Page 1

KE T I - UUTISET K i t e e | R ä ä k k y l ä | To h m a j ä r v i

2 2016

KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY w w w. k e t i . f i


Kasvua biotaloudesta ja hyvinvoinnista koostuneissa työryhmissä valmisteltiin kehittämisteemoille alustavia visiota, tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaikille avoimessa työseminaarissa huhtikuussa ideoitiin vielä uusia toimenpiteitä näihin eri teemoihin.

ja kasvatamme alueemme elinvoimaa. Alueellamme on hyvä asua, yrittää ja tehdä työtä. Tänne syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja, työttömyyslukumme alenevat. Sitoutumista tarvitaan

Kevään aikana valmisteltiin uusia suuntaviivoja Keski-Karjalan elinkeinojen kehittämiselle. Työ aloitettiin analysoimalla toimintaympäristöä ja määrittämällä kehittämisen kärkiteemoja. Keskikarjalaisista yrittäjistä, päättäjistä ja nuorista

Valmistelujen pohjalta KETIssä laadittiin tiivis esitys Keski-Karjalan elinkeinostrategiaksi, joka käsitellään alkusyksyllä Keski-Karjalan kunnissa. Elinkeinostrategia ohjaa esimerkiksi KETIä, kun laadimme vuosittaisia toimintasuunnitelmia.

Visiomme toteutuminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista. Seudullamme on vaikeiden vuosien jälkeen tehtävä monia asioita uudella tavalla, entistä rohkeammin ja yhdessä.

Elinkeinostrategian visiossa tahdomme alueemme yritystoiminnan edelleen monipuolistuvan ja vahvistuvan erikoistumisen kautta. Ketteränä seutukuntana tartumme uusiin ideoihin ja toimintamalleihin

Keski-Karjalassa on monipuolinen elinkeinorakenne. Meillä on perinteisillä toimialoilla, kuten metalli- ja konepajateollisuudessa, kaupassa, palveluissa sekä maa- ja metsätaloudessa runsaasti yrityk-


siä ja työpaikkoja. Nämä alat ovat alueellemme vahva perusta, jolle meidän on hyvä rakentaa uutta, tulevaisuuden liiketoimintaa. Lisäksi meillä on puhdasta luontoa ja ympäristöä, monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia, rakennettua infraa sekä melkoisen kattavat palvelut. Kärjet valittu Olemme elinkeinostrategiassamme valinneet tulevaisuuden kärjiksi biotalouden ja hyvinvoinnin. Molemmat alat ovat kasvaneet voimakkaasti myös meidän seudullamme. Biotaloutta edustavat luonnonvarojen jalostus, energia-, ympäristö- ja kierrätysosaaminen, erikoistuotteet ja puunjalostus.

Hyvinvoinnissa on laaja kirjo hyvinvointi- ja hoivapalveluja, matkailua, luonto-, liikunta- ja kulttuuripalveluja. Nämä alat kasvavat myös maailmanlaajuisesti. Elinkeinostrategian valmistelussa nousi esille hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita seudun kehittämiseen. Tuoreita ideoita olivat mm. nuoriin yrittäjiin ja perheisiin suunnattavat erilaiset asumiskokeilu-, yritys- ja palkitsemiskampanjat, yritysten yhteiset digivalmentajat/-innostajat, yrityspuisto, yhteiset myynti-/vientihenkilöt. Toteutusta tullaan seuraamaan strategialle asetettujen mittareiden kautta. Määrällisiä indikaattoreita ovat mm. seudun asukasluku

ja työttömyysprosentti, yritysten määrä, työpaikat ja liikevaihto sekä seudulle saadut yritysrahoitukset. Laadullisia ovat mm. alueen yritysilmapiiri, tulevaisuuden näkymät, asiakkaiden tyytyväisyys ja medianäkyvyys.

