Issuu on Google+

Nuorten ystävien lehti 1 • 2012

»» Työllistymistalot Ouluun, Kajaaniin ja Rovaniemelle

»»Vammaispalvelut kouluttaa


Tässä numerossa Nuorten ystävät 1 / 2012

s. 4

s. 10

Herätys!

Päätoimittaja Marja Irjala Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen Toimitussihteeri Maria Elf Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä

4 �������������������� Työllistymistalot Ouluun, Kajaaniin ja Rovaniemelle

Taitto Jarno Kinnunen

8 �������������������� Pääsihteeri Arja Sutela: Järjestötoimijat nähdään ammattiosaajina 10 ������������������ Herätys! 13 ������������������ Nuoret ja vanhemmat, vastuu ja vapaus - tutkimusten valossa

Taittopohja Gasworks

s. 14

Järjestö hyvinvoinnin ja kulttuurin vaalijana

14 ������������������ Järjestö hyvinvoinnin ja kulttuurin vaalijana 18 ����������������������Vammaispalvelut kouluttaa

22 ������������������ Taikasauva-toiminta

s. 18

25 ����������������������Liity Nuorten Ystävien kannattajajäseneksi

Vammaispalvelut kouluttaa

30 ����������������������Laura - edessä avara maailma

37 ����������������������Ystäviltä kuultua

2

Painos 3700 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229

29 ����������������������Kehitysvammaisten ihmisten palveluille laatukriteerit

35 ����������������������Vuoden Pohjolakotilainen

Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

26 ����������������������VillaAurassa aloitettiin koira-avusteinen terapia

34 ��������������������Mietteitä pöydän takaa

Kannen kuva Jarno Kinnunen

Lehden postituspäivät 2012 8.3 7.6 27.9 13.12

21 ����������������������Osaaminen näkyy asiakkaan arjessa

24 ������������������ Lastenlaulukatu lahjoitti soittimia LohiFantin lapsille

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 f. (08) 5341 550 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

s. 30

Laura - edessä avara maailma

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.


Pääkirjoitus

Ei enää työryhmiä, Herra Presidentti Työllä on keskeinen hyvinvointirooli kaikkien, myös eri tavoin vammaisten tai muutoin osatyökykyisten, ihmisten elämässä. Nuorten Ystävät –järjestö on tähänastisten 105 vuoden toimintavuotensa aikana ja kaikkien sukupolviensa toimesta sen aina ymmärtänyt. Varhaiset toimijamme lähettivät poikia halonhakkuuseen, jotta perheisiin saatiin polttopuita tai pojille mahdollisuus osallistua omiin elinkustannuksiinsa. Sen jälkeen yhteisömme on ylläpitänyt veistokoulua, salaattipuutarhaa, kukkien kasvattamista, maatilan ylläpitoa sekä viime vuosina sosiaalista yritystä ja sosiaalisen työllistymisen kehittämishankkeita. Meille on juuri myönnetty merkittävä 2,5 miljoonan RAY-avustus vammaisille tai muutoin osatyökykyisille tarkoitettujen työllistymistalojen perustamiseksi Ouluun, Kajaaniin ja Rovaniemelle. Nuorten Ystävien kaltaisia työn merkityksen korostajajärjestöjä on maassamme suuri, innostunut, monipuolinen joukko. Tutustuimme vastikään muun muassa Turun seudun Kaarinan nuoret pajamestarit –yhteisöön, Naantalin Karvetin klubitaloon ja EkoKaarinaan. Kaikilla suurimmilla paikkakunnilla on monenlaista, moni-ilmeistä toimintaa, jolla autetaan ja kuntoutetaan nuoria sekä muita tuen ja kuntoutuksen tarpeessa olevia asiakkaita normaaliin työelämään. Alalla on myös lukuisia kattojärjestöjä, jotka ponnistelevat samojen asioiden kimpussa. Hyvä tuleva Herra Presidentti Niinistö! Maassamme ei tarvita enää työryhmiä nuorten syrjäytymistä pohtimaan. Nuoret tarvitsevat hyvän kasvuympäristön, ystäviä, koulutuksen, asunnon ja työtä! Meitä kolmannen sektorin toimijoita on jo satoja, jotka tiedämme, mistä kiikastaa. Mikäli työtä ei ole tai siihen pääsemistä tukeviin toimintoihin ei ole resursseja, nuorten syrjäytymisen riski on suuri ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vain kasvaa. Olemassa oleviin työllistymistä tukeviin toimintaympäristöihin, myös yrityksiin, tarvitaan resursseja, rahaa, jotta eri toimijat voisivat työtään toteuttaa. Työryhmiä on istunut ja erilaisia lukuisia selvityksiä nuorten syrjäytymisen tiimoilta on jo tehty metrin pinoja. Niitä ei enää tarvita. Ongelmat tiedetään. Tarvitaan lisää rahoitusta sosiaalisen työllistymisen toimintoihin, joita ylläpidetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa! Marja Irjala Pääsihteeri, järjestöneuvos

3


Tavoitteenamme on työllistyä avoimille työmarkkinoille, Oulun työllistymistalon ensimmäiset jäsenet oikeisiin töihin. Mirva Pekkola ja Kimmo Honkanen


Nuorten Ystävät ry on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä merkittävän viisivuotisen rahoituksen Työllistymistalojen perustamiseksi Pohjois-Suomeen vuosille 2012-2016. RAY:n avustus hankkeelle on yhteensä n. 2,5 Meur. teksti LEA NIKULA kuvat JARNO KINNUNEN JA LASSI KANGASLUOMA

Työllistymistalot Ouluun, Kajaaniin ja Rovaniemelle Nuorten Ystävät perustaa ensimmäinen työllistymistalon Ouluun maaliskuun alussa 2012. Kajaanin ja Rovaniemen talot aloittavat toimintansa vuoden 2013 alkuun mennessä. Hanke työllistää yhteensä 11 työntekijää. Järjestö on kehittänyt erityistä tukea tarvitsevien ihmisten työhön kuntoutumista kymmenien vuosien ajan. Vuonna 2009 päättyneen Homma hoituu -toiminnan ja 2010 päättyneen Tuettu työllistyminen -projektin kokemukset osoittivat, että vammaiset ja osatyökykyiset ihmiset tarvitsevat pitkäkestoista arkikuntouttavaa ja työelämään tukevaa toimintaa tasaarvon ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Uudessa työllistymistalohankkeessa järjestö hyödyntää edellä mainittujen kehittämishankkeiden kautta hankitun osaamisen. -Talojen innovatiivisena ajatuksena on yhdistää klubitalojen toimintamalli ja tuetun työllistymisen työhönvalmennus siten, että malli soveltuu kaikkien vammaisten, osatyökykyisten ja tukea tarvitsevien ihmisten arjen ja työllistymisen tukemiseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen, toteaa Nuorten Ystävien sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula.

ja tänä päivänä Suomessa on 22 klubitaloa, joista pohjoisin toimii Kuopiossa. Klubitalotoiminta on Suomessa ammatillisen kuntoutuksen hyvä käytäntö, joka perustuu vapaaehtoisuuteen, vertaistukeen ja ammattitaitoisen henkilökunnan tukeen. Toimintaa määrittävät tarkat standardit toiminnan laadun varmistamiseksi. Tuetun työllistymisen menetelmä kehitettiin niin ikään Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Alkuperäisen määritelmän mukaan tuettu työllistyminen tarkoittaa normaalia palkkatyötä tavallisella työpaikalla henkilökohtaisen tuen avulla. Se edustaa sosiaalisen työllistämisen toimialalla yksilöllisesti rakennettua käyttäjäkeskeistä toimintamallia, joka korostaa työvoiman tarjontanäkökulman ohella erityisesti kysyntänäkökulmaa ja kiinteää yhteistyötä työnantajien kanssa. Tuetun työllistymisen menetelmän ja klubitalojen arvopohjat ovat hyvin lähellä toisiaan. Kummassakin painottuvat kuntoutujalähtöisyys, yksilön kunnioitus, vapaaehtoisuus sekä kuntoutujan tarpeista lähtevä toiminnan suunnittelu ja toteutus.

Pohjana hyväksi todetut käytännöt

Talojen toiminnalla selkeät tavoitteet

Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta kehitettiin Yhdysvalloissa jo 1940-luvun lopulla, josta se laajentui maailmanlaajuiseksi yhteisöksi erityisesti 1980 ja -90 luvuilla. Suomen ensimmäinen klubitalo perustettiin 1995

Työllistymistalojen toiminnan tavoitteena on luoda osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tukevia rakenteita ja yksilöllisiä jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Talojen toiminta perustuu vapaaehtoiseen 5


Talojen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka haluaa parantaa omia valmiuksiaan työelämässä.

»

Talot tarjoavat jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, kehittämispäällikkö Nikula kertoo.

6

jäsenyyteen ja jäseneksi voivat liittyä henkilöt, joilla on esimerkiksi mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, jolla on vaikutusta työkykykyyn ja työllistymiseen. - Talot tarjoavat jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja halutessaan tehdä työtä tavallisella työpaikalla, Nikula valaisee. Talojen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka haluaa parantaa omia valmiuksiaan työelämässä ja tehdä yhdessä työtä muiden jäsenten kanssa. Talojen toiminta tukee jokaisen jäsenen yhteiskunnallista osallisuutta yksilöllisesti tarpeen mukaan. - Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ihmisille jotka eivät saa tukea työllistymiseen minkään muun tahon kautta. Tällä hetkellä julkisen tahon resurssit eivät riitä eläkkeensaajien työllistymisen tukemiseen, Nikula kertoo. Talojen toiminnan lähtökohtana ovat jäsenten tarpeet, jotka näkyvät työpainotteisten päivien sisällössä. Päivät sisältävät esimerkiksi toimistotyötä, keittiö- ja kahvilatyötä, siivousta tai kokouksiin ja päätöksentekoon osallistumista. Erilaiset työllistymistä edistävät opintoryhmät ja kurssit ovat myös jäsenten käytössä. Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö on

oleellinen osa talojen toimintaa yksilöllisten räätälöityjen työpaikkojen löytymisessä.

Kunnat mukaan jo alusta alkaen - Hankkeen aikana haluamme vakiinnuttaa työllistymistalojen toimintamallin täydentämään julkista palvelujärjestelmää. Pysyvän toiminnan varmistamiseksi tarvitaan RAY:n rahoituksen lisäksi kuntien osarahoitusta jo hankkeen aikana kaikilla kolmella paikkakunnalla. Kevään aikana käydään neuvottelut kuntien kanssa, Lea Nikula kertoo. Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien ihmisten tukeminen takaisin työelämään on sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta merkittävä asia. Siihen sijoitetut määrärahat maksavat itsensä pitkällä tähtäimellä takaisin ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä, sosiaalipalveluiden käytön vähenemisenä ja puhtaina verotuloina. Lisäksi pitkäjänteisen arkikuntouttavan toiminnan ja työhönvalmennuksen tuloksena turvataan työvoiman saatavuus yritysten tarpeisiin helpottamaan tulevaisuuden työvoimapulaa. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy osa-aikaisia, pitkäaikaisia tai pysyviä työpaikkoja työkyvyttömyyseläkettä saaville työntekijöille erityisesti matalan koulutustason aloille.


7


Nuorten Ystävät ry:n uusi pääsihteeri Arja Sutela:

Järjestötoimijat nähdään ammattiosaajina haastattelu JARNO KINNUNEN kuva STUDIO P.S.V.

Nuorten Ystävät ry:n uudeksi pääsihteeriksi valittu oululainen Arja Sutela näkee jatkossakin Nuorten Ystävät vahvana kansalaisjärjestönä ja palvelujen tuottajana.

