Page 1

VA S T U U S S A

Yhteiskuntavastuun selonteko 2003–2005


VA S T U U S S A Kiilto Oy:n yhteiskuntavastuun selonteko 2003–2005 • tarkasteluvuodet 2003–2005 • uudet tavoitevuodet 2006–2008 • selonteko kattaa Kiilto Oy:n liiketoiminnan, ei konsernin muita yhtiöitä • selonteko julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi • selontekoa voi tilata puhelimitse numerosta 0207 710 100 • selonteko on luettavissa ja tilattavissa myös osoitteessa www.kiilto.com • seuraava selonteko julkaistaan maaliskuussa 2009

Kiilto Oy:n uusi laasti- ja tasoitetehdas valmistuu syksyllä 2006 Lempäälään. Havainnekuva.


1

SISÄLTÖ SISÄLTÖ....................................................................................................1 VASTUULLISUUTTA SINUN EDUKSESI.........................................2 KIILTO FAMILY L ........................................................................................4 KIILTO OY.................................................................................................5 TTAPA TOIMIA..........................................................................................7 YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVASTUU................................. 11 SOSIAALINEN VASTUU ................................................................... 23 T OUDELLINEN VASTUU............................................................. 31 TAL YHTEYSTIEDOT .................................................................................. 36

AJATUKSELLA Armi Mehto: V Vastuullisuus on avointa viestintää .................................................................................................3 Tero Mäkinen: Asiakkaan palveluksessa .................................................................................................................5 Markku Austiola: Turvallisuus on arkea..................................................................................................................9 Antti Nieminen: Turvallisuus kemiantehtaassa................................................................................................. 11 Mikko Viljanmaa & Sirpa Koukkula: REACH tukee laatuturvallisuuden strategiaamme................. 12 Outi-Kristiina Kuntola: Kiilto – pitkäjänteinen ja jämäkkä ostaja.............................................................. 13 Tuula Lahti: Ostaisitko kiireellä valmistetun tuotteen?................................................................................... 14 Jari Leppänen: Tie auki taivasta myöten.............................................................................................................. 23 Solveig Luoto: Yllätyksellistä toimittajayhteistyötä......................................................................................... 24 Tiina Niemi: Kiiltolainen tapa voida hyvin ........................................................................................................... 26 Kaija Kuivasniemi: Lempäälän kunta edellyttää vastuullisuutta................................................................ 28 Arto Kasanen: Haasteena henkinen kansainvälistyminen ............................................................................ 31 Kari Laakso: TTekijästä valvojaksi .............................................................................................................................. 32

Kannen kuvassa tuotekehittäjä, TkT k Raija Polvinen


2 Vastuullisuutta Sinun eduksesi V

E

uroopan Parlamentti käsitteli marraskuussa 2005 EU:n uutta kemikaalilainsäädäntöpakettia REACH:ia ( Registration, Evalution and Authorisation of CHemicals). Tätä seuraa vielä toinen ja mahdollisesti kolmas käsittely. Asetuksen voimaantuloajaksi on arvioitu vuoden 2007 puoliväliä. Uusi kemikaaliasetus tuo voimaan tullessaan laajoja uusia velvoitteita koko tuoteketjuun ja sen turvallisuusdokumentointiin. Omalta osaltaan REACH vahvistaa sitä tietä, mitä Kiilto on kulkenut jo pitkään: kohti yhä turvallisempaa tulevaisuutta. Jotta asetusehdotuksen alkuperäiset tavoitteet – innovaatioiden edistäminen, kilpailukyvyn parantaminen sekä ympäristön ja terveyden suojelu – voisivat kaikki toteutua, tarvitaan toimiva asetus ja selkeät, järkevästi mitoitetut menettelyt. Ensiarvoisen tärkeää on luoda koko EUaluetta laajamittaisesti kontrolloiva järeä ja suoraselkäinen tarkastusjärjestelmä. Salamatkustajien ei voida sallia korjaavan tätä satoa! Tässä mielessä REACH:in lopullisella muodolla on äärimmäisen suuri merkitys. Kotimaisen median osoittama kevyesti hysterisoiva mielenkiinto REACH:iin on osin synnyttänyt epävarman, jopa kielteisen julkisuuskuvan kemikaaleista, mikä on valitettavaa. Jo vuosikymmenien ajan Kiilto, kuten suuri osa muustakin suomalaisesta kemianteollisuudesta, on harjoittanut merkittävää omaehtoista ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyötä, muun muassa korvaamalla kaiken aikaa haitallisia raaka-aineita turvallisemmilla. Tästä on esimerkkinä jatkuvasti lisääntyvä vesiohenteisten, liuotteettomien ja turvallisuusluokiteltujen tuotteiden tarjonta. Olemme kiitollisia siitä, että asiakkaamme osaavat tätä arvostaa. Olisi kohtuullista nähdä myös mediassa todellisuuden myönteinen puoli. Tämän arvioimiseksi esitänkin avoimen kutsun tiedotusvälineille tulla tutustumaan Kiilto Oy:n tapaan toteuttaa ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvastuutaan, jossa tavoitteenamme on olla maailman kärkeä. Yhteiskuntavastuullisuus on tullut välttämättömäksi osaksi liiketoimintaa. Asioiden osaaminen ja hallinta on yhteiskuntavastuuta, ja se on myös strateginen kilpailutekijä. Kiillossa kemikaaliturvallisuus on yksi ja varsin laaja osa sitä. Vastuulliseen toimintaan kuuluu keskeisesti myös sidosryhmiemme arvostus, heidän odotustensa oivaltaminen, lisäarvon ja hyvinvoinnin tuottaminen heille. Siinä tarvitaan lähelläoloa, kumppanuutta, tietotaitoa, vuorovaikutusta – pysyvyyttä, mutta samalla jatkuvaa ajan hermolla olemista ja panostusta tulevaisuuteen. Kiillossa tämä toteutuu toimintakulttuurina, joka on laaja ajattelumallien ja aktiviteettien verkko. Voimanlähteenä on Kiilto-perhe, kansainvälisesti kotimainen moniosaajayhteisö, jonka vastuullisuuteen Sinäkin voit luottaa. Erkki Solja Toimitusjohtaja Kiilto Oy


3 Mehto

Akat. siht. Armi Tiedottaja .o. Laatusihteeri o.t

Vastuullisuus on avointa viestintää

Yhteiskuntavastuu Kiillossa Ympäristö- ja turvallisuusvastuulla Kiillossa ymmärretään vesien, ilman ja maaperän suojelua, tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä, tuotteiden, materiaalien ja laitteiden turvallisuutta, työskentelyturvallisuutta sekä yleistä turvallisuutta.

Taloudellisella vastuulla Kiillossa tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata sidosryhmien odotuksiin. Siinä onnistuakseen Kiillon tulee olla kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas – mennä eteenpäin, kehittyä ja kasvaa.

Sosiaalisella vastuulla ymmärretään henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen tukemista, asiakaskumppanuutta ja muuta sidosryhmäyhteistyötä sekä yleishyödyllisten toimintojen tukemista.

Kiilto Oy toteuttaa yhteiskuntavastuutaan kestävällä huolenpidolla sisäisen ja ulkoisen ympäristönsä hyvinvoinnista. Käsitteellä ”ympäristö” tarkoitamme tässä selonteossa varsinaisen luonnon – maaperän, ilmakehän, vesistön – lisäksi myös toimintaamme kytkeytyviä sidosryhmiä odotuksineen, sekä taloudellisia toimintapuitteitamme. V Vastuullisuus ulottuu kaikille näille alueille, ja sen jatkuva kehittäminen on äärimmäisen haasteellista ja tärkeää. Osa tätä vastuullisuutta on avoin viestintä. Kiilto Oy:n toimialasta johtuen tässä selonteossa painottuvat erityisesti toimintamme ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat ja vaikutukset. TToivomme selonteon antavan lukijalleen myönteisen mielikuvan kemianteollisuuden edelläkävijäyrityksestä, joka ympäristöasioiden huomioinnissa kuuluu maailman ykkösluokkaan.


4

KIILTO FAMILY

K

iilto Family Oy on tulevan Kiilto-konsernin uuden emoyhtiön nimi. Konserniin tulevat kuulumaan sen lisäksi nykyinen emoyhtiö Kiilto Oy ja sen ulkomaiset tytäryhtiöt sekä konsernin muut kotimaiset yhtiöt Kiiltoplast Oy, Intermedius Oy, Metalpak Oy, KiiltoClean Oy ja Ramport Oy. Kiilto Family -merkki toimii lisäelementtinä, kun korostetaan Kiilto-perheen yhteishenkeä, yhteisiä tavoitteita ja varsinkin kansainvälisyyttä, sekä Kiilto Oy:n vuoden 2006 teemaa "Kiilto Family – kansainvälisesti kotimainen".

Kiilto Oy, Lempäälä Toimiala: kemiallisten tuotteiden valmistus Kiilto Oy:n aluevarastot ja myyntikonttorit Suomessa: Kuopio, Oulu, Seinäjoki, Turku ja Vantaa sekä Rauman säiliöraaka-ainevarasto Kiilto Oy:n tytäryhtiöt ulkomailla: Kiilto Ab, Täby, Ruotsi ZAO Kiilto-Klei, Pietari, Venäjä OOO Kiilto Klei M, Moskova, Venäjä Kiilto Polska Sp.z o.o, Varsova, Puola Oü Kiilto Eesti, Tallinna, Viro SIA Kiilto Latvija, Riika, Latvia UAB Kiilto Lietuva, Vilna, Liettua TOV Kiilto-Klei, Kiova, Ukraina

Kiilto Oy:n pääkonttori, Lempäälä

Konsernin muiden toimialojen yhtiöt Suomessa: Intermedius Oy, Tampere Toimiala: kenkä- ja tekstiiliteollisuuden tarvikkeet, teräs- ja konepajateollisuuden tarvikkeet KiiltoClean Oy, Lempäälä ja Hankasalmi Toimiala: puhdistus- ja hoitoaineet, siivousalan koneet ja välineet Kiiltoplast Oy, Virrat Toimiala: muovipinnoitetut paperit ja kartongit graafiseen teollisuuteen, sade- ja suoja-asumateriaalit, muovitetut tekstiilit Metalpak Oy, Lempäälä Toimiala: metallipakkaukset Ramport Oy, Tampere Toimiala: huonekaluteollisuuden tarvikkeet


5

KIILTO OY Tero Mäkinen

Asiakaspalveluinsinööri, puu- ja metalliteollisuusosasto

K

iilto Oy on vuonna 1919 perustettu, kemianteollisuuden tuotteita valmistava suomalainen perheyritys. Yhtiön liiketoimintaa on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Kantavana toiminta-ajatuksena on kiinnittämiseen liittyvä kokonaisvaltainen osaaminen, joka ulottuu liimauksen ohella myös pintojen pohjustukseen, vedeneristykseen, tiivistykseen, viimeistelyyn, suojaukseen ja hoitoon. Kiillon tuotteita käytetään rakentamisessa, remontoinnissa, kotikäytössä ja teollisessa valmistuksessa: • liimat • parkettilakat • lattia- ja seinätasoitteet • vedeneristeet • keraamisten laattojen saumaus- ja kiinnityslaastit • tiivistys- ja liimamassat • ohenteet • valimohartsit Kiilto tarjoaa asiakkaan tarpeeseen parhaiten soveltuvan, helppokäyttöisen, turvallisen ja taloudellisen tuotteen ja siihen liittyvän tiedon, neuvonnan ja koulutuksen. Kiillon tuotteiden käyttäjiä tai välittäjiä ovat: • rakennus- ja sisustustarvikekauppa • urakointiliikkeet • puu- ja metalliteollisuus • paperinjalostus- ja pakkausteollisuus • kenkäteollisuus • valimoteollisuus Päämarkkina-alueena on tällä hetkellä Suomi, Skandinavia, Venäjä ja IVY-alue, Baltian maat ja Puola. Edelleen laajentuminen näiden alueiden lähiympäristöön on tulevaisuudessa mahdollista. Kiilto Oy:n toiminnan peruskiviä ovat korkealaatuiset tuotteet ja tuotejärjestelmät, oma tuotekehitys, oma raaka-ainevalmistus (emulsiopolymerointi) ja kaikki tuotevalmistus omissa tuotantolaitoksissa, nopeat ja varmat toimitukset, asiakasaloittain erikoistunut markkinointi sekä monimuotoinen asiakaskoulutus ja -neuvonta. Tuotekehityksen perustana ovat asiakkaan toiveet, käyttökohteen asettamat vaatimukset, valmistustekniikat, työmenetelmät ja materiaalit sekä ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat. Yhtiöllä on oma tutkimuskeskus, jossa työskentelevä tuotekehityshenkilöstö muodostaa lähes viidenneksen yhtiön koko henkilöstöstä. Kiilto on lähellä asiakastaan ja toimittaa tuotteen silloin, kun asiakas sen tarvitsee. Tämän mahdollistavat laaja yhteyshenkilöverkosto, keskeisillä paikkakunnilla sijaitsevat tuotevarastot ja myyntikonttorit sekä tytäryhtiöt ulkomailla. Asiakkaista huolehditaan myös tuotteiden toimittamisen jälkeen. Omassa koulutuskeskuksessa perehdytetään tuotteiden käyttäjiä ja jälleenmyyjiä tuotteisiin ja niiden käyttötapoihin eri kohteissa ja materiaaleissa. Kiillon tuoteneuvontapalvelu opastaa asiakkaita tuotteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Kiilto haluaa olla työpaikka, jossa viihdytään ja sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstölle tarjotaan kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia sekä kannustetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoiseen suhteeseen, tavoitteena asiantuntemuksen ja ammattitaidon vahvistaminen, hyvä työkyky ja henkilökohtainen hyvinvointi.

Asiakkaan palveluksessa Perinteinen jako teollisuuteen ja palvelualoihin on harhaanjohtava. TTeollisuudessakin on kyse palvelusta, ihmisten ja tuotannon tarpeisiin vastaamisesta. Me Kiillossa koemme, että tehtävämme on palvella asiakkaitamme kaikissa liimausta ja kiinnitystä koskevissa asioissa. Asiakkaat ovat kumppaneitamme, joiden avulla saamme kehittää itseämme ja tuotteitamme jatkuvasti muuttuvien tarpeiden mukaan. Uudessa tehtävässäni asiakaspalveluinsinöörinä olen saanut huomata, miten moninaista yhteistyö asiakkaiden kanssa on. Se alkaa tuotteiden teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä toiveista, jatkuu tuotetestauksissa, koskee värejä, astiakokoja ja aikatauluja. Se on ohjausta, koulutusta, neuvotteluja, tuoteneuvontaa ja tietysti joskus myös ongelmien ratkaisemista ja niiden syiden selvittämistä. Suomessa Kiillolla on kotikenttäetu, jonka toivomme osaavamme käyttää hyvän palvelun merkeissä. Asiakkaat tuntuvat arvostavan erityisesti tuotekehityksemme joustavuutta, tuotteiden laatua ja turvallisuutta sekä käytännönläheisiä asiakaskoulutuksia. Kaikki nämä edellyttävät onnistuakseen tiivistä yhteistyötä. Uusien tytäryhtiöiden m lu jo le as ta tä py ko m ol pa te


Hyvä olo – pitkäjänteistä valmistautumista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

6


7

TAPA TOIMIA

Y

livoimainen toimialaosaaminen ja kehitysjohtajuus ovat Kiillon liikeidean ytimessä. Ne kuvaavat toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta. Strategiset menestystekijät (soikiot kuvion kehällä) kuvaavat valittua, tähän tähtäävää ja tätä tukevaa toimintatapaa. Viitekehyksenä, välttämättömänä edellytyksenä liikeidean toteuttamiselle on henkilöstöresurssien, ympäristön, turvallisuuden ja laadun onnistunut kytkeminen strategisiin menestystekijöihin.

