksen. Muutama vuosi tuon jälkeen lääketieteellinen tiedekunta oli kiinnostunut aloittamaan oman vastaavan koulutuksen. Tavoitteena oli käynnistää koulutus, joka olisi räätälöity tiedekunnan opettajille kuitenkin siten, että koulutuksen rakenne ja pääsisällöt olisivat pitkälti samanlaiset kuin ”emokurssin”. Tämä mahdollistaisi pedagogisten opintojen jatkamisen kasvatustieteiden tiedekunnan arvosanaopinnoissa. Tuon koulutuksen kuten myös koulutuksen laadunhallinnan osalta yhteistyö TUTKEn kanssa on ollut tiivistä. Omasta näkökulmastani yhteistyö TUTKEn kanssa on ollut todellinen ”win-win” -tilanne. Erityisesti yliopistopedagogisen koulutuksen alkuvaiheessa TUTKE lienee ollut saavana osapuolena, mutta monen muun asian osalta TUTKE on ollut suunnannäyttäjänä ja pilotoijana kehityksessä, joka muilla on vasta edessä. Esimerkkeinä tästä ovat erityisesti opettajatuutorointi, videotallenteiden käyttö pedagogisessa koulutuksessa sekä systemaattinen opiskelijapalautteen kerääminen sekä sen hyödyntäminen. TUTKE:laiset ovat myös aina olleet valmiita jakamaan osaamistaan koko yliopiston käyttöön erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. Maailma ja myös yliopisto tarvitsee esikuvia. Lääketieteellinen tiedekunta ja sen osana TUTKE on ollut yliopiston sisällä esimerkki siitä, kuinka tiedekunnan omaaloitteisuudella voidaan tukea tiedekunnan opiskelijoita,

opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä myös tiedekunnan johtoa tavoiteltaessa korkealaatuista opetusta ja oppimista. Toivottavasti hedelmällinen yhteistyö on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Risto Kaaja, sisätautiopin professori Turun yliopisto/Satakunnan sairaanhoitopiiri Päätyöni on Turun yliopiston kandiopetus sekä erikoistuvien lääkäreiden tieteellisen ja kliinisen ohjelman järjestäminen. Lisäksi minulla on sairaalan sivuvirka. Suhteeni TUTKEn toimintaan on ollut aika platoninen. Suhteeni TUTKeen on siis aika epämääräinen, se voisi olla paljon tiiviimpi. Ohjaan tutkimuksen tekoa täällä Satakunnan sairaanhoitopiirissä melko itsenäisesti. Mielestäni TUTKE voisi olla aktiivisempi tänne SatKS:aan päin.

Markku Koulu, lääkekehityksen professori, Turun yliopisto Toimin lääkekehityksen professorina ja pääasiallinen koulutusvastuu kohdistuu terbio-koulutusohjelmaan, erityisesti sen lääkekehitystieteen opintoihin FM-vaiheessa. Terbio-koulutusohjelma on suhteellisen nuori ja kehittyvä alue. TUTKElla on mielestäni merkittävä rooli varsinkin koulutuksen laatuasioiden kehittämisessä. Lisäksi TUTKE on ollut mukana ammatillinen kasvu ja työelämävalmiudet -opintokokonaisuuden kehittämisessä. Koen yhteistyön olleen hedelmällistä! Substanssiasiakouluttajana oma aika ja osaaminen ei mitenkään riitä kaikkeen. Jokaisella koulutusohjelmalla on omat erityiskysymykset, mutta paljon on myös kaikille koulutusohjelmille yhteisiä asioita. Niiden koordinoinnissa ja jatkuvassa kehittämisessä TUTKElla on selvä tilaus. Uudet koulutusohjelmat, kuten terbio ja kansainvälinen biokuvantamisen FM-ohjelma (yhdessä ÅA:n kanssa) vaativat entistä enemmän laatutyössä apua ja osaamista, jota TUTKEn piirissä on. Jos terbion FM-vaihe muuttuu kansainväliseksi ohjelmaksi, vaatimustaso nousee ja asiat monimutkaistuvat entisestään. TUTKEa pitäisi resursoida riittävästi, jotta emme menetä hyvää osaamista. Tulevaisuudessa TUTKEn tulisi panostaa myös entistä enemmän näihin uusiin koulutusohjelmiin, joissa ei ole samoja traditioita kuin esim. lääketieteessä ja jotka ovat myös tienraivaajia omilla alueillaan lääketieteen ”uudella kartalla”. ■

