SANOMAT JOKAISELLA KASVULLA ON TARINANSA
Pohjoisen pelloilta korjataan huippulaatua Sivu 3
Lapin lempeimmät ja lypsävimmät
Artesaanipizzaa kestävästi ja vastuullisesti
Sivu 4
Sivu 8
Maan parhaista antimista, maan parhaille tiloille.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT PÄÄKIRJOITUS
Tarvitsemme toinen toisiamme Perheyrityksemme Kinnusen Mylly on ollut osa pohjoista maataloutta ja ruoantuotantoketjua jo 1960-luvulta lähtien. Yhteinen nimittäjä pohjoisen ruoantuottajille löytyy omaleimaisesta arktisuudesta, joka kehystää tätä harvaan asuttua ja puhdasta maaseutua. Tällaista ympäristöä ei löydy mistään muualta maailmasta. Meille se on niin itsestäänselvyys, että emme aina edes ymmärrä millainen valttikortti se on. Näissä olosuhteissa ei voi tuottaa mitä tahansa, mutta se mitä pystymme tuottamaan on aika ainutlaatuista. Meneillään oleva kiivas keskustelu ruoan ympärillä laittaa helposti pään pyörälle. Mitä saa syödä, tuottaa tai jalostaa? Ke-
Kinnusen Mylly Kinnusen Mylly Oy Murrontie 2 91600 Utajärvi 08 5144 700
nelle se on kannattavaa ja kenelle ei? Ovatko meille tutut maitoon ja lihaan pohjautuvat elintarvikkeet tarpeeksi ympäristöystävällisiä? Samaan aikaan meneillään oleva rakennemuutos jättää jälkensä, kun pienet tilat vähenevät ja tilakoot kasvavat. Samoja muutoksia koemme myös muutoin ruokaketjussa, kun toimijat integroituvat ja kasvavat jäteiksi. Minkä kokoinen on sopiva? Tärkein käynnissä oleva keskustelu liittyy kestävään ruoantuotantoon. Määrän ja tehokkuuden lisäksi viimein keskustellaan myös ruoan laadusta, sen ravintotiheydestä, terveellisyydestä ja ympäristön kannalta kestävistä tuotantotavoista. Tämä tuo tärkeitä ulot-
tuvuuksia keskusteluun, koska ainoa fokus ei voi olla tuottaa määrällisesti paljon ruokaa. Meille iänikuiset ja tuttuakin tutummat asiat, kuten vaikka ohran ja kauran viljely, kohtuullisen kokoiset perhemaatilat, maidontuotanto ja nurmirehunviljely loksahtavatkin paikoilleen tässä valossa. Vaikka eksoottisemmatkin kasvit saattavat jo menestyä Suomessa, meille tutut ohra, kaura
puhuessa niissä ennen kaikkea on makua ja luonnetta. Toisaalta jopa napapiirin pohjoispuolella menestyy nurmirehu, joka lehmien jauhamana muuntuu laadukkaiksi, ravitseviksi maito- ja lihatuotteiksi. Ja jopa maailman maukkaimmiksi sellaisiksi. Mitä lienee lehmiemme juomavedessä, vai nurmirehussa? On tärkeää tehdä asioita tarpeeksi tehokkaasti, mutta myös
me varten, meidän on mahdollista saada siitä toimeentuloa suomalaisille perheyrityksille ja perhetiloille tarjoamalla vahvuuksillamme tuotettua ruokaa myös rajojemme ulkopuolelle. Silloin myös pitää muistaa, että korkealaatuinen raaka-aine ei yksin riitä. Laadun täytyy kantaa raaka-aineesta, tuotanto- ja jaloistustavoista ja itse tuotteesta aina pakkaukseen, brändiin ja palveluun asti. Ja tietenkin ruokaketjun jokaisessa kohdassa.
Viimein keskustellaan myös ruoan laadusta. ja ruis ovatkin niitä kiinnostavampia raaka-aineita globaalisti, koska suurin osa kasviperäisestä ravinnosta perustuu yksipuolisesti vehnään, maissiin ja riisiin. Pohjoiset viljat ovat terveysvaikutuksiltaan lyömättömiä, niitä voidaan viljellä meidän ympäristössämme kestävällä tavalla, sukupolvelta toiselle ja ruoasta
pitkäjänteisesti. Ruoantuotantoa tarvitaan aina, joten pitkäjänteiset ja kestävät tuotantotavat ovat tärkeitä. Perheyrityksille ja -maatiloille tällainen tapa toimia on luontaista, koska heille on tärkeää, että toiminta voi jatkua sukupolvelta toiselle. Sen lisäksi, että huolehdimme ruoantuotannosta itseäm-
Siinä tarvitsemme toinen toisiamme. Alueellisuus on meille pohjoisuutta, mutta myös kasvokkuutta. Kun tiedämme ja tunnemme toisemme, se tuo parasta mahdollista jäljitettävyyttä ja luotettavuutta meidän yhdessä tuottamaan ruokaan. Tunnetaan vahvuutemme ja tuotetaan ruokaa tavalla, joka sopii tänne.
Sukupolvelta toiselle ja kolmannelle
kinnusenmylly@kinnusenmylly.fi
kinnusenmylly.fi
kinnusentahtirehut.fi facebook.com/kinnusentahtirehut
65oats.fi
Kinnusen Myllyn Sanomat 2019 Toimitus ja taitto: Avidly
Kinnusen Mylly on perheyritys, jossa jo kolmas sukupolvi on kädet jauhoissa, rehuissa ja hiutaleissa. Yrityksen tahtotilana on pysyä vahvasti mukana ajan hengessä, aiempien sukupolvien hyvää työtä arvostaen. Perheyrityksen pyörittäminen on pitkäjänteistä puuhaa, jossa kvartaali on 25 vuotta. Siksi sukupolvenvaihdoksiakaan ei olla tehty kertarysäyksellä vaan uusi sukupolvi on hiljalleen otettu mukaan ja annettu vastuuta.
Kinnusen Myllyn toimitusjohtaja Aarne Kinnunen edustaa toista sukupolvea. Hän on myllyn perustajan Armi Kinnusen poika, 70-luvulla yrityksen ruoriin tulleen veljessarjan kuopus. Aarne on rakennustekniikan diplomi-insinööri ja kädenjälki näkyy: hän on suunnitellut ja ollut toteuttamassa kaikkia investointeja, joiden ansiosta maaseutumyllystä on kasvanut yksi Suomen nykyaikaisimmista, isoista jauho- ja rehutehtaista.
