Issuu on Google+

nuori keskusta Onnellisia lapsia ja aikuisia - miten niitä tehdään?

Liittokokous 2010

Suhde poliitikkoon

Puheenvuoro ruotsista

Keskustanuorten jäsenlehti 3/10

Terveisiä perheistä

1

Vapaaottelussa saa turpaan


us

it o j r

i

k Pää

Anna aikaa haastatellun suurperheen vanhemmat toteavat, että aika on arvokkainta, mitä toisille on voinut antaa, mutta pariskunta haluaisi myös kahdenkeskisiä hetkiä. Yrittäjäpariskunta taas on yhdessä jatkuvasti, mutta arkea leimaa kiire.

V

iime viikonloppuna olin samana päivänä hautajaisissa ja valmistujaisjuhlissa. Siinähän ne olivat peräkkäin, elämän kaksi puolta. Aamupäivällä surevia aikuisia ja illalla lapsia, jotka iloitsivat pelkästä rapisevasta pussista. Vastakohtien päivää yhdistivät perheet ja ystävät. Perhe on kaikessa mukana. Taantumassa on juuri oikea aika suunnata katse perheisiin, sillä niihin kohdistuvien paineiden seuraukset nähtiin myös 1990-luvun lamassa. Tässä numerossa kurkistetaan nuoreen, suureen ja yrittäjäperheeseen, ja kerrotaan nuorten keskustalaisten tekemästä lapsi- ja perhepoliittisesta ohjelmasta. Kävimme myös kysymässä erityisopettajanakin työskennelleeltä rehtorilta, millaisia lapset ja nuoret ovat nykyään. Raportoimme myös, millaista on seurustella poliittisen aktiivin kanssa. Rehtori ja kaksi haastateltua perhettä kertovat kaikki yhteisen ajan puutteesta. Se oli myös yksi työryhmän keskeisistä ajatuksista. Aika, jonka vanhemmat viettävät tutkimusten mukaan kunnolla lastensa kanssa päivän aikana ei ole kaksi tuntia, eikä edes vartti, vaan ainoastaan muutama minuutti. Tässä lehdessä

2

Ainoa ajanpuutteen sivuuttanut oli nuori pariskunta, jolla oli sitä vastoin puutetta rahasta esikoisen syntyessä ja molempien vielä opiskellessa. Nuoria perheitä seuranneet ovat jo kauan ihmetelleet, miten ihmeessä lapsellinen opiskelija saa normaalia opintotukea ilman huoltajakorotusta. Päättäjät vaativat opiskelijoita lisääntymään yhä nuorempina. Mieluiten tietysti niin, että lapset olisivat tarpeeksi vanhoja pärjäämään vanhempiensa valmistuessa niin, että vanhemmat pääsisivät suoraan töihin. Vaatimuksista huolimatta ainakaan opiskelijavanhemmat eivät sopeudu yhteiskunnan normeihin, joten Kelan kanssa tarvitaan melkoisia taikatemppuja, kun päätöksen A tekemiseksi tarvitaan päätös B, johon kuitenkin vaaditaan päätös A. Suurperheessä ja ohjelmassa muistellaan molemmissa ennen vanhaan työskennelleitä kodinhoitajia, jotka tulivat auttamaan arjen pyörittämisessä. Nyt apua saa ainoastaan lastensuojelun piirissä. Onneksi tuntemani nuoret vanhemmat eivät rahatilanteen parantuessa ujostele ulkopuolista apua, vaan yhdellä käy siivooja ja toisella eteläamerikkalainen aupair. Oli miten oli, tämänhetkisistä nuorista näyttää rehtorin mukaan kasvavan avoimia, rohkeita, virtuaalitodellisuudessa aikaansa viettäviä, ympäristötietoisia

ja astetta levottomampia lapsia. Toivottavasti kaiken informaation ja materian keskellä joku viettää aikaa heidänkin kanssaan. Tämänhetkinen nuorten aikuisten sukupolvi näyttää arvostavan aiempaa enemmän pehmeitä arvoja, mutta kehitys voi olla vain marginaalinen. Syksyn ensimmäisessä numerossa on laajennettu uutispalstaa ja siihen otetaan mielellään vastaan juttuvinkkejä. Alkusyksystä puuhat ovat olleet luontopainotteisia. Yhdet rymyävät ametistikaivoksessa, toiset istuvat kaislikossa sorsat mielessä ja kolmas ostaa säästöillään kauramoottorin. Kaiken hyvän lisäksi jutuissa pidennetään myös elinikää. Kolumnisti Hämäläinen paljastaa, miten kulttuuritantat saavat lisävuosia elämäänsä ja rasvoja käsitelleessä MOT-ohjelmassa esiintynyt lääkäri kertoo työstään. Kannattaa tarkistaa myös kutsuvieraan näkökulmat ruotsin kielestä, suomenruotsalaisethan elävät muuta väestöä terveempinä ja pidempään. Tästä numerosta löytyvät myös Kemijärvellä järjestettävän Keskustanuorten liittokokouksen ohjelma ja hallitusehdokkaat. Nähdään Kemijärvellä! Tiina Juujärvi


sisalto 2 Pääkirjoitus 4 Kurvailua 5 Kirjahylly 6 Uutiset

nuori keskusta

8 Onnellisia lapsia ja aikuisia - miten niitä tehdään? 10 Terveisiä perheistä! 12 Nuoret tarvitsevat lisää yhteisöllisyyttä 13 Kolumni: Hämäläinen 14 Läheltä lähelle - Elimäeltä Etiopiaan 16 Untuvikosta broileriksi: Olli Riikonen 17 Liittari 2010: Kemijärvi 18 Liittohallitusehdokkaat 21 Iloista tunnelmaa ja sukupolvenvaihdoshenkeä 22 Matkalla: Rasvojen puolesta, päihteitä vastaan 23 Kutsuvieras: Alexandra Furuhjelm 24 Kokeneet kanssasiskot sparraavat Kerttuja 26 Kolumni: Järvelä 27 Henna haluaa vapaamielisemmän seurakunnan 28 Ulkosuhteet: Neljännen valtakunnan vieraana 29 Elokoulu 10. -12.9.2010, Korpilahti 30 Kulttuuri ja vapaa-aika: Intohimona lyöminen 32 Joustavuutta ja pitkää pinnaa 33 Musacorner 33 Kirjanmerkit 33 Knoppioppi 34 Piirien yhteystiedot 34 Kentän ääni 35 Palmusen pahat

Päätoimittaja Tiina Juujärvi Avustajat Salla Airaksinen Kaisu Airaksinen Elina Das Bhowmik Aleksi Eskelinen Alexandra Furuhjelm Timo Hyvönen Heli Hämäläinen Tuomo Järvelä Katri Kulmuni Jari Laukkanen Elina Levijoki Petri Mast

Ulkoasu Salla Airaksinen Antti Mulari Samuli Nissilä Tiina Nyyssönen Lauri Palmunen Laura Tolkkinen Tuomas Vanhanen Antti Vierola Kansikuva Kaisu Airaksinen Kiitokset: Illenpihan päiväkoti, Vantaa

Painopaikka Joutsen Median Painotalo Painettu kotimaiselle, ympäristöystävälliselle paperille. Julkaisija Suomen Keskustanuoret Osoite Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki Sähköposti info@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehti ISSN 0453-7769 Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa.

3


A

ILU A V KUR

Kodista, uskonnosta ja isänmaasta

O

tsikkoon heitetyt kolme syvästi arvolatautunutta substantiivia nousevat kummittelemaan aina kun Suomessa keskustellaan arvoista ja yhteiskunnan syvävirtauksista. ”Koti, uskonto ja isänmaa” on nähty kiteytyksenä perinteisille hyville ja puhtaille arvoille ja elämäntavoille. Ne on myös liitetty usein Kokoomukseen; on nähty, että oikeistokonservatiivien tulisi varjella politiikassa juuri näitä hyveitä. Kodin, oman vakaumuksen ja isänmaan puolustaminen on edelleen tärkeää. Itse en kuitenkaan ajatellut tähän syksyn puheenjohtajapalstaani kirjoittaa täyslaidallista perusarvoista. Ajattelin hiukan miettiä, mitä sanottavaa Keskustalla ja Keskustanuorilla voisi näihin kysymyksiin olla 2010-luvun maailmassa.

J

uuri nyt käsillä olevaan Kemijärven liittokokoukseen tulee muiden mielenkiintoisten asioiden ohella käsiteltäväksi nuorkeskustalainen perhepoliittinen ohjelma. Ohjelmatyö lähti liikkeelle silloisen sosiaali- ja terveysministerin, nykyisen Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän pyynnöstä. Hän toivoi nuorilta keskustalaisilta raikkaita avauksia perhepoliittiseen keskusteluun. Työryhmässä istui dynaaminen joukko eri puolilta Suomea erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuorkeskustalaisia. Ohjelma sisältää oivaltavaa analyysiä suomalaisten perheiden tilanteesta ja sivukaupalla toimenpide-ehdotuksia, miten heidän asemaansa ja jaksamistaan voitaisiin parantaa. Ohjelman ”vihreä alkiolainen lanka” on mielestäni se, että lapsiperheiden eittämättä heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tärkeintä perheille on yhteinen aika. Opintotukeen on saatava huoltajakorotus ja perusturvan yleinen vahvistaminen auttaa lapsiperheitä, mutta keskeisintä olisi uudistaa työelämää ja perhevapaajärjestelmää niin, että isät ja äidit voisivat olla enemmän läsnä lastensa arjessa.

4

O

hjelmassa tartutaan myös arkaan kipukohtaan: parisuhteiden hajoaminen on ongelma, joka tuottaa pahoinvointia. Nuorkeskustalaiset linjaavat, että kaikissa kunnissa tulisi olla perheneuvontaa liittojen vaikeita hetkiä varten. Neuvonnan ei pidä olla moralistista, vaan ohjaavaa ja ymmärtävää. Tällaisella palvelulla estettäisiin monta hätiköityä avioeroa ja erojen hetkellä ehkäistäisiin katkeria huoltajuusriitoja. Kodin arvostus hehkuu ohjelmasta myös siinä, että sen kirjauksilla entistä useampi perhe saisi kunnallista kotiapua lasten hoitamiseen kotona ylisuurten päiväkotien sijaan. Perhe on yhteiskuntaa koossa pitävistä yhteisöistä tärkein. Matkalla taloudellisten järjestelmien kahleista kohti yhteisöjen ylläpitämää kansalaisyhteiskuntaa perheen rooli kasvaa. Julkisen vallan on tuettava perheitä nykyistä voimakkaammin, mutta sen ei pidä omia perheen tehtäviä. Perhe kasvattaa ja antaa ihmiselle identiteetin. Ohjelma päätyy ihan oikeaan lopputulokseen sanomalla, että perhettä ei voi määritellä ahtaasti. Tärkeintä lienee se, että perhe tarjoaa jäsenilleen läheisyyttä, turvaa ja sivistyksen rakennuspuita. Keskustan on haastettava ensi kevään vaalikamppailussa Kokoomus. Perhepolitiikasta voisi löytyä avaimia. Kansalaiset haluavat perheiden vahvistamista rahan vallan vahvistamisen sijaan.

U

skonto on äärimmäisen henkilökohtainen asia ja valtionkirkoistaan huolimatta Suomi on sekularistinen valtio. Riippumatta siitä, onko ateisti vai körttiläinen, ei käy kiistäminen, että kirkolla ja seurakunnilla on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa niin yhteisönä kuin viranomaisena. Seurakunnat ylläpitävät kulttuurihistoriallisia kirkkoja ja väestöre-

kistereitä. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten kirkko käyttää varallisuuttaan ja toimii yhteiskunnallisessa murroksessa. On äärettömän tärkeää, että nuoret keskustalaiset ovat mukana kirkkovaltuustoissa edustamassa laajakatseista ihmisyyttä ja muistuttamassa köyhän asiasta. Toivon, että jokainen aktivoituu marraskuun seurakuntavaaleissa joko ehdokkaana tai tukiryhmäläisenä vaalityöhön. Vuoden 2010 seurakuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit, joissa 16-vuotiaat saavat äänestää. 16-18-vuotiaitten muistuttaminen heille suodusta upeasta oikeudesta on tärkeää. Nuorten äänioikeuden vastustajat tulevat tekemään kaikkensa, ettei tämä reformi leviäisi kunnallisiin ja valtiollisiin vaaleihin.

S

yyskuun lopussa asevelvollisuusjärjestelmää pohtinut ns. Siilasmaan työryhmä luovutti loppuraporttinsa. Sen mukaan Suomen on jatkossakin tukeuduttava puolustuksessaan yleiseen asevelvollisuuteen. Tämä on mielestäni ainut eettisesti ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto maanpuolustukselle. Työryhmä nostaa esiin mielenkiintoisia kehittämisehdotuksia varusmiesten asemaan. Julkisuudessa vellotun palvelusajan lyhennyksen lisäksi vaaditaan varusmiesten toimeentulon parantamista nykyisestä ja palvelusajan ottamista osaksi elinikäisen oppimisen ketjua. Näiden tavoitteiden eteen myös Keskustanuorten on ponnisteltava: myös taistelijoille kuuluu kattava perusturva hikisen päivärahan sijaan, eikä intti saa katkaista opintietä! Nuorkeskustalaisella puhurilla on siis sarkaa niin kodeissa, kirkossa kuin varuskunnissa… Antti Kurvinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja


kir

jah

1960-luvun koulu kasvatti ahdistuneita suorittajia

Keskustelua uskonnon ja tieteen välillä

Suomalaisen nykykirjallisuuden mestarin, taiteilijaprofessori Olli Jalosen kuvaus 1960-luvun koulumaailmasta on kutkuttavan hypnoottista ja samalla nautinnollisen ahdistavaa luettavaa. Suomalainen koulujärjestelmä oli parikymmentä vuotta sotien jälkeen astumassa suureen murrokseen. Suunnitelmatasolla koululaitoksen modernisoiminen ja valmistautuminen yhtenäiseen peruskouluun oli jo vääjäämättömässä vauhdissa, mutta opetusmetodit pikkukaupungin kansakoulussa olivat vielä täysin toisesta todellisuudesta. Ehdoton hiljaisuus oppitunneilla ja välituntien välittömät kenttäoikeudet, joita myöhemmin ruvettiin kutsumaan koulukiusaamiseksi, olivat arkipäivää. Kaiken perimmäinen merkitys oli Suomen maa ja Suomen kansa. Itkupillejä ja kantelupukkeja Suomi ei tarvinnut, sillä suomalainen mies on selkärankainen eikä lapamato. Tällaista koulua käy romaanin minäkertoja Olli. Koulussa kasvatettiin ahdistuneita suomalaisia suorittajia, jotka oppivat tekemään nurisematta sen, mitä vaadittiin. Nämä lapsuusvuosien opit ovat vaikuttaneet syvällisesti koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja vaikuttavat yhä edelleen. Työ on ilomme ja kaikki ongelmat poistuvat työuria pidentämällä, sanovat he. Ollin kouluun saadaan hetkellinen pilkahdus nykypäivästä, kun vanha opettaja joutuu väistymään dramaattisten vaiheiden jälkeen. Välittömästi Putte-Possuksi nimitetty tasa-arvosta keskusteleva nuori opettaja ei kuitenkaan pysty pitämään koululaisia kurissa, joten pian vanha opettaja saa palata takaisin. Armeijamainen kasvatus saa jatkua vielä kertaalleen.

Kahden älykkään henkilön dialogia on aina mielenkiintoista seurata. Erityisesti silloin, kun keskustelijat ovat jostain perustavanlaatuisesta asiasta täysin eri mieltä, mutta pystyvät argumentoinnillaan viemään silti keskustelua jatkuvasti eteenpäin. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja on agnostikko, jonka maailmankatsomus rakentuu tieteen ja tosiasiallisten ilmiöiden varaan. Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkalan maailmankuvassa vaikuttaa vastaavasti uskonnon jatkuva kosketus. Tämä asetelma tarjoaa herkullisen lähtökohdan vuoropuhelulle, jossa ei kaihdeta toisen heikkoon kohtaan iskemistä. Tältä suojautuakseen keskustelijat joutuvat ennakoimaan toistensa kommentteja ja samalla argumentoimaan oman näkemyksensä puolesta. Kirja rakentuu yhteensä kymmenestä erillisestä keskustelusta, jossa kussakin molemmat herrat saavat esittää kaksi puheenvuoroa. Keskustelun teemoja ovat muun muassa moraali ja etiikka, uskontokuntien vuoropuhelu, maailmankaikkeus sekä uskon ja tiedon välinen suhde. Erilaisista näkemyksistään huolimatta kirjoittajat pyrkivät tekemään maailmasta omalta osaltaan edes hiukan paremman paikan olla ja elää. Riippumatta lukijan maailmankatsomuksesta tämä keskustelu tarjoaa varmasti mielenkiintoisia ajatuksia jokaiselle, joka on joskus mielessään pohdiskellut uskonnon ja tieteen välistä suhdetta. Molemmat kirjoittajat osaavat kirjoittaa jouhevasti ja värikkäästi, joten teos on populaaria puoliakateemista debattia parhaimmillaan. Tällaisia kirjoja toivoisi julkaistavan Suomessa enemmänkin. Valtaoja ja Pihkala julkaisivat nyt toisen keskustelukirjansa. Heidän edellinen teoksensa, Nurkkaan ajettu Jumala, oli myyntimenestys, joka voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna 2004.

