Issuu on Google+

med.utu.fi/tutke/kipina

2/2012

lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti

TEEMA Lääkäreiden muuntokoulutus


SISÄLLYS TEEMA Lääkäreiden muuntokoulutus

Kansi: Lehtileikkeitä vuosien varrelta liittyen lääkäreiden muuntokoulutukseen.

3

Pääkirjoitus: Lääkäreiden muuntokoulutus ja muutoksen tuulet

Ann palauteta osallistu ta ja l tekemis ehden Ota yhteeen! toimituk yttä see tästä! n

4 Rehtori Keijo Virtanen: Muuntokoulutusprojekti kehitti koko tiedekunnan opetusta 6 Askel askeleelta eteenpäin Muuntokoulutusprojektin luotsin kokemuksia matkan varrelta 9 Kolmen valmistuneen muuntokoulutusopiskelijan kuulumisia 10 Missä muuntokoulutetut lääkärit ovat nyt ja mitä he tekevät? 11 Kolumni: Mahdoton mahdolliseksi 12 Pedagogiset messut 22.5. 14 Kokemuksia hajautetusta lääkärikoulutuksesta Satakunnassa 16 Muuntokoulutushankkeella positiivisia vaikutuksia Turun yliopiston lääkärikoulutukseen 17 Koulutuskalenteri Kipinä 2/2012 15.6.2012 Julkaisija TUTKE, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Päätoimittaja Pekka Kääpä Toimitus Helena Haapanen,

Maiju Toivonen, Erika ÖsterholmMatikainen, Jetro Tuulari, Leena Salminen, Anni Luoto, Heidi Mattila, Sasu Haapanen, Sara Suominen Kansi ja taitto Antti Tarponen

Yhteystiedot www.med.utu.fi/tutke/kipina/ facebook.com/tutke/ ISSN 1798-8624


Pääkirjoitus

LÄÄKÄREIDEN MUUNTOKOULUTUS JA MUUTOKSEN TUULET Terveydenhuollon ammatillisen tutkinnon suorittaneiden ja riittävän työkokemuksen omaavien henkilöiden muuntokouluttaminen lääkäreiksi aloitettiin tiedekunnassamme v. 2003 opetusministeriön ja Turun yliopiston tekemän sopimuksen mukaisesti ns. muuntokoulutusprojektin puitteissa. Aloittamista edelsi vilkas, värikäs ja valitettavan negatiivinen keskustelu pro-

mahdollisuuksia. Peruskoulutuksen nopeuttamista olisi syytä ennakkoluuluttomasti tutkia ja arvioida olisiko se mahdollista ainakin parhaiten menestyvien opiskelijoiden kohdalla. Tähän liittyy osin myös aikaisemmin opitun tunnistaminen ja hyväksyminen osaksi yliopistotutkinnon opintosuoritteita; kaikilla valmistuneilla ei tarvitse olla identtisiä opintoja suoritettuna, vaan voitaisiin hyödyntää aikaisempaa laajemmin opiskelijoiden omaa kiinnostusta ja erityistaitoja .

Kun mietitään muita muuntokoulutuksen myötä saavutettuja koulutuksen edistysaskelia tulee mieleen ensimmäisenä lääkärikoulutuksen laajentunut alueellistuminen maakuntiin, mikä sai merkittävän piristysruiskeen muuntokoulutusprojektin aikana. Tämän mahdollisti erityisesti sairaanhoitopiirien johtajien positiivinen suhtautuminen Professori Markku Koulu toimi lääketieteellisen tiedekunnan koulutusyhteistyön kehittämiseen eikä perusopetuksen varadekaanina vuosina 2001-2009. lääkärikoulutusta voisi enää ajatellakaan ilman hajautettuja koulutuspisjektin mielekkyydestä. Muuntokoulutusprojekti teitä. Lisäksi projektin turvin ja innoittamana päättyi sovitusti vuoden 2011 lopussa ja nyt on rakennettiin maamme kattavin opettajatuutoaika arvioida sen tuloksia. rointijärjestelmä, joka takaa jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen opettajan, joka seuraa ja tuKipinä-lehden tässä numerossa käsitellään kee opiskelijan ammatillista kasvua ja opintojen muuntokoulutusprojektia ja sen tuloksia yksi- etenemistä. Tärkeää oli myös opiskelija-aineksen tyiskohtaisesti. Opintonsa aloittaneista ”muun- heterogeenistyminen ja sekoittuminen, jolloin jo tokoulutettavista” yli 80 % on suorittanut ammattiin valmistuneet muuntokoulutettavat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laskennalli- pystyivät tuomaan ammatillista kokemustaan sessa tavoiteajassa. Luku on korkea ja osoittaa nuorempien opiskelijatovereidensa käyttöön. kiistattomasti sen, että aikuisopiskelu onnistuu Mielestäni kuitenkin kaikkein merkittävin asia erinomaisesti lääkärikoulutuksenkin kaltaisessa muuntokoulutusproktissa oli se, että ensimmäiskoulutusohjelmassa, jossa opintoihin sitoutu- tä kertaa ravisteltiin luutuneita käsityksiä lääminen vaatii suuren päivittäisen tuntimäärän. kärikoulutuksen toteuttamisessa ja muutettiin Valmistumisen tavoiteaikaa ei kuitenkaan saatu vallitsevia käytäntöjä. Yliopistomme ja tiedekunmerkittävästi lyhennettyä, vaikka yksittäisten tamme johtoa voidaankin pitää edelläkävijöinä ja opiskelijoiden kohdalla havaittiin, että rivakam- heidän viitoittamaansa tietä pitäisi uskaltaa kulpi eteneminen on mahdollista. Nopeampi ete- kea edelleenkin ja olla innovatiivisia, rohkeita ja nemisvauhti vaatisi erityisjärjestelyjä ja jous- valmiita tekemään uusia koulutuspoliittisia aloittavuutta koulutusyksiköltä, mihin ei aina ollut teita. ■