2
Aarnen aisaparina yrityksen talousjohtajana toimii Annu Kuure, Aarnen veljen Eeron tytär. Annu vastaa raaka-ainehankinnoista, asiakkuuksista ja yhteistyökumppaneista sekä kehityshankkeista. Annun puoliso Toni Kuure tuli taloon vuonna 2011 tuotantojohtajaksi. Hänellä on pitkä Nokia-tausta ja Kinnusen Myllyllä hän vetää myös investointihankkeita. Kolmatta sukupolvea edustaa myös Marja-Riitta Kinnu-
nen, Eeron toinen tytär. Samoin Nokia-taustainen Marja-Riitta vastaa markkinoinnista, eli toimii yrityksen äänitorvena asiakkaiden suuntaan ja viestii myös asiakkaiden tarpeista yritykseen päin. Marja-Riitta on ollut vahvasti mukana myös uuden kauraliiketoiminnan suunnittelussa. Talon it-asioista ja logistiikasta vastaa Tuomas Kinnunen, Aarnen poika. Uuden kauramyllyn myötä it-insinöörin vastuut kasvavat myös kauratuotteiden viennin koordinointiin.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT
Pohjoisen pelloilta korjataan huippulaatua Kinnusen Myllyllä eletään jännittäviä aikoja aina uuden sadon äärellä. Tuotteen hyvä laatu lähtee aina hyvästä viljan laadusta.
Jarkko Hämälä
Aluksi epäiltiin jopa myllyn laboratorion mittareita. “Mikä tässä mättää? Voiko tämä olla mahdollista?” Mutta totta se oli: erikoisen kesän 2018 viljasato oli laadultaan parempaa kuin koskaan – tai ainakaan Jarkko Hämälän 12-vuotisen työuran aikana. – Valkuainen ei ollut koskaan ennen ollut niin korkea. Vilja oli niin korkeaproteiinista, että se on aiheuttanut meille jopa vaikeuksia, Hämälä naurahtaa. Mutta liian hyvänkin kanssa on osattu elää. Vaikka satomäärät olivat historiallisen huonot, tänäkin vuonna myllyssä on saatu tuotettua riittävästi oikeita jauholaatuja kotimaisesta viljasta.
– Leipurit ovat pysyneet tyytyväisinä ja se on tärkeintä, Hämälä sanoo. Jarkko Hämälä vastaa Kinnusen Myllyn viljalaboratoriosta, ottaa näytteitä, mittaa mm. viljan valkuaista, sakolukua ja rikkapitoisuutta sekä tekee laadunvarmistustyötä. Lisäksi hän toimii isänsä jalanjäljissä myllärinä ja tuuraa Kinnusen Myllyllä kahta muuta mylläriä. – Työt tukevat hienosti toisiaan. Labrassa ymmärtää eri viljalaatujen ja tasalaatuisuuteen pyrkimisen tärkeyden. Toisaalta myllärinä on suuri etu siitä, että tietää tarkkaan minkä tyyppistä viljaa on käytettävissä, Hämälä kertoo. Kinnusen Mylly käyttää niin jauhoissaan, kauratuotteissaan kuin rehuissaan pohjoisen intensiivisissä olosuhteissa kasvanutta puhdasta ja korkealaatuista viljaa. Laboratoriossaan Jarkko Hämälä on havainnut, että
Mitä lähempänä viljelty, sen parempi Kinnusen Myllylle kotimaisen viljan käyttö on perusperiaate ja itsestäänselvyys. Mylly käyttää jauhojen, rehujen ja kauratuotteiden raaka-aineina aina ensisijaisesti kotimaista viljaa – ja mitä lähempää vilja tulee, sen parempi. Kinnusen Myllyn toiminta-ajatuksena on ollut yli 50-vuotisen historiansa ajan jalostaa lähialueella tuotetusta viljasta tuotteita ennen kaikkea lähialueen tarpeisiin. Myllyn käyttämä vilja kasvaakin pääsääntöisesti pohjoisessa Suomessa sekä Pohjanmaan
lakeuksilla. Toimintaperiaate on tehnyt Kinnusen Myllystä pohjoisen Suomen merkittävimmän viljanostaja ja -jalostajan, joka haluaa omalta osaltaan pitää yllä pohjoisten maakuntien elinvoimaa. Kinnusen Mylly ostaa viljaa sekä suoraan viljelijöiltä että viljaliikkeiltä. Viljantoimittajista useimmat ovat Kinnusen Myllyn pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on selkeä yhteinen näkemys siitä, mihin pyritään ja miksi. Viljelijöiden kanssa tehdään eteen-
päinvievää yhteistyötä, jossa annetaan suuri arvo viljelijän tietotaidolle kasvattaa viljaa pohjoisen ainutlaatuisissa, mutta vaativissa olosuhteissa. Tiivis yhteistyö sopimusviljelijöiden kanssa on erityisen tärkeää, kun hankitaan puhdaskauraa Kinnusen Myllyn kauramyllyssä valmistettavia gluteenittomia tuot teita varten. Kaura on luonnostaan gluteenitonta, mutta tavanomaisesti tuotetun kauran seassa on aina liikaa vierasjyviä vehnäs-
3
pohjoisen viljan laatu on vuosien varrella parantunut entisestään. – Se johtuu osittain lämpimimmistä kesistä, mutta myös lajikkeista sekä viljelijöiden ammattitaidon kehittymisestä. Lajikkeet ovat nykyään selvästi kestävämpiä. Kinnusella on yksi Suomen nykyaikaisimmista myllyistä, samoin rehutehdas on huippumoderni tuotantolaitos. Tuotteiden laadun ja puhtauden varmistuksessa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Hämälän vetämässä laboratoriossa vilja tutkitaan ensimmäisen kerran jo ennen kuin Kinnusen Mylly sitoutuu ostamaan sen. – Mielenkiintoisinta on aina aika, jolloin ollaan uuden sadon äärellä ja saa jännätä minkälaiset raaka-aineet saadaan seuraavalla vuodelle, hän sanoo. Kun vilja saapuu Kinnusen Myllylle, sille tehdään aina
tä, ohrasta tai rukiista. Siksi puhdaskauran tuottaminen vaatii viljelijältä erityistoimia ja huolellisuutta. Kinnusen Myllyn puhdaskauramyllyn käyttöön hankitaan vain ProAgrian auditoimien sopimusviljelijöiden gluteenittomaksi puhdaskauraksi erikoisviljeltyä raaka-ainetta. Viljelysopimuksia tehdään sekä tavanomaisesta puhdaskaurasta, että luomupuhdaskaurasta. Viljojen lisäksi Kinnusen Mylly hankkii ja käyttää koti maista luomuhärkäpapua ja luomuhernettä, joita käytetään luomurehujen raaka-aineina.
