Page 1

KE T I - UUTISET K i t e e | R ä ä k k y l ä | To h m a j ä r v i

2 2017

KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY w w w. k e t i . f i


Yritysneuvonta yhä lähemmäs Monelle yritykselle yritysneuvontapalvelut ja hankkeet ovat tulleet näin tutuiksi ja olemme saaneet uusia asiakkaita, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet seudun julkisia yrityspalveluja. Uudet tilat

Tänä syksynä jatkamme yritysneuvontapalvelujen aktiivista markkinointia alueemme yrityksille. Viime vuonna Kesälahdelta aloitetut systemaattiset yrityskäynnit ja -yhteydenotot jatkuvat Tohmajärven ja Rääkkylän yrityksiin. Ensi vuonna kohteena ovat kiteeläiset yritykset, jotka eivät ole olleet KETIn asiakkaina viimeisten 2-5 vuoden aikana. Yritykset ovat suhtautuneet positiivisesti yhteydenottoihin ja yrityskäynteihin, joissa usein mukana ovat olleet myös paikallisen yrittäjäyhdistyksen ja kunnan edustajat.

KETI muutti kesäkuun alussa uusiin tiloihin Kiteentie 9-11 B toiseen kerrokseen. Olemme entisiä pienemmissä, mutta toimintamme kannalta toimivammissa tiloissa. Nyt käytössä on myös hissi liikuntarajoitteisten asiakkaiden tarpeisiin. KETIn toimiston ovet ovat avoinna arkipäivisin, mutta erityistä avoimien ovien päivää vietämme Yrittäjän päivänä 5.9. Tuolloin on erinomainen mahdollisuus tulla tutustumaan uusiin tiloihin ja tapaamaan ketiläisiä. Vastaanotot Rääkkylässä ja Tohmajärvellä Syyskuusta alkaen yritysneuvojat Pekka K. Vatanen ja Katariina Eske-

linen ovat tavattavissa noin kerran viikossa Rääkkylän ja Tohmajärven kunnantaloilla. Syyskuussa yritysneuvojamme on tavattavissa Tohmajärvellä tiistaisin ja Rääkkylässä keskiviikkoisin. Lokakuusta lähtien heitä tavoittaa molemmilla kunnantaloilla tiistaisin. Nyt rohkeasti ottamaan yhteyttä yritysneuvojiimme ja keskustelemaan yrityksenne kehittämistarpeista tai uuden yrityksen perustamisesta. Syyskuussa KETIn yritysneuvojat järjestävät yhdessä paikallisten yrittäjäyhdistyksen kanssa Yrittäjien aamukahvit & tietoiskut –tilaisuuksia jokaisessa Keski-Karjalan kunnassa ja Kesälahden pitäjässä. Tilaisuuksissa kerrotaan mm. KETIn palveluista ja digihankkeidemme ajankohtaisista koulutuksista. KETIn tapahtumien ja tilaisuuksien tarkat ajankohdat löytyvät nettisivuilta: www.keti.fi/tapahtumat.

Risto Hiltunen

KETIN TULOKSET 1-6/2017 Asiakkaita Uusia yrityksiä Uusia työpaikkoja Omistajanvaihdosprosesseja Toteutuneita omistajanvaihdoksia Kehittämis- ja rahoitushakemuksia

409 24 34 20 6 17


Kurkunviljelyä lisätään määrätietoisesti On ilo kuunnella yrittäjä Reima Luukkaista, jolla on selvät näkymät Luukkaisen Puutarha Oy:n tulevaisuudesta kymmenen vuoden päähän. Alle nelikymppinen Reima teki vanhempiensa kanssa sukupolvenvaihdoksen viime vuonna kurkun kausiviljelyyn erikoistuneessa puutarhassa. Määrätietoiset, tarkkaan aikataulutetut ja lasketut suunnitelmat helpottavat ja ohjaavat työtä. - Tänä vuonna kurkun viljelyala kaksinkertaistui 1,2 hehtaariin, kun ostimme Fin Forelian taimitarhan kasvihuoneet Onkamosta, kertoo Reima Luukkainen. – Tartuimme nopeasti tilaisuuteen, kun neuvotteluyhteys Fin Forelian kanssa syntyi KETIn Risto Hiltusen välityksellä. - Neuvottelut alkoivat ennen joulua ja kaupat teimme helmikuussa. Lisäksi vuokrasimme maa-alueet pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joten laajentamisen varaa meillä nyt on. Sattumakin oli pelissä, kun saimme uutta viljelytilaa nopeasti