KETIN TULOKSET 1-6/2016 Uudet yritykset Uudet työpaikat Sijoittuneet yritykset Yritysten jatkajaprosessit Toteutuneet omistajavaihdokset Kehittämis- ja rahoitushakemukset Asiakkaita

20 73 2 24 6 26 518


Ajankohtaista

Uusi alku laajennetuin tuotteistoin

YHTEYDENOTOT YRITYKSIIN KETI-väki teki kevään ja alkukesän aikana tehostetun yhteydenottokampanjan kesälahtelaisiin yrityksiin - Tapasimme noin 130 kesälahtelaista yrittäjää tai soitimme heille. Kyselimme yrittäjien kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä kerroimme palveluistamme, kertoo yritysneuvoja Pekka K. Vatanen. - Samalla kuulostelimme toiveita KETIn suuntaan. - Meidät otettiin hyvin vastaan. Varsinkin yrittäjät, jotka eivät ole olleet aiemmin lainkaan kehitysyhtiön kanssa tekemisissä. Käynnit yrittäjien luona sujuivat hyvässä hengessä. - Yrityskäynnit ja soitot eivät tuoneet esille ihan sellaista määrää investointi- ja kehittämishankkeita kuin ennakkoon toivoimme. Yleinen positiivinen havainto oli, että yrittäjillä on suhteellisen mukavasti töitä ja tilauksia ja pieniä yritystalouden valonpilkahduksia oli näkyvillä, iloitsee Vatanen. - Pitkään jatkunut taantuma on kuitenkin tuonut varovaisuutta haluun investoida. - Yrittäjien ikääntyminen leimaa myös Kesälahden yrittäjiä, joten liiketoiminnan jatkajia tarvittaisiin. - Jatkamme yhteydenottokampanjaa syksyn aikana Tohmajärvellä. Yrityskäyntejä ja soittoja tehdään yrityksiin, jotka eivät ole olleet KETIn asiakkaina viimeiseen viiteen vuoteen tai ollenkaan.

SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Kesäkuussa postitettiin KETIn ensimmäinen uutiskirje sähköisenä. Uutiskirje ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja se sisältää kulloinkin ajankohtaisia, yritystoimintaan tai sen kehittämiseen liittyviä uutisia. Postituslistalle voi liittyä KETIn nettisivuilla: www.keti.fi.

BioCone Oy:n tiloissa Tolosenmäessä ahkeroidaan parhaillaan Äänekosken biokaasulaitokselle tulevien osien parissa. Maaliskuussa perustettu yritys osti konkurssiin menneen Kit-Sellin koneet ja laitteet sekä immateriaalioikeudet. Samaan aikaan perustettu Kiinteistö Oy Kiteen Biopaja hankki Tolosenmäen konepajan kiinteistön. - Elokuun alussa kuljetettiin ensimmäiset metallirakenteet KeskiSuomeen Äänekoskelle, iloitsee toimitusjohtaja Mika Kärnä. - Biokaasulaitoksen rakentaminen työllistää meitä tänä vuonna. Biotalouden laitteet ja laitteistot ovat päätuotteitamme sahateollisuuden ja mekaanisen puuteollisuuden koneiden ja laitteiden rinnalla. -Tällä hetkellä työllistämme 16 henkilöä, mutta kun tilauskanta kasvaa, uutta väkeä tarvitaan, kertoo Kärnä. - Meillä on vahva usko tilauskannan vahvistumiseen, sillä biotalous kasvaa nopeasti sekä meillä että maailmalla. Lisäksi suomalaisen sahatavaran vienti on kääntynyt nousuun ja palannut viime vuosikymmenen tasolle. Sahateollisuuteen on kertynyt huonompina

vuosina investointivelkaa, mikä tuo toivottavasti tilauksia myös meille, uskoo Kärnä. - Myös muu sopimusvalmistus ja varaosa- ja korjauspalvelut kuuluvat tarjontaamme. - Tavoitteena on toteuttaa laajempia asennus- ja urakointikokonaisuuksia, joita toivottavasti saamme omistajayritysten verkostojen kautta. Totta kai panostamme myös omaan myyntiin ja markkinointiin. - Alihankkijoina käytämme mahdollisuuksien mukaan lähialueen yrityksiä. Voi sanoa, että kerrannaisvaikutuksina työllistämme noin kaksinkertaisen määrän työntekijöitä kuljetuksineen, kiinteistönhuoltoineen ja muine palveluineen alihankinnan lisäksi. - Vienti kiinnostaa, vaikka kauppoja ulkomaille ei ole vielä ehditty tehdä. Vientikohteina tulevat olemaan lähialueet, Baltia ja Venäjä. Myös maapallon ns. alalaidalla olevat alueet, kuten Australia, Uusi Seelanti ja Etelä-Amerikka, ovat mielenkiintoisia, koska noilla alueilla kasvaa samantyyppistä metsää kuin täällä pohjoisilla leveysasteilla ja sahakoneille on markkinoita.


