Issuu on Google+

Keuda Ke ski - U u d e n maan koul ut uskun tayhtymä n sidosr yh mä leh t i • 3 /20 12

Erikoisnumero työhyvinvoinnista:

Hyvä yhteishenki ja mielekäs työ auttavat jaksamaan Nurmijärvi sai uuden opiskelijaravintolan ja kosmetologit upeat tilat Tuusulaan

Euroskills kokosi ammattiin opiskelevat EM-kisoihin Belgiaan Heli Petersohn mitteli lähihoitajuuden mestaruudesta


2

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Tässä numerossa 3 Työn imua Keudassa Pääkirjoitus 4

Motivoiva työ auttaa jaksamaan pitkään työelämässä Kristina Tuori-Nyman ei malta jäädä eläkkeelle

5

Palkitut keudalaiset 2012

6

Onnea Keuda 50 vuotta! Puolta vuosisataa juhlittiin upeassa gaalassa

8

Ryhmäfiilis kantaa ammattiopinnoissa Hyvinvointi virtaa opiskelijoille

9 Sukupolvet oppivat toisiltaan työelämässä

12

Työhyvinvointiryhmä on työhyvinvoinnin tuki ja varmistaja Työkykyä ylläpidetään parhaiten yhteistyöllä

14

Ammattitaidon Euroopan mestaruuksista kisattiin formularadalla EuroSkillsissä mukana neljä kilpailijaa Keudasta

16 Saksan mallista apua nuoriso työttömyyteen? Oppisopimus kantaa opiskelijat työelämään 17

EuroPeerGuid -hanke jatkui kansainvälisenä workshopina Järvenpäässä

18

Uusia ja uudistuneita toimitiloja Keudassa

10

Keudan henkilökunta askelsi amikseen Liikunnallinen kampanja on parantanut yhteishenkeä entisestään

20 Uutisia 22

Kuoman palsta Työssäoppimassa Keudassa

11

Mikä edistää sinun hyvinvointiasi? Gallup

23

Tapaa keudalainen Palkkahallintosihteeri Jaana Nikula

6

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialainen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökuntamme määrä on 600 ja liikevaihtomme vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa.

8

14

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti

21

Nro 3/2012, syksy 2012, 6. vuosikerta Julkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 viestinta@keuda.fi, www.keuda.fi Päätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä Toimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja viestintäassistentti Maarit Tiala Taitto Zeeland / Tiina Valve Valokuvat Maarit Tiala, Pekka Sipola, Heli Vastamäki Kansikuvassa Heli Petersohn Painopaikka Savion Kirjapaino Oy Painosmäärä 3 000


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Työn imua Keudassa ”Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.” (lähde: osha.europa.eu)

E

dellä oleva lainaus Euroo pan työterveys- ja työturval lisuusviraston sivuilta kuvaa hyvin työhyvinvoinnin ko konaisuutta. Työ ei voi olla aina hauskaa. Joskus työ aiheuttaa stressiä ja kuormittumista. Tärkeintä on, että tunne työstä on pääsääntöisesti myönteinen. Työhyvinvoinnin edistämisen päämääräksi ei silti riitä pelkkä työssä selviytyminen tai jaksaminen. Hyviä tavoitteita ovat myös työn mielekkyys, palkitsevuus, terveellisyys ja tuottavuus. Koulutustyössä innostuminen ja onnistumisen tunteiden kokeminen ovat tärkeitä asioita. Olen nähnyt, että tuollaistakin työn ”imua” voi Keudassa kokea ja toivon, että työmme ammatillisen koulutuksen parissa antaa meille vielä paljon noita innostumisen hetkiä. Keudan henkilöstön keskimääräinen eläköitymisikä ylittää jo 64 vuotta. Keskimääräinen työsuhteen kesto on pitkä. Vuonna 2011 kuntayhtymän palvelukseen tuli 32 henkilöä ja palveluksesta lähti 13 henkilöä (muut kuin eläkkeelle lähteneet). Täten lähtövaihtuvuus oli 2,2 % ja tulovaihtuvuus 5,4 %. Henkilökunnan keski-ikä on 48,2, joka on korkea moniin muihin organisaatioihin verrattuna. Luvut viestittävät siitä, että työntekijät ovat sitoutuneita ja viihtyvät palveluksessamme. Henkilöstön koulutustaso kertoo toiminnastamme: ylempi korkeakouluaste 28,4 %, alempi korkeakouluaste 26,2 %, alin korkea-aste 17,5 %, keskiaste 21,6 %, perusaste 5,3 %, tutkijakou-

lutusaste 1 %. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutus ja koulutuksen laatu on kehittyvällä toimialalla todella tärkeää. Kuntayhtymän organisaatiomuutoksen yhteydessä henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen panostettiin lisää, kun kuntayhtymään perustettiin henkilöstön kehittämispäällikön virka ja siihen nimitettiin DI Maria Nissén-Feldt. Myös Keudan ammattiopiston ja aikuisopiston organisaatiota muokattiin niin, että opetushenkilöstön yhteinen kehittäminen olisi paremmin mahdollista. Työhyvinvoinnin johtaminen toimii samoilla periaatteilla kuin yrityksen muidenkin toimintojen kehittäminen ja ohjaus. Hyvän johtamisen tärkeitä elementtejä ovat johdon ja henkilöstön vuoropuhelu sekä tiedotus. Luotettavalla tiedonkululla arvioidaan myös työyhteisön toimivuutta mittareiden avulla. Lukuvuoden 2011–12 aikana Keudan esimiesvalmennuksen teemana oli työhyvinvoinnin johtaminen ja siinä pyrittiin luomaan yhtenäistä toimintamallia esimiestyölle. Pohjana koulutukselle oli Pohjola Terveys Oy:n Keudalle tekemä selvitys työhyvinvointijohtamisen tilasta keväällä 2010. Esimiestyön kehittämisen lisäksi selvityksessä nousi kehityskohteiksi muun muassa työterveyshuoltoyhteistyön parantaminen ja varhaisen tuen toimintatavat. Selvityksen pohjalta kuntayhtymään perustettiin Keudan työhyvinvointiryhmä. Ryhmän ja sen toiminnan esittely on tässä julkaisussa. Mainittakoon kui-

tenkin ryhmän työstämä työhyvinvointisuunnitelma ja varhaisen tuen malli, joka on jo käsitelty YT-elimessä ja otettu käyttöön. Työhyvinvointiryhmä on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa ja sen työ on vasta alussa. Hannu Heikkilä Kuntayhtymän johtaja

3


4

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuva Heli Vastamäki

Suomalaiset eläköityvät keskimäärin noin 60-vuotiaina, mutta Keudassa jaksetaan olla töissä pidempään: vuonna 2011 kuntayhtymästä eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,3 vuotta.

