Page 1

GALLUP: Tuottajat tentattavana | s.10

TEEMA: Uusi eläinsuojelulaki | s.12

TEEMA: Turkistarhaus | s.16

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 2/16 - ELÄINPOLITIIKKA


PÄÄKIRJOITUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Eläinpolitiikkaa Keskustanuorissa sekä hallituksessa

K

eskustanuoret valmistelee Kokko-

esille. Kuitenkaan heidän käyttämiään keinoja

Nuorten vallankumous ei jäänyt kuitenkaan

lan liittokokoukseen käsiteltäväksi

ei silti pidä hyväksyä.

pelkkiin henkilövalintoihin. Puoluekokouk-

eläinpoliittisen

ohjelman,

jossa

sen keskeyttänyt marssi lavalle ja vaatimus

tullaan määrittelemään nuorkeskustalaista

Eläinsuojelulain uudistuksen valmistelu on

sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla pyö-

näkemystä eläinten oikeuksista laajalla pers-

vielä kesken. Jutussamme avaamme hieman

rivästä Suomesta Nocturnen tahdittamana sai

pektiivillä. Aihe tulee varmasti puhuttamaan

uudistuksen taustoja ja sitä, mikä tulee muut-

kokousyleisön kyynelehtimään. Viesti meni

kenttää.

tumaan. Hallitusohjelmassa luvataan, että

varmasti perille.

kotimaiselle ruuantuotannolle ei säädettäisi Ohjelma tulee sisältämään mielenkiintoisia

uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita.

Puoluekokouksesta saatu positiivinen vire

kysymyksiä: Miten suhtaudumme turkistar-

Meneillään oleva maatalouden kriisin selät-

tulee saada valjastettua edessä oleviin koitok-

haukseen tai esimerkiksi lemmikkieläinten oi-

täminen saattaa viedä suurimmat panokset

siin. Nurkan takana odottavat jo kuntavaalit,

keuksiin? Tyydymmekö itsestäänselvyyksiin

eläinsuojelulain uudistamiselta. Uudistuk-

eikä yhtäkään ääntä ole vielä annettu. Kaikki

ja nykytilanteen turvaamiseen vai löydämme-

sesta ei kuitenkaan saa tulla torsoa, vaan sen

pitää ansaita erikseen. Työ jatkuu!

kö oman, radikaalin vaihtoehdon?

pitää löytää tasapaino eläinten hyvinvoinnin, taloudellisen kannattavuuden ja tuottajien

Vuoden toinen Juuri antaa mahdollisuuden

jaksamisen välillä.

perehtyä eläinpolitiikkaan. Seuraavilla sivuilla pääset hyppäämään esimerkiksi eläinak-

Seinäjoen puoluekokouksessa tehtiin nuor-

tivistin saappaisiin. Mikä saa ihmisen tun-

keskustalaista historiaa. Koskaan ennen

keutumaan maatiloille? Fakta on kuitenkin

kolmea nuorta, alle 30-vuotiasta ei ole näh-

se, että tuotantoeläinten oloista ei Suomessa

ty puolueen johdossa. Antti Kurvinen, Katri

puhuttaisi niin paljoa, jos aktivistit eivät toisi

Kulmuni ja Jouni Ovaska tuovat puolueeseen

kyseenalaisella toiminnallaan ongelmakohtia

raikkaita ideoita ja nuoruuden intoa.

Juho Korpela | PÄÄTOIMITTAJA paatoimittaja@keskustanuoret.fi

KEMPIN KANNOILLA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuorten vallankumous

S

iitä asti, kun puoluekokouksessa Sei-

suosion osoittamista ei ole koettu puolueko-

kunnan asukkaaksi on vanhanaikaista – kunta

näjoella hyväksyttiin 1974 sääntö-

kouksessa aikaisemmin. Kiitos, te todistitte

on identiteetti ja yhteisö, josta kaikkien tulee

muutos ja Keskustanuorten piireille

tahdonvoimamme.

voida innostua!

Vain

Keskustanuorten luontovuoden ja kesän

Nuorten vallankumousta on syytä jatkaa

puolue, jonka keskeinen tavoite on sukupol-

kunniaksi vertaan nuorisoliikettä myrskyssä

kuntavaaleihin, sillä tuoreella näkemyksellä

vien välinen oikeudenmukaisuus, on riittävän

uivaan silkkiuikkuun. Se ei jää odottelemaan

luodaan elinvoimaisia kotikuntia. Ennen kun-

rohkea avaamaan vaikuttamiskanavansa nuo-

aallokkoa kovin pitkäksi aikaa, vaan lähtee et-

tavaaleja kierrämme kaikki Suomen kunnat

rille radikaaleille.

simään seesteisempiä kylpyvesiä. Ottakaam-

yhdessä ja tulemme todistamaan, että keskus-

me mallia ja sukeltakaamme päivän politiikan

tanuoret ovat kuntavaalien kuninkaita.

ja osastoille annettiin äänioikeus, olemme muuttaneet puolueen tulevaisuutta.

Lähes puolen vuosisadan jälkeen Keskusta-

myrskyistä kohti kuntavaaleja.

nuoret saivat puoluekokouksesta tuliaisiksi nuorten vallankumouksen sekä henkilövalin-

Olimme ensimmäisiä, jotka käänsivät kat-

noissa että politiikan linjauksissa. Me olemme

seensa tulevaisuuden kuntaan. Keväällä hy-

voimissamme. On ainutkertaista, että puolue-

väksytty Kuntavisio on loistava ja herkullinen

johdosta enemmistö on alle 30-vuotiaita.

startti kuntavaikuttamiseen. Kuntavisio nosti keskusteluun mm. joustavan kuntamallin,

Nuorten vallankumoukseksi voidaan kutsua

e-kuntalaisuuden, kunnan elinvoimakehittä-

myös Keskustanuorten marssia kokousväen

jän tehtävän ja avoimen kansalaisvalmiste-

eteen selvän sanoman kanssa: Keskustan tu-

lun. Itselleni ehdottomasti rakkain avaus oli

lee tehdä periaatepäätös 100 % uusiutuvaan

usean kunnan jäsenyyden kokeilu, monikun-

energiaan siirtymisestä. Vastaavan laajuista

talaisuus. Ihmisten lokeroiminen vain yhden

| 2

Hilkka Kemppi KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA


2 / 16 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

Nuorten esiinmarssi puoluekokouksessa s.20 ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ALKUPÄÄ

LOPPUPÄÄ

s.6

s.18

s.12 s.14

JUURI NYT/

Sarajavon koirat

KVARTAALIN KOVIMMAT/ Kenubiili tulee taas!

TEEMA/ Suuri Saimaa, mut sata on hylkeitä vaan

s.21 s.25 | 3

TEEMA/

Kun aktivismi voittaa puoluepolitiikan

ULKOSUHTEET/

Eurooppalainen yhteistyö antaa paljon

PUOLUE/

Ovaska tahtoo osallistaa


LEHDEN TEKIJÄT

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Juuren avustajat KUVITTAJA:

Lilli Sirkkala Hieman yli 30 vuotias Lilli on ylioppilas, sarjakuvataiteilija, tilarakentaja, muotoilija ja medianomi. Koulutuksen laajuus ja intohimo tekee Lillistä visuaalisten tehtävien moniosaajan. - Parasta on se maaginen hetki, kun on yrittänyt hartaasti saada jotakin toimimaan ja sitten se lähteekin eteenpäin kuin mitään ongelmaa ei olisi ollutkaan. Se pätee sekä 3D:hen että perinteiseen taiteiluun. Lilli kertoo. Lilli ei tavoittele alallaan julkisuutta, mutta haluaa pitää ovet avoimena monille työtehtäville. Juureen Lilli on taiteillut karikatyyrin uudesta puoluejohdosta. - En ole ennen kuvittanut mitään vastaavaa, mutta olen avoin oppimaan uusia tekniikoita.

VALOKUVAAJA:

KUVITTAJA:

Atte Tanner

Sanni Kariniemi

24-vuotias Atte on nuori on

Sanni Kariniemi on graafisen

suomalainen potretti- ja muo-

suunnittelun osastolta 2015 val-

tikuvaaja, joka haluaa kertoa

mistunut suunnittelija ja kuvit-

tarinoita meidän niin oudosta

taja. 30-vuotias Vantaalla asuva

todellisuudesta. Valokuvausta

Sanni käy päivätöissä suunnitte-

Atte opiskelee viimeistä vuotta Lahden Muotoiluinstituutissa,

lutoimisto Bondissa ja tekee lisäksi vapaa-ajallaan erilaisia kuvi-

Hollannissa vietetyn vaihdon jälkeen. Hänen suurimpia inspiraa-

tustöitä niin asiakkaille kuin omaksi ilokseen. Luonnoskirjan piir-

tion lähteitään tällä hetkellä on mystiikka, nuoruus ja muistin

roksiin purkautuvat niin ilot kuin stressikin. Suomalainen luonto

toiminta.

ja metsä ovat Sannille paitsi tärkeä rentoutumispaikka, myös yksi mieluisimmista kuvitusaiheista. Juureen Sanni on kuvittanut

Aten töitä löytyy täältä: www.attetanner.com

eläinaiheisen kansikuvan.

Katja Asikainen

PAINOPAIKKA

Lilli Sirkkala

Punamusta Oy

Jukka Koivula

Lehti on painettu ympäristö-

Sara Huhtanen

ystävälliselle suomalaiselle

Elina Helmanen

Kuusankosken paperitehtaan

Päätoimittaja

Ilmari Nurminen

UPM Fine paperille.

Juho Korpela

Jaakko Mäki-Petäjä

Toimitussihteeri

Maria Seppälä

JULKAISIJA

Seuraava lehti ilmestyy

Suzana Bincl

Taneli Kastikainen

Suomen Keskustanuoret

syksyllä 2016.

Hilkka Kemppi

Apollonkatu 11 A, 00100 HELSINKI

TOIMITUS

AVUSTAJAT Sofia Tuisku Väinö Tuovinen

Atte Tanner

info@keskustanuoret.fi

Sanni Kariniemi

| 4

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakausilehti ISSN 2341-9350 Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVA

Intohimona metsästys

O

ulussa aate- ja oppihistoriaa opiskeleva, Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten varapuheenjohtaja Taneli Kastikainen on profiloitunut vahvasti metsästyspolitiikan saralla. Kerran jos toisenkin Tanelin suusta on kuultu erilaisilla tapahtumilla asiaa esimerkiksi susista tai riistanhoitotyöstä. Tältä mieheltä löytyy mielipiteitä! 21-vuotiaan Kastikaisen kiinnostus politiikkaan ja vaikuttamiseen on lähtöisin Suomen Lukiolaisten Liitosta. Siellä hän teki edunvalvontatyötä ja koulutuspolitiikkaa ensin Pohjois-Suomen piirin hallituksessa ja seuraavana vuonna samaisen piirin puheenjohtajana. – Kun urani Suomen Lukiolaisten Liitossa loppui, piti miettiä, miten pystyisin jatkamaan vaikuttamista. Tutkailin pitkään eri puolueita ja lopulta päädyin Keskustanuorten Lumimyrskyyn Kuopioon. Kuopion reissun jälkeen Kastikainen lähti mukaan Keskustanuorten toimintaan. Eduskuntavaalien aikaan häneltä kysyttiin halukkuutta aloittaa Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten piirin varapuheenjohtajana kesken kauden. Taneli tarttui haasteeseen. Nyt menossa on toinen kausi varapuheenjohtajana. – Keskustalaisuus merkitsee minulle sivistystä. Keskustanuoret on mielestäni maalaisjärjen puolue, meillä on järkeviä linja-

uksia eläinasioista ja energiapolitiikasta. Vaikka Keskustan eläinpolitiikkaa on arvosteltu linjaltaan kovaksi, niin mielestäni se on fiksua. Ymmärrämme myös tuottajan hyvinvoinnin merkityksen. Kastikainen harrastaa valokuvaamisen lisäksi metsästystä. Hän kertoo harrastuksensa vaikuttaneen elämäänsä konkreettisesti.

eläinten oikeuksista niin tuotanto- ja kotieläimissä kuin riistalajeissa. Kymmenen vuoden päästä Kastikainen näkee itsensä yhteiskuntaopin sekä historian opettajana. Lyhyen ajan tavoitteina hän pitää kuntavaaleja sekä yliopistopolitiikkaan syventymistä. Teksti: Juho Korpela Kuva: Ebba Moilanen

– Luonnosta saa paljon monipuolista tietoa. Syön myös paljon itse metsästettyä ruokaa. Metsästys on Kuopiosta kotoisin olevan Kastikaisen mukaan todella tärkeä asia Suomelle. Hän perää harrastukselleen lisää arvostusta, jota voitaisiin lisätä muun muassa koulujen opetuksessa ja median asenteiden muutoksessa. – Metsästys ei ole pelkkää perinnettä, vaan se on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Metsästäjät pitävät hirvikolarit, taimikkovahingot ja vieraslajit kurissa toiminnallaan. Metsästyksessä liikkuu myös valtavat rahasummat, se on kansantaloudellisesti merkittävä asia. Kastikainen on mukana myös Keskustanuorten eläinpoliittisessa työryhmässä, joka valmistelee asiasta linjaa Keskustanuorille Kokkolan liittokokousta varten. Hän lupaa nuorkeskustalaisen eläinpolitiikan olevan rohkea avaus

Luottamusyhteiskunta esillä Hilkka Kempin puoluekokouspuheessa Keskustanuorten

Hilkka

lisyys, ystävät ja naapurit. Kaikkea työtä ar-

päätti vaatimukseen uusiutuvaan energiaan

Kemppi otti puoluekokouspuheessaan Sei-

puheenjohtaja

vostetaan ja ihmisellä on jatkuva jano itsensä

siirtymisestä.

näjoella esiin Keskustanuorten tavoitteita.

kehittämiseen. Isovanhempien kanssa kulu-

- Seinäjoen puoluekokous jääkööt historiaan

Keskustanuoret ovat määritelleet Kempin

tettua aikaa ei mitata sillä, mistä se aika on

kokouksena, jossa uudelleen syntyi vihreäm-

mukaan Suomelle uuden suunnan, luottamus-

pois – vaan sillä, miten mummo voi, Kemppi

pi, aatteellisempi ja rohkeampi keskusta.

yhteiskunnan.

totesi puheessaan.