Uudet ideat tuovat töitä ja menestystä UUSIA RATKAISUJA LÄÄKETEOLLISUUTEEN NovalMedical voitti keväällä maakunnallisen liikeideakilpailun pääpalkinnon ideallaan ”Kuluttajamarkkinoille tulevien partikkelien pinnoitus”. Reilu vuosi sitten neljän henkilön perustama yritys toimii sekä Kiteellä että Coloradon osavaltiossa USA:ssa. Osakkaista farmasian tohtori Pekka Hoppu työskentelee Kiteellä, Juha Laiho Tampereella sekä Tommi ja Marja-Leena Kääriäinen Coloradossa. Yrityksen vahvuus on poikkitieteellisyys, jossa yhdistyy farmasian ja ohutkalvopinnoitteiden sekä materiaalitieteiden osaaminen. - Luomme uusia ratkaisuja lääkeaineiden ja lääkinnällisten laitteiden kehitykseen, kertoo Pekka Hoppu. Ydinteknologiamme perustuu suomalaiseen keksintöön ALD-atomikerroskasvatuksesta ja sen hyödyntämisestä aktiivisia ainesosia sisältävien partikkeleiden pinnoittamisessa. - Olemme ensimmäisenä maailmassa yhdistäneet partikkelitasoa olevan pinnoittamisen lääketuotantoon. Innovaatiomme voi olla valtava mahdollisuus kansainväliselle lääketeollisuudelle.

Merkittävä osa tuotekehityksestä tehdään Coloradossa ja yritys on perustamassa omaa sivukonttoria Yhdysvaltoihin. Lääkeaineteollisuuden markkinoista yli 60 prosenttia on USA:ssa. - Olemme patentoineet innovaatiomme merkittävimmillä markkinaalueilla USA:ssa, Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa. Meillä on laaja kansainvälinen tuotekehitysverkosto ja teemme yhteistyötä maailman johtavan prosessilaitevalmistajan kanssa. Pinnoitusmenetelmän vahvuus on pienuus. Käytössä oleviin menetelmiin nähden uudella teknologialla päästään jopa 10 000 kertaa ohuempiin pinnoituksiin. - Esimerkiksi tutussa särkylääkkeessä on tällä hetkellä noin 10 prosenttia lääkeainetta. Uudella pinnoituksella vaikuttava lääkeaine saadaan 90 prosenttiin, jolloin myös lopputuotteen kokoa voidaan pienentää. - Voimme tuoda merkittäviä säästöjä lääkkeiden tuotekehitykseen ja tuotantoon, kun teollisuus pystyy entistä tehokkaammin prosessoimaan lääkeaineita, uskoo Hoppu. - Lääkkeille voidaan myös kehittää uusia annostelumuotoja: ruiske voi vaihtua pilleriksi tai päinvastoin.

UUSI IDEA POIKII TÖITÄ Kiteeläinen Vibratec Oy voitti keväällä liikeideakilpailun KeskiKarjalan palkinnon. Palkittu idea on rulla-annostelija, joka on pieni lisäosa kuljetinjärjestelmässä. Idean ja laitteen tilasi Suomessa asepatruunoita valmistava yritys. - Suunnittelu oli meille vaativa juttu, mutta onnistuimme rakentamaan laitteen, joka lisää huomattavasti patruunatehtaan tuotantokapasiteettia, selvittää toimitusjohtaja Aimo Immonen idean toteutusta. - Laitetta voidaan hyödyntää soveltaen myös muissa tuotannoissa: vaihto-osilla annostelija voi käsitellä yli 20 erimittaista tuotetta lääkepurkeista ruuveihin ja lyijykyniin. Keksinnön ansiosta aihio pysyy pystyasennossa, mikä nopeuttaa aihion käsittelyä tuotannossa. Lisäksi laite toimii myös välivarastona annosteluvaiheessa. - Keksintö on ollut meille taloudellisesti merkittävä, sillä olemme saaneet jatkotilauksia. Olemme voineen tehdä investointeja ja palkata uusia työntekijöitä.


