Page 1

Kontakti Kiilto Oy:n asiakaslehti 2012

Pinkki Link joustaa Keilarannassa Sivu 14

Puuammattilaisten Helsinki Sivu 20

Rima korkealle, suomalainen Sivu 10


Paremman ilmaston puolesta

2


vastavalo

Suomalainen arvostaa eniten... ...hyvää sisäilmaa ja luonnonvaloa niin asumisen kuin työtilojenkin ominaisuutena. Eikä ihme, sillä molemmat ovat hyvinvoinnin ja jaksamisen perustekijöitä. Rakennetun ympäristön laadulla on ratkaisevan suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Vietämme valtaosan ajastamme sisällä, töissä tai kotona. Ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisiksi ja millaisista materiaaleista rakennukset ja yksittäiset tilat on tehty. Onneksemme rakentamisen määräykset ja ohjeistukset tiukkenevat koko ajan. Joiltain osin tiukentuminen aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta sen myönteiset puolet ovat moninkertaisesti arvokkaampia. Ihmisten hyvinvoinnin lisäksi laadukkaasta rakentamisesta hyötyy myös ympäristö. Ympäristötehokas rakentaminen on tullut jäädäkseen niin talo-, toimitilakuin teollisuusrakentamiseenkin. Kemianteollisuuden, sen yksittäisten yritysten ja tuoteinnovaatioiden merkitys laadukkaassa rakentamisessa on hyvin merkittävä. Esimerkiksi Kiilto toimii kiinteässä yhteistyössä uudis- ja korjausrakentajien kanssa, jotka edellyttävät rakennusaineilta ja -komponenteilta tiukimpia mahdollisia tuote- ja ympäristöominaisuuksia. Kiillon tuotteilla on suora yhteys tilojen hyvään sisäilmaan ja rakenteiden elinkaaren pituuteen. Kun kehitämme entistä parempia tuotteita, kehitämme samalla suomalaisen rakentamisen laatua. Sitä arvostaa entistä useampi suomalainen. ■ 3


Sisältö

8 10

Pohjasta pintaan Hoasin opiskelija-asunnot uudistuvat tyylillä. Suomalaisia lahjoja, olkaa hyvä! Meillä riittää ratkaisuja ja innovaatioita, jotka jakavat iloa muillekin.

14

Ekotehokkuus on tuhannen tekijän summa Kevan toimitalo Keilaniemessä uudistui LEED-platinatason arvoisesti.

17 18

Hypap tuottaa Suomessa Rohkeus siivitti paperinjalostajan kasvuun.

Puhtaampaa kuin monessa olohuoneessa Kiilto TopPlan DF tasoitti Kouvolan Salpakeskuksen lattiat pölyttä.

20

Rautaiset ammattilaiset puun kimpussa Puurakentaminen tekee vahvasti tuloaan. Helsingin rakentamispalvelu Stara tarjoaa tekijät.

26

Kokonainen kerrostalo talopakettina NEAPO Oy:n viimeistellyt asuntomoduulit kulkevat tehtaalta tontille.

28

Ideasta valmista Kiillon Kestopur 1000 -liimat on testattu vaativiin puuliimauksiin.

30

eKiilto laajenee Kiillon verkkokoulutuksen kurssivalikoima kasvaa.

37

Tosisuomalaista Kiiltoa Kiillon tuotteet ovat olleet osa suomalaista arkea jo lähes sata vuotta.

38

Kiilto tukee Monipuolisen urheilutuen lisäksi Kiilto on mukana mm. sotaveteraanien rosvopaistitapahtumassa.

Vakiopalstat 5 Pääkirjoitus 6 Pinnalla 7 Tiesitkö, että... 23 Kontaktissa 24 Persoona 32 Onnistuminen 34 Uutuustuotteita 36 Kiilto neuvoo 36 Tehtävät vaihtuvat

4

10 Pölyttömyys on päivän sana rakentamisessa.

24 eKiilto kasvaa koulutuspankiksi.

Suomalaista säähavaintotekniikkaa maailman kentille.

18 Sisu ja huumori kirittävät avantouimaria.

30


Pääkirjoitus

Suomalaisen rakentamisen parhaaksi Kontakti on Kiilto Oy:n asiakaslehti. Julkaisija: Kiilto Oy PL 250,
33101 Tampere

S

uomalaisuudesta kannattaa olla ylpeä – ja niin me Kiillossa olemmekin. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus muistuttaa asiakkaitamme siitä, että Kiilto valmistaa tuotteensa Suomessa, luo tänne työpaikkoja ja verotuloja. Näin voimme nauttia suomalaisen työn tuloksista – niin tuotteina kuin hyvinvointina. Kiillon kotimaisuuden ytimessä on oma, suomalaisista lähtökohdista toimiva tuotekehitys. Osaamme ottaa huomioon kaikki vaatimukset, joita pohjoisen neljä vuodenaikaa tuotteille ja työskentelylle asettavat. Testaamme tuotteemme kenttäkokeissa ja hiomme niiden ominaisuuksia yhdessä kotimaisten urakoitsijoiden kanssa. Todellisissa käyttöoloissa kerätty asiakaspalaute on ensiarvoisen tärkeää tuotekehityksellemme. Kotimaisuus ja jo lähes sata vuotta jatkunut perheyrittäjyys luovat Kiillon toiminnalle hyvän ja vakaan pohjan. Hyvillekään laakereille ei ole kuitenkaan varaa jäädä lepäämään. Asiakkaidemme tulevat tarpeet määräävät sen, mitä me tänään teemme ja mihin suuntaan kehitymme. Tähän meillä on hyvät edellytykset, koska toimimme vahvasti kentällä lähellä asiakkaitamme. Kiillon tavoitteena on olla kansainvälisesti kotimainen eli toimia lähellä asiakkaita paikalliset olot ja asiakkaiden tarpeet tuntien niin Suomessa kuin muissakin toimintamaissamme. Asiakkaita tapaamme jatkuvasti myös koulutuksen merkeissä: Kiilto kouluttaa vuosittain yli 3000 urakoitsijaa, myyjää ja suunnittelijaa. Myös koulutuksessa Kiilto uudistuu: tässä lehdessä (s. 30) kerromme vastastartanneesta eKiilto-verkkokoulutuksestamme, johon voi osallistua missä ja milloin tahansa. Kiilto haluaa jatkossakin olla tiiviisti toimialansa kehityksessä mukana. Haluamme edistää hyvää rakennustapaa ja kehittää yhdessä kumppaneidemme kanssa aina parempia ratkaisuja suomalaiseen rakentamiseen.

Päätoimittaja: Armi Mehto, puh. 0207 710 262, armi.mehto@kiilto.com Toimitusneuvosto: , Anssi Asikainen, Anne Falck, Jenni Honkala, Outi Jalo, Pekka Lahdensivu, Tero Mäkinen, Tiina Niemi, Antti OK Nieminen, Stiina Pasanen, Kari Poikulainen ja Matti Raatikainen. Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co Oy, tuottaja Jaana Beversdorf, puh. 050 316 2010 Paino: Hämeen Kirjapaino Oy Painos: 15 000 kpl Paperi: G-Print, 115g/m2 Jere Bergiuksen kanteen kuvasi Rami Hanafi.

Pekka Lahdensivu Osastonjohtaja Rakennustarvikkeet

Kontaktin postitustiedot voi päivittää osoitteessa www.kiilto.com > tietoa Kiillosta > yhteystiedot.

Read English Summary in www.kiilto.com

Kiilto Oy Kiilto on vuonna 1919 perustettu kemianteollisuuden tuotteita valmistava suomalainen perheyritys. Kiilto Oy:n liiketoimintaa on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys, valmistus ja markkinointi. Kiilto Oy on osa Kiilto Family -konsernia, johon kuuluu myös puhtaus- ja hygienia-alalla toimiva KiiltoClean Oy, sekä muiden toimialojen yrityksiä.

Katso www.kiilto.com

Jukka salminen

!

5


rami hanafi

Kiilto tukee seiväslupausta kohti Lontoon olympialaisia

Kiilto ja tamperelainen seiväshyppääjä Jere Bergius ovat solmineet kauaskantoisen yhteistyösopimuksen.  Sopimuksen allekirjoitusaikaan toukokuussa Bergiuksen kilpailukausi oli juuri käynnistymässä. Ensimmäisen kauden ehdoton päätavoite oli lunastaa kilpailupaikka kesän 2012 Lontoon olympialaisiin. Lontoon olympialaisten A-raja, 572, ylittyikin heti toukokuun lopussa, kun mies paransi omaa ennätystään roimasti. Tulos on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras ja tämän vuosituhannen paras. – Uskoin, että A-raja ylittyy, nyt on kuitenkin helpottunut olo. Vielä on aikaa hioa kuntoa kohti kesän arvokisoja, kaksinkertainen suomenmestari kertoo tilanteesta muutama viikko ennen yleisurheilun EM-kisoja. Vastasolmittu yhteistyösopimus Kiillon kanssa helpottaa keskittymistä viimehetken harjoitteluun. Jere Bergiuksen tavoitteena on sekä EM-kisoissa Helsingissä että Lontoon olympialaisissa päästä finaaliin ja hypätä sitten mahdollisimman hyvä tulos. – Senttimääräisiä tavoitteita on vaikea etukäteen asettaa, Bergius pohtii. Sekä Helsingissä että Lontoossa on edessä tiukka kisa. – Seiväshyppy on melko eurooppalainen laji. EMkisoissa on lähes sama taso kuin olympialaisissa. Tietenkin olympialaiset isona urheilutapahtumana tuo enemmän painetta kisaan. Jere Bergius on syntyisin Vesilahdelta ja edustaa nykyisin Tampereen Pyrintöä.  Miehen hallussa on suomenmestaruus Kalevan Kisoista 2010 ja 2011. Vuoden 2011 halli-EM-kisoissa hän oli 12. Lontoon

matti raatikainen

Pinnalla

olympialaisten jälkeen katse on vuoden 2013 MM-kisoissa Venäjällä.  25-vuotias urheilija toteaa, että paras hyppyikä on nyt juuri edessä, noin 10 vuotta tästä eteenpäin. Bergius kuuluu Suomen Urheiluliiton Team Finland –valmennusryhmään ja on myös Olympiakomitean tukema urheilija. Hän valmistuu ensi syksynä liikuntaneuvojaksi Vierumäen urheiluopistolta. Opiskelu ja harjoittelu ovat tukeneet hyvin toisiaan. – Elämään mahtuu toki paljon muutakin, mutta urheilu on minulle elämäntapa ja intohimo. Siksi kovakaan harjoittelu ei tunnu työltä, nuori mies uhkuu intoa hypätä yhä korkeammalta.

Yhteinen vastuu huomisesta

Teollisuuteen M1-luokiteltuja liimavaihtoehtoja Kiilto on saanut vähäpäästöisyydestä kertovan M1-luokituksen kaikille puusepänteollisuuden PVAcliimoille sekä suurelle osalle 2-komponenttisia polyuretaaniliimoja. M1-luokiteltuja tuotteita ovat kaikki standardin EN 204 D2-, D3- ja D4-luokitellut PVAc-liimat. M1-luokiteltujen 2-komponenttisten liimojen käyttökohteita ovat esimerkiksi erilaiset kerroslevyrakenteet ja suodattimet. Kiilto on ensimmäinen liiman valmistaja, joka pystyy tarjoamaan täydellisen M1-luokiteltujen tuotteiden valikoiman usealle teollisuuden alalle. Erityisesti ikkuna- ja ulko-oviteollisuus hyötyy M1-luokitelluista liimoista. Luokituksessa rakennusmateriaalit jaetaan kolmeen luokkaan, joista M1 on paras. M1-merkki kertoo, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa. Yli 77 prosenttia Kiillon rakennustarvikkeiden myynnistä on M1-luokiteltuja tuotteita. Nyt Kiilto edistää vähäpäästöisten tuotteiden myyntiä ja kehitystä tarjoamalla myös teollisuuden toimijoille vähäpäästöiset liimat.

6

Kiillon yritysvastuun verkkosivusto uudistuu. Kesäkuussa avattavalla www.vastuullinenkiilto.com-sivustolla kerrotaan entistä kattavammin Kiillon ja KiiltoCleanin pienistä ja suurista teoista ympäristön, ihmisten ja paremman huomisen hyväksi. Uudella verkkosivustolla esitellään kumppaneita, kerrotaan Kiillosta työpaikkana ja kurkistetaan kehitystyöhön tuotteiden taustalla. Sivustolla voi myös tutustua vastuullisuudelle asetettuihin tavoitteisiin ja seurata vuosittain niiden toteutumista. Kiilto ja KiiltoClean ovat julkaisseet myös yhteisen Vastuussa yritysvastuun selonteon.

!

Tutustu raporttiin www.kiilto.com > tietoa Kiillosta > julkaisut.


Tiesitkö että... Suomalainen työ juhlii!

Hiukset puhtaaksi ilman kyyneliä Linna Shampoo on pessyt suomalaisten hiukset ilman kyyneliä jo 50 vuotta. Linna-lastenhoitosarja sai nimensä vuonna 1948 valmistuneesta, arkkiatri Arvo Ylpön johtamasta Lastenlinnan sairaalasta. Uuden, hienon sairaalarakennuksen torni ikuistettiin tuotesarjan pakkauksiin, ja se on siitä asti kulkenut pakkauksissa mukana vuosien mittaan hieman pelkistyen. Vuonna 1962 Linna-sarja täydentyi shampoolla. Linna siirtyi vuonna 2010 KiiltoCleanin tuotemerkiksi ja 50-vuotisjuhlan kunniaksi koko Linna-tuoteperhe uudistuu vuonna 2012. KiiltoCleanin tuotekehitys rakensi erityisesti lasten hiuksille sopivan shampoon, joka on erittäin hellävarainen herkälle päänahalle. KiiltoClean kunnioittaa Linna Shampoon ja sen tarinan pitkää historiaa lahjoittamalla juhlavuonna jokaisesta myydystä Linna-tuotteesta kaksi senttiä Lastenlinnan sairaalalle.

!