Sutela siirtyy Nuorten Ystäville Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä ja aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2012. Nykyinen pääsihteeri Marja Irjala sirtyy lomien kautta eläkkeelle toukokuun alussa. Mikä sai sinut hakemaan Nuorten Ystävät –järjestökonsernin pääsihteerin tehtävään? Tunnen Nuorten Ystävät ja nyt eläköityvän pääsihteeri Marja Irjalan hyvänä yhteistyökumppanina jo 20 vuoden ajalta. Ajatus pääsihteerin toimesta alkoi itää viime keväänä, kun Marja kertoi suunnitelmistaan jäädä eläkkeelle. Ajatuksen itu on välillä hautautunut, sitten taas nostanut päätään ja lopulta viime syksyn kuluessa vahvistunut päätökseksi. Nuorten Ystävissä kiinnostaa mahdollisuus tehdä nykyistä laaja-alaisemmin sosiaali- ja terveysalan järjestötyötä. Olet pitkän linjan järjestötoimija. Mitä on tarttunut matkalla sukan varteen? Voi, paljon! 21 vuoden työkokemus ensi- ja turvakotitoiminnassa on tuonut sellaista kokemusta, tietoa ja ymmärrystä ”ilkeistä ongelmista” , mitä ei ole mahdollista saada minkään oppilaitoksen penkiltä tai kirjoista. Olen ollut erityisen tyytyväinen siihen, että työhuoneeni

8

on ollut keskellä ensi- ja turvakodin ympärivuorokautista elämää. Kontaktit asiakkaisiin ovat säilyneet luontevina ja jokapäiväisinä. Miten näet sosiaali- ja terveysalan järjestöjen aseman yhteiskunnassa? Tätä kysymystä pohdin laajasti MBAopintojen lopputyössä. Järjestöillä on oma tärkeä asemansa julkisen ja yksityisen sektorin välissä heikompiosaisten puolestapuhujina, ongelmien esiin tuojina ja uusien toimintamallien kehittäjinä. Järjestöt antavat kansalaisille mahdollisuuden vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Järjestöjen asema muuttuvassa toimintaympäristössä pakottaa meidät jatkuvasti haistelemaan ja ennakoimaan uusia tuulia, reagoimaan nopeasti ja mukauttamaan toimintaamme nouseviin haasteisiin. Järjestöelämä on jatkuvaa liikettä. Mitä mieltä olet sote-järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä? Yhteistyö on kovasti kehittynyt ja tasa-arvoistunut siitä, mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Nykyään kuntapuolella nähdään järjestötoimijat ammattiosaajina, joilla on pitkälle kehitettyä erityisosaamista. Kunnissa myös

Arja Sutela »» Arja Sutela on 53-vuotias valtiotieteen maisteri ja femaleMBA. »» Perheeseen kuuluvat psykoterapeuttimies Eero Keinänen ja lapset Villepekka 27 v. sekä Jenni 21 v. »» Aiempi työhistoria lyhyesti: sosiaalityöntekijänä Helsingin lastensuojelussa ja OYSissä, toiminnanjohtajana Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä 21 vuotta »» Harrastaa lukemista sekä koirien ja hevosen kanssa touhuamista. Vanha talo asettaa vapaa-ajalle omat haasteensa.


arvostetaan järjestöjen mahdollisuutta tuoda esille kokemusasiantuntijuutta, onhan meillä usein suora kosketuspinta asiakkaisiimme. Nykyään yleiset ja lukuisat yhteistyöelimet suovat mahdollisuuden molemminpuolisen tietojen ja ymmärryksen lisäämiseen. Millaisena näet järjestöjen roolin sosiaali- ja terveysalan palveluiden tuottajana? Järjestö toimii silloin, kun toimintoja yhtiöitetään, yhteiskunnallisena yrityksenä. Palvelujen tuottamisesta syntyvä voitto kierrätetään takaisin järjestöjen perustehtävään, siis suoraan hyödyntämään sitä kansanosaa, joka aseman parantaminen on järjestön toiminnan ydin. Minulle on vieras ajatus se, että heikossa asemassa elävien ihmisten auttamisella kerättäisiin voittoja pääomasijoittajille. En voisi olla sellaisessa toiminnassa mukana.

Mitä asioita haluaisit tuoda esille lasten, nuorten, vammaisten ja perheiden tilanteesta yhteiskunnassamme? Ensinnäkin toivoisin, että lapsen oikeus turvallisuuteen taattaisiin jo ennen syntymää. Raskaana olevan naisen tulisi saada kaikki mahdollinen apu ja tuki, jotta vauva ei tulisi jo kohdussa alttiiksi kemialliselle tai fyysiselle pahoinpitelylle. Vauvan ei pitäisi aloittaa elämäänsä vieroitusoireisena, tärisevänä ja säpsähtelevänä, vaan luottavaisena pallerona. Lasten ja nuorten kohdalla pelkään yhteiskunnan kahtiajakautumisen edelleen syvenevän. Tässä – samoin kuin vammaisten kohdalla on kyse arvovalinnoista; miten paljon haluamme poliittisilla valinnoilla tasoittaa heikompiosaisten tietä? Miten paljon näemme heikon selviytymisen ihmisen omana kyvyttömyytenä ja saamattomuutena

vai ymmärrämmekö, että kyseessä voi olla välttämättömien resurssien puute ja vajeet selviytymiskyvyssä. Haluammeko kantaa yhteistä vastuuta? Millainen on 105 –vuotiaan Nuorten Ystävät –järjestökonsernin tulevaisuus? Suomalaisessa yhteiskunnassa on sosiaali- ja terveysjärjestöillä oma, omintakeinen asemansa, jonka säilyttäminen vaatii rohkeutta tehdä ratkaisuja ja puolustaa paikkaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Nuorten Ystävissä on tehty viisaita valintoja perustehtävää ja historiaa kunnioittaen. Toimintaa on voimakkaasti kehitetty nykyajan (ja tulevien) haasteiden suuntaan, järjestö on aina ollut kehityksen kärjessä. Uskon vakaasti, että Nuorten Ystävillä on tulevaisuudessakin vahva asema suomalaisena kansalaisjärjestönä ja palvelujen tuottajana.

Oppisopimuskoulutusta

TYÖN OHESSA TUTKINTOON

- käytännönläheistä opiskelua aikuisille! Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) 20.8.2012–30.12.2014. Haku päättyy: 30.4.12. Lisätiedot: Tyyne Marja Hassi, p. 044 703 7706. Vanhustyön erikoisammattitutkinto 15.8.2012–28.11.2013. Haku päättyy: 4.5.12. Lisätiedot: Tuula Vaara, p. 044 703 7801. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Ajankohta: 13.8.2012–13.6.2013. Haku päättyy: 11.5.12. Lisätiedot: Pauliina Marjala, p. 044 703 7837.

Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto 13.8.2012–13.6.2013. Haku päättyy: 11.5.12 Lisätiedot: Aune Hiltunen, p. 044 703 7786. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 13.8.2012–13.6.2013. Haku päättyy: 11.5.12. Lisätiedot: Paula Helakari, p. 044 703 7745. Hierojan ammattitutkinto 3.9.2012–16.8.2013 kokopäiväopiskeluna. Haku päättyy: 31.5.12. Lisätiedot: Kari Tirkkonen, p. 044 703 7770.

Kaipaatko lisätietoa opiskeluun liittyen? OAKK, Kotkantie 3, 90250 Oulu, www.oakk.fi puh. (08) 558 47711, fax (08) 558 47707 etunimi.sukunimi@oakk.fi

Ota yhteyttä: opintoneuvonta@oakk.fi.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja syyskuussa 2012 alkaen, haku päättyy 20.8.12. Lisätiedot: Tyyne Marja Hassi, p. 044 703 7706 Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus syyskuussa 2012 alkaen, haku päättyy 20.8.12. Osaamisala soveltuu lasten ja nuorten parissa työskenteleville, joilla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakolliset tutkinnon osat suoritettuna. Lisätietoja: Pirjo Pokkinen, p. 044 703 7798. Oppisopimuskoulutus on opiskelijalle maksutonta, lukuun ottamatta tutkintomaksua 58 €. Oppisopimuskoulutukseen osallistuvalta edellytetään koulutusalan mukaista työnantajaa / työtehtävää, jonka kanssa oppisopimus voidaan solmia. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta.

Katso muu oppisopimuskoulutus: www.oakk.fi/alkava tai ota yhteyttä oppisopimuskoordinaattoriin: Juha Janhunen, p. 044 703 7756

Miten hakeudun? Katso esitteet ja hakeudu netissä www. oakk.fi tai pyydä hakupaperit asiakaspalvelu@oakk.fi tai p. (08) 558 47711.

9


Prosessin aikana selvitellään yhteistyössä nuoren ja vanhempien kanssa, mistä poissaolot tai myöhästymiset johtuvat. Projektipäällikkö Heli Rantamäki

10


HERÄTYS!!! teksti HELI RANTAMÄKI kuvat HELI RANTAMÄKI JA SANNA KOSKI

Haloo? Hämmentynyt ja unensekainen ääni kuuluu langan toisesta päästä, kun Lukkarin työntekijä soittaa aamuherätyksen.

Näin alkaa ja päättyy suurin osa Seinäjoella toimivan Lukkari-hankkeen työviikoista. RAY:n rahoittama Lukkari -hanke 2010-2012 on vajaassa parissa vuodessa luonut toimintamallin Seinäjoen viiden yläkoulun oppilaiden koulupoissaolojen ja myöhästelyjen vähentämiseen. Tavoitteena on saada oppilaat takaisin koulutielle pienin, mutta tehokkain keinoin.

Valmis toimintamalli Toimintamallissa edetään porras kerrallaan kasvatuskeskustelun, aamuherätysten, hakujakson ja palvelunohjauksen avulla. Yksi nuori kulkee prosessin läpi reilussa kuukaudessa. Toimintamalli perustuu lyhyeen, nopeaan ja tehokkaaseen käytännön työhön. Prosessin aikana selvitellään yhteistyössä nuoren ja vanhempien kanssa, mistä poissaolot tai myöhästymiset johtuvat. Kyse on lopulta yksinkertaisesta asiasta. Nuori tarvitsee päivänaikana yhden kiireettömän aikuisen kohtaamisen. Tällä säännöllisellä, mutta pienellä käytännössä tapahtuvalla tavalla, on saatu hyviä kokemuksia. Kun nuorella on havaittu olevan koulumotivaation puutetta sekä arjen rytmi on hukassa, turvaudutaan kahden viikon mittaisiin aamuherätyksiin ja hakujaksoon. Koulun oppilashuoltoryhmä ohjaa oppilaat Lukkariin hoteisiin. Lukkariin on ohjautunut hankkeen toiminnan aikana yhteensä 52 nuorta kaikista Seinäjoen viidestä yläkoulusta. Lukkarin oppilaista puolet ovat olleet 9-luokkalaisia, toinen puolikas muodostuu tasaisesti 7 ja 8-luokkalaisista.

Lukkarin nuoria yhdistävä tekijä on runsaat luvattomat poissaolot (50 -100 tuntia) sekä myöhästymiset yleensä aamun ensimmäisiltä tunneilta. Koulumaailmassa vuodet eivät ole veljeksiä. Lukkarin ensimmäisen toimintavuoden aikana oppilaiden kanssa edettiin ”noutojaksoon” saakka. Nyt toisen toimintavuoden aikana aamuherätykset ovat riittäneet suurimmalle osalle Lukkarin oppilaista. Toki prosessin etenemiseen vaikuttavat hyvin vahvasti poissaolon syyt. Hankkeen aikana nuorten poissaolojen taustalta on löytynyt mm. kouluhaluttomuutta, psyykkisiä ongelmia, oppimisvaikeuksia, perheen ongelmia ja suurimpana yksittäisenä syynä esiintyneet arjenhallinnan ongelmat. Nuorten arjenhallinnan ongelmat alkavat tavallisesti vuorokausirytmin sekoittumisella. Nukkumaan ei tahdota päästä ajoissa, koska

»

Heli Rantamäki Lukkarista, koulukuraattori Tuija Vaissalo, erityisopettaja Päivi Vähäpesola ja rehtori Jari Noponen Seinäjoen Yhteiskoulusta ovat kehittäneet tehokkaan mallin koulupoissaolojen vähentämiseen.