Päätös täysin uusiutuvaan energiaan siirty-

- Luottamusyhteiskunnassa yhdenvertaisuus

Kempin mukaan Keskusta ei saisi sortua po-

misestä on meidän lahjamme sata vuotiaalle

ja sivistys ovat avaimet onneen. Toisin kuin

pulismin sivupoluille, vaan yhteisen järjen

Suomelle. Kuka muu muka, jos ei keskusta,

hyvinvointivaltiossa, tärkeintä on yhteisöl-

tulisi valaista koko puoluetta. Puheensa hän

kysyi Kemppi. Teksti: Juho Korpela

| 5


Kuva ja teksti: Atte Tanner

Sarajevon koirat

S

odan aikana moni joutui pakenemaan Sarajevosta, jonka takia lukuisat perheet olivat myös pakotettuja jättämään lemmikkinsä jälkeensä. Ihmiset tottuivat pikkuhiljaa näkemään näitä kulkukoiria katukuvassa, jonka seurauksena eläinten kaltoinkohtelusta tuli hyväksytympää. Bosnia ja Hertsegovina pääkaupungissa, Sarajevossa on edelleen yli 10 000 kulkukoiraa. Näiden kohtalosta käydään kovaa vääntöä ongelman eri tahoilta. Useat aktivistit ovat sitoutuneita auttamaan näitä pahoinpideltyjä eläimiä pois kaduilta, kun taas monien kansalaisten näkemys ratkaisusta on paljon brutaalimpi.

| 6


| 7


KVARTAALIN KOVIMMAT

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee tuoreimpia nuorkeskustalaisia uutisia ja politiikan viimeisimpiä villityksiä.

Kenubiili tulee taas! K

eskustanuoret tähyää vuoden 2017 kuntavaaleihin hankkimalla uuden vaaliauton. Uusi auto korvaa legendaksi muodostuneen Kenubiilin, joka kiihdytti Keskustan veret seisauttavaan voittoon viime eduskuntavaaleissa. Tuleva auto tunnetaan työnimellä Kenubiili 2.0. Kenubiili 2.0. tulee kiertämään kaikki Suomen kunnat tulevien vaalien yhteydessä. Kenubiilin avulla Keskustanuoret haluaa nostattaa keskustelua tulevaisuuden kunnasta. Uusi biili on myös erinomainen mahdollisuus herättää nuorten kiinnostusta lähteä mukaan vaikuttamistyöhön ja ehdokkaiksi tuleviin vaaleihin. Viime kädessä Kenubiili 2.0. lisää koko puolueen näkyvyyttä tuomalla yhteisen viestin konkreettisesti lähelle ihmistä. Uusi auto tullaan myös varustamaan resurssien puitteissa ympäristöystävällisiä energiamuotoja korostavilla vimpaimilla. Hyppää sinäkin kyytiimme! Lue lisää: www.keskustanuoret.fi

Keskustanuorten kannanottoja: KESKUSTALTA PERIAATEPÄÄTÖS 100 % UUSIUTUVAAN ENERGIAAN SIIRTYMISESTÄ Suomen Keskustanuoret vaativat Keskustan puoluekokoukselta voimakasta sitoutumista suomalaisen energiapolitiikan suunnan kääntämiseen. Keskustanuoret keskeyttivät lauantaina 11.6 puoluekokouksen yleiskeskustelun ja marssivat kokoussaliin vaatien keskustalta periaatepäätöstä. Kaiken Suomessa käytettävän energia täytyy pohjautua uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Elinkeinoministeri Olli Rehn on jo sitoutunut selvittämään Keskustanuorten aloitteen pohjalta vuoteen 2050 ulottuvan skenaarion, joka perustuu 100 prosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Siinä Suomi tuottaisi vuonna 2050 kaiken energiansa uusiutuvista, hiilineutraaleista lähteistä. - Esimerkiksi Tanska on jo asettanut tavoitteekseen tuottaa sähkön ja lämmön uusiutuvilla 2035 mennessä. Vaikka Sipilän hallituksen energiapolitiikka näyttää energiakäänteen suhteen myönteiseltä, on päästävä sanoista tekoihin, vaatii Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

Keskustanuoret haluavat, että energiavallankumouksessa mukana on koko Suomi. Suomalaiset kunnat tulevat olemaan avainasemassa muutoksen käynnistäjinä. Siksi Keskustanuoret vaativat myös keskustalaisia ehdokkaita sitoutumaan kuntien energiahankinnoissa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon. - Houkutteleva ja elinvoimainen kunta tekee energiaratkaisuja, jotka vastaavat kuntalaisten odotuksiin ja ovat taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä, määrittelee Kemppi. Keskustanuoret ovat tehneet aiheesta puoluekokoukselle kaksi aloitetta. Aloitteessa numero 197 vaaditaan, että yhden valtion ilmasto- ja energiastrategian skenaarioista on selvitettävä, mitä täysin uusiutuvaan energiajärjestelmään siirtyminen tarkoittaisi. Lisäksi aloitteessa 209 Keskustanuoret esittävät, että valtio ja valtion omistamat yhtiöt ja organisaatiot hankkisivat 2020-luvulle mennessä uusiutuvaa sähköä, joka täyttää EKOenergian kestävyyskriteerit tai muut tasoltaan vastaavat kestävyyskriteerit.

| 8


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KVARTAALIN KOVIMMAT

#vainkepujuttuja @EskolaSusanna: Puoluekokous on ihmisen parasta aikaa, mutta tää maanantai töissä ei. #vainkepujuttuja #kepu2016 #kainuu @Iidalaki: Kun ongelmaksi muodostuu se ettei juuriharja mahdu laukkuun #vainkepujuttuja #kepu2016 @AsikainenKatja: Johannes Virolainen on opettanut, että klo23 kannattaa mennä nukkumaan. En mennyt. #vainkepujuttuja #kepu2016 @AleKoivisto: Sukulaiset maalta kylässä. Nyt mennään metrolla Kulosaareen, että näkevät miten metro nousee maan päälle. #vainkepujuttuja @anttisiikaaho: Kalliossa kuultua: ”Keskusta pysyy poliittisella kartalla niin kauan, kun Suomen lapset tykkäävät juoda maitoa.” #vainkepujuttuja @SiljaSilvasti: Yritin kirjoittaa instatessani ”#sushi”. Kännykkäni korjasi sen heti ”#suomikuntoon”. #vainkepujuttuja @anssikekkonen: Keskustan piirikokouksessa Sulon kanssa. Kämäräinen tuli muistuttamaan että on aikanaan vaihtanut @anttikaikkonen vaipat. #vainkepujuttuja

@keskustanuoret

| 9


GALLUP:

Nuorkeskustalaiset tuottajat tentattavana Juuren gallupissa haastatellaan tällä kertaa nuorkeskustalaisia tuottajia, jotka ovat tehneet nuoresta iästään huolimatta pitkän työuran eläinten parissa. Kysymyksiin vastaavat alajärveläinen turkistarhaaja Antti Peltokangas, kiuruvedellä asuva maitotilallinen Tiia-Maria Malinen sekä tuore maitotilallinen Juhani Grönlund Lohjalta. Näitä kysyimme: 1. Oma urasi eläinten parissa; mitä teet työksesi, miksi tällä alalla ja kauanko olet tehny töitä eläinten parissa? 2. Miten huolehdit työssäsi eläinten hyvinvoinnista? 3. Minkälainen eläinsuojelulainsäädäntö Suomessa mielestäsi on? Liian tiukka/liian löysä, miksi? Mitä muuttaisit? 4. Mikä eläinten parissa työskentelemisessä on parasta?

Tiia-Maria Malinen

Antti Peltokangas

| 10

Juhani Grönlund


Tiia-Maria Malinen, maitotilan emäntä

Antti Peltokangas, turkistarhaaja

1. Työkseni hoidan lypsykarjaa mieheni kanssa Kiuruvedellä. Aloitin lehmien hoidon opettelun naapurissa. Tarkoitus oli käydä vain katsomassa lehmiä. Lopulta kuitenkin huomasin kulkeneeni navetalla viikonloppuisin ja lomilla pari vuotta ja niin alkoi työnteon opettelu todenteolla. Siitä on jo reilu kymmenen vuotta aikaa. Ala vain tuntuu edelleenkin omalle ja sitä on oppinut arvostamaan, vaikka helpommallakin työllä elannon saisi. 2. Hyvinvointi on lähtökohta taloudellisesti tuottavalle eläimelle. Pyrin lisäämään eläinten hyvinvointia sen teoriatiedon pohjalta, että kaikki tuotantoeläimet ovat saaliseläimiä, joten niiden käytöstä tulee osata lukea sen mukaan. Eläin vaistoaa herkästi jos ihminen pelkää, stressaa tai on vihainen ja se näkyy eläimen pelkona. Jos tulevaisuuden suunnitelmat käyvät toteen ja rakennamme isomman pihattonavetan, niin navetan suunnitteluvaiheessa tulee huomioida sen toimivuus sekä hoitajan ja eläinliikenteen näkökulmasta. 3. Lähtökohtaisesti Suomessa on yksi maailman tiukimpia eläinsuojelu lakeja. Tiettyjä lisäyksiä olisi syytä kuitenkin tehdä. Vasikoiden nupoutuksessa puudutuksen ja nukutuksen tulisi olla pakollista, koska ne aiheuttavat valtavasti kipua. Itse kiristäisin lakia myös lemmikkieläinten pitoon liittyen, koska niitä voi käytännössä pitää kuka vain jopa ilman tietämystä mitä tietyt eläinlajit vaativat. Muina ongelmina näen koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän puutteet sekä pentutehtailun. Eläinsuojelurikkomuksista annettavat rangaistuksetkaan eivät ole riittävät. 4. Parasta eläinten kanssa työskentelyssä on se, että työssä on selkeä vuosirytmi ja säännölliset rutiinit, mutta silti yksikään työpäivä ei ole samanlainen, mikä ei aiheuta tylsistymistä. Työ tekijäänsä palkitsee: kyllä siitä vain tulee onnistumisen iloja kun maitotuotos nousee tai lehmä poikii terveen vasikan. Hienointa on katsoa eläimen kasvua ja kehitystä ”vauvasta vanhuuteen”, siinä työn ja kasvatuksen jäljen näkee parhaimmillaan.