tarkka laadunmääritys. Vierasainepitoisuuksia analysoidaan ulkopuolisissa laboratorioissa Kinnusen Myllyn omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Laadunvalvontaohjelmansa ansiosta Kinnusen Mylly voi toimittaa jauhoistaan tuotantoeräkohtaisen jauhoanalyysin esimerkiksi leipomoasiakkaille. Samalla varmistuu, että jauhoista valmistettuja ruokia voi nauttia turvallisin mielin. Muutama vuosi sitten Kinnusen Myllyn myllytuotteille myönnettiin kansainvälinen FSSC 22000 -tuoteturvallisuussertifikaatti. Keväällä 2019 sertifikaatti uusittiin ja siihen lisättiin uusi puhdaskauramylly. 65 Oats -kauratuotteilla on myös virallinen AOECS:n gluteeniton merkki. – Sertifikaatit ovat antaneet hyvän rungon, selkeät suuntaviivat ja uusia työkaluja laatutyön tekemiseen sekä jatkuvaan asioiden parantamiseen.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT
Koivusaajon tilalla koko perhe touhuaa navetassa ja tiluksilla. Poika Matias ei ehtinyt kuvaan, koska oli noutamassa maatalousyrittäjän tutkintotodistusta.
Ilolla ja rakkaudella
Mika Rundgrenin ja Tiina Norrmanin perheen tilalla Kolarissa huokuu lämpö ja huolenpito. Ei ihme, että tilan lehmät ovat Lapin lypsävimpiä. Lapin lypsävimmät lehmät asustelevat Koivusaajon navetassa Kolarin kunnan Kallioniemen kylässä. Mika Rundgrenin ja Tiina Norrmanin tilan parsinavetassa on 27 lehmää, jotka lypsävät Proagrian Tuotosseurannan mukaan keskimäärin 13 013 kiloa maitoa per yksilö. Se on paljon verrattuna vaikkapa valtakunnalliseen keskiarvoon, joka on 9 765 kiloa. Koivusaajon tila on hyvä esimerkki siitä, että pienempikin voi olla tehokas ja tuottava. Lehmien tuntemus on hyvä, kun eläinten kanssa pystyy olemaan tekemisissä ja oppimaan niiden luonteet ja metkut. Mika Rundgrenin ja Tiina Norrmanin mukaan juuri tässä piilee salaisuus hyvään maitotuotokseen. – Lehmien kanssa pitää olla tekemisissä. Ei se riitä, että
pari kertaa päivässä käväisee navetassa, Mika Rundgren sanoo. – Rakkautta ja huolenpitoa. Sitä ne kaipaavat, Tiina Norrman vahvistaa. Koivusaajon tila sijaitsee upealla paikalla Tornionjokivarressa. Mika Rundgren pitää tilaa kolmannessa polvessa. Ennen kuin tila siirtyi Mikan ja Tiinan omistukseen Mika työskenteli 33 vuotta lomittajana ja on luonnollisesti auttanut kotitilan töissä pienestä pitäen. Myös Tiina Norrmanilla on lomittajantaustaa. Nyt mukana auttamassa on neljäs sukupolvi. Matias-poika oli juuri tilalla vieraillessamme noutamassa maatalousyrittäjän tutkintotodistustaan. Mikalla ja Tiinalla on myös kaksi tytärtä, Alma-Sofia ja Almiina. Tilalla huokuu lämpö ja rak-
kaus maatalon töihin – koko perhe on mukana touhussa ilolla ja ylpeydellä. Maitotilan ohella perhe pyörittää samassa pihapiirissä lomakylää, joka on etenkin lohestajien suuressa suosiossa. Työt tilalla alkavat neljältä aamulla. Ensimmäinen lypsy on kello 5.30 ja iltalypsy tasan 12 tuntia sen jälkeen. Tarkat lypsyajat ovat ykkösprioriteetti. Jos jokin muu tilan työ on meneillään, se jätetään kesken, jotta lypsyt saadaan hoidettua. – Siitä ei heiluta. Jos on vartinkin myöhässä huomaa, että maitoa saattaa jo tiputella. 25 lehmän lypsäminen viidellä lypsimellä kestää noin 45 minuuttia. Nopea lypsyaika perustuu lehmien perusteelliseen tuntemiseen. – Tiedämme kuka on nopea ja kuka hitaampi lypsäjä. Sen
oppii ajan kanssa, Mika Rundgren kertoo. Paneutuminen tuo tuloksia. Viime vuonna Koivusaajon tilan karja oli maitotuotokseltaan Lapin läänin paras. Maitotähti-niminen lehmä oli Lapin Holstein -sarjan paras 15 100 litran tuotoksellaan. Ensimmäinen satatonnari saatiin jo 2008. Tärkeässä roolissa on toki myös ruokinta. Rehut lehmille jaetaan käsin kuusi kertaa päivässä, samalla tasoitellaan heinät. Tilan oma säilörehu tulee 27 hehtaarin nurmirehupelloilta. Kylkeen käytetään Kinnusen Tähti-rehuja jo toisessa sukupolvessa. – Maito-Tähti 210 Basic, Tähti-Energialisä ja kivennäiset. Erityisesti Tähti-leikeseos on lehmien lempparia, Mika Rundgren kertoo.