11


taman oppilaan kohdalla loppuneet kokonaan. Yli 550 oppilaan Seinäjoen Yhteiskoulussa myöhästymiset ovat vähentyneet Lukkari- hankeen aikana vuodesta 2010 alkaen 36 %. Hyviin tuloksiin ovat vaikuttaneet luokanohjaajien tehokkuus selvittää poissaoloja ja toimijoiden aktiivinen yhteydenpito vanhempiin. Lukkarin myötä luvattomiin poissaoloihin on puututtu aktiivisemmin kuin aiemmin. Luotettavan tuloksen hankkeen vaikutuksista pystytään todentamaan ainoastaan myöhästymisten kohdalla, koska poissaolojärjestelmän merkinnät eivät anna luotettavaa tietoa poissaolojen todellisista syistä. Esimerkiksi maajoukkueurheilijalla voi olla vuoden aikana paljonkin poissaoloja. Lukkari pyrkii vaikuttamaan, että poissaolojen syyt merkittäisiin aikaisempaa tarkemmin.

Yhteistyössä on voimaa

tietokoneella vierähtää useitakin tunteja vielä puolen yön jälkeenkin.

Nopea puuttuminen on tehokasta Jokainen hankkeeseen ohjautunut nuori käy tällä hetkellä koulua itsenäisesti, koulun apukeinojen tai koulun ulkopuolisen avun turvin. Lukkarin oppilaiden luvattomat poissaolot ja myöhästymiset ovat huomattavasti vähentyneet ja muu-

12

Lukkarin toiminnan aikana on koettu tärkeäksi, että jokainen nuoren kanssa työskentelevä taho toimii tiiviisti yhteistyössä keskenään. Tärkeää on myös nähdä, että poissaolojen taakse kätkeytyy aina jokin selvittämisen arvoinen syy. Poissaoloihin tulee puuttua nopeasti ja puuttuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä esim. vanhempien ja koulukuraattorin kanssa. Yhteistyöllä saadaan tuloksia. Sen on jo Lukkari osoittanut! Lisätietoja Lukkarista saat ottamalla yhteyttä projektipäällikkö Heli Rantamäkeen p. 044 7341 578 tai sähköpostilla heli.rantamaki@ nuortenystavat.fi.

Suvi, Saana ja Matilda ottavat kaiken irti perheliikunnasta.


teksti LASSI KANGASLUOMA kuva STOCK.XCHNG

Nuoret ja vanhemmat, vastuu ja vapaus – tutkimusten valossa Yläkoulu on sitä aikaa, jolloin nuori usein on teini-iän vaikeimmassa vaiheessa ja koulusuoritukset saattavat laskea. Yläkouluiässä myös muiden nuorten vaikutus kasvaa ja vanhempien rooli vaikuttajina vähenee. Tutkimukset kuitenkin näyttävät, että vanhemmilla on iso rooli myös teini-ikäisen nuoren elämässä. Kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten nuorten keskuudessa tehty tutkimus osoittaa, että vanhempiensa taholta vastuutetut ja vastuunsa tuntevat nuoret pärjäävät koulussa paremmin kuin muut. Vastuunsa tuntevat nuoret pärjäsivät hyvin riippumatta muuten vanhempi-lapsi suhteen laadusta.

Perhe-interventiolla voidaan vähentää häiriökäyttäytymistä Family Check-Up on Oregonin yliopiston kehittämä perheinterventiomenetelmä, jossa keskitytään perheen keskinäisiin

Nuoruus on haastavaa aikaa niin lapselle kuin vanhemmillekin. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että nuoren vastuuttaminen ja kiinnostuneisuus nuoren asioista sekä ehkäisee häiriökäyttäytymistä että parantaa koulusuorituksia. suhteisiin ja vuorovaikutukseen ja jonka tavoitteena on vähentää nuorten häiriökäyttäytymistä. Interventiossa perheelle annetaan palautetta perheen sisäisestä vuorovaikutuksesta ja vanhempia koulutetaan vuorovaikutustaidoissa. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että vanhempien lisääntynyt kiinnostuneisuus ja nuoren elämässä mukanaoleminen vähentää tehokkaasti nuorten häiriökäyttäytymistä. Intervention erityispiirteenä on, että se pyritään tekemään ennen kuin nuori joutuu vaikeuksiin. Usein nuoret pääsevät (tai joutuvat) erilaisten palvelujen ja ohjelmien piiriin vasta sitten, kun vaikeudet ovat kasvaneet suuriksi.

Olisi ensisijaisen tärkeää, että asioihin reagoitaisiin, ennen kuin ongelmat paisuvat suuremmiksi.

Vapaus ja kaverit Monelle vanhemmalle ei varmaan tule yllätyksenä se tutkimustulos, että nuoret usein yliarvioivat ne vapaudet, joita heidän kavereillaan (muka) on. Jokainen tietää sen, että nuoret kokeilevat rajojaan, mutta vähemmän tiedetään siitä, miten nuoret valitsevat ne alueet, joilla he haluavat lisää vapautta. Näyttäisi siltä, että kaverit ovat tässä ehkä tärkeimpiä vaikuttajia. Saman kaveripiirin vanhemmat kuulevat siis luultavasti hyvin samankaltaisia vaatimuksia.

13


Nuorten Ystävät 105 vuotta - Hyvinvointia ja kulttuuria

Järjestö hyvinvoinnin ja kulttuurin vaalijana teksti MARJA IRJALA kuvat NUORTEN YSTÄVÄT

Lokakuun 1. päivän iltana 1907 kokoontui kymmenkunta oululaista, kaduilla kuljeskelevista lapsista ja nuorista huolestunutta aktiivia perustamaan yhdistyksen, Nuorten Ystävät ry:n, ”ei sanojen vaan tekojen pohjalle”.

14

Mukana olivat muun muassa Oulun Diakonissakodin johtaja Uno Wegelius ja lehtori Georg Waenerberg. Joukko päätti palkata katulasten kaitsija Fabian Hintikaisen keräämään poikia yömajoihin ja työtoimintoihin. Toiminta laajeni nopeasti monipuoliseksi avo- ja laitoshuollon työksi painopisteinään kasvatus, opetus ja työhön valmentaminen. Toiminta keskittyi alkuvuosina Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Nyt vuonna 2012 Nuorten Ystävien toiminta tavoittaa tuhansia lapsia, nuoria ja perheitä vuositasolla. Yhteisö työllistää eri puolilla Suomea yhteensä n. 650 henkeä. Järjestö on merkittävä valtakunnallinen sosiaali- ja terve-


ysalan toimija, jonka kotikaupunki on edelleen Oulu. Kunnille tuotettavat maksulliset palvelut on yhtiöitetty järjestön kokonaan omistamaksi liiketoimintakonserniksi. Toiminta suuntautuu vaativiin lastensuojelun, vammais-, päihde- ja mielenterveystyön laitos- ja avopalveluihin, sosiaaliseen työllistämiseen, alan kehittämishankkeisiin sekä vaikuttamis- ja asiantuntijatoimintaan.

Kulttuuri mukana alusta asti Nuorten Ystävät ry on koko historiansa ajan ollut myös merkittävä historiansa ja monimuotoisen kulttuurin vaalija. Aiempien sukupolvien työtä on aina muistettu ja arvostettu. Järjestö on halunnut tuoda esille niitä työtunteja, suruja ja iloja, myötäelämistä, hyviä ja huonoja aikoja, helppoja ja vaikeita asioita, mitä sen monimuotoinen toiminta on saanut kokea yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa kuluneiden yli sadan vuoden aikana. Toiminnan historiaa on saatettu säännöllisesti kirjalliseen muotoon uhraten myös sille työlle merkittäviä työpanoksia. Tähänastisista suurin kirjallinen voimainponnistus oli yli 500-sivuinen 100-vuotishistoriakirja ”Nuorten Ystävät 1907-2007 – Toivon ja työn tie”, joka ilmestyi lokakuussa 2007. Rakennuskulttuurin vaalimisessa Nuorten Ystävät on ollut maamme merkittävien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen joukossa esimerkillinen. Toimintayksiköihin kuuluu paljon kauniita, suurella tarkkuudella entisöityjä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Oulussa sijaitsevat järjestön keskustoimisto, perustaja Georg Waenerbergin entinen kotitalo, ns. Waenerberg-talo, kuin

A K O J , I K K PAN A S S A M E L O ON N A A T I A K K A I AS VARTEN. Tervetuloa asiakkaaksi! KEMPELE, Zeppelinintie 1 puh. 029 041 2637 OULU, Kirkkokatu 10 (Rotuaari) puh. 029 041 2630 www.saastopankki.fi Puh. hinta: lankapuhelimesta 0,0821 € + 0,0147 €/min, matkapuhelimesta 0,0821 € + 0,1642 €/min

ksen disty lta. h Y a j ude Lelu haka r a t n laste

15


Waenerberg-talon aulan puupanelointi on vuodelta 1916.

Nuorten Ystävien keskustoimisto Waenerberg-talo Oulussa.

Vammaispalveluyksikkö VillaAura valmistui Turkuun keväällä 2011.

avohuollon palvelukeskus puutalo-Raksilan kaupunginosassa. Myös uudet rakennukset on pyritty rakentamaan ympäristöönsä sopiviksi, sen kaunistuksiksi ja erityisesti asiakasnuoria ajatellen viihtyisiksi. Uusimpia yksiköitä ovat muun muassa vammaisyksikkö VillaKarelia Imatralla ja VillaAura Turun Vaalantiellä.

Historia on tallessa Vanhojen asiakirjojen tallentaminen on ollut Nuorten Ystävillä myös järjestelmällistä. Vanhin arkisto on luovutettu Oulun Maakuntaarkistoon säilytettäväksi. Kokoelma käsittää muun muassa Georg Waenerbergin 1900-luvun alkuvuosien käsinkirjoitettuja anomuskirjeitä oululaisille teollisuuslaitoksille, jotta ne tukisivat toimintaa polttopuita, vaatetavaraa tai lämmitysöljyä lahjoittamalla. Keskustoimistolla säilytettävä järjestön valokuvakokoelma käsittää merkittävän määrän kuvia toiminnasta ja sitä ympäröivästä yhteiskunnasta eri vuosikymmeniltä koko toimintakauden ajalta. Erityisen arvokkaana Yhdistys on vaalinut Waenerberg-talossa sijaitsevaa ”pienoislelumuseotaan”. Yhdistyksen lastentarhakaudelta 1914-1977 on säilytetty vanhoja leikkikaluja, jotka somistavat alun perin vuonna 1829 rakennetun keskustoimiston tiloja. 16

Taidetta, muotokuvia ja mitaleita Toiminnan merkkihenkilöistä on teetetty reliefejä ja muotokuvia. Eri sukupolvien hankkimaa taidetta on sijoitettu eri toimintayksiköihin ympäri Suomen. Mitalitaide on ollut myös osa järjestön kulttuuriperintöä. Professori, kuvanveistäjä Ensio Seppäsen suunnittelemaa 75-vuotisjuhlavuoden mitalia Pro pueris septentrionalibus – Pohjoisen lapsen puolesta on jaettu vuodesta 1982 alkaen tunnustuksena merkittäville alan toimijoille ja kuvanveistäjä Antero Ruotsalaisen suunnittelema 100-vuotisjuhlavuoden mitali Valoisa tulevaisuus otettiin käyttöön juhlavuonna. Kaikenlainen taiteen harrastus ja musiikki ovat olennainen osa koko Nuorten Ystävät -yhteisön toimintaa. Laulajia, soittajia ja runon lausujia löytyy jokaiseen pieneenkin tilaisuuteen mitä yhteisön piirissä järjestetään. Vammaisten toimintakeskus VillaVakassa Muhoksella harjoitellaan kädentaitoja valmistamalla erilaisia puu-, tekstiili- ja keramiikkatuotteita. Kaikella kulttuurin vaalimisella Nuorten Ystävät haluaa edistää lasten, nuorten ja perheiden kokonaishyvinvointia ajatuksella, että ei ole hyvinvointia ilman kulttuuria sen kaikessa monimuotoisuudessaan. Kulttuuri tarjoaa voimavaroja erityisesti suuria vaikeuksia kohdanneille eri ikäisille toiminnan asiakkaille.