1. Olen tehnyt töitä eläinten parissa oikeastaan koko elämäni, koska kotona on ollut sikatila. Tammikuussa 2011 tuli sopiva kettutarha myyntiin ja innostuin siitä, vaikkei aiempaa kokemusta tarhauksesta ollutkaan. Olen ollut siis reilu viisi vuotta turkistarhaaja. 2. Koko kettutarhaus perustuu hyvinvoiviin eläimiin. Hyvät häkkiolosuhteet, ravitseva ruoka, puhdas vesi, lajitovereiden seura ja virikkeet ovat ketuille hyinvoinnin peruslähtökohdat. Eläinten vointia seurataan tarhalla jatkuvasti. Sairaat eläimet lääkitään heti taudin todettua ja tarvittaessa lopetataan. Hyvinvoivat ketut ovat virkeitä ja uteliaita, mutta myös rauhallisia.  3. Turkistarhauksen kohdalla lainsäädäntö on mielestäni varsin hyvä. Muutama vuosi sitten tuli esimerkiksi häkkiuudistus, jonka vuoksi eläinten määrää jouduttiin laskemaan kolmanneksella. Nyt eläimillä on mielestäni sopivankokoiset häkit. On hyvä, että lainsaadännöllä luodaan tällekin alalle raamit, jonka puitteissa toimitaan. Tarhausalalla myös liitto on erittäin aktiivinen toimija, jolla on käynnissä jatkuvasti eläinten hyvinvointia paratavia toimia. Tärkeää kuitenkin on, että uudistuksista ja parannuksista säädetään niin, että ala pysyy elinkelpoisena. 4. Parasta on, kun näkee eläinten olevan virkeitä ja terveitä. Jo tarhalle meneminen on mukavaa, kun aistii, että asiat ovat kunnossa. Palkitsevaa on, kun eläinten kanssa tehty työ tuottaa tulosta paremman nahkalaadun ja etenevän jalostustyön muodossa. 

Juhani Grönlund, maitotilayrittäjä 1. Olen lohjalainen maidontuottaja. Itse olen ollut maitotilayrittäjä vuoden 2015 alusta. Sitä ennenkin olen tietysti työskennellyt eläinten parissa kun vanhempani pitivät tilaa. 2. Huolehdin, että eläinten ruokinta ja olosuhteet ovat kunnossa. Eläimet pääsevät kesäisin laitumelle ja talvisinkin ulos jaloittelemaan. 3. Mielestäni on hyvä, että Suomessa on tiukka eläinsuojelulainsäädäntö. Se takaa eettisen tuotannon ja voi olla tulevaisuudessa vientivaltti kotimaisille eläintuotteille. Mielestäni esimerkiksi kivunlievityksen käyttö vasikan nupoutuksen yhteydessä voisi olla pakollista. 4. Parasta eläinten kanssa työskentelyssä on, kun eläimet voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä. Siitä tulee itsellekin hyvä mieli.

| 11


| 12


Uusi eläinsuojelulaki

tunnustaa eläinten itseisarvoisuuden

S

uomen nykyinen eläinsuojelulaki on peräisin vuodelta 1996. Laki astui voimaan ennen nykyistä perustuslakia. Perustuslain muuttuessa eläinsuojelulaki on pysynyt jo kaksikymmentä vuotta muuttumattomana. Eläinsuojelulaki on luonteeltaan puitelaki, joten se ei ota kantaa yksityiskohtiin, vaan luo eläinsuojeluasetuksille raamit. Lähtökohtana eläinsuojelulain suhteen toimii se, että sen pitää pohjautua ajankohtaisiin tutkimustuloksiin eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Sosiaalisen median aikakautena kuluttajienkin tietoisuus on kasvanut. Kulutuspäätöksiään tehdessään moni kuluttaja preferoi tuotetta, joka välittää ostajalleen vaikutelman eettisestä tuotantoprosessista. Eläinsuojelulain uudistusta suunniteltiin jo Kataisen hallitusohjelmassa. Uudistusprosessi on kuitenkin yhä kesken. Ryhmä aloitti työnsä syksyllä 2012, ja suorittaa uudistusta Kataisen hallitusohjelman pohjalta. Hallitusohjelman mukaan: ” Eläinvalvontaa ja sen rahoitusta vahvistetaan ja sitä suunnataan riskiperusteisesti. Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi ja asiaa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi.” Eläinsuojelulakiin liittyy muun muassa kysymys parsinavetoiden ja emakkohäkkien kieltämisestä. Asiasta on kaksi näkökulmaa. Eläinsuojelujärjestöjen näkökulmaan liittyy huoli tuotanto- ja kotieläinten mahdollisuudesta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Parsinavetat ja emakkohäkit eivät tarjoa eläimille mahdollisuutta riittävään liikkumiseen. Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta (592/2010) takaa kytkettyinä pidetyille lypsylehmille ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettaville, poikimattomille yli kahdeksan kuukautta vanhoille poikimattomille naaraspuolisille naudoille (hiehoille) mahdollisuuden päästä laiduntamaan vähintään 60 päivänä ajanjaksolla 1.5-30.8. Parsinavetoista on käyty keskustelua eläinsuojelulain kokonaisuudistusta valmistelevassa ohjausryhmässä, ja niiden suhteen on päädytty ratkaisuun, jossa parsinavetoiden kiellon sijaan yhteiskunta lopettaa uusien parsinavetoiden rakentamiseen liittyvän taloudellisen tuen maksun. Ohjausryhmä otaksuu parsinavetoiden poistuvan muutenkin ajan saatossa käytöstä sitä mukaa kun ti-

lakoko kasvaa. Ryhmä tahtoo eläinsuojelulain puuttuvan silti parsinavetoiden ongelmiin. Parsinavetoiden kiellon pelätään aiheuttavan niin maataloustuottajille kuin yhteiskunnallekin kestämättömiä kustannuksia, sillä moni parsinavetoista on vasta viime vuosina rakennettu. Muihin merkittäviin lain mukanaan tuomiin muutoksiin lukeutuu leikkausta tai muuta kipua aiheuttavien toimenpiteiden lisärajoittaminen. Eläimen ulkonäön tai käyttäytymisen muuttamiseen tähtäävät toimenpiteet kielletään. Poikkeuksista voidaan säätää erillisillä valtioneuvoston asetuksilla. Merkittävin vaatimus näistä on kuitenkin edellytys kivunlievityksen käytölle kaikkien kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä! Muutoksia tullee myös eläinkilpailujen järjestämiseen. Koira- ja kukkotappelujen sekä rodeon kaltaiset kilpailut pysyvät tulevaisuudessakin kiellettyinä. Työryhmän mielestä eläinlääkärin tulee tulevaisuudessakin valvoa eläinkilpailuja, joihin liittyy eläimen kannalta ilmeinen riski kivulle, tuskalle tai kohtuuttomalle rasitukselle altistumiseen. Valvovan eläinlääkärin pätevyyteen liittyviä kriteereitä aiotaan tarkentaa. Eläinkilpailuja valvoville eläinlääkäreille halutaan asettaa jo kunnaneläinlääkäreiltä tutut kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuus voitaisiin hankkia samalta Eviran järjestämältä kurssilta, mille nyt osallistuvat kunnaneläinlääkärikandidaatit. Työryhmä pitäytyy eläinten kloonauksen kansallisesta kieltämisestä. Halutaan seurata yhteiseurooppalaista päätöstä. Euroopan parlamentti haluaa kieltää tuotantoeläinten kloonauksen EU-alueella. Uusi eläinsuojelulaki perustuu siihen, että huolimatta eläimiin sovelletuista esineoikeudellisista säädöksistä, tunnustettaisiin eläinsuojelun suhteen juridisesti eläinten hyvinvoinnin itseisarvoisuus - eläinsuojelua lähestyttäisiin muutoksen myötä eurooppalaisten trendien mukaan entistä enemmän eläinten näkökulmasta. Teksti: Väinö Tuovinen

| 13


Suuri Saimaa,

mut sata on hylkeitä vaan

S

aimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä esiinny missään muualla kuin Suomessa Saimaan vesistössä. Toukokuussa koko Suomi seurasi luonnonsuojelujärjestö WWF:n norppaliveä.

arvioinnista vastaa Metsähallitus. Itä-Suomen yliopiston ja Metsähallituksen tiedot saimaannorpasta ja sen esiintymisestä ja ekologiasta ovat parasta mitä saatavissa on, joten päätöksenteko pitää perustaa niille tiedoille.

Idea norppalivestä syntyi WWF:n ja norppakuvaaja Juha Taskisen yhteistyönä, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Sistosen mielestä ennakkoluuloja puolin ja toisin on saatava hälvennettyä.

- Ajatuksena oli antaa mahdollisimman monelle mahdollisuus nähdä ”livenä” miten hieno eläin saimaannorppa on, ja siten omakohtaisen kokemuksen kautta laajentaa ymmärrystä saimaannorpan ainutlaatuisuudesta ja sen suojelun tärkeydestä. Koko kansan suosikkien Siirin ja Pullervo norpan lepäilyä rantakivellä seurattiin verkossa yli 2 miljoonaa katselukertaa. WWF on jo ilmoittanut, että norppalive lähetetään myös ensi keväänä.

Norppa haastaa paikalliset Saimaannorpan kanta keskittyy keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle. Yli puolet norpan poikasista syntyy Pihlaja- ja Haukivedellä. Rantasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Sistoselle norppa on tullut tutuksi niin politiikan parista kuin järvessä elävänä naapurina. Sistonen näkee norpassa potentiaalia esimerkiksi alueen luontomatkailun kehittymisen kannalta, mutta ei kannata ”liiallista” suojelua. - Suojelurajoitukset ovat nykyisellään riittäviä. Verkkokalastuskieltoa ei saa kasvattaa eikä liikkumista esimerkiksi moottoriajoneuvoilla rajoittaa liiaksi. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen on noussut suojelutyön näkyvimmäksi kritisoijaksi. Helmikuussa Viialainen kirjoitti blogin norpan suojelun liioittelemisesta ja vaati, että kalastusrajoitusten aluerajauksista on päätettävä paikallisesti. Useissa muissa kirjoituksissaan Viialainen on kyseenalaistanut tutkimustulokset ja ehdottanut, että on aika hillitä sukupuuttoon kuolemispuheita. Hänen mukaansa norpan kanta-arviot on tehty alakanttiin.

WWF:n Tolvanen oikoo väitteitä tutkimuksen laadusta. - Tieteellistä saimaannorppatutkimusta tehdään Itä-Suomen yliopistossa, jossa muun muassa apukinosmenetelmä on syntynyt. Saimaannorppakannan seurannasta ja kannan koon

- Suojetyössä tarvitaan vuorovaikutusta virallisten tahojen ja paikallisten ihmisten kanssa, Sistonen tuumii ja ehdottaa kalastajien, luonnonsuojelujärjestöjen ja tutkijoiden yhteistä veneilyretkeä. WWF teetti syksyllä 2015 kyselyn, jossa kartoitettiin ihmisten näkemyksiä liittyen saimaannorpan suojeluun ja norpan turvaksi säädettyihin kalastusrajoituksiin. Kysely osoitti, että Saimaan asukkaat suhtautuvat norpan suojeluun jopa muita suomalaisia myönteisemmin. Tolvasen mukaan Saimaalla onkin pieni mutta äänekäs vähemmistö, joka vastustaa norpan suojelemiseksi säädettyjä kalastusrajoituksia.

Verkot naulaan WWF on työskennellyt sen puolesta, että norpan suojelua tukeva keväinen verkkokalastuskielto olisi asetettu heinäkuun loppuun asti. Menneellä viisivuotiskaudella kuuttien kuolleisuus aleni tuntuvasti rajoitusaikana, mutta kokonaisvuosikuolleisuus ei alentunut, koska kuolemat siirtyivät voimakkaasti heinäkuulle. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen kuitenkin päätti, että verkkokieltoaika on jatkossakin 15.4. – 30.6. - Saimaannorppakannan kasvaessa ja norpan asuttaessa uudelleen alueita, joilta se ehti välillä hävitä, on tarpeen laajentaa myös rajoitusaluetta niin että vähintään kaikki synnytyspesät ovat riittävällä turvasäteellä mukana rajoitusalueessa, muistuttaa Tolvanen. Sekä Metsähallitus että tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen on ainoa keino säilyttää saimaannorppa. Helpoin ja konkreettisin tapa auttaa norpan selviytymistä on olla kalastamatta verkoilla tai ilman asianmukaista nielurajoitinta varustetulla katiskalla Saimaassa. - Ammattikalastajille ja vesialueiden osakaskunnille maksetaan korvauksia kalastusrajoitusten tuomista haitoista. Norppaturvallisia pyydyksiä ammattikalastuksen tarpeisiin kehitellään esimerkiksi EU:n tukemassa hankkeessa, muistuttaa Tolvanen.

| 14


Kuva: Mervi Kunnasranta / WWF

Ammattikalastajat eivät kuitenkaan ole norpalle uhka, sillä ammattikalastukselle muut menetelmät kuin verkkokalastus ovat tärkeämpiä. Esimerkiksi muikkua kalastetaan troolaamalla, nuotalla tai avorysällä. Usein norpan kohtaloksi koituvat mökkiläisten tai kotitarvekalastajien verkot.