järkevällä kustannusrakenteella. - Myös Tolosenmäessä rakennamme lisää vaiheittain, kun otamme ensi vuonna käyttöön uuden kasvihuoneen. Myös myrskyn kaatama runko nostetaan ja kurkku kasvaa kaarien alla 2019, sanoo Luukkainen. – Meillä on selvä tavoite kasvaa, mikä perustuu sekä kurkun alueelliseen kysyntään että erittäin tarkkoihin suunnitelmiin ja laskelmiin. Viiden vuoden päähän tiedetään tarkasti ja vuosi suunnitellaan päivälleen. Kasvun takana on taloudellisesti järkevä kokonaisuus, jossa kustannustehokkuus on elinehto. - Kuten muussakin viljelyssä, myös kasvihuoneviljelyssä koolla on merkitystä. Kurkkua on viljeltävä riittävästi, jotta pääsee markkinoille ja isojen kauppaketjujen tarjontaan. Nyt lähestulkoon kaikki kurkku jää Pohjois-Karjalaan, joten laajennusten myötä pystymme kasvattamaan markkina-aluetta ainakin lähimaakuntiin.

- Odotamme Venäjän kaupan avautumista, josko EU:n talouspakotteet jossain vaiheessa hellittäisivät. Olemme Itä-Suomessa lähellä Petroskoita ja Pietaria, jossa on käytännössä miljoonamarkkinat odottamassa. Volyymi alkaa laajennusten jälkeen riittää isommillekin markkinoille. - Olemme kehittäneet energiatuotantoa, työvaiheita ja logistiikkaa kustannustehokkaiksi, kertoo Luukkainen. – Olemme itse suunnitelleet ja tehneet erilaisia apukoneita ja –laitteita, jotka helpottavat työtä ja tehostavat ajankäyttöä. Meitä on kaksi vakinaista ja tänä vuonna ollaan tarvittu 4-8 kausityöntekijää. Kun laajennukset on tehty, työntekijöitä tarvitaan viljelykausittain 10-12, uskoo Luukkainen. – Lisäksi kuljetus työllistää välillisesti. Vuoteen 2019 mennessä puutarhalla on viljelyssä kaikkiaan noin 2,1 hehtaaria ja se tuottaa lähes miljoona kiloa kurkkua viljelykaudessa.


ELOKUVATUOTANNOISTA RAHAA JA NÄKYVYYTTÄ

Kuntiin omat hankintastrategiat

Tänä syksynä kuvataan Markku Pölösen Oma Maa -elokuvaa mm. Keski-Karjalassa. Mukana kuvauksissa on paikallisia avustajia, yrittäjiä ja muita monenlaisissa tehtävissä.

- Tänä syksynä on tarkoitus luoda Keski-Karjalan seudun kunnille hankintoja ohjaavat omat strategiat, kertoo työtä ohjaava Tanja Lamminsalo.- Aluetalouden näkökulmasta pk-sektorin yrityksille on suuri merkitys, miten kunta tekee hankintansa.

Kansallisia ja kansainvälisiä elokuvatuotantoja haetaan jatkuvasti Pohjois-Karjalaan. Itä-Suomen elokuvakomissiolla (EFFC) on tässä työssä iso rooli. Komissio toimii tällä hetkellä osin hankevaroin, kun Josek Oy vetää komission työtä kehittävää hanketta. Keski-Karjalan kunnat rahoittavat työtä KETIn kautta pienellä osuudella. Elokuva- ja pienemmätkin mediatuotannot jättävät kuvauspaikoille rahaa, kun paikallisia palveluja tarvitaan, joten aluetaloudellisesti tuotannot ovat merkittäviä. Ja maakunnan näkyvyys kasvaa luonnollisesti elokuvien myötä. Mitä komissio tekee? Sen palveluihin kuuluu mm. - alueellinen tuotantoneuvonta - kuvauspaikkojen etsiminen - avustajat ja sivuroolit - alueen elokuva- ja televisioalan työntekijöiden välitys - palvelujen välitys (catering, majoitus, autovuokraus jne.) - oppilaitosyhteistyö - avustaja- ja sivuroolikirjasto - studio- ja tuotantotilojen haku Maakuntaan on saatu houkuteltua elokuvatuotantoja osin myös Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston kautta. Pohjois-Karjalassa tuotetuille - vaikka osinkin - audiovisuaalisille tuotannoille on maakuntaliitossa meneillään jatkuva haku.