Motivoiva työ auttaa jaksamaan pitkään työelämässä

V

ielä jokin aika sitten Keu’ dan palkkalistoilla oli osa aikaisesti 75-vuotias laitos huoltaja. Nyt hän on jo malttanut jäädä pois työstä, mutta moni muu keudalainen jatkaa vapaaehtoisesti työntekoa vielä eläkeiän saavutettuaan. Kaksi tarmokasta naista kertoo, miten työn ilon saa säilymään pitkään.

yman Kristina Tuori-N en työssään, viihtyy edelle lutessaan vaikka saisi ha elle. jo jäädä eläkke

Kristinalle työ on myös harrastus Keudan tekniikan ja liikenteen alan kansainvälisyyskoordinaattori Kristina Tuori-Nyman huudahtaa, että hänelle ”eläke” on melkein kuin kirosana. Menevällä kosmopoliitilla olisi jo mahdollisuus vetäytyä kutomaan sukkaa kiikkustuoliin, mutta se ei sovi tämän sosiaalisen ja kansainvälisistä verkostoista nauttivan

naisen pirtaan. – Koen olevani etuoikeutettu, sillä tehtävässäni yhdistyvät työ ja harrastus. Keuda on loistava työnantaja. Olen saanut vapauden toteuttaa lukuisia ideoitani, Kristina kehuu, mutta muistuttaa vapauden tuovan aina myös paljon vastuuta. – Teen pitkää päivää ja matkustan paljon, mutta en koe sitä edelleenkään raskaaksi. Olen kasvanut ja elänyt kansain-


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

välisessä ilmapiirissä ja minulle elämä on seikkailu! Kristina aloitti silloisessa kotitalousopettajaopistossa Järvenpäässä kiel­ tenopettajana vuonna 1991 ja oli alusta asti mukana oppilaitoksen ”transnationaalisessa” toiminnassa. Hän siirtyi kokonaan kv-tehtäviin 2000-luvun alussa. Ensin työpaikkana oli oppisopimuskeskus, mutta viimeisimmät vuodet kansainvälisyyskoordinaattori on työskennellyt kuntayhtymän hallinnon organisaatiossa, tukikohtana Järvenpään Sibeliuksenväylän Peltola-rakennus. – Ilmapiiri täällä Keudan hallinnossa on ihana ja sopii tällaiselle työteliäälle ihmiselle, jolla on rohkeutta tarttua haasteisiin. Tulevaisuutta Kristina suunnittelee vuosi, hanke ja joskus vain päiväkin kerrallaan. – Olen saanut pysyä terveenä ja tällä hetkellä elämän kokonaispaketti on kunnossa. Minulla ei siis vielä ole kiirettä mihinkään.

Palo opettajan työhön jatkuu Keravan Sarviniitynkadun koulutusyksikössä opettava Sirkka Somerla on ollut kytköksissä Keudaan ehkä pidempään kuin kukaan muu henkilökunnastamme, sillä hän aloitti emäntäkoulun silloisessa Järvenpään kotitalousopettajaopiston harjoituskoulussa (nykyinen Sibeliuksenväylän koulutusyksikkö) jo vuonna 1963. Sirkka kirjoitti emäntäkoulun aikaisista muistoistaan Keudan 50-vuotishistoriikkiin, samoin kuin Keravan sivukoulun perustamisesta 1980-luvun alussa. Sirkka on viihtynyt Sarviniitynkadulla siitä saakka. Nyt lähestyessään 68 vuoden virallista eläkeikää hän on pikkuhiljaa jäämässä pois osa-aikaisen opettajan työstä. – Kaikille työskentely nuorten kanssa ei sovi, mutta minulta se on aina luonnistunut ja olen tykännyt siitä, Sirkka pohtii. Työssä jaksamista on avittanut nyt jo vuosia kestänyt osa-aikaeläke ja suvussakin kulkeva hyvä terveys. Työ on myös ollut sopivan vaihtelevaa. Viime aikoina Sirkka on siirtynyt entistä enemmän erityisopetuksen puolelle.

Palkitut keudalaiset 2012 Keudan henkilöstöpäivässä syyskuussa palkittiin jokavuotiseen tapaan kuntayhtymän pitkäaikaisia työntekijöitä. Kultainen ansiomerkki Luukkonen Hannele Nickberg Terttu Tuononen Raimo Turkulainen Tarja Hopeinen ansiomerkki Heikkilä Eija Karvinen-Hakala Elina Kiviniemi Tarja Lehikoinen Jyrki Nikula Tapio Peltola Maikki Pennanen Keijo 45 vuotta Keudan palvelua Kaasinen Eila 40 vuotta Keudan palvelua Lammi Hilkka Rouhelmaa Pirkko

ja: Eija Iloisia palkittu a Karvinenin El , ilä ikk He ki Kiviniemi, Jyr Hakala, Tarja o Nikula. pi Ta ja en in Lehiko

35 vuotta Keudan palvelua Vikström Kaarina Virtanen Merja 25 vuotta Keudan palvelua Aatsinki Raimo Joensuu Tiina Kononen Risto Kumpula Jouni Narko Riitta 15 vuotta Keudan palvelua Karjalainen Marjo Kauneela Iiris Kiviniemi Tarja Koivulammi Maarit Korhonen Marja Kylmäniemi Liisa Malinen Reino Nortunen Tapio Oravainen Sinikka Siira Seppo Syrjä Riitta

5


6

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Pekka Sipola/Compic

Kuntayhtymän ensimmäistä puolta vuosisataa juhlittiin keväällä 2012 opiskelijoiden SAKUstars-kulttuurikilpailujen sekä historiikin julkistamisen merkeissä. Syyskuun alussa Keudan henkilöstö ja luottamushenkilöt saivat viettää omaa juhlaansa, Keuda Gaalaa, Keravan Keuda-talossa.

Onnea Keuda ! a t t o u 50 v

P

aikalle tulleet keudalaiset suorastaan huo kuivat työhyvinvointia ja hyvää työilma piiriä. Oli hienoa päästä juhlimaan työn antajaa hyvien työkavereiden kanssa! Illan kulttuuriannista vastasi Riku Niemi Orchestra solisteinaan Jorma Kääriäinen ja Hanna Pakarinen. Loppuillasta porukkaa tanssitti talon oman pojan Altti Uhleniuksen bändi.

Keuda-talon oman henkilökunnan juhlaeleganssia: Tiina Laaksonen (vas.), Eija Lumme, Sirpa Salmi, Susanna Helisten ja Tiina Halonen.

Jalalla koreasti juhlan kunniaksi.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

7

Hannut yllätettyinä! Talous- ja hallintojohtaja Hannu Laurila ja kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä saivat lehtori Marketta Tahvanaisen upeat kierrätysmateriaalista tehdyt käädyt.

Keudan viisi vuosikymmentä ovat juhlimisen arvoisia, tuumivat Anita Seppälä (takanaan Tarja Kiviniemi), Heli Immonen, Nina Laaksonen ja Jaana Vainio.

Juhlatunnelmissa Marika Palsio, Teija Lähdeviiki, Nina Aula ja Salme Larvala.

le! Etualalla Malja Keudal inen (vas.), Mirja Ahvena Outi Komi, o, rk Na a itt Ri aloposki, -P sio Ho ne An Airi Santala. ja e et Li jo Mar

Tiina Ha Keuda lmevuo ed usti h n vihr ienost eällä seura somis i naan tettun M ja Ma aarit K a rjo Da o iv u la hlsten mmi .


8

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki

Kun nuori peruskoulun jälkeen aloittaa ammatilliset opinnot, hän ei välttämättä tunne opiskeluryhmästään ketään entuudestaan. Keudan ammattiopiston ekaluokkalaiset osallistuvatkin lukukauden alussa ryhmäytymispäiviin, joiden aikana tiivistetään yhteishenkeä ja opetellaan tuntemaan opiskelukavereita tavallisesta koulupäivästä poikkeavassa ympäristössä ja yllätyksellisin tavoin.