Olli Jalonen: Poikakirja Otava, 256 s. Arvostelu: Tuomas Vanhanen

Kun pikkuveli on narkkari Susanna Alakosken toinen romaani, Hyvää vangkilaa toivoo Jenna, on lohduton kertomus läheisen surusta ja ahdistuksesta. Anni on itse aivan tavallinen nainen, hänellä on oma perhe ja työ, mutta Annilla on synkkä salaisuus. Hän on alkoholistivanhempien tytär ja narkkarin sisko. Suomesta Ruotsiin muuttaneet vanhemmat ovat jo kuolleet, mutta veli Sami aiheuttaa Annille surua ja murhetta. Vaikka Anni on kouluttautunut sosiaalialalle ja työssään kohtaa Samin kaltaisia, elämässään epäonnistuneita asiakkaita, kokee hän silti itsensä kovin avuttomaksi veljensä kanssa. Anni ei kuitenkaan halua luovuttaa, hän haluaa taistella Samin takaisin elämään. Kirja on vihainen. Viha ei ainoastaan kohdistu Samin elämään, vaan osansa saa myös ruotsalaisen kansankodin synkempi puoli: rahojen riittämättömyys ja välillä täysin toivoton byrokratia. Välillä Annin vihaista päänsisäistä monologia on väsyttävää lukea, tiukempi loppusilaus olisi tehnyt kirjalle hyvää. Aivan samalle tasolle kirja ei Alakosken esikoisen, Sikaloiden, kanssa yllä. Kirjat nitoutuvat kuitenkin teemallisesti toisiinsa, sillä molemmissa käsitellään ruotsinsuomalaisen perheen ongelmia ja sopeutumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää, että yhteiskunnan huono-osaiset saavat äänensä kuuluviin. Tässä Alakoski onnistuu hyvin. Kirjan nimi tulee Annin tyttären Jennan lähettämästä kortista lempi enolleen vankilaan. Susanna Alakoski: Hyvää vankilaa toivoo Jenna (Håpas du trifs bra i fengelset), suom. Katriina Huttunen. Schildts. 349 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen

yll y

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja: Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Keskustelukirjeitä. Minerva Kustannus, 296 s. Arvostelu: Tuomas Vanhanen

Kapinoiva somalityttö kohtaa suomalaismuslimin Anja Snellman on tarttunut uusimmassa romaanissaan ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen, kulttuurien yhteentörmäämiseen. Somalityttö Anis asuu Suomessa, mutta perhe pitää ankaran isän johdolla vahvasti yllä entisen kotimaansa tapoja. Anis joutuu peittämään hiuksensa ja pukeutumaan vaatteisiin, jotka eivät vahingossakaan paljasta liikaa. Aniksen veljet vahtivat siskoaan, jottei sisko vain erehdy tekemään mitään länsimaista – puhumaan vaikka pojille tai lukemaan sopimatonta kirjallisuutta. Silti Anis kapinoi rooliaan vastaan. Hän haluaa kuunnella Madonnaa, laittaa huulipunaa ja kulkea pää paljaana. Jos hän jää kiinni, hän tietää joutuvansa maksamaan länsimaisen elämäntavan tavoittelusta kovan hinnan. Samaan aikaan suomalainen Alla on löytänyt uuden suunnan elämälleen. Menneisyyttä ovat irtosuhteet ja alkoholi, nyt elämän täyttää uusi usko. Islamista Alla-Zahra tuntee löytäneensä henkisen kotinsa: pukeutumalla peittävästi hän tuntee olevansa arvostettu, sillä enää häntä ei voi arvostella ainoastaan ulkonäön perusteella. Aniksen ja Alla-Zahran elämät risteävät, kun Anis tutustuu Alla-Zahran pikkusiskoon. Parvekejumalat, huolimatta kaikista kärjistyksistään, on ehdottomasti yksi Snellmanin pitkän uran parhaimmista. Snellman on tehnyt tarkkaa taustatyötä, eikä ryhdy arvottamaan, mikä on oikea tapa elää. Joillekin se on länsimainen elämäntapa, joillekin joku toinen. Anja Snellman: Parvekejumalat. Otava. 316 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen

5


Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uutiset Uuti

6

Huumeista täytyy voida keskustella

Kertut vierailivat nimikkonaisensa kotiseudulla

Keskustanuoret vaativat elokuussa poliitikoilta toimenpiteitä, sillä kannabistuotteet ovat lyömässä itsensä läpi tavanomaisena päihteenä. Tuoreet tutkimustulokset nuorten kannabiskokeilujen arkipäiväistymisestä yllättivät useat päättäjät, vaikka nuoret ovat panneet kehityksen merkille jo jonkin aikaa. Toisen asteen opiskelijoista joka viides on kokeillut kannabista. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten parissa kannabiskokeilut ovat arkipäiväistymässä. Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen kritisoi poliitikkoja silmien ummistamisesta ja esitti, että huumausainestrategia päivitetään. Nuoret tarvitsevat asennekasvatusta, ja huumeita käyttäville nuorille pitäisi antaa viivytyksettä mahdollisuus korvaushoitoihin tai pitkiin lääkkeettömiin hoitomuotoihin.

Kerttuverkosto järjesti heinäkuun alussa kesäretken nimikkonaisensa Kerttu Saalastin kotiseudulle PohjoisPohjanmaalla sijaitsevaan Nivalaan. Osallistujat pääsivät nauttimaan muun muassa Saalastin elämää tutkineen Tytti Isohookana-Asunmaan esi-

telmästä. Saalasti valittiin 1937 Nivalan kunnanvaltuustoon ainoana naisena. Myöhemmin hän pääsi eduskuntaan ja opetusministeriksi. Ministerikauden suurin saavutus oli Oulun yliopiston perustaminen.

Maria sai töitä ja Adelinen

Kertut kokoontuivat yhteiskuvaan Kyösti ja Kalervo Kallion museossa Nivalassa.

Nuorten vaalijulisteet kuvittavat loppukesää

Maria Tienhaara pääsi töihin Itä-Savon keskustanuorille Allianssin Työtä Nuorille -hankkeen avulla. Adeline-hevonen syö suuren osan palkasta.

– Hevonen syö kaikki rahat, nauraa ItäSavon keskustanuorilla työskentelevä Maria Tienhaara, 21. Tienhaara on iloinen, sillä hän sai mieleisensä pestin nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin Työtä Nuorille -hankkeen kautta. Syyskuussa päättynyt projekti oli työllistänyt syyskuun puoliväliin mennessä 1 000 alle 29-vuotiasta nuorta nuorisoalan tehtäviin. – Olen tosi tyytyväinen. Työ mahdollistaa, että pystyin hankkimaan Adelinehevosen, Tienhaara kertoo. Hän valmistui tammikuussa merkonomiksi Suomen Liikemiesten kauppaopistosta. Töitä ei löytynyt, joten hän työskenteli työmarkkinatuella vaatekaupassa. Kun Allianssissa alettiin suunnitella projektia, Tienhaara otti yhteyttä piiritoimistoon. – Meni aika pitkään, ennen kuin tuen saaminen varmistui. Alussa eduskunta ei ollut vielä edes käsitellyt, saako Allianssi rahaa. Myös hakemus oli tarkka, eikä kaikkia työnantajakohteita valittu.

Keskustan Keski-Suomen piiri teki vanhoista vaalijulisteista seinäkalenterin vuodelle 2011. Heinäkuun ja elokuun kuvina on nuorten julisteita 1950 ja -70 luvuilta. Keskisuomalaisten mielestä kesäkuukausien kuvitukset ovat edelleen ajankohtaisia. Vihreä yhteiskunta on

Rahoituksen varmistuttua Tienhaara veti projektisihteeriharjoittelijan nimikkeellä Suut puhtaaksi -kampanjaa, jossa edistettiin suuhygieniaa jakamalla purkkaa. Hän ohjasi myös Vesaisten leiriä, ja oli mukana muussakin nuorten toiminnassa. – Olen tykännyt tästä todella paljon, enkä halua enää palata vaatekauppaan. Nyt kun tiedän, miten täällä toimitaan ja tehdään, toivoisin, että pystyisin jatkamaan töitä Keskustanuorilla, Tienhaara sanoo. Palkkatukeen perustuvalla Sanssi-kortilla oli työllistetty syyskuun puoliväliin mennessä noin 2 000 nuorta. Sanssiin lähteneet yritykset ovat harmitelleet paperityötä, joka hidastaa kortin ottamista käyttöön. Käyttöä rajoittavat myös irtisanomiset. Työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan alle 25-vuotiaita ilmoittautui heinäkuussa työttömiksi työnhakijoiksi noin 2 000 vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Nuoria oli silti työttöminä 42 000.

päivänpolttava aihe, eikä kotiseudulta pitäisi olla pakotettu lähtemään leivän perässä. Kalenteri julkaistiin puolueen suurristeilyllä syyskuun lopussa ja sitä voi tiedustella Keskustan Keski-Suomen piirin järjestösihteeriltä Eeva Koskelalta.

Elokuun kuvitusta.


Hanhet juksasivat Hankilaa – Ei tullut hanhea, tuli sorsa, kertoo Heikki Hankila, joka osallistui Keskustanuorten Eräkerhon järjestämään hanhi- ja sorsajahtiin elokuun lopussa. Kohteeksi oli valittu Oulun kupeessa sijaitseva Hailuoto, jonne tullaan nimenomaan hanhet mielessä. Saarella on hyvät elinolosuhteet linnuille ja paikka on muuttoreittien varrella, joten kunta kerää Suomen yksittäisistä sorsastuspaikoista eniten vierasmetsästäjiä. Hankila kertoo, että arka ja älykäs hanhi on äärimmäisen arvostettu saalis, jota suurin osa suomalaisista metsästäjistä ei koskaan saa. – Sitä mennään pyytämään niin kuin lohia Tenolle. Jotkut sanovat, että karhun saa helpommin kuin hanhen. Eräkerhon saalis parani edellisvuodesta, ja matkalta kuitattiin kolme sorsaa. Saalistusta haittasi meriveden pinta, joka oli viime vuoteen verrattuna toista metriä alempana. – Kun rantaviiva pakenee kilometrin pidemmälle, linnut karkaavat kauas merelle. Osallistujat olivat silti hyvillään reissusta, jolla pääsivät näkemään meriluontoa ja harvinaisia merikotkia.

Metsästys osa sadonkorjuuta

metsästyksessä luonnon keskelle pääseminen. Sivukylällä asuneelle metsästys on normaali osa elämää. – Sadonkorjuun aikaan puidaan viljat pelloilta, haetaan marjat metsästä ja samoin metsästetään. Se on uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämistä. Harrastuksessa kiehtovat myös koiran kanssa työskentely ja alkukantainen saalistusvietti. – Kun pennusta asti koulutettu koira oppii hommansa, ja koira ja mies oppivat lukemaan toisiaan, se on hienoa. Sitä on vaikeaa selittää. – Tottakai myös alkukantainen saalistusvietti on ihmisellä syvällä psyykessä. Siinä on tietty kilpailuasetelma, kumpi on ovelampi tai varovaisempi. Ihminen kuitenkin valtaosaltaan häviää kamppailun ja eläin päätyy viisaammaksi.

Riista ekologista syötävää Hankila on keskustellut usein ihmisten kanssa metsästyksen etiikasta. Itse hän pitää riistaa puhtaana luonnontuotteena, jonka ekologinen jalanjälki on hyvin pieni. – Riista on kasvanut vapaana ilman laitumia tai rehua. Olisi vain tyhmää jättää luonnonvara käyttämättä.

Hailuodon saari on suosittu sorsastuspaikka.

Viisivuotiaasta asti isänsä kanssa kanssa metsässä kulkenut Hankila pitää metsästystä myös hyvänä koko perheen harrastuksena. Hirvi- tai jänisjahtiin voi ottaa pieniäkin lapsia mukaan passiin tai makkaratulille. – Huomasin itse peruskoulussa, että jotkut biologian oppitunnit olivat tosi helppoja, koska kasvit, eläimet ja niiden jäljet olivat tosi tuttuja. Hailuodosta saadut sorsat odottavat vielä pakastimessa. Seuraavaksi Hankila jatkaa sadonkorjuuta avovaimon ja kahden samojedinkoiran kanssa, sillä metsä on täynnä suppilovahveroita.

Toimistotyötä tekevää Hankilaa viehättää

Ota kirves mukaan, oululainen

Vierailu sukuja repivälle haarajoelle Se on repinyt sukuja rikki, kun asiasta on tapeltu aikoinaan, kuvailee Juho Karjalainen oppaan kertomaa. Aiheesta on keskusteltu jo 40 vuotta. Kyse on Vuotoksen altaasta, jonne Lapin keskustanuoret tekivät elokuussa tutustumismatkan. Vuotos on Kemijoen haarajoki ja Natura 2000 -suojelualue Lapissa. Natura 2000 on EU:n hanke, joka tukee luonnon monimuotoisuutta. Vuotos tunnetaan luonnon ja linnustonsa lisäksi sinne kaavaillusta tekoaltaasta. Rakentaminen ei ole nykyisen vesilain puitteissa mahdollista, mutta aihe nousee aika ajoin keskusteluun. – Kävimme katsomassa paikkaa. Alue, joka jäisi veden alle, olisi valtava. Se olisi pääasiassa rämettä ja suota, Karjalainen kertoo. – Opas kertoi hyötyjä ja haittoja. Itse en tiennyt ennen, että Rovaniemi hyötyisi älyttömästi. EU:ssa on tulvan suojeludirektiivi, joka saisi aikaan, että Rovaniemen ympärille rakennettaisiin penkat. Sinne saisi varastoitua vettä ja alue säilyisi suurissakin tulvissa. Vuotokselta nuoret lähtivät vaeltamaan Pyhätunturille. Seuraavana päivänä ohjelmassa oli hyvänmielenkäynti Luoston ametistikaivoksella, jossa kaivettiin jokaiselle pieni onnen ametisti. – Kaikki löysivät omansa! Niitä on varmaan jotenkin piilotettu sinne valmiiksi, epäilee Karjalainen.

Kuva on otettu Kokonaavan lintutornilta. Se on aluetta, jonne Vuotoksen allas tulisi ja upottaisi nuo kauniit maisemat, harmittelee kuvan ottanut Janne Kaisanlahti.

Kun liittyy Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten sähköpostilistalle, alkaa sähköpostiin tulla arvoituksellisia viestejä: ”Pannaan taas halakoja poikki ja pinoon torstaina. Otathan kirveen mukaan, jos sellaisen omistat.” Kyseessä on oululaisten varainhankintakeino, joka aloitettiin, kun tuntematon lahjoittaja antoi nuorille puoli rekkakuormaa puurankoja. Polttopuista maksetaan enemmän kuin rangoista, joten järjestöaktiivit pilkkovat puita säännöllisesti ”halakotalakoissa.” Piirin toiminnanjohtaja Sanna-Mari Talala kertoo, että jopa 70 senttiä halkaisijaltaan olevien tukkipuiden katkominen moottorisahalla sopivan mittaiseksi vei useita päiviä. Nyt talkoissa pilkotaan puita klapeiksi. Halot saavat kuivua talven ajan, jonka jälkeen ne myydään polttopuiksi. Taitolaji halonhakkuu on sujunut pohjoissuomalaisilta hyvin. – En tiedä, onko kukaan semmoinen, ettei olisi osannut pilkkoa kirveellä. Pitää vain olla hyvä kirves. Sen huomasin, että suoraan sahaaminen on vaikeaa, jos puu on paksu, kertoo Talala. Hänen mukaansa polttopuille on tarvetta. Huhut klapeista ovat kulkeneet suusta suuhun, joten puita on varattu jo etukäteen.

Vesa-Pekka Arola sahaa puurankoja pohjoispohjanmaalaisten ”halakotalakoissa”.

77


Onnellisia lapsia ja aikuisia – miten niitä tehdään? Keskustan puoluehallitus antoi nuorille keskustalaisille keväällä 2009 vaativan tehtävän. Keskusta pitäisi nostaa jälleen Suomen perhepoliittisen keskustelun tähtipelaajaksi ja tämän toteuttamiseksi puolue tarvitsee uuden raikkaan lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman, jossa asioita katsotaan uusin silmin. Ajattelun muuttaminen lapsilähtöiseksi Keskustan edellinen perhepoliittinen ohjelma on peräisin edelliseltä vuosituhannelta, joten jo oli aikakin tarttua tuumasta toimeen ja tuulettaa keskustalaista ajattelua perheistä. Yhteistyössä Keskustan Opiskelijaliiton ja Kerttu-verkoston kanssa Keskustanuoret kokosivat työryhmän, joka on valmistellut lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa reilun vuoden ajan. Alun perin tehtävänanto, jonka nuoret saivat puoluehallitukselta, taisi koskea vain vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista. Työryhmä kerran vauhtiin päästyään päätyi kuitenkin samalla käymään läpi perhepolitiikan uudistustarpeet kokonaisuudessaan. Ohjelman läpileikkaavaksi elementiksi muodostui lapsen näkökulma. Lapsilähtöisen ajattelun hinta on, että aikuinen joutuu puntaroimaan omia ratkaisujaan uudelleen ja yhteiskunnan tuottavuutta korostava ajattelu kyseenalaistuu. Havaitsimme, että suomalaisessa lapsia koskevassa poliittisessa keskustelussa unohtuu usein, että

8

lapsen kehitys jakautuu useaan erilliseen ikävaiheeseen ja niitä jokaista määrittelevät erilaiset tarpeet. Sitä vastoin emme katsoneet tarpeelliseksi – edes oikeudeksemme – määritellä hyvän ja oikeanlaisen perheen muotoa.

Aikaa perheelle Keskeinen johtopäätös työryhmällä on, että perheiltä puuttuu ennen kaikkea aikaa toisilleen. Yhteiskunta, joka tulvii materiaa, mutta jossa on samaan aikaan niin kiire, ettei vanhemmilla ole aikaa lapsilleen, on työryhmän mielestä kulkenut arvoiltaan väärään suuntaan. Työelämässä opittu oravanpyörä jatkaa juoksuaan myös perheelle omistetulla ajalla. Perheiden ajankäyttö linkittyykin voimakkaasti työurien pituudesta käytävään keskusteluun. Työurien pidentyessä tulee niiden samalla muuttua erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaksi, jotta työelämästä voisi muodostua miellyttävä kokonaisuus. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla pitää olla nykyistä paremmat mahdollisuudet viettää aikaa perheen kanssa silloin kun lapset ovat pieniä. Tarve jakaa aikaa uudella tavalla työn ja perheen välillä on nousemassa keskiöön perhepolitiikassa. Keskusta arvostaa perheiden valinnanvapautta. Nykyisessä tilanteessa kaikilla perheillä ei kuitenkaan ole aitoa valinnanvapautta, vaan he joutuvat tyytymään heille itselleen sopimattomiin ratkaisuihin. Perheillä on oltava riittävän monipuoliset välineet, jotta he voivat valita sopivimman tavan lastensa hoitamiseen. Arvostamme myös sitä, että osa perheistä haluaa valita kotivanhemmuuden. Työryhmän mielestä jokaisella perheellä tulee olla todellinen mahdollisuus hoitaa lasta kotona vähintään ensimmäiset puolitoista vuotta. Tämän tueksi perheille tarvitaan kattavia tukipalveluita ja riittävä taloudellinen tuki.

“Yhteiskunta, joka tulvii materiaa, mutta jossa on samaan aikaan niin kiire, ettei vanhemmilla ole aikaa lapsilleen, on työryhmän mielestä kulkenut arvoiltaan väärään suuntaan.

