Issuu on Google+

KIILTO OY:N YHTEISKUNTAVASTUUN SELONTEKO Sisältää ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten toteumat 2000-2002 ja päämäärät 2003-2005 1


VASTUU ja VUOROVAIKUTUS

V

iimeiset kolme vuotta ovat olleet jatkuvan kehityksen ja monien muutosten aikaa niin meillä Kiillossa kuin laajemmaltikin. Ympäristölainsäädäntö on tarkentunut, tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet ja tekniset ratkaisut hioutuneet entistä toimivammiksi. On siis hyvin perusteltua, että Kiillon ympäristö- ja turvallisuusselonteosta on kasvanut kädessäsi oleva yhteiskuntavastuun selonteko. Kolme vuotta on kuitenkin lyhyt aika yli 80-vuotiaan perheyrityksen historiassa. Muutoksia on tapahtunut aiemminkin. Vaikka vaatimukset, tiedot ja taidot ovat olleet erilaisia, on yhteiskuntavastuu aina ollut keskeinen tekijä yrityksemme toiminnassa. Parhaan kykymme ja osaamisemme mukaan olemme matkan aikana täyttäneet ympäristövelvoitteemme sekä kantaneet sosiaalisen ja taloudellisen vastuumme. Oikeanlaisia hartioita, vallan ja samalla vastuun kantajia tarvitaan: ilman kiiltolaisia ei tätäkään selontekoa kirjoitettaisi. Kiiltolaisuus sisältää mittavan osaamis- ja sitoutumisresurssin ja kehityspotentiaalin, joka parhaimmillaan heijastuu ainutlaatuiseen yhdessä tekemisen taitoon. Tässä yhteydessä ei ole liian hunajaista nostaa henkilöstö yrityksemme tärkeimmäksi menestystekijäksi. Inhimillisten tekijöiden merkitys kasvaa lujasti sähköisen maailman jatkuvan kehityksen vastavoimana, siitä olen varma. Niinpä on helppo uskoa ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen saavan aivan toisenlaisen roolin tulevina vuosina. Omassa organisaatiossamme olemme pakottaneet itsemme kaivamaan esiin aivan tavalliset jokapäiväiset vuorovaikutustaitomme, ja tulokset nähtyämme päättäneet jatkaa ponnisteluja – suunta on varmasti oikea. Tulemme haastamaan asiakkaamme, toimittajamme ja kaikki sidosryhmämme. Avoin, välitön keskustelu on ainoa tie jatkuvaan parantamiseen. Toivomme, että tämä yhteiskuntavastuun selonteko johtaa hedelmälliseen vuorovaikutukseen juuri Sinun kanssasi.

Erkki Solja Toimitusjohtaja Kiilto Oy

2


SISÄLLYSLUETTELO Vastuu ja vuorovaikutus ................................................... 2 Sisällysluettelo ................................................................... 3 Kiilto Oy .............................................................................. 4 Tapa toimia ......................................................................... 7 Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ja vaikutukset ............................................11 Toteutuneet ja uudet päämäärät ja tavoitteet .........................................14 Taloudelliset näkökohdat ja vaikutukset ....................19 Sosiaaliset näkökohdat ja vaikutukset ........................21 Lisätiedot ja palaute ........................................................31 Yhteystiedot .....................................................................32

■ SELONTEON KATTAVUUS Kiilto Oy:n yhteiskuntavastuun selonteko on rajattu emoyhtiön liiketoiminnan ympäristö-, turvallisuus-, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin ja vaikutuksiin. Selonteko ei sisällä tytäryhtiöiden eikä konserniyhtiöiden tietoja. Selonteon tunnusluvut ovat peräisin Kiillon omasta, ISO 9001 -sertifioidusta laatujärjestelmästä sekä johtamisprosessin dokumentaatiojärjestelmästä. Selonteon tarkasteluvuodet ovat 2000-2002 ja uudet tavoitevuodet 2003-2005. Seuraava selonteko, joka julkaistaan maaliskuussa 2006, tulee tarkastelemaan vuosia 2003-2005. Selonteko kertoo Kiillon yhteiskunnallisen vastuun hallinnasta.Yrityksen toimialasta ja aiemmasta käytännöstä johtuen selonteossa painottuvat erityisesti toiminnan ympäristöja turvallisuusvaikutukset.

Kannen kuvassa korjaamotyöntekijä Taisto Tattari

3


KIILTO OY ■ KIILLON TEHDAS

JA TUOTANTO

K

Kiilto Oy, Lempäälä

• tontti 17 hehtaaria • rakennettu kokonaispinta-ala 31 500 m2 • tuotantokäytössä - 500 raaka-ainetta - 200 pakkaustarviketta - 1 000 painotuotetta • 550 raaka-aine- ja pakkaustarviketoimittajaa • valmistuslinjat: - liima- ja lakkavalmistus - sulateliimavalmistus - jauhetuotevalmistus - valimohartsivalmistus - raaka-ainevalmistus (polymerointi) • tuotevalmistus 40 000 tn/v • 5 000 tukkuasiakasta

emian teollisuuden alalla toimiva Kiilto Oy on vuonna 1919 perustettu suomalainen perheyritys. Yhtiön liiketoimintaa on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Tuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Lempäälässä, 10 kilometriä Tampereelta etelään. Kiillon toiminta-ajatuksen ydin on liimaosaaminen, asiakkaan kiinnitysongelman kokonaisvaltainen ratkaiseminen. Se ulottuu myös liimaukseen läheisesti liittyviin muihin työvaiheisiin, kuten pintojen pohjustukseen, vedeneristykseen, tiivistykseen, viimeistelyyn, suojaukseen ja hoitoon. Kiillon tuotevalikoima kattaa teolliseen valmistukseen, rakentamiseen, remontointiin sekä kotikäyttöön tarkoitetut liimat, parkettilakat, lattia- ja seinätasoitteet, vedeneristeet, keraamisten laattojen saumaus- ja kiinnityslaastit, tiivistysmassat, ohenteet sekä valimohartsit. Tytäryhtiö KiiltoClean Oy:n valmistusohjelmaan siirtyivät v. 2003 pintojen puhdistus- ja hoitoaineet. Täydentäviä artikkeleita ovat mm. huonekaluteollisuuden reunanauhat sekä rakennustarviketeollisuuden jalka- ja peitelistat. Kiilto tarjoaa asiakkaan tarpeeseen parhaiten soveltuvan, helppokäyttöisen, turvallisen ja taloudellisen tuotteen ja siihen liittyvän tiedon, neuvonnan ja koulutuksen. Kiillon tuotteiden käyttäjiä ovat rakennustarviketeollisuus, huonekalu- ja puusepänteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus, kenkäteollisuus, rauta- ja teräsvalimot sekä vuodesta 2003 alkaen tytäryhtiö KiiltoClean Oy:n valmistusohjelmaan siirtyneiden tuotteiden käyttäjinä ammattisiivous ja kotitalouskuluttajat. Yli 98 prosenttia tuotevalikoimasta perustuu omaan tuotekehitykseen, johon yritys on panostanut koko historiansa ajan voimakkaasti. Tuotekehityksen lähtökohtana ovat asiakkaan toiveet, käyttökohteen asettamat vaatimukset, valmistustekniikat, työmenetelmät ja materiaalit sekä ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmat. Kiilto on lähellä asiakastaan ja toimittaa tuotteen juuri silloin, kun asiakas sitä tarvitsee. Tämän mahdollistavat laaja yhteyshenkilöverkosto, keskeisillä paikkakunnilla sijaitsevat tuotevarastot ja myyntikonttorit sekä tytäryhtiöt Ruotsissa, Venäjällä, Puolassa ja Virossa. Kiilto Oy on emoyhtiö konsernissa, johon kuuluvat myös muiden toimialojen tuotannolliset yhtiöt Kiiltoplast Oy, Intermedius Oy, Metalpak Oy sekä uusimpana vuoden 2003 tammikuussa perustettu KiiltoClean Oy. ■

4


EMOYHTIÖ Yritys

Sijainti

Perustettu

Kiilto Oy

Lempäälä

1919

Henkilöstö v. 2002 217

Liikevaihto v. 2002 (1000 €) 45 051

Toimiala Liimat, lakat, tasoitteet, laastit, massat, vedeneristeet, ohenteet, valimohartsit*

ALUEVARASTOT JA MYYNTIKONTTORIT

MARKKINOINTIYHTIÖT ULKOMAILLA

Sijainti

Perustettu

Yritys

Sijainti

Perustettu

Vantaa Oulu Turku Kuopio Seinäjoki

1982 1984 1985 1989 1995

Kiilto Ab ZAO Kiilto-Klei OOO Kiilto-Klei M Kiilto Polska Sp.z o.o Oü Kiilto Eesti

Ruotsi, Täby Venäjä, Pietari Venäjä, Moskova Puola,Varsova Viro, Tallinna

1987 1995 2000 1997 1999

Liikevaihto v. 2002 (1000 €) 4 186

Toimiala

12 313 2 280

Rauman säiliöraaka-ainevarasto 1982

Henkilöstö v. 2002 11 6 5 6 6

Henkilöstö v. 2002 13 16 5 4 7

MUUT TUOTANNOLLISET YHTIÖT Yritys

Sijainti

Perustettu

Kiiltoplast Oy

Virrat

1975

Henkilöstö v. 2002 40

Metalpak Oy Intermedius Oy

Lempäälä ja Lieto Tampere

1986 1992

52 12

■ 2.1.2003 aloitti toimintansa Kiillon uusin tytäryhtiö KiiltoClean Oy, jonka tuotantolaitos sijaitsee Hankasalmella, pääkonttori Lempäälässä ja myyntikonttorit Vantaalla, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Seinäjoella. Yhtiön toimiala on puhdistus- ja hoitoaineet ja siivousalan koneet ja välineet.

*KiiltoClean Oy:n tuotteiksi siirtyivät samalla Kiilto Oy:n ohjelmassa olleet puhdistus- ja hoitoaineet sekä kodinhoitotuotteet.

Materiaalitoimen päällikkö Timo Lampila sekä ostajat Satu Koivula (vas.) ja Outi-Kristiina Kuntola.

■ Emoyhtiöllä (Kiilto Oy) on päätoimialallaan ulkomaisten markkinointiyhtiöiden lisäksi erillinen kaupallinen myyntiyhtiö Suomessa. Muiden toimialojen kotimaisten tuotannollisten tytäryhtiöiden lisäksi konsernilla on kiinteistö- ja sijoitusyhtiöitä.