Kipinä 4/2012 | 17


Kirjoittajat Sanna-Mari Tammilaakso, Juhani Korkiamäki, Outi Irjala ja Päivi Salonen

Hallintopalveluyksikkö ja sen tiimit esittelyssä

Vuonna 2010 yliopistolain astuessa voimaan keskitettiin tiedekunnan perusrahoituksella työskentelevä hallintohenkilökunta tiedekunnan hallintopalveluyksikköön. Tämän keskityksen seurauksena päätettiin tiedekunnassa käynnistää tiedekunnan hallintopalvelujen kehittämishanke.

• •

• Hankkeen tavoitteena oli synnyttää osallistava rakennusprosessi, jossa lääketieteellisen tiedekunnan hallintopalvelut järjestetään uudella tavalla. Tavoitteeksi asetettiin:

• •

Hallintopalvelujen tehostaminen, keventäminen sekä palvelujen kohdentaminen tasapuolisesti eri yksiköiden opetus- ja tutkimushenkilökunnalle

18 | Kipinä 4/2012

Hallintopalvelujen tilaaja-tuottaja –mallin implementoiminen Hallintotehtävien keskittäminen entistä selkeämmin hallintohenkilöstölle sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan keskittyminen yliopiston perustehtävän hoitamiseen Hallintohenkilökunnan työtehtävälähtöisen erikoistumisen tukeminen Tarpeettomien hallintopalvelujen tunnistaminen ja niiden karsiminen Hallintopalveluiden tuottamisen turvaaminen (varamiesjärjestelmän kehittäminen) sekä Hallintohenkilökunnan työhyvinvoinnin edistäminen sosiaalisen tukiverkoston avulla

Tavoitteiden toteuttamisessa nostettiin esille seuraavat tärkeäksi koetut ohjaavat periaatteet: •

• •

Yksilöllisten tarpeiden, osaamisalueiden ja motivaation huomioiminen Hallintohenkilökunnan osallistaminen oman työn kehittämiseen Hallintopalveluja käyttävien eri henkilöstöryhmien kuuleminen Tiedekunnan ylimmän johdon sitoutuminen muutoksen johtamiseen Fokus valta-asemaan perustuvasta reviiriajattelusta yhteiseen kehittämistyöhön


Kehittämishanke toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tiedekunnan hallintopalveluyksikköön muodostettiin 4 tiimiä ja työskentely uuden työnjaon mukaisesti aloitettiin 1.8.2011. Työtehtäviä keskitettiin ja hallintopalveluyksikön henkilökunnan määrää vähennettiin. Hallintopalveluyksikössä on seuraavat tiimit: talous- ja projektihallinto, henkilöstöhallinto, opintohallinto ja yleishallinto. Seuraavassa on lyhyesti esitelty tiimin vetäjien toimesta kunkin tiimin päävastuut ja tehtävät. TALOUS- JA PROJEKTIHALLINTOTIIMI Talous- ja projektihallintotiimiä ohjaa tiedekunnan controller Juhani Korkiamäki. Tiimin jäseniä ovat tällä hetkellä: Minna Kangasperko, Elina Wiik, Nina Ruotsalainen, Tarja Tuominen, Petra Sipilä, Anja Similä, Mirva Koivisto, Jenni Anttonen, Hanna Tuominen, Anne Saarenpää, Satu Jokinen ja Maarit Tuhkanen. Jäsenten työpisteet sijaitsevat laitoksissa. Taloustiimin jäsenillä on jokaisella oma tehtäväkenttä ja vastuualue. Riippuen yksiköiden koosta vastuualue on joko laitos tai kustannuspaikka. Kyseinen henkilö hoitaa tämän alueen tiettyjä sovittuja taloustehtäviä. Talouden eri tehtäviä ovat mm.: Rondossa tiliöitävät ostolaskut, sisäiset laskut ja muistiot; Sap:issa tapahtuva talouden seuranta, matkalaskut ja kululaskut; myyntilaskutus excelillä tai suoraan Sap:issa; projektien vastuullisten johtajien avustaminen yliopistopalveluiden kanssa projektien avauksissa, seurannassa ja raportoinnissa ja hankintoihin liittyvä avustaminen esim. KOM-lomakkeiden täyttö. Kaikki tiimin jäsenet eivät tee kaikkia tehtäviä. Tehtäviä on siis jaettu vaihtelevasti yksiköittäin ja tehtävittäin.