INFO •

uhanalaiseksi lajiksi. Erittäin uhanalainen laji on eliölaji, jonka vaara kadota luonnosta lähiaikoina on erittäin suuri. •

Ihminen ja ilmastonmuutos Norpalla ei ole muita luontaisia uhkia ihmisen lisäksi. Vaikka pyydyskuolleisuus saataisiinkin aisoihin, ei sekään välttämättä riitä. Muita uhkia ovat pieni populaatiokoko, sukusiitosheikkous, rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä ilmastonmuutos. - Ilmastonmuutos on kalanpyydysten aiheuttaman kuolleisuuden ohella toinen suuri ja kasvava uhka saimaannorpalle. Norppa on arktinen laji, joka on pesinnässään täysin riippuvainen jäästä ja lumikinospesän kuutille tarjoamasta suojasta. Heikkolumisina talvina, kuutit syntyvät avojäälle, jolloin niiden kuolleisuus on hyvin korkea. Tilannetta voidaan helpottaa – niin kauan kuin lunta on – kolaamalla apukinoksia. Mutta jos Saimaa ei edes jäädy, niistäkään ei ole apua, päättää Petteri Tolvanen. Teksti: Katja Asiakainen

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on luokiteltu erittäin

Saimaannorppaa pidettiin 1900-luvun alussa kalastukselle ”sangen wahingollisena elävänä” ja siitä maksettiin tapporahaa vuoteen 1948, kunnes se rauhoitettiin vuonna 1955. Norppakanta pieneni aina 1980-luvun alkupuolelle saakka, jolloin hylkeitä sukelteli Saimaalla enää hieman alle 200.

Saimaannorpan kannan koko on nyt noin 320 yksilöä, joista

Etelä-Savon ELY-keskus vastaa kalastusrajoitusten sopimisesta

Valtioneuvoston asetukset kalastusrajoituksista saimaannor-

lisääntymiskykyisiä on 135–190 eläintä. osakaskuntien kanssa. pan elinalueilla on annettu 2011, jotta saadaan katettua myös ne tärkeät alueet, joita ei ole pystytty erikseen sopimaan. •

Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava, talviaikainen Saimaan juoksutusstrategia, joka sisältyy Saimaan juoksutussääntöön. •

Tutustu norppaan: www.metsa.fi/saimaannorppa Lähde: Metsähallitus

| 15


”Suomella ei ole varaa ajaa alas kansan- ja aluetaloudellisesti merkittävää elinkeinoa.”

| 16


Turkistarhaus herättää tunteita Suomen Turkiseläinkasvattajain Liiton toiminnanjohtaja, Marja Tiura vastasi Juuren laatimiin väittämiin suomalaisesta turkistarhauksesta. Väite 1. Turkistarhaus on eettisesti väärin Etiikka on voimakkaasti kulttuurisidonnaista: se mikä on yhdessä kulttuurissa hyväksyttävää, voi toisessa olla täysin epäsopivaa. Turkiselinkeinon piirissä puhummekin mieluummin vastuullisuudesta, jolla on yhteisesti hyväksytyt, standardit mittarit. Olemme vastuullinen tuotantoeläinala, joka huolehtii sosiaalisesta, taloudellisesta sekä ympäristövastuusta. Sosiaaliseen vastuuseen sisällytämme vastuun ihmisten sekä eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Väite 2. Turkisala on merkittävä työllistäjä Turkiselinkeinon työllistää suoraan noin 5000 henkilöä ja välillisesti vielä enemmän. Se tarjoaa työtä ja toimentuloa tuhansille maaseudun asukkaille, joille tämä on ainoa tapa työllistyä. Näin tämä kolkka maasta pysyy asuttuna ja elinvoimaisena.

Väite 3. Turkis on epäekologinen Päinvastoin: turkis on ekologisesti tuotettu, kierrätettävä ja kestävä luonnonmateriaali. Turkistuotannossa mitään ei mene hukkaan. Turkiseläimille mieleinen rehu syntyy teurassivuotteista. Niiden ravinnosta noin 40 prosenttia on lihanjalostuksen ja runsaat 20 prosenttia kalanjalostuksen sivutuotteita. Silakkaa pyydetään vuosittain noin 120 tuhatta tonnia. Se ei kuitenkaan tahdo kelvata enää suomalaiseen ruokapöytään, mistä syystä noin 75 prosenttia saaliista päätyy vientiin ja turkiseläinten rehuksi.

Väite 4. Turkistarhaus tulee loppumaan Suomesta muutaman vuoden sisään Suomalaiset turkistuottajat uskovat elinkeinonsa tulevaisuuteen. Suomella ei ole varaa ajaa alas kansan- ja aluetaloudellisesti merkittävää elinkeinoa. Muiden tuotantoeläinalojen viennin arvo on yhteensä noin 1 miljardi. Turkiselinkeinon yksin tuottaman viennin arvo on noin puolet tästä!

Väite 5. Eläinaktivistien kuvaukset tiloilla ovat vaikuttaneet turkistarhojen toimintaan Aktivistien toiminta on vaikuttanut tilojen, eläinten ja niiden lähiympäristön toimintaan paljon. Pahimman ilkivallan aikoihin tiloille aiheutettiin suurta aineellista ja taloudellista vahinkoa. Vapautetut tarhaeläimet eivät selviä luonnossa, vaan

kärsivät ja kuolevat. Tämän ilkivallan seurauksena vapaaksi päästetyt minkit ovat tuhonneet monin paikoin luonnonvaraisina eläneitä lintupopulaatioita. Salakuvaamisen aiheuttama henkinen tuska on käsittämättömän suuri tuottajien ja heidän perheidensä keskuudessa: niillä on kriminalisoitu koko laillinen elinkeino. Hyvää epäreiluksi koetussa salakuvaamisessa on se, että avoimuus tiloilla on lisääntynyt. Monet tuottajat toivottavat vierailijat tervetulleiksi, kunhan se tapahtuu sovitusti ja päiväsaikaan. Kaiken tämän seurauksena turkistilat ovat parantaneet vartiointiaan ja hankkineet hälytysjärjestelmiä.

Väite 6. Lain mukainen häkki on ketuille tarpeeksi suuri Lain mukainen häkki on tarkoituksenmukainen kasvatusympäristö ketulle. Laki määrittelee vaatimukset ketun ja muiden tuotantoeläinten kasvatusympäristöille, joissa eläin voi hyvin ja tuotantoeläimen taloudellinen kasvattaminen on mahdollista.

Väite 7. Turkistilat voivat taloudellisesti hyvin Totta, suurin osa turkistiloista voi vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta hyvin. Suomalainen turkistuottaja on paksunahkainen. Hän on tottunut jyrkkiin suhdannevaihteluihin, jotka toistuva alalla säännöllisin väliajoin. Tähän varautuneilla tiloilla on vahvat taseet, joiden ansiosta ne selviävät hyvin tappiollisistakin vuosista. Vieraalla pääomalla investointeja tehneillä tiloilla saattaa olla vaikeuksia kassan kanssa. Teksti: Juho Korpela

Tiesitkö? Suomessa on yhteensä 931 turkistilaa. Suoraan ala työllistää 4919 henkilötyövuotta. Suomen turkistarhaajien keski-ikä on 52 vuotta. (Lähde ProFur 2015)

| 17


Kun aktivismi voittaa puoluepolitiikan

K

risto Muurimaa Twitter-tilillään: ”Yöllä minä otan

viljelijöitä hän kuitenkin arvostaa. Syön mielelläni suomalaista

kuvia teidän sioistanne”. Tälle miehelle eläinten oi-

kasvisruokaa. Arvostan ihmisiä, jotka työskentelevät ruuantuo-

keudet ovat enemmän kuin pelkkä työ. Voidaan puhua

tannon parissa.

elämäntavasta. Mutta minkälaista arvostusta osoittaa toisten pihapiiriin tunkeuTamperelainen 41-vuotais yhteiskuntatieteiden maisteri Kristo

tuminen? Yön pimeydessä hiippailevat aktivistit pyrkivät toimin-

Muurimaa on ollut leipätöissä Oikeutta Eläimille – järjestössä

nallaan huomaamattomuuteen. Lukkoja ei murreta.

muutaman kuukauden. Häneltä löytyy järjestöstä kuitenkin todella pitkä historia, sillä hän on ollut mukana toiminnassa puo-

Me emme ole yksittäisiä tuottajia vastaan. Ymmärrän, että ihmi-

let elämästään. Koko sen ajan, minkä Oikeutta Eläimille on ollut

set eivät pidä siitä, että heidän alueelleen tullaan. En halua, että

olemassa.

kenellekään tulee paha mieli. Tiloille meneminen on kuitenkin ainut tapa saada tällaista julkisuutta. Kyse on isosta yhteiskunnalli-

Eläinaktivismi aiheuttaa suuria tunteita, niin puolesta kuin vas-

sesta ongelmasta ja se pitää tuoda julki, Muurimaa puolustautuu.

taa. Muurimaa suhtautuu eläinten oikeuksiin hyvin intohimoi-

Oikeutta Eläimille haluaa turkistarhauksen loppuvan. Heidän

sesti. Mutta mikä saa ihmisen tunkeutumaan vieraiden ihmisten

muihin tavoitteisiin kuuluu eläinten oikeuksista keskustelun

maatiloille?

edistäminen sekä kasvissyönnin lisääminen. Meillä ei ole lainsäädännöllisiä tavoitteita esimerkiksi sikatilojen kieltämisestä. Se ei

Ajatus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sai minut lähtemään

ole realistista. Haluamme keskustella, emme kieltää.

mukaan tähän toimintaan. Näen, että eläinten oikeudet ovat kysymys, jonka parissa toimitaan liian vähän, Muurimaa kertoo. Turkistarhoille kohdistuneisiin kettujen ja minkkien vapautus-

Normien purku hirvittää

iskuihin Muurimaa ei ole osallistunut. Kun kameratekniikka oli

Suomalainen eläinpolitiikka ei saa haastateltavalta kehuja. Muu-

kehittynyt tarpeekksi ja se oli hintansa puolesta kaikkien saata-

rimaan mielestä Suomi on jäämässä jälkeen eläinten oikeuksien

villa, tuli mielenosoitusten ja muun ruohonjuuritason työn oheen

kehittymisessä Euroopan Unionissa. Eläinsuojelulain uudistus

myös valokuvauskuvausiskut. Niissä Muurimaa on ollut mukana.

on sahannut edestakaisin, konkreettisia parannuksia ei eläinten

Aktivistit alkoivat kuvaamaan turkistarhoja, sikaloita, kanaloita

oikeuksiin ole tehty ja vallassa on eläinsuojelullisesti vihamielisin

sekä navettoja vuoden 2007 tienoilla. Kysymykseen siitä, milloin

hallitus koskaan. Muurimaa ei selvästikään pidä Sipilän hallituk-

Muurimaa on kuvannut tuotantoeläimiä viimeksi, on vaikea saa-

sen linjauksista.

da häneltä tarkkaa vastausta. Kuvauskertoja hänelle on kuitenkin kertynyt useita kymmeniä.

Eläinsuojelujärjestöt päästettiin ministeriöön keskustelemaan ministeri Tiilikaisen kanssa vasta silloin, kun teurastamoissa ku-

Muistan ensimmäisen kuvauskeikan hyvin. Oli synkkä ja myrs-

vatut videot tulivat julkisuuteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu

kyinen yö ja lähdimme kuvaamaan broileritilaa. Tarkoituksena oli

tavoite siitä, että eläinten suojelusta ei saa koitua lisäkustannuk-

nauhoittaa sitä, miten ahtaasti broilerit elävät. Oikeutta Eläimille

sia tuottajille.

ei ota vastuulleen aktivistien tekemiä iskuja, vaan ihmiset osallistuvat laittomuuksiin itsenäisesti.

Yhteiskunnallinen ongelma julki

Muurimaa pelkää, että eläinten oikeudet voivat tällä hallituskaudella mennä jopa huonompaan suuntaan. Erityisesti kokoomuspolitikkojen ajatus normien purusta on uhka eläimille. Säädöksiä poistamalla pyritään tekemään rahan takomisesta entistä hel-

Muurimaa ei kuulu mihinkään puolueeseen. Miksi hän ei halua

pompaa.

olla mukana puoluepolitiikassa? Puoluepolitiikassa ei pystytä pureutumaan kaikkein keskeisimpiin eläinoikeudellisiin ongelmiin,

Muurimaa saa suoria yhteydenottoja myös tuottajilta. Mones-

kuten siihen miten näemmekö eläimet hyödykkeinä vai itsenäisi-

ti soittajat ovat huolissaan naapurin asioista. Ihmiset toivovat

nä olentoina, joilla kuuluisi olla oikeudet. Parlamentissa ei voida

järjestön pystyvän tekemään jotain ongelmille. Meillä ei ole val-

päättä, että alamme näkemään eläimet toisella tavalla. Muutos

tuuksia tehdä oikein mitään. Monesti eläinlääkärin tarkastusten

tapahtuu syvemmällä tasolla.

jälkeen asia todetaan olevan ok, sillä viranomaiset pystyvät valvomaan vain lain toteutumista. Laki sallii paljon. Tämän takia muu-

Eläinaktivistit ovat poikkeuksetta kasvissyöjiä. Niin myös Kristo.

tosten tulisi painottua lakeihin, ei valvontaan.