Ryhmäfiilis kantaa ammattiopinnoissa

M

äntsälän Lukkarinpo lun koulutusyksikön ryhmäytymispäivät jär jestettiin syyskuun en simmäisellä viikolla Pornaisten Halkiassa, Isojärven leirintäkeskuksessa. Uutta järjestelyissä edellisiin vuosiin verrattuna oli laaja ammattiopiston sisäinen yhteistyö: päivien ohjelmaa ei tilattukaan ulkopuolisilta, vaan sen ideoivat ja järjestivät Tuusulan Kirkkotien koulutusyksikön nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat eli nuvat sekä Lukkarinpolun omat tuutoriopiskelijat. Muonituksesta huolehtivat Lukkarinpolun vanhemmat kokkiopiskelijat ja osan kuljetuksista hoitivat Keravan Sarviniitynkadun logistiikka-alan opiskelijat. Ryhmäytymispäiviä organisoinut kuraattori Anne Kivi kertoo tyytyväisenä, että osa järjestämisrahasta saatiin tänä

ijat järjestivät Tuutoriopiskel vaivaa ja än pä le sil ykkö avaa muun itt hd po ä ist yhte kureitin nk la llä tä a muass . lä äl äv ht te rakennus u Lehtinen, Kuvassa Sam Niko KarJulia Kavander, ttenranta. kia ja Ville Ve

vuonna Keudan läpäisynedistämishankkeelta. Edistäähän heti opiskelun alussa rakennettu hyvä ryhmähenki huomattavasti opiskelujen jatkamista valmistumiseen asti.

Tutustumista leikin varjolla Päivien järjestelyt sujuivat loistavasti ja aurinko helli ryhmäytyjiä. Opiskelijat siirtyivät päivän aikana rastilta toiselle ja pääsivät suorittamaan hauskoja mutta vaativia tehtäviä. Ohjelmassa oli muun muassa metsäluontoon tutustumista sinne piilotettujen kangastilkkujen etsimisen merkeissä, ”mä en oo koskaan” -kysymysleikkejä, lankkureittien rakentamista ryhmätyönä ja kananmunan kuljetusta köysiradalla. Ryhmähenki sanan mukaisesti tiivistyi, kun parikymmenhenkiset opiskelijapoppoot yrittivät ahtautua yhdessä mahdollisimman pienen

Löytyi! Jenna Omenainen palaa tilkkujahdista metsän siimeksestä.

pressun palan päälle. Järvenpääläinen Jenna Omenainen aloitti tänä syksynä sähköalan opinnot Mäntsälässä. Hänestä ryhmäytymispäivä toi mukavaa vaihtelua opiskeluviikkoon. – Täällä on ollut paljon aktiviteettia ja ainakin on erilaista kuin tavallisesti koulussa. Nuva-opiskelijat ja tuutorit vetivät ryhmätöitä positiivisella asenteella. Suosittelen ryhmäytymispäiviä kyllä jatkossakin kaikille ykkösille.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

9

• teksti Heli Vastamäki ja SAKU ry • kuva Heli Vastamäki

Hyvinvointi virtaa opiskelijoille

O

piskelijoiden osallistumiseen ja opiskeluilmapiiriin vaikuttami nen on asetettu yhdeksi Keudan strategiasta johdetuksi toiminnalliseksi tavoitteeksi vuonna 2012. Lokakuussa jo kolmatta kertaa järjestetty Hyvinvointivirtaa ammatilliseen koulutukseen -teemaviikko tukee näitä tavoitteita erinomaisesti. Teemaviikko on Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheilulii-

ton, SAKU ry:n käsialaa. Hyvinvoinnin teemapäivät nostavat opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen pohdittavaksi, kokoavat oppilaitoksen toimijoita ja tuottavat hyvinvointia koko oppilaitokseen. Keudan ammattiopistossa Hyvinvointivirtaa-teemaviikkoa vietettiin tänä syksynä tavalla tai toisella kaikissa koulutusyksiköissä. SAKU ry:ssä ideoituun Suomen vahvin ammattiala -köyden-

vetokisaan osallistuttiin ainakin Järvenpäässä ja Keravalla. Köydenvetokisa avasi samalla Ammattiosaajan liikuntavuoden, joka on SAKU ry:n tapahtumakalenterissa uusi kokonaisuus. Ammattiosaajan liikuntavuosi haastaa nuoria kokeilemaan uusia lajeja ja olemaan liikkeessä koko lukuvuoden ajan.

Jaksaa, jaks aa, jaksaa… Järvenpäässä Sibeliuksenväylällä kaikki yksikön ammattiryh mät vetivät vuoron perä än köyttä ja kannustus oli kovaa. Voiton veivät kokit.

Sukupolvet oppivat toisiltaan työelämässä

A

mmatillisen koulutuksen opet tajat ovat jo pitkään luotsan neet opiskelijoinaan niin sanotun y-sukupolven edustajia (1980–2000 syntyneet) ja ovat saaneet tuta sukupolvien väliset erot. Nyt y-sukupolvi on vahvasti kiinni myös työelämässä. Vuonna 2020 se on jo Suomen suurin työssä käyvä ikäluokka. Millaisia y-ihmiset sitten ovat? Keuda-päivän puhujana syyskuussa esiintyneen apulaisjohtaja Marjaana Suuta-

risen (MIF Oy) mukaan he ovat muun muassa kärsimättömiä, omiin kykyihinsä luottavia, teknisesti osaavia ja vapaaaikaa arvostavia. Erot edeltävään x-sukupolveen ja varsinkin suuriin ikäluokkiin ovat melkoiset. Mutta: yleisestä ennakkoluulosta poi­ keten y-sukupolvi ei suuresta itseluottamuksestaan huolimatta hyljeksi vanhempien ihmisten ja työkavereiden neuvoja. Suutarisen mukaan he päinvastoin tekevät mielellään yhteistyötä seni-

orien kanssa ja haluavat oppia heiltä. Ja kun vanhemmilla työntekijöillä on myös y-sukupolven edustajilta paljon opittavaa, syntyy työpaikoille parhaimmillaan molemminpuolisia mentorointisuhteita. Käytetään niitä hyväksi ja odotellaan z-sukupolven (2000-luvulla syntyneet) putkahtamista toisen asteen koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Wikipedian mukaan he ovat passiivisia individualisteja, joille kaikenlaisen elektroniikan käyttö on jo täysin rutiininomaista.


10

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Maarit Tiala ja HELI VASTAMÄKI

Keuda vei vuosi sitten koulutuksen järjestäjien sarjan voiton SAKU ry:n henkilöstön Tour de SAKU -liikuntakampanjassa, jossa kerättiin vajaan parin kuukauden ajan mahdollisimman paljon askelia. Syksyllä 2012 vastaava kampanja kulki nimellä Askella amikseen.

Keudan henkilökunta n e e s k i m a askelsi T änä vuonna saimme kokoon 20 enintään 10 osallistujan tiimiä ja tätä kirjoittaessa Keuda on neljäntenä koulutuksen järjestäjien kokonaisaskelmäärissä. Tärkeämpää kuin voittaminen on itse osallistuminen kokonaisvaltaisesti työhyvinvointia ja yhteishenkeä nostattavaan kampanjaan. Askella amikseen -kampanjan yhtenä ideana oli liikunnan lisäksi tutustuttaa ammatillisen koulutuksen henkilöstöä maamme muihin oppilaitoksiin. Kampanjassa oli joka viikko etappi jossain päin Suomea sijaitsevassa ammatillisessa oppilaitoksessa. Kukin etappioppilaitos heit­ ti liikunnallisen haasteen kaikille kampanjaan osallistuville tiimeille. Ensimmäinen etappihaaste oli

Keudalaiset taukotanssin pyörteissä.

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän tanssiinkutsu: se koulutuksen järjestäjä, joka saisi suurimman prosenttiosuuden henkilöstöstään yhteisiin tanssitapahtumiin viikon aikana, voittaisi etapin. Keudalla sattui kampanjan aloitusviikolla olemaan koko henkilökunnan yhteinen koulutuspäivä Järvenpää-talolla. Sinne järjestettiin taukotanssi, josta otettiin todisteeksi kuvia ja niinpä veimme kirkkaasti ensimmäisen etapin voiton. Askella amikseen -reitillä olivat tietenkin mukana myös Keski-Uusimaa ja Keuda. Meidän etappihaasteemme oli liikkuvan palaverin järjestäminen. Kukin tiimi sai valita itselleen sopivan tavan liikkua palaverissa, jonka aiheena oli oman työpaikan työhyvinvoinnin edistäminen.

