Issuu on Google+

KESKI-KARJALAN

ELINKEINOSTRATEGIA 2017


2

SISÄLTÖ 1.

JOHDANTO ............................................................................................ 3

2.

PESTE-ANALYYSI ..................................................................................... 4

3.

KESKI-KARJALAN VAHVUUDET ..................................................................... 5

4.

VAHVISTETTAVAA KESKI-KARJALASSA ............................................................. 6

5.

VISIOT, PÄÄMÄÄRÄT, STRATEGIAT, TOIMENPITEET ............................................. 7 5.1

Tuotannollisten toimialojen yritykset ja osaaminen pidetään kilpailukykyisinä ja niiden toimintaympäristöjä kehitetään .......................................................... 7

5.2

Venäjän markkinat ja venäläisten ostovoima hyödynnetään laaja-alaisesti ................ 8

5.3

Palveluliiketoiminnat laadullisesti ja liiketaloudellisesti uudelle tasolle ................... 9

6.

STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO ................................................................ 10 6.1

Meneillään olevien hankkeiden tuki ............................................................. 10

6.2

Uudet hankeaihiot ja toiminnan terävöittäminen 2013 - 2017 .............................. 11

6.3

Resurssointi.......................................................................................... 11


3

1 JOHDANTO Vuonna 2006 laadittua Keski-Karjalan elinkeinostrategiaa päivitettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2008. Tällöin strategia kohdistettiin vuosille 2009-2013. Kesällä 2008 alkanut syvä taantuma koetteli erityisesti Keski-Karjalan tuotannollista teollisuutta. Keski-Karjala oli rakennemuutosaluetta vuosina 2009-2010. Taantuman takia olosuhteitten todettiin muuttuneen maailmanlaajuisesti siinä määrin, että strategian päivitys etuajassa nähtiin tarpeellisena. Tuolloin päivityksessä huomioitiin maakuntastrategian 2030 linjaukset sekä maakuntaohjelma 2010-2015. Kolmannen kerran Keski-Karjalan elinkeinostrategiaa on päivitetty syksyllä 2012 tulevaa uutta EUohjelmakautta 2014—2017 varten. Käytännön työskentelystä on vastannut KETIn johtoryhmä ProfitVisio Oy:n Seppo Turusen vetämänä. Keski-Karjalan yritystoiminta 2020 –tulevaisuustyöryhmä, Pohjois-Karjalan kauppakamarin Keski-Karjalan paikallisvaliokunta sekä KETIn johtoryhmä ovat tehneet elinkeinostrategiaan Keski-Karjalan yritystoiminnan SWOT-tarkastelun. Marraskuussa Koivikolla järjestettiin kaikille avoin työseminaari, jossa 60 henkilöä osallistui elinkeinostrategian keskeisten kehittämistoimenpiteiden laatimiseen vuosille 2013-2017. Joulukuussa 2012 elinkeinostrategia hyväksyttiin KETIn hallituksessa ja lähetettiin edelleen käsiteltäväksi Keski-Karjalan kunnille. Viimeisin strategiapäivitys toteutettiin aikana, jolloin taloudellinen taantuma ja finanssikriisi koettelivat EU-aluetta ja Suomea. Keski-Karjala nimettiin toisen kerran äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosiksi 2011-2013 Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan konkurssin myötä. Haasteet vuosille 2013-2017 ovat edelleen kasvaneet ja uusien täydentävien teollisten yritysten saaminen KeskiKarjalaan ja erityisesti Puhokseen on ykkösasia.

ALUEKEHITYKSEN KOLMIOSTRATEGIA Elinkeinostrategian eräänä johtoajatuksena on huolehtia, että alueen kokonaiskehityksen kannalta yritysmaailma, aluehallinto ja tutkimus ja koulutus ”soutavat samaan suuntaan” ja tukevat toisiaan. Tämä ajatus on pyritty sisällyttämään asiakirjassa esitettäviin yksittäisiin strategioihin ja toimenpiteisiin.


4

2 PESTE-ANALYYSI Laajemman ns. makrotason näkökulman muodostamisessa muutostekijöihin on käytetty PESTEanalyysimallia, jossa ensinnäkin on määritelty globaalit ja kansalliset muutostekijät ja erikseen seudulliset muutostekijät. Muutostekijät ja niitten mahdolliset trendit on huomioitava yksittäisten strategioitten laadinnassa. Muutostekijät luovat uhkia mutta avaavat myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi.