Hän ei hyväksy eläimen tappamista ruuaksi. Suomalaisia maan-

Teksti: Juho Korpela

| 18


| 19


PUOLUEKOKOUS

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuorten esiinmarssi Seinäjoen puoluekokouksessa

Seinäjoen puoluekokouksessa nähtiin kahdentuhannen puoluekokousedustajan joukossa noin 250 keskustanuorta. Etelä-Pohjanmaalta nuorten ei tarvinnut lähteä kotimatkalle tyhjin käsin. Viikonloppuna valittuun puoluejohtoon äänestettiin peräti kolme nuorta. Uudeksi puoluesihteeriksi äänestettiin Jouni Ovaska ja varapuheenjohtajiksi Katri Kulmuni sekä Antti Kurvinen. Keskustanuoret keskeyttivät puoluekokouksen yleiskeskustelun ja marssivat kokoussaliin tiukan vaatimuksen kanssa: Kaiken Suomessa käytettävän energia täytyy pohjautua uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Tempausta tahditti Nocturne. Teksti: Juho Korpela Kuvat: Taneli Kastikainen ja Maria Seppälä

| 20


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ULKOSUHTEET

Eurooppalainen yhteistyö antaa paljon

I

hmisten tapaaminen on poliittisen nuorisojärjestön suola. Erilaiset keskustelut johdattavat yhteiseen tietoisuuteen tai keskustelun kautta löydettyyn ymmärrykseen. Joskus näkemykset eivät kohtaa miltään osin. Jokainen juttutuokio aina kahvipöydän kuulumisista suuren salin debatointiin antaa kuitenkin paljon. Etenkin kansainvälisessä kontekstissa.

Kevätkongressi omistettiin henkilövalinnoille Keskustanuoret toimivat myös kansainvälisellä kentällä. Nuorkeskustan eurooppalainen kattojärjestö, euroopan liberaalinuoret (Lymec) kokoontui kevätkongressiinsa Wieniin vappuviikonloppuna 29.4.-31.4. Lymec on Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen ALDE:n tytärpuolue. Kevätkongressissa keskusteltiin energia- ja pakolaispolitiikan lisäksi muun muassa päihdepolitiikasta. Kyseisen kongressin suurin kohokohta oli kuitenkin uuden pääsihteerin ja bureaun eli hallituksen valinta. Pääsihteerin virkaan astui Danica Vihinen, puheenjohtajaksi nousi kahdesta kandidaatista Sissel Kvistel ja varapuheenjohtajaksi Svenja Hahn. Uuteen bureauhun valittiin Lena Höglund, Sergiu Boghean, Kevin Tammearu ja Edgaras Mascinkas. Rahastonhoitajan virkaa tulevalla kaudella hoitaa Marjin Pagter.

Poliittista keskustelua eri lähtökohdista Lymecin työkieli on luonnollisesti englanti, mutta kielten moniosaajia löytyy kosmopoliittisesta joukosta useita. Kevätkongressiin kerääntyi nuorisojärjestöjen poliittisia vaikuttajia useasta eri Euroopan Unionin jäsenmaasta. Jokainen vaikuttaa Lymecissa oman viitekehyksensä puitteissa. Tämä tarkoittaa edustamansa nuorisojärjestön ohella koti-

maata ja kulttuuria, jossa on kasvanut. Eri lähtökohdat luovat pohjan mielenkiintoisille perusteluille ja keskusteluille.

Kansainvälisyydestä hyötyy monipuolisesti Toimiminen kansainvälisessä ympäristössä avaa monia ovia. Omalle Lymecissa edustamalleen nuorisojärjestölle kansainväliset suhteet antavat näkyvyyttä. Suorat keskusteluyhteydet voivat olla myös reitti yhteneviin kantoihin kongressissa ja näin lisätä oman järjestön vaikutusvaltaa. Kansainvälinen toiminta tuo myös henkilökohtaista pääomaa. Kielitaidon kehittyminen, oman maailmankatsomuksen avartuminen ja uudet tavat ymmärtää poliittista kenttää ovat vain pintaraapaisu kaikesta siitä, mitä voi kansainväliseltä kentältä saada, kun sinne antaa omaa panostaan.

Verkostot syntyvät huomaamatta Kansainväliset kontaktit syntyvät kongressissa automaattisesti. Delegaation jäsenenä keskusteluja haetaan jatkuvasti viikonlopun aikana. Omien resoluutioiden esiin tuominen ja mahdollisten ehdokkaiden kampanjointi vaativat aktiivisuutta. Vaikka jokaisella järjestöllä ja delegaatiolla on omat poliittiset intressinsä liittyen kattojärjestön kongressiin, voi tilaisuuksista löytää oikeita ystäviä ympäri Euroopan. Aivan kuten Keskustanuorista löytää ystäviä ympäri Suomen. Kongressissa nostettiin kahvipöydässä eräs teema esille: Lymec ei ole vain lyhyen tähtäimen poliittisen vaikuttamisen paikka, vaan tulevien vaikuttajien paikka kasvattaa ymmärrystä ympäröivästä. Ja löytää kontakteja, joiden kanssa tulevaisuuden politiikkaa tehdään. Teksti ja kuva: Laura Hämäläinen

| 21


ARKADIAN TERVEISET ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| Palstalla kansanedustajat kertovat kuulumisia eduskunnasta.

Ilmari Nurminen SDP:

Suomalainen ruoka on yhteinen asia

K

eskustalaisuus ei ole kovinkaan kaukana omasta sielunmaisemastani. Rakas keskustalainen mummuni oli aikoinaan ”tilallinen” maanviljelijä, joka sanojensa mukaan aikanaan otti ”tilattoman” – minulle ehkä toverillisen - pappani puolisokseen. Muistan lapsuudestani Etelä-Pohjanmaan alavat pellot ja maatalon rauhallisen sielunmaiseman, jonka voi kuvata vain sen itse elämällä. Jokavuotinen työ oli perunannosto, mihin minut silloin puoliväkisin vietiin, jota kuitenkin nyt muistelen lämmöllä.   En kutsuisi itseäni maalaispojaksi, koska todellisuudessa olen varttunut perinteisessä duunariperheessä laitakaupungilla. Tein tätä kolumnin kirjoittaessa Ylen ”tunnista maatilan kotieläimet” –testin. Tulos ei ollut mairitteleva: testin mukaan tunnen käytännön asiat lähinnä farmi-elokuvista. Tosin olen varma, ettei muu kuin todellinen kepulainen ei voi tietää, että lehmä juo yli 100 litraa vettä päivässä. Kirjoitin testistä puoliksi huumorilla, koska todellisuudessa arvostan suomalaista maataloutta ja haluan tehdä politiikkaa, jolla turvataan suomalainen puhdas ja laadukas ruoka.   Mielestäni meidän pitäisi nostaa enemmän nuorten viljelijöiden tekemää työtä esille ja puhua työn arvostamisen puolesta. Joku voisi ihmetellä kolumnin aihevalintaa nuorelta sosialidemokraatilta, mutta olen yleensäkin sitä mieltä, että normit nurin ja ennakkoluulot navettaan – maataloudesta siis muutama sana.   Olen huolestunut, koska viljelijöiden tulot ovat viimeisen parin vuoden aikana laskeneet Suomessa eniten koko EU:n alueella. Halpuutuksen rinnalle tulisi tuoda tulevaisuuteen katsova maatalouspolitiikka. Suomella olisi tässä aito markkinarako tuottaa innovatiivisia korkean laadun ja kestävän kehityksen maataloustuotteita  – myös vientituotteiksi. Tämä on suomalaisen maatalouden kilpailuvaltti. Yksi hyvä esimerkki on paljon mediassakin ollut nyhtökaura. Se on suomalaista innovatiivista, puhdasta ja kestävän kehityksen ruokaa parhaimmillaan.  

Meidän tulisi tukea erityisesti nuoria tuottajia, jotka haluavat investoida ja kehittää tuotantoaan. Erityisesti julkisissa hankinnoissa ja rahoitushankkeissa, mihin poliittinen päätöksenteko voi vaikuttaa, tulisi asettaa korkea ja kestävän kehityksen mukainen kotimaisuusaste. Meidän tulee vaatia tuotteisiin merkintöjä, että näkisimme, kuinka hävettävän vähän viljelijä saa tuotteesta. Toisaalta itse olen aktivoitunut eduskunnassa syömäkelpoisen ruoan roskiin heittämisen kieltämiseksi. Miettikää, että heitämme yli 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin vuodessa? Järjen köyhyyttä.     Suomalainen puhdas ja laadukas ruoka on meille jokaiselle tärkeä asia yli puoluerajojen. Jatketaan keskustelua yhdessä. Olen mukana yhteisessä rintamassa, kuten omat isovanhempani aikanaan.   Ilmari Nurminen Kuva: Sara Pihlaja


Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

Maailman toiseksi suurin puoluekokous?

K

Keskustan puoluekokouksen alla usein toisteltu lauseenparsi on, että keskustan puoluekokous olisi maailman suurin tai ainakin maailman toiseksi suurin puoluekokous Kiinan tai Pohjois-Korean kommunistipuolueiden jälkeen. Kaukoidän yksipuoluemaiden lisäksi keskustan ohi virallisten kokousedustajien määrässä pyyhältää kuitenkin myös Yhdysvaltojen molempien pääpuolueiden kokoukset jos vertailukohtana on Seinäjoen kesäkuinen kokous.

ukseenkin puolueen jäsenyhdistykset olisivat voineet lähettää yli 4000 kokousedustajaa. Paikalla Seinäjoen kokouksessa oli 2142 äänivaltaista edustajaa. Käytännössä siis jokainen niin haluava keskustalainen pystyy osallistumaan äänivaltaisena kokoukseen jos vain jaksaa asian eteen nähdä hieman vaivaa.

Tämä tekee kokouksen luonteesta hyvin toisenlaisen kuin muiden suomalaisten puolueiden kokouksista tai puhuttakaan ulkomaisista puolueista. Kokouksen osanottajista huomattavan suuri osa on ”tavallisia keskustalaisia”, eikä niinkään minkään pienen puolue-elii”Vaikka kokousedustajien tin valitsemia tai ohjaamia edustajia. Idän määrässä keskusta onkin menettänyt asemiaan kan- kommunistipuolueet ovat tämän epädemokraattisuuden räikeimpiä esimerkkejä.

Vaikka kokousedustajien määrässä keskusta onkin menettänyt asemiaan kansainvälisesti, niin Suomessa kokous on edelleen ylivoimaisesti suurin, ja Euroopan tasollakin taakse jäävät mm. Saksaa hallitsevat sainvälisesti, niin Suomessa kristillisdemokraatit. Väestön kokoon suhkokous on edelleen teutettuna keskusta on kuitenkin selvästi Vaikka puoluekokousedustajien määrä onylivoimaisesti suurin.” suurin. Viimeisimmässä Kiinan kommukin laskenut vuoden 1981 ylimääräisestä nistipuolueen kokouksessa kokouseduspuoluekokouksesta, jolloin 4031 kokoutajia oli 2270 henkeä, vaikka maan väestömäärä on ylittänyt sedustajaa äänesti keskustan presidenttiehdokkaasta, niin kojo aikaa sitten miljardin rajapyykin ja puolueenkin jäsenmäärä kouksen kova ydin on silti säilynyt. Keskustan puoluekokous on lähenee 100 miljoonaa. edelleen kansanvaltainen ja kansanomainen tapahtuma, jossa puheenaiheet vaihtelevat kylätien kunnosta kansainvälisen Poikkeukselliseksi kokouksen tekee suhteessa muihin puolueisuurvaltapolitiikan kuvioihin. Ja tästä kokouksen luonteesta siin useampikin asia. Tärkein näistä on se helppous jolla valtakiinni pitäminen onkin tärkeämpää, kuin kilpailu kokouseduskirja on mahdollista kokoukseen saada. Seinäjoen puoluekokotajien lukumäärästä.

| 23


PUOLUE

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Neilikkasihteeri Laaninen: Kaikki on nyt nähty Teksti: Väinö Tuovinen Kuva: Keskusta

O

n keskiviikkoinen kevätaamu. Haemme kahvia puoluetoimiston keittimestä ja istuudumme puoluesihteerin työhuoneen keltaisille sohville jutustelemaan. Seinälle on ripustettu kartta Suomen entisistä lääneistä. Matkustetaan ajassa taaksepäin, vuoteen 2010. Sateen uhka varjosti sunnuntaista lippumarssia. Suomenmaan tuolloinen päätoimittaja, lehtimies Timo Laaninen oli nostettu murskaavalla äänimäärällä puoluesihteeriksi edellispäivänä. Ilta olikin kulunut uuden puoluejohdon keskisissä neuvotteluissa, joita jatkettaisiin vielä maanantaina puoluetoimistolla. Laaninen teki myöhemmin runsaasti kritiikkiä herättäneen päätöksensä: lippumarssi peruttiin. Kuin kohtalon ivana sateen uhka poistui. Puolueväen keskuudessa päätös kirvoitti jos jonkinmoista närää.