Keudan henkilö tanssin stöpäiv ve Paula R täjinä Miia N än yhteisiskakos aejärvi k ja Joun i Uhlgre i, n. Yksi liik untaka listuvis ta Keud mpanjaan os alan tiim liikkuv eis aa pelin m palaveria pall tä piti oerkeiss ä.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

llup

Ga euda

K

Mikä edistää sinun työhyvinvointiasi? • teksti ja kuvat Maarit Tiala ja Heli Vastamäki

Keudalaiset harrastavat yhdessä Keudan henkilökunnalle on vuosittain tarjolla työnantajan puolelta runsaasti mahdollisuuksia kohottaa niin fyysistä kuin henkistä työhyvinvointiaan.

L Harri Huhtala Huoltomestari Keudan yhtymäpalvelut ”Työhyvinvoinnin mottona palvelualalla on: asiakkaan hyvinvointi on myös minun hyvinvointiani. Asiakas on minulle käsite, joka pitää sisällään työpäivän aikana kohdatut ihmiset eli paitsi varsinaiset asiakkaat, myös työtoverit ja yhteistyökumppanit.”

Tarja Koskinen Hallinnon assistentti Keudan konsernipalvelut ”Kolmen kärki minun työhyvinvoin­ nissani on helppo nimetä: työympäristö ja yhteenkuuluvaisuuden tunne, työ itse ja sen mielekkyys sekä työantajan tukemat erilaiset liikunnalliset mahdollisuudet.”

iikuntapuolelta tarjolla on muun muassa lentopalloa, joogaa, salibandyä ja golfia. Keudalaiset osallistuvat innokkaasti SAKU ry:n henkilökuntakisoihin sekä esim. Naisten kympille. Jokaisen omia lajivalintoja tuetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Työhyvinvointia edistävä toiminta on paljon muutakin kuin liikuntaa. Keudassa tuetaan henkilöstön kulttuuriharrastuksia ja yhteisöllisyyttä järjestämällä vuosittain useita retkiä esimerkiksi teatteriin ja konsertteihin. Yhteiset pikkujoulut juhlitaan vuorovuosin maalla ja merellä. Tärkeässä roolissa näiden tapahtumien järjestäjänä on Keudan henkilökuntaneuvosto. Moottoripyöräilyn harrastajat voivat osallistua MC Keudan yhteisretkille ja innokkaat kalastajat saavat samanhenkistä harrastusseuraa Kala Keudasta. Keudan naiset osallistuvat keväisin isolla joukolla Naisten Kympille. Kuvassa kevään 2011 kympille lähdössä Heli Vastamäki, Laura Heikkilä, Erja Kärnä, Leila Alamiekkaoja ja Maarit Flinck.

Sauli Lehtinen Osastonjohtaja, logistiikka Keudan ammattiopisto, Kerava Sarviniitynkatu ”Hyvä työilmapiiri lisää työhyvinvointia ja siihen pystyy itse vaikuttamaan. Itse yritän osastolla järjestää asiat niin, että jokainen voisi vaikuttaa työn sisältöön ja työskentelytapoihin. Pyrimme myös silloin tällöin tekemään yhdessä pieniä retkiä, jotka nostattavat yhteishenkeä.”

Sari Römpötti Koulutusassistentti Keudan aikuisopisto, tekniikan ja liikenteen ala ”Hyvä johtaminen on tärkeää. Esimiehen täytyy olla oikeudenmukainen ja tarvittaessa käytettävissä. Hyvä henki ja yhteistyö työkavereiden kanssa on toinen tärkeä tekijä. Omalla asenteella näihin asioihin pystyy jokainen vaikuttamaan paljon.”

11


Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Maria Nissén-Feldt • kuva Maarit Tiala

Työhyvinvointiryhmä on työhyvinvoinnin tuki ja varmistaja

T

yöhyvinvoinnille on paljon erilaisia määritelmiä. Työ terveyslaitoksen määritel mä on: Työhyvinvointi tar koittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Määritelmästä välittyy se, kuinka monitahoinen asia työhyvinvointi on. Yksilön kohdalla on kyse tunteesta, ja sen syntymiseen vaikuttavat monet eri asiat. Työhyvinvointi kiteytyy tunteeseen siitä, että työssä on hyvä olla. Työhyvinvointi siis syntyy töissä. Keudalaisen työhyvinvoinnin osaalueet ovat hyvä johtaminen, hyvä työn hallinta, hyvä työilmapiiri ja hyvä työympäristö. Kaiken perustana on yksilön oma henkilökohtainen terveys ja elinta-

elmän määrit yvinvointiryh assa on hyvä Keudan työh ud Ke : lle voinni takaa mä työhyvin senet ovat Ryhmän jä etri -P ha olla töissä. Ju a in lueteltu vasemmalta , Riikka Siito t, annu Laurila n-Feld sé is N Niiranen, H ia ar Velling, M lalla nen, Antero uneela, etua äki, Iiris Ka i. äk m Heli Vastam ita ja Maarit Vi Päivi Koski

vat. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn välillä on voimakas korrelaatio ja ne liittyvät läheisesti toisiinsa. Molempiin vaikuttavat työyhteisön toimintatavat, mutta työkykyyn linkittyy vahvemmin henkilön terveys kuin työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin taas linkittyvät vahvemmin työolot. Työhyvinvoinnin luovat työyhteisön jäsenet. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn suhdetta kuvaa muun muassa Juhani Ilmarisen kehittämä Työkykytalo. Työkykytalon kolme alinta kerrosta kuvaavat henkilön voimavaroja ja neljäs kerros työtä ja työoloja. Kaikkien kerrosten tulee olla tasapainossa keskenään, jotta talo pysyy pystyssä. Kaikkien kerrosten kehittäminen koko työuran ajan on tärkeätä. Yksilöllä on

Yhteiskunta Perhe

Lähiyhteisö

Työkyky Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen

Asenteet

Arvot Motivaatio

Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky

• lähde: Työterveyslaitos, www.ttl.fi, 9.10.2012

12


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Henkilöstö

Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä esimiestyö Keudassa

Hyvinvoiva yhteisö • hyvä johtaminen • hyvä työilmapiiri • hyvä työympäristö • hyvä työnhallinta • hyvä yksilön terveys ja hyvinvointi

Tehostettu tuki • kuntoutus- ja eläkeratkaisut

Varhainen tuki • keskustelut ja niihin liittyvät toimenpiteet

Ei työkykyongelmia

Vakavia työkykyongelmia

Työterveyshuoltopalvelut

luonnollisesti päävastuu omista voimavaroistaan. Esimiesten ja johdon vastuu korostuu työhön ja työoloihin liittyvissä asioissa. Kehityskeskustelut ovat tärkeä kanava yksilön ja esimiehen väliseen vuoropuheluun työkykyyn vaikuttavista asioista, esimerkiksi yksilön työn sisältöön ja vaatimuksiin liittyvistä asioista.