OHITTAMATONTA AUTOKAUPPAA. VOLVO | FORD | JAGUAR | LAND ROVER | RANGE ROVER | MAZDA | BMW | MINI HONDA | HYUNDAI | FIAT | ALFA ROMEO | LANCIA | JEEP | KIA | SUBARU

KAJAANI | KEMI | KOKKOLA | KUUSAMO | OULU | PIETARSAARI | ROVANIEMI | YLIVIESKA 17


Tämä on jotenkin niin tavallista, ettei tätä työksi edes osaa ajatella. Perhekotivanhemmat Reija ja Jani Ukkola

18


Nuorten Ystävien vammaispalvelut tarjoaa työyhteisöille erilaisia koulutuksia ja konsultaatioita, jotka lisäävät valmiuksia erityisosaamista vaativien asiakkaiden kohtaamiseen. Kouluttajina toimivat vammaispalveluiden erityistyöntekijät sekä muut asiantuntijat. teksti JARNO KINNUNEN kuvat JARNO KINNUNEN JA StuDIO TIMO HEIKkala

Vammaispalvelut kouluttaa Nuorten Ystävien vammaispalveluissa on kehitetty jo pitkään erityisosaamista työskentelyssä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa, jotka tarvitsevat kehitys- tai muun vamman tai kehityksen viivästymisen vuoksi monipuolista tukea arjessaan. Vammaispalveluissa on vahvaa erityisosaamista työskentelyssä henkilöiden kanssa, joilla on itseä, toisia tai ympäristöä vahingoittavaa käyttäytymistä. Autismi- ja kasvatuksellisen kuntoutuksen menetelmät kommunikaation tukeminen, erityislapsen/nuoren tai aikuisen auttaminen mielenterveydellisissä vaikeuksissa, ART-menetelmän soveltaminen henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia kehitysvammasta tai muista syistä johtuen sekä perhetyö ovat myös vahvoja osaamisen alueita. Vammaispalvelut tarjoaa työyhteisöille em. aihepiireihin liittyviä erimittaisia koulutuskokonaisuuksia ja konsultaatioita.

kanssa. Tiivis yhteistyö muiden osaajien kanssa antaa asiantuntijuudelle ja koulutusten sisällöille laajempaa ulottuvuutta ja vaikuttavuutta.

AVEKKI –toimintatapamalli Toimiva esimerkki yhteistyöstä muiden asiantuntijoiden kanssa on AVEKKI –osaamiskeskuksen kanssa järjestetyt AVEKKI –toimintatapamallin koulutukset lastensuojelu- ja vammaistyössä työskenteleville. AVEKKI on toimintatapamalli väkivaltatilanteiden hallintaan, joka on kohdistettu erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla työskenteleville. Malli antaa työvälineitä ennakoida väkivaltatilanteita sekä valmiuksia toimia kohdattaessa väkivaltaa. Kouluttajana on toiminut AVEKKI -asiantuntija Risto Lommi Savonia Ammatti-

»

Tarjoamistamme koulutuskokonaisuuksista saatu palaute on ollut kannustavaa, palveluesimies Tuula Pietiläinen kertoo tyytyväisenä.

Räätälöityjä kokonaisuuksia Koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea kaikenkokoisille työyhteisöille. Koulutusten tavoitteet, sisältö, kouluttajat sekä käytännön toteutus suunnitellaan yhdessä koulutuksen tilaajan ja osallistujien kanssa. - Koulutukset voidaan toteuttaa yhden päivän koulutuksena tai pidempänä prosessina, johon sisältyy useita tapaamisia ja välitehtäviä. Koulutustapaamisten sisältö muodostuu teoriaosuudesta ja käytännön harjoitteista, jotta käsitellyt asiat siirtyvät mahdollisimman hyvin arjen käytännöiksi, kertoo koulutuspalveluista vastaava palveluesimies Tuula Pietiläinen. Koulutuksia järjestetään eri puolella Suomea myös yhteistyössä muiden toimijoiden 19


Tiivis yhteistyö muiden osaajien kanssa antaa asiantuntijuudelle ja koulutusten sisällöille laajempaa ulottuvuutta ja vaikuttavuutta.

korkeakoulun AVEKKI-osaamiskeskuksesta. - Koulutuksia on järjestetty valtakunnallisesti ja kysyntää on riittänyt, Pietiläinen kertoo. Kevään aikana AVEKKI -koulutuksia järjestetään Turussa, Tampereella, Rovaniemellä ja Oulussa. - Tällä hetkellä meillä on myös AVEKKI -kouluttajakoulutuksessa työntekijöitä, jotka voivat koulutuksen jälkeen antaa toimintamallin mukaista peruskoulutusta omalle henkilökunnallemme, Pietiläinen valottaa.

Seksuaalineuvonnan koulutus Viime vuonna Nuorten Ystävät toteutti yhteistyössä Keski-Pohjanmaan kulttuuriopiston kanssa vuoden kestävän seksuaalineuvonnan koulutuksen, jossa huomioitiin kehitysvammaalan seksuaaliterveyteen liittyvät erityishaasteet. Koulutuksen vastuuopettajana toimi Riitta Harju KPO:sta sekä asiantuntijoina mm. Sexpo säätiön toiminnanjohtaja Jussi Nissinen ja

psyko- ja perheterapeutti Antti Ryynänen. Koulutukseen osallistui 14 Nuorten Ystävien vammaispalvelujen työntekijää sekä neljä osallistujaa muista organisaatioista. Osallistujat vievät saatuja oppeja käytäntöön ja 12 heistä jatkaa syventäviä seksuaalineuvonnan opintoja syksyllä 2012.

Monessa mukana Koulutusten muodossa vammaispalvelut tekee yhteistyötä niin paikallisten kuin valtakunnallistenkin toimijoiden kanssa. - Tälläkin hetkellä on meneillään erilaisia hankkeita mm. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tahkokankaan palvelukeskuksen, Oulun seudun ammattiopiston ja Oulun hiippakunnan kanssa, Pietiläinen kertoo. Vammaispalvelut toteuttaa myös jatkuvasti eri yhteyksissä yksittäisiä luentoja ja konsultaatioita, jotka liittyvät neuropsykiatrisen kuntoutumisen osaamiseen ja perhetyöhön.

Vammaispalvelujen koulutuspalvelut »» Vammaispalvelujen erityisosaamiseen liittyviä koulutus- ja konsultaatiopalveluja työyhteisöille ja ryhmille »» Autismikuntoutus, ART-menetelmän soveltaminen kehitysvammatyössä tai kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukeminen »» Koulutuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kuten AVEKKIosaamiskeskuksen kanssa

20

»» AVEKKI-koulutuksia keväällä 2012 haasteellisten tilanteiden hallintaan lastensuojelu- ja vammaistyössä: Tampere 14.3.2012 Rovaniemi 18.4.2012 Oulu 19.4.2012 »» Lisätietoja koulutuspalveluista: palveluesimies Tuula Pietiläinen, p. 044 7341 594, tuula.pietilainen@nuortenystavat.fi


Osaaminen näkyy asiakkaan arjessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon Tahkokankaan palvelukeskuksessa Oulussa panostetaan jatkuvaan kehittämiseen. teksti ja kuva JARNO KINNUNEN

Oivana esimerkkinä on Tahkokankaan palvelukoti Metsäkedon vuosi sitten alkanut kehittämishanke, jonka tavoitteena on tuoda autismikuntoutuksen periaatteita ja menetelmiä käytännön työhön. Kehittämistyö tähtää autististen ja vaikeasti kehitysvammaisten asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä haasteellinen käyttäytymisen vähentymiseen. Koulutuksen toteuttaa Nuorten Ystävien vammaispalvelut - Koulutus on antanut uusia välineitä ja toimintatapoja autististen henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Meillä on paljon puhumattomia asukkaita ja koulutuksen kautta olemmekin saaneet konkreettisia käytännön asioita tuotua arkeen. Kommunikointikeinoja ja välineitä autististen asiakkaiden kanssa työskentelyyn, toteaa Metsäkedon lähihoitaja Taina Perttunen Kestoltaan kaksivuotinen koulutuskokonaisuus on räätälöity palvelukodin tarpeita vastaavaksi. Koulutusprojekti aloitettiin osaamiskartoituksella, jolla selvitettiin millaista osaamista yksikössä jo on ja mihin asioihin kehittämistyön halutaan painottuvan. - Metsäketo-osastojen työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana koulutuskokonaisuutta toteutettaessa, kertoo Nuorten Ystävien vammaispalveluiden palveluesimies Jussi Markus.

Jatkuvaa kehittämistä Tahkokankaalla kuntoutustyötä kehitetään jatkuvan kehittämisen idealla ja henkilökunnalla onkin voimakas halu kehittää asiakkaidensa elämänlaatua. - Meillä oli aiemmin täällä hyvä nelivuotinen Autismi-projekti, jonka jatkeena

Koulutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu todella hyvin, toteavat palveluesimies Jussi Markus ja puheterapeutti Outi Leviäkangas (oik.) Nuorten Ystävien vammaispalveluista. Metsäkedon lähihoitaja Taina Perttunen (kesk.) on ollut mukana koulutushankkeessa alusta asti.

syntyi tämä kehittämishanke, Perttunen kertoo. - Tuloksia syntyy jo siten, että saamme työyhteisön kesken kokoontua ja keskustella työn sisällöistä asiantuntijoiden kanssa. Se jo itsessään on innovoivaa, Perttunen jatkaa. Vuosi sitten Metsäketo B:n kanssa aloitettu kehittämishanke on saanut osallistujiltaan positiivista palautetta ja saavutetut tulokset ovat olleet erinomaisia. Alun perin vuoden mittaiseksi suunniteltua projektia jatketaan vuoden alusta yhdistyneen Metsäkedon (A ja B) kanssa. -Kuluvan vuoden aikana jalkautetaan ensimmäisen vuoden aikana saatuja tuloksia ja kokemuksia molemmille osastoille, Jussi Markus kertoo.

