Page 1

Nuorten ystävien lehti 3 • 2013

»» Kintas-toiminta täytti 20 vuotta

»»Kulukorvaus vaihtui oikeaksi palkaksi


Tässä numerossa Nuorten ystävät 3 / 2013

s. 4

s. 8

Julkaisija ja kustantaja Nuorten Ystävät ry Torikatu 28 90100 Oulu p. 044 7341 500 f. (08) 5341 550 etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

Työetsivä vaanii työtä

Toimituspäällikkö Jarno Kinnunen Toimitussihteeri Maria Elf Yritysmarkkinoija Tuomo Mäkelä

3 �������������������� Pääkirjoitus: Pitkäjänteinen työ kantaa 4 �������������������� Kulukorvaus vaihtui oikeaksi palkaksi

Taitto Jarno Kinnunen

8 �������������������� Työetsivä vaanii työtä

Taittopohja Gasworks

10 ����������������������Kintas-toiminta täytti 20 vuotta 14 ����������������������Vuorovaikutusta ja itseilmaisua opettelemassa

s. 10

Kintastoiminta täytti 20 vuotta

18 ����������������������Kansainvälisyyskasvatus osana koulukoti Pohjolakodin toimintaa

22 ������������������ Taikasauva -toiminta 24 ������������������ Kroo Bayssa arki on selviytymistä 28 ����������������������Työpajasta eväitä työelämään ja opiskeluun

Ilmoitukset ja tilaukset Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Torikatu 28 90100 Oulu lehti@nuortenystavat.fi

Tilaushinta Vuosikerta (4 nroa) / 45 €

s. 24

Kroo Bayssa arki on selviytymistä

30 ����������������������Neuropsykiatrinen valmennus antaa apuja arjen haasteisiin

Painos 3700 kpl Painopaikka Erweko Oy ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

32 ����������������������Uusi palvelumalli kehitteillä lastensuojelun teinivanhemmille 34 ����������������������Kolumni: Yrityskuvamme - tunnettu ja luotettava 37 ����������������������Ystäviltä kuultua

Kannen kuva Heli Kurvinen

Lehden postituspäivät 2013 7.3 6.6 26.9 5.12

20 ����������������������Esittelyssä koulukoti Pohjolakodin sosiaalityöntekijä Eveliina Markus

s. 32

Uusi palvelumalli kehitteillä lastensuojelun teinivanhemmille

2

Päätoimittaja Arja Sutela

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaalija terveysalan asiantuntijaja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.


Pääkirjoitus

Pitkäjänteinen työ kantaa Toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi, joka ei pääty koskaan. Kehittämistyön tulos on tilapäinen käytäntö, jonka tilalle kehitetään vielä parempi tapa toimia. Kehittävän työntutkimuksen ajatuksen mukaisesti toiminnan kehittäminen ymmärretään jatkuvaksi sykliseksi prosessiksi, jossa vaihtelevat uuden toimintamallin suunnittelu-käyttöönotto-arviointi-ongelma-ristiriita-uuden toimintamallin suunnittelu -jatkuvana, loppumattomana prosessina. Kehittämistyö kuitenkin usein pilkotaan – rahoituksen vuoksi – muutaman vuoden projekteiksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan projektit ovat kolmen, jopa yhden vuoden mittaisia. Työhistoriani aikana olen osallistunut, ohjannut tai vierestä seurannut kymmeniä kehittämisprojekteja. Osa on tullut ja mennyt suurempia jälkiä jättämättä, osassa on pystytty kehittämään todella uusia ja vakituiseen käytäntöön jääviä työskentelytapoja. Raha-automaattiyhdistyksen rooli sosiaali- ja terveystyön kehittäjänä on ainutlaatuista maailmassa. RAY:n tuottoa käytetään tänä vuonna yhteiskunnallisiin tarkoituksiin yli 413 miljoonaa euroa, tästä projektiavustuksina 77 miljoonaa ja kohdennettuina toiminta-avustuksina 143 miljoonaa euroa. RAY:n rooli suomalaisen sosiaali- ja terveysalan kehittämisen mahdollistaja on paitsi erityisen merkityksellistä myös erittäin tarkkaan säädeltyä. RAY:n avustustoiminnan arvostelijat harvoin tietävät, mistä puhuvat. Yksi parhaista tuntemistani RAY:n avustaman kehittämistyön tuloksista on Nuorten Ystävien Kintas –toiminta. Kintas alkoi Rahaautomaattiyhdistyksen tuella psykiatrisista ongelmista kärsivien nuorten ja nuorten aikuisten vuokra-asuntokokeiluna vuonna 1993. Mielenterveysongelmaisten, kuten muidenkin ryhmien laitoshoitoa purettiin aktiivisesti 1990-luvulla. Kintas-projektin tavoitteena oli auttaa psyykkisistä sairauksista toipuvia nuoria saavuttamaan itsenäisen asumisen ja siihen liittyvän tuen avulla mahdollisimman normaali elämä ja elämänhallinta. Projektissa todettiin, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ei saa jättää yksin. Kinttaasta kehitettiin psykiatrista hoitoa täydentävä palvelumuoto, jossa nuorilla on mahdollisuus riittävästi tuettuna siirtyä asumaan ja elämään itsenäisesti. Raha-automaattiyhdistyksen tuki Kintas-toiminnalle jatkui vuoden 2010 loppuun saakka, jolloin se siirtyi kokonaan kuntien korvaamaksi palveluksi. RAY:n tuki oli siis sangen pitkäaikainen ja mahdollisti toiminnan monipuolisen kehittämisen. Kinttaan tuloksellisuutta sekä nuoret että heidän omaisensa kiittävät. Kahdenkymmenen vuoden kuluessa ovat sadat nuoret päässeet oman elämänsä sankareiksi. Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

3


Mulla on nyt oikea työpaikka. Ja se tuntuu hyvältä.


Kulukorvaus vaihtui oikeaksi palkaksi Koko huone valkenee kun Antti Bäckin iloinen hymy leimahtaa. Hänestä saa reippaan ja onnellisen kuvan. Ja sellainen hän onkin. teksti ANNIKA KAARLELA kuvat JARNO KINNUNEN

Antti on vastikään valmistunut tuetulla oppisopimuksella toimitilahuoltajaksi ja on töissä musiikkipäiväkoti Taikatahdissa Oulussa. Antti oli peruskoulun ja Luovissa käymänsä kymppiluokan kautta mennyt avotöihin 2006 Oulun kaupungin Kaukovainion päiväkodille. Antti lähti pois avotöistä 2010, kun hän kuuli Nuorten Ystävien ja Luovin järjestämästä tuetusta oppisopimuskoulutuksesta ja haki siihen mukaan. Antti valittiiin koulutukseen useiden hakijoiden joukosta. Antin lisäksi joukkoon valittiin seitsemän muuta opiskelijaa, jotka kaikki ovat nyt valmistuneet. Antilla on ollut sama tilanne muiden oppisopimusopiskelijoiden kanssa. - Kaikki ovat olleet samanhenkisiä, Antti kertoo. Suurin osa heistä jatkaa samassa työpaikassa, missä ovat olleetkin tuetun oppisopimuskoulutuksen ajan. Loput aikovat jatkaa työnhakua Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkän kautta.

- Jos en olisi saanut tätä työtä, saattaisin olla vieläkin avotöissä, Antti toteaa. Tuettuun oppisopimuskoulutukseen osallistujista suurin osa on lievästi kehitysvammaisia tai muutoin osatyökykyisiä ihmisiä. Suurimmalla osalla aikaisempi toimeentulo muodostui eläkkeestä. Koulutuksen ajaksi eläke laitettiin lepäämään ja opiskelijat ovat saaneet oikeaa palkkaa. - Heissä on hirveästi potentiaalia ja työkykyä, Lahja Leiviskä kertoo innoissaan. Useilla opiskelijoista on vuosien kokemus avotöistä ja kova halu päästä oikeisiin töihin. Tuetun oppisopimuskoulutuksen pilottihankkeen kautta on haluttu parantaa osatyökykyisten työhön pääsemistä ja koulutusta. Toteutettu pilottihanke onkin onnistunut helpottamaan juuri näitä asioita ja lisäksi on löydetty uusi kanava työelämään pääsyyn. Tuettu oppisopi-

»

Antti on ansainnut paikkansa työyhteisössä hyvällä ja aktiivisella työotteella, kertoo Taikatahdin johtaja Liisa Lohilahti.

Oppisopimuksen kautta palkkatöihin Tuettu oppisopimuskoulutus alkoi Oulussa vuonna 2010 Nuorten Ystävien ja ammattiopisto Luovin pilottihankkeena. Oppisopimuskoulutuksesta tekee tuetun siinä mukana olevan työhönvalmentajan tuki. Niin Antti Bäck kuin Nuorten Ystävien työhönvalmentaja Lahja Leiviskäkin toteavat yhdestä suusta, että työhönvalmentajan rooli on ollut tärkeä. Ilman saamaansa koulutusta ja työhönvalmennusta Antti ei mahdollisesti olisi päässyt oikeisiin töihin. 5


valmentajan tuki helpotti vakituisen työpaikan saamista musiikkipäiväkoti Taikatahdista. - Itse olen kokenut todella hyvänä, että tällainen on saatu käynnistettyä, Antti kertoo tuetusta oppisopimuskoulutuksesta. Aluksi Anttia jännitti uusi koulutus, vaikka koulu olikin ennestään tuttu 10. luokalta. Kaikki sujui kuitenkin niin erinomaisesti, että Antti sai koulun päätyttyä stipendin.

Työntekijä muiden joukossa

»

Työhönvalmentaja Lahja Leiviskän ja Liisa Lohilahden mielestä Antin kohdalla kaikki on mennyt nappiin.

muskoulutus on uusi juttu Oulun seudulla. Antti on saanut paljon tukea nimenomaan Kela-asioiden hoitoon koulutuksen ajan. Lisäksi Antti on saanut työhön perehdytystä ja Lahja on ollut mukana työpaikalla loppua kohden keventäen. Työtä on räätälöity yhteistyössä työpaikkaohjaajan kanssa. Työn helpottamiseksi työtehtävät pilkottiin aluksi osiin ja laadittiin kirjalliset ohjeet. Nykyään Antti hoitaa työnsä täysin itsenäisesti. - Maistuu hyvältä, Antti kertoo hymyillen. - Kun osatyökykyinen ihminen saa tarpeeksi tukea, niin hän kyllä löytää paikkansa Lahja Leiviskä vakuuttaa. Se vaatii enemmän ponnistelua ja työn räätälöimistä, mutta kun annetaan selkeät ohjeet ja riittävä tuki, niin homma toimii. - Osaamista löytyy, kun annetaan mahdollisuus ja uskotaan kykyihin, Leiviskä jatkaa.

Työhönvalmentaja tukena Lahja on ollut Antin matkassa koko ajan vähintäänkin henkisesti. Myös fyysisesti hän ollut mukana lähiopetuspäivillä, jotta tieto siirtyisi työpaikalle. Lahja on tehnyt myös työpaikkakäyntejä ja pitänyt säännöllisesti yhteyttä Anttiin. Työhönvalmentaja on lisäksi tehnyt yhteistyötä opiskelijoiden verkostoissa mm. oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, tutkinnon opettajan, edunvalvojien ja muiden viranomaistahojen kanssa. Myös perheiden kanssa on tehty tarvittaessa yhteistyötä. Tärkeää on opiskelijoille ollut myös riittävä tuki koulutuksen loputtua sekä jatkosuunnitelmien selvittäminen ja laatiminen. Työhön6

Työpaikalla ensimmäinen päivä tuntui Antista hämmentävältä, kun ei tiennyt mitä saa tehdä ja mitä ei. Kaikki on kuitenkin seljennyt pikkuhiljaa. Antti on otettu mukaan yhtenä tasavertaisena työntekijänä, mistä kertoo sekin, että hän on päässyt mukaan kaikkiin työpaikan järjestämiin tapahtumiin ja reissuihin. Musiikkipäiväkoti Taikatahdissa Antti on aika paljon keittiöllä tiskaten astioita. Hänen työtehtäviinsä kuuluu myös lounas- ja välipalaastioiden asetteleminen esille. Lisäksi Antti tekee yleissiivouksen ja kastelee kukat. - Kyllä viihtyy, henkilökunta on kivaa, työpaikka lähellä ja sinne on helppo kulkea, Antti toteaa. Antille Taikatahti onkin unelmien työpaikka, sillä hän pitää lapsista ja heidän kanssaan touhuamisesta. Aluksi kun mietittiin Antin jatkoa Taikatahdissa, Antista tuntui, ettei hän saisi jatkaa. Sitten kun pysähdyttiin pohtimaan Antin työnkuvaa ja palkkausta työnantajan tarpeita kuunnellen Antti sai kuulla ilouutisen. Hän saa pitää työpaikan. - Kyllä Antin palkkaaminen oli luonnollinen jatkumo oppisopimuskoulutukselle. Meillä oli selkeä tarve osa-aikatyöntekijälle eikä me haluttu luopua Antista, sillä hän on ansainnut paikkansa työyhteisössä hyvällä ja aktiivisella työotteella, kertoo Taikatahdin johtaja Liisa Lohilahti. Liisa on erityisen tyytyväinen työhönvalmentajalta saatuun tukeen. - Työhönvalmentajan läheinen läsnäolo on ollut riittävää ja se on toiminut hyvin. Lahja on ollut meille toimiva apuväline aina kun on tarvittu, Lohilahti kertoo tyytyväisenä. Antin kohdalla kaikki on mennyt nappiin. 25-vuotias nuorimies on saanut vakituisen työn ja hänellä voi olla edessään pitkäkin työura. - Mulla on nyt oikea työpaikka ja se tuntuu mahtavalta, Antti kertoo iloisena.