5

Muovipinnoitetut paperit ja kartongit graafiseen teollisuuteen, sade- ja suoja-asumateriaalit, muovitetut tekstiilit Metalli- ja muovipakkaukset Kenkä- ja tekstiiliteollisuuden tarvikkeet


6

Ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä

Tuotekehityspäällikkö Tuula Lahti (etualalla), käyttöpäällikkö Sami Eerikäinen, tiedottaja Armi Mehto, tehdaspäällikkö, laatupäällikkö Jarmo Päivä, toimitusjohtajan sihteeri Tiina Niemi, tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Viljanmaa, valmistuspäällikkö Jari Leppänen ja varatoimitusjohtaja, ympäristö- ja turvallisuusvastaava Antti Nieminen


TAPA TOIMIA LISÄTIETOJA: Tehdaspäällikkö, laatupäällikkö Jarmo Päivä sähköposti: jarmo.paiva@kiilto.com

K

iillon liikeidean ydin, ylivoimainen toimialaosaaminen sekä kehitysjohtajuus, kuvaa toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta. Strategiset menestystekijät (alla kaaviossa laatikoissa) kuvaavat valittua, tähän tähtäävää ja tätä tukevaa toimintatapaa. Viitekehyksenä, välttämättömänä edellytyksenä liikeidean toteuttamiselle, on henkilöstöresurssien, ympäristön, turvallisuuden ja laadun onnistunut hallinta ja kytkeytyminen strategisiin menestystekijöihin. ■ Kiilto Oy:n liikeidea

Kii lt Kokonaistoimittaja Täydentävät artikkelit

olaiset Tekninen neuvonta Asiakaskoulutus

Ylivoimainen toimialaosaaminen Kehitysjohtajuus

Tuotekehitys Innovaatiokyky

u

Tu r v

Kiilto Oy:n liikeideaan kuuluu toiminnan kokonaislaadun jatkuva kehittäminen, tavoitteena laatuylivoima. Kokonaislaatu käsittää varsinaisen tuotteen lisäksi kaikki ne toiminnot ja palvelut, jotka liittyvät tuotteisiimme, asiakkaisiimme tai muuhun ulkoiseen ja sisäiseen toimintaamme. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioiminen on erottamaton osa kokonaislaatua. Kokonaislaadun ylläpitäminen ja kehittäminen on jokaisen kiiltolaisen tehtävä ja velvollisuus.

Yrittäjähenkisyys

Oma raaka-ainevalmistus (polymerointi)

Vakavaraisuus

allisuus

Nopea reagointikyky markkinoiden tarpeisiin

La

at

JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

Markkinajohtajuus

Nopeat toimitukset Toimitusvalmius

Voimakas markkinointi

■ LAATU-,YMPÄRISTÖ-

Ym

p

i är

s

Kiilto-visio ”Visionamme on valmistaa ja myydä tuotteita kannattavasti vuonna 2080, tavoitteena alueellinen markkinajohtajuus.” Kiillon visio heijastuu historiasta pitkälle tulevaisuuteen. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää markkina- ja kehitysjohtajuus niin tuote- kuin markkina-alueellisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Suomen lisäksi koko Itämeren aluetta. Visio kytkeytyy kahteen yrityksessä vahvasti sisäistettyyn toimintaperiaatteeseen: ”Meillä ei valehdella” sekä ”Oman posan* politiikka”. Luotettavuus, tehokkuus ja pitkäjänteisyys koskevat paitsi Kiillon suhdetta asiakkaisiin, myös sen omaa toimintakulttuuria.

* posa = lompakko, Tampereen murretta

Vastuu työn tuloksista on kaikkien yhteinen asia. Laatuasian huomioiminen työssä antaa vastuuta.Yhteistyö eri henkilöstöryhmien välillä auttaa tuloksiin.Työmenetelmiä kehittämällä voidaan tuloksen tekoa helpottaa ja nopeuttaa. Lauri Tahvanainen, Kiillon pääluottamusmies vuosina 1987-2002 (Kontakti* 2000)

* Kontakti on Kiillon asiakaslehti.

7


■ AVAINTAVOITTEET

Avaintavoitteet

• Kannattavuus: käyttökate ....... > 25 % • Omavaraisuus .......................... > 60 % • Maksuvalmius (quick ratio) .... > 1,0

Kiilto Oy on määritellyt kolme koko yritystä koskevaa määrällistä avaintavoitetta, jotka koskevat myös ajanjaksoa 2003-2005. Toimintaperiaatteitaan noudattamalla ja avaintavoitteet saavuttamalla Kiilto turvaa toimintansa perustan ja mahdollistaa kehityksen jatkumisen. Kannattava yritys voi vastata sidosryhmien odotuksiin, varmistaa tulevaisuutensa riittävällä tutkimus- ja tuotekehityspanoksella, uusia tuotantoaan ja kehittää henkilöstöään.

Organisaatio ja johtamistapa Kiillon operatiivisen toiminnan johtaminen on organisoitu toiminnallisiin yksiköihin eli osastoihin. Voimakas asiakaslähtöisyys näkyy mm. siinä, että johtoryhmään kuuluvat kaikkien markkinointiosastojen päälliköt. Jako markkinointiosastoihin on tehty asiakassegmentointiin perustuen. Samoin tuotekehityshenkilöresurssit on jaettu niin, että jokaisella markkinointiosastolla on omat tuotekehittäjät tutkimusavustajineen sekä tekniset neuvojat kyseisen osaston asiakastarpeita varten. Tuotanto, materiaalitoimi ja taloushallinto ovat omia toiminnallisia yksiköitään. Organisaatiota ja johtamismenettelyjä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti mm. tyytyväisyystutkimuksien ja itsearviointien pohjalta. ■ KOKONAISLAATU

Integroitu laatu-, ympä ristö - ja turvallisuusjä rjestelmä

TARKOITTAA VELVOITETTA

Kiillon toiminnan avainsana on kokonaislaatu, jossa jokainen työvaihe ja osaalue vaikuttaa lopputulokseen, syntyvään laatuun ja asiakasmielikuvaan. Kokonaislaadun toteutumista Kiillon toiminnassa valvotaan laatujärjestelmällä. Kiillon laatujärjestelmä sai ISO 9001 -sertifikaatin vuonna 1993. Se kattaa tuotekehityksen, valmistuksen, markkinoinnin, jakelun sekä asiakaspalvelu-, varastointi- ja materiaalitoiminnot. Laatujärjestelmä kuvaa Kiillon toimintatavat yritys-, osasto- ja työvaihetasolla. Se velvoittaa koko henkilöstöä ja myös raakaainetoimittajia ja alihankkijoita. Laatujärjestelmään on integroitu ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien järjestelmällinen huomiointi ja hallinta. Laatujärjestelmä sisältää ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän, BS 8800 -standardin mukaisen turvallisuusjärjestelmän, Euroopan laatupalkintokriteerien (EFQM) soveltamisen sekä kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelman Responsible Care – Vastuu Huomisesta -periaatteet.

• toiminnan täydelliseen hallintaan • asiakasvaatimusten säännönmukaiseen toteuttamiseen • jatkuvaan kehitykseen

Tehdaspäällikkö, laatupäällikkö Jarmo Päivä:

Muutosauditointi tulossa keväällä 2003 ”Kehitämme laatujärjestelmäämme jatkuvasti. Tällä hetkellä muutoksia aiheuttaa etenkin uusittu ISO 9001:2000 -standardi, joka rakentuu prosessiajattelumalliin. Standardi antaa yritysten laatujärjestelmille siirtymäaikaa vuoden 2003 loppuun. Kiillossa muutosauditointi järjestetään huhtikuussa 2003. Uusittu standardi korostaa erityisesti prosessiajattelua ja asiakastyytyväisyyttä laadunhallinnan suorituskyvyn mittarina.”

Responsible Care – Vastuu Huomisesta Responsible Care* on kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestävän kehityksen mukainen toiminta. Ohjelmaa toteutetaan yli 40 maassa. Suomessa ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1992 nimellä Vastuu Huomisesta. Kiilto on ensimmäisenä Suomessa liittänyt ohjelman sertifioituun laatujärjestelmäänsä. RC on jaettu osa-alueisiin, joita ovat prosessi-, tuote-, kuljetus- ja jäteturvallisuus sekä työsuojelu. Ohjelman eräs keskeinen osa on valittujen indikaattorien seuranta, jota toteutetaan sekä yrityksen omissa puitteissa että valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kiillossa RC-työskentelyä ohjaavat viisi talon sisäistä asiantuntijatyöryhmää em. osa-alueilla. Ohjelman kansallisesta ohjaamisesta vastaa Kemianteollisuus ry. ■

* Tästä lähtien Responsibe Care lyhennetään RC.

8


■ KIILLON INTEGROIDUN LAATU-,YMPÄRISTÖ- JA

TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄN ELEMENTIT

(1) Indikaattoriseuranta

(3) Johdon katselmukset

Ympäristön, terveyden ja turvallisuuden tasoa seurataan 17 sisäisen indikaattorin avulla. Nimetyt vastuuhenkilöt raportoivat seurantatiedot tehdaspäällikölle tai prosessivastaaville. Indikaattorit nimeää ja tavoitteet asettaa ko. prosessin tai toiminnon vastuuhenkilö, johtoryhmä ja/tai RC-ryhmät. Indikaattorit: • tulipalot • vuodot ja päästöt (ilmaan, maaperään, viemäriin) • sisäiset vuodot • astian kaatuminen, rikkoontuminen • kuljetusonnettomuudet • murrot • tekniikan hälytykset • epäillyt työperäiset sairaudet ja niistä aiheutuvat poissaolot • tapaturmat • sairaspoissaolot • valitukset ympäristöstä • turvallisuuteen liittyvä tuoteparannus • liuotinkulutus valmistuksessa • loppusijoitettava jäte • hyötykäytetty jäte • sähkönkulutus • poikkeamaraportit

Indikaattorikehitystä, toiminnan tasoa ja auditointien tuloksia tarkastellaan neljännesvuosittain johdon laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskatselmuksessa.

Kiillon tuotannolliseen toimintaan liittyvien vaarojen tunnistaminen ja niistä aiheutuvien riskien arviointi ja hallinta kuvataan Kiillon omaehtoisessa turvallisuusselvityksessä. Katselmus tehdään kolmen vuoden välein. Katselmuksen toteutuksesta vastaa ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä.

Kiillon laatujärjestelmä ohjeistaa koulutukseen liittyvän tarvekartoituksen ja toteutuksen. Lisäksi ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä, RC-ryhmät ja itsearviointiryhmät tunnistavat erityisesti ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä koulutustarpeita ja organisoivat koulutushankkeita. Osana ympäristö- ja turvallisuuskoulutusta toimii myös sisäinen tiedottaminen, työhön perehdyttäminen ja kehitysprojekteissa työskentely.

