Issuu on Google+

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 2/20 1 1

Uusi strategia käyttöön Päämääränä yhä laadukkaampi koulutus Kolme tarinaa oppisopimuksesta Keudan historiaa:

1980-luku oli laajentamisen aikaa


2

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Tässä numerossa 3

Uljas uusi Keuda – työelämän taitaja Pääkirjoitus

4

Strategia on kaikkien keudalaisten työn punainen lanka Keudan uusi strategia on astunut voimaan

11

Keudan hiusalan koulutus juhli ensimmäistä vuosikymmentään Parturi-kampaamo-osasto 10-vuotta

12

Kilpailemalla ammattitaitoa ja yhteishenkeä Keudan kilpailukausi 2010–2011 oli menestyksekäs.

14

Laajentumisen vuosikymmen päättyi lamatunnelmissa Keudan historiaa

9

17

Tiedoksi Nimityksiä ja uusi yhteistyökumppani viestinnässä ja markkinoinnissa

18

Oppisopimus Kolme erilaista tarinaa

20

Kansainvälistä kuhinaa Keudassa Vilkas kansainvälisten tilaisuuksien kevät

21

Uutisia Sipoon Enter esillä Matkailutuotteita kehitteillä

22

Oppilaskunta Kuoma Opiskelijan terveiset ja vihreä ystävämme

23

Tapaa keudalainen Sari Mallat-Ahola

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu yli 190 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 600 ja liikevaihtomme vuonna 2010 oli 52 miljoonaa euroa.

11 12

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

18

Nro Julkaisija Päätoimittaja Toimitus Taitto Valokuvat Kansikuvassa Painopaikka Painosmäärä

2/2011 Syksy 2011, 5. vuosikerta Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 info@keuda.fi, www.keuda.fi Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki Zeeland Turku Oy / Tiina Valve Kimmo Brandt, Heli Vastamäki, Mari Lehto Rikhard Kohomäki (opiskelija, Keuda Aikuiskoulutus) Savion Kirjapaino Oy 3 000


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Uljas uusi Keuda – Työelämän taitaja

K

eudalla on uusi strategia ja sen myötä uusittu slogan ”Työelämän taitaja”. Olemme uudistaneet samalla sidos ryhmälehtemme nimen ja ilmeen. Lehti on nyt Keuda-lehti ja toivomme sen viestivän entistä paremmin siitä, mitä Keudassa osaamme ja teemme ja miten palvelemme toiminta-aluettamme. Tämän lehden pääteemana on Keudan uusi kehittämisstrategia.

hittämisestä ja kuulimme omistajatahoja voimakkaassa muutoksessa olevan kuntasektorin ja koulutuksen kehitystrendien asettamista reunaehdoista. Henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset olivat oleellisia.

Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti keväällä 2010 käynnistää Keudan strategiatyön ja uudistaa 1.8.2007 voimaan tulleen kuntayhtymän kehittämisstrategian. Strategiatyön tavoitteena oli: • Ammatillisen koulutuksen koulutus palvelujen tuloksellisuuden ja vai kuttavuuden parantaminen Keski Uudellamaalla. • Palvelukyvyn parantaminen nuor ten ja aikuisten koulutuksessa sekä työelämän kehittämistehtävässä. • Vastaaminen Keski-Uudenmaan alueen kehittymishaasteisiin ja koulutustarpeeseen. • Koulutusyhteistyön alueellinen vahvistaminen. • Keudan henkilökunnan osaamisen kehittäminen, sisäisen toiminnan kehittäminen ja sisäisen palvelu kyvyn parantaminen.

Apuna strategiaprosessin toteutuksessa oli ammatillisen koulutuksen strategiatyön menetelmiä ja prosesseja sekä organisaatioiden kehittämistyötä ja sen dynamiikkaa tunteva ulkopuolinen asiantuntija Net Effect Oy, josta vastuukonsulttina oli johtaja Sari Gustafsson. Aloitimme hankeen laajalla nykytila-analyysilla, Internet-kyselyllä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Kyselyt ja haastattelut kohdistuivat henkilöstöön, opiskelijoihin sekä omistajakuntien ja elinkeinoelämän edustajiin. Käsittelimme aineistoa ja rakensimme strategiaa monissa kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtoryhmän yhteisissä seminaareissa ja strategiatyöryhmän kokouksissa. Välillä kysyimme palautetta henkilökunnalta ja opiskelijoilta. Tausta-aineistoa kertyi kyselyistä ja haastatteluista paljon. Mukana olevat tahot osallistuivat erittäin aktiivisesti strategian rakentamiseen. Strategiatyön tavoitteet saavutettiin hyvin ja lopputuloksen pohjalta on hyvä viedä Keudan kehittämistyötä eteenpäin.

Otimme strategiatyössä erityisesti huomioon elinkeinoelämän näkemykset ja odotukset Keudan toiminnan ke-

Visio on asetettu vuoteen 2020. Missio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ovat suhteellisen pysyviä, ja ne on suun-

niteltu vuosille 2011–2015. Toiminnalliset tavoitteet tarkistetaan vuosittain, ja ne sovitetaan myös talousarviokauteen. Keudan perusarvot on uudistettu vuonna 2008 toteutetussa perusteellisessa arvoprosessissa, ja ne ovat edelleen ajan tasalla. Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

3


4

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keudan uusi strategia on astunut voimaan 1. elokuuta 2011. Strategia ohjaa jokaisen Keudan työntekijän ja luottamushenkilön toimintaa. Toiminnan uudistuminen näkyy myös opiskelijoille, ennen kaikkea yhä laadukkaampana koulutuksena.

Strategia • tekstit HELI ja kuvat VASTAMÄKI HELI VASTAMÄKI • kuvitus TIINA VALVE • kuvat Kimmo Brandt, Mari Lehto ja HELI VASTAMÄKI • kuvitus TIINA VALVE


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

on kaikkien keudalaisten työn punainen lanka

S

trategian laatimisessa ovat olleet mukana niin henkilöstö, opiskelijat kuin ulkoiset sidosryhmät. Keudan yhtymähallitus hyväksyi strategian maaliskuussa 2011, ja yhtymävaltuusto vahvisti sen toukokuussa. Keudan uudistunut, vuoteen 2020 ulottuva visio, tahtotila määriteltiin seuraavasti: Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista. Vision mukaan Keudan toiminta vuonna 2020 on seuraavanlaista:

• Keudalaiset huippuosaajat toimivat rakentavassa yhteishengessä työ yhteisökulttuurin luojina. • Keuda on erinomaisesti johdettu yhteisö, jossa itseohjautuvat asiantuntijat tekevät aktiivista asiakas- ja työelämä yhteistyötä. Vision saavutamme toteuttamalla strategisia päämääriä. Vuoteen 2015 ulottuvat päämäärät on esitelty tämän lehden sivuilla. Päämäärät pohjautuvat Keudan toimintaajatukseen, joka on strategiassa määritelty seuraavasti: Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Visio 2020 Keuda kuuluu toimialallaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoon ja tuottaa kansainvälistä ammatillista huippuosaamista.

Arvot Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä

Toimintaajatus Tuotamme asiakkaillemme hyvinvointia ja kilpailukykyä tarjoamalla tasokkaita, vetovoimaisia ja työelämälähtöisiä koulutus- ja kehittämispalveluja.

Strategiset päämäärät 2011–2015 • Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta • Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja. • Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä. • Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa. • organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa. • Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset.

Missio Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

5


6

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Strateginen päämäärä:

Edistämme opiskelukykyä, oppimista, laadukasta henkilökohtaista opiskelun ohjausta ja opetusta Tähän pyrimme: Opiskelijoiden opiskelukyvystä huolehtiminen ja oppimisen tukeminen ovat Keudassa ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita. Arvostamme opiskelijoiden osaamista ja tarjoamme heille elinikäiset oppimisen mahdollisuudet. Opinnot suunnitellaan jokaiselle opiskelijalle aina henkilökohtaisesti, niin nuoriso- kuin aikuispuolella. Opettajien ammatti- ja opetustaidoista pidetään huolta ja oppimisympäristöjä kehitetään koko ajan monimuotoisemmiksi.

tiettyihin aihealueisiin ja jokaista ryhmää opettavat useat eri alojen asiantuntijat. Tämä takaa laadukkaan opetuksen. Jyrki Autio, viheralan opettaja: – Olemme siitä onnellisessa asemassa, että voimme monissa opetustilanteissa jakaa opiskelijat pienempiin ryhmiin ja antaa todella henkilökohtaista opetusta. Esimerkiksi koneiden käytössä tämä on jo turvallisuussyistä välttämätöntä. Kun puhutaan laadukkaasta opetuksesta, niin kaipaisin Keudaan yhtenäistä ohjeistusta sille, mikä on laatua.