Suomalaisen Työn Liitto juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Liiton perustivat edistykselliset liikemiehet Tampereella vuonna 1912, ja sen tehtävä on kautta aikain ollut edistää suomalaisen työn arvostusta. Liiton suomalaisille tuotteille ja suomalaiselle työlle myöntämä Avainlippu-alkuperätunnus syntyi vuonna 1965. – Merkin tehtävä on auttaa kuluttajia tunnistamaan kotimainen tuote ja samalla viestiä laadusta, nykytermein brändistä. Samalla merkki pelkällä läsnäolollaan muistuttaa kotimaisten hankintojen merkityksestä, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Ennen Avainlippu-merkkiä suomalaisesta alkuperästä kerrottiin esimerkiksi Kuusi- ja Leijonanpää-merkeillä. Kiilto sai viime vuonna oikeuden käyttää Avainlippu-tunnusta merkkinä suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Kiillon liimat, vedeneristeet, laastit, tasoitteet ja lakat kehitetään ja valmistetaan yhtiön omissa tuotantolaitoksissa Lempäälässä. Myös KiiltoCleanin Kiilto-kodinhoitotuotteilla, Erisanpyykki- ja hygieniatuotteilla sekä Serto- ja Linna-tuotemerkeillä on Avainlippu-tunnus. "Juhlimme sitä, minne olemme menossa ja minne voimme päästä." – www.suomalainentyo.fi -juhlasivusto

Lue lisää Molekyyli-lehdestä: www.kiiltoclean.fi

Eeva Solja KiiltoCleanin liiketoimintajohtajaksi

Kari Vainio on nimitetty 21.5.2012 alkaen KiiltoClean Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Ennen tätä Vainio työskenteli puhtaus- ja hygieniaalalla toimivassa Diverseyssä yli 23 vuoden ajan muun muassa IT-, markkinointi-, asiakaspalvelu-, logistiikka- ja myyntivastuualueilla ja viimeksi pohjoismaisen myynnin ja Suomen maayhtiön johdossa.

!

juho paavola

Kari Vainio KiiltoCleanin uudeksi toimitusjohtajaksi

Soljan perheyrittäjien neljännen sukupolven edustaja Eeva Solja on aloittanut KiiltoCleanin kuluttajatuotteiden liiketoimintajohtajana. Aiemmin Solja on työskennellyt Nordic Cosmetics Ltd Oy:ssä tuote- ja markkinointipäällikkönä. Vuodesta 2008 hän on toiminut konsernin emoyhtiö Kiilto Familyn hallituksessa. Solja näkee kotimaisuudesta ja perheyrityksen joustavasta työtavasta olevan käytännön hyötyä erityisesti siinä, että KiiltoClean voi tarjota suomalaisiin olosuhteisiin räätälöityjä tuotteita suomalaisille. Suomalainen työ työllistää kuitenkin vain silloin, kun se tuottaa. – Omistajalla on aina myös vastuu. Se tuo sitoutumisen työhön, mutta myös positiivisen version paineesta, Solja muotoilee aloittaessaan uudessa tehtävässään.

Lue lisää Molekyyli-lehdestä: www.kiiltoclean.fi 7


Pohjasta pintaan Teksti Liisa Joensuu Kuvat Juho Paavola

Opiskelija-asunnot ovat harvoin silmää hivelevän kauniita. Hoasin asuntojen peruskorjaus Espoossa toi laatua ja tyyliä talon täydeltä kokonaiseen kerrostaloon.

Peruskorjauksessa laatoitettiin laatua opiskelijaelämään

T

impurinkuja 1:ssä kelpaa. Hoasin kiinteistössä asuvat opiskelijat saivat tänä keväänä talon peruskorjauksessa laminaattia lattiaan, laattaa kylpyhuoneeseen ja keittiöön, uudet keittiökalusteet, kylmälaitteet, liedet ja liesituulettimet sekä desibeliovet huoneisiin antamaan lukurauhaa. Asuntojen ilme on graafisen mustavalkoinen. – Tämä on nykyaikaa ja Hoasin tapa hoitaa kiinteistöjä. Haluamme nostaa laatua ja yleis­ ilmettä. Peruskorjaus on paikallaan 25 vuoden välein. Teimme samantapaiset remontit hiljattain myös Mellunmäessä ja Hakuninmaalla, kertoo Hoasin kiinteistöpäällikkö Jari Nupponen. Timpurinkujan kiinteistö valmistui vuonna 1986. Viisi vuotta sitten maalattiin julkisivu. Jari Nupponen kertoo sisätöiden alkaneen kuntokartoituksella. Tässä kiinteistössä putkistot olivat yllättävän hyvässä kunnossa. – Kokonaista linjasaneerausta ei tarvinnut tehdä, mutta kylpyhuoneet ja keittiöt uusittiin muuten. Kylpyhuoneista poistettiin vanhat seinäkaivot ja tilalle asennettiin lattiakaivot. Peltiseinät verhoiltiin laatoilla, joten ilme modernisoitui kovasti.

Raikasta ilmaa ja tasaista lämpöä

Saneeraukseen kuuluivat myös ilmanvaihdon pe8

rusparannus ja kaukolämpöä vastaanottavan lämpökeskuksen uusiminen. – Vaihdoimme katolla olevat huippuimurit, kunnostimme ilmanvaihdon vanhat runkolinjat ja uusimme huoneistokohtaiset hajotukset. Lisäksi asensimme ikkunoihin karmiventtiileitä, joista huoneet saavat raitista ilmaa, kertoo aluepäällikkö Ari Kalliomaa saneerauksen toteuttaneesta AW-Rakennus Oy:stä. Rakennuksessa on kolme porrasta ja yhteensä 47 asuntoa. A-porras on seitsemänkerroksinen, B- ja C-portaat nelikerroksisia. Talossa on sekä solu- että perheasuntoja. – Rakennuksen käyttökustannukset alenevat ja lämmöneristävyys lisääntyy, sillä saneerauksessa parannettiin myös yläpohjien lämmöneristävyyttä, Kalliomaa mainitsee. Kylpyhuoneet elpyivät modernilla laatoituksella

Putkiston pystylinjat jäivät kohteessa ennalleen, mutta viemärit ja LV-kalustus uusittiin asuntokohtaisesti. Silmää miellyttävä muutos saatiin aikaan valkoisilla laattaseinillä, joita täydentää mustista laatoista koottu tehosteseinä. Lattiamateriaaliksi valittiin epoksi. Kun talo aikanaan rakennettiin, kylpyhuoneratkaisuna olivat valmiit elementtikylpyhuoneet,

jotka laskettiin paikoilleen vielä avoinna olleen katon kautta. Uusi laattaliima pantiin koetukselle

Kylpyhuoneiden laatoittamisessa käytettiin Kiillon uutta HighFlex S2 sementtipohjaista laattaliimaa. Ari Kalliomaa kuvailee kokemusta sen käytöstä positiiviseksi. – HighFlex S2 -jauhe on joustava tuote, jota on helppo työstää. Se sekoitetaan veteen ja sitä voi tehdä kerralla tarvittavan erän toisin kuin aiemmin käyttämäämme kaksikomponenttiliimaa. Työstöaikaa on uuden tuotteen kanssa enemmän. Saneerauksessa käytettiin Kiillon tuotteita laajemminkin, esimerkiksi lattioiden tasoitukseen ja keittiöiden välitilan laatoituksen kiinnittämiseen. Huoneiden lattioilla oli aikaisemmin muovimatot. Ne revittiin irti ja pinta hiottiin ja pohjustettiin Kiillon Start Primerilla. Sen jälkeen oli vuorossa Kiilto 97 Pintatasoite. – On kätevää, kun samalla toimittajalla on kokonainen tuoteperhe. Samalla tilauksella saadaan niin kuivan kuin kostean tilan tuotteet, Ari Kalliomaa kiittelee. ■


Näin elementtikylpyhuoneet laatoitettiin 1. Pinta puhdistettiin. Elementtikylpyhuonetta laatoitettaessa on tärkeää, että vaha, rasva ja lika pestään alkalisella pesuaineella ja huuhdotaan hyvin.

2. Peltikasettien pinta tarkistettiin ja mahdolliset reiät, kolot ja naarmut paikattiin KiiltoFix Masa -liima- ja tiivistemassalla. Peltikasettien saumat ja nurkat tiivistettiin myös KiiltoFix Masalla. Vaihtoehtoisesti saumat, kolot ja reiät voidaan käsitellä Kiilto Kerafiberillä ja Kiilto Nurkkavahvikekankaalla Gel Primerin kuivuttua.

3. HighFlex S2 –jauhe sekoitettiin hitaasti ja jatkuvasti sekoittaen viileään veteen. Kun massa oli tasaista, sen annettiin seistä noin 10 minuuttia ja sekoitettiin vielä kevyesti. Kuvassa massaa sekoittaa Alexand Okunev.

4. Massa levitettiin laatoitettavalle pinnalle voimakkaasti painaen. Se kammattiin auki niin suurelta alalta kuin mikä ehdittiin laatoittaa 20 minuutissa. 5. Laatat painettiin alustaansa ja naputettiin hyvin kiinni.

6. Liimatahrat poistettiin tuoreeltaan vedellä ja kostealla rievulla. Seuraavana päivänä laattojen kiinnittämisestä tehtiin saumaus­ Kiilto Saumalaastilla. Kiillon Saumavahviste teki saumasta joustavamman.

7. AW-Rakennuksen työnjohtaja Jarno Ruohonen (vas.) ja aluepäällikkö Ari Kalliomaa ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Read English Summary: www.kiilto.com 9


Teksti Marjaana Lehtinen

Maailma hoi, meillä osataan vaikka mitä! Me suomalaiset olemme taitavia monessa asiassa, vaikka emme osaamisestamme juuri elämöi. Ainutlaatuiset lahjamme maailmalle liittyvät muun muassa ratkaisukeskeisyyteen, teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen.

Suomesta ratkaisuja maailman ongelmiin

J

os Suomea ei olisi, se pitäisi nyt keksiä. Näin näppärästi totesi taannoinen maabrändiryhmä loppuraportissaan. Me suomalaiset olemme aina olleet maailmalla tunnettuja sisustamme – tulevaisuudessa toivottavasti myös ratkaisukeskeisyydestämme. Suomalaisten suurin vahvuus on maamme historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tavastamme toimia voi olla suurta hyötyä, kun edessä on lähes mahdottomilta tuntuvia, koko maapalloa koskettavia uhkia ja haasteita. Ratkaistavana on muun muassa, millainen on maapallon kestävä tapa elää ja miten voimme vähentää köyhyyttä ja tuottaa vähemmän kertakäyttöisiä ratkaisuja. Mistä suomalaisten innovatiivisuus ratkaisijoina kumpuaa? – Suomalaisuudessa on jotain käytännönläheistä ja tekemiskeskeistä. Tartumme nopeasti hommiin. Meille hierarkia ei ole tärkeää, vaan se tekee, joka keksii, ehtii tai kykenee, sanoo maabrändiryhmän jäsenenä toiminut viestintäkonsultti Kirsi Piha. Pihan mukaan meillä on osaamista isoihin, globaaleihin ongelmiin, ympäristöön, puhtaaseen veteen ja ruokaan, tasokkaaseen ja tasa-arvoa edistävään opetukseen sekä rauhallisuuden ja hiljaisuuden kaipuuseen. Lisäksi tekemisen pohjalla on vahva tasa-arvon ajattelu; kaveria ei jätetä, vaan kaikki pidetään mukana.

Puheen sijasta toimintaa

Suomalaisten ratkaisukyky on tullut esiin maailmalla muun muassa poliittisten kriisien selvittelyissä. Esimerkiksi Martti Ahtisaari, Harri Holkeri ja Pekka Haavisto ovat pärjänneet tiukoissakin tilanteissa. – Myös opetuksemme ja osaamisemme siinä ovat kysyttyjä maailmalla. Kiinnostusta voisi löytyä myös vaikkapa luomutuotannon menetelmille ja malleille, joita voisimme viedä maailmalle. Jatkossa ratkaisukykymme voisi näkyä enemmän siinä, että tartumme tähdellisiin ongelmiin. Suomalaiset voivat kiinnostaa maailmalla juuri siksi, että ratkaisemme asiat. Emme jää puhumaan, vaan toimimme, Piha listaa. Ratkaisukykyämme voimme Pihan mielestä jalostaa edelleen kehittämällä osaamistamme koko ajan ja pitämällä huolen siitä suomalaisesta ajatuksesta, että ”kaikki pelaa”. >> Lähteenä käytetty myös www.maakuva.fi


vaisala

Säähavaintoteknologia tuo turvaa lentokentille

P

rofessori Vilho Väisälä kehitti radioluotaimen toimintaperiaatteen ja perusti Vaisalan vuonna 1936. Hän tuskin silloin saattoi kuvitella, että yritys jonain päivänä edustaisi maailman terävintä kärkeä monilla ympäristönmittausaloilla. Esimerkiksi Vaisalan automaattijärjestelmät mittaavat paikallisia sääoloja ja kiitoratojen kuntoa yli 1 700 kansainvälisellä lentokentällä. – Lentosääjärjestelmien avulla lentokentät pystyvät paremmin ymmärtämään vallitsevia säätiloja. Järjestelmät mittaavat tarkasti ja luotettavasti muuttuvia suureita, kuten lämpötilaa, kosteutta, painetta sekä tuulen nopeutta ja suuntaa, joista kaikista tarvitaan tietoa, jotta lentokoneet voivat turvallisesti nousta ilmaan ja laskeutua kentälle, kertoo Vaisalan lentokenttätarjonnasta vastaava päällikkö Nick Demetriades. Lentoliikenteessä turvallisuus tulee aina tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, mutta sääjärjestelmiä tarvitaan myös parantamaan toiminnallista tehokkuutta. – Järjestelmien avulla voidaan päättää, suljetaanko kenttä tiettyjen sääolosuhteiden takia vai pidetäänkö se auki tai onko aika levittää kiitoradoille jäänestokemikaaleja. Sääjärjestelmien käyttöä puoltavat myös taloudelliset ja ympäristöön liittyvät seikat. Tarkkojen ja luotettavien säätietojen avulla voidaan esimerkiksi vähentää jäänestokemikaalien käyttöä kiitoradoilla, mikä säästää sekä rahaa että ympäristöä.