(4) Organisaatiot Käytännössä ympäristön ja turvallisuuden huomiointi sisältyy jokaisen kiiltolaisen työhön ja toimenkuvaan ja linjaorganisaation vastuuseen.Varatoimitusjohtaja on Kiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuusvastaava. Tehdaspäällikkö (laatupäällikkö o.t.o.) raportoi johdon laatu-, ympäristö- ja turvallisuuskatselmuksissa ympäristöä ja turvallisuutta koskevasta suorituskyvystä ja kehitystarpeista. Lakien ja määräysten edellyttämiin erityispätevyyksiin on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi erityisasiantuntemusta edustavat ryhmät ohjaavat ja kehittävät työskentelyä: • Ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä valvoo järjestelmien standardienmukaisuutta, näkökohtien ja vaikutusten sekä riskinarvioinnin ajantasaisuutta, koulutuksen ja tiedonkulun riittävyyttä sekä yhteiskuntavastuun selonteon sisältöä ja päivitystä. • Toimintaa koordinoi (auditoinnit, tarkastelut, kehitysprojektit) viisi RC-asiantuntijaryhmää erikseen nimetyillä alueilla. • Ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnan itsearvioinnin laatupalkintokriteerien pohjalta suorittaa kolmen vuoden välein eri toimintoja ja prosesseja edustava sisäinen asiantuntijaryhmä.

9

Laborantti Satu Jyräkoski

(2) Riskinarviointi

(5) Koulutus ja tiedotus

PA R A N TA M I N E N

Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka Laatujärjestelmän ohjeistukset Indikaattoriseuranta (1) Auditoinnit Itsearvioinnit Riskinarviointi (2) Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistaminen Vaikutusten arviointi ja hallinta Johdon katselmukset (3) Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät ja tavoitteet Ympäristö ja turvallisuusohjelmat Organisaatiot (4) Lainsäädännön ja määräysten seuranta Koulutus ja tiedotus (5)

J AT K U V A

• • • • • • • • • • • • • •


10

Vientisihteeri Outi Jalo


YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT LISÄTIETOJA: Ympäristö- ja turvallisuusvastaava, varatoimitusjohtaja Antti Nieminen sähköposti: antti.nieminen@kiilto.com

K

Tehdaspalopäällikkö, materiaalivarastonhoitaja Risto Rämö

emianteollisuus käsittelee ja tuottaa aineita, joihin liittyy ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia. Kiilto on sitoutunut näiden vaikutusten minimointiin toiminnassaan. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien huomiointi on vastuunottoa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Se on myös omaa riskienhallintaa ja toimitus- ja kilpailukyvyn turvaamista. Kiillon tuotanto toimii suljetun valmistuksen periaatteella: kaikki mitä valmistusreaktoriin panostetaan, pakataan valmistusprosessin jälkeen tuoteastioihin. Valmistusprosesseissa ei synny sivutuotteita. Pitkälle automatisoidulla materiaalinkäsittelyllä minimoidaan altistuminen haitallisille aineille. Jätettä syntyy lähinnä valmistuslaitteistojen ja kuljetusastioiden pesuissa. Ensisijaisena vaihtoehtona kaikille pesu-, raaka-aine- ja tuotejäännöksille on hyötykäyttövelvoite. Liuotinohenteisista tai muuten haitallisista tuotteista, raaka-aineista ja pesuista syntyvät jätteet luokitellaan, merkitään ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätteiden käsittely ja vuodontorjuntaharjoitukset on ohjeistettu laatujärjestelmässä. Valmistuksessa riskejä voivat aiheuttaa helposti syttyvät ja terveydelle tai ympäristölle haitalliset kemikaalit. Tehtaasta on tehty vaaranarviointi, turvallisuusselvitys ja suojelusuunnitelma, joita aktiivisesti tarkastetaan ja päivitetään. Kaikista käytössä olevista kemikaaleista on työntekijän nähtävillä vaarallisuusluokitukset, suojavälinevaatimukset ja käyttöturvallisuustiedotteet. Riskejä hallitaan jatkuvalla seurannalla ja henkilöstön koulutuksella. Palontorjunta- ja sammutusjärjestelmät sekä varolaitteistot on suunniteltu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Järjestelmien toimivuutta seurataan säännöllisin tarkastuksin ja vuotuisin harjoituksin. Kiillolla on oma tehdaspaloryhmä ja ensiapukoulutettujen henkilöiden ryhmä. Onnettomuustilanteiden varalle on laatujärjestelmässä toimintaohjeet, jotka ovat myös viranomaisjakelussa.

11

■ YMPÄRISTÖ- JA

TURVALLISUUSVASTUULLA KIILLOSSA YMMÄRRETÄÄN • vesien, ilman ja maaperän suojelu • tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö • tuotteiden, materiaalien ja laitteiden turvallisuus • työskentelyturvallisuus • yleinen turvallisuus

VAK-neuvonantaja, varastopäällikkö Reino Kuusela

Nollalinja pitää ”Kuljetuksissa kiinnitetään erityistä huomiota vaarallisten aineiden kuljetuksiin. Niissä ei tavoitteen mukaan saa tapahtua yhtään onnettomuutta. Toistaiseksi VAK-kuljetusten nollalinja on pitänyt. Kaikki henkilöt, jotka ovat vaarallisten aineiden kuljetusten tai varastoinnin kanssa tekemisissä, ovat velvoitettuja tarkentavaan koulutukseen. Tällainen koulutus Kiillossa järjestettiin viimeksi joulukuussa 2001, jolloin mukana oli varsinaisen kuljetus- ja varastohenkilöstön ohella myös viennistä ja ostotoiminnoista vastaavia henkilöitä. Lisäksi marrasjoulukuussa 2002 järjestettiin tuotevarastojen henkilöstölle koulutus uusimmista muutoksista.”


Tutkimus- ja kehitysjohtaja, TkT Mikko Viljanmaa

Biohajoavuus on lähitulevaisuutta ”Liimateknologian uusinta kehitystä ovat uusiutuvista luonnonvaroista valmistetut biohajoavat liimat. Erityisesti pakkausteollisuus on kiinnostunut liimoista, jotka kehitetään hajoamaan biologisesti pakkausmateriaalin tietyssä elinkaaren vaiheessa, kierrätyksessä tai kompostoinnissa. Biohajoavia sulateliimoja ei ole tuotannossa tiettävästi vielä missään. Kiillossa niiden tuotekehitys etenee kansainvälisessä kärjessä. Itse tutkin väitöskirjatyössäni (Lactic Acid Based Hot Melt Adhesives: Preparation and Properties) maitohappoon perustuvaa sulateliimaa.”

Tuotekehityksen perustana ympäristön ja käyttäjän hyvinvointi Kiilto panostaa jatkuvasti kehittyvään, turvallisuus- ja ympäristömyötäiseen tuotesuunnitteluun, sillä juuri tuotteillaan se voi eniten vaikuttaa tulevaisuuden ympäristökehitykseen. Tuotekehityksen perusta on elinkaariajattelu: ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset otetaan huomioon koko tuoteketjussa. Siihen kuuluvat raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden valinta, tuotteen valmistus, varastointi ja kuljetus sekä tuotteiden käyttöön ja jätteiden hävitykseen liittyvät tiedot, opastus ja koulutus. Kiilto myös edellyttää omilta toimittajiltaan sitoutumista laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Kiilto kehittää jatkuvasti uusia, vähemmän ympäristöä rasittavia tuotteita, jotka syrjäyttävät ja korvaavat vanhoja. Korvaavan raaka-aineperustan tutkimuksissa Kiilto on toiminut tienraivaajana ja johtanut vesiohenteisten tuotteiden kehitystä Pohjoismaissa tuoden markkinoille mm. ensimmäisen täysin liuotteettoman lattia- ja seinäliiman vuonna 1995. Kiilto on lopettanut happokovetteisten parkettilakkojen valmistuksen ja markkinoinnin ja tuonut tilalle ominaisuuksiltaan samanveroisia, ratkaisevasti käyttöturvallisempia vaihtoehtoja. Kiilto uskoo vesilakkoihin, joita tukevat mm. työ- ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat, vaatimukset puhtaasta sisäilmasta sekä kansainvälinen kehitys. Huonekaluteollisuuteen Kiilto on samoin kehittänyt vesiohenteisia vaihtoehtoja verhoiluun ja foliopinnoitukseen. Kiillon uudet ulko- ja sisäkäyttöön tarkoitetut liimamassat edustavat uusinta MS-polymeeritekniikkaa, joka antaa tuotteelle erinomaisen auringonvalonkeston ja parantaa olennaisesti tarttuvuutta liimattaviin pintoihin. Massat ovat myös ympäristöystävällisiä, sillä ne eivät sisällä lainkaan liuotteita tai isosyanaatteja. Pakkausmateriaalien valinnassa suositaan kierrätettävyyttä. Kuluttajaliimasarjassa Kiilto otti aikanaan ensimmäisenä Pohjoismaissa käyttöön kierrätettävät pakkaukset. Kiilto on mukana pakkausmateriaalien hyötykäyttöjärjestelmässä yhteistyösopimuksella Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Tuorein tutkimusalue on uusiutuvien polymeerien ja reaktiivisten liimojen kehitys. Reaktiivisilla liimoilla voidaan korvata esimerkiksi autoteollisuuden hitsauksia ja pulttiliitoksia.

On sekä lakkojen valmistajien että asentajien etu tietää tarkasti, millaisia lakat ovat työstää, mitkä ovat kuivumisajat ja millainen on lopputulos. Olen ehdottomasti vesilakkojen puolestapuhuja.”

Analyytikko Jaana Tikkanen vastaa mm. laboratorion analyysimenetelmien kehittämisestä.

Markku Harju, parkettiasentaja, Tampereen Pinta-Asennus Oy (Kontakti 2001)

12


Kiillon henkilöstöstä 15 % työskentelee tuotekehityksessä, yrityksen omassa tutkimuskeskuksessa. Tutkimushenkilöstön korkeaan koulutukseen panostetaan voimakkaasti: joka vuosi tuotekehityksessä vähintään yksi henkilö suorittaa työn ohella syventäviä jatko-opintoja. Kiilto Oy:n rakenneliimojen tuotekehityspäällikön, TkT Mika Lahtisen väitöskirja tarkastettiin Tampereen teknilllisessä korkeakoulussa vuonna 2002. Väitöskirja ”Aqueous Polyurethane Dispersions: Preparation, Characterisation and Properties” (Polyuretaanin vesidispersiot: valmistus, rakenne ja ominaisuudet) antaa merkittävää lisätietoa vesiohenteisten liimojen ja lakkojen tuotantoon. Kiillon ensimmäinen liimakemiasta väitellyt tohtori on varatoimitusjohtaja, FT Antti Nieminen, jonka väitöskirja ”NMR Imaging of Adhesives and Adhesive Joints” (Liimojen ja liimasaumojen NMR-kuvaus) tarkastettiin Oulun yliopistossa vuonna 1990.