Puutarhatalouden perustutkinnon aikuisopiskelijat Hannu Korhonen, Katariina Hampaala, Minna Kohonen, Iris Nievas Busi ja Eija Ojaranta: – Opetus on ollut erittäin laadukasta. Koneiden käyttöön toivoisimme vielä enemmän henkilökohtaista perehdyttämistä. Ryhmämme ei ole saanut tarpeeksi varsinaista opiskelun ohjausta. Varsinkin opintojen alussa oli hankalaa, kun systeemit tuntuivat niin monimutkaisilta, ettei oikein edes tiennyt, mitä kysyä. Olemme kuitenkin oppineet ottamaan asioista selvää.

Mitä tästä tuumaavat viheralan opettajat ja opiskelijat Keuda Mäntsälässä, Saaren kartanolla? Anne Laine, viheralan opettaja: – Meillä on ollut aikuiskoulutusta pitkään ja henkilökohtainen opiskelun suunnittelu ja ohjaus on tuttua. Sekä nuoret että aikuiset tarvitsevat ja saavat ohjausta. Uskon, että voimme toimia tässä esimerkkinä muille Keudan koulutusyksiköille. Meillä opettajat ovat erikoistuneet

Puutarha-alan koulutus Keuda Mäntsälässä: • Puutarhatalouden perustutkinto peruskoulu- ja yo-pohjaisena sekä aikuiskoulutuksena • Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma, puutarha tuotannon koulutusohjelma ja viheralan koulutusohjelma • Perustutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi suorittaa puisto puutarhurin, floristin tai viljelypuutarhurin ammattitutkinnon. Lisäksi opiskelua voi jatkaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Puutarhurin tyypillisiä työtehtäviä on viheralueiden rakentaminen ja ylläpito.

e pienryhOpetustilann en arhataloud mässä. Puut is ku ai on perustutkinn rehdyttää pe opiskelijoita yttöön tällä koneiden kä talousalan kertaa maa si Ovaska. Pa ja opetta


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Strateginen päämäärä:

Rakennamme vetovoimaista aikuiskoulutusta ja työelämäpalveluja Tähän pyrimme: Keuda on laadukas ja monipuolinen aikuiskouluttaja. Toteutamme koulutusta asiakaslähtöisesti yhteistyössä työelämän kanssa. Keudalla on erityinen työelämän kehittämistehtävä. Tapahtui 15.6.2011 Järvenpään Wärtsilänkadulla, tarkemmin sanoen osoitteessa 63, käy kuhina. Vietetään Keuda Aikuiskoulutuksen vasta remontoidun tekniikkahallin avajaisia. Paikalla on Keudan oman porukan lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ja lehdistöä. Keski-Uudenmaan maakuntalehti uutisoi asiasta parin päivän kuluttua näyttävästi. Kylmäasentajiksi opiskelevat Niina Rauhala, Jyrki Ovaska ja Rikhard Kohomäki esittelevät ylpeinä siistejä ja toimivia koulutustiloja. He voivat katsoa luottavaisina tulevaisuuteen, sillä alalla on kysyntää koulutetuille työntekijöille. Hallissa koulutetaan laajasti tekniikan alan ammattilaisia, tulevaisuudessa arviolta 300–500 opiskelijaa vuodessa.

Uusittu tekniikkahalli on vain yksi osoitus Keudan aikuiskoulutuksen nykyisestä ja tulevasta kehityksestä. Ky-

syntää aikuiskoulutukselle Keski-Uudellamaalla on, ja Keuda haluaa siihen osaltaan vastata.

Metson v halli on anha telasaanut uuden elämän tekniik an alan aikuisk ou areena lutuksen na.

Avajaistunnelmaa Wärtsilänkadulla.

7


8

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Strateginen päämäärä:

Edistämme henkilöstömme työhyvinvointia, osaamista ja osaamisen hyödyntämistä Tähän pyrimme: Keuda on luotettava työnantaja ja hyvä työyhteisö, joka arvostaa henkilöstönsä osaamista. Keudassa jokainen työntekijä kehittyy ammatillisesti. On ilo olla keudalainen! Näin aiheesta keskustelivat autoalan opettaja Janne Jussila (Keuda Mäntsälä), koulutuspäällikkö Kimmo Mantela (Keuda Järvenpää, Wärtsilänkatu) ja ravitsemisalan opettaja Jaana Vaskin (Keuda Järvenpää, Sibeliuksenväylä): Kimmo: Koulutuspäällikkönä pystyn vaikuttamaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutushakemuksia tulee paljon, ja muutamien tarpeellisuudesta olen joutunut hakijan kanssa keskustelemaan. En ole kuitenkaan vielä yhtään koulutushakemusta hylännyt. Koulutus-

päivien määrä jakautuu kyllä henkilöstön keskuudessa epätasaisesti heidän omasta innokkuudesta riippuen. Jaana: Varaluottamusmiehenäkin asioita seuranneena olen sitä mieltä, että koulutukseen pääsemisen pitäisi olla vielä nykyistä oikeudenmukaisempaa. Vaikka tietyt pelisäännöt ovat olemassa, on paljon esimiehestäkin kiinni, kuka pääsee koulutukseen ja onko se palkatonta vai palkallista. Janne: Kun tunnit ovat useilla opettajilla liki tapissa, ei heillä enää riitä energiaa kouluttautumiseen tai edes talon omiin ohjelmiin ja tapoihin perehtymiseen. Tämä olisi kuitenkin tosi tärkeää, varsinkin uusien opettajien kohdalla. Kimmo: Meidän koulutusyksikössämme on otettu käyttöön tuutoriopettajat uusille opettajille. Lukuvuoden alussa käytetään paljon tuplaopettajuutta päi-

vän tai pari viikossa. Vaikka se on äkkiä ajatellen kallista, vielä paljon kalliimpaa on, jos sekä uusi opettaja että opiskeli­jat palavat loppuun. Pahimmassa tapauksessa puolet ryhmän opiskelijoista häviää puolessa vuodessa ja menetämme helposti opettajan palkan verran tuloja. Jaana: Juuri tällaisia hyviä käytänteitä pitää Keudassa levittää, sisäinen verkostoituminen on nyt todella tärkeää. Janne: Opettajien työelämäjaksot ovat myös yksi kehitettävä asia. Mielestäni siihen pitäisi olla jokaisella opettajalla mahdollisuus ja velvollisuuskin vähintään viiden vuoden välein. Jaana: Opettajat voivat tosin hyödyntää tehokkaasti myös opiskelijoidensa työssäoppimispaikkoja. Itse lähden usein opiskelijoiden kanssa työvuoroon, heidän rinnalleen töitä tekemään.

, Jaana Janne Jussila mo Manm Ki ja in Vask aikoinaan e its at tela ov ksemme ito la pi olleet op . ta opiskelijoi


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• kuva MARI LEHTO

Strateginen päämäärä:

Teemme kaikilla organisaatiotasoilla toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän, jäsenkuntien ja julkishallinnon muiden sidosryhmien kanssa Tähän pyrimme: Vastaamme osaltamme alueemme nuorten ja aikuisten koulutuksesta ehkäisten samalla syrjäytymistä. Keuda on vastuullinen yhteistyökumppani, joka suuntaa koulutuksen työelämän tarpeisiin. Keuda ja Lindström Oy kehittävät tekstiilipalvelualaa yhteistuumin Keudan tekstiilihuollon koulutus sekä oppisopimuskeskus ovat tehneet jo vuosikymmenten ajan yhteistyötä tekstiilipalvelualan yrityksen Lindströmin kanssa.