JOKAISELLA ON PAIKKANSA YHTEISPELISSÄ. RAY:N JÄRJESTÄMÄ KETJU PELAAJASTA AVUNSAAJAAN ON JO 75-VUOTIAS. TÄMÄ YHTEISPELI KOSKETTAA MILJOONIA SUOMALAISIA. TÄNÄ VUONNA RAY TUKEE NUORTEN YSTÄVÄT RY:N TÄRKEÄÄ TOIMINTAA 1,254 MILJOONALLA EUROLLA.

» KAMPANJAT.RAY.FI/YHTEISPELI 7


Työetsivä vaanii työtä Olisiko työpaikassasi osa-aikaisia töitä, mutta ei sopivia tekijöitä? Joutuvatko työntekijät käyttämään työaikaansa tehtäviin, jotka eivät varsinaisesti liity heidän toimenkuvaansa? Työetsivä auttaa! teksti LASSI KANGASLUOMA kuva STOCK.XCHNG, JARNO KINNUNEN

Nuorten Ystävien hallinnoima ja ELY-keskuksen rahoittama uusi Työetsivä -hanke etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille. Hankkeen ideana on löytää ns. silpputyö ja piilotyö, joita organisaatioiden työntekijät oman työnsä ohella tekevät. Vammaisen tai osatyökykyisen työntekijän hoitaessa nämä tehtävät, muut työntekijät voivat keskittyä varsinaisiin omiin vastuualueisiinsa. Näin työpaikan tehokkuus lisääntyy. - Koostamme hankkeessa täsmätyöpaikkoja yritysten tarpeista ja työnhakijan taidoista 8

käsin. Näin parannamme vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo sosiaalisen työllistämisen kehittämispäällikkö Lea Nikula. Hanke ei suinkaan keskity vain työpaikkojen etsimiseen, vaan auttaa ja tukee hankkeeseen osallistuvia työllistymisessä muullakin tavoin. Hankkeessa mm. parannetaan työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia hankkimalla hakijoille työelämävalmiuksia parantavia lyhytkoulutuksia kuten esimerkiksi hygienia-


Tärkeintä on, että löydämme oikean työn oikealle henkilölle ja kaikki voittavat. Yrityskoordinaattori Krista Merikanto

passikoulutusta ja ensiapukoulutusta. Työetsivä järjestää myös vertaisryhmiä hankkeeseen osallistuville työnhakijoille. Moni kokee esimerkiksi vammasta kertomisen hankalaksi työyhteisössä ja vertaisryhmissä asiasta voi puhua vapaasti. Myös jo työllistyneiden tarinat tuovat uskoa työllistymiseen. - Meillä on hyvät kontaktit monin eri tavoin vammaisiin ihmisiin, jotka ovat kauttamme päässeet työelämään ja jotka haluavat kertoa omista kokemuksistaan vertaisryhmille. Esimerkkien avulla luodaan uskoa työllistymiseen ja tulevaisuuteen, Nikula kertoo.

Uusia malleja ja yhteiskuntavastuuta Nuorten Ystävien aikaisemmassa työllistämistoiminnassa on huomattu, että etenkin pienille yrityksille sitoutuminen kokoaikaisen työntekijän palkkaamiseen on hankalaa. Osa-aikaisia työsuhteita on syntynyt viime aikoina enemmän. - Hankkeessa voidaan ennakkoluulottomasti kokeilla uudenlaisia työllistymisen tapoja, jotka voivat perustua vaikkapa pienyrittäjien keskinäiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi sellainen voisi olla mahdollista, että 2-3 pienyrittäjää palkkaa yhteisen työntekijän hoitamaan esimerkiksi kirjanpitoa, siivousta tai nettisivujen tekemistä, Nikula linjaa.

Hankkeessa luodaan hyvin konkreettisia ja käytännönläheisiä toimintatapoja yrityksille lähteä mukaan yhteiskuntavastuulliseen toimintaan palkkaamalla työyhteisöönsä erilaisia työntekijöitä. Tämä lisää suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa työpaikalla. - Hanke korostaa yhteiskuntavastuuta, mutta myös sitä, että yhteiskuntavastuu ei tarkoita rahanmenoa, vaan palkatun työntekijän tulee olla kannattava yritykselle, toteaa Nikula. Nykyisessä taloustilanteessa työllistämiseen keskittyvän projektin toteuttaminen on haasteellista. Hankkeen vetäjä, yrityskoordinaattori Krista Merikanto ei haastetta pelkää. - Nuorten Ystävillä on pitkä kokemus tuetusta työllistämisestä ja työhönvalmennuksesta, tämän kokemuksen pohjalta on hyvä lähteä hankkeessa liikkeelle. Tärkeintä on, että löydämme oikean työn oikealle henkilölle ja kaikki voittavat, Merikanto summaa. Työpaikan löytyessä työnantajille tarjotaan tukea työtehtävien suunnitteluun sekä palkkatukeen ja työolosuhteiden järjestelytukeen liittyen. Hankkeen aikana on tavoitteena työskennellä noin sadan asiakkaan kanssa ja tavoitteena on tietysti hankkia yhtä montaa työpaikkaa.

9


Kintas-talon moniammatillinen osaajajoukko auttaa jatkossakin nuoria kohti itsenäisempää elämää. 10


Kintas-toiminta täytti 20 vuotta teksti JARNO KINNUNEN kuvat JARNO KINNUNEN, JUHA SARKKINEN

Kahdenkymmenen vuoden aikana sadat nuoret mielenterveyskuntoutujat ovat Kinttaan avulla selvittäneet tiensä itsenäisempään elämään.

Psykiatristen potilaiden omaisten aloitteesta Nuorten Ystävät käynnisti vuonna 1993 RAY:n tuella Kintas -projektin, jonka tavoitteena oli järjestää nuorille mielenterveyskuntoutujille itsenäisen asumisen ja elämisen mahdollistavia tukitoimenpiteitä ja arvioida asumiskokeilun soveltuvuutta avohuollon tukitoimena psyykkisestä sairaudesta toipuville. Projekti saavutti nopeasti tavoitteensa ja sillä lisättiinkin kuntoutujien arkielämän taitoja ja elämänhallintaa sekä vahvistettiin kuntoutujien valmiuksia elää sairautensa kanssa. Kintas -projekti kehitti ja täydensi yhteiskunnan tarjoamaa nuorten mielenterveyskuntoutujien avohoitoa.

RAY:n tuella kehitettiin uusi palvelumuoto Projektista saatujen rohkaisevien tulosten myötä RAY rahoitti Kintas -toimintaa yhtäjaksoisesti 17 vuotta aina vuoteen 2010 saakka, jolloin se siirtyi kuntien maksettavaksi ostopalvelutoiminnaksi. 20 vuoden yhtäjaksoisen toiminnan aikana Kintas-toiminta on ankkuroitunut avohuollon mielenterveyskuntoutuksen palvelujärjestelmään Oulun seudulla. Työskentelyn perusarvoina ovat alusta lähtien olleet laadukas asiakastyö ja perustyön jatkuva kehittäminen tiiviissä yhteistyössä erityisesti Oulun kaupungin kanssa. Toimintaan vahvasti kuuluvat monimuotoiset yksilö- ja ryhmätoiminnot sekä moniammatilli-

nen verkostotyö ovat osoittautuneet kuntoutujien keskuudessa tuloksellisiksi työmuodoiksi. Osallisuus ja ryhmätoiminnoista saatava vertaistuki tukevat mielenterveyskuntoutujia rakentamaan sosiaalista verkostoaan, ottamaan osaa yhteiskunnan toimintoihin ja löytämään mielekästä sisältöä arkielämään. Kintas-toiminta on ollut kivijalka ja aloituspotku Nuorten Ystävien mielenterveyskuntoutuksen kehittymiselle.

Kintas-toiminta on yhteistyötä Kintas-toiminnan vahvuus ja erityisosaaminen Oulun seudun mielenterveyskuntoutuksen kentällä on yhteisöllisyyttä vaaliva ja matalan kynnyksen periaatetta korostava toimin-

Kintas-toiminta »» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18–30 -vuotiaille nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat arkielämän valmiuksiaan edistävää ohjausta, tukea ja kannustusta. »» Työskentely sisältää yksilö- ja ryhmätapaamisia, tukemista arkipäivän asioinnissa sekä ohjaamista harrastuksiin ja muihin kuntoutumista edistäviin toimintoihin. »» Kintas -toiminnassa on yhtaikaa mukana 45 nuorta mielenterveyskuntoutujaa. »» Palvelunohjaus p. 044 7341 563.

11


»

Nuoria on saatu aktivoitumaan kodin ulkopuolelle, opintoihin ja työkokeiluihin, kertoo Oulun kaupungin mielenterveyspalveluiden ylilääkäri Jaana Hinkkala.

12

taideologia. Kuntoutus sisältää yksilöllisesti suunniteltuja erityispalveluita, jotka tukevat kuntoutukseen tulevien nuorten aikuisten itsenäistymistä. Työssä korostetaan kuntoutujan kuntoutumisprosessin edistämistä, arkielämän taitojen tukemista sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Kinttaassa kuntoutuja nähdään aina oman elämänsä parhaan asiantuntijana. Kuntoutus toteutetaan yksilö- ja ryhmätoimintoja sisältävänä avokuntoutusjaksona, jonka tavoitteista ja sisällöstä sovitaan aina yhdessä kuntoutujan ja hänen verkostonsa kanssa. –Tiivis yhteistyö hoitavan tahon sekä kuntoutujan lähi- ja viranomaisverkoston kanssa on tässä työssä kaikki kaikessa, toteaa Kinttaan kuntoutusohjaaja Eveliina Oksa. Oulun kaupunki on Kintas-toiminnan alusta lähtien ollut mukana merkittävällä

panoksellaan edistämässä, tukemassa ja kehittämässä toiminnan sisältöä. Tiivis kumppanuus Oulun kaupungin kanssa onkin mahdollistanut tuloksellisen avokuntoutusmallin syntymisen ja kehittymisen. - Kintas-toiminta on ollut merkityksellisenä lisänä kuntoutujan muun hoidon rinnalla. Monen nuoren kohdalla ongelmana ovat olleet sosiaalisten tilanteiden pelko ja vahva eristäytymistaipumus mihin Kinttaan ryhmät ja omaohjaaja palvelut ovat olleet hyvä hoidollinen apu. Nuoria on saatu aktivoitumaan kodin ulkopuolelle, opintoihin ja työkokeiluihin. Toivon toiminnan jatkuvan nykyisen kaltaisena aktivoivana, arkeen tukea tuovana kuntoutusmuotona, toteaa Oulun kaupungin mielenterveyspalveluiden ylilääkäri Jaana Hinkkala.


13


Vuorovaikutusta ja itsei teksti ANU ISOAHO kuvat NUORTEN YSTÄVIEN KLUBITALOT

Kulmakoulusäätiö myönsi Nuorten Ystävien klubitaloille avustuksen, jolla toteutettiin kansanedustaja Jani Toivolan vetämä Vuorovaikutus-työpaja Oulun Klubitalo Pönkässä kesäkuun alussa. 14


ilmaisua opettelemassa Avustus oli tarkoitettu nuorten eettisen kasvun tukemiseen ja sen vuoksi työpajaan osallistujat olivat alle 30-vuotiaita klubitalojen jäseniä. Työpajaan osallistui sekä jäseniä että henkilökuntaa kaikista Nuorten Ystävien klubitaloista: Rovaniemen Roihulasta, Kajaanin Tönäristä ja Oulun Pönkästä. Työpaja oli niin onnistunut, että työpajaa on jo ehditty toivoa järjestettävän toisenkin kerran. - Taloissamme on jäseninä ihmisiä, jotka tarvitsevat rohkaisua vuorovaikutukseen ja ryhmässä toimimiseen, samoin itseilmaisuun ja esiintymiseen. Kenelle tahansahan nuo ovat taitoja, joita olisi hyvä harjoitella ja joita tarvitaan elämässä nykyaikana paljon. Tällaisen koulutuksen myötä voi saada eväitä myös esimerkiksi työpaikkahaastattelussa toimimiseen, kertoo työpajan tavoitteista Pönkän työhönvalmentaja Lahja Leiviskä. - Myös erilaisuus ja erilaisuuden hyväksymisen teema ovat asioita, jotka nousevat klubitaloissa esille silloin tällöin. Näiden ajatusten saattelemana etsimme kouluttajaa netistä ja Toivolan Janin nimi nousi esiin. Koska hänet tiedettiin hyväksi puhujaksi ja helposti lähestyttäväksi kouluttajaksi, päätimme ottaa yhteyttä häneen, Leiviskä jatkaa.