NÄKÖKULMAT

Globaalit muutostekijät sekä arvioidut trendit

Kansalliset ja seudulliset muutostekijät sekä arvioidut trendit

Poliittiset tekijät

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät poliittiset päätökset  vaatimukset kiristyvät Venäjän, Kiinan, Brasilian ja Intian asema maailmanpolitiikassa  merkitys kasvaa EU:n toimintakyky  kilpailukyky vaarassa

Kuntaliitokset  määrä kasvaa ja vauhti kiihtyy Aluepolitiikka painottuu maakuntakeskuksiin Keskittäminen suurempiin yksiköihin (SOTE)  lisääntyy

Ekonomiset tekijät

Energian ja ruoan hinta nousee Raaka-aineiden hinta  nousee Kehittyvät taloudet  vaurastuvat Finanssitalous  voimakkaat vaihtelut ja lyhemmät syklit Reaalitalous  kysynnän vaikutukset voimistuvat (yrityksien siirtymiset)

Yritystuet  supistuvat ja kohdistuvat tarkemmin Aluetalous  köyhtyy Palvelukysyntä  kasvaa ja monipuolistuu Kotitaloudet  henkilömäärä pienenee Venäläisten ostovoima  kasvaa Omistusrakenteet (mm. yritykset, metsät, kiinteistöt)  suunta pois alueelta Työvoima  erikoisosaajien saaminen vaikeutuu

Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät

Verkkoyhteisöt  määrä ja vaikutukset lisääntyvät Kehittyneiden maiden ikärakenne  vanhenee Elintasosairaudet  lisääntyvät Etnistyminen  lisääntyy ja vaikutus kasvaa Tuloerot  kasvavat

Väestö  ikääntyy ja vähenee Ostotottumukset  monipuolistuvat ja globalisoituvat Maahanmuutto  lisääntyy

Teknologiset tekijät

Virtuaalitodellisuudet  määrä kasvaa Vaihtoehtoiset energiamuodot  määrä lisääntyy Verkostoituminen  lisääntyy Materiaalit ja tuotantomenetelmät  uusiutuvat

Infrastruktuuri  yhtäältä rapistuu (tiestö ja rakennukset) ja toisaalta kehittyy (tietoliikenne) Logistiikka  merkitys kasvaa Bioenergia  merkitys kasvaa

Ekologiset tekijät

Makea vesi  kysyntä kasvaa ja saatavuus pienenee Ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofit  lisääntyvät

Ympäristötietoisuus  lisääntyy ja vaikuttaa käyttäytymiseen


5

3 KESKI-KARJALAN VAHVUUDET Keski-Karjalassa on monenlaisia vahvuuksia, joita olisi edelleen vahvistettava. Myös seudun heikkoudet olisi käännettävä vahvuuksiksi.

VAHVUUDET

MITEN VAHVISTETAAN?

Teollisuuden 9 keskittymää (Kesälahti, Puhos, Kytänniemi, Tolosenmäki, Selkue, Rääkkylä, Niirala, Tohmajärvi)

 Kehitetään Puhosta ja muita teollisuusalueita vetovoimaisiksi

Monipuolinen elinkeinorakenne ja sitoutunut työvoima

 Tuetaan yritys- ja toimialaryhmiä ja synnytetään uusia  Turvataan osaavan työvoiman ja yritysten jatkajien

   

   

keskuksiksi Hankitaan investointeja Turvataan kilpailukykyinen energiansaanti Puhoksessa Puurakentamisen strategia toimenpiteiksi Biotalousliiketoiminnan kehittäminen

löytyminen Hyödynnetään maa- ja valtakunnallinen huippuosaaminen seudun yrityksissä Edistetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kehitetään kaupallisia ja matkailupalveluja Vahvistetaan hyvinvointiyrittäjyyttä

Kehittämisresurssit, pitkäjänteinen ja ennakkoluuloton kehittäminen

 Turvataan KETIn resurssit pitkäjänteisesti  Haetaan kumppaneita ”yli rajojen”  Viestitään seudun yritystoiminnan menestystarinoista ja