Kiilto Oy:n liikeidea

Tuoteneuvonta Asiakaskoulutus Vienti Omat yhtiöt vientimaissa

Markkinajohtajuus

Nopeat toimitukset Toimitusvalmius

Voimakas markkinointi

Vakavaraisuus Yrittäjähenkisyys Ylivoimainen toimialaosaaminen Kehitysjohtajuus

Polymerointi Kilpailukyky

Nopea reagointikyky markkinoiden tarpeisiin

Kokonaistoimittaja Kattavat tuotevalikoimat Oma tuotekehitys Innovaatiokyky

Visio

Täyttäessään 80 vuotta vuonna 1999 Kiilto määritteli pitkän tähtäimen visiokseen "valmistaa ja myydä tuotteita kannattavasti vuonna 2080, tavoitteena alueellinen markkinajohtajuus". Visio heijastuu siten historiasta pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on saavuttaa, ylläpitää ja vahvistaa markkina- ja kehitysjohtajuutta niin tuote- kuin markkina-alueellisesti, Suomen lisäksi koko vientialueella. Visio kytkeytyy kolmeen yhtiössä sisäistettyyn toimintaperiaatteeseen: "Meillä ei valehdella", "Oman posan politiikka" ja "Kiillossa on kiva olla". Luotettavuus, tehokkuus, pitkäjänteisyys ja ympäristöstä huolehtiminen koskevat Kiillon suhdetta sen kaikkiin sidosryhmiin ja kuvaavat koko yhtiön toimintakulttuuria.

Tuotekehityspäällikkö Ilkka Salonen (yläkuva). Kiilto Oy:n tuoteneuvontaa hoitavat Esko Ruottinen (vas.), Jouni Kantanen, Markku Lahtinen ja Juha Vaani.


8 Markku Austiola Liimanvalmistaja

Turvallisuus on arkea Olen ollut parikymmentä vuotta töissä Kiillossa. Sinä aikana ovat vaihtuneet koneet, työmenetelmät, määräykset ja osa työkavereistakin, mutta turvallisuudesta huolehtiminen on ollut pysyvä osa työtä. Turvallisuudesta huolehtiminen ei ole vain johdon asia, vaan se on meidän jokaisen vastuulla. Huolehtiminen on puuttumista epäkohtiin niin omissa työtehtävissä kuin koko yhtiönkin tasolla. Turvallisuusraportointi on tuorein tapa tuoda esiin turvallisuusriskejä ja -epäkohtia. Tietokoneella oleva poikkeamaraportti on niin hyvin suunniteltu kaavake, että sen täyttäminen sujuu nopeasti. Omista raportoinneistani tulee mieleen tapaus viime kesältä. Olin ulkona tauolla, kun huomasin, että erään säiliön alla oli kosteutta. Ehdin ensimmäisenä raportoimaan asiasta työnjohdolle, ja venttiili korjattiin saman tien. Jos on kyse esimerkiksi hankalasta työasennosta tai kyseenalaisesta työskentelytavasta, suosin suoraa puhetta. Nykyään on olemassa monenlaisia apuvälineitä ja minunkin on työhönperehdyttäjänä tehdä työni niin hyvin, vääriä työskentelytaesiinny. Rakentava krii toimii jo ennen kuin läheltä piti -tilanteita pääsee edes syntymään. Uskon, että työskentelen Kiillossa eläkeikään asti. Tääl T lä on hommat hanskassa.

KOKOKONAISLAATU TARKOITTAA VELVOITETTA • toiminnan täydelliseen hallintaan • asiakasvaatimusten säännönmukaiseen toteuttamiseen • jatkuvaan kehitykseen

Kiillon toiminnan avainsana on kokonaislaatu, jossa jokainen työvaihe ja osa-alue vaikuttaa lopputulokseen, syntyvään laatuun ja asiakasmielikuvaan. Kokonaislaadun toteutumista Kiillon toiminnassa valvotaan laatujärjestelmällä. Kiillon laatujärjestelmä sai ISO 9001 -sertifikaatin vuonna 1993. Se kattaa tuotekehityksen, valmistuksen, markkinoinnin, jakelun sekä asiakaspalvelu-, varastointi- ja materiaalitoiminnot. Laatujärjestelmä kuvaa Kiillon toimintatavat yritys-, osasto- ja työvaihetasoilla. Se velvoittaa koko henkilöstöä sekä myös raaka-ainetoimittajia ja alihankkijoita. Laatujärjestelmään on integroitu ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien sekä myös henkilöstön hyvinvointiin liittyvien keskeisten näkökohtien järjestelmällinen huomiointi ja hallinta. Laatujärjestelmä sisältää ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöohjelman, BS 8800 -standardin mukaisen turvallisuusohjelman, Euroopan laatupalkintokriteerien (EFQM) soveltamisen sekä kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelman Responsible Care – Vastuu Huomisesta -periaatteet. Laatujärjestelmä on vuonna 2003 päivitetty uusitun standardin ISO 9001:2000 mukaisesti prosessiajatteluun perustuvaksi.

Responsible Care*) – Vastuu Huomisesta

on kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma, jota Suomessa ja Kiillossa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1992. Kiilto on ensimmäisenä Suomessa liittänyt ohjelman sertifioituun laatujärjestelmäänsä. Kiillossa RC on jaettu osa-alueisiin, joita ovat prosessi-, tuote-, kuljetus- ja jäteturvallisuus sekä työsuojelu. Kullekin alueelle on nimetty talon sisäisistä asiantuntijoista koostuva työryhmä. Työryhmät seuraavat turvallisuustasoa, koordinoivat turvallisuushankkeiden suunnittelua ja toteutusta ja niihin liittyvän tiedon hankintaa. Keskeinen merkitys on ryhmien suorittamilla sisäisillä RCauditoinneilla ja niiden pohjalta esiin nostetuilla kehitysprojekteilla. Ohjelman kansallisesta ohjaamisesta vastaa Kemianteollisuus ry. RC-ohjelmaan sitoutuneita yrityksiä oli Suomessa vuonna 2005 kaikkiaan 108, jotka edustavat yhdessä yli 80 % kemian teollisuuden tuotantovolyymistä.

Jätevirrat vuonna 2005

TUOTTE TEET.....................50 5 000 tn

RAAKA-AINEET ..........40 000 tn

VERKOSTOVESI ........ 20.000 m3

KIILTO OY Lempäälän tehdas

ENERGIA Sähkö ........................4 500 MWh Polttoaineet............3 600 MWh

JÄTTE TTEET Kaatopa paikkajäte .............. 360 tn Onge ngelmajäte ...................... 26 tn

VOC-EMIISSIOT ........................ 3 tn CO2 -EMISSIIOT .................. . 590 tn *) lyhenne: RC

JÄTE TEVESI Teollisu suusjätevesi........8 000 m3 Saniteetttivesi................5 000 m3 Jäähdy dytys- ja kaste steluvedet .................2 000 m3


Kiillon integroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä sisältää seuraavat elementit:

• Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka

>

• Laatujärjestelmän ohjeistukset

>

• Indikaattoriseuranta

>

• Auditoinnit

>

• Itsearvioinnit

>

• Johdon katselmukset

>

• Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistaminen

>

• Vaikutusten arviointi ja hallinta

>

• Riskinarviointi

>

• Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät ja tavoitteet

>

• Ympäristö- ja turvallisuusohjelmat

>

• Ympäristö- ja turvallisuusorganisaatio

>

• Lainsäädännön ja määräysten seuranta

>

• Koulutus ja tiedotus

>

9

Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka Kiilto Oy:n liikeideaan kuuluu toiminnan kokonaiskokonaislaadun jatkuva kehittäminen, tavoitteena laatuyli laatuyli-voima. Kokonaislaatu käsittää varsinaisen tuotteen lisäksi kaikki ne toiminnot ja palvelut, jotka liittyvät tuotteisiimme, asiakkaisiimme tai muuhun ulkoi ulkoi-seen ja sisäiseen toimintaamme. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioiminen on erottamaton osa kokonaislaatua. Kokonaislaa Kokonaislaa-dun ylläpitäminen ja kehittäminen on jokaisen kiil kiil-tolaisen tehtävä ja velvollisuus. Indikaattoriseuranta Laadun, ympäristön, terveyden ja turvallisuuden tasoa seurataan sisäisten indikaattorien avulla. Nimetyt vastuuhenkilöt kirjaavat seurantatiedot säännöllisesti järjestelmään, josta ne kootusti keräkerätään neljännesvuosittain johdon katselmuksiin. Indikaattorit määrittää ja tavoitteet asettaa kulloinkulloinkin prosessin tai toiminnon vastuuhenkilö, johto johto-ryhmä ja/tai RC-ryhmät. Johdon katselmukset Indikaattorikehitystä, auditointien tuloksia ja pro pro-sessikatsauksia tarkastellaan neljännesvuosittain johdon laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskatselmukturvallisuuskatselmuksissa.

Jatkuva parantaminen

Ympäristöp ja j turvallisuusorganisaatio g

T imitusjoht j

toimitusjoht

Määräysten mukainen toiminta Päivittäisen toiminnan hallinta

Kriisitilanteet

Nimetyt vastuuhenkilöt aiheittain

Pelastustoimen johtoryhmä

Työsuojeluorganisaatio

Tiedotus

Indikaattorien kirjaajat

Kiiltolaiset Linjaorganisaatio

Toiminnan kehittäminen

Tehdaspaloryhmä Alueelliset turvallisuusvastaavat Ensiapuryhmä

Ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä

Muut nimetyt vastuuhenkilöt/hälytystilanteet

RC-työryhmät Työhyvinvointitiimi (TYKKI)

j t u r v allis

Vastuut määritellään tarkemmin seuraavissa laatujärjestelmän asiakirjoissa: • Lait, luvat ja viranomaistarkastukset • Vastuulliset valvojat • Kiilto Oy:n asiantuntijat virka-ajan ulkopuolella tapahtuvissa onnettoonnettomuuksissa • Henkilöstön toiminta onnettomuustilanteessa • Palosuojelu- ja ensiapuryhmä • Alueelliset turvallisuusvastuuhenkilöt onnettomuustilanteissa • Sisäinen pelastussuunnitelma

• • • • • • • • • •

Suojelusuunnitelmakartat Ympäristöjärjestelmän yleiskuvaus Turvallisuusjärjestelmän yleiskuvaus Turvallisuusselvitys Työsuojelu ja työterveyshuolto Kaasun- ja maakaasunhälytykset Kulunvalvonta Murtohälytysjärjestelmät Securitas-valvonta Tulitöiden valvonta

• Työmaasäännöt • Indikaattoriseuranta • Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka ja -periaatteet • Organisaatiokaaviot ja toimenkuvat • RC-työskentely • Muut järjestelmäkuvaukset, työskentely- ja toimintaohjeet


Hyvä olo – yhteinen venyttely- ja rentoutushetki kesken työpäivän.

10


YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSVASTUU

11 FTT Antti OK Nieminen

Ympäristö- ja turvallisuusvastuulla Kiillossa ymmärretään vesien, ilman ja maaperän suojelua, tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä, tuotteiden, materiaalien ja laitteiden turvallisuutta, työskentelyturvallisuutta sekä yleistä turvallisuutta.

V

uosien 2003–2005 aikana Kiillossa edistettiin ympäristö- ja turvallisuusmyönteisiä toimintatapoja laajalla rintamalla. Tuotekehityksen, raaka-ainehankinnan ja tuotannon strategioissa ja toteutuksissa näkyi yhä voimistuva ympäristönäkökohtien huomiointi. Työskentelyohjeita ja vastuujakoja täsmennettiin. Työturvallisuutta ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti erilaisin kartoituksin, arvioinnein ja koulutuksin. Kiilto myös osallistui useisiin kehityshankkeisiin, joista saatiin arvokasta tietotaitoa toimintojen tehostamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Ympäristö- ja turvallisuusvastuun keskeisiä toteumia 2003–2005: • • • • •

tuotiin markkinoille uusia, turvallisia tuotteita kehitettiin prosessiturvallisuutta parannettiin työturvallisuutta tuettiin kansainvälisiä ympäristöalan kehittämishankkeita laadittiin uudet ympäristö- ja turvallisuustavoitteet

LAADUKAS TUOTE ON TURVALLINEN

Laadukkaan tuotteen merkittävä ominaisuus on turvallisuus. Tuoteturvallisuus koskee tuotteen koko elinkaarta ja siihen liittyviä ratkaisuja: raaka-aine- ja pakkausvalintoja, valmistusta, jakelua, käyttöä, käyttöopastusta ja tuotejätteen hävitystä. Parhaan mahdollisen turvallisuuden varmistamiseksi läpi tämän ketjun Kiilto käyttää useita toisiaan tukevia menetelmiä. Asiakas voi luottaa siihen, että hän saa toimintavarman, käyttäjälle ja ympäristölle mahdollisimman turvallisen kokonaisratkaisun. Merkit todistavat testattua laatua

Kiillon strategiaan kuuluu tarpeellisten ja turvallisten tuotteiden tuominen markkinoille. Vuonna 2004 Kiillon kiinnityslaastit ja lattiatasoitteet saivat EU:n rakennustuotedirektiiviin perustuvan CE-merkinnän. CE-merkitty tuote on yhdenmukaistetun teknisen hyväksynnän mukainen. Seuraavaksi odotetaan vedeneristeiden CE-merkinnän luokitusperusteiden valmistumista, jolloin Kiillon nyt jo VTT:n sertifioimille v eristeille voidaan hakea CE-merkintää. Vedeneristeiden tuotekehittäjä Raija P on mukana EU:n CE-merkinnän luokitusperusteita valmistavassa standardisoi ryhmässä. Rakennusmateriaalien sisäilmaluokituksen parhaaseen eli M1-päästöluokkaan sai Kiillossa tarkastelujakson aikana hyväksynnän 14 uutta tuotetta. M1-hyväksyntää edellytetään erityisesti märkätilojen rakentamisessa käytettäviltä materiaaleilta. Kansainvälisen merenkulkulaitoksen IMO-paloturvallisuusluokitus on edellytyksenä liimojen käytölle laivateollisuuden projekteissa. IMO-luokitusta täydentää MED-tuotesertifikaatti, ns. ruorimerkki. Vuosien 2003– 2005 aikana Kiillon paloluokiteltujen tuotteiden sarja kasvoi kymmenellä uutuudella. Mukana oli muun muassa ensimmäinen täysin palamaton liima. Vuonna 2004 norjalainen puualan tutkimuslaitos myönsi Kiillon polyureta niliimasarjalle EN 301/302 -standardin mukaisen hyväksynnän kantavien liim puurakenteiden valmistukseen. Liuotteettomilla polyuretaaniliimoilla voidaan

Varatoimitusjohtaja V Ympäristö- ja turvallisuusvastaava

Turvallisuus kemiantehtaassa Turvallisuus kemiantehtaassa voidaan kiteyttää kolmeen a-kirjaimella alkavaan sanaan: asiantuntemus, asenne ja aloitehalukkuus. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta kokonaisuus olisi toimiva ja kehittyvä, eikä yhtäkään näistä voi korvata vahvistamalla kahta muuta. Asiantuntemus pitää sisällään tiedot kemikaaleista, niiden erityisominaisuuksista ja riskeistä. Lisäksi on ymmärrettävä kemialliset prosessit ja niihin liittyvät vaaratekijät. TTämäkään ei luonnollisesti riitä, vaan on tunnettava tuotteiden loppukäyttö asiakkailla aina jätteiden hävitykseen saakka. Parhaastakaan asiantuntemuksesta ei ole paljon apua, jos asenteissa on vikaa ja riskejä vähätellään tai toimintoja oikaistaan. Asenne on oltava oikea läpi koko organisaation ja kaikilla tahoilla. Asennetta on jatkuvasti vaalittava ja jokaisen on hyvä säännöllisesti miettiä, onko oma henkilökohtainen asenne kunnossa. Kiillossa, kuten muissakin kemiantehtaissa, seurataan läheltä piti -tilanteita eli poikkeavia tilanteita. Näistä raporteista löydetään heikkoja signaaleja, joihin täytyy reagoida muuttamalla toimintaa vallisempaan suunsä tarvitaan aloitehaa, rohkeutta luopua tä ja sitkeyttä kehittää oimintaa jatkuvasti paremmaksi ja turvallisemmaksi. Asiantuntemuksen, asenteen ja aloitehalukkuuden kehittämisen avain alkaa myös a:lla. Se on avoin yhteistyö läpi organisaatioiden. Turvallisuuden kehittämisessä jokaisella on annettavaa jokainen voi oppia iselta.