Mukana strategioissa ja päätöksenteossa Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien huomiointi ja vaikutusten arviointi ovat järjestelmällisesti mukana Kiillon vuosistrategioiden laadinnassa ja investointien ja muiden toiminnallisten uudistusten suunnittelussa. Tämä velvoite on ohjeistettu kattavasti laatujärjestelmään, mm. tuotekehityksen toimenkuviin, laitteiden hankintaohjeisiin ja keskeisten prosessien kuvauksiin. ■

■ YMPÄRISTÖ- JA

TURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET Toiminnot • raaka-aineiden ja pakkaustarvikkeiden valmistus • tuotteiden valmistus • tuotteiden käyttö • tuotejätteiden hävitys Näkökohdat • jätteet • päästöt • energian käyttö • veden käyttö • kuljetukset Vaikutukset • onnettomuudet - tulipalot - vuodot • henkilövahingot - tapaturmat - altistumiset • veden saastuminen - pesuvesien epäpuhtaudet - vuodot • ilman saastuminen - VOC-emissiot - savu- ja hajoamiskaasut - pakokaasut - muut päästöt • kaatopaikkojen täyttyminen - jätteet kaatopaikoille ■ VAIKUTUSTEN HALLINTA Integroitu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä • turvallisuusselvitys, vaaranarviointi ja sisäinen suojelusuunnitelma • järjestelmän ympäristö- ja turvallisuusohjeet • poikkeavien tilanteiden raportointi • indikaattoriseuranta • katselmukset ja auditoinnit • sisäiset organisaatiot

Liimanvalmistaja Mauri Purra, taustalla MS-massojen valmistusreaktori

Tekniset ratkaisut • suljetut valmistusprosessit • automaattiset annostelujärjestelmät • valvonta- ja hälytyslaitteistot • prosessienergian ja jäähdytysvesien hyödyntäminen • sammutusjärjestelmät • teollisuusjätevesien selkeyttämö • suursäiliövarastointi • pölynpoisto- ja muut työhygieniset järjestelmät • raaka-aineiden ja tuotteiden vaarallisuusluokitukset tietojärjestelmissä • pitoisuusmittaukset Elinkaariajattelu tuote- ja pakkaussuunnittelussa Turvallisuuden itsearviointi Työterveyshuolto Henkilöstön ja asiakkaiden ympäristö- ja turvallisuuskoulutus Tiedotus ja julkinen vaikuttaminen

13


YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS: TOTEUTUNEET JA ■ Kiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät asetetaan yritystasolla kolmen vuoden jaksoissa. Päämääriä tukevat yksilöidymmät tavoitteet voivat kohdistua yksittäisiin toimintoihin ja lyhyempään aikajänteeseen. Tavoitteet ja niihin tähtäävät ohjelmat, hankkeet, mittaaminen ja seuranta sisältyvät mm. vuosistrategioihin, prosessien työskentelyyn, johdon katselmuksiin ja kehitysprojekteihin. Seuraavassa selvitetään vuonna 1999 asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosina 2000-2002 sekä asetetaan uusia tavoitteita vuosille 2003-2005.

TUOTTEET 1. Liuottimien käyttö lakka-, liima- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi (% tuotannosta/vuosi)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

Uusi tavoite

1999 ........................ n. 2 2002 menn. .....alle 1,6 2000 ......................... 1,7 2001 ......................... 1,4 2002 ......................... 1,8 2005 menn. .....alle 1,8

■ Rahtityönä tehtävän tuulilasinpesunesteen myynnin kasvu näkyy liuotinkulutuksen kasvussa v. 2002.Vaikka muut puhdistusaineryhmän tuotteet siirtyivät v. 2003 alusta tytäryhtiö KiiltoClean Oy:lle, tuulilasinpesuneste jää Kiilto Oy:n valmistusohjelmaan, mikä vaikuttaa myös tulevaan tavoitelukuun. Kiillon tavoitteena on jo kahden vuosikymmenen ajan ollut myös minimoida liuotinohenteisten liimojen ja lakkojen osuus koko tuotemyynnistään.Vuonna 2000 se oli 2 %, vuonna 2002 enää 1,7 %.

2. Isosyanaattien käytön vähentäminen massa- ja liimasovelluksissa (tn)

Lähtötaso 1999 ........................ 262 Ei määrätavoitetta Toteumat 2000 ........................ 259 2001 ........................ 293 2002 ........................ 323

■ Uusien käyttöalueiden myötä polyuretaanipohjaisten rakenneliimojen voimakkaasti kasvaneet

markkinat ja kysyntä ovat vieneet kehitystä toiseen suuntaan kuin päämäärän asettamishetkellä uskottiin. Sen sijaan Kiillon v. 2001 markkinoille tuomien isosyanaatittomien MS-polymeeripohjaisten massojen merkitys polyuretaanipohjaisten massojen korvaajana on ollut huomattava. Massoista tuotekehitystä laajennetaan jatkuvasti myös liimasovelluksiin.

3. Ureaformaldehydihartsien korvaaminen reaktiivisilla PVAC-dispersioilla Parkettiteollisuus: Lähtötaso Tavoite Toteumat

(tn)

1999 ........................ 200 2002 menn. ......yli 600 2000 ........................ 235 2001 ........................ 212 2002 ........................ 305

Muu käyttö: Lähtötaso Tavoite Toteumat

(tn)

1999 ........................ 300 2002 menn. ......yli 500 2000 ........................ 339 2001 ........................ 356 2002 ........................ 515

■ Asetetut tavoitteet eivät olleet täysin

asiakaskunnan tuotantokehityksen mukaisia. Erityisesti parkettiteollisuudessa liimatyypin muutos vaatii voimakkaita laiteinvestointeja.

4. Pakkausstrategian luominen Kiillossa toimii Tulevaisuuden pakkaukset -työryhmä, jonka tavoitteena on ideoida entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja pakkaamiseen, tuoda logistinen ajattelu osaksi pakkausvalintoja sekä kehittää yrityksen pakkausstrategiaa. Pakkausten halutaan viestivän yhtenäistä Kiilto-ilmettä, jossa ympäristönäkökohdat on huomioitu. Projekti jatkuu.

UUDET PÄÄMÄÄRÄT 2003-2005 1.Vesiohenteisten kontaktiliimojen myynnin kasvattaminen (tn)

Lähtötaso Tavoite

2002 ........................150 2005 menn. ............200

■ Kohderyhmänä on erityisesti huonekaluteollisuus ja siellä verhoiluliimojen käyttö, jossa

pyritään siirtymään pois liuotinohenteisista liimoista.

2. MS-polymeeripohjaisten tuotteiden myynnin kasvattaminen (tn)

Lähtötaso Tavoite

2002 .......................... 60 2005 menn. ............120

■ Vuonna 2000 alettiin siirtyä polyuretaanimassoista MS-polymeeripohjaisiin massoihin, jotka

ovat isosyanaattivapaita. MS-sovelluksia laajennetaan parastaikaa myös liimapuolelle, tavoitteena on korvata sielläkin kasvavassa määrin polyuretaanipohjaiset ratkaisut.

3. M1-luokiteltujen tuotteiden myynnin kasvattaminen Lähtötaso Tavoite

2002 ........................ 25 kpl, 18 % koko tuotemyynnistä 2005 menn. ........... yli 35 kpl, yli 20 % koko tuotemyynnistä

14

■ Hyväksyntää sisäilmaluokituksen parhaaseen eli M1-päästö-

luokkaan haetaan ja saadaan yhä laajenevalle joukolle Kiillon tuotteita. Vuoden 2003 alussa Kiillon vedeneristeet saivat rakennusmateriaalien M1-päästöluokituksen.


UUDET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET ENERGIANKULUTUS 1. Sähköenergian kulutuksen kasvun/vuosi pitäminen pienempänä kuin tuotannon volyymin kasvu/vuosi ■ Sähköenergian kulutuksessa ei saavutettu asetettua päämäärää. Syynä siihen on, että vuosina 2001-2002 tuotantoon tehtiin merkittäviä investointeja, joihin liittyvien koneiden sähköenergian kulutus suhteessa niiden tuotantomääriin on suuri.

20

kasvu-%

15 11,7

10 6,9 5,9 4,9

5

4,2

1,6

Prosessilämmön talteenottoa tehostettiin Keväällä 2002 Kiillossa tehtiin tutkimus prosessilämmön talteenotosta. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti Kiillon omasta raaka-ainevalmistusprosessista (emulsiopolymerointi) talteen otettava ja kiinteistön lämmitysverkkoon johdettava lämpöenergia. Tutkimuksen ansiosta lämmön talteenottolaitteiston tehokkuutta pystyttiin entisestään kehittämään käyntiaikoja uudistamalla. tuotannon kasvu sähköenergian kulutuksen kasvu

0 2000

2001

2002

2. Maakaasun kulutuksen kasvun/vuosi pitäminen pienempänä kuin lämmitettävän pinta-alan kasvu/vuosi Maakaasun kulutuksen kasvu/vuosi (%) 2000 ...........................................................6 2001 ........................................................ 56 2002 ........................................................- 4

■ Maakaasun kulutuksen suuret vaihtelut tarkastelujaksolla aiheutuvat lämmityskattiloiden säädöissä havaituista poikkeamista ja niiden korjaamisesta. (Kiillon maakaasun kulutuksesta suuri osa menee kiinteistöjen lämmitykseen, joten myös lämmityskattiloiden säädöillä on suuri merkitys.) Maakaasua alettiin käyttää vuoden 2002 alusta yhdellä uudistetulla tuotanto-osastolla, eli kulutuskohteiden määrä myös lisääntyi tarkastelujakson aikana.

UUSI PÄÄMÄÄRÄ 2003-2005 • Energiankäytön tehostaminen Kiilto on käynnistänyt energiantoimittajan kanssa laajamittaisen teollisuuden energia-analyysin, Motiva-energiakatselmuksen, tavoitteena energiankäytön optimointi ja siihen tähtäävien kehityskohteiden löytäminen. Tuotannollisten uudistusten aiheuttama sähkönkulutuksen kasvu hyväksytään, mutta energiankäyttöä pyritään tehostamaan.