Laaninen muutti 1970-luvun lopulla Tampereelle opiskelemaan. Hän toimi Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana vuosina 1979-1980, kunnes edessä häämötti Nuoren Keskustan Liiton (NKL) liittosihteeriys. Laaninen pääsi keskelle jännitysnäytelmää, Keskustan murrosta presidenttipuolueesta jälkikekkoslaiseen aikaan. Puolueen puheenjohtajana tuolloin toiminut Johannes Virolainen näytti nuorkeskustan silmissä kehityksen jarrulta. Virolainen oli radikaali, muttei riittävän. Vuonna 1980 puheenjohtajaksi nousi nuorkeskustan tukema Väyrynen. Hävinnyt Virolainen voitti lohdutukseksi Ahti Karjalaisen päästen puolueen presidenttiehdokkaaksi vuonna 1981. Karjalainen ja Virolainen olivat jo pitkään kilpailleet pääsystään Kekkosen paikalle. Lopulta presidentin paikka meni kuitenkin Koivistolle.

– Olihan se aika huumaava kokemus, sehän oli kova vaali, kuvaa Laanisen mukaan jotkut asiat eivät sadassa vuodessa muutu Laaninen puoluekokoustunnelmia. Historian myötä Laanisen miksikään. Yksi niistä on Väyrynen, tosin Laaninen mainitsee edeltäjäksi osoittautunut Jarmo Korhohajauttamisen: nen oli osittain tahattomastikin joutunut ”Keskusta kulkee vaalirahakohun alttarille. – Siinä näkyvät puolueiden ja eri etutahojen tässä ideologiansa väliset ideologiset erot. Esimerkiksi Helsinkautta vastavirtaan: – Hänestä tuli puolueen pahan olon symgin Sanomat ajaa hajauttamiskeskustelususkomme hajauttamisen boli, tiivistää Laaninen Korhosen poliittisa omaa asiaansa ihan konkreettisestikin mahdollisuuksiin” sen kohtalon. – lehti on käytännössä luopunut tavoittelemasta merkittävää levikkiä kaikkialla – Meillä oli hieno kampanja! Mukana oli iso ja mukava porukka. Suomessa. Se on käpertymässä pääkaupunkiseudun sanomalehMeillä oli sellainen kampanjajippo, että jaoimme neilikoita sieldeksi. lä Lahdessa lauantaina. Mieleen jäi etenkin se, kun neilikoiden määrä alkoi heti lauantaiaamusta alkaen siellä salissa jatkuvasti Laaninen jakaa näkemyksen aluepolitiikasta ja koko Suomen lisääntyä – kun jossain kokouksessa kävin, niin mieleen jäi, että asuttamisesta osana keskustalaisuuden ydintä. Hän haluaisi siellä melkein kaikilla oli jo valmiiksi se neilikka rintapielessä. puolueeseen lisää hajauttamiskeskustelua. Keskittyminen ja kaupungistuminen ovat olleet megatrendejä jo pitkään: Neilikat nousivat puoluekokouksessa Laanisen tavaramerkiksi. Toimittajana ja kirjailijana kunnostautunut viestintäosaaja – Keskusta kulkee tässä ideologiansa kautta vastavirtaan: usJussi Lähdekin on tiettävästi kehunut tempausta yhdeksi onkomme hajauttamisen mahdollisuuksiin. nistuneimmista näkemistään kampanjatempauksista. Hajauttamisen ohella nuorkeskustaa on viime vuosina valvotta– Tilanne oli mennyt sairaaksi. Jarmoa vain haukuttiin, mutnut keskustalainen kaupunkipolitiikka. Mitä se on? ta kukaan ei kuitenkaan tuntunut laittavan paitaansa likoon vaihtoehdon tarjoamiseksi, minkä takia päätin sitten puolue– Olin 90-luvulla neljä vuotta Helsingin piirin puheenjohtaja. sihteerikisaan lähteä. Kyllä siinä oli ensisijaisena tavoitteena Kyllä keskustalainen kaupunkipolitiikka on sitä, että puhumme puolueen maineen palauttaminen. ainoana puolueena Helsingissä samalla tapaa kuin puhuisimme Lapissa, Oulussa, Itä-Suomessa tai Länsi-Suomessa. Toimintaa

| 24


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

toki vaikeuttaa asenne, jossa maakuntien edustajat antavat monesti ymmärtää, että kaikki yhteiskunnan varojen käyttö pääkaupunkiseudulla olisi väärää. Viime kevään eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut jäävät muistoihin puoluesihteeriuran kohokohtana. Keskusta nostettiin vuoden 2011 rökäletappiosta eduskunnan suurimmaksi puolueeksi historiallisella marginaalilla. Tämä vaikutti ratkaisevasti Laanisen luopumispäätökseen: nyt on kaikki nähty. Laaninen haluaa jättää tilaa nuoremmille. Niin hän on tehnyt aiemminkin. Vuonna 1984 Laaninen siirtyi NKL:n pääsihteerin tehtävästä Suomenmaahan politiikan toimittajaksi, kun nuorisojärjestön jäsenilleen asettama ikämittari tuli täyteen. Sittemmin Laaninen on toiminut kolmen keskustalaisen pääministerin, Ahon, Jäätteenmäen ja Vanhasen, poliittisena erityisavustajana. Parasta elämässä on Laanisen mielestä elämä itsessään, mutta myös vaimo ja lapset. Laaninen kertoo hankkineensa vastikään koiran. Jäljellä on enää viesti. Se on nuorkeskustalle: – Kehotan nuorisojärjestöä jatkossakin vahvaan aatteelliseen työhön. Tarvitaan nuorisojärjestö, joka paitsi kasvattaa tulevia johtajia puolueelle, myös kasvattaa ylipäätään jäsentensä tietoisuutta – kykyä arvioida maailmaa ja yhteiskuntaa. Nuorisojärjestön pitää elää ajassa ja koittaa katsoa tulevaisuuden trendejä: mitä he ovat ja miten tätä keskusta-aatetta pitää kussakin ajassa soveltaa.

PUOLUE


PUOLUE

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Ovaska tahtoo osallistaa K

eskustan vastavalittu puoluesihteeri Jouni Ovaska myhäilee tyytyväisenä työhuoneessaan, mutta syystäkin. 29-vuotias valittiin tiukaksi käyneen toisen vaalikierroksen jälkeen niukalla marginaalilla jatkamaan Laanisen perintöä. Toiseksi jäi keskustan 40-vuotias viestintävastaava Mari Kokko. Tätä vaalia ei neilikoilla voitettu. Ovaska kuvaakin kampanjaansa kolmella sanalla: hillitty, selkeä ja tyylikäs. – Siinä oli esite, tarra ja pastilli. Se oli suunnitelmallisesti tehty, selkeä ja yksinkertainen. Toisin kuin viime kerralla puoluesihteerin vaihtuessa, nyt pelistä jäi kaikille parempi maku suuhun. Ovaska kehuu suuresti niin edeltäjäänsä Laanista kuin kilpakumppaneitaan: – Lähenimme totta kai toisiamme, vitsailimme ja kävimme puolueen asioita läpi, erittäin hyvä kuva jäi kaikista ehdokkaista ja siitä, miten puoluetta voidaan jatkossa yhdessä työstää eteenpäin.

panjassaan hän suunnitteli ottavansa käyttöön jäsenkyselyt, joiden avulla jäsenistöä pyrittäisiin osallistamaan. Hän haluaa lisätä puolueen sisäistä tiedon liikkuvuutta sekä levittää piirien ja osastojen kehittämiä alueellisesti toimivia käytäntöjä koko Suomeen. Riittävän laaja osallistaminen halutaan ulottaa myös osaksi puolueen periaateohjelmauudistustyötä. Ovaska uskoo laaja-alaisesti vuoropuheluun. Ohjelmatöihin osallistamisen lisäksi hän haluaa parantaa puolueen kentän ja eduskuntaryhmän sekä puolueen ja sen sisarjärjestöjen välisiä keskusteluyhteyksiä. Hän painottaa myös vaalien välissä tapahtuvaa vuoropuhelua suomalaisiin. Ovaska ei vaikuta välittävän lyhytjänteisistä kampanjoista, vaan pitkäjänteisestä järjestelmällisestä osallistamisesta ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisesta. Ovaskan lupaukset eivät jää tähän. Ovaska tahtoo keskustalle oman älypuhelinsovelluksen, joka tarjoaa jäsenille digitaalisen jäsenkortin. Hän haluaa selvittää mahdollisuutta jäsenmaksujen yhtenäistämisestä. Myös puolueen verkkosivut ja koko viestintä halutaan heittää kertaheitolla uusiksi.

Ovaska tuli kampanjassaan tunnetuksi työlistansa kautta. Merkittävin tavoite ”Kirjaimellisesti pappa (Timo Ovaskan onnistumisen kannalta keskeisessä on tehdä keskustasta Suomen vaikuttavin roolissa on puolueen presidenttiehdokas MatLaaninen) jätti jälkeensä kansanliike. Ovaska kuvaa edeltäjäänsä täysin puhtaan työpöydän, ti Vanhasen vaalimenestys. Vanhanen haluaa poliittiseksi strategikoksi, mistä poikekampanjaansa koordinoitavan puoluetoimisvieläpä siistin. .” ten hän aikoo puoluesihteerinä keskittää tosta käsin. Ovaska uskoo Vanhasen pärjäävän energiansa järjestölliseen kehittämiseen ja puoluetoimiston johosallistavalla ja keskustelevalla otteella, mitä Vanhanen toteuttamiseen. Ovaska unelmoi puoluetoimistosta paikkana, missä taakin Ulkopolitiikkaa yhdessä -kiertueellaan. Ulkopolitiikka ei kuka tahansa keskustalainen voisi asemastaan riippumatta kojää vain pienen sisäpiirin jutuksi. Istuvan presidentin haastamikea olonsa kotoisaksi. Hän haluaa ottaa avosylin vastaan kaikseen liittyy tietysti Suomen poliittisessa ilmapiirissä aina epävarki vieraat puolueen kentältä. Nyt keskustassa onkin kysyntää muuskysymyksiä. Yleisesti ottaen Ovaska haluaa toiminnallaan Ovaskan kaltaiselle järjestöihmiselle – huolimatta puoluejohdon saada keskustan erottumaan etenkin hallituskumppanistaan nuorennusleikkauksesta, on puheenjohtajistossa kaksi keskeisillä kokoomuksesta. Moni äänestäjä näkee hallituksessa keskustan paikoilla konkaroitunutta miestä. Poliittis-urallinen maratonaalinjan sijaan kokoomuslaisuutta, huolimatta hallitusohjelmaan ri Timo Laaninen osoittautui tietotaidoltaan korvaamattomaksi läpi saaduista keskustalaisista pääpainotuksista. Viestinnällä ja Sipilän ensimmäisellä puheenjohtajuuskaudella. Mutta nyt uusi vuoropuhelulla voidaan saada muutos aikaan. puoluejohto on jo vakiintunut politiikassa kouliintuneen Sipilän ympärille. Strategisoinnin ohella Laaninen on onneksi kerinnyt Vuosina 2011-2013 Keskustanuorten varapuheenjohtajana toipuoluettakin hoitamaan: minut Ovaska lupaa tuoda puolueeseen nuorisojärjestössä hyväksi havaittuja käytänteitä: – Kirjaimellisesti pappa (Timo Laaninen) jätti jälkeensä täysin puhtaan työpöydän, vieläpä siistin. Puoluehan on hyvässä tilan– Myös puolueella on paljon opittavaa niistä työskentelytavoista teessa papan jäljiltä – hallinto, talous, kaikki nämä ovat hyvässä ja koulutuksista, joita Keskustanuoret ovat jo pitkään järjestäkunnossa. neet. Ovaska haluaa tuoda keskustaan suoraa jäsendemokratiaa. Kam-