Yhteistyö kaiken perustana Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa korostuu yhteistyö yksilön, organisaation ja tukiorganisaatioiden (esim. työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio) välillä. Tätä yhteistyötä on kuvattu Keudassa oheisella kuvalla. Tavoitteena on, et-

tä toiminnan painopiste olisi vihreällä alueella eli työkykyongelmia olisi mahdollisimman vähän. Keudassa tehdään paljon työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää työhyvinvointia edistävää ja työkykyisyyttä tukevaa työtä entistä strategisemmaksi. Työhyvinvointia tukevan työn tulee tukea Keudan perustehtävää ja prosesseja. Toimenpiteet tulee tehdä kaikille näkyviksi, ja ne tulee sijoittaa oikeaan kohtaan henkilön työuraa, ja niiden tulee oikea-aikaisesti tukea henkilöiden työkykyisyyttä. Keudassa on toiminut syksystä 2011 alkaen työhyvinvointiryhmä. Sen tehtävänä on varmistaa Keudan työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden toteutuminen, niiden vaikuttavuuden arviointi sekä kehittämisehdotusten käsitteleminen. Syksyllä 2012 alkaneella toisella toimintakaudellaan työhyvinvointiryhmän työlistalla on muun muassa Keudan työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman laatiminen vuodelle 2013, työhyvinvoinnin tunnuslukujen määrittäminen ja niiden säännöllinen seuraaminen sekä perehdyttämiskokonaisuuden päivittäminen.

Varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön Keudan työhyvinvointiryhmän ensimmäisen toimintakauden tuloksena on syntynyt Keudan varhaisen tuen toimintamalli.

K

yseessä on koko Keudan henki lökuntaa koskeva toimintatapa, työkyvyn turvaamiseen liittyvä tukitoimenpide – ei kurinpidollinen toimenpide. Työkykyongelmat kehittyvät yleensä pitkän ajan kuluessa ja mitä nopeammin niihin vaikuttavia asioita päästään korjaamaan, sen parempi. Prosessin käynnistää esimies, kun on saanut tietoonsa huolen henkilön työhyvinvoinnin heikkenemisestä. Prosessi etenee kuvan mukaisesti, kunnes asia on yhdessä todettu hoidetuksi. Pääsääntöisesti ensimmäinen keskustelu käydään esimiehen ja henkilön välil-

lä, ellei kyse ole terveydellisestä asiasta, joka käsitellään heti työterveyshuollon kanssa. Keskustelu on luottamuksellinen ja osapuolet voivat kutsua siihen tukihenkilöitä ja asiantuntijoita yhteisellä sopimuksella. Keskustelusta kirjataan

Huoli työhyvinvoinnista • esimiehellä • työkaverilla • työntekijällä • työterveydellä

Kutsu työhyvinvointikeskusteluun ja valmistautuminen

asioita keskustelulomakkeelle yhteisesti sovittavalla tavalla. Kirjattaviin asioihin kuuluu aina aikataulutettu toimenpidesuunnitelma asian ratkaisemiseksi ja seurannasta sopiminen.

Työhyvinvointikeskustelu

Jatkosuunnitelma, siihen liittyvät toimenpiteet

Seuranta ja raportointi

13


14

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti Heli Vastamäki • kuvat Heli Vastamäki ja EuroSkillsin kuva-arkisto

EuroSkills 2012 oli taatusti erilainen tapahtuma kuin aikaisemmat kansainväliset ammattitaitokisat. Sitä ei nimittäin järjestetty perinteisesti messukeskuksessa, vaan Spa-Francorchampsin formularadalla Belgiassa.

Ammattitaidon Euroopan mestaruuksista a l l a d a r a l u m r o f n kisattii

R

adan varikkoalueet olivat kisojen aikana 4.–6. loka kuuta tehokäytössä ja lisäk si alueelle oli tuotu runsain määrin erilaisia telttarakennelmia lajeja ja ammattitaitojen kokeilua varten. Kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret mittelivät oman alansa paremmuudesta 44 lajissa. Suomen joukkue oli kilpailujen suurin: yli 40 kilpai-

tyksekkäät Keudan menes uspalvelujen Tiinat. Puhdist a Joensuu ja kil in Ti tti er sp ek pinen Team m La a in Ti ja paili tusasuissa. Finlandin edus

lijaa ja 29 eksperttiä. EuroSkillsin lajit toteutettiin pääosiin tiimilajeina ja Suomella oli kilpailijoita 28 lajissa. Keudaa edusti EuroSkillsissä tällä kertaa neljä kilpailijaa. Lähihoitajalajissa kilpaillut Heli Petersohn asuu Pornaisissa ja opiskelee Tuusulan Kirkkotiellä. Tuusulalainen Tiina Lampinen mitteli puhdistuspalvelulajissa. Hän opiskelee Keudan Järvenpään Sibeliuksenväylän

koulutusyksikössä. Mäntsäläläinen Heli Haapatalo opiskelee Mäntsälän Saaren kartanossa ja kilpaili lajinaan floristiikka. Myös muuraustaidoissa mitellyt Toni Kettunen on mäntsäläläinen. Hän opiskelee Keudan Mäntsälän Lukkarinpolun koulutusyksikössä. Keudalla oli EuroSkillsissä myös kolme eksperttiä, jotka toimivat kilpailussa asiantuntijoina sekä tuomareina. Floris-

Floristi t työsk en mulara dalla v telivät forarsin e sa olos rikoisis uh sä auto teissa, piene hk talleiss a. Kuva öisKeudan ssa Heli Ha apatalo


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

ampsin Spa-Francorch ailtu tällä itt m ei lla da ra nopeuksia, kertaa huippu mattitaitoa. am pu ip hu vaan

Muurari Toni Kettunen on työn touhussa. Toni tähtää ensi kesän WorldSkills-kisoihin.

Lähihoitajalajin kilpailijapari, Hesoten Anna ja Keudan Heli, pohtii vastauksia visaiseen videotehtävään.

tiikka-lajin ekspertti oli kouluttaja Leila Alamiekkaoja Saaren kartanosta. Puhdistuspalvelun eksperttimme oli puolestaan lehtori Tiina Joensuu Järvenpään Sibeliuksenväylän koulutusyksiköstä. Muuraus-lajin eksperttinä toimi lehtori Raimo Aatsinki Mäntsälän Lukkarinpolun koulutusyksiköstä. Kaikilla kolmella on pitkä kokemus kansallisista ja kansainvälisistä ammattitaitokisoista.

Menestystä Suomelle ja Keudalle Joukkueena TeamFinland 2012 keräsi eniten pisteitä koko kilpailussa ja keskimääräinen kilpailijan pistearvo oli 505,28 eli joukkue ylsi kaikkien aikojen parhaaseen suoritukseen. Suomen joukkue pääsi juhlistamaan neljää kultaa, kuutta hopeaa ja seitsemää pronssia! Keuda loisti tällä kertaa erityisesti puhdistuspalvelulajeissa, sillä Tiina Lampinen sai parinsa Anni Miettisen (Pohjois-Karjalan ammattiopisto) kanssa tiimipronssia. Omassa yksilölajissaan (toimitilahuoltaja, ylläpitosiivous) Tiina kirkasti mitalinsa hopeiseen. Lähihoitajalajin kaksikko Heli Petersohn (Keuda) ja Anna Blubaum (Hesote) ylsi hienosti diplomisijaan tiukassa kisassa. Ensi vuonna ammattitaidon kansainvälisissä kisoissa onkin taas vuorossa MM-kisa WorldSkills, joka järjestetään heinäkuussa 2013 Saksan Leipzigissa.

Tiina Lampinen suorittaa puhdistustehtävää parinsa Anni Miettisen kanssa.

15


16

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

• teksti ja kuvat Heli Vastamäki

is m tus tu tustu m s u d e n a d u Ke

atk all a

Saksan mallista apua nuorisotyöttömyyteen? Alle 25-vuotiaiden suomalaisten työttömyysprosentti on noin 20, kun saksalaisnuorista työttöminä on vain kahdeksan prosenttia. Onko jotain koulutuksellista, mitä voisimme tehdä Suomessa ja Keudassa toisin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi? Muun muassa tästä lähti Keudan delegaatio ottamaan selvää Krefeldiin, BZB:n koulutuskeskukseen.