VEDENKULUTUS 1. Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi (% kokonaisvedenkulutuksesta)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

Uusi tavoite

1999 .......................... 76 2002 menn. ......alle 70 2000 .......................... 74 2001 .......................... 77 2002 .......................... 75 2005 menn. ......alle 72

■ Haitallisten aineiden käytön aktiivinen vähentäminen tuotannossa vaatii vastaavasti vielä voi-

makkaampaa panostusta tehdashygieniaan, mikä tarkoittaa mm. laitteistopesujen lisäämistä. Tämä kehityssuunta sekä myös vettäsäästävien teknisten ratkaisujen viivästyminen ovat vaikuttaneet siihen, että jäteveteen liittyvää tavoitetta joudutaan tarkistamaan realistisemmaksi. Insinööritoimisto Air-Ixin kanssa on käynnistetty mittava jäte- ja tulevan veden kartoitusprojekti, jolla pyritään tavoitteeseen ohjaaviin kehitystoimiin. Mm. painepesurin ohijuoksutusveden talteenotto tulevan veden puhdistusmuutoksen yhteydessä otetaan käyttöön keväällä 2003.

JÄTTEET 1. Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivojen jätteen määrän pienentäminen

2. Ongelmajätteen määrän rajoittaminen vallitsevaan tasoon

(% tuotannosta/vuosi)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

Uusi tavoite

1999 ......................... 0,4 2002 menn. .....alle 0,3 2000 ......................... 0,7 2001 ......................... 0,4 2002 ......................... 0,3 2005 menn. .....alle 0,3

3. Tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin

(% tuotannosta/vuosi)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

Uusi tavoite

1999 ....................... 0,04 2002 menn. ...alle 0,04 2000 ....................... 0,06 2001 ....................... 0,02 2002 ....................... 0,06 2005 menn. ...alle 0,04

15

(tapausta)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

Uusi tavoite

1999 .............................0 2002 menn. ................0 2000 .............................0 2001 .............................0 2002 .............................0 2005 menn. ................0


TULIPALOT, ONNETTOMUUDET, TAPATURMAT 1.Tulipalot: 0-tason säilyttäminen (tapausta)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

1999 ................................0 2002 menn. ...................0 2000 ................................0 2001 ................................1 2002 ................................0 Uusi tavoite 2005 menn. ...................0

■ V. 2001 Kiillon polymerointilaitoksen kompensointikondensaattorin pariston ylikuumeneminen aiheutti savuamisen, ja tapaus kirjattiin tulipaloksi. Kondensaattorin sisäinen sulake ei ollut toiminut, mikä aiheutti ylikuumenemisen. Kondensaattorien ikääntymiseen vaikuttaa eristeaineen vanheneminen, johon vaikuttavat suuresti ympäristön lämpötila sekä sähköverkon yliaallot. Molemmat mitattiin ja ne olivat määritellyissä rajoissa. Tapauksen jälkeen vaihdettiin kaikki polymerointilaitoksen ko. tyypin kondensaattorit uusiin.

2.Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet 0-tasolle (tapausta)

Lähtötaso Tavoite Toteumat

1999 ................................1 2002 menn. ...................0 2000 ................................0 2001 ................................0 2002 ................................0 Uusi tavoite 2005 menn. ...................0

3. Kiillon taso alle vertailutason (=RC-yritykset) sekä tapaturmien määrässä että menetettyjen työtuntien määrässä mitattuna Työstä poissaoloon (väh. 3 pv) johtaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden

Menetettyjen työtuntien suhde kokonaistyötunteihin (tapaturmat väh. 3 pv)

kpl/milj. työtuntia

25 20 15,5 15

13,6 10,8

10

8,1 5,5

5 0

2000

2001

2002

Kiilto vertailu, RC-yritysten keskiarvo

menetetyt työtunnit/milj. työtuntia

30

UUSI TAVOITE 2003-2005

Kiillon taso alle vertailutason (=RCyritykset) ja alle Kiillon aiemman parhaan tason sekä tapaturmien määrässä että menetettyjen työtuntien määrässä mitattuna.

2500 2000 1 651

1 588

1500

1 350

1000 500 0

463

302

2000

2001

Kiilto vertailu, RC-yritysten keskiarvo

■ Työtapaturmien määrä ja niistä aiheutuneiden poissaolojen määrä pieneni vuonna 2000 aiempiin vuosiin verrattuna. Samalla määrä alitti selkeästi vertailutason (RC-yritysten keskiarvon) sekä myös Teollisuusvakuutuksen kemianteollisuutta koskevat keskiarvot. Palkintona myönteisestä kehityksestä yritys palkitsi jokaisen työntekijän ensiapulaukulla. Tavoitteen mukaisesti vuonna 2001 työtapaturmien määrä ja niistä aiheutuneiden poissaolojen määrä vähenivät edelleen ja määrä alitti RC-yritysten keskiarvot, mikä johti koko henkilöstön palkitsemiseen sammutuspeitteellä. Jatkossa henkilöstö palkitaan, kun määrät alittavat RC-yritysten keskiarvot sekä Kiillon aiemmat parhaat tulokset. Hyvään kehitykseen on päästy lisäämällä koulutusta, opastusta, suojavälineitä ja tapahtumien analysointia sekä liittämällä työsuojeluauditoinnit

Tapaturmien vertailutiedot vuodelta 2002 ulkoiseen tilanteeseen ovat käytettävissä vasta keväällä 2003.

osaksi muuta säännöllistä auditointiohjelmaa. Vuonna 2002 tapaturmien määräkehitys Kiillossa kääntyi kuitenkin kasvuun. Tilanteen korjaamiseksi työterveyshuolto on käynnistänyt osastokohtaiset kuntokartoitukset sekä työskentelypisteiden ergonomiakartoitukset ja parannustoimet. Vuositason seurantaluvut perustuvat toimialan yleisiin kirjauskriteereihin (lukumäärä/milj. työtuntia, väh. 3 pv poissaolon aiheuttaneet tapaukset, ei koske työmatkoja). Tämän lisäksi Kiillon omassa indikaattoriseurannassa ovat neljännesvuosittain kaikki (myös työmatkalla tapahtuvat) työtapaturmat riippumatta siitä, aiheutuuko niistä poissaoloja.

Lisäksi Kiillossa seurataan neljännesvuositarkkuudella sivulla 9 mainittuja ympäristö- ja turvallisuusindikaattoreita.

16

2002


■ YMPÄRISTÖ- JA

TURVALLISUUSINVESTOINNIT

KIILLON YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSLUOKITELLUT TUOTTEET V. 2002

2000 2001 2002 Kaikki investoinnit (1000 €) 2560 3044 5396 Ympäristö- ja turvallisuusinvestoinnit (1000 €) 303 471 207 Osuus (%) 11,8 15,5 3,8

• Sisäilmaluokituksen parhaaseen eli M1-päästöluokkaan kuuluvat tuotteet..............................................................25 kpl • Pohjoismaisella ympäristömerkillä 1) (Joutsenmerkki) varustetut tuotteet ...........31 kpl • Elintarvikelaboratorion hyväksymät 1) tuotteet (Eela) ....................................................6 kpl • EU:n direktiivin paloturvallisuusvaatimukset täyttävät ns. Ruorimerkki-tuotteet ...............................17 kpl

■ YMPÄRISTÖ- JA

TURVALLISUUSVASTUUN KESKEISIÄ TOTEUMIA 2000-2002 • • • • • •

1) KiiltoClean Oy:lle siirtyneitä tuotteita

• • • • • • • • • • • •

Laajennettu turvallisuusselvitys Prosessijätevesien jatkuva analysointi Energiajätteen erottelu Prosessienergian talteenoton optimointi Työergonomiaparannuksia Raaka-aineiden vaarallisuusluokitukset ja suojavälinevaatimukset valmistusohjeisiin Turvallisuusopas Turvallisuutta parantavia laiteinvestointeja Nolla tapaturmaa -koulutus Liukkaan kelin Pelivara -koulutus edustajille ja kuorma-auton kuljettajille Turvallisuusjohtamisen Askelma-projekti Safety 24 h -projekti Säiliötyökoulutus Kemikaali- ja suojavälinekoulutus kaikille työntekijöille Ensiapukoulutus Ympäristö- ja turvallisuustietoa Internetpalvelupisteeseen Ympäristömerkittyjä tuotteita Ympäristö- ja turvallisuusselonteolle palkinto

■ Safety 24 h

Kiillon M1-luokiteltuja rakennustarviketuotteita

Kiilto osallistui vuonna 2002 kemian alan järjestöjen Safety 24 h -projektiin, jonka tavoitteena oli löytää uusia ajatuksia ja työkaluja turvallisuuden ja hyvinvoinnin tehostamiseksi. Kiillossa kehitysprojektin kohteeksi nimettiin poikkeamien laaja-alainen hallinta. Sillä haluttiin aktivoida kiiltolaiset raportoimaan herkemmin poikkeamista sekä ns. läheltä piti -tilanteista. Lisäksi tehostettiin poikkeamaraporttien hallintaa ja niihin liittyvän tiedon hyödyntämistä.