Toimivat käytänteet jakoon Käytännön keinoja arkea helpottamaan Metsäketo B:n henkilökunta on saanut mm. tutustumalla Nuorten Ystävien vammaispalveluiden autismikuntoutuksen yksiköihin Muhoksella. Yksiköissä käytetään laajalti kasvatuksellisen kuntoutuksen menetelmiä lisäämään toivottuja käyttäytymismalleja sekä

vähentämään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puutteista johtuvia vaikeuksia. - Näimme käytännössä miten strukturointi ja visualisointi toimii Nuorten Ystävillä ja näitäkin kokemuksia olemme onnistuneesti siirtäneet omien yksiköidemme toimintaan, Perttunen valaisee hymyssä suin. Kehittämistyön yksi tavoite on että, henkilökunta pystyy aina vain paremmin kommunikoimaan autististen asiakkaiden kanssa. Yhteisen kielen löytyminen auttaa kommunikoinnissa ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. - Samalla luomme taloon kirjattua yhteistoimintamallia eri ammattiryhmien kesken. Mallin myötä toimintatavat ja ohjauskäytännöt pysyvät ohjaajasta riippumatta samanlaisina, Perttunen kertoo. Metsäkedon palvelukodilla eletään arkea ja tehdään vaativaa kuntoutustyötä haastavasti käyttäytyvien asukkaiden kanssa. Henkilökunnan erityisosaaminen ja motivaatio kehittää päivittäistä toimintaa siirtyy suoraan asiakkaiden arkeen. - Asiakkaiden arjessa pienikin askel on suurta edistymistä ja tuo heille uudenlaista elämähallintaa. Siihen kaikki kuitenkin tähtää, Perttunen toteaa lopuksi.

21


Taikasauva -toiminta Teksti ja kuvat JARNO KINNUNEN JA ARTO LEINO

Taikasauva -toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Nuorten Ystävien pääsihteeri Marja Irjala vastaanotti lahjoituksen Oulu City Rotaryklubin presidentiltä Anne Siiralta.

Oulun Rotaryt lahjoittivat Nuorten Ystävien Tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen Oululaisten Rotareiden viime joulukuussa järjestämä Suuri Joulugaala tuotti huikean 4700 euron lahjoituksen Nuorten Ystävien tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen. Gaalaillallisen järjestivät Oulu International Rotary Club ja Oulu City Rotary Klubi ammattiopisto Luovin kummiluokkansa avustuksella 9.12.2011. Illan musiikista vastasi Oululainen TT Big Band solisteinaan Reetta Jakkula ja Juho Jormanainen. Gaalaillan tuotot Nuorten Ystävät käyttää oululaisten työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vammaisten henkilöiden Tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen alkuvuodesta 2012. - Saaduilla varoilla järjestämme työnhakuryhmiä, yrityskäyntejä ja yksilöllistä työhön22

valmennusta noin 10 osatyökykyiselle henkilölle, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä, sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula kertoo innostuneena. Tuen tarpeen syynä voi olla esimerkiksi lievä kehitysvamma, mielenterveyden ongelmat, liikuntavamma sekä monenlaiset oppimisen vaikeudet, Tuetun työllistymisen työhönvalmennus on tarkoitettu työttömille työnhakijoille, eläkettä tai kuntoutustukea saaville henkilöille, jotka ovat motivoituneita työelämään ja tarvitsevat työhönvalmentajan tukea työllistymiseensä. Tavoitteena on etsiä koko- tai osa-aikatyötä avoimilta työmarkkinoilta ja työllistyminen palkkatyöhön tavalliselle työpaikalle sekä tarvittavan tuen järjestäminen työllistymisen kaikissa vaiheissa.


Ernst & Young lahjoitti peliasut Pohjolakodin nuorille Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan koulukoti Pohjolakodin nuoret esiintyvät entistä tyylikkäämpinä SKUY:n (Suomen koulukotien urheiluyhdistys) urheilukisoissa. SKUY järjestää vuodessa seitsemät kisat, lajeina ovat: yleisurheilu, jalkapallo, lentopallo, kaukalopallo, hiihto ja laskettelu, salibandy ja pesäpallo. Ernst & Youngilta viime vuonna saamiemme pelipaitojen lisäksi saimme samalta yritykseltä vielä pelishortsit täydentämään hienoa peliasua. Kuvassa poseeraavan Aleksi Pantsarin mielestä on mukavaa, kun Pohjolakodin urheiluun liittyvä panostus näkyy myös tyylikkäästi ulospäin. Joukkue näyttää vastustajan silmin paremmalta ja urheilullisemmalta, kun sillä on yhtenäiset peliasut. Myös Pohjolakodin nuorten yhteishenki pelitapahtumissa on iso valttikortti, kun mitellään samantasoisten vastustajien kanssa, toteaa Aleksi. Osoituksena Pohjolakodin voimakkaasta panostuksesta urheilutoimintaan on jo vuosia jatkunut menestys SKUY:n järjestämissä urheilukisoissa. Muilta koulukodeilta ristimänimen saanut POKO on ollut ylivoimainen koulukoti, kun kaikkien urheilutapahtumien menestys pisteytetään. Suuri kiitos Ernst & Youngille lahjoituksesta!

23


Lastenlaulukatu lahjoitti soittimia LohiFantin lapsille teksti JARNO KINNUNEN kuva SOIVA SIILI

Oululaisen lastenmusiikkiyhtye Soivan Siilin viime kesänä järjestämä lastenmusiikkitapahtuma Lastenlaulukatu kokosi jälleen oululaiset lastenlaulumuusikot soittamaan ja laulamaan. Oululainen lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili järjesti viime heinäkuussa Oulussa Rotuaari Piknikin yhteydessä Lastenlaulukatu –tapahtuman, joka kokoaa oululaiset lastenmuusikot laulamaan ja soittamaan perheen pienimmille. Tapahtuman tarkoitus on tuottaa iloista mieltä lapsille ja perheille, esitellä oululaisia lastenmusiikin tekijöitä ja kerätä rahaa lasten ja perheiden hyvinvointia edistävään toimintaan. Lastenmusiikkiyhtyeet jalkautuivat soittamaan kadulle ja Piknik Areenalle keräten rahaa hyvän asian puolesta. Hyväntekeväisyyskeräykseen osallistui myös joukko oululaisia yrityksiä, jotka lahjoittivat muhkean summan keräykseen. Keräyksestä saaduilla varoilla Soiva Siili hankkii Nuorten Ystävien Muhoksen LohiFanttiin autismikuntoutuksessa oleville lapsille soittimia sekä muuta aistivirikevälineistöä. - Tarkoituksena on ollut rennon katufestarin keinoin edesauttaa ja tuoda nostetta ja näkyvyyttä lahjoituskohteen toimintaan. Haluamme lahjoituksen olevan tekijänsä näköisen, joten siksikin lahjoitus liittyy musiikkiin ja musiikkikasvatukseen, toteavat Soivan Siilin muusikot Kyösti Salmijärvi ja Markus Lampela. Moni autistinen lapsi kokeekin musiikin miellyttäväksi. Musiikissa ei tarvita verbaalista vuorovaikutusta, mutta musiikki on hyvä väline sen lisäämiseksi. Musiikin avulla lapsi voi oppia hahmottamaan ympäristöään ja musiikilla on yleensä myös rauhoittava vaikutus.

24

Lahjoitukseen liittyen Kyösti ja Markus järjestävät keväällä LohiFantin lapsille päiväretken Ouluun, jolloin he mm. käyvät lasten kanssa valitsemassa soittimet musiikkiliike Musiikki-Kullakselta sekä käyvät tutustumassa sanomalehti Kalevaan. Molemmat yritykset osallistuivat omalla osuudella musiikkivälineiden hankintaan. Oman panoksensa keräykseen antoivat myös seuraavat oululaiset yritykset ja yhteisöt: Tapiola, Oulun Koru, Oluthuone Leskinen, Raksilan Citymar-

ket, ProPiknik, KalevaPrint, Eija ja Veikko Lesosen säätiö sekä Oulun Valistustalo Oy. Lastenlaulukatu järjestetään myös ensi kesänä ja se tekee paluun uusitulle Rotuaarille. Soiva Siili toivoo oululaisia perheitä ja yrityksiä jälleen tapahtumaan mukaan. Soiva Siili ja Nuorten Ystävät jatkavat hyvää yhteistyötä vastakin, sillä Soiva Siili nähdään tulevana kesänä Muhoksella Nuorten Ystävien Toivola-kodilla järjestettävässä Topi-Rock tapahtumassa.

Soiva Siili »» Soivan Siilen muodostavat muusikot Kyösti Salmijärvi ja Markus Lampela. Molemmat siilimuusikot ovat myös varhaiskasvattajia toiselta ammatiltaan. »» Lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili on saanut alkunsa jo 1993 ja se on soinut kouluissa, päiväkodeissa ja lastentapahtumissa ympäri Suomen. Omien esiintymisten lisäksi Soivan Siilin työsarkaan kuuluvat myös lauluntekotyöpajat ja lasten kanssa työskentelevien aikuisten kouluttaminen »» Lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili on Oulun kaupungin Vuoden taiteilija 2012.


Liity Nuorten Ystävien kannattajajäseneksi! Etsimme

aktiivisia ihmisiä, joita kiinnostavat ympärillämme tapahtuvat asiat ja jotka haluavat vaikuttaa siihen mitä Nuorten Ystävillä ja sosiaali- ja terveysalan asioissa paikallisesti sekä valtakunnallisesti tapahtuu. Kaipaamme jäseniksemme erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Nuorten Ystävien kannattajajäsenyys vaatii sinulta juuri niin paljon kuin itse haluat sen vaativan.

Kannattajajäsenien rooli Nuorten Ys-

tävillä on toimia arjen asiantuntijoina ja tuoda uusia ideoita sekä mielipiteitä Yhdistyksen asiantuntija- ja vaikuttamistoimintaan. Kannattajajäsenellä on osallistumis- ja puheoikeus Nuorten Ystävät ry:n yhdistyskokouksissa. Yksi Nuorten Ystävien tehtävistä sosiaalialan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestönä on puuttua niihin epäkohtiin, joita ihmisten ja asiakkaidemme arjessa ja yhteiskunnan järjestelmissä havaitaan.

Kannattajajäsenet ovat meidän silmäm-

me ja korvamme siinä maailmassa, josta tutkimukset voivat vain raapaista pintaa. Nuorten Ystävät ry haluaa tarjota kannattajajäsenilleen mahdollisuuden vaikuttaa järjestön linjauksiin ja kansalaisjärjestötoiminnan sisältöihin. Sinun mielipiteesi on meille tärkeä!

Vuosimaksu on 10 euroa ja liittyessäsi

kannattajajäseneksi saat liittymislahjana Nuorten Ystävien laadukkaan T-paidan sekä Nuorten Ystävät -lehden. Kannattajajäsenmaksut kanavoidaan vuosittain Taikasauva-toiminnan kautta kannattajajäsenten toivomiin kohteisiin.

Liity

Nuorten Ystävien kannattajäseneksi osoitteessa

www.nuortenystavat.fi ja tule mukaan vaikuttamaan! Lisätietoja saat:

!

järjestösuunnittelija Lassi Kangasluoma p. 044 7341 516 viestintäpäällikkö Jarno Kinnunen p. 044 7341 547

25


Koirat apuna arkea aktivoimassa

VillaAurassa aloitettiin koira-avusteinen terapia teksti KAIJA IKÄHEIMO JA MAARIT HAAPASAARI kuvat MAARIT HAAPASAARI

Koiran kanssa työskentely kehitysvammaisten parissa on antoisaa ja suunniteltuna auttaa asukkaita rauhoittumaan ja rentoutumaan sekä helpottaa kontaktia. Myös liikkuminen ja fyysinen kunto parantuu koiran kanssa toimiessa.