Logistinen sijainti, tietoliikenne

 Nopea laajakaistayhteys koko seudulle  Edunvalvonta 6- ja 9-tien sekä rautatieyhteyksien

kehittämistyön vaikuttavuudesta  Turvataan ammattioppilaitoksen ydintoimintaa  Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja yritysten kehittämisessä

parantamiseksi  Hyödynnetään Venäjän markkinat ja ostovoima laaja-alaisesti  Edunvalvonta Niiralan rajanylityspaikkaan liittyen  Lisätään Puhoksen syväsataman käyttöä

Harrastustoiminta

 Kehitetään ja markkinoidaan harrastusalueita, rakennetaan

yritysyhteistyötä  Tuotteistetaan ohjelmapalveluja  Kehitetään vesistöjen käyttöä


6

4 VAHVISTETTAVAA KESKI-KARJALASSA HEIKKOUKSIA

MITEN MUUTETAAN VAHVUUKSIKSI

Imago, yhteistyö, riskinottokyky

 Jokainen luottamushenkilö ja virkamies on seudun

Kuntatalous (infra)

 Tulojen kasvu mahdollista vain yritystoimintaa kehittämällä  Priorisoidaan investointeja ja julkisia hankintoja

”myyntimies”  Uskotaan omiin vahvuuksiin ja opitaan onnistumisista yhteistyössä

yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta  Huolehditaan edunvalvonnasta

Pienet lähimarkkinat, ostovoima

 Edistetään yritysten ja alueen yhteistä markkinointia

kauemmaksi (Suomi/Venäjä/Pohjoismaat)  Edistetään sähköistä liiketoimintaa  Hyödynnetään venäläiset kaupallisissa palveluissa ja

uusinvestointien hakemisessa

Työvoiman koulutustaso, muuttohaluttomuus seudulle, jatkajien löytyminen

 Hyödynnetään EU- ja kansallinen rahoitus yritysten

Innovatiivisuus, tuotekehitys

 Edistetään yritysten ideointi- ja kehittämistoimintaa  Hyödynnetään onnistuneita tuotekehitysprojekteja ja

työvoiman kouluttamisessa  Markkinoidaan oppisopimuksen ja työssäoppimisen

tukimahdollisuuksia  Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja  Vetovoimaiset asuinalueet ja vaihtoehtoiset asumismuodot  Paluumuuttajat ja muualla opiskelevat

innovaatioita  Toimialakehittäminen


7

5 VISIO │ PÄÄMÄÄRÄT │ TOIMENPITEET Keski-Karjalan visio 2017 Seudun yritykset kasvavat ja niiden määrä lisääntyy ”yli rajojen” ulottuvan yhteistyön ja osaamisen erikoistumisen avulla. Vision saavuttamiseksi on asetettu 3 päästrategiaa (kohdat 5.1.-5.3.), joissa alueen yritysten, hallinnon ja kehittämisorganisaatioiden sekä koulutusjärjestelmän on ”puhallettava yhteen hiileen”. ”Yli rajojen” visio tarkoittaa maantieteellisten ja toimialojen välisten rajojen ylittämisen lisäksi myös sukupolvien välisen yhteistyön kehittämistä ja omistajavaihdoksien ennakointia. Jatkossa nuoria halutaan mukaan elinkeinostrategian toteutuksiin ja suunnitteluun. Vision saavuttaminen edellyttää kehittämisorganisaatioiden roolin vahvistamista ja resurssien entistä tarkempaa kohdentamista strategian painopisteisiin.

5.1.

Tuotannollisten toimialojen yritykset ja osaaminen pidetään kilpailukykyisinä ja niitten toimintaympäristöjä kehitetään

Kohdan 5.1 päästrategian toteuttamiseksi on seuraavassa kolme strategian kohdetta (A,B ja C) sekä osatavoitteita. Yhteisiä nimittäjiä kaikille on innovaatiotoiminnan edistäminen, uusien yrityksien synnyttäminen (mm. yrityshautomotoiminnan kautta) sekä rajapintojen mahdollisuudet.