Kotiapu kaikkien perheiden saataville Valitettavasti perheiden kevyet tukipalvelut ovat kuihtuneet olemattomiin kahden vuosikymmenen kuluessa. Esimerkiksi aikaisemmin tuiki tavallisena pidettyä kotiapua on nyt enää saatavilla pääsääntöisesti vain sellaisille perheille, jotka ovat lastensuojelullisten toimenpiteiden piirissä. Kriisitilanteissa perheille ei ole tarjolla tukea kuin kuukausien jonotuksen jälkeen. Perhepäivähoidossa olevien lasten osuus kaikista päivähoidossa olevista lapsista laskee jatkuvasti. Sijaishuollossa lapset sijoitetaan yhä useammin perheiden sijasta laitokseen. Tähän kehityskulkuun on saatava kertakaikkinen suunnanmuutos. Työryhmä huomasi nopeasti, että perhepolitiikan saralla on tarpeita monenlaisille uudistuksille. Tämän vuoksi yksi keskeinen vaatimus on, että seuraavaan hallitukseen valitaan lapsi- ja perhepoliittinen ministeri. Ohjelmaa ja työtä riittää suomalaisten perheiden arjen helpottamiseksi. Keskustanuoret käsittelee nuorten lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman liittokokouksessaan Kemijärvellä 23.-24.10. Tämän jälkeen ohjelma luovutetaan Keskustan käyttöön. Tuomas Vanhanen Nuorten keskustalaisten lapsi- ja perhepoliittisen työryhmän koordinaattori

Lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa valmistelivat Jouni Pitkänen (puheenjohtaja), Annika Saarikko (varapuheenjohtaja), Karoliina Topelius, Kerttu Palmunen, Sanna Kivilahti, Mika Sivula, Heidi Alariesto, Elina Havu ja Jouko Hämäläinen. Työryhmää koordinoi Keskustanuorten poliittinen suunnittelija Tuomas Vanhanen.


Poimintoja uudistustarpeista: Seuraavaan hallitukseen valittava lapsi- ja perhepoliittinen ministeri.

Lapsiperheellisille annetaan mahdollisuus joustavaan ja lyhennettyyn työviikkoon.

Vanhempainvapaajärjestelmän kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Osa-aikaista lastenhoitoa edistetään mm. leikkipuistotoimintaa lisäämällä.

Vanhempainrahakautta pidennetään kolmessa vaiheessa yhteensä 18 kuukauden mittaiseksi. Kotiapujärjestelmä otetaan käyttöön helpottamaan lapsiperheiden arkea. Erityistä huomiota kiinnitetään yksinhuoltajien asemaan ja tukipalveluihin.

Harrastejärjestöjen toiminta limitetään luontevaksi osaksi koulupäivää. Perheiden kriisitilanteita ennaltaehkäistään ja erotilanteita sovitellaan, jotta lapsen etu voidaan turvata. Lastensuojelussa resursseja suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan ja sijaishuollon painopiste siirretään perhehoitoon.

Perhepäivähoidon osuutta lisätään kaikesta lastenhoidosta.

99

Kuvat: Kaisu Airaksinen


Nuorenparin talous parani töiden myötä Aino Väisänen, os. Hytönen, 19, lähihoitaja Arto Väisänen, 19, levyseppähitsaaja Cecilia, 2,5 kk Kivijärvi, Keski-Suomi

M

Terveisiä perheistä

eille kuuluu erittäin hyvää! Olemme kaikin puolin onnellisia, etenkin Ceciliasta! Elämme tätä päivää, emmekä murehdi tulevaisuutta, kuvailevat Aino ja Arto Väisänen perheen kuulumisia. Nuorenparin positiivisuus kumpuaa kahdesta perustekijästä: perheenjäsenten välinen rakkaus kukoistaa ja yhteinen arki on hallinnassa. – Cecilia nukkuu vielä aika paljon, myös iltaisin, ja silloin meillä on kahdenkeskistä aikaa Artsin kanssa. Mummulakin on lähellä ja siellä on hoitajia, jos haluamme lähteä kahdestaan vaikkapa lenkille tai mökille saunomaan, Aino kertoo. Väisäset pitävät tietoisesti huolta parisuhteestaan ja yhteisestä hyvinvoinnista. Myös kavereihin pidetään tiivistä yhteyttä. – Meillä on samassa elämäntilanteessa olevia ystäväperheitä. Heidän kanssaan vietetään aikaa, jaetaan iloja ja murheita. Aino ja Arto ovat läheisissä väleissä myös lapsuudenkoteihinsa. Kotoa saa tuen lisäksi rutkasti käytännön neuvoja. – Välillä liikaakin, Aino naurahtaa. Yhteiskunta tukee Väisästen perhettä Kelan lapsilisällä ja vanhempainpäivärahalla. Vaikka kyse ei ole valtavasta summasta, perheen taloudellinen tilanne on Arton töiden ansiosta vakaa. – Opiskeluaika oli todella tiukkaa kun piti ostaa Cecilialle kaikki tavarat... Jouduimmekin ottamaan hiukan opintolainaa, Väisäset kertovat. Perhe elelee elämäänsä päivä kerrallaan ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. – Haluaisin aloittaa työt vielä tämän vuoden puolella. Voisin tehdä sijaisuuksia aluksi silloin tällöin. Cecilialle löytyisi varmasti aluksi hoitopaikka mummun luota, Aino suunnittelee.

Perheiden kuulumisia on yhtä monta kuin perheitäkin. Kerromme nuorena lapsen saaneen pariskunnan, suurperheen ja yrittäjäperheen arjesta.

10

Arto, Aino ja Cecilia, 2,5 kk Väisäsellä on laaja ystäväpiiri.


Suurperheen arki on puuhastelua Minna Soronen, 43, hammashoitaja ja merkonomi, opiskelee lähihoitajaksi Jorma Soronen, 45, maatilateknikko 13 lasta, neljä lastenlasta Taivalkoski, Pohjois-Pohjanmaa

S

orosten perheessä soi flyygeli, lapset leikkivät majaa ja satukirjoja luetaan ties monettako kertaa. Suuressa perheessä jokaisella on oma paikkansa: lapsista kolme tyttöä soittaa viulua ja pianoa musiikkiopistossa ja pojat ovat kiinnostuneita mopoista, crossipyöristä ja niiden korjaamisesta. Minna osallistuu yhteiskunnallisiin asioihin, leipoo ja lenkkeilee. Jorma marjastaa, toimii leipomispäivien paistomestarina ja seuraa talousuutisia. – Yhteinen aika kotona on ihan tavallista puuhastelua. Meillä leivotaan paljon ja lapsetkin ovat saaneet osallistua Taivalkosken elomarkkinoiden aikaan tuotteiden myymiseen torilla. Marja-aikana aika kuluu lähimetsissä ja soilla, Soroset kertovat. Elämä suurperheessä perustuu yhdessä tekemiseen, yhteiseen vastuunottoon ja toisten huomiointiin. Suru helpottaa kun siitä voi kertoa muille, ja ilon voi jakaa koko perheen kanssa. – Perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on arvokkainta, mitä itselle ja toiselle on voinut antaa. Meillä vierailee paljon lasten ystäviä ja heistä on tullut myös meille van-

Yrittäjäpariskunta kaipasi henkistä tukea

“Vanhemmat kaipaavat kahdenkeskistä aikaa” Minna ja Jorma Sorosen suurperheessä arki on yhteistä puuhastelua. Kaikki tekevät yhteistyötä ja ottavat vastuuta.

hemmille tärkeitä. Joidenkin kanssa olemme ystävystyneet jopa niin, että olemme halunneet pyytää nuorta lapsemme kummiksi, Minna kertoo. Puolisoiden välistä yhteistä kahdenkeskistä aikaa Soroset kaipaisivat enemmän. Joskus he lähtevät esimerkiksi tiettynä merkkipäivänä mökille, juhliin tai koulutuksiin. Minna kaipaa ennen vanhaan työskennelleitä kodinhoitajia. – He tulivat omaan kotiin ja olivat äidin tavoin apuna perheen arjessa. He osasivat tarttua heti mopin varteen ja nähdä, mitä pitää tehdä. Samalla lapselle tuli laulu laulettua ja syliä annettua, Minna kertoo. Sosiaalitoimen yhteydessä toimiva perhetyöntekijä koetaan usein leimaavana. Sorosten näkökulmasta sosiaalinen tuki

tulisi olla voimaannuttavaa niin, että päämääränä olisi hyvinvoiva ja itsenäisesti pärjäävä perhe. Sorosten mielestä on erityisen tärkeää kehittää kouluikäisten lasten tukipalveluja. Nuoret ja koululaiset tarvitsevat omaa rahaa ja tärkeää tekemistä. Heidän oma asenteensa ja luottamus tulevaisuuteen ovat ratkaisevia. Sorosten perheessä pulmiin yritetään puuttua heti ja asioihin etsitään ratkaisua yhdessä. Jokaista lasta kannustetaan tulemaan taitavaksi niillä alueilla, jotka sopivat juuri hänen kykyihinsä. – Kun saa tuntea riittävästi rakkautta, huolenpitoa ja perheenjäsenten arvostamista juuri sellaisena kuin on, jokainen voi hyvin, Minna kiteyttää.

Yrittäjät Anne ja Erkki Vuopio olisivat kaivanneet yhteiskunnalta henkistä tukea yrityksen perustusvaiheessa.

Anne ja Erkki Vuopio, yrittäjiä Kolme lasta Tampere, Pirkanmaa

L

iikkeen näyteikkunat saavat aina pysähtymään. Sisään houkuttelevat viehättävä väriskaala ja kaikki ihanat askartelutarvikkeet. Onneksi asiakas on aina tervetullut Anne ja Erkki Vuopion ”kakkoskotiin” – vaikka vain katselemaankin. Yrittäjäperheen vanhemmat ovat tottuneet jatkuvaan työntekoon ja yhteiseen arkeen. – Yhteistä aikaa meillä on käytännössä 24/7, Erkki naurahtaa ja jatkaa, että kuulumiset ovat kuitenkin ilmaistavissa yhdellä sanalla: k-i-i-r-e.

Yhteinen aika on ollut Vuopioilla kortilla myös aikaisemmin pienten lasten ehdoilla elettäessä. Huomiointi ja tiimityö ovat kuitenkin kantaneet niin kotona kuin kaupassakin. Yrittäjäarki sekä ulkomailla asuminen ja työskentely ovat opettaneet perheelle todellista joustamiskykyä. Perheen antaman tuen lisäksi myös yhteiskunnan tuki on yrittäjyyden ja perheen yhtälössä tärkeää. Vuopion mielestä tällaiset rahalliset tuet yrittäjäperheelle puuttuvat.

– Aivan alussa yritystoimintaa starttaillessa yhteiskunnan tuki oli oikeastaan pyöreä nolla, Erkki toteaa. Erityisesti henkinen tsemppaus yrittäjyyteen jäi Vuopioilta kuulematta. Heidän mielestään juuri henkinen kannustus olisi ollut taloudellistakin tukea tärkeämpää. Kovasti työskentelemällä ja optimistisella asenteella on kuitenkin rakennettu toimiva ja mieleinen työpaikka.

Teksti: Laura Tolkkinen

11


ä ä s i l t a v e s t i v r a t t Nuore ä t t y y s i l l ö yhteis Lasten ja nuorten levottomuus on lisääntynyt, kanssakäyminen siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja harrastukset vievät aikaa perheeltä. Samalla nuorista on tullut rohkeita, avoimia ja ympäristötietoisia, sanoo rehtori Helena Pirilä. Nyt hän toivoo kouluihin lisää yhteisöllisyyttä.

O

ululaisen Myllytullin peruskoulun rehtori on päässyt seuraamaan lapsia ja nuoria yli 20 vuotta. Entinen erityisopettaja on aina korostanut yhteisöllisyyttä ja kasvatusvastuun jakamista. – Kun aloin 1980-luvun lopussa opettaa ensimmäisiä ja toisia luokkia, tapasin lasten perheet vähintään kahdesti vuodessa ja teimme jo silloin oppimissuunnitelmia. Siihen aikaan opettajaa auttoivat erityisopettaja, terveydenhoitaja ja lääkäri. Pirilä pitää kuitenkin nykyistä tilannetta selkeämpänä. Myllytullin koulussa yhteistyötä tehdään muun muassa psykologin, koulukuraattorin ja lastensuojelun kanssa. Rehtori on tyytyväinen suomalaisen koulujärjestelmän tiedolliseen puoleen, ja haluaa nyt vahvistaa sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä. – Pitää olla yhteisvastuuta, sillä yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää.

Kanssakäyminen ”live-ihmisten” kanssa on vähentynyt. Oppilaat viettävät aikaa sosiaalisen median verkostoissa, mikä heijastuu kouluun.

Vain muutama minuutti yhdessä 1990-luvun laman vaikutukset huomattiin myös kouluissa, kun perheisiin kohdistui painetta. – Laman jälkeen alettiin korostaa yksilönvapautta, mikä jatkui 2000-luvun puolelle. Sen jälkeen havahduttiin, että vastuunotossa on palattava eräänlaiseen kyläajatteluun, sanoo Pirilä. Nykyinen tuloerojen kasvu näkyy koulua enemmän sosiaalipuolella, mutta heijastuu myös oppilaitoksiin. Lasten ja nuorten ongelmien taustalla voi olla myös vanhempien ongelmia, työttömyyttä tai mielenterveysongelmia. Lasten ja aikuisten ongelmat eivät kuitenkaan käy yksi yhteen, joten lapsi voi olla esimerkiksi vanhempien työttömyydestä huolimatta täysin tasapainoinen.

12

Pirilä sanoo, että perheen rooli on muuttunut vuosikymmenien aikana tiiviistä paketista löysemmäksi. Aiemmin vapaa-aika vietettiin yhdessä perheen kanssa, mutta nykyään illat täyttyvät osalla perheistä harrastuksiin kuskaamisesta.

– Professori Lea Pulkkinen kertoi luennollaan, että vanhemmat viettävät todellista aikaa lapsen kanssa kunnolla vain muutaman minuutin päivässä. – Mitä vähemmän aikuisilla on aikaa, sitä enemmän vertaisryhmien merkitys korostuu. Jos lapsi on yksinäinen, hän etsii seuraa verkosta.


Häm

älä

inen

Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija Jyväskylän yliopistossa.

Nykynuoret rohkeita ja levottomia Kahdenkymmenen viime vuoden aikana nuorista on tullut aiempaa rohkeampia ja avoimempia, Pirilä arvioi. Eräs hyvä puoli nykyajan nuorissa on myös tietoisuus ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. – Me olemme ehkä kulutuksen sukupolvi, mutta nämä ostavat kirppareilta, tuunaavat ja puolustavat asioita, jotka kokevat itselleen tärkeiksi. Pirilä on pannut 20 vuoden aikana merkille, että oppilaiden levottomuus on lisääntynyt ja arjen hallinta vaikeutunut. Esimerkiksi luvattomia poissaoloja on aiempaa enemmän. Tähän on tartuttu myös lainsäädännössä. Kouluilta tulee nykyään löytyä toimintaohjeet, joilla tartutaan poissaoloihin ja kiusaamiseen. Nuoret ovat muuttuneet myös sähköisen kommunikaation ja median kasvun myötä. – Kanssakäyminen ”live-ihmisten” kanssa on vähentynyt. Oppilaat viettävät aikaa sosiaalisen median verkostoissa, mikä heijastuu kouluun, kertoo Pirilä. Joissakin tapauksissa koulukiusaaminen on siirtynyt verkkoon, mitä selvitellään yhdessä Oulun koulujen yhteisen koulupoliisin kanssa. Pirilä muistuttaa kuitenkin, että vaikka leikit ja kanssakäymisen muodot muuttuvat, lapset ja nuoret ovat pohjimmiltaan samoja, ja aikuiset ovat heille tärkeitä. – Nuorelle on aina tärkeää, että aikuinen on kiinnostunut hänen asioistaan. – He kokeilevat aina rajojaan ja aikuisen täytyy olla peräseinä. Kotona ei vain aina ole sellaista aikuista, jolla olisi sellainen suhde nuoreen, että he voisivat keskustella.

Teksti ja kuva: Tiina Juujärvi

H

Kulttuurielämys päivässä pitää lääkärin loitolla

aluaisitko kaksi tai kolme ylimääräistä elinvuotta? Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on uskominen, kulttuurin harrastaminen ja sosiaalinen osallistuminen pidentävät ikää tehokkaammin kuin liikunta, laihduttaminen tai tupakoinnin lopettaminen. Kulttuurielämysten elähdyttävästä vaikutuksesta on kirjoitettu jo pitkään. Viimeksi Helsingin Sanomat (19.9.2010) puolusti ”kulttuuritanttoja” – siis niitä keski-iän ylittäneitä ja iäkkäitä naisia, jotka täyttävät konserttisalit ja teatteritalot. Nämä reippaat ja aktiiviset vanhat rouvat ovat kulttuurin suurkuluttajia. Kuten minkä tahansa asian suurkulutus, kulttuurinkin ahmiminen näkyy naamassa: kulttuuritantat ovat iloisen ja hyvinvoivan näköisiä ja innostuvat herkästi uusista asioista. Uskon vakaasti, että kulttuurielämys päivässä pitää lääkärin loitolla. Kulttuurielämykset parantavat oloa sekä henkisesti että fyysisesti. Stressi vähenee, immuunijärjestelmä paranee ja mieli piristyy. Uusista nähdyistä ja kuulluista asioista kumpuava innostus auttaa jaksamaan arjen haasteita. Kulttuuri auttaa niin ikään selviämään syksyn pimeydestä. Kulttuurikokemuksissa on kyse paitsi elämyksistä, myös sosiaalisuudesta. Yksinäinenkin ihminen voi tuntea kuuluvansa joukkoon ollessaan yleisössä. Jaettu kokemus yhdistää ja tarjoaa puheenaiheita esimerkiksi oopperan vessajonossa, mikä saattaa aiheuttaa jopa uusien ystävyyssuhteiden syntymistä. Rockfestareilla kävijät tietävät varmasti, miltä tuntuu pomppia lempibändin keikalla eturivissä muiden fanien kera. Kulttuurikokemuksista saa paljon enemmän irti, kun ne pääsee jakamaan jonkun kanssa. Joskus kokemuksesta puhuminen on lähes välttämätöntä. Erityisesti lapsille on tärkeää, että esimerkiksi elokuvissa nähdyistä ahdistavista asioista voi keskustella jonkun aikuisen kanssa. Mutta sattuu

niitä ahdistavia esityksiä eteen vanhemmillekin. Viimeksi, kun kävin katsomassa yliopistomme ylioppilasteatterin esityksen, se oli niin ahdistava, että näytelmän jälkeen oli fyysisestikin paha olo. Onneksi mukanani oli ystävä, jonka kanssa saatoin puida näkemääni. Vältyin painajaisilta, ja nyt en enää edes tarkkaan muista, mikä näytelmässä oli niin kamalaa. Eivät kaikki kulttuurielämykset sentään ole hienoja ja mieltä ylentäviä. Mutta mitäpä siitä – huonot ja ikävätkin elämykset lähentävät kokijoitaan. Äitini jaksaa aina muistella teatteriesitystä, jonka hän näki kymmeniä vuosia sitten. Esitys oli hänen mielestään niin huono, että hän ja seuralaisensa – isäni – karkasivat teatterista väliajalla. Ja kuten arvata saattaa, juuri tämä teatteri-ilta on jäänyt vanhemmilleni lähtemättömästi mieleen. Kulttuuripalvelut eivät ole pelkästään tanttojen heiniä. Nuorten kannattaa nauttia niin paljon taide-elämyksiä kuin mahdollista, koska se lysti on paitsi terveellistä, myös edullista tai joskus jopa ilmaista. Nuorille ja opiskelijoille on tarjolla monenlaisia alennuksia pääsylipuista. Ota siis mummo, kummi tai toveri mukaan, nauttikaa kulttuurista hyvässä seurassa ja pidentäkää samalla elämäänne.