Laatulampaat kasvavat lähiruualla
Pari säkkiä Lammas-Tähteä ja Ohra-kaura-melassia peräkonttiin, ja vielä Rypsirouhetta päälle. Viiden minuutin ajo rehutehtaalta Oulujoen varteen, ja kohta jo kuuluu lampolasta melkoinen määintä. Herkkujaan ovat vailla. – Aluksi ostin kauraa ja täydensin sitä rehuilla, mutta sitten huomasin, että on yksin kertaisempaa ja helpompaa
käyttää ruokintaan LammasTähteä, jota saa lähitehtaasta muutaman kilometrin päästä, Oulujoen Karitsa -lampuri Riikka Juntunen kertoo. Riikka Juntunen pyörittää 50 uuhen, neljän pässin ja noin 70 karitsan lammastilaa Utajärvellä. Lampaat ovat hollantilaista texel-liharotua. Alkuun Juntusen ajatuksena oli risteyttää
texeleitä suomenlampaan kanssa, mutta hän päätyi pitämään sukutaulut puhtaana. – Olemme myös vapaaehtoisen tautivalvontaohjelman korkeim massa luokassa, joten meiltä voi myydä jalostuselämiä kenelle tahansa, Juntunen kertoo. Kaikki tilalla tuotettu karitsan- ja lampaanliha myydään asianmukaisesti teurastettuna suoramyyntinä asiakkaille, joko paikanpäältä tai Oulun Reko-ryhmän kautta. – Koska teemme suoramyyntiä, ruokinnan tavoitteena ei ole
4
mahdollisimman nopea kasvatus. Kaikkien karitsoiden ei tarvitse olla kypsiä ja tietyn kokoisia samaan aikaan, vaan lihaa pystyy myymään joustavalla rytmillä syksyn ja talven aikana. Lampaiden terveys ja hyvin vointi on Juntuselle ensiarvoisen tärkeää. Kinnusen Myllyn rehut ovat käytössä sisäruokintakaudella, mutta kesäisin lampaille riittää luonnonlaidun ja vesi. Samalla järjestyy maisemanhoito, ja tietysti laiduntava lampaat ovat myös ilahduttava näky!
Onnistuneen ruokinnan ja asiakastyytyväisyyden ABC Jo usean vuoden ajan rehuasiakastyytyväisyystutkimukset ovat kertoneet, että Kinnusen Tähti-rehujen maitotila-asiakkaat ovat huipputyytyväisiä ja että asiakassuhteet ovat lujia ja lämpimiä. Tässä jutussa rehumyyntipäällikkömme Kari Kullas paljastaa, mikä on Kinnusen Tähti-rehujen salaisuus. Hyvinvoiva lehmä – Hyvää rehuasiakastyytyväisyyttä ei tule ilman hyvinvoivaa ja tuottavaa lehmää. Ruokinnassa ja sitä kehitettäessä on tärkeää seurata ennen muuta lehmää, sen vointia ja tuottavuutta. Muutokset maitomäärissä ja -pitoisuuksissa on hyvä havaita, mutta lisäksi lehmän yleinen vireystila antaa tietoa ruokinnan onnistumisesta. Hyvinvoiva lehmä tuottaa hyvin. Toisiaan täydentävät rehut – Onnistunut ruokinta syntyy, kun tilan oma rehu ja ostettu rehu tukevat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää ymmärtää kotoisen rehun laatu, jotta tiedetään millä tavalla ruokintaa voidaan täydentää parhaiten. Meidän vahvuutemme ovat rehuoptimointi ja ruokinnansuunnittelu, joiden lähtökohtana ovat asiakkaan asettamat tavoitteet tuotannon kehittämiseksi. Suomalainen vilja – Puhtaat, laadukkaat ja turvalliset raaka-aineet ovat koko ruokinnan kivijalka. Meidän onneksemme saamme parhaat rehujen raaka-aineet tästä läheltä. Rehuvalikoimamme on kattava, mutta kehitämme sitä jatkuvasti ja tarpeen mukaan esimerkiksi satokausiin pohjautuen. Kunnioitus – Pohjoissuomalaisena yrityksenä perusarvoihimme kuuluu luotettavuus ja asiakkaan kunnioittaminen. Väittäisin, että tämä näkyy kiiteltynä toimitusvarmuutena ja hyvänä asiakaspalveluna.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT
Pohjoisen superviljat Suomi on viljantuottajana harvinainen maa: missään muualla ei viljellä yhtä pohjoisessa. Erikoiset olosuhteet tekevät pohjoisen Suomen viljasta puhdasta, terveellistä ja hyvänmakuista. Pohjoissuomalaisille tutuimmat viljat ovat ns. puuroja rehuviljat eli ohra ja kaura. Aiemmin enimmäkseen eläinrehuksi käytetyt viljat saavat nyt ansaittua huomiota todellisina superviljoina terveystietoisten kuluttajien keskuudessa. Täysjyväviljoina ne ovatkin erinomaisia terveellisiin ja maukkaisiin kasvispohjaisiin ruokiin ja elintarvikkeisiin. Sekä ohrassa että kaurassa on kolesterolia ja sydäntautiriskiä alentavaa vesiliukoista kuitua, beetaglukaania. Ne sisältävät hyvää, pehmeää rasvaa sekä proteiinia – jopa 14 % kauras-
Jäätävät talvet ja kellon ympäri valoisat kesät antavat pohjoisen Suomen viljalle omaleimaisuutensa. sa ja ohrassakin 10 %. Kun kaura tuotetaan gluteenittomana puhdaskaurana, se on todellinen helmi myös keliaakikkojen ja muiden gluteenia välttävien ruokavaliossa. Kansallisruoaksikin valittu ruisleipä on suomalaisille tuttu ja rakas. Runsaskuituinen ruis sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Täysjyvärukiin kuitupitoisuus on jopa 16 %. Tutkimusten mukaan ruis auttaa tasaamaan aterian jälkeistä verensokerin vaihtelua.
Vehnä on ”valkoisena viljana” menettänyt suosiotaan, mutta osin suotta. Vehnän ja etenkin täysjyvävehnän kuidulla on samat positiiviset terveysvaikutukset kuin muidenkin viljojen kuiduilla. Täysjyvävehnän ravintoarvot eivät jää kauaksi rukiista ja on siten varteenotettava vaihtoehto niille, joiden vatsalle ruis ei sovi. Viljojen kuidulle hyväksytty terveysväittämä liittyen vatsan toimintaa edistävään vaikutukseen pätee kaikkiin kotimaisiin
viljoihin. Kun tuotteessa on kuitua vähintään 6 g/100 g, sitä voidaan sanoa runsaskuituiseksi. Pohjoismaisen ruokavalion tärkeä hiilihydraattien ja kuitujen lähde on täysjyväviljat. Niistä saa ruuansulatusta edistävien kuitujen lisäksi B-vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten magnesiumia, rautaa, kuparia ja sinkkiä. Täysjyvätuotteiden syönnin on todettu auttavan esimerkiksi painonhallinnassa ja vähentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja syöpään.
van seoksen, jolla rieskan väri ja rakenne tulevat juuri oikeiksi, Isola kehuu.