Strategian kohde 5.1A

Tuotannollisten yritysten liiketoiminta kehittyy ja yrityspohja monipuolistuu à teollinen liiketoiminta kasvaa, teollisuuden yritys- ja työpaikkamäärä vahvistuu

Osatavoitteet

 Aktivoidaan tuotekehitystä (omat tuotteet ja innovaatiot) ja nostetaan erikoisosaaminen esiin  Aktivoidaan pk-yrityksiä myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin  Rekrytoidaan yrityksiä, synnytetään uusia yrityksiä ja tuetaan omistajanvaihdosprosesseja  Turvataan osaavan työvoiman saatavuutta  Kehitetään kuntien kaavoitus- ja yritystilapolitiikkaa sekä toimivaa infrastruktuuria ja logistiikkaa

Strategian kohde 5.1B

Bioenergiaan ja ympäristöteknologiaan liittyvä liiketoiminta kasvaa

Osatavoitteet

 Tuetaan kierrätysliiketoiminnan kasvua ja erikoistumista vaikuttavuudeltaan merkittäviin kohteisiin  Nostetaan energiaomavaraisuutta ja kehitetään energialiiketoimintaa  Tuetaan hajautetun energiatuotannon teknologioiden kehittämistä

Strategian kohde 5.1C

Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen ja luonnonvara-alalle syntyy uutta ja nykyistä tukevaa liiketoimintaa

Osatavoitteet

 Hyödynnetään luonnontuotteiden mahdollisuuksia  Tuotteistaminen  Aktivoidaan energiayrittäjyyteen


8

5.2. Venäjän markkinat ja venäläisten ostovoima hyödynnetään laaja-alaisesti Venäjän läheisyys on lisännyt merkittävästi alueen liikevaihtoa. Tätä mahdollisuutta ja suuntaa tullaan kehittämään edelleen. Yrityksiä pyritään saamaan mukaan Venäjän kasvukeskuksien synnyttämille markkinoille ja toisaalta Keski-Karjalan omaa palvelutuotantoa kehitetään monipuolisemmaksi palvelemaan venäläisiä matkailijoita. Myös venäläisten mahdollisuudet investoida alueen elinkeinoelämään hyödynnetään markkinoimalla alueen tarjoamia mahdollisuuksia. Venäjältä alueelle muuttaneiden osaamista ja kulttuurituntemusta tullaan hyödyntämään. Kohdan 5.2 päästrategia on eritelty kohdissa 5.2A –D. Strategian kohde 5.2A

Venäjän kaupan osuus kasvaa merkittävästi

Osatavoitteet

   

Strategian kohde 5.2B

Yritysten ja tukiorganisaatioiden yhteistyö kehittyy maiden välillä suunnitelmalliseksi ja käytännön tasolla toimivaksi (työvoima, koulutus, investoinnit jne.)

Osatavoitteet

    

Strategian kohde 5.2C

Toimiva rajakulttuuri vahvistuu

Osatavoitteet

 Kehitetään Rajafoorumista yrittäjien aktiivinen kohtauspaikka  Vaikutetaan 9-tien tielinjauksiin, Niiralan alueeseen ja niiden kehittämiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti

Kehitetään kaupallisia palveluja vastaamaan lisääntyvää rajaliikennettä Aikaansaadaan kauppakeskus ja outlet–myymälöitä Luodaan sähköinen malli matkailumarkkinointiin Synnytetään yrittäjien yhteisiä markkinointiverkostoja

Venäjänkieliset yritysneuvontapalvelut tunnetaan Hyödynnetään maahanmuuttajien tietotaito Perustetaan seudullinen Venäjä-työryhmä ISBE Oy:n palvelut tunnetaan Haetaan uusia ideoita, toimintamalleja ja kontakteja Venäjä toimintojen kehittämisessä


9

5.3. Palveluliiketoiminnat laadullisesti ja liiketaloudellisesti uudelle tasolle Alueen palveluliiketoiminta on kehittynyt positiivisesti. Tavoitteena on mm. matkailussa edelleen nostaa majoituksen vuodepaikkalukua ja käyttöastetta merkittävästi. Kaupan puolella alueella toimivat suuret yritykset ovat panostaneet kaupan rakenteisiin viime vuosina voimakkaasti. Tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä turvaamaan myös erikoispalvelut seudulla. Venäläisen ostopotentiaalin hyödyntäminen ja omistajanvaihdosten onnistuminen ovat avainasemassa palveluiden kehittämisessä. Hyvinvointialan edelläkävijäyritysten tukemista tulee jatkaa, jotta seutu kehittyisi merkittäväksi hyvinvointialan ja –matkailun keskukseksi. Tarvitaan uusajattelua palvelujen tuotteistamiseksi ja ennakkoluulotonta, toimialat ylittävää yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kesken .