Oma tarina on tärkeä Vuorovaikutus-työpaja oli kaksipäiväinen kokonaisuus, joka alkoi Janin henkilökohtaisella ja koskettavalla elämäntarinalla. Yksi esille nousseista teemoista oli koulukiusaaminen. Tarina sai kurssilaiset jakamaan yllättävänkin avoimesti omia vastaavanlaisia tapahtumia elämistään. - Jani korosti jokaisen ihmisen henkilökohtaista tarinaa ja sitä, kuinka meidän tulisi olla ylpeitä juuri siitä omasta tarinastamme, koska toista samanlaista ei tässä maailmassa ole. Jokainen meistä on erilainen ja jokaisen oma tarina yhtä arvokas. Ensimmäisen päivän päätteeksi teimme pieniä ja kevyitä esiintymisharjoituksia sekä tutustuimme muihin kurssilaisiin, Leiviskä kertoo päivän sisällöstä. - Toisena päivänä tehtiin erilaisia esiintymis- ja heittäytymisharjoituksia. Oli hienoa

nähdä, kuinka aroista, hiljaisista ja herkistä jäsenistä löytyi hurjan paljon potkua heidän vapautuessaan ja innostuessaan harjoitusten teosta. Jani käytti paljon harjoituksia, joissa ei tarvinnut puhua. Opettelimme itseilmaisua liikkeen ja erilaisten asentojen kautta. Teimme myös erilaisia äänimaisemaharjoituksia, Leiviskä kuvailee. Vaikka harjoitusten tekeminen ja niihin osallistuminen jännitti ja pelotti aluksi, Jani sai ihmiset rentoutumaan ja ilmapiirin tuntumaan turvalliselta. - Halusin saada lisää esiintymisvarmuutta, koska olen kova jännittäjä, vaikka pidänkin esiintymisestä ja erityisesti yleisölle laulami-

»

Jännittävä, mutta avartava ilmaisukurssi, jossa sai rikkoa omia pelkojaan ja kokeilla jotain uutta ja hauskaa, Roihulan jäsen Emilia kertoo.

15


Opin Janin oman tarinan kautta arvostamaan omaa tarinaani ja sitä, miten minusta on tullut minä. sesta. Näin ilmoituksen kurssista Pönkän facebook-sivulla, kertoo Pönkän jäsen Sinikka. - Päällimmäisenä työpajasta jäi mieleen musiikkitehtävä, jossa piti liikehtiä musiikin mukana ja löytää erilaisia tunnetiloja. Myös Elävä maalaus -tehtävä jäi mieleen. Teimme eläviä taideteoksia, joissa meidän piti ryhmänä mennä erilaisiin asentoihin ja muodostaa tauluja yhdessä, puhumatta mitään ääneen. Opin ainakin sen, että menen vain rohkeasti mukaan juttuihin. Jani kehotti katsomaan rohkeasti ihmisiä silmiin ja olen yrittänyt tätä oppia käyttää kurssin jälkeenkin. Se vain on välillä hankalaa ja outoa, kun olen vähän ujo. Mietin myös, että mitä ihmiset ajattelevat, kun tuijotan heitä silmiin. Helpompaa on kääntää katse maahan. Myös Janin tarina oli hyvä. Se pisti ajattelemaan asioita, Sinikka jatkaa.

Työpajan vaikutus näkyy klubitalojen arjessa - Ryhmän koko oli 15 henkeä. Oli hienoa huomata, kuinka näinkin lyhyen koulutuksen aikana muodostui ryhmähenki. Tähän vaikutti suuresti Janin avoimuus ja aitous ryhmän ohjaajana. Jokaisella ryhmäläisellä oli mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja kuinka paljon itsestään antaa muulle ryhmälle, Kajaanin klubitalo Tönärin työhönvalmentaja Veera Valtanen kertoo. - Vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen lisäksi kurssin antina voidaan pitää myös Nuorten Ystävien klubitalojen välistä lähentymistä.

16

Kajaanissa saimme työpajan jälkeen mahdollisuuden tarjota vuorovaikutus- ja esiintymistaidon koulutusta jäsenillemme, kuin paikallinen teatterin tukiyhdistys järjestää klubitalollemme hankevaroin kolme kuukautta kestävän koulutuksen, Valtanen kertoo työpajan vaikutuksista. - Halusin saada vaihtelua ja uusia kokemuksia ja sen vuoksi lähdin mukaan työpajaan. Lisäksi halusin tavata uusia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Opin Janin oman tarinan kautta arvostamaan myös omaa tarinaani ja sitä, miten minusta on tullut minä, Tönärin jäsen Henna pohtii. - Jännittävä, mutta avartava ilmaisukurssi, jossa sai rikkoa omia pelkojaan ja kokeilla jotain uutta ja hauskaa. Opetuksena Janilta jäi mieleen avoimena oleminen tässä ja nyt, eri asioille ja ihmisille. Se antaa paljon kuin että jäisi oman mielen ja pelkojen vietäviksi, Roihulan jäsen Emilia puolestaan kertoo. - Minusta oli ihanaa osallistua keskusteluihin ja minusta tuntuu että tässä on paljon eväitä elämässä selviytymiseen ihan kelle tahansa. Nykyään on ehkä paineita selvitä yksin, on unohdettu se, että yhdessä saadaan jotain suurta aikaan. Jotain pientä yhteisen hyvän vuoksi. Tulisi reippaasti luottaa toisiin ihmisiin, antaa kaikkien olla mukana rakentamassa toimiva ja lämminhenkinen yhteisö jossa kaikki saavat olla mukana omalla tavallaan ja kaikkia arvostetaan yksilöinä. Jokainen saa näin rikastuttaa yhteisen luomaa antia ja tuoda mukanaan oman tarinansa tekojensa ja itseilmaisunsa kautta, jatkaa Roihulan jäsen Maiju.


Miten työpaja onnistui Jani Toivola? Oliko klubitalo käsitteenä entuudestaan tuttu ja miten lähdit suunnittelemaan työpajan sisältöä? Minkälaista ennakkotietoa sait klubitalolaisista? Olin kuullut Klubitaloista, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, että pääsin lähemmin tutustumaan talojen toimintaan. Sain tietoa etukäteen keskusteluista henkilökunnan kanssa sekä lukemalla Klubitalon nettisivuja sekä muutamia lehtijuttuja. Olen pitänyt paljon erilaisia työpajoja sekä nuorille että aikuisille mm. yhteistyössä Suomen lasten- ja nuorten säätiön kanssa. Lähdin vanhan kokemuksen siivittämänä suunnittelemaan työpajaa. Toki suunnitelmissa täytyy aina ottaa huomioon, että kaikki lähtee lopulta kyseessä olevasta ryhmästä, sen dynamiikasta ja siitä hengestä ja luottamuksesta, jonka pystymme yhdessä luomaan. Tilanne on meille kaikille uusi ja jännittävä ja siksi ohjaajana on tärkeä kyetä olemaan vahvasti läsnä ja reagoimaan eteen tuleviin asioihin ja toimia siltä pohjalta. Välillä haastaen ja kannustaen nuoria voittamaan ja ylittämään itsensä ja välillä taas olemaan armollisempi ja huomioimaan, että meillä kaikilla on eri rytmi oppia uusia asioita. Tämän herkkyyden toivoisi tietenkin olevan läsnä kaikissa arjen kohtaamisissa kouluissa, työpaikoilla, harrastuksissa tai ystäväpiirissä. Moninaisuus on rikkaus ja meillä on aina valtavasti opittavaa toisiltamme. Kaikkien kaipaama ratkaisu saattaakin tulla juuri siltä ryhmän hiljaisimmalta jos vaan osataan aidosti kuunnella kaikkia. Millainen vaikutelma työpajasta jäi? Mikä oli suurin anti kouluttajalle ja osallistujille? Mitä kaikkea teitte ja mitä saavutitte? Sain työpajasta aivan valtavasti. Olin kerta toisensa jälkeen mykistynyt ryhmän rohkeudesta voittaa pelkojaan, haastaa itseään ja oppia uusia asioita. Ilmassa oli paljon jakamista, niin ilon kuin surunkin kautta. Totesinkin ryhmälle kurssin päätteeksi, että sain yhteisestä ajastamme myös itse valtavasti uutta rohkeutta ja luottamusta omaan työhöni eduskunnassa ja elämässä ylipäätään. Moni klubitalolaisista on ehkä jossain kohtaa elämäänsä kokenut olevansa yhteiskunnan rytmin ja tavoitteiden ulkopuolella. Ikään kuin se mitä heillä on tarjota, ei olisi riittävää tai että omana itsenään ei ole mahdollista pärjätä tässä yhteiskunnassa. Koin, että juuri nämä kokemukset olivat jollain tavalla myös ryhmän lahja. Ilmassa oli valtavasti inhimillisyyttä ja viestiä siitä, että jokainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on ja toisia tuetaan ja kannustetaan. Tämä inhimillisyys on usein yhteiskunnassa kateissa, mutta sain itse siihen ryhmältä paljon luottoa ja olen osaltani pyrkinyt nyt viemään viestiä eteenpäin. Teimme paljon erilaisia näyttelijäntyön ja esiintymistaidon harjoituksia. Kahdessa päivässä saimme valtavasti aikaan ja ihmiset kävivät läpi valtavia kaaria alun peloista siihen pisteeseen, että esiintyivät yksin koko ryhmän edessä. Teatteri työkaluna antaa paljon mahdollisuuksia tutkia omaa persoonaa ja löytää itsestään uusia vahvuuksia, rohkeutta ja osaamista. Tanssittiin, näyteltiin, laulettiin ja naurettiin!

Mitkä aiheet ja asiat ovat sinulle tärkeimpiä työssäsi? Minulle tärkeimpiä aiheita ovat ehdottomasti yhdenvertaisuuskysymykset. Että jokainen ihminen tulisi huomioiduksi ja näkyväksi yhteiskunnassa. Että tasa-arvo toteutuisi jokaisella yhteiskunnan sektorilla ja kenenkään ihmisoikeuksia ei loukattaisi. Olen eduskunnassa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen sekä Lakivaliokunnan jäsen. Itsellä painopisteitä siis työelämä, nuorisotakuu, taidekasvatus, ympäristö ja vähemmistöihin liittyvät kysymykset. Mitä kansanedustajan työ on antanut vuorovaikutuskouluttajan työlle? Miten ne tukevat toisiaan ja mikä on parasta kansanedustajan työssä? Vuorovaikutuskouluttajan työ antaa minulle kansanedustajana mahdollisuuden päästä lähemmäksi ihmisiä ja sitä kautta oppia uusia ja arvokkaita asioita yhteiskunnasta yksilön näkökulmasta. Aikaa on toki rajoitetusti ja valitsen ylimääräiset työtehtävät huolella. Sain Oulun klubitalosta valtavasti uutta pääomaa myös eduskunnan työskentelyyn kun käsitellään nuoriin, mielenterveyteen, kuntoutumiseen, koulutukseen tai työelämään liittyviä kysymyksiä. Oulun klubitalossa on upealla tavalla onnistuttu luomaan nuorille yksilöllisiä reittejä opintoihin ja työelämään ja näen toiminnassanne paljon elementtejä joilla on myös valtakunnallista arvoa ja aioin esitellä toimintaa ja sen saavutuksia myös Eduskunnassa. Parasta työssäni on ehdottomasti ihmisten kohtaaminen ja kokemusten sekä tarinoiden jakaminen. Olen nyt siinä asemassa, että saan tavata valtavasti erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja minulla on myös mahdollisuus välittää näitä kokemuksia eteenpäin ja toivottavasti sitä kautta tuoda yhteiskuntaan muutosta, hyvinvointia ja inhimillisyyttä.