B

ZB on pitkäaikainen raken nusalan yhteistyökumppa nimme, jonka kanssa har joitamme opiskelijavaihtoa puolin ja toisin. Keudan ryhmä saikin perusteellisen katsauksen Saksan ammatilliseen koulutusjärjestelmään, rakennusalaan sekä oppilaitoksen toimintaan.

Avainsanana oppisopimus Yksi perustavanlaatuinen ero saksalaisen ja suomalaisen ammattikoulutuksen välillä on se, että Saksassa nuorten koulutus on valtaosin oppisopimusmuotoista. Oppisopimusjärjestelmä poikkeaa kuitenkin suomalaisesta monin tavoin: Itse yrityksessä työssä vietetty aika kasvaa asteittain kolmen vuoden aikana. Ensimmäisenä opiskeluvuotena oppisopimusopiskelija työskentelee yrityksessä vain reilun kolmasosan ajasta. Muun ajan hän opiskelee teoriaa oppilaitoksessa ja käytännön taitoja koulutuskeskuksessa. Oppisopimuksen palkkausjärjestelmä on Saksassa rakennettu niin, että se

t ovat Naisopiskelija kouluan al us nn ke ra sa varsin tuskeskukses yksi ä ss tä ä, vähiss massa heistä treenaa ja. laatoitustaito

kannustaa yrittäjiä ottamaan oppisopimusopiskelijoita. Yritykset käytännössä omistavat suuren osan ammatillisista oppilaitoksista, myös BZB:n, ja ne pääsevät suoraan vaikuttamaan esimerkiksi koulutukseen sisään otettaviin opiskelijamääriin tarpeidensa mukaan. Myös opiskelijoille on asetettu kannustimia, sillä palkka nousee oppisopimusopiskelun aikana vuosi vuodelta. Rakennusalalla oppisopimusopiskelijan palkka on ensimmäisenä opiskeluvuonna keskimäärin 648 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 996 euroa ja kolmantena 1259 euroa. Yli 60 % oppisopimusopiskelijoista jää valmistuttuaan samaan yritykseen töihin, mutta usein he saavat kilpailevia työtarjouksia myös muista firmoista.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

17

• teksti Riitta Narko • kuva Heli Vastamäki

Tutkinto pätevöittää yrittäjäksi Saksassa työvoimahallinto kantaa ison vastuun ammatinvalintaa pohtivien nuorten ohjauksesta ja heille päin tehtävästä viestinnästä ja markkinoinnista. Nuoria kannustetaan ja ohjataan oppisopimukseen aktiivisesti. Koulutuksella ja valmistumisella on suuri merkitys, sillä yritys ei saa palkata nuorta vakituiseksi työntekijäksi kesken koulutuksen, vaan hänen pitää ensin valmistua. Yrittäjäksi pääsystä haaveilevan on monilla aloilla ensin opiskeltava jatkotutkinto eli saatava Meister-paperit. Meister-tutkinnon hankkinut voi jatkaa opintoja esimerkiksi yliopistossa. Mitä opimme? Saksan ammatillisella koulutusjärjestelmällä on vielä rutkasti pidemmät perinteet kuin suomalaisella, koulumaisuuteen perustuvalla järjestelmällä. Saksan järjestelmää ei voi suoraan soveltaa Suomessa ja on myös kiistämättömästi asioita, joissa suomalainen järjestelmä on saksalaista parempi. Saksan järjestelmän aito työelämälähtöisyys on kuitenkin jotain sellaista, josta Suomessakin voitaisiin soveltuvin osin ottaa oppia. Keudan suunnitelmana on syksystä 2013 lähtien tehostaa niin sanotun 2+1-mallin käyttöä. Siinä mahdollistetaan joustava oppisopimusopiskelijaksi siirtyminen kahden opintovuoden jälkeen.

BZB Krefeldin johtaja Markus Crone esittelee Keudan delegaatiolle koulutuskeskusta. Yhtymähallituksen jäsenet Kaija Tuuri, Pertti Enovaara, Hans Kanerva (pj.) ja Anna Melgin kuuntelevat tarkkaan.

EuroPeerGuid -hankkeessa on laadittu vertaisarvioinnin kriteeristö ammatilliseen aikuisohjaukseen. Kriteeristöä ja arviointimenetelmää testattiin keväällä Suomessa, Sloveniassa ja Portugalissa. Testauksen tuloksia kokoonnuttiin käsittelemään kansainväliseen workshopiin Järvenpäähän 7.–8.6.2012.

EuroPeerGuid -hanke jatkui kansainvälisenä workshopina Järvenpäässä

T

apahtumaan osallistuivat kaik ki partnerioppilaitokset eri maista sekä Suomesta lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. Keuda toimi tapahtuman järjestäjänä ensimmäisenä päivänä ja TEM toisena päivänä. Eri maissa tapahtuneiden arviointien kokemusten koonnin jälkeen voitiin todeta, että vertaisarviointimenetelmä sopi erittäin hyvin aikuisohjauksen arviointiin. Kehittämishaasteena nähtiin kriteeristön sisältö ja laajuus. Eri maissa aikuisohjaus on järjestetty hyvin eri tavoin, jolloin kaikille sopivien arviointikriteereiden laatiminen on vaikeaa. Kaikissa maissa todettiin positiivisena asiana se, että kieli ei ollut ongelma. Erittäin suurena hyötynä nähtiin mah-

dollisuus tutustua eri maiden aikuisohjaukseen sekä kollegojen tapaaminen. Tiiviiden työpäivien lisäksi vieraat tutustuivat Suomeen ja Suomen kulttuuriin. Järvenpäässä vierailimme Ainolassa ja illan päätteeksi nautittiin hyvää suomalaista ruokaa Keudan rantasaunalla Tuusulanjärven rannalla. TEMin järjestämän päivän lopuksi teimme Helsinki sightseeing -kierroksen ja tämän jälkeen tutustuimme vielä Suomenlinnaan. Hanke jatkuu vielä vuoden 2012 loppuun. Syksyn ohjelmassa on vertaisarvioinnin manuaalin ja koulutusohjelman kääntäminen suomeksi sekä niiden painatus. Kansainvälinen loppuseminaari järjestetään Lissabonissa marraskuussa ja kansallinen tulosten levitysseminaari Helsingissä joulukuussa.

EuroPe erGuid projekti pä galilain ällikkö, port uen Chri sti esitteli hankke na Dimas en tilan kesäku netta ussa Jä rvenpä ässä.


18

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Keudassa juhlittiin syksyllä 2012 kaksia uusien ja uusittujen tilojen avajaisia: Nurmijärvellä ja Tuusulan Kirkkotiellä.

Uusia ja uudistuneita Nurmijärvelle saatiin kunnon opiskelijaravintola

O

piskelijoiden ja henkilökun nan kärsivällisyys palkittiin, kun Keudan ammattiopiston Nurmijärven koulutusyksikköön valmistui laajennettu ja nykyaikaistettu opiskelijaravintola. Vielä keväällä Nurmijärvellä syötiin ja vuoroissa ja käytävillä, mutta nyt iso opiskelijamäärä mahtuu järkevästi ravintolan tiloihin ruokailemaan. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut Nurmijärvellä vuosi vuodelta. Keudan ammattiopiston Nurmijärven koulutusyksikön opiskelijamäärä on lisääntynyt myös vuonna 2010 taloon saadun lähihoitajakoulutuksen ansiosta. Tällä hetkellä opiskelijoita on yhteensä jo noin 475. Elokuussa 2011 alkaneen

laajennusurakan aikana myös lähihoitajakoulutukselle rakennettiin opiskelijaravintolan päälle uudet tilat. Laajennusten bruttoneliöitä on yhteensä 1114. Saneerattuja neliöitä kertyi yhteensä 1255. Urakan aikana uudistettiin myös liikuntasalin sosiaalitilat ja korjattiin sen katto. Koko urakan koko­naisbudjetti oli noin 3,2 miljoonaa euroa. Urakka pysyi ilahduttavan hyvin aikataulussa, vaikka hankkeen pääurakoitsija jouduttiin vaihtamaan lokakuussa 2011. Hankkeen loppuun vienyt pääurakoitsija oli Rakennus Oy Antti J Ahola Hyvinkäältä. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi P&R Arkkitehdit Oy Vantaalta.