Kipinä 2/2012 | 3


Haastattelu ja teksti TUTKE:n harjoittelija Sasu Haapanen, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Kulttuurituotanto Kuva Turun yliopiston viestintä

Muuntokoulutusprojekti aloitettiin Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2003 ja se kesti vuoteen 2011 asti. Viimeiset muuntokoulutettavat aloittivat opiskelunsa vuonna 2006, joten heidän määräaikainen valmistumisensa tapahtuu vuoden 2012 keväällä. Muuntokoulutuksen päättöraportti luovutettiin 26. maaliskuuta 2012 opetusministeri Jukka Gustafssonille. Kipinän toimitus kävi haastattelemassa rehtori Keijo Virtasta maaliskuun alkupuolella muuntokoulutusprojektin tiimoilta.

REHTORI KEIJO VIRTANEN: MUUNTOKOULUTUSPROJEKTI KEHITTI KOKO TIEDEKUNNAN OPETUSTA Muuntokoulutus toi monia rakenteellisia muutoksia Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hankkeen aikana tiedekunnassa käynnistettiin mm. opettajatuutorijärjestelmä, laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, lisättiin koulutuksen organisaation joustavuutta ja aloitettiin systemaattinen hajauttaminen Satakuntaan. Minkälaisina te rehtori Virtanen näette nämä muutokset koulutuksen kehittämisessä? - Kaikki nämä asiat ovat vahvistaneet lääketieteellistä koulutusta Turussa muutenkin kuin vain muuntokoulutettavien osalta. Tämän lisäksi mainitut asiat varmastikin edesauttoivat osaltaan myös lääketieteellisen tiedekunnan valitsemista korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksellä koulutuksen laatuyksiköksi nyt päättymäisillään olevaksi kolmivuotiskaudeksi. Näitähän ei valittu koko maahan kuin kymmenen kappaletta kaikki tieteenalat mukaan lukien ja tämä on ainoa vas-

4 | Kipinä 2/2012

taava tunnustus Turun yliopistolle. Uskon, että tämä on vaikuttanut sekä suoraan että välillisesti opetuksen kehittämiseen koko yliopiston tasolla, rehtori Virtanen kertoo. - Opetuksen ja harjoittelun hajauttaminen Satakuntaan, sekä myöhemmin Vaasaan, on toiminut hyvänä esimerkkinä muille yliopistoille, erityisesti nyt kun lääkärikoulutuksen lisäämistä suunnitellaan. Ilman vastaavanlaista hajauttamismallia tätä tuskin voidaan toteuttaa. Tämä on samalla hyvä osoitus siitä, miten yliopisto voi hajauttaa opetustaan ja osaamistaan maakuntiin. Tämän matkan varrella ovat syntyneet yliopistokeskukset, joista toimivana esimerkkinä mainittakoon Porin yliopistokeskus, jossa Turun yliopisto on vahvasti mukana. Muuntokoulutusprojekti esiteltiin 2000-luvun alussa uhkaavan lääkäripulan ja hajasijoitusalueiden lääkärikadon takia. Projektissa vuosien varrella opis-


varsinkin nyt kun suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja väestön elinikä nousee. Lääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikkamääriä ollaan nostamassa ja aivan oikeutetusti niin, toteaa rehtori Virtanen. Muuntokoulutuksesta ei näin ollen saatu kestävää ratkaisua lääkäripulaan, mutta minkä takia se päätettiin Turussa aikoinaan aloittaa?

Keijo Virtanen on toiminut Turun yliopiston rehtorina vuodesta 1997.

oli kauaskatseinen ” tiedekunta ottaessaan haasteen vastaan osoittaen

ennakkoluulottumuutta ja joustavuutta

kelleet 85 terveydenhoidon ammattilaista eivät suuresti lääkäripulaa helpottaneet, vaikkakin loppuraportin mukaan suuri osa muuntokoulutettavista on työelämään siirtyessään sijoittuneet terveyskeskuksiin ja jopa hajasijoitusalueille. Koulutus oli kallista ja vaati paljon työtä, mutta muuntokoulutuksen tuomat lisäresurssit auttoivat kuitenkin myös kehittämään koulutusta koko tiedekunnan osalta. Miten te koitte projektin loppuun saattamisen ja minkälainen olo teille jäi muuntokoulutushankkeen päätyttyä? - Tammikuunn loppuseminaarin ja maaliskuun päättöraportin luovutuksen jälkeen voin kyllä sanoa, että kun pitää käsissään kaksiosaista päättöraporttia, on mukava ja hyvä olo, koska lopputulos osoittautui onnistuneeksi koko tiedekunnan kannalta - erityisesti koska se pystyi kehittämään koko opetustaan muuntokoulutusprojektin kautta. - Koko suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakennehan vaatisi perusteellisen uudistuksen,

- Aloitusehdotelma tuli silloiselta opetusministeriltä, Maija Raskilta, mutta projektin aloittaminen vaati paljon neuvottelutyötä sekä ministeriössä että yliopiston hallituksessa ja lääketieteellisen tiedekuntaneuvostossa. Suurin ongelma nousi muuntokoulutettavien koulutuksen pituudesta, jonka oli oltava lyhyempi kuin suoraan lukiosta tulleiden koulutuksen kesto. Alkuperäisesti muuntokoulutuksen kesto oli tarkoitettu kestävän kolme ja puoli vuotta ministeri Raskin ehdotuksesta, mutta lääketieteellisen tiedekunnan työryhmän selvityksen jälkeen kävi selväksi, että koulutusta ei voida suorittaa alle viidessä ja puolessa vuodessa. Projektia voidaan siis kutsua kokeilevaksi kompromissiksi. Projekti sai alussa laajaa kritiikkiä eri tahoilta, mm. Lääkäriliitto ja tiedekunnan opiskelijat vastustivat muuntokoulutuksen aloittamista. Kuinka vaikeaa tämän projektin esitteleminen ja eteenpäin vieminen oli? - Muistan hyvin miten projektia kritikoitiin ja ilman dekaani Jouko Suonpään sitoutumista ei siitä varmaan olisi tullutkaan mitään. Jouduimme käymään Brysselissä asti vakuuttamassa, että tämä on asianmukainen koulutusohjelma. Haluan kuitenkin sanoa, että Turun lääketieteellinen tiedekunta oli kauaskatseinen ottaessaan haasteen vastaan osoittaen ennakkoluulottumuutta ja joustavuutta. Näin on varsinkin jälkikäteen arvioitaessa projektin aikaansaamia tuloksia, jotka vaikuttavat tiedekunnan sekä koko yliopiston tasolla. - Kokonaisuudessaan projekti oli aikaavievä ja vaati runsaasti työtä. Jos joskus aion kirjoittaa omasta elämästäni muistelmateoksen, niin varmasti kyllä kirjoittaisin tästäkin. Tämä on ollut yksi rehtoriaikani dramaattisimmista ja työläimmistä projekteista, mutta pidän sitä samalla myös hienona kokemuksena ja onnistuneena kokeiluna, jota olisin ollut valmis jatkamaankin, päättää rehtori Virtanen. ■

Kipinä 2/2012 | 5


Toimittanut Maiju Toivonen, TUTKE:n harjoittelija Sara Suominen, kasv. yo Kuvat Antti Tarponen, Maiju Toivonen

ASKEL ASKELEELTA ETEENPÄIN Muuntokoulutusprojektin luotsin kokemuksia matkan varrelta

LT Anna-Liisa Koivisto on toiminut vuonna 2003 tiedekunnassa käynnistetyn lääketieteen muuntokoulutusprojektin johtajana. Muuntokoulutusprojekti päättyi vuoden 2011 loppuun ja vuosien varrelle Olen syntyisin Koijärveltä Lounais-Hämeestä, on mahtunut monia kokejosta muutin opiskelemaan Turkuun. Ensin muksia ja kehitysprojekteja. valmistuin lääkintävoimistelijaksi vuonna Pyysimmekin Anna-Liisaa 1981. Pian tämän jälkeen jatkoin lääketieteen kertomaan kokemuksistaan ja lisensiaatiksi ja valmistumiseni jälkeen toikuulumisistaan näin muuntomin terveyskeskuslääkärinä Härkätien terkoulutusprojektin päätteeksi. veyskeskuksessa 90-luvulla. Työssäni sain toimia koulutusvastaavana sekä ensihoidon vastuulääkärinä ja opettaa lääketieteen kandidaatteja. Vuonna 2002 valmistuin lääketieteen tohtoriksi ja aloitin samana vuonna yleislääketieteen apulaisopettajana Turun yliopistossa. Kyseisestä työstä tulinkin valituksi lääketieteen muuntokoulutukseen projektijohtajaksi vuonna 2003. Sain vetää projektin alusta loppuun aina sen päättymiseen asti vuoden 2011 lopussa. Tämän vuoden kevään toimin Turun yliopiston yleislääketieteen erityisasiantuntijana Satakunnassa eli olin jälleen kliinisessä opetustyössä, nyt Porin opetusterveyskeskuksessa. Tällä hetkellä hoidan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen perusterveydenhuollon yksikön va. johtajan virkaa.


Alkuvuosien moninaiset haasteet ja vaikeudet muuntuivat projektin aikana mielenkiintoiseksi sadonkorjuuksi

KOKEMUKSIA MUUNTOKOULUTUSPROJEKTIN AJALTA Terveydenhoidon ammattilaisesta lääkäriksi – muuntokoulutusprojektiin haettiin vetäjää ja olin hyvin kiinnostunut lähtemään mukaan, olihan itsellänikin lääkintävoimistelijan tausta. Alkuvuosien moninaiset haasteet ja vaikeudet muuntuivat projektin aikana mielenkiintoiseksi sadonkorjuuksi. Lääketieteelliseen tiedekuntaan luotiin ohjeet aiemman osaamisen tunnistamisesta ja näin muuntokoulutusopiskelijoille luotiin mahdollisuus nopeuttaa opintojaan. Projektin myötä lääketieteen peruskoulutuksen hajautus tuli systemaattiseksi Satakuntaan ja jokainen lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelija sai oman opettajatuutorin. Muuntokoulutusprojekti onnistui toteuttamaan sille suunnitelmassa ja aiesopimuksessa asetetut tavoitteet, ja projektin mukana kehittyi myös uusia, jo täyttyneitä tavoitteita. Mielestäni muuntokoulutuksen opiskelijavalinta olisi hyvä malli myös terveydenhoidon ammattilaisten jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Projekti ei kuitenkaan olisi toteutunut ilman hyvää yhteistyötä yhteistyökumppanien kanssa. Kaikkiaan yhteistyöverkostosta muodostui hämmästyttävän laaja! AJATUKSIA HAJAUTETUSTA LÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA SATAKUNNASSA

Muuntokoulutuksen projektijohtajana olin luomassa peruskoulutussopimusjärjestelmää niin Satakunnan, VarsinaisSuomen kuin myös Vaasan seudun kanssa, joten tiedän, että hallinnollisesti lääketieteen peruskoulutuksen hajautuksen jatkumiselle on luotu pohja ja opetushenkilökunnan palkkaus on turvattu hajautetun koulutusyksikön toimesta. On ilo todeta, miten alueellinen koulutus toimii lääkärien rekrytoijana. Nuoren lääkärin on helppo hakeutua töihin opiskelusta tuttuun työpaikkaan. Hajautetussa koulutuksessa lääketieteen kandidaatit oppivat ymmärtämään terveydenhuollon Anna-Liisa esittelemässä posteria AMEE-kongressissa organisaatiota, hoitoketjuja ja saavat mahdollisuuden hoitaa Wienissä vuonna 2011 eritasoisia sairauksia. Tärkeä asia on myös, että hajautus on luonut pedagogisesti orientoituneen opetushenkilökunnan niin Satakuntaan kuin Vaasan seudulle. Erityisesti haluan lämpimästi kiittää Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Porin kaupungin johtoa hyvästä yhteistyöstä hajautetun lääkärikoulutuksen onnistumiseksi. OMAT TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT MUUNTOKOULUTUSPROJEKTIN JÄLKEEN Tällä hetkellä kliininen yleislääketieteen opetustyö tuntuu erittäin mielenkiintoiselta. On mukavaa tavata ja tutustua motivoituneisiin opiskelijoihin, jotka viikon opetusjakson aikana oppivat valtavasti uutta ja etenevät kohti lääkärin ammattia. Työhön liittyvät opetus- ja tutkimushankkeetkin ovat kiinnostavia ja erityisesti Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikön johtajan tehtävät. Kaiken kaikkiaan tuntuu, että hallinnollinen työ vetää jälleen kovasti puoleensa. Askel askeleelta eteenpäin kohti tulevaa! ■

8 | Kipinä 2/2012


Opetushoitaja Helena Haapanen, joka on paimentanut muuntokoulutusopiskelijoita kuusi vuotta, teki pienen sähköpostihaastattelun kolmelle jo valmistuneelle muuntokoulutusopiskelijalle.

Kolmen valmistuneen muuntokoulutusopiskelijan kuulumisia MILLOIN VALMISTUIT, MITÄ TEET JA MISSÄ OLET NYT?

NOPEUTITKO OPINTOJASI JA JOS, NIIN MITEN SE ONNISTUI?

2012 toukokuussa oman kurssin mukana. Sain terveyskeskuslääkärin viran Raision terveyskeskuskesta 9/12. Puolet työstäni on koululääkärin työtä, meitä on kaksi koululääkäriä Raisiossa. Jäljelle jäävästä puolesta minulle kuuluu kehitysneuvola n. 4h/vk, oman väestön suuruus tk:ssa on 500hlöä, koska koululaiset ovat ns. väestöäni. Lisäksi päivystys ja normaalia vo työtä. Koulujani ovat Raision ammattiopisto, 3 ala-astetta ja kauppaopisto. Erikoistun yleislääketiteeseen.

Aloitin työt Raision tk:ssa jo 16.12.11, kevään 2012 aikana suoritin vielä Radiologian tentin ja tein syvärit loppuun töiden lomassa. työskentelin kokopäiväisesti Raisiossa.

1

2

Valmistuin toukokuussa 2011. Sen jälkeen olen työskennellyt Porin Perusturvassa tk-lääkärinä ja tehnyt joitain päivystyksiä yhteispäivystyksessä Satks:ssa. Nyt olen äitiyslomalla ja minulla on aikaa miettiä, mitä teen tulevaisuudessa.

3

Valmistuin 2009. Olen nyt työterveyshuollossa Porissa. Sitä ennen 9 kk terveyskeskusta, ½v. keuhkotaudeilla ja vuoden neurologialla. Lisäksi päivystelin paljon ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen mutta nyt into on laantunut ;)

INTEGROIDUITKO HYVIN RYHMÄÄSI?

1 2 3

Mielestäni kyllä, ei ollut koskaan ongelmia ja tulin toimeen kaikkien kanssa ja tutustuin moniin ihmisiin opintojen aikana, osan kanssa olen vieläkin tekemisissä. Sopeuduin kurssilleni ja kulloisillekin pienryhmille oikein hyvin. Kurssilla oli aina hyvä yhteishenki.

Olin yksi opiskelija muiden joukossa kuten kaikki muutkin.

1 2

Nopeutin opintojani tavallaan alkuvaiheessa, koska aloitettuani vuonna 2005 sain esikoiseni ekana syksynä ja olin koko loppulukuvuoden poissa. Seuraavana vuonna kävin ensimmäisen ja toisen vuoden opinnot, jotta pääsin takaisin omalle kurssilleni (Costae). Tuo aika oli melko rankkaa, enkä muista siitä paljoakaan, koska lapsi oli pieni ja opiskeltavaa oli paljon. Mutta muistaakseni omalla aktiivisuudella ja tarvittaessa opettajien joustolla opintoasiat kuitenkin järjestyivät hyvin.

3

En nopeuttanut opintojani, valmistuin muun kurssin mukana.

TERVEISESI TIEDEKUNTAAN TYÖELÄMÄSTÄ, RISUJA JA RUUSUJA?

1 2

Enemmän käytännön opetusta pienryhmissä tarvittaisiin ja harjoitteluja käytännössä.

Vaikka perusterveydenhuollon opetukseen on viime vuosina panostettu, sitä voisi olla vieläkin paljon enemmän. Terveyskuksessa tulee usein vastaan haastavia potilaita ja tilanteita. Tiedekunnasta on kuitenkin hyvin paljon sekä opettavaisia että lämpimiä muistoja!

3

Koulusta sain perustiedot mutta työ ja potilaat tämän ammatin opettavat.


Teksti Erika Österholm-Matikainen

MISSÄ MUUNTOKOULUTETUT LÄÄKÄRIT OVAT NYT JA MITÄ HE TEKEVÄT? Loppuvuodesta 2011 tavoiteltiin Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneita muuntokoulutusopiskelijoita projektijohtaja Anna-Liisa Koiviston toimesta. Tarkoituksena oli kyselyllä kartoittaa mihin paikkakunnalle opiskelijat olivat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen ja mikä oli heidän tämän hetkinen työpaikkansa. Lisäksi kiinnostuneita oltiin siitä, mille erikoistumisalalle muuntokoulutuksen kautta lääkäriksi valmistuneet olivat suuntaamassa. Kevään kartoituk-

seen vastasi 27 valmistunutta, joka tarkoittaa reilua kolmannesta kaikista tällä hetkellä muuntokoulutuksen läpikäynyttä lääkäriä. Työssäoloaikaa valmistumisen jälkeen heille oli ehtinyt kertyä vastaajasta riippuen 1-3 vuotta. Oheisessa Suomen läänijaossa on kuvattuna kyselyssä tavoitettujen muuntokoulutuksesta valmistuneiden kotipaikkaläänit sekä ne läänit, joissa he nyt valmistumisen jälkeen työskentelivät. Lääneittäin tarkastel-

LAPIN LÄÄNI

kotilääni 0 työpaikkalääni 1

OULUN LÄÄNI kotilääni 4 työpaikkalääni 2

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI kotilääni 11 työpaikkalääni 12

ITÄ-SUOMEN LÄÄNI kotilääni 4 työpaikkalääni 4

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI kotilääni 8 työpaikkalääni 8

10 | Kipinä 2/2012

tuna sijoittuminen ennen ja jälkeen opiskeluiden on ollut melko tasaista. Vastanneista runsas puolet (n=16, 59%) työskenteli tällä hetkellä terveyskeskuslääkärinä, sairaalalääkärinä toimi noin kolmasosa (n=9, 33%) ja kaksi (8%) oli äitiyslomalla. Viidennes vastaajista arveli, ettei tulevaisuudessa tule toimimaan terveyskeskuslääkärinä. Erikoistumaan oli ilmoittautunut reilu kolme neljästä valmistuneesta (77%), joista yli puolet (57%) oli valinnut erikoistumisalaksi yleislääketieteen. Noin viidesosa (19%) ei osannut vielä sanoa erikoistuuko ja jos, niin mille alalle. Kartoitus antaa kuvan siitä, että hyvin moni muuntokoulutetuista (67%) palasi kotilääniinsä töihin. Useimmiten vastaajien päivät kuluvat terveyskeskuslääkärin työssä ja tämä myös näkyy yleislääketieteeseen suuntautuvina erikoistumisvalintoina. Osa punnitsee vielä eri vaihtoehtojen välillä. Valmistumisen jälkeen moni on perustanut perheen tai kasvattanut perheen kokoa, joskin usea sai lapsen myös jo opiskelun aikana. ■


Kolumni Teksti Jouko Suonpää Kuva Antti Tarponen

MAHDOTON MAHDOLLISEKSI

Professori Jouko Suonpää toimi lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2001-2007.

Lääkärien peruskoulutuksen opetusohjelmiin on tiedekuntamme kohta seitsemänkymmenvuotisen historian aikana tehty paljon muutoksia. Perusopetuksen kehittämisen kannalta tärkeitä virstanpylväitä olivat tiedekunnassa vuonna 1991 hyväksytty opintouudistussuunnitelma ja kansainvälinen opetuksen arviointi. Näistä virisi uusia aloitteita: juonneopetus, kliinisen ryhmäopetuksen hajasijoitus TYKS:n ulkopuolelle, terveyskeskusharjoittelun lisääminen, ongelmalähtöiset opetusmetodit, opettajien pedagoginen koulutus jne. Vuosituhannen vaihteessa tehtyjen valtiovallan korjausliikkeiden seurauksena tiedekuntamme lääkärikoulutukseen otettavien määrä nousi muutamassa vuodessa 350:stä takaisin 120:een. Taloudelliset resurssit eivät kuitenkaan riittäneet tarvittavaan opettajakunnan lisäykseen saati sitten opetushallinnon kehittämiseen. Pientä apua saatiin Satakunnan sairaanhoitopiirin rahoittamista muutamista opettajista. Uudistusintoa ja aloitteita riitti, mutta tiukka budjetti salli oikeastaan vain opetushallinnon viranomaistehtävät. Tutkintojen suunnittelutoimikunnan innovatiiviset aloitteet jäivät usein toteutumatta. Samanaikaisesti sairaanhoitopiireille kohdistettua erityisvaltionosuutta (opetus-EVO) vähennettiin. Näkymät perusopetuksen uudistamishankkeiden toteuttamiselle olivat lähes toivottomat. Vuoden 2002 alussa virisi opetusministeriössä aloite terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittaneiden ja käytännön työkokemusta omaavien henkilöiden ”pikakouluttamisesta” lääkäreiksi. Tällaisen koulutuksen rahoitus nähtiin mahdollisena EU-hankkeena, mikäli koulutus toteutettaisiin tukeen oikeuttavalla alueella, jollainen Satakuntakin oli. Alkuperäisestä opetusministeriön suunnitelmasta poiketen tiedekunnassamme laadittiin syksyllä 2002 suunnitelma, jonka mukaan esitetty ”pikakoulutus” todettiin mahdottomaksi, mutta peruskoulutuksen valinnaisosioon perustuen pidettiin mahdollisena suorittaa ETY-direktiivin edellyttämä lääkärikoulutus 5.5 vuodessa normaalin 6 vuoden sijasta. Lisäksi todettiin, että tällainen koulutusjärjestely tulee tavanomaista kalliimmaksi ja se vaatii runsaasti opettajakuntaa sekä Satakuntaan että Turkuun. Suunnitelmaan sisältyi myös valmistelussa ollutta yliopistolakia ennakoivia uudistuksia, kuten henkilökohtainen opetussuunnitelma, opettajatuutorit, portfoliotyöskentely, opettajien pedagoginen koulutus ja ennen kaikkea kliinisen

Kipinä 2/2012 | 11


opetuksen vahva hajasijoitus yliopistosairaalan ulkopuolelle Satakuntaan. Opetusministeriön ja Turun yliopiston maaliskuussa 2003 tekemän sopimuksen mukaan koulutukseen otetaan neljänä perättäisenä vuonna (20032006) kaksikymmentäviisi pääsytutkinnon läpäissyttä opiskelijaa. Projektilla oli erillisrahoitus, joka toteutui vuosittaisten vääntöjen avulla lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Hyväksyessään korotetun sisäänottokiintiön yliopiston hallitus edellytti, että saatu rahoitushyöty tulee kohdentaa kaikille lääketieteen opiskelijoille. Jälkikäteen arvioiden voi todeta, että nyt päättyneestä projektista ovat hyötyneet kaikki Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lääkärin ja jopa hammaslääkärin peruskoulutusta suorittavat opiskelijat sekä projektin aikana että myös sen jälkeen. Erillisrahoituksen avulla on toteutettu mittava kliinisen harjoittelun hajautus sekä Satakuntaan että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluesairaaloihin ja kummankin maakunnan terveyskeskuksiin. Merkitystä on ollut myös yliopistosairaalamme ja tiedekunnan välisellä hyvällä yhteistyöllä ja opiskelijamäärän nousua vastaavalla EVO-rahoituksella. Projektin aikana luotiin kaikkia opiskelijoita koskeva opettajatuutorijärjestelmä, vahvistettiin oleellisesti opetushallintoa tukemalla tiedekunnan opetuksen tutkimus- ja kehittämisyksikköä (TUTKE), laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, hankittiin uusia kalliita opetusvälineitä ja lisättiin joustavuutta ja koordinaatiota koulutusjärjestelmäämme. Vähäinen ei suinkaan ollut uudistuksen ja etenkin hajasijoituksen edellyttämä välillä toivottomaltakin tuntunut sopimus- ja järjestelybyrokratia. Näistä selvittiin innostuneen, vahvasti sitoutuneen ja kritiikkiä kestäneen yhteisömme avulla. Se teki mahdottomasta mahdollisen. ■

Pedagogiset messut 22.5.2012 Turun yliopiston ja Åbo Akademin henkilökunnalle sekä opiskelijoille suunnattu messupäivä keskittyi tänä vuonna opetussuunnitelmiin, osaamistavoitteisiin ja saavuttamisen arviointiin. Seminaarin aamupäivä oli kaikille yhteinen, iltapäivällä painopiste oli työpajoilla ja hanke-esittelyillä. Messuille lähdettiin TUTKE:sta esittelemään posteria pedagogisen koulutuksen vaikutuksista sekä esittelemään hajautettua koulutusta. Aamupäivän posterikierto sekä luennot olivat erittäin antoisia ja herättivät paljon keskustelua. Yhdessä iltapäivän rinnaikkaissessiossa oli mahdollisuus kuulla Maiju Toivosen esittelyä aiheesta ”Hajautetun lääkärikoulutuksen laatu ja vaikuttavuus”. Messuilta palasimme koulutuksellisesti virkistynein ja iloisin mielin. Kainalossa keikkui ykköspalkinnon vienyt posteri sekä kunniakirja.

Kuvassa Erika Österholm-Matikainen ja Pekka Kääpä (kuva Mari Ratia).

12 | Kipinä 2/2012


Posterin suunnittelu Tarponen Kipin채Antti 2/2012 | 13


Toimittanut Maiju Toivonen ja TUTKE:n harjoittelija Sara Suominen, kasv. yo Kuvat Porin opetusterveyskeskuksen arkisto, Pertti Aarnion ja Harri Peltoniemen arkistot

KOKEMUKSIA HAJAUTETUSTA LÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA SATAKUNNASSA Muuntokoulutusprojektin aikana tiedekunnassa kehitettiin lääkärikoulutusta monin tavoin ja luotiin uusia toimintamalleja. Projektin myötä lääketieteen peruskoulutuksen hajauttamisesta Satakuntaan tuli myös vakiintunut käytäntö tiedekunnan lääkärikoulutuksessa. Satakuntaan luotiin erinomaiset puitteet lääketieteen opetukselle ja opetusyhteistyöhön on oltu tyytyväisiä sekä tiedekunnassa että Kyselimme muutamalta Satakunnan Satakunnassa. Opetusyhteis- avainhenkilöltä kokemuksia työtä onkin sitouduttu jatkamuuntokoulutusprojektista ja sen maan muuntokoulutusprojek- vaikutuksista Satakuntaan. Tiedustelimme tin päättymisen jälkeenkin. heiltä myös toiveita tiedekunnan ja Satakunnan yhteistyölle jatkossa.

PERTTI AARNIO, KIRURGIAN PROFESSORI SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA Olen ollut mukana lääketieteen hajautetussa opetuksessa Satakunnassa aivan sen käynnistämisestä alkaen. Muuntokoulutuksen myötä käynnistetty lääkäriopiskelijoiden opetus Satakunnan keskussairaalassa on huomattavasti vireyttänyt sairaalamme henkilökuntaa ja erityisesti lääkäreitä opetusmyönteisempään suuntaan. Opetus näkyy paljon sairaalan arjessa: on ilahduttavaa nähdä nuoria lääketieteen kandidaatteja osastoillamme ja sairaalan käytävillä. Lääketieteen opiskelijoiden tutustuminen Satakunnan keskussairaalaan ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin jo opintojensa aikana tulee todennäköisesti edesauttamaan heidän rekrytoitumistaan sairaanhoitopiirimme alueelle. Hajautettu lääketieteen opetus siis hyödyttää Satakuntaa tästäkin näkökulmasta. Odotan tulevaisuudelta Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Satakunnan alueen opetusyhteistyön syvenemistä ja monipuolistumista.

14 | Kipinä 2/2012

Pertti Aarnio aloitti Satakunnassa kirurgian professorina lokakuussa 2000. Kirurgian professuuri oli ensimmäinen Satakuntaan perustettu professuuri. Nyt Satakunnassa on yhteensä neljä professuuria: kirurgiassa, psykiatriassa, sisätaudeissa ja yleislääketieteessä.


HARRI PELTONIEMI, PORIN YLIOPISTOKESKUKSEN JOHTAJA Toimin aluksi Porin kaupungin edustajana muuntokoulutushankkeen ohjausryhmissä. Porin kaupungilla on muuntokoulutusprojektin alusta lähtien ollut myönteinen ja aktiivinen rooli muuntokoulutushankkeessa. Omien toimitilojen rakentaminen opetusterveyskeskukselle ensimmäisenä koko maassa on yksi esimerkki kaupungin ennakkoluulottomuudesta. Siirryttyäni Porin yliopistokeskuksen johtajaksi olen osallistunut muuntokoulutuksen kehittämiseen myös yliopistokeskuksessa tehtävän yhteistyön näkökulmasta. Lääketieteen edustajat kuuluvat kaikkiin Porin yliopistokeskuksen keskeisiin työryhmiin kuten yliopistokeskuksen johtoryhmään ja tutkimuksen johtoryhmään. Tätä yhteyttä voidaan vielä tiivistääkin jatkossa. Muuntokoulutusprojektilla on ollut paljon myönteisiä vaikutuksia. Niistä yksi tärkeä on se, että projektin avulla luotiin malli lääketieteellisen koulutuksen hajauttamiseen Satakuntaan. Nyt projekti jatkuu koulutuksen hajautuksena pysyväisluonteisesti. On tärkeää, että Satakunnassa on omaa lääketieteellistä koulutusta ja tutkimusta. Sillä voidaan varmistaa alan korkea osaamistaso maakunnassa. Lääketieteen koulutuksen hajautus myös turvaa pätevien lääkäreiden saatavuutta alueella. Lääketiede on olennainen myös monialaisen ja monitieteisen yhteistyön kannalta. Satakunnassa voidaan toteuttaa jatkossakin muuntokoulutusprojektissa kehitettyä moniammatillista koulutusta. Myös monitieteisiä tutkimushankkeita on synnytetty ja niitä voidaan myös jatkossa toteuttaa. Tulevaisuudessa toivon hyvän yhteistyön jatkuvan niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Esimerkiksi tutkijakoulutuksessa voidaan yhteistyötä lisätä. Myös moniammatillista koulutusta voidaan vielä kehittää.

Porin opetusterveyskeskukselle saneerattiin omat tilat vanhaan kulttuurihistoriallisesti merkittävään Porin Puuvilla -tehtaan miljööseen entiseen värjäämöön Kokemäenjoen äärelle. Samassa rakennuksessa toimivat myös Pohjois-Porin terveysasema ja hammashuolto. Tilat valmistuivat toukokuussa 2005. Myös Satakunnan keskussairaalaan on perustettu paljon uusia opetukseen tarkoitettuja tiloja ja luotu hyvät puitteet lääkäriopiskelijoiden opetukselle.

Harri Peltoniemi toimii Porin yliopistokeskuksen johtajana ja on toiminut tärkeänä yhteistyökumppanina muuntokoulutushankkeessa projektin alusta lähtien.

MARJU SJÖSTEN, OPETUSHOITAJA PORIN OPETUSTERVEYSKESKUKSESSA JA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA Olen toiminut muuntokoulutusprojektin aikana opetushoitajana Porin opetusterveyskeskuksessa (Porin perusturva) vuodesta 2006 lähtien ja lisäksi Satakunnan keskussairaalassa vuodesta 2010 lähtien. Olen saanut työssäni seurata läheltä, kuinka muuntokoulutusprojektin myötä lääketieteen hajautettu koulutus on määrällisesti lisääntynyt Satakunnassa. Laajentuneen lääkärikoulutuksen hajauttamisen kautta Satakuntaan on saatu uudet opetustilat, välineet ja lisää opetushenkilökuntaa, sekä Porin opetusterveyskeskukseen että Satakunnan keskussairaalaan. Lääketieteen opiskelu, lääketieteellinen tiedekunta ja Turun yliopisto ovat tulleet muuntokoulutuksen ansiosta Satakunnassa paremmin tunnetuiksi. Yhteistyö eri organisaatioiden välillä onkin tiivistynyt, helpottunut ja tuonut uusia yhteistyömalleja. Jatkossakin odotan Turun yliopiston lääketieteelliseltä tiedekunnalta erilaisia yhteistyötapaamisia ja ahkeraa tiedottamista Satakunnan henkilöstölle. Toivoisin myös koko opetushenkilökunnan jalkautumista hajautuspaikkakunnille useammin ja oppiaineilta tiiviimpää yhteistyötä hajautuspaikkakuntien henkilöstön kanssa opetuksen suunnittelutyössä. Kipinä 2/2012 | 15


Teksti ja valokuva Turun yliopiston viestintä (julkaistu UTUOnline-verkkolehdessä 26.3.2012)

Muuntokoulutushankkeella positiivisia vaikutuksia Turun yliopiston lääkärikoulutukseen

Tuore muuntokoulutuksen loppuraportti luovutettiin opetusministeri Jukka Gustafssonille (kuv. vas.) hänen vierailunsa yhteydessä Turun yliopistossa maanantaina 26.3. Kuvassa emeritusprofessori Jouko Suonpää, dekaani Tapani Rönnemaa ja projektijohtaja Anna-Liisa Koivisto.

Terveydenhoidon ammattihenkilöiden muuntokoulutukseen osallistuneista 80 prosenttia on tähän mennessä valmistunut lääkäreiksi.

Turun yliopistossa vuosina 2003 - 2011 toteutetussa muuntokoulutushankkeessa koulutettiin lääketieteen lisensiaatteja terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joilla oli aikaisempi terveydenhuollon tutkinto sekä alan työkokemusta. Turun yliopistossa valmistuneesta muuntokoulutuksen loppuraportista käy ilmi, että valmistuneiden lääkäreiden lisäksi muuntokoulutushanke on poikinut useita positiivisia uudistuksia tiedekunnan koulutukseen ja toimintaan. Hankkeen aikana muun muassa käynnistettiin kaikkia opiskelijoita koskeva opettajatuutorijärjestelmä, laadittiin aikaisemman osaamisen arviointiperiaatteet, otettiin käyttöön henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja lisättiin joustavuutta koulutuksen organisaatioon.

16 | Kipinä 2/2012


Muuntokoulutuksen loppuraportti ”Terveydenhoidon ammattilaisesta lääkäriksi” on luettavissa lääketieteellisen tiedekunnan www-sivuilla osoitteesta www.med.utu.fi/ hallinto/muuntokoulutus/

Hankkeen myötä on toteutettu myös lääketieteellisen koulutuksen hajautus Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Samalla on edistetty koulutuksen laatua, työelämävastaavuutta, moniammatillisuutta ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä. Hajautus on tuottanut laajenevaa tutkimusyhteistyötä ja useita väitöskirjoja. Korkeakoulujen arviointineuvosto on myöntänyt Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle yliopistokoulutuksen laatuyksikön statuksen vuosiksi 2010 - 2012.

Koulutuskalenteri TUTKE kokoaa koulutuskalenteria lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökuntaa, opetuksen koordinointitehtävissä toimivia sekä opiskelijoita varten sisältäen opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia. Kalenteri löytyy osoitteesta www.med.utu.fi/tutke/opettajalle/ koulutuskalenteri/

2012 KOULUTUSKALENTERI 5 12 19 25

6 13 20 26

7 14 21 27

1 8 15 22 28

2 9 16 23 29

3 10 17 24 30

4 11 18 24 31

Yli puolet koulutukseen osallistuneista sairaanhoitajia Alun perin lähtötutkinnoiksi hyväksyttiin viisi ammattikorkeakoulutasoista ammattinimikettä, mutta hankkeen edetessä sisäänotossa tutkintonimikkeitä lisättiin kuuteentoista. Koulutuksessa on ollut mukana 85 opiskelijaa. Heistä yli puolella on sairaanhoitajatausta. Tällä hetkellä pysyvän opinto-oikeuden saaneiden muuntokoulutusopiskelijoiden joukosta on valmistunut 69 lääkäriä. Tiedekunnassa on vielä 16 opiskelijaa, joista suurin osa valmistunee kevään kuluessa. Muuntokoulutusprojektin käynnistämisen taustalla oli paheneva lääkäripula. Opetusministeri Maija Rask oli esittänyt harkittavaksi lyhennetyn koulutuksen ohjelmaa niille yliopistoille, joilla sijaintinsa mukaan oli mahdollisuus saada koulutukseen Euroopan Unionin rahoitusta. Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa laadittiin syksyllä 2002 koulutussuunnitelma, jonka mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattu lääkärin peruskoulutus olisi mahdollista suorittaa kuuden vuoden sijasta viidessä ja puolessa vuodessa. ■

13.11.2012 OPPIMISYMPÄRISTÖT MUUTOKSESSA -KOULUTUSPÄIVÄ Koulutuspäivän aiheena on mm. sähköiset oppimisympäristöt ja sosiaalinen media opetuksessa. 9.10.2012 LÄÄKETIETEELLISEN PEDAGOGIIKAN KURSSI (10 OP) 2012-2013 Pedagogista koulutusta lääketieteellisessä tiedekunnassa opetusta antaville henkilöille. Lokakuu 2012 PEDAGOGIIKAN PERUSTEETVERKKOKURSSI (2 OP) Tarkempi ajankohta sekä ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin. 25.08.2012 AMEE 2012 The Continuum of Education in the Healthcare Professions. Lääketieteen koulutuksen Euroopan yhdistyksen kongressi 25.-29.8.2012, Lyon, Ranska

Kipinä 2/2012 | 17


HYVÄÄ KESÄÄ!

Lääketieteellisen pedagogiikan kurssilaiset. Lukuv uoden päätösseminaarissa 28.5.2012 kuultiin lukuisia mielenkiintoisia opetuksen kehitt ämishankkeiden esityksiä.


Kipinä 2/2012