17


Pohjolakodin nuoret Saksassa

Kansainvälisyyskasvatus osana koulukoti Pohjolakodin toimintaa Muhoksella sijaitsevan koulukoti Pohjolakodin nuoret ovat jälleen mukana kolmivuotisessa kansainvälisessä Youth in Action -projektissa. teksti ja kuvat JOUNI MÄÄTTÄ, ANU HÄMÄLÄINEN

Nuorten Ystävien lisäksi mukana ovat saksalainen Jugendsozialwerk Nordhausenista ja espanjalainen Copedeco Murciasta, jotka molemmat tekevät lastensuojelutyötä omissa maissaan. Youth in Action-projektin mahdollistavat Euroopan Unioni ja kansainvälisen vaihdon keskus CIMO, joilta tulee 70 % osuus rahoituksesta. Loput rahoituksesta osallistujamaiden nuoret keräävät itse. Pohjolakodin nuoret keräävät rahaa talkootöillä, arpojen 18

myynnillä ja muilla mahdollisilla tempauksilla. Nuorten Ystävien Taikasauva-toiminta on myös ollut mukana rahoituksessa. Projektissa on mukana seitsemän Pohjolakodin nuorta ja kolme aikuista. Tämänhetkinen, kolmivuotinen projekti aloitettiin talvella 2012 ja ensimmäinen ryhmätapaaminen oli toukokuussa Saksan Nordhausenissa 22.30.5.2013 Jugendsozialwerkin isännöimänä. Ennen kahdeksan päivän mittaista toukokuista


Pesäpuu ry kouluttaa asiantuntevasti ammattilaisille ryhmätapaamista leirin valmistavassa tapaamisessa Saksassa vierailivat nuori ja ohjaaja Pohjolakodilta. Ryhmätapaamisen teema oli Building in future - perspectiveless youth in action. Teeman tarkoituksena on ohjata nuoria aktiiviseen ohjautumiseen oman osaamisensa kartuttamisessa ja sellaisten taitojen hankkimisessa, jotka ovat hyödyllisiä matkalla työelämään ja aikuisuuteen.

Kädentaitoja, yhdessä olemista ja monikulttuurisuutta Tapaamisessa keskityttiin kädentaitoihin. Oppilaat oppivat puuhyllyjen rakentamista, pieniä sähkötöitä, seinän rakentamista ja keittiö- ja kukkiensidontataitoja. Opastus oli ammattimaista, sillä jokaista workshopia ohjasi alan opettaja paikallisesta oppilaitoksesta tai aikuiskoulutuskeskuksesta. Leirin lopputyönä nuoret saneerasivat erään perhekodin autotallin ja lopputulos oli huikea. Leirin tavoitteena oli myös yhdessä oleminen ja monikulttuurinen yhteistyö sekä eurooppalaisuus. Nuoret asuivat keskenään 4-6 hengen huoneissa ja he joutuivat puhumaan toisilleen niin englanniksi, saksaksi kuin espanjaksikin. Vaikka alkuun kommunikointi tuntui kankealta, lopulta kuulimme jopa suomea ja portugalia käytettävän yhteisenä kielenä. Leirin aikana näimme ja koimme paljon saksalaisesta historiasta ja kulttuurista. Vierailimme muun muassa Mittelbau-Doran keskitysleirissä ja vanhassa hiilikaivoksessa. Ne olivat jännittäviä paikkoja ja muistuttivat historian merkityksestä tulevaisuuden rakentamisessa. Leirin ohjelma koostui työtehtävien harjoitteluista ja yhteisistä ryhmäkeskusteluista, ohjatuista toiminnoista, peleistä ja urheilusta. Nuorille merkityksellisiä vierailukohteita olivat myös paikalliset perhekodit ja lastensuojeluyksiköt sekä iso kiipeilypuisto, jossa jokainen sai kokeilla oman uskalluksen rajoja. Viimeisenä iltana oli monikulttuurinen illanvietto, jossa nautimme herkkuja ja tanssimme. Jokainen oman opitun tavan mukaisesti, kaikki yhdessä. Voimme hyvillä mielin todeta, että maailmankansalaisuus ja eurooppalaisuus ovat osa suomalaisen nuorison ajatusmaailmaa. Youth in Action -projekti jatkuu ja käynnissä ovat seuraavan ryhmätapaamisen valmistelut. Seuraava ryhmätapaaminen järjestetään Pohjolakodilla Muhoksella keväällä 2014.

– kokemuksia, elämyksiä ja teoriaa – Uudet koulutukset • Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä • Voimaannuttava muutostyö • Väline cafét • syksy 2013 Jyväskylä • kevät 2014 Helsinki

• Sijaissisaruus • Ihan iholla

Lisätietoja ja ilmoittautumiset koulutuksiin www.pesapuu.fi/koulutukset/tulekoulutukseen

19


Esiin

Koulukoti Pohjolakodin sosiaalityöntekijä

Eveliina Markus

Mikä sai sinut hakemaan Nuorten Ystäville ja koulukoti Pohjolakodille Muhokselle töihin? Opintoja aloitellessani minulla oli lastensuojelu-urasta poikkeava suunnitelma mutta pikapuoliin havaitsin, että lastensuojelu on sosiaalityön piirissä sektori, jonka parissa haluan tehdä työtä. Nuorten Ystävien hakiessa sosiaalityöntekijää Pohjolakotiin, avautui mahdollisuus tehdä lastensuojelutyötä itselleni uudesta näkökulmasta. Tiesin Pohjolakodin etukäteen turvalliseksi ja jämeräksi paikaksi, jossa nuoren kanssa ei luovuteta. Myös Pohjolakodin pitkä historia on vakuuttava. Se, että on ollut toimialalla kohta sata vuotta, osoittaa, että talossa on tehty paljon asioita hyvin. Millainen on Pohjolakodin sosiaalityöntekijän työnkuva? Pohjolakodin sosiaalityöntekijä vastaa mm. lastensuojelun palve20

lunohjauksesta, asiakkuuksiin liittyvästä viranomaisyhteistyöstä, erityisen huolenpidon prosessista ja on mukana kehittämis- ja suunnittelutyössä. Vaikka en teekään suoraa asiakastyötä nuorten kanssa, olen ollut mukana neuvotteluissa ja asiakastiimeissä suunnittelemassa yhdessä linjoja sijoituksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Mitä Pohjolakodille kuuluu tänään? Tiukkeneva kuntatalous ja sen vaikutukset lastensuojelun tukitoimimahdollisuuksiin ja ostopalveluiden käyttöön heijastuu luonnollisesti palvelukysyntään. Myös Pohjolakodilla kehitetään toimintaa, kuunnellaan tarkasti sijoittavien kuntien tarpeita, mietitään keinoja olla joustavia ja vastata kysynnän mukaiseen palveluntarpeeseen. Lastensuojelupalveluja tarjoavien organisaatioiden on muututtava kentän mukana.

Eveliina Markus »» FM ja YTM »» Vastuualueena palvelunohjaus, asiakastyön suunnittelu ja koordinointi, viranomaisyhteistyö sekä alan lainsäädännön seuraaminen, arviointi-, raportointija tutkimustehtävät »» Siirtyi Nuorten Ystäville Oulun kaupungin lastensuojelusta.

Mikä on antoisinta työssäsi? Tilanteet, jolloin arkipäiväisissä ympyröissä näkee nuoren kuntoutumisprosessin lähteneen liikkeelle. Oikeilla jäljillä tietää oltavan esimerkiksi silloin, kun näkee lounastauolla Pohjolan ruokalassa normaalista arki- ja koulunkäyntirytmistä jälleen kiinnisaaneen, alun perin hankalasta tilanteesta noudetun nuoren, joka on siinä nyt reippaana kauhomassa


Julkisen ja kolmannen sektorin sekä kansalaisten yhteisvastuullisella tuella vaikeassa tilanteessa olevia perheitä voidaan auttaa. lihapullia lautaselleen. Kesällä työhuoneeseen kuului jatkuva ruohonleikkurin pärinä, kun halukkaille järjestettiin kahden viikon kesätyömahdollisuus piha-alueen huolitsijoina. Hyvä hetki työssä on myös silloin, kun hyvinvoivan näköinen nuori ajelee kesätyöntouhussaan ruohonleikkurilla Pohjolan pihalla vastaan, nostaa kättään, huikkaa ”morot” ja alkaa kertoilla sijoitussuunnitelmista liittyen tuleviin, ansaitsemiinsa palkkarahoihin. Entä haastavinta? Nuoret tulevat sijoitukseen yhä huonokuntoisempina ja taustalla voi olla lukuisia sijaishuoltopaikan muutoksia. Työskentelyaika nuoren ja hänen perheensä kanssa jää toisinaan hyvin lyhyeksi. Vaikeita tilanteita ovat hetket, kun huomaa, että aika loppuu kesken, nuoren tuen tarve on edelleen suuri mutta juridinen täysiikäisyys päättää lastensuojelun mahdollisuudet auttaa. Harva pitkän lastensuojelutaustan omaava nuori on valmis itsenäiseen elämään 18-vuotiaana. Sijaishuollon ja aktiivisen aikuisen läsnäolon loppuessa kevyt jälkihuollon tuki ei tahdo riittää ja nuoren syrjäytymisvaara on erittäin suuri. Nuoren oman, luonnollisen tukiverkoston ollessa hauras, hän jää yksin ja hakee sitten seuran kaveriporukoistaan. Tässä suhteessa kehittämistyötä on paljon. Mitä haluat tuoda esille lastensuojelun asiakkaiden tilanteesta yhteiskunnassamme? Lastensuojelun asiakkaiden tilanteeseen vaikuttaa valtava lastensuojelupalveluiden aliresurssoiminen kunnissa. Kuntien sosiaalityöntekijöiden työmaata nykyisistä tehtävistäni käsin tarkastellessani arvostan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työtä yhä entistä enemmän. Kuntien sosiaalityötekijät tekevät työtä paikoin tolkuttomien paineiden edessä, kovassa kiireessä ja läkähtyvät vastuullisen työtaak-

kansa alle. Lastensuojeluviranomaisen työ on erittäin vaativaa, päätösvastuullista ja usein kriisissä olevien asiakkaiden käyttäytyminen tuo työpäiviin jatkuvaa uhkaa. Työntekijät painivat koko ajan riittämättömyyden tunteen kanssa; näkee perheen hädän, on tieto miten lasta voisi auttaa ja miten tilanteessa pitäisi edetä. On kuitenkin vain todettava, että palveluiden järjestämiseen ei ole rahaa ja itse on jo myöhässä seuraavasta sovitusta tapaamisesta. Sosiaalityöntekijöille tulee työhön koko ajan lisää lakisääteisiä vaatimuksia, asiakasmäärät kasvavat mutta työntekijöitä ei voida palkata lisää. Esimiehet ja johto tietävät varmasti asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden ahdingon mutta puuttuvan rahan ja jo ylitettyjen budjettien takia tilanteeseen ei voida vaikuttaa. Kohtuuttomalta myös tuntuu, että julkisuudessa esiin nostetaan poikkeuksetta lastensuojelua koskevat negatiiviset asiat. Lehdistöä ei jostain syystä kiinnosta kirjoittaa positiivisista lastensuojelutarinoista ja onnistumisista. Juhlapyhien aikana lehdistä voi lukea muun muassa poliisin tekemistä kansalaisten suojelu- ja auttamistyötehtävistä mutta tämän rinnalla ei koskaan siitä, kuinka monta lasta lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat käyneet pelastamassa heitteellepanotilanteista. Mitä asioita muuttaisit lastensuojelutyössä ja miksi? Muutos parempaan edellyttää resurssien lisäämistä kuntien sosiaaliviranomaisten käyttöön. Se, kuinka realistinen tämä toive on, on toinen kysymys. Inhimillisesti arvioituna järkevintä on ongelmien ennaltaehkäisy ja mieltää lastensuojelutyö kaikkien meidän aikuisten tehtäväksi eikä jättää asiaa vain viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulle. Esimerkiksi vapaaehtoisten tukihenkilöiden

tarve on huutava, tukiperhejonossa on satoja lapsia. Yksilöiden aktivoitumisen rinnalla ennaltaehkäisyn tilanteessa neuvola ja päiväkoti ovat tärkeitä toimijoita ja tulisi varmistaa heidän resurssinsa tukea vanhempia jo pienen huolen vyöhykkeellä. Ennaltaehkäisevä tuki voisi olla esimerkiksi tukea vanhemmuudessa ja rajojen asettamisessa - lapsen arkisen kiukun kohtaamista. Jos ekaluokkalainen lapsi pystyy määrittelemään pääasiassa itse milloin tulee kotiin ja milloin syö, milloin tekee läksyt ja milloin laittaa nukkumaan, hän varmuudella tekee sen myös murrosikäisenä - tuolloin ehkä vielä hieman pontevammin. Voi myös olettaa, että tuolloin jää tekemättä kaikki ne asiat, jotka eivät ole kivoja tai hauskoja. Miten odotat lastensuojelutyön kehittyvän tulevaisuudessa? Kysymys on iso ja toki siihen vaikuttaa esimerkiksi se, minkä lastensuojelun piirissä toimivan organisaation vinkkelistä asiaa tarkastelee. Jos mietitään tulevaisuutta lastensuojelun käsitteen kautta, toivoisin sen muuttuvan ajatukseksi lasten suojelusta – suojelutyöksi, johon jokainen yhteiskuntamme aikuinen jäsen osallistuu. Vanhempien vastuuttamisesta ensisijaisina kasvattajina pitäisi voida puhua ilman, että alkaa kiihkeä keskustelu syyllistämisestä. Syyllisyyden tunto on aivan terveellinen ja luonnollinen tunne ja ilman sitä muutosta parempaan ei voi tapahtua olipa kyse mistä tahansa arkipäivän asiasta. Julkisen ja kolmannen sektorin sekä kansalaisten yhteisvastuullisella tuella vaikeassa tilanteessa olevia perheitä voidaan auttaa. Tämä edellyttää kuitenkin muutosta suomalaisten asenteissa ja katoamaan päässeen ”koko kylä kasvattaa lasta” –ajatuksen renessanssia.