12 TkT k Mikko Viljanm j aa Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Sirpa Koukkula

ikko Laboratoriotekn

REACH tukee laatuturvallisuuden strategiaamme Kiilto on jo vuosikymmeniä toiminut edelläkävijänä tuoteturvallisuusasioissa, joten REACH-asetus otetaan vastaan rauhallisin mielin. Ostamme kemikaaleja, jotka niiden toimittajat rekisteröivät. Koska vähän käytettävien kemikaalien valmistus saattaa käydä kannattamattomaksi, markkinoilta poistunee kemikaaleja. Näiden kemikaalien korvaaminen aiheuttaa tuotekehitykselle lisätyötä tulevaisuudessa. Tiukkojen testausvaatimustensa vuoksi REACH nostanee kemikaalien hintoja. REACH ohjaa meidät ostamaan aineita EU:sta, ellemme itse rekisteröi niitä. Rekisteröinti antaisi vapauden ostaa ainetta mistä päin maailmaa tahansa. TTätäkin vaihtoehtoa tutkimme kemikaali-inventaariossamme. Valmistamiemme liimojen sideV aineet eivät kuulu asetuksen piiriin, set polymeerit ovat hyettuja ja turvallisia käytei tarvitse rekis kehitysstrategia atkossakin tekn ullisesti ylivoima evalikoimaan, jo ttäjä- ja ympäris vallisuudella on merkittävä asema.

muun muassa kantavissa rakenteissa korvata formaldehydipohjaisia liimoja. Uudentyyppistä raaka-aineteknologiaa hyödyntäen kehitetyt, viilutukseen käytettävät dispersioliimat hyväksyttiin vuonna 2004 parhaaseen japanilaiseen emissioluokkaan. Tuotekehityksen lähtökohtana olivat nopeus sekä puun kanssa mahdollisimman hyvin yhteensopiva vedenkestoluokiteltu liima, joka ei aiheuta värimuutoksia herkilläkään puulajeilla. Dispersioliimasta ei haihdu haitallisia aineita vaan lähinnä vettä, ja liimojen pesuvesien biologinen ja kemiallinen hapenkulutus on alhainen. Ennakkoluulotonta, ennakoivaa ja palvelevaa tuotekehitystä

Kiilto on oma-aloitteisesti ja määräyksiä ennakoivasti rajoittanut tuotannossaan ja tuotteissaan haitalliseksi todettujen aineiden käyttöä. Esimerkiksi vuonna 2005 luovuttiin täysin tolueenin käytöstä. Päätös perustui kemikaalien ainedirektiivin luokitusmuutoksiin. Liuottimien käyttöä on muutenkin vähennetty järjestelmällisesti. Kiillon tuotevalmistuksesta vesipohjaisten tai muuten liuotteettomien tuotteiden osuus on jo pitkään ollut yli 98 prosenttia. Määrätietoinen eteneminen jatkuu vielä tälläkin tasolla; tällä hetkellä osuus on jo 98,6 prosenttia. Kiillon tuotekehitys pystyy vastaamaan myös pienten asiakasryhmien tarpeisiin. Tästä esimerkkinä on käytännön testausvaiheessa oleva majavaliima. Sillä pyritään estämään paikallisia tuhoja, joita majavat tekevät esimerkiksi mökkirantojen koivuille ja haavoille. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus on lähes kahden vuoden ajan sivellyt Kaakkois-Suomessa lehtipuiden runkoihin kvartsikiteillä terästettyä vesiohenteista liima-ainetta, joka on vaaratonta niin majaville kuin puillekin. Aineen teho perustuu siihen, että puun kuori maistuu kvartsin ansiosta majavien suussa hiekalta. Jos testit onnistuvat, kotipuutarhurien saataville voi tulla puun väriin sävytetty majavaliima. Panostukset järjestelmäosaamiseen jatkuivat

Kiillon yhtenä pitkän tähtäimen visiona on olla johtava tuotejärjestelmien osaaja. Järjestelmä tarjoaa toisiinsa sopivat tuotteet, menetelmät ja ohjeet nimetyn kokonaisuuden – kuten esimerkiksi vedeneristyksen – eri työvaiheisiin. Koko järjestelmän saaminen yhdeltä toimittajalta helpottaa asiakkaan työtä ja varmistaa työn loppulaadun, ollen siten myös asiakkaan kannalta luotettavuus- ja turvallisuusetu. Tarkastelukaudella Kiilto toi markkinoille uuden saneerausjärjestelmän, jolla vanha muovipinnoitettu peltielementtikylpyhuone modernisoidaan nykyvaatimusten ja -määräysten mukaiseksi märkätilaksi. Järjestelmä sisältää kaikki tarvittavat tuotteet pohjasta pintaan, on helppokäyttöinen eikä vaadi ylimääräisiä työvaiheita. RC-tuoteturvallisuusryhmä suoritti alkuvuodesta 2005 sisäisen auditoinnin siitä, kuinka tuoteturvallisuus on huomioitu tätä järjestelmää kehitettäessä ja markkinoitasiihen kuuluvia tuotteita valmistettaessa ja toimitettaessa. nnollista laatua parannetaan yhteistyössä

teturvallisuuden optimoinnissa tuotereklamaatioiden saattaminen nollatalle on tuotekehityksen, tuotannon ja markkinoinnin yhteinen, keskeinen tavoite. Tavoitteeseen pääsemiseksi on otettu käyttöön joukko uusia menettelyjä. Olennaista on tuotekehityksen ja tuotannon yhteistyön ja ymmärryksen tiivistäminen niin valmistusohjeiden, tuotantotekniikan kuin työtapojen ja tiedonvaihdonkin suhteen. Tuotekehittäjät osallistuvat omien tuotteidensa valmistuksen seuraamiseen ja raportoivat siihen liittyvistä havainnoistaan sekä tuotannolle että myös omissa laatukatselmuksissaan. Tuotanto toimii vastaavalla tavalla tekniikan ja valmistusprosessin näkökulasta.


1000 euroa

% 1128

1282

1500

8147

Ympäristö- ja turvallisuusinvestoinnit

1250

100 80

7 701

1000 750

60 40

135 5

250

269

500

0

20 0

2003 2004 2005

Vuonna 2005 käynnistyneet suurinvestoinnit oman raaka-aine- ja jauhetuotannon laajentamiseksi tulevat näkymään myös kaudella 2006–2008 merkittävinä ympäristö- ja turvallisuuspanostuksina puhtaisiin tuotantoprosesseihin, ympäristö- ja käyttöturvallisiin tuotteisiin ja energian hyötykäyttöön.

Ympäristö- ja turvallisuusinvestoinnit (1000 e) netto Kaikki investoinnit (1000 e) netto

RISKIEN TUNTEMINEN LISÄÄ PROSESSITURVALLISUUTTA

Kemianteollisuus käsittelee aineita, joiden riskit on tunnettava. Riskien tunteminen ja niihin varautuminen on ennakoivaa ympäristövastuun kantamista, joka palvelee ennen kaikkea kiiltolaisia ja lähiseutujen asukkaita, mutta toimitusvarmuuden ja laadun näkökulmasta myös kaikkia asiakkaita. Kiillossa tuotannolliseen toimintaan liittyvien vaarojen tunnistaminen ja niistä aiheutuvien riskien arviointi ja hallinta kuvataan Kiillon turvallisuusselvityksessä, joka katselmoidaan neljän vuoden välein. Siihen sisältyvät muun muassa vaarallisia aineita käsittelevien työpisteiden ns. HazOp-tarkastelut (Hazard and Operability) ja toimintovirheanalyysit. RC-prosessiturvallisuustyöryhmän koordinoimana otettiin käyttöön järjestelmälliset ja säännölliset työpisteittäiset HazOp-harjoitukset, joissa työntekijöiden kanssa käydään tarkastelut läpi ja harjoitellaan keskeisiä torjunta- ja hälytysvalmiuksia. Harjoitukset aikataulutettiin tuotannon kunnossapitojärjestelmään. Kokonaisvaltainen riskinarviointi

Kiillossa toteutettiin kattava koko toiminnan riskinarviointi vuonna 2005. Vakuutusyhtiön riskiasiantuntijan kanssa arvioitiin yleistä turvallisuutta, palo-, vuoto-, rikos- ja tietoturvallisuutta sekä luonnonvoimien aiheuttamia riskejä, koneiden rikkoutumis- ja toiminnan keskeytymisriskejä. Loppuraportti antoi positiivisen arvion Kiillon käytännöistä ja turvallisuustoimien tasosta. Pieniä täsmennyksiä tehtiin vastuuhenkilökuvauksiin sekä kulunvalvontaa, tietoturvallisuuden hallintaa, henkilöstön perehdyttämistä sekä työsuhteen päättymistä koskeviin ohjeistuksiin. Henkilöstön käyttöön julkaistiin Kiiltolaisen ABC yleisistä työsuhteessa, työpaikalla ja työyhteisössä huomioitavista asioista ja noudatettavista käytännöistä. Työpisteet suurennuslasin alla

Työturvallisuuslain mukainen työpistekohtainen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi tehtiin Kiillossa syksyllä 2004. Selvityksessä kartoitettiin tapaturmavaarat, fysikaaliset ja kemialliset vaaratekijät, ergonomiset ja henkiset rasitustekijät sekä arvioitiin riskit. Kartoitus käynnistyi kyselystä, jonka jokainen kiiltolainen täytti oman työpisteensä osalta. RC-työsuojeluryhmä kokosi historiatiedot jokaisen työpisteen tapaturmista ja läheltä

13 DI Outi-Kristiina Kuntola Osto-osaston päällikkö

Kiilto – pitkäjänteinen ja jämäkkä ostaja Tuotteiden turvallisuus alkaa jo raaka-aineista. Kiillon maine vaativana ja pitkäjänteisenä ostajana edesauttaa sitä, että toimittajiksi valikoituu yrityksiä, joiden toiminta on vastuullista ja joiden tuotteiden hinta-laatusuhde on hyvä. Tuotekehityksen ja ostotoiminnan yhteistyö pitää myös tavarantoimittajat tietoisina siitä, mitä raaka-aineilta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa sekä painottaa kokonaisvaltaista katsantokantaa. Kiillon ostotoimintaa leimaa ostonimikkeiden laaja-alaisuus ja siten lähestymistavat vaihtelevat. Yhtäältä ostamme pitkälle jalostettuja raaka-aineita ja toisaalta isoja perusraaka-aineita eli niin sanottuja bulk-kemikaaleja. Pitkälle jalostettujen raaka-aineiden osalta vaadimme toimittajiltamme ennen kaikkea teknistä osaamista ja luotettavuutta. Bulkkemikaaleissa hinta ja saatavuus ovat suuremmassa roolissa. Toimi T tusvarmuus turvataan riittävällä määrällä vaihtoehtoisia toimittajia, pitkillä toimittajasuhteilla ja hyvällä omalla varastointikapasiteetilla. REACH-järjestelmän käyttöönotto asettaa lisähaa ta sekä kemikaalien osta että toimittajille. Koska Kiillolla on pitkäjänteinen turvallisten raaka-aineiden valintastrategia, REACH:iin siirtyminen ei aiheuta suuria ongelmia, mutta luonnollisesti mahdolliset lisäkustannukset huolestuttavat.


14 DI Tuula Lahti Polymeroinnin tuotekehityspäällikkö TTyösuojelupäällikkö o.t.o.

Ostaisitko kiireellä valmistetun tuotteen? TTyösuojelu on pääasia kahdessakin mielessä. Sen tavoitteena on mahdollisimman turvallinen ja terveellinen työympäristö. Sellaisen luominen on yritykselle ensiarvoisen tärkeää. TTyösuojelu on pääasia myös siinä mielessä, että asian todellinen ymmärtäminen vaatii ajatustyötä. Tietotaito ja turvalliset olosuhteet eivät riitä, jos asenteissa on löysyyttä. Kiillossa työpisteet otettiin erityistarkkailuun tapaturmamäärien noustua aiemmasta. TTodettiin, ettei asenneilmapiiri vielä sittenkään nosta turvallisuutta ihan ensimmäiseksi kaikessa tekemisessä. Oikea suojavaruste voi jäädä kaappiin, jos sen hakeminen vaatii muutaman ylimääräisen askeleen tai oikea työasento unohtuu kiireessä. Kiire – siinä se on. Kiire on työsuojelun vakavin haastaja matkalla kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta. Tuntuu hyväksyttävältä selittää haava sillä, että käytti väärää työvälinettä, koska yritti olla tehokas, vaikka todistetusti hosuminen ei edes ole tehokasta. Turvallisuushakuinen työskentelytapa on sekä yrityksen että työntekijän skaan tuskin anteitä tuotteelle e on valmistettu ukas työ on turveellistä ja teitä ei tehdä

piti- tilanteista. Projektin johtoryhmä suoritti työpaikkakierrokset keskustellen asianomaisten henkilöiden kanssa ja arvioiden riskit. Kierrosten jälkeen tehtiin osastokohtaiset yhteenvedot ja niiden pohjalta kehityshanke-ehdotukset. Kehityshankkeita toteutetaan aikataulutetun ja yhteisessä seurannassa olevan ohjelman puitteissa. Aineistoa tullaan käyttämään muun muassa työhönperehdyttämisessä. Uudistuneesta räjähdysvaarallisia tiloja koskevasta ATEX-direktiivistä ja sen aiheuttamista muutoksista Kiillossa pidettiin tuotannon henkilöstölle koulutus syksyllä 2003. ATEX-räjähdyssuoja-asiakirjojen on oltava direktiivin mukaisessa kunnossa kesäkuun 2006 loppuun mennessä. Kiillossa on tehty insinöörityönä räjähdyssuojausasiakirja polymerointilaitoksesta, jonka pohjalta jatketaan asiakirjojen laadintaa muun tehtaan osalta. TURVALLISILLA TYÖTAVOILLA KOHTI NOLLATOLERANSSIA

Vuosina 2003–2005 Kiilto panosti työturvallisuuteen useilla rintamilla. Yritystasolla Kiilto on asettanut yhdeksi tavoitteekseen työtapaturmien määrän pienentämisen, kohti nolla tapaturmaa. Tehtyjen tutkimusten mukaan suurin osa onnettomuuksista aiheutuu riskialttiiden työtapojen vuoksi, ja vain harvoin onnettomuudet tapahtuvat vaarallisten tilanteiden vuoksi. Tästä syystä työtapoihin on kiinnitetty ja tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Jatkossa esimerkiksi tuotanto-, kunnossapito- ja tuotekehitysosastoilla tullaan järjestämään havainnointikierroksia, joiden avulla on tarkoitus päästä lähemmäksi nolla työtapaturmaa -tavoitetta. Kerran kuussa tehtävillä havainnointikierroksilla keskustellaan kiiltolaisten kanssa turvallisuudesta ja kiinnitetään huomio työ- ja menettelytapoihin. Uusi työturvallisuuslaki astui voimaan 1.1.2003. Lain vaatimukset ja muutokset käytiin läpi työsuojelun RC-ryhmässä. Tuotannon työnjohto ja työhönperehdyttäjät saivat koulutuksen uudesta työturvallisuuslaista joulukuussa 2004. Vuoden 2005 lopulla käynnistyi projekti kemikaali- ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisestä kattavaksi, suunnitelmalliseksi ja ohjeistetuksi kokonaisuudeksi. Aluksi kartoitetaan kaikki Kiillossa annettava ja tarpeellinen koulutus. Säännölliset, eri kohderyhmille räätälöitävissä olevat koulutuspaketit vastuuhenkilöineen priorisoidaan ja aikataulutetaan. Tarveseuranta ja toteutusmenettelyt suunnitellaan myös tapauskohtaisia koulutuksia varten. Koulutusohjelma uusitussa muodossaan tulee toimimaan perehdyttämistä ja osaamisseurantaa täydentävänä työkaluna. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuussa 2006. Turvallisuus tutuksi uusille työntekijöille ja urakoitsijoille

Kiillon Turvallisuusopas valmistui syksyllä 2003. Se tarjoaa ensikäden tietoa keskeisistä turvallisuusseikoista uusille työntekijöille, urakoitsijoille ja muille ulkopuolisille työntekijöille. Opas jaettiin henkilöstölle, taukotiloihin ja ilmoitustauluille sekä ulkopuolisen työvoiman käytössä oleviin työmaakansioihin. Uusien työntekijöiden kanssa opas käydään läpi perehdytyksen yhteydessä. Vuonna 2004 oppaan sisältöä täydennettiin muun muassa työlupakäytäntöjen kuvauksilla sekä lisättiin laajemmin ensiapua ja jätteiden lajittelua koskevia ohjeita. Vuonna 2005 opas käännettiin englanniksi. Myös ulkopuolista työvoimaa velvoittavat Kiilto Oy:n työmaasäännöt uudistettiin huomioimaan tarkemmin muun muassa ympäristönäkökohdat. Kortti on todistus työturvallisuusosaamisesta

Kiilto Oy:ssä otettiin vuoden 2005 alusta lähtien käyttöön työturvallisuuskorttivelvoite, joka koskee kaikkia Kiillossa työskenteleviä urakoitsijoita sekä myös Kiillon omaa tuotantohenkilöstöä ja työnjohtoa. Kortin avulla varmistetaan työturvallisuuden huomiointi myös silloin, kun työpaikalla työskentelee samanaikaisesti useiden eri yritysten työntekijöitä. Kiillon koko tuotantohenkilöstö suoritti työturvallisuuskortin 6.4.2005 mennessä.