HENKILÖSTÖHALLINTOTIIMI Henkilöstöhallintotiimin tavoitteena on tarjota tasapuolisia, joustavia ja toimivia henkilöstöhallinnon palveluja tiedekunnan laitoksille ja yksiköille. Tiimin tehtäväkenttään kuuluvat työsopimukset ja niiden päättymisen seuranta, tuntiopetus-, apurahaja palkkioasiat sekä lomiin kuuluvat asiat kuten lomalistat ja lomarahaasiat. Lisäksi poissaoloasiat ja työstävapautukset kuuluvat tiimiläisten toimenkuvaan kuten myös kaikkeen em. liittyvä tiedotus ja asiakirjahallinto. Tiimin tehtävänä on myös palkkakirjanpidon ja Sole TM:n seuranta ja henkilöstöraportoinnin tehtävät kuten myös osallistuminen henkilöstösuunnitelmien tekemiseen ja niiden seurantaan. Ja tiimiläisten puoleen voi tietenkin aina kääntyä henkilöstöhallinnon yleistä neuvontaa ja opastusta sekä perehdytystä koskevissa asioissa. Henkilöstöhallintotiimiin kuuluu kahdeksan tiedekunnan toimisto-, osasto- ja hallintosihteeriä, joille kullekin on jaettu em. tiedekunnan henkilöstöhallinnon tehtävät kustannuspaikoittain seuraavasti: Anne Saarenpää: Tiedekunnan yhteiset, -hallintopalvelut ja -täydennyskoulutus sekä kaikki Kliinisen laitokset kustannuspaikat Päivi Aalto: MediCity, Sydäntutkimuskeskus, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI), Biolääketieteen laitoksen yhteiset, Oikeuslääketiede ml. myös ko. maksupalveluyksikkö ja Elektronimikroskopia Elina Tammi (äitiys- ja vanhempainvapaalla) sijaisena Petra Heikkilä: Solubiologia ja anatomia, Fysiologia, Lääketieteellinen biokemia ja genetiikka ml. myös ko. maksupalveluyksikkö

Anja Similä: Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Taina Kivelä: Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, Virusoppi ml. myös ko. maksupalveluyksiköt ja Patologia Hanna Tuominen: CRST Satu Jokinen: Hoitotieteen laitos Päivi Mäkimattila: Hammaslääketieteen laitos Lisäksi tiimiin kuuluvat biolääketieteen laitoksen valmistelija Heli Törmänen, tiedekunnan hallintosihteeri Heidi Mattila sekä hallintopäällikkö Sanna-Mari Tammilaakso. Tiimin vetäjänä toimii laitoshallintopäällikkö Päivi Salonen. Tiimi kokoontuu säännöllisesti noin 5-6 viikon välein yhteisiin tiimipalavereihin, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja mahdollisia yliopistolta tulleita uusia ohjeistuksia ja määräyksiä koskien henkilöstöhallinnon asioita. Lisäksi keskustellaan muista työtehtävissä esille nousseista asioista tavoitteena löytää yhteisiä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin tai muuten haasteellisiin tilanteisiin ja tehtäviin. Näin toimien voidaan jakaa tietoa ja osaamista tiimiläisten kesken sekä löytää yhteisiä ja sujuvia toimintatapoja palvella tiedekunnan yksiköitä. Lisäksi tiimin käytössä on yhteinen sähköpostilista sekä sähköinen tiimikansio tiedon jakamista varten. Kaikissa henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa voi aina kääntyä omalle kustannuspaikalle nimetyn tiimiläisen puoleen, mutta tarvittaessa myös muiden henkilöstöhallinnon tiimin jäsenten tai tiiminvetäjän puoleen. Myös rakentava palaute henkilöstöhallintoon ja tiimin toimintaan liittyvistä asioista on aina tervetul-