21


Taikasauva -toiminta teksti JAANA HÄRKÖNEN, MARJO HEPO-OJA, HELENA KUVAJA kuva JAANA HÄRKÖNEN

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille. Potkulautoja Fantin lapsille Vammaispalveluiden Muhoksella sijaitsevan tehostetun palveluasumisen yksikkö Fantin asiakkaat ovat erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Fantin toiminta perustuu autismikuntoutuksen periaatteisiin. Kesäisin vietämme paljon aikaa ulkona. Lasten on usein hankalaa keksiä itse mielekästä tekemistä, mutta olemme huomanneet, että useaa heistä kiinnostaa potkulaudalla potkuttelu. Aikaisemmin lapsilla on tullut kiistaa potkulaudoista, sillä meillä ei ole ollut käytössä niitä kuin kaksi. Haimme Taikasauvalta tukea neljän yhteisen potkulaudan hankintaan, jotta kaikki lapset pääsisivät halutessaan potkuttelemaan.

22

Useampi yhteinen potkulauta mahdollistaa myös sen, että lapset pääsevät ohjaajien kanssa yksikön ulkopuolisille asioille potkulaudoilla. Potkulautailu on mieleinen liikuntamuoto asiakkaillemme ja potkuttelu tukee myös lasten painonhallintaohjelmaa. Lapset ovat olleet innoissaan uusista potkulaudoista ja liikkuneet niillä paljon kesän aikana. Enää ei ole kiistaa tullut, koska kaikki ovat päässeet yhtä aikaa liikkumaan. Erityisen mieluisaa on ollut kisailut yhdessä pihan ympäri. Myös sellaiset lapset, jotka eivät muutoin ole kiinnostuneita liikunnasta, ovat innostuneet liikkumaan potkulautailun merkeissä. Kiitos Taikasauvalle!


Rantapirttiläiset PowerParkissa Vammaispalveluiden Muhoksella sijaitsevan tehostetun palveluasumisen yksikkö Rantapirtin kuusi asukasta ohjaajineen teki hauskan retken Alahärmän PowerParkkiin heinäkuun lopussa. Saimme nauttia vauhdin hurmasta täysin siemauksin huvipuistossa. PoweParkissa oli kaikille paljon muutakin nähtävää esimerkiksi Satumaan Röllikylä. Tuliaisostoksia tehtiin mukavissa pikkuputiikeissa. Samalla retkeiltiin myös Tuurin kyläkaupassa ja majoituimme mukavasti kaksi yötä mökissä Simpsiössä. Taikasauva lahjoitti pääsylippurahat huvipuistoon.

Heikki aloitti potkunyrkkeilyn Seinäjoella sijaitsevan avopalveluyksikkö Stepin asiakas Heikki haaveili pitkään vapaaottelu- ja potkunyrkkeilyharrastuksesta. Heikin toive toteutui, kun hän muutti Seinäjoelle, jossa pystyy harrastamaan molempia lajeja. Heikki treenaa 3-4 kertaa viikossa ja treenit tuovat iloa elämään ja mielekästä sisältöä päiviin. Heikki on saanut harrastuksen kautta rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja Heikin tavoitteena on otella parin vuoden kuluttua amatöörisarjassa. Heikki sai tukea Taikasauvalta treenisalin kausikortin maksuun sekä varusteisiin.

PU I STO LA deli bistro dining

23


Osa lapsista on todella motivoituneita opiskelemaan, joten uusi koulu on varmasti muutos parempaan. Santigi Dumbyai

24

Santigi Dumbyai opettaa lapsia Kroo Bayssa.


Kroo Bayssa arki on selviytymistä Oululainen valokuvaaja Janne Körkkö työskenteli viime talvena We Yone Child Foundation –järjestön ja Suomen pakolaisavun palkkaamana Sierra Leonen pääkaupungin Freetownin suurimmassa slummissa Kroo Bayssa. Körkön tehtävänä oli dokumentoida slummissa elävien ihmisten arkea. teksti ja kuvat JANNE KÖRKKÖ

Sierra Leone on maa, joka kärsii edelleen pitkän ja verisen sisällissodan seurauksista. Vaikka sisällissota loppui vuonna 2001 ei maa ole vielä päässyt jaloilleen. Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä maista, jossa korruptio on hyvin yleistä. Sierra Leonen pääkaupungin Freetownin suurimmassa slummissa, Kroo Bayssa, elää reilut 13 000 ihmistä. Suurin osa ihmisistä on maalta muuttaneita ja paremman elämän perässä saapuneita ihmisiä. Keskiansio on alle euron päivässä. Töitä ei ole, suurin osa miehistä kalastaa ammatikseen. Alueella kukoistaa ihmis- ja huumekauppa. Aikuisten ahdistus ja epätoivo heijastuu suoraan lapsiin. Alueella ei ole käymälöitä, päällystettyjä teitä eikä terveydenhuoltoa. Muutosta on vaikea saada aikaan.

Koulu kuuluu lasten arkeen Kello on kaksi iltapäivällä, kun koulu alkaa Kroo Bayssa. Kaikki lapset eivät ole vielä saapuneet kouluun. Yleensä lapset valuvat koululle vasta, kun työt kotona on saatu tehtyä. Luokkahuone pölyää, kun lapset juoksevat ja kisailevat toistensa kanssa. Meno yltyy välillä mahdottomaksi, johon aikuisen on luonnollisesti puututtava. Koulu on We Yone Child Foundation Sierra Leone -järjestön ylläpitämä. Koulurakennus on pelleistä kyhätty vaja, jonka omistaa paikallinen mies. Parempi sekin kuin ei mitään. Suurin osa ihmisistä asuu yhtä surkeissa oloissa. Luokassa istuu herrasmies ja järjestön perustaja Santigi Dumbyai, joka opettaa 1-3 luokkaa. Hän on iloinen nähdessään, että lapsia saapuu koululle runsaasti, arkikiireistä huolimatta. Opettajat ovat vapaaehtoisia paikallisia

Koulussa opiskeleva Santigie Garew haluasi isona olla lakimies. Hän pelkää eniten rottia ja lepakoita, tärkeintä hänelle on koti. Rottapelon ymmärtää, kun katselee alueella hetkisen ympärilleen. Alue on kuin kaatopaikka, jossa ihmiset ja eläimet elävät samassa asemassa.

aikuisia ja heitä ei ole koululla riittävästi. - Tilanne paranee tulevaisuudessa, Santigi toteaa varmana.

Santigin synkkä menneisyys Palataan hetkiseksi 1990-luvun loppuun, aikaan jolloin maan sisällissota oli kiivaimmillaan. Santigi pakotettiin vastarintaliike R.U.F. joukkoihin lapsisotilaaksi sotimaan Sierra Leonen hallitusta vastaan. Käytännössä hänen piti tuhota kyliä ja etsiä ruokaa joukkueelle. Lapsi25


Pikkuveljet ja siskot ovat monesti vanhempien lasten mukana koulussa.

26

sotilaat tappoivat tuhansia viattomia ihmisiä. Moni entisistä lapsisotilaista ei voi koskaan palata kotikyläänsä, koska osa heistä joutui surmaamaan läheisiään ja oman kylän ihmisiä. Tämä on monelle hyvin vaikeaa, koska suurin osa lapsista ja nuorista oli raskaasti huumattu, sekä aivopesty tappamaan. - Sota oli peliä ja aseen pauke musiikkia, jota tykkäsimme soittaa. Kaksi hyvää ystävääni kuoli viereeni kranaatti-iskussa, jossa haavoituin itsekin. Siitä jäi muistoksi ikuinen arpi takaraivoon, Santigi kertoo. - Saavuimme kerran kylään, joka oli tuhottu

totaalisesti. Ruokaa etsiessäni löysin viisivuotiaan tytön vajasta. Hän oli ainoa, joka oli selvinnyt hengissä. Olin kuitenkin onnistunut säilyttämään pienen osan inhimillisyydestäni, joten halusin pelastaa tytön. Otin hänet mukaani. Kävelimme päivät ja yöt etsin vettä, jotta tyttö selviäisi. Etsin myös joukkuetovereitani, jotka olivat lähteneet, kun luulivat minun kaatuneen taistelussa. Kannoin asetta sekä tyttöä reppuselässä usean viikon ajan. Löysi osan joukkuetoverista myöhemmin kauempaa pohjoisesta. Myöhemmin Santigi haavoittui pahasti iskussa Guinean rajalla, eikä kyennyt enää huolehtimaan tytöstä. - Jätin tytön esimieheni haltuun ja pyysin, että hän toimittaisi tytön sukulaisilleen toiseen kylään. Tyttö elää yhä, ja olen siitä erittäin onnellinen. Sisällisodan jälkeen 2000-luvun alussa Santigi saapui Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin ja aloitti entisille lapsisotilaille tarkoitetut opiskelut kansainvälisten avustusjärjestöjen avustuksella.

Takaisin kouluun Koulutunti alkaa ja oppilaat kirjoittavat vihkoihinsa ja paperinpuolikkaisiin. Luokassa on vain kolme kynänteroitinta, kaikista koulutarvikkeista on huutava pula. Välillä kyniä teroite-


Lasten koulutie Kroo Bayssa.

taan partakoneen terillä, jotka joku on löytänyt maasta. Oppilaat käyvät hörppäämässä vettä luokan perällä olevasta saavista ja välillä vedestäkin tapellaan kiivaasti. Luokkahuone on täynnä hiekkapölyä, koska lattiaa ei ole pinnoitettu. Vähänväliä luokassa on käynnissä paini ja nahistelu. Se ei ole mitenkään normaalista poikkeavaa. Poikkeavaa on se, että koulun pihassa istuu paikallisia miehiä juomassa viinaa ja käyttämässä huumeita. Päihteidenkäyttö on hyvin yleistä Sierra Leonessa. Maassa on hyvin paljon työttömyyttä ja turhautuneisuutta. Kaikessa on siis paljon toivomisen varaa. Lasten tulisi saada opiskella kunnon olosuhteissa. Santigi uskoo lujasti tulevaisuuteen ja hänellä onkin paljon suunnitelmia huomisen varalle. Koulua ylläpitävä järjestö on saanut kansainvälistä rahaa, jonka turvin he voivat aloittaa uuden koulun rakentamisen alueelle. - Siitä tulee uusi ja hieno. Osa lapsista on todella motivoituneita opiskelemaan, joten uusi koulu on varmasti muutos parempaan, toteaa Santigi. Santigi on motivoitunut myös järjestön suhteen ja hän haluaakin kehittää toimintaa monipuolisesti. Santigi uskoo todella paljon omaan tekemiseen. Samalla tavalla asiat eivät ole kaikilla. - Moni meistä entisistä lapsisotilaista on pahasti vammautunut niin henkisesti kuin fyysisestikin. Monikaan ei saa mitään tukea, koska

yhteiskunta ei sitä pysty antamaan. Osa asuu kadulla vailla mitään toivoa.

Avustukset eivät aina löydä perille Maailmanlaajuisesti eri toimijat keräävät avustuksia Sierra Leonen hyväksi. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki avustukset eivät löydä perille. Syitä on vaikea mennä arvioimaan, mutta saksalainen avustustyöntekijä Jan arvioi, että kymmeniä miljoonia euroja Euroopassa kerättyjä varoja on jäänyt saapumatta alueelle. Janin mukaan maassa vallitseva korruptio ei yhtään helpota avustusjärjestöjen toimintaa. Kun Kroo Bayssa katselee ympärilleen, voi olla täysin varma siitä, että paljokaan tänne ei ole rahaa eri keräysten varoista sijoitettu.