Kiillon kumppaneina toimiville urakoitsijoille tehtiin keväällä 2004 kysely heidän aikeistaan ja aikatauluistaan työturvallisuuskortin hankinnan suhteen. Kyselyn tulokset osoittivat, että yhteistyökumppanit ovat kiitettävästi kantaneet oman vastuunsa asiassa, eli joko jo hankkineet kortin tai hankkimassa lähiaikoina. Poikkeamista raportoidaan herkästi

Kemianteollisuuden valtakunnallinen Safety 24h -hanke aktivoi kiiltolaisia huomaamaan läheltä piti -tilanteet ja raportoimaan herkemmin poikkeamista. Hankkeen tuloksena saatiin henkilöstöltä runsaasti turvallisuushavaintoja ja parannusehdotuksia. Huomiot liittyivät pääosin jokapäiväisiin käytännön työtilanteisiin ja -tapoihin, joissa pienillä korjaustoimilla kyettiin vähentämään vaaratilanteita. Aktiivisen ennakoivan raportoinnin palkitsemista jatketaan Kiillossa, vaikka Safety 24h -hanke päättyi syksyllä 2003. Raporttien käsittelyn ja hallinnan parantamiseksi otettiin käyttöön uusi selainpohjainen IMS-laadunhallintaohjelma, jonka suunnittelussa Kiilto Oy oli yhtenä pilottiyrityksenä mukana. Safety 24 h -hanke on palkittu Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston hyvien käytäntöjen kilpailussa.

YMPÄRISTÖTURVALLISUUS KIINNOSTAA KANSAINVÄLISESTI

Kiilto jakaa kokemustaan ja asiantuntemustaan turvallisen ympäristön puolesta kansainvälisissä ympäristöalan kehittämishankkeissa. Kiilto toimi esimerkiksi kummiyrityksenä liettualaisten yritysten ympäristöjärjestelmien kehittämisessä. Itämeri-instituutti koordinoi hanketta, jonka tavoitteena oli kahden suomalaisyrityksen asiantuntemusta käyttäen edistää kolmen liettualaisen rakennusalan yrityksen ympäristönsuojelun tasoa auttamalla yrityksiä kehittämään ISO 14000 -ympäristöjärjestelmä. Hankkeen päärahoittaja oli Suomen ympäristöministeriö, ja myös Liettuan talousministeriö rahoitti hanketta. Hanke toteutettiin 2002– 2004. Kiillon edustajat kävivät Liettuassa kertomassa oman ympäristöohjelmansa rakentamisesta, toteuttamisesta ja siitä saatavista ympäristösuojeluun, turvallisuuteen ja tuotantoon liittyvistä hyödyistä. Myös liettualaisten yritysten edustajat vierailivat Kiillossa tutustumassa Kiillon ympäristöohjelman käytännön toteutuksiin. Suomen ja Nepalin hallitusten välillä toteutettiin ympäristöjohtamisen hanke, jossa Kiilto oli teollisuusyrityksenä mukana. Nepalilainen asiantuntijaryhmä vieraili Lempäälässä syksyllä 2004 tutustuen Kiillon prosesseihin, tuotteisiin, ympäristökuormituksen vähentämistoimiin, työturvallisuustoimiin sekä näitä hallinnoiviin järjestelmiin.

15 YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET Toiminnot • raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden valmistus • tuotteiden valmistus • tuotteiden jakelu • tuotteiden käyttö • tuotejätteiden hävitys Näkökohdat • jätteet • päästöt • energian käyttö • veden käyttö • kuljetukset Vaikutukset • onnettomuudet - tulipalot - vuodot • henkilövahingot - tapaturmat - altistumiset • veden saastuminen - pesuvesien epäpuhtaudet - vuodot • ilman saastuminen - VOC-emissiot - savu- ja hajoamiskaasut - pakokaasut - muut päästöt • kaatopaikkojen täyttyminen - jätteet kaatopaikoille

VAIKUTUSTEN HALLINTA Integroitu laatu-, ympäristöja turvallisuusjärjestelmä (ks. sivu 9)

Tekniset ratkaisut • suljetut valmistusprosessit • automaattiset annostelujärjestelmät • valvonta- ja hälytyslaitteistot • prosessienergian ja jäähdytysvesien hyödyntäminen • sammutusjärjestelmät • teollisuusjätevesien selkeyttämö • suursäiliövarastointi • pölynpoisto- ja muut työhygieeniset järjestelmät • raaka-aineiden ja tuotteiden vaarallisuusluokitukset tietojärjestelmissä • pitoisuusmittaukset Elinkaariajattelu tuote- ja pakkaussuunnittelussa Turvallisuuden itsearviointi Työterveyshuolto Henkilöstön ja asiakkaiden ympäristö- ja turvallisuuskoulutus Tiedotus ja julkinen vaikuttaminen

Kuva- ja ympäristötaiteilija Tuija Lindforsin taideteos Nuori Käpylehmä valmistui 14.10.2005 Vantaan elinkeinopäivien yhteyteen. Täysin ajokuntoinen, Masa-liimamassan avulla koostettu Käpylehmä on esillä Vantaan Logistiikkakeskus Leijassa.


16

TOTEUTUNEET JA UUDET PÄÄMÄÄ

Kiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät asetetaan yritystasolla kolmen vuoden jaksoissa. Päämääriä tukevat yksilöidymmät tavoitteet voivat kohdistua yksittäisiin toimintoihin ja lyhyempään aikajänteeseen. Tavoitteet ja niihin tähtäävät ohjelmat, hankkeet, mittaaminen ja seuranta sisältyvät muun muassa vuosistrategioihin, prosessityöskentelyyn, johdon katselmuksiin ja kehitysprojekteihin. Seuraavassa selvitetään vuonna 2002 asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuosina 2003–2005 sekä asetetaan uusia päämääriä ja tavoitteita vuosille 2006–2008.

2003–2005

TOTEUMA

TUOTTEET Päämäärä 1 Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Liuottimien käyttö lakka-, liima- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi Alle 1,8 % tuotannosta / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä Tarkastelujaksolla Kiillon bruttotuotannosta jo yli puolet on jauhetuotteita, joissa ei käytetä liuottimia lainkaan. Tuotekehitys on toiminut vuosistrategioidensa mukaisesti ja kehittänyt uusia, vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita tai tehnyt olemassaoleviin tuotteisiin ympäristöön tai turvallisuuteen liittyviä parannuksia.

%

2,5 2,0

1,80

1,67 1,37

1,5 1,0

1,08

0,5 0

2003

2004

2005

max.

Toteutunut Tavoite

Päämäärä 2 Tavoite

Vesiohenteisten kontaktiliimojen myynnin kasvattaminen Vähintään 200 tonnia / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä

tonnia

250

200

Esimerkkejä ja huomioita

Kohderyhmänä on ollut erityisesti huonekaluteollisuus ja siellä verhoiluliimat, joiden valmistusta on kuitenkin tarkastelujaksolla siirtynyt pois Suomesta.

200 150 100

99,6 75

65

2004

2005

50 0

2003

min.

Toteutunut Tavoite

Päämäärä 3 Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

MS-polymeeripohjaisten tuotteiden myynnin kasvattaminen Vähintään 120 tonnia / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä Kiilto toi markkinoille MS-polymeeripohjaiset liimasovellukset korvaamaan polyuretaanipohjaiset ratkaisut.

Päämäärä 4

M1-luokiteltujen tuotteiden määrän ja myynnin kasvattaminen Yli 35 kpl ja yli 20 % koko tuotemyynnistä / vuosi vuoden 2005 loppuun mennessä M1-hyväksyntä haettiin ja saatiin yhä laajenevalle joukolle Kiillon tuotteita, mm. v. 2003 vedeneristeille.

Tavoite 1 ja 2 Esimerkkejä ja huomioita

Tavoite toteutui 100 %

kpl

40

%

35

39 35 30

32

30

26,5

28,9

30

31,2

25

20

20

20 15 10

10

5 0

2003

2004

Toteutunut Tavoite

2005

min.

0

2003

2004

Toteutunut Tavoite

2005

min.


17

ÄRÄT JA TAVOITTEET

2006–2008

LÄHTÖTASO

TUOTTEET Päämäärä 1 Tavoite Ohjelma

Päämäärä 2 Tavoite Ohjelma

Liuottimien käyttö lakka-, liima- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi Alle 1,3 % tuotannosta / vuosi vuoden 2008 loppuun mennessä • polymeroinnin laajentaminen (lisää vesiohenteisia tuotteita) • tolueenin käytön lopetus • osastojen tuotestrategiat • oman henkilöstön tuotekoulutuksen kehittäminen • tiivistetty raaka-aine-, laitetoimittaja- ja viranomaisyhteistyö • aktiivinen ja ennakoiva kemikaali- ja ympäristölainsäädännön seuranta

%

M1-luokiteltujen tuotteiden myynnin kasvattaminen Yli 75 % kotimaan rakennustarvikemyynnistä / vuosi vuoden 2008 loppuun mennessä • osastojen tuotestrategiat • raaka-ainevalinnat • kattavien M1-tuotejärjestelmien kehittäminen ja markkinointi • tuotejärjestelmäkoulutukset

%

1,5

1,37

1,3 1,0

0,5

0

2005

max.

Lähtötaso 2005 Tavoite

100 80

75 60

66

40 20 0

2005

min.

Lähtötaso 2005 Tavoite

PAKKAUKSET Päämäärä Tavoite Ohjelma

Pakkausjätteen vähentäminen teollisuusasiakkaiden toimituksissa Konttitoimitusten volyymin kasvu vähintään 4 % / vuosi • Kiillon kiertäviin konttipakkauksiin siirtyminen • konttivaihtoehdon painottaminen asiakaskontakteissa • asiakkaan tuotannon- ja tehdassuunnitteluun osallistuminen

%

5

3,98

4

4 3 2 1 0

2005

min.

Lähtötaso 2005 Tavoite


18

2003–2005

TOTEUMA

ENERGIANKULUTUS 8

6,1

7 6

4,9

5,0

7,0

%

5 4 3

1,7

2

0

1

0

Esimerkkejä ja huomioita

Energiankäytön tehostaminen Tuotannollisten uudistusten aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu hyväksytään, mutta energiankäyttöä pyritään tehostamaan Kiilto toteutti tarkastelujakson aikana energiantoimittajan kanssa laajamittaisen teollisuuden energia-analyysin (Motiva-energiakatselmus) ja oli mukana Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton välisessä sopimuksessa energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Tehostamistoimissa on onnistuttu hyvin; kokonaisenergian kulutuksen kasvu, joka sisältää prosessien tarvitseman energian sekä kiinteistön lämmitysenergian, on vuotta 2003 lukuunottamatta pysynyt suhteellisesti alemmalla tasolla kuin tuotantomäärien ja lämmitettävän pinnan kasvu.

-0,4 0

Päämäärä Tavoite

0 -1

2003

2004

2005

Energiankulutuksen kasvu Tuotannon kasvu Lämmitettävän pinta-alan kasvu

VEDENKULUTUS Päämäärä Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi Alle 72 % kokonaisvedenkulutuksesta vuoden 2005 loppuun mennessä Tarkastelujaksolla toteutettiin tulevan veden puhdistusmuutoksia, jossa yhteydessä ryhdyttiin ottamaan talteen painepesurin ohijuoksutusvesi. Toisaalta konttien lisääntyvä käyttö on lisännyt myös palautuvien konttien pesuja ja siten jätevedenkulutusta.

%

80 78

78

76

74

74

74 72

72 70 68 66

2003

2004

2005

max.

Toteutunut Tavoite

JÄTTEET Päämäärä 1 Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Päämäärä 2 Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivojen jätteen määrän pienentäminen Alle 0,3 % tuotannosta / vuosi Vuosien 2003 ja 2004 suuret luvut johtuvat siitä, että ennakoitiin vuoden 2004 jälkeen voimaan tulevat lakimuutokset tämäntyyppisen jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Vuoden 2004 luvussa näkyy myös jauhetuotannossa tapahtunut purkuvirhe, jonka seurauksena syntyi jätettä isohko määrä. Poikkeavien tuotteiden ja raaka-aineiden käsittely- ja hyödynnysmenettelyjen tehostustoimet näkyvät vuoden 2005 luvussa. Myös saostuskaivojen jätemäärä saatiin vähenemään.

%

Ongelmajätteen määrän rajoittaminen vallitsevaan tasoon Alle 0,04 % tuotannosta / vuosi Poikkeavien raaka-aineiden ja tuotteiden käsittelyä tehostettiin.

%

0,60 0,50

0,49

0,49 0,40

0,30 0,26

0,20 0,10 0

2003

2004

2005

max.

Toteutunut Tavoite

0,06 0,05

0,05

0,05

0,04

0,04

Ongelmajätteen määrää vuonna 2005 nosti kalvosammutusvaahto, jota purkautui PakTank-varaston yhden sprinklerlinjan vahinkolaukeamisesta n. 3000 kg. Vahinkolaukeaminen johtui kyseisen sprinklerlinjan lukitusjärjestelmässä olleesta tukoksesta. Vastaavien tapausten ehkäisemiseksi sprinklerjärjestelmien tekniikkaan tehtiin uudistuksia.

0,30

0,04 0,03 0,02 0,01 0

2003

2004

2005

max.

Toteutunut Tavoite

Päämäärä 3 Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin 0 tapausta vuoden 2005 loppuun mennessä Kiillon tuotanto toimii suljetun valmistuksen periaatteella, jolloin kaikki mitä valmistusreaktoreihin panostetaan, pakataan valmistusprosessin jälkeen tuoteastioihin, eikä sivutuotteita tai päästöjä synny. Oman jätevedenselkeyttämön kautta kunnan puhdistamolle menevän veden kuiva-ainepitoisuus voidaan pudottaa riittävän alhaiseksi, mikä turvaa puhdistamolle elintärkeän bakteerikannan toiminnan. Ehdottomana sääntönä on, että mitään kemikaalia ei päästetä ympäristöön, ja kaikki jätteiden käsittely ja seuranta on tarkoin ohjeistettu.