Kipinä 4/2012 | 19


lutta, jotta tiimin tarjoamaa palvelua voidaan tarvittaessa resurssien puitteissa kehittää edelleen vastaamaan tiedekunnan henkilöstön tarpeita ja toiveita. OPINTOHALLINTOTIIMI Opintohallintotiimi on hallintopalveluyksikön tiimeistä henkilömäärältään suurin ja tehtäväkentältään heterogeenisin. Opintohallintotiimi tuottaa ja kehittää opintohallinnon palveluja Lääketieteellisessä tiedekunnassa laajalle kohderyhmälle, johon kuuluvat mm. perusopiskelijat, tohtorikoulutettavat, erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit, opetushenkilökunta, opetushoitajat, opintoneuvojat, luennoitsijat, koulutukseen hakijat sidosryhmineen, tutkijat, muiden tiimien jäsenet sekä yliopistoyhteisö. Tiimi on organisoitunut alaryhmiksi, jotka ovat muotoutuneet tutkintoryhmittäin käsittelemään oman vastuualueensa kysymyksiä: Peruskoulutus, PGE-kanslia (sisältäen jatko- ja täydennyskoulutuksen) ja Tiedekunnan tohtoriohjelmatoimijat. Opintohallintotiimi kokonaisuutena on kokoontunut säännöllisesti ja rakentanut yhteisesti sovittua toimintatapaa. Tiimillä on käytössään sähköinen kansio WorkMates-alustalla yhteisille asioille sekä tiedekunnan kanslian verkkolevy alaryhmien työskentelyssä. Opintohallintotiimi on sopinut poissaolon pelisäännöistä sekä aloittanut jäsenten tehtäväkuvausten ja vuosikellojen kokoamisen, mitkä ovat apuna sijaistamistilanteissa. Tiimi on kartoittanut erilaisia ruuhkatilanteita ja pyrkii varmistamaan resurssien riittämisen ko. ajankohtina. Opintohallintotiimi osallistuu aktiivisesti Medisiina C7 -työtilojen sekä sinne perustettavan asiakaspalvelupisteen ja -toiminnon suunnitteluun. Opintohallintotiimissä on valmistumassa yhteiseen keskusteluun pe-

20 | Kipinä 4/2012

rustuva, kaikkien hyväksymä ja kaikkia sitouttava tiimisuunnitelma, jolla määritellään tiimityön puitteet. Tavoitteena on hyvinvoivan opintohallintoväen tuottama laadukas opintohallintopalvelu, jossa haetaan jo olemassa olevien hyvien toimintatapojen lisäksi uudenlaisia ratkaisuja ja synergiaetuja sekä pystytään nopeasti vastaamaan uusiin haasteisiin. Tiimiin kuuluu valmistelijoita, sihteereitä, suunnittelijoita ja koordinaattoreita eri tutkintojen ja koulutusalojen alueilta. Osa tiimiläisistä kuuluu vain opintohallintotiimiin ja osa on mukana myös muissa tiimeissä. Tiimin jäsenet ovat hajaantuneina kahteen tiedekunnan hallintokansliaan ja eri oppiaineisiin. Opintohallintotiimiä vetää tohtorikoulutuksen koulutuspäällikkö Outi Irjala. Muita tiimiin kuuluvia valmistelijoita ovat opintopäällikkö ja koordinaattori Sari Iinattiniemi, ammatillisen jatkokoulutuksen koulutuspäällikkö Soile Salonen, opintopäällikkö Anita Toivola, hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen sekä laitoshallintopäällikkö Heli Törmänen. Hallintopäällikkö SannaMari Tammilaakso osallistuu myös opintohallintotiimin toimintaan. Opintohallinnon sihteeritehtäviä hoitavat opintosihteeri Raija Ahokas, toimistosihteeri Marja Huhtinen, kurssisihteeri Anne-Mari Johansson, opintosihteeri Marjatta Keistinen, toimistosihteeri Minna Ketola, opintosihteeri Katja Kirstilä, TKTK opintosihteeri Kristiina Nuutila, opintosihteeri Riitta Paju, opintosihteeri Anna Väre, osastosihteeri Annukka Wallenius sekä tutkijakoulu- ja tohtoriohjelmasihteeri Nina Widberg. Koordinaattorit Anna Haukioja, Maritta Löytömäki, Eeva Valve ja Heli Virtanen sekä kansainvälisten asioiden suunnittelija Kaija Kangasjärvi ja TUTKEn suunnittelija Erika Ös-