- Koska julkiset hankinnat ovat merkittävä osa kuntien budjeteista, on hankinnoilla iso merkitys myös alueen yrityselämän monipuolisuuteen ja elinvoimaan, sanoo Lamminsalo.- Pohjois-Karjalassa julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Hankinnoista noin 56 prosenttia jää omaan maakuntaan. Aiempien tutkimusten mukaan osuutta olisi mahdollista kasvattaa jopa 80 prosenttiin. Jotta hankinnat saadaan jäämään omalle alueelle, ovat kuntien hankintasuunnitelmat ja strategiat erittäin tärkeitä. Miten kunkin kunnan julkisten hankintojen prosessit tällä hetkellä hoidetaan? Miten hankintakäytännöt organisoidaan uudistuneen hankintalain mukaisesti? Miten tehty strategia jalkautetaan kussakin kunnassa? Uuden hankin-

talain ja nousseiden kynnysarvojen myötä olennaista on myös se, miten hankintayksiköt suhtautuvat pienhankintoihin sekä niiden riittävään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Paikalliset yritykset huomioon - Hankintojen vaikuttavuutta saadaan lisättyä strategisella ohjauksella ja yhteisellä tahtotilalla, uskoo Lamminsalo. - Julkisen sektorin on tärkeää uudistaa hankintakäytäntöjään myös yritysten näkövinkkelistä. Keskeistä on kehittää hankintaosaamista, edistää paikallista elinvoimaa, vahvistaa hankintojen laatua ja kustannustehokkuutta sekä huomioida sosiaaliset, innovatiiviset, ympäristö- ja yritysvaikutukset. - Teemme syksyn aikana kunnille nykytilaselvityksen sähköisenä kyselynä ja haastatellen kunnan hankintoja tekevää henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja Keski-Karjalan yrittäjiä. Näin kerätään näkemyksiä hankintojen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Syksyllä järjestämme kuntien henkilöstölle ja yrittäjille hankintastrategiaan liittyviä työpajoja, joihin kannattaa osallistua, kehottaa Lamminsalo.


Ykköset ja nollat avuksi Digitaalisuus tuntuu olevan vielä monelle seutumme yrittäjälle vaikea pala: kuinka sähköiset menetelmät, järjestelmät, markkinointi otetaan käyttöön? Ja mitä hyötyä niistä on? Osaanko, pystynkö maksamaan, lisääkö tehokkuutta, mitä asiakkaat haluavat? Nyt kannattaa olla hereillä, sillä tietoa uusista työvälineistä ja verkon mahdollisuuksista on tarjolla KETIn kahden hankkeen kautta. Toimialojen erilaisuus on huomioitu, sillä hankkeiden kohderyhminä ovat sekä kaupan ja palvelualan että tuotannolliset yritykset. - Tuomme yritysten tietoon uusia työvälineitä liiketoiminnan arkeen eli ohjelmistoja, joita voi hyödyntää (esimerkiksi www.visma. fi), sovelluksia (esimerkiksi www. trainer4riding.fi) ja järjestelmiä (esimerkiksi www.timma.fi) sekä uudenlaisia ratkaisuja asiakaspalveluun (esimerkiksi www.kyyti.info, www.kuutio.fi), kertoo Katariina