Heli Hämäläinen

13


RTEN O U N USTA KESK KATURVA RUO 2010 A J N PA -KAM

Keskustanuorten vuoden 2010 teemakampanja haluaa nostaa esille ruokaturvan tärkeyden.

Ruokaturva Elimäellä Suomalainen ruokaturva on ehdottomasti maailman huippulaatua. YK:n Maailman ruokaohjelma nosti Suomen hiljattain ruokaturvaltaan eli huoltovarmuudeltaan maailman parhaaksi maaksi, kun huoltovarmuuden mittareina käytettiin viljantuotantoa, bruttokansantuotetta, äärimmäisten sääilmiöiden riskiä, maatalous- ja jakelujärjestelmän laadukkuutta, konfliktitilanteita sekä hallinnon tehokkuutta. Suomessa tulee vaalia ja alati kehittää elinvoimaista maataloutta. Emme voi tuudittautua Suomessa ajatukseen, että saisimme aina ostettua ruokamme ulkomailta. Esimerkiksi Venäjä päätti asettaa kuluvana vuonna viljanvientikiellon kotimaansa huonon satotilanteen vuoksi. Ruokaturva onkin kansakunnallemme puolustuspoliittinen, sosiaalinen ja ekologinen kysymys.

Ruokaturva Etiopiassa

ä t l e h Lä e l l e h lä eltä

ä Elim

2 2020 -luvulla maailm maa uhkaa jatkuva gglobaali nälänhätä. Hallitsematon väestönkasvu, ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos kärjistävät tilannetta. Maapallon kestokyvyn lisäksi uhattuna ovat ihmisoikeudet kun nälkä aiheuttaa poliittisia kriisejä ja aseellisia konflikteja. NUORKESKUSTALAISESTI “ “ RUOANTUOTANNON KESTAVAN PUOLESTA, KOTONA JA MAAILMALLA!

14

N

n

iaa Etiop

iin Suomen kuin kansainvälisen yhteisön on oltava valmiina parantamaan ruokaturvaa paikallisista maaseutukylistä YK:n hallintoon asti. Rajattoman talouden maailmassa vastuuttomat ja eriarvoistavat yritykset ruoan ja veden vapaakauppaan kärjistävät tilannetta kehittyvissä maissa. Keskustalainen järkivihreys ja ihmisyysaate edellyttävät sitä, että elintarvikkeiden tuotanto saadaan mahdollisimman omavaraiseksi kaikkialla. Lähiruokaa tarvitaan niin Elimäellä kuin Etiopiassa! Suomen oman elintarviketuotannon turvaaminen kuuluu luontevasti tähän kokonaisuuteen. Kestävän kehityksen mukaisesti meidän on tuotettava oma ruokamme luontoa varjellen mahdollisimman lähellä kuluttajia. Ruokatuotanto työllistää pellolta teollisuuden kautta palvelualoille valtavan määrän tavallisia suomalaisia. Viljelijöiden jaksamisesta on huolehdittava ja heillä on oltava oikeus samaan sosiaaliturvaan kuin muilla palkansaajilla ja yrittäjillä.

Samalla tavoin kuin Suomalaisilla kuluttajilla on oikeus saada puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa, tulee myös kaikkialla muualla maailmassa olla vastaava oikeus. Kehitysavun yhdeksi tavoitteeksi tulee ottaa maahengen herättäminen kohdemaissa. Meidän tulee jatkossa jakaa ruokaturvaamme perustuvaa osaamista nykyistä paremmin myös globaalisti hyödynnettäväksi. Jotta kehitysmailla olisi mahdollisuus oman ruoantuotantonsa kehittämiseen, tulee länsimaiden lopettaa omavaraisuutensa ylittävän elintarviketuotannon tukeminen. Maatalouden liiallisen tukemisen seurauksena teollisuusmaat tuottavat kokonaisuudessaan ruokaa enemmän kuin mitä näissä maissa kulutetaan. Tuotantotuki yhdistettynä vientitukeen on johtanut siihen, että viemällä ylijäämätuotantoa edullisella hinnalla kehittyviin maihin on estetty niiden oman maatalouskulttuurin kehittyminen.

Ilmastonmuutos ja ruokaturva Ilmastonmuutoksen vaikutukset Elimäellä ovat vaikeasti ennakoitavia. Muutos voi luoda otollisemmat olosuhteet kasvukausien pidentyessä, mutta rajujen sääilmiöiden lisääntyminen voi paikallisesti aiheuttaa muun muassa kuivuudesta tai myrskyistä johtuvia ruokasatojen menetyksiä. Kehittyvissä maissa kuten Etiopiassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoantuotantoon sekä ruoan saatavuuteen ja hintaan ovat merkittävät. Köyhimmissä maissa kaikkien saatavilla olevan ruoan odotetaan myös yksipuolistuvan ja tarvittavien ravintoaineiden saannin heikkenevän. Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua valitsemalla ääriolosuhteita kestäviä kasveja. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin kattava kansainvälinen ilmastosopimus.


Ruokaturva -kampanjaan toteuttiin myös video. Videossa esiintyvät eduskuntavaaliehdokkaat Marjaana Hoikkala ja Mustafe Hagi, emännän ja isännän rooleissa. Video kuvattiin Marjaanan kotitilan ympäristössä Kemiönsaaressa vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuvaajana ja editoijana toimi Pekka Pohjoispää ja kuvausassarina staroille Salla Airaksinen. “Making of” kuvakooste välittää tunnelmat kuvauspaikalta.

http://w

Ruoka tuo työtä

Tue pienyrittäjyyttä

maanviljelyn, teollisuuden ja palvelualojen muodostama ketju tuo työtä yli 300 000 suomalaiselle

kansainvälisessä vertailussa Suomen maatilat ovat pieniä

suus Ekolouogtiettu ruoka esta

lähellärtuuan kuljetukas ä ist pienentyäntyvää ekolog ä s e jälanjälj

Eettisyys ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointi ovat kotimaisen tuotannon lähtökohtia

Tsekkaa

vi

deo os ww.you tube.com oitteessa: /watch? v=a4lfPF XF0Ek

Suosi ko timaist a Tur

YK:n Ma vallisuus ail on todemnan ruokaohje ruokatu nut Suome lma muudenrvan eli huolto n varolev parastaan maailman tasoa

äästi ! vinkkiä k k i d n e viisi Syö tr

1

Kutsu kaverit kotiisi kokkaamaan ruokaa toinen toisillenne. Ruoanlaitosta haetaan elämyksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä kiireisen arjen keskelle.

4

Syö luomua ja lähiruokaa. Vaadi eettisyyttä myös tuontiruualta. Muun muassa Reilun kaupan -tuotteiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

2

Osta ruokasi pientuottajilta tai kasvata itse. Jopa Helsingin ydinkeskustassa menestyy nyt kauppa, jossa myydään yksinomaan kotimaisten pientuottajien ruokatuotteita.

5

Nauti kotimaisista huippuravintoloista. Gastronomian maailmassa Pohjoismaat ovat nyt pop. Parhaat ravintolamme ovat nousemassa laajalla rintamalla maailman eliittiin!

3

Popsi porkkanaa. Pidä vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

15


untuvikosta broileriksi

Milloin ja miksi kiinnostuit yhteiskunnallisista asioista?

Kunnanjohtajuus muutti idealistin käytännölliseksi Olli Riikosta houkutteli Keskustanuorten toiminnassa aatteellinen pohdiskelu. Kunnanjohtajana hän on korviaan myöten käytännön haasteissa.

On vaikeaa määritellä tarkkaa aikaa, mutta muistan, että olin kiinnostunut presidentinvaaleista alle 10-vuotiaana. Seurasin vuoden 1978 presidentinvaalien valvojaisia, kun Kekkonen valittiin viimeisen kerran. Keskustanuorten toimintaan lähdin abivuonna kun täytin 18 vuotta, ja olin myös Tohmajärven lukion oppilaskunnan puheenjohtaja.

Mitkä Keskustan arvot vetoavat sinuun erityisesti? Asenne, että ei rakenneta luokkavastakohtaisuuksia, vaan pyritään yhteen kokonaisedun näkökulmaan. Myös ihmisten välinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sosiaalisesti ja alueellisesti vetoavat. Näiltä kulmilta lähtöisin olevaa kiinnostaa, miksi väki vähenee kunnassa ja mitä sille voisi tehdä. Minulla on myös pragmaattinen lähestymiskulma, että Suomessa on kolme suurta puoluetta, joista jonkun johdolla mennään. Myös luontosuhde ja ylisukupolvisuus ovat tärkeitä. Siihen olen pettynyt, että Keskusta ei ole riittävän vahvasti hyödyntänyt ekologisia juuriaan.

Toimit myös Keskustanuorissa. Mitä siltä ajalta on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

Nimi: Olli Riikonen synt. 1968 Ammatti: HTM, Tohmajärven kunnanjohtaja Muuta: Pohjois-Karjalan liiton maakunta-asiamies 2003–2005 Keskustan tiedotussihteeri 2000–2003 Esko Ahon eduskunta-avustaja 1999–2000 Keskustan eduskuntaryhmän projekti- ja tutkimussihteeri 1998–1999 Keskustanuorten puheenjohtaja 1991– 1995

16

Repertuaari on valtavan laaja. Elettiin edellistä suurta lamaa ja Keskusta oli pitkästä aikaa pääministeripuolue. Neuvostoliitto romahti ja alettiin suuntautua Eurooppaan, joten ne olivat dramaattisia aikoja ja monessa suhteessa isoa murroskautta. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus olivat vahvasti esillä. Alun perin lähdin mukaan toimintaan nimenomaan miettimään, millainen yhteiskunnan pitäisi olla. Nuorisojärjestössä oli paljon samanhenkisiä ihmisiä, jotka harrastivat aatteellista pohdintaa. Ajattelu oli ylisukupolvista ja yhteiskunnallisia asioita pohdittiin oikeasti syvällisesti, eikä vain päivänpolitiikan, opiskelijoiden tai nuorten näkökulmasta. 1990-lama sai nuorisoliikkeessä aikaan raadollisempaa päivänpoliittisten asioiden tarkastelua.

Onko poliittinen ilmapiiri muuttunut sinä aikana, kun olet ollut mukana? Kansainvälistymisessä on menty tietyssä mielessä taaksepäin. 1970- ja 80-luvuilla oltiin globaalimpia. Kehitysmaat ja maailmanlaajuiset ympäristökysymykset olivat vahvemmin esillä. 90-luvulla kansainvälisyys rajoittui Euroopan unioniin ja keskustelu on painottunut talouteen. Taloudellisten ja eurooppalaisten intressien korostaminen on

suppeampi etunäkökulma verrattuna kansainväliseen vastuullisuuteen ja solidaarisuuteen. Se näkökulma, että maailma olisi reilu, on tallautunut ja sitä pidetään naiivina höpötyksenä, josta ei ole hyväksyttävää tai suosittua puhua. Se on aika valitettavaa.

Mistä syistä jätit puoluepolitiikan? Tarkoitus oli alun perinkin tehdä muutakin kuin puoluepolitiikkaa. Sitten paljastui, ettei se ollutkaan niin helppoa, koska päätoiminen työkokemus oli nuorisopolitiikasta. Vaikka arvelisi, että se on antanut vahvaa osaamista, siitä tuli leima otsaan kun pyrkii muualle kuin yhden puolueen hommiin. Kukaan ei sanonut mitään julkisesti, mutta muualla oltiin allergisia. Politiikan piirissä hankittua työkokemusta ei arvosteta niin paljoa.

Mitkä ovat urasi keskeisimmät käänteet? Keskeisin pointtini on, että olen tarttunut siihen, mitä on tullut tarjolle. En ole alkanut hirveästi laskelmoida, kannattaako jokin. Lukion jälkeen olisi ollut luonnollisinta mennä inttiin tai aloittaa opiskelut, eikä viettää välivuosia, mutta lähdin Pohjois-Karjalan keskustanuorten piirin toiminnanjohtajaksi. Kun aloitin opiskelut oltuani vuoden toiminnanjohtajana, olisi ollut rationaalista jatkaa opintoja, mutta pääsin poliittisen sihteerin paikalle Keskustanuorten toimistoon. Kun on mukana ja esillä, ihmiset rankkaavat toisensa jotenkin ja itse tulin rankatuksi kategoriaan, josta valittiin NKL:n puheenjohtaja. Sattumat ohjaavat hirveän paljon. Kun Pohjois-Karjalaan tuli toiminnanjohtajan paikka auki ja minulta kysyttiin, kiinnostaisiko paikka, pääsin sitä kautta mukaan kuvioihin. En olisi päässyt mukaan samalla tavoin, jos olisin ollut mukana paikallisyhdistyksen tason toiminnassa.

Mikä on mielestäsi kunnan rooli maaseudun elinvoiman ylläpitäjänä? Muuttuuko mikään, jos kunta lakkaa olemasta liittyessään suurempaan kuntaan? Kunta on muutakin kuin organisaatio, joka tuottaa palveluita. Sen tärkein tehtävä on edistää oman alueensa elinvoimaa. Se ei ole euromääräisesti suurin tehtävä, mutta sen arvoa ei voi mitata euroissa. Jos kunta häviää, häviää alueen keskeisin kehittämisorganisaatio. Kunta on alueensa napa ja jos kunnat harvenevat, jää jäljellä hirveä määrä kuihtuvia kirkonkyliä, jotka eivät ole minkään keskipisteitä, vaan syrjäalueita jossain isommassa kokonaisuudessa. Teksti: Tiina Juujärvi Kuva: Jari Laukkanen


Liittari 2010

Tervetuloa Lappiin!

L

apin itäkairassa Taivaan Tulien kaupunki, Kemijärvi, toivottaa kaikki keskustanuoret lokakuisen lämpimästi tervetulleiksi liikkeemme vuotuiseen kohokohtaan liittokokoukseen! Kemijärvi on vanhaa Lapinmaata ja oli aikanaan saamelaisten ja uussuomalaisten raja-aluetta. Kaupungin historia on vaiherikas ja pitkä. Historiallisesti Kemijärvi on sijainnut hyvien kulkuyhteyksien eli vesireittien varrella ja on ollut jo varhain 1600-luvulla merkittävä kauppapaikka. Kemijärveltä pääsi länteen Perämerelle, pohjoiseen Jäämerelle ja itään Vienanmerelle, josta edelleen etelään Laatokalle. Vaikka kaupungin väkiluku on 1970-luvun kultavuosien 16 000 hengestä vähentynytkin noin puoleen, uskovat asukkaat vahvasti sen tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin.

Lumilautailija Antti Autti Kemijärven yöjuna -kalsareissa. Kuva: Harald Turek, Mieland, www.mie.fi

L

iittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat lähettää edustajiaan Suomen Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistykset (piirit, osastot ja aluejärjestöt) liiton sääntöjen mukaisesti. Kokousta voi tulla myös vain seuraamaan. Liittokokous linjaa Keskustanuorten poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteita ja valitsee liittosihteerin sekä hallituksen jäseniä. Liittokokous päättää myös Keskustanuorten strategiasta ja sääntömuutoksesta. Jokaisen osallistujan tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauantaina 23.10. klo 10-14. Virallisen edustajan tulee lisäksi esittää valtakirja tai pöytäkirjanote. Valtakirjapohjan löydät myös Keskustanuorten kotisivuilta.

Viime vuosina Kemijärvi on noussut kansalliseen keskusteluun omaperäisenä pohjoisen kaupunkina, jota valtio on murjonut. Kaupunkilaisten oman aktiivisuuden ansiosta yöjuna onnistuttiin säilyttämään, vaikka sosiaalidemokraattinen liikenneministeri olisi halunnut lopettaa yhteyden. Taistelu suurtyöllistäjä paperitehtaasta ei sujunut yhtä hyvin, mutta Kemijärvi on selviytyjä. Ele, jonka Keskustanuoret tekevät saapumalla ympäri Suomea Lappiin, on osoitus muille poliittisille nuorisojärjestöille ja valtiovallalle, että pidämme koko Suomea arvossa. Tämä on pitkä maa, jonka jokainen alue tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Suomen parhaita kilpailutekijöitä löytyy niin etelästä, idästä, lännestä, maan keskiosista, mutta ennen kaikkea myös pohjoisesta!

Kemijärven kaupunki vedestä päin kuvattuna.

Katri Kulmuni Keskustanuorten Lapin piirin puheenjohtaja

Roger Gaudrean teos Sarvikuono.

Paikka

Iltaohjelma

Kokous pidetään Kemijärven urheiluhallissa, osoitteessa Särkeläntie 8-10.

Iltaohjelma järjestetään Hotelli Kemijärvessä, joka on aivan kokouspaikan vieressä. Iltaohjelmaan ei ole ikärajaa.

Majoitus Majoitusta on Lohen Lomakeskuksen mökeissä ja retkeilymajassa ja lisäksi Hotelli Kemijärvessä. Kaikki majoituspaikat sijaitsevat hyvin lähellä kokouspaikkaa. Mökkikaveritoiveet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.

Ruokailu Ruokailun kokouspaikalla järjestää Tunturilan pitopalvelu. Ilmoittautumisen yhteydessä voi kertoa erityisruokavalioista.