Teksti: Väinö Tuovinen Kuva: Suzana Bincl

| 26


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 27

PUOLUE


LIFESTYLE

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tavoitteena 5545 metriä P

äätä ei ole vielä huimannut, vaikka marraskuussa edessä häämöttää kiipeäminen pilvien yläpuolelle 5545 metriin Kala Patharin harjanteelle. Kapua vuosi on tähän mennessä monipuolinen paketti, jossa ensin stressaa varainhankintaa ja sitten jossain vaiheessa tajuaa, että niin, pitäisiköhän sitä jotenkin valmistautua siihen itse kiipeämiseen. Näin ainakin itselleni. Vielä tammikuussa itse varsinainen kapuaminen vuorelle tuntui hyvinkin kaukaiselle ja siltä se edelleenkin tuntuu. On absurdia ajatella, että muutaman kuukauden päästä saavutan yhden unelmani eli pääsen matkustamaan Nepaliin. Ehkä juuri sen vuoksi ajatus tuntuu kaukaiselta, koska oma haave on toteutumassa ja sitä jotenkin on vaikea uskoa. Vuorille kiipeily on siinä vain ehdoton plus-puoli ja unelma, jota en ehkä ennen Kapuaan pääsyä ole uskaltanut unelmoidakaan. Valmistautuminen on vielä hyvinkin puolivälissä. Vaelluskengät on ostettu. Kenkien sisäänajokin on jo aloitettu. Ohjeesta ”kenkien sisäänajon varten pitää kävellä niillä 100 kilometriä” on suoritettu huikeat 5 kilometriä. Mikäpä sitä kesällä on vaelluskengillä kävellä helteisillä keleillä. Rokotuksia en vielä ole ottanut, mutta kesän aikana olisi tarkoitus myös ottaa lavantauti ja hepatiitti Aja B-rokotteet. Varusteita en sen enempää ole hankkinut ja yritän niidenkin kanssa noudattaa kierrättämisen periaatetta. En näe järkeväksi ostaa kaiken maailman kiipeilytavaroita uutena, koska voihan hyvinkin olla, ettei minusta tämän reissun jälkeen tule uutta Veikka Gustaffsonia. Toivottaavsti ystäviltäni ja sukulaisiltani löytyy kaapin perukoilta varusteita lainaan. Makuupussin, kiipeilusauvat, makuualustan, retkityynyn ja päivärepun voi tarvittavista varusteista sentään jo viivata yli. Kunnon kohottaminen on olennainen osa valmistautumista. Olemme saaneet neuvoksi, että pitkät kävely-, pyöräily-, ja hiihtolenkit ovat hyvää valmistautumista. Intoa puhkuen lähdin heti tammikuun koulutuksen jälkeen kahden tunnin kävelylenkille pitkin Helsingin katuja. Reppuun laitoin runsaasti ylimääräistä painoa, koska se kuulemma hyvä tapa treenata. Kun kävelin pimeässä peilijäisillä Helsingin kaduilla painot repussa, mietin,

että tässä ei nyt ole tuon taivaallista järkeä. Joka toinen askel lipsui ja selälleen meinasin lentää useamman kerran. Siihen jäivät ne kävelylenkit. Sen sijaan olen kohottanut kuntoa sellaisilla tavoilla, jotka aiheuttavat enemmän mielihyvää kuin mielipahaa. Pyöräileminen töihin, juokseminen, jumpissa ja kuntosalilla käyminen ovat olleet itselle ne mieluisimmat muodot valmistautua. Kesällä suunnitelmissa on kuitenkin pitkien kävelylenkit tekeminen joissakin Suomen hienoista kansallispuistoista. Kaikessa valmistautumisessa olen ottanut itselleni ohjenuoraksi sen, että tekemisen pitää tuntua itselle hyvältä ja luonnolliselta. Varainhankinta ei ole tuntunut missään vaiheessa vereltä, hieltä ja kyyneliltä, kun on saanut tehdä sitä omalla tavalla. Kunnon kohottamisessa haluan noudattaa samaa periaatetta. Mitä järkeä on tehdä sellaisia asioita, joista ei erityisemmin välitä. Kapua-vuosi pitää olla miellyttävä kokemus. Nyt kun niin sanottu henkilökohtainen varainhankinnallinen tavoite 5545 euroa on tavoitettu, olisi syytä ehkä alkaa keskittymään entistä tiiviimmin tulevaan fyysiseen suoritukseen. Varainhankinta jatkuu yhä, sillä kaikki tuo 5545 euron ylikin menevä osuus menee lasten ja naisten hyväksi Nepalissa ja Keski-Aasiassa. Luonne ei anna periksi lopettaa, kun vuotta on vielä jäljellä. Varainhankinnassa noudatan samaa periaatetta kuin kapuamisessa: niin pitkälle mennään kun pystytään. Vaikka meille tammikuisessa koulutuksessa todisteltiin, että kyllä sinne huipulle sisullakin pääsee, niin ihan oman sisukkuutteni testaamiseen en valmistautumistani aikonut jättää. Valehtelisin, jos väittäisin, etten aika ajoittain kuvittele itseäni harjanteet huipulle ja miettiä, että miltäköhän silloin oikeasti mahtaa tuntua. Varmaan satakertaa paremmalle kuin omissa kuvitelmissaan on voinut mennä. Realistinen pitää kuitenkin olla. Ohut ilmanala ja mahdolliset muut epäonnet voivat lopettaa matkan huipulle, mutta siihenkin olen yrittänyt itseäni valmistaa. Niin pitkälle mennään kun sisulla pääsee, mutta terveyden ehdoilla. Teksti: Elina Helmanen Keskustanuoret tukee Elinan kapuamista kohti Nepalia

| 28


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

LIFESTYLE

Vuoden 2015 kapuajat kiipesivät Boliviassa Huayna Potosin huipulle 6088 metriin Kuva: Kapua

Mikä Kapua? Kapua kerää varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Kahdeksannen Kapua-kampanjan tavoitteena on kerätä 20 kapuajan voimin 100 000 euroa koulutuksen ja terveyden edistämiseen Nepalissa ja Keski-Aasiassa. Varat menevät Väestöliiton, Taksvärkki ry:n ja Kynnys ry:n kehitysyhteistyökohteille. Väestöliitto edistää kerätyillä varoilla nuorten seksuaaliterveyttä, Taksvärkki kehittää kyläkouluja yhdessä oppilaskuntien kautta ja Kynnys ry kanavoi tuen Keski-Aasian vammaisten naisten seksuaaliterveyden ja –oikeuksien edistämiseen. Jokaisella kapuajalla on oma henkilökohtainen keräystavoite 5545 euroa. Marraskuussa 2016 kapuajat matkaavat Nepaliin ja tutustuvat siellä Väestöliiton ja Taksvärkki ry:n työhön. Matka huipentuu kapuamiseen Mount Everestin perusleiriin ja Kala Patharin huipulle (5545 metriä). Kapuajat kustantavat matkan Nepaliin omasta pussistaan.

Vuoden 2014 kapuajat huiputtivat Etiopian korkeimman vuoren, Ras Dashenin (4550m). Kuva: Suvi Aarnio

Maaliskuussa uudet vaelluskengät pääsivät ensimmäiseen sisäänajotestaukseen Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa. Kuva: Elina Helmanen

| 29


KENTÄN ÄÄNI

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuorisopolitiikan leijonat Kirjoittaja on toimittaja ja pitkän linjan Keskustanuori.

M

inun ei käy kateeksi niitä nuorisojohtajia, jotka luotsaavat joukkojaan talouden alavireisinä aikoina. Erityisen tukalalta saattaa tuntua silloin, jos oma puolue on sitoutunut hallitusohjelmaan, joka toteuttaa joiltakin osin omien arvojen ja ihanteiden vastaisia tavoitteita. Kun ajat ovat hankalat, korostuu sisäisesti käytävän poliittis-ideologisen keskustelun sekä linjanvedon merkitys erityisen paljon. Nuorisopoliitikkojen on tehtävä kotiläksynsä riittävän hyvin. Löysistä puheista narahtaminen on noloa, eikä anna uskottavaa kuvaa omasta saati oman viiteryhmän poliittisesta uskottavuudesta. Arkailla ei silti pidä. Kaikkia viime vuosien valovoimaisia nuorisopoliitikkoja on yhdistänyt rohkeus. Li Andersson ja Susanna Koski ovat takavuosien nuorisopolitiikan leijonia, joista kumpikaan ei hävennyt tai arkaillut julistaa omaa, osin vastakkaistakin, ideologiaansa kovaan ääneen. Vaikka ulostulot olivat ajoittain raflaavia, pitivät Andersson ja Koski suomalaisen nuorisopolitiikan ilmaherruutta pitkään hallussaan ihailtavalla tavalla. Vasemmistonuoret olivat vaihtoehto. Kokoomusnuoret olivat vaihtoehto. Valitettavasti Suomen Keskustanuoret ei ole viime vuosina lukeutunut suomalaisen nuorisopoliittisen tähtitaivaan kirkkaimpiin valoilmiöihin. Ulkokehältä asioita tarkastelevan arvio on, että Keskustanuoret on liiaksi tuudittautunut myötäilemään ukkopuolueen kantoja ja kehräämään Juha Sipilän sylissä. Kuitenkin Keskustanuoret pärjää vain olemalla omaleimainen ja rohkea. Henkevät keskustelut Apollonkadun saunakabinetissa eivät riitä, jos oma poliittinen viesti ei koskaan tavoita satojatuhansia suomalaisnuoria.

Nuoriso on aina ollut kriittistä porukkaa, joka ei purematta niele kuulemaansa. Jokaisen poliittisen nuorisojärjestön, myös Suomen Keskustanuorten, on voitettava kerta toisensa jälkeen puolelleen nuorten huomio, mielenkiinto, arvostus ja luottamus. Nykymaailmassa ei enää kukaan voi luottaa siihen, että joku automaattisesti äänestää tiettyä puoluetta, koska suvussa on aina tehty niin. Aivan viime aikoina Keskustanuoret on väläytellyt ilahduttavasti kulmahampaitaan. Kolmen nuoren työntäminen puolueen johtopaikoille Seinäjoen puoluekokouksessa on historiallinen saavutus, josta voi olla ansaitusti ylpeä. Työ kuitenkin jatkuu, eikä itsetyytyväisyyteen ole varaa. Nuorisopolitiikka on taito- ja ajoituslaji siinä, missä politiikka ylipäätään. Poliittinen julkisuus on yhä henkilö- ja mediavetoisempaa. Itseään arvostavan nuorisojärjestön on näyttävä ja kuuluttava niin sosiaalisessa kuin valtakunnan mediassa. Keskustanuorten medianäkyvyydessä on edelleen runsaasti parantamisen varaa. Itselleni rapsahti jo aiemmin tänä vuonna mittariin peruuttamaton 30 ikävuoden rajapyykki. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraava Keskustanuorten liittokokous on viimeiseni. Järjestö on antanut minulle vuosien saatossa paljon. Tulen jatkossakin seuraamaan mielenkiinnolla poliittisen suosikkiseurani junioriosaston edesottamuksia. Olkaa nuorisopolitiikan leijonia, älkää lampaita! Teksti: Jukka Koivula Kuva: Matti Tanner

| 30


Teksti ja kuvat: Sara Huhtanen

IRTI JUURISTA:

Vaalihumua Jenkeissä

Tänä keväänä toteutin yhden unelmani, kun lähdin opiskelijavaihtoon Yhdysvaltoihin, North Carolinaan. Opiskelu University of North Carolina Wilmingtonissa erosi suomalaisista yliopisto-opinnoista monella tapaa. Kun Suomessa arvosana määräytyy yleensä tentin ja ehkä loppuesseen perusteella, UNCW:ssa arvosana rakentui pienemmistä tehtävistä ja aktiivisuudesta koko kurssin ajalta. Lisäksi professorit kannustivat soveltamaan opittua käytännössä. Yhtenä kurssityönä tein Hillary Clintonin kampanjaa soittelemalla rekisteröityneille demokraateille esivaalien alla.

USA:n vaalivuosi oli täydellinen vaihtoajankohta niin poliittisen viestinnän opintojen kuin politiikkaharrastuksen kannalta. Amerikkalainen vaalikampanjointi on todella negatiivista ja täynnä likaisia temppuja. Republikaanien esivaaleja seuratessa kävi välillä mielessä, voiko kyseessä olla ”vapaan maailman johtajaehdokkaan” valinta, vai olisiko koko absurdi sirkus kuitenkin käsikirjoitettua tosi-tv-viihdettä. Trumpin kannattajissa taas tiivistyvät kaikkein pahimmat amerikkalaiset stereotypiat.

Opiskelujen ja politiikan lisäksi ehdin myös urheilla, penkkiurheilla ja matkustella niin lentäen, vuokra-autoilla kuin parjatuilla pitkänmatkan busseilla. Osavaltioista tuli nähtyä Massachussets, Connecticut, New York, Pennsylvania, Maryland, Washington D.C., Virginia, North Carolina, South Carolina, Georgia, Florida, Texas ja Oklahoma. Itä-rannikko tarjoaa historiaa, vuoria, suurkaupunkeja, maaseutua ja paratiisirantoja. Kokemus tiivistettynä: USA on ääripäiden maa. ”American dream” hyväosaisille, mutta painajainen huono-osaisille.