Muutama vuosi sitten Vaisala lanseerasi lentokenttäasiakkailleen maailmanlaajuisen GLD360-salamatietopalvelun, joka on kehitetty yhteistyössä Stanfordin yliopiston kanssa – Palvelumme on ensimmäinen, joka tuottaa salamoista tarkkoja tietoja ja varoituksia maailmanlaajuisesti. Se pystyy paikallistamaan maasalaman iskun keskimäärin 2-5 kilometrin tarkkuudella ja havaitsemaan noin 70 prosenttia kaikista maasalamoista, mikä parantaa lentokenttien turvallisuutta ja toimintaa, Demetriades jatkaa. Vaisalalla on jo vuodesta 1989 lähtien ollut Yhdysvalloissa vastaavanlainen salamatietopalvelu, joka kattaa kaikki mantereella sijaitsevat osavaltiot. 12

aitomedia

Salamatietoja maailmanlaajuisesti


Kulttuurien tulkki taiteilee kahden maan välillä

S

uomen lahja Venäjälle vai toisinpäin? Näyttelijä Ville Haapasalon uraa seuratessa herää kysymys, kumpi hän on. Missiokseen monipuolinen esiintyjä on ottanut suomalaisten ja venäläisten tutustuttamisen paremmin toisiinsa. 1990-luvun alussa hollolalaisnuorukainen lähti ummikkona silloiseen Leningradiin näyttelijänoppiin, josta päätyi venäläisiin elokuviin ja tv-ohjelmiin. Suomalaisille Haapasalo on tullut tutuksi muun muassa televisiosarjoista Venäjän halki 30 päivässä, Silkkitie 30 päivässä ja Sapuskaa, harashoo. Loppuvuodesta näemme hänet uudessa ohjelmassa etsimässä suomensukuisia kansoja Siperiasta. Mies nauttii tehdessään Venäjää tunnetuksi. – Koen onnistuneeni, jos suomalaiset oppivat tuntemaan itänaapuria paremmin ja muuttavat siitä käsityksiään tai ennakkoluulojaan. Näyttelijän työhön kuuluu yrittää auttaa ihmisiä ajattelemaan ja saada viestejä läpi, Haapasalo tuumii. Kansanmies vetoaa venäläisiin

Yli puolet vuodesta Venäjällä viettävä Haapasalo nauttii siellä suurta suosio-

ta. Hänet koetaan kansanmieheksi eikä pää pilvissä kulkevaksi suureksi taiteilijaksi. Media pyytää kommentteja heti, jos Suomessa tai muualla Euroopassa tapahtuu jotain poikkeavaa. – Jos tiedän asiasta jotain, voin kertoa henkilökohtaisen mielipiteeni, vaikka en ole aiheen asiantuntija. Yritän aina muistaa sanoa, ettei se ole Suomen valtion virallinen kanta. Haapasalon mukaan suomalaiset ja venäläiset ovat paljolti samanlaisia. Hän kokee oman luonteensa olevan kauempana keskieurooppalaisista kuin venäläisistä. Kiehtovinta itänaapurissa ovat ihmiset, joihin on helppo tutustua, mutta joiden kanssa on vaikea ystävystyä. Tietyt luonteenpiirteet ovat Haapasalon mieleen. – Me luterilaisen kasvatuksen saaneet suunnittelemme elämäämme eteenpäin 25 vuodeksi. Venäläiset eivät huolehdi huomisesta, kun nyt on tänään. Jos tänään on rahaa, vien kaverit syömään. En mieti tänään, onko huomenna rahaa vaan mietin sitä vasta huomenna. Olen oppinut tätä piirrettä jonkin verran – ja se on ollut vapauttavaa!

Koulumallia Meksikoon ja maailmalle

S

eitsemän. Niin monta kertaa meksikolainen professori Eduardo Andere on käynyt Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Ensimmäinen vierailu kuului maailmanympärimatkaan, jolla hän tutustui 15-vuotiaiden PISA-mittauksissa hyvin menestyneisiin koulutusjärjestelmiin 19 maassa. Suomi nousi joukosta mielenkiinnon ykköskohteeksi. – Hyvien tulosten lisäksi minua kiinnostaa koulutusjärjestelmänne tasaarvoisuus. Kaikilla on mahdollisuus oppia, koulut toimivat samalla tavalla ja opettajilla on yhteneväiset taidot ja tavoitteet, kertoo Andere, joka työskentelee ITAM-nimisessä teknologian instituutissa Mexico Cityssä. Vuonna 2010 Andere julkaisi Suomen koulutusjärjestelmää käsittelevän espanjankielisen kirjan, jota hän nyt päivittää ja jonka hän aikoo kääntää englanniksi kansainvälisille markkinoille. Kirja julkaistaan ensimmäiseksi Yhdysvalloissa. – Maailmalla kiinnostus Suomea kohtaan kasvaa jatkuvan PISA-menestyksen ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän vuoksi. Toivon, että opettajat ja vanhemmat ympäri maailmaa lukevat kirjaani. Monien vierailujensa aikana Andere on käynyt noin 50 oppilaitoksessa esikoulusta yliopistoon aina Helsingistä Utsjoelle saakka ja haastatellut noin 150 opettajaa. Tänä keväänä hän vieraili Tampereella Kaukajärven alakoulussa.

– Uskon, että menestyminen perustuu siihen, että koko yhteiskunta toimii lapsille oppimisympäristönä. Arvostan myös suomalaisten hiljaisuutta, huomiokykyä, luonnonläheisyyttä ja toisten kunnioittamista – ja koen niiden heijastuvan koulutukseen. Kotimaahansa Andere haluaisi viedä etenkin oppilaiden ja opettajien välillä vallitsevan vuorovaikutuksen ja luottamuksen. Myös suomalaisten opettajien ammattitaidon hän pakkaisi mukaan. ■

– Minulle ja muille tutkijoille on arvoitus, miten 15-vuotiaat suomalaisoppilaat voivat saada erinomaisia tuloksia, vaikka ilmoittavat käyttävänsä kotitehtäviin vähiten aikaa. Eteläkorealaiset saavat myös huipputuloksia, mutta he käyttävät läksyihin eniten aikaa, Andere ihmettelee. Toinen arvoitus on suomalaisten menestys, vaikka he ovat testiin osallistuessaan käyneet koulua vuoden vähemmän kuin muut myöhemmän koulunaloituksen vuoksi.

petri laitinen

Kaksi suurta arvoitusta

Read English Summary: www.kiilto.com 13


Teksti: Liisa Joensuu Kuvat: Juho Paavola

Ekotehokas toimistotalo

laatukriteerien huipulla

14


Ekotehokkaasti rakennettu ainutlaatuinen toimistotalo korkean profiilin osoitteessa meren rannalla. Oma käynti metroon. Harvoin tarjolla. Näin Keva voisi mainostaa rakennuttamaansa toimistokiinteistöä Keilarannassa Espoossa.

K

eilaniemi tunnetaan suurten yritysten ydinalueena, siellä sijaitsevat muun muassa Fortumin, Koneen ja Neste Oilin pääkonttorit. Aiemmin Compaqin pääkonttorina tunnettu toimistotalo edellisten naapurissa on kokenut suuren muutoksen ja saanut kylkeensä täysin uuden toimistotornin. Rakennustyöt saatiin valmiiksi huhtikuussa. Keva (entinen Kuntien eläkevakuutus) on yhdistänyt uutta ja vanhaa kunnianhimoisesti: pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu toimistotalo on rakennettu LEED-sertifioinnin arviointikriteerien mukaisesti. Kansainvälisesti käytetyn ympäristöluokituksen kriteerit perustuvat rakentamiseen, jossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Rakentamisessa pyrittiin LEEDin korkeimpaan eli platinatasoon.

Käyttäjäystävällistä rakentamista

– Projekti on ollut haastava vaativista maarakennustöistä ja laajoista purkutöistä alkaen. Tontilla jo olleesta rakennuksesta purettiin yksi pilariväli ja sen kylkeen nousi uudisrakennus, kertoo projektipäällikkö Timo Lihavainen Pöyry CM Oy:stä, joka toimi rakennuttajakonsulttina. Ympäristösertifiointijärjestelmä ohjasi hanketta alusta loppuun. Toimitilapäällikkö Mika Eskelinen KJ-Kiinteistöjohto Oy:stä kertoo LEEDjärjestelmän ohjeistaneen muun muassa sijaintia, sillä julkisten liikenneyhteyksien tulee olla hyvät.

– Kiinteistöön tuli rakentaa energiaa säästävät ratkaisut sähkön ja veden kulutuksesta alkaen. Myös materiaalit ovat ympäristö- ja käyttäjäystävällisiä, Mika Eskelinen huomauttaa. Maalit, liimat, tasoitteet ja kiinnitysaineet valittiin siten, että LEED-vaatimusten mukaiset VOC-päästörajat täyttyivät. Platinatason LEEDsertifiointia varten pääurakoitsija Peab, EteläSuomen talonrakentamisen yksikkö, kokoaa listan rakentamisessa käytetyistä aineista. Muunneltavaa tilaa metroaseman viereen

Keilaranta 1 sijaitsee Länsimetron varrella, ja rakennuksesta on parkkihallin kautta oma kulkuyhteys tulevalle Keilaniemen asemalle. On todella harvinaista, että metroon pääsee sisäkautta. Tästä mahdollisuudesta pääsevät nauttimaan taloon mahtuvien noin 40 yrityksen työntekijät. Rakennuksen vanhassa osassa on viisi kerrosta, uudessa tornissa 11. Tilat ovat helposti muunneltavissa järjestelmäseinien avulla, joten yhden kerroksen voi jakaa vaikkapa neljään eri kokoiseen tilaan. Sekä uudessa että vanhassa osassa on saunat talon käyttäjille. Katutasoon on rakennettu yksi 300 neliön liiketila. Talossa on lounasravintola ja kuntosali, joista avautuu merinäköala, kuten useimmista toimistotiloistakin. Kiiltoa kerros kerrokselta

Rakennuksen sisustuksessa on merellinen henki. Vielä maaliskuussa hyörinä työmaalla oli >>

Kiinteistö Oy Keilarannan puisto Keilaranta 1:n omistaa Keva, joka on yksi Suomen suurimmista eläkelaitoksista ja merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa. • Rakennuttajakonsultti Pöyry CM Oy • Arkkitehtisuunnittelu Arkton Arkkitehdit Oy • Rakennuttaja KOy Keilarannanpuisto/Keva • Urakka-aika marraskuu 2009–huhtikuu 2012 • Toimistokerroksia 11, pysäköintikerroksia 3 maan alla • Toimistot 100–2000 neliömetriä

SJM-Teamin työnjohtaja Jani Malen (vas.) vastasi 3 500 neliön työmaan laatoituksista. Oikealla laatoittaja Kristian Niskakoski. Kuvassa ylhäällä Jari Rautavirta. 15


LEED LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -ympäristöluokitus tähtää ympäristötehokkaiden rakennusten toteuttamiseen. Järjestelmän takana on yhdysvaltalainen, riippumaton US Green Building Council (USGBC), joka myöntää rakennukselle LEED-sertifikaatin hakemuksesta. Sertifikaatin saadakseen rakennuksen on kerättävä arviointipisteitä yhdeksässä kategoriassa määrättyjen kriteerien mukaisesti. LEED-sertifikaateissa on neljä tasoa sen mukaan, kuinka paljon ympäristötehokkuuden hyväksi on projektin suunnittelussa ja rakentamisessa tehty: LEED Platinum (platina), LEED Gold (kulta), LEED Silver (hopea) ja LEED-perustason sertifiointi. Useimmat Kiillon liuotteettomat rakentamisen, remontoinnin ja sisustamisen kiinnitystuotteet täyttävät LEED-sertifioinnin vaatimuksiin kuuluvat alhaiset VOC-päästörajat. Kattava lista tuotteista ja niiden yhteensopivuudet eri määräysten kanssa on tulossa Kiillon verkkopalveluun www.kiilto.com.

melkoinen, ja ala-aulaa koristivat Kiillon tuotepakkaukset. SJMTeam Oy on saanut laatoitustyönsä aulassa pientä pätkää vaille valmiiksi. – Aloitimme laatoitustyöt talon saunatiloista ja olemme laatoittaneet seiniä ja lattioita kerros kerrokselta. Työhön ovat kuuluneet muun muassa saniteettitilat, liiketila, aulat ja ravintola. Kaikkiaan työmaata on ollut arviolta 3 500 neliötä. Pelkästään ensimmäisessä kerroksessa on laatoitettavaa 1 500 neliötä, kertovat SJM-Teamin työnjohtaja Jani Malen ja laatoittaja Kristian Niskakoski. Koko talo on kerros toisensa jälkeen täynnä Kiillon tavaraa. Noin 250 neliön kokoisen suurtalouskeittiönkin seinät laatoitettiin kauttaaltaan. ■ Read English Summary: www.kiilto.com

teksti Tarja Repo kuvat Petri Laitinen

Perheyritys kasvoi autotallista maailmalle Valkeakoski on kautta maan tunnettu paperikaupunki. Paperinjalostukseen on erikoistunut myös kaupungissa toimiva Hypap Oy, joka nousi Alpo Pollarin autotallista keskisuureksi vientiyritykseksi.

H Pinkkiä Linkiä peliin Keilaranta 1:n katutasossa laatoitettiin yhteensä 1 500 neliötä lattiapintaa, muun muassa kovaan käyttöön tulevat pääaula sivukäytävineen, ravintola ja liiketila laatoitettiin. Koska lattiaa kuluttavat sadat jalkaparit, sen tulee olla erittäin kestävä. Kivipintaiset laatat eivät saa halkeilla. Laatoitukseen valittiin Kiilto Link -laatoitusjärjestelmä. Kiilto Link muodostaa elastisen joustokerroksen betonialustan ja kiinnityslaastin väliin. Joustokerros varmistaa laattojen pysymisen kiinni alustassaan betonin kuivumiskutistumasta huolimatta. – Mitä enemmän on betonipinta-alaa, sitä enemmän lattia elää. Kiilto Link ottaa vastaan betonin liikettä ja vaimentaa myös askelääniä. Yksi työvaihe tulee lisää, mutta se varmistaa, ettei vuosien mittaan tule ongelmia, Jani Malen sanoo.