17


18

Varatoimitusjohtajan sihteeri Asta Vainionp채채


TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET LISÄTIETOJA: Talousjohtaja Seppo Nieminen sähköposti: seppo.nieminen@kiilto.com

K

annattavuus on vastuullisen yritystoiminnan lähtökohta. Vain kannattava yritys voi varmistaa tulevaisuutensa, panostaa riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uusia tuotantoaan ja kehittää henkilöstöään. Kannattavuus merkitsee toiminnan jatkuvuutta ja herättää luottamusta myös yrityksen ulkopuolella. Kiillon toiminnalleen asettamat tunnuslukutavoitteet myötäilevät strategisen suunnittelun ja koko yrityskulttuurin perustana olevaa pitkäjänteisyyttä, jossa suorituskykyä arvioitaessa tarkastellaan myös pidemmän aikajakson toteumakehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

■ TALOUDELLISELLA

VASTUULLA KIILLOSSA YMMÄRRETÄÄN • kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus • taloudelliset edellytykset vastata sidosryhmien odotuksiin ■ TALOUDELLISET

NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET TALOUDELLISEN VASTUUN KESKEISIÄ TOTEUMIA 2000-2002 Liikevaihto (1000 €) Liikevaihto/hlö (1000 €) Investoinnit (1000 €) Investoinnit (% liikevaihdosta) Henkilöstön määrä Maksetut verot (1000 €) Omavaraisuus (%) Maksuvalmius (quick ratio)

2000 42 315 202 2 560 6,0 214 2 427 83 4,1

Näkökohdat • oman toiminnan hallinta 2001 44 226 207 3 044 6,9 219 2 586 83,6 4,3

2002 45 051 209 5 396 12,0 217 3 013 83,2 3,7

Tarkastelujaksolla Kiillon viennin kasvu jatkui odotetusti kotimaan kasvua nopeampana. Kasvu oli voimakkainta Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Vuoden 2000 lopussa perustettiin tytäryhtiö Moskovaan. Vuosien 2000-2002 merkittävimpiä yksittäisiä hankintoja olivat tuotannon pakkaustoimintojen automatisointi, huonekaluteollisuuden ja paperi- ja pakkausteollisuuden sulateliimojen valmistuslinjojen täydellinen uudistaminen, tiivistysmassavalmistuksen planetaarireaktori, tutkimuskeskuksen testaustilojen uudistus ja laajentaminen sekä tietotekniikkainvestoinnit. Puhdistus- ja hoitoaineiden tutkimukseen kehitettiin digitaalinen pesuaineen tehokkuuden mittauslaite ja -menetelmä, josta jätettiin patenttihakemus. Kiilto jatkoi kuluttajatuotteiden markkinointi- ja mainoskampanjaa sekä panosti henkilökunnan osaamiseen ja ammattitaidon lisäämiseen. Uusien tuotteiden osuus oli kaikkina kolmena vuonna yli tavoitetason (yli 20 % myynnistä). Tehostaakseen asiakaspalveluaan Kiilto uusi Internet-sivustonsa moderniksi asiakaspalvelu- ja kauppapaikaksi. Ensimmäinen sähköinen tilaus Internetin kautta tapahtui vuoden 2000 lopulla. ■

19

- riskien hallittavuus - toiminnan tasainen kehitys

Vaikutukset • kannattavuus • kasvu • vakavaraisuus • maksukyky

Talousjohtaja Seppo Nieminen

Palkitseminen kytkeytyy liikeideaan ”Jokainen kiiltolainen antaa oman panoksensa strategian ja liikeidean toteuttamiseen. Yhtiön taloudellisen tuloksen perusteella maksetaan koko henkilökunnalle tulospalkkiota, jonka lisäksi käytössä on useita pienimuotoisempia palkitsemismenettelyjä kannustuksena parhaaseen suorituskykyyn. Palkitseminen on osa johtamista, hyvät ideat aina palkitaan!”


20

Varastotyöntekijä Ilkka Järventausta


SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET LISÄTIETOJA: Tiedottaja Armi Mehto sähköposti: armi.mehto@kiilto.com

iiltolaisuus on käsite. Se kuvaa yhdessätekemisen henkeä, positiivista asennetta työhön ja työntekijöistä – toisistaan – huolehtimista. Kiilto haluaa olla tavoiteltu työpaikka, jossa viihdytään ja jossa sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstölle tarjotaan kehittymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia asiantuntemuksen ja ammattitaidon vahvistamiseksi. Yrityksen näkökulmasta nämä kytkeytyvät luonnollisesti toiminnan kehittymiseen ja strategisiin tavoitteisiin. Henkilöstöä kannustetaan myös työn ja vapaa-ajan tasapainoiseen suhteeseen, tavoitteena hyvä työsuoritus sekä henkilökohtainen hyvinvointi.

K

■ SOSIAALISELLA

Menettelytapoja: • kehityskeskustelut • osaamisstrategiat • sisäiset urakehitykset • tyytyväisyyskyselyt ja ilmapiirikartoitukset • sisäiset koulutustilaisuudet • yhteiset strategia- ja yt-palaverit • muut sisäiset tapahtumat • sisäinen tiedottaminen • TYKKI-tiimin toiminta • työterveyshuolto

■ SOSIAALISET

VASTUULLA KIILLOSSA YMMÄRRETÄÄN • henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen • asiakaskumppanuus • muu sidosryhmäyhteistyö • yleishyödyllisten toimintojen tukeminen

NÄKÖKOHDAT JA VAIKUTUKSET Näkökohdat • henkilöstöresurssien hallinta

Työyhteisöllistä hyvinvointia edistetään mm. tukemalla monipuolisesti henkilökunnan harrastus- ja virkistystoimintaa, järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja kannustamalla kuntoliikuntaan. Näitä järjestelyjä koordinoi henkilöstöstä muodostettu TYKKI-tiimi, jonka tehtävänä on saada mahdollisimman moni kiiltolainen kiinnostumaan oman kuntonsa aktiivisesta ylläpitämisestä työkyvyn, terveyden, hyvinvoinnin ja yhteishengen lisäämiseksi.

- saatavuus - pysyvyys - kehittyminen • kumppanuuksien hallinta - luotettavuus - ongelmanratkaisu - ennakointi - lisäarvo • yhteiskunnallinen osallistuminen - kehityksen tuki - toiminnan arvostus

Vaikukset • työkyky • työviihtyvyys • urakehitys • osaaminen • tyytyväisyys • kilpailuetu • työllistävyys • kansantalous

Pääluottamusmies (2003-), sulateliimanvalmistaja Pekka Pitkänen

• toiminnan kehitys

21


Pakkauskoneen hoitaja Timo Andrejeff ja liimanvalmistaja Seppo Salmi vuorovaikutteisen taukoaktiviteetin parissa.

■ SOSIAALISEN

VASTUUN KESKEISIÄ TOTEUMIA 2000-2002 • • • • • • • • • •

henkilöstön teemavuodet liukuva työaika kemianteollisuuden ammattitutkinnot henkilöstön muut koulutukset perehdyttämisen kehittäminen asiakaskoulutuksen kehittäminen asiakaspalvelun vahvistaminen asiakastiedottamisen kehittäminen opiskelijayhteistyön kehittäminen ulkoisten yhteistyöprojektien lisääminen

■ KIILTOLAISTEN

KOULUTUKSIA TYÖN OHESSA 2000-2002 • • • • • • • • • • •

TkT-tutkinto DI-tutkinto kemianteollisuuden ammattitutkinnot liikkeenjohdon eMBA-tutkinto johdon assistentti -tutkinto luottotutkinto tradenomiopinnot ruotsin ja englannin kielten koulutukset myynti- ja vuorovaikutustaitojen koulutus mentaalivalmennus elintarvikehygienian koulutus

TEEMAVUODET 2000-2002 2000: Kiiltolaisen vuosi Kiiltolaisen vuonna yrityksen henkilöstö tutustui Kiillon omiin tuotantoprosesseihin. Jokainen tuotanto-osastoon kuulumaton kiiltolainen puki yhdeksi päiväksi haalarit ylleen ja osallistui työskentelyyn valitsemassaan työpisteessä tuotannossa. Päivän aikana syvennettiin käsityksiä tuotannon toiminnasta ja siellä tarvittavista taidoista sekä tutustuttiin tuotannossa työskenteleviin kiiltolaisiin.

2001: Tyhmät kulut viisaiksi panostuksiksi ■ SISÄISET

URAKEHITYKSET Osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen sekä yrityksen että henkilöstön tarpeiden kanssa näkyy mm. sisäisenä urakehityksenä.Vuosina 2000-2002 useat henkilöt ovat edenneet ylempiin tai muuten vaativampiin työtehtäviin. Muutamat ovat tällä hetkellä jo neljännellä tai viidennellä portaalla työurallaan Kiillossa.

Vuoden teeman mukaisesti haluttiin kiinnittää huomiota turhiin kuluihin ja keksiä keinoja niiden poistamiseksi. Asian edistämiseksi järjestettiin Kuukauden Älykkö – Vuoden Viisas -kilpailu. Älyköt palkittiin 500 markalla ja Vuoden Viisas 12 prosentin Älytupa-lisätulospalkkiolla. Nimeämisen ja palkitsemisen perusteena oli paras oivallus tyhmän kulun löytämisestä ja karsimisesta.

2002: Virtuaalisuudesta vuorovaikutukseen Teemavuoden perusajatuksena oli karsia puhtaasti rutiineiksi muodostuneita kokouksia ja sähköpostiviestejä. Niiden sijaan pyrittiin nopeaan ja jatkuvaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen sekä nopeampaan ja joustavampaan päätöksentekoon. Avointa kanssakäymistä edistettiin rakentamalla eri puolille tehdasta ja konttoria taukohetkien toimintapisteitä ja kokoontumispaikkoja. Vuorovaikutusta kehittämällä ja kokouksia vähentämällä haluttiin myös tehostaa asiakaspalvelua.

Ammattitutkinto – merkittävä osaamisen kehittämisratkaisu Kiilto Oy lähti syksyllä 1999 mukaan kemianteollisuuden ammattitutkinto-ohjelmaan, jossa työnantaja ja työntekijät kehittävät tutkintoa yhdessä oppilaitosten kanssa vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita. Kiillossa koulutusohjelma kesti kaksi vuotta, 2000-2001. Mukana oli 11 työntekijää tuotannosta ja pakkaamosta. Ammattitutkinto suoritettiin työn ohessa oppisopimuskoulutuksena. Koulutukseen sisältyi sekä yleistä asiaa että yrityksen näkökulmasta räätälöityä koulutusta. Toinen kemianteollisuuden ammattitutkinto alkoi maaliskuussa 2002 seitsemällä kiiltolaisella tuotantotyöntekijällä. Tutkinnon suorittaminen on huomioitu henkilöiden palkkauksessa ja mahdollisuuksien mukaan työtehtävissä tutkinnon jälkeen. Vuonna 2001 ammattitutkinnon suorittivat Timo Andrejeff, Markku Austiola, Ari Isosalo, Sakari Kieloniemi, Erkki Kivistö, Pauli Nieminen, Jouni Rautalin, Seppo Salmi, Mika Tahvanainen, Esa Toiva ja Juha Ujanen.