Kestävä kehitys myös tekstiilialan trendi Tekstiiliteollisuus elää murroksessa. Maailmanlaajuiset trendit, teknologian kehitys ja kestävien arvojen nousu näkyvät alan toimijoissa ja asiakkaissa. Muutos on jo luonut uusia kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia myös suomalaisille pk-yrityksille. Kestävän kehityksen mukaiset arvot ohjaavat asiakkaita ostamaan vastuullisesti tuotettuja vaatteita, mikä pakottaa yrityksiä uusiutumaan ja omaksumaan uusia toimintamalleja. Näin yrityksillä on jatkossakin mahdollisuus menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Vaikka maailmanlaajuisesti katsoen suomalainen tekstiiliala on pieni, on se pysynyt yllättävän kannattavana.

Kannattavuus on myös kansainvälisellä tasolla hyvä. Työn tuottavuudessa sen sijaan on parannettavaa. (Älykankaita & Kukkamekkoja, Taloustieto Oy 2014). Pienetkin alan toimijat voivat menestyä, kun tuotteita kehitetään asiakaslähtöisesti ja markkinointi ja myynti ovat kunnossa. Jopa paremmin kuin isot, ei-niin-ketterät toimijat, joiden liiketoiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta on hankalampi todentaa. Pohjoiskarjalaisten pienyritysten tuotteiden menestyminen maailmanmarkkinoilla on mahdollista, kun tuotebrändäyksen perustaksi otetaan asiakkaiden arvostukset ja tosiasiat. Lisäksi hyvät yhteis-

työkumppanit, osaamisen yhdistäminen ja oikein ajoitettu toiminta edesauttavat menestystä. Yhteistyötä syvennetään kolmen pohjoiskarjalaisen tekstiiliyrityksen yritysryhmähankkeessa. - Haemme uusinta tietoa ja kehitämme yhdessä mm. yritysten tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä sekä sopimusten hallintaa, kertoo projektikoordinaattori Katariina Eskelinen. - Teemme yritysten tarvitsemia toimenpiteitä yhteisten toimien lisäksi. Asiantuntijaselvitysten toimialatieto hyödynnetään myös KETIn yritysneuvonnassa. Liikesalaisuuksiin kuuluvat asiat säilyvät luottamuksellisina myös hankkeen päätyttyä.

Jetina ry maaseudun kehittäjänä KETIn rinnalla Maaseudun kehittämisyhdistys Jetina ry on toiminut alusta asti KETIn rinnalla. Yhteistyö on aina ollut hyvin tiivistä. KETIllä ja Jetinalla on selkeästi omat roolinsa alueen kehittämisessä. Jetina toimii etupäässä rahoittajana, KETI vastaa yritystoiminnan kehittämisestä. Keski-Karjala oli mukana Leader II -haussa vuonna 1995. - Vielä tässä vaiheessa meitä ei valittu leaderalueeksi, muistelee ohjelmaa valmistellut Tuomo Eronen. Suomessa jäi tuolloin muitakin seutuja ilman Leader-rahoitusta, joten 1996 päätettiin käynnistää POMOohjelma kansallisella rahoituksella. Seudun kunnat antoivat POMOohjelman valmistelun koulutuksen saaneiden ”EU-tukihenkilöiden” vastuulle. – Ohjelmaa valmisteli kymmenisen henkilöä, ja myöhemmin suuri osa

meistä oli perustamassa Jetinaa, kertoo Eronen. POMO-ohjelmaan upotettiin suoraan valmiita hankeaihioita, joita oli valmisteltu EU-tukihenkilökoulutuksessa. - Tämä poikkesi oleellisesti nykyisestä toimintatavasta, sillä nykyisin hankesuunnitelmat perustuvat hakijoiden omiin tarpeisiin. POMO-ohjelmaan päästiin vuodenvaihteessa 1997. – Teimme POMOohjelman alussa erittäin laajan aktivointikierroksen koko alueella. Alussa innostusta riitti hyvin, mutta kirjoituspöydällä tehtyjen suunnitelmien markkinointi yhteisötoimijoille oli silti melko haasteellista, muistelee Eronen. - Ohjelman toteuttaminen sujui varsin rennosti ja värikkäästikin, koska hankeosaamista oli kaikilla vielä kovin vähän. Jo silloin byrokratiaa koettiin olevan liikaa.