Eskelinen Kasvua digiosaamisesta -hankkeesta. - Erityisesti kaupan ja matkailun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille on jo olemassa useita erilaisia sovelluksia ja palveluja, jotka tehostavat liiketoimintaa. Samalla ne tuovat lisäarvoa yritysten asiakkaille. Parhaimmillaan nykyteknologia myös lisää työn mielekkyyttä ja parantaa työhyvinvointia. - Markkinat ovat muuttuneet valtavasti, korostaa Eskelinen.- Samoin asiakkaiden käyttäytyminen. Menestyäkseen - tai edes pärjätäkseen - yritysten on tämä tosiasia tunnustettava ja tehtävä omaan toimintaansa muutoksia asiakkaidensa tarpeiden ja toiveiden mukaan. Toimivat verkkopalvelut - Toimivat ja nykyaikaiset nettisivut ovat tänä päivänä jokaisen yrityksen elinehto. Jos et ole verkossa, sinua ei ole olemassa, sanoo Jari

KASVUA DIGIOSAAMISELLA kaupan ja palvelualan yrityksille Yrityskohtaiset digitarvekartoitukset ja kehittämissuunnitelmat l Kaksi GoDigital-tutustumis- ja testaustilaisuutta l Kolme DigitalBoost-käyttö- ja hyödyntämistilaisuutta l Koekäyttöjakso 2 kk/hankkeeseen osallistuva yritys l Osallistuminen hankkeeseen 230€ + alv./ yritys l

Luostarinen BioDigi-hankkeesta. Verkkokauppa voi pelastaa monen perinteistä kivijalkakauppaa käyvän liikkeen toimeentulon. Varsinkin täällä maaseudulla, jossa ovesta tulijoita on aina vaan vähemmän. - Somen voima on nähty hyvässä ja pahassa. Oivaltava somemarkkinointi tuo yritykselle lisää näkyvyyttä ja sitä kautta myyntiäkin. Toiminnanohjausjärjestelmiä tarvitaan monessa yrityksessä, jotta toiminta olisi kustannustehokasta. - Puhutaan teollisesta internetistä, mikä tarkoittaa esimerkiksi sensoridatan, verkkoon kytkettyjen laitteiden hyödyntämistä tai laitteiden väliseen kommunikaatioon pohjautuvaa liiketoimintaa. - Myös asiakkaille mieleisiä tuotteita ja palveluja voidaan kehittää verkon kautta, vaikkapa yhdessä toisten yritysten kanssa.

BIODIGI tuotannollisille yrityksille l Yrityksen internetsivut kuntoon - markkinoinnin ja myynnin tueksi (21.9.2017) l Verkkokaupalla lisää myyntiä (2.11.2017) l Sosiaalinen media markkinoinnin ja myynnin tukena l Toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) l Teollinen Internet l Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti l Verkostoyrittäjyys l Tuotteistaminen – helppoa ostamista asiakkaalle


Huomisen ostoskylä Shopping Village Niiralan Yritystielle haetaan sijoittajia ja sijoittujia kansainvälisen ostoskylän toimijoiksi. Tohmajärven kunta on rakentanut alueelle uuden tieyhteyden ja jatkossakin alueen infraa ollaan kehittämässä. - Niiralan masterplanissa Yritystie ympäristöineen on varattu kaupan alan toimijoille ja aluetta markkinoidaan parhaillaan Niirala Shopping Village –nimellä, kertoo projektipäällikkö Birgitta Väisänen. - Shopping Village on jo nyt idea, maata, kadunpätkä ja mahdollisuudet tarjoava kaava. Alueelle voi rakentaa vähittäiskaupan suuryksikön, kioskin tai mitä tahansa siltä väliltä.

Tohmajärven kunta omistaa maat ja neuvottelee ehdot. - Ysitien toisella puolella sijaitsee kaavoitettu alue ja valmiit rakennukset logistiikan, varastoinnin ja tuotannonkin tarpeisiin. Liikenteelliset yhteydet konttikuljetuksineen ovat olemassa Venäjälle, Kazakstaniin ja aina Kiinaan saakka kiskoja pitkin.

matkailukohteita ja majoituspaikkoja, jotka houkuttelevat pietarilaisia vapaa-ajan viettäjiä. Pian valmistuvan uuden Pietari-Sortavala -valtatien myötä matkaa rajalta Pietariin tulee vain noin 300 kilometriä. Pietarin ostovoimaiset matkailijat voivat entistä helpommin suunnata Laatokan rannoille. Samalla monia varmasti houkuttaa poiketa Niiralan kautta myös Suomen puolelle.