– Koulutamme jatkuvasti työntekijöitä tekstiilihuollon perustutkintoon ja ammattitutkintoon sekä esimiehiä pesulateknikon erikoisammattitutkintoon, Keuda Järvenpään apulaisrehtori Outi Komi kertoo. – Keuda on merkittävä alan kouluttaja Suomessa, meillä on muun muassa maan ainoa opetuspesula Järvenpäässä. Yhdessä alan yritysten kanssa olemme päässeet voimakkaasti vaikuttamaan koko alan kehittämiseen valtakunnan tasolla. Lindström on juuriltaan suomalainen yritys, mutta toimii nykyisin jo 20 maassa Euroopassa ja Aasiassa. Tämä on tuo-

Lindstr öm kentele illä työsvät Ann e Piki ja Antti S li aa valmis tuivat k risalo ev pesula tekniko äällä iksi.

nut koulutusyhteistyöhön kiehtovaa kansainvälisyyttä. Viime keväänä Keuda järjesti Lindströmil­le verkko-opetusta, jonka ansiosta eri puolilta maailmaa tulevat osallistujat pääsivät suorittamaan alan hygieniapassin. Lue lisää kansainvälisestä verkko-opetuksesta kouluttaja Sari Mallat-Aholan haastattelusta tämän lehden sivulta 23. Keuda ja Lindström kehittävät yhteistyötään koko ajan molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Lähitulevaisuudessa suunnitelmissa on yhteistyön laajentaminen kunnossapidon puolelle.

9


10

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Strateginen päämäärä:

Strateginen päämäärä:

Organisaatiorakenteemme tukee taloudellista ja tehokasta toimintaa

Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset

Tähän pyrimme: Toimintamme on hallittua eikä siinä ole turhaa päällekkäisyyttä tai byrokratiaa. Keudan ammattiopisto ja aikuisopisto toimivat yhteistyössä toistensa osaamista ja yhteisiä resursseja hyödyntäen. Keudan organisaatio uudistuu 1.1.2012 Kun strategia uudistuu, on organisaation uudistettava toimintatapojaan. Keudassa on päädytty uudistamaan koko organisaatiorakenne uuden strategian seurauksena. Yhtymävaltuusto päättää uudesta organisaatiosta syyskuun lopussa, ja uuden organisaation mukainen hallintosääntö käsitellään yhtymävaltuustossa marraskuussa. Näin uusi organisaatiorakenne on valmis toteutettavaksi vuoden 2012 alusta. Uudessa organisaatiossa Keudan nuorisoasteen koulutus keskitetään Keudan ammattiopistoon ja aikuiskoulutus Keudan aikuisopistoon. Nuorisoasteen koulutuksessa siirrytään koulutusalavetoiseen järjestelmään. Keudan koulutusyksiköt pysyvät samoina kuin ennenkin. Uudella strategialla ja organisaatiorakenteella haetaan ratkaisuja kasvavan koulutuksen järjestäjän nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välisiin järjestelyihin, ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelujen tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja optimaaliseen toteuttamiseen, yhteistyön alueelliseen vahvistamiseen ja henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Tärkeää on myös palvelukyvyn parantaminen nuorten ja aikuisten koulutuksessa sekä työelämän kehittämistehtävässä. Tavoitteina ovat myös Keudan sisäisen toiminnan kehittäminen ja sisäisen palvelukyvyn parantaminen sekä aluekehittäminen Keudan jäsenkuntien kanssa.

Tähän pyrimme: Keuda säästää toiminnassaan luonnonvaroja, ja meiltä valmistuneet osaavat toimia kestävän kehityksen mukaisesti ammatissaan. Ehkäisemme kiusaamista. Kestävää kehitystä Keravalla Keuda Keravan Sarviniitynkadun koulutusyksikön toimistonhoitaja Maarit Viitamäki on pitkään ollut kiinnostunut kestävän kehityksen edistämisestä. Nykyisin hän pääsee vaikuttamaan asioihin sekä oman talon että Keudan yhteisessä kestävän kehityksen ryhmässä. Maarit ja hänen työparinsa, opintosihteeri Raili Kiiski, kertovat, että paljon on asian eteen jo tehty toimistoympäristössäkin. – Nykyinen toimistotarvikkeiden toimittaja kiinnittää mukavasti huomiota ekologisuuteen. Tarvikkeita voi tilata suurpakkauksissa ja tarjolla on kierrätysmateriaaleista tehtyjä vaihtoehtoja. Toimistossa vältetään turhaa tulostamista ja kopioimista. Sisäinen posti lähetetään takaisin toimistoon palaavissa muovikansioissa tai käytetyissä kirjekuorissa. Valot ja tietokoneet sammutetaan aina, kun ollaan pidemmän aikaa pois työpisteestä. Sähköisten järjestel-

mien, kuten laskunkierron sekä asianhallintajärjestelmä Dynastyn, käyttöönotto on luontevasti vähentänyt paperin määrää. – Ja mehän olemme Railin kanssa oikein kestävän kehityksen mannekiineja, sillä pyöräilemme pääsääntöisesti työmatkamme, Maarit kehaisee. Löytyypä Keudan Keravan toimipisteistä kaksi Keuda-fillariakin, joilla henkilökunta voi tarvittaessa polkaista toimipisteestä toiseen. Maarit toivoo, että Keski-Uudenmaan nuoret voivat jatkossakin saada ammatillista koulutusta monialaisissa koulutusyksiköissä lähellä kotia, sillä pidentyvät koulumatkat olisivat paitsi hankalia, myös kestävän kehityksen vastaisia. – Kestävään kehitykseen kuuluu myös se, että talossa on hyvä työilmapiiri ja opiskelijat saavat hyvää ohjausta ja palvelua, myös täältä toimistosta. Maaritilla on hyviä ideoita kestävän kehityksen edistämiseen jatkossakin. Hän haaveilee esimerkiksi ”romunkierrätyspäivän” järjestämisestä. – Henkilökunnalla saattaa olla omissa kodeissaan nurkat täynnä tavaraa, jota ensimmäistä omaa kotia perustavat nuoret voisivat hyvinkin arvostaa.

Kestäv ää kehitys tä täm äkin: Maarit Vii tää, mit tamäki näyten käyte papere iden kä ttyjen äntöpu len saa ouusiokä y leikkaa malla n ttöön iistä muistila ppuja.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keudan hiusalan koulutus juhli ensimmäistä vuosikymmentään • teksti Heli Vastamäki • kuvat 10-vuotisjuhlanäytöksestä Annika Selinmaa

K

euda Tuusulan parturi -kampaamo-osasto vietti 10-vuotisjuhliaan huhti kuussa. Juhlan kunniaksi Kirkkotiellä järjestettiin juhlanäytös ja cocktail-tilaisuus, joihin kutsuttiin muun muassa alan yhteistyökumppaneita sekä entisiä opiskelijoita. Erittäin suosittu parturi-kampaaja-koulutus otettiin mukaan kuntayhtymän hyvinvointialojen koulutustar-

jontaan vuonna 2000. Tuusulan sosiaalija terveysalan oppilaitos oli vuosituhannen vaihteessa kokenut mullistuksen, jossa ammattikorkeakouluopetus siirrettiin Järvenpäähän ja oppilaitoksen opiskelijamäärä laski voimakkaasti. Uudet toisen asteen koulutukset kuitenkin käänsivät suunnan pian nousuun ja oppilaitokseen rakennettiin laajennussiipi. Nyt Kirkkotielle on nousemassa jälleen lisätiloja, sillä parturi-kampaajakoulutus saa rinnalleen kauan kaivatun

kosmetologikoulutuksen. Ensimmäinen ryhmä aloittaa kosmetologiopinnot syksyllä 2012.

11


12

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Lokakuun alussa pidetään peukkuja muurari SamuPekka Toivaselle, joka pääsee näyttämään kyntensä WorldSkillseissä.

Jere Lilja ja hopeamitalin arvoinen suoritus Taitaja-autonasennuksessa.

Taitaja -kisoje n ravin kokkila tolajin voit ta Ekegre n pääsi nut Juho saavutuksen sa telkkari ansiosta jopa in kokk aamaa n.

Kilpailemalla ammattitaitoa ja ä e k n e h y h t e is Keudan kilpailukausi 2010–2011 oli menestyksekäs. Alkava kausi 2011–2012 on poikkeuksellinen, sillä Keuda saa järjestettäväkseen SAKUstars-kotikisat. • teksti Heli Vastamäki • kuvat Heli Vastamäki ja SAKU ry.