16

ypapin tärkein käännekohta perustamisen jälkeen koettiin vuonna 1990. Silloin kutsuttiin koolle perhepalaveri, jossa piti tehdä ratkaisu toiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta. Hypap valmisti tuolloin kertakäyttöisiä tekstiilejä Yhtyneille Paperitehtaille, joka oli kuitenkin luopumassa hygieniabisneksestä. – Liiketoimintamme oli silloin vielä pientä. Toimimme vuokratiloissa, joissa kulut olivat kovat. Perheenjäsenet tekivät paljon palkatonta talkootyötä. Paluuta autotalliin ei kuitenkaan enää ollut, kertoo Hypapin nykyinen toimitusjohtaja Pekka Pollari. Toimintaa päätettiin jatkaa ja laajentaa. Tavoitteena oli lisätä kymmenessä vuodessa liikevaihtoa yli 10 miljoonaan markkaan ja hankkia asiakkaita eri puolilta Eurooppaa. Molemmissa onnistuttiin. Liikkeelle omasta harrastuksesta

Perheyrityksen perustaminen ajoittui 1980-luvun alkuun. Tuolloin Pekka Pollarin isä Alpo suun-


Read English Summary: www.kiilto.com

Hypap Oy

nitteli vapaa-ajallaan koneen, jolla pystyi valmistamaan kertakäyttöisiä ruokalappuja vanhustenhuoltoa varten. Pollari aloitti oman yritystoiminnan, joka käynnistyi yhteistyössä Yhtyneiden Paperitehtaiden kanssa. Yhteistyötä kesti kymmenkunta vuotta, kunnes Hypap siirtyi toimimaan itsenäisesti. Murrosvaiheen jälkeen liiketoiminta on ollut tasaisen nousujohteista. Pekka Pollari alkoi osallistua yrityksen pyörittämiseen 1990-luvulla. Hän opiskeli silloin vielä paperinjalostusta ja kansainvälistä markkinointia Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Sukupolvenvaihdos sujui juohevasti. – En edes muista, milloin se tapahtui. Jo opiskeluaikoina hoidin yrityksen vientiä, joten työ kulki mukana koko ajan, kertoo Pollari, jonka kaksi veljeä ovat yrityksessä osakkaina.

itse laminoida ruokalappujen paperia ja muovia yhteen sen sijaan, että laminaatit olisi ostettu valmiina. Nykyisin yritys käyttää kuutta Kiillon liimaa ja paria oheistuotetta. Kun alussa liimaa tuotiin tehtaalle ämpäreissä, nyt sitä rahdataan tuhannen litran konteissa. – Kiillon vahvuutena on aktiivisuus tuotekehityksessä, Pollari huomauttaa. Hän kertoo esimerkin kuuden seitsemän vuoden takaa: Pesukintaissa tarvittiin paremmin tarttuvaa liimaa kuivapaperin ja muovin laminoimiseksi. Hypap ja Kiilto kehittivät yhteistyössä liiman, jossa tartunta oli parempi ja joka myös mahdollisti Hypapille halvemman paperiraaka-aineen käytön. Sekään ei haitannut, että liima oli hieman alkuperäistä edullisempaa.

Liimaa tuodaan jo konteissa

Hypapin tulevaisuuteen kuuluu kannattavaa kasvua omalla paikkakunnalla. Välillä tutkittiin tytäryhtiön perustamista Kiinaan, mutta ajatus hylättiin mahdollisen korruption ja logistiikan haastei-

Hypap hankkii tuotantoonsa liimoja naapurikunnasta Lempäälästä Kiillon tehtaalta. Yhteistyö alkoi 1980-luvun puolivälissä, kun Hypap alkoi

Suomalainenkin työ kannattaa

• Perustettiin vuonna 1981. • Tuotteita kertakäyttöiset sairaalatekstiilit kuten ruokalaput, pesukintaat ja lakanat; laudeliinat; tekniset kuitukankaat kuten palamattomat tekstiilit rakennusteollisuudelle. • Liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa, työntekijöitä noin 50. • Viennin osuus liikevaihdosta noin 60 prosenttia, kohteena lähes kaikki EU-maat. • Noin 4500 neliömetrin tuotantotilat Valkeakosken Pispantallissa.

den takia. Suomessa osa raaka-ainetoimittajista ja asiakkaista on lähellä, eivätkä kuljetuskustannukset nouse liian korkeiksi. – Ison merikontin kuljetushinta nousi keväällä parissa kuukaudessa lähes kolminkertaiseksi, Pollari ihmettelee. Suomessa infrastruktuuri on kunnossa, logistiikka hyvin hallittavissa Valkeakoskelta käsin ja viranomaistoiminta läpinäkyvää. – Vaikka palkkakustannukset ovat meillä korkeampia, suomalainen työ kannattaa, kun bisnesstrategia on kunnossa ja tuottavuutta sekä tehokkuutta pidetään yllä. ■ 17


Lattiahuoltoyrittäjä Hannu Seppälä hioo lattiaa, jolle on levitetty parin kolmen millin kerros TopPlan DF-tasoitetta.

Pölystä puhumattakaan Kouvolan maamerkkinä tunnettu Salpakeskus uudistuu toimistotyön häiriintymättä. Saneerauksessa pölynhallinta on kova sana.

Teksti HANNELE NIEMI Kuvat MARJA SEPPÄLÄ 18


V

iisikymmenluvulla Salpausselän harjalle noussut Salpakeskus oli aikanaan Kouvolan korkein rakennus. Lääninhallituksen kotipesää pidettiin pitkään Kymenlaakson ykköspaikkana. 2010 rakennukseen majoittui KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY. Julkisivun vallannut villiviini joutui väistymään jo edellisvuonna, mikä oli paikallinen merkkitapaus. Kouvolan ydinkeskustan kivitalo on viime vuosina ollut jatkuvassa saneerauksessa. Tämän vuoden alussa betonirunkorakennuksessa käynnistyi peruskorjauksen kakkosvaihe, joka päättyy loppuvuodesta asiakaspalvelutilan uudistukseen. Kesän aikana valmistuu julkisivu.

Alakerrassa lyödään, yläkerrassa kajahtaa

Salpakeskuksen saneeraus on Rakennustoimisto Rastolle iso urakka. Uusiksi menee muun muassa huomattava osa talotekniikasta ilman, että viraston perustoiminnot keskeytyvät. Vanhan talon rakenteet poikkeavat monin tavoin nykyisistä. Esimerkiksi kun lyö vasaralla seinään Salpakeskuksen alakerrassa, yläkerrassa kajahtaa. Meluisimmat työvaiheet onkin pyritty ajoittamaan varhaiseen aamuun tai viikonloppuun. Huhtikuussa keskuksessa tehtiin sisätilasaneerausta tiukalla aikataululla. Seitsenkerroksisen talon muissa kerroksissa hoidettiin entiseen tapaan virastotöitä, kun kahta kolmea kerrosta remontoitiin. Haastetta hommaan toi vaatimus, että ra-

kennuspöly ei saa levitä saneerattavien tilojen ulkopuolelle. Pölynhallintaan on alettu kiinnittää rakennustöissä entistä enemmän huomiota. Tähän velvoittaa jo valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, joka annettiin vuonna 2009. Rakennuksella puhtaampaa kuin olohuoneessa

Kiillon aluepäällikön Anssi Rajasen mukaan vähäpölyisten tuotteiden suosio kasvaa koko ajan. – Toimme ensimmäiset lähes pölyämättömät tuotteet markkinoille 2010. Liikkeelle lähdettiin kiinnityslaasteista. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan sekä kysynnän että työmaavaatimusten mukaan. Pölyämättömien tuotteiden kysynnän kasvu on merkki rakennusalan asennemuutoksista. Salpakeskuksen työmaan vastaava mestari Ari Lindsten Rastolta muistuttaa, että jokaisen työntekijän on sisäistettävä pölyttömyyden vaikutus niin työn sujumiseen kuin omaan terveyteen. Salpakeskuksen työmaalta ei leviä pölyjä muihin tiloihin, kiitos alipaineistuksen. Alipaineistus vaatii huolellisempaa valmistelua ja erilaisia työtapoja, mutta takaa pitkässä juoksussa paremman työturvallisuuden ja tuo säästöä. – Tällä työmaalla on jo puhtaampaa kuin monen olohuoneessa, Lindsten naurahtaa. Tasoitteen voi sekoittaa sisätiloissa

Aluepäällikkö Rajanen piipahtaa Salpakeskukses-

Kouvolan Salpakeskus, toisen vaiheen peruskorjaus • Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kellarikerroksen ja 1.–3. kerroksien peruskorjaus sekä julkisivun kunnostus. • Kolme osavaihetta, joista ensimmäinen tammi– toukokuussa 2012. Hanke kokonaisuudessaan valmis joulukuussa 2012. • Bruttoala 3753 brm2. • Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt, rakennuttajakonsultti ja rakennushankkeen päävalvoja: Itä-Suomen Controlteam Oy. • Pääurakoitsija: Rakennustoimisto Rasto Oy. • 1. ja 2. vaiheiden kokonaiskustannus noin neljä miljoonaa euroa.

sa, käytetäänhän työmaalla useita Kiillon tuotteita, seinä- ja lattiatasoitteista mattoliimoihin. Lattiapintojen tasoituksiin suunniteltua Kiilto TopPlan DF:ää kului noin 6 000 kiloa. Tuote tuli lattiahuoltoyrittäjä Hannu Seppälälle perin tutuksi Salpakeskus-saneerauksessa, mattotyötä kun kertyi runsaan 3 000 neliön verran. TopPlan DF:ää Seppälä käytti nyt ensi kertaa. – Ei pöllyä, alalla pitkään toiminut valkealalainen vakuuttaa. Jauhe voidaan sekoittaa huoletta paikan päällä, myös sisätiloissa. Virastotalon lattioille TopPlan DF levitettiin käsin leveällä lastalla. Tasoitepumppu olisi toinen vaihtoehto, joskaan ei Salpakeskuksessa. Kun valtaosa tilasta on 15–16 neliön toimistohuoneita, ei pumpun käytöstä olisi ollut merkittävää hyötyä. Miehetkin kiltisti imurin varressa

Raston työnjohtaja Ari Lindsten vastaa Salpakeskuksen kakkosvaiheen saneerauksesta. Raston rakennussiivooja Tarja Kainulainen taas huolehtii omalta osaltaan työmaan puhtaudesta.

Parin kolmen sentin paksuinen kerros TopPlan DF:ää levittyy tasaisesti leveällä teräslastalla. Hannu Seppälä näyttää mallia.

Lattiatöissäkin puhtaus on nykyisin tärkeää. Rastolla viisi vuotta rakennussiivoojana toiminut Tarja Kainulainen iloitsee muutoksesta, josta voi kiittää pölyämättömien materiaalien ohella myös alan ihmisten uudistumisvalmiutta. – Kuulin pölynhallinnasta ensi kertaa kolmisen vuotta sitten, ja voin jo nyt sanoa sen toimivan ainakin tällä työmaalla loistavasti. Miehet kulkevat kiltisti imurin kanssa. Esimerkiksi TopPlan DF-tasoitteen kuivumisen ja hionnan jälkeen tehtävässä siivouksessa ei voi aikailla. Uusi matto asennetaan mahdollisimman pian, jotta pysytään aikataulussa. ■ Read English Summary: www.kiilto.com 19


20


teksti ja kuvat Juho Paavola

Puurakennuksen tähdet samassa pöydässä Helsingin kaupungin liikelaitos Stara rakentaa puusta melkein mitä tahansa. Koulutuksella pyritään siihen, että materiaalit taipuvat myös tulevaisuuden osaajien käsissä.

A

rabianrannassa Staran verstaalla jämäkkä mies siirtelee vanereita tottunein ottein, sahaa välillä jotakin. Paitsi taitava puuseppä, Pekka Koivusaari on myös innokas HIFK:n mies. Urheilu tulee puheeksi, kun Koivusaari muistelee kuukauden mittaista puusepänpestiä Glasgow'n lähellä Skotlannissa. Moni staralainen on käynyt työvaihdossa ympäri Eurooppaa, ja vastaavasti moni ammattimies on tullut hakemaan oppia Helsingistä. Skotlannissa Koivusaari huomasi, kuinka moderneja työkaluja Suomessa käytetään. Lisäksi hän oppi, että paikallisessa kulttuurissa jalkapallo on uskomattoman tärkeä asia. Kollega vei hänet kerran Celticsin ja Rangersin paikallispeliin. Erään maalarin mielestä vain väärään katsomoon. – Hän katsoi minua suoraan silmiin ja kertoi olevansa pettynyt. Sen koomin hän ei enää puhunut minulle, Koivusaari nauraa. Staralla jutellaan jääkiekosta, mutta tehdään siellä muutakin.

ta sitten uudelleen avattu Talvipuutarha. Klassinen viherkeidas purettiin käytännöllisesti katsoen alkutekijöihinsä. Staralaiset vuorasivat metalliosat puulla, joka toimii samalla myös lämpökatkona. Urakka sisälsi paljon perusrakentamista, mutta samalla se oli hyvä esimerkki myös taitavasta ja kohdetta kunnioittavasta käsityöstä. – Teimme sinne palvelutiskin, joka rakennettiin Talvipuutarhassa kasvaneesta ja sieltä kaadetusta huonekuusesta, Tuovinen kertoo. Juuri nyt kädet ovat täynnä Helsingin World Design Capital- eli designpääkaupunkivuoden kanssa. Kevään aikana Staralla rakennettiin suuri puupaviljonki pääosin UPM:n tuotteista. Sen lattia ja seinät ovat UPM LIVING -mäntyliimalevyä, runko ja pilarit rakennesahatavaraa ja WISAvaneria. Paviljongin piha-alueen terassit on tehty lumensinisestä UPM ProFi Deck -komposiitista. Ekorakentamisen taidonnäytteet ovat toteuttaneet yhteistyössä World Design Capital Helsinki 2012, Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM.

Talvipuutarha uudistui arvokkaasti

Paviljonki on oiva esimerkki siitä, miten puurakentaminen tekee ekotietoisena aikana tuloaan yhä vahvemmin. Suunnittelijoihin kuuluva opiskelija Pyry-Pekka Kantonen toivoisikin, että hyvä suunnittelu yhdistettynä huolelliseen rakennustyöhön synnyttäisi kaupunkilaisissa yhteisöllisyyttä ja osallistumista. – Siinä puu on hyvä materiaali. Se on periaat-

Pääasiassa Stara rakentaa ja korjaa Helsingin kaupungille kuuluvia kiinteistöjä. Välillä työskennellään sairaalassa, toisinaan saneerataan kirjastoa tai virastoa. – Kaupunkia rakennetaan kuitenkin, summaa työnjohtaja Tuomo Tuovinen. Hyvä esimerkki osaamisesta on pari kuukaut-

Puurakentaminen nousussa

teessa kaikkien työstettävissä ilman vaikeasti käytettäviä laitteita, Kantonen sanoo. Puu on myös vaativaa, sillä se elää. Hieman kosteana verstaalle saapuva puu kutistuu kuivuessaan. Vastaavasti ulkona osat eivät aina loksahdakaan yhteen legojen lailla. – Koetimme ottaa nämä asiat huomioon, ja mielestämme onnistuimmekin aika hyvin. Kokoamisvaiheessa ei tarvinnut kuin höylätä hieman sieltä tai täältä, Kantonen kehaisee tekijöitä. >>

Stara • Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu Stara hoitaa katuja ja puistoja sekä luontoalueita. Stara korjaa myös rakennuksia ja tarjoaa logistiikan ja teknisen alan palveluja. • Liikelaitoksen liikevaihto oli noin 260 miljoonaa euroa vuonna 2011. • Stara työllistää talvisin noin 1600 työntekijää, ja kesällä määrä nousee noin 2000:een. • Puutyöyksikkö työllistää 2 työnjohtajaa, 2 maalaria ja 17 puuseppää. • Suurimmaksi osaksi Stara rakentaa ja korjaa Helsingin kaupungin kohteita, mutta sen palveluita myydään myös ulkopuoliselle, kuten antiikkiliikkeille ja puusepille.