Tavoite toteutui 100 % Heinäkuussa 2005 Kiillon liuotinvälivarastossa sattui vuoto, jossa n. 2000 l tärpättiä vuoti säiliön valuma-altaaseen. Säiliössä lisäksi ollut n. 5000 l tärpättiä tyhjennettiin pakkaamon kautta tynnyreihin. Valuma-allas pestiin vedellä ja pesuvesi toimitettiin ongelmajätelaitokselle. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin eikä tärpättiä päässyt tehdastiloihin eikä maastoon. Ennakkohuoltosuunnitelmaa tiivistettiin tärpättisäiliön turvalaitteiden osalta, jotka osoittautuivat likaantuvan käytössä.


2006–2008

19

LÄHTÖTASO

ENERGIANKULUTUS %

8

6,1

7 6 5 4 3 2 1

0

Ohjelma

Energiankäytön tehostaminen Kokonaisenergiankulutuksen kasvu pysyy suhteellisesti pienempänä kuin tuotannon ja lämmitettävän pinta-alan kasvu. Kiilto jatkaa mukanaoloa Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton välisessä sopimuksessa energiansäästön edistämisestä. Sopimuksen puitteissa on käynnistetty hankkeita uusien, nykyistä räätälöidympien ja toimialakohtaisten tehostamismenetelmien suunnittelemiseksi. Myös omaa mittariseurantaa tullaan kehittämään.

4,9

Päämäärä Tavoite

0

2005 Energiankulutuksen kasvu Tuotannon kasvu Lämmitettävän pinta-alan kasvu

VEDENKULUTUS Päämäärä Tavoite Ohjelma

Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi Alle 72 % kokonaisvedenkulutuksesta/vuosi • pesujen tehostaminen • selkeyttämön tyhjennyksen kehittäminen

%

80 78 76 74

74 72

72 70 68 66

2005

max.

Lähtötaso 2005 Tavoite

JÄTTEET Päämäärä 1

Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivojen jätteen määrän pienentäminen

Tavoite Ohjelma

Alle 0,3 % tuotannosta / vuosi • poikkeavien tuotteiden ja raaka-aineiden hyödynnysmenettelyt • selkeyttämön tyhjennyksen kehittäminen

%

0,60 0,50 0,40

0,30 0,26

0,30 0,20 0,10 0

2005

max.

Lähtötaso 2005 Tavoite

Päämäärä 2 Tavoite Ohjelma

Ongelmajätteen määrän rajoittaminen vallitsevaan tasoon Alle 0,04 % tuotannosta / vuosi • liuotinohenteisten tuotteiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla

%

0,06 0,05

0,05 0,04

0,04 0,03 0,02 0,01 0

2005

max.

Lähtötaso 2005 Tavoite

Päämäärä 3 Tavoite Ohjelma

Tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin 0 tapausta / vuosi • vuodontorjuntakoulutus

0 tapausta


20

2003–2005

TOTEUMA

TULIPALOT JA ONNETTOMUUDET Päämäärä 1 Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Nollatason säilyttäminen tulipaloissa 0 kpl vuoden 2005 loppuun mennessä Kiillon palo- ja pelastusryhmä sekä ensiapuryhmä harjoittelivat säännöllisesti aikataulutetun ohjelman mukaisesti. Säännöllisiä alkusammutusharjoituksia pidettiin tuotannon ja tutkimuskeskuksen henkilöstölle.

Päämäärä 2

Nollatason säilyttäminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa 0 kpl vuoden 2005 loppuun mennessä VAK-turvalllisuusneuvonantaja organisoi omalle henkilöstölle vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuuteen liittyviä koulutuksia. Turvallisuusparannuksena otettiin käyttöön lastaavien autojen sidonta auton liikkeellelähdön estämiseksi lastauksen aikana.

Tavoite Esimerkkejä ja huomioita

Sekoitusastian palo 5.2.2003 Staattinen sähkö aiheutti pienen sekoitusastian syttymisen Kiilto Oy:n Lempäälän tehtaalla talvella 2003. Liuotinkaasut leimahtivat palamaan, kun raemaista raaka-ainetta lisättiin puuvartisella metallikauhalla liuottimien joukkoon. Tilanne saatiin pikaisesti hallintaan jauhesammuttimella. Henkilövahingoilta ja suurilta aineellisilta vahingoilta vältyttiin. Tilanteessa oli käytössä ohjeista poiketen virheellisiä työtapoja: muovisäkkilavaa ei saisi viedä liuotinvalmistukseen ja annosteluastiana pitää olla maadoitettu peltiastia. Turvallisten työtapojen noudattamista on tapauksen jälkeen tähdennetty työntekijöille. Vuosina 2004 ja 2005 ei ollut tulipaloja.

Tavoite toteutui 100 %

TYÖTAPATURMAT

Tarkastelujakson aikana myös tarkennettiin seurattavien mittareiden käsitteitä. Seurannassa ovat Kiillossa a) kaikki kiiltolaisille sattuneet työtapaturmat (lukumäärä) b) työtapaturmat, joista on aiheutunut tapahtumispäivän lisäksi vähintään 1 arkipäivän työstäpoissaolo (lukumäärä) c) työtapaturmat, joista on aiheutunut tapahtumispäivän lisäksi vähintään 3 arkipäivän työstäpoissaolo (lukumäärä sekä lukumäärä/milj. työtuntia) (valtakunnallinen RC-vertailuseuranta) d) työmatkalla sattuneet tapaturmat (lukumäärä) Työmatkalla sattuneita tapaturmia lukuun ottamatta kaikki työtapaturmat kirjataan poikkeamaraportille ja käsitellään RC-työsuojeluryhmässä.

kpl/milj. työtuntia

13,3

15

1400

20

1500 1250

877

18,4

25

1301

kpl/milj. työtuntia

1436

Menetettyjen työtuntien suhde kokonaistyötunteihin (tapaturmista johtuvat tapahtumispäivän lisäksi väh. 3 arkipäivän poissaolot)

1000 750

8,6

10 500

343

Tarkastelujakson aikana mm. • suoritettiin koko toiminnan riskinarviointi sekä työpistekohtainen vaarojen kartoitus ja riskinarviointi • kytkettiin työsuojeluasiat aiempaa kiinteämmin perehdytykseen • järjestettiin koulutusta työ- ja pakkauskorttien suojavälinemerkinnöistä ja suojavälineiden ominaisuuksista • päivitettiin työpistekohtaiset suojavälineohjeistukset • uudistettiin raaka-aineiden käyttöturvallisuustietojen päivitysja jakelukäytäntö • ohjeistettiin ja toteutettiin trukkikorttikoulutus trukkia käyttäville työntekijöille • ohjeistettiin ja toteutettiin työturvallisuuskorttikoulutus kaikille työntekijöille ja otettiin käyttöön työturvallisuuskorttivelvoite • uudistettiin ensiapuryhmän kokoonpano sekä koulutus- ja harjoitusohjelmat • julkaistiin Turvallisuusopas ja Kiilto Oy:n työmaasäännöt omien uusien työntekijöiden sekä ulkopuolisen työvoiman perehdyttämiseen

Työstäpoissaoloon (tapahtumispäivän lisäksi väh. 3 arkipv) johtaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden

17,5

Esimerkkejä ja huomioita

Työtapaturmissa kohti 0 tapaturmaa Kiillon taso alle vertailutason (= RC-yritykset) ja alle Kiillon aiemman parhaan tason sekä tapaturmien määrässä että menetettyjen työtuntien määrässä mitattuna.

14,9

Päämäärä Tavoite

5

250

0

2003

2004

2005

Kiilto Vertailu, RC-yritysten keskiarvo (vuoden 2005 vertailuluku saatavissa vasta toukokuussa 2006) Kiillon oma paras taso on 5,5 kpl/milj. työtuntia, vuodelta 2001.

0

2003

2004

2005

Kiilto Vertailu, RC-yritysten keskiarvo (vuoden 2005 vertailuluku saatavissa vasta toukokuussa 2006) Kiillon oma paras taso on 221 työtuntia/milj. työtuntia, vuodelta 1996.


2006–2008

LÄHTÖTASO

TULIPALOT JA ONNETTOMUUDET Päämäärä 1 Tavoite Ohjelma

Nollatason säilyttäminen tulipaloissa 0 kpl / vuosi • säännölliset palo- ja pelastusryhmän sekä ensiapuryhmän harjoitukset • säännöllisen alkusammutuskoulutuksen laajentaminen • pelastuslaitoksen kanssa suoritettavien yhteisharjoitusten aikatauluttaminen • suuri yhteisharjoitus uuden laasti- ja tasoitetehtaan valmistuttua • osallistuminen HenRi-hankkeeseen, joka keskittyy teollisuuden räjähdysvaarallisten ympäristöjen ja niiden Ex-luokiteltujen tilojen henkilöturvallisuuden kehittämiseen • tulipalo-mittarin määritelmän tarkentaminen ja ns. läheltä piti -tapausten erottaminen eri seurantaan

Päämäärä 2

Nollatason säilyttäminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa 0 kpl / vuosi • omien autonkuljettajien VAK-koulutus • VAK-koulutuksen ulottaminen kaikkiin tavaran lähettämiseen ja vastaanottoon osallistuviin sekä vientiasiakirjoja laativiin henkilöihin • luotettavien kuljetusliikkeiden käyttö

Tavoite Ohjelma

0 kpl

0 kpl

TYÖTAPATURMAT Päämäärä Tavoite 1 Tavoite 2

0-tason saavuttaminen Kaikkien työtapaturmien lukumäärä / vuosi aleneva Vähintään 3 pv työstäpoissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä / miljoona työtuntia / vuosi alle RC-yritysten keskiarvon

Ohjelma

• • • • • • • • • • • •

tapatumien laajamittainen tilastollinen analysointi tapaturmaraportoinnin ja käsittelyn uudistaminen säännölliset havainnointikierrokset tuotannon työpisteissä tapaturma-teemapäivä koko henkilöstölle säännölliset melu-, pöly- ja pitoisuusmittaukset työhyvinvointiohjelma työterveyshuollon kehitysohjelma Aslak-kuntoutusohjelmat tuotannon laitehankintastrategia uudistettu turvallisuuskoulutusohjelma turvallisuustiedon laajamittainen hyödynnys riskinarviointien käynnistämät kehitystoimet

Tapaturmaraportointia uudistettiin vuoden 2006 alussa. Raportointiin laadittiin kokonaan uusi lomake, jossa raportoija kirjaa tapauksen joko a) toteutuneena tai b) läheltä piti -tilanteena, ja lisäksi erittelee tarjolla olevien vaihtoehtovalikkojen avulla aiempaa analyyttisemmin tilanteeseen liittyneet tekijät ja olosuhteet.

17 kpl 18,4 kpl/milj. työtuntia (RC-yritysten vertailuluku saatavissa vasta toukokuussa 2006)

21


Hyvä olo – koulutus kehittää yhteistyökumppanin ammattitaitoa.

22


23

SOSIAALINEN VASTUU

ppänen Jari Lepp

Sosiaalisella vastuulla Kiillossa ymmärretään henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen tukemista, asiakaskumppanuutta ja muuta sidosryhmäyhteistyötä sekä yleishyödyllisten toimintojen tukemista.

K

uluneiden kolmen vuoden aikana Kiillossa korostettiin erityisesti yhteistyökykyä menestyksen tekijänä. Avoimuus ja aktiivisuus palvelevat sekä Kiillon että kaikkien sidosryhmien tavoitteita. Henkilöstön sisäinen yhteistyö ja siitä syntyvä lujuus, kiiltolaisuus, on kaiken tekemisen ja menestyksen perusta. Vuorovaikutteisesta asiakasyhteistyöstä tulevat keskeiset strategiset suuntaviivat tuotekehitykseen ja koko palvelukonseptiin. Tiiviillä yhteydenpidolla viranomaisiin ja asiantuntijatahoihin varmistetaan ennen kaikkea toiminnan kokonaisvaltainen turvallisuus. Samalla päästään läheltä seuraamaan toimialan ja siihen kytkeytyvien ulkoisten ympäristötekijöiden suuntia ja ennakoimaan omien valmiuksien kehitystarpeita. Hallittu yhteistyö toimittajien kanssa varmistaa tuotannon ja jakelun prosessien oikea-aikaisuuden sekä materiaalien ja tuotteiden riittävyyden, ja on siten merkittävä tekijä asiakaslaadun muodostumisessa. Osallistumalla yleishyödyllisiin yhteistyöprojekteihin Kiilto haluaa vahvistaa myös ympäröivän yhteiskunnan ja sitä edustavien yksittäisten ryhmien lujuutta, selviytymisja suorituskykyä. Sosiaalisen vastuun keskeisiä toteumia 2003–2005: • vahvistettiin tavoitettavuutta asiakasyhteistyössä • käynnistettiin laajamittainen työhyvinvointiprojekti • tukiprojekteja laajennettiin uusille alueille • lisättiin oppilaitosyhteistyötä

LÄSNÄOLOA VAHVISTETTIIN ASIAKASYHTEISTYÖSSÄ

Kiillon yksi strateginen vahvuus sekä Suomessa että kaikissa niissä maissa, joissa sillä on tytäryhtiöt, on valmius olla asiakkaan lähellä: puhutaan asiakkaan kieltä, tunnetaan asiakkaan tekniikka, mennään asiakkaan luokse. Tämän aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi on viimeisten kolmen vuoden aikana lisätty asiakaspalveluhenkilöstöä, parannettu tavoitettavuutta eri medioiden kautta sekä kehitetty asiakaskoulutusta entistäkin monipuolisemmaksi. Kotikenttäedun avulla asiakasta pystytään opastamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja konkreettisesti tuotteiden käytössä, ja toisaalta asiakasta kuunnellen löydetään myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yksilöidysti ne tarpeet, joihin tuotekehitys pohjautuu.

Sosiaaliset näkökohdat jja vaikutukset Näkökohdat • henkilöstöresurssien hallinta (saatavuus, pysyvyys, kehittyminen) • kumppanuuksien hallinta (luotettavuus, ongelmanratkaisu, ennakointi, lisäarvo) • yhteiskunnallinen osallistuminen (kehityksen tuki, toiminnan arvostus)

Vaikutukset • työkyky • työviihtyvyys • urakehitys

• osaaminen • tyytyväisyys • kilpailuetu

• työllistävyys • kansantalous • toiminnan kehitys

Valmistuspäällikkö V

Tie auki taivasta myöten TTavoitteet lisäävät työmotivaatiota. TTämä näkyy nyt erityisen selvästi Kiillon tuotannossa, jossa useat työntekijämme ovat suorittaneet kemianteollisuuden ammattitutkinnon ja muutamilla on työn alla jo erikoisammattitutkinto. He todistavat esimerkillään, että tuotantotyö on juuri niin haasteellista kuin työntekijän oma asenne antaa myöten. Kynnys jauhetehtaan työntekijäksi on pidetty matalana: työ vaatii hyvää terveyttä ja fyysistä kuntoa sekä halua tehdä urakkatyötä. Koulutusvaatimuksia ei ole. Silti tie monipuolisempiin työtehtäviin on auki työssäoppimisen ja koulutuksen kautta. Ristiinkouluttautumisen avulla tuotantotyössäkin on mahdollista kehittyä moniosaajaksi, joka hallitsee erilaisia työtehtäviä ja prosesseja. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta ainakin se lisää tehtävien haasteellisuutta ja vastuuta. Tuotantotyökin vaatii tarkkuutta ja kehityksessä mukana pysyminen edellyttää valmiutta itsensä kehittämiseen. Kokemus on osoittanut, että pätevien työhönperehdyttäjien rooli on ensiarvoisen tärke loon tullessaan työnt ovat vastaanottavaisi laan. Silloin opitaan p työ, myös oikea asenn Kilpailu työvoima ta kiihtyy ja siinä kilpailussa Kiillolla on hyvät asemat: työskentelyolosuhteet ovat erinomaiset ja työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Tuotantotyön houkuttelevuus on kiinni meistä, jotka tiedämme, mitä työ on.