Keski-Karjalan Jetina ry perustettiin lokakuussa 1997. Nimi Jetina ideoitiin ryhmätyönä: koska ohjelmaan liittyy oleellisena raha, joku alkoi puhua ”pennin jetinoista”. Ensimmäinen Jetinan toimisto oli Koivikolla KETIn naapurina. Hankkeita valmisteli toiminnanjohtaja ja hankeryhmä. POMO-ohjelmaan liittyi myös koulutuksia ja verkostoitumista muiden toimintaryhmien kanssa. Vuonna 2000 valmistui ensimmäinen Leader-ohjelma Käskynkkää. Jetina pääsi lopultakin Leader-toimintaryhmäksi. Parhaillaan Jetinalla on menossa kolmas ohjelma Rohkeasti eteenpäin, jossa jatketaan maaseudun kehittämistä. Painotuksena on erityisesti yrityshankkeiden rahoittaminen. Leader-toiminta täyttää tänä vuonna 20 vuotta.


KETI 20: hankehallinnoijasta yritysasiantuntijaksi Keski-Karjalan kehittämis- ja tietokeskus KETI käynnistyi vuonna 1996. Aluksi toimittiin ESR-rahoitteisena hankkeena koulutuskuntayhtymän alaisuudessa Kiteen oppimiskeskuksessa. KETIn toimisto sijaitsi Koivikon vanhassa päärakennuksessa nykyisen Koivikon Kievarin tiloissa. Aluksi hankkeiden toteuttaja Perustamisen aikaan KETIn tavoitteiksi asetettiin hanke- ja yrityshautomotoiminta. Kun EU:n ensimmäisen Tavoite 6 -ohjelmakauden myötä elinkeinojen kehittäminen siirtyi hankemuotoiseksi, synnytettiin KETI hallinnoimaan näitä hankkeita. KETIn tehtävänä oli Keski-Karjalan elinkeinojen kehittäminen hanketoiminnan kautta. KETIn perustajakuntia oli viisi: Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Värtsilä. Toimintaa ohjaamaan laadittiin Keski-Karjalan kehittämisohjelma Kekat 2006, jossa valittiin kehittämisen kärjet uudelle ohjelmakaudelle (Tavoite 1). Yhteistyötä tehtiin tiiviisti erityisesti Koivikon muiden toimijoiden - oppimiskeskus, ammattikorkeakoulu, Jetina ry, Itä-Suomen Uusyrityskeskus - sekä seudun kuntien kanssa. Myöhemmin puhuttiin PuhosCenteristä. KETIn toimintaa arvioitiin erinomaiseksi. KETI oli seudullisen yhteistyön mallioppilas, johon käytiin tutustumassa ympäri Suomea.

koulutuskuntayhtymän perussopimukseen, mikä vei aikaa. Ongelmiakin syntyi, kun KETIä koskevia päätöksiä tehtiin koulutuskuntayhtymän hallituksessa - joskus vastoin seudun esityksiä. Hankemuotoinen kehittäminen oli edelleen pääosassa ja alkavien yritysten neuvonnasta vastasi Uusyrityskeskus. Elinkeinoyhtiöksi Vuoden 2005 alussa KETIstä tuli kuntien omistama osakeyhtiö. Nimi lyheni Keski-Karjalan Kehitysyhtiöksi. Omistajakuntia oli tässä vaiheessa neljä, kun Värtsilä ja Tohmajärvi yhdistyivät saman vuoden alussa. KETIn toimisto muutti Kiteen keskustaan. Nyt hanketyön rinnalle nousi vahvasti yritysneuvonta, johon palkattiin kaksi yritysneuvojaa vastaamaan alkavien ja toimivien yritysten neuvonnasta. Yhtiön toimintaa ohjaamaan laadittiin seudullinen elinkeino-ohjelma, jossa jälleen valittiin seudullisen kehittämisen painopisteet.