KULTTYYRIA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tom of Finland: The Pleasure of Play

H

elsingin Taidehallissa kesän ajan nähtävä The Pleasure of Play on tähän mennessä laajin Tom of Finlandin (Touko Laaksonen, 1920–1991) tuotantoa esittelevä näyttely. Taidehallissa esillä on niin lakanoista kuin postimerkeistä tuttuja mieskuvauksia, mutta myös Laaksosen varhaistuotantoa, kuten herkkiä luontoaiheisia akvarelleja.

Teksti: Katja Asikainen

Touko Laaksonen vietti kaksoiselämää. Suomessa edes kaikki perheenjäsenet eivät tienneet Laaksosen homoudesta tai siitä, että hän oli kansainvälisesti kuuluisa taitelija. Viime sotien veteraani Laaksonen työskenteli pääasiassa Yhdysvalloissa. Miespiirrokset ovat rohkeita ja karrikoituja. Kuvaukset kapealantioisista, leveäharteisista ja housun etumukset pullottavista miehistä ovat herättäneet keskustelua seksuaalisesta monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja pornografian ja taiteen suhteesta. Jos kuvista rajaisi pois ne pullottavat etu-

mukset, välittyisi katsojalle vielä selvemmin viesti vapaudesta rakastaa ja nauttia. Laaksosen eroottiset kuvat ovat tehneet hänestä yhden Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista taitelijoista. Sen huomaa myös Taidehallissa vieraillessa. Näyttelyn kävijät ovat kansainvälistä sakkia.

Tom of Finlandista kuvataan parhaillaan myös elokuvaa. Sen on määrä valmistua vuonna 2017. Näyttelyä ei suositella lapsille. Näyttely on esillä Helsingin Taidehallissa 7.5.2016 – 7.8.2016

Tom of Finlandin teokset ovat vaikuttaneet pop-kulttuuriin, mutta niiden merkitys seksuaalivähemmistöjen asemalle ja itsensä hyväksymiselle on vielä suurempi. Laaksonen antoi 1970- ja 1980-lukujen homomiehille roolimalleja. Hänen univormupukuiset miehensä ovat elämäniloisia ja sinut homoseksuaalisuutensa kanssa. Seksuaalivähemmistöjen hyväksyminen suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut pitkä tie. Siitä muistuttaa näyttelyssä nähtävä aikajana, jonne on koottu paitsi Laaksosen elämänvaihteita, myös seksuaalivähemmistöjen oikeuksien merkkipaaluja.

Vapaavuoren tilinpäätös hallitusvastuusta

S

ron tulleen ”puoluepoliittisesti kalliiksi antaessaan rökäletappion kokeneelle keskustalle kuin tarjottimella eväät omalle toipumiselleen”.

Syytöksiä kirjassa osakseen saavat lähes kaikki Suomen kansantalouden toimijat: Suomalaiset virkamiehet ovat passiivisia, pelokkaita ja linjattomia. Kustannuskilpailukykyä arvostellaan, Kataisen hallituksen epäyhtenäisyyttä kuntauudistuksessa moititaan. Vapaavuori kritisoi kuntauudistuksen politisointia, mutta toisaalta syyttää kuntauudistus-sekasor-

Kirjassaan Vapaavuori kannattaa julkisen vallan keskittymistä entistä enemmän koulutuspanostuksilla täydennetyn yövartijavaltion tehtäviin, väläytellenkin vääjäämättömästi nousevia, Suomelle ylitsepääsemättömiä ongelmia aiheuttavia korkomenoja. Saa piikkiä Sipilän hallituskin: ”Taisipa olla niinkin, että Sipilän hallituksen untuvikkoministerit innostuivat vielä kesällä 2015 enemmän mahdollisista lisämäärärahoista hallitusohjelman ns. kärkihankkeisiin kuin säästöjen etsimisestä ja rakenteellisista uudistuksista.” Merkittävä osa kirjan sanomasta tiivistyy lauseeseen: ”Yhteiskunnan kokonaiskulutus lukitaan liian korkealle tasolle, koska se organisoidaan puhtaasti julkisen talouden varaan.”

Teksti: Väinö Tuovinen

ekä 2000- että 2010-luvuilla niin asunto- kuin elinkeinoministerinäkin toiminut Jan Vapaavuori läksyttää Suomen taloudenhoitoa tänä vuonna julkaistussa kirjassaan Puoliholtiton Suomi. Kirja on kritiikintäyteinen yhteenveto Vapaavuoren ministerikausista, joita hän kuvaa Suomen talouden kannalta huonommiksi kuin kausiaan ministerien erityisavustajana. Vapaavuori terästää havaintojaan kiinnostavilla nostoillaan Kataisen sateenkaarihallituksen kulissien takaa.

| 32

Vapaavuoren kirja on mielenkiintoista, tosin provosoivaa luettavaa. Alun pragmaattiset ja perustellut talousnäkökulmat hukkuvat osin teosta oikeistolaiseen ideologisuuteen. Oikeistojyrä Vapaavuori onkin taitavasti valjastanut lähihistoriantulkintansa tukemaan aatteellista näkökulmaansa. Kirjasta löytyy kuitenkin monia pääsuunnaltaan oikeita huomiota Suomen talouden heikosta tilasta.


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

SARJAKUVA

Karikatyyri uudesta puoluejohdosta - Lilli Sirkkala


MAAKUNNASTA KAJAHTAA

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Keskustanuoret kattavan opettajankoulutuksen tukena

V

altakunnallisestikin tyrmistyttänyt Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätös lakkauttaa Savonlinnan Opettajankoulutuslaitos sai ihmiset runsain määrin liikkeelle maanantaina 9.5, jolloin järjestettiin mielenilmaus OKL:n toiminnan jatkumisen puolesta. Itä-Savon Keskustanuorille aihe oli monessa mielessä läheinen, ja siksi mielenilmaukseen päätettiin osallistua yksissä tuumin. Paitsi että Savonlinnan OKL:n aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, OKL on myös tehnyt Savonlinnasta nuorien kannalta vetovoimaisen opiskelukaupungin. Oli ilahduttavaa, että Savonlinnan OKL:n toiminnan jatkuminen koettiin myös valtakunnallisesti Keskustanuorten kannalta tärkeänä aiheena. Itä-Savon Keskustanuorten lisäksi myös Keskustanuoret ry, Keskustan Opiskelijaliitto ja Etelä-Savon Keskustanuoret allekirjoittivat vetoomuksen OKL:n toiminnan jatkumisen puolesta. Mielenilmaukseen saapui tukijoukkoja sekä naapuripiiristä Etelä-Karjalasta että liiton päästä Helsingistä. Yhteensä Savonlinnan torille kokoontui 5500 ihmistä tukemaan Savonlinnan OKL:n toiminnan jatkumista. – Oli huikeaa, että Keskustanuoret tuki meitä tällaisessa toiminta-alueemme kannalta merkittävässä asiassa. On hienoa, että Savonlinnan OKL:n lakkauttamisen vaikutukset otettiin vakavasti myös liiton tasolla, sillä alueellisesti tämä koskettaa Itä-Suomea laajemminkin, ei vain Savonlinnaa. Kajaanin OKL:n lakkautumisen seuraukset tietäen olemme erittäin huolissamme siitä, millainen Sa-

vonlinna tulee olemaan vuoden 2018 jälkeen, sanoo Keskustanuorten Itä-Savon piirin puheenjohtaja Tuukka Suomalainen. Tällä hetkellä Savonlinnan OKL:n toiminta ollaan siirtämässä osaksi Joensuun kampusta syksyyn 2018 mennessä. Vaikka savonlinnalaisia on lohduteltu kompensoivilla toimilla, 800 opiskelijan häviäminen 35 000 asukkaan kaupungista tuntuu hurjalta. Kun otetaan lukuun itse opiskelijoiden lisäksi heidän mukanaan häviävät työpaikat sekä opiskelija-asuntojen tyhjilleen jääminen, ei ole ihme, että lakkauttaminen on otettu Savonlinnassa vakavasti. Itäsuomalaisittain laajempaa huolta herättää opettajien saatavuus koko Itä-Suomen alueella opettajankoulutuksen keskittyessä. Itsekkäästi ajatellen tämä on todella kurja juttu myös Itä-Savon Keskustanuorten kannalta. Olemme juuri sopineet yhteistyökuvioista savonlinnalaisten opiskelijajärjestöjen kanssa, ja nyt näyttää siltä, ettei yhteistyö pääse muodostumaan kovin pitkäjänteiseksi, harmittelee Itä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Sofia Tuisku. Puheenjohtajalta aihe kirvoittaa kommentteja myös Keskustan koulutuspoliittisista linjauksista: – Nähdäkseni Keskustan on kirkastettava tahtonsa koulutuspolitiikassa. Hillitön keskittämishalu on koulutuksen laadun, aluekehityksen ja opiskelijan kannalta tuhoisaa, päättää Suomalainen. Teksti ja kuva: Sofia Tuisku

| 34


||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUUREVAT KAUTTA MAAN

Piirien puheenjohtajat 2016 ETELÄ-

ITÄ-SAVO

LAPPI

SATAKUNTA

KARJALA

Tuukka

Reetta

Riikka Liedes

Linda Brandt

Suomalainen

Paukkunen

050 348 1372

044 358 4941

050 364 7287

040 837 9787

liedes.riikka@gmail.

linda.j.brandt@

suomalainen89

reetta.pauk-

com

gmail.com

@suomi24.fi

kunen1@gmail. com

ETELÄ-

KAINUU

PIRKANMAA

UUSIMAA

POHJANMAA

Susanna

Suvi Mäkeläinen

Oskari Willman

Elina Pusaa

Eskola

045 113 4194

040 587 1587

040 913 7340

040 823 8263

suvi.makelainen@

oskari.willman@

elina.pusaa@

susanna.h.eskola

outlook.com

kolumbus.fi

gmail.com

@gmail.com

ETELÄ-SAVO

KESKI-

POHJOIS-

VARSINAIS-SUOMI

Laura Hämäläinen

POHJANMAA

KARJALA

Anna Sirkiä

040 840 1920

Hannes Torppa

Susanna

050 917 7640

laura.s.hamalainen

040 358 3759

Meriläinen

sunnemunne@

@gmail.com

hannestorppa@

040 721 2539

hotmail.com

gmail.com

susanna.merilainen@outlook.com

HELSINKI

KESKI-SUOMI

POHJOIS-

Emma Koskimaa

Samuli Mattila

POHJANMAA

040 765 2620

050 307 2772

Hanna Markkanen

emma.koskimaa@

samuli.mattila@

050 571 5502

pp.inet.fi

nuva.fi

markkasenhanna @gmail.com

POHJOISHÄME

KYMEN-

SAVO

Santra Rauhaniemi

LAAKSO

Toini Juvonen-

050 911 0936

Jori Pahtaharju

Nissinen

santrar@hotmail.

040 685 8589

com

jori@pp1.inet.fi

Piirien toiminnanjohtajat 2016 ETELÄ-KARJALA Siru Lavikka 050 3521 856 etela-karjala@keskustanuoret.fi

HELSINKI Sonja Vojnovic 044 977 5230 helsinki@keskustanuoret.fi

KESKI-SUOMI Elina Suoranta 040 721 0636 keski-suomi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-POHJANMAA Mari Pohjanvaara 045 878 6300 etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

ITÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 ita-savo@keskustanuoret.fi

KYMENLAAKSO POHJOIS-POHJANMAA Sonja Kouvo Iina Keinänen 040 833 2240 kymenlaakso@keskustanuoret.fi 044 754 6676 pohjois-pohjanmaa@keskustaLAPPI nuoret.fi Kai Puro POHJOIS-SAVO 040 837 9867 Toni Viljamaa lappi@keskustanuoret.fi

ETELÄ-SAVO Sofia Tuisku 050 443 7229 etela-savo@keskustanuoret.fi HÄME Juha Iso-Aho hame@keskustanuoret.fi

KAINUU Anna Komulainen 0440 496018 kainuu@keskustanuoret.fi KESKI-POHJANMAA Mari Pohjavaara (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

PIRKANMAA Turkka Rantanen pirkanmaa@keskustanuoret.fi

| 35

POHJOIS-KARJALA Niina Koskenmäki 044 312 2982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

044 215 6246 pohjois-savo@keskustanuoret.fi

SATAKUNTA Sonja Lautamatti 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi UUSIMAA Joonas Salmi uusimaa@keskustanuoret.fi VARSINAIS-SUOMI varsinais-suomi@keskustanuoret.fi


KYLLÄ KIITOS!

Keskustanuoret maksaa postimaksun

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä Haluan tietoa Keskustanuorista Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin Nimi: Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

Keskustanuoret Tunnus 5005576 00003 Vastauslähetys

Juuri 2/16  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you