Alkuvoimaa ohrasta Ohra on pohjoisen Suomen oma, paljon käytetty vilja ja siitä jauhettua jauhoa on käytetty iän kaiken leivontaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ohrajauhoissa piilee myös alueiden perinneleipien, rieskojen, alkuvoima. Oli kyse sitten ohuesta ohrarieskasta tai paksummasta kainuulaisesta nyrkkirieskasta. Pulla-Pirtti valmistaa Oulussa perinteisiä Pohjois- Pohjanmaan ohuita rieskoja yli 60 vuoden kokemuksella. Rieskat ovat leipomon päätuote ja päätuotteista tunnetuin on perinteinen ohrarieska – tummien paistorakkuloiden pinnoittama pehmeä ja ohut arkileipä. – Niin, täällä meidän alueella-
han rieska on arkileipää, kun taas eteläisemmässä Suomessa se on viikonlopun ja juhlien herkku, Tiina Räinä Pulla-Pirtiltä huomauttaa. – Minäkin olen pienestä pitäen syönyt rieskaa ja kyllä se on minulle kaikkein läheisin leipä. Parhaalta se maistuu talvella madepottujen kanssa, varsinkin kun on itse pyydettyä madetta, Pulla-Pirtin leipuri ja varsinainen rieskamestari Markku Isola jatkaa. Markku Isolalla on yli 40 vuoden kokemus rieskojen valmistuksesta. Hän vastaa leipomon tuotekehityksestä sekä tietenkin Pulla-Pirtin rieskojen laadusta ja mausta. – Maku edellä meillä mennään. Onhan tällä alueella paljon mui-
takin rieskantekijöitä, mutta asiakkaiden mukaan maku on meidän valttimme. Ohrainen ja pehmeä maku – juuri sellainen kuin pitää ollakin, Isola sanoo. Pulla-Pirtti toimittaa rieskojaan, ja toki muitakin tuotteitaan, lähes koko Vaasa–Mikkeli-akselin pohjoispuoliseen Suomeen. Eniten tietenkin Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Pulla-Pirtti käyttää kaikissa tuotteissaan Kinnusen Myllyn jauhoja, ja perinteisessä ohrarieskassa luonnollisesti Kinnusen ohrajauhoja. – Olemme me muitakin jauhoja kokeilleet, mutta ne eivät ole olleet oikeita pohjoissuomalaiselle rieskalle. Leivästä on tullut liian vaaleaa. Kinnusen Mylly osaa jauhaa meille sopi-
5
Suomussalmelainen Ämmän Leipä on valmistanut puolestaan kainuulaista nyrkkirieskaa samalla reseptillä yli 40 vuoden ajan. Kainuulaisilla on rieskaansa vahva tunne- ja makuside useammassa sukupolvessa. – Se on perinneruoka, jonka juuret juontuvat varmasti siitä, ettei täällä ole ollut oikeastaan muuta kuin ohraa, mitä kasvattaa. Kainuussa kulkiessa joka kylällä ja vaaralla on oma tapansa tehdä samaa rieskaa, Ämmän Leivän leipurimestari Arto Jäske taustoittaa. – Meillä on oma tapamme ja se on osoittautunut hyväksi ja tykätyksi. Käytämme karkeampaa ohrajauhoa, joka tekee rieskasta rapsahtavaa, mutta sisältä pehmeän kosteaa, Jäske jatkaa. Nyrkkirieskassa, ja kolmessa muussakin Ämmän Leivän rieskassa käytettävä ohrajauho tulee Kinnusen Myllyltä. On tullut jo yli 40 vuotta. – Ukko oli leipurimestari ja alkoi aikoinaan käyttää Kinnusen Myllyn jauhoja. Me olemme toisessa polvessa jatkaneet. Ja mikä on jatkaessa, kun laatu on vuosien myötä vain parantunut, samoin toimitusvarmuus. Mutta mistä ihmeestä nyrkkirieska on saanut nimensä? – Se on tullut siitä, että rieskan taikina on niin kovaa ja tiivistä, että hentoisemmat ihmiset ovat joutuneet taputtelemaan taikinakeon litteäksi nyrkeillä. Toki nykyään taikina tehdään hieman pehmeämmäksi, Arto Jäske paljastaa.
Kinnusen Mylly käyttää ruisjauhoissaan vain kotimaista ruista, joka tulee pääasiassa Pohjanmaalta. Samoilla lakeuksilla kasvaa puhdas kotimainen vehnä, josta teemme useita erilaatuisia vehnäjauhoja eri kuitupitoisuuksilla – viimeisimpänä yhteistyössä VTT:n kanssa kehitetty vaalea täysjyvävehnäjauho, johon on jauhettu 100 % vehnänjyvä, kuitenkaan tinkimättä leipoutuvuudesta, mausta ja väristä. Suurin osa ohrasta ja kaurasta tulee aivan lähikunnistamme, käytännössä 50 km säteeltä. Ohrasta jauhamme useampia karkeuksia kuin kukaan muu; keväästä 2019 lähtien myös erikoishienoa ohrajauhoa, jonka kehitimme asiakkaiden toiveesta. Kaurasta taas valmistamme gluteenittomia puhdaskauratuotteita upouudessa kauramyllyssä.