27


Anne Miettinen, Anu Lappalainen ja Jarkko Lehmikangas käynnistävät nuorten työpajatoiminnan Muhoksella.

Työpajasta eväitä työelämään ja opiskeluun Muhoksella aloittaa syksyllä Nuorten Ystävien toteuttama nuorten työpaja. Työpajan tarkoituksena on tukea nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opiskelua. teksti LASSI KANGASLUOMA kuva JARNO KINNUNEN

Muhoksen kunnan sosiaali- ja terveystoimen edustajat ehdottivat lokakuussa 2012 Nuorten Ystäville nuorten työpajan perustamista Muhokselle, koska kunnalla ei ole riittävästi palveluja työttömille ja ilman koulutuspaikkaa jääneille 17-29 vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Nuorten Ystävät tarttui haasteeseen innolla. - Nuorten Ystävillä on pitkä kokemus erilaisten ihmisten työllistämisestä ja ammatillisesta kuntoutuksesta. Tällä hetkellä toiminnassa olevan Klubitalo -hankkeen toimintaperiaatteita 28

voidaan soveltaa nuorten työpajan toimintaan. Noudatamme työpajassa samoja yksilön kunnioitukseen perustuvia arvoja kuin Klubitaloissakin, kertoo sosiaalisen työllistämisen kehittämispäällikkö Lea Nikula. Nuorten työpajan päämääränä on luoda muohoslaisille nuorille ja nuorille aikuisille yksilöllisiä polkuja kohti työelämää. Jatkopolut voivat kulkea opiskelun kautta tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Työpaja edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa tarjoamalla heille matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jonne


Työpaja ei saa olla sijoituspaikka, vaan tie nuorelle Vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen eteenpäin. jokainen voi tulla omana itsenään, saada vertaistukea muilta nuorilta ja opetella uusia elämänhallinnan ja arjen taitoja. - Lähdemme liikkeelle kehittävällä työotteella, koska Nuorten Ystävillä ei ole aikaisempaa kokemusta varsinaisesta työpajatoiminnasta. Tavoittelemme pysyvää, laadukasta ja tavoitteellista työpajaa, joka tukee aidosti muhoslaisia nuoria, Nikula linjaa.

Seinättömyyttä ja yritysyhteistyötä Työpaja toimii osittain seinättömänä pajana niin, että kaikki työpajalle tulevat nuoret aloittavat yksilöllisen 1-6 kuukauden mittaisen pajajakson työpajan tiloissa. Tänä aikana kartoitetaan jokaisen nuoren tiedot, taidot ja valmiudet opiskeluun ja työelämään sekä valmennetaan nuoria heidän tarpeidensa mukaan. Työpajapäivät sisältävät pienimuotoista keittiötyötä, toimistotyötä, viestintää, markkinointia, siivousta sekä kokouksiin ja työpajan päätöksentekoon osallistumista. Tarvittaessa nuorta tuetaan työnhakuvalmiuksien hankkimisessa. Nuoren kanssa mietitään, mikä on nuoren oma suunta ja millaisia tavoitteita hänellä on. Tavoitteiden pohjalta nuorten tuetaan esimerkiksi työnhakuvalmiuksien kehittämisessä tai opiskelupaikan hakemisessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nuoren tukemista työhakemuksien ja CV:n tekemisessä sekä sähköisten työnhakupalveluiden käytössä ja yhteiskunnan järjestelmiin, palveluihin sekä oppilaitoksiin ja yrityksiin tutustumista. Työpajalla ei myöskään unohdeta elämänhallinnan ohjausta. Terveellinen ruoka, liikunta ja riittävä uni ovat nuoren hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeitä. - Kaikki työpajalla tehtävä työ tehdään nuoria motivoivalla tavalla. Nuorten on tärkeää saada vastuuta talon toiminnasta. Sitä kautta

voi oppia vastuunottoa ja päätöksien tekemistä. Nuorten palaute vaikuttaa työpajan kehittämiseen. Olennaista on myös se kaikki valmennus, mitä pajalla tehdään. Se on tärkeämpää, kuin itse pajalla tehtävä työ, työpajan vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen toteaa. Oppilaitosten ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on oleellinen osa työpajan toimintaa. Sillä parannetaan nuorten mahdollisuuksia työllistyä esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Myös varsinaiset työharjoittelut tapahtuvat tavallisilla työpaikoilla niin yksityisellä kuin julkisella puolella - Työpaja ei saa olla sijoituspaikka, vaan tie nuorelle eteenpäin. Siksi haluamme, että nuoret menevät oikeaan työelämään kokeilemaan oikeaa työtä, sanoo Lappalainen. Muhoksen kunta on ollut aktiivinen työpajan aloittamisessa ja toteutuksessa. Toimiva yhteistyö kunnan kanssa on keskeinen edellytys työpajan onnistumiselle ja jatkuvuudelle. Muhoksella sosiaali- ja terveystoimessa on nuoria asiakkaita, joilla on puutetta elämänhallinnassa, tulevaisuuden suunnitelmat ovat hukassa kouluttautumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyen ja he kärsivät usein myös sosiaalisten suhteiden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmista. - Muhoksella kaivataan vaikuttavia uusia työkaluja asiakkaiden jatko-ohjaukseen. Nuorten työpajamalli, jossa vahvistetaan yksilöllisesti elämänhallinta-, työ- ja opiskelutaitoja tavoitteena aina työllistyminen tai opiskelu on vastaus tähän ilmeiseen ja tunnistettuun palvelutarpeeseen, toteaa Muhoksen sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Honkanen. Vastaavan työhönvalmentajan lisäksi pajalla työskentelee kaksi työhönvalmentajaa. Nuoria työpajalla voi olla 15 kerrallaan ja tavoitteena on, että työpajajakson kävisi noin 30-40 nuorta vuosittain.

29


Neuropsykiatrinen valmennus antaa apuja arjen haasteisiin Neuropsykiatrinen valmennus on yksilöllisesti räätälöity tuki- ja ohjausmenetelmä ihmisille, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisvaikeus kuten autismin kirjon diagnoosi, ADHD/ADD, Aspergerin oireyhtymä tai kielellinen erityisvaikeus. teksti ja kuva JARNO KINNUNEN

Kuntoutusohjaaja Kati Sippolalla on ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan pätevyys ja pitkäaikaista kokemusta neuropsykiatrisesta valmennuksesta eri asiakasryhmien kanssa.

Edellä mainitut kehityshäiriöt vaikuttavat yksilöön hidastamalla normaalia kasvua ja kehitystä sekä heikentämällä toimintakykyä. Vaikeista neuropsykiatrisista oireista kärsii viisi prosenttia väestöstä. Kun mukaan luetaan lievät oireet, niin määrä kasvaa 10-15 prosenttiin. Neuropsykiatrisen kuntoutuksen yksi keskeisin menetelmä on neuropsykiatrinen valmennus. Se on käytännönläheistä ja suunnitelmallista työskentelyä, jonka tausta-ajatuksena on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat arjen- ja elämänhallinnan lisääntyminen, valmentautujan omien voimavarojen ja vahvuuksien löytäminen ja hyödyntäminen eri elämänalueilla sekä itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen. Valmennettava voi olla lapsi, nuori tai aikuinen. - Valmennus lähtee aina asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Valmennuksesta saa tukea juuri senhetkisen elämäntilanteen haasteisiin, joita voivat olla esimerkiksi vaikeus saada opiskelu- tai työpaikkaa, oman talouden hallinta tai sosiaaliset taidot, kertoo Nuorten Ystävien 30

kuntoutusohjaaja Kati Sippola Tampereen avopalveluista. Sippolalla on ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan pätevyys ja pitkäaikaista kokemusta neuropsykiatrisesta valmennuksesta eri asiakasryhmien kanssa. - Tässä työssä edetään pienin askelin, babystepein. Pienikin muutos voi olla valmennettavan arjenhallinnan kannalta oleellinen, Sippola tähdentää. Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteet ovat konkreettisia ja selkeitä. Valmennuksessa ei tehdä asioita valmennettavan puolesta vaan hänen rinnallaan siten, että hän oppii itse löytämään ratkaisuja. Erilaisia työskentelymuotoja voivat olla mallintaminen, toiminnallisuus, yhdessä tekeminen, läsnäolo, visualisointi, strukturointi, tai vaikkapa tunnetaitojen opettelu. - Yhdessä asiakkaan kanssa mietitään hänelle sopivin työskentelymuoto. Valmennus auttaa valmennettavaa selviytymään itsenäisemmin arjessa ja on näin ollen myös syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, Sippola toteaa.

Valmennus sopii kaikenikäisille Valmennuksen luonne ja valmentajan rooli vaihtelevat valmennettavan iästä riippuen. Kouluikäisten valmennuksessa voidaan harjoitella erilaisten pelien ja leikkien kautta tunnistamaan omia tunteita, harjoitella keskittymistä ja toisten huomioonottamista. Nuorten kanssa voidaan keskittyä itsenäistymisen suunnitteluun tai oikean opiskelupaikan löytämiseen.


Aikuisten tarpeet liittyvät usein taloudenhoitoon ja perhe-elämän haasteisiin. - Esimerkiksi jos valmennettava on nuori aikuinen, voi valmentaja olla tukena itsenäistymisprosessissa. Jos taas valmennettava on pieni lapsi, valmennus voi kohdistua vanhempiin ja muuhun perheeseen, jotta he löytäisivät keinoja ohjata ja tukea lastaan. Neuropsykologinen valmentaja auttaa ja etsii keinoja helpottamaan valmennettavan arjen sujumista. Työskentelyssä pureudutaankin normaalien arjen askareiden sujumiseen, kuten vaikkapa ruoanlaittoon, siivoukseen, vuorovaikutustaitoihin, koulunkäyntiin tai opiskeluun. Kunnossa olevat perusasiat pitävät arjen paremmin kasassa. - Eräälle henkilöllä aamuheräämiset olivat todella hankalia. Hänelle hommattiin kuurojen herätyskello, joka tärisi tyynyn alla ja sammuttaminen vaati sängystä nousemista. Hänen kohdallaan se toimi. Samalla työstimme hänen kanssaan vuorokausirytmiä niin, että vaikeat heräämiset eivät johdu esimerkiksi liian vähästä unesta tai jostain muusta syystä. Ratkaisut ovatkin usein hyvinkin luovia ja yksinkertaisia. Joskus riittää vain se, että olemme paikalla ja ohjaamme ajatuksen pysymään siinä asiassa, jota kulloinkin tehdään. Läsnäolo on tärkeimpiä työkalujamme, Sippola valottaa. Valmennus toteutetaan aina ensisijaisesti asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, töissä tai koulussa. Tällöin harjoittelu siirtyy suoraan käytäntöön.

Valmennuksesta apua autismin kirjon henkilöille Autismikirjon henkilöillä on useasti yksilöllisiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, jotka voivat vaikeuttaa henkilön arkea. Vaikeuksien ohella heillä on usein erityisiä kykyjä ja vahvuuksia. Neuropsykiatrisen valmennuksen avulla näitä

vahvuuksia suunnataan elämän eri alueille. - Autistiset henkilöt tarvitsevat paljon käytännön ohjeita, jotta toimiminen erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa onnistuu. He tarvitsevat arkeensa myös selkeän struktuurin. Tällöin neuropsykiatrisesta valmennuksesta on paljon apua, kertoo Sippola. Käytännön työstä saadut kokemukset osoittavat, että neuropsykiatrisella valmennuksella saadaan hyviä tuloksia neuropsykiatristen henkilöiden kuntoutuksessa. - Meillä Nuorten Ystävillä neuropsykiatrisen valmennuksen keinoja sovelletaan myös perhetyöhön ja työskentelyyn jälkihuoltonuorten kanssa, Sippola valaisee.

Lyhyesti »» Neuropsykiatrinen valmennus sopii henkilöille, joilla on haasteita toiminnanohjauksessa ja/tai arjenhallinnassa. »» Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. autismin kirjon diagnoosit, Aspergerin oireyhtymä, ADHD/ADD, Touretten oireyhtymä, erityiset kielelliset vaikeudet. »» Valmennuksesta voivat hyötyvät myös kehitysvammaiset, aivovamman saaneet henkilöt ja neurologisia sairauksia sairastavat henkilöt. »» Varhaisessa vaiheessa aloitettu valmennus estää tehokkaasti syrjäytymistä. »» Nuorten Ystävien järjestämään valmennukseen ei ole ikärajaa. »» Nuorten Ystävät tarjoaa valmennusta Oulussa, Tampereella ja Seinäjoella.

90 vuotta setlementtityötä Lapissa

31


Uusi palvelumalli kehitteillä lastensuojelun teinivanhemmille teksti ja kuva JARNO KINNUNEN

Nuorten Ystävät ja Jyväskylän kaupunki käynnistivät kumppanuushankkeen, jolla kehitetään lastensuojelun piiriin kuuluvien raskaana olevien ja jo lapsen saaneiden nuorten vanhemmuutta tukevia palveluita ja toimintamalleja.