24 Solveig Luoto Ostoassistentti

Yllätyksellistä toimittajayhteistyötä Kiiltoon saapuu noin 1 400 rekkaautolastillista raaka-aineita vuosittain. Lähteviä rekkoja on vieläkin enemmän. Sekä autojen määrä että niiden kuljettamat aineet muodostavat riskejä, joiden hallitseminen on Kiillon ja kuljetusyritysten yhteinen etu. Kuljetusturvallisuusryhmä on yksi viidestä Kiillon RC-toimintaa ohjaavasta asiantuntijatyöryhmästä. Sen vastuulle kuuluu Kiillon koko logistiikka: saapuvat, lähtevät ja sisäiset kuljetukset. Auditoinnin yhteydessä ryhmä tekee yllätystarkastuksen saapuvalle tai lähtevälle kuljetukselle. Silloin käydään systemaattisesti läpi kaikki kuljetuksen yksityiskohdat asiakirjoista lastin purkamiseen asti. Lokakuussa 2005 kuljetusturvallisuusryhmä auditoi saapuvan IMO8-happokuljetuksen. Tällaisen T kuljetuksen auditointia ohjaa Liikenne- ja viestintäministeriön ohje vaarallisten aineiden kuljetuksesta. TTarkastusluettelo käsittää 41 kohtaa, jotka käytiin kaikki nytkin läpi. Auditointiin kuuluu muun muassa kuljetuskaluston kunto, kuljetuksessa vaadittavat asiakirjat, kuorman määräysten mukainen us sekä sen purkamiPuutteita tai huomautsta ei löytynyt. uljetusyritysten suhuminen auditointeihin on lähes poikkeuksetta myönteistä ja auditoinnit tehdään hyvässä hengessä. Kiillon yhteistyökumppanit ovat sisäistäneet, että turvallisuusasioiden huolellinen hoitaminen on kaikkien osauolten etu. RC-ryhmän oiminta jatkuu tulevaiudessakin samoilla lina.

Kotiremonttia ei tehdä vain virka-aikaan

Kiillon asiakasneuvonta on paitsi jälleenmyyjien, myös kotiremontoijien tärkeä tietolähde. Keväällä 2005 neuvontapalvelua uudistettiin vastaamaan entistä joustavammin laajan asiakaskentän tarpeisiin. Palvelun nimi vaihtui Kiilto Kuluttajaneuvojasta Kiilto Tuoteneuvonnaksi, kohderyhminään erityisesti omakotirakentajat, remontoijat ja erilaisten kodin korjausten parissa askaroivat kuluttajat, mutta edelleen myös ammattirakentajat ja jälleenmyyjät. Henkilöresursseja vahvistettiin ja tuoteneuvonta-aikoja laajennettiin iltoihin sekä lauantaihin, jotta kotiremontoijia pystyttiin varsinkin loma- ja sesonkiaikoina palvelemaan entistä kohdennetummin. Koska rautakaupat ovat iltamyöhään auki, myös myyjät kiittelivät entistä pitempiä neuvonta-aikoja. Palvelun päivystyksessä vuorottelee neljä asiantuntevaa tuoteneuvojaa, jotka toimivat päätoimisesti tutkimusavustajina tuotekehityksessä. He opastavat asiakkaita Kiillon tuotteiden käytössä, hyvän työtavan, oikean työmenetelmän ja oikeiden aineiden valinnassa. Kiillon tuoteneuvontaan tulee vuosittain yli 1 000 yhteydenottoa internetin kautta. Puu- ja metalliteollisuuden liimoja koskeviin ammattilaisten kysymyksiin ja palautteisiin on vuoden 2005 alusta lähtien vastannut uusi päätoiminen, puualalle kouluttautunut asiakaspalveluinsinööri. Hän opastaa muun muassa tuotteiden ominaisuuksiin, oikeisiin työmenetelmiin ja yhteensopivuuksiin liittyvissä asioissa. Asiakaspalveluinsinööri myös räätälöi kohderyhmittäin koulutustoteutuksia alan yrityksille ja oppilaitoksille, sekä kehittää tuotteiden käyttöön liittyvää kirjallista tukimateriaalia. Koulutuksessa myyjäkin pääsee vedeneristäjäksi

Yksittäisten tuotteiden ohella Kiilto tarjoaa yhä enenevässä määrin kokonaisratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin. Ratkaisut tukevat asiakkaan omaa toimintaa, tehokkuutta ja tulosta. Yksi osa kokonaisratkaisukonseptia on tuotteen käyttöön opastava koulutus, joka pääsääntöisesti tapahtuu Kiillon omassa koulutuskeskuksessa, mutta tarvittaessa myös asiakkaan omissa tiloissa tai Kiillon aluevarastojen koulutustiloissa. Tarkastelujakson aikana koulutuksissa lisättiin keskustelun ja omin käsin tekemisen osuutta merkittävästi. Osallistujat tutustuivat Kiillon tehtaaseen ja tuotteisiin sekä tuotekehityksen että tuotannon näkökulmista. Jo muutaman vuoden ajan Kiillon asiakaskoulutuksista suosituin, ja samalla myös vaativin, on ollut märkätilakoulutus. Sitä on räätälöity edelleen erityyppisille kohderyhmille, kuten jälleenmyyjät, töiden valvojat ja urakoitsijat. Siinä opiskellaan teorian ja käytännön avulla vedeneristysjärjestelmän toimintaa ja tuotteiden käyttöä. Etenkin jälleenmyyjät arvostavat sitä, että he pääsevät itse toteamaan myymiensä tuotteiden käyttäytymisen aidoilla seinä- ja lattiapinnoilla. Tarkastelujakson 2003–2005 aikana perinteisten koulutuspakettien rinnalle tuli uutuutena mukaan puu- ja metalliteollisuuden asiakkaille tarkoitettu liimakoulu. Se yhdistää rakentamisen puolella hyväksi koetun kiiltolaisen liimakoulumallin teollisuuden käyttöaloittain erikoistuneisiin tarpeisiin ja tarjoaa niihin soveltuvat koulutusmenetelmät, apuvälineet ja asiantuntemuksen. Vuoden 2005 alusta lähtien panostettiin myös entistä voimakkaammin käsityö- ja teollisiin ammatteihin valmistaville oppilaitoksille suunnattavaan tuote- ja käyttökoulutukseen. Koulutuksista saatu hyöty on molemminpuolinen: asiakas oppii tehokkaita työmenetelmiä ja saa vastauksia kysymyksiinsä, Kiilto puolestaan saa tärkeää palautetta siitä, millaista tietoa käyttöohjeisiin pitäisi lisätä ja millaisia tuotteiden ominaisuuksia asiakkaat tarvitsevat. Koulutuksista saadun palautteen ansiosta esimerkiksi tuote-esitteitä aiotaan jatkossa kehittää enemmän niin sanottujen menetelmäoppaiden suuntaan. Vuosittain Kiillon asiakaskoulutuksiin osallistuu noin 3 500 henkilöä.


25 Asiakastyytyväisyyden tunnuslukuja (asteikolla 1–5, jossa 1 = huono ja 5 = erittäin hyvä)

Kiilto

Kilpailija

Kiilto mittaa asiakastyytyväisyyttä 2-3 vuoden välein toistettavilla ulkoisilla tutkimuksilla.

4,30 3,41

3,80

Tyytyväisyys toimituksiin 4,13

3,80

3,30

3,52

Tyytyväisyys tiedottamiseen

3,11

3,80

3,70

3,67

3,19

3,90

Tyytyväisyys reklamaatioiden hoitoon 3,70

3,79

3,42

4,10

Tyytyväisyys tuotteisiin

3,50

4,00

4,20

4,02

3,40

4,02

3,63

3,32

4

3,82

5

Tyytyväisyys edustajan toimintaan 3,36

Tyytyväisyys tekniseen neuvontaan 3,80

Kokonaistyytyväisyys yritykseen

3 2 1 0

2002

2005

2002

2005

2002

2005

2002

2005

2002

2005

2002

2005

2002

2005

Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tai sitä heijastavia tekijöitä seurataan lisäksi jatkuvasti omien sisäisten indikaattorien avulla. Eräs tällainen on toimitusten oikeellisuus, jossa liikutaan vuosittain yli 99 prosentin tasolla. Toinen keskeinen mittari, asiakasvalitusten keskimääräinen käsittelyaika, on lyhentynyt jatkuvasti. Vuositasolla käsittelyaika on tällä hetkellä kahdeksan päivää, kun Kiillon itselleen asettama yläraja on 14 päivää.

Kiilto.comista tuotteiden ja käyttömenetelmien tietopankki

Internet-palvelupiste www.kiilto.comia uudistettiin kesällä 2005. Asiakkaiden toiveiden mukaisesti tuotteisiin ja käyttömenetelmiin liittyvän tiedon määrää lisättiin merkittävästi. Aiempaa selkeämpi ja helppokäyttöisempi palvelupiste sisältää nyt myös kuva- ja mainosmateriaalia tarjoavan materiaalipankin sekä kattavat hakupalvelut. Myös neuvontapalveluja ja yhteydenottomahdollisuuksia laajennettiin. Kiilto Oy:n asiakas- ja tiedotuslehti Kontakti ilmestyi edelleen kerran vuodessa. Jatkossa lehden ilmestymistahtia on suunniteltu tiivistettävän.

TYÖHYVINVOINTI KOKO YHTEISÖN HAASTEEKSI

Kiilto tukee henkilöstönsä hyvinvointia monipuolisesti. Tämä näkyy esimerkiksi henkilöstön koulutuksen ja työhyvinvoinnin järjestelmällisenä kytkemisenä strategiaan ja kaikkeen toimintaan. Kiillossa kannustetaan keskustelemaan kasvokkain kaikista asioista. Kouluttautumistarpeita ja -halukkuuksia, urakehitystoiveita ja -näkymiä, henkilöstön olotilaa, työssä viihtyvyyttä ja työyhteisön toimivuutta tarkastellaan yhdessä säännöllisesti muun muassa kehityskeskusteluissa. Työsuhteiden keskimääräinen kesto on Kiillossa noin 12,6 vuotta, mitä pidetään osoituksena hyvästä sitoutumisen tasosta. Onnistumiset generoivat hyvää oloa

Teemavuodet ovat kiiltolainen tapa nostaa yhtiölle tärkeitä aiheita esille. Teemavuonna aihe tuodaan usein tavoin lähelle koko henkilöstöä. Sisäisen synergian hyödyntäminen, yhteistyö yhtiön sisällä, on keskeinen osa perinteistä kiiltolaisuutta. Aihetta korostettiin viettämällä vuonna 2003 "Vuorovaikutuksen vuosi: Kiilto-Kummit" -teemavuotta. Jokainen kiiltolainen oli toisen kiiltolaisen kummi. Kummiparit edustivat erilaisia työtehtäviä. Tavoitteena oli keskinäinen tutustuminen, tarvittaessa toisen tukeminen ja opastaminen, parhaimmillaan yhteisten kiinnostusten löytäminen ja omaa tai ympäristön toimintaa kehittävä ideointi. Hyviä kokemuksia tuottanut kummitoiminta käynnistettiin uudelleen vuonna 2006. Vuosi 2004 oli ”Onnistumisten teemavuosi” . Sen tarkoituksena oli muistuttaa, että hyvin toimivassa yrityksessä täytyy voida myös aidosti nauttia hyvistä suorituksistaan. Ei ole syytä laskea pelkkiä virheitä ja työntää tavoitteita kauemmaksi. Onnistumisten korostaminen generoi hyvänolon tunnetta, joka johtaa uusiin onnistumisiin. Niistä raportoitiin sisäisissä tiedotteissa ja jokainen palaveri ja muu sisäinen tilaisuus aloitettiin jonkin onnistumisen esittelyllä.

Hyvä Kiilto ! Aina kun käyn asioilla Tampereella ja näen teidän mainoksen moottoritien varressa, niin täytyy myöntää että sen sanomasta tulee hyvä mieli. Kunpa kaikissa muissakin yrityksissä ajateltaisiin samalla tavalla, panostettaisiin suomalaisuuteen. Jatkossakin ostan varmasti teidän tuotteita jos sellainen vaan muiden tuotteiden rinnalta löytyy.

Kiitos! Kiitän tyttäreni puolesta mainospylväistänne Ratinassa sekä Helsingin moottoritien varressa Sääksjärvellä. Kuljemme päivittäin Tampereelle ja takaisin niiden ohitse ja joka aamu tyttäreni, 4 v., kiihkeästi odottaa “liimapurkin tötteröitä, joissa on valo sisällä ja se vilkuttaa sinistä”. Ja joka päivä hän julistaa em. lauseen sisaruksille ohitettuamme ne. Kiitos siitä, että pylväät tuovat iloa ja valoa pienen tytön matkalle ja kertovat hänelle missä ollaan menossa.

Esimerkkejä internet-palvelupisteeseen tulleesta palautteesta.


26 Tiina Niemi TToimitusjohtajan sihteeri TTyöhyvinvointitiimin ( TYKKI) jäsen

Koska kehittyminen edellyttää myös ongelmien ratkaisemista, vuoden 2005 teemaksi valittiin ”Ilman ongelmia ei ole menestystä”. Kiiltolaisia kannustettiin tunnistamaan ongelma, tarttumaan siihen ja selvittämään se. Ongelmat, esteet, epäonnistumiset ja jopa kriisit voidaan nähdä tilaisuuksina, seikkailuina, iloina ja kasvun paikkoina, joissa vaikeuksien voittaminen tuo vahvuutta ja onnistumisen iloa. Paras tulos syntyy osaajien yhteistyönä

Kiiltolainen tapa voida hyvin TTyöhyvinvointi on keskeinen, ellei jopa keskeisin, osa pitkäjänteistä yritystoimintaa. TTämän varmistamiseksi Kiillossa on aloitettu työhyvinvointiohjelma, joka tulee olemaan monipuolisuudessaan ja kattavuudessaan meidän mittakaavassamme ainutlaatuinen. Ohjelma käynnistyi Kuntostartilla, joka on alkuvaiheessaan otettu innostuneesti vastaan: noin puolet henkilökunnasta osallistui vapaaehtoisiin kuntotestauksiin, joiden toivomme aktivoivan henkilöstöä fyysisestä kunnostaan huolehtimiseen. Ohjelmaa täydennetään jatkuvasti ja olemme myös tarpeeksi rohkeita luopumaan osioista, joita ei koeta tarpeellisiksi tai jotka eivät sovellu meidän käyttöömme. Suunnitelmissa on keskittyä vuoden 2006 aikana erityisesti työyhteisön kehittämiseen. TTyöterveystoiminta on kiinteä osa työhyvinvointiohjelmaa, ja sen kehittäminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa aloitettiin myös vuoden 2005 lopussa. Tavoittee T namme on, että kiiltolait voivat hyvin ja ovat erveitä sekä työssä ttä työn jälkeen. T Työhyvinvointi koskettaa jokaista työssäkäyvää, ja koituu myös yhteisömme eduksi. Uskon, että tästä kehittyy uusi, kiiltolainen tapa voida hyvin.