26

LT Kaija Ikäheimo on lastenpsykiatrian erikoislääkäri sekä lapsi- ja nuorisopsykoterapeutti, jolla on pitkäaikainen kokemus neuropsykiatrisista häiriöistä. Hän on käyttänyt usean vuoden ajan koiraa lapsi- ja nuorisopsykoterapiassa. Australianterrieri Nappi (2v) ja länsiylämaanterrieri Pogi (7v) ovat vierailleet hänen kanssaan säännöllisesti kahdessa kehitysvammaisten asuntolassa Raisiossa. Hän on toiminut Nuorten Ystävien Turussa sijaitsevan vammaispalveuyksikkö VillaAuran konsultoivana lääkärinä sen perustamisesta alkaen. Maarit Haapasaari on ollut luomassa ja kehittämässä Suomen koira-avusteista vapaa-


ehtoistoimintaa. Hän on käynyt yli kymmenen vuoden ajan berninpaimenkoiriensa Rennon (6v), Viljon (1v) ja Bella-Riinan (4v) sekä jo koirien taivaaseen mennen Välkyn kanssa kehitysvammaisten asuntoloissa, vanhainkodeissa, lastenkodeissa ja päiväkodeissa. Ikäheimo ja Haapasaari ovat ideoineet mm. ”Luetaan koiralle”- projektin Kaarinan kirjastossa. Projekti oli suunnattu lukemisen vaikeuksista kärsiville lapsille ja siinä Maarit ja Rento olivat aktiivisesti mukana. Hyvien tuloksien kautta toiminta jatkuu laajempana Kaarinan kirjastoissa ja kouluissa ”Tartu tassuun”nimellä. Maarit Haapasaari perusti yrityksen HaliKoira loppuvuonna 2011, koska kysyntää vaativaan, säännölliseen ja suunnitelmalliseen koira-avusteiseen toimintaan oli.

Toiminta alkaa VillaAurassa VillaAurassa Turussa Hali-Koira Rento aloitti ohjaajansa Maaritin kanssa tammikuussa 2012 kertaviikkoiset tapaamiset kahden lapsen kanssa. Tavoitteena oli saada 11-vuotias vaikeasti kehitysvammainen tyttö liikkumaan Rennon innoittamana. Tytön tasapaino oli heikko eikä hän ollut kiinnostunut liikkumisesta. Lisäksi tavoitteena oli, että 9-vuotias keskivaikeasti kehitysvammainen poika, jolla oli kontaktivaikeuksia, katsoisi toimintaamme sisältä käsin ikkunasta ja osallistuisi mahdollisesti joskus myöhemmin kevään aikana myös itse toimintaan.

Ensimmäinen tapaaminen Lapset tiesivät koiran saapumisesta ja ”isoa nalle-koiraa” odotettiin nenä ruutuun painautuneena. Innostunut kiljunta vastaanotti koiran ja ohjaajan. Lapset pääsivät taluttamaan koiraa sisällä ja ensimmäisenä talutusvastuun ottikin yllättäen poika. Namupalan antaminen Rennolle jäi ohjaajan tehtäväksi, mutta myös silittämään poika uskaltautui. Nopeasti tavoitteeksi tuli, että lapset osaisivat ottaa toisensa huomioon esim. siten, että hihna annetaan toiselle kauniisti eikä lattian kautta paiskaamalla. Vielä se ei ole onnistunut. Tytöltä taluttaminen onnistui hienosti kuten namupalan antaminenkin. Ensimmäinen kerta oli paljon enemmän kuin kukaan oli uskaltanut etukäteen toivoakaan. Toisen tapaamiskerran alku oli vaikea. Tyttö 27


Sosiaalisten taitojen harjoittaminen on koiran kanssa mahdollista.

oli pahalla päällä eikä meinannut rauhoittua lainkaan. Ulkoilemaan kuitenkin lähdettiin, vaikka tyttö pyrki karkaamaan ja Rentokin oli enemmän kiinnostunut ojanpohjan hajuista. Kun pääsimme metsään menevälle polulle, niin huomasimme, että tyttö ja Rento olivat rauhoittuneet yhtä aikaa. Tyttö keskittyi nyt innolla Rennon talutukseen ja Rento käveli rauhallisesti vierellä. Kolmannella kerralla sama toistui. Saapuessamme metsään tytön jekkuilut ja Rennon nuuskimiset rauhoittuivat yhtä aikaa ja taas ”pariskuntamme” tallustivat rauhallisesti pitkin polkua. Tyttö koiraa kauniisti ja rauhallisesti taluttaen. Maarit ja ohjaaja pohtivat kuka rauhoittikaan ja kenet? Vai oliko metsä syynä rauhoittumiseen.

Vuorovaikutuksen tutkimista VillaAurassa todettiin, että toisen tapaamiskerran jälkeen tyttö oli ollut rauhallisempi. Esimerkiksi syöminen, joka on ollut tytölle vaikeaa, oli sujunut paremmin tapaamisten jälkeen. Jo muutaman kerran jälkeen voidaan todeta, että motivaatio liikkumiseen on tytöllä löytynyt. 28

Pojan kohdalla ollaan loistavan alun jälkeen vielä hakemassa työskentelylle parasta muotoa. Kiinnostus koiran kanssa olemiseen ja liikkumiseen on olemassa. Yksin tapaamiset Rennon ja pojan kanssa onnistuisivat, mutta ajatuksena on myös yhdistää pieni vuorotteleva ote taluttamiseen ja koiran kanssa toimimiseen. Jatkossa on mahdollista kävelyn lisäksi ottaa mukaan hienomotorisia harjoitteita – kaulapannan pukemista, harjaamista ja ruoan antamista. Sosiaalisten taitojen harjoittaminen on koiran kanssa myös mahdollista, koiraa voidaan pyytää tekemään jotakin ja koira tekee. Koiran eleistä voidaan miettiä, pitääkö se lapsen ääni- ja elekielestä. Alku näyttää hyvälle, mutta haasteet ovat suuria ja tottuminen aikaa vievää. Kaikki tapaamiset kirjataan tarkkaan ja seurataan myös molempien lasten päivittäistä vointia. Tavoitteena on havainnoida tarkasti koiraavusteisen terapian käytännön vaikutuksia lasten elämään, jotta paremmin ymmärrettäisiin lasta ja vuorovaikutusta. Näin voidaan jatkossa kohdentaa koira-avusteista terapiaa siitä hyötyvien kehitysvammaisten lasten ja nuorten auttamiseen.


Kehitysvammaisten ihmisten palveluille laatukriteerit teksti KEHITYSVAMMA-ALAN NEUVOTTELUKUNTA kuva STOCK.XCHNG

Kehitysvamma-alan neuvottelukunta on julkaissut laatukriteerit kehitysvammaisten ihmisten palveluille. Lähtökohtana on, että palveluiden tulee vastata kunkin henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle hänen toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan oman näköisen elämän. Kehitysvammaisen henkilön saamat palvelut ovat laadukkaita, jos ne ovat yksilöllisiä, tarjoavat hänelle mahdollisuuden päättää omista asioistaan ja saada siihen tukea, turvaavat kunnioittavan kohtelun sekä ihmisoikeuksien toteutumisen ja mahdollisuuden olla mukana lähiyhteisön ja yhteiskunnan toiminnassa. Yksilöllisen tuen laatukriteereiden tarkoitus on tukea kehitysvammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista ja yksilöllisen asumisen mahdollistamista. Yksilöllinen asuminen lisääntyy, kun laitoksia puretaan käynnissä olevan KEHAS-ohjelman mukaisesti. Laatukriteerit antavat kunnille välineitä konkretisoida sitä, mitä on laatu kehitysvammaisten ihmisten palveluissa. Neuvottelukunta toivoo tämän edistävän uusia, yksilöllisen tuen muotoja, joiden avulla kehitysvammaiset henkilöt saavat entistä paremmin mahdollisuuksia itsenäiseen, tuettuun asumiseen ja osallisuuteen kuntalaisina. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on jo aiemmin tehnyt laatukriteerit asuntojen rakentamiseen. Mm. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ottanut rakentamisen laatukriteerit käyttöön tehdessään rahoituspäätöksiä uusista kehitysvammaisille henkilöille suunnatuista asunnoista. Nyt laatukriteerit tehtiin myös asumiseen liittyviä palveluita varten. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden epävirallinen yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Laatukriteerit kokonaisuudessaan: www.kvank.fi/laatusuositukset

29


Laura – edessä avara maailma

Laura ja pikku-Harsiin äitinsä kanssa leikkauksen jälkeen. teksti HELJÄ LAUKKANEN kuvat LAURA WARIKSEN KOTIALBUMI

Helsinkiläisellä Lauralla on avoin sydän ja herkkä mieli. Hän haluaa parantaa maailmaa omalla tavallaan. Avain siihen on kielitaito ja tutustuminen vieraisiin kulttuureihin.

Laura Waris, 28 v, on säteilevän hyväntuulinen, kaunis nuori nainen jonka olemukseen kuuluu myös syvällisyys ja rauha. Rauha tarkoittaa hänelle mielenrauhaa, kykyä tehdä tasapainoisia päätöksiä ja kokea vaikeissakin asioissa johdatus. Usko rakastavaan Jumalaan on kulkenut Lauran elämässä kodin perintönä aivan lapsesta saakka. - Olen lähetyslapsi jo kolmannessa sukupolvessa. Isäni Pablo joka nimestään huolimatta on täysin suomalainen syntyi Uruguayssa lähetystyöntekijöitten perheeseen. 30

Laura puolestaan on kolmen mantereen kasvatti. Hän oli 3-vuotias muuttaessaan vanhempiensa kanssa Ecuadoriin mistä isä sai paikan lähetyslentäjänä. Työnä oli auttaa läpitunkemattomassa viidakossa asuvia heimoja jakamalla ruokatarvikkeita, viemällä lääkkeitä ja kuljettamalla sairaalaan tai lääkäriin. Suomen kieli vaihtui joustavaksi espanjaksi, kun hän siskonsa Sonjan kanssa leikki pihalla muitten lasten kanssa. Elämä kuljetti hänet Kaliforniaan opiskelemaan Azusa Pacificin yliopistossa. Pääaine


kikaveri.

uska leik apina oli ha mikit. Oma

Lauran lem

Laura (oik.) Son rannalla Ecua jan kanssa vuoristojä rven dorissa.

HIRMU HAUSKAA!

”global studies” vaihtui sittemmin historiaksi. Hän oppi englannin, josta onkin tullut läheisin ajattelun ja kirjoittamisen kieli. Tällä hetkellä on opettaa englantia suomalaisissa yrityksissä.

Muutto Suomeen Laura tuli Suomeen kuusi vuotta sitten serkkunsa häihin aikomuksenaan jatkaa täältä Saksaan. Mutta sitten sattuma - tai kohtalo – puuttui peliin. Kävikin niin että täysin yllättäen hän jäi tänne. Nyt Laura pudistaa päätään. Hänen ajatusmaailmaansa ei kuulu usko sattumiin. Tässäkin valinnassa hän näkee Taivaan Isän ohjauksen. - Näin lehdestä että Venezuelan suurlähetystö haki Baltian maiden avustajaa. Hain paikkaa. Sain sen todennäköisesti espanjan taitoni ansiosta. Osa Lauran identiteettiä on olla ”lähetyslapsi”. Pieni kuje silmäkulmassa hän kertoo, että lähetyslapset saavat syntymässä siivet jotta pystyvät lentämään. - Siksi me tarvitsemme myös vahvat juuret

on tarua ihmeellisempi. Hirmuliskot heräävät henkiin Tietomaassa. Dinoraurusten Aika! –elokuvaa esitetään Suomen suurimmalla elokuvakankaalla päivittäin, ja Tietomaan muut 150 toiminnallista kohdetta takaavat hauskan kokemuksen koko perheelle. Tietomaan uusi, eri sukupuolten ominaisuuksien eroja testaava X vai Y –näyttely avautuu loppuvuonna.