Toiminta vakiintunut KETI on toiminut yli kymmenen vuotta yhtiönä ja vakiinnuttanut asemansa seudun yritysten kehittäjänä. Osakaskuntien määrä on vähentynyt kolmeen, kun Kesälahti ja Kitee yhdistyivät vuonna 2013. Neljäs EU:n ohjelmakausi on käynnissä. Seudulle on 20 vuoden aikana ohjautunut ulkopuolista, lähinnä EU:n eri rahastojen ja valtion, rahoitusta miltei 14 miljoonaa euroa. Saman verran tukirahaa on saatu yritysten kehittämiseen ja invetointeihin. Yritysneuvonnan merkitys on yhä korostunut ja KETI on osa valtakunnallista YritysSuomi-verkostoa. KETIn asiakkaana on parhaina vuosina ollut reilusti yli puolet seudun yrityksistä. Lisäksi KETIn yritysneuvonnan kautta perustetaan yli puolet seudun uusista yrityksistä. Asiakkaat ovat olleet toimintaan tyytyväisiä, sillä KETI on saanut kyselyissä kauttaaltaan hyvät arviot. Lisäksi KETI on saanut erinomaisia arvioita valtakunnallisissa, Suomen yrittäjien järjestämissä kyselyissä.

Liikelaitokseksi Hankkeen päättymisen jälkeen KETIn toiminta vakinaistettiin koulutuskuntayhtymän alaiseksi liikelaitokseksi. Koulutuskuntayhtymä katsottiin tuossa vaiheessa parhaaksi ”isännäksi”, vaikka vakinaistaminen viivästyi melkein vuodella. Liikelaitosmalli vaati muutoksen

Kuntajohtajat allekirjoittivat sopimuksen liikelaitoksesta vuonna 2000.


KETIn henkilöstön yhteystiedot RISTO HILTUNEN Toimitusjohtaja 050 303 1313

KATARIINA ESKELINEN Projektikoordinaattori Uutta poistotekstiileistä -yritysryhmähanke 040 140 7505

JARKKO RANTALA logistiikka-asiantuntija Niirala – portti itään ja länteen 040 183 8990

SIRKKU PENNANEN Toimistosihteeri 050 502 0367

MIKA HYTTINEN Yrityskehittäjä Karjalainen kauppamies kansainvälistyy 050 367 7530

MARITA VALKONEN Yritysasiantuntija Teolliset symbioosit/ Vihreän kasvun keskus 040 671 7445

SINI HUKKA Yritysneuvoja 040 129 2441

ANNA JETSU Yrityskehittäjä Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma 040 845 4550

BIRGITTA VÄISÄNEN Projektipäällikkö Niirala – portti itään ja länteen 040 120 6787

PEKKA K. VATANEN Yritysneuvoja 050 367 7401

PÄIVI KIPINOINEN Projektipäällikkö Osaava Keski-Karjala 040 770 4938

TANJA LAMMINSALO Projektiasiantuntija Osaava Keski-Karjala 040 511 7447

SUVI SPOOF Seutumarkkinoija 040 752 5825

MYYTÄVIÄ YRITYKSIÄ Tutustu Keski-Karjalan myytäviin yrityksiin maakunnallisessa Yrityspörssissä: www.josek.fi/yritysporssi

YRITYSTILOJA Vapaat yritys- ja liiketilat Keski-Karjalassa: www.keti.fi/yritystilat

Консультируем по вопросам предпринимательства также на русском языке. Консультант по вопросам предпринимательства Сини Хукка +358 40 129 2441

Kitee www.kitee.fi

Rääkkylä www.raakkyla.fi

Tohmajärvi www.tohmajarvi.fi

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, Kiteentie 13 A, 82500 Kitee, puh. 050 502 0367, etunimi.sukunimi@keti.fi www.keti.fi -

KETI myös Facebookissa -

Keski-Karjala myötäisessä: keski-karjala.blogspot.fi

Keti uutiset2 2016  
Keti uutiset2 2016  
Advertisement