Ohuet ohrapizzat
Tarvitset: 2,5 dl vettä • 3 rkl hunajaa • ½ pkt hiivaa• 0,5 dl oliiviöljyä • 2–3 tl suolaa • 3 dl Kinnusen Myllyn ohrajauhoja • 4 dl Kinnusen Myllyn puolikarkeita vehnäjauhoja Ohje 1. Sekoita hunaja ja hiiva kädenlämpöiseen veteen ja odota n. 10 min. 2. Sekoita joukkoon Kinnusen Myllyn ohra- ja vehnäjauhot, suola ja öljy ja vaivaa taikina palloksi. 3. Sivele taikinapalloa öljyllä ja anna kohota liinan alla 30–60 min. 4. Jaa taikina 2–3 osaan. Levitä ja kauli ohuiksi levyiksi ja lisää haluamasi täytteet. 5. Paista 250 asteessa n. 10 min. Vinkit – Herättele taikina rauhassa hunajalla. Hunajan sokeri saa hiivan toimimaan hyvin. – Malta vaivata taikinaa hieman tavallista pidempään. Näin saat pizzataikinaan hyvän sitkon. – Lämmitä pelti valmiiksi uunissa tai käytä pizzakiveä, niin saat pohjasta rapeamman.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT
Kinnusen Myllyn tarina 1962
1976
1984
1988
1990
Tarina alkaa, kun Armi Kinnunen osti Utajärven Vehnämyllyn.
Toinen sukupolvi mukaan, kun Armi Kinnusen pojat Eero, Arvo, Risto ja Aarne ostivat myllyn.
Kinnusen vehnämylly avataan.
Kinnusen Mylly lanseerasi oman rehutuotemerkin Kinnusen Tähti-rehut.
Luomujauhot mukaan Kinnusen Myllyn valikoimiin. Vuonna 2005 luomutuotanto aloitettiin myös rehutehtaalla.
Rehutehdas vastaamaan tilojen tarpeisiin
Alussa oli Mylly ja Saha Kinnusen Myllyn perustaja Armi Kinnunen hankki tulevan alansa kannukset työskennellessään enonsa kanssa vesimyllyjen rakennustöissä. Sotien jälkeen Armi perusti Utajärvelle oman sahan, jolta moni sodanjälkeinen uudisrakennus sai puutavaransa. Kinnusen Myllyn juuret ovat kuitenkin miehen toisessa yrityksessä: se merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1962 nimellä Armi Kinnusen Mylly ja Saha. Yrityksen, joka tunnettiin ennen Armin kauppoja nimellä Utajärven Vehnämylly Oy, olivat perustaneet jo 1950-luvulla oululaiset liikemiehet. Ensimmäisinä vuosinaan 1960-luvun alkupuoliskolla Armi Kinnusen Mylly ja Saha
oli erinomaisesti toimiva paikallismylly: myllyssä jauhettiin silloisen yleisen tavan mukaan lähialueiden tilojen vilja jauhoiksi ja rehuiksi. Iso muutos oli edessä 1960-luvun lopulla: tilakoot alkoivat kasvaa ja maataloustyöt koneellistua. Myös kotitarvevilja alettiin jauhaa tiloilla itse. Maaseudun rakennemuutoksessa moni paikallismylly joutui lopettamaan toimintansa, mutta Armi Kinnusen mylly selvisi. Yksi selitys on, että mylly oli alkanut siirtyä yhä enemmän kauppajauhatukseen. Ensin ruis- ja ohrajauhoja toimitettiin lähialueen pienleipomoille, sittemmin Ouluun, Kajaaniin, Rovaniemelle ja lopulta lähes jokaiseen pohjoissuomalaiseen kuntaan.
Eeron kädenjälki Armi Kinnusen vanhin poika Eero Kinnunen toimi Kinnusen Myllyn toimitusjohtajana vuosina 1976–2012 ja jatkoi hallituksen puheenjohtajana yllättävään kuolemaansa (2018) saakka. Eeron johtajakaudella paikallismylly kasvoi nykyisiin mittoihinsa yhdeksi Suomen moderneimmista jauho- ja rehutehtaista – uutta puhdaskauramyllyä unohtamatta. Matkalle osui tiukkoja hetkiä ja laajoja rakennemuutoksia, mutta rohkeat ratkaisut kantoivat ja toivat taloudellista menestystä. Fokus oli aina pitkällä tulevissa vuosissa. Johtajana Eerolle oli aina tärkeintä, että Kinnusen Mylly pärjää ja kehittyy. Siten pystyi varmistamaan elannon omalle perheelle ja työntekijöiden perheille. Yritystä hän kehitti yrittäjän rohkeudella, joka yhdistyi ylivertaisiksi kuvailtuihin laskennallisiin taitoihin. Hänellä oli aina syvällistä näkemystä
6
siihen, miten asioita kannattaa tehdä, mihin panostaa ja mihin on turha tuhlata aikaa. Toisaalta Eerolle oli tärkeää olla kädet savessa, olihan hän ollut lapsesta asti mukana myllyn töissä – toimeksipanijan elkein jo tuolloin. Asiakassuhteet tulivat hänelle aina tärkeimpänä ja mahdollisia ongelmia hän ratkoi osallistumalla aktiivisesti itse tuotekehitykseen. Neuvottelijana Eero oli päättäväinen ja ajattelijana väsymätön. Kun muut vetivät jo henkeä, diplomi-insinöörin aivot raksuttivat kunnes ratkaisu syntyi. Jälkipolville Eero opetti agraariperinteitä ja toisten työn kunnioittamista ruoantuotantoketjussa. Hän myös kannusti jatkuvaan uuden oppimiseen, ja konkretisoi sitä rohkaisemalla starttaamaan uuden kauramyllyhankkeen ja olemalla innolla mukana projektissa kuolemaansa asti.
Maaseudun rakennemuutoksessa tilat koneellistuivat sekä tilakoot ja maidontuotannon määrät kasvoivat. Lehmien ruokinnassa ruvettiin siirtymään säilörehuun, jolloin ostorehujen ja varsinkin rakeistetun täysrehun kysyntä säilörehun täydentäjänä alkoi kasvaa nopeasti. Tässä tilanteessa Kinnusen Myllyssä tehtiin päätös alkaa valmistaa rehuja. Ensimmäinen rehutehdas rakennettiin vuonna 1971. Se valmisti aluksi jauheisia rehuseoksia. Vuonna 1974 myllyssä aloitettiin rakeisten täysrehujen valmistus. Rehutehtaan perustamisesta lähtien Kinnusen Mylly on investoinut siihen säännöllisesti. Valmistuskapasiteetti on kasvanut 3,5 tonnista tunnissa yli 20 tonniin tunnissa ja vuosituotanto on kasvanut 10 000 tonnista yli 100 000 tonniin.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT
Isoisämme Armi työskenteli myllyalalla koko ikänsä. Oman myllyn hän perusti vuonna 1962. Hänen neljä poikaansa kasvattivat pienen paikallisen myllyn Suomen viiden suurimman kaupallisen myllyn joukkoon. Nyt kolmas sukupolvi jatkaa perheyrityksen ja myllyperinteiden parissa. Heidän katseissa siintää myös kansainväliset markkinat.