Opettaja Tero Annanolli (keskellä) iloitsee opiskelijoidensa menestyksestä: Jari Nupponen ja Saara Teinilä ottivat kaksoisvoiton SAKUstarsin digikuvataidelajissa.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Kas, mikä kuoro! Keudan Sedännamut saivat kunniamaininnan Barbie girl -esityksestään SAKUstars 2011 -kulttuurikilpailuissa.

13

Ismo Pusula saavutti Taitaja-pronssia lajinaan elektroniikka.

Kon Taitaja diittori-lajin -fin Keuda aalit olivat lle uus valloit i alue u parhaa s ja kahdek san n jouk k oon heti ka ksi opis pääsi kelijaa Susan na . vutti la Laitala saa jissa p ronssia .

V

iime lukuvuonna opiske lijamme niittivät mainetta ammattitaitokisoissa Suo messa ja Euroopassa. Am mattitaidon EM-kisat, EuroSkillsit järjestettiin joulukuussa 2010 Lissabonissa ja kotimaiset Taitajat toukokuun 2011 alussa Kuopiossa. Maaliskuussa Joensuussa järjestettyihin SAKUstars 2011 -kulttuurikilpailuihin Keudasta lähti ennätysmäärä kilpailijoita. Joukkue olikin paitsi kisojen suurin, myös menestynein. Yksi syy joukkueen suureen kokoon oli ensi vuoden ”harjoittelu”, sillä Keuda saa kunnian järjestää SAKUstars 2012 -tapahtuman Järvenpäässä 17.–19.4.2012. SAKU ry:n urheilukisoissa menestyivät lukuvuonna 2010–2011 upeasti niin Keudan henkilökunta kuin opiskelijat.

Mitalitilaston kärkisijan otti Oulun seudun ammattiopisto, mutta hyväksi kakkoseksi nousi Keuda, joka saavutti 70 mitalia. Eroa ykköstilaan jäi kolme pistettä. Kilpailukauden 2011–2012 aloittavat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden Abilymbics-kilpailut Soulissa syyskuun lopussa sekä ammattitaidon MMkisat Lontoossa 5.–8.10.2011. Lontoon WorldSkillseissä Keudaa edustavat muurauslajin ekspertti Raimo Aatsinki hänen valmennettavansa Samu-Pekka Toivanen. Keuda Mäntsälästä valmistunut Jenniina Tiikkainen on mukana Floristiikka-lajissa.

Tervetu loa Järvenp äähän huhtiku ussa 20 12! t. Keu

da Sam makko ja sen k averit

Kilpailukauden päättäjäisissä toukokuussa syötiin sammakkokakkua kaikkien Keudan menestyjien kunniaksi.


14

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Keuda täyttää 50 vuotta vuonna 2012. Kolmanteen osaan edenneessä kirjoitussarjassa käydään läpi Keudan vuosikymmenet 1–5. Kirjoittajana on FM Marja Huovila, joka kirjoittaa myös keväällä 2012 ilmestyvän Keudan historiikin.

Keudan historiaa, osa 3/5. Vuodet 1983–1992

Laajentumisen vuosikymmen päättyi lamatunnelmissa Kuntayhtymä pääsi hyvään vauhtiin toiminnan laajentamisessa 80-luvulla. Vuosikymmenen vaihteen lama iski päälle säästövaihteen. • teksti Marja Huovila • kuvat Keudan arkisto


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

15

K

eravan sivukoulu suunnitel tiin ja rakennettiin 1980-lu vun alkajaisiksi. Koko raken nus saatiin käyttöön helmi kuussa 1983, jolloin tilaa oli yhdeksälle linjalle. Apulaisrehtori Lauri Hölttä siirtyi rehtoriksi Keravalle. Vuosikymmenen lopulla paikkakunnan opiskelutarjonta lisääntyi, kun kauppaoppilaitoksen toiminta Keravalla, Klondyketalossa alkoi vuonna 1989. Toiminnan aloittaminen Keravalla nosti Järvenpään ammattikoulutuksen kuntainliiton hallinnoiman oppilaitoksen oppilasmäärän 876:een. Aloituspaikkoja oli nyt 400, aiemman 224 sijasta. Toimet vieläkin suuremman oppilasmäärän saamiseksi olivat samaan aikaan käynnissä, sillä Mäntsälässä kunta rakennutti tilat ammatilliselle koulutukselle ja vuokrasi ne kuntainliitolle. Viisi opintolinjaa aloitti Mäntsälässä väliaikaisena koulutuksena. Jo vuoden 1984 alusta toiminta Mäntsälässä vakinaistettiin. Tilat siirtyivät kuntainliiton omistukseen, ja samalla Mäntsälä lunasti itselleen kaikki 80 koulun aloituspaikkaa. Ensimmäisinä vuosina apulaisrehtorina toimi Leo Vallbacka, kunnes Erkki Virtanen valittiin vakinaiseksi rehtoriksi syksyllä 1984.

Keravan kauppaoppilaitos toimi vuodesta 1989 lähtien Klondyke-talossa.

Mäntsälässä pidettiin vihkiäisjuhla 13.12.1984. Juhlapuheen piti Pentti Rauhala Yleisten Ammattikoulujen Liiton (YAL) edustajana. Hän tuli pian tutuksi Järvenpäässä, sillä vuonna 1986 hänet valittiin sinne rehtoriksi. Edeltäjänsä Vaito Kovasiipi ehti toimia rehtorina 24 vuotta. Siirtyessään eläkkeelle hän totesi: ”On ollut helppoa toimia rehtorina koulussa, jossa on ammattinsa taita-

via ja ’me-henkeä’ luovia työtovereita ja ennen kaikkea ystäviä”. Läheinen yhteys kuntainliittoon säilyi edelleen, sillä Vaito Kovasiipi siirtyi ammattioppilaslautakunnan puheenjohtajaksi.

Tietotekniikka tutuksi Järvenpäässäkin ammattikoulun seinät alkoivat tulla vastaan. Koulu oli rakennettu 374 oppilaalle, mutta oppilasmää-

kelua Kielten opis laitoksessa kauppaoppi ussa. 90-luvun al


16

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

rä oli noussut yli 400:n ja keskiasteen uudistuksen jälkeen määrä tulisi olemaan noin 500. Siihen valmistauduttiin laajentamalla ravintotalousosastoa sekä suunnittelemalla korjausesitykset kaikille muil­lekin osastoille. Rakennustöiden alta joitain opintolinjoja muutettiin Järvenpään ahtaista tiloista Keravalle. Kuntainliiton historian kolmas vuosikymmen oli henkilövaihdosten aikaa. Liittohallituksen puheenjohtajana vuodesta 1967 alkaen toiminut Tauno Valo jäi pois tehtävästään, samoin pitkäaikaiset liittohallituksen jäsenet Keijo Kortelampi ja Kalle Sariola jäivät pois. Apulaisrehtori Leo Vallbacka jäi eläkkeelle vuonna 1989. Luottamushenkilöstön johtoon valittiin Unto Siekkinen ja Tapani Ranki. Tietotekniikan tulo opetustoimintaan toi kouluihin tietokoneita sekä koulutusta niiden käyttöön. Samoin tietotekniikan alan koulutus alkoi oppilaitoksissa syksystä 1986 lähtien. Opetusta suunnattiin onnistuneesti myös aikuisopiskelijoille.