terholm-Matikainen kuuluvat myös opintohallintotiimin vahvuuteen. YLEISHALLINTOTIIMI Yleishallintotiimin toiminnan tavoitteena on turvata joustavat ja toimivat yleishallintopalvelut tiedekunnan laitoksille ja muille yksiköille. Yleishallintotiimi pyrkii huomioimaan laitosten ja oppiaineiden erityistarpeet toiminnassaan, mutta tarjottavien erityispalvelujen määrittely on viime kädessä tiedekunnan tason asia. Yleishallintotiimin tehtäviin kuuluu postitus, osoiterekisterit, kokousjärjestelyt, pienhankinnat (toimisto- ja laboratoriotarvike), asiakaspalvelu, julkaisutiedonkeruu, kv-yhteyksien tilastointi, arkisto ja asiakirjahallinto, viestintä ja PR-toiminta sekä muut yleiset tehtävät. Yleishallintotiimin vetäjänä toimii hallintopäällikkö Sanna-Mari Tammilaakso. Tiimi kokoontuu noin 4-6 kertaa lukuvuoden aikana. Tiimiin kuuluvat hallintosihteeri Heidi Mattila, toimistosihteeri Marja Piippo, toimistosihteeri Tarja Peltoniemi, toimistosihteeri Annikki Vaisto, toimistosihteeri Marja Huhtinen, toimistosihteeri Laina Kotikivi, toimistosihteeri Minna Ketola, osastosihteeri Iiris Dunder, toimistosihteeri Maija Ahlholm ja opintosihteeri Anna Väre. Tiimin työskentelyssä ovat mukana myös laitoshallintopäälliköt Heli Törmänen ja Päivi Salonen sekä graafinen suunnittelija Antti Tarponen (31.12.2012 asti). Yleishallintotiimin tehtävät on jaettu tiimiläisten sijoituspaikkojen mukaisesti siten, että kullakin tiimin jäsenellä on vastuu tiettyjen oppiaineiden tai laitoksen yleishallintopalveluiden sujuvuudesta. ■


Kirjoittaja Sasu Haapanen

Palautetta Kipinän lukijoilta Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti Kipinää oli keväällä 2012 julkaistu reilu kaksi vuotta. TUTKE-yksikön toimittama lehti on perinteisesti ilmestynyt neljä kertaa vuodessa ja Issuu-palvelussa julkaistavalla numerolla on ollut keskimäärin 800 lukukertaa.

virallisempaa ilmaisua (vrt. esim. Lääkärilehti ja Duodecim).

lissaan siitä, että opiskelijat tuntevat huonosti lehteämme. Jatkossa voisimmekin mainostaa lehteä enemmän opiskelijajärjestöille.