21


Yksi Staran taidonnäytteistä, designpääkaupunkivuoden kohtaamispaikan Puupaviljongin puukatto nostettiin paikoilleen huhtikuussa.

Palkittu oppisopimuskouluttaja

Monipuolinen ammattitaito syntyy pitkälti koulutuksesta. Kansainvälisen vaihto-ohjelman lisäksi Staralla on pitkät perinteet myös oppisopimuskoulutuksessa. Yritys on palkittu monta kertaa oppisopimuskoulutuksen laadusta. Vuoteen 2011 mennessä konepajalla oli koulutettu 300 ammattilaista oppisopimuksella. – Se on hyvä järjestelmä. Nuorille saadaan jatkokoulutusta, ja työnantaja saa muutaman vuoden aikaa kasvattaa mies taloon. Siinä on aikaa tutkia kaveria, työpäällikkö Teijo Rautio sanoo. Moni oppisopimuslainen on jäänyt Staralle töihin. Tavallisimmin opiskelija on suorittanut Staralla esimerkiksi puusepän perustutkinnon, joka sitten päivitetään korkeammaksi ammattitutkinnoksi. Järjestelmä hyödyttää opiskelijan lisäksi myös yritystä. – Se on koko työyhteisölle opettavaista. Vanhemmilla on vankkaa ammattitaitoa, jota he siirtävät nuorille. Oppilaat puolestaan menevät kouluun oppimaan uutta ja tuovat samalla uuden tiedon pajalle, Tuovinen sanoo. Oikea liima säästää aikaa Tuotantopäällikkö Antti Rusko (ylh.) ja työpäällikkö Teijo Rautio luotsaavat Staran saumatonta tiimiä. 22

Tiedonkulku on tärkeässä roolissa myös rakentamisessa. Puutöissä erilaisiin liimauksiin kuluu tavaraa vuodessa tuhannen kilon molemmin

puolin. Tällä hetkellä lähes kaikki Staran liimat tilataan Kiillon tehtaalta Lempäälästä. Toimittajaa valittaessa vaakakupissa painaa laadun lisäksi aktiivinen palvelu. Esimerkiksi paviljonkia suunniteltaessa huomattiin, että kireätahtiseen prässäykseen tarvittiin entistä nopeampi liima. – Ratkaisu löytyi Kiillon edustajan avustuksella. Aiemmin kaksi tuntia vaatinut työvaihe saatiin tiputettua 30 minuuttiin. Tämä luonnollisesti joudutti tuotantoamme huomattavasti, sanoo tuotantopäällikkö Antti Rusko. Kokemuksella ja viimeisimmillä tiedoilla syntyvät komeimmat rakennelmat, mutta siihen tarvitaan myös joukkuehenkeä. Puuseppä Koivusaaren kiinnittäessä puristimet ja halkaistessa pari levyä vaneria selviää sekin, että staralaiset kannustavat suurimmaksi osaksi HIFK:ta. Silti Jokeri-fanien kanssa kahvitellaan ja naljaillaan samassa pöydässä. Jokaiselle on Staran tähtiketjussa paikkansa. – On meillä yksi Tappara-fanikin, ja hän on kaiken lisäksi Itä-Suomesta kotoisin, Koivusaari sanoo. ■


Kontaktissa Arvauksia ja totuuksia Kiillon ajankohtaisesta henkilöstä

Pallo hallussa molemmilla

M

onelle Kiillon asiakkaalle tuttu Honkalan Heikki on jättänyt myyntiedustajan ja aluepäällikön tehtävät ja siirtynyt uusiin haasteisiin Kiillon teollisuusosaston asiakaspalvelupäällikönä.
Hänen isoja saappaitaan on Kaakkois-Suomen aluepäällikkönä täyttämässä Roni Koivisto. Tapasimme Heikin ja Ronin kesken perehdytyspäivän, kun Ronilla oli takanaan vasta muutama päivä Kiillossa. Aika hyvin mestari ja oppipoika jo toisensa tuntevat. Roni, mitä tiedät uudesta tehtävästäsi? RK: Ainakin paikka on todella monipuolinen. Asiakaslähtöinen myynti näkyy hyvänä palveluna ja nopeina toimituksina. Kiilto on aikamoinen brändi, ja teollisuuden liimoja löytyy laajalla skaalalla – kuten asiakkaitakin. Pitääkö paikkansa, Heikki? HH: Kyllä. Dynaamiseen yritykseen Roni on tullut. Kiilto on monipuolinen ja vakavarainen yritys, joka palvelee laajasti suomalaista teollisuutta. Onko Ronilla perhosia vatsassa? RK: Ei ole enää tässä vaiheessa, kun voin tarttua hommiin. On hienoa tavata uusia ihmisiä ja päästä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Heikki, mitä tiedät Ronista? HH: Roni on aiemmin työskennellyt Finnforestilla (nyk. MetsäWood) Lahdessa puutuoteteollisuudessa. Valmis ammattilainen siis, mutta vielä on paljon intoa ja puhtia. Pitääkö paikkansa, Roni? RK: Kyllä. Koulutukseltani olen puutekniikan insinööri, ja työelämän kokemusta on jo ehtinyt karttua. Mutta aina riittää opittavaa. Millä eväillä Roni pärjää uudessa tehtävässään? HH: Asenne on kaikkein tärkein, ja se on Ronilla kohdillaan. Yritämme myös firman puolesta antaa parhaat mahdolliset eväät. Pariviikkoinen perehdys alkaa täällä Lempäälässä ja jatkuu sitten kentällä. Vähän myöhemmin tapaamme uudelleen. Silloin uudessa tehtävässä aloittanut osaa paremmin kysyä ja kyseenalaistaa.

Entä sinun uusi työsi, Heikki, mikä on roolisi? HH: Voisi leikkisästi sanoa, että olen myyntitykistömme ammustenkantaja. Varmistan siis, että aluepäällikkömme saavat työssään tarvitsemansa tuen. Vastaan myös asiakasneuvonnasta ja selvitän tarvittaessa reklamaatioita. Asiakkaiden toiveet ja kysymykset ovat aina tervetulleita. Olet työskennellyt Kiillossa lähes 30 vuotta, aikamoinen aika. HH: Onhan se, tänä vuonna tulevat pyöreät vuodet täyteen. Tuotekehityksessä työskentelin noin 16 vuotta ja sen jälkeen markkinoinnin puolella seuraavat 13 vuotta. Ajan mittaan tutuiksi tulleita asiakkaita on haikea jättää. Ainahan on helpompi hankkia uutta kuin luopua vanhasta. Mutta enhän ole tästä mihinkään lähdössä! Nyt Ronia perehdyttäessä mietin, osaanko kertoa kaiken tarvittavan. Välillä se kuuluisa hiljainen tieto on niin äänetöntä, ettei sitä huomaa itsekään.

Heikki Honkala Asiakaspalvelupäällikkö

Roni Koivisto Aluepäällikkö, Kaakkois-Suomi

Mitä sanot, Roni, Heikistä oppaana ja työhön perehdyttäjänä? RK: Heikistä oikein huokuu kokemus ja ammattitaito. Hän tuntee tuotteet ja toimintatavat. Vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä. On hyvä tietää, että voin myöhemminkin kääntyä hänen puoleensa. Olette vähän eri ikäluokkaa. Mikä teitä yhdistää? HH: Molemmat olemme ainakin innokkaita veneilijöitä. Roni suuntaa aina tilaisuuden tullen Turun saaristoon ja haaveilee omasta day-cruiser-moottoriveneestä. Itse olen jo vuosia vetänyt veneilykursseja Valkeakoskella. RK: Heikki rentoutuu lisäksi moottoripyörän selässä ja metsällä. Minun urheilulajini on sulkapallo. Juuri huomasimme myös, että olemme molemmat musiikkimiehiä. Mitä terveisiä haluat lähettää kentälle, Roni? RK: Asiasta kuin asiasta kannattaa ottaa yhteyttä. Tulen sitten käymään, jutellaan ja haetaan oikeat ratkaisut yhdessä! ■ 23


Persoona

Heikki Asellista näkee heti, että mies viihtyy kylmissä vesissä. Pirkkalalainen maailmanmestari voitti tammikuussa ikäluokkansa rintauinnin talviuinnin MM-kisoissa Latvian Jurmalassa.

Avannosta nousee aina uusi ihminen 24


Teksti Kirsikka Arkimies Kuvat Ossi Ahola

T

uore maailmanmestari, 64-vuotias Heikki Asell kauhoo viileissä vesissä viitisen kilometriä viikossa, siitä suurimman osan uimahallin altaassa ja loput avannossa. Pari kertaa viikossa on päästävä Tampereen Kaupinojan saunalle. – Aloitin avantouinnin reippaat kymmenen vuotta sitten. Jäin heti koukkuun. Hatanpään koulun emäntä sai minut puhuttua jäiseen järveen, kun valittelin hänelle olkapääkipuja, liikunnanopettajana työuransa tehnyt mies kertoo. – Kiinnostuin Kaupinojan ja Rauhaniemen saunojen letkeästä tunnelmasta ja aloin käydä avannossa neljä kertaa viikossa. Kun vedet kylmenivät talven mittaan, huomasin, että kivut olivat jääneet avantoon. Vaikka Heikki on kokenut avantomies ja kilpauimari, eivät talviset vedet ole sen lämpimämpiä hänelle kuin muillekaan. – Avanto tuntuu aina kalsealta ensimmäisellä kerralla. Mutta kun tietää, mitä uinnista seuraa, niin jääkylmään veteen menee mielellään. Parhainta on uida kovilla pakkasilla, silloin vesi tuntuu melkein lämpimältä. Tykkään reippaasta kastautumisesta, hitaasti kiduttamalla avantoon astelu ei minulle sovi.

Nimi: Heikki Asell Ikä: 64 Paras saavutus: Maailmanmestaruus. Heikki voitti ikäluokkansa rintauinnin tammikuussa 2012 Latvian Jurmalassa. Voittoisan suorituksen aika oli 25 metrillä 21,54. Kisoihin osallistui 1200 uimaria eri maista. Parasta avantouinnissa: Hyvä henki ja yhteisöllisyys

Nokialla järjestetyissä avantouinnin SM-kisoissa Heikki Asell heittäytyi täysin rinnoin kisatunnelmaan, ja voitto tuli jälleen kerran. Talvisen veden lämpötila oli raikkaasti +1 astetta.

Kilpailuissa mennään eikä meinata

Heikin avantokausi alkaa lokakuussa. Huhtikuussa hän käy järvessä enää harvoin. Kilpailut tuovat harrastukseen lisää iloa ja syvyyttä. – Vuonna 1999 olin ensimmäisissä kilpailuissa Imatralla. Innostun aina kilpailutilanteessa, silloin saa uida tosissaan. – Avantouinti ei ole kuitenkaan veristä kilpailua, vaan se on enemmänkin kuntourheilua hyvässä hengessä. Kisoissa vitsit lentävät ja kaveria kannustetaan. Hauskuuttelu kuuluu asiaan. Ihmisillä on persoonallisia pipoja ja uima-asuja. Yleisin herja, jonka kisapaikalla kuulee, on se, että ei me kai ihan terveitä olla, kun jäisissä vesissä pakkasilla kauhotaan, Heikki nauraa. Imatran kisoista lähtien Heikki on osallistunut vuosittain SM-kisoihin. Mitaleita on kertynyt ja mies on voittanut neljä kertaa peräkkäin oman sarjansa. Latviasta voiton kotiin tuonut tuore maailmanmestari sai MM-kultaa myös Helsingissä vuonna 2000. Aikaisemmin Asell edusti Tampereen talviuimareita ja vuodesta 2010 hänen seuransa on ollut SC Pingviinit.

lisia. Uinnin jälkeen moni on suorastaan euforisessa tilassa, kuin uusi ihminen. Jopa kokonaisia perheitä käy avannossa, alle 10-vuotiaita lapsiakin. – Avantouinti on yhteisöllistä. Saunalla käy kaiken ikäisiä harrastajia, eikä siellä esitellä titte-

leitä eikä taustoja. Sitä tutustuu ihmisiin ja tulee tutuksi, mutta sitten huomaa, ettei tiedä edes kaverin nimeä, vaikka on tämän kanssa saunonut ja uinut monet vuodet. Avanto yhdistää, ja se riittää. ■

Avannosta löytyy yhteisöllisyys

Opetuksen ammattilaisena Heikki näkee avantouinnissa syvemmänkin tason. – Kun katselee ihmisiä avannolla, ei voi kuin ihmetellä. Meno on sopuisaa ja uimarit hyväntuu-

Kiilto tuki vuoden 2012 avantouinnin SM-kisoja, jotka järjestettiin Nokialla Pyhäjärvessä. Kiilto Familyn omakin joukkue osallistui tapahtumaan.