Lakimuutoksia ja laajentumista Keravan ja Mäntsälän toimipisteiden myötä kuntainliiton nimeksi vaihtui Keski-Uudenmaan ammattikoulun kuntainliitto. Elokuun alusta 1987 ammatillisen koulutuksen uudistettu lainsäädäntö astui voimaan. Toimipisteet muuttuivat lainmuutosten vuoksi ammattioppilaitokseksi. Samalla uusittiin johtosääntöä ja oppilaskunnat saivat päätösvaltaa. Ja saman vuoden alusta oppilaitos oli muuttunut virallisesti ns. monitoimialaiseksi kuntainliitoksi, kun Tuusulassa alkoi sosiaalialan koulutus. Ylioppilaspohjaiselle koulutustarjonnalle oli paljon kysyntää, sillä moni jäi opiskelupaikkojen ulkopuolelle. Kysyntään vastattiin erityisesti tietotekniikan alalla, jossa tarjottiin laajaa ja moninaista koulutusta. 1980-luvun viimeisinä vuosina Uudellamaalla oli kova työvoiman kysyntä ja oppilaitoksesta valmistuneet saivat työpaikkoja valittavaksi asti. Kun keskiasteen koulunuudistuksesta oli selvitty, alkoi Suomessa keskustelu koulutusjärjestelmän uudistamisesta, esimerkiksi lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä ja oppilaitoskohtaisista opetussuunnitelmista. Kuntainliittokin sai tuon yhdistelmäkoulutuksen kokeiluluvan, joka toteutettiin yhdessä Kellokosken lukion kanssa. Muutoinkin eri aloilla

Juhlall inen ti lanne: rouva Te saapu llervo Koivis u Tuus ulan s to aaliala osin vihkiä oppilaitokse isiin 2 1.9.1 98 n 9.

sikseen tapahtui vuoden 1991 alusta. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Ammattikasvatushallitus patisti aloittamaan sairaanhoitajakoulutuksen kuntainliitossa. Asiaa lähdettiin valmistelemaan, kunnes lama hiljensi keskustelut koulutustarpeesta. Samoin oli suunnitelmia teknisen oppilaitoksen perustamiseksi Helsingin sivupisteenä. Kuntainliiton kolmas vuosikymmen päättyi lamatunnelmissa, jossa valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen huolestutti. Säästötoimet olivat jatkuvia: investoinnit olivat jäissä, henkilökunnan lomarahoja muutettiin vapaapäiviksi ja opisLama muutti suunnitelmia Pitkään vireillä ollut hanke Mäntsälän ja kelijoiden ryhmäkoot kasvoivat. Säästöt Keravan ammattioppilaitosten itsenäisty- kestivät lähes koko seuraavan vuosikymminen sivukouluista omiksi oppilaitok- menen.

kokeiltiin erilaisia koulutusmuotoja. Asiaa myös tutkittiin, ja alueen oppilaitosten yhteinen koulutustarvetutkimus valmistui joulukuussa 1988. Nurmijärvi liittyi kuntainliiton oppilaitospaikkakunnaksi vuoden 1989 alusta, koulutustoimintaa paikkakunnalla oli ollut jo lähes kolme vuosikymmentä. Opetusta annettiin auto- ja kuljetustekniikassa, rakennustekniikassa, ravitsemis- ja hotellipalveluissa sekä pukineiden valmistamisessa. Myöhemmin alkoivat metalli- ja putkialan koulutuslinjat.

Kerro muistosi Keudasta! Mitä on erityisesti jäänyt mieleesi vuosien varrelta? Muistosi voi olla vanha tai uusi, se voi liittyä opetustyöhön, ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, Keudaan työpaikkana, työelämäyhteistyöhön tai mihin tahansa muuhun Keuda-aiheeseen. Muistoja julkaistaan vuoden 2011 ja 2012 sidosryhmälehdissä, ja osa niistä voi päästä mukaan kuntayhtymän historiikkiin. Lähetä muistosi sähköpostilla viestintäpäällikkö Heli Vastamäelle heli.vastamaki@keuda.fi tai kirjeitse osoitteeseen Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Nimityksiä Keudassa Tanssitaiteen maisteri Jari Karttunen on aloittanut 1.6.2011 koulutuspäällikkönä Keuda Tuusulan Pekka Halosen akatemiassa. Hän toimii 31.12.2011 saakka apulaisrehtorin nimikkeellä. Karttunen siirtyi Keudaan Keskuspuiston ammattiopiston tulosvastuullisen tiimiesimiehen tehtävästä.

Keuda Tuusulan rehtoriksi on valittu kasvatustieteiden maisteri Juha-Petri Niiranen 19.9.2011 alkaen. Niiranen siirtyy Keudaan Helsingin diakoniaopiston koulutusjohtajan tehtävästä.

Liikuntatieteen maisteri Karri Koli on aloittanut Keuda Keravan Keskikadun koulutusyksikön koulutuspäällikkönä 1.8.2011. Koli siirtyi Keudaan Kisakallion urheiluopiston liikunnanopettajan tehtävästä.

Lehtori Leena Suurla on nimitetty Keuda Keravan Keskikadun koulutusyksikön apulaisrehtoriksi Eija Lumpeen opintovapaan ajaksi 31.12.2011 saakka.

Diplomi-insinööri Juha Ristilä on nimitetty Sipoon Enterin väliaikaiseksi apulaisrehtoriksi 1.5.2011–31.7.2012. Ristilä on työskennellyt aikaisemmin Enterissä lehtorina.

Risto Asp on siirtynyt Enterin apulaisrehtorin paikalta Keuda Aikuiskoulutukseen tekniikan alan toimialapäälliköksi.

Zeeland aloitti Keudan yhteistyökumppanina viestinnässä ja markkinoinnissa Keuda järjesti keväällä 2011 avoimen tarjouskilpailun yhteistyökumppanuudesta viestinnässä ja markkinoinnissa.

H

ankinnasta ilmoitettiin julkisten hankintojen ilmoituskanavalla (Hilma). Saimme määräaikaan mennessä kymmenen tarjousta. Tarjousten ja toi­mistoesittelyjen perusteella uudeksi viestintäyhteistyökumppaniksi valittiin Zeeland Oyj, jonka kanssa solmittiin kesäkuussa kaksivuotinen puitesopimus. Sopimuskautta voidaan jatkaa yhdellä optiovuodella. Zeeland voitti tarjouskilpailun ennen kaikkea seuraavilla perusteilla: • laaja osaaminen viestinnän ja markkinoinnin aloilta, • hyvät henkilöstöresurssit, • vahvat referenssit, myös koulutuksen alalta ja • erinomainen ja erottuva työn jälki työnäytteissä. Zeeland-konsernissa on yhteensä noin 120 työntekijää. ”Keudan tiimi” työsken-

telee Zeeland Turussa, mutta käytettävissämme on tarvittaessa koko konsernin kapasiteetti. Zeelandin asiakaskunta on laaja. Koulutusalalla toimisto on tehnyt yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa. Muista isoista julkisen puolen asiakkaista mainittakoon HUS ja Puolustusvoimat.

Kädenjälki näkyy jo Kädessäsi oleva sidosryhmälehti on ensimmäinen Zeelandin ja Keudan yhteistyön tulos. Lehden aiempi nimi Taitavana työelämään vanhentui Keudan sloganin vaihtumisen myötä (uusi slogan on Työelämän taitaja). Päädyimme antamaan uudistuneelle lehdelle yksiselitteisen ja iskevän nimen Keuda.

Zeeland toteuttaa Keudalle tarpeidemme mukaisesti viestinnän ja markkinointiviestinnän ideointia ja konseptisuunnittelua sekä erilaisia esittelyja markkinointimateriaaleja. Keudan visuaalista ilmettä muokataan lähiaikoina vastaamaan uutta strategiaa ja uudistuvaa organisaatiorakennetta. Keudan logo sekä vihreä tunnusväri pysyvät kuitenkin ennallaan. Käytössämme on paljon erilaisia esitteitä ja muita painotuotteita kuten messukalustoa, autotarroja, kirjekuoria ja -lomakkeita, käyntikortteja ja sähköisiä dokumenttimalleja. Nämä kaikki pyritään uusimaan uuden visuaalisen ilmeen mukaisiksi lukuvuoden 2011– 2012 aikana. Keudan yhteyshenkilönä Zeelandin suuntaan toimii allekirjoittanut. Heli Vastamäki, Keudan viestintäpäällikkö

17


18

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• tekstit ja kuvat: Heli Vastamäki

Oppisopimusopiskelijana oppisopimuskeskuksessa

Tuula ja Virginia tekevä th teistyö yvää yhtä kakoulu työpaikttajana ja oppiso pimuso pis lijana, tarvitta keessa myös e spanja ksi!

Keudan oppisopimuskeskuksessa päätettiin vuonna 2009, että suutarin lapsella on kengät, ja palkattiin Virginia Puma toimistoon ihka oikeaksi oppisopimusopiskelijaksi.