22


Kiillon toiminta-ajatus lähtee asiakastarpeesta ja tähtää asiakkaan toimintavalmiuksien ylläpitämiseen ja parantamiseen. Asiakas on kumppani, jonka taloudellisen tuloksen, tehokkuuden ja osaamisen kehittämiseen Kiilto osallistuu omalla palvelukonseptillaan. Kiilto on tavarantoimittajana osa asiakkaansa laatu- ja logistiikkaketjun tehokkuutta. Asiakas arvostaa sitä, että saa läheltä ja oikeaaikaisena tuotteen ja siihen liittyvä palvelun. Kiillon sertifioitu laatujärjestelmä ja sitoutuminen kokonaislaatuun ja ympäristöstä ja turvallisuudesta huolehtimiseen on asiakkaalle tae Kiillon toiminnan tasosta, luotettavuudesta ja vastuullisuudesta. Tuotekehityksellisellä yhteistyöllä Kiilto ylläpitää jatkuvaa käytännön tuntumaa asiakkaan edustamaan käyttöalueeseen ja -tekniikkaan ja hyödyntää sieltä saamaansa tietoa omassa kehitystyössään. Näin pyritään havaitsemaan tulevaisuuden signaaleja mahdollisimman varhain ja löytämään uusia tai omaperäisiä kaupallisia ideoita. Asiakas puolestaan saa mahdollisuuden kilpailuetuun esimerkiksi pilotoimalla uutta tai modifioitua tuotetta tai saamalla itselleen räätälöidyn tuotteen. Asiakkaan omaa osaamista myös kehitetään. Kiilto on antanut tuotteiden käyttöön ohjaavaa järjestelmällistä asiakaskoulutusta 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1994 valmistui oma koulutuskeskus, jossa viimeisten viiden vuoden aikana on käynyt yli 10 000 koulutettavaa. Koulutuskeskuksessa järjestetään luentojen ja seminaarien lisäksi liimakouluja, remonttiopistoja, teollisuuden liimaopistoja, puhdistus- ja hoitoaineinstituutteja, laatoituskouluja ja vedeneristyskoulutuksia. Tuotteiden ammattikäyttäjiä palveleva tekninen neuvonta on markkinointiosastojen mukaisesti erikoistunut tuotteiden käyttöaloja vastaavasti. Kuluttajaasiakkaita palvelee Kiilto Kuluttajaneuvoja. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti toistettavilla tutkimuksilla ja erikseen nimetyillä tunnusluvuilla.

Laboratorioteknikko Sirpa Koukkula tarkastamassa tuotteen vastanäytettä.

Asiakas on kumppani

■ Tuotteiden

laadunvalvonta Raaka-aineiden spesifikaationmukaisuus tarkistetaan niiden saapumisvaiheessa. Tuotannon jokaisesta valmistuserästä otetaan näyte, joka testataan määrittelyjen mukaisesti. Tuote saa toimitusluvan, kun tulokset on hyväksytty. Kaikista valmistetuista tuotteista otetaan vastanäyte, jota säilytetään vähintään 12 kuukautta.

Kun halutaan laatua, koko tuotantoketjun on oltava kunnossa. Haluamme olla paras yhteistyökumppani omille asiakkaillemme. He valitsevat itselleen parhaat partnerit, ja niin teemme myös me.” Antti Jäälinoja, myynti- ja teknologiavastaava, Schaffner-Electroferrum (Kontakti 2002)

Rakenneliimojen tuotepäällikkö Harri Tenhola (vas.) vieraineen.

Käytännössä olemme kertoneet raaka-aineen toimittajalle, mitä haluamme esimerkiksi hartsilta, ja toimittaja on sitten kehittänyt meille sopivan tuotteen.Yhteistyö vaatii molemmin puolin erittäin hyvää tuntemusta – pelkät taloudelliset tai tekniset kriteerit eivät riitä.” Lauri Moisander, ostopäällikkö, Componenta Suomivalimo Oy (Kontakti 2000)

23


HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYDEN TUNNUSLUKUJA ”OLEN MIELESTÄNI SAANUT TARPEEKSI KOULUTUSTA TYÖHÖNI”

”MIELIPITEENI OTETAAN HUOMIOON TYÖSSÄNI”

3,79

3,86

3 2 1 0 2001

3,88

3,87

3,92

3 2 1

2002

”OSASTON ILMAPIIRI ON MIELESTÄNI KUNNOSSA”

2001

2002

3,90

3 2 1

tyytyväisyys (min 1 - max 5)

3,81

0

4

4,03

4,19

2000

2001

2002

3 2 1

■ Ilmapiiritutkimus/tyytyväisyyskysely tehdään

KAIKKIEN KYSYMYSTEN (13 KPL) KESKIARVO

koko henkilöstölle vuosittain. Tulokset puretaan ja analysoidaan osastoittain.

5 3,83

4,18

4

0 2000

5 tyytyväisyys (min 1 - max 5)

4

0 2000

4

5

5 3,72

tyytyväisyys (min 1 - max 5)

4

tyytyväisyys (min 1 - max 5)

tyytyväisyys (min 1 - max 5)

5

”TULEN HYVIN TOIMEEN ESIMIEHENI KANSSA – YHTEISTYÖMME ON RAKENTAVAA”

3,84

3,85

3,89

2000

2001

2002

3 2 1 0

2000

2001

2002

ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN TUNNUSLUKUJA TYYTYVÄISYYS MYYNTIEDUSTAJAN TOIMINTAAN

KOKONAISTYYTYVÄISYYS KIILTOON

5 3,71

3,67 3,05

3

3,44

3,82

3,32

2 1 0

1998 Kiilto Kilpailija

2000

2002

99,4

99

3,42

3

3,87

3,46

4 3,36

2,77

2 1 0

1998

2000

2002

Kiilto Kilpailija

Tavoite: taso vähintään ennallaan

TOIMITUSTEN OIKEELLISUUS 100

5

4

50

99,4

40

%

päivää

98 97 96

30

28

20

13

10

95

10

0 2000

Tavoite 100 %

2001

2002

2000

4 3

4,04

3,77 3,07

3,57

4,13 3,41

2 1 0

1998

2000

2002

Kiilto Kilpailija

ASIAKASVALITUSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KÄSITTELYAIKA 99,3

tyytyväisyys (min 1 - max 5)

4

tyytyväisyys (min 1 - max 5)

5 tyytyväisyys (min 1 - max 5)

TYYTYVÄISYYS TOIMITUKSIIN

2001

Tavoite alle 14 päivää

24

2002

■ Kiilto teettää ulkopuolisella tutkimuslaitoksella kahden vuoden välein asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta ja niihin vaikuttavia tekijöitä tutkivan laajamittaisen kyselyn. Tulosten perusteella Kiilto nimeää kehityskohteita. Lisäksi asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä seurataan ja analysoidaan yrityksen sisällä neljännesvuosittain 13 erilaisen laatuindikaattorin avulla.


SAIRASPOISSAOLOT 4,72

5

%

4

3,49

3,78

3 2 1 0 2000

2001

2002

Tavoite < 4 % kaikilla osastoilla, pitkän tähtäimen tavoite < 2 %

KIILLON ASIAKASKOULUTUS vuonna 2000.................koulutettuja 2936 vuonna 2001.................koulutettuja 3211 vuonna 2002.................koulutettuja 4557

■ Ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnan itsearvioinnissa vuonna 2001 nimettiin yhdeksi kehitysprojektiksi sairaspoissaolojen saaminen laskuun. Projektiryhmä tutki sairaspoissaolojen syyjakaumaa ja ryhtyi yhdessä työterveyshuollon kanssa etsimään sopivaa tilastointimenettelyä sairaspoissaoloille. Työolojen kehitystarpeita ryhdyttiin myös kartoittamaan pistekohtaisesti. Työryhmän ohella TYKKI-tiimi ideoi mahdollisuuksia sairaspoissaolojen ennaltaehkäisyyn. Projekti jatkuu.

KULUTTAJANEUVOJALLE INTERNETIN/SÄHKÖPOSTIN KAUTTA TULLEET KYSELYT 800

600 500 kpl

2000 lähtien Kiilto on panostanut erityisesti rakennustarvikeosaston asiakaskunnan vedeneristyskoulutukseen täydentääkseen markkinoille tuomiaan vedeneristysratkaisuja ja niissä tarvittavaa kostean tilan rakentamisosaamista.

682

700

■ Vuodesta

400

463 330

300 200 100 0

2000

2001

2002

Kiilto Kuluttajaneuvoja Jouni Kantanen

Rakennustarvikeosaston tekninen neuvoja Ari Tuominen antamassa vedeneristyskoulutusta.

■ Internet-palvelupisteen käyttöönotto alkuvuodesta 2001 lisäsi sähköpostiyhteydenottoja merkittävästi.

25


■ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KESÄTYÖNTEKIJÄT

kesätyöntekijät 31 26 29

% 14,5 11,9 13,3

Kesä- ja harjoittelutyöpaikkoja tarjoamalla Kiilto huolehtii tulevaisuudesta ja tukee nuorten työllistämistä ja ammattiopintoja. Kesätyöpaikoista ilmoitetaan yrityksen Internet-sivuilla.

■ MAKSETUT VEROT JA VAIKUTUS KUNNAN VEROÄYRIIN

Yrityksen maksama tulovero (1000 €) a) b)

2000 2427 34

2001 2586 40

2002 3013 18

Henkilöstöltä pidätetty palkkavero (1000 €) 2000 2001 2002 a) 2001 2067 2179 b) 407 382 404 a) Kiilto b) samassa kunnassa oleva tytäryhtiö Metalpak Jos kaikki Kiillon ja Metalpakin ja niiden henkilöstöjen maksamat verot menisivät täysimääräisinä vain Lempäälän kunnalle, vaikutus kunnan veroäyriin olisi ollut v. 2000 2,6 % v. 2001 2,7 % v. 2002 3,0 %

Toimittajavalinta ja -yhteistyö ohjeistetaan laatujärjestelmässä. Kiillon omat toimittajat ovat osa asiakaslaadun kokonaisprosessia, joten myös heiltä vaaditaan toimitusvarmuutta ja tasaista määriteltyä laatua. Kiilto edellyttää toimittajiltaan, että nämä tuotteillaan ja palveluillaan pystyvät taloudellisesti ja teknisesti tukemaan Kiillon prosesseja ja laatutavoitteita. Hyvä toimittajayhteistyö toteutuu ratkaisujen löytymisinä, molempia osapuolia taloudellisesti tyydyttävänä pitkäjänteisenä ja luottamuksellisena kaupankäyntinä. Hyvän toimittajan avulla Kiilto pysyy ajan hermolla. Kiilto on jäsenenä USA:n ja Euroopan liimateollisuuden kattojärjestöissä, Euroopan emulsiopolymeroijien kattojärjestössä sekä Euroopan standardisoimisjärjestössä seuraten toimialan kehitystä ja osallistuen määräysten valmistelutyöhön ja järjestettävään koulutukseen. Mukanaolollaan Kiilto haluaa varmistaa suomalaisen ja pohjoismaalaisen näkökulman huomioinnin. RC-ohjelmaa noudattavana yrityksenä Kiilto on yhteistyössä muiden ohjelmaa toteuttavien yritysten tai tavoitetta edistävien tahojen kanssa. Kiillon edustajia toimii kutsuttuina asiantuntijajäseninä lukuisissa elinkeinoelämää, tiedettä, kulttuuria, opetusalaa ja yhteiskunnallista toimintaa edustavissa järjestöissä. Näin Kiilto saa hyödyllistä tietoa kehityssuunnista ja vie omaa tietämystään yhteiskunnalliseen hyötykäyttöön. Yksityishenkilöinä kiiltolaiset vaikuttavat erittäin laajasti yhteiskunnallisessa toiminnassa (hyväntekeväisyys-, pelastus- ja eettinen toiminta, nuorkauppakamaritoiminta, ammatilliset yhdistykset, seurakunta-, urheilu- ja nuorisotoiminta), jolloin odotusten viestiminen ja kontaktiverkostojen molemminpuolinen hyödyntäminen on aktiivista.