Elokuussa käynnistyneen kehittämishankkeen taustalla on kasvava huoli sijais- ja jälkihuollossa olevien nuorten lisääntyneistä raskauksista. - Pelkästään Jyväskylän kaupungin sijais- ja jälkihuollon piirissä on tällä hetkellä noin 20 raskaana olevaa tai jo lapsen saanutta nuorta. Nämä nuoret ovat iältään 16-20 -vuotiaita, kertoo hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää nuorten vanhemmuuden tukemista ja ohjausta sekä mallintaa teinivanhemmuuden arviointia. Tavoitteena on samalla kehittää alle 18-vuotiaille äideille ja lapsille perhehoitoa laitoshoidon sijasta. - Pyrimme myös katkaisemaan ylisukupolviset lastensuojelun asiakkuudet tukemalla ja vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten valmiuksia ja kykyä vastata vanhemmuuden haasteisiin, Tervanen valottaa. Alkupotku hankkeelle annettiin jo reilu vuosi sitten Jyväskylän sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden vieraillessa Nuorten Ystävien koulukoti Pohjolakodilla Muhoksella. Jyväskylän kaupunki ilmaisi tarpeensa kehittää omia peruspalveluitaan ja tarjota kaupungin sijais- ja jälkihuollossa oleville asiakkaille laadukkaita avopalveluita. - Tarve uusien työmenetelmien kehittämiselle lähti Jyväskylän kaupungin sisältä ja idea yhteistyölle sai heti siivet alleen. Tahtotila uuden luomiselle on vahva myös meillä Nuorten Ystävillä, toteaa avopalveluiden palvelupäällikkö Janne Lehtimäki. Nuorten Ystävien avopalveluiden palvelupäällikkö Janne Lehtimäki ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen ovat syystäkin hyvällä tuulella. Kumppanuushanke Jyväskylän kaupungin kanssa on käynnistynyt ja kehittämistyö on edennyt suunnitelmien mukaan.

32

Etsitään vaikuttavia työmuotoja Hankkeessa mietitään miten voidaan kehittää sijais- ja jälkihuollon perhetyötä, tuetun asumisen eri malleja ja muotoja sekä vanhemmuuden arviointityötä. Yhtenä ideana on kehittää palvelumallia, jolla pystytään tukemaan perheitä mahdollisimman tiiviisti ja laajasti avohuollon


keinoin laitoshoidon sijaan. Vaikka laitossijoitusten eli ensikodin tai vastaavanlaisen paikan tarve onkin usein perusteltua tarvitaan joskus ensikotijakson jälkeenkin vielä tiivistä tukea. - Kehittämällä tuetun asumisen ja perhetyön malleja tai vanhemmuudessa tukemista uskon, että olemme lähempänä pysyviä muutoksia ja ylisukupolvisten lastensuojelun asiakkuuksien päättymistä. Näin voisimme saada enemmän onnistumisia ja yhtyä erään nuoren äidin ajatukseen ”Nyt se arki kantaakin!”, Tervanen kertoo. Tulevan vuoden aikana hankkeessa selvitetään millainen tuki on riittävää ja kohdentuuko tuki oikein nuorelle, joka on itsekin vielä lastensuojelun asiakkaana ja tulee äidiksi tai isäksi. - Millaisia palveluita voimme tarjota laitoshoidon sijaan tällaisille nuorille ja perheille? Miten huomioimme riittävästi nuoren omat kehitysvaiheet samalla kun tuemme vanhemmuutta, Tervanen pohtii. Kehittämistyön lisäksi Tervanen työskentelee konkreettisesti sijaishuollon- ja jälkihuollon nuorten äitien ja perheiden kanssa. - Suunnitelmallisesti keskityn aluksi muutamaan perheeseen ja tuen heitä tiiviisti. Tämä tarkoittaa sosiaalityön rantautumista perheen luokse. Työnkuvani on sosiaalityöntekijän, perhetyöntekijän, jälkihuollon ohjaajan, kodinhoitajan ja tukihenkilön sekoitus, Tervanen kertoo. Hankkeen myötä syntyy varmasti sellaisia tarpeita joita Jyväskylässä tai Keski-Suomen muissa kunnissa ei peruspalveluiden kautta pystytä itse tuottamaan. Tähän palvelumuurin aukkoon tarvitaan Nuorten Ystävien erityisosaamista. - Odotukset hanketta kohtaan ovat suuret. Tavoitteena on, että saamme kehitettyä nuorten vanhemmuutta tukevan palvelumallin Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuollossa oleville nuorille vanhemmille. Toivomme myös, että saamme selkiinnytettyä työnjakoa lastensuojelun avohuollon kanssa tavalla, joka vahvistaa näiden nuorten vanhemmuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä on intoa ja halua kehittää omaa työtämme, Nuorten Ystävien erityisosaamisen avulla pääsemme varmasti asetettuihin tavoitteisiin, toteaa Jyväskylän kaupungin sijaishuollon johtava sosiaalityöntekijä Ritva Salpakoski.

Tiivistä yhteistyötä Jyväskylän kaupunki ja Nuorten Ystävät satsaavat uuden kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä ja kummankin toimijan erityisosaaminen valjastetaan kohderyhmän palveluiden kehittämiseen. - Vaikka teenkin käytännön työtä yksin, niin minulla on tukenani kokenut ja osaava moniammatillinen työporukka sekä kaupungin että Nuor-

ten Ystävien puolelta, Tervanen toteaa tyytyväisenä. Työntekijän tueksi on perustettu laaja-alainen ohjausryhmä, joka koordinoi ja ohjaa hanketta. Ohjausryhmän muodostavat tulosaluejohtaja Harri Lintala ja palvelupäällikkö Janne Lehtimäki Nuorten Ystävien edustajina ja Jyväskylää ohjausryhmässä edustavat palvelujohtaja Anne Seppälä, sijais- ja jälkihuollon johtava sosiaalityöntekijä Ritva Salpakoski ja sijaishuollon kehittäjäsosiaalityöntekijä Riitta Siekkinen. - Ohjausryhmän lisäksi uusien toimintamallien kehityssuuntia ovat tukenani miettimässä kaupungin sijais- ja jälkihuollon sosiaalityöntekijät ja ohjaajat. Keskustelu arjessa on tiivistä, sillä työskentelen osana kaupungin sijais- ja jälkihuollon tiimiä. Myös Nuorten Ystäviltä saan työyhteisön, kertoo Tervanen tyytyväisenä.

Laitoksille tarvikeostoista norm.hintaisista tuotteista! (Ei sisustustarvikkeista. Muista ottaa ostolupa mukaan.)

Saaristonkatu 14, OULU • Puh. 046 8500024 Ma–pe 10–18 • la 10–15 • www.sinooperi. 33


Kolumni

Yrityskuvamme - tunnettu ja luotettava Yrityskuva, imago, on yrityksen itsestään antama kuva tai vaikutelma. Teetimme viime toukokuussa Taloustutkimuksella imagotutkimuksen ja tulokset olivat hyviä. Aikaisemmin Nuorten Ystävien tunnettuutta palveluntuottajana tutkittiin imagotutkimuksella vuonna 2009. Taloustutkimus kartoitti kuntien vammais-, lastensuojelu- ja avopalveluiden kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden mielipiteitä alalla toimivista palveluntuottajista ja palveluntuottajan valintaan vaikuttavista tekijöistä. Samalla selvitettiin omien asiakkaittemme ja potentiaalisten asiakkaiden näkemyksiä Nuorten Ystävistä ja meidän kilpailijoista ja alan palveluntarjoajista. Kyselyssä vastaajat arvioivat myös meidän onnistumista toiminnassamme. Tunnettuus. Nuorten Ystävät tunnetaan edelleen ylivoimaisesti useimmiten valtakunnallisena sosiaalija terveysalan erityispalveluiden tuottajana. Toiseksi parhaiten meidät tunnetaan valtakunnallisena kuntien yhteistyökumppanina ja kolmanneksi useimmin järjestötoiminnasta. Tutkimukseen vastanneiden mukaan Nuorten Ystävät oli selkeästi tunnetuin palveluntuottaja. Tunnettuus on asiakkuuden perusteella suurissa kaupungeissa ja maalaiskunnissa toimivien keskuudessa parempi kuin keskisuurissa kaupungeissa toimivien parissa. Kokonaistunnettuudessa ei kuitenkaan erikokoisten toimijoiden välillä ole eroa. Imago ja palvelun laatu. Nuorten Ystävien imago on vastaajien mukaan hyvin myönteinen. Meitä pidetään luotettavana, aidosti asiakkaistaan välittävänä, palvelutasoltaan erinomaisena, tunnettuna, nykyaikaisena ja menestyvänä palveluntuottajana, joka pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa sekä parantamaan asiakkaidensa yhteiskunnallista asemaa.

Vastaajat ovat tyytyväisiä Nuorten Ystävien tarjoamiin palveluihin. Palvelutasoon liittyvissä kysymyksissä vastaajat ovat tyytyväisimpiä henkilöstön ammattitaitoon, palvelun laatuun ja toimitilojen asianmukaisuuteen. Kriittisimmin arvioidaan palvelun hintaa, mutta siinäkin yli 60 % vastanneista on sitä mieltä, että hintataso on vähintään melko hyvä. Tärkeimmät palveluntuottajan valintaan vaikuttavat tekijät hinnan lisäksi olivat palvelun laatu, ammattitaitoinen henkilökunta ja palvelun vaikuttavuus. Yhteenvetona on mieluista todeta, että olemme pystyneet pitämään asiakkaittemme silmissä laatukuvan edelleen samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2009 – luotettavasti tutkittuna. Merkillepantavaa oli myös se, että vuoteen 2009 verrattuna tärkeimmän kilpailijan imago oli nyt alempi kuin oma nykyinen asemamme. Haastavassa kilpailutilanteessa olemme pystyneet parantamaan kilpailukykyämme. Hieno saavutus. Elokuiset henkilöstöpäivät. Takana on kahdet Oulun Kuusisaaressa pidetyt Nuorten Ystävien henkilöstön kesätapahtumat. Molemmilla kerroilla meitä oli yhteistä aikaa viettämässä vajaat 200 nuorten ystävää viihtyisäksi sisustetussa tanssipaviljongissa. Saadun palautteen perusteella asian ja viihteen yhdistäminen oli onnistunut ratkaisu. Erityisesti on lausuttava vielä suuret kiitokset omasta väestä kootulle bändille, Groove Bay Beesille. Olitte vahvasti tekemässä illalle onnistuneet huippuhetket. Jospa voisimme olla yhdellä kerralla kaikki kasassa, missä sfääreissä silloin oltaisiinkaan! Mutta asiakaslupauksemme mukaan ensin työ, sitten vasta huvi. Teot ja maine. Asioiden kulkuun vaikutamme vain tekojen kautta. Uutta palvelutoimintaa olemme aloittaneet kesän lopulla Imatralla ja Jyväskylässä. Toimitiloja on valmistunut ja pari uutta iso hanketta käynnistyy vielä syksyn aikana. Maineemme syntyy kokemuksista ja ne ammattitaitoinen henkilöstömme luo henkilökohtaisessa palvelutilanteessa asiakkaittemme kanssa. Lupaamme työskennellä jatkossakin hyvin. Huomista varten.

REIJO MOILANEN

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

34


Pohjois-Suomen johtavana ja valtakunnallisesti tunnettuna tietotekniikka-asiantuntijana tarjoamme yrityksellesi alan merkittävimmät tuotemerkit paikallisella osaamisella ja ylläpidolla. Ouluksi. Take IT easy merkitsee, että meiltä asiakas saa tarvitsemansa helpommin, palvelevammin ja asiantuntevammin. Oli kyseessä suuren yritysasiakkaan palveluratkaisu tai lapsenlapselleen kannettavaa etsivä isovanhempi. IT-ulkoistuspalvelut – Asiantuntijapalvelut – Konesalipalvelut – Tietohallintopalvelut – Laite-, lisenssi- ja rahoituspalvelut – Huoltopalvelut

Rautatienkatu 81, Oulu. Ma-pe 8-18, la 10-15. www.systemastore.fi Valtakatu 21-23, Kemi. Ma-pe 8-17, la 10-14

35


Miikka Pirisen teos kosketti eniten Yleisö sai äänestää RAY:n 75-vuotisjuhlavuoden YHDESSÄvalokuvanäyttelyn koskettavinta teosta. Voittajaksi äänestettiin lehtikuvaaja Miikka Pirisen teos harvinaisten sairauksien kanssa elävistä ihmisistä. Toiseksi eniten ääniä sai muotikuvaaja Eeva Rinne, jonka teos käsittelee skitsofreniaa ja läheisyyden merkitystä. Kolmanneksi sijoittui Aapo Huhta, jonka teos luo toisenlaista mielikuvaa ikäihmisistä. YHDESSÄ-näyttely esittelee kahdeksan lahjakasta nuorta kuvaajaa, jotka valitsivat RAY:n avustustoiminnan laajasta kirjosta tarinan, joka on heille tärkeä. Eniten yleisöääniä saaneet kolme kuvaajaa saavat apurahan.