P

erulaisella Virginialla oli koti maassaan oma kampaamo. Suo meen hän tuli vuonna 2006 tapaamaan sisartaan ja päätyi itsekin asettumaan maahan. Aluksi hän opiskeli Keravan aikuislukiossa ja sai en­sikontaktin Keudan oppisopimuskes­kukseen opis­kelun tieto­ torilla. Myöhemmin Vir­gi­nia päätyi Keuda Keravalla järjestetyl­le maahanmuuttajien ammatilliseen kou­lutukseen valmistavalle kurssille. Työharjoittelun hän pääsi suorittamaan oppisopimuskeskuksessa, joka niin ikään sijaitsee Keravalla. – Virginia teki työt harjoittelun aikana niin hyvin, että aloimme harkita oppisopimuskoulutusta, koulutussuunnittelija Tuula Korppi-Tommola kertoo.

– Halusimme monipuolistaa työympäristöämme ja saada käytännön kokemusta maahanmuuttajasta oppisopimusopiske­ lijana. Meillä kun on maahanmuuttajia asiakkaina koko ajan enemmän. Merkonomiksi vuoden päästä valmistuva Virginia saa tietopuolisen koulutuksensa Keudassa, Sipoon koulutusyksikössä. Hän opiskelee liiketalouden perustutkintoon ja suuntautuu talouteen sekä toimistopalveluihin. Tuula on toiminut Virginian työpaikkakouluttajana ja kertoo oppineensa siinä roolissa paljon ohjaamisesta ja perehdyttämisestä. Virginian ja Tuulan yhteistyötä hel­pot­ti Tuulan espanjan kielen taito. Nyt Virginia puhuu niin sujuvaa suomea, ettei espanjaa juuri käytetä.

Työllä ja innostuneisuudella pääsee pitkälle Virginia on saanut hoidettavakseen monenlaisia toimistotöitä sekä asiakas­ palvelun ja markkinoinnin tehtäviä. Taloushallinnon tehtäviin hän perehtyy enemmän koulussa lähipäivinä. Virginia on kertonut oppisopimuskoulutuksesta useis­sa tilaisuuksissa ja koulukäynneillä, erityisesti muille maahanmuuttajille. – Virginia on hyvä esimerkki maahanmuuttajasta, joka on tehnyt todella uutteraa työtä koulutuksensa ja kielitaitonsa eteen. Hän on saanut paljon kiitosta erityisesti asiakkaiden kohtaamisesta ja on lunastanut hienosti paikkansa työyhteisössä, työpaikkakouluttaja kehaisee suojattiaan.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Oppisopimuksella elämä hallintaan kiekkouran jälkeen Tommi Tervo on tuttu nimi monelle jääkiekon ystävälle. Hän aloitti pelaamisen 5-vuotiaana ja vietti seuraavat yli 20 vuotta enimmäkseen jäällä. Kun kiekkoura reilu vuosi sitten päättyi, oli elämässä onneksi paljon muuta sisältöä.

T

ommi ehti maalivahdin ural laan pelata SM-liigassa ja Mes tiksessä sekä Ruotsissa. Seuran vaihdot veivät miestä paikkakunnalta toiselle. – Olen aloittanut monta koulua, mutta kaikki on jäänyt taakse aina kun seura ja paikkakunta on vaihtunut. Pari vuotta sitten Tommi päätyi Suomi-sarjassa pelaavan HC Keski-Uusimaan riveihin. Joukkueen hallituksen puheenjohtaja Juha Härkönen pestasi hänet pian töihin yritysryppäänsä pyörittämään kahvilaan. Oppisopimus oli luonteva vaihtoehto hankkia ammatti pelaamisen ja työnteon ohella. – Minulle oppisopimus oli ennestään tuttu koulutusmuoto, sillä oma poikani hankki pintakäsittelyalan tutkinnon perheyrityksessämme ja on nyt sen toimitusjohtaja. Tommi on jo toinen jääkiekkoilija, joka suorittaa oppisopimuskoulutusta jääkiekkoilun ympärille rakentuneessa yritysryppäässä. Lisää oppisopimuksia on suunnitteilla, Härkönen kertoo. Harköselle motiivi oppisopimusten solmimiseen on ennen kaikkea halu auttaa. Kysytyt pelaajat kun jäävät helposti aktiiviuransa aikana ilman ammattia ja työkokemusta. Monialaisena yrittäjänä tunnetulla Härkösellä on hyviä ehdotuksia oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi: – Minusta olisi hienoa, jos sukupolvenvaihdoksia voitaisiin hoitaa oppisopimuksella niin, ettei jatkavan välttämättä tarvitsisi olla omasta perheestä. On sää-

li, että moni perheyritys kuolee jatkajan puutteessa, vaikka uuden yrittäjän voisi vihkiä yritystoimintaan sisään oppisopimuksella.

Kaupallinen ala tuntuu omalta Kun Tommin ura päättyi loukkaantumisiin, hän ei jäänyt tyhjän päälle, vaan hänellä oli työpaikka, opiskelupaikka Keudassa Sipoon oppisopimusryhmässä sekä perheessä vaimo ja vastasyntynyt poika. Tulevaisuus näyttää edelleen valoisalta, sillä perhe on kasvamassa ja sekä työ että opiskelut maistuvat. – Lähdin kaupallisen alan koulutukseen vähän epäilevänä, mutta se onkin sopinut minulle tosi hyvin, Tommi iloitsee. Hän uskoo saavansa oppisopimusmuotoisesta koulutuksesta enemmän irti kuin vain koulun penkillä istumalla, sillä koulussa oppimaansa pääsee heti testaamaan ja soveltamaan työpaikalla. Tommin merkonomiksi valmistuminen häämöttää vajaan vuoden päässä ja työnantajalla on hänelle hyvä suunnitelma: Juha Härkönen toivoo Tommin jossain vaiheessa ottavan kahvilan pidon omalle kontolleen. Yrittäjäksi ryh-

unut o on innost Tommi Terv ta os si an n se oppisopimuk alasta ja ta es lis al kaup stä. yrittäjyyde

Kiinteistöhuolto Toivanen on vuoden 2011 oppisopimustyönantaja Keski-Uudellamaalla

T

oimitusjohtaja Jorma Toivanen ylistää yrityksessään oppisopi muksella kiinteistönhoitajaksi opiskelevan Yung Ksorin ahkeruutta ja oppimiskykyä sekä motivaatiota. Yung itse on enemmän kuin tyytyväinen oppisopimuspaikkaansa ja sieltä saamaansa tukeen. Alakin tuntuu omalta. Molemminpuolinen onnistuminen

pal­kittiin pääkaupunkiseudun oppisopimusviikon päätapahtumassa toukokuussa, kun Kiinteistöhuolto Toivanen Oy sai tittelin ”Keski-Uudenmaan oppisopimustyönantaja 2011”. Yungin tietopuolisesta opetuksesta vastaa Keuda Järvenpää. Yung Ksorista ja Jorma Toivasesta on oppisopimuksen aikana tullut ”kuin poika ja isä”.

tyminen ei tunnu Tommista ollenkaan hullummalta ajatukselta, päinvastoin: – Olen saanut yrittäjänä toimimiseen oppisopimuksen aikana tosi paljon vinkkejä töistä, opettajilta ja muilta opiskelijoilta.

19


20

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• teksti: kansainvälisyyskoordinaatori Kristina Tuori-Nyman • kuvat: Heli Vastamäki ja Otto Ala-Nissilä

Kansainvälistä kuhinaa Keudassa

K

eudassa koettiin tänä vuonna vilkas suurten kansainvälisten ti laisuuksien kevät, joka huipentui toukokuussa pidettyyn eurooppalaisen rakennusalan verkoston kong­ressiin. Kaksipäiväinen kongressi järjestettiin Keudan vasta remontoidussa Järvenpään ”pääkonttorissa”, Sibeliuksenväylän Peltola-rakennuksessa. Re.form.e-verkostossa on mukana kahdeksan maata; Suomi, Ruotsi, Saksa, Belgia, Espanja, Ranska, Italia ja Portugali. Re.form.e-verkosto perustettiin jo vuonna 1986, jolloin mukana oli vielä Sveitsi. Verkoston tarkoituksena on ylläpitää ja koulutuksella parantaa nuorten ammatillista osaamista rakennusalalla. Keudan järjestämän kongressin isäntänä toimi kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä. Mukana oli myös Suomesta Opetushallituksesta ylitarkastaja Arto Pekkala, rakennusteollisuus RT:stä koulutus- ja työvoima-asiamies Juha Mäntynen ja Keudan rakennusalan neuvottelukunnan puheenjohtaja, työvoimaja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen Lemminkäinen Talo Oy:stä.