25


Moduuleista lääke as Vantaan Viertolaan valmistui tänä keväänä kerrostaloja, joiden huoneistot kuljetettiin paikalleen moduuleina yksi kerrallaan. NEAPO Oy käyttää tehdasvalmisteisissa taloissaan ainutlaatuista teräskennorakennetta. Moduulien märkätiloissa käytettiin Kiilto Oy:n tuotejärjestelmää. Teksti Kari Saarinen Kuvat NEAPO Oy

26

V

iertola on yksi NEAPO Oy:n modulaarisen rakennustekniikan pilottikohteista. Vuodesta 2007 yhtiö on valmistanut ensimmäisenä maailmassa kerrostaloasuntoja teräskennorakenteista. – Moduuleihin on rakennettu tehtaallamme valmiiksi esimerkiksi kaikki sähkölinjat, keittiöt, kaakeloinnit sekä vesi- ja ilmastointiputkistot. Myös julkisivurappaus on valmiina, NEAPOn tiedottaja Hanna Mielismäki esittelee. – Viimeistellyt asuntomoduulit siirretään erillisinä tontille, asennetaan paikoilleen ja liitetään kunnallistekniikkaan. Vantaalle tehtiin tällä systeemillä kolme kaksikerroksista kerrostaloa sekä piharakennus. VAV Asunnot Oy:n rakennuttamissa taloissa on yhteensä 53 huoneistoa, joiden neliömäärät vaih-


Tehdasolosuhteissa rakentaminen on nopeaa ja varmaa. NEAPO Oy:n valmistama moduulikerrostalo nousi keväällä Vantaalle helpottamaan vuokra-asuntopulaa.

suntopulaan televat 29:stä 46:een. Huoneistoalaa on yhteensä 1631,5 neliömetriä. Talot rakennutettiin erityisasunnoiksi pitkäaikaisasunnottomille. VAV:n tavoite oli tuottaa vantaalaisille laadukkaita vuokra-asuntoja, jotka kuitenkin ovat kohtuuhintaisia. Mielismäki katsoo, että modulaariset huoneistorakenteet ovat yksi tehokas keino taistella pääkaupunkiseutua vaivaavaa kroonista asuntopulaa vastaan. – Pitkällä aikavälillä tämä rakennustekniikka on todella merkittävä asuntotuotantokeino. Moduuleja voidaan myös lisäillä valmiisiin kiinteistöihin. Lisäkerroksia siis otetaan käyttöön, kun rakennusmaata ei järjesty lisää, Mielismäki selittää. Säät eivät vaikuta tehtaassa

Modulaarinen monikerrosrakentaminen on yleistynyt maailmalla viime vuosina. Sitä käytetään

niin asuin-, liike-, koulu- kuin sairaalarakennuksiinkin. NEAPOn osalta moduulirakentamisen juuret ovat laivanrakennusteollisuudessa. Teräskennorakenne on kehitelty vuonna 2005, ja se on NEAPOn patentoima. Vastaavankaltaista kennoa ei muualla maailmassa vielä ole käytetty. Moduulit ovat keveitä ja mahdollistavat rakentamisen hyvin haastavallekin alustalle. Toistaiseksi on pystytetty kaksikerroksisia taloja, mutta Helsinkiin on tehty jo perustukset viisikerroksista taloa varten. Näin korkeaa moduulimuotoista teräskennorunkoista taloa ei ole tiettävästi maailmassa ennen rakennettu. Talo valmistuu tämän vuoden aikana. – Tehdasoloissa rakennusmateriaalit eivät ole alttiina sään rasituksille. Tuotanto on kaikkiaankin tarkassa valvonnassa. Ensiluokkaisen jäljen lisäksi on olennaista se, että rakennusaika jää lyhy-

emmäksi. Näin säästyy rahaa. Jahka ulkomaiset markkinatkin saadaan kunnolla mukaan, toistettavuus alkaa tuottaa vielä selvempiä kustannussäästöjä. On kuitenkin helppo tehdä myös täysin yksilöllisiä huoneistoja, Mielismäki kuvailee. Toistaiseksi kaikki moduulirakentamiskohteet Suomessa ovat olleet pilottihankkeita. NEAPOn käyttämät märkätilajärjestelmät ovat Kiillon tuotantoa. – Olemme tyytyväisiä Kiilto Oy:n asiakkaita. Kiillon tekninen palvelu ja tuotteiden jakelupalvelu toimivat hyvin. Lisäksi Kiilto on ollut mukana NEAPOn märkätilojen suunnitteluratkaisuissa, Mielismäki kertoo. ■

Read English Summary: www.kiilto.com 27


teksti Jaana Beversdorf kuvat Ossi Ahola

Kotimainen vaihtoehto vaativiin puuliimauksiin Kiilto on täydentänyt vaativaan puuliimaukseen tarkoitettujen 1-komponettisten polyuretaaniliimojen luokituksia. Nyt CE-merkityn rakennesahatavaran, liimapuun ja lamellihirren valmistukseen on tarjolla kotimainen vaihtoehto, jonka käyttöä tukee Kiillon kattava testauspalvelu.

28


K

un liimapuulle haetaan vaadittua CE-merkintää (EN 14080:2005), myös käytettävän liiman on läpäistävä tiukat testit (EN 15425:2008). Kiillon Kestopur 1000 -sarjan liimojen täydennystestaus on tehty Stuttgartin yliopiston materiaalientestauslaitoksessa ja Pohjoismainen liimapuukomitea on hyväksynyt ne käytettäväksi CE-merkityn liimapuun valmistuksessa. Muun muassa testattujen liimojen käytön tueksi myös Kiillon testauslaitteistoa on täydentynyt. Delaminointitesti on yksi keskeisimpiä monista testeistä, joita liiman ja liimapuun on käytävä läpi. Kiillon uudella delaminointilaitteella simuloidaan tarkasti liimattuun puuhun kohdistuva vuosikymmenten säärasitus. Laitteella voidaan suorittaa liimapuun ja lamellihirren valmistajien tekemiä laadunvalvontatestejä sekä liimapuun valmistukseen käytettäviltä liimoilta vaadittavia delaminointitestejä. – Pystymme varmistamaan luotettavasti, ettei luokituslaitosten pitkiä testisarjoja jouduta teettä-

mään turhaan, kertoo tuotepäällikkö Tero Mäkinen. Uusi laite parantaa entisestään myös Kiillon tuotekehityksen mahdollisuuksia. – Nyt voimme tehdä liiman tuotekehityksen kaikki vaiheet reseptin suunnittelusta liiman tuotanto-ominaisuuksien ja käytännön kestävyyden testaukseen asti omassa laboratoriossa, tuotekehityspäällikkö Jarmo Paavilainen kertoo. Vaativat testaukset ovat yleistymässä useissa muissakin liimatyypeissä ja käyttökohteissa, ja Kiillossa ollaan valmiina palvelemaan asiakasta viimeisen tiedon mukaan kehitetyillä ja testatuilla tuotteilla. – Kattava testausmahdollisuus nopeuttaa entistä parempien liimojen kehittämistä teollisuuden tarpeisiin. Kehitystyötä teemme aina tiiviissä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin tutkimuslaitosten kuten Stuttgartin yliopiston ja Norjan puutekniikan instituutin NTI:n kanssa, Mäkinen kertoo. Kiillon delaminointilaitteella tehdään säännöllisesti testauksia myös asiakkaiden pyynnöstä. ■

Sertifikaatit ja yhteistyökumppanit: • EN 14080 Timber structures. Glued laminated timber. Requirements • EN 15425 Adhesives. One component polyurethane for load bearing timber stuctures. Classification and performance requirements. • EN302-2: Adhesives for load-bearing timber structures - Test methods - Part 2: Determination of resistance to delamination. Glue type I and glue type II. • MPA Stuttgart: Materialprüfungsanstalt Universität Stuttgart (Otto-Graf-Institut, FMPA) • NTI: Norwegian Institute of Wood Technology

Read English Summary: www.kiilto.com

Opinnäytetyö aitiopaikalla Kiillon uuden delaminointilaitteen kimpussa on häärinyt erityisesti laboratorio-opiskelija Christopher Mills, joka valmistelee opinnäytetyötään Tampereen ammattikorkeakouluun. – Tavoitteenani oli määritellä laitteen vastaavuus asiakkaan laadunvalvontaan ja laatia laitteelle käyttöönotto-ohje. Molemmat tehtävät onnistuivat, Mills kertoo tyytyväisenä. Laadunvalvonnan vastaavuuden varmistamiseksi Mills teki tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa. – Pääsin tutustumaan asiakkaan testaukseen tehtaalla ja sain sata kaksoiskappaletta laadunvarmistuseristä. Niiden avulla muokkasin vastaavat Kiillon laitteisiin sopivat kappaleet. Nyt Millsin on helppo jo hymyillä, kun liima-alan standardiviidakko on hallussa ja ongelmanratkaisusta on kertynyt aimo annos kokemusta. – Mielenkiintoinen tulos opinnäytetyöni kannalta on ollut muun muassa se, että liiman menestys muissa CE-merkintään vaadittavissa testeissä, kuten sääkaappi- tai virumatestissä, ei välttämättä ennusta menestystä delaminointitestissä. Siksi delaminointitesti on niin keskeinen. Mills toimii Kiillossa tuotekehityspäällikkö Jarmo Paavilaisen tutkimusavustajana. Paavilainen on kehittänyt puuliimoja vaativiin käyttötarkoituksiin jo neljännesvuosisadan ajan. Myös Paavilainen on tyytyväinen Millsin työn tuloksiin. – Olemme saaneet testauslaitteen heti täysimääräisesti käyttöön. Nyt voimme hakea liimoille uusia kehityssuuntia, muun muassa tehostaa tuotannon optimointia, Paavilainen valaisee. Toinen Millsin opinnäytetyön tavoite olikin varmistaa delaminointilaitteen hyödyntäminen Kiillon tuotekehityksessä. – Vertaan kehitysversioita nykyisin tuotannossa oleviin liimoihin. Pääsemme laitteella jatkuvasti tarkempiin tuloksiin. Oppilas on luonnollisesti vaitonainen osuudestaan tuotekehityksessä, mutta paljastaa sen sijaan mielellään, että työskentely Kiillossa tarjoaa hienoa kokemusta kemianteollisuudesta ja kerryttää tietoa tutkimus- ja kehitystoiminnasta.

Kiillon delaminointilaitteen testit: • EN 391: Glued laminated timber. Delamination test of glue lines. Test cycle method A, B or C. • Japanese Agricultural Standard, JAS 235 2003Structural glued laminated timber • ASTM D 2559: 15. Resistance to Delamination during accelerated exposure • AITC Test T110 - Cyclic Delamination Test

29


Koulutus

Teksti Elina Teerijoki Kuvat Mari Männistö

Rakentamisen perusasiat haltuun eKiillossa Kiilto kouluttaa nyt myös netissä. Uudessa verkkokoulutuksessa tapetoinnin ja märkätilarakentamisen perustietopaketin voi suorittaa vaikka työpäivän lomassa. Tulevaisuudessa eKiillosta kasvaa kattava koulutuspankki. 30


teet, jotta hän voi suositella asiakkaalle oikeanlaista ratkaisua oikeaan paikkaan ja neuvoa sen käytössä. Kiilto on kehittänyt myyjien työn tueksi uuden koulutusmuodon, eKiilto-verkkokoulutuksen, jossa voi perehtyä tapetoinnin ja märkätilarakentamisen peruskysymyksiin ja Kiillon tuotteisiin. Nuoresta iästään huolimatta Jaakko Vuodilla on jo muutaman vuoden kokemus myyntityöstä tapetti- ja maalikaupassa, joten alan taidot ovat hallussa. Jaakko kokee, että eKiilto antoi hyvää perustietoa. – Kiillon tuotteissa on selkeät pakkausmerkinnät, ja käyttötavat selviävät myös niistä. Kuitenkin nettikoulutuksessa tieto on tiivistetty hyvin pakettiin. Kurssi kertasi hyvin muun muassa eri tasoitteiden ominaisuuksia, Jaakko sanoo.

deryhmä ovat tuotteiden jälleenmyyjät. Uusia koulutustarpeita kartoitetaan säännöllisesti, ja tarkoitus on vähitellen rakentaa eKiillosta kattava koulutuspankki, josta hyötyvät niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin myyjät. – Aluepäälliköiltä tulleen palautteen mukaan tasoiteaihe kiinnostaa, ja loppuvuodesta onkin luvassa verkkokurssi, joka vie tasoitteissa pintaa syvemmälle. Myös parketinkäsittelytuotteista on luvassa verkkokurssi. Vedeneristysmarkkinoilla Kiilto on tällä hetkellä alan ainoa nettikoulutusta Suomessa tarjoava yritys, Stiina Pasanen kertoo. ■

Nopeaa ja helppoa asiakaskoulutusta

A

siakkaan neuvonta on tärkeä osa tapetti- ja maalikaupan asiakaspalvelutyötä. Niin myös Jaakko Vuodilla, joka myy tapettituotteita ja lattiamateriaaleja Aninkaisten Tapetti ja Värin Turun myymälässä. – Noin 90 prosentissa asiakaskohtaamisista asiakas kaipaa neuvontaa. Työskentelen enimmäkseen yksityisten kodinremontoija-asiakkaiden kanssa, Vuoti kertoo. Tavallisia asiakkaiden kysymyksiä ovat tuotteiden ominaisuudet: halutaan esimerkiksi tietää, millaisen pohjustuksen ja kiinnityksen tietty tapettilaatu tarvitsee. Myyjän on tunnettava tuot-

Jaakko Vuoti on käynyt myös Kiillon perinteisen parkettikoulutuksen. Kasvokkain tapahtuvan koulutuksen etuna on, että kouluttajalta voi kysyä mieleen tulevista asioista. Nettikoulutus taas on näppärää ja nopeaa. eKiilto-koulutuksen pilottijaksoon osallistui ATV:lta kolme taloon viimeksi tullutta myyjää. He suorittivat koulutuksen työpäivän aikana työpaikan koneilla. – Suosittelisin eKiilto-koulutusta erityisesti alalla aloittavalle työntekijälle, asiasisältö oli kokeneelle työntekijälle melko helppo, koulutuksen itse nopeasti suorittanut Vuoti kertoo. Kiillon koulutusvastaava Stiina Pasanen kertoo, että aloittelijoiden lisäksi eKiilto-koulutuksista hyötyvät erityisesti pitkämatkalaiset. – Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa matkat koulutuspaikkakunnille vievät aikaa. Verkkokoulutuksella voimme taata helposti saatavaa koulutusta kaikille. Tavoitteena kattava koulutuspankki

Kiilto on pitkään panostanut koulutukseen ja neuvontaan, ja eKiilto syntyi halusta luoda uudenlainen koulutusmalli suosittujen asiakaskoulutusten rinnalle. Nopeasti suoritettava koulutus auttaa vaikkapa kesätöihin alalle tulevaa omaksumaan perusasioita kaupan runsaasta tuotevalikoimasta. Pilottikurssille osallistuneet innostuivat verkkokoulutuksesta. Koulutukseen lisättiin heidän palautteensa perusteella enemmän käyttökohdevinkkejä ja ohjelman teknistä toimivuutta parannettiin. Helmikuussa 2012 avattu eKiilto-koulutussivusto on avoin kaikille. Sen ensisijainen koh-

Opiskelijaksi eKiiltoon? • Kiillon nettiopinnot löytyvät osoitteesta www.kiilto.com/ekiilto • Sisään pääsee luomalla itselleen käyttäjätunnukset. • Suoritukset rekisteröityvät järjestelmään, ja osaamistaan voi palata testaamaan myöhemmin uudelleen. • Kurssin suorittaneet myyjät saavat pienen palkinnon ja todistuksen suorituksestaan.