Lempäälän kunta – tärkeä naapuri Yhteiskunta odottaa Kiillolta ennen kaikkea verotuloja ja työpaikkoja, yhteistyötukea ja vastuullista ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näiden odotusten täyttymisen turvaa parhaiten Kiillon omien avaintavoitteiden ja liikeidean menestyksekäs toteuttaminen. Lähimpänä asettaa odotuksiaan oma kunta. Kiillon johto ja kunnan johto keskustelevat säännöllisesti alueen kehittämisestä ja siitä, miten osapuolet voivat toimia yhteiseksi hyödyksi.

Sulateliimanvalmistaja Harri Markkola, taustalla sulateliimojen valmistuslinja

2000 2001 2002

koko henkilöstö 214 219 217

Yhteistyö lisää asiantuntemusta

26


Kiilto on vuosittain mukana kunnan organisoimissa taloutta, kulttuuria ja kestävää kehitystä edistävissä hankkeissa. Oman kunnan nuorten kanssa tehtävää yhteistyötä on myös kummikemistitoiminta. Sääksjärven koulu Lempäälässä on Kiillon kummikoulu. Yhteistyö pitää sisällään mm. yritysvierailuja, työpajoja, stipendejä, työelämään tutustumista, esiintymisiä juhlissa, yrittäjyyskasvatusta ja tilojen käyttöä.

Kiinnostusta kemian opiskeluun aktivoidaan Kemianteollisuus tarjoaa kasvavassa määrin mielenkiintoisia työpaikkoja ja tarvitsee tulevaisuudessa yhä monipuolisempaa ja korkeatasoisempaa osaamista. Kiilto pyrkii aktiivisesti voimistamaan alan opiskeluun suuntautuvaa kiinnostusta samoin kuin kehittämään kemian alan opetusta. Tähän tähtää monimuotoinen yhteistyö korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Yhteistyökanavia: • Kiillon tieteellinen neuvottelukunta (yhteistyöelin Kiilto – Tampereen teknillinen yliopisto) • Liimateknologian dosentuuri Tampereen teknillisessä yliopistossa • Asiantuntijajäsenyydet: - Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun hallitus - INSKO/AEL - Tampereen teknillisen yliopiston neuvottelukunta

Kesäharjoittelija, laboratorioanalyytikoksi opiskeleva Susanna Villikka perehtyi Kiillossa pesuaineiden tehokkuutta mittaavan tutkimuslaitteen käyttöön.

Kiilto tarjoaa kemian ja tekniikan opiskelijoille vuosittain opintoja tukevia tutkimusprojekteja ja projektityöpaikkoja. Uusin yhteistyömuoto toteutuu liimatuotannossa, jossa vuoden 2002 alusta on työskennellyt kymmenkunta opiskelijaa ruuhkahuippujen tasaajina. Opiskelijat perehdytetään tehtäviin etukäteen, jolloin työvoiman saanti varmistetaan lyhyelläkin varoitusajalla. Opiskelijat saavat sovitusta työskentelymäärästä opintoviikkohyödyn. Kiilto esittelee myös koululais-, opiskelija- ja opettajaryhmille kemian opetukseen ja käytännön työhön liittyviä asioita ja tarjoaa koululaisille työelämään tutustumisjaksoja.

27

■ Kiilto tukityöpaikkana

Kiilto on ensimmäisenä teollisena yrityksenä Pirkanmaalla auttanut Sopimusvuori ry:n Näsinkulman Klubitalon mielenterveyskuntoutujien toimintaa ottamalla puoleksi vuodeksi työhön siirtymätyöntekijän. Työntekijän panokseen pakkaamossa oltiin tyytyväisiä, samoin kuin yhteistyöhön Näsinkulman Klubitalon kanssa.Yhteistyötä jatketaan vuonna 2003.

Tiedottaja Armi Mehto

www.kiilto.com ”Monimuotoisella viestinnällään Kiilto kertoo yhteiskunnallisesta vastuunkannostaan ja vaikuttamisestaan.Viestintävälineitä ovat mm. Kontaktiasiakaslehti, tämä Vastuussa-selonteko sekä Internet-verkkopalvelupiste www.kiilto.com. Tärkeä sosiaalisen yhteydenpidon muoto on myös yhteistyö tiedotusvälineiden, ennen kaikkea oman ja asiakastoimialojen ammattijulkaisujen, kanssa. Sen avulla voimme tuoda asiantuntijuuttamme ja kokemuksiamme laajempaan hyödynnykseen. Tarkastelujakson merkittävin viestinnällinen kehitys oli Internet-sivuston uudistaminen vuonna 2001 uuden aikakauden verkkopalvelupisteeksi. www.kiilto.com välittää jatkuvasti ajankohtaista, uutta ja tarvepohjaista informaatiota ja toimii vuoropuhelukanavana käyttäjien kanssa.”


Yleishyödyllisten toimintojen tukeminen Kiilto tukee monipuolisesti tiedettä, taidetta, opetusta, urheilua ja yleistä yhteiskunnallista kehitystyötä. Tukeminen on osoitus toiminnan arvostuksesta, jossa tuettavan osapuolen oma tavoitteellisuus, päämäärät ja arvomaailma ovat tärkeitä tekijöitä. Usein tuki on pitkäjänteistä molemminpuolista yhteistyötä, jossa Kiilto kehittää myös omaa osaamistaan.

Liimanvalmistaja Mika Tahvanainen, taustalla massaliimojen valmistusreaktori

Esimerkkejä yhteistyöprojekteista 2000-2002 • Tampereen yliopisto - liiketaloustieteen professuurin perustaminen • Tampereen teknillinen yliopisto - DI-työ sulateliimojen ympäristöhajoavuudesta - tutkimustyö henkilöstön osaamisen kehittämisestä - teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman tiedotuskampanja • Tampereen Ammattikorkeakoulu - tutkimustyö ympäristöjohtamisesta - insinöörityö tehdashygieniasta • Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu - insinöörityö prosessilämmön talteenotosta • Lohja-Instituutti, Laurea ammattikorkeakoulu - kaupallisia opintoja tukeva työharjoittelu • Kemianteollisuuden ammattitutkinnot • Koululaisten askartelukilpailun järjestäminen • Sääksjärven ala-asteen kummitoiminta • Netota.net oppilaitosten rekrytointipalvelu • VTT Märkätilasertifiointi ja vedeneristyksen luokitusperusteet • Yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyön kehitysprojekti • Lempäälän messut • Liettuan ympäristöprojekti • Pirkanmaan Jätehuolto, jäteprojekti • Heurekan lasten tiedeleiri • Sopimusvuori ry, siirtymätyöpaikkana toimiminen ■

■ Purjehtien kohti olympialaisia

Urheiluyhteistyössä Kiilto lähti uusille vesille vuonna 2001ryhtyessään tukemaan 49er-luokan kilpapurjehdusta. Kiillon teamin purjehtijat Patrick Blom ja Martin Gahmberg sijoittuivat Suomen GP-sarjassa neljänsiksi.Vuonna 2002 sijoitus oli viides. Kiilto tukee purjehtijoita yhä parempaan menestykseen, mahdollisesti vuoden 2004 Ateenan olympialaisiin saakka.

28


TUOTETURVALLISUUDEN MONET ULOTTUVUUDET Laivanrakennuksessa rakenteiden paloturvallisuus on keskeinen asia, jossa myös luokitusvaatimukset kiristyvät. Laivan rakenteissa ja kalusteissa materiaalit ovat mitä moninaisimpia – täyspuuta, viilua, erilaisia metalleja, palamattomia eristemateriaaleja, kiveä, lasia, laminaattia, kangasta....Vaatimuksina on – paloturvallisuuden lisäksi – mm. lujuus, keveys, kauneus, liikuteltavuus ja hyvä kulutuksenkesto. Kiillon paloluokiteltuja polyuretaaniliimoja, MS-polymeerituotteita ja muita metalliteollisuuden erikoisliimoja käytetään laivojen hyttien asennusliimauksissa, hyttielementtien laminoinneissa, kylpytilojen kaakeleiden kiinnityksessä, palo-ovien valmistuksessa ja kalusteiden kokoamisessa.

Hissien ovet kokoonpannaan liimaustekniikan (MS-polymeerimassat) avulla.

29


Elektroniikkateollisuus käyttää valuhartseja sähköisten komponenttien suojaamiseen, missä tuotteelta vaaditaan mm. suurta sähköistä eristyskykyä.

Kylmäkorirekkojen valmistajat sekä junavaunu- ja linja-autokoreja valmistava teollisuus käyttävät MS-polymeerisovelluksia.

30


LISÄTIEDOT JA PALAUTE Tätä selontekoa voi tilata postiosoitteesta Kiilto Oy, PL 250, 33101 Tampere tai puhelimitse numerosta (03) 280 8111. Selonteko on luettavissa ja tilattavissa myös Kiillon Internet-palvelupisteestä osoitteesta www.kiilto.com. Palautetta selonteosta toivotaan osoitteeseen www. kiilto.com > Yhteydenotto > Palaute Lisätietoja selontekoon liittyvistä asioista antaa tiedottaja Armi Mehto, puh. (03) 280 8111, sähköposti armi.mehto@kiilto.com.

Selonteon toimitus: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy / Riitta Savola Kuvat: Studio Torkkeli / Kimmo Torkkeli ja Kiilto Oy:n arkisto Ulkoasu: Graafinen Suunnittelu Immonen / Juha Immonen Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, 2003.

31


KIILTO OY Käyntiosoite Tampereentie 408 33880 LEMPÄÄLÄ Postiosoite PL 250 33101 TAMPERE Puhelin (03) 280 8111 (arkisin 8-16) Fax (03) 367 0943 Internet www.kiilto.com


Vastuussa yritysvastuun selonteko 2000-2002