Keudan mallia Puolaan Toukokuussa Keuda sai myös puolalaisia vieraita, kun seitsemän opettajan ja asiantuntijan ryhmä Kopernikuksen syntymäkaupunki Torúnista kävi tutustumassa suomalaiseen ammattikoulutusjärjestelmään. Mukana on muun muassa Torúnin seudun ammatillisesta opetuksesta vastaava ylitarkasta Czeslaw Sta-

Torunin vieraat vasemmalta oikealle: apulaisrehtori Anita Murawska-Czapla, logistiikkaopettaja Magdalena Ciesinska, kuljetusliikkeen omistaja Andrzej Szyszkowski, Czeslaw Stawikowski Torúnin seudun opetushallituksesta, autonasennuksen opettaja Marek Janiszewski ja edessä tulkki, englanninopettaja Rafal Derda sekä työelämän yhteyshenkilö Zdzislawa Zielinska.

wikowski sekä Torúnin seudun koulutusyhtymän Gronowin apulaisrehtori Anita Murawska-Czapla. Puolaan ollaan kehittämässä Suomen mallin mukaista ammatillista koulutusjärjestelmää ja vieraat tutustuivat käytännön opetukseen Keudan koulutusyksiköissä Keravalla, Mäntsälässä ja Nurmijärvellä. Halusta hyödyntää Suomen mallia ammatillisessa koulutuksessa Puolassa kertoo jo se, että Anita Murawska-Czepla vieraili Keudan vieraana Suomessa edellisen kerran vain muutamaa viikkoa aikaisemmin tutustumassa Taitaja-finaaliin Kuopiossa.

Vilkasta vaihtoa läpi vuoden Keudan opiskelijat ja henkilökunta saavat vuoden mittaan runsaasti mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä kokemustaan, sillä kv-vaihto on oppilaitoksessa vilkasta. Vuonna 2010 yhteensä 87 Keudan opiskelijaa oli ulkomailla vähintään kahden viikon opinto- tai työssäoppimisjaksolla. Alle kahden viikon mittaisia pyrähdyksiä teki yhteensä 205 opiskelijaa. Keuda vastaanotti ulkomailta yhteensä 50 opiskelijaa vuoden aikana. Lisäksi yhteensä 43 Keudan opettajaa tai muuhun henkilökuntaan lukeutuvaa teki vuonna 2010 ulkomaille vähintään viiden päivän mittaisen opintomatkan.

Re.form.e -verkosto n jäsenet e ri p Eurooppaa uolilta pääsivät nauttimaa n aurinko isen Suomen anti kokuussa. mista touUskaliaim jopa saun mat otettiin.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva: Heli Vastamäki

Sipoon Enter esillä rakennustaiteen museossa ja dokumenttielokuvassa

K

ansainvälisesti ihaillun suoma laisen koulujärjestelmän kehi tystä tarkastellaan koulurakentamisen näkökulmasta Suomen rakennustaiteen museon Maailman paras koulu -näyttelyssä. Näyttely on avoinna Helsingissä (Kasarmikatu 24) vielä syyskuun 25. päivään saakka. Keudalaisittain erityisen kiinnostavan näyttelystä tekee se, että yksi seitsemästä laajemmin esitellystä koulusta on vuonna 2007 valmistunut Sipoon Enter. Enterissä toimivat rinta rinnan Keudan koulutusyksikkö sekä Sipoon lukio. Sipoon Enter on näyttävästi esillä myös näyttelystä tehdyssä kirjassa, jota myydään rakennustaiteen museon kirjakaupassa (tilatta-

vissa myös netistä osoitteessa www. mfa.fi). Enter on saanut laajaa kansainvälistä julkisuutta, sillä se on mukana myös amerikkalaisten dokumentintekijöiden Bob Comptonin ja Tony Wagnerin dokumenttielokuvassa “The Finland Phenomenon: Inside the World’s Most Surprising School System”.

Matkailutuotteita kehitteillä Tuusulanjärven maisemissa Keuda Järvenpään matkailualan opiskelijat ovat kehittämässä konseptoituja tuotteita Sibeliuksenväylän kokousja juhlatilojen myyntiin.

O

piskelijat ovat ideoineet Nais ten päivän rantasaunalle. Kon septiin kuuluu ulkoilua vuodenajasta riippuvalla tavalla sauvakävellen tai lumikenkäillen. Ohjelmassa voi olla myös kulttuuriopastusta alueen historiaan. Reippailun jälkeen on luvassa rentoutumista rantasaunalla saunoen, uiden tai ohjatun rentoutuksen merkeissä. Paikalle voi saada myös esimerkiksi kosmetologin tekemään kasvo- tai vartalohoitoja. Pieni purtava totta kai kuuluu ohjelmaan. Toinen matkailualan opiskelijoiden kehittämä tuote on Tuusulanjärven Selviytyjät. Kyseessä on leikkimielinen kilpailupäivä, jossa joukkueet kamppailevat toisiaan vastaan erilaisilla rastitehtävillä. Rastivaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi ensiaputaitorasti, luontovisailu tai nuotion sytyttäminen tuluksilla. Kisailu on erinomainen oheisohjelma kokouksien lomassa. Molemmat tuotteet ovat nyt koemarkkinoinnissa, ja niitä toteutetaan resurssien mukaan. Koekäyttäjiksi toivotaan erityisesti Keudan omia ryhmiä. Jos kiinnostut, ota yhteyttä Merja Ahoseen, puh. 050  415 0844 tai merja. ahonen@keuda.fi.

Sipoon En toimiva terissä t rinta rinnan Ke koulutu udan syksikk ö sekä S ipoon lu kio.

Opiskelijat ovat ideoineet Naisten päivän rantasaunalle.

21


22

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

Vihreä ystävämme esittäytyy

alsta

np oma

Ku

Kvaak! Olemmeko jo tavanneet? Olen Keuda Sammakko, ja minulla on paljon uusia kavereita. Haluatko sinäkin olla ystäväni? Synnyin Tuusulanjärvessä ja sen rannoilla viihdyn edelleen. Matkustelen kuitenkin mielelläni, etenkin Keuda-kunnissa, mutta myös muualla Suomessa. Viime keväänä kävin ensin Joensuussa ja pääsin esiintymään isolle lavalle SAKUstars 2011 -päättäjäisissä. Oli aika kunkku olo! Sitten matkustin Kuopioon ja tapasin paljon taitajia. Helsingissä ja Keravalla pyörin oppisopimuspiireissä ja Järvenpäässä juhlin valmistuvien opiskelijoiden kanssa. Oli hieno kevät! Nyt syksyn tullen olen taas täynnä vihreää energiaa ja valmis uusiin rientoihin. Hymyillään, kun tavataan! Rakkain terveisin Keuda Sammakko

Opiskelijan terveiset kesätöistä

O

len aina ajatellut kesäloman olevan aikaa, jolloin saa rentou tua koulusta sekä viettää kunnon lomaa. Mutta todellisuus tuli vastaan viime kesänä, kun olin muuttanut omilleni. Millä maksan kesän vuokrat? Millä rahalla elätän itseni ja nautin edes hieman kesälomasta? Paras ratkaisu tietenkin on kesätöiden hankkiminen. Näin amislaisena voisin sanoa, että kesätyöpaikan löytäminen on helpompaa kuin monille muille. Jos opiskelee jotain alaa, niin eikö olisi luonnollista hakea samalle alalle töihin? Ja mikä parasta, kesätyöstä saa hyvin alan kokemusta, pääsee työnteon makuun ja saahan siitä hieman rahaakin. Itse olin kesän vuokrafirman listalla eli työpäiviä minulla oli kuukaudessa vaihtelevasti, mutta kuitenkin tarpeeksi elämiseen. Työni oli hyvin vaihtelevaa.