31


Onnistuminen Teksti Miika Kaukinen Kuvat ELO-säätiö

Taitava kokki arvostaa siistiä keittiötä Kokkien suomenmestaruustittelin taituroi tänä vuonna itselleen Eero Vottonen, 28. Sattumien kautta alalle päätynyt nuori kokki työskentelee G. W. Sundmansilla, ja tieto, taito ja tyyli riittävät vaikka mihin.

32


"Peruskoulutodistuksessani

ei ollut hurraamista. Menin köksäntunneillekin vain siksi, että siellä oli rennompaa. Sattumien kautta kokkikoulu voitti putkimiehen uran. Kokkikoulusta tie vei suoraan Englantiin töihin golf-klubin ravintolaan. Laivakokkina puolustusvoimissa sain sitten pitää yllä ammattitaitoa yhdeksän kuukautta. Tai oikeammin sanottuna keitellä nyt edes jotain."

"TV-kokki-touhotus antaa valheellisen kuvan ammatista. Työ on ruuanlaiton lisäksi paljon muutakin: siistimistä, tilausten tekemistä, järjestelyä, aikatauluhallintaa, salin ja keittiön eri osastojen viestintää ja jopa käskytystä. Hyvä kuitenkin on, että tv-ohjelmat tarjoavat virikkeen tehdä sitä tärkeintä, eli ruokaa. Jos kokki siivoaisi keittiötä puolet ohjelmasta, voisi katsojaluvuille käydä köpelösti." "Puhtaassa keittiössä on mukava työskennellä. Ainoastaan järjestyksestä voi seurata jotain hyvää lautaselle siinä tahdissa kuin illan serviisi vaatii. Kukaan kokki ei nauti epäsiististä työympäristöstä. Sotkun syyllistä tai puhtauden puolustajaa ei onneksi tarvitse hakea kaukaa. Hän on kokki itse." "Keittiön hallinnasta seuraa hyvä yleisfiilis itse ruuanlaittoon. Tilojen käytännöllisyys merkitsee paljon: miten keittiö on rakennettu ja miten pinnat on sijoitettu. Järkevällä suunnittelulla työtila on helppo pitää puhtaana. Samalla myös ajatukselle ja tehokkuudelle on vapaata tilaa." "Vuoden kokki-kilpailun finaalissa oli vastassa yllätys: tee voileipä. Piti

valmistaa kolme erilaista kokousvoileipää 12 hengelle kahdesta leipätaikinasta ja ruispaloista. Täytteiksi palvilammasta ja punasipulia, kylmäsavustettua haukea ja kananmunaa sekä silakkaa ja kurkkua. Leipätehtävä oli lopulta aika fiksusti mietitty. Kokin pitää pistää parastaan, aina." ■

Vuoden Kokki -finaali miteltiin maaliskuussa Gastro-messuilla Helsingin messukeskuksessa. KiiltoClean tuki Vuoden Kokki -kilpailua ja varmisti hygienian kilpailun aikana ammattikeittiöiden puhtaanapitoon tarkoitetuilla tuotteilla. 33


Uutuustuotteet rakentamiseen KiiltoFix Rapid on nopea yksikomponenttinen asennusliima puun, kiven, metallin ja useimpien muovilaatujen liimaamiseen kuivissa sisätiloissa. KiiltoFix Rapidilla on erittäin hyvä alkutartunta, ja siksi sitä voidaan käyttää mm. pyyheliinakoukkujen, listojen, paneelien sekä erilaisten kipsikoristeiden ja sisustus- ja akustiikkalevyjen kiinnittämiseen. KiiltoFix Rapid on pölykuiva noin 15 minuutissa, ja liimasauma on rasitettavissa 24–48 tunnin kuluttua liimauksesta. Tuote on mietotuoksuinen ja täysin liuotinvapaa sekä päällemaalattavissa vesiohenteisilla maaleilla. • Pakkaus: 290 ml patruuna, riittoisuus 5 x 5 mm saumaa n. 12 jm/patruuna Uudistettu vähäpölyinen Kiilto SR DF Pikamärkätilatasoite. Uuden teknologian ansiosta Kiilto SR DF on sekoitettaessa lähes pölyämätön. Kiilto SR DF on sementtisideaineinen, nopeasti kovettuva seinätasoite sisäseinäpinnoille kuivissa tiloissa ja märkätiloissa. Ylitasoitus 2–5 mm ja osittain tasoitus 2–15 mm. Kuivumisaika 4 tuntia, paksuimmissa täytöissä 1 vuorokausi. Soveltuu vedeneristeen ja laatoituksen alustaksi. Tuote on M1-luokiteltu. • Riittoisuus: 1,4 kg/ m2/ mm • Pakkaus: 20 kg säkki. Kalle Pro Parkettilakka. Kalle Parkettilakka muuttui ja sai uuden nimen – Kalle Pro Parkettilakka. M1luokiteltu Kalle Pro on tarkoitettu ensisijaisesti kovan kulutusrasituksen tiloihin, kuten liikuntasaleihin. Uusi Kalle Pro on väriltään valkoinen, mikä helpottaa lakkaajan työtä. Lakassa on selkeästi paremmat kitkajälkien kesto-ominaisuudet, miedompi tuoksu sekä täyteläisempi koostumus. Pidennetty käyttöaika kovetteen lisäyksestä max. 6 tuntia. Uutuus erikoislaatoituksiin – Kiilto HighFlex S2. Kiilto HighFlex S2 on uudentyyppinen, M1-luokiteltu erittäin riittoisa ja valumaton sementtipohjainen laattaliima keraamisten laattojen kiinnitykseen sisä- ja ulkotiloissa. Tuote soveltuu erikoiskohteiden kuten peltielementtikylpyhuoneiden laatoitukseen sekä parhaan mahdollisen joustavuuden ja tartunnan ansiosta erilaisiin laatta- ja kiviverhoiluihin kiukaiden taustaseinissä sekä hyvän muodonmuutoskyvyn ansiosta myös uudiskohteiden betonialustojen laatoituksiin. Väriltään HighFlex S2 on valkoinen, joten se on erinomainen myös lasimosaiikkien ja lasilaattojen kiinnitykseen. Tuotteen uudenlainen koostumus mahdollistaa nopean saumattavuuden: seinät ovat saumattavissa noin 12 tunnin ja lattiaklinkkerit noin 24 tunnin kuluttua laatoituksesta. Sekoitettu laasti säilyy levityskelpoisena noin 3 tuntia ja HighFlexin avoin aika on noin 20 minuuttia. • 10 kg/säkki = n. 9–12 m2 valmista laatoitusta • EN 12004 -standardin mukainen luokitus C2TES2 34

Uutuustuotteet teollisuuskäyttöön Kestopur 205-sarja täydentyy Kestopur 205/30, Kestopur 205/60, Kestopur 205/110. Uudet tuotteet ovat kaksikomponenttisia ja liuotinvapaita polyuretaaniliimoja. Tuotteiden erityisominaisuus on erittäin sitkeä tartunta metallisiin pintoihin. Liimat soveltuvat mm. metallien, puun, eristemateriaalien ja kuitukomposiitin liimaukseen. Tyypillinen käyttökohde on kuorma-autojen lämpöeristettyjen jakelukorien kerroslevyjen liimaus. Kestokol 94 + Kovete M Kestokol 94 on kaksikomponenttinen dispersioliima, joka on kehitetty puupohjaisten levyjen kalvopinnoitukseen jatkuvatoimisille puristinlinjoille. Liimasaumalla on erittäin korkea veden- ja lämmönkesto. Sitomelt 1201 on EVA-pohjainen sulateliima, joka on kehitetty ilmansuodattimien vekitykseen. Liimalla on korkea sulaviskositeetti, ja liimasaumasta muodostuu erittäin joustava. Liima voidaan tarvittaessa myös vaahdottaa. Sitomelt 1212 on EVA-pohjainen sulateliima, joka on kehitetty ilmansuodattimien vekitykseen. Liimalla on korkea sulaviskositeetti ja kuumapito. Sitomelt 1280, EVA-pohjainen sulateliima on kehitetty vaneriteollisuuden viilusaumaukseen. Liima on väriltään vaalea, ja sillä saavutetaan korkea sitomisnopeus. Liimaa voidaan käyttää koivu- ja havuviilun saumauksessa. Sitol 2011 on EVA-pohjainen dispersioliima, joka on kehitetty pakkaavan teollisuuden koteloiden ja aaltopahvilaatikoiden muodostukseen ja suljentaan. Nopea sitominen on sen erityisominaisuus ja se soveltuu hyvin suutinlevitykseen. Tuotteella voidaan liimata kartongille myös eräitä muovimateriaaleja (esim. koronakäsitelty PE, PVC, PS). Akvapur AM 1000 on dispersioliima, joka on kehitetty MDF- tai muiden puuperustaisten, jyrsittyjen levyaihioiden PVC-foliopinnoitukseen käyttäen membra- tai syvävetotekniikkaa. Liimalla saadaan hyvä ja tasainen pinta.

Kiilto Gel Primer on hyytelömäinen tartuntapohjuste huokoisille ja imemättömille seinäpinnoille. Voidaan käyttää myös ohennettuna sementtipohjaisten lattiatasoitteiden pohjustamiseen. Geelimäisen olomuotonsa vuoksi se ei roisku telattaessa ohentamattomana. Alustana voi olla maali, PCV-pinnoitettu teräsohutlevy (esim. peltielementtikylpyhuone), erilaiset rakennuslevyt tai huokoinen tasoite tai betoni. Riittoisuus ohentamattomana on noin 10 m2/l ja ohennettuna (1 osa primeria, 4 osaa vettä) n. 30 m2/5 l. Pakkauskoko 10 l pyöreä muoviastia. Kiilto Gel Primer on vesiohenteinen ja M1-luokiteltu. Vähäpölyinen Kiilto TopPlan DF. Kiillon lattiatasoitteissa on nyt myös vähäpölyinen vaihtoehto, Kiilto TopPlan DF, 1–10 mm tasoituksiin sisätiloissa. Tämä erinomaisen leviävyyden omaava tuote soveltuu myös pumppaamiseen, ja vähemmän pölyävänä se vähentää pölyn määrää merkittävästi työmailla. • Riittoisuus 1,6 kg/mm/m2 ja pakkauskoko 20 kg säkki. Tuote on M1-luokiteltu.


Teksti ja kuva Juho Paavola

Yhdessä tarjoamme enemmän Messuilta etsitään yrityksiä, jotka voivat hyötyä sekä Kiilto Oy:n että KiiltoClean Oy:n tuotteista.

E

roa ei edes huomaisi ellei tietäisi. Ollaan Prosessiteollisuus ja Analyysitekniikka 2012 -messuilla Helsingissä. Käytävän kahta puolen Kiilto Oy:n ja KiiltoClean Oy:n messuosastot muodostavat oman pienen maailmansa. – Haluamme esiintyä yhdessä. Ajatuksena on, että yhdessä voimme tarjota asiakkaalle enemmän, sanoo teollisuusosaston tuotepäällikkö Tero Mäkinen Kiilto Oy:stä. Yhteisen ilmeen lisäksi yrityksiä yhdistää ovela mehutarjoilu. Kiillon puolella asiakkaille tarjotaan pienestä sammiosta appelsiinimehua, jonka pintaa anturi mittaa. Mehun kulutus siirtyy reaaliaikaisesti KiiltoCleanin puolella sijaitsevalle näytölle. – Ohjaamme asiakkaan myös KiiltoCleanin messuosastolle, missä hän näkee näytöltä mehun kulutuksen ja voi tutustua mehun menekkiin. Tärkeimpänä on tietysti siirtyä tutustumaan Kiiltocleanin tuotteisiin ja palveluihin, Mäkinen jatkaa. Mehumittari osoittaa miniatyyrikoossa, miten KiiltoCleanin järjestelmä toimii isossa mittakaavassa.  – Kyseisellä tekniikalla KiiltoClean ottaa vastuun siitä, että asiakkaalla on aina pesuainetta käytettävissään ilman että kenenkään tarvitsee tilata tuotetta, KiiltoCleanin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jukka Rantala kertoo.  Toimiva tuote menestyy, kun asiakas saa hyvästä palvelusta lisäarvoa. Messujen tärkein anti on ollut paitsi esitellä asiakasta hyödyttäviä palveluita myös kertoa heille, minkälaisen kokonaisuuden Kiilto ja KiiltoClean voivat tarjota yhdessä. Siellä missä liimataan, tarvitaan myös puhdistusta.  Messuilta tavoitellaankin sellaisia asiakkaita, jotka voivat hyötyä kahden yrityksen kokonaisvaltaisesta palvelusta. – Esimerkiksi panimossa etiketit liimataan Kiillon liimalla ja tilojen puhdistukseen käytetään KiiltoCleanin tuotteita, Mäkinen sanoo. 35


Kiilto neuvoo

Tehtävät vaihtuvat

Kiilto vahvistaa viestintäänsä

Mustin korvat ja muita erikoisia käyttökohteita Tuotteiden käyttöön ja työtapoihin liittyvät kysymykset ovat aina tärkeitä. Tuoteneuvonnassa jos missä niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Hyvin yksinkertainen asia tai työsuoritus voi jollekin toiselle olla hyvinkin uusi ja outo. Tuotteiden ohjeistuskin voi muuttua. Siksi kannattaa aina lukea tuote-esite. Jos jokin asia jää silti epäselväksi, meiltä voi ja pitääkin kysyä ennen työhön ryhtymistä. Tällä kertaa Kiilto neuvoo -palstalle on koottu yleisimpien tuoteneuvontakysymysten sijaan asiakkaita askarruttaneita erikoisimpia käyttökohteita ja niihin liittyviä kysymyksiä vuosien varrelta. Eläinaiheisia kysymyksiä tulee paljon. Esimerkiksi koiran korvien liimaamisesta ”muotoon” kysytään usein. Tiedämme niitä liimatun nahan liimaukseen tarkoitetuilla liimoilla, mutta liimasauman pehmittäminen ja avaus onkin sitten hankalaa ja saattaa olla kivuliasta koiralle. Hevosenkenkien liimaamista kavioihin ja ulostekeräyspussin liimaamista hevosen takapuoleen on myös tiedusteltu. Koska emme ole ikinä tehneet eläinkokeita, emme tietenkään voi suositella tuotteitamme kyseisiin kohteisiin. Sama tilanne on tekokynsien liimaus- ja poistokysymyksissä ja muissa ihmiskehoon ja sen ”lisävarusteisiin” liittyvissä liimauskysymyksissä, joita meille myös on tullut. Elokuvakohtausten, television ja teatterin lavastajilta tulee hyvin mielenkiintoisia kysymyksiä. Milloin halutaan sateisen asfaltin näköinen pinta, hiekka-aavikko ja milloin dinosauruksen jalanjäljet. Sirkuksen elefantin karsinakin on haluttu tasoittaa ja pinnoittaa tuotteillamme. Järven pohjaan on haluttu liimata matto. Ongelmana tässä tietenkin on paitsi alusta, myös jonkin verran haastavat olosuhdetekijät.