Nurmijärven opiskelijaravintola Perttula vietti omia avajaisiaan muutama päivä ennen laajennuksen virallisia avajaisia. Myös toimialarehtori Juha-Petri Niiranen (vas.) ja apulaisrehtori Ari Toivonen pääsivät ihka aidon Paula-tytön palveltaviksi.

Elokuu n lopus sa viete jaisissa tyissä a Nurmij va ä talon p itkäaik rvellä paljaste aisen re tt Velling htorin A iin in muo tova ntero toimii tä tä nyky lokuva. Vellin kaisena ä g turvall Keudan osa-a isuuspä iällikkö nä.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

toimitiloja Keudassa Kosmetologit saivat upouudet tilat Tuusulan Kirkkotielle

–T

ämä on ensimmäinen syksy minun aikanani täällä Kirkkotiellä, kun opiskelijoita ei ole tarvinnut ahtamalla ahtaa tiloihin, iloitsi apulaisrehtori Kaisa Aho avajaispuheessaan koulutusyksikön laajennuksen avajaisissa syyskuussa. Kirkkotielle rakennettiin huhtikuussa 2011 alkaneen urakan aikana kaksikerroksinen, huoneistoalaltaan 1380 neliön laajennusosa. Laajennusosassa on tänä syksynä aloitettu Keudalle aivan uusi kosmetologikoulutus. Lisäksi laajennusosaan on sijoitettu kuvataide- ja musiikkiluokat sekä lähihoitajakoulu-

a opettaja Tanj Kosmetologien kiinnostui rto ke ä pä Peuran ieraille kauneu neille avajaisv ulista. tu ta sis uu n denhoitoala

tuksen tiloja. Vanhan rakennuksen ja laajennusosan nivelkohdassa on nyt uusi kirjasto-mediateekki. Koko urakan kokonaisbudjetti oli hieman yli viisi miljoonaa euroa. Hankkeen pääurakoitsija oli Rakennus Oy Antti J. Ahola ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Siistonen Oy. Kirkkotien koulutusyksikössä toimivat sekä Keudan ammattiopisto että Keudan aikuisopisto. Nuorten puolella eli ammattiopistossa yksikön opiskelijamäärä nousee ensi vuonna liki 400:aan. Aikuisopiskelijoita Kirkkotiellä on noin 320.

Kirkkotien ko ulutusyksikön uutta m ediateekkia elävöittää ta iteilija Erkki Kannoston ik kunataideteo s.

19


20

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Keuda näkyi MetropoliJuna-tapahtumassa

T

orstaina 13. syyskuuta koko Suomen katseet kääntyivät Ke ravalle, kun siellä järjestettiin kuntavaalikeskustelun avannut, osittain televisioitu MetropoliJuna-tapahtuma. Keuda oli menossa mukana omalla kojullaan ja Keuda Sammakko herätti huomiota päästen jopa Huomenta Suomen haastatteluun. Puolueiden nuorten järjestöjen paneelia oli juontamassa Keudan oppilaskunta Kuoman puheenjohtaja Anni Suvisuo. Keudan oppisopimuskeskuksen räväkän vihreä oppikoppi sopi hienosti MetropoliJuna-tapahtuman mökkikylään.

Seinämaalausta työssäoppimisprojektina

Lämmin in -seinäm tiaani a kijöistä alaus ja osa te P Nina A äivi Karttune n, irio ja T iina-Ka Korhon isa en Tero An . Opettaja nanolli kurkkii tyytyvä isenä ta kana.

T

uleva kulttuurialan ammattilai nen voi suorittaa työssäoppimis ta aika lailla tavallisesta poikkeavin tavoin: kuluvana vuonna Pekka Halosen akatemian kuva-artesaaniopiskelijat ovat olleet työssäoppimassa kahdessa seinämaalausprojektissa. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen asuntolan seinämaalausprojektissa olivat mukana kuva- ja mediataiteen opiskelijat Nina Airio, Päivi Karttunen, Tiina-Kaisa Korhonen,

Tiina Ratilainen, Andrei Skobcov, Anne-Mari Taskinen ja Pinja Suvan­to. Heitä ohjasi opettaja Tero Annanol­li. Idea ”Lämpimäksi intiaaniksi” ja ”Veikeäksi tanssijaksi” nimetyiksi seinämaalauksiksi lähti alun perin IJKK:n toimialajohtajan Minna Lumpeen ajatuksesta elävöittää asuntolaa ja luoda viihtyisyyttä. Opiskelijat lähtivät ideoimaan teoksia sanaleikein, joista syntyi kuvallisia ideoita. Toinen seinämaalausprojekti to-

teutettiin Keravan Svenskbacka skolanin aulan seinään. Sen suunnitteli kolmannen vuoden opiskelijat Saija Moilanen ja toteutuksessa olivat hänen kanssaan mukana Ville Ilmaranta ja Hanna Elasmaa. Heitä ohjasi opettaja Jussi Juurinen. Keravan projektin lähtökohtana oli elävöittää ja kaunistaa ruotsinkielisen alakoulun yhteisiä tiloja sekä kertoa kuvamaailman kautta koulumaailmaan liittyvistä tärkeistä arvoista: yhteisöllisyydestä ja välittämisestä.


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

Vanhalla otettiin kurssi kohti uusia tuulia

E

linikäisen oppimisen ja ohjauk sen viikko on vakiintunut joka syksyiseksi aikuiskoulutuksen tapahtumaksi. Keuda oli jälleen mukana Vanhalla ylioppilastalolla viikon päätapahtumassa syyskuussa. Lisäksi järjestettiin paikallinen aikuiskoulutustori Keravalla. Keudan upouusi messuständi erottui hienosti joukosta Vanhalla ja kävijät olivat ilahtuneita Mäntsälän puutarhuriopiskelijoiden taiteilemista kukkakoruista ja Tuusulan lähihoitajaopiskelijoiden verenpaineen mittauksista.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on syksyn aikana kilpailuttanut työterveyshuoltonsa

Keudaan yhtenäinen työterveyshuolto vuoden 2013 alusta

Keudan s Elinikä tändillä isen op pimise viikon n päätap ahtuma sai pait ssa si tieto a, myö ihania s kukkak oru terveys neuvoja ja ja .

Rehtori Rauno Hoikkala eläkkeelle

30

vuotta Keudan palveluksessa ollut Rauno Hoikkala jäi eläkkeelle viime keväänä. Hän toimi viimeksi Keuda Järvenpään rehtorina. Hoikkalan läksiäisiä vietettiin lukuvuoden päätösjuhlan yhteydessä. Samalla paljastettiin hänestä otettu taidevalokuva, jonka tekijä on valokuvataiteilija Kimmo Metsäranta.