Strategian kohde 5.3A

Matkailun ja kaupan verkostot ja veturit sekä liiketoiminta kehittyvät

Osatavoitteet

 Saadaan verkostot toimimaan ”yli rajojen” alueen sisällä ja alueelta ulospäin  Kehitetään Karelia Expert -yhteistyötä  Kehitetään täydentäviä ja alueen vetovoimaa lisääviä elämystuotteita; kehitetään yhteistyötä elämyspalveluja tarjoavien yritysten välillä  Tuodaan alueen palveluja ja aktiviteetteja paremmin esille eri kanavissa  Kaupan palvelut kehittyvät tukemaan ja täydentämään tarjontaa  Kaavoituksen kehittäminen, investoinnit toimintaympäristöihin ja logistiikkaan  Hyödynnetään paikallisen tuotannon mahdollisuuksia (lähiruoka, tuotteistaminen)

Strategian kohde 5.3B

Hoiva- ja muu palvelutuotanto vastaa ajan tarpeita ja tarjonta kehittyy laajemmaksi liiketoiminnaksi

Osatavoitteet

    

Kehitetään yksityisille markkinoitavia erikoistuvia hoivapalveluja Tuotteistetaan palveluita vastaamaan kansainvälistä kysyntää Kehitetään hyvinvointimatkailua Kehitetään julkisen ja yksityisen palvelun yhteistyötä (esim. palveluseteli) Tuetaan luovien yritysten ja asiantuntijayritysten toimintaa ja parannetaan edellytyksiä kasvuun


10

6 STRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Elinkeinostrategian päämäärien saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä kuntien avainhenkilöiden, poliittisten päättäjien, KETI Oy:n asiantuntijoiden, koulutuksesta ja työvoimahallinnosta vastaavien sekä yrittäjien välillä. On myös hyödynnettävä muiden seutukuntien yhteistyömahdollisuudet sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset ja EU-tason kehittämishankkeet. Vaikka strategioiden toteuttaminen vaatii tuekseen hankkeita, on tärkeää, että jokainen elinkeinojen kehittämiseen osallistuva henkilö ottaisi elinkeinostrategian jalkauttamisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi elinkeinostrategian linjaukset tulee huomioida muussakin päätöksenteossa esimerkiksi kuntien hankintamenettelyissä. Erityinen huomio kiinnitetään hankkeiden vaikuttavuuteen.

6.1. Meneillään olevien hankkeiden tuki Päivittäisen yritysneuvonnan lisäksi elinkeinostrategian toteutusta tuetaan mm. seuraavilla olemassa olevilla KETIn hallinnoimilla hankkeilla: (* strategian kohde) Hanke

*

Hankkeen tavoitteet

9-tien yritystoiminnan kehittäminen 2012-2014

5.2

9-tien asiakasvirtojen hyödyntäminen yritystoiminnassa

Puhos 2013 2010-2013

5.1

ympäristöalasta uutta liiketoimintaa, Puhoksesta vetovoimainen yritysympäristö

Akseli 2010-2013

kaikki

osaavan työvoiman saannin turvaaminen

ENPI CBC matkailu 20122014

5.2

rajat ylittävää yhteistyötä matkailupalveluiden tuottamisessa

Seudullisten hankkeitten lisäksi on useita laajempia, maakunnallisia hankkeita, joissa Keski-Karjalan seutu on aktiivisesti mukana: Hanke Uusiutumisohjelma 20112013 HYMY 2011-2013

5.1

Hankkeen tavoitteet tuotannollisten kasvuyritysten kehittäminen

5.3

hyvinvointialan yrittäjyyden kasvu - ja kehittämisohjelma

Yrityshautomotoiminta 2011-2013 ENPI CBC Cities by the water 2010-2013 Hallittuja yrittäjäpolvenvaihdoksia PohjoisKarjalassa 2012-2014 Lisää potkua Venäjän kauppaan 2011-2013 Maakunnan vetovoimaohjelma 2011-2013 MASVA 2012-2013

5.1

uusien yritysten perustamisen tukeminen

5.2

uutta yritystoimintaa ranta-alueille

kaikki

elinkelpoiset yritykset hallittuihin yrittäjäpolvenvaihdoksiin

5.2

yhteistyöverkostojen luominen ja Venäjän kaupan osaamisen kehittäminen maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen yritys-, työpaikka-, opiskeluja asumispaikkana maaseutuyrittäjyyden aktivoiminen