Pietari entistä lähempänä - Niirala ja sen lähiympäristöt Venäjän Karjalassa ottavat tulevina vuosina jättiharppauksia eteenpäin, muistuttaa Birgitta Väisänen. – Sortavalan alueelle on noussut uusia

- Nyt etsimme uusia toimijoita Niiralaan, jotta voitaisiin ottaa hyöty vilkkaasta rajaliikenteestä. Onnistumisen elementit ovat olemassa, uskoo Birgitta Väisänen.

Suhteet Kiinaan vahvistuivat vierailulla Ryhmä pohjoiskarjalaisia vieraili kesällä Kiinan Harbinissa. KETIn toimitusjohtaja Risto Hiltunen edusti matkalla Puhoksen ja Niiralan teollisuusaluetta sekä neljää paikallista yritystä. Hiltusella oli jo aiempaa kokemusta Kiinasta neuvottelukumppanina.

Kiteeläiset sukset kiinnostivat

Yritykset vierailukohteeksi

Ohjelmaan kuuluivat mm. messut, vierailut hyvinvointialan kohteissa ja oppilaitoksissa sekä Suomen ja Kiinan kauppasuhteita vahvistava tapahtuma, jossa tavattiin mm. kiinalaisten yritysten edustajia.

Yksi matkan tavoitteista oli esitellä kiinalaisille Clinical Study Visit -ohjelmaa, jota hankkeen toimijat ovat kehittäneet yhdessä pohjoiskarjalaisten hoito- ja hoiva-alan yritysten kanssa.

– Yhteistyösuhteiden alue- ja paikallishallintoon pitää olla kunnossa, sitä kautta pääsee lähestymään yrityksiäkin, hän toteaa.- Lisäksi kiinan kielen taito on välttämätön. Meillä oli onneksi Meijiao tulkkina, Hiltunen kiittelee matkan järjestäneen Further East from the East (FEFE) -hankkeen projektikoordinaattoria Meijiao Xue-Pykäläistä.

– Talouden ja kaupan edistämistilaisuus oli tärkein, siellä pääsin itsekin ääneen ja kertomaan Keski-Karjalan investointi- ja yhteistyömahdollisuuksista, Hiltunen kertoo.

– Ohjelma on maksullinen vierailupaketti, jonka kautta kiinalaiset voivat tutustua käytännössä ikäihmisten palveluihin Pohjois-Karjalassa, kertoo FEFE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Franssila. Keski-Karjalassa valmennusohjelmassa ja vierailupaketin suunnittelussa on mukana kesälahtelainen Mäntyniemen Ikihonka.

Vierailu sai Kiinassa runsaasti julkisuutta: maakuntajohtaja Risto Poutiaisen ja ryhmän tapaaminen Heilongjiangin maakuntajohdon puoluesihteerin kanssa näkyi alueen iltauutisissa lähes 50 miljoonan kiinalaisen vastaanottimissa.

Eniten kiinnostusta herättivät Pajarinhovi, logistiikkayhteistyö ja sukset. – Kiinassa on talviolympialaiset vuonna 2022, joten he olivat erittäin kiinnostuneita kiteeläisestä suksituotannosta. Heilongjiangin maakuntaan on myös suunnitteilla talviurheilukeskus, joten siinä voisi olla yhteistyösaumaa, Hiltunen pohtii.

Lue lisää Kiinan-matkasta ja muusta FEFE-hankkeen toiminnasta: fefe.karelia.fi Kirsi Taskinen


Yritys vaihtoi omistajaa onnistuneesti Yrittäjä Vesa Luukkonen vaikuttaa tyytyväiseltä mieheltä. Hän teki viime talvena kaupat Eero Jumppasen suunnittelufirman liiketoiminnasta ja aloitti yrittäjänä. - Valmistuin ammattikorkeakoulusta automaatioinsinööriksi ja tein projekti-insinöörin ja mekaniikkasuunnittelijan töitä muutamalle eri työnantajalle kymmenkunta vuotta, kertoo Luukkonen taustastaan. - Kun viimeisin pesti päättyi, alkoi oman yrityksen perustaminen olla ajankohtaista. Meillä on Tohmajärvellä kotitila, joten kesäaikaan aikaa menee myös maanviljelyspuuhissa. - Kun jäin työttömäksi, lähdin yrittäjäkurssille. Selvittelin eri vaihtoehtoja ja huomasin Eeron suunnitteluyrityksen olevan myynnissä. Soitin Eerolle ja asiat etenivät sitten nopeasti. Ketiltä Vatasen Pekan neuvot olivat arvokkaita ja