Kiillon tavoitteena on olla ylivoimainen osaaja ja kehitysjohtaja toimialallaan. Tämä edellyttää koko työyhteisöltä vahvaa ammattitaitoa ja yhteistyötä, jossa kehityksen veturina ovat innovatiiviset asiantuntijat ja erityisosaajat. Paitsi etsimällä joukkoonsa sellaisia osaajia, Kiilto myös kannustaa olemassa olevaa henkilöstöään jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Työhyvinvointiohjelmaan liittyen Kiillossa tullaan aloittamaan osaamiskartoitukset. Niiden avulla pyritään varmistamaan, että työn vaativuus vastaa työntekijöiden osaamista ja toiveita, ja että oikea tieto ja taito ovat kulloinkin siellä, missä niitä tarvitaan. Asiantuntemusta, ammattitaitoa ja suorituskykyä voidaan vahvistaa esimerkiksi jatkokoulutuksen, sisäisen urakehityksen ja tehtäväkierron keinoin. Vuonna 2003 seitsemän kiiltolaista tuotantotyöntekijää suoritti kemianteollisuuden ammattitutkinnon. Kemian erikoisammattitutkinnon aloitti neljä tuotannon työntekijää vuonna 2005. Vuosina 2003–2005 kiiltolaisia opiskeli työn ohessa muun muassa diplomi-insinööriksi, insinööriksi, tekniikan tohtoriksi, tradenomiksi, johdon assistentiksi, toimistosihteeriksi ja kauppatieteiden maisteriksi. Myös moninaiset kielten, liikkeenjohdon ja tietotekniikan kurssit kasvattivat henkilöstön osaamispääomaa. Lisäkoulutus ja työssä osoitettu kyvykkyys ovat tyypillisiä perusteita sisäiselle urakehitykselle. Kiillossa korostetaan yhtiön sisäisen rekrytoinnin merkitystä paitsi henkilöstön motivaation ylläpitäjänä, myös yhtiön etuna. Vuosina 2003–2005 kymmenien kiiltolaisten työnkuvat ja vastuualueet kehittyivät. Esimerkiksi tuotekehitys- ja markkinointihenkilöstön vastuualueet ja tehtävät toisaalta laajenivat, toisaalta erikoistuivat. Kiilto tarjosi henkilöstölleen myös omaa, sisäisin asiantuntijavoimin organisoitua koulutusta. Ajankohtaisista aiheista järjestettiin muun muassa seuraavat koulutukset: • Kiilto-Akatemia, vientimaiden myyntihenkilöstön tuotekoulutus • nimettyjen henkilöiden kouluttaminen erityisiksi työhönperehdyttäjiksi • työturvallisuuskorttikoulutus koko tuotannon henkilöstölle • trukkiturvallisuuskortti trukkia käyttävälle tuotantohenkilöstölle • tietotekniikan uudistuksiin liittyvät koulutukset koko henkilöstölle • tietoturvallisuuskoulutus koko henkilöstölle • sisäisen auditoinnin kertauskoulutus auditointiin nimetyille henkilöille Työhönperehdyttäjällä on suuri vastuu

Kun työ vaatii täsmällistä, juuri Kiillossa käytettävien työvaiheiden, menetelmien, koneiden, aineiden ja ohjeiden tuntemista, työhönperehdyttämisen rooli on keskeinen. Tästä syystä Kiilto antoi lisäkoulutusta seitsemälle tuotannon työhönperehdyttäjälle, ja perehdyttämisen ohjeistusta täsmennettiin. Koko yrityksen perehdyttämisohjelmaa laajennettiin ja tarkennettiin asteittain vuosina 2003–2005. Kaikki uudet Kiiltoon töihin tulevat henkilöt käyvät läpi aikataulutetun ja vaiheistetun perehdyttämisohjelman, joka kestää yhteensä noin kuukauden. Terveenä työssä ja työn jälkeen

Syyskuussa 2005 Kiillossa käynnistyi uusi, kokonaisvaltainen ja usealle vuodelle mitoitettu Työhyvinvoinnilla menestykseen -hanke. Hankkeella pyritään tukemaan ja edistämään henkilöstön fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Hankkeen ohjelma on laadittu asiantuntijoita kuunnellen, ja siltä pohjalta Kiillon tarpeisiin räätälöiden. Hyvinvointia edistetään muun muassa asiantuntijaluentojen, kartoitusten, henkilökohtaisten neuvojen ja konkreettisten tavoitteiden keinoin.


Ohjelmassa on neljä eri vaiheissa käynnistettävää osa-aluetta määriteltyine tavoitteineen; johtaminen ja motivaatio, työyhteisö, osaaminen sekä elämäntilanne ja terveys. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Ensimmäisenä Kiillossa käynnistyi syksyllä 2005 elämäntilannetta ja terveyttä kartoittava Kuntostartti-ohjelma. Siinä jokaisella kiiltolaisella oli mahdollisuus osallistua oman peruskuntonsa arviointiin lihaskuntotestin ja polkupyöräergometrin avulla. Tulokset jäivät vain testattavan ja testaajana toimivan Tampereen Työterveyden tietoon, jotka yhteistyössä laativat henkilökohtaisen, tavoitteellisen kunto-ohjelman. Vuosittaisilla kuntobonuksilla motivoidaan tavoitetason ylittämiseen. Kiilto on aiemminkin tukenut työntekijöidensä liikuntaharrastuksia, mutta uuden järjestelmän uskotaan laajentavan kiinnostusta. Ohjelmaan tulee kuulumaan myös liikuntaa, terveyttä ja painonhallintaa käsitteleviä asiantuntijaluentoja. Pelkkä fyysisestä kunnosta huolehtiminen ei takaa hyvinvointia. Seuraavaksi ohjelmaa jatketaankin työyhteisön toiminnan, johtamis- ja vuorovaikutustaitojen sekä osaamisen arvioinneilla, kartoituksilla ja kehittämissuunnitelmien laatimisilla. Jo keväällä 2005 otettiin käyttöön uusi työkalu, Evita-peili. Se on henkilökohtainen oman työhyvinvoinnin arviointilomake, jota käytetään vuotuisten ilmapiirikartoitusten yhteydessä sekä kehityskeskusteluihin valmistauduttaessa. Eräs työhyvinvointiohjelman taustalla oleva oletus on, että työstään pitävä, hyväkuntoinen ihminen myös sairastaa vähemmän. Kiilto onkin asettanut yhdeksi tavoitteekseen saada ohjelman avulla sairauspoissaolojen määrä vähenemään nykyisestä tasosta alle kolmeen prosenttiin kolmen vuoden aikana (ks. kuvaaja sivulla 29). Työssä viihtymistä mittaavan vuotuisen henkilöstötyytyväisyystason tavoitteeksi puolestaan on asetettu koko yrityksen tasolla vähintään 3,95 (ks. kuvaaja sivulla 29). Aslak kuntouttaa työssäkäyviä

Tuotannon työntekijöille järjestettiin Aslak-kuntoutus vuonna 2004. Aslak-kuntoutus on Kelan kehittämä, työssäkäyvien varhaiskuntoutuksen muoto, jolla pyritään työntekijän työ- ja toimintakyvyn edistämiseen ja elämänhallinnan parantamiseen. Kiillon 10 hengen Aslak-ryhmä kuntoili kahdessa jaksossa Ruissalon Terveyskylpylässä Turussa. Aslak-kuntoutuksia pyritään järjestämään henkilöstölle mahdollisuuksien mukaan myös jatkossa. Laatupihvejä ja erikoispalkintoja

Jokaisen kiiltolaisen merkitystä vastuunkantajana korostettiin, kun vuonna 2005 uudistettiin ja ohjeistettiin aloitteen tekeminen, käsittely ja palkitseminen. Aloitteet ja kehitysehdotukset käsitellään neljännesvuosittain. Hyvä aloite palkitaan ns. laatupihvillä, erityisen hyvä aloite erikoispalkinnolla. Uudistukset lisäsivät aloiteaktiivisuutta välittömästi.

TUKIPROJEKTIT LAAJENIVAT UUSILLE ALUEILLE

Kiiltolainen pitkäjänteisyys koskee myös yhteistyöhankkeita. Yhtiö tukee monipuolisesti tiedettä, taidetta, opetusta, urheilua ja yleistä yhteiskunnallista kehitystyötä, joissa yhteistyökumppanin tavoitteellisuus ja arvomaailma ovat tärkeitä tekijöitä. Vuosina 2003–2005 yhtiö jatkoi aiemmin sovittujen yhteistyöprojektien tukemista. Niiden lisäksi yhteistyö laajeni uusiin kansainvälisiin tukiprojekteihin ja uusiin kohderyhmiin. Esimerkkejä uusista yhteistyöhankkeista: • Pietarin katulapsikotihankkeen tukeminen • Tampereen Kaupunkilähetyksen vanhustyön tukeminen • nuorten osaajien ammattitaidon MM-kilpailujen eli WorldSkills 2005 -tapahtuman tukeminen • osallistuminen Lempäälän kunnan käynnistämän syrjäytymisuhan alaisten perheiden eheytystoiminnan tukemiseen

27 Tunnustuksia kiiltolaisille Nauhavaraston työntekijä Eero Suojanen sai vuonna 2005 SAK:n kultaisen ansiomerkin (4181) tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta ammattiyhdistysliikkeen hyväksi. Suojanen on toiminut Kiillossa nauhavaraston hoitajana vuodesta 1976. Hän on myös työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu ja on valittuna Kemianliiton liittohallitukseen 4-vuotiskaudeksi alkaen 28.5.2004. Keväällä 2004 eläkkeelle jäänyt liimanvalmistaja, entinen pääluottamusmies Lauri Tahvanainen sai SAK:n kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ammattiyhdistysliiketyöstä keväällä 2003. Liimanvalmistaja Olli Limnell palkittiin Kiillossa vuonna 2004 ansiokkaasta toiminnastaan turvallisuuden varmistamiseksi. Limnell havaitsi työpisteessään valimohartsin valmistuksessa, että yksi asiakkaalta palautuneista, hartsia sisältäväksi merkityistä tynnyreistä sisälsikin kovetetta eli happoa, joka hartsin joukkoon joutuessaan olisi aiheuttanut vaaratilanteen. Vuonna 2003 ammattitutkinnon suoritti seitsemän kiiltolaista. Heidän joukossaan oleva pakkaamon työntekijä Raija Markkanen on ensimmäisenä pirkanmaalaisena naisena oppisopimuksen puitteissa tämän ammattitutkinnon suorittanut. Markkanen valittiin vuodeksi 2004 Teknokemia Lempäälän ammattiosasto 127:n puheenjohtajaksi. Tuotekehityspäällikkö Jarl-Erik Jansson ja tuotepäällikkö Jyrki Pajunen saivat syyskuussa 2005 Tampereen kaupungin teknisen luovuuden palkinnon vedeneristysjärjestelmien kehittämisestä ja kouluttamisesta märkätilarakentamiseen.


28

Kiilto lähti vuonna 2004 mukaan hankkeeseen, jossa kunnostetaan talkoovoimin kaksi ensikotia Pietarin katulapsille. Kiillosta on toimitettu rakennuskohteisiin materiaaleja ja osallistutaan myös paikan päällä rakennustöihin.

Kaija j Kuivasniemi emi Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusihteeri

Lempäälän kunta edellyttää vastuullisuutta Kiilto on olennainen osa Lempäälän kuntakuvaa. TTyöpaikkojen ja verotulojen lisäksi ympäröivä yhteiskunta odottaa yritykseltä vastuullista yhteistyötä ja aktiivisuutta ympäristöön, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen liittyvissä asioissa. Lempäälän kunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus tarkkailevat Kiillon toimintaa ympäristöluvan puitteissa. Lupaehtojen täyttämisen lisäksi yritys tekee omaehtoista työtä ympäristön ja turvallisuuden hyväksi. V Vaikka kyseessä on teollinen tuotantolaitos, lempääläläiset ovat voineet luottaa siihen, että yritys hoitaa ympäristöasiansa mallikelpoisesti. Esimerkiksi haju- tai meluhaittoja ympäröivälle asutukselle ei ole ollut. Käymme kiiltolaisten kanssa jatkuvaa vuoropuhelua yrityksen toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kynnys yhteydenpitoon on molemmin puolin matala. Hyvänä esimerkkinä avoimesta tiedottamisesta oli kesällä 2005 järjestetty tiedotustilaisuus Kiillon uuden tuotantolaitoksen rakentamista koskien.

OPINNÄYTETÖISTÄ MOLEMMINPUOLINEN HYÖTY

Kemianteollisuus tarjoaa työpaikkoja monen alan osaajille. Kovin kilpailu käydään kuitenkin korkeasti koulutetuista kemian ja prosessitekniikan ammattilaisista. Kiilto haluaa olla tavoiteltu työpaikka, joka tunnetaan ja jonka asiantuntemusta arvostetaan. Yritys tekee aktiivisesti yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja pyrkii lisäämään kiinnostusta kemianteollisuuteen haasteellisena, monien mahdollisuuksien työpaikkana. Kiilto tarjoaa kemian ja tekniikan opiskelijoille opintoja tukevia tutkimusprojekteja ja työharjoittelujaksoja. Oppilaitosyhteistyö auttaa myös kehittämään opetussuunnittelua työelämän tarpeita palvelevaksi. Projektitöiden aiheet pyritään valitsemaan siten, että yritys voi hyödyntää töiden tuloksia. Korkeakouluopiskelijat tekivät vuosina 2003–2005 mm. seuraavista aiheista opinnäytteitä Kiillossa: • sulateliimalinjan valmistustekniikka • jätekartoitus ja jätevirrat • tehtaan räjähdyssuojausasiakirjat • tuotannon suorituskykymittaristo • tehdashygienia

MAKSETUT VEROT JA VAIKUTUS KUNNAN VEROÄYRIIN Yrityksen maksama tulovero (1000 euroa)

Kiilto Oy Metalpak Oy* Yhteensä

2003 3430 103 3533

Henkilöstöltä pidätetty palkkavero (1000 euroa)

2004 2709 351 3060

2005 2341 370 2711

Kiilto Oy Metalpak Oy Yhteensä

2003 2039 410 2449

2004 2057 320 2377

2005 2217 296 2513

* Kiilto-konserniin kuuluva Metalpak Oy toimii samassa kunnassa kuin Kiilto Oy.

Jos kaikki Kiillon ja Metalpakin ja niiden henkilöstöjen maksamat verot menisivät täysimääräisinä vain Lempäälän kunnalle, olisivat nämä kunnan verotuloista 2003 2004 2005

14,5 % 13,0 % 11,6 %


33

50

45

0

17

40 39

100

Sairauspoissaolot

41

80

30

60

20

5 17

17

4

32

31

33

40

2 1

20

0

0

2004

2005

2003

Toimihenkilöt Työntekijät Kaikki

2004

3

3,0

10

Henkilöstö (brutto) Kesätyöntekijät Kesätyöntekijöiden osuus koko henkilöstöstä

4,4

6

5 16

0

2003

5

4,5

31

40

20

2003 2004 2005

%

100

4,9

18

60

50 39

80

150

% osuus henkilöstöstä

31

200

% 38

100

Yli 10 v. kestäneet työsuhteet

30

214

215

%

205

250

hlöä

Naisten osuus henkilöstöstä

20

Henkilöstö

29 0

2005

2003

2004

2005

max.

toteutunut tavoite < 4 Uusi tavoite 2006–2008: < 3 %

10–19 v. 20–29 v. 30– v.

Henkilöstötyytyväisyyden tunnuslukuja (asteikolla 1–5, jossa 1 = huono ja 5 = erittäin hyvä)

Kiiltolaisten työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain tehtävällä motivaatio- ja ilmapiirikyselyllä. Tulokset puretaan ja analysoidaan osastoittain. Oheiset luvut ovat koko henkilöstön keskiarvolukuja. Kysymyksiä on yhteensä 14. ”Olen mielestäni saanut tarpeeksi koulutusta työhöni.”

”Mielipiteeni otetaan huomioon työssäni.”

”Tulen hyvin toimeen esimieheni kanssa”

”Osaston ilmapiiri on mielestäni kunnossa.”

Kaikkien kysymysten keskiarvo Uusi tavoite 2006–2008 > 3,95

Kaikkien kysymysten keskiarvo

5 4

3,82

3,85

3,96

3,82

3,86

3,90

4,10

4,17

2003

2004

2005

2003

2004

2005

2003

2004

4,26 3,82

3,79

3,83

3,85

3,85

3,92

3,95

2003

2004

2005

2003

2004

2005

min.

3 2 1 0

2005

Vuonna 2005 käynnistyneen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämisohjelman siivittäjäksi Kiilto asetti itselleen tavoitteen saavuttaa yli 3,95 keskimääräinen vuotuinen tyytyväisyystaso koko henkilöstössä.