Y

hteistyö kilpailutuksen perusteella valitun yhteis työkumppanin, Attendo Terveyspalvelut Oy:n, kanssa on suun­niteltu alkavaksi tammikuussa 2013. Kilpailutukseen lähdettiin, jotta saisimme koko Keudaan yhteisen työterveyshuollon yhteistyökumppanin ja näin tasapuoliset palvelut koko henkilöstölle. Keudan tavoitteet työterveyshuollon yhteistyölle ovat: työkykyisyyden vahva tukeminen, ennaltaehkäisevän toiminnan vahva painotus, ennaltaehkäisevää toimintaa tukeva raportointi, esimiestoiminnan tuki, sairauspoissaolojen hallinta sekä vahva yhteistyö työkykyä tukevien toimintamallien toteutuksessa asiantuntijana.

Rauno oli nähnyt etukäteen muutaman vaihtoehdon otetuista kuvista eikä aluksi ollut oikein tyytyväinen omiin ilmeisiinsä. ”Sitten kuitenkin tulin siihen tulokseen, että pohjimmiltani olen aika vakava kaveri, joten tämä sopii hyvin”, hän totesi.

21


22

Keuda • keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

lsta

pa man

Kuo

Työssäoppimassa Keudassa

K

averini tokaisi minulle ker ran: en ole koskaan tavan nut opiskelijaa, joka kehuu kouluaan noin paljon. Tuo lausahdus sai minut nauramaan, mutta tottahan se on. Kun opiskelee ihanassa ammattiopistossa, niin miksipä ei kehuisi sitä? Ja siellä missä tykkää olla, voi löytää myös oivan työssäoppimispaikan. Viime keväänä pohdin pitkään, mistä löytäisin itselleni viimeisen työssäoppimispaikan. Opintoni olivat edennet suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta yhtä työssäoppimisjaksoa. Vaikka opiskelen matkailualaa, ei mikään työpaikka siltä saralta silloin kiinnostanut. Koska olen toiminut aktiivisesti oppilaskunnan puolella, päätin kysyä opiskelija-asioiden päälliköltä Erja Kärnältä, olisiko hänellä tarjota minulle työssäoppimispaikkaa. Paikka löytyi, kun vertailimme työtehtäviä ja näytön arviointiin liittyviä kriteereitä. Mitä matkailualan opiskelija voi teh-

dä toimistopuolella? Oppilaskuntahommien lisäksi töitä on riittänyt niin tapahtumien järjestämisen kuin kokousvarauksien saralla. Ja niitähän matkailupuolella opiskellaan. Pääsin myös käymään Tallinnassa, kun toimin matkanjohtajana vuotuisessa opo-seminaarissa. Tämä kirjoitus on myös jonkin sortin jäähyväisteksti. Kun työharjoitteluni päättyy, saan opinnot suoritettua ja todistuksen käteen. Tämän haluan vielä sanoa: Kolmeen ja puoleen vuoteen mahtuu paljon hauskoja ja ikimuistoisia hetkiä enkä vaihtaisi niitä mihinkään. Oppilaskuntatoiminta on opettanut minulle paljon. Suosittelen toimintaa kaikille, jotka ovat vähäänkään kiinnos-

tuneet vaikuttamaan oppilaitoksemme asioihin. Oppilaskunnan kautta olen tavannut paljon ihania ihmisiä, päässyt matkustelemaan ympäri Eurooppaa sekä ollut edustushommissa milloin missäkin. Olen saanut itsevarmuutta niin puhumisen kuin esiintymisen suhteen sekä saanut hyvän pohjan sille, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Tein todellakin hyvän valinnan vuonna 2009, kun otin opiskelupaikan vastaan Järvenpäästä ja muutin pois kotikaupungistani Naantalista. Kiitos ja kumarrus. Terveisin ylpeä keudalainen, Anni Suvisuo Oppilaskunta Kuoman puheenjohtaja


Keuda • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayht ymän sidosryhmälehti

23

• tekstit ja kuva: MAARIT TIALA

Tapaa keudalainen ula Jaana Nik eri intosihte ll a h a Palkk

-O

len tullut vihdoinkin täysi ikäiseksi, naurahtaa Jaana Nikula kertoessaan, että hän tuli Keudaan töihin 18 vuotta sitten tien toiselta puolelta Maatalousnormaalikoululta. Jaanan mielestä töissä on kivaa. Työkaverit ja esimiehet ovat mukavia ja siitä syntyy hyvä kokonaisuus perustaksi työssä viihtyvyyteen. – On mukava tehdä töitä Keudassa ja auttaa vielä eläkkeelle siirtyvääkin tietojen kokoamisessa eläkehakemusta varten. Jaana on mukana Keudassa järjestettävissä tapahtumissa aina, kun se on mahdollista. – Niissä tapaa puhelin- ja sähköpostituttuja, joille on mukava saada kasvot. Tavatessa tulee juteltua ja tutustuminen on helpompaa.

Kehitystä palkkahallinnossa Jaanan työuran aikana Keudassa on ollut sama palkkaohjelma käytössä aivan näihin päiviin. Esimerkiksi henkilötiedot, matkat, poissaolot ja tunti-ilmoitukset on viety käsin koneelle, mutta nyt tähän on tulossa muutos Web-tallennuksen tullessa käyttöön. – Keudan johto on suhtautunut positiivisesti uusiin käytänteisiin. Koulutukseen on voinut mennä aina, kun siihen on ollut tarvetta. Suuret muutokset ovat tuoneet omat haasteensa työntäyteisiin päiviin: viimeisimpänä Keudan organisaatiouudistus sekä tilikartan ja kustannuspaikkojen muutos. – Onneksi on kaikista selvitty ehjin nahoin, myhäilee Jaana. Keudan henkilökunnan lisääntyminen tuo samassa suhteessa lisää töitä palkkaosastolle. Viime vuosina henkilöstössä on tapahtunut paljon muutoksia. Palkkahallinnon kiire- ja ylityöajat ovat jokavuotisia etenkin vuodenvaihteessa ja kesällä, jolloin tehdään etukäteen loma-ajan palkat. – Välillä kiireen vuoksi tulee riittämättömyyden tunne, Jaana harmittelee. Vastapainoa työlle Työmatkat Jaana kulkee autoradion nupit kaakossa. – Irti työasioista popilla ja rokilla. Kiireaikoina sekään ei aina riitä, mutta viimeistään mökillä, jossa tulee liikuttua paljon luonnossa, rentoutuu hyvin.

”Näin se menee, mitä t-paidassa lukee”, vinkkaa Jaana Nikula, jonka työn tuloksena eurot siirtyvät tileille oikeaan aikaan.

Seuraava Tapaa keudalainen – Haastan viheralan lehtorin Jouni Käenmäen Mäntsälän Saaren kartanosta. Jouni on tullut tutuksi jo vuosia sitten, sillä hän oli aikoinaan myös isäni työkaveri Mäntsälän kunnalla.


, hanki

tä haluat tiedät, mi

a e k i o i t t a amm

Jos

oman alasi in voit olla k ä in s a u tt oikeisiin vuoden kulu olet valmis n Muutaman e e lk jä n een. en. Opintoje okoulutuks tk ammattilain ja n ä ä v tä n itojasi syve töihin tai ta äytännönopiskelua k t a v u h e k t almistuva piskeluun Keudasta v auskaksi. O h ja i s k e s li monipuo kanssa. läheiseksi, työelämän t ti k ta n o k yös tiiviit kuuluvat m mitä? yvältä, vai Kuulostaa h jaan Tutustu laa e: rjontaamm koulutusta e. keuda.fi/ha

IOPISTO

AMMATT

.3.2013 5.2.–1 5 2 u k a Yhteish www.keuda.fi/hae

Ties i että tkö, K vuo euda d o Am en 2012 n isop pila itos ?


Keuda-lehti 3/2012