2001
2010
2014
2019
Kinnusen Mylly lanseerasi omat kuluttajajauhonsa. Tuotemerkki tunnetaan nimellä Kinnusen Myllyn jauhot.
Kinnusen perheen kolmas sukupolvi mukaan myllyn toimintaan.
Kinnusen Tähti-rehut Suomen ykkönen maitotilojen kokonaistyytyväisyydessä huimalla arvosanalla 9,1.
Puhdaskauramylly valmistuu ja gluteenittomien 65 Oats -kauratuotteiden valmistus alkaa.
Luomua 1990-luvulla Kinnusen Myllyn valikoimiin tulivat luomujauhot, jotka on jauhettu kotimaisesta, luomusäädösten mukaisesti viljellystä viljasta. Tunnistat Kinnusen myllyn luomujauhot virallisesta luomumerkistä ja vihreästä pakkauksesta. Vuonna 2005 aloitettiin luomutuotanto myös rehutehtaalla. Kinnusen Myllyn oli tuolloin ensimmäinen rakeisten
luomurehujen valmistaja Suomessa. Kinnusen Tähti-rehujen luomurehut valmistetaan ensisijaisesti kotimaisista raaka-aineista, mm. luomuohrasta, luomukaurasta, luomuherneestä ja luomuhärkäpavusta. Niitä on saatavana sekä lypsy- ja lihakarjalle että lampaille. Vuonna 2019 on aloitettu gluteenittomien luomukauratuotteiden valmistus.
Kansainvälisille markkinoille 2010-luvulla Kinnusen kolmas sukupolvi tuli mukaan Myllyn toimintaan. Samalla jatkettiin edellisellä vuosikymmenellä aloitettuja isoja investointeja. Kinnusen Mylly alkoi panostaa Ruotsin vientiin ja eten-
kin puhdaskauramyllyn myötä tähtäin on yhä vahvemmin kansainvälisillä markkinoilla: Pohjoismaissa, Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa – sitä tärkeintä, eli pohjoisen omaa kotimarkkinaa unohtamatta.
65 Oats – Uudesta myllystä maailman puhtainta kauraa Kaura on ollut viime vuodet kovassa nosteessa sekä meillä että maailmalla, jossa suomalaista kauraa pidetään erittäin laadukkaana. Kaurabuumi kannusti Kinnusen Myllyä toteuttamaan pitkäaikaisen haaveen omasta kauramyllystä, jossa voisi hiutaloida lähiseutujen kauraa ja kehittää kotimaisen kauran jalostusta. Ajatusta “läheltä lähelle” suurennettiin rohkeasti: meiltä myös maailmalle. Sen myötä Kinnusen Myllyn historian suurin yksittäinen investointihanke, arvoltaan n. 10 milj. euroa, käynnistyi kesällä 2017. Keväällä 2019 puhdaskauramyllyssä käynnistyi kaurahiutaleiden ja -suurimoiden tuotanto. Uusi kauramylly on yksi harvoista pelkän gluteenittoman
7
puhdaskauran käsittelyyn keskittyneistä kauramyllyistä. Euroopassa virallisesti gluteenittomaksi hyväksytään enintään 20 mg/kg gluteenia sisältävät tuotteet. Kinnusen Mylly on asettanut puhdaskauralleen kovemman tavoitteen: puhtaan nollan. Tavoitteisiin päästään, kun kaikki tuotantoketjun vaiheet ovat hallinnassa. Tuotanto perustuu tarkkaan valittujen sopimusviljelijöiden kauranviljelyyn. Siemenet, koneet ja laitteet ovat puhtaita ja kasvustot kitketään vähintään kahdesti kasvukaudessa. Gluteeniton tuotantoketju varmennetaan oman laboratorion analyyseilla; gluteenittomuuden sertifioinnissa yhteistyökumppanina on ulkopuolinen laboratorio.
“Kaikki käytetään” on periaatteena puhdaskauramyllyn toiminnassa. Tavoitteena on valmistaa paitsi gluteenitonta, myös hukkavapaata kauraa. Se mikä ei päädy ihmisten lautaselle, käytetään rehuna, ja se mistä ei saa rehua, käytetään energialähteenä. Myllyn tuotannosta ylijäävällä kaurankuorella tuotetaan lämpö- ja höyryenergiaa Utajärven kaukolämpöverkkoon sekä Kinnusen Myllyn tarpeisiin. Kinnusen Myllyn kauratuotteiden 65 Oats -tuotemerkki viittaa leveyspiiriin, jolla mylly sijaitsee. Maailman puhtaimman kauran kotiseudun koordinaatit ovat siis pian tuttua tietoa sekä koti- että ulkomaisille kauran ystäville – aluksi elintarviketeollisuudessa mutta myöhemmin myös kuluttajille.
K I N N U S E N M Y L LY N S A N OM AT
Artesaanipizzaa kestävästi ja vastuullisesti Oululaisen Tuba Food & Loungen ruokien raaka-aineet tulevat läheltä, jauhotkin vain 50 kilometrin päästä.