UUDET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 2006–2008 TYÖHYVINVOINTI Päämäärä 1 Tavoite

Sairauspoissaolojen määrän vähentäminen Koko henkilökunnan keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti < 3

Päämäärä 2 Tavoite Ohjelma

Työhyvinvoinnin edistäminen Henkilöstön motivaatio- ja ilmapiirikartoituksen tulosten keskiarvo > 3,95 • työhyvinvointiohjelma: - Kuntostartti, kuntobonus, sairauspoissaolobonus - johtamista, motivaatiota, ilmapiiriä ja osaamista mittaavien työkalujen käytön tehostaminen - motivaatio- ja ilmapiirimittausten koordinointi kehityskeskusteluihin - toiminnan ja työhyvinvoinnin säännöllinen itsearviointi osastoittain - mittareiden, tulosten ja palautteiden hyödynnyksen tehostaminen • työterveyshuollon kehittäminen ja eri alojen asiantuntijaresurssien laajempi hyödyntäminen • Aslak-kuntoutusohjelmat • yhteistyö työeläkeyhtiön kanssa • aloitetoiminta • työhyvinvointitiimin (TYKKI) toiminta • uudelleen käynnistetty Kiilto-kummitoiminta • Kiilto Family -teema, kansainvälisyysajattelu


Hyvä olo – terveellistä, monipuolista, omassa henkilöstöravintolassa valmistettua ruokaa.

30


31

TALOUDELLINEN VASTUU

Arto Kasanen

TTaloudellisella vastuulla Kiilto tarkoittaa sitä, että sillä on yrityksenä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata sidosryhmien odotuksiin. Siinä onnistuakseen yrityksen tulee olla kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas – mennä eteenpäin, kehittyä ja kasvaa.

K

uluneet kolme vuotta olivat Kiillossa etenkin markkina-alueellisesti voimakkaan kasvun aikaa. Kilpailukykyä vientimarkkinoilla vahvistavat merkittävästi Latviaan, Liettuaan ja Ukrainaan perustetut tytäryhtiöt samoin kuin Kiilto Eestin uudet toimitilat. Myös vientiorganisaatiota Suomessa vahvistettiin. Kiillon yhteiskuntavastuullisuuteen kuuluu myös kotimaisen työn ja tuotannon arvostus. Tätä osoitetaan panostamalla vahvasti omaan raaka-aine- ja tuotevalmistukseen ja siihen kytkeytyvään tuotekehitykseen. Kesäkuussa 2005 aloitettiin polymerointilaitoksen laajennus, jossa vanhat tuotantolinjat muutettiin täysautomaattisiksi, ja lisäksi rakennettiin kokonaan uusi, kymmenen tonnin tuotantolinja. Laajennus valmistui alkuvuodesta 2006. Investoinnin kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Emulsiopolymeroimalla Kiilto valmistaa vesiohenteisten liimojensa raaka-aineita, dispersioita. Laajennusinvestointi vahvistaa merkittävästi tätä kapasiteettia, pienentää raaka-aineriippuvuutta muista toimittajista ja lisää omien raaka-aineiden jatkojalostusmahdollisuuksia. Laadun ja toimitusvarmuuden ohella polymeroinnilla on myös suora ja välillinen vaikutus ympäristökuormituksen minimointiin. Tuotteiden voimakkaasti kasvava kysyntä niin Suomessa kuin vientialueillakin on ollut sysäyksenä myös toiselle suurelle investointihankkeelle Kiillossa: vuoden 2005 syyskuussa käynnistyi uuden laasti- ja tasoitetehtaan rakentaminen Lempäälään. Suomen nykyaikaisin, monipuolisin ja tuotevalikoimaan nähden kapasiteetiltaan suurin kuivatuotetehdas valmistuu syksyllä 2006. Hankkeen kustannusarvio on kymmenen miljoonaa euroa. Tehdas tulee laajentamaan Kiillon jauhetuotannon tuotevalikoimaa kokonaan uudentyyppisiin tuotteisiin ja uusille käyttöalueille.

Taloudellisen vastuun keskeisiä toteumia 2003–2005 2003

2004

2005

Liikevaihto

(1000 e)

43 476

46 021

50 698

Liikevaihto/henkilö

(1000 e)

218

226

245

Investoinnit (brutto)

(1000 e)

1 172

1 201

8 308

Investoinnit (% liikevaihdosta)

2,7

2,6

16,4

199

204

207

(1000 e)

3 430

2 708

2 370

Omavaraisuus

(%)

83,3

81,8

83,1

Maksuvalmius

(quick ratio)

4,0

4,0

4,0

Henkilöstön määrä (k.a.) Maksetut verot

Taloudelliset näkökohdat jja vaikutukset

Avaintavoitteet 2006–2008

Näkökohdat • oman toiminnan hallinta • riskien hallittavuus • toiminnan tasainen kehitys

Kannattavuus: käyttökate ...... > 25 % Omavaraisuus ............................. > 60 % Maksuvalmius (quick ratio)................................. > 1,0 %

Vaikutukset • kannattavuus • kasvu • vakavaraisuus • maksukyky

Vientipäällikkö

Haasteena henkinen kansainvälistyminen Koska Kiilto toimii jo useiden valtioiden alueella ja erilaisten kulttuurien parissa, odotan seuraavilta kolmelta vuodelta ennen kaikkea yhtiömme henkisen kansainvälistymisen kehittymistä. TTarkoitan sillä lisääntyvää herkkyyttä kuunnella ja ymmärtää niin omien ulkomaisten edustajiemme kuin heidän asiakkaidensakin tarpeita, jotka usein poikkeavat suomalaisista. Esimerkiksi suomalainen tapa tuottaa kokonaisratkaisuja työmenetelmineen on useimmissa vientimaissamme vieras. Se on vieras aluksi myös omien tytäryhtiöidemme paikalliselle henkilöstölle, mikä on suuri haaste meille kiiltolaisille. Mutta kun saamme kaikki paikalliset työntekijät sisäistämään esimerkiksi vedeneristyksen salat, Kiillon kansainvälistyminen alkaa tuottaa todellista hedelmää. TTähän tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Esimerkiksi slaavilaisessa kulttuurissa virheiden teko on perinteisesti ollut kohtalokasta, ja meidän tuleekin suhtautua erilaiseen toimintamalliin kunnioittavasti, ei kehityskohteita osoitellen. Kiillon vahvuus on toimia lähellä asiakasta – niin Suomessa kuin vientialueillakin. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin emoyhtiöstä töihin tulevien teknisten en panos henkilös misen kehittämise merkittävä, ja sam luttajat keräävät ar ta paikallistuntemu välitettäväksi emo yhtiöön tuotekehit selle ja koko yrityk le. Kokemus on he itselleenkin ikimui toinen ja laajempi näkökulma varmas ti hyödyntää myös oman työn kehittämisessä. Kulttuurierojen merkitys työnteossa on aina suurempi kuin o tamme.


32 DI Kari Laakso TTehdaspalvelupäällikkö Laatupäällikkö o.t.o.

Tekijästä valvojaksi Kemianteollisuus on joustava teollisuudenala, jossa tuotekehityksellä on suuri rooli. Silti tuotantoa on mahdollista automatisoida hyvin pitkälle. Automaation edut ovat kiistattomat: tuotannosta tulee entistäkin turvallisempaa ja tehokkaampaa. Lisäksi annostelutarkkuuksien täsmentymisen myötä tuotteiden tasalaatuisuus paranee. Uusin tekniikka mahdollistaa myös aivan uudentyyppisten tuotteiden valmistuksen. TTyöntekijöiden kannalta automaatio vaatii toimintafilosofian muutoksen. Henkilö, joka on itse noutanut kemikaaleja ja annostellut ne sekoittajaan, kontrolloikin jatkossa valvomossa sitä, miten kone hoitaa fyysisesti raskaimmat työt. Turvallisuutta kohentaa myös se, että reseptien mukaiset kemikaalit kulkevat järjestelmän sisällä. Vuoden 2005 suuret investointimme, polymerointilaitoksen laajennus ja uuden laasti- ja tasoitetehtaan rakentaminen, lisäävät tuotantomme automaatioastetta ja kohottavat tuotantokapasiteettiamme merkittävästi. Hankkeet osoittavat, että uskomme vahvasti tulevaisuuteen ja haluamme pysyä edelläkävijänä myös jatkossa. Investoinnit ovat aina kompromisseja nykyhetken tarpeiden, tarjolla olevan tekniikan sekä nsuunnitelmien rautuminen toinemiseen on meyksen ainoa tie, n asiantuntijaryhakointiosaamiseltäin suuri osuus ntien mitoitusta eltaessa. Tarvit T me tekniikka ei ään ole hyllytavaen yhteistyössä ukana myös tunaitevalmistajat. itulevaisuuden intimme tulevat tumaan nykyisen ton uusimiseen ja teetin varmistan.

Mittaristo paljastaa tuotannon suorituskyvyn

Vuoden 2005 alusta lähtien Kiillossa otettiin käyttöön uudenlainen tuotannon suorituskykymittaristo. Mittaristo toimii jatkuvana tehokkuuden seurantavälineenä, jota seuraavat niin työntekijät kuin tuotantojohtokin. Kuukausittain koostettava tilasto auttaa huomaamaan nopeasti, mikäli joku mittari osoittaa poikkeamaa. Myös kokonaisindeksiä seurataan ja analysoidaan. Mittariston uskotaan lisäävän sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Mittaristo koostuu kuudesta pääalueesta, joita ovat toimitusvarmuus, tuotantokustannukset, työn tuottavuus, laatu, pääoman tuottavuus sekä tukimittarit. Kaikki pääalueet sisältävät useita mittareita. Sekä pääalueet että mittarit on painotettu Kiillon tavoitteita tukeviksi. Painoarvojen perusteella lasketaan tuotannon kokonaissuorituskykyarvo, joka kuvaa tuotannon onnistumisen tasoa. Esimerkiksi laatumittari koostuu neljästä eri mittarista. Suorituskykymittariston laatimisessa ja painottamisessa käytettiin apuna takautuvasti kerättyjä tietoja tuotannosta kahden vuoden ajalta. Toteumien perusteella luotiin 10-portainen järjestelmä, jossa toteumien keskiarvot sijoitettiin tasolle 5. Tavoitteena oli nostaa keskiarvo tasolle 6 heti ensimmäisenä käyttöönottovuonna. Tavoite saavutettiin, ja uudeksi tavoitteeksi asetettiin pitää keskiarvo yli kuuden. Suorituskykymittariston periaatteista ja käytöstä on järjestetty koulutus koko tuotannon henkilökunnalle. Mittaustulokset jaetaan kuukausittain esille tuotannon ilmoitustauluille. Tehokasta ja innovatiivistä tuotekehitystä

Taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi Kiillossa uskotaan ennen kaikkea vahvaan tuoteosaamiseen. Tuotekehityksen yhtenä tehokkuuden ja innovatiivisuuden tunnuslukuna seurataan uusien, alle kolme vuotta vanhojen tuotteiden osuutta vuotuisesta myynnistä. Tavoite on vähintään 20 prosenttia, viimeisen kolmen vuoden aikana vuositason toteuma on 23–24 prosenttia. Kiillon tuotekehitys hyödyntää esimerkiksi polymerointiin sisältyvää syvällistä omaa raaka-ainetietoutta räätälöidessään asiakaskunnan jatkuvasti kehittyviin tarpeisiin soveltuvia tuoteratkaisuja. Vuoden 2004 lopulla huonekaluteollisuuteen kehitetyt uuden sukupolven viilutus-, massiivipuu- ja kalusteliimat ovat esimerkkejä kokonaan uudentyyppisestä raaka-aineteknologiasta, joka on parantanut näiden liimojen käyttöja ympäristöominaisuuksia perinteisiin liimoihin verrattuna. Prosessityöskentely kehitti kokonaisuuden hahmottamista

Kuluneiden kolmen vuoden aikana prosessiajatteluun pohjautuva toimintamalli ja sen keskeiset tavoitteet – asiakastyytyväisyyden ja toiminnan tuloksen varmistaminen – on hyvin sisäistetty Kiillossa. On nähtävissä, että prosessityöskentely on kehittänyt koko henkilöstössä kokonaisuuden hahmottamista – sitä, miten toiminnot nivoutuvat toisiinsa, ja miten kukin voi onnistumiseen vaikuttaa. Kiillon ydinprosessit kytkeytyvät voimakkaasti liikeideaan, asiakaspintaan ja tuloksentekoon. Tukiprosesseissa on selvitetty sisäisiin asiakkuuksiin liittyviä odotuksia ja hiottu niiden täyttämiseen tähtääviä menettelyjä. Tavoitteita ja onnistumisen tasoa kuvaavia mittareita on täsmennetty ja ulotettu osaprosessitasoille. Prosessien omistajat raportoivat prosessien toiminnasta neljännesvuosittain johdon katselmuksissa.


KIILTO FAMILY â&#x20AC;&#x201C; KANSAINVĂ&#x201E;LISESTI KOTIMAINEN

,JJMUPWJODJUPNOJB

Vuoden 2006 teema korostaa Kiiltoa kansainvälisenä kokonaisuutena, jossa on kuitenkin voimakkaasti läsnä kotoinen Kiilto-henki. Kiilto ja sen ulkomaiset tytäryhtiÜt muodostavat tiiviin, perheenomaisen yhteisÜn, jossa toimitaan kiinteässä vuorovaikutuksessa, hyÜdynnetään koko henkilÜstÜn osaamista jokaisen eduksi. Paikallisten kulttuurien tunnistaminen, kunnioittaminen ja huomioiminen vahvistaa koko Kiilto-perheen kansainvälisyysajattelua.

,JJMUP0MZNQJBMBJTFU 

)JTUPSJBOFOTJNNĂ&#x160;JTFU,JJMUP0MZNQJBMBJTFUKĂ&#x160;SKFTUFUĂ&#x160;Ă&#x160;OQFSKBOUBJOB LMPo,JJMMPOUFIEBTBMVFFMMB-FNQĂ&#x160;Ă&#x160;MĂ&#x160;TTĂ&#x160;

Gällivare

Kiilto Oy, Lempäälä, päätoimipaikka

Oulu

TytäryhtiÜ ulkomailla Aluevarasto ja myyntikonttori

Hankasalmi Tampere Lempäälä

Rauma

Myyntikonttori Varasto

Kuopio

Virrat Seinäjoki

Vantaa

Pietari

Turku Täby

Tallinna

Raaka-aineiden säiliÜvarasto Muiden toimialojen konserniyhtiÜt Suomessa

Moskova SmĂĽlandsstenar

Riika

Vilna MalmĂś

Bydgoszcz Varsova

Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kuvat: Studio Torkkeli ja Kiilto Oy:n arkisto Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2006.

Kiova


KIILTO OY K채yntiosoite: Tampereentie 408, 33880 Lemp채채l채 Postiosoite: PL 250, 33101 TAMPERE Puhelin: 0207 710 100 (arkisin 8-16) Fax: 0207 710 101 Internet: www.kiilto.com


+IILLONTIE

PERE 4AM

+OULUTUS KESKUKSENPORTTI 'ATETOTRAINING CENTER

-OOTTORITIE

2OADNUMBER  %

NTIE 4AMPEREE

+EH Ã&#x2039;

TIE

+OULUTUSKESKUSSISÃ&#x2039;Ã&#x2039;N %NTRANCETO TRAININGCENTER

0

0

6IERASPAIKAT 0ARKINGFOR VISITORS

100 m

I

0ORTTIPÃ&#x2039;Ã&#x2039; SISÃ&#x2039;Ã&#x2039;NKÃ&#x2039;YNNILLE 'ATETOMAIN ENTRANCE

NK

LSI

(E

0 0Ã&#x2039;Ã&#x2039;SISÃ&#x2039;Ã&#x2039;N KÃ&#x2039;YNTI).&/ -AINENTRANCE )NFORMATION

6IERASPAIKAT 0ARKINGFOR VISITORS


Tervetuloa! (kurkista karttaa)

Vastuussa yritysvastuun selonteko 2003-2005  

Vastuussa yritysvastuun selonteko