TIEDEKESKUS TIETOMAA | PL 53, Nahkatehtaankatu 6, 90015 OULUN KAUPUNKI Puh. 08 5584 1340 | palvelupiste.tietomaa@ouka.fi

www.tietomaa.fi

31


Onni on auttaa muita

Hastijar ja Ahmad näkivät Lauran kanssa meren ensimmäistä kertaa Jaffassa.

jotta osaamme kiinnittyä. Nyt juuret Suomeen ovat vahvistuneet ja hän on saanut täältä omia ystäviä. Suku kokoontuu perinteisesti Heinolaan mökille. Se on Lauralle rakas paikka.

Vieraat kulttuurit avautuvat Mikä minusta isona tulee, on kysymys joka polttelee Laurankin mielessä. Hän kokee vieraat kielet ja kulttuurit omiksi alueikseen. Suomessa hän opiskeli saksaa mutta sitten heräsi kiinnostus arabiankieleen ja kulttuuriin. Se sai hänet hakeutumaan Helsingin yliopistoon pääaineena arabian kieli ja islam. Maisteriksi valmistautumista juhlittiin kesäisessä Helsingissä 2009. Amerikkalaisten ystäviensä kautta hän oli tutustunut vaatimattomaan perheeseen Kairossa. He ovat ystävystyneet ja siellä Laura on voinut harjoitella arabiaa arkielämässä. Hän matkusti auttamaan Asmaa, perheen tytärtä häävalmisteluissa ja näki palan ylellistäkin maailmaa. - Siellä on häävalmisteluihin erikoistuneita kauppakeskuksia, joista saa saman katon alta kaiken mahdollisen mitä morsian saattaa toivoa. Muslimikulttuurissa ei tunneta kaasoa mutta autoin häntä samanlaisissa tehtävissä. Valitsimme huntua, kävimme kampaajalla ja katselin miten hän sai hennakoristelun. Leivoimme keksejä ja siivosimme uutta kotia.

32

Kairossa hän myös nähnyt elämän rankkaa laitapuolta auttaessaan roskien keskellä asuvia ihmisiä Kairon jätekaupungissa Mokattamissa. Myös Ecuadorissa Quiton Zambizan kaatopaikalla asuvien ihmisten hätä on jättänyt syvän haavan nuoreen sydämeen. Joulun 2010 aikana hän työskenteli vapaaehtoisena Jerusalemissa auttaen sydänsairaita lapsia Shevet Achimin –yhteisössä. - Shevet toimii lahjoitusten varassa. Sydänsairaat, varattomat lapsipotilaat tulevat kaikkialta Lähi-idästä, Gazasta, Irakista, Kurdistanista saamaan huippupätevää kirurgista leikkaushoitoa ilmaiseksi. Uskontoa ei kysellä. Muslimit, kristityt ja juutalaiset hoidetaan yhtälailla. Yhteistä kieltäkään ei aina ole, kertoo Laura. Laura toivoo että hän pystyisi valinnoillaan vaikuttamaan siihen, että hyvä lisääntyisi maailmassa. Hän selittää tarkemmin mitä suuri, abstrakti hyvän käsite hänelle tarkoittaa. - Osaisinpa täyttää ihmisten tarpeita liittyypä se ruoan hankkimiseen tai vaikka halauksen antamiseen. Tahtoisin löytää rohkaisevia sanoja ja antaa aikaa ja luoda toivoa. Kunpa voisin rakastaa enemmän.

Huippuyliopistoonko? Elämä vie Lauraa eteenpäin. Hän haluaa avata uusia ovia. Se on hänestä jännittävää, mutta samalla hiukan pelottavaakin. Hän haluaa jatkaa opintojaan väitöskirjatasolla. Se voi tietää muuttoa Yhdysvaltoihin, sillä hän suunnittelee pääaineekseen tutkimusta Espanjan keskiajasta ja erityisesti arabiaa puhuvien maurien osuudesta sen kulttuurin elinvoimaisuuteen. Aihe on sen verran harvinainen ettei siihen löydy Suomesta riittävän pätevää ohjausta. Niinpä Laura googlaa ahkerasti mm. Yalen ja Harvardin huippuyliopistojen sivuja. Laura on jo suorittanut hyväksytysti kansainvälisiin yliopistoihin vaadittavan pääsykokeen. Kolmen mantereen kasvatilla on edessään avara maailma ja Lauralla on hyvät eväät valita oikein. Lue lisää Lauran kokemuksista Shevet Achimissa nettiosoitteesta: http://www.shevet.org/our-community/lifetogether/volunteer-testimonials/laura. Lauran ottamia valokuvia egyptiläisistä häistä voi katsoa Lauran sivuilta osoitteesta: http://picasaweb.google.com/diaryofhumanity/ EgyptWedding2011#.


33


Mietteitä pöydän takaa REIJO MOILANEN

Lumiterveiset Tätä keskitalven kolumnia en voi olla aloittamatta kuin toivottamalla teille lukijoille lumisen talven terveiset. Se on minulle talven kulkijana ilo; lunta kun on kahlata kunnolla ja kelit suosii terveysliikuntaa säässä kuin säässä.

aikaisia). Päättyneen tilikauden liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä 513, liikevaihdon kasvu 55 % ja henkilömäärän kasvu 58 %.

Menneestä ja tulevasta

Toimintamme etenee kasvusuunnitelman mukaan. Tälle vuodelle valmistuu Rovaniemelle (lastensuojelu) Hiekkarinteen iso laajennus ja uusi toiminta käynnistyy alkukesästä. Turun avopalvelujen uudet katutason tilat otetaan käyttöön maaliskuun alussa. Vammaispalveluissa uusien yksiköiden rahoitukset ja päätökset ovat valmiina Muhokselle, Turkuun ja Tampereelle. Kun nämä suunnitelmakauden 2012-2014 investoinnit ovat valmiina, yhtiön liikevaihto kasvaa selvästi yli 30 miljoonaan euroon.

Päättynyt vuosi 2011 sujui mallikkaasti toimintasuunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Sen kertovat talousluvut ja eurot, jotka ovat nyt plakkarissa. Niiden yksityiskohtainen julkistaminen tapahtuu Nuorten Ystävät ry:n yhdistyskokouksen aikaan huhtikuussa. Meillä on takana toimitilainvestointeina kaksi laajentumisen vuotta - vuodet 2010-2011. Uusia tulosyksiköit�� on avattu Turkuun (VillaAura), Seinäjoelle (Kotiporras) ja Muhokselle (Kotiranta ja Lohifantti). Määrätietoinen avopalvelujen kehittäminen on tuonut hyviä tuloksia, asiakasmäärät ovat kasvaneet mukavasti, mikä on näkynyt liikevaihdon merkittävänä kasvuna mm. Helsingissä, Turussa ja Oulun Kintas-talon laajassa palvelutarjonnassa. Tämä kasvupolitiikka on perustunut strategiseen linjaukseemme; kasvatamme liikevaihtoa ja kehitämme palvelujamme maltillisen kasvun mallilla samalla turvaten kannattavan toiminnan edellytykset. Tiedämme, että osa kilpailijoista on valinnut toisin, vahvan kasvu- ja laajentumispolitiikan. Uskomme myös jatkossa, että omalla toimintamallilla voimme huolehtia asiakkaistamme takaamalla yksilöllisen ja laadukkaan palvelun massapalvelujen sijasta. Eteenpäin menemistä todentavat nämä tosiasiat: ensimmäisen yhtiöittämisvuoden lopussa 2007 Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n liikevaihtoa oli 18 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä 324 (koko-

Miltä näyttävät seuraavat vuodet?

Mitä asiakkaamme saavat? Kasvun myötä voimme tarjota entistä kattavammin palveluja ympäri maata, voimme toteuttaa palveluja voimassa oleva lainsäädännön hengessä läheisyysperiaatteella, lähellä asiakkaan kotipaikkaa. Kauppatermein palvelumme ovat entistä vahvemmin erikoiskaupan palveluja kun samalla turvaamme rinnan myös päivittäistavarakaupan palvelut. Tällä palveluyhdistelmällä voimme vastata kuntien palvelutarpeeseen riittävän monipuolisesti.

Reijo Moilanen on Nuorten

Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja

34


Vuoden Pohjolakotilainen

Erityisopettaja Matti Karhumaa teksti ja kuva JARNO KINNUNEN

Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan koulukoti Pohjolakodin henkilökunta valitsee vuosittain keskuudestaan työntekijän, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt koulukodin nuorten elämänhallintaa ja itsenäistymistä.

Kunniamaininta jaettiin tänä vuonna toisen kerran ja valinta kohdistui koulukotikoulu Pohjolan koulun pitkäaikaiseen ja arvostettuun opettajaan Matti Karhumaahan. Työtovereiden mukaan Matin pitkäaikainen kokemus antaa muillekin perspektiiviä vaativien nuorten sosiaaliseen kuntoutukseen. Ensimmäinen Vuoden Pohjolakotilainen-titteli myönnettiin vuosi sitten kiinteistönhoitaja Hannu Hovilalle. Matti, miltä tuntuu ottaa vastaan Vuoden Pohjolakotilainen titteli?

Täytyy kyllä myöntää, että yllätyin. Kiitollisena otan tämän arvokkaan tunnustuksen vastaan. Oikeastaan huomionosoitus kuuluisi jokaiselle Pohjolakodin työntekijälle. Täällä tehdään tiivistä yhteistyötä koko henkilökunnan kesken ja sitä arvostetaan. Tulit Pohjolakodille opettajaksi jo vuonna 1978. Millaisia työuran alkuajat olivat Pohjolakodilla Muhoksella?

Tulin tänne Pohjolakodin silloisen johtajan Seppo Salorannan ”määräyksestä”. Olin muualla töissä, mutta pakkohan Salorannan määräystä oli totella…Ensimmäisen työviikon jälkeen huomasin aidosti ikävöiväni oppilaita. Silloin tajusin, että täällä teen työtä vielä vuosikymmenten päästäkin. Ja näinhän siinä sitten kävi. 70 –luvun lopussa ja 80-luvun alussa meitä nuoria opettajia ja kasvattajia tuli töihin Pohjolakodille useita. Koen, että silloisella porukalla luotiin vahvaa kasvatuksellista pohjaa koulukodille. Tytötkin tulivat silloiseen Pohjolan Poikakotiin ja sitä myötä myös Pohjolakodin ensimmäinen naisopettaja Sirpa Lautjärvi. Tuonaikainen työporukka ja yhteisö oli todella tiivis. Jokainen työntekijä tunsi jokaisen oppilaan hyvin. Silloinkin piti olla henkisesti vahva ja osaava, jotta järjestys säilyi joka tilanteessa. Nuoret olivat ennen sellaisia ”pystykaulus kovanaamoja” ja tyypillistä oli, että poikajoukossa oli aina joku johtohahmo. Nykyajan nuoret ovat paljon tasa-arvoisempia.

Olet pitkän linjan ammattikasvattaja. Millaisia kokemuksia jakaisit muille kasvattajille?

Ensinnäkin koulutus antaa aina hyvän pohjan. Vitsikkäästi voisin sanoa, että lukekaa professori Aatto Koljosen kirja Taidatko kasvattaa, opettaa ja ohjata. Kaikki muu sitten tässä työssä onkin kiinni omasta persoonasta ja soveltuvuudesta. Oma persoona on oikeastaan tehokkain työkalu. On oltava otteellisuutta mitä erilaisimpiin lapsiin ja nuoriin. Ihan jokaiseen lapseen ja nuoreen saa kosketuspinnan solmittua. Sitä kosketuspintaa sitten lisätään pikkuhiljaa vaikkapa uusilla ihmisillä. Ja jokaisen nuoren kohdalla pitää olla optimisti. Aina mennään eteenpäin, toiset menee letkajenkkaa ja toiset saavuttavat tavoitteita nopeammin. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee selkeät, rakastavan aikuisen rajat. Meillä täällä Pohjolakodilla tuloksellinen kasvatustyö on vertauskuvallisesti kuin maanviljelyä. Ensin pelto kynnetään ja tasoitetaan, jotta saadaan hyvään maahan siemenet kasvamaan. Näin saadaan paras mahdollisuus korjata myöhemmin hyvää satoa. Sinulla on vuosikymmenten näkemys Pohjolakodin arjesta. Mitä näet tulevaisuudessa?