Liittokokouksen asiakirja Liittokokouksen asiakirja sisältää kaikki liittokokoukseen liittyvät asiat: aikataulun, esityslistan, järjestyssäännön, toimintasuunnitelman, talousarvion, hallituksen kertomuksen, aloitteet, strategian, sääntömuutokset sekä valtakirjapohjan. Asiakirjan saat ilmoittautumisen yhteydessä paikan päällä. Asiakirjan voit ladata myös sähköisesti Keskustanuorten kotisivuilta lähempänä kokousta.

17


0 1 0 2 i r a t t Lii Liittokokouksessa valitaan Keskustanuorten hallitukseen viisi henkilöä. Ehdokkaat kertovat tässä piirinsä, opiskelualansa ja työpaikkansa. Heitä pyydettiin myös vastaamaan allaoleviin kysymyksiin ja ottamaan jaa- tai ei-kanta muutamiin aiheisiin pakkoruotsista naiskiintiöihin. 1. Mitä lisäarvoa tuot hallituksen työskentelyyn? 2. Mainitse tärkein asia, jossa Keskustanuorten tulee uudistua. 3. Miten kaverisi kuvailisivat sinua? 4. Mitä sinua kiinnostavaa olet lukenut viime aikoina? 5. Keksi uusi slogan Keskustanuorille.

JAA tai EI: Pakkoruotsi Sukupuolineutraali avioliittolaki Punamultahallitus Pakolaiskiintiötä nostettava Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen Viinit kauppaan

Sami Hänninen,

Keski-Pohjanmaa/ Pohjois-Pohjanmaa, Kokkolan Kauppaopisto, YO-Datanomi / Suomen Keskustanuoret, Suunnittelija 1. Työni ja omakohtaisten kokemusten myötä tuon osaamista etenkin nuorisosektorin asioihin. Haluan tuoda painopistettä siihen, että nuoriso saadaan elämänsyrjään kiinni, yrittäen samalla kannustaa nuoria itseohjautuvuuteen. Haluan tehdä työtä sen eteen, että koko suomea kehitetään tasa-arvoisesti. Kaikilla kansalaisilla tulee olla yhtäläliset oikeudet palveluihin, ja on voitava olla ja elää haluamassaan kolkassa. 2. Saada kenttätoiminta kohtaamaan kokojäsenistö ja kehittää järjestöä sosiaalisen median hallinnassa. Järjestön tulee ottaa johtava asema verkossa poliittisten nuorisojärjestöjen keskuudessa. Osastojen toimintaa täytyy tukea liiton vahvalla tuella. 3. “tosi kepulainen”

Susanna Viitala, Lappi, yhteiskuntatieteet pääaineena valtio-oppi ja luokanopettajakoulutus

4. Juhana Torkkin puhevaltaa ja läksyjä. 5. Emme mee sieltä mistä aita on matalin, sielä saattaa seuraus olla katalin. Vaikka elämän mutkat ei aina oo suoria, voit onnelliseen huomiseen seurata Keskustanuoria! Pakkoruotsi: EI Sukupuolineutraali avioliittolaki: TYHJÄÄ Punamultahallitus: EI Pakolaiskiintiötä nostettava: EI Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: JAA

18

1. Hallituksen työskentelyyn toisin laajaa, melkein kymmenen vuoden mittaista kokemusta vaikuttamisesta ja alueellista näkemystä. 2. Keskustanuorten pitäisi uudistaa jäsenhankintaa entistä tehokkaammaksi ja saada houkuteltua uusia innokkaita vaikuttajia mukaan toimintaan. 3. Kaverini kuvaisivat minua sanoilla eloisa, ahkera ja tehokas. 4. Viime aikoina lukeminen on keskittynyt

tenttikirjojen selailemiseen, joista mielenkiintoisin oli “Kuinka auttaa tunnehäiriöistä lasta?”. 5. Yksi Keskustanuorten ja Keskustanuoret kaikkien puolesta. Pakkoruotsi: JAA Sukupuolineutraali avioliittolaki: EI Punamultahallitus: JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: JAA Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: JAA


Kaisa Hiltunen, Pohjois-Savo, terveystieteiden opettajaopiskelija (hoitotiede), päätoimisena tuntiopettajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa.

1. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan osaamista, jonka myötä Keskustanuoret voivat liittona entistä paremmin ottaa kantaa tätä osa-aluetta koskeviin kysymyksiin. Koen että tällä saralla on huomattavan paljon kehitettävää. 2. Toiminnan korostuminen laajemmin 15-30-vuotiaiden ikähaitarissa. Nyt painottuu korkeakouluopiskelijoihin (vrt. KOL --> liian samoilla urilla). Toisen asteen opiskelijoihin, nuoriin lapsiperheisiin ja työssäkäyviin nuoriin enemmän huomiota. 3. Oma pesoonansa, helposti lähestyttävä, yhteisten asioiden hoitaja, hyvä tyyppi. 4. Jutun Niuvanniemen sairaalan historiasta, käytin sitä myös hoitotyön historian opetuksessa. Psykiatrisen hoidon kehittyminen on erittäin kiehtova aihe lobotomiakokeiluineen jne. Myös elokuvan Prinsessa katsominen on suunnitelmissa. 5. Mikä se vanha muuten on? Miten ex-tj ei voi tuota muistaa - viestinnässä petraamista? ;) Lainaan tämän PohjoisSavon Keskustanuorten esitteestä: Luota itseesi!

Markus Kinnunen, Helsingin piiri, sijoituspäällikkö

Pakkoruotsi: EI Sukupuolineutraali avioliittolaki: JAA Punamultahallitus: JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: JAA Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: EI

1. Vahvan liike- ja kansantaloudellisen osaamisen sekä kokemuksen. 2. Ilme eli brändi tulee olla tulevaisuudessa vahvempi ja dynaamisempi!

Pakkoruotsi: EI Sukupuolineutraali avioliittolaki: EI Punamultahallitus: EI/JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: JAA Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: EI

3. Sosiaallinen ja helppo lähestyä. 4. Aloitin pari päivää sitten Stieg Larssonin kirjoittaman :Miehet jotka vihaavat naisia. -Tykkään! 5. Kestävää tulevaisuutta sukupolvesta toiseen!

19


Eemeli Porthén, Etelä-Pohjanmaa/Lappajärvi, Työpaikat: Soinin kunta/etsivä nuorisotyö ja Lappajärvellä sijaitseva yksityinen lastenkoti/vastuuohjaaja 1. - Vahvistaisin liittohallituksen osaamista jo työelämään siirtyneiden/opintonsa päättäneiden nuorten näkökulmasta ja toisin esille myös heidän tarpeitaan. - Vahva osaaminen nuorten parissa työskentelystä ja nuorisolakipykälien hyvä tuntemus on eduksi hallituksen työskentelyssä. - Havaintoja nuorten arjesta monesta eri näkökulmasta. - Nuorten innostaminen aktiiviseen vaikuttamiseen

Tuomas Paasonen, Uusimaa Tekniikan ylioppilas / Ohjelmoija

2. Lahdessa koettiin Keskustanuorten suuri voimannäyttö, jonka tulee jatkua kaikilla osa-alueilla. Yhdessä olemme vahvoja. Keskustanuorten arvot ja voima tulee saada näkyviin jokapäiväisessä toiminnassamme koko Suomessa vahvan strategiatyön kautta. Keskustanuorten harjoittamassa politiikassa on tärkeätä huomioida nuorten arjen murrokset sekä alueellisten erojen vaikutus nuorten arkeen.

1. Tuon osaamista kv-järjestötyöstä sekä taitoa keskustella politiikasta aatteen tasolla. 2. Keskustanuorten järjestörakennetta sekä edustuspaikkojen jakoa liittokokouksessa tulee saada joustavimmiksi, ja jakoon liittyvää byrokratiaa kevennettävä. Organisaation on oltava jäseniään varten, ei toisin päin. 3. Uskoisin että kaverini pitävät minua maltillisena, rehellisenä ja analyyttisena vaikkakin ajoittain hieman turhankin kriittisenä ja itsepäisenä ihmisenä.

3. Reipas ja määrätietoinen nuorimies, jolla on pilkettä silmäkulmassa. 4. Työasioita; Nuorisolain muutosta: Monialainen yhteistyö, etsivä nuorisotyö ja varhainen puuttuminen.

4. Juha Kuisman kirjoittaman Snellmanin ja Alkion aatteet ajassamme, jossa käsitellään Santeri Alkion isoja poliittisia teemoja, ja peilataan niitä Alkion esikuvaan Snellmaniin.

5. Nuorena keskellä arkea ja juhlaa

5. Aatteen paloa ja rohkeita tekoja

Pakkoruotsi: JAA/EI Sukupuolineutraali avioliittolaki: EI Punamultahallitus: JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: EI Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: EI

Pakkoruotsi: JAA Sukupuolineutraali avioliittolaki: JAA Punamultahallitus: JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: EI Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: JAA

Matias Ojalehto,

Pohjois-Pohjanmaa, Kone- ja tuotantotekniikka (Tuotantotalous, insinööri), StoraEnso ja Oulun kaupunki 1. Tuon kuntavaikuttajan sekä perheellisen opiskelijan näkemystä ja kokemusta.

Liittari

20

2010

2. Vaikuttavuus ja medianäkyvyys ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. Keskustanuorten pitäisi pystyä paremmin toteuttamaan haluaan olla vaikuttamiseen ja äänestämiseen kannustava nuorisojärjestö vähemmän aktiivisen nuorison keskellä. Toivon, että kaiken uudistumisinnon keskellä emme unohda viestimme sisältöä emmekä tärkeimpiä arvojamme, sivistystä ja yhteisöllisyyttä. Uudistutaan tarpeesta, ei uudistumisen ilosta, mutta joka tapauksessa kohta hyväksyttävän strategian mukaisesti.

3. Minua pidetään iloisena, puheliaana ja avoimena. Lisäksi olen erittäin määrätietoinen, joskus jopa itsepäinen. Silti sovitteleva ja yhteistyökykyinen. (Kiitos Facebook, terveiset kuvailijoille!=) 4. Erittäin mielenkiintoisen “Uusi luku” -kirjan (suosittelen kaikille!;) ja opintoihin liittyviä opuksia. Ainii, ja tietenki Aku Ankkaa, TM:aa ja Suomenmaata! 5. Asennetta ja asiaa. Keskustanuoret on. (Minusta ei näköjään tule markkinointimiestä... ) Pakkoruotsi: EI Sukupuolineutraali avioliittolaki: EI Punamultahallitus: EI/JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: EI Naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EI Viinit kauppaan: EI


Iloista tunnelmaa ja sukupolvenvaihdoshenkeä

L

ahdessa kesäkuussa pidetyssä Keskustan puoluekokouksessa tehtiin järisyttävä sukupolvenvaihdos. Varapuheenjohtajiksi pääsi ennenkuulumattomalla tavalla kaksi alle kolmikymppistä, Tuomo Puumala ja Annika Saarikko.

Lähes koko puoluejohto uusiutui niin, että ainoastaan Tuomo Puumala säilytti paikkansa.

Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi nousi Timo Kaunisto, puheenjohtajaksi Mari Kiviniemi ja puoluesihteeriksi Timo Laaninen.

Keskustan ex-puheenjohtaja Matti Vanhanen aavisti ennen äänestyksiä puhuessaan, että kokous jää historiaan merkittävänä. Puheenjohtajaksi noussut Mari Kiviniemi tuulettaa. Tunnelma muuttui Kiviniemen valinnan jälkeen, ja johto nuorennettiin ennenkuulumattomattomalla tavalla.

Avajaiskulkueessa ei vielä tiedetty, mitä tuleman pitää.

Moderni uudistaja Annika Saarikko astui puolueen johtoon varapuheenjohtajaksi.

Annika Saarikko teki hyvän kampanjan. Muutosta haluava kokousväki äänesti piirien sopimien ehdokkaiden sijaan henkilöitä. Puoluekokousta seurasi iloinen ja toiveikas tunnelma.

Teksti: Tiina Juujärvi Kuvat: Antti Vierola, Salla Airaksinen

21


a

ll a k t

ma

Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta.

Rasvojen puolesta, päihteitä vastaan Pyry Suonsivu, 33-vuotias raahelainen lääkäri, löysi kutsumusammattinsa teinipoikana partion ensiapukurssilla. Veren näkeminen ei ollut mitenkään kamalaa. Suonsivun tie vei Ouluun lääketieteelliseen ja sieltä takaisin Raaheen, jossa hän työskentelee nyt keikkalääkärinä.

O

ulun lääketieteellisessä eli lääkiksessä opiskelu oli hauskaa. Lääkiksessä opiskellaan yhdessä oman vuosikurssin kanssa, eli ei ollut akateemista yksinäisyyttä. Yhteishenki oli hyvä. Monet kurssikavereistani ovat edelleen hyviä ystäviäni.

L

ääkärin ammatti vastasi ja vastaa odotuksiani. Vaikka monet pitävät sitä hohdokkaana ja romanttisenakin alana, terveyskeskuslääkärin arki on pitkälti flunssaa ja jalkasientä. Useana jouluna päivystyksessä olleena olen huomannut, että jouluisin tunnelma on aivan omanlaisensa: hoitajien kanssa ollaan kuin etulinjassa turvaamassa ihmishenkiä. Tärkeintä on, että ihmiset tietävät saavansa apua sairauden yllättäessä, oli aika mikä hyvänsä. Minulla on kaksi pientä poikaa, minkä vuoksi en ole viime aikoina joulupäivystyksiä tehnyt. Lapsettomana päivystäisin varmaan joka joulu ja juhannus.

L

ääkärin tyypillinen työpäivä etenee minuuttiaikataululla. Puoli kahdeksalta menen töihin Raahen Rautaruukin työterveysasemalle, avaan tietokoneen ja käyn läpi sähköpostit ja laboratoriokokeet. Potilaita tulee klo 7.45 lähtien 15 minuutin välein. Päivän mittaan on pieniä taukoja ja ruokatunti, mutta muuten potilaita tulee jatkuvalla syötöllä. Päivällä uusitaan myös reseptejä. Kotiin lähden kolmen maissa.

S

ukulaiset eivät juuri kysele neuvoja tai diagnooseja vaivoihinsa. Kukapa olisi profeetta omalla maallaan. Kaverit kyselevät joskus haluamiaan asioita, ja minä vastaan parhaani mukaan. Lääkärit eivät ole sen parempia ihmisiä kuin muutkaan, paitsi että lääkärit polttavat tupakkaa 50 prosenttia vähemmän kuin muu väestö. Se johtunee loppuvaiheen keuhkoahtaumapotilaiden kohtaamisista. Lääkäreitä kyllä arvostetaan, mutta myös arvostellaan herkästi. Vastikään sattunut nänninimemistapaus on tästä surullinen esimerkki. Lääkäri teki työtään huolellisesti, eikä häveliäisyyden vuoksi jättänyt asiaa tutkimatta. Nyt hän on sitten korkeimmassa oikeudessa.

N

äen itseni kuuntelevana lääkärinä. Innostun helposti erilaisista uusista keinoista, joilla potilaat ovat itsensä parantaneet. Esimerkiksi II-tyypin diabetes paranee usein vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Lääkäri voi vaikuttaa potilaidensa elämään muun muassa diagnosoimalla jonkin hoidettavissa olevan sairauden, joka voisi muuten olla kohtalokas. Jos saisin muuttaa suomalaisten terveyskäyttäytymistä, hävittäisin kammon eläinrasvoja kohtaan, nostaisin tupakan hintaa ja laimentaisin keskioluen 3,5-prosenttiseksi.

M

ieleenpainuvin tilanne lääkärinä on ollut sellainen, että nuori nainen tuli angiinan vuoksi päivystykseen. Muistin professorini neuvot ja nielin häveliäisyyteni pyytäessäni potilasta riisumaan rintaliivinsä. Kuulin sivuäänen hänen sydämestään. Otin sydänfilmin, ja siitä ilmeni, että naisella oli sydänlihastulehdus. Lähetin potilaan jatkohoitoon yliopistolliseen keskussairaalaan. Viikon kuluttua potilaan isä tuli päivystyksen aulassa kyynel silmässään kiittämään minua tyttärensä pelastamisesta. Se oli hienoa. Toki epäonnistumisiakin tulee aina, mutta niitä ei voi jäädä murehtimaan. Niinhän sanotaan, että lääkäri ei ole kunnon lääkäri ennen kuin on täyttänyt pienen hautausmaan. Teksti: Heli Hämäläinen

22


Kaksikielisyys on

S

uomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa. Siksi jokaisella on oikeus saada peruspalvelut turvattua omalla kielellään. Tämän takia ruotsin kieli on pakollinen aine suomenkielisissä kouluissa - ja toisinpäin. Ruotsin kielen opiskelun hyötyjä voi luetella samoilla argumenteilla kuin ennenkin; Suomi on kaksikielinen maa, ruotsin kielen taidot ovat silta Pohjoismaihin ja luovat hyvän pohjan oppia muita kieliä. Lista on pitkä. Mutta kun kaikki loogiset ja itsestään selvät argumentit on lueteltu, on aika kehittää nykyaikaisempia perusteluita. Asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat vaihtelevia ja kommentit kirjavia. Keskustelu käy kuumana niin päivälehdissä kun nimettömillä nettifoorumeilla, viimeisenä hyvänä esimerkkinä Suomen Kuvalehden 10 väitettä ruotsin kielen asemasta. Marmatus ruotsin opiskelusta johtuu mielestäni pitkälti siitä, että oppilailta puuttuu ymmärrys, motivaatio ja tieto siitä, mikä on johtanut tilanteeseen, että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Täysin kaksikielisenä minun on helpompi kertoa, miksi ruotsin kieltä kannattaa opiskella, kuin miksi sitä pitää opiskella. Koen olevani onnellisessa asemassa saadessani kahden kulttuurin parhaat palat jo syntyessäni. Kysymys ruotsinkielen opiskelun tarpeellisuudesta pitäisi esittää sellaiselle, joka supisuomalaisuudestaan huolimatta on nauttinut ruotsin opiskelusta ja vielä pystynyt käyttämään opittuja taitojaan hyödyksi myöhemmin. Helsingin yliopiston teettämässä Svenska i finska gymnasier -tutkimuksessa nostetaan esille ruotsin kielen kirjoituksissa hyvin pärjänneitä kouluja, haastatellaan opettajia ja oppilaita sekä etsitään työkaluja onnistumiseen. Tutkimus osoittaa muun muassa, että

V.I.P

Kutsuvieras

kasvava voimavara “

Koen olevani onnellisessa asemassa saadessani kahden kulttuurin parhaat palat jo syntyessäni.