PYR 2011-2013

5.1

POKETTI 2011-2013

kaikki

piha- ja ympäristörakentamisen yritysverkoston liiketoiminnan kehittäminen eri organisaatioissa tehtävän ennakointityön koordinoiminen

METSÄBIOTALOUS ESISELVITYS 2012-2013

5.1

maakunnallisen metsäbiotalouskeskushankkeen valmistelu

kaikki kaikki


11

6.2. Uudet hankeaihiot ja toiminnan terävöittäminen 2013 - 2017 Lähes kaikki meneillään olevat hankkeet päättyvät viimeistään vuonna 2013. Asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin pääseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten ja tukirahoituksia myöntävien viranomaisten kanssa. Seuraavassa taulukossa on tiivistettynä toiminnat ja niitten kohteet. Toiminnat

Toiminnan kohteet

Yritysneuvonnan kehitys ja painotukset

kaikki

Kasvuohjelmat 2013 jälkeen

5.1 5.3

 yritysneuvonta resurssoidaan elinkeinostrategian mukaisesti: tuotannollinen toimiala, palvelut ja Venäjään liittyvä neuvonta/ kehittäminen (3 yritysneuvojaa, jotka vastaavat strategian painopisteistä)  keskeistä omistajavaihdokset ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen  tuotannolliset yritykset  hyvinvointiyrittäjyys

Koulutushankkeet 2013 jälkeen

kaikki

 yritysten osaamisen kehittäminen

Täsmähankkeiden käynnistys potentiaalisille kasvualoille

kaikki

   

Venäjä/Kansainvälisyys

5.2 5.2

 paikallisen venäläisväestön osaamisen kartoitus ja hyödyntäminen elinkeinoelämässä  EU erityis- ja puiteohjelmien hyödyntäminen

Yritysten toimintaympäristöt

kaikki

 toimenpiteet yritysympäristöjen ja -verkostojen kehittämiseksi

Yritystilat

kaikki

 yritystilatarpeiden kartoitus, arviointi ja markkinointi

Seutumarkkinointi

kaikki

 yritysrekrytoinnit, avainhenkilörekrytointien tuki, asukashankinta

Maakunnan markkinointi

kaikki

 aktiivinen osallistuminen ja hyödyntäminen seudun markkinoinnissa sekä kansallisten ja kv-tason investointien hankinnassa

uudet tuoreet liiketoimintaideat palveluala ja kauppa biotalous ja puurakentaminen tarvelähtöiset yrityksiä yhteistyöhön kokoavat yritysryhmähankkeet

6.3. Resurssointi KETI on tärkein työkalu seudun elinkeinostrategian toteutuksessa, jonka mahdollistavat vain riittävät taloudelliset resurssit. Kuntarahoituksen lisäksi hankerahoituksen osuus ja vaikuttavuus laajamittaisissa ja vaativissa kehitystoimissa on ratkaiseva. Hankerahoitusta pyritään generoimaan kehityksen tueksi myös jatkossa. Elinkeinoyhtiön toiminta on osa valtakunnallista Yritys-Suomi-palvelurakennetta. Ns. ”yhden luukun” periaatteella on mahdollista yhden viranomaisen tai toimijan kautta hyödyntää mahdollisimman monet yrityspalvelut. Yritykset ja yrittäjäjärjestöt ovat mukana kehittämässä yrityspalveluja niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin yritysten tarpeisiin. KETIn toiminta resurssoidaan niin. että organisaatioon kuuluu toimitusjohtaja ja viisi vakinaista yritysneuvonnan ja markkinoinnin asiantuntijaa sekä tarvittava määrä määräaikaisia projektityöntekijöitä. KETIn yritysneuvojien/toimialavastaavien tehtävänä on elinkeinostrategian mukaisesti: 1) teollisuus, 2) Venäjä ja 3) palvelut. Matkailuneuvonta hoidetaan yhteistyösopimuksella Karelia Expert Oy:n kautta. Tutkimuksessa ja koulutuksessa hyödynnetään paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen tarjonta. KETI osallistuu valtakunnallisiin toimialaverkostoihin tarpeen mukaan (SEKES ry, ISBE Oy, luovat alat, Venäjä, hyvinvointi ja teknologia).


12

KESKI-KARJALA

KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY KETI Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kiteentie 13 A 82500 Kitee 050 502 0367 │ keti@keti.fi www.keti.fi


KeskiKarjalanElinkeinostrategia2017