Eläkepäivät tulevat tietysti jossain vaiheessa. Meitä vanhoja ”pokolaisia” on jäänyt tai on jäämässä lähiaikoina useita eläkkeelle. Pohjolakodin ja Pohjolan koulun näkymät ovat mielestäni hyvät, sillä olemme saaneet tänne koko ajan ammattitaitoisia ja sitoutuneita kasvattajia ja opettajia. Arkinen aherrus jatkuu siis laadukkaana niin kuin aina ennenkin. Haastattelun lopuksi en malta olla kysymättä Matin oppilaalta sitä olennaisinta kysymystä eli millainen opettaja Matti on? Vastaus tuleekin kuin apteekin hyllyltä. ”Ihan hyvä opettajahan tuo on, kuhan lopettaa hupeltamasta”. Vuoden Pohjolakotilainen kuuntelee tarkkana vieressä, naurahtaa ja toteaa, että ”totta joka sana”.

35


Ensimmäiset REILU-palvelumerkit myönnetty

Rusettiluistelua tuiskussa ja tuulessa – iloa ja riemua koko perheelle! Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia järjesti perinteisen Rusettiluistelutapahtuman ystävänpäivänä 14.2. Oulussa Talvikankaan koulun luistelukentällä. Paikalla oli reilut 150 lasta, nuorta ja vanhempaa ja meno oli sen mukaista. Alkuverryttelyksi tanssittiin tiputanssi, joka hymyilytti niin vanhempia kuin lapsiakin. Kentällä soiva musiikki tempaisi mukaansa ja sai luistelijoista esiin aikamoisia jääprinssejä ja – prinsessoja. Tapahtumassa nähtiin myös ihan oikeita taitoluistelijoita, kun Oulun Luistelukerhon yksinluistelijat Meri Sundström ja Selma Välitalo taikoivat kentälle ”talven ihmemaan” lumihiutaleiden ja musiikin säestämänä. Paikalla olivat myös mm. luisteleva pappi Ilkka Mäkinen, Martti-vaari, Piitu-pingviini, Nalle sekä Oulun hahmot Ouliina ja Ölövi. Piipahtipa poliisitkin paikalle ja lapset pääsivät ihailemaan poliisiautoa sisältä ja ulkoa. Itse rusettiluistelu herätti paljon kysymyksiä – kukaan lapsista ei ollut aiemmin ollut rusettiluistelutapahtumassa, joten ihmeteltävää riitti! Illan jäkityskisa oli huikea – paras sai palkinnoksi lahjakortin hierontaan, mikä oli varmasti mieluinen yllätys. Kaiken kaikkiaan Rusettiluistelutapahtuma oli hieno tilaisuus ja Vanhempien Akatemia jäikin miettimään, olisiko ensi vuonna jo vuoro isolle, koko Oulun tapahtumalle?

Reilu Palvelu ry:n hallitus on myöntänyt ensimmäiset viisi REILU -palvelumerkkiä. REILU -palvelumerkki on aidosti järjestölähtöinen yhteisömerkki, joka voidaan myöntää ainoastaan järjestöpohjaiselle sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajalle. Merkki myönnetään sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajalle, joka täyttää Reilu Palvelu ry:n edellyttämät kriteerit vastuullisuudesta, korkeasta laadusta ja asiakasvaikuttavuudesta. Palvelut tuottaa joko järjestö itse tai järjestön yli 50 % omistama yhtiö. Merkin myöntämisen kriteerit kattavat myös yhteiskunnallisen yrityksen tunnusmerkit. Merkin saaneiden palveluntuottajien tulos ohjautuu kokonaisuudessaan yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseen, asiakkaan lisäarvoksi. Hakijoista merkin saivat, ASPA Palvelut Oy, NAL Palvelut Oy, Nuorten Ystävät -palvelut Oy, Näkövammaisten Keskusliitto ry sekä SALVA ry, Palvelukeskus Ilolansalo. Merkki myönnettiin osoitukseksi yhtiön tai yhdistyksen vastuullisesta toiminnasta ja korkeasta laadusta. Merkki myönnetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Merkin saajalla on oikeus käyttää REILU -palvelumerkkiä tiloissaan, viestinnässään ja muussa toiminnassaan osoituksena toiminnan laadusta.

Yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuoden mitali Valoisa tulevaisuus Rinnekodille Espoossa sijaitseva Rinnekoti-Säätiön omistama Rinnekoti on maamme merkittävimpiä ja vanhimpia kehitysvammaalan toimijoita. Rinnekoti perustettiin lähes samaan aikaan kuin Nuorten Ystävien Toivola-koti Muhokselle. Rinnekodin ja Säätiön kanssa Nuorten Ystävillä on ollut ja on yhteistyötä koko historian ajan. Rinnekoti vietti 85-vuotisjuhlavuottaan ja Säätiö 55-vuotisjuhlavuottaan Helsingissä 29.2.2012.

Laadukasta ja luotettavaa palvelua ammattitaidolla - Kasvohoidot - Jalkahoidot - Käsihoidot - Vartalohoidot - Suihkurusketukset - Kestovärjäykset - Ripsipermanentit - Ripsien pidennykset

- Karvanpoistot sokeroinnilla - Meikkaukset ja meikkiopastukset - Kestopigmentoinnit - Korvakynttilähoidot - Asiakasillat - Verkkokauppa - Tuotemyynti: Guinot, Dermalogica, Joe Blasco

Lämpimästi tervetuloa!

Hallituskatu 11 C (3 krs.) p. (08) 311 3214 www.rauninkauneushuone.fi

36


Ystäviltä kuultua Nimityksiä Nuorten Ystävillä

TIINA KARINIEMI on nimitetty

henkilöstöpäälliköksi Nuorten Ystävät -järjestökonserniin Ouluun. Kariniemen tehtävänä on vastata henkilöstöhallinnon esimiehen tehtävistä, henkilöstöhallinnon prosesseista, kehittämisestä ja yhteistoiminnasta sekä ulkoisesta henkilöstöhallinnon yhteistyöstä. Lisäksi Kariniemi toimii Nuorten Ystävien työsuojelupäällikön tehtävissä. Aiemmin Kariniemi on toiminut pitkään Nokia Oy:llä henkilöstöpäällikön tehtävissä.

PETRI JUUJÄRVI on nimitetty

koulupsykologiksi Pohjolan ja Nuorten Ystävien kouluihin. Juujärven tehtävänä on tukea koulun oppilaita ja henkilökuntaa kunkin koululaisen tiedot, taidot ja kehitysvaiheen huomioivan koulutuspolun rakentamisessa. Juujärvi on työskennellyt aikaisemmin Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian palveluryhmässä psykologin ja Tampereen yliopiston psykologian laitoksella yliassistentin tehtävissä.

Nuorten Ystävien kannatusautomaatti Raksilan Prismaan Ouluun Osuuskauppa Arina ja paikalliset yhdistykset testaavat uutta kannatusautomaattitoimintaa vuoden 2012 aikana Oulussa Prisma Limingantullissa, Prisma Linnanmaalla ja Prisma Raksilassa. Yhdistykset ovat hakeneet toimintaan rahankeräysluvat ja tehneet yhteistyösopimukset Arinan kanssa. Vuoden 2012 testijakson aikana mukana on monipuolinen kattaus paikallisia yhdistyksiä; erilaisia liikuntalajeja junioritoiminnan osalta ja lisäksi muita yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Arinan Oulun Prismojen asiakkaat voivat itse valita, mille yhdistykselle suoran tukensa pullokuittien tai rahalahjoituksen muodossa antavat. Tuki ohjataan lyhentämättömänä ko. yhdistykselle Oulun Prismojen toimiessa keräyspisteinä. Nuorten Ystäviä voit tukea Prisma Raksilassa Oulussa.

Arina on pohjoissuomalainen osuuskunta, jonka omistavat asiakkaat. Arina tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille itsenäisesti ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Arina on hyvä yrityskansalainen, joka toimii vastuullisesti mm. tukemalla pohjoissuomalaista liikuntaa, kulttuuria ja yleishyödyllistä toimintaa vuosittain noin 200 000 eurolla.

Nuorten Ystävät tukee TP-47 junioreita

RIIKKA DUNN on nimitetty Nuorten Ystävät –liiketoimintakonsernin yhteys- ja laatupäälliköksi. Dunnin vastuualueina ovat asiakassopimusten sopimushallinta, kunta-asiakkaiden puite- ja vuosisopimukset, hankinta- ja kilpailutusasiat, tarjouslaskenta, laatu- ja toimintakäsikirjatehtävät sekä sertifiointi. Dunn toimii myös johdon assistentin roolissa hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn liittyvissä asioissa toimitusjohtajan apuna. Aiemmin Dunn on toiminut Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n johdon assistenttina.

TARJA HERRANIEMI on nimitetty vastaavaksi ohjaajaksi vammaispalveluiden lyhytaikaisten asumispalvelujen Sinisiipi-yksikköön Ouluun. Herraniemi vastaa Sinisiipi yksikön toiminnoista. Aiemmin Herraniemi on työskennelyt ammattiopisto Luovilla.

Nuorten Ystävät ja torniolainen jalkapalloseura TP-47 ovat käynnistäneet yhteistyössä kaksivuotisen NUORTEN YSTÄVÄT VIP –toimintamallin, jossa madalletaan lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen aloittamisen kynnystä. VIP –toimintamallissa TP-47 kohdentaa Nuorten Ystäviltä saadun sponsorointituen seuran sellaisten junioripelaajien hyväksi, joiden perheillä ei taloudellisten tai muiden sosiaalisten olosuhteiden vuoksi ole tasavertaisia mahdollisuuksia suoriutua jalkapalloharrastuksesta koituvista taloudellisista kuluista, kuten toiminta-, kuukausi- tai varustemaksuista. - Tukemme kohdistetaan sinne missä sitä eniten tarvitaan. Haluamme omalle panoksellamme tukea osallistavaa ja tasa-arvoistavaa harrastustoimintaa ja jalkapallohan on sitä parhaimmillaan, toteaa Nuorten Ystävien viestintäpäällikkö Jarno Kinnunen. 37


Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 8 sijaishuollon alueellista yksikköä tai perhekotia eri puolilla Suomea »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra ja Turku »» Sijaishuollon palvelut »» Opetus »» Erityistuki »» Työ- ja päivätoiminnat »» Avopalvelut »» Koulutuspalvelut

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut

»» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat

38

Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Työllistymispalvelut

»» Työllistymispalvelut tarjoaa monimuotoisia ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen palveluja vaikeasti työllistyville työnhakijoille. »» Kohderyhmänä mm. vammaiset, osatyökykyiset, kouluttamattomat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 882 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 627 Työllistymispalvelut p. 044 7341 862

Kemijärvi Rovaniemi

Avopalvelut

»» Avopalvelujen tavoitteena on tukea lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta. »» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjautumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. »» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

Tornio Oulu Muhos

Vaasa Seinäjoki

Iisalmi Lapinlahti

Imatra Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi


Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

FINNTENSID www.finntensid.fi

TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY

KESKUSTAN POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI

TYRNÄVÄN KUNTA www.seutunappi.fi

OULUJOEN SEURAKUNTA Puh. 08-531 3500

Saatko lehden? Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Maria Elf, p. 044-7341 537, maria.elf@nuortenystavat.fi LEIKKAA JA POSTITA

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti

39


40


Nuorten Ystavat -lehti 1-2012