kauppa saatiin tehtyä jo alkutalvesta. Saimme Ketiltä omistajanvaihdoksiin tarkoitetun palvelusetelin, jolla ostimme lakimiehen palveluita kaupan valmisteluun. Kone-, laiteja prosessisuunnitteluun keskittyvä Karelian Suunnittelupaja Oy vietiin kaupparekisteriin helmikuussa. Hinta kohdilleen Myös yrityksensä myynyt Eero Jumppanen on tyytyväinen liiketoimintakaupan onnistumiseen. – Kun hintapyyntö on realistinen ja todelliseen yritystoiminnan tuottoon perustuva, on kaupan tekoonkin hyvät edellytykset, sanoo Jumppanen. – Minulla oli toive, että yritys jatkaa hyvissä käsissä ja se on toteutunut. Yhteistyö jatkuu edelleen. – Kävin keväällä auttamassa Vesaa alkuun, käytiin läpi meneillään olleita suunnitteluprojekteja ja asiakkuuksia,

jotta toiminta jatkuisi mahdollisimman saumattomasti, kertoo Jumppanen. – Saimme hyödynnettyä Ketin mestari-kisällimallia, joka sopii erinomaisesti myös omistajanvaihdostilanteisiin. Näin luopuva yrittäjä on saanut pienen korvauksen tiedon ja osaamisen siirtämisestä uudelle yrittäjälle. Jatkan tarvittaessa asiantuntijana edelleen. Uuden ja entisen yrittäjän kemiat selvästi pelaavat hyvin yhteen, mikä varmasti on edesauttanut yrityskaupan onnistumista ja uuden yrittäjän alkua. Vesa tekee töitä seudun ja maakunnan yritysten ja maatilojen kanssa ja Eero viettää ansaittuja eläkepäiviä. – Vielä ei ole ehtinyt tulla ikävä töihin, vaikka haasteita kaipaankin. Marjametsät ovat tulleet tänä kesänä hyvin tutuiksi, kun vaimon kanssa on nyt ehditty keruupuuhiin.


KETIn henkilöstön yhteystiedot RISTO HILTUNEN Toimitusjohtaja 050 303 1313

PÄIVI KIPINOINEN Projektipäällikkö Osaava Keski-Karjala 040 770 4938

SIRKKU PENNANEN Toimistosihteeri 050 502 0367

TANJA LAMMINSALO Projektipäällikkö Kuntien hankintastrategiat 040 511 7447

KATARIINA ESKELINEN Yritysneuvoja, projektipäällikkö Kasvua digiosaamisella 040 140 7505

JARI LUOSTARINEN Projektipäällikkö BioDigi 040 671 7445

PEKKA K. VATANEN Yritysneuvoja 050 367 7401

KYÖSTI PARTANEN Yritysasiantuntija Poveria biomassasta 040 686 0889

SUVI SPOOF Seutumarkkinoija 040 752 5825

BIRGITTA VÄISÄNEN Projektipäällikkö Niirala – portti itään ja länteen 040 120 6787

JARKKO PEIPONEN Keski-Karjalan ja Joensuun seudun hankinta-asiamies 0400 378 777 jarkko.peiponen@josek.fi

MYYTÄVIÄ YRITYKSIÄ Tutustu Keski-Karjalan myytäviin yrityksiin maakunnallisessa Yrityspörssissä: www.josek.fi/yritysporssi

YRITYSTILOJA Vapaat yritys- ja liiketilat Keski-Karjalassa: www.keti.fi/yritystilat

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kiteentie 9-11 B (2. krs), 82500 Kitee 050 502 0367, www.keti.fi keti@keti.fi, etunimi.sukunimi@keti.fi KETI Facebookissa

KETI Oy Twitterissä

Keski-Karjala myötäisessä: keski-karjala.blogspot.fi

Kitee www.kitee.fi

Rääkkylä www.raakkyla.fi

Tohmajärvi www.tohmajarvi.fi

Keti-uutiset 2_2017  
Keti-uutiset 2_2017  
Advertisement