Messuosastoille halutaan usein hyvin kiinnittävä liima, jonka pitäisi olla myös helposti irrotettava. Matoille vaihtoehtona toimii usein Kiilto Grip -tarraliima, mutta esimerkiksi laatoille tällaista takuuvarmasti hetken pitävää, mutta helposti irrotettavaa ja pinnoilta puhdistettavaa vaihtoehtoa on vaikea keksiä. Vakava paikka on silloin, kun henkilö (yleensä lapsi) on syönyt tai juonut vahingossa tuotettamme. Paljon vaikuttaa tietenkin se, mikä määrä tuotetta on nieluun joutunut ja mitkä ovat oireet. Henkilö kannattaa joka tapauksessa käyttää lääkärissä ja tutustua yhdessä lääkärin kanssa verkkosivuiltamme löytyvään tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen (www.kiilto.com/tuotteet/käyttöturvallisuustiedotteet). Yleensä suurempaa vaaraa ei ole, mutta valikoimissamme on vielä joitakin esimerkiksi liuottimia, voimakkaita emäksiä tai happoja sisältäviä tuotteita.

Usein ky sytään miten hä vittää tuotepakkaus , vanhentu nut tuote tai jäljelle jäänyt tuotejä ämä. Vastaus lö ytyy nettis ivuiltamme www.kiilto .com kohd asta Tuotteet / Pakkausten hävitysohj Jokaisessa eet. Kiilto Oy:ss ä valmistetu rakennustu ssa otepakkau ksessa on jota seuraam koodi, alla löytää kyseisen tuotteen hä vitysohjee n.

Oudoimmistakin kysymyksistä voi syntyä innovaatioita ja uusia tuoteideoita. Otamme niitä jatkossakin mielellämme vastaan tuoteneuvonnan numerossa 0207 710 200.

36

KTM Sirpa Virtanen on aloittanut Kiilto Familyn viestintäjohtajana maaliskuussa. Sirpa Virtanen vastaa Kiilto Family ­ -konsernin viestintätoimintojen koordinoinnista, kehittämisestä ja budjetoinnista. Virtanen vetää konsernin viestintäyksikköä, johon kuuluvat tiedottaja Armi Mehto, visualisti Matti Raatikainen, visualisti Minna Dementjeff, markkinointiviestintäassistentti Jenni Honkala ja kääntäjä Asta Vainionpää. Sirpa Virtanen on tullut Kiiltoon vuonna 2000 Kuluttajatuotteet-osaston myyntipäälliköksi, ja vuodesta 2011 hän on toiminut KiiltoClean Oy:n vähittäiskauppaliiketoiminnan liiketoimintajohtajana.

Myyntiedustajista aluepäälliköitä Kiilto Oy:n rakennustarvike- ja teollisuusosaston edustajat on nimitetty aluepäälliköiksi. Aluepäällikkö-nimike kuvaa paremmin tehtäväkuvaa, joka on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi vastuuksi omalla alueella olevista asiakkaista. Aluepäälliköt hoitavat alueellaan myyntityötä, koulutusta, teknistä neuvontaa ja koeajoja asiakkaiden tarpeiden mukaan yhteistyössä Lempäälän toimintojen kanssa. Uutena Kaakkois-Suomen aluepäällikkönä on aloittanut puutekniikan insinööri Roni Koivisto. Hän on aiemmin työskennellyt Finnforest Oy:llä myyntitehtävissä. Heikki Honkala on nimitetty teollisuusosaston asiakaspalvelupäälliköksi. Honkalan päävastuualue on tuotteiden myynnin tukeminen kotimaassa ja kansainvälisessä toiminnassa, myyntityö omille erikseen määriteltäville asiakkaille, tekninen neuvonta ja asiantuntijatuki sekä reklamaatioiden hoito. Honkala on ollut Kiillon palveluksessa lähes 30 vuotta, ja hänellä on kattava kokemus teollisuuden myyntitehtävistä. Tero Mäkinen jatkaa teollisuusosaston tuotepäällikkönä, mutta tehtävä painottuu entistä enemmän uusien tuotteiden edistämiseen.

Lammensalo myyntiassistentiksi Pia Lammensalo on aloittanut rakennustarvikeosastolla myyntiassistenttina. Hän on tullut Kiiltoon vuonna 2008 ja toiminut aikaisemmin vientiassistenttina vastaten Ruotsin ja Puolan vientitoiminnoista. 


Tosisuomalaisia tuotteita

Kotimaisuus on aina ollut Kiillon toiminnan avainsana. Markkinoinnissa kotimaisuus on ollut vaihdellen hyvä tai vähemmän hyvä myyntivaltti. Tämän sivun esimerkit ovat Kiillon historian alkuvuosikymmeniltä. 1920-luku oli Suomessakin taloudellisen kasvun aikaa, ja vähitellen vaurastuvat suomalaiset arvostivat mahdollisuutta ostaa ulkomaisia tuotteita. Niinpä Kiillonkin tuotteille oli aluksi valittava hienolta kuulostavat vierasperäiset nimet. Kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua muotiin tuli suomentaa nimiä. 1930-luvulla Timantti-kenkävoide ja Hylje-saapasrasva olivat tuotteita, joista tavalliset kuluttajat parhaiten tunsivat Kiillon.

37


Kiilto tukee Teksti kari saarinen kuva Lehtikuva

Hiihtäjä Niklas Collianderin tavoite on kristallinkirkas. Ensin Val di Fiemmen MM-hiihtojen edustusjoukkueeseen, perinteisellä sprintillä finaaliin ja lopulta palkintopallille asti. Kiilto mahdollistaa yhteistyösopimuksellaan Collianderin täysipäiväisen satsauksen urheiluun.

Kiilto kirittää Collianderia

H

iihdon maailmanmestaruuskilpailut Italian Val di Fiemmessa ensi talvena ovat vantaalaisen Niklas Collianderin urheilijanuran toistaiseksi merkittävin kilometripylväs. 27-vuotias atleetti otti tämän tavoitteen kiikariinsa jo vuosia sitten, eivätkä edes viime kauden pilanneet loukkaantumiset saaneet häntä toisiin ajatuksiin. – Lähtötaso uuteen kilpailukauteen valmistautumiseen on ainakin yhtä hyvä kuin vuosi sitten. Aion antaa tarvittavat näytöt tämän vuoden lopulla MM-kisajoukkueen nimeämisestä vastaaville. Val di Fiemmessa menen ensin perinteisen sprintissä finaaliin ja siinä sitten kolmen parhaan joukkoon, Colliander toteaa määrätietoisesti. Toistaiseksi miehen parhaita saavutuksia ovat sprintin kahdeksas sija maailmancupissa toissa talvena sekä SM-mitalit niin henkilökohtaisella puolella kuin viesteissäkin. Itse hän arvostaa eniten aika-ajon eli karsinnan voittoa joulukuussa 2010 Rukan MC Nordic Opening -mittelössä. Loppukilpailu meni pilalle kaatumisen takia. Viime talvena vaivannut huono tuuri eli lähinnä harjoituksissa sattuneet loukkaantumiset estivät käytännössä koko kisarumban. – Pidin huhtikuussa hiihtäjän perinteisen kesäloman eli kahden viikon treenitauon. Sen jälkeen on jo menty kovaa. Koska satsaan nimenomaan 38

sprinttiin, ei ohjelmassani ole varsinaista peruskuntokautta. Tehoja otetaan heti irti melko rajusti niin voima- kuin lajiharjoittelussakin, Colliander selittää. – Tavoitteeseeni pääsen, kun teen kaiken vielä hieman paremmin kuin aiemmin. Treenisysteemiä sinänsä ei ole syytä paljon peukaloida, sillä se on osa-alue, jossa olen lähimpänä täydellisyyttä. Enemmän on tekemistä siinä, että saavutan täydellisen ruokavalion, onnistun täydellisesti lepäämisessä ja löydän täydelliset välineet. Colliander on ottanut tavakseen kirjoittaa omaan Val di Fiemme -vihkoonsa säännöllisesti pieniä asioita, joilla omaa mitalihakuista projektiaan saisi vielä toimivammaksi. Vihkoa selaillaan varsin usein, jotta asiat pysyvät mielessä. – Taktista etua minulle on siitä, että lähden ensi kauteen vielä jonkinlaisena altavastaajana. Nimeni ei ole kaikille tuttu. Suomen hiihdon A-maajoukkueen ruotsalaisesta sprinttivalmentajasta Niclas Grönistä tuli viime talvena myös Collianderin henkilökohtainen valmentaja. Täysipäiväisen urheilun Collianderille mahdollistaa yhteistyökumppanien kuten Kiillon tuki. Niklaksen harjoittelun ja kilpailukunnon etenemistä voi seurata hiihtäjän blogista: niklascolliander.wordpress.com ■


Rosvopaistia sotaveteraanien kunniaksi Sotaveteraanit saavat tänä kesänä nauttia jo 20. kerran rosvopaistia ohjelmallisissa tapahtumissa ympäri Suomea. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Finnairin henkilökunnan vapaaehtoiset yhteistyössä puolustusvoimien, tapahtumapaikkakuntien ja vapaaehtoisten esiintyjien kanssa. – Haluamme jatkaa Rosvopaisti-tapahtumien järjestämistä vuosittain niin kauan kuin veteraanit ja heidän puolisonsa jaksavat niihin osallistua. Sodassa mukana olleita sotilaita ja lottia on elossa vielä noin 47 000, nuorimmat heistä täyttävät tänä vuonna 84 vuotta, kertoo Rosvopaisti-tapahtuman aktiivi Tarja Mattsson. Tämän kesän päätapahtumaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen odotetaan elokuussa yli 1 200 veteraanivierasta – enemmän kuin missään tapahtumassa on aiemmin ollut. Kiilto on yksi neljästä tapahtuman yritystukijasta. – Osallistuin viime vuonna ensimmäistä kertaa Rosvopaisti-tapahtumaan vapaaehtoisena ja näin, miten paljon iloa se tuotti osallistujille. Kun tänä vuonna tuli ajankohtaiseksi hankkia uusia yhteistyökumppaneita, lähdin mielelläni mukaan varmistamaan, että perinne voi paikallisten yritysten tuella jatkua, Mattsson sanoo.

Huippuleiri huipputalenteille Suomen lupaavimmat salibandyn junioripelaajat kokoontuvat tänäkin kesänä Talenttileireille hiomaan taitojaan ja nauttimaan rennosta meiningistä. – Pelaajat ovat oman ikäluokkansa parhaimmistoa sekä tytöissä että pojissa. Joukossa on varmasti tulevia maajoukkuepelaajia, kertoo JP Lehtonen Suomen Salibandyliitosta. – Leireillä nuoret tapaavat ikätovereitaan ympäri Suomen ja saavat tuntumaa harjoitteluun ja pelaamiseen huipputasolla. Salibandylle tyypillisesti haluamme kuitenkin aina säilyttää pelaamisen rentouden ja hauskuuden. Talenttileireillä pelaajille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja palautetta sekä kehitysideoita erilaisin laji- ja oheisharjoittein. Suomen Salibandyliitto on järjestänyt Talenttileirejä ikäluokkien huippupelaajille vuodesta 2005 alkaen. Osallistujat leireille valitaan ikäluokkavalmentajien ehdokaslistan tai seurojen valmennuspäälliköiden suositusten perusteella. – Tänä vuonna mukana on jo 600–700 nuorta. Leirien suosion kasvaessa myös yhteistyökumppaneiden merkitys korostuu. Heidän avullaan voimme järjestää jotain pientä erityistä leiriläisille. Kiilto tukee Suomen Salibandyliiton toimintaa aina katusählykiertueista maajoukkuetasolle asti.

Mitä pidit Kontaktista? Millainen lukukokemus käsissäsi oleva Kontakti-lehti oli? Löysitkö kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa, herättivätkö jutut uusia ajatuksia? Äänestä kiinnostavinta juttua ja voita kylpynautinnon kruunaava saunasetti! Palautteen voit lähettää ja kiinnostavinta juttua äänestää Kiillon verkkosivulla www.kiilto.com. Palautelomakkeen löydät kohdasta tietoa Kiillosta > yhteystiedot > palaute ja lisätiedot. Kirjoita terveisesi ja parhaan jutun sivunumero kohtaan

"viesti". Arvomme palkinnot kaikkien 15.8. mennessä palautetta jättäneiden kesken. Vuoden 2011 Kontaktin mielenkiintoisimmiksi jutuiksi lukijat valitsivat Kemian innovaatiot arjen apureina -jutun (s. 10), Vihiluodon Kalan toimitalosta kertovan tarinan Aika vonkale (s. 18) sekä Kontiotuotteen toimintaa esittelevän Pohjoisen puu puristuu lämpimäksi Liimahirreksi -jutun (s. 20).

39


Joustava laattaliima vaativiin kohteisiin

Kiilto

HighFlex S2 LaattaLiima

www.kiilto.com

U

U

t

U

U

s

!


Kontakti asiakaslehti 2012  

Kiilto Oy:n asiakaslehti Kontakti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you