Kuvaajat vaikuttavat teoksillaan Koskettavimmaksi äänestetyn teoksen tehnyt Pirinen halusi valita kuvasarjansa aiheeksi mahdollisimman marginaalisen ryhmän. - Vakavin ongelma harvinaisista sairauksista kärsivillä on juurikin sairauden harvinaisuus. Oikean diagnoosin saaminen voi kestää ikuisuuksia. Varmaa parannusta ei tunnu löytyvän koko maailmasta. On elettävä tietämättömänä sairaudestaan ja tulevaisuudestaan. Toivon teoksen tuovan harvinaisia sairauksia sairastavia yhteen tukemaan toisi-

aan, kertoo Pirinen. Toiseksi eniten ääniä saanut Rinne valitsi aiheekseen skitsofrenian ja erityisesti läheisten roolin sairastuneen tukena. - Skitsofreniasta ja sen oireista on paljon vääriä uskomuksia, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa erakoitumista ja vaikeuttaa avunsaamista. Työlläni haluan herättää ajatuksia vaikean sairauden kohtaamisesta. Läheisyyden merkitys korostuu vaikeissa tilanteissa eivätkä psyykkiset sairaudet ole tästä poikkeus, toteaa Rinne. Kolmanneksi äänestyksessä tullut Huhta kuvasi ikäihmisiä riisuttuina. - Ajatus siitä, että iäkäs ihminen vanhoilla päivillään tulee studioon ja riisuutuu viimeistä kuvaansa varten, tuntui minusta kauniilta. Siinä hetkessä tiivistyy se, mitä elämän varrelta on jäänyt matkaan. Halusin luoda kuvan vanhuudesta arvokkaana ja toisaalta vakavana hetkenä ihmiselämän kaaressa, kertoo Huhta. YHDESSÄ-näyttelyn on kuratoinut Viewmasters. Kuvaajien mentorina on toiminut Aalto-yliopiston valokuvataiteen professori Jyrki Parantainen. Näyttelyn verkkogalleria on osoitteessa www.ray.fi/ yhdessa koko loppuvuoden. www.ray.fi

Tumman veden päällä -elokuva tuo lapsen näkökulman esille Näyttelijä Peter Franzénin omaan romaaniin perustuva elokuva kertoo perheväkivallasta ja alkoholismista pienen pojan silmin. Elokuvalla on vahva lastensuojelullinen merkitys. 6.9.2013 ensi-iltansa saanut näyttelijä Peter Franzénin omaelämänkerralliseen romaaniin perustuva elokuva Tumman veden päällä on puhutteleva tarina alkoholista ja perheväkivallasta pienen pojan silmin. Elokuva kertoo kouluikäisen Peterin kasvutarinan 1970luvun Lounais-Lapissa väkivaltaisen isäpuolen hallitessa perheen elämää. Koskettavalla elokuvalla on vahva lastensuojelullinen merkitys minkä vuoksi Lastensuojelun Keskusliitto on halunnut olla mukana viemässä elokuvan viestiä eteenpäin.

– Lastensuojelun Keskusliitto on viime vuosina ollut mukana tukemassa useampaa lastensuojeluun liittyvää elokuvaa ja teatteriesitystä. Taide on erinomainen muoto tuoda esillä lasten näkökulmaa ja lastensuojelun merkitystä. Tumman veden päällä on mielestämme merkittävä tarina lastensuojelun kannalta ja sen toteutus on puhutteleva, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro motiiveista lähteä elokuvan kumppaniksi. Tumman veden päällä. Solar Films 2013. Draamaelokuva perustuu Peter Franzénin omaelämäkerralliseen romaaniin Tumman veden päällä (Tammi 2010). www.lskl.fi

Viranomaisten tiedotettava paremmin palveluista lapsille, nuorille ja vanhemmille Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että kuntien ja valtion viranomaisten tulee tiedottaa lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Tiedon ja neuvonnan tulee tavoittaa myös lapset ja nuoret. – Viranomaisten joukko on Suomessa moninainen. Vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mihin ottaa yhteyttä, jos kokevat lapsensa joutuneen epäasiallisen kohtelun tai oikeudenloukkauksen kohteeksi. Etenkin lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tietoa ihmisoikeuksistaan ja oikeusturvastaan, Maria Kaisa Aula huomauttaa. Lapsiasiavaltuutetulle tulee kansalaisilta vuosittain noin 36

500 yhteydenottoa, jotka koskevat pääosin lastensuojelua, erotilanteita, koulua, mediaa ja mainontaa, lasten yleistä kohtelua ja päivähoitoa. Huomattava osa yhteydenottajista kaipaa myös neuvontaa, jota heidän tulisi saada omasta kunnastaan. – Netti ei yksin riitä palveluohjaukseen vaan tarvitaan myös henkilökohtaista puhelinneuvontaa. Esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tulee voida tavoittaa sosiaalityöntekijä myös virka-ajan ulkopuolella. Sosiaalija potilasasiamiesten tulee aktiivisesti tiedottaa palveluistaan sekä vanhemmille että myös nuorille, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa. www.lapsiasia.fi


Ystäviltä kuultua Nimityksiä Nuorten Ystävillä

ANU LAPPALAINEN

Muhoksen nuorten työpajan vastaavaksi työhönvalmentajaksi. Lappalainen vastaa toiminnan palvelunohjauksesta, kunta- ja yritysyhteistyöstä sekä toiminnan kehittämisestä. Aiemmin Lappalainen on työskennellyt työpajan vastaavana ohjaajana sekä ryhmäkodin vastaavana ohjaajana Nuorten Ystävien vammaispalveluissa.

JARKKO LEHMIKANGAS ANNE MIETTINEN Muhoksen nuorten työpajan työhönvalmentajaksi. Lehmikankaan tehtäviin kuuluu nuorten ohjaus ja valmennus, viranomais- ja yritysyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen. Aiemmin Lehmikangas on työskennellyt nuorisoohjaajana sekä ohjaana perhekodissa.

Muhoksen nuorten työpajan työhönvalmentajaksi. Miettisen tehtäviin kuuluu nuorten ohjaus ja valmennus, viranomais- ja yritysyhteistyö sekä toiminnan kehittäminen. Aiemmin Miettinen on työskennellyt ohjaus- ja opetustehtävissä sekä TE-toimistossa koulutusneuvojana.

Vertaistapaamisista tukea sijaisperheille Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut järjesti Oulussa 8.6.2013 sijaisperheille tarkoitetun kesäisen vertaistapaamisen, johon osallistuivat perheeseen sijoitetut lapset, sijaisvanhemmat sekä sijaisperheen omat lapset. Päivän aikana perheet tutustuivat toisiinsa leikkien ja pelien lomassa. Paikalle oli eksynyt myös Peetu-Pelle, joka tempuillaan ja jutuillaan hauskuutti perheitä. Sijaisperheet toivoivat vastaavanlaisia perheiden yhteisiä tapahtumia lisää. Saadun palautteen perusteella seuraava sijaisperheiden vertaistapaaminen on jo suunnitteilla. Kiitos päivän onnistumisesta Peetu-Pellelle (www.peetupelle.com), lastenryhmän vetäjille Minna Paulamäelle, Tomi Kantoniemelle ja Tiia Maijaselle. Suurin kiitos kuuluu perheille, teidän kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä!

LAHJOITA!

KATI LEHTOLA

lastensuojelupalveluiden palvelujohtajaksi. Lehtola vastaa Nuorten Ystävien lastensuojeluyksiköiden päivittäisestä johtamisesta yhdessä yksiköiden esimiesten kanssa. Lehtola siirtyy palvelujohtajajaksi palveluesimiehen tehtävästä.

JAANA HAUKKALA

perhehoitopalveluiden perhehoidon sosiaalityöntekijäksi Seinäjoelle. Aiemmin Haukkala on työskennellyt Seinäjoen kaupungin psykologi- ja perheneuvontapalveluyksikössä.

KRISTA MERIKANTO

Työetsivä -hankkeen yrityskoordinaattoriksi Ouluun. Merikanto vastaa yritysyhteistyöstä ja etsii sopivia työpaikkoja vammaisille ja osatyökykyisille ihmisille Oulun seudulla.
Aiemmin Merikanto on toiminut mm. Uranoste-hankkeessa yritysyhteistyön parissa.

Nuorten Ystävät ottaa vastaan lahjoituksia. Lahjoitusten tuotoilla autamme heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä kansalaisjärjestötoimintamme ja auttamistyömme kautta. Kerätyt varat käytetään lastensuojelun, vammaispalveluiden, mielenterveys- tai päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten ja heidän omaistensa hyvinvointia parantavaan toimintaan. Lahjoitustili: Nordea 110730-660807 IBAN FI13 1107 3000 6608 07 Rahankeräysluvan saaja: Nuorten Ystävät ry Rahankeräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Rahankeräysluvan numero ja myöntämispäivä: 2020/2011/4400, 14.12.2011 Toimeenpanoaika- ja alue: 1.1.2012 - 31.12.2013, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta

37


Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelut

»» Koulukoti Pohjolakoti, Muhos »» 7 sijaishuollon yksikköä tai perhekotia eri puolilla Suomea »» Opetus »» Perhehoitopalvelut »» Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut »» Avopalvelut

Vammaispalvelut

»» Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra ja Turku »» Sijaishuollon palvelut »» Opetus »» Erityistuki »» Työ- ja päivätoiminnat

Mielenterveyspalvelut

»» Kintas-toiminta tarjoaa mielenterveyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteutetaan avokuntoutusjaksona, Oulu. »» Resiina järjestää mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa. »» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut

»» Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntouttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvittaessa päihdeperhekuntoutus. »» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien

38

yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen

»» Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkkinoille. »» Kohderyhmänä oavt henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pääsyä työelämään. »» Nuorten työpaja Muhoksella tukee nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opintoja. »» Työetsivä -hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyökykyisille.

Palvelunohjaus Lastensuojelupalvelut p. 044 7341 627 Vammaispalvelut p. 044 7341 882 Mielenterveyspalvelut p. 044 7341 563 Perhekuntoutuspalvelut p. 044 7341 627 Sosiaalinen työllistyminen p. 044 7341 862 Opetuspalvelut p. 044 7341 703

Kemijärvi Rovaniemi Tornio Oulu Muhos

Avopalvelut

»» Avopalvelujen tavoitteena on tukea lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta. »» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjautumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin. »» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

Kajaani Vaasa Seinäjoki

Lapinlahti

Jyväskylä Tampere

Imatra

Turku Helsinki

www.nuortenystavat.fi


Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA LAURILA jukka.laurila@pp.inet.fi BIOTOP OY www.biotop.fi Lakiasiaintoimisto Sarkkinen & Väisänen Oy Rautatienkatu 10 B 1, 90100 Oulu MAIKKULAN YHTENÄISKOULU Jatulikiventie 3, 90240 Oulu TARVIKETORI OY Mäkelininkatu 33, 90100 Oulu p. 020 743 0981

Saatko lehden? Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille. Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toiminnasta. Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaajapalvelu LEIKKAA JA POSTITA

Nuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Maria Elf, p. 044-7341 537, maria.elf@nuortenystavat.fi

Tilaus ja osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tilaan Nuorten Ystävien lehden Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite Tilaajan nimi Ammattinimike Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Viestintäpalvelut Torikatu 28 Tunnus 5009446 90003 Oulu

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite Yhteyshenkilön nimi Yhteisö Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti

39


Osuuskaupassa omistetaan yhdessä

ja jaetaan hyödyt yhdessä

: e l l a j a t s i m o n a in

r A us) o l t a t i y t o d k / ö ärin Hy (keskimä

€ 5 2 1 ka € o u 9 r 3 n e n i l -Edul a l l i t r o k u t € E 0 S 9 t 1 u d e o t u Os t e a p a t u ks € a 4 6 m a j s u ut l e Bon v l a p i k k n a p € t 3 a 1 m o t t u ) s i t k h Ma ishyvä-le e t h Y . m (m t y d ö y h t Muu SÄ

TEEN H Y A S S E D O U V

=

431€

istajaLähde: asiakasom S-ryhmän kisteri sekä 12 re s ka ia as tilastot 20 ja pa Arinan Osuuskaup

40

www.arina.fi


Nuorten Ystävät lehti 3/2013  

Nuorten Ystävien sidosryhmälehti

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you