opiskelumateriaali pitäisi uudistaa. Opiskelijat ja opettajat haluaisivat myös käytännönläheisempiä harjoituksia. Uskon, että ruotsin kielen opetus on suuren haasteen edessä. Opiskelun on oltava motivoivaa, vaihtelevaa ja käytännönläheistä. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää muuttaa myös vallitsevia asenteita. Yksi ratkaisu voisi olla toisen kotimaisen kielen ottaminen mukaan jo ala-asteen luokilla leikin ja hauskuuden kautta. Lapsen myönteiset kokemukset heijastuvat positiivisina asenteina myöhemmällä iällä. Kaksikielisyys on kasvava voimavara. Avioliittoja solmitaan yli kielirajojen ja suomalaiset perheet laittavat lapsensa ruotsinkielisiin kouluihin tai kielikylpyihin. Mielestäni

tämä kertoo siitä, että monet näkevät kaksikielisyyden hyvänä asiana. Monet tutkimukset, esimerkiksi ajatuspaja Magman tekemä tulevaisuudentutkimus Det svenska i Finland 2030, osoittavat, että enemmistö väestöstä pitää ruotsin kieltä oleellisena osana Suomen kulttuuria, ja että ruotsin aseman muuttaminen olisi yhteiskunnallinen menetys. Samalla ympärillämme tapahtuu koko ajan muutoksia ja ruotsin kielen on osattava kohdata nämä uudet haasteet. Ruotsin kielen pahin vihollinen eivät kuitenkaan ole anonyymit nettikeskustelut tai edes valtaa nauttivien poliitikkojen päätökset, vaan yhteiskunnan välinpitämättömyys ja ”ihan sama”- asenne. Myös me suomenruotsalaiset itse sorrumme tähän. Kun aiheesta ei keskustella, lakkaa se kiinnostamasta, jolloin ruotsin kielen asemaa heikentäviä päätöksiä on helpompi tehdä. Ajatusmallit ja tavat peritään vanhemmalta sukupolvelta. Emmekö me nuoret voisi olla se muutoksen sukupolvi, joka näkisi kaiken kielitaidon hyötynä? Alexandra Furuhjelm, Suomenruotsalaisten kansankäräjien Ruotsalaisuuden viikko -projektivastaava

Kielten valinnanvaraa tulee lisätä

O

lisi hyvä tunnustaa, että nykyinen kansan valtaosan näennäisosaamisen hankkiminen on resurssien tuhlausta, eikä palvele aidosti kenenkään tarpeita tai motivoi opiskelijoita. Kielten opetuksen kokonaismäärää ei tule laskea, mutta valinnanvaraa sen sisällä on syytä kasvattaa. Esimerkiksi Itä-Suomessa on suuri tarve venäjän kielen osaamiselle. Ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseen riittää, että kussakin julkisessa palveluyk-

sikössä on aina joku, joka aidosti voi palvella molemmilla kotimaisilla kielillä. Keskusta-aate lähtee uskosta yksilön omiin vastuullisiin valintoihin. Lopulta työvoiman kysyntä ohjaa myös ruotsin kielen osaajien tarvetta ja siten nuorten kiinnostusta opiskella kieltä. Aleksi Eskelinen Keskustanuorten varapuheenjohtaja

23


t o k s i s a s s n a k t e e Koken a j u t t r e K t a v a a r r a p s Pitkään työelämässä ja politiikassa mukana olleet tietävät, että on paljon asioita, joita ei opi kirjoista. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, vaan myös muiden kokemuksista voi olla hyötyä. Kerttu-verkoston mentorointiohjelmassa kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa siirretään vanhemmilta nuoremmille.

K

erttujen Kokemuksesta voimaa -mentorointiohjelman ensimmäinen tapaaminen järjestettiin lauantaina 4. syyskuuta Kettulan metsätilalla Salon Suomusjärvellä. – MTK-säätiö tarjosi tilan ensimmäiseen tapaamiseen. Tutustuimme toisiimme, jaoin osallistujille materiaalia ja kävimme mentoroitavien kanssa läpi heidän tekemiään ennakkotehtäviä, mentorointikoordinaattori Sanna-Helena Rantala kertoo. – Meininki tapaamisessa oli rento, ja saimme päivästä hyvää palautetta. Osa naisista tunsi toisensa etukäteen, mutta mukana oli myös sellaisia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana Kerttujen toiminnassa. Jo viime vuonna Kerttu-verkostossa toimi muutama mentorointipari, mutta tänä vuonna toiminnasta haluttiin tehdä järjestäytyneempää.

Alkoi tuntua siltä, että sillä on oikeasti väliä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Haluan itse olla mukana vaikuttamassa ja etsimässä asioihin ratkaisuja.

“ Sanna-Helena Rantala haluaa, että nuoret naiset uskovat kykyihinsä.

– Mentorointiohjelmassa on nyt mukana noin 15 mentoroitavaa. Kaikille ei ole vielä löytynyt sopivaa mentoria, mutta etsintöjä jatketaan. Pareja on saatu yhdistettyä myös aivan viimeaikoina, Rantala kertoo. Mentorointiohjelmassa lähdetään liikkeelle mentoroitavan lähtökohdista ja kiinnostuksen kohteista. Ohjelmassa painotetaan kokemuksista oppimista.

Kirsi Nurme ja Elina Havu lähtivät mukaan syksystä kevääseen kestävään mentorointiohjelmaan.

24

– Nuorten naisten on uskallettava luottaa omiin kykyihinsä. Tällaiselle toiminnalle on kysyntää. Itsekin olen urani aikana joutunut useasti pohtimaan, kuinka jokin asia on aikaisemmin tehty, Rantala sanoo. Syksystä ensi kevääseen kestävän mentorointiohjelman aikana on yhteensä seitsemän kokoontumista. Koko ryhmälle yhteisiä ovat aloitus, pikkujoulut ohjelman puolivälissä sekä ohjelman päättävä karonkka, jossa kootaan yhteen osallistujien palautteet. Mentorointiparien kahdenkeskisiä tapaamisia on kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Lisäksi suositellaan, että parit pitäisivät toisiinsa yhteyttä myös tapaamisten välillä. Mentorointipareille jaetun ohjekirjan pohjalta on helppo suunnitella, mitä asioita tapaamisissa kannattaa ottaa esiin. Ohjekirja ei kuitenkaan sido ketään, vaan siitä voi poimia ideoita oman tarpeen mukaan. – Työskentely helpottuu, kun on jotain konkreettista, minkä pohjalta hommaa voi viedä eteenpäin, Rantala toteaa. – Mentorit ja mentoroitavat ovat kuitenkin hyvin itseohjautuvia ja heillä on selkeät tavoitteet, joten heitä ei tarvitse patistella. Mentorointiohjelmassa on mukana esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöitä, agronomeja ja aypuolen ihmisiä. – Kun ohjelmassa on mukana ammattilaisia monilta aloilta, voi omaankin alaan saada uudenlaisia näkökulmia. Myös verkostoitumis-


mielessä mentorointiohjelma on todella tehokas. Rantala toivoo, että ohjelma saisi jatkoa myös ensi vuonna. Kertut ovat saaneet hankkeeseen tukea Opetusministeriöltä.

Tehokasta ajanhallintaa ja sudenkuoppien välttämistä Yksi mentoroitavista on 30-vuotias Outi Lankia. Hän on ollut Porvoon kaupunginhallituksessa viime kunnallisvaaleista lähtien, ja nyt hän on Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana. – En ollut aikoinani mukana opiskelijapolitiikassa, mutta järjestötoiminnassa olen aina ollut aktiivinen. Olen toiminut muun muassa Invalidiliitossa ja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Järjestöistä olen saanut uskallusta poliittiseen toimintaan, Lankia kertoo. Lankia kiinnostui politiikasta enemmän vasta oman lapsen myötä. Hänen poikansa on nyt 5-vuotias. – Alkoi tuntua siltä, että sillä on oikeasti väliä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Haluan itse olla mukana vaikuttamassa ja etsimässä asioihin ratkaisuja. Lankia haluaa mentorointiohjelmassa saada tietoa erilaisista käytännöistä ja toimintakulttuureista. – Esimerkiksi ensimmäinen lautakunnan kokous oli aikoinaan uusi ja outo tilanne. On hienoa, että vanhemmat ja kokeneemmat naiset jakavat omaa kokemustaan nuoremmille. He välittävät sellaista tietoa, jota ei voi oppia kirjoista lukemalla, Lankia sanoo. – Haluaisin myös tietää, miten voi väistää suurimmat sudenkuopat ja kuinka ajan saa riittämään sekä perheelle että työlle. Vaikka ohjelma on vasta alussa, Lankia on ehtinyt tutustua jo lukuisiin uusiin ihmisiin. Seuraavan kerran hän ja hänen mentorinsa tapaavat Keskustan Riikan-risteilyllä. Tässäkin on jo esimerkki tehokkaasta ajankäytöstä. – Menemme molemmat risteilylle, mutta eri porukoissa. Yhteistä aikaa on kuitenkin tarkoitus järjestää, Lankia kertoo.

Kristiina Ruuskanen

Lankia on kuulunut Kerttuihin noin vuoden ajan. – Innostuin tästä mentorointiohjelmasta, ja kun eräs kaverinikin halusi lähteä mukaan, oli osallistumispäätös helppo tehdä. Aikaisemmin emme ole olleet aktiivisesti Kerttujen toiminnassa mukana.

Mentori jakaa mielellään omia kokemuksiaan Lankian mentorina toimiva Sanna Rauhansalo, 36, lähti mielellään mukaan mentorointiohjelmaan. – Olisin itsekin aikanaan kaivannut tämäntyyppistä tukea ja ohjausta. Rauhansalo on ollut politiikassa mukana noin 20 vuoden ajan. Hän on toiminut muun muassa Keskustan opiskelijaliitossa, puoluetoimistolla, eduskuntaryhmässä ja entisen pääministerin Matti Vanhasen erityisavustajana. Tällä hetkellä hän on äitiysvapaalla, mutta suunnittelee työelämään palaamista. Rauhansalolla on kaksi pientä tytärtä. – En ole suunnitellut työuraani tarkasti etukäteen, vaan olen mennyt sinne, minne virta on vienyt. Olen ollut onnekas, kun olen päässyt moniin näin mielenkiintoisiin tehtäviin. Poliittiset tehtävät ovat pätkätöitä, joten siksi olen ehtinyt työskennellä monessa paikassa. Kun yksi työ on päättynyt, on ollut mahdollisuus siirtyä seuraavan pariin. Mentorointiohjelmassa Rauhansalo haluaa tutustua uusiin ihmisiin, etenkin omaan mentoroitavaansa. – Mentorina toimimisesta saa hyvän mielen, ja lisäksi kokemusta siitä, millaista on toimia ohjaajana. Samalla näen, millaisia nuoria naisia on kasvamassa vastuullisiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Rauhansalo kertoo, että näin mentorointiohjelman alussa tekemistä ei ole vielä paljon. – Tällä hetkellä tutustun meille jaettuun oppaaseen. Lisäksi halua saada selkeän kuvan Outin tavoitteista. Poliittinen puoli on se, mihin me tässä ohjelmassa keskitymme.

Anne Aalto

Kerttu-verkosto yhdistää aktiiviset nuoret naiset Kerttu ry on valtakunnallinen verkosto, jolla on noin 120 jäsentä eri puolilta Suomea. Kertut ovat nuoria naisia, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnallisesta toiminnasta ja vaikuttamisesta. Yhdistys haluaa valaa naisiin itseluottamusta ja rohkaista heitä hakemaan työ- ja luottamustehtäviä yhteiskunnan eri aloilta. Kerttu-verkoston toiminta alkoi Tampereella tammikuussa 2009. Vajaan kahden vuoden aikana on järjestetty erilaisia seminaareja, joiden aiheet ovat käsitelleet esimerkiksi mediaa ja taloutta. Tänä vuonna marraskuun loppupuolella järjestetään työmarkkinaseminaari. Kerttujen hallitus kokoontuu kuukausittain suunnittelemaan toimintaa, ja myös jäsenten toiveita toiminnasta pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon. Yhdistyksen nettisivuilla on muun muassa rekrytointi-ilmoituksia ja muuta nuoria naisia palvelevaa tietoa sekä keskustelufoorumi.

Elina Havu ja Elisa Savolainen

Teksti: Elina Levijoki Kuvat: Elina Das Bhowmik

25


Ä

EL V R JÄ

Kolumnisti on 29-vuotias liberaali hulttio, joka rakastaa itseironiaa, uhkapelejä, halpaa kuohuviiniä, Stadia ja suurieleistä draamaa. Sivubisneksenä hän johtaa HULC:ia, joka ei myy tauluja, mutta järjestää bileitä - ilmaiseksi.

Systeemiongelma Julkisuudessa on keskusteltu miten politiikkaan on vaikutettu vaalirahoituksella. Olennaisempi kysymys on kuitenkin miksi, koska se vastaa myös siihen kysymykseen miten tämä poistetaan.

J

okainen kunnallispolitiikkaa pitempään seurannut tai siinä toimiva on varmasti huomannut, kuinka kaavoituskysymykset ovat politiikan vanhojen sisäpiiritoimijoiden erityiskiinnostuksen kohteena. Olen joskus pohtinut, miksi nuoremmat politiikot ymmärtävät tätä niin huonosti. Asuntopolitiikan osalta nuoret politiikot ovat toki heränneet eduskuntavaalien alla. Oikeistossa on vaadittu veropolitiikalta tuloksia, jotka vähentäisivät asuntomarkkinoiden vääristymiä ja ne, jotka olettavat ihmisten olevan laskutaidottomia tai ovat itsekin, ovat puolustaneet niitä. Viime kädessä asuntopolitiikan verotuilla ei kuitenkaan ole kovin suurta relevanssia. On tärkeämpää tarkastella maapolitiikkaa, kaavoitusta ja siihen liittyviä intressejä. Silloin tullaan itse asian juurille – rakenteelliseen korruptioon. Asian voi karrikoidusti pelkistää siten, että kun kaavoitus on politisoitu, voidaan suosia rakentajia toisten ohi, nostattaa rakennusmaan arvoa keinotekoisesti rajoittamalla sen tarjontaa ja kohdentaa arvonnousua halutulle kohteelle. Joka pystyy kontrolloimaan näitä yhteyksiä, pystyy ulosmittaamaan pyytämäänsä ja yllätyksettä tullutta hyötyä. Legimitoimaan asiaa voidaan käyttää teesejä luotettavasta toimijasta, oman alueen yrittäjän puolustamisesta, kotimaisuudesta tai ympäristön etuun vedoten. Vasemmistossa taas puhutaan ”demokratiasta”, vaikka tosiasiallisesti kysymys on ay-liikkeen eduista.

26

Vaikka teesit olisivat sympaattisia, todellisuus on raadollisempi: hyödyn maksimointi. Eikä tämä tarkoita kansalaisen hyötyä. Jos ympäristöstä oltaisiin huolissaan, ratkaisuna olisivat vain normit, jotka poistaisivat tapauskohtaisen mielivallan, johon voi rahalla vaikuttaa. Luotettavuuden takeena taas on jo nykyisellään kuluttajansuojalainsäädäntö, jota aina voi täsmentää. Ratkaisuna ongelmaan eivät ole paremmat poliitikot. Korruptio syntyy mahdollisuudesta, ja opportunistien määrä politiikassa on vakio. Jos se ei olisi, ilmiö olisi jossain valtiossa pystytty tukahduttamaan kokonaan. Tällaista maata ei kuitenkaan ole olemassa, ja Suomen heikosti toimivat sisämarkkinat kertovat karua kieltään, ettei kaikki ole täälläkään kunnossa. Ainoa todellinen ratkaisu on kuntien kaavoitusmonopolin lakkauttaminen. Tämän myötä maanhinta asettuisi kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikä efektiivisesti tarkoittaisi edullisempia asuntoja sekä alempia vuokria ja parempaa asumista. Kun maankäyttöä voitaisiin tehostaa nykyisillä tonteilla, niin sivu- kuin korkeussuunnassakin, kartellit tuhoutuisivat markkinadynamiikan puristuksissa. Kuntien kaavoitusmonopolin lakkauttaminen ei tarkoittaisi, että kuka tahansa voisi rakentaa ydinvoimalan tai ympäristöä tuhoavan teollisuuslaitoksen mihin tahansa, sillä näiden sijaintiin voitaisiin vaikuttaa ympäristömääräyksillä. Se ei tarkoittaisi Helsingissä, että tuomiokirkon viereen voitaisiin rakentaa pilvenpiirtäjää – tätä varten meillä on museovirasto, jota voidaan aina vahvistaa. Mutta se tarkoittaisi, että ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet tavoitella omaa onneaan.

Tuomo Järvelä

2


Henna haluaa vapaamielisemmän seurakunnan

M

aailma muuttuu ja kirkon on muututtava sen mukana, sanoo lappeenrantalainen Henna Kaijanen, 28, syyksi, miksi päätti lähteä ehdolle tuleviin seurakuntavaaleihin. – Kirkon sosiaalinen vastuu ihmisistä on suuri ja sen täytyy kyetä vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin. Seurakuntavaaleissa äänioikeutta käyttävät ahkerimmin yli 50-vuotiaat naiset. Valittujen luottamushenkilöiden ikäjakauma vastaa paljolti äänestäneiden ikäjakaumaa: edellisissä vaaleissa yli 60 prosenttia valituista oli yli 50-vuotias. Alle 30-vuotiaita äänestäminen ei kiinnostanut juuri lainkaan, sillä äänestäneistä heidän osuutensa oli vain viisi prosenttia. Valituista vain seitsemän prosenttia oli alle kolmikymppisiä. Ei siis ole mikään ihme, että nuorten ääni on jäänyt monessa seurakunnassa pelkäksi kuiskaukseksi.

Viime seurakuntavaaleissa kaksi kolmasosaa valituista oli yli 50-vuotias. Nuoria äänestäminen ei kiinnosta. Henna Kaijanen haluaa sillanrakentajaksi ja liputtaa vapaamielisemmän seurakunnan puolesta.