Kyselyn sisältövastaukset kertoivat hyvin yksiselitteisesti, että Kipinän lukijoita kiinnostaa tiedekunnan sisäiset Monessa vastauksessa ehdotettiin asiat ja tiedekunnan aloihin liittyvät yhteistyötä kandiseuran Booster-lehaiheet. Oheisesta pylväskuviosta (ku- den kanssa, joka oli erittäin hyvä idea. 7. a. Käsitelläänkö Kipinässä eri aiheita hetkellä riittävällä laajuudella? viotällä 1.) näkyy eniten kannatusta saa- Lehtemme pysyy kuitenkin vahvasti Vastaajien määrä: 113 Päätimme keväällä kerätä lukijaky- neet aiheet. Näiden lisäksi ehdotettiin tiedekunnan sisäisenä viestimenä ja selyllä palautetta mm. lehden juttu- artikkeleita mm. yhteistyökumppa- tämän kaltaiset julkaisut olisivat puhjen aiheista ja laajentumismahdolli- neista, sidosryhmistä ja toimintamal- taasti teemanumeroita, eikä esimer0 kyselyyn 5 10lähetettiin 15 20 leista 25 muualla 30 35Suomessa 40 45sekä50ulko55 kiksi 60 Kipinän 65 suuksista. Kutsu painamista paperiversähköpostitse Turun lääketieteellisen mailla. Myös tiedekunnan ulkopuoli- siona ole toistaiseksi suunnitteilla. 62 Kyllä tiedekunnan henkilökunnalle ja opis- set kirjoittajavieraat olivat toivottuja kelijoille. Vastauksia ja lukijat ehdottivat kirjoituksia mm. Myös alumnitoiminnasta kirjoittami7 palautekyselyyn Ei saimme yhteensä 115 kappaletta. muiden tiedekuntien dekanaateilta, nen sai paljon kannatusta. TiedekunEn osaa sanoa57% oli opiskelijoita ja 44opetusministeriltä, lääkäriliiton johVastanneista nan alumniyhdistys AMA ry. ei ole loput 43% henkilökuntaa. tohenkilöiltä ja sairaanhoitopiirin yli- muutamaan vuoteen julkaissut enää lääkäreiltä. omaa lehteään ja mahdollista yhteisPalaute oli pääosin hyvin positiivista työtä heidänkin kanssaan on kaavailtu ja saimme paljon hyviä kehitysideoi- Kipinän heikoin lenkki tällä hetkellä toimituksessamme. 7. ta. b. Minkälaisista aiheista Kipinä-lehdestä? Erityisen tyytyväisiä oltiinhaluaisit lehden lukea vaikuttaa olevan sen tunnettuus, joka Voitvärikkääseen valita yhden tai useamman vaihtoehdon. ulkoasuun ja nuorek- kävi ilmi monista vastauksista. Var- Kiitos vielä kaikille kyselyyn vastanVastaajien 113 kaaseenmäärä: ilmeeseen, eikä sille toivottu sinkin henkilökunta oli erityisen huo- neille! ■ Kipinä-lehden lukijakyselyn vastauksia lehden eri aihepiireistä. 0

5

10

15

20

25

30

35

40

opiskelijoista ja opiskeluun liittyvistä asioista

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

87

tiedekunnan entisistä opiskelijoista (alumneista) ja heidän uristaan

64

tiedekunnan henkilökunnasta, esim. profiilihaastattelujen muodossa

65

tiedekunnan kuulumisista

63

ajankohtaisista aiheista tiedekunnan aloihin liittyen

75

ajankohtaisista tiedekunnan ulkopuolisista aiheista

14

eri teemoista (esim. numeron 1/12 teemana biolääketieteet)

50

tiedekunnan käynnissä olevista tai jo valmistuneista tutkimuksista

69

menneistä ja tulevista konferensseista muusta, mistä?

45

28

8

8. a. Olisiko Kipinä mielestäsi sopiva foorumi alumnitoiminnasta tiedottamiselle? (Esim. entisten opiskelijoiden esittelyillä ja vuosikurssitapaamisten mainostamisella.)

Kipinä 4/2012 | 21


tv s 1

c p z

Kipinä 4/2012  

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti Kipinä