Yhtenä päivänä olin Hop Lopissa ja toisena siivoamassa toimistotiloja. Sanoisin, että nuorille tämä on erinomainen työmahdollisuus: ei ole sitä samaa rutiinia, jota suoritetaan kahdeksan tuntia päivässä viisi kertaa viikossa, vaan on vaihtelevuutta. Ja mitä niihin oman alan töihin tulee… Opiskelen matkailualaa ja valmistun matkailupalveluiden tuottajaksi. Opiskeluun kuuluu ohjaajana toimiminen. Sainkin aivan loistavan mahdollisuuden toteuttaa ammattiani, kun pääsin viikon pituiselle leirille ohjaaja-apulaiseksi. Kesätyöt eivät ole pelkkää työtä. Niistä saa hyviä kokemuksia, uusia tuttavuuksia ja aina oppii jotain uutta. Anni Suvisuo Varapuheenjohtaja Oppilaskunta Kuoma

an PS: Oleth yt jo pyytän veriksi minua ka ssa? ki o o b e Fac


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

23

• tekstit ja kuva: Heli Vastamäki

Tapaa keudalainen

at-Ahola Sari Mall uluttaja, uollon ko Tekstiilih Vastaa rvenpää. Keuda Jä innasta. sulan toim opetuspe – Olet asunut pitkään ulkomailla, missä ja milloin? – Olen asunut viidessä eri maassa yhteensä lähes kahdeksan vuoden ajan. Pisimmät ulkomaanjaksot vietimme mieheni työn vuoksi perheen kanssa Italiassa, Saksassa ja Espanjassa. Lukioaikana olin vuoden USA:ssa, myöhemmin kesätöissä Sveitsissä ja diplomi-insinööriopintojeni aikana opiskelijavaihdossa. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä asua Suomessa koulua käyvien lastemme kanssa. – Miten päädyit Keudaan töihin? – Se oli onnellinen sattuma. En varsinaisesti vielä hakenut töitä, kun kuulin avoinna olevasta paikasta puskaradion kautta. Jo lukiosta lähtien ammattiopiston opettaja on ollut unelma-ammattini. Olen hankkinut opettajan pätevyyden jo 90-luvulla ja opettanut silloin Lahden ammattioppilaitoksessa. Minulla on myös lähes kymmenvuotinen pesulatyötausta, mikä on ehdoton edellytys nykyiseen tehtävääni. Olen viihtynyt Keudassa: työ on mielenkiintoista, haastavaa ja vaihtelevaa. Opetan pääasiassa aikuisia. – Kerro tekstiilihuoltoalasta Suomessa ja Keudassa? – Vaikka vaatetusteollisuus on pitkälti siirtynyt pois Suomesta, ei tekstiilihuoltoala häviä täältä, sillä likapyykkiä ei ainakaan suurissa määrin lähdetä kuljettamaan maan rajojen ulkopuolelle. Ky-

seessä on kapea, mutta tärkeä elinkeinoelämän sektori, esimerkiksi sairaalat lamautuisivat ilman toimivaa tekstiilihuoltoa. Yksityiset ihmiset käyttävät Suomessa pesulapalveluja toistaiseksi vain vähän. Ala on erittäin kilpailtu, mutta töitä riittää. Työntekijöissä ja opiskelijoissa on paljon ulkomaalaisia ja ala on naisvaltainen. Ympäristönäkökohtien huomioiminen on tekstiilihuoltoalallakin nykyisin todella tärkeää. Keudalla on Suomen ainoa opetuspesula täällä Tuusulanjärven rannalla. Sen vihkiäisiä vietettiin vuonna 1993. Emme mainosta emmekä varsinaisesti kilpaile paikallisten alan yritysten kanssa, mutta asiakkaat ovat löytäneet pesulan palvelut koko ajan paremmin. Yli 90 prosenttia opiskelijoistamme on oppisopimusopiskelijoita, jotka työskentelevät erikokoisissa alan yrityksissä. Opetuksen haasteena ovat opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat. Jokainen opiskelija on otettava huomioon hyvin yksilöllisesti.

kymmenkunta. Kurssi rakennettiin alusta asti Moodleen, mikä oli mielenkiintoista ja haastavaa, mutta yllättävän aikaa vievää. Opin kurssin aikana todella paljon verkko-opetuksesta, esimerkiksi teknisistä ja kielellisistä haasteista. Myös opetuksen riittävä havainnollistaminen on etäopetuksessa suuri haaste. Huomasin myös, että tämän tyyppinen opiskelu vaatii opiskelijalta hyvät pohjatiedot ja kielitaidon. Seuraava kansainvälinen kurssi alkaa tammikuussa 2012. Tavoitteena on, että saisimme jatkossa tarjontaan myös vastaavaa suomenkielistä verkko-opetusta.

– Olet tehnyt Keudassa uraa uurtavaa työtä verkko-opetuksessa. Kerro siitä! – Aloitimme tammikuussa Lindströmin tarpeisiin räätälöidyn kansainvälisen verkkokurssin, jolle osallistui 25 opiskelijaa 13 eri maasta, esimerkiksi Englannista, Turkista, Unkarista, Kiinasta ja Intiasta. Tuusulan tuotantoluokastamme käsin pidettyjä online-tapaamisia kertyi

– Kenet haastat seuraavaksi Tapaa keudalainen -palstalle? – Haastan kemian osaston johtajan Leila Frondeliuksen Keuda Keravalta, Sarvi­nii­ tynkadulta. Monet tuntevat hänet Mood­ len pääkäyttäjänä. Sain Leilalta sekä aikuiskoulutuksen projektipäälliköltä Seppo Telinkankaalta korvaamatonta apua kan­sainvälisen verkkokoulutuksen toteutuksessa, mistä lämmin kiitos heille!

– Mitä harrastat työn vastapainona? – Harrastan kuntoilua eri muodoissaan, esimerkiksi uintia ja hiihtoa. Tekstiilialan ihmisenä käsityöt ovat lähellä sydäntäni, joten kaikki Hyvinkään kotimme verhot ja muut sisustustekstiilit ovat itse ommeltuja. Myös lasten harrastukset vievät osan vapaa-ajastani.


Aikuinen

- uudistu opiskelemalla! Keuda Aikuiskoulutus palvelee aikuisia, jotka haluavat kehittyä ammatissaan tai suunnata kokonaan uudelle uralle. Koulutustarjontamme kattaa kaikki koulutusalat. Tänä syksynä voit hakeutua mm. seuraaviin koulutuksiin: Hyvinvointiala

Puutarha-ala

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osaamisala, Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus / Sairaanhoito ja huolenpito

Kulttuuriala • •

AV-viestinnän perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena

Palvelualat •

• • •

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, kodinhuoltaja tai toimitilahuoltaja, kotityöpalvelujen ammattitutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto, siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto tai siivousteknikon erikoisammattitutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja tai toimitilahuoltaja Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, oppisopimuskoulutuksena Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki tai tarjoilija, ravintolakokin ammattitutkinto, dieettikokin erikoisammattitutkinto, hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto (tekstiilihuoltaja), tekstiilihuollon ammattitutkinto, pesulateknikon erikoisammattitutkinto

Puutarhuri, puistopuutarhuri, foristi tai viljelypuutarhuri

Tekniikan ala • • • • • • • • •

Yhdistelmäajoneuvokuljettajan ammattitutkinto ja alan ammattipätevyyskoulutusta Logistiikan alan työnjohtokoulutus Kone- ja metallialan perustutkinto, ammattitutkinto ja osatutkinnot Kotitalousasentajan ammattitutkinto, osatutkinnot ja ammattipätevyyskoulutusta Kylmämestarin erikoisammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto ja ammattipätevyyskoulutusta Rakennus- ja pintakäsittelyalan perus- ja ammatitutkinnot sekä ammattipätevyyskoulutusta Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto ja sähköasentajan ammattitutkinto sekä ammattipätevyyskoulutusta Kunnossapidon ammattitutkinto

Kysy myös Maatalousalan ja Kansanopiston koulutuksista! Muista mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen! Kysy 050 328 8522 tai 050 415 0640, oppisopimus@keuda.fi

Tutustu ja hae: www.keuda.fi/aikuiskoulutus Kysy: aikuiskoulutus@keuda.fi

Keuda - Työelämän taitaja


Keuda-lehti