Kannatusta naispapeille ja seksuaalivähemmistöille – Kannatan itse naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuutta avioitua kirkossa, Kaijanen sanoo. Hän uskoo, että moni nuori on samalla liberaalilla linjalla, mutta kun kiinnostus vaikuttaa seurakunnan asioihin puuttuu, näkemykset jäävät konservatiivisempien näkökulmien varjoon. – Olisikohan niin, että luottamustoimiin halutaan valita tuttua ja turvallista katsontakantaa olevia ihmisiä, jotka eivät aiheuta maanjäristyksiä kirkollisessa toiminnassa? Kaijanen ei halua tuomita asioista eri tavalla ajattelevia. Hänen mielestään on hyvä, että seurakunnissa kohtaavat liberaali ja konservatiivinen ajattelu. – On hienoa, että ihmiset uskaltavat ajatella eri tavoin. Jos kaikki ajattelisivat samoin, ei voisi syntyä kunnon keskustelua, ja asiat junnaisivat paikoillaan. Kaijanen kannattaa itsekin vanhoja toimivia perinteitä, mutta on valmis rakentamaan uutta ja tarttumaan tämän päivän haasteisiin. Kaikki perheet, yksinhuoltajista sateenkaariperheisiin, ovat oikeutettuja saamaan tasavertaiset palvelut. Samanlaista vapaamielistä tuulahdusta hän toivoisi muiltakin ehdokkailta.

Partio kannustaa ottamaan kantaa Kaijanen kuuluu lappeenrantalaiseen Lauritsalan seurakuntaan, jossa hänet on kastettu

27

Nuori ja liberaali seurakuntavaaliehdokas Henna Kaijanen haluaa nähdä enemmän kaltaisiaan.

ja konfirmoitu. Seurakunnan toiminta on tullut tutuksi myös partiotoiminnan kautta. Partio vaikutti, kun hänen täytyi päättää seurakuntavaaliehdokkuudestaan. Kaijasen mielestä seurakunnan ja partiolaisten välistä yhteistyötä on parannettava. Hän haluaa, että nuorten ääni ja mielipiteet tulevat paremmin kuulluksi päätöksenteossa. – Asenteet muuttuvat hitaasti. Seurakunta vaatii nuorilta partiolaisilta asioita, joita nuoret eivät itse koe omikseen. Tällaisissa tilanteissa haluan olla sillanrakentajana.

Syvä uskonnollisuus ei tarpeen Tarvitseeko kirkon luottamushenkilön olla syvästi uskonnollinen? Kaijanen myöntää, että uskon asiat eivät ole vahvasti läsnä hänen arjessaan. Vaikuttaminen seurakunnassa tuntuu silti luonnolliselta, sillä valtaosa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Nuorta ehdokasta puhuttelee etenkin seurakuntien ennaltaehkäisevä työ, yhteisvastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden sanoma sekä syrjäytymisen ehkäisy. – Arvostan sitä, miten paljon kirkko tekee hyvää. Seurakuntien työ perustuu myös pitkälti vapaaehtoisuuteen, jossa itsekin olen ollut mukana muun muassa partion kautta. Vapaaehtoistyötä täytyy tukea ja arvostaa.

Seurakuntavaalit Vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka käyttävät seurakunnissa ylintä päätösvaltaa. Äänestysikärajaa laskettiin, joten tänä vuonna äänioikeutettuja ovat ensimmäistä kertaa kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Vaalipäivä on isänpäivänä 14.11.2010. Ennakkoon voi äänestää 1.-5.11. Vuonna 2006 äänestysprosentti oli 14,5.

Teksti: Tiina Nyyssönen

27


Germany y

Ulkosuhteett

“Vaihtoajassa oli pahinta, ettei päässyt metsään kävelemään. Asuin kirjaimellisesti betonihelvetissä.

Neljännen valtakunnan vieraana Koti-ikävän motto: Helle Wasser, dunkle Wälder*

L

ähdin Erasmus-vaihtoon Saksaan, Essenin kaupunkiin, kielitaitoa parantamaan. Lisäksi halusin tutustua saksalaiseen elämänmuotoon. Minulla oli ennakkokäsitys, että Saksa on mukava maa, jossa asiat ovat järjestyksessä ja jossa on paljon nähtävää. Lisäksi olin kokenut saksalaiset ystävällisiksi. Valmistauduin vaihtoon Goethe-instituutin chatin kautta, jossa käytin saksan kieltä. Tilasin myös tavaraa Saksasta ja asioin sähköpostitse saksaksi ilman ongelmia. Katselin myös saksalaisia filmejä. En kuitenkaan saanut etukäteen riittävästi tietoa kohdeyliopistosta ja sen kursseista. Olisin halunnut tietää myös asunnosta enemmän kuin pelkän osoitteen. Perillä selvisi, että asunto oli huonokuntoinen, sen nettiyhteys rajallinen, hissi usein rikki ja yhteiskeittiöt likaisia. Käytännön järjestelyt eivät sujuneet hyvin. En voinut osallistua orientaatiojaksolle, koska pääsin muuttamaan asuntoon vasta orientaatiojakson jälkeen. Myöskään oma opintosuunnitelmani ei toteutunut. Yliopiston kielikeskuksessa saksaa oli ainoastaan kolme kurssia, ja opetus oli liian koulumaista. Opettajat “käkättivät” ja “kyttäsivät”, joten luennolla tuli toisinaan olo, että kunpa se loppuisi pian. Lopulta päädyin ostamaan yksityisen kielikurssin. Se oli vaihtoajassa

28

oli parasta: oli rento meininki, mutta silti opittiin. Opettajat ja kaverit olivat mukavia. Vapaa-aikana tutustuin eri kaupunkeihin ja nähtävyyksiin, varsinkin alussa. Kun sain kansainvälisiä kavereita, vietin aikaa heidän kanssaan. Oli kulttuurisokki havaita, että byrokratia on Saksassa todella jäykkää, eivätkä asiat toimi niin kuin Suomessa. Maahanmuuttajia oli paljon, eikä heidän käytöksensä ollut aina asiallista, vaikka he yleensä olivat ystävällisiä. Kamerunilaiset soittivat yöllä vuvuzelaa

“Rätyä mukaillen, Saksa on kehitysmaa. ” asuntolan käytävällä… Rätyä mukaillen, Saksa on kehitysmaa. Kotiväkeen ja kavereihin pystyi pitämään yhteyttä sähköpostitse tai Facebookin kautta. Koti-ikävään liittyi kaipuu suomalaiseen luontoon. Lisäksi kaipasin suomalaista kotiruokaa ja kunnon suomalaisia marketteja, joista saa kaikki päivittäistavarat tarvitsematta juosta erikoisliikkeissä esimerkiksi oman hammastahnamerkin perässä. Vaihtoajassa oli pahinta, ettei päässyt metsään kävelemään. Asuin kirjaimellisesti betonihelvetissä. Vaihtoaika ei

loppujen lopuksi vastannut odotuksiani, sillä yliopisto-opetuksen taso ei ollut riittävän hyvää. Paikallisiin saksalaisiin en saanut pysyvää kontaktia yhtä henkilöä lukuun ottamatta. Summa summarum: oma maa mansikka. Täytyy sanoa, että Suomessa on hyvä peruskouluopetus. Joillakin opiskelutovereillani oli isoja aukkoja sivistyksessä. He eivät tienneet edes sellaisia asioita, joita meille oli opetettu jo peruskoulun ala-asteella. Kun liikkuu kansainvälisessä joukossa, huomaa, että yleissivistys ja yleistieto auttavat pitkälle. Yliopisto-opetus oli Saksassa minulle pettymys. Jos siitä haluaisi hyötyä, pitäisi olla erittäin vahva kielipohja, mieluummin pitäisi olla saksa pääaineena. Olen käynyt syksyllä 2007 Pietarissa vaihdossa Herzenin yliopistossa. Siellä opetus oli organisoitu paremmin: sitä oli riittävästi ja opinnot sujuivat... Toisaalta Pietarissa lämpimät suihkut olivat kortilla. *Kirkkaat vedet, tummat metsät (Alku Kalliolle kukkulalle –laulun saksalaisista sanoista) Antti Mulari


elokoulu 10. - 12.9.2010 korpilahti ”Emmää, ku sillä on ne rintakarvatki”, puhuu vieruskaveri puhelimeen autossa. Kello on kaksi yöllä ja olen saanut kyydin pohjoissuomalaisilta järjestöaktiiveilta, jotka ovat myyneet koko alkuyön lippuja ammattikorkeakoulun bileisiin. Nyt ollaan menossa Elokouluun. ”Enkä voi edes mennä huoltoasemalle ostamaan ruokaa, kun ei mulla oo housuja”, jatkaa vieruskaveri kännykkäänsä. Vilkaisen varovaisesti alaspäin ja huomaan helpottuneena, että hänellä on jonkinlaiset legginsit. Mitähän tästä kaikesta tulee? Korpilahden Alkio-opistolla 10.-12. syyskuuta järjestetyn Keskustanuorten Elokoulun takaa löytyy satoja tarinoita. Tässä kuvia tunnelmista.

Valtio-oppia ja teologiaa opiskeleva Markus Ylimaa alusti koulutuksesta. Opettajaksi tähtäävä Ylimaa muisteli sijaisuuttaan, jolloin hän huomasi erään oppilaan jääneen nukkumaan pulpetille kun muut olivat jo lähteneet luokasta.

Kesku stanu orten liittosih teerin Mika Häme ennie men miele stä lau antaipäivä n väri oli pinkki.

kinen ja Laura Tolk uusela Eveliina K t maaliin ä pinnistäv Haarikan Kekkosen skisassa. suunnistu

Hennamari Toiviainen, Sanna Kiviniemi ja Pauliina Anttonen löysivät historiaaiheisen rastin suunnistuskisassa.

Helsingin piirin toiminnanjohtaja Esko Virri ryystää vettä Kekkosen Haarikan juomakilpailussa.

Kekkosen H aarikan iltalajina oli muun muassa kara oke. Vasemmalta AnnaMaria Ronk ainen, Aino Heiku ra, Katja Asikainen ja Lilli Tuuha.

Suunnistu sradan suunnitellu t Petri Toiv ola kiinnitti ra steja jo aamuku udelta. Juho Ma ttila (edessä) ja VesaPekka Aro la tulivat maaliin h engästyneinä.

Kekkosen Haarikan iltalajeissa karaokeosuuden voiton vei Anssi Kekkonen.

Teksti ja kuvat: Tiina Juujärvi ja Salla Airaksinen

29


RI ika U U TT paa-a L U K va ja

Ottelua parhaimmillaan. Kuva: Petri Mast

Intohimona lyöminen “Itse turpiin saaminen ei tuntunut miltään, mutta seuraavana päivänä oli hankala sitoa kengännauhoja ja niska oli melkolailla jumissa”, toteaa vapaaottelua harrastava 27-vuotias mies.

K

ävelen sisään järvenpääläisen Sisu Gymin raskaista ovista. Haistan hien ja tunnen ilmapiirissä leijuvan adrenaliinin. Täällä harrastetaan lyömistä. Nykyaikaisen vapaaottelun suosio lähti nousuun vasta 1990-luvulla. Lajin juuret löytyvät kuitenkin antiikin ajan Kreikasta, jolloin vapaamuotoinen kamppailulaji Pankration oli osana Zeus-jumalan kunniaksi järjestettävissä antiikin olympialaisissa. Pankration-perinnettä jatkettiin Rooman valtakunnassa, missä se muuttui luonteeltaan entistä raaemmaksi. Rooman luhistuttua vapaaottelu katosi Euroopasta vuosisadoiksi.

30

Selkeät säännöt Nimestä päätellen vapaaottelun (Mixed Martial Arts (MMA)) uskoisi sallivan kaikki keinot. Nimi on kuitenkin yleisnimitys erilaisin säännöin kilpailtavalle kamppailu-urheilulajille, jossa on yhdistetty tekniikoita useista perinteisistä kamppailulajeista. Suomen Vapaaotteluliiton virallisten ottelusääntöjen mukaan amatööriottelijoiden erät kestävät kolme minuuttia ja ammattilaisottelijoiden erät viisi minuttia minuutin erätauoilla. Erien määrä vaihtelee kahdesta kolmeen ottelijoiden tason mukaan. Suurin ero amatööri- ja ammattilaisotteluiden välillä on sääntö, jonka mukaan matto-

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaaottelu, http://www.vapaaottelu.fi/

ottelussa ei saa iskeä millään lailla. Ammattilaistason otteluissa on hyväksyttävää lyödä vastustajaa myös matto-ottelussa. Varusteiden määrässä on suuri ero amatööri- ja ammattiottelijoiden välillä. Amatööriottelijoiden tulee käyttää otteluissaan hyvin pehmustettuja mutta avonaisia hanskoja ja jalkasuojia. Tuomarin tulee myös keskeyttää amatööriottelu heti, kun huomaa toisen ottelijan olevan alakynnessä. Näin vältytään tyrmäykseltä. Ammattilaisotteluissa käytettävä suojavarustus puolestaan rajoittuu vapaaotteluhanskoihin sekä hammas- ja alasuojiin.


Vapaaottelussa tavallista on, että säännöt sallivat monipuoliset pysty- ja mattotekniikat, iskut ja lukot. Ottelut käydään vapaaottelukehässä tai häkissä ja ottelijat ottelevat yhdeksässä eri painoluokassa.

Taitoa lyödä 18 -vuotias Timo Perho on vapaaottelun vuoden 2010 Nuorten Suomenmestari. Hän kiinnostui lajista sen monipuolisuuden vuoksi. – Laji vaatii kivenkovaa fysiikkaa sekä henkistä puolta myöskin. Treenasin nyrkkeilyä jonkun aikaa, mutta se ei tuntunut omalta jutulta ja sitä kautta halusin koittaa jotain uutta ja päädyin vapaaottelemaan. Perholle kertyy treenejä 5-10 viikossa ja hän kokee olevansa tasapuolisen lahjakas sekä matto- että pystyottelijana. Laji vaatii välillä veronsa eikä vammoilta voi välttyä. – Viime kesänä satutin polven, polvesta hajosi ruston palanen ja tähystys oli lähellä. Onneksi maltoin levätä ja nyt on polvi kunnossa. Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi vapaaottelijalle Perho mainitsee hyvän kunnon, voitontahdon ja tietynlaisen nöyryyden. Entä suosittelisiko hän lajia nuorille? – Ehdottomasti, jos ei halua kilpailla vapaaottelussa niin pääsee ainakin elämänsä kuntoon!

Naisellista sisua 29 -vuotias Outi Louhimo on yksi erittäin harvoista naisista, jotka kilpailevat vapaaottelussa ammattilaistasolla. Hän on otellut ammattilaistasolla myös potkunyrkkeilyssä ja thainyrkkeilyssä. Pari vuotta sitten Louhimo teki päätöksen, että hän haluaa panostaa mattotreeniin ja vaihtaa vapaaotteluun. – Vapaaottelussa kiehtoo sen monipuolisuus ja haasteellisuus. Ehdottomasti kamppailulajien ykkönen. Suomessa ottelijoita on vielä melko vähän. Tosin onneksi koko ajan tulee lisää. Ulkomailla tilanne on toinen. Esimerkiksi Jenkeissä tai Japanissa on paljon naisottelijoita. Louhimon kohdalle ei ole sattunut pahoja loukkaantumisia jos nenän murtumisen kokee normaaliksi. Hän toivoo tulevaisuuteen mahdollisimman paljon otteluita ja haaveena on päästä ottelemaan ulkomaille esimerkiksi Jenkkeihin tai Japaniin. Laji vaatii paljon varsinkin naisilta ja Louhimo kuuluttaakin naisten sisukkuuden perään. – Koko ajan lajin pariin tulee naisia lisää. Tärkeimmät ominaisuudet ovat avoin mieli, kärsivällisyys ja periksiantamattomuus. Varsinkin naisilta vaaditaan aikalailla sisua, kun yleensä treenaa pelkästään miesten kanssa, jotka auttamatta ovat isompia ja vahvempia.

Kysyimme lajia harrastavalta, 28-vuotiaalta mieheltä muun muassa, miltä tuntuu satuttaa toista luvan kanssa. Kuinka kauan olet harrastanut lajia? – Olen harrastanut vapaaottelua muutaman vuoden, muita kamppailulajeja aina nassikkapainista alkaen. Miltä tuntuu satuttaa toista luvan kanssa? – Toisen satuttaminen kehässä/häkissä ei tunnu miltään, sillä tilanteessa ajatukset ja keskittyminen on aivan muissa asioissa. En tunnusta, että olisin koskaan lähtenyt matsiin pahat mielessä. Koetko lajin olevan apuväline agressiivisuuden purkamiseen vai onko kyse tekniikasta? – Jos laji olisi apuväline esimerkiksi aggressiivisuuden purkamiseen, harrastaminen loppuisi aika pian. Tarkoitan, että yleensä ne tyypit, jotka eivät salilla naura, vaan tekevät kaiken kiilto silmissä, katoavat ensimmäisinä. Nauraminenhan ei tarkoita sitä, etteikö antaisi kaikkea mikä irti lähtee. Kyllähän siinä aggressiotkin haihtuvat samalla, jos niitä on. Kyse on ehdottomasti tekniikasta, vaikkei voimasta tietenkään haittaa ole. Pahin vammasi harrastuksen parissa? – Olen saanut useampia murtumia, ruhjeet kuuluvat myös asiaan. Ehkä kuitenkin ikävimpiä ovat aivotärähdykset, joita olen saanut kaksi. Toisen jälkeen päätin opetella blokkaamisen sijaan väistelyä pystytilanteessa: vahva vastustajan oikea lennättää kanveesiin, vaikka siihen saisi räpylänsä tielle. Mikä tekee hyväksi vapaaottelijaksi? – Tekemisen ilo, tietynlainen pelottomuus ja kyky sekä halu oppia joka päivä lisää. Lisäksi psyyken täytyy olla todella kunnossa, itsensä joutuu voittamaan joka päivä. Suositteletko lajia nuorille? – Suosittelen lajia kaikille sen monipuolisuuden vuoksi. Uskallan väittää, että huipulla oleva vapaaottelija on maailman kovakuntoisin urheilija millä tahansa mittarilla: myös harrastajat saavuttavat nopeasti kovan kunnon. Kaikkein nuorimpien harrastajien (alle 14-vuotiaiden) kanssa on valmentajalla tietysti suuri vastuu, mitä ja millä tavalla harjoitellaan.

Timo Perho voittajana.

Teksti: Salla Airaksinen Outi Louhimo (päällä) ottelemassa. Kuva: Petri Mast

31


Joustavuutta ja pitkää pinnaa Järvenpääläisen Jukka Roivaisen mukaan poliitikon puoliso tarvitsee runsaasti kärsivällisyyttä. Hän on silti oikein tyytyväinen osaansa.