Tuba Food & Lounge on oululainen kierrätys- ja ekohenkinen kaiken kansan kahvila-ravintola. Tuban keittiössä ja ruokalistalla suositaan lähialueen raaka-aineita, luomutuotteita ja sekä hävikkiruokaa, jota käytetään peräti 30 000 kiloa vuodessa. Ravintolan ruokalistan suosituimpia herkkuja ovat Tuban omaan hapanjuureen leivotut artesaanipizzat ja käsintehdyt burgerit. Molemmissa käytetään Kinnusen Myllyn vehnäjauhoja, samoin kuin ravintolan leivissä sekä ranskalaisen patissierin valmistamissa leivonnaisissa. – Haluamme kaikessa tekemisessämme tukea kestävää kehitystä ja ideologiaamme sopii, että käytämme mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita, Tuban ravintolapäällikkö ja keittiömestari Jami Ropponen sanoo. Kinnusen Myllyn jauhot jauhetaan 50 kilometrin päässä
Ympäristöä kunnioittaen pellolta pussiin asti Vastuullisuuden ja ekologisuuden periaate on rakennettu sisään Kinnusen Myllyn toimintaan. Yrityksen toiminta-ajatuksena on ollut alusta alkaen valmistaa jauhoja ja rehuja lähialueen viljasta lähialueen asiakkaille – ja edesauttaa osaltaan pohjoisen Suomen elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja uniikkien luonnonvarojen säilymistä. Kinnusen Mylly on sitoutunut huomioimaan toiminnassaan ympäristövaikutukset ja kestävän kehityksen periaatteet. Kinnusen Myllyn rehutehdas, jauhomylly ja puhdaskauramylly sijaitsevat samal-
la tontilla. Tämä mahdollistaa tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisen ja kaikkien jakeiden mahdollisimman tarkan käytön. Esimerkkinä vaikkapa myllyssä syntyvä vehnälese, joka siirretään putkea pitkin rehutehtaaseen rehujen raaka-aineeksi. Rehutehdas ja puhdaskauramylly saavat höyryenergiansa viereiseltä lämpölaitokselta, jossa energianlähteenä on puhdaskauramyllystä ylijäävä kaurankuori. Samalla kaura tulee hyödynnettyä täydellisesti. Kinnusen Mylly käyttää myös sataprosenttisesti uusiutuvasti tuotettua vihreää sähköä.
Tuban keittiöstä. Se ravintolalle tärkeä arvo. Samoin se, että myös raaka-aineen raaka-aine – siis vilja, josta Kinnusen Myllyn jauho jauhetaan – tulee lähialueelta. Kun ruokaa tehdään intohimolla ja rima korkealla, tärkein vaikutin raaka-aineen valintaan on kuitenkin laatu. – Perusarvomme on kotimaisuus. Sen jälkeen katsotaan, mistä löytyisi lähimpänä tuotettu laadukas raaka-aine. Esimerkiksi jauhojen kohdalla testasimme aluksi paljonkin eri tuotteita ja etsimme meille sopivinta. Päädyimme Kinnusen Myllyn vehnäjauhoon, koska se on laadukasta ja tasalaatuista. Emme siis käytä mitään tuotetta pelkästään sen takia, että se tulee läheltä. Myös laadun pitää olla kohdillaan, Ropponen kertoo. Intohimo. Se loistaa Jami Ropposen silmistä, kun hän kertoo Tuban Food & Loungen ruuista ja keittiönsä filosofiasta. Ote-
taan esimerkiksi suosittu artesaanipizza, jota Ropponen kuvailee napolilaisen ja jenkkityylisen pizzan risteytykseksi. – Siihen on yhdistetty parhaat ominaisuuden molemmista. Pizzassamme on isot, kuohkeat reunat, mutta pohjassa on myös sitkoa. Ja tietenkin hapanjuuren käyttö tuo oman säväyksensä, hän kertoo. – Ja pohjahan on pizzan tärkein elementti, Ropponen painottaa. – Kun pohja on hyvänmakuinen ja siinä on rakennetta, se kantaa koko pizzan. Siksi on erityisen tärkeää, että pohjan raaka-aineet ovat hyvät ja laadukkaat. Tuollaisen pohjan päälle on hyvä laittaa täytteitä, kuten savukylkeä, porkkalaa, Tuban omaa seitania tai rosmariinipaahdettua myskikurpitsaa, mutta ei avokadoa. Sen käyttö on Tubassa lopetettu hedelmän kasvatuksen ja kuljetuksen aiheuttaman ympäristökuormituksen takia.
Kaurankuori lämmittää Utajärven taajamaa
Ympäristövaikutukset on huomioitu myös logistiikassa. Lähialueilta tulevat vilja sekä muut raaka-aineet kuljetetaan Kinnusen Myllylle noin 50 tonnin kuormissa. Valmiiden tuotteiden jakelu asiakkaille suunnitellaan aina niin, että rekat pääsevät lähtemään myllyltä täysin kuormin ja toimitukset optimoidaan siten, että kuljetusmatka on mahdollisimman lyhyt. Ihmisten ja eläinten ravintoa valmistavalla yrityksellä on luonnollisesti iso vastuu myös tuotteidensa turvallisuudesta ja puhtaudesta. Siitä voit lukea lisää lehden sivulta 3.
8
Kaukolämpö muuttuu kauralämmöksi Utajärven kunnassa vuonna 2020. Luit aivan oikein: Utajärven taajaman julkiset rakennukset ja useat taloyhtiöt lämpenevät kauran voimalla – ensimmäisenä kohteena Suomessa. Ainutlaatuisen toimintamallin mahdollistaa Kinnusen Myllyn, Vapo Oy:n ja Utajärven kunnan yhteistyö. Kinnusen Myllyn puhdaskauramyllyn tuotannosta ylijäävällä kaurankuorella aletaan tuottaa kaukolämpöä Utajärven kunnan taajaman verkkoon sekä höyryenergiaa Kinnusen Myllyn kauramyllyn ja rehutehtaan tarpeisiin. Samallla puhdaskauramyllyn käyttämä kaura tulee hyödynnettyä sataprosenttisesti. – Kun jalostamme 65 Oats -kauratuotteita maailmalle, siinä samalla syntyy sivutuot-
teena lämpöä tänne pohjoisen kylmille leveyksille koko Utajärven kunnan kaukolämpötarpeen verran, Kinnusen Myllyn tuotantojohtaja Toni Kuure kertoo. Kaurankuorta hyödyntävä, Vapon rakentama lämpölaitos sijaitsee aivan Kinnusen Myllyn puhdaskauramyllyn naapurissa. Kuoria täytyy kuljettaa vain muutaman kymmenen metrin matka siiloon ja edelleen lämpökattilaan, joten kuljetuskulut ja päästöt vähenevät. Utajärven kaurakaukolämmössä yhdistyväkin niin energiatehokkuus, kiertotalous kuin kestävän kehityksen mukainen lähilämpö. Kinnusen Mylly puolestaan pääsee korvaamaan aiemmin käyttämänsä fossiilisen polttoaineen kauran kuoresta tehdyllä luotettavalla lähienergialla.