P

oliitikon puolisolta edellytetään joustavuutta ja kärsivällisyyttä, järvenpääläinen Jukka Roivainen kertoo. – Tilanteet elävät ja muuttuvat nopeasti. Niihin on vain osattava sopeutua. Siihen tarvitsee pitkää pinnaa. Roivaisen avopuoliso Katri Makkonen avustaa eduskunnassa Seppo Kääriäistä. Pariskunta tapasi ensimmäisen kerran noin neljä ja puoli vuotta sitten. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei noussut keskustelun pääteemaksi. – Ensimmäisillä tapaamisilla oli muutakin puhuttavaa kuin politiikka, Roivainen myhäilee. Roivainen kertoo, että hänelle oli kuitenkin alusta asti selvää, kuinka paljon politiikka Makkosta kiinnostaa. Roivainen itse seuraa politiikkaa lehdistä ja televisiosta. Hän kertoo, että ei ole perehtynyt asioihin niin syvällisesti, että hänellä olisi perusteltuja mielipiteitä ja kantoja joka asiaan. Minkään puolueen jäsenkirjaa hänellä ei ole. – Ainakaan tietääkseni, Roivainen virnistää.

Puoliso auttaa ja tukee Roivainen kertoo, että politiikka on luonnollinen osa pariskunnan elämää. Hänen mukaansa se näkyy arjessa siten, että avopuolisot eivät välttämättä ehdi näkemään toisiaan iltaisin. Tähän toki vaikuttaa myös Roivaisen oma vuorotyö varaosamyyjänä. – Mutta ei meillä silti mene päiväkausia niin, että emme näkisi toisiamme. Ei meidän tarvitse varta vasten yrittää järjestää yhteistä aikaa, hän selvittää. Roivainen kertoo, että kiireisinä aikoina puolison työstressi voi kasaantua, mikä näkyy myös kotona. – Siihen on vain sopeuduttava. Samanlaista kai se on muissakin töissä. Roivainen löytää puolisonsa kiireisistä illoista hyviäkin puolia. – Voi itse harrastaa ja juosta pallon perässä, eikä tarvitse miettiä, häiritseekö se toista. Poliitikon puolison kontolle lankeaa

32

väistämättä myös odotuksia auttaa ja tukea toista tämän tehtävissä. – Jos Katri pyytää apua, autan mielelläni. Kiireisenä vaaliaikana olen ollut esimerkiksi torilla henkisenä tukena. Silloin tällöin Roivainen lähtee avovaimonsa tueksi ja turvaksi erilaisiin tilaisuuksiin, joihin on kutsuttu myös avecit. – Ei niitä niin usein ole, että niistä haittaa olisi. Ja pääseehän siellä tapaamaan ihmisiä, Roivainen toteaa, mutta myöntää jättäytyvänsä tilaisuuksissa usein taka-alalle.

Politiikka muuttaa puolisoakin Roivainen ei koe, että häneen suhtauduttaisiin nimenomaan poliitikon puolisona, eikä hän sellaista roolia haluaisikaan. – Mieluummin tulen kohdelluksi omana itsenäni. Roivainen kertoo, että avovaimon sukeltaminen yhä syvemmälle politiikan maailmaan on muuttanut puolisoa. – Hänen esiintymistaitonsa on parantunut. Myös tieto asioista on lisääntynyt, mikä kyllä näkyy. Muutoksilta ei ole ollut suojassa poliitikon puolisokaan. Roivainen on huomannut omankin esiintymistaitonsa kehittyneen tilaisuuksissa, jossa on joutunut juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa.

– Nykyisin on itsevarmempi olo. Ei tule niin mietittyä, saako käsiä pitää housujen taskuissa vai ei. Pariskunnan yhteisessä kodissa keskustellaan ja kysellään mielipiteitä ajankohtaisista asioista puolin ja toisin. Roivainen ei usko pystyvänsä vahvaan taustavaikuttamiseen edes niin halutessaan. – En minä voi mielipiteilläni Katria ohjailla.

Laaja ajattelu estää riitoja Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Roivainen olisi tyytyväinen osaansa. – Hyvin meillä menee! Poliitikoissa on se hyvä puoli, että he osaavat ajatella asioita monelta eri kantilta, eivätkä lyö nyrkkiä pöytään ja esitä vahvoja mielipiteitä. Kun toinen ymmärtää monia näkökulmia, ei tule niin helposti kinaa eri asioista. Roivainen ei haaveile avopuolisonsa alkavan tehdä säännöllisiä kahdeksasta neljään -työpäiviä. – Kyllä toisen pitää saada tehdä sitä työtä, mistä tykkää, vaikka illat kiireisiä olisivatkin. Teksti ja kuva: Samuli Nissilä


Arvostelija Timo Hyvönen on entinen raskaansarjan konemuusikkoamatööri, joka diggailee musiikista laidasta laitaan. Vapaa-aikanaan hänet voi bongata Keravan lenkkipoluilta tai koriskentiltä mp3-soitin korvillaan. Kylmempinä vuodenaikoina puolestaan lähikaupunkien baarien tanssilattioilta esittelemässä mooveja yön pikkutunteina.

pmusacorn

er

Apocalyptica - 7th Symphony Sony music

Paleface - Helsinki-Shangri-La XO-Records / Playground Music

Apocalyptican seitsämäs pitkäsoitto, osuvasti 7th Symphony:ksi nimetty albumi, on melkoinen genre-kattaus laidasta laitaan olevaa musiikkia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että albumi olisi vain täynnä hajallaan olevia yksilöitä vaan kappaleet on hienosti onnistuttu nitomaan yhteen kokonaisuudeksi, joka ei jätä kylmäksi edes vanhemman Apocalytpica-soundin faneja. Levy koostuu kymmenestä biisistä, joista tasan puolet on instrumentaalikappaleita ja puolet laulettuja. Vierailevina laulajina esiintyvät mm. Gavin Rossdale, Dave Lombardo ja Lacey Flyleaf-yhtyeestä. Albumin ensimmäinen single-lohkaisu End of Me (Gavin Rossdale vokaaleissa) on varmasti jo monelle tuttu sillä se on alkukesästä asti soinut radioissa, mutta henkilökohtaisesti täytyy myöntää että levyn parasta antia mielestäni ovat instrumentaalibiisit jotka edustavat enemmänkin sitä alkuperäistä Apocalypticaa. Vokaalivetoisista biiseistä parhaaksi nousee Broken Pieces jossa Lacey hienosti osoittaa äänialansa laajuuden luoden Within Temptation -tyylistä tunnelmaa. 7th Symphony on kaikin puolin todella onnistunut albumi jonka ostoa voin lämpimästi suositella niin raskaan rokin kuin melodisemman metallinkin ystäville!

Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti vahvasti kantaa ottava Paleface julkaisi vihdoin suomenkielisen albumin ja täytyy kyllä myöntää, että jos tätä ja The Pale Ontologist (2001) -levyä vertaa keskenään niin muutos on valtava, eikä pelkästään kielenvaihdoksen takia. Paleface on Suomi Hip-Hopissa aina ollut tuulahdus raitista ilmaa eikä pelkästään kantaaottavien lyriikoidensa takia vaan myös siksi, että hän osaa räppäämisen lisäksi myös laulaa. Uudella Helsinki - Shangri-la -levyllä laulamista kuullaan tavallistakin enemmän (varsinkin levyn alkupuolella) ja levyn melodiateemoja on kaivettu vuosien takaa vanhoista iskelmätaivaan hittikappaleista. Albumin ensimmäiset neljä kappaletta luovat melodisesti hyvin letkeää tunnelmaa, mutta yllättäen juuri näiden biisien sanoituksissa on vahvoja kannanottoja erinäisiin yhteiskuntamme epäkohtiin, kun taas levyn loppupuolen rap-vetoisemmat biisit keskittyvät pääosin muihin aiheisiin. Syntyny Rellestää toimii levyn vedenjakajana ja on ehdottomasti yksi albumin parhaista biiseistä nokkelien sanoituksien sekä hyvän flow:n ansiosta. Jos olet Paleface-fani, tämä albumi on pakkohankinta, mutta vaikka et olisikaan hip-hopin suurkuluttaja, voin hyvillä mielin todeta että Palefacen musiikki on korvaa miellyttävää ja normaalia Suomi Hip-Hoppia letkeämpää melodisuutensa takia.

Apocalyptican viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.apocalyptica.com/fi/

Arvostelut: Timo Hyvönen Timon omaa musiikkia voi kuunnella osoitteessa www.mikseri.net/dwhack

Kirjanmerkit Fuck my life

http://www.fmylife.com/ ”Tänään näin vanhan miehen kaatuvan suojatiellä, joten hyppäsin pyöräni päältä ja menin auttamaan. Kun autoin häntä yli, valo muuttui vihreäksi. Seuraavaksi katselin kuusikaistaisen tien yli, kun joku varasti pyöräni. Fuck my life.” Legendaariselta FML-sivustolta löytyy muun muassa edellinen tarina, ja lukemattomia muita toilailuja ja sattumuksia.

Puujalkavitsejä ja sanaleikkejä http://www.hs.fi/fingerpori/

Pakasteessa on munkkeja, hihittää työkaveri. Fingerporistrippisarjakuvan jälkeen mikään ei enää kuulosta entiseltään.

Netin laajin elokuvatietokanta

www.imdb.com tai http://finnish.imdb.com/ The Internet Movie Database sisältää tietoa elokuvista, televisiosarjoista ja videopeleistä. Suosituimmista elokuvista löytyy myös triviatietoa, juoniaukkoja ja vaihtoehtoisia versioita. Eräs sivuston suosittu ominaisuus on lista 250 suosituimmasta elokuvasta.

Historiallisia silminnäkijäkertomuksia http://www.eyewitnesstohistory.com/

EyeWitness to History.com -sivustolle on kerätty tarinoita historiallisten tapahtumien silminnäkijöiltä. Joukossa on kaikkea maailman suurimman ilmalaivan, Hinderburgin, tuhosta Tutankhamonin hautakammion avaamiseen.

Harmaata limaa ja nahkaisia suikaleita http://www.airlinemeals.net/index.php

Tylsänä iltana tämäkin käy viihteestä. Airline Meals -sivustolle on kerätty kuvia lentokoneissa tarjotuista aterioista.

Testaa ajattelutyyppisi

http://www.bbc.co.uk/science/leonardo/ thinker_quiz/ Testin perusteella saa vihiä, onko tekijä esimerkiksi kielellinen, eksistentiaalinen, loogis-matemaattinen tai kineettinen ajattelija. Tuloksessa kerrotaan ajattelijatyypin vahvoista puolista ja ehdotetaan ammatteja.

Knoppioppi

g

1. Google Maps -karttapalvelussa ei ole Pohjois-Koreaa.

2. Lepakot ovat ainoita nisäkkäitä, jotka osaavat lentää.

3. Silmämunien koko pysyy samana syntymästä kuolemaan.

4. Britannian pääministerin virka-asunnossa, osoitteessa 10 Downing Street, ei ole avaimenreikää.

5. Lehmät, joille on annettu nimet, tuottavat enemmän maitoa.

3333


Piirien yhteystiedot Suomen Keskustanuoret ry

Hämeen Keskustanuoret

Kymenlaakson Keskustanuoret

Pohjois-Savon Keskustanuoret

Apollonkatu 11 a

Hämeenkatu 9 A 5 krs.

Kivimiehenkatu 7 as 12

Suokatu 31

00100 Helsinki

15110 Lahti

45100 Kouvola

70110 Kuopio

info@keskustanuoret.fi

puh: 040-418 1150

puh: 05-3752174, 040-831 8972

puh: 017 369 9601, 044- 369 9601

www.keskustanuoret.fi

hame@keskustanuoret.fi

fax: 05-3752530

fax: 017 369 9611

kymenlaakso@keskustanuoret.fi

pohjois-savo@keskustanuoret.fi

Etelä-Karjalan Keskustanuoret

Itä-Savon Keskustanuoret

Valtakatu 54

Tottinkatu 15

Lapin Keskustanuoret

Satakunnan Keskustanuoret

53100 Lappeenranta

57130 Savonlinna

Kansankatu 12 A 4

Itäpuisto 9

puh: 045-1263 900

puh: 015-5311 45

96100 Rovaniemi

28100 Pori

fax: 05-4156 105

gsm: 050 - 347 3556

puh: 040-579 2056

puh: 02-6336184, 044-5480038

etela-karjala@keskustanuoret.fi

fax: 015-5355 373

fax: 016-313358

fax: 02-6335599

ita-savo@keskustanuoret.fi

lappi@keskustanuoret.fi

satakunta@keskustanuoret.fi

Keskuskatu 11 a

Kainuun Keskustanuoret

Pirkanmaan Keskustanuoret

Uudenmaan Keskustanuoret

60100 Seinäjoki

Kauppakatu 26 A / 2. krs

Näsilinnankatu 23 A 1

Asemanaukio 7

puh: 06-2233 323

87100 Kajaani

33210 Tampere

04200 Kerava

gsm: 050-379 6628

puh: 040-8289 147

puh: 045-1274 794

puh: 044-7514 363

fax: 06-2233 330

fax: 08-6121 148

pirkanmaa@keskustanuoret.fi

uusimaa@keskustanuoret.fi

etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

kainuu@keskustanuoret.fi Pohjois-Karjalan Keskustanuoret

Varsinais-Suomen Keskustanuoret

Etelä-Savon Keskustanuoret

Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret

Siltakatu 22

Linnankatu 21 B 35

Porrassalmenkatu 33

Isokatu 2

80100 Joensuu

20100 Turku

50100 Mikkeli

67100 Kokkola

puh: 044-3122 982

gsm: 044-5322 332

puh: 044-0276 334

puh: 040-7769 338

pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

puh: 02-2322 332

etela-savo@keskustanuoret.fi

fax: 06-8314 993

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret

keski-pohjanma@keskustanuoret.fi Helsingin Keskustanuoret

fax: 02-2312 036 Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret

varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

Koulukatu 31 A 2

Apollonkatu 11 a

Keski-Suomen Keskustanuoret

90100 Oulu

Ylä-Savon keskustanuoret

00100 Helsinki

Cygnaeuksenkatu 12 B 16

puh: 08-5711740, 040-591 9006

Riistakatu 15

puh: 044-5144 361

40100 Jyväskylä

fax: 08-5711790

74100 Iisalmi

helsinki@keskustanuoret.fi

puh: 014-214997, 040-7210636

pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi puh: 017- 817 373

fax: 014-214 448

yla-savo@keskustanuoret.fi

keski-suomi@keskustanuoret.fi

F

Kentän ääni -palstalla seurataan nuorten ajatuksia politiikasta ja muista arjen tunnelmista.

Katja Asikainen, Joensuu & Kesälahti Mitä on päällimmäisenä mielessä politii-

Mikä on muuten meininki?

kasta?

On hauskaa, kun opiskelut alkoivat uudessa

Tulevat eduskuntavaalit. Mietin, miten Kes-

Itä-Suomen yliopistossa. Toivottavasti eh-

kustalle mahtaa käydä ja saatiinko suunta

din harrastaa ja nähdä kavereitakin kaiken

käännettyä ajoissa. Puolue oli alamaissa ja

politiikan ohella. Meillä on pian Kiteellä teat-

oli kaikenlaisia sotkuja, mutta onneksi Lah-

terin ensi-ilta, jota odotan kovasti. Näytelmä

den puoluekokouksessa tehtiin perusteel-

perustuu paikalliseen legendaan ja kertoo

linen siivous ja uusittiin johtoa. Olemme hy-

kansaa terrorisoineesta Pajarista, joka keräsi

vässä vauhdissa, mutta töitä on vielä paljon

veroja ja piti valtaa. Esitän Pajarin tytärtä

tekemättä. Toivon, että kenttä saisi vaalihu-

Oitia, jota kohtasi traaginen kohtalo, kun ih-

mun ja taistelutahdon päälle.

miset nousivat hänen isäänsä vastaan.

34


b

Ongelmia jäsenkortin kanssa?

Mikä on ”eukon” vähimmäispaino eukonkannon MM-kisoissa?

3.

Mikä on pääministeri Mari Kiviniemen isän ja pojan etunimi? Molemmilla on sama etunimi.

4.

Ranskassa on Tour, Italiassa on Giro, mutta mikä on Espanjassa?

5.

Mikä rakennus on Aura –sinihomejuuston tunnuksessa?

6.

Kuinka monessa EU:n jäsenmaassa on vasemmanpuoleinen liikenne?

7.

Mikä eläin mainitaan useimmin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa?

8.

Missä lajissa Tanska on voittanut ainoan mitalin talviolympialaisissa? Mitali (hopea) tuli naisten kilpailussa Naganossa 1998.

9.

Mikä on Heinähatun ja Vilttitossun sukunimi Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoissa Heinähattu ja Vilttitossu?

Toimitamme mahdollisen puuttuvan jäsenkorttisi joulukuun ensimmäisellä viikolla. Jäsenkortti vahvistaa Keskustan jäsenyyttä. Kortilla saa noin 30 yhteistyöyrityksen tai –yhteisön tarjoamia etuja. Jatkossa tavoitteena on neuvotella jäsenedut aina vuosittain syksyllä, vahvistaa kumppanuutta ja saada uusia toimijoita mukaan. Kaikki nykyiset yhteistyökumppanit voit tarkistaa Keskusta.fi:stä.

10. Barack Obama (2009)

Kyllä!

Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Haluan ilmaisen näytenumeron Nuori Keskusta -lehdestä

10. Kuka on viimeisin Yhdysvaltain presidentti, joka on saanut Nobelin rauhanpalkinnon?

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

2.

Allekirjoitus..............................................................................................

Mikä on Suomen yleisin tien nimi? Kysytyn tien nimisiä teitä on Suomessa 264 kappaletta.

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys

1.

Jos et ole vielä saanut jäsenkorttia, ota yhteys jäsenpalveluun 15.10.2010 mennessä: Puhelin 010 289 7289 (ma-pe klo 9-16) Sähköposti: jasenpalvelut@keskusta.fi www.keskusta.fi/jasenpalvelut

Nimi......................................................................................................... Lähiosoite............................................................................................... Postinumero ja postitoimipaikka......................................................... Sähköposti............................................................................................. syntymävuosi.........................................................................................

Turkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle.

Keskustan jäsenpalvelu palvelee kaikissa jäsenyyteesi liittyvissä asioissa.

Keskustanuoret maksavat postimaksun

sen u m pal pahat

35

Kattilakoski

9.

curlingissa

8.

hevonen

7.

neljässä (Iso-Britannia, Irlanti, Malta, Kypros)

6.

Turun tuomiokirkko

5.

Vuelta (pyöräilyn Espanjan ympäriajo)

4.

Antti (Kiviniemi ja Louhivuori)

3.

49 kiloa

2.

Rantatie

1.

Vastaukset:


Ota uusi näkökulma. Avaa Verkkoapila.

36


